docOpas perhekuntoutuksen asiakasperheille
download 
Report Transcription
Opas perhekuntoutuksen asiakasperheille
PALVELUOPAS Opas perhekuntoutuksen asiakasperheille Sirkka Kosunen ja Päivi Aaltonen (toim.) MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Opas perhekuntoutuksen asiakasperheille Sirkka Kosunen ja Päivi Aaltonen (toim.) Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Puhelin (02) 2777 444 [email protected] Kuvat: Pekka Lyytinen ja Virpi Talvitie Taitto: Riitta Lestinen Kirjapaino: Painotalo Painola, 2015 ISBN 978-952-5082-87-6 (nid.) ISBN 978-952-5082-88-3 (pdf) Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille Sisällysluettelo Lukijalle.................................................... 5 1.Kuntoutusta ohjaavaa lainsäädäntöä.................................... 6 1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. ......................... 6 1.2. Sosiaalihuoltolaki.................... 6 1.3. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista...... 6 1.4. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta....................... 7 1.5. Laki omaishoidon tuesta......... 7 1.6. Lastensuojelulaki.................... 7 1.7. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista.......................... 8 1.8. Kansanterveyslaki................... 8 1.9. Terveydenhuoltolaki............... 8 1.10.Erikoissairaanhoitolaki............ 9 1.11.Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista........ 9 1.12.Laki vammaisetuuksista.......... 9 1.13.Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta....................... 10 2.Kuntoutukseen liittyvät suunnitelmat................................ 11 2.1. Kuntoutussuunnitelma........... 11 2.2. Palvelusuunnitelma................ 12 2.3. Erityishuolto-ohjelma............. 12 2.4. Lapsen varhaiskasvatus suunnitelma............................ 12 2.5. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma............................ 13 2.6. Asiakassuunnitelma................ 13 3. Kunnan palvelut........................... 14 3.1. Sosiaalitoimen palvelut.......... 14 3.2. Terveydenhuollon palvelut..... 22 3.3. Päivähoidon palvelut.............. 22 3.4. Sivistystoimen palvelut........... 24 4.Kelan palvelut vammaisille lapsille ja nuorille......................... 28 4.1. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus........ 28 4.2. Terapiat lääkinnällisenä kuntoutuksena........................ 29 4.3. Harkinnanvarainen kuntoutus................................ 29 4.4. Vammaistuet.......................... 30 4.5. Kuntoutusraha........................ 30 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 4.6. Apuvälineet............................. 30 4.7. Matkakorvaukset.................... 31 4.8. Erityishoitoraha...................... 31 4.9. Nuoren kuntoutusraha........... 32 4.10.Ammatillinen kuntoutus......... 33 4.11.Työkyvyttömyyseläke............. 33 5.Potilasvahinko..............................34 7. Edunvalvonta............................... 37 8. Mistä apua, jos pulmia palveluissa?.................................. 38 9. Järjestöt perheiden tukena..........40 Hyödyllisiä linkkejä Lähteet 6. Liikennevahinko........................... 35 6.1. Vakuutuskuntoutuskeskus (VKK r.y.)................................. 35 6.2. Vakuutusyhtiöt....................... 35 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille Lukijalle Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön tarkoituksena on edistää sairaiden ja vammaisten sekä psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä mahdollisuuksia hyvään ja tasavertaiseen elämään. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tuottaa sekä kehittää perhekuntoutuksen palveluja ja niihin soveltuvia työmenetelmiä. Palveluohjausosaamista on kehitetty työyhteisössä ja erityisesti palveluohjauksen kehittämisryhmässä. Säätiössä toteutettavan palveluohjauksen tavoitteena on osana perhekuntoutusprosessia yhdessä vanhempien kanssa selvittää perheen tilannetta ja palveluiden tarvetta sekä kokonaisvaltaisesti vahvistaa vanhempien voimavaroja ja elämänhallinnan tunnetta. Lisäksi tavoitteena on jakaa tietoa yhteiskunnan etuuksista ja palveluista. Palveluohjaus perustuu perheen tarpeeseen, on asiakaslähtöistä, tavoitteellista sekä perheiden arkiympäristön ja kuntoutuksen toimintaympäristön huomioivaa. Palvelujen tulisi muodostua perheelle ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. arkoituksenmukaiset, riittävät ja oikein kohdennetut palvelut tukevat kuntoutujan ja hänen perheensä kokonaisvaltaista kuntoutumista. Palveluohjausta toteutetaan ryhmämuotoisesti vanhempainryhmissä, jolloin pääpaino on tiedon jakamisessa ja kokemusten vaihdossa. Perhekohtaisissa tapaamisissa keskitytään palvelutarpeen kartoittamiseen ja perheen yksilölliseen tukemiseen. Palveluohjaajalla on tietämystä eri palveluista ja niitä ohjaavasta lainsäädännöstä. Hän voi osallistua sovitusti kuntoutujaa koskeviin verkostotapaamisiin. Palveluopas on tarkoitettu helpottamaan perhekuntoutuksen asiakasperheiden palveluihin ohjautumista. Oppaan alussa kuvataan lyhyesti kuntoutusta ja perheiden palveluita ohjaavaa lainsäädäntöä sekä kuntoutukseen liittyviä suunnitelmia. Sen jälkeen esitellään kunnan ja Kansaneläkelaitoksen järjestämät tuet ja palvelut sekä liikennevahinkoihin liittyvät palvelut. Oppaan lopussa kerrotaan muutoksenhakumenettelyistä sekä esitellään järjestöjen mahdollisuuksia toimia perheiden tukena. Toivomme oppaan helpottavan perheiden asiointia palveluissa! Säätiön palveluohjaajat Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 1. Kuntoutusta ohjaavaa lainsäädäntöä Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallankäytön kulmakivi. Se sisältää säännökset mm. yksilön perusoikeuksista. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. EU-lainsäädäntö ohjaa osaltaan Suomen lainsäädäntöä. 1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi. Laki koskee sekä viranomaisten että yksityisten järjestämää sosiaalihuoltoa. Lain mukaan asiakas on otettava huomioon, kun tehdään asiakkaaseen liittyviä päätöksiä. Tukea ja palveluja järjestettäessä on selvitettävä asiakkaan tarpeet, mielipiteet ja kokemukset. Asiakasta on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2000/20000812 1.2. Sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja. Suomalaisen sosiaalihuollon pääperiaatteena ovat sosiaalisten ongelmien ehkäisy, väestön sosiaalisen turvallisuuden lisääminen sekä ihmisten omatoimisuuden ja itsenäisyyden lisääminen. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2014/20141301 1.3. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Lakia vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista kutsutaan tavallisesti vammaispalvelulaiksi. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuudesta johtuvia haittoja ja esteitä. Vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaan. Vammaispalvelulakia sovelletaan tilanteessa, jolloin sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille Vaikeavammaisuuden määrittely tapahtuu aina yksilöllisesti ja siinä huomioidaan asiakkaan kokonaistilanne. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1987/19870380 1.4. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Lakia kehitysvammaisten erityishuollosta kutsutaan yleisesti kehitysvammalaiksi. Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Kehitysvammalain mukaiset palvelut eivät edellytä vaikeavammaisuutta. Erityishuoltona annetut palvelut ovat statukseltaan ns. subjektiivisia oikeuksia. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1977/19770519 Parhaillaan on valmisteilla vammaispalvelu- ja kehitysvammalain yhteensovittaminen. Tavoitteena on yhteinen erityislaki, joka turvaisi vammaisille henkilöille yhdenvertaiset palvelut. 1.5. Laki omaishoidon tuesta Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidon tuki on osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta kunnassa. Kunta päättää, missä laajuudessa se järjestää omaishoidon tukea ja kuinka paljon se osoittaa talousarviossa siihen resursseja. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet päättää kunta säännösten sallimissa rajoissa. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2005/20050937 1.6. Lastensuojelulaki Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2007/20070417 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 1.7. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Lakia potilaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan potilaslaiksi. Sen tarkoituksena on selkiyttää ja yhtenäistää potilaan hoitoa ja kohtelua koskevien periaatteiden soveltamista, parantaa oikeusturvaa sekä potilaiden ja terveydenhuollon henkilöstön välisiä suhteita. Jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää terveyden- ja sairaanhoitoa käytettävissä olevien voimavarojen mukaan. Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun. Hoito järjestetään potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittaen. Potilaan yksilölliset tarpeet, äidinkieli ja kulttuuri otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Potilaita hoidettaessa huomioidaan myös omaiset. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1992/19920785 1.8. Kansanterveyslaki Kansanterveyslaissa määrätään kunnan tehtävistä kansanterveystyön järjestämiseksi. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan laissa yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen. Laissa säädetään kunnan tehtäviksi mm. ylläpitää terveysneuvontaa ja järjestää yleisiä terveystarkastuksia, järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito sekä ensiavun antaminen, ylläpitää kunnan alueen oppilaitosten opiskelijoiden terveydenhoitoa, huolehtia sairaankuljetuksista sekä ylläpitää hammashuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa. Kansanterveystyö kunnassa voi olla järjestetty joko kuntayhtymän tai oman terveyslautakunnan huolehtimana. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1972/19720066 1.9. Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain tarkoituksena on • edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta • kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja • toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilas turvallisuutta • vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä • vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä • parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Terveydenhuoltolain myötä kansalaisten valinnanvapaus lisääntyy niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Potilas tai asiakas voi valita sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan. Lisäksi potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteu- Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille tuksessa korostetaan. Terveyskeskusten asiakkaat voivat saada tavanomaisimpia erikoissairaanhoidon palveluja myös omasta terveyskeskuksestaan. Terveydenhuoltolain tavoitteena ovat asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut. Potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Terveysaseman vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. rauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Kunta vastaa siitä, että sen asukkaat saavat tarpeellisen lainmukaisen erikoissairaanhoidon. Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1989/19891062 1.11. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuksien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Lain tarkoituksena on järjestää ja korvata kuntoutusta sekä turvata kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen aikana. Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutuksesta ja kuntoutukseen liittyvistä matkoista aiheutuvat kustannukset tämän lain mukaisesti. Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella esimerkiksi kesämökillä, hän voi saada hoitosuunnitelmansa mukaista hoitoa väliaikaisen asuinkuntansa terveysasemalta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2005/20050566 http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2010/20101326 1.10. Erikoissairaanhoitolaki Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lainsäädännössä lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sai- 1.12. Laki vammaisetuuksista Tämän lain tarkoituksena on tukea Suomessa asuvan vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, osallistumista työhön tai opiskeluun sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, hänen kotona asumistaan, kuntoutustaan ja hoitoaan. Vammaisetuuksia ovat mm. alle 16-vuotiaan, 16 vuotta Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille täyttäneen ja eläkettä saavan vammaistuki. Vammaistuet ja eläkettä saavan hoitotuki myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi. Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2007/20070570 1.13. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista, sekä turvata turvapaikanhakijoiden välttämätön toimeentulo ja huolenpito järjestämällä turvapaikanhakijoiden vastaanotto. http://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/1999/19990493 Tämän lain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta 10 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 2. Kuntoutukseen liittyvät suunnitelmat Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötä. Erilaisten suunnitelmien avulla pyritään turvaamaan lapsen ja perheen pitkäjänteinen ja riittävä tuki eri elämänvaiheissa. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle, nuorelle ja hänen perheelleen laaditaan vuosittain useita eri suunnitelmia. Näitä voivat olla palvelusuunnitelma, erityishuolto-ohjelma, lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma, päivähoidon kuntoutussuunnitelma, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS esiopetukseen tai opetukseen, oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten, opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma KHOPS, omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma ja asiakassuunnitelma. Kaikkia näitä suunnitelmia ohjaa lainsäädäntö ja vastuu niiden laatimisesta on kunnan sosiaali-, terveys- tai sivistystoimella. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä perheen kanssa, jolloin saadaan vanhempien ja lapsen ääni kuuluviin. Seuraavassa esitetään lyhyesti joidenkin keskeisimpien suunnitelmien sisältöä. 2.1. Kuntoutussuunnitelma Kela järjestää vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta pääasiassa vaikeavammaiselle tai pitkäaikaissairaalle lapselle ja nuorelle. Kuntoutus perustuu kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan julkisessa terveydenhuollossa ja sen tekemiseen osallistuu moniammatillinen hoitotiimi sekä kuntoutuja ja vanhemmat tai huoltajat. Sitä tehtäessä voi hyödyntää Kelan kuntoutussuunnitelmalomaketta. B-lääkärinlausuntoa voidaan käyttää myös kuntoutussuunnitelmana, mikäli siitä käy ilmi vastaavat tiedot. Suunnitelma tehdään 1–3 vuodeksi kerrallaan ja se suositellaan tarkistettavaksi vuosittain. Lapsen kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava erityisesti, miten hän suoriutuu päivittäisissä toiminnoissa suhteessa ikätoverien kehitykseen. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 11 Kuntoutussuunnitelma sisältää • kuvauksen kuntoutujan elämäntilanteesta ja voimavaroista • kuntoutuksen tavoitteet • sairautta tai vammaa koskevat tiedot ja arvion ennusteesta • kokonaisvaltaisen toimintakyvyn kuvauksen (ICF) • kuntoutujan muun aktiivisen toiminnan kuvauksen • aikaisemmin toteutetun kuntoutuksen ja sen tulokset • suositukset terapioihin ja kuntoutukseen • käytettyjen arviointimenetelmien tulokset viitearvoineen. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan kuntoutuksen toteuttamiseen tarvittavat tiedot • kuntoutusmuoto, kuntoutuksen ajoitus, kesto ja toteutustapa • lasten terapioihin liittyvät omaisen tai läheisen ohjaus- käynnit • lähiverkoston osallistuminen • toteutusympäristö ja tarve sen vaihtelulle • terapian jaksottaminen ja vuorottelu toisen terapian kanssa • mahdollinen toteuttajataho, palveluntuottaja • seurannan järjestäminen • seuraavan suunnitelman laatimisajankohta • yhteyshenkilön tiedot. 12 2.2. Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma laaditaan kunnan sosiaalihuollossa. Palvelusuunnitelma on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästään. Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivästystä. Suunnitelmaan kirjataan vammaispalvelulain nojalla saatavat palvelut, niiden sisältö, järjestämistapa ja määrä. Se pitää tarkistaa 1–3 vuoden välein. 2.3. Erityishuolto-ohjelma Kehitysvammalain mukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (EHO). Erityishuoltoohjelmaan kirjataan ne palvelut, jotka henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Erityishuolto-ohjelman tarkoitus on turvata kehitysvammaisen henkilön oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutuminen. Erityistyishuolto-ohjelma on laadittava yhdessä asianomaisen henkilön itsensä, hänen edunvalvojansa tai muun huoltajan sekä sosiaalilautakunnan kanssa. 2.4. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) tehdään lapselle päivähoidossa yhdessä päivähoitohenkilöstön sekä vanhempien kanssa. Siihen kootaan mm. tietoja lapsen tavoista, opituista asioista, kehittämiskohteista. Se auttaa lapsen kehityksen seuraamisessa. Vanhemmat osallistuvat suunnitelman tekoon yhteistyössä päivähoidon henkilöstön kanssa. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelman tavoitteena on myös lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomiointi. 2.5. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppilaalle, jolle on tehty hallintolain mukainen erityisen tuen päätös, tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) päätöksen toimeenpanoa varten. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta ja seuranta on ensisijaisesti oppilaan opetuksesta vastaavan erityisopettajan ja luokanopettajan/aineenopettajan vastuulla. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. Se on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKS on joustava ja sitä tulee muuttaa, jos oppilaan tuen tarve tai opetuksen tavoitteet muuttuvat. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yksilöllisistä oppimääristä on tehtävä merkintä todistukseen. 2.6. Asiakassuunnitelma Sosiaalihuollon asiakkuuden alussa on asiakkaalle tehtävä palvelutarpeen arvio. Arviointi on aloitettava viipymättä. Se tehdään elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palvelutarpeen arviointi toimii asiakassuunnitelman pohjana. Asiakassuunnitelman tekemisestä vastaa lapsen oma sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava yhteistyössä lapsen ja huoltajan tai tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan kanssa. Asiakassuunnitelma laaditaan, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta (esimerkiksi vähäiset tukitoimet). Asiakassuunnitelmaan kirjataan lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve sekä olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan. Suunnitelma sisältää kuvauksen palveluista ja tukitoimista, joilla tuen tarpeeseen pyritään vaikuttamaan. Suunnitelmasta selviää arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmaan kirjataan lisäksi asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä sekä sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän henkilökohtaiset tapaamiset. Asiakassuunnitelmaa laadittaessa on pyrittävä löytämään tukemisen ja auttamisen muotoja, jotka asiakkaat itse hyväksyvät ja joista kokevat saavansa apua. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 13 3. Kunnan palvelut Kuntien tulee tarjota asukkailleen riittävät peruspalvelut, kuten sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen palvelut. 3.1. Sosiaalitoimen palvelut Esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, kehitysvammalaki, vammaispalvelulaki ja lastensuojelulaki velvoittavat kunnat järjestämään erilaisia tukitoimia perheille. Kunnan sosiaalityöntekijältä perhe saa ohjausta liittyen kyseisten lakien palveluihin ja tukimuotoihin. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan asiakkaat ovat oikeutettuja hyvään palveluun ja kohteluun sekä saamaan tietoja oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Asiakaslaki korostaa asiakkaan mielipiteen ja toivomuksien huomioimista. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan lapsiperheiden tuessa panostetaan varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. Sosiaalipalveluja (ks. kuvio 1, s. 15) on pyrittävä järjestämään peruspalveluiden yhteydessä (esimerkiksi perhetyö neuvolan kautta). Tavoitteena on, että perheet saavat tukea (esimerkiksi kotipalvelu, tukiperhe ja perhetyö) yleisinä perhepalveluina ilman lastensuojelun asiakkuutta. Myös lastensuojelulaki korostaