§ -1, KALA 19.2.2015 17:00

Transcription

§ -1, KALA 19.2.2015 17:00
OSALLISTUJAT
Päätöksentekijät
Koski Matti
Hurtta Pia
Bohm Tarja
Elo Jari
Leijamaa Päivi
Mamia Nanni
Mielonen Joona
Niininen Kari
Paananen Jani
Savolainen Kai
Suursoho Soile
Tyster-Pöhö Terttu
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
Muut osallistujat
Luumi Jari
Lindelöf Henry
Hannonen Markku
Kukkonen Marja
Masalin Tom
Ruutiainen Kirsti
Laakkonen Päivi
Aura Mila
Rahkola Serafina
kaupunginhallituksen edustaja
kaupunginjohtaja
kaupunkisuunnittelujohtaja
asemakaava-arkkitehti
maankäyttöinsinööri
kaupungingeodeetti
hallintosihteeri, sihteeri
nuorisovaltuutettu
varanuorisovaltuutettu
Puheenjohtaja
Sihteeri
Matti Koski
Päivi Laakkonen
Poissa
ALLEKIRJOITUKSET
LAILLISUUS JA
PÄÄTÖSVALTAISUUS
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUS
Todetaan
Pykälät 1—
Kaupungintalossa asianhallintayksikössä, 5. krs
Pöytäkirjan tarkastajat
PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ
Kaupungintalossa asianhallintayksikössä, 5. krs
Sihteeri
Päivi Laakkonen
§ 1, KALA 19.2.2015 17:00
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Oikaisuvaatimusohjeet
§ 2, KALA 19.2.2015 17:00
Pöytäkirjan tarkastajat
Valittiin
Ei oikaisuvaatimusohjetta
§ 3, KALA 19.2.2015 17:00
Käsittelyjärjestys
Hyväksytään listan mukaisena.
§ 4, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 343/2015
Viranhaltijoiden 12.2.2015 mennessä saapuneet päätökset
Kala 19.2.2015
Kaupunkisuunnittelujohtajan päätökset
1 § 15.1.15
Kaupanvahvistajien palkkiot 1.1.2014—31.12.2014
2 § 22.1.15
Kymijoen osayleiskaavan pohjoisosan tarkistetun
ehdotuksen suunnittelun ja kaavaehdotuksen lisätöiden
tilaaminen
3 § 28.1.15
Sovintosopimuksen allekirjoittaminen Kotkan toriparkki
Oy:n ja Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa
4 § 30.1.15
Sopimukset Y-Säätiön ja Kiinteistö Oy Kakspyn
asuntojen kanssa
5 § 10.2.15
Muutostyön tilaaminen Takojantie 1:een
Asemakaava-arkkitehdin päätökset
1 § 9.1.15
Kotkan Kantasatama; asemakaavoitettavan alueen melumallinnus, toimenpiteiden arviointi ja rakenneratkaisujen
kartoitus
2 § 2.2.215
Kotkan Kantasataman Satamakadun yleissuunnitelma
välillä Laivurinkatu - satama
Kaupungingeodeetin päätökset
47 § 16.12.14 Kaavayksiköiden 285-13-82-1, 285-13-82-2, 285-13-82-3,
285-13-82-4 ja 285-13-82-5 tonttijaon hyväksyminen
1 § 14.1.15
Verkkokalastusluvat Antero ja Paula Haloselle sekä
Veli-Matti Haloselle
2 § 14.1.15
Kalastuslupa Urpo Keverille
4 § 14.1.15
Rysälupien myöntäminen Antero ja Paula Haloselle
5 § 14.1.15
Kalastuslupa merivartioasemalle
6 § 14.1.15
Rysälupa Veli-Matti Haloselle
Maankäyttöinsinöörin päätökset
347 § 1.12.14 Alueen vuokraaminen uudelleen Sapokasta
348 § 3.12.14 Lupa alueiden käyttöön kalakilpailuihin Kotkan kaupunki
Kalamiehet ry:lle
349 § 4.12.14 Tontin 285-47-204-4 vuokrasopimuksen purkaminen
350 § 4.12.14 Alueen vuokraaminen Teboil Oy:lle
351 § 5.12.14 Suunnittelualueen varaaminen Katariinasta
352 § 9.12.14 Teollisuustontin 285-11-15-10 vuokraaminen
353 § 9.12.14 Alueiden vuokraaminen Koskenheimo Ky:lle
354 § 10.12.14 Lupa alueen käyttöön Uudenvuoden tapahtumaan
Kaakon Kulttuuritehdas ry:lle
355 § 11.12.14 Omakotitontin 285-13-58-16 varaaminen
356 § 15.12.14 Tontin 285-5-117-9 vuokrasopimuksen jatkaminen
357 § 16.12.14 Alueen vuokraaminen Stora-Enson Oyj:lle
358 § 17.12.14 Teollisuustontin 285-17-21-3 vuokraaminen
359 § 29.12.14 Katualueen vuokraaminen työmaa-alueeksi Irka Oy:lle
360 § 29.12.14 Omakotitontin 285-44-19-13 vuokraaminen Veikkolasta
361 § 29.12.14 Omakotitontin 285-33-59-12 vuokraaminen Rauhalasta
362 § 29.12.14 Tontin 285-17-2-41 vuokrasopimuksen purkaminen
363 § 31.12.14 Omakotitontin 285-13-65-1 varaaminen Ruonalasta
364 § 31.12.14 Alueen vuokraaminen Ritoil Oy:lle
1 § 7.1.15
Vuokrasopimuksen päättyminen
2 § 8.1.15
Lupa Kumparepuiston käyttöön Kotkan Omakotiyhdistys
ry:lle
3 § 8.1.15
Taulupaikkalupa Karhulan Työväennäyttämölle
4 § 8.1.15
Katu- ja puistoalueen käyttölupa Kotkan Kauppatie ry:lle
5 § 9.1.15
Lupa pysäköintialueen käyttöön Karhulassa Kostel ry:lle
6 § 9.1.15
Alueen vuokraaminen As Oy Lyhytkatu 2:lle
§ 4, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 343/2015
7 § 9.1.15
8 § 12.1.15
9 § 12.1.15
10 §13.1.15
11 § 13.1.15
12 § 15.1.15
13 § 14.1.15
14 § 15.1.15
15 § 19.1.15
16 § 20.1.15
17 § 20.1.15
18 § 20.1.15
19 § 22.1.15
20 § 23.1.15
21 § 22.1.15
22 § 26.1.15
23 § 26.1.15
24 § 27.1.15
25 § 28.1.15
26 § 29.1.15
27 § 29.1.15
28 § 30.1.15
29 § 30.1.15
30 § 2.2.15
31 § 3.2.15
32 § 5.2.15
33 § 5.2.15
34 § 5.2.15
35 § 6.2.15
36 § 6.2.15
37 § 9.2.15
38 § 12.2.15
Mainostaulupaikan vuokraaminen Etukylästä
Banderollilupa Kotkan Kauppatie ry:lle
Mainoslupa Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy:lle
Lupa siirtolavan sijoittamisesta Antti Johansson
Tontin 285-7-721-6 vuokraaminen uudelleen
Taulupaikkalupa Kymi Sinfonietalle
Alueen vuokraaminen VVO -kotikeskukselle
Alueen vuokraaminen Graniittirakennus Kallio Oy:lle
Taulupaikkalupa Tulikukko Rantapaviljonki
Lupa Karhulan torin käyttöön Popinniemen Ponnistus
ry:lle
Sapokan ulkoilmalavan käyttölupa kesän konsertteihin
Kulttuuriasiainkeskus
Tontinosien myyminen Kaakon Rakennus Oy:lle
Lupa siirtolavojen sijoittamiseen Rakennusliike
LR-Lenkkerit Ky:lle
Muutos tontin 285-2-31-2 vuokrasopimukseen
Alueen vuokraaminen Oy Hacklin Bulk Boys Ltd:lle
Tilojen ostaminen Keltakalliolta
Alueen vuokraaminen As Oy Kotkan Paattipolku 6:lle
Omakotitontin 285-21-27-9 varaaminen Takakylästä
Alueen vuokraaminen Oy Teboil Ab:lle
Lupa pylväsmainosten sijoittamiseen Oy Atlas Media
Ab:lle
Grillikioskipaikan vuokraaminen Fuksinniityltä
Lupa kalamarkkinoiden järjestämiseen 2015
Alueiden vuokraaminen Suulisniemestä
Omakotitontin 285-17-42-9 varaaminen Sutelasta
Sapokan laululavan käyttölupa Kymijoen Lohisoitto ry:lle
Lupa puiston käyttöön Kymen Jooga ry:ll
Lupa alueen käyttöön Kotkan sos.dem.ty:lle
Muutos tonttien 285-40-7-1 ja 2 vuokrasopimuksiin
Kioskipaikan vuokraaminen Otsolasta
Alueen vuokraaminen As Oy Taatontuvalle
Viljelypalstojen vuokraaminen vuonna 2015
Lupa Kumparepuiston käyttöön Kotkan Perussuomalaiset
ry:lle
Asuntosihteerin päätökset
54 § 8.12.14
Enimmäishinnan vahvistaminen AVAIN Asumisoikeus Oy,
Kotkan Hirssaaren Majakka
55 § 8.12.14
Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Hirssaaren Majakka
56 § 11.12.14 Varallisuusrajat Kotkan kaupungin ARA-tuettuihin
vuokra-asuntoihin vuodelle 2015
57 § 17.12.14 Avustuksen myöntäminen vanhusväestön ja vammaisten
asuntojen korjaukseen syksyn 2014 määrärahasta
§ 4, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 343/2015
65 § 19.12.14
66 § 19.12.14
1 § 5.2.15
2 § 5.2.15
3 § 11.2.15
Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Hirssaaren Majakka
Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus
Oy, Tornatorintie 7b
Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus
Oy, Huvipurrentie 1
Esittelijä:
Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen
Ehdotus:
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, ettei esiteltyjen päätöspöytäkirjojen
johdosta käytetä kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta.
§ 5, KALA 19.2.2015 17:00
KH: 107/2013
Kaupunginhallituksen edustus kaupunkisuunnittelulautakunnassa
Kala 19.2.2015
Kaupunginhallitus on päättänyt 15.12.2014 § 345 myöntää Jorma Veijolalle
eron kaupunginhallituksen varaedustajan tehtävästä kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja valita hänen tilalleen uudeksi varaedustajaksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan Allan Jaakkolan.
Esittelijä:
Ehdotus:
Merkitään tiedoksi.
§ 6, KALA 19.2.2015 17:00
KH: 113/2013
Nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo-oikeus kaupunkisuunnittelulautakunnassa
Kala 19.2.2015
Nuorisovaltuusto esittää, että sekä nuorisovaltuuston edustaja että varaedustaja voisivat osallistua samaan aikaan lautakuntien kokouksiin. Kaupunginjohtajan johtoryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan 8.12.2014.
Asialle ei nähdä estettä. Molempien osallistuessa kokouspalkkio maksetaan toistaiseksi vain nuorisovaltuuston varsinaiselle edustajalle
Esittelijä:
Ehdotus:
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä, että tästä eteenpäin sekä nuorisovaltuuston varsinaisella että varaedustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa.
Toimeenpano:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Nuorisovaltuusto
Nuorisovaltuuston edustaja Mila Aura
Nuorisovaltuuston varaedustaja Serafina Rahkola
§ 7, KALA 19.2.2015 17:00
KH: 747/2014
Vastaus valtuustoaloitteeseen Kotkan kauppatorin vilkastamiseksi
Kala 19.2.2015
Valmistelija: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh. 0400 760 284
Kotkan Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä on 7.4.2014 tehnyt aloitteen, jonka tavoitteena on vilkastuttaa kauppatoria kiintein myyntikojuin.
Aloite on kaupungin vetovoiman kannalta tärkeällä asialla. Tori on perinteisesti kaupungin sydän, ja sen elinvoima vaikuttaa merkittävästi koko kaupungin tunnelmaan. Julkisten tilojen elävyys keskusta-alueella on asia,
jonka kehittämiseen kaupungin on jatkuvasti paneuduttava.
Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt syksyllä 2014 kauppatorin kehittämiseen tähtäävän suunnittelun Kotkan kauppatie ry:n kanssa. Suunnittelun
tarkoituksena on yhteistyössä kauppatorin eri toimijoiden sekä asukkaiden
kanssa löytää ratkaisuja, joilla toria saadaan elävämmäksi.
Painopisteitä kehittämisessä ovat vuorovaikutteinen suunnittelu, erilaisten
käyttömahdollisuuksien ja tapahtumien lisääminen, eri käyttäjien ja yrittäjien huomioiminen, asioiden kokeilu, torin viihtyisän kokonaissuunnitelman
laatiminen sekä pienten investointien toteutukseen saattaminen. Kiinteitä
myyntikojuja arvioidaan muiden torin kehittämisen keinojen kanssa osana
suunnitteluprosessia.
Torin toimijat ovat suhtautuneet 2015 käynnistyneeseen yhteistyöhön erittäin positiivisesti.
Torin kehittäminen alkoi julkisesti ystävänpäivänä 14.2.2015, jolloin kaupunkisuunnittelu ja kaupunkikehitys yhdessä torin kahvilayrittäjien ja Kauppatien kanssa järjestivät klo12 torilla avoimen ideointitapahtuman otsikolla
Miä Tori. Torin tunnuslausetta voidaan käyttää mm. toritapahtumien yhteen nivomisessa sekä seuraavassa vaiheessa myös Karhulan torin kehittämisessä. Palautteen keräämisessä ja analysoinnissa on mukana
KYAMK:in opiskelijoita.
Torin kehittämisen tulee olla jatkuvaa toimintaa. Kokonaissuunnittelua on
kuitenkin tarkoitus edistää siten, että jo keväällä 2015 torilla voidaan kokeilla toimintojen sijoittelua ja kesällä 2015 toteuttaa ensimmäisiä pieniä investointeja.
Esittelijä:
Ehdotus:
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen
vastauksena valtuustoaloitteeseen, joka koskee Kotkan kauppatorin vilkastamista ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle.
Toimeenpano:
Ote:
Kotkan kauppatie ry
Kotkan toriparkki Oy
KYAMK
§ 7, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: aloite
§ 8, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 1592/2014
Kaupunkituulipuiston tuulivoimahankkeiden kaavoituksen jatkaminen
Kala 15.11.2011
Valmistelija: Kaavoituspäällikkö Lars Olsson, puh. 234 4325
Karhulanniemen ja Kuusisen saaren väliselle alueelle on suunnitteilla tuulivoimahankkeita. Kokonaisuudessaan kysymys on noin 20 tuulimyllystä 5
eri maanomistajan alueella. Maanomistajat ovat:
- Kiinteistö Oy Karhulan Levyhalli (Mesera) (Karhulan Teollisuuspuisto)
- Stora Enso Oyj (Sunila)
- UPM-Kymmene Oyj (Halla)
- Kotkamills (Kotkansaari)
- Kotkan kaupunki (Jumalniemi, Hietanen, Kuusinen)
Maanomistajat ovat tehneet tai ovat tekemässä sopimuksia alueidensa
kehittämisestä eri investorien ja kehittäjien kanssa. Esimerkiksi UPM:n
hanketta toteuttaa UPM:n tytäryhtiö VentusVis Oy.
Koska kyseessä on suuria ympäristövaikutuksia aiheuttava hanke, edellyttää Kaakkois-Suomen ELY-keskus, että hankkeesta/hankkeista laaditaan
erillinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). YVA:lla selvitetään kaikkien
suunniteltujen tuulimyllyjen vaikutukset mm. maankäytön, asutuksen, kaupunkikuvan, luonnon, maaperän ym. osalta. Tällä hetkellä YVA:n laatimistavasta neuvotellaan eri osapuolien kesken; tavoitteena on laatia joko yhteinen YVA tai laatia se ainakin mahdollisimman pitkälti yhteistyössä.
YVA:n valmistuminen vaatii minimissään aikaa v. 2012 kesään saakka.
Tuulivoimalaitoksella tulee olla myös maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupa. Rakennusluvan tulisi perustua hankkeen mahdollistavaan kaavaan. Kaava voi olla joko asemakaava tai yleiskaava. Laki on
1.11.2011 lähtien muuttunut siten, että rakennusluvan voi myöntää myös
suoraan tuulivoiman mahdollistavan erityisen osayleiskaavan pohjalta.
Kaupungin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustajien 9.11.2011
käymän neuvottelun perusteella näyttää siltä, että kaikki mainitut noin 20
tuulimyllyä vaativat asema- tai yleiskaavan. ELY-keskus ei pidä poikkeamislupamenettelyä mahdollisena. Suunniteltujen tuulimyllyjen sijoituspaikkojen kaavatilanne/kaavoitustarve on tällä hetkellä seuraava:
Karhulan Teollisuuspuisto:
Asemakaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Rakennusten enimmäiskorkeus 40 m. Ei erityistä mainintaa tuulivoimatuotannosta. Vaatii asemakaavan muuttamista. Erityisesti huomioitava, että myllyjen alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueeseen
(RKY) ja Kymijoen merkittävään maisema-alueeseen.
Sunila:
Asemakaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Ei korkeusmääräystä. Ei erityistä mainintaa tuulivoimatuotannosta. Vaatii ilmeisesti asemakaavan
muuttamista. Erityisesti huomioitava, että pohjoisempi myllyjen alue kuuluu
Kymijoen merkittävään maisema-alueeseen ja koko alue rajoittuu välittömästi valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen
alueeseen (RKY).
Halla:
Ei asemakaavaa. Tarkoituksenmukaisinta olisi ilmeisesti laatia tuulivoimatuotannon mahdollistava osayleiskaava, joka suoraan ohjaisi rakennuslupien myöntämistä. Osayleiskaava olisi tarkoitus laatia YVA-tarkastelun aikataulussa.
§ 8, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 1592/2014
Kotkamills:
Asemakaavassa teollisuusaluetta. Rakennusten enimmäiskorkeus 90 m. Ei
erityistä mainintaa tuulivoimatuotannosta. Vaatii asemakaavan muuttamista. Erityisesti huomioitava, että myllyjen alue rajoittuu välittömästi valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueeseen
(RKY).
Hietasen teollisuusalue:
Asemakaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Rakennusten enimmäiskorkeus 27 m. Ei erityistä mainintaa tuulivoimatuotannosta. Vaatii asemakaavan muuttamista.
Hietasen täyttöalueen penger:
Ei asemakaavaa. Vaatii asemakaavan laatimista. Erityisesti huomioitava
Kymijoen merkittävän maisema-alueen ja mahdollisen kansallisen kaupunkipuiston läheisyys.
Kaavoituksen käynnistämisellä on kiire johtuen ennen kaikkea siitä, että
tuulivoimatuotannolle maksetaan tuotantotukea eli korotettua syöttötariffia
vv. 2013—2015. Hankkeiden lailliset edellytykset tulisi saada kuntoon niin
pian kuin mahdollista, jotta tuotanto olisi käynnissä vuoden 2013 alussa.
Tämä johtaa siihen, että YVA-tarkastelun ja kaavoituksen tulisi kulkea jokseenkin rinnan.
Tuulimyllyjen rakentaminen keskelle kaupunkialuetta on vaikutuksiltaan
varsin radikaali hanke. Se muuttaa kaupunkikuvaa ja muutokset tuntuvat
varsin monen kaupunkilaisen elinpiirissä. Tapahtuvia muutoksia pyritään
kuvaamaan mahdollisimman selkeästi YVA-tarkastelun avulla. YVA:an liittyy myös varsin laaja tiedottaminen ja kuuleminen. Päätös tuulimyllyjen rakentamisen sallimisesta tai epäämisestä tehdään kuitenkin maankäyttö- ja
rakennuslain mukaisen kaavoituskäytännön kautta YVA-tarkastelun tulosten ollessa käytettävissä. Päätösvalta on siis kaupungilla.
VentusVis on tehnyt ensimmäisen hakemuksen kaavoituksen käynnistämiseksi. Muilta toimijoilta pyydetään hakemukset myöhemmin ja heidän
kanssaan tehdään mahdollisesti kaavoitussopimus. Liitekartan osalta on
todettava, että esitys perustuu eri lähteistä koottuihin alustaviin tietoihin.
Myllyjen tarkemmat paikat määritellään jatkosuunnittelussa.
./.
Liitteet:
- VentusVis Oy:n hakemus yleiskaavoituksen käynnistämiseksi Hallassa
- kartta mahdollisista kaupunkituulipuiston tuulimyllypaikoista
Esittelijä:
Vt. kaupunkisuunnittelujohtaja Tom Masalin
Ehdotus:
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että
- Hallan saarelle käynnistetään tuulivoimatuotannon käynnistämiseen
tähtäävä osayleiskaava
- muualle kaupunkituulipuiston alueelle käynnistetään tarvittavat asemakaavat ja asemakaavan muutokset.
Päätös:
Hyväksyttiin.
-------------------
§ 8, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 1592/2014
Kala 9.12.2014
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 15.11.2011 käynnistää Ventus Vis
Oy:n hakemuksesta tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen Hallassa. Samassa yhteydessä lautakunta päätti myös käynnistää kaupunkituulipuiston
muiden nimettyjen osa-alueiden asemakaavojen ja asemakaavamuutosten
laatimisen.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus edellytti alkuvaiheessa YVA-selvityksen
laatimista niin tuulivoimaosayleiskaavoitusta kuin kaupunkituulipuiston
asemakaavoitusta varten. Hallan tuulivoimaosayleiskaavan osalta YVA
laadittiin ELY-keskuksen esittämällä tavalla, ja kaavoitusta jatkettiin kunnes
yleiskaavan ehdotusvaiheessa kesäkuussa 2014 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaavan laatimisen lopettamista perustellen päätöksensä maankäytöllisillä syillä. Kaupunginhallitus ja -valtuusto ottivat asiaan saman kannan, ja valtuusto päätti kaavan valmistelun lopettamisesta
18.8.2014.
Kaupunkituulipuiston muut hankkeet ovat edenneet vaihtelevasti. Osa
hankkeista on keskeytetty, osan tilanteesta ei ole saatu yksiselitteistä kuvaa. Käynnissä on varmuudella ainakin TuuliSaimaa Oy:n tuulivoimahanke
Hietasen teollisuusalueelle. Kaupunkituulipuiston hankkeiden vähentyessä
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 18.6.2014 päättänyt, ettei TuuliSaimaan
neljän tuulivoimalan hanke Hietaseen edellytä YVA-tarkastelun laatimista.
Kymenlaakson maakuntakaava tai Kotkan yleiskaava eivät tarjoa pohjaa
kaupunkituulipuiston toteuttamiselle. Siksi useasta tuulivoimahankkeesta
muodostuva kokonaisuus edellyttää myös poliittista tahdonilmaisua. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 2011 tekemä päätös kaupunkituulipuiston
kaavojen laatimisen käynnistämisestä koski yhtä tuulivoimaosayleiskaavaa
ja viittä asemakaavaa tai asemakaavamuutosta. Yleiskaavan laatimisen ja
joidenkin tuulivoimahankkeiden keskeydyttyä alkuperäinen tilanne on oleellisesti muuttunut, ja kaupunkituulipuiston toteuttamisesta tarvitaan periaatepäätös.
Esittelijä:
Ehdotus:
Kaupunkisuunnittelulautakunta käy kaupunkituulipuiston toteuttamisesta
periaatekeskustelun, ja päättää esittää kaupunginhallitukselle edelleen valtuustolle esitettäväksi, että valtuusto ratkaisee kaupungin tahtotilan asiassa
lautakunnan perusteleman esityksen mukaisesti.
Päätös:
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun siten, että se valmistellaan käydyn keskustelun mukaisena lautakunnan seuraavaan kokoukseen.
--------------
Kala 19.2.2015
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 9.12.2014 palauttaa asian valmisteluun siten, että se valmistellaan lautakunnan käymän keskustelun mukaisena lautakunnan seuraavaan kokoukseen.
§ 8, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 1592/2014
Kaupunkituulipuistoon suunnitellut voimalat sijaitsevat Kotkan aktiivisen
kaupunkirakenteen keskellä, ja niiden vaikutusalue on laaja. Merkittävimmät kaupungin muutosalueet ja kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuudet liittyvät nykyisen kaupunkirakenteen entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen ja osuvat näin voimaloiden vaikutusalueelle. Koska voimaloiden sijainti ja niiden vaatimukset maankäytölle käytännössä vahvistetaan
pysyvästi kaavoituksella, on muutostilanteessa voimaloiden korvaaminen
erittäin kallista.
Meneillään on merkittäviä, mm. asumiseen liittyviä muutoshankkeita Kantasatamassa ja Karhulanniemessä. Eri aikaväleillä toteutuvia mahdollisuuksia liittyy esimerkiksi Jumalniemeen, Hallaan ja maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueeksi merkittyyn Hovinsaaren—Jylpyn alueeseen sekä Perävarppiin.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan tehtävänä on huolehtia kehittämismahdollisuuksien säilymisestä pitkällä aikavälillä eteenpäin. Kaupunkituulipuistoksi
esitetty alue ei sovellu tuulipuistokäyttöön, koska sen hankkeet voivat
oleellisesti vaikeuttaa kaupunkirakenteen kehittämistä.
Ympäristöministeriö on myös päätöksellään syyskuussa 2014 perustanut
Kotkaan kansallisen kaupunkipuiston, jonka aluerajaus kulkee suunnitellun
kaupunkituulipuiston alueen halki. Yksittäiset voimalat ovat kaupunkipuiston rajauksen ulkopuolella, mutta maisemallisesti myllyillä olisi kansalliseen
kaupunkipuistoon erittäin voimakas vaikutus.
Kotkan kaupunki haluaa edistää tuulivoimaloiden rakentamista sellaisille
alueille, jotka eivät ole ristiriidassa kaupunkikehityshankkeiden kanssa.
Asian edistämiseksi kaupunkisuunnittelun tulee pitää lautakunta ajan tasalla myllyjen teknisestä kehityksestä sekä puolustusvoimien asettamista alueellisista rajoituksista. Edelleen kaupunkisuunnittelun tulee jatkossa etsiä
uusia toteutukseen soveltuvia tuulivoima-alueita.
Esittelijä:
Ehdotus:
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle edelleen valtuustolle esitettäväksi, että kaupunkituulipuistoon suunniteltuja
kaavoitushankkeita ei käynnistetä lautakunnan esittämin perustein.
Toimeenpano:
KV:
Ote:
TuuliSaimaa Oy
Klaus Metsä-Simola /Hannes Snellman Oy
Marianna Ruonala
Jarmo Koivisto
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kymenlaakson liitto
§ 9, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 1625/2014
Kotkan kaupungin poikkeamislupahakemus
Kala 19.2.2015
Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu, kaavasuunnittelija Elina Masalin, p. 040 773 7752.
Hakemus koskee Arto Tolsa Areenan vanhan puukatsomon korvaamista
uudella katetulla kerrosalaltaan 500 m2:n katsomolla Katariinan kaupunginosassa kiinteistötunnus 285-420-1-0, osoite Puistotie 9—11.
Poikkeamista haetaan vähäistä suuremmasta rakennusoikeuden ylityksestä asemakaava-alueella.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää 1.1.2012 voimaan tulleen johtosäännön 4 §:n 1 mom. 1 kohdan mukaan kaupungin lausunnon antamisesta maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetuissa poikkeamis- ja rakennuslupa-asioissa sekä suunnittelutarveasioissa.
Alueella on voimassa 10.11.1950 vahvistunut asemakaava, jossa rakennuspaikka on merkitty urheilualueeksi. Asemakaavassa ja tällöin voimassa
olleessa rakennusjärjestyksessä ei ole mainintaa urheilualueen rakennusoikeudesta.
Hankkeen tarkoituksena on purkaa kaksi putkirakenteista puukatsomoa ja
korvata ne yhdellä veikkausliigavaatimukset täyttävällä katsomolla, jonka
alle tulee puku-, pesu- ja varastotiloja sekä kioski. Katsomon etureuna siirtyy 4 metriä ulospäin. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 2.2.2015 Arto Tolsa
Areenan aurinkokatsomon hankesuunnitelman.
Rakentaminen liittyy urheilualueen toimintojen kehittämiseen ja palvelujen
parantamiseen. Toimenpide ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai
muita vaikutuksia.
Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai
alueiden käytön muulle järjestämiselle.
./.
Ote ajantasa-asemakaavasta ja asemapiirroksesta ovat liitteinä.
Esittelijä:
Ehdotus:
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää ilmoittaa lausuntonaan KaakkoisSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kotkan kaupungin
poikkeamislupahakemuksesta, että poikkeamista asemakaavassa osoitetusta vähäistä suuremmasta rakennusoikeuden ylityksestä puolletaan.
Toimeenpano:
Ote:
§ 9, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: ote ajantasa-asemakaavasta
§ 9, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: ote asemapiirroksesta
§ 10, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 195/2015
Salla ja Antti Dufvan poikkeamislupahakemus
Kala 19.2.2015
Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu, kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh. 040 773 7752
Hakemus koskee omakotitalon laajennusta 46 k-m2:llä Kotkan kaupungin
Rauhalan kaupunginosassa kiinteistötunnus 285-33-63-3, osoite Kulmatörmänkatu.
Poikkeamista haetaan asemakaavassa osoitetusta vähäistä suuremmasta
rakennusoikeuden ylityksestä sekä rakennusalan ylityksestä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää 1.1.2012 voimaan tulleen johtosäännön 4 §:n 1 mom. 1 kohdan mukaan kaupungin lausunnon antamisesta maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetuissa poikkeamis- ja rakennuslupa-asioissa sekä suunnittelutarveasioissa.
Kiinteistörekisterin mukaan tontin pinta-ala on 875 m2. Tontilla on omakotitalo (172 k-m2) ja erillinen talousrakennus (47,5 k- m2).
Vuonna 1998 vahvistetussa asemakaavassa tontti on merkitty Ikerroksisten erillispientalojen korttelialueeksi AO. Kaavan mukainen rakennusoikeus 220 k-m2 ylittyy 45,5 k-m2:llä.
Asemakaavan mukaiseksi tonttitehokkuusluvuksi saadaan rakentamistoimenpiteen jälkeen 0,30 mikä ei ylitä normaaliksi katsottavan asemakaavaalueella sijaitsevan omakotitontin tehokkuuslukua.
Laajennus toteutetaan rakennuksen pihanpuoleisen julkisivun keskelle niin,
että asemakaavan mukainen rakennusala ylittyy noin 1,2 metrillä ja etäisyys on lähimmillään noin 8 metrin päässä naapuritontin rajalta. Ylitys on
vähäinen.
Haettu toimenpide ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen
eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai
alueiden käytön muulle järjestämiselle.
./.
Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä.
Esittelijä:
Ehdotus:
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää ilmoittaa lausuntonaan KaakkoisSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Salla ja Antti Dufvan
poikkeamislupahakemuksesta, että poikkeamista asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta ja rakennusrajasta puolletaan.
Toimeenpano:
Ote:
§ 10, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: ote ajantasa-asemakaavasta
§ 11, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 663/2012
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antamia
poikkeamislupapäätöksiä
Kala 19.2.2015
Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu, kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh. 040 773 7752
Valtuuston 14.11.2011 hyväksymän kaupunkisuunnittelulautakunnan johtosäännön mukaan kaupungin lausunnon antaminen poikkeamisluvista
kuuluu kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt, että Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antamat poikkeamislupapäätökset
tuodaan vuosittain tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ellei päätöksiin sisälly sellaista, joka edellyttää välitöntä kaupunkisuunnittelulautakunnalle ilmoittamista.
Päätökset ovat ajalta 1.1.—31.12.2014.
Kouvolan hallinto-oikeus on 8.1.2014 hylännyt Tuulikki Kaislan ja Päivikki
Kaislan valituksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta KaakkoisSuomen ELY-keskuksen poikkeamispäätöksestä rakentaa lomarakennus,
sauna ja talousrakennus Kuutsalon saaressa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 31.1.2014 myöntänyt Hirssaaren asukasyhdistys ry:lle luvan rakentaa venesataman huoltorakennus Hirssaareen lähivirkistysalueelle päätöksessä määrätyillä ehdoilla.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 7.2.2014 hylännyt Marita Kokon ja Aila
Lyytikäisen hakemuksen muodostaa uusi loma-asumiseen tarkoitettu omarantainen rakennuspaikka Kuutsalon Pitkäsaaressa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 13.2.2014 myöntänyt Irja Nygrenille ja
Riitta Illiminskylle luvan muodostaa pysyvään asumiseen tarkoitettu rakennuspaikka Korkeakoskelle päätöksessä määrätyillä ehdoilla.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 20.2.2014 palauttanut Ville Leistin ja
Tuomas Leistin poikkeamislupahakemuksen asiakirjoineen 17.2.2014 päivätyn ilmoituksen johdosta. Poikkeamislupaa haettiin pysyvään asumiseen
tarkoitetun rakennuspaikan muodostamiseksi Sutelaan.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 1.4.2014 myöntänyt Voitto Parkkiselle
luvan laajentaa olemassa olevaa asuinrakennusta ja rakentaa uusi talousrakennus Lankilassa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 3.4.2014 myöntänyt Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry:lle luvan rakentaa 3 talousrakennusta Kuutsalon
Lehmäsaareen päätöksessä määrätyillä ehdoilla.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 3.4.2014 hylännyt Marjut Kilven hakemuksen muodostaa uusi loma-asumiseen tarkoitettu omarantainen rakennuspaikka ja tehdä kiinteistölle lomarakennus, autokatos/varastorakennus
ja rantasauna Mussalon Hevossaaressa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 12.5.2014 myöntänyt Kotkan kaupungille luvan rakentaa koulu purettavan koulurakennuksen tilalle Karhuvuoressa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 4.6.2014 myöntänyt Kotkan Energia
Oy:lle luvan rakentaa tuulivoimalaitos Mussalon saaren Hanskinmaan län-
§ 11, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 663/2012
sirannan puoleiselle merialueelle noin 400 metrin päähän rannasta Raumankarin ja Vehkaluodon väliin päätöksessä määrätyillä ehdoilla.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 19.6.2014 hylännyt Seija Virmalan hakemuksen muodostaa pysyvään asumiseen tarkoitettu rakennuspaikka
Kymijoen rantavyöhykkeelle Kaukolassa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 5.9.2014 myöntänyt Kaakkois-Suomen
ELY-keskukselle / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuurivastuualueelle luvan rakentaa kalatie Kymijoen Korkeakosken haaraan
Korkeakosken voimalaitoksen yhteyteen päätöksessä määrätyillä ehdoilla.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 18.9.2014 hylännyt Heikki Suhosen hakemuksen muodostaa uusi loma-asumiseen tarkoitettu omarantainen rakennuspaikka Mussalon Puostinniemeen.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 3.10.2014 hylännyt Jussi Konttisen ja
Pekka Konttisen hakemuksen muodostaa yhdestä lomarakennuspaikasta
kaksi erillistä rakennuspaikkaa Kaarniemen Syväsalmensaaressa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 24.10.2014 myöntänyt Asunto Oy Kotkan Aironiementie 32:lle luvan rakentaa kerrosalaltaan 28 m2:n saunarakennus Ruonalassa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 24.11.2014 myöntänyt Senaattikiinteistöille luvan pitää paikallaan merivartioston huoltolautta Haapasaaren
pääsaaressa päätöksessä määrätyillä ehdoilla.
Päätökset ovat asiakirjoissa.
Esittelijä:
Ehdotus:
Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee poikkeamislupa- ja hallintooikeuden päätökset tiedoksi.
Ei oikaisuvaatimusohjeita
§ 12, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 1610/2014
Liikennöintilupa katujunalle
Kala 19.2.2015
Valmistelija: Maankäyttöinsinööri Tom Masalin, puh. 040 7530 164
Charter Ilkka Heino on hakenut lupaa katujunalle vuosille 2015—16.
Ajoaika olisi kesäkuun alusta elokuun loppuun sekä vappupäivinä.
Juna liikennöisi Kantasatamasta Katariinanpuistoon ja Sapokan kautta
takaisin torille. Meripäivien aikana juna kulkisi Arto Tolsa -areenan ja torin
välillä. Junakyyti on maksullinen, 2—5 € ja erityispäivinä 7—10 €/hlö.
Kotkassa on liikennöinyt myös Kotkan Torikahvilan katujuna, jonka osalta
hakemusta kesälle 2015 ei ole vielä saapunut. Mikäli katujuna liikennöi tulevana kesänä tulisi mm. pysäkkipaikoista sopia yhteisesti. Liikennöitsijät
merkitsevät pysäkkipaikat itse sovittuaan järjestelyistä teknisten palveluiden infran suunnittelun kanssa. Toiminta tarvitsee myös poliisin luvan.
Tekniset palvelut on antanut lausunnon asiasta.
Esittelijä:
Ehdotus:
Lautakunta päättää hyväksyä Charter Ilkka Heinon hakemuksen katujunan
liikennöintiin kesäkausiksi 2015—2016 seuraavasti:
- lupa on voimassa kesäkuun alusta elokuun loppuun vuosittain
- luvan saaja vastaa pysäkkien merkitsemisestä
- mahdolliset liikennemerkkimuutokset tulee hakea teknisistä palveluista
Toimeenpano:
Ote:
Oikaisuvaatimusohje
Hakija
§ 13, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 1452/2014
Asemakaavan muutos Jumalniemen kauppakeskus, kaava nro 0614
Kala 19.2.2015 §
Valmistelija: Kaavoitusinsinööri Marja Nevalainen, puh. 0400 687 902
Kaupunkisuunnittelussa on laadittu asemakaavan muutosehdotus, joka
koskee 30. kaupunginosan Jumalniemi kortteleita 2 ja 3, osaa kortteleista 1
ja 6. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on monipuolistaa Jumalniemen
kauppakeskuksen palvelutarjontaa ja hyödyntää rakenteilla olevan valtatie
7:n (E 18) uusia ramppeja Jumalniemessä. Vähittäiskaupan suuryksikköä
koskevia säännöksiä muutettiin 2011. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa
sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen
ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa koskevien säännösten osalta siirtymäaikaa annettiin 15.4.2015 asti.
Alueen perusrakenne säilyy nyt ennallaan, tavoitteena on kuitenkin tulevaisuudessa nykyisten ja uusien toimijoiden kanssa yhteistyössä kehittää
kauppakeskuksen aluetta enemmän nykyodotusten mukaiseksi. Asemakaavan muutoksella osoitetaan aiemmin KL-merkityt liikekorttelialueet merkinnöiksi KM (vähittäiskaupan suuryksikkö) -1, 2 ja 3, jossa indeksi ilmoittaa korttelialueelle tai tontille sallitun päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalan sekä korttelialueella KM-2 lisämääräykset liikenneasemasta ja
kaupan pinta-alojen keskinäisistä suhteista.
Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 22,18 ha. Alueen
kokonaiskerrosala on 82 471 kem2. Autopaikkavaatimus on 1 ap liiketilan
50 kem2 kohti.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa kaavahanke ei herättänyt laajaa yleistä mielenkiintoa. Oas-vaiheessa
kaksi liikeyritystä esitti tarkennuskysymyksiä. Lausunnon antoivat Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Meri-Kymen luonto ry, Kymenlaakson Sähköverkko Oy ja Kotkan kuntatekniikka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
täydennettiin Elyn lausunnon mukaan. Muutkin lausunnot huomioitiin.
Luonnosvaiheen kuulemisessa yhteyttä otti Isku Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos ja Kotkan rakennusvalvonta. Kielteisiä kannanottoja ei esitetty.
./.
Asemakaavan selostus, sijaintikartta, asemakaavakartta merkintöineen ja
määräyksineen ovat esityslistan liitteinä.
Esittelijä:
Ehdotus:
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen
ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle.
Toimeenpano:
Ote:
Kaupunginhallitus
§ 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus
1
ASEMAKAAVAN MUUTOS
30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI
KAUPPAKESKUS
KORTTELIT 2 JA 3, OSA KORTTELEISTA 1 JA 6
ASEMAKAAVAN SELOSTUS
KAAVA NRO 0614
KAUPUNKISUUNNITTELU
Vireille tulo 31.10.102014
Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.2.2015
2
1.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1
Tunnistetiedot
Jumalniemen kauppakeskus (0614)
Asemakaavan muutos
Kotkan kaupunki
Kaupunkisuunnittelu
Kustaankatu 2, PL 114, 48101 KOTKA
Kaavan valmistelija:
Marja Nevalainen
kaavoitusinsinööri
puh. 0400 687 902
marja.nevalainen @ kotka.fi
1.2
Kaava-alueen sijainti
Kaavan muutosalue sijaitsee Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta lounaaseen runsaan kilometrin päässä. Liikenteellisesti kaavamuutosalue on kaupunkirakenteessa keskeisellä paikalla ajoneuvoliikenteen, joukkoliikenteen ja
kevyenliikenteen kannalta. Sijaintikartta on osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä.
1.3
Kaavan tarkoitus
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on monipuolistaa Jumalniemen kauppakeskuksen palvelutarjontaa ja hyödyntää rakenteilla olevan valtatie 7:n (E
18) uusia ramppeja Jumalniemessä. Vähittäiskaupan suuryksikköä koskevia
säännöksiä muutettiin 2011. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa koskevien säännösten osalta siirtymäaikaa annettiin 15.4.2015 asti. Asemakaavan muutoksella osoitetaan aiemmin
KL-merkityt liikekorttelialueet merkinnöiksi KM-1, 2 ja 3, jossa indeksi ilmoittaa
korttelialueelle tai tontille sallitun päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalan
sekä korttelialueella KM-2 lisämääräykset liikenneasemasta ja kaupan pintaalojen keskinäisistä suhteista. Kymenlaakson maakuntakaava; kauppa ja merialue määrittelee Jumalniemen alueen vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueeksi kma sekä kaupunkikehittämisen kohdealueeksi kk. Kauppa ja merialue maakuntakaavan selostuksen osana olevaa kaupallista tarkastelua käytetään Jumalniemen kauppakeskuksen tulevan kehityksen perusteena.
1.4
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
- asemakaavakartta
- asemakaavamerkinnät ja määräykset
- ote ajantasa-asemakaavakartasta
3
- osallistumisja arviointisuunnitelma, joka sisältää sijaintikartan, otteet maanomistuskartasta, Kymenlaakson maakuntakaavoista ( taajamat sekä kauppa
ja merialue ) sekä Kotkan yleiskaavasta, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta oikeusvaikutukseton manneralueella
-Gasum Oy:n lausunto kaasujohtojen huomioimisesta suunnittelussa
- asemakaavan seurantalomake
2.
TIIVISTELMÄ
2.1
Kaavaprosessin vaiheet
Kaavahanke on käynnistetty kaupunkisuunnittelun aloitteesta
- kaavan vireille tulo 31.10.2014
- osallistumisja arviointisuunnitelma nähtävänä 31.10. – 1.12.2014
- asemakaavan muutosluonnos nähtävänä 23.1. – 12.2.2015
- asemakaavaehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnassa 19.2.2015
2.2
Asemakaava
Jumalniemen kauppakeskuksen perusrakenne ei muutu tämän asemakaavan
muutoksen myötä. Tulevaisuudessa on suunnitelmissa nykyisten ja uusien toimijoiden kanssa yhteistyössä päivittää kauppakeskuksen aluetta enemmän nykyodotusten mukaisesti.
2.3
Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaava mahdollistaa liikerakennusten rakennusoikeuksien mukaisen toteuttamisen ja se tapahtuu yritysten omien tarpeiden mukaisella aikataululla.
3.
LÄHTÖKOHDAT
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1
Yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö
Jumalniemen kauppakeskuksella on tyypillinen 70-luvulla aloitetun kauppakeskuksen rakenne. Alueen halki kulkee Jumalniementie, josta liitytään suurille
asfaltoiduille pysäköintikentille. Alueen ensimmäinen asemakaava on vahvistettu 1976, kun ensimmäinen liikerakennus Maxi Market oli toteutettu poikkeusluvalla jo vuonna 1973. Liikerakennuksia on sen jälkeen toteutettu ja laajennettu eri vuosikymmenillä.
Väestö/asuminen
Alueella ei asuta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 200-300 m:n päässä
suunnittelualueesta koilliseen kaavattomalla alueella.
Palvelut
Alueelle sijoittuneet palvelut ovat kaupallisia. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan asiakaskunta tulee koko maakunnasta sekä venäläisistä ostosmatkailijoista. Päivittäistavarakauppa palvelee lähikauppana myös lähikaupunginosien
asukkaita. Alueella on mm. huonekalukauppoja, rautakauppoja, autokauppa.
4
Tekninen huolto
Alueella on teknisen huollon verkostot. Kauppakeskuksen poikki ilmajohtoina
kulkevat korkeajännitelinjat ovat merkittävä haaste alueen tulevalle kehitykselle.
Työpaikat
Alueen työpaikat liittyvät kaupallisiin palveluihin.
Liikenne
Alueelle saavutaan lännen suunnasta vt 7 ja/tai Kyminlinnantietä sekä idästä
Kyminlinnantietä tai Ahlströmintietä pitkin. Valtatie 7 uusien ramppien valmistuttua liikennevirroista suurempi osa kulkee valtatietä 7 pitkin.
Kevytliikenne kulkee Kyminlinnantien, Ahlströmintien ja Jumalniementien kevytliikenteen väyliä pitkin
3.1.2
Luonnonympäristö
Kauppakeskuksen länsireunan korttelialueet rajautuvat Kymijoen rantaalueeseen, jolla on merkittäviäkin luontoarvoja. Suunnittelualue rajautuu lounaiskulmastaan Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon. Suunnittelualue on
korttelia 6 lukuunottamatta kokonaan rakennettua aluetta, jolla ei ole luonnonympäristöä.
Maisema
Varsinaisen kauppakeskuksen alue on melko tasainen, korkeus vaihtelee noin
+2 - +3 m. Kaava-alueen läntisimmässä korttelissa 6 korkeusvaihtelu on merkittävämpi; noin +4 - +12 m. Maisemaa hallitsevat karkeat, pääosin punatiiliset
liikerakennukset, osa uusimmista metallilevypintaisia. Niiden edustoilla on laajat asfalttipintaiset pysäköintikentät.
Suunnittelualue rajautuu Suomenlahden suistoalueeseen. Alueen länsiosa on
osittain tulvariskialuetta kerran 100 vuodessa toistuvalla meritulvalla. Kaavaalue rajautuu koko eteläreunaltaan tulvariskialueeseen.
Ilmajohtoina alueen poikki kulkevat korkeajännitelinjat ovat myös voimakas
maisemaelementti.
3.1.4
Maanomistus
Liikerakennusten tontit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kotkan kaupunki omistaa korttelin 2 sekä osan korttelista 6.
3.2
Suunnittelutilanne, kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset
- alueen voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 21.8.1998, 22.3.2010 ja
6.6.2011
- Kymenlaakson maakuntakaava (taajama) on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksillä 28.5.2008 ja 18.1.2010
- Kymenlaakson maakuntakaava (kauppa ja merialue) on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 26.11.2014 ja se on määrätty tulemaan voimaan
ennen kuin se on saanut lainvoiman
5
- suunnittelualue rajautuu Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon (alue 8, Kyminlinna ja Huumanhaara), jonka ympäristöministeriö on päättänyt perustaa
29.9.2014
- Kotkan yleiskaava on valtuuston hyväksymä 19.3.1986, mutta se oikeusvaikutukseton manneralueen osalta, yleiskaavaa on kuitenkin käytetty ohjeena
- voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty (kv) 14.11.2001 ja tullut voimaan 1.1.2002
-valtatie 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Loviisa-Kotka (hyväksytty
30.12.2010)
-E 18 erillishanke, joka sisältää Jumalniemen eritasoliittymän siihen liittyvine tieja katujärjestelyineen (arvioidaan valmistuvan 2015)
- kaava-alue on kiinteistörekisterissä
- pohjakartta on MRL muutoksen 323 / 2014 mukainen ja tarkistettu 28.8.2014
Edellä mainitut kaavat sisältyvät osallistumisja arviointisuunnitelmaan, joka on
tämän selostuksen liitteenä.
4.
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1
Asemakaavan suunnittelun tarve ja sen käynnistäminen
Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt asemakaavan muutoksen laatimisen
lainsäädännön muutoksen takia. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavan työohjelmaan.
4.2
Osallistuminen ja yhteistyö
4.2.1
Osalliset
- lähialueen asukkaat, kiinteistönomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa
- Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kymenlaakson liitto, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kotkan
Energia Oy, KYMP Oy, Gasum Oy, Gasum Paikallisjakelu, Telia Sonera Oy, Kotka-Seura Oy
- asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, rakennusvalvonta, kuntatekniikka,
Kotkan ympäristökeskus ja Kymenlaakson pelastuslaitos
4.2.2
Vireille tulo
Kaavahankkeen vireille tulosta tiedotettiin osallisille kirjeitse sekä kaupunkilehti
Ankkurissa 1.11.2014. Vireille tulon yhteydessä tiedotettiin myös osallistumisja
arviointisuunnitelman nähtävillä olosta 31.10. – 1.12.2014 kaupunkisuunnittelun
kaavoituksessa sekä www.kotka.fi . Selostuksen liitteenä on osallistumisja arviointisuunnitelma.
4.2.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Oas
Kaavahanke ei herättänyt yleistä mielenkiintoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kaksi tarkennuskysymystä liikeyrityksiltä. Lausunnon osallistumisja arviointisuunnitelmasta antoivat Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Meri-Kymen
luonto ry, Kymenlaakson Sähköverkko Oy ja Kotkan kuntatekniikka.
6
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty Elyn lausunnon perusteella. Kymenlaakson Sähköverkko Oy pyytää huomioimaan, että mahdollinen
johtojen siirtäjä on vastuussa siirtokustannuksista. Meri-Kymen luonto ry edellyttää ympäröivien luontoarvojen mm. alueen läheisyydessä tavattujen kauriiden huomioimista suunnittelussa. Kotkan kuntatekniikka esittää alueen täydentämistä ja kehittämistä muutenkin, jotta merkittäviä kustannuksia sekä valtiolle että kaupungille aiheuttanut vt 7 rakentamishanke saataisiin tuottamaan.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen kaavan rajausta
muutettiin siten, että kauppakeskuksen lännen puoleinen lähivirkistysalue jätettiin kaavan ulkopuolelle ja mukaan otettiin vain kohdekorttelialueet.
Luonnosvaiheen kuuleminen
Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotettiin osallisille kirjeitse sekä kaupunkilehti Ankkurissa 24.1.2015 sekä www.kotka.fi . Kaavaluonnos oli nähtävillä 23.1.
– 12.2.2015. Se ei herättänyt yleistä mielenkiintoa. Yhteyttä kaavahankkeesta
otti Isku Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos ja Kotkan rakennusvalvonta. Lausunnon antoivat Kaakkois-Suomen Ely-keskus , Gasum Oy ja Kotkan kuntatekniikka. Kaavaselostusta on täydennetty Ely-keskuksen lausunnon perusteella. Gasum Oy:n lausunto lisätään kaavaselostuksen liitteeksi. Hanketta vastustavia
kannanottoja ei esitetty.
4.4
Asemakaavan tavoitteet
Kaupungin ja osallisten tavoitteet
Sekä kaupungin että kaupan palveluntarjoajien tavoite kaavahankkeessa on
Jumalniemen kauppakeskuksen alueella mahdollisimman monipuoliset kaupan palvelut. Varsinkin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan osalta Jumalniemi palvelee koko maakuntaa sekä ulkomaisia ostosmatkailijoita. Tavoite on myös, ettei lainmuutos estä alueella jo olevia kaupan toimijoita käyttämästä voimassa olevan asemakaavan mukaista rakennusoikeutta.
4.5
Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot
Korttelirakenteen ja rakennusoikeuksien pysyessä ennallaan tässä vaiheessa,
ei muita merkittäviä vaihtoehtoja ollut.
5
ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1
Kaavan rakenne ja mitoitus
Suunnittelualueen perusrakenne ja mitoitus säilyvät pääosin ennallaan.
5.1.1
Mitoitus
Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 22,18 ha. KM-1,2,3 merkittyä
korttelialuetta on noin 20,05 ha ja LPA-aluetta noin 2,13 ha. Suunnittelualueen
kokonaiskerrosala on 82471 kem2.
5.3
Aluevaraukset
5.3.1
Korttelialueet
Korttelialueet on merkitty KM-1, KM-2, KM-3 sekä LPA. KM on liikerakennusten
korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Indeksillä on kuvattu
7
päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalaa. KM-1-alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa enintään 800 kem2, KM-2-alueelle enintään 500 kem2 ja
KM-3-alueelle enintään 100 kem2.
Kortteleissa 1, 2 ja 3 tonttitehokkuusluku e = 0,40. Korttelissa 1 rakennusten vesikaton ylimmän kohdan korkeus saa olla enintään +13.00 m. Korttelissa 2 ja 3
rakennusten enimmäiskerrosluku on II. Korttelissa 6 rakennusoikeus on yhteensä
26 000 kem2 (10 000 + 16 000 kem2), enimmäiskerrosluku on II.
Tonteille on osoitettava autopaikkoja vähintään 1ap / liiketilan 50 kem2 kohti.
5.4
Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu
Vaikutukset kauppaan, rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen:
Kaavahanke perustuu jo pääosin toteutuneeseen Jumalniemen kauppakeskuksen alueeseen. Alueella on toteutumatta voimassa olevan asemakaavan
alueella yksi rakennuspaikka korttelissa 1 sekä kortteli 6. Korttelin 6 tontilla 1 on
jo kuitenkin voimassa rakennuslupa noin 10 000 kem2 liikerakennuksen toteuttamiseen. Muiden hankkeiden toteutumisella ja olevien liikerakennusten melko vähäisellä jäljellä olevalla rakennusoikeudella ei ole merkittävää vaikutusta
kauppaan tai rakennettuun ympäristöön.
Kymenlaakson kauppa- ja merialue maakuntakaavan mukaan Jumalniemen
kauppakeskuksen alueella on vielä mahdollisuus lisätä kaupan kerrosalaa
merkittävästi. Kauppa- ja merialue maakuntakaavassa Jumalniemi on merkitty ”kk = kaupunkikehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan alueet, joihin
kohdistuu vähintään seudullisesti merkittäviä maankäytöllisiä kehittämistarpeita” sekä ”kma = vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan vähittäiskaupan kehittämisen kohdealuetta, joka sijaintinsa perusteella
soveltuu vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen. Suunnittelumääräys:
Suuryksiköiden palvelutarjonnassa ja tarkemmassa sijoituksessa on varmistettava seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Vähittäiskaupan
suuryksikköjä kehitettäessä ja sijoitettaessa on varmistettava etteivät tehtävät
toimenpiteet heikennä mitoituksen tai ajoituksen suhteen palvelujen saavutettavuutta keskustoissa ja seudun muissa osissa. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:ssä tarkoitettuja vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden
yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään: Jumalniemi 230 000 k-m2; Kauppakeskusalue 390 000 k-m2; Summa 120 000 k-m2. Summaan voidaan osoittaa
päivittäistavarakauppaa enintään 5 000 kem2.”
Jumalniemen kauppakeskuksen alueella on asemakaavassa noin 79 000
kem2 kaupan kerrosalaa. Aluetta täydentävä uudisrakentaminen vaikuttaisi
myönteisesti kauppakeskuksen ympäristön nykyisin jonkin verran nuhjuiseen
yleisilmeeseen.
Kotkan tieja katuverkkosuunnitelmassa on osoitettu yhteys Kotkansaaren
suunnasta Hietasen ja Jumalniemen eteläosan kautta kauppakeskukseen ja
siitä edelleen. Yhteyden toteuttaminen on kuitenkin nähtävissä vasta vuosien
(ehkä jopa vuosikymmenten) päästä. Voimassa olevassa asemakaavassa siltayhteys Kotkansaaren suuntaan on kauppakeskuksen alueelta Jumalniementietä länteen. Yhteys on todettu liikenneverkon kannalta huonoksi ratkaisuksi ja
8
tullaan todennäköisesti poistamaan kaavasta kun merkittävämpi muutos
kauppakeskuksen kehittämisessä alueen toimijoiden kanssa on ajankohtainen.
Kevytliikenteen yhteydet kauppakeskuksen alueelle on kohtuullisen hyvin järjestetty siten, että kevytliikenteen väylät ovat olemassa kauppakeskuksen ytimeen. Liikenneympäristö kevytliikenteen väylillä ei kuitenkaan ole erityisen
miellyttävä. Väylät kulkevat pääkatujen varrella sekä kauppakeskuksen alueella puuttoman asfalttikentän reunoilla. Asemakaavamääräyksellä alueen istutusvelvollisuudesta ja pintamateriaaleista pyritään vaikuttamaan liikenneympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen.
Lähin joukkoliikennereitti kulkee kauppakeskuksen alueelta noin 150 m:n etäisyydeltä, mutta vuoroja on vain noin viisi arki-iltaisin. Noin 300 m:n etäisyydellä
kulkee joukkoliikenneyhteys tiheällä vuorovälillä, joten joukkoliikenneyhteydet
ovat kohtuulliset. Mikäli kauppakeskusta edelleen kehitetään ja ostovoima lisääntyy, on mahdollista, että joukkoliikenneyhteydet myös paranevat.
Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan:
Kaava-alueen toteutuminen ja sen edelleen kehittäminen lisää palveluja, luo
uusia työpaikkoja sekä mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle.
Kaavamuutoksen energia- ja ilmastovaikutukset:
Taulukko. Energia ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa
Aihe:
YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTYMINEN
Arvio*
1
Perustelut: Kaava-alue sijaitsee keskellä kaupunkia, mutta etäällä
useista asuntoalueista. Jumalniemi toimii kuitenkin myös lähikauppana läheisille asuntoalueille.
Paljon tilaa vaativan kaupan aluetta kuitenkin tarvitaan.
ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET / -OLOSUHTEET
2
Perustelut: Kauppakeskusalueen joukkoliikenneyhteydet ovat kohtuulliset ja pysäkeiltä kauppakeskukseen johtaa kevytliikenteen
verkosto. Aluetta täydentävä rakentaminen vaikuttaa myönteisesti myös joukkoliikennemahdollisuuksien lisääntymiseen.
KÄVELYN JA PYÖRÄILYN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI
2
Perustelut: Kauppakeskusalueelle johtaa eri suunnista kohtuullisen
hyvät kevytliikenteen yhteydet. Kaavamääräysten tavoitteena on
lisätä kevytliikenteen liikkumisympäristön liikenneturvallisuutta sekä
liikenneympäristön viihtyisyyttä.
9
KESTÄVIEN ENERGIARATKAISUJEN MAHDOLLISTAMINEN
2
Perustelut: Jumalniemen kauppakeskuksen alueella on kaukolämpöverkosto. Suurin osa alueen liikeyrityksistä on liittynyt kaukolämpöverkostoon. Kotkan kaukolämmön tuottamisessa uusiutuvan energian osuus on yli 50 %.
*Asteikko:
0 toteutuu heikosti
1 toteutuu kohtalaisesti
2 toteutuu hyvin
3 toteutuu erinomaisesti
? ei arvioitavissa / ei arvioitu
Vaikutukset luonnonympäristöön
Luonnonmaisema tulee merkittävimmin muuttumaan korttelin 6 alueella. Korttelialueen itäosa on osittain peltomaisemaa, osittain sekametsäistä kalliorinnettä, joka edelleen korttelialueen ulkopuolella jatkaa nousuaan Kymijoen
suuntaan. Tällä asemakaavan muutoksella ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä muutoksen suhteen, koska korttelialue on jo voimassa olevassa asemakaavassa (hyväksytty 22.10.2010) osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi
(osalla Gasum Oy:n paineentasausasema). Korttelialueen rajaus pysyy tässä
kaavassa ennallaan.
5.5
Ympäristön häiriötekijät
Jylpyn kaupunginosassa (Jylpyntie 39) kaava-alueen lounaispuolella sijaitsevan Seveso-laitoksen takia kaava-alueesta korttelit 1, 2 ja 3 kuuluvat Seveso
konsultointivyöhykkeeseen.
5.6
Nimistö
Kaavamuutoksen myötä ei synny uutta nimistöä.
6
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.2
ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN
Voimassa olevan asemakaavan perusteella on myönnetty rakennuslupa tontille 1 korttelissa 6. Kerrosalaa hankkeessa on noin 10 000 kem2. Asemakaavan
laatimishetkellä alueella ei ole tiedossa muita uusia rakennushankkeita. Hankkeet toteutuvat alueen toimijoiden tarpeista.
Kotkassa 21.1.2015
Täydennetty 13.2.2015 luonnosvaiheen kuulemisen perusteella.
Marja Nevalainen
kaavoitusinsinööri
Ak0614se13022015
§ 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: sijaintikartta
KAAVA-ALUE
SIJAINTIKARTTA 1:15 000
KAAVA-ALUEET
168
95
VP
285-40-9903-40
285-405-3-111
285-40-24-5
6
15 5
11
78
65
106
108
109
107
16
27
285-40-9903-40
AO
ar
128
422
20
285-40-24-2
Z
6
285-40-28-6
5
28
28
4 8
20
ar
10
AO
26
7
5
56
e
ti
p.
P
36
1262
15
52
102
50
K
15
15
47
200
32
tm
285-405-5-1
21
32
71
5
72
U
T
A
K
EN
S
I
A
H
A
K
U
JO
285-40-28-14
46
29
285-40-9903-40
124
27
ar
29
3
29
32
62
5
12
50
31
EV
37
2
I
27
41 HOVILA
285-30-9901-30
11
54
39
5
10
25
51
32
57
3
73
285-41-3-7
9
ar
24
23
27
K
8
10
93
14
285-405-19-0
5
K
480
26
7
5
27
5
28
35
32
4
0c
25
285-41-3-5
kt
II
2
0a
1249
K
Y
M
I
N
S
U
U
N
T
I
E
285-405-6-0
60
32
ar
8
16
I
I
I
E
I
NT
I
UR
RH
TA
24
ar
17
I
I
I
481
po
ar
17
K
285-405-3-6
3
54
kt
3
4 5
33
285-405-3-7
20
10
28
27
K
0
100
482
ar
EV
23
18
53
e
ti
.
Pp
203
22
o
aj
16
34
Z
K
25
43
22
46
p
K
23
54
42
1248
23
AL
285-405-3-8
ar
20
20
K
21
4 0
41
24
30
29
30
285-41-7-6
24
25
18
22
486
K
285-405-3-225
285-405-3-31
12
70
285-405-3-224
ar
30
17
48
32
95
285-405-3-226
30
59
37
41
65
285-30-1-15
Liikerakennus
z
5
36
56
49
31
Zmo
34
50
ar
207
485
28
31
K
2
28
46
8
45
5
00
0.
+1
35
31
88
22
20
285-405-3-10
ar
204
36
48
28
33
1
29
22
ar
26
50
4 9
kt
II
e=0.40
45
K
22
1
o
aj
KM
487
205
Z
31
ar
51
1
39
35
32
90
7
K
1
K
29
83
285-405-19-0
5
23
19
51
po
92
21
285-405-3-32
40
25
II
1
5
29
14
285-41-7-7
I
I
I
0
5
3
I
I
60
285-405-3-5
4
ar
23
23
29
15
21
E
I
NT
I
ÖM
TR
LS
AH
48
Zmo
K
EV
24
13
III
22
202
14
5
I
I
26
23
28
11
12
25
7
8
5
0
4
285-41-7-5
8
5
0
25
III
8
5
0
I
I
I
III
+25.0m
285-405-3-29
Z
AK
285-41-7-3
6
87
22
61
16rp
5
18
25
27
23
23
7
285-41-7-4
7
ar
5
1
10
III
78
23
Z
20
285-41-3-2
14
Z
44
24
5
8
9rp
401
0
40
14
15
54
285-405-19-0
II 2500
31
5
ar
24
58
5
K
e=0.40
27
KLH
82
28
24
285-405-3-201 402
285-41-16-1
9
15
5
0b
14
31
74
16
22
28
285-41-3-3
LT
24
16
a
LPA
I
3
ar
285-405-3-33
1250
K
3
285-41-3-4
23
I1/2
GPS
33
5
24
285-41-9907-41
0d
15
285-41-3-6
23
AO
KL-1
27
21
33
26
10
28
285-41-3-8
3
285-41-3-9
20
285-405-3-34
30
20
23
ar
19
2
54
1251
60
8
ar
285-41-3-10
9
63
1252
K
E
I
ST
E
NN
HA
VI
17
38
lyk
22
13
9
33
28
ar
2
7
11
51
16
106
4 4
29
105
1
25
32
89
1253
25
285-40-9903-40
93
4 6
125
285-40-72-1
e=0.30
24
24
57
51
83
27
14
15
19
1257
28
209
89
26a
ar
saa
80
47
72
26
25
41-6-4
ar
107
1
285-40-72-2
AO
4
31
285-41-6-5
ar
30
72
K
30
28
9
29
10
1
24
285-41-6-6
pp
27
26
K
P
V
285-41-2-1
I
285-41-6-7
6
E
I
NT
MI
RÖ
ST
L
AH
108
33
4 7
P
p.
ti
e
412
2
K
EV
407
413
26
25
18
71
15
28
25
285-41-6-8
109
1258
10
I
2
29
4 8
411
ar
27
GPS
19
410
285-40-28-13
ar
5
ar
5
10
ar
o
aj
25
51
5
70
5
I 285-40-28-15
e=0.25
/220
10
2
AR
24
34
e=0.28
11
K
32
U
AT
NK
SE
ÄI
NK
I
MM
LE
E
I
NT
I
UR
RH
TA
15
pp
63
29
3
27
27
14
52
68
70
ar
28
t
123
31
II
10
285-40-27-1
28
10000
110
10
11
12
28
285-40-28-10
57
1260
5
17
59
4
10
/220
37
285-895-0-7
34
e=0.40
53
14
285-41-8-6
ar
1254
285-405-19-0
72
20
30
AR
27
285-30-6-1
1261
kt
70
27
15
6
147
2
1
14 4
285-405-3-74
25
+
58
43
100
91
52
*
+19.0
111
134
38
71
417
ar
I1/2
285-40-28-11
I
0
0
2
55
II
5
ET
285-30-6-2
4 1
66
19
285-40-30-1
22
13
5
3
113
K
I
23
29
4 1
38
112
285-405-6-0
18
30
21
409
285-40-28-5
lyk
lyk
9
150
149
148
80
1
69
10
6
129 130
139
12
22
57
114 42
1255
II
e=0.40
1
6
KM-2
285-40-55-4
51
56
285-405-3-84
285-405-3-121
e=0.25
/250
ar
21
ar
21
22
KL-1
51
53
17
74
15
5
7
e=0.22
ar
95
5
27
285-40-27-2
K
e=0.25
/240
125
ar
136
ar
285-40-28-7
24
z
20
285-405-3-88
126
I1/2
29
19
11
0
0
9
1
501
10
10
71
YS
16000
16
285-405-3-85
I1/2
154
9
22
8
115
8
AO
155
+13.0
+17.0
4 2
ar
82
124
137
66
4
1256
39
126
285-405-3-120
3
5
285-41-2-2
285-40-24-1
128
10 3
62
285-40-9901-40
49
4 4
30
135
285-40-26-1
66
118
30
40
AO
ar
29
127
z
8
37
I
I
I
4 4
32
285-405-19-0
285-405-19-0
34
ar
408
4
2
50
285-405-19-0
38
15
29
134
1
2
U
T
A
K
EN
S
I
A
H
A
K
U
JO
0
0
2
1
9
81
ar
ar
4 1
4 2
285-40-55-5
3
30
10
285-405-3-91
121
26
6
VL
27
4 2
285-40-30-4
119
I
e=0.20/220
72
12
5
14
ar
LT
ar
ar
285-40-29-1
KU
LL
ER
V
ON
KA
TU
14
285-405-19-0
/240
120
4 5
4 4
133
13
7
14
ar
28
6
15
15
200
285-40-26-4
K
5
28
e=0.20
96
35
e
ti
Pp.
ar
9
2
34
10
131
VL
20
5
285-40-26-3
285-41-9907-41
13
75
285-40-24-11
36
37
III
e=0.60
285-40-9903-40
285-405-3-87
112
123
kt
117
10
ar
VP
I1/2
114
12 8
118
97
285-40-26-2
14
ar
116
32
418
15
15
ar
ar
LÄ
ÄY
OV
TT
UI
VK
16
115
421
420
ar
285-40-23-4
25
26
AO
kt
285-40-24-10
285-40-24-3
419
30
285-405-1-449
KL-1
285-40-9901-40
113
24 6
10
30
+12.0
126
32
31
VP
kt
28
13
162
ar
40 KALLIOKOSKI
3
26
285-40-55-7
22
111
1/2I
280
285-40-23-3
64
2
4 8
4 6
55
12
57
423
428
31
91
16
17
ar
424
427
14 3
K
23
z
285-40-23-1
4
1270
Zmo
110
429
AO
23
I
285-405-3-118
e=0.25
/280
ar
425
426
ar
50
15
I
0
40
50
NYYRIKINKATU
79
e=0.20
/220
285-40-24-9
67
15
3
285-40-70-1
82
80
77
12
24
38
285-40-9903-40
15
13
1
250
285-40-71-2
+8.0
66
33
100
15
56
285-405-6-0
57
58
ar
71
33
10
ar
7
14 2
6
ar
39
99
e=0.60
38
459
13
8
285-40-71-1
ar
III
285-40-55-3
41
102
24
ar
14 9
53
12
23
+8.0
81
50
5
71
AO1/2I
4
AR
2600
1
4 7
103
285-405-3-99
285-40-25-1
ar
61
13 8
20
19
285-40-24-8
285-40-24-14
e=0.20/220
ar
21
51
285
P
p.
ti
e
15
20
50
55
10
pp
10
285-40-25-2
58
53
52
70
4 4
285-40-25-3
285-405-3-196
1
VI
PU
SE
NK
AT
U
10 0
5
82
1271
20
21
92
59
I
0
40
K
31
I
881
51
ar
83
2
98
ar
104
105
83
56
40
tu
30
2
70
84
29
22
285-40-22-3
97
285-405-3-97
22
74
KL
285-40-24-6
24
56
49
ar
1272
51
Liikerakennus
285-40-55-2
21
22
K
48
2
34
26
e=0.20
/220
285-405-3-65
169
65
ar
71
1
ar
ar
ar
171
I1/2
13 0
285-405-6-0
11
4 5
170
73
ar
ar
e=0.25
/220
285-40-25-6
25
6
93
94
ar
AO
285-405-3-115
12
KL-1
92
90
88
87
ar
25
12
ar
89
86
ar
285-405-3-116
285-405-3-195
285-40-19-1001
I
e=0.25
/220
ar
3
5
4
60
11 II
00
85
e=0.20
/240
10
19
10
1
38
K
§ 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavakartta
ar
46
285-405-3-12
33
56
kt
34
36
285-405-19-0
36
29
p
00
3.
+1
38
kt
28
35
ar
5
41
42
10
z
E
I
NT
UU
NS
MI
KY
285-30-1-10
21
Zmo
Liikerakennus
22
30
26
1
484
285-405-3-14
39
22
00
3.
+1
ar
32
kt
1
46
E
TI
EN
EM
I
LN
MA
U
J
10
22
21
57
285-405-3-13
29
o
aj
o
aj
4
24
p
p
19
Liikerakennus
44
206
40
43
ar
285-405-3-15
45
10
5
L
27
3
28
18
60
38
p
o
aj
o
aj
285-30-1-14
285-30-1-6
47
II
e=0.40
19
23
II
KM-1
24
22
48
15
p
L
285-405-3-247
z
II
e=0.40
o
aj
z
44
o
aj
10
KM-3
00
3.
+1
L
L
21
22
15
K
34
33
53
15
3
23
88
kt
51
285-30-3-10
Z
2
15
p
II
285-30-9901-30
51
z
22
o
aj
285-30-1-13
37
z
o
aj
52
33
11
19
1
o
aj
61
22
knt
16
17
55
z
10
285-30-3-7
18
18
II
16
o
aj
z
1
70
z
16
kt
kt
17
16
18
18
kt
2
15
23
285-405-3-248
10
285-30-3-8
20
kt
II
p
z
KM-3
z
18
19
18
kt
kt
17
20
L
II
18
kt
KM-3
19
16
L
16
4
16
17
23
16
5
kt
II
10
14
285-30-3-11
62
14
z
33
16
285-30-2-2
z
II
32
0 10 20 30 40 50
z
100
17
200
KM-1
z
L
63
1:2000
14
12
17
16
16
12
16
z
285-30-2-7
285-405-19-
L
z
-411-876-1
17
16
II
285-30-3-12
7
18
16
16
e=0.40
34
16
9
23
16
17
20
o
aj
z
31
285-30-2-6
15
K
z
2
I
18
16
25
e=0.40
2
16
25
E
I
NT
JA
OH
NP
MA
U
HU
70
1
59
19
z
I
I
p
16
56
kt
II
kt
3
34
20
z
E
I
UNT
NSU
MI
KY
o
aj
z
p
30
z
LPA
15
o
aj
II
30
JUMALNIEMI
23
4
29
VL
Kt
kt
4 1
5
p
25
Last.
lait.
p
07
18
285-30-3-5
z
10
16
52
20
e=0.40
71
13
30
JUMALNIEMI
13
13
08
13
8
12
LPA
21
285-411-876-2
2
12
15 14
285-30-2-5
09
100
13
z
18
z
12
19
101
VL
101
5
15
12
14
L
18
Z
12
11
26
14
KM-1
z
06
p
k
99
II
z
20
98
16
16
14
12
100
285-411-1-68
p
13
13
17
30
08
L
12
12
14
02
L
06
14
07
z
12
23
21
14
z
13
z
99
08
z
03
LPA
L
28
08
10
5
14
L
97
97
94
07
z
08
14
z
07
14
09
12
08
285-405-1-526
08
z
L
95
09
06
04
08
07
Allas
36
H
ÄR
K
ÄH
O
VI
N
T
I
E
12
19
12
z
08
05
37
07
08
16
13
08
15
40
08
12
07
07
0
.
5
03
13
06
20
09
1
1
07
05
17
08
07
02
05
06
19
10
06
08
04
32
06
18
05
07
12
5
04
03
0.5
09
05
5
04
06
04
02
10
05
1
04
11
07
04
02
13
22
11
05
05
12
08
04
02
03
04
05
13
02
05
04
06
02
16
21
03
14
17
02
Kymijoki
04
03
24
07
04
02
23
3
01
16
18
7
untoma
02
04
4
24
04
02
04
06
04
12
05
02
§ 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: merkinnät ja määräykset
KOTKA
ASEMAKAAVAN MUUTOS
30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI
KORTTELIT 2 JA 3 , OSA KORTTELIA 1 JA 6
1:2000
Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 21.08.1998, 22.03.2010 ja 06.06.2011.
Pohjakartta on MRL muutoksen 323/2014 mukainen ja tarkistettu 28.08.2014.
Juhani Lempinen
Paikkatietoinsinööri
Kaavamerkinnät ja -määräykset
KM-1
KM-2
KM-3
LPA
Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön.
Korttelialueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja yhteensä enintään 800 k-m2.
Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle saa sijoittaa
myös yhden liikenneaseman, joka sisältää polttoaineen myyntiin ja ajoneuvojen huoltoon käytettäviä tiloja.
Liikenneaseman yhteyteen saa sijoittaa kioski- ja ravintolatiloja sekä päivittäistavarakaupan, jonka enimmäispinta-ala on 500 k-m2. Liikenneaseman enimmäispinta-ala on 1500 k-m2
Liikenneaseman tiloja lukuunottamatta korttelin yksittäisten liikkeiden vähimmäispinta-alan tulee olla 500 k-m2.
Rakennusten suunnittelussa ja sijoittelussa on otettava huomioon maakaasuputkistojen suojaetäisyyksistä
annetut määräykset.
Alueelle saa sijoittaa muuntamon.
Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön.
Korttelialueen tonteille saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja enintään 100 k-m2.
Autopaikkojen korttelialue.
3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Ohjeellinen tontin raja.
Osa-alueen raja.
Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.
30
JUMA
2
10000
II
e=0.40
Kaupunginosan numero.
Kaupunginosan nimi.
Korttelin numero.
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman
sallitun kerrosluvun.
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan.
Rakennusala.
Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni.
+13.00
Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema.
Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa.
p
Ohjeellinen pysäköimispaikka.
§ 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: merkinnät ja määräykset
ajo
Ohjeellinen alueella oleva ajoyhteys.
Istutettava alueen osa.
Johtoa varten varattu alueen osa.
Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
Istutettava puurivi.
kp
Kansallinen kaupunkipuisto.
Alimpien kosteudelle alttiiden rakenteiden vähimmäiskorkeuden tulee olla +3.00 m
mitattuna merenpinnasta.
Rakennusten soveltuvuudesta kaupunkikuvan kannalta merkittävään ympäristöön, tulee
kiinnittää erityistä huomiota materiaalien ja muodon suhteen.
Lastausalueet ja ulkovarastointialueet tulee varustaa näkösuojin.
Alue, joka ei jää rakennettavan rakennuksen tai pysäköintialueen alle, on istutettava.
Liikenteelle ja pysäköintiin varatut korttelialueet on jaettava puu- ja pensasistutuksin enintään
1000 m2 suuruisiin osiin.
Istutettaessa puita voimajohtojen alle, tulee huomioida säädökset puiden korkeudesta.
Voimajohtoaukealla saa puiden luontainen kasvukorkeus olla enintään 4 m.
15 m johtoaukean keskilinjasta puiden korkeus saa olla enintään 10 m ja 25 m:n etäisyydellä
enintään 20 m.
Tontilla tulee säilyttää tai sinne istuttaa puita, joiden ympärysmitta 1 m:n korkeudella mitattuna
on vähintään 14 cm, kun kyseessä on lehtipuu.
Havupuiden minimikorkeuden tulee olla vähintään 120 cm.
Korttelialueelle tulee laatia istutussuunnitelma, joka tulee hyväksyttää rakennusluvan yhteydessä.
Autopaikkojen, rakennusten tai yli 2 m korkeiden rakennelmien sijoittaminen
sekä muu toiminta voimajohtojen alla vaatii luvan johtojen omistajalta.
Jalankululle varatut alueen osat on laatoitettava ja erotettava reunakivin tai istutuksin
muusta alueesta.
Hulevesien käsittelystä ja johtamisesta tulee esittää suunnitelma rakennusluvan
yhteydessä. Hulevedet on mahdollisuuksien mukaan viivytettävä ja/ tai imeytettävä.
Korttelialueiden 1, 2 ja 3 osalta on varauduttava läheisen Seveso-kohteen aiheuttamaan riskiin
palo- ja pelastusviranomaisen määrittelemällä tavalla.
Autopaikat:
KM- korttelialueilla 1 ap / 50 liiketilan k-m2.
Kotkassa 19.02.2015
Marja Nevalainen
Kaavoitusinsinööri
Suunn. M. Nevalainen Piirt. H. Teittinen
Kaava nro 0614
Kv. hyväksynyt
0614_listalle.dgn 4.2.2015 12:04:14 teittinh I:\kaava\hannele\0614_listalle.dgn Mk=1:2600
§ 14, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 741/2014
Asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos Kotkan Kantasatama, kaava nro 0314 sekä
kaavaan liittyvä ympäristöohjelma
Kala 9.12.2014 § 106
Valmistelijat: Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh. 040 7236 112,
Kaavoitusarkkitehti Patricia Broas, puh. 040 6471 539
Kotkan kaupunkisuunnittelussa on valmistunut luonnos Asemakaava 1.
kaupunginosa Kotkansaari, vesialue, asemakaavan muutos 1. kaupunginosa Kotkansaari, kortteli 135, osa korttelia 129, katu-, satama- ja vesialueet.
Kantasataman kaava-alue sijaitsee Kotkansaaren kaupunginosassa, Kotkan keskustan koillispuolella. Kaava-alue käsittää Tornatorintien, osan Satamakadusta, Merikeskus Vellamon tontin sekä siihen rajoittuvan satamaalueen, joka kaakkoisreunastaan rajautuu Kotkamillsin tehdasalueeseen.
Asemakaavaan kuuluu myös satama-alueen ja Merikeskus Vellamon tontin
edustalla olevia kaavoittamattomia merialueita.
Koko suunnittelualue on suuruudeltaan noin 57,2 ha. Alueesta noin 29,7 ha
on vesialuetta ja 27,5 ha maa-alueita. Kaavaluonnos käsittää koko suunnittelualueen, vaikka alueen rakentaminen tapahtuukin vaiheittain. Tavoiteaikataulun mukaan kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen voisi
käynnistyä kesällä 2015. Tavoitteena on, että ensimmäinen vaihe on valmis viimeistään kesään 2017 mennessä.
Muutossuunnittelu aloitettiin Kotkan Kantasataman osayleiskaavatyönä
loppuvuonna 2011. Kaksi vuotta myöhemmin kaupunki julkisti tiedon hankekehittäjästä, jonka kanssa on yhteistyössä laadittu alueelle suunnitelma
Kantasataman käytöstä pääosin liikerakentamiseen. Tässä yhteydessä
kaavatyötä päätettiin jatkaa asemakaavamuutoksena. Asemakaavan vireille tulosta ilmoitettiin 5.4.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 7.4.—6.5.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa siitä antoivat palautta Kymen Vesi Oy, HaminaKotka Satama Oy, Liikennevirasto, Museovirasto, Kotkamills Oy, Kotkan ympäristöseura ry, Kymenlaakson museo, Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on käyty neuvotteluja mm. HaminaKotka Satama Oy:n, Kotkamills Oy ja Merikeskus Vellamon kanssa.
Viranomaisyhteistyötä on tehty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Aluehallintoviraston, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:in ja Liikenneviraston kanssa.
Kaavamuutos mahdollistaa toteutuessaan nykyisen pääosin satamakäytöstä poistuneen satama-alueen kehittämisen osaksi kaupunkikeskustaa. Alueelle on tarkoitus toteuttaa liiketiloja, hotelli, viihdekeskus ja muita kaupallisia palveluita sekä asumista. Kaavoituksessa tarkastellaan aluetta osana
keskustaa, mutta myös uutena, omana vetovoimaisena kaupallisena kokonaisuutena. Lähtökohtana on toimiva kaupunkirakenne sekä kestävän kehityksen mukainen laadukas ja ekotehokas rakentaminen.
Kaavaluonnoksen pohjana olevassa suunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi outlet-alue, joka sisältää vaatteisiin keskittyviä erikoistavarakauppoja, ravintoloita ja sekä muuta liiketilaa. Erikoistavarakaupan sijoittuminen
keskustaan vahvistaa Kotkansaaren keskustan rakennetta ja on Ympäristöministeriön 26.11.2014 hyväksymän Kymenlaakson vaihemaakuntakaavan Kauppa ja Merialue mukainen. Maakuntakaavassa suunnittelualue on
keskustatoimintojen aluetta C.
§ 14, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 741/2014
Uudenlaisen kauppakonseptin uskotaan houkuttelevan Kotkaan uusia ostosmatkailijoita, jotka käyttävät seudun palveluja laajemminkin. Monipuolinen tarjonta voi vähentää seudulta ulospäin suuntautuvaa ostosmatkailua.
Toteutuessaan suunnitelma tuo paikkakunnalle runsaasti uusia työpaikkoja
sekä rakentamisen että toiminnan aikana.
Kaavaluonnoksessa on esitetty rakennusoikeutta liike-, toimistoja asuinrakentamiseen yhteensä noin 148 000 kerrosalaneliömetriä. Tämän lisäksi
on alueelle osoitettu korttelialueita ja niiden osia pysäköintilaitosten rakentamista varten.
Merikeskus Vellamon nykyiselle tontille pohjoislaiturille on osoitettu rakennuspaikka hotellirakentamista varten. Vellamon laajennusvaraus on osoitettu uuteen paikkaan lähemmäs Vellamon sisäänkäyntiä. Kaavaluonnoksessa on varauduttu myös venesataman rakentamiseen ja veneilypalvelujen lisäämiseen.
Kaavamuutoksen myötä viereisen Kotkamillsin tehtaan ja HaminaKotka
Sataman liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa niin, että raskas liikenne ja alueella lisääntyvä henkilöautoliikenne erotetaan toisistaan. Liikennejärjestelyillä pyritään liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Itälaituri ja sen pohjoisosa laitureineen jäävät edelleen satamakäyttöön.
Suunnitelma perustuu oletukseen siitä että satama-alueella kulkeva sähkölinja muutetaan sataman osalla maakaapeliksi. Järjestely mahdollistaa rakentamisen lähelle rantaviivaa.
Kantasatamaa suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti,
ja yhtenä suunnittelun tavoitteena on ollut ekotehokkuuden vahva huomiointi. Suunnittelua ohjaamaan on laadittu kaupungin ja hankekehittäjän yhteistyönä ympäristöohjelma, jossa kuvataan keskeiset periaatteet ekotehokkuuden huomiointiin. Ekotehokkuus otetaan huomioon laaja-alaisesti ja
teema tulee näkymään niin rakentamisen, liikkumisen kuin energiaasioiden suunnittelussa ja ratkaisuissa. Tavoitteena on, että ympäristöystävällisyys toimii vetovoimatekijänä alueelle sijoittumiseen ja liittyy positiivisen mielikuvan muodostumiseen sekä alueesta että Kotkan kaupungista.
Samalla sen on tarkoitus palvella alueen sijoittajia niin, että investointien
arvo säilyy myös tässä suhteessa.
Ympäristöohjelma keskeisenä työkaluna on kansainvälinen kestävän aluesuunnittelun BREEAM -sertifikaatti. Kaavaluonnoksessa on pyritty huomioimaan sertifioinnin edellytykset, ja suunnittelun edetessä tavoitellaan
mahdollisimman korkean tason sertifiointia. BREEAM Communities sertifiointijärjestelmän prosessissa otetaan systemaattisesti huomioon kestävyyden eri ulottuvuudet, eli ympäristön, talouden sekä sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmat. BREEAM-sertifikaatti ja sen suunnitteluperiaatteet toteuttavat tavoitteita alueen ekotehokkuudesta kansainvälisesti tunnustetulla
menetelmällä ja antavat myös mahdollisuuden vertailla kehitystä muihin
eurooppalaisiin kaupunkikehityskohteisiin. Alueelle tavoitellaan kestävän
aluesuunnittelun BREEAM-sertifikaattia (Breeam Communities) yhtenä ensimmäisistä kohteista Suomessa. Ensimmäisen vaiheen työ on aloitettu
WSP Finland Oy:n kanssa.
Kaavan toteuttamisesta on tarkoitus laatia sopimus Kantasataman aluetta
kehittävän Kotkan Kantasataman Kehitys Oy:n kanssa.
Kaavahankkeen aikana on tarkoitus järjestää monipuolista vuorovaikutusta
eri osapuolten välillä, erityisesti luonnoksen nähtävillä ollessa.
§ 14, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 741/2014
./.
Asemakaavamuutosluonnoksen kartta merkintöineen ja määräyksineen
sekä asemakaavaselostuksen luonnos, osallistumisja arviointisuunnitelma sekä ympäristöohjelman luonnos ovat liitteenä.
Esittelijä:
Ehdotus:
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä Asemakaava 1. kaupunginosa Kotkansaari, vesialue, asemakaavan muutos 1. kaupunginosa Kotkansaari, kortteli 135, osa korttelia 129, katu-, satama- ja vesialueet sekä
ympäristöohjelman luonnoksena nähtäville asetettavaksi sekä ympäristöohjelman ohjeellisena noudatettavaksi. Lautakunta päättää myös, että
kaupunkisuunnittelu voi tehdä kaava-asiakirjoihin tarvittavia teknisluontoisia muutoksia ennen kaavan nähtäville asettamista.
Päätös:
Hyväksyttiin.
----------------
Kala 19.2.2015
Valmistelijat: Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh. 040 7236 112,
kaavoitusarkkitehti Patricia Broas, puh. 040 6471 539
Kantasataman asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 15.12.2014—
20.1.2015 välisenä aikana. Tänä aikana kaavaluonnoksesta jättivät lausuntonsa Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Liikennevirasto, Museovirasto, Kymenlaakson museo, Senaatti-kiinteistöt, Kotkamills Oy, VR-yhtymä Oy,
HaminaKotka Satama Oy, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy, Kymenlaakson Pelastuskeskus, Jussi Kivistö / Extra Marine Oy, Kotkan ympäristöseura ry sekä kaupungin viranomaistahoista rakennusvalvonta ja
kaupunkisuunnittelu. Mielipiteitä esittivät Eeva Linkola, Juha Korpioja sekä
Markku Enqvist.
Palautteen lyhennelmät ja vastineet ovat selostuksen kohdassa 4.3.2 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely. Tarkemmin palautetta on avattu selostuksen liitteessä 4 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet niihin.
Palaute koski pääosin teknisiä tarkennuksia ja lisäselvityspyyntöjä huomioitavaksi kaava-asiakirjoissa.
Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotettiin osallisille Ankkurilehden ilmoituksella ja kaupungin nettisivuilla sekä ulkopaikkakuntalaisille kirjeitse. Luonnoksen nähtävillä oloon liittyen järjestettiin avoin yleisötilaisuus
ja kolme työpajaa. Ensimmäiseen oli kutsuttu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoita, toiseen eri kansalaisjärjestöjen ja eri tahojen edustajia. Kolmanteen työpajaan kutsuttu alueen yrittäjiä. Yrittäjätyöpajassa
käytiin myös paneelikeskustelu jossa osanottajina olivat hankekehittäjä,
kaupunkisuunnittelun, kehitysyhtiö Cursorin ja kauppakeskus Pasaatin
edustajat. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 200 henkilöä. Tilaisuuksissa saatu palaute oli pääosin kannustavaa. Työpajojen lisäksi hanketta on
esitelty kutsusta mm. HaminaKotka Satama Oy:n hallitukselle, Kunnallisille
eläkeläisille, Kotkan ympäristöseuralle, Nuorisovaltuustolle ja Vellamon ystäville. Kaavaluonnos on ollut esillä myös avoinkotka.fi-sivustalla. Siellä
saatu palaute on myös ollut kannustavaa ja sisältänyt kehitysideoita. Palautteessa tuotiin esiin sataman historian huomioiminen, uuden alueen liittyminen olemassa olevaan keskustaan sekä toive laajasta palveluvalikoimasta.
§ 14, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 741/2014
Asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa on huomioitu saatua palautetta ja tehty muutoksia suunnitelmiin. Suunnitelmaa on kehitetty edelleen yhteistyössä hankekehittäjän suunnitteluryhmän kanssa. Lisäksi on
tehty kaavamuutokseen liittyviä selvityksiä kuten täydennetty liikennesuunnitelmaa ja laadittu melumallinnus sekä havainnemateriaalia. Breeamympäristösertifikaatin vaatimia toimenpiteitä on myös jatkettu.
Ympäristöohjelmaan on tehty pieniä tarkennuksia.
./.
Asemakaavaselostus, sijaintikartta ja ympäristöohjelma ovat esityslistan
liitteenä.
Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen esitellään lautakunnan
kokouksessa.
Tämä pykälä tarkastetaan kokouksen aikana.
Esittelijä:
Ehdotus:
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy Asemakaavaehdotuksen 1. kaupunginosa Kotkansaari, vesialue, asemakaavan muutosehdotuksen 1.
kaupunginosa Kotkansaari, kortteli 135, osa korttelia 129, katu-, satama- ja
vesialueet sekä kaavaan liittyvän ympäristöohjelman esityksenään kaupunginhallitukselle niin, että kaava-aineistoon voidaan tarvittaessa tehdä
teknisluonteisia muutoksia ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista.
Toimeenpano:
Ote:
Kaupunginhallitus
§ 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus
1
KOTKA 1. KOTKANSAARI
KANTASATAMA (0314)
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus
Kuva: Tomi Raussi
ALUSTAVA
Lopullinen kaavaselostus esitetään täydennettynä yhdessä asemakaavaehdotuksen kanssa
kokouksessa 19.2.2015
KOTKAN KAUPUNKI
Kaupunkisuunnittelu 2.12.2014
2
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot
Kantasatama (0314)
asemakaava ja asemakaavan muutos
Asemakaava 1. Kotkansaari kaupunginosan vesialueelle
ja asemakaavan muutos Kotkan kaupungin 1. Kotkansaari
kaupunginosan
korttelille 135, osalle korttelia 129, katu- satama- ja vesialueille
Asemakaavalla muodostuvat 1. Kotkansaari kaupunginosan korttelit
135, 137, 138 ja 139, katualueet, aukio, satama-alue, vesialueet, puistot
sekä venesatama-alue.
Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 7.6.2014.
Asemakaava on hyväksytty
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa
Kaupunginhallituksessa
Kaupunginvaltuustossa
Kotkan kaupunki
Kaupunkisuunnittelu
Kustaankatu 2, PL 114, 48101 Kotka
Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija:
Marja Kukkonen
asemakaava-arkkitehti
puh. 040 723 6112
[email protected]
Patricia Broas
kaavoitusarkkitehti
puh. 040 647 1539
[email protected]
3
1.2 Kaava-alueen sijainti
Kantasataman kaava-alue sijaitsee Kotkansaaren kaupunginosassa,
Kotkan keskustan koillispuolella. Kaava-alue käsittää Tornatorintien,
osan Satamakadusta, merikeskus Vellamon tontin, sekä siihen
rajoittuvan satama-alueen, joka kaakkoisreunastaan rajautuu
KotkaMillsin tehdasalueeseen. Asemakaavaan kuuluu myös satamaalueen ja Merikeskus Vellamon tontin edustalla olevia
kaavoittamattomia merialueita.
Koko suunnittelualue on suuruudeltaan noin 57,3 ha. Alueesta noin
29,4 ha on vesialuetta ja 27,9 ha maa-alueita.
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Kantasatama, asemakaavan muutos (0314)
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Kantasataman kehittäminen
osaksi kaupunkikeskustaa: alueelle on tarkoitus toteuttaa liiketiloja,
hotelli, viihdekeskus ja muita kaupallisia palveluita sekä asumista.
Kaavamuutoksen myötä viereisen Kotkamillsin tehtaan ja HaminaKotka
Sataman liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa niin, että raskas
liikenne ja alueella lisääntyvä henkilöautoliikenne erotetaan toisistaan
tehokkaasti. Liikennejärjestelyillä pyritään liikenteen sujuvuuden ja
liikenneturvallisuuden parantamiseen. Itälaituri ja sen pohjoisosa
laitureineen jäävät edelleen satamakäyttöön.
Kaavoituksessa tarkastellaan aluetta osana keskustaa mutta myös
uutena, omana vetovoimaisena kaupallisena kokonaisuutena.
Lähtökohtana on toimiva kaupunkirakenne sekä kestävän kehityksen
mukainen laadukas ja ekotehokas rakentaminen.
4
1.4 Selostuksen sisällysluettelo
Sisällys
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT......................................................................................... 2
1.1 Tunnistetiedot ............................................................................................................ 2
1.2 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................. 3
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ........................................................................................... 3
1.4 Selostuksen sisällysluettelo ..................................................................................... 4
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista...................................................................... 5
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista ........................................................................................................... 5
2 TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................... 7
2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 7
2.3 Asemakaavan toteuttaminen .................................................................................... 7
3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT .................................................................................... 8
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ........................................................................... 8
3.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................... 8
3.1.2 Luonnonympäristö .................................................................................................... 8
3.1.3 Rakennettu ympäristö ............................................................................................... 9
3.1.4 Maanomistus .......................................................................................................... 12
3.2 Suunnittelutilanne ................................................................................................... 12
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ............................... 12
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET.................................................................. 15
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ........................................................................... 15
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .................................... 16
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö .................................................................................... 17
4.3.1 Osalliset.................................................................................................................. 17
4.3.3 Viranomaisyhteistyö................................................................................................ 21
4.4 Asemakaavan tavoitteet .......................................................................................... 21
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ................................................................. 21
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS .............................................................................................. 24
5.1 Kaavan rakenne ....................................................................................................... 24
5.1.1 Mitoitus ................................................................................................................... 27
5.1.2 Palvelut................................................................................................................... 28
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ..................................... 28
5.3 Aluevaraukset .......................................................................................................... 28
5.3.1 Korttelialueet........................................................................................................... 29
5.3.2 Muut alueet ............................................................................................................. 31
5.4 Kaavan vaikutukset ................................................................................................. 32
5
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ................................................................... 32
5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .......................................................... 33
5.4.3 Vaikutukset energia- ja ilmastoasioihin ................................................................... 34
5.5 Ympäristön häiriötekijät .......................................................................................... 34
5.7 Nimistö ..................................................................................................................... 35
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .......................................................................................... 35
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
Asemakaavan seurantalomake
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 10.2.2015
Maanomistus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta saatujen
lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet niihin
Asemakaavakartta
Liikenneselvityksiä ja toimivuustarkastelu, Strafica Oy, Sito Oy 2014
Kotkan Kantasataman perhosselvitys 2014, Luontoselvitys Kotkansiipi
1.10.2014
Kotkansaaren-Metsolan ketomarunaan sidonnaisten perhoslajien
esiselvitys 2014, Acleris 20.11.2014
Kantasataman kaavamuutosalue, maaperän pilaantuneisuuden ja
puhdistustarpeen arviointi, Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy
12.11.2014
An economic impact analysis of Kotka Old Port project, Oxford
Research Oy Lokakuu 2014, tiivistelmä
Tulvakartta SYKEn tulvakarttapalvelusta 30.9.2014
Kotkan Kantasatama Ympäristömeluselvitys, Akukon 2015
Kantasataman ympäristöohjelma
Havainnekuvia
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Maakuntakaava 2008
Kauppa ja merialue maakuntakaava 2013
Kotkan yleiskaava 1988, ei oikeusvaikutteinen
Kotkansaaren osayleiskaava 1996, ei oikeusvaikutteinen
Kotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys, 2011
Museoviraston kaupunkiarkeologinen selvitys Kotkansaaresta
Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien
rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla, Syke,
Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö, Maa- ja
metsätalousministeriö 2014
8. Kotkan kaupungin rakennusjärjestys, 14.11.2001
9. Kotkan tieja katuverkkosuunnitelma 2030, Tiehallinto, Kotka, Linea
konsultit
10. Kotka, Kotkansaari, Ruukinkatu 15 tontti 285-1-7-5
kaupunkiarkeologinen kaivaus 2.7. - 31.7.2012, kaivauskertomus,
Kymenlaakson museo 2012
6
kaupunkiarkeologinen kaivaus 2012, kaivauskertomuksen karttaosa,
kaupunkiarkeologinen kaivaus 2012, kaivauskertomuksen löytö- ja
näyteluettelot, Kymenlaakson museo 2012
13. Kotka, Kotkansaari 285-001-0007-004/5/7 kasvillisuuskartoitus,
14. Kotka, Kotkansaari, Satamakadun ja Ruukinkadun kulmaus,
kasvijäännetutkimuskset 2012, Turun yliopisto,
Kasvimuseo/Paleoetnobotaniikan laboratorio 2012
15. Kotka, Kotkansaari 2012 Osteologinen analyysi, Kymenlaakson museo
2012
16. Kotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys 2011,
Luontoselvitys Kotkansiipi 15.8.2011
17. Kotkan Kantasatama rakennushistoriallinen selvitys, Kymenlaakson
museo 2012
18. Kotka-Kyminlinna 110 kV johdon siirto, esiselvitys v.1.1, Kotkan
kaupunki, Kuntatekniikka 20.11.2014
19. Pohjaolosuhteet, Kuntatekniikka
20. Preliminary assessment for BREEAM Communities 2012
21. Kotkan kansallinen kaupunkipuisto, perustamisselvitys 2013, toim.
Konsulttipalvelu Viher-Arkki 2013
22. Ehdotus Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien
suunnitelmaksi vuosille 2016 - 2021 (LUONNOS), Kaakkois-Suomen
Ely-keskus 2014
7
2 TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Osayleiskaavan vireilletulosta on ilmoitettu 28.12.2011
30.12.2011 päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut
nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 30.12.2011 - 3.2.2012.
Loppuvuodesta 2013 Kotkan kaupunki julkisti tiedon hankekehittäjästä,
jonka kanssa kaupunki sopi alueen suunnitteluvarauksesta.
Kantasataman alueelle päätettiin laatia asemakaavan muutos
yhteistyössä laaditun suunnitelmaan pohjautuen.
Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 5.4.2014.
4.4.2014 päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut
nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 7.4. - 6.5.2014. Osallisten
mielipiteet pyydettiin 6.5.2014 mennessä.
Asemakaavan luonnos on ollut nähtävillä MRL 62 § mukaisesti
15.12.2014 - 20.1.2015 mielipiteiden esittämistä varten. Samaan aikaan
nähtävillä oli myös asemakaavaa varten laadittu ympäristöohjelma.
Mielipiteet luonnoksesta pyydettiin 20.1.2015 mennessä.
Aloite asemakaavasta on tullut Kotkan kaupungilta.
2.2 Asemakaava
Asemakaavan muutoksen myötä satama-alue muuttuu osaksi
kaupungin keskustaa sekä monipuoliseksi liiketoimintojen,
kulttuuripalvelujen ja asumisen alueeksi. Alueen pääpaino on
kaupallisessa toiminnassa jota tukee ravintola-, viihde- ja
kulttuuripalvelut, huvivenetoiminta, sekä hotellit. Alueella on myös
asumista, joka on edellytys elävälle kaupunkirakenteelle. Osa alueesta
säilyy satamakäytössä.
2.3 Asemakaavan toteuttaminen
Alueen tontit vuokrataan hankekehittäjälle ja rakentaminen voi alkaa
kaavan vahvistuttua.
8
3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue on suurimmalta osaltaan satama-, varasto- ja
liikennealuetta. Korkeussuhteiltaan alue on hyvin tasainen ja
korkeusasemaltaan matala, noin 2 metriä merenpinnasta.
Alueella sijaitsee erikokoisia ja -ikäisiä varastohalleja. Hallien kunto on
vaihteleva, ja niistä osa on käytössä. Hallien välissä on asfaltilla
päällystettyjä liikenne-, pysäköinti- ja varastokenttiä. Aluetta halkoo
teollisuusratapiha. Koko alue on luonteeltaan rakennettua, teollista
ympäristöä.
Laitureista suuri osa on perustettu täyttömaalle. Hiekkapintaiseksi
jääneet alueet ovat ajan kuluessa saaneet myös jonkin verran
kasvillisuutta päälleen.
Kantasataman länsireunalle on 2000-luvulla rakennettu museokeskus
Merikeskus Vellamo. Museokeskuksen viereisen Härniemen laiturin
kunnostussuunnittelu on käynnissä.
Suunnittelualueen vesialue kuuluu Kymijoen suistoalueeseen, jonka
pohjasedimentit voivat olla saastuneita.
3.1.2 Luonnonympäristö
Maisemarakenne, luonnonolot
Kaava-alue on pääosin satama-aluetta jolloin maisemaa hallitsevat
satamarakenteet laitureineen ja varastorakennuksineen. Maisemassa
ehdottomana painopisteenä toimii merikeskus Vellamo.
Alueella on jonkin verran ruderaatti-kasvillisuutta, mutta ei varsinaista
luonnonmukaista ympäristöä. Maanpinta on laajasti asfaltoitu tai
sorapohjaista ratakiskoaluetta. Maapinnan korkeus vaihtelee +1.5 …
+3,5 m välillä, mutta on pääosin noin +2 metrin korkeudessa. Aluetta
ympäröi merialue joka kuuluu Kymijoen suistoalueeseen.
Luonnonsuojelu
Kesällä 2014 Kantasataman alueella tehdyssä hyönteisselvityksessä
todettiin erityisesti suojeltavan marunapeilikääriäisen (Pelochrista
infidana) esiintyvän alueella. Laji elää toukkana ratapiha-alueella
kasvavan ketomarunan (Artemisia campestris) juuressa toukoheinäkuussa.
Vuonna 2011 tehdyssä luontoselvityksessä ilmeni, että
käyttämättömien pistoraiteiden vieressä soralla pesii tiirayhdyskunta.
9
Alueella pesi sekä lapintiiroja (Sterna paradisaea) että kalatiiroja
(Sterna hirundo). Tiirat on rantalintujen ryhmä, johon kuuluvia lajeja
elää kaikkialla maailmassa. Tiirat viettävät suuren osan elämästään
merellä.
Meri ja tulvavaara
Kantasataman alue on pääosin noin +2 metrin korkeudessa joka asettaa
haasteita rakentamiselle tulvavaaran vuoksi. Selvitysten mukaan
saattaa vedenpinta nousta + 2,382 metriin (N43 korkeusjärjestelmän
mukaan, vastaa +2,642 m N2000 korkeusjärjestelmässä) keskimäärin
kerran 250 vuodessa. Kerran tuhannessa vuodessa saattaa merenpinta
nousta +2,704 metriin. Meriveden mahdollinen tulviminen on
huomioitava katujen ja rakennusten suunnittelussa.
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella
Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Kaava-alue rajautuu ympäröivään
kaupunkirakenteeseen sekä viereiseen tehdasalueeseen.
Yhdyskuntarakenne
Satama-alue on aikoinaan ollut merkittävä työllistäjä ja osa kaupungin
ydintoimintoja. Teollisuus ja satama- toiminnat ovat yhdessä luoneet
edellytykset koko kaupungin synnylle ja kasvulle. Satama-toiminnat
ovat pääosin siirtyneet muihin HaminaKotka satamiin.
Keskustan kaupunkirakenne tiivistyy ja laajenee pikkuhiljaa käsittämään
koko Kotkansaaren. Vellamon sekä meripäivätapahtumien myötä alue
on jo tullut osaksi keskusta-aluetta.
Kaava-alue rajautuu kaakossa Kotkamillsin tehdasalueeseen, joka on
laajuudeltaan noin 75 ha.
Palvelut
Alueella sijaitsee 2008 toimintansa aloittanut Merikeskus Vellamo,
jossa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä tietokeskus Vellamo. Pohjoislaituri on siirtynyt satamalta merikeskuksen
käyttöön.
Kantasataman alueen sisääntulon vieressä on lisäksi vanha junavaunu
jossa toimii kesäisin kahvila-baari.
Kantasataman jokakesäinen suurtapahtuma on Kotkan Meripäivät.
Tapahtuma on keskittynyt suunnittelualueen osalta Vellamon
tuntumaan, Härniemen laituriin sekä Pohjois- ja Välilaiturille.
10
Työpaikat, elinkeinotoiminta
Alueella toimii HaminaKotka Satama Oy. Kolmesta satamalaiturista
Itälaituri ja Välilaituri ovat sataman käytössä. Laitureille johtavat 7,710,0 m syvyiset väylät.
Satama-alueella on pääosin Kotkan kaupungin omistamia varastohalleja, jotka on vuokrattu. Osa halleista on yksityisomistuksessa.
Kantasataman City-terminaalin kautta kulkee edelleen satunnaisesti
pieni määrä rahtia, mutta volyymit ovat pienehköjä verrattuna sataman
muihin osiin. Tällä hetkellä osassa satamaa kontitetaan tavaraa, joka
kuljetetaan muihin sataman osiin laivattavaksi.
Rahtilaivojen ohella laitureihin on kiinnitetty ajoittain mm. museo- ja
matkustajalaivoja.
Virkistys
Suunnittelualueella ei ole virkistysaluetta. Kotkansaarella on useita
laajoja puistoalueita.
Liikenne
Suunnittelualueella sijaitseva Satamakatu on Kotkansaaren tärkeä
liikennettä välittävä katu. Sitä pitkin kulkevat sekä keskustaan saapuvat
ja sieltä poistuvat henkilöautot että Kotkamillsin tehtaita palveleva
rekkaliikenne.
Maaliikennettä satamaan tuovat sekä tavarajunat että rekat.
Sataman liikennettä välittävän ratapihan ohella alueella kulkee myös
Kotkamills Oy:n teollisuusalueelle vievä raide. Suunnittelualueen
lounaisella laidalla sijaitsee henkilöliikenneseisake, josta lähijunat
lähtevät kohti Kouvolaa.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Vellamon tontti on osa aluetta, jonka Ympäristöministeriö on
hyväksynyt kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Vellamon rakennus on
uudehko, 2008 rakennettu, mutta jo tärkeä osa kaupungin
kulttuuriympäristöä. Kansallinen kaupunkipuisto ei ole saanut
lainvoimaa valituksesta johtuen (valitus ei kohdistu Vellamon
alueeseen).
Kaava-alue rajautuu Kotkamillsin tehdasalueeseen (entinen Stora Enso)
joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Tehtaat ovat merkittävä osa Kotkan kaupunkikuvaa ja tärkeä osa Kaakkois-Suomen vesistöjen varsille syntynyttä
puunjalostusteollisuutta. Tehdasalue käsittää rakennuskantaa ja
rakenteita teollisuuslaitoksen monesta eri kehitys- ja laajentumis-
11
vaiheesta aina 1900-luvun alusta lähtien. Tehdasalue on
kaavamuutosalueen ulkopuolella.
Kantasatama on ollut 1800-luvulta asti satamakäytössä, ja satamaalueella on myös ollut pienteollista toimintaa nykypäivään asti.
Rantaviivaa on siirretty täyttäen kohti syvempää vettä useaan
otteeseen historian aikana. Täyttöön on käytetty sekalaista maaainesta, mm. laivojen painolastihiekkaa, ruopattua merihiekkaa sekä
ylijäämärimoja satama-alueella ja muualla Kotkassa sijainneilta
sahoilta.
Historiallisten lähteiden perusteella on Kotkansaarella sijainnut 1790luvulla rakennettuja sotilaskasarmeja piha-alueineen sekä
käymälöineen. Niihin liittyviä Ruotsinsalmen aikaisia (1790 - 1850-luku)
kulttuurikerroksia ja/tai rakenteita voi olla säilyneinä alueen
maakerroksissa.
Kaava-alueella ei ole historiallisia rakennuksia.
Merenpohjaa ei ole järjestelmällisesti tutkittu historiallisten löydösten
osalta. Merenpohjaa on syytä tutkia viistokeilaamalla, mikäli siihen on
tarkoitus tehdä rakenteita tai muuten muokata.
Tekninen huolto
Kaava-alue on kunnallisessa vesi- ja viemärijärjestelmässä. Alueen halki
kulkee Kotka-Kyminlinna 110 kV sähkölinja, joka syöttää sähköä paitsi
kaupungin keskustaan myös KotkaMillsin tehtaalle. Sähkölinja on
nykyisellään ilmajohto, mutta johto on tarkoitus vaihtaa maakaapeliin
asemakaavan toteutumisen myötä.
Alueen laiturien rakenteissa on vaihtelevasti mm. rimatäyttöä,
merihiekkaa, ym. Maaperän rakennettavuus sekä laitureiden kunto on
tarkistettava. Viereinen Härniemen laituri kunnostetaan vuoteen 2017
mennessä.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Kantasatama ei ole tiettävästi missään vaiheessa toiminut varsinaisesti
kemikaalisatamana, vaan alueella on käsitelty ja laivattu kappaletavaraa ja mm. puunjalostusteollisuuden tuotteita. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI mukaan
alueella on ollut polttonesteiden jakeluasema (kohde 40858,
lopetettu).
Kantasataman alueella on suoritettu maaperän haitta-ainetutkimus 8.12.9.2014 jossa todettiin, että maaperän pintakerros on paikoin
metalleilla ja öljyllä pilaantunut. Syvemmällä sijaitsevassa puutäyttöä
sisältävässä täyttökerroksessa todettiin paikoin korkeita haihtuvien
orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Lisäksi yhdessä tutkimuspisteessä
todettiin maakerros, jossa PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat
12
merkittävästi koholla. Vaikka alueen pilaantuneisuus ei ole merkittävää
on alueelle rakennettaessa tehtävä lisäselvityksiä ja tarpeen mukaan
massanvaihdoksia.
Kantasataman edustan vesialueet kuuluvat Kymijoen haarojen valumaalueisiin. Vesialueiden pohjasedimenttien oletetaan olevan saastuneita
johtuen teollisesta toiminnasta jota on harjoitettu vuosien ajan
joenvarressa. Asemakaavan lähtökohtana on ollut, ettei merenpohjaan
uloteta rakentamista, eikä pohjasedimenttejä siksi ole tutkittu.
Kaava-alue rajoittuu viereiseen KotkaMillsin tehdasalueeseen jonka
teollisuustoiminnasta aiheutuu ajoittain melua ja hajuja ympäristöön.
Liikennöinnistä tehdasalueelle aiheutuu tavanomaisia liikenteen
ympäristöhaittoja. Tehtaan toiminnalle on asianmukaiset ympäristöluvat, jotka on myönnetty jo olemassa oleva lähellä sijaitsevat keskustatoiminnot asumisineen huomioituna. Suunnittelualue kuuluu Kotkamillsin Seveso-konsultointivyöhykkeeseen, kuten suurin osa
Kotkansaarta.
Sosiaalinen ympäristö
Alue on pääosin satama-aluetta eikä muodosta erityistä sosiaalista
ympäristöä.
3.1.4 Maanomistus
Kaava-alue on pääosin Kotkan kaupungin omistama. Pieni osa alueesta
on Kotkamillsin omistuksessa. Liite 3
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Kymenlaakson maakuntakaava
Kantasataman suunnittelua ohjaa Kymenlaakson taajama-alueiden
maakuntakaava sekä kauppa ja merialuekaava.
Maakuntakaava on luonteeltaan strateginen suunnitelma, joka osoittaa
maankäytön tarpeita yleispiirteisesti. Siinä ei esitetä maankäytön
yksityiskohtia.
13
Taajamat ja niiden ympäristö
Maakuntakaavassa alueen läntiset osat on osoitettu keskusta-alueeksi,
ja itäiset osat teollisuuskäyttöön. Myös satamakäyttö on esitetty
maakuntakaavassa. Teollisuus- ja satamakäytön kohdemerkinnät
sisältävät oletuksen alueen luonteen muutoksesta.
Kauppa ja merialuekaava
14
Kauppa ja merialue -maakuntakaava on vahvistettu 26.11.2014.
Kaavassa keskustatoimintojen alue on ulotettu käsittämään myös
Kantasataman alueen. Kantasatamaan ulottuu kaavassa myös
matkailun ja virkistyksen kehittämiseksi kohdennettu alue.
Yleiskaava ja Kotkansaaren osayleiskaava
Kotkan yleiskaavassa (hyväksytty 19.3.1986), sekä Kotkansaaren
osayleiskaavassa (hyväksytty 27.3.1996) on Kantasatama satamaaluetta. Kotkan yleiskaavaa ja sitä tarkentava Kotkansaaren
osayleiskaava ovat kumpikin oikeusvaikutuksettomia.
Asemakaava
Valtaosa kaavamuutosalueesta on LS satama-aluetta jolle saa rakentaa
satamatoimintoihin liittyviä teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueella
on sallittua rakentaa 50 % rakennusalasta. (Asemakaava vahvistettu
20.1.1982, kaavanumero 4/81 )
Alueen länsiosassa on YY Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten
korttelialue, jonka rakennuksissa saa olla tiloja esim. museoita,
näyttelyjä, urheilua ja kokoontumisia varten sekä niihin liittyviä
liiketiloja. Kortteli rajautuu länsi- ja pohjoisosiltaan WM vesialueeseen.
Vesialueelle saa sijoittaa pysyvästi aluksia ja laiturirakenteita. Aluksissa
saa olla liike- ja ravintolatiloja. Korttelissa on yhteensä 31 500 k-m2
rakennusoikeutta. Lisäksi alueella on Tornatorintien katualue.
(Asemakaava vahvistettu 22.7.2005, kaavanumero 1403)
Kotkamillsin alue on kaavassa teollisuusrakennusten korttelialuetta
(TT). Alueella saa olla toimintaa, joka saattaa aiheuttaa häiriötä
asutukselle melun ja saasteiden muodossa. Toimintaa ei saa kuitenkaan
sijoittaa 60 m lähemmäs viereisen AK-alueen asuinrakennuksista lukien.
(Asemakaava vahvistettu 19.10.1995, kaavanumero 14/94 )
15
Kuva: Ote asemakaavasta
Rakennusjärjestys
Kotkan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002.
Tonttijako ja -rekisteri
Tilat ja tontti ovat kiinteistörekisterissä.
Pohjakartta
Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Kotkan kaupungin
Kaupunkisuunnittelun Kaupunkimittaus.
Rakennuskiellot
Alueella ei ole rakennuskieltoa.
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat
Kotkansaari on kokonaan kaavoitettu. Kotkansaarta ympäröivät
merialueet ovat osittain kaavoittamatta.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Kantasataman alueella aiemmin vilkkaana toiminut satamaliikenne on
vuosien mittaan hiipunut ja satamatoimintoja on siirtynyt muille
HaminaKotka satamille. Kantasataman alueelle päätettiin laatia
osayleiskaava, jonka työ oli määrä käynnistyä loppuvuodesta 2011.
16
Loppuvuodesta 2013 Kotkan kaupunki julkisti tiedon hankekehittäjästä,
joka suunnitteli muotivaatteisiin keskittyvän outlet-keskuksen
rakentamista Kantasatamaan. Lisäksi alueelle haluttiin rakentaa hotelli
sekä muita kaupallisia palveluita. Kaupunki sopi hankekehittäjän kanssa
alueen suunnitteluvarauksesta, eli hankekehittäjä laatii suunnitelman
alueelle yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa. Suunnitelmaan
pohjautuen laaditaan alueelle asemakaavan muutos, joka mahdollistaa
suunnitelman toteuttamisen.
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kaupallinen hanke ja alueen
rakentuminen osaksi kaupungin keskustaa.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kantasataman suunnittelun historia 2000-luvulla
Kantasataman alueeseen liittyy runsaasti suunnitelmia kaavamuutosta
edeltävältä ajalta. 2001 laadittiin merimuseon hankesuunnitelma ja
2002 Kulttuurisatama-hankesuunnitelma. 2003 päätettiin rakentaa
Merikeskus Kotkaan ja päätökseen liittyen on vuosien mittaan laadittu
erilaisia suunnitelmia:
2001 Merimuseon hankesuunnitelma, Kotkan kaupunki ja
Kymenlaakson maakuntamuseo
2002 Kotkan Kulttuurisatama-hankesuunnitelma, kaupungin ja sataman
yhteistyönä (Kulttuurikeskus Populaari ja matkustajaterminaali)
2003 Diplomityö Suomen merimuseon ja Kymen maakuntamuseon
uudisrakennus Kotkan Kantasatamaan, TTY arkkitehti Timo Patosuo
2004 Diplomityö Kotkan Matkustajasatamaterminaali, TTK arkkitehti
Henrik Simelius
2005 Museokeskuksen arkkitehtikilpailun voittajaksi valitaan Hyöky,
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki
(Merikeskus Vellamo avattiin yleisölle 2008)
2005 Kulttuurisatama- hanke, Arkkitehtitoimisto Lahdelma &
Mahlamäki (monitoimiareena Muikula – urheilu- ja monitoimitilaa,
pysäköintilaitos, elokuvakeskus, museon laajennusvaraus)
2008 Kulttuurisatamasuunnitelman päivitys, Arkkitehtitoimisto
Lahdelma & Mahlamäki (merikeskuksen laajennus, monitoimikeskus,
hotelli, kylpylä, kongressikeskus)
2010 Kotkan Kantasataman Masterplan, ALA- arkkitehdit Oy,
(hotelli, kasino, asuminen, monitoimihallit, toimistoja, lähiruokaa)
17
2011 Diplomityö Kaupunki ja aika, urbaanien teollisuuskesantojen
ajallinen kaupunkisuunnittelu Case Satamaportti, Kotka, TTY arkkitehti
Hilla Rudanko
2011 Areena ja taideopisto, tarveselvitys, Skanska, ALA- arkkitehdit ja
Kotkan kaupunki
2013 Kotka Old Port, Kotkan Kantasataman kehitys Oy, AHR Architects
(korkealuokkaisen muotivaatteiden outlet- keskus, 2 hotellia, marina,
venesatama, asuntoja, huvija viihdepalveluja, matkustajasatama, linjaautoasema, museon laajennusmahdollisuus)
Kaavoituksen käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kantasataman osayleiskaavan valmistelu käynnistettiin kaupungin
aloitteesta loppuvuonna 2011. Kaksi vuotta myöhemmin kaupunki
julkisti tiedon hankekehittäjästä, jonka kanssa on yhteistyössä laadittu
alueelle suunnitelmaa. Alueen kaavoitusta päätettiin jatkaa
osayleiskaavan sijaan asemakaavan muutoksena.
Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Osallisina kaavoituksessa ovat mm.:
− alueen ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat,
− Lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät, mm.
HaminaKotka Satama Oy ja Kotkamills Oy, Merikeskus Vellamo
− Yhdistykset ja yhteisöt:
Kotkan ympäristöseura ry, Kotka-Seura ry, Meri-Kymen luonto ry
− Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset:
kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimi, rakennusvalvonta ja
ympäristökeskus
− Kaakkois-Suomen ELY-keskus
− Kymenlaakson liitto
− Liikennevirasto
− Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
− Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
− Aluehallintovirasto
− Museovirasto
− Kymenlaakson museo
− Kymenlaakson pelastuslaitos
− Luotsausliikelaitos Finnpilot
− Kymen Vesi Oy
− Kymenlaakson Sähkö Oy
− Kymenlaakson sähköverkko Oy
− Kotkan Energia Oy
− Gasum Oy
18
− Elisa (KYMP Oy)
− Telia Sonera Finland Oy
− Kymenlaakson Jäte Oy
− VR-yhtymä Oy
− Senaattikiinteistöt
− Ympäristöministeriö
4.3.2 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä (MRA 30 §) 7.4
- 6.5.2014. Osallisten mielipiteet osallistumisja
arviointisuunnitelmasta pyydettiin 6.5.2014 mennessä.
Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin
kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä
kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto OAS:sta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta seuraavilta
tahoilta:
− Kymen Vesi Oy
− HaminaKotka Satama Oy
− Liikennevirasto
− Museovirasto
− Kotkamills Oy
− Kotkan ympäristöseura ry
28.4.2014
5.5.2014
25.4.2014
6.5.2014
6.5.2014
6.5.2014
29.4.2014
13.5.2014
Kymen Vesi Oy esitti kaupungille tiedoksi kartan jossa on säilytettävä
vesihuoltoverkosto.
HaminaKotka Satama Oy esitti huolensa vuokraamansa satama-alueen
tulevaisuuden käyttömahdollisuuksiin liittyen. Kotkamills Oy, esitti
puolestaan että suunnittelualuetta tulisi kaventaa ja satama-alue tulisi
säilyä nykyisenlaisessa käytössä.
Liikennevirasto huomautti, että asemakaava-alueelle johtavat
vesiväylät tulisi merkitä kaavakartalle.
Museovirasto esitti lausunnossaan, että Merikeskus Vellamon nykyinen
toiminta sekä toiminnan kehittäminen on turvattava kaavassa. Lisäksi
lausunnossa todetaan, että selvitykset maalla sijaitsevien
muinaisjäännösten osalta ovat riittävät, mutta mikäli asemakaavassa
osoitetaan muuttuvaa maankäyttöä vesialueelle, tulee tarkempien
vesialueen käytön suunnitelmien selvittyä toteuttaa
vedenalaisinventointi.
19
Kotkan ympäristöseura esitti lausunnossaan, että asemakaava-alueelle
tulisi esittää vaihtoehtoinen ei-kaupallinen maankäyttösuunnitelma.
Kymenlaakson museon lausunnossa peräänkuulutettiin kulttuuristen
vaikutusten selvittämistä ja arviointia koko siltä alueelta, jolla kaavalla
voidaan arvioida olevan vaikutuksia. Lausunnossa pidettiin tärkeinä,
että näkymät kaava-alueelta Kotkanlahden teollisuusympäristöihin
säilyisi ja että sataman historia ja identiteetti säilyisi.
ELY-keskus suositteli lausunnossaan, että suunnittelutyön yhteydessä
saatettaisiin vireillä oleva osayleiskaavan laatiminen päätökseen.
Esitettiin, että kaavoituksessa kiinnitettäisiin erityisesti huomiota
valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, jalankulkuun ja kevyen
liikenteen verkostoon, sekä tulvariskiin. Lisäksi esitettiin, että tehtyä
luontoselvitystä tulisi täydentää hyönteisselvityksellä.
Kaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä on lisäksi käyty neuvotteluja
kaavaratkaisuista Kotkamills Oy:n, HaminaKotka Satama Oy:n ja
Merikeskus Vellamon (Kymenlaakson museo ja Suomen merimuseo)
kanssa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut palautteet ja niihin
laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä. Liite 4.
Kaavaluonnos ja ympäristöohjelma
Asemakaavamuutoksen luonnos ja ympäristöohjelma olivat nähtävillä
(MRL 62 §) 15.12.2014 - 20.1.2015. Mielipiteet pyydettiin 20.1.2015
mennessä. Nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja
lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla.
Osallisille lähetettiin lisäksi kirjeitse tieto.
Kaavaluonnoksesta saatiin palautetta seuraavilta tahoilta:
− Kotkan ympäristöseura ry
− Liikennevirasto
− Museovirasto
− Senaatti-kiinteistöt
− Kotkamills Oy
− Kymen Vesi Oy
− VR-Yhtymä Oy
− HaminaKotka Satama Oy
− Kaupunkisuunnittelu, Kotkan kaupunki
− Rakennusvalvonta, Kotkan kaupunki
− Ilpo Tolonen
− Eeva Linkola
− Juha Korpioja
20.1.2015
18.1.2015
20.1.2015
20.1.2015
19.1.2015
20.1.2015
16.1.2015
16.1.2015
8.1.2015
18.12.2014
8.1.2015
21.1.2015
20.1.2015
20.1.2015
12.1.2015
19.1.2015
15.12.2014
20
− Jussi Kivistö, Extra Marine Oy
− Markku Enqvist
20.1.2015
19.1.2015
Lausunnoissa tuotiin pääasiassa esiin joitakin teknisiä yksityiskohtia
alueesta tai kaavaluonnoksen merkintöihin ja selostukseen liittyen.
Erityisenä huolenaiheena nostettiin esiin alueen melun selvittämisen
tarve ja toiminnan mahdollinen rajoittaminen melun vuoksi.
Liikenneratkaisun toimivuudesta ja liikenneselvityksen riittävyydestä
oltiin myös jonkin verran huolissaan. Huomautettiin mahdollisista
selvitystarpeista, kuten tulvariskiin liittyen sekä vedenalaisen
kulttuuriperinnön inventointitarpeesta. Kotkamills huomautti
kaavamuutoksen tuomista kustannuksista sekä kustannusten
sopimistarpeesta. Alueen toimijat - Kotkamills, museo, satama - toivat
esiin oman toiminnan sekä toiminnan kehittämismahdollisuuden
turvaamisen.
Suunnitelmaa kritisoitiin liittyen rakentamisen määrään ja korkeuteen
sekä alueen liittymiseen ympäristöönsä. Myös Kymenlaakson museo toi
esiin kulttuuriarvojen ja kaupunkikuvallisten arvojen vaalimisen.
Yhdessä mielipiteessä epäiltiin suunnitellun hankkeen kannattavuutta.
Lausuntojen perusteella on tehty useita tarkennuksia kaavamääräyksiin
ja -merkintöihin sekä täydennetty selostusta.
Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet niihin ovat
selostuksen liitteenä, liite 4.
Yleisötilaisuudet
Kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana järjestettiin yleisölle
asukastilaisuus (8.1.2015) sekä suunnittelutyöpajoja (19.1.2015).
Kaavaluonnosta esiteltiin myös eri tahoille, mm. HaminaKotka Satama
Oy:n hallitukselle, Kunnallisille eläkeläisille, Kotkan ympäristöseuralle,
Nuorisovaltuustolle ja Vellamon ystäville. Lisäksi oli kaavaluonnoksesta
saatavilla tietoa avoinkotka.fi -sivustolla, jossa asiasta oli mahdollista
keskustella ja kertoa mielipiteensä. Viralliset mielipiteet pyydettiin
toimittamaan suoraan kaavoittajille.
19.1.2015 järjestettiin yhden päivän aikana kolme suunnittelutyöpajaa:
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoille, asiantuntijoille (eri
alojen edustajia, järjestöistä ja harrasteryhmistä sekä
asukastilaisuudessa ilmoittautuneita) ja yrittäjille. Työpajoissa
pyydettiin miettimään työryhmissä rakentamista, asumista, ekologisia
ratkaisuja, alueen identiteettiä, arkkitehtuuria, palveluita, yrityselämää,
työpaikkoja sekä liikennettä ja liikkumista alueella. Lisäksi pyydettiin
esittämään oma idea siitä, mitä alueella haluttaisiin kokea. Yrittäjien
tilaisuudessa järjestettiin paneelikeskustelu, jossa panelisteina olivat
hankekehittäjä, kaupunkisuunnittelun, kehitysyhtiö Cursorin ja
kauppakeskus Pasaatin edustajat. Päivän tilaisuuksiin osallistui
yhteensä noin 200 henkilöä.
21
Työpajassa kävi ilmi, että suunnitelmassa pidettiin erityisesti
merellisyydestä ja puurakentamisesta. Laiturit ja laivaliikenne nousivat
usein puheenaiheiksi ja toivottiin mm. lyhytaikaisia vierasvenepaikkoja
alueelle. Ympäristöasioiden huomioimista pidettiin hyvänä, samoin
kuin uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöä alueella. Vehreyttä ja
viherkattoja toivottiin alueelle, mutta toisaalta esitettiin myös, että
vehreys ei sovi entiselle satama-alueelle. Esitettiin, että alueelle tulisi
viihtyisiä oleskelupaikkoja, näköalapaikkoja ja korkeatasoista
ympäristörakentamista. Pyöräilyreittejä ja -parkkeja pidettiin tärkeinä
ja jonkin verran oltiin huolestuneita liikenne- ja pysäköintiratkaisujen
toimivuudesta. Korkea rakentaminen jakoi mielipiteitä ja tuotiin esiin
huoli maisemasta ja näköaloista. Osa piti korkeaa rakentamista hyvänä.
Arkkitehtuurin toivottiin olevan muuta kuin laatikkomaisia, korkeita
rakennuksia. Huolenaiheena oli miten käy Pasaatin ja keskustan uuden
liikerakentamisen myötä.
Työpajoissa esitettiin runsaasti myös ideoita: toivottiin lasten
leikkipaikkaa myös sisätiloihin, opiskelijakampusta, erityyppisiä
yöpymismahdollisuuksia perinteisten hotellien lisäksi, liikuntapaikkoja,
pop-up alueita, luistelurataa talvella, ym. Toivottiin satamaidentiteetin huomioimista ja mahdollisuuksien mukaan esiin tuomista.
Yleisesti pidettiin hyvänä, että asukkaille järjestettiin mahdollisuus tulla
kuulluksi.
Avoinkotka.fi -sivustolle kirjoitettiin neljä mielipidettä. Niissä kritisoitiin
Välilaiturille suunniteltua asuinrakentamista sekä satama-identiteetin
heikentymistä uuden rakentamisen myötä. Myös kriittisissä
puheenvuoroissa toivottiin kuitenkin hankkeen toteutumista ja
pidettiin hanketta hienona mahdollisuutena Kotkalle.
Asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa on huomioitu saatua
palautetta ja tehty muutoksia suunnitelmiin. Suunnitelmaa on kehitetty
edelleen yhteistyössä hankekehittäjän suunnitteluryhmän kanssa.
4.3.3 Viranomaisyhteistyö
Asemakaavan muutoksesta on neuvoteltu Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen, Aluehallintoviraston, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Tukesin ja Liikenneviraston kanssa.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kaupungin asettamat tavoitteet
Suunnittelulla on useita tavoitteita, jotka voidaan myös luonnehtia
haasteina. Satamakäytöstä poistuva alue muutetaan osaksi kaupungin
keskustaa. Liiketoiminnan (uusia työpaikkoja ja palveluita) ohella
22
alueelle tavoitellaan uusia kaupunkiasuntoja ja asukkaita. Alueen ydin
on uusi kaupan alue, joka liittyy luontevasti nykyiseen ja antaa
positiivisen lisän kaupunkiin niin, että satamaa ja kotkalaista
identiteettiä samalla tuetaan.
Alueen historiaa nostetaan esiin ja pyritään löytämään sekä sataman
luonteeseen, että keskustaan sopiva tilallinen luonne.
Julkiselle tilalle ja alueen arkkitehtuurille tavoitellaan korkeaa laatua ja
koko alueelle kokonaisvaltaista energiatehokkuutta sisältäen mm.
rakentamisen, energia-asioiden sekä liikenteen ekotehokkuuden.
Alueen liikenneratkaisut suunnitellaan niin, että eri liikennemuodot
huomioidaan ja kestäviä liikennemuotoja edistetään.
Uusien tavoitteiden ohella turvataan Kotkamills Oy:n teollisuuden
toimintaedellytykset sekä HaminaKotka Satama Oy:n satamatoiminnan
edellytykset. Lisäksi säilytetään yhteysmahdollisuudet Hovinsaaren ja
Hallan suuntiin.
Kaava pyrkii luomaan edellytykset toteuttaa alueesta myös matkailun
kannalta vetovoimainen kohde, jossa on Kotkalle luonteikasta, iloista ja
rohkeaa arkkitehtuuria sekä korkeaa rakentamisen laatua.
Ekotehokkuus ja ympäristöohjelma
Kantasatamaa suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteiden
mukaisesti, ja yhtenä suunnittelun tavoitteena on ollut
ekotehokkuuden vahva huomiointi. Suunnittelua ohjaamaan on
laadittu kaupungin ja hankekehittäjän yhteistyönä ympäristöohjelma,
jossa kuvataan keskeiset periaatteet ekotehokkuuden huomiointiin.
Ekotehokkuus otetaan huomioon laaja-alaisesti ja teema tulee
näkymään niin rakentamisen, liikkumisen kuin energia-asioiden
suunnittelussa ja ratkaisuissa.
Liitteenä 15 on Kantasataman ympäristöohjelma, jossa em.
periaatteisiin on kytketty suunnittelua tarkemmin ohjaavia tavoitteita.
Ympäristöohjelma keskeisenä työkaluna on kansainvälinen kestävän
aluesuunnittelun BREEAM -sertifikaatti. Kaavaluonnoksessa on pyritty
huomioimaan sertifioinnin edellytykset, ja suunnittelun edetessä
tavoitellaan mahdollisimman korkean tason sertifiointia.
BREEAM Communities -sertifiointijärjestelmän prosessissa otetaan
systemaattisesti huomioon kestävyyden eri ulottuvuudet, eli
ympäristön, talouden sekä sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmat.
BREEAM-sertifikaatti ja sen suunnitteluperiaatteet toteuttavat
tavoitteita alueen ekotehokkuudesta kansainvälisesti tunnustetulla
menetelmällä ja antavat myös mahdollisuuden vertailla kehitystä
muihin eurooppalaisiin kaupunkikehityskohteisiin. Alueelle tavoitellaan
kestävän aluesuunnittelun BREEAM-sertifikaattia (Breeam
Communities) yhtenä ensimmäisistä kohteista Suomessa. BREEAMia
23
varten tehty alustava arviointi aluesuunnittelusta on selostuksen
liitteenä 16.
Kansallinen kaupunkipuisto
Osa kaava-alueesta (Vellamon tontti) sijoittuu alueelle, jolle
ympäristöministeriö on kaupungin hakemuksesta päättänyt perustaa
kansallisen kaupunkipuiston. Asemakaavaa laatiessa kaupunkipuisto ei
ole vielä saanut lainvoimaa valituksesta johtuen. Valitus ei kohdistu
kaava-alueeseen kuuluvaan kaupunkipuiston osaan.
Alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan
hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka kaupunki laatii ja
ympäristöministeriö hyväksyy. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan
(MRL 70 §) on kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen
kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja
päätöksenteossa otettava huomioon puistoa koskevat määräykset.
Hoito- ja käyttösuunnitelmaa ei ole vielä laadittu.
Kaava-alueelle on kansallisten kaupunkipuiston arvojen mukaisesti
haettu ratkaisuja, jotka vahvistavat kaupunkikuvallista
omaleimaisuutta. Kaavamuutoksen myötä syntyy lisäksi uutta
sosiaalista ja virkistyksellistä ulottuvuutta alueelle.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Suunnittelutyö on pohjautunut maakuntakaavan mukaisiin tavoitteisiin
sekä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät yhdyskuntarakenteen
eheyttämistä sekä aluerakenteen tasapainoista kehittämistä
hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita.
Kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja
sijaintitekijöihin. Hyvät liikenneyhteydet painottuvat
suunnittelualueella. (VAT 4.2, Toimiva aluerakenne 13.11.2008)
Yhdyskuntarakennetta kehitetään tavoitteiden mukaisesti siten, että
palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa,
asuinalueiden läheisyydessä. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja yhteyksiä
kehitetään. Hyviä yhteyksiä keskustaan painotetaan.
Suunnitteluratkaisuilla edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä
osoittamalla elinkeinotoiminnalle sijoitusmahdollisuuksia olemassa
olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä
aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan
yhdyskuntarakenteen sisään ja muutoinkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.
Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat
ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden
24
vaikutuksiin pyritään varautumaan. (VAT 4.3, Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 13.11.2008)
Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka
käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että
elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja
alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään
henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän
kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. (VAT 4.5 Toimivat
yhteysverkostot ja energiahuolto 13.11.2008)
Alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti sijoitetaan uusi huomattava
asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alue kiinni olemassa olevaan
yhdyskuntarakenteeseen. Kaupallinen rakentaminen sijoitetaan
tukemaan yhdyskuntarakennetta sijoittamalla erikoiskauppa
keskustaan, jonne se kuuluu.
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Kaava-alue sijoittuu Kantasataman alueelle ja käsittää satama-alueen
lisäksi Merikeskus Vellamon tontin, viereisiä katualueita sekä pienen
osan viereisestä teollisuusalueesta.
Liikerakennusten korttelialue (K) ja Outlet
Kaava-alueen ydin muodostuu liikerakennusten korttelialueista (K)
joille on tarkoitus toteuttaa Outlet-tyyppisiä liikkeitä. Liikkeiden
pysäköintipaikat sijoittuvat K korttelialueelle autopaikoille osoitetulle
alueelle sekä LPA-autopaikkojen korttelialueelle.
Outletin asiakkaiden on ajateltu saapuvan pääasiassa henkilöautoilla,
mutta myös reitti- ja tilaus linja-autoilla, junalla sekä
matkustajalaivoilla. Pääasiallinen kevyen liikenteen reitti kaupungin
keskustasta alueelle on Kirkkokadun päästä, jossa mahdollistetaan
myös Satamakadun ylittävä osuus. Liikerakennusten korttelialuetta
kiertää kevyen liikenteen reitit ja erityisesti korttelialueen meren
puoleinen reuna on kävelijöille tarkoitettu. Liikekorttelin läpi on
osoitettu sekä katettuja jalankulkuyhteyksiä että ulkoyhteyksiä
laiturialueille.
K-korttelin länsipuolella sijaitsee lisäksi pienempi liikerakennusten
korttelialue (KL-2) jolle saa sijoittaa hotellin, kasinon, viihdetoimintaa,
kulttuuri- ja museokäyttöä sekä venesatamaa palvelevia tiloja.
Alueen keskellä sijaitsevan aukio palvelee ulkotapahtumien paikkana
sekä Kotkan Meripäivien aikana tapahtuma-aukiona. LPA-1
25
pysäköintialueen viereiseen puistoon on varattu alue leikki- ja
oleskelutilaksi.
Vellamo
Vellamon tontti säilyy pääosin nykyisessä käyttötarkoituksessaan,
kulttuuritoimintaa palvelevana korttelialueena (YY), mutta nykyisellään
tonttiin kuuluvan Pohjoislaiturin käyttötarkoitus muuttuu
liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1). Uudella liikerakennusten
korttelialueelle on ajateltu ensisijaisesti toteutettavan hotelli ja siihen
liittyviä liiketiloja, mutta kaavamääräys sallii museon toteuttamisen
alueelle jatkossakin.
Vellamon tontti sekä uusi KL-1 alue ovat osana kansallisen
kaupunkipuiston aluetta. Kaavamuutos varmistaa museon toiminnan
jatkumisen nykyisenlaisena. Autopaikat säilyvät entisenlaisina mutta
lisäksi museon linja-autopaikat saa sijoittaa uudelle
henkilöliikenneterminaalin korttelialueelle (LHA) ja henkilöautopaikkoja
saa sijoittaa viereiselle LPA pysäköintialueelle.
Museon laajennusvaraus osoitetaan kaavassa Vellamon itäpuolelle,
huvija viihdepalvelujen korttelialueelle PV-1, jonka on ajateltu
soveltuvan museolaajennukselle sijaintinsa vuoksi: alueelta voidaan
järjestää Tornatorintien yli kulkuyhteys museoon.
Asemakaavassa sallitaan lisäksi museon rakentaminen Satamakadun ja
Salakuljettajantien väliselle asuin- liike- ja toimistorakennusten
korttelialueelle.
Asuinkorttelit
Niin sanottu Välilaituri on asemakaavassa varattu asuin- liike- ja
toimistorakentamiselle. Alueelle on tarkoitus toteuttaa
asuinrakennuksia joiden ensimmäisessä kerroksessa voi olla liiketiloja.
Laiturin reunat ovat venesatama-aluetta (LV) joka on tarkoitus pitää
julkisena kulkualueena pääasiassa pyöräilijöille ja jalankulkijoille.
Nosturikujan päästä on osoitettu yhteystarve LV-alueelle, huoltoajoa
varten.
Asemakaava-alueella on lisäksi kaksi asuinkorttelia Satamakadun ja
Salakuljettajantien välissä. AL-2 asuin-, liike- ja toimistokortteleihin saa
sijoittaa lisäksi hotellin, museon sekä kulttuuri- ja opetustoimintaa
palvelevia tiloja.
Satama
Itälaiturin itäinen kärki on asemakaavassa varattu satama-alueeksi (LS).
Alueella sijaitsee peräportti laivojen liikennettä ja lastausta varten.
Sataman liikennettä palvelee Satamakatu, joka kaavan mukaan jatkuu
nykyisestä kadusta ja kiertää liikekeskusalueen itäreunaa myöten.
26
Itälaiturin länsireunaan on lisäksi määritelty satamaliikenteen alue LS-1,
joka tarjoaa kulun satama-altaan perällä sijaitsevalle peräportille.
Kulkutarpeen on ajateltu olevan satunnaista jolloin LS-1 alue toimii
pääasiallisesti aukiona ja jalankulkutilana.
Satama-alueella sijaitsee myös ohjeellinen helikopterikenttä.
Tähänastisesti on satunnainen helikopteriliikenne osoitettu Vellamon
vieressä sijaitsevalle asfalttikentälle. Kenttä on kuitenkin nyt yleisenä
kulkualueena ja lisäksi helikopterin laskeutumista ja nousemista saattaa
vaarantaa viereinen sähköilmajohto. Satama-alueella helikopterikenttä
sijaitsee kauempana ilmajohdoista ja lisäksi aluetta on helpompi
hallinnoida sen ollessa suljettuna yleisestä liikenteestä. Satama-alueella
helikopteritoiminnan kehittämiselle on paremmat edellytykset.
Kadut ja liikenne
Asemakaava-alueen liikenne liittyy katuverkkoon Tornatorintien sekä
Pokaran liittymien myötä. Autoliikenne ohjataan pääasiassa
Satamakatua pitkin Tornatorintien liittymän kautta alueelle.
Tornatorintien katualuetta on laajennettu Satamakadun liittymän
kohdalla niin, että siihen mahtuu liikenneympyrä. Pokaran liittymän
kohdalla - joka sijaitsee Ruukinkadun päässä - on Satamakadulle varattu
vasemmalle kääntyvien kaista. Pääosa liikenteestä alueella tulee
suuntautumaan pysäköintialueille. Liikenneympyrän rakentaminen ja
risteysten valo-ohjaukset toteutetaan liikennemäärien ja turvallisuuden sitä vaatiessa.
Paikallisten linja-autovuorojen on ajateltu tulevan ja lähtevän pois
alueelle Pokara kadun kautta, jossa olisi myös linja-auto pysäkit.
Henkilöliikenneterminaali (LHA) toimisi sekä paikallisliikenteen
asemana, että tilauslinja-autojen pysäköintipaikkana. Myös
kaukoliikenteen linja-autot voivat halutessaan käyttää
henkilöliikenneterminaalia.
Satamakatua on jatkettu Kotkamillsin suuntaan ja yhä edelleen satamaalueelle, joka kaavassa sijoittuu Itälaiturin kärkeen. Katuverkko on
suunniteltu niin, että sataman ja Kotkamillsin raskas liikenne ajaa
Satamakatua pitkin kun taas alueelle tuleva henkilöliikenne ohjataan
Tornatorintien sekä Pokaran kautta alueen pysäköintialueille.
Satamakadun jatkeelle on tehty tilavaraus tulevaisuudessa
mahdollisesti toteutettavalle tunnelille, josta olisi tieyhteys Hallaan.
Suunnitelmassa varaudutaan myös tehtaan raskaan liikenteen kasvuun
mahdollistamalla rekkojen jonotuskaistan rakentamisen katualueen
kylkeen.
Alueen pääasiallinen jalankulkuyhteys keskustan ja Kantasataman
välillä on Kirkkokadun jatkeena sijoittuva kevyen liikenteen reitti
Satamakadulta uudelle liikealueelle. Asemakaavassa on varattu
mahdollisuus jalankulun ylikulkusillan rakentamiselle (Satamakadun
yli). Jalankulkuyhteyksiä on myös Pokaran sekä Tornatorintien
27
liittymien kohdalla. Pokara on kaavassa erityisen leveä
mahdollistaakseen leveät jalankulkualueet.
Asemakaavaa on laadittu erityisesti silmällä pitäen reittien avaamista
laiturialueille. Jalankulkureittejä onkin siten alueen kaikkiin osiin ja
ranta-alueisiin, pois lukien Itälaiturin päässä sijaitsevan satama-alueen,
jonne ei voida järjestää avointa kulkumahdollisuutta ISPSsatamamääräysten johdosta.
Jalankulkureittejä on määrätty myös K-liikealueen läpi, luoden yhteydet
rantaan. Näiden reittien sijainti on ohjeellinen mutta kaavassa
esitettyjen yhteyksien on toteuduttava.
Alueen halki kulkeva jalankulkureitti - Satamakadulta Vellamolle - on
erotettu autoliikenteestä ja tarjoaa turvallisen kulun. Lisäksi rantoja
kiertävät reitit ovat alueilla, jossa ei ole ajoneuvoliikennettä. Näin ollen
suuri osa Kantasataman alueesta on painottunut jalankulku- ja
polkupyöräliikenteelle.
Jalankululle haasteellisimmat kohdat ovat Satamakadun ylitykset.
Pääosa henkilöautoliikenteestä on tarkoitus ohjata liikenneympyrän
kohdalla alueelle ja viimeistään Pokaran kohdalla. Pokaran risteys
toteutetaan valo-ohjattuna, joka lisää liikenneturvallisuutta.
Kirkkokadun jatkeena oleva jalankulkuyhteys on kohdassa jossa
Satamakadun liikenne on joko sataman tai Kotkamillsin liikennettä.
Polkupyöräreitistö ulottuu kaava-alueen kaikkiin osiin paitsi satamaalueelle. Asemakaavassa on korttelialueille määrätty
vähimmäisvaatimus polkupyöräpaikoille.
LRT-alue on rataliikenteelle (teollisuus-raidealue) varattu alueen osa.
Nykyisellään junarataa pitkin toimitetaan Kotkamillsin tehdasalueelle
tai sieltä pois tavaraa. Rataosuudella liikkuu keskimäärin yksi juna
päivässä. Henkilöliikenteen pysäkki sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella,
Satamakadun ja Tornatorintien välissä.
Kaava-alue käsittää myös vesialueita, joilla on laivaväyliä. Laivaväylät
ovat jo ennestään käytössä, ja niitä pitkin laivat kulkevat sekä
lähialueen satamiin, että kaava-alueen satama-alueelle. Kaava-alueella
on myös venesatama-alue (LV), joka on tarkoitettu yksityisille veneille
ja huvialuksille.
5.1.1 Mitoitus
Kaava-alueen pinta-ala on noin kaiken kaikkiaan noin 57,3 ha, josta
noin 29,4 ha on vesialuetta ja 27,9 ha on maa-alueita.
28
5.1.2 Palvelut
Asemakaava mahdollistaa runsaasti uusia kaupallisia ja
kulttuuripalveluita alueelle, olemassa olevan Merikeskus Vellamon
lisäksi. Kaava-alueelle tulee lisäksi jopa noin 40.000 k-m2 asumista, joka
lisää palveluiden tarvetta ja kysyntää sekä kaava-alueella, että
kaupungin keskustassa.
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Asemakaavatyön pohjaksi on laadittu Kantasataman ympäristöohjelma,
jossa määritellään alueen ekotehokkuustavoitteet.
Ympäristöohjelma keskeisenä työkaluna on kansainvälinen kestävän
aluesuunnittelun BREEAM -sertifikaatti. BREEAM-sertifikaatti ja sen
suunnitteluperiaatteet toteuttavat tavoitteita alueen
ekotehokkuudesta kansainvälisesti tunnustetulla menetelmällä.
Osana kestävää aluesuunnittelua on kaavan valmistelussa laajasti oltu
vuorovaikutuksessa osallisten ja viranomaistahojen kanssa. Näin on
suunnitteluratkaisujen osalta haettu osallisten kannalta kestäviä
ratkaisuja.
Ekotehokkuustavoitteiden mukaisesti on kaavassa haettu kestäviä
liikenteellisiä ratkaisuja mahdollistamalla monipuoliset
joukkoliikenteen yhteydet sekä jalankulku- ja polkupyöräyhteydet.
Tavoitteiden mukaisesti ohjataan rakentamista myös
asemakaavamääräyksin. Asemakaavamääräyksissä esitetään
rakennettavaa kerrosalaa kohti polkupyöräpaikkavaade, joka on
toteutettava sisäänkäyntien läheisyyteen. Liikerakennuksen
julkisivumateriaalina käytetään puuta, osalle rakennuksia on
toteutettava viherkattoja ja aurinkopaneelit sallitaan.
Kestävän kehityksen mukaisena pidetään myös arkkitehtuurin ja
toteutuksen korkeaa tasoa rakennettaessa.
5.3 Aluevaraukset
Kaava-alueen ydin koostuu KL ja K liikerakennusten korttelialueista,
joihin myös on osoitettu suurin osa alueen rakentamisesta. AL-1 ja -2
asuin, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet pitävät sisällään
liikerakennusten jälkeen seuraavaksi eniten rakennusoikeutta.
Alueelle on uutena liikenteen solmukohtana osoitettu katualueiden
lisäksi sekä satama-alue helikopterikenttineen, venesatama,
henkilöliikenneterminaalin alue sekä rautatiealue. Muuten suhteellisen
tehokkaasti rakennettavan alueen keskiosiin on osoitettu aukio ja
29
puistoalue. Myös laitureiden reuna-alueet ovat kaikille avointa julkista
tilaa.
5.3.1 Korttelialueet
Liike- ja toimistorakennusten korttelialueet - K
Alueelle muodostuu yhteensä kaksi K liikerakennusten korttelialuetta
joihin on tarkoitus toteuttaa ns. Outlet -liikekeskus. Liikekeskus koostuu
monesta erillisestä, pienestä muotialan liikkeestä, jotka sijoittuvat
katumaisten katettujen käytävien varrelle. Satama-altaiden puolelle,
liikekeskuksen meren puoleisille reunoille on tarkoitus toteuttaa rantakahviloita ja -ravintoloita, jotka luovat rantabulevardin kauppakeskuksen kylkeen.
Korttelit ovat kooltaan noin 3,4 ja 5,1 ha ja niihin saa rakentaa liiketilaa
enintään 61 000 k-m2. Kortteliin saa lisäksi rakentaa liiketilan vaatimat
autopaikat, autopaikoille varatulle alueelle. Osa korttelin autopaikoista
sijoitetaan viereiselle LPA-alueelle. Liiketiloja saa toteuttaa enintään
kolmeen kerrokseen ja autopaikkoja enintään viiteen kerrokseen.
Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / 50 k-m2. Autopaikkoja saa rakentaa
useampaan tasoon. Korttelialueella on toteutettava yksi
polkupyöräpaikka jokaista 300 k-m2 kohti.
Korttelialueen läpi on järjestettävä kulkuyhteys venesataman
laiturialueelle.
Liikerakennusten korttelialue - KL-2
Korttelialueelle on tarkoitus toteuttaa ylempiin kerroksiin kasino ja
maantasokerrokseen ns. marina, joka palvelee venesatamaa. Marinan
yhteydessä on tarkoitus olla ravintoloita ja muuta kaupallista toimintaa,
joka täydentää viereisen rantabulevardin tarjontaa.
Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / 50 k-m2 ja ne sijoitetaan läheiselle
LPA-alueelle. Korttelialueella on toteutettava yksi polkupyöräpaikka
jokaista 150 k-m2 kohti.
Liikerakennusten korttelialue - KL-1
Aiemmin Merikeskus Vellamon tonttiin kuulunut laituri on
asemakaavassa osoitettu liikerakentamiselle, tarkoituksena hotellin
toteutuminen alueelle. Hotellin yhteydessä on tarkoitus olla myös
ravintola- ja kongressitiloja. Hotellin edustalla olevalle vesialueelle saa
asemakaavan mukaan toteuttaa lisäksi kelluvia tiloja, kuten sauna tai
ravintolalaiva ym. Korttelialue kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon ja
siksi alueen toteutumisessa vaaditaan erityisesti arkkitehtuurin ja
toteutuksen korkeaa tasoa.
Autopaikkoja on toteutettava 1 ap /hotellihuone ja 1 p/35
ravintolapaikkaa. Autopaikat sijoitetaan KL-1 alueelle. Korttelialueella
on toteutettava yksi polkupyöräpaikka jokaista 300 k-m2 kohti.
30
Huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue - PV-1
Korttelialue on suunniteltu Merikeskus Vellamon mahdollista
laajennusta ajatellen. Korttelialueen sijainti on näkyvällä paikalla aukion
reunalla ja siitä on mahdollista järjestää kulkuyhteys suoraan
Merikeskus Vellamoon. Laajennustarpeen ollessa epävarma on
asemakaavassa osoitettu korttelialueelle mahdollisuus toteuttaa huvija viihdepalveluita.
Huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue - PV-2
Korttelialue sijaitsee pääjalankulkureitin varrella, heti alueelle
saavuttaessa.
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue - AL-1
Välilaiturilla sijaitsevalle korttelialueelle on tarkoitus toteuttaa
korkealaatuisia asuinkerrostaloja joiden pohjakerroksissa voi olla
liiketiloja. Korttelialuetta ympäröi LV venesatama-alue, joka tarjoaa
julkista tilaa laiturialueen reunoilla, muillekin kuin korttelin asukkaille.
Autopaikkoja on toteutettava rakennusten alimpiin kerroksiin
1autopaikka/ 85 k-m2 kuitenkin vähintään 80 %:lle asuntojen
lukumäärästä. Liiketiloja varten on toteutettava 1 autopaikka/50 k-m2
ja lisäksi on toteutettava 3 vieraspaikkaa piha-alueella, asuinrakennusta
kohti. Korttelialueella on toteutettava kaksi polkupyöräpaikkaa jokaista
asuntoa kohti.
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue - AL-2
Satamakadun ja Salakuljettajantien väliin jääviin kortteleihin tarkoitus
toteuttaa pääasiassa asuinrakennuksia. Vellamoa lähinnä olevaan
kortteliin on ajateltu toteutettavaksi hotelli. Korttelialueille voi myös
toteuttaa museon tai kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevia tiloja.
Autopaikkoja on toteutettava rakenteellisena pysäköintinä
1autopaikka/ 85 k-m2 kuitenkin vähintään 80 %:lle asuntojen
lukumäärästä. Liiketiloja varten on toteutettava 1 autopaikka/50 k-m2
ja lisäksi on toteutettava 3 vieraspaikkaa piha-alueella, asuinrakennusta
kohti. Hotellia varten on toteutettava autopaikkoja vähintään 1
hotellihuonetta kohti. Korttelialueella on toteutettava kaksi
polkupyöräpaikkaa jokaista asuntoa kohti.
Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue - YY
Korttelialueella sijaitsee Merikeskus Vellamo. Asemakaavan myötä
Vellamolle varattu korttelialue on jonkin verran muuttunut ja museon
laajennusvaraus on siirretty viereiselle korttelialueelle (PV-1).
Asemakaava mahdollistaa museon toiminnan jatkumisen ja
korttelialueella on lisäksi käyttämätöntä rakennusoikeutta museon
mahdollisille laajennustarpeille.
Korttelissa (n. 37 400 m2) on 25 000 k-m2 rakennusoikeutta. Korttelin
autopaikkavaade 90 autopaikkaa on toteutettuna alueelle. 7 linjaautopaikkaa osoitetaan tontille tai LHA-kortteliin. Korttelialueella on
toteutettava yksi polkupyöräpaikka jokaista 300 k-m2 kohti.
31
Kortteli sijaitsee kansallisen kaupunkipuiston alueella. Merikeskus
Vellamon rakennus on arkkitehtuuriltaan ja toteutukseltaan
korkeatasoista ja vastaa kansallisen kaupunkipuiston alueelle
vaadittavaa tasoa.
Autopaikkojen korttelialueet - LPA
Merikeskus Vellamon itäpuolella sijaitsevalle LPA-alueelle saa toteuttaa
pysäköintiä viiteen tasoon. Pysäköintilaitoksen julkisivujen on oltava
korkeatasoisia.
Salakuljettajantien varrella on lisäksi LP-alue, johon paikoitus
toteutetaan maan tasoon.
Henkilöliikenneterminaalin alue - LHA
Salakuljettajantien päässä sijaitseva henkilöliikenneterminaalin alue
toimii tilauslinja-autoliikenteen pysäköintinä sekä paikallisliikenteen
linja-autoasemana. Alueelle saa sijoittaa Merikeskus Vellamon linjaautopaikat. LHA-korttelialueelle tulee lisäksi toteuttaa 30
polkupyöräpaikkaa katokseen.
Venesatama - LV
Venesataman alue käsittää sekä laiturialueita että vesialueita.
Asemakaavassa on lisäksi määritelty lvw-vesialueet, jotka on
säilytettävä vesialueina. Vesialueille saa kuitenkin sijoittaa laitureita
sekä ja kelluvia rakennuksia. Vesialueilla on huomioitava läheisten
laivaväylien mahdollisesti aiheuttavat voimakkaat vesivirtaukset.
Venesatama-alueella sijaitsevat satamalaiturit on tarkoitettu julkisiksi
alueiksi, joille toteutetaan rantabulevardi-tyyppinen korkeatasoinen
oleskelualue tai katu.
Venesataman 30 autopaikkaa toteutetaan viereiselle LPA-alueelle.
Satama - LS sekä satamaliikenteen alue LS-1
Sataman alue käsittää sekä satamalaituria että siihen liittyvää
vesialuetta. Laiturialueella sijaitseva LS-1 alue on tarkoitettu
satunnaisesti tarvittaviin sataman liikennejärjestelyihin. LS-1 aluetta ei
saa aidata pysyvästi, eikä alueella saa olla pysyviä liikennettä haittaavia
rakennelmia. Pääosan ajasta LS-1 alue on tarkoitettu toimivan osana
rantabulevardia.
Satama-alueella on ohjeellinen helikopterikenttä.
5.3.2 Muut alueet
Viheralueet
Kaava-alueen keskellä sijaitsee noin 1600 m2 puistoalue jolle on
tarkoitus toteuttaa leikki- ja oleskelutilat. Tornatorintien kulmassa
sijaitsee lisäksi pieni, noin 900 m2 virkistysalue.
32
Katualueet
Asemakaava-alueelle on suunniteltu toteutettavaksi Tornatorintien
jatke, Satamakadun suuntainen Salakuljettajantie, Nosturikuja, Pokara
sekä Satamakadun jatke. Katualueille on tarkoitus toteuttaa myös
aluetta palveleva kevyen liikenteen verkkoa, mukaan lukien alueen
pyöräilyreitit. Alueella on lisäksi erilliset kevyen liikenteen reitit. Kevyen
liikenteen reitit, mukaan lukien pyöräilyreittien on tarkoitus sijoittua
osittain myös LV venesatama-alueelle, aukiolle, sekä K-korttelialueelle.
Rata-alueet
Satamakadun varrella oleva LRT-alue on junarataa varten, jota kautta
viedään ja tuodaan tavaraa Kotkamillsin tehdasalueelle.
5.4 Kaavan vaikutukset
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva
Asemakaavan toteutuminen tiivistää Kotkansaaren kaupunkirakennetta
ja eheyttää kaupunkikuvaa.
Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta
Kaava-alueen rakentaminen lisää palveluja, luo merkittävästi uusia
työpaikkoja sekä tarjoaa uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle
sekä matkailun alalle.
Virkistys
Sataman turvamääräykset ovat aiemmin estäneet kaupunkilaisten
pääsyn meren äärellä sijaitseville satamalaitureille. Asemakaavan
muutoksen myötä nämä laiturialueet tarjoavat mahdollisuuden liikkua
meren sekä palveluiden ääressä. Alueelle ei kaavamuutoksen myötä
toteudu juurikaan viheralueita, mutta meri tarjoaa merkittävän
luontokokemuksen alueella. Ranta-alueiden käyttö luo mahdollisuuksia
merellisten toimintojen kehittämiseen ja toteuttamiseen alueella.
Kaava-alueen rakentuessa vaiheittain on tarkoitus muokata ja
maisemoida myöhemmin rakennettavat alueet virkistystoimintaan
sopiviksi.
Liikenne
Asemakaavan valmistelun yhteydessä on selvitetty kaavan
toteutumisen vaikutuksia liikenteeseen Kotkansaaren sisääntuloteillä
sekä Kotkansaaren katuverkossa laajemminkin. Alueen toteutuessa
33
liikenne lisääntyy, mutta kaavaratkaisujen myötä on liikenteen sujuvuus
turvattu. Asemakaava laajentaa kevyen liikenteen verkkoa
Kotkansaarella ja lisää saavutettavuutta. Asemakaavan alue muuttuu
luontevaksi liikenteen solmukohdaksi.
Rakennettu kulttuuriympäristö
Asemakaavan toteutuminen parantaa Merikeskus Vellamon ympäristöä
ja myös kansallinen kaupunkipuisto kulttuuriympäristönä vahvistuu.
Kytkökset alueen historiaan on haastavaa tuoda julki, kun alueella ei
ole varsinaisia säilytettäviä historiallisia rakennuksia. Kaavatyön
yhteydessä tutkittiin vanhojen varastorakenteiden - erityisesti
puurakenteiden - uudelleenkäyttöä ja säilyttämistä, mutta ajatus
osoittautui henkilöturvallisuuden vuoksi toteuttamiskelvottomaksi.
Alueen historia on silti avain sen omaleimaisuuteen ja sen
esiintuomiseen tarvitaan ihmisiä ja tarinoita. Kytköksiä historiaan on
haettava paikan säilyneistä nostureista, museolaivoista sekä erityisesti
satamalaitureista ja maisemista niiden ääreltä.
Tekninen huolto
Alueen kunnallistekniikkaa täydennetään.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Uuden alueen tuottamat häiriöt ympäristöön ovat pääasiassa
lisääntyvän liikenteen tuottaman melun ja pakokaasujen muodossa.
5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Maisemarakenne, maisemakuva
Vaikutukset maisemakuvaan ovat pääosin myönteiset, entisten
varastohallien väistyessä kaupunkirakenteen tieltä.
Luonnon monimuotoisuus
Kaava-alueella ei ole varsinaista luonnonmukaista ympäristöä, joskin
voidaan todeta, että kaavan toteutuminen vaikuttaa alueen
ruderaattikasvillisuudessa elävään perhoslajiin ja siten saattaa
vähentää luonnon monimuotoisuutta.
34
5.4.3 Vaikutukset energia- ja ilmastoasioihin
Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa
Asia
Arvio*
Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen
(vähentää liikenteen päästöjä)
Sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä mm.
palveluiden ja asumisen välisen sijoittumisen
suhde
Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet
Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin
kohteisiin)
Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille.
3
Perustelut arviolle ja
lisätietoja
Sijaitsee keskeisen
yhdyskuntarakenteen äärellä.
3
Sijaitsee nykyisten keskeisten
paikallisliikennereittien
välittämässä läheisyydessä.
Kaava mahdollistaa sekä
paikallisliikenteen kehittämisen
palvelemaan aluetta, sekä
henkilöjunaliikenteen sekä
pitkän linja linja-autoliikenteen
kulkemisen alueelle.
Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi
2/3
Alueen kävelyreitit ovat
Reittien turvallisuus ja kattavuus
turvallisia ja tarjoavat hyvän
saavutettavuuden alueen
kaikkiin osiin. Alueelle
saapuminen jalan ei ole
ihanteellinen Satamakadun
ylityksestä johtuen.
Satamakadun kävelyreitin
ylikulkuun on kuitenkin
varauduttu kaavassa.
Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi
2/3
Asemakaava mahdollistaa
Reittien ehjyys ja innostavuus
pyöräreittien toteutuksen
Polkupyörien pysäköinti
kattavasti alueen kaikkiin osiin.
Kaavassa on määrätty
polkupyöräpaikkojen
lukumäärästä, kattamisesta ja
sijoituksesta sisäänkäyntien
läheisyyteen.
Kestävien energiaratkaisujen
2
Kaukolämpö mahdollinen
mahdollistaminen
alueelle (Kotkan
kaukolämmössä uusiutuvan
energian osuus yli 50 %)
Jäähdytyksessä tutkitaan
uusiutuvan energian
mahdollisuutta.
Kaavamääräyksissä sallitaan
aurinkopaneelien
rakentaminen.
*asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti, ? ei
arvioitavissa/ei arvioitu
5.5 Ympäristön häiriötekijät
Alueella sekä lähialueella syntyvästä melusta on tehty
ympäristömeluselvitys. Selvityksessä on tutkittu liikenteen, tehtaan
35
sekä laivaliikenteen aiheuttamaa melua. Selvityksen perusteella
voidaan todeta, että Satamakadun asuinkortteleiden suunnittelussa ja
toteutuksessa on suojauduttava liikenteen melulta. Välilaiturin
asuinkorttelit ovat valtaosan ajasta hyvin melulta suojattuna, mutta
viereisen satama-alueen laivaliikenne voi ajoittain aiheuttaa melua, jota
vastaan on rakenteellisesti suojauduttava. Sataman suunnasta
kantautuu jonkin verran myös tehtaan melua, mutta sen merkitys on
toissijainen. Laivaliikenteen melun vuoksi sijoitetaan asuinkortteleiden
pihat talojen suojaan, rakennuksen lounaispuolelle. Laivamelun
erityispiirteet (pienitaajuinen melu) tulee ottaa huomioon
julkisivurakenteita suunniteltaessa.
Läheisen tehtaan alueella sijaitsee Seveso-laitos, jonka johdosta kaavaalue sekä valtaosa Kotkansaarta kuuluvat konsultointivyöhykkeeseen.
Tehtaan ympäristöluvat ovat kuitenkin asianmukaiset ja kunnossa
asumiseen ja keskustatoimintoihin nähden.
5.7 Nimistö
Asemakaavan mukaisesti Tornatorintietä jatketaan Pohjoislaiturin KL-1
kortteliin saakka. Tornatorintieltä erkanee uusi katu Nosturinkuja, joka
johtaa välilaiturin asuinkortteliin. Tornatorintieltä erkanee myös
Satamakadun suuntainen Salakuljettajantie, jonka varrella on lyhyt
katuosuus Pokara, joka yhdistää Salakuljettajantien ja Satamakadun.
Satamakadulle tulee uusi jatke Itälaiturin päähän saakka.
Salakuljettajantie ja Nosturikuja ovat nimiä, jotka ovat olleet käytössä
satama-alueen sisällä, epävirallisina katuina. Pokara on alueella uusi
nimi joka tarkoittaa lastauspiikkiä, jota käytetään metsätöissä ja puun
korjuussa. Pokaran avulla nostetaan ja vedetään puita esimerkiksi niitä
pinottaessa tai lastattaessa. Nimistöllä viitataan alueen historialliseen
satamatoimintaan.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Asemakaava-alue on tarkoitus toteuttaa eri vaiheissa. Ensimmäisessä
vaiheessa on tarkoitus toteuttaa liikekeskuksen (K - liike ja
toimistorakennusten kortteli) läntinen osa, eteläisimmät osat
Välilaiturin asuinkorttelista, sekä KL-1 Vellamon viereisen laiturialueen
KL-1 liiketontille hotelli.
Liikerakennusten vaatimat autopaikat toteutetaan aluksi maantasoon
ja seuraavien vaiheiden myötä rakenteellisena pysäköintinä.
Satamakadun ja Salakuljettajantien väliset korttelit toteutuvat
luultavasti myöhemmissä vaiheissa ja siksi alueet on tarkoitus
maisemoida alueen viihtyisyyden lisäämiseksi.
§ 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: sijaintikartta
§ 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: ympäristöohjelma
LIITE 13
13.2.2015
KOTKAN KANTASATAMAN YMPÄRISTÖOHJELMA EHDOTUS





ALUEEN EKOTEHOKKUUTTA EDISTETÄÄN JA ARVIOIDAAN LAAJA-ALAISESTI
ALUEELLA EDISTETÄÄN KESTÄVÄÄ LIIKKUMISTA
ALUEELLA EDISTETÄÄN VÄHÄHIILISTÄ RAKENTAMISTA
ALUEELLA EDISTETÄÄN KESTÄVIÄ ENERGIARATKAISUJA
HYÖDYNNETÄÄN OLEMASSA OLEVAA KAUPUNKIRAKENNETTA
ALUEEN EKOTEHOKKUUTTA EDISTETÄÄN JA ARVIOIDAAN LAAJA-ALAISESTI
Tavoite
Tarkennus / esimerkki
Alueelle tavoitellaan korkean tason kestävän
aluesuunnittelun Breeam Communities –
sertifikaattia – ympäristön, talouden ja
ihmisten kannalta arvioitu kestävyys
Sertifiointi sisältää ekotehokkuudesta mm. energiastrategian tekemisen
alueelle, energiakulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskennan sekä
kestävien liikennemuotojen edistämisen.
Lopullinen sertifioinnin tavoitetaso määritellään välivaiheen sertifikaatin
hakemisen yhteydessä.
ALUEELLA EDISTETÄÄN KESTÄVÄÄ LIIKKUMISTA
Tavoite
Edistetään pyöräilyä
Alueelle suunnitellaan ja toteutetaan kattava pyöräilyverkosto ja laadukas
pyöräpaikoitus.
Edistetään liikkumista junalla ja linja-autolla
Henkilöjuna- ja linja-autoliikenteelle varataan tilat ja mahdollisuudet
palvelemaan alueen eri käyttäjäryhmiä joustavasti ja laadukkaasti.
ALUEELLA EDISTETÄÄN VÄHÄHIILISTÄ RAKENTAMISTA
Tavoite
Puurakentaminen on keskeisessä roolissa
Outlet- keskuksen rakennusten pääasiallisena materiaalina on puu.
Muun rakentamisen osalta puurakentamista tutkitaan.
Rakennusten uudelleen käyttöä /
muuntamista edistetään
Olemassa olevia varastohalleja muunnetaan alueen vaiheittain rakentamisen
aikana väliaikaisiin tai pysyviin käyttötarkoituksiin.
Rakennuksista tehdään hiilijalanjälkilaskelmat Jokaisesta rakennuksesta tehdään rakentamisen hiilijalanjälkilaskelmat.
ALUEELLA EDISTETÄÄN KESTÄVIÄ ENERGIARATKAISUJA
Tavoite
Alueen rakennusten lämmityksessä ja
jäähdytyksessä hyödynnetään
merkittävästi uusiutuvaa energiaa
Tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää jäähdytyksessä mm. vesistöä tai
aurinkoenergiaa. Lämmityksen lähtökohtana pidetään kaukolämpöä,
jossa uusiutuvan energian osuus on vallitseva.
§ 15, KALA 19.2.2015 17:00
TETA: 345/2015
Kaupunkisuunnittelun toiminnan seuranta
Kala 19.2.2015
Valmistelija: Kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh. 040 773 7752
Esitellään kaavoituksen aikataulu ja taloustilanteen seuranta.
Esittelijä:
Ehdotus:
Merkitään tiedoksi.
§ 16, KALA 19.2.2015 17:00
Muut asiat
Kala 19.2.2015
TETA: 344/2015

§ -1, KALA 19.2.2015 17:00

Transcription

Similar documents

KAAVOITUSKATSAUS 2015 JA KAAVOITUSOHJELMA

Kotkan Energia – häiriötöntä tuotantoa kunnonvalvonnan

MEPA Meripäivillä 27.7.2013 KOTKAN MERIMIESKESKUS HERÄSI

Vuorijärven Mikalta monenlaista apua

Keljon koulu, 12.8.2015 yleisötilaisuuden muistio

kaavaselostus 758 - Kangasalan kunta

kukat Syksyn - Karhulalainen

Kaivokatu 5, osallistumis- ja arviointisuunnitelma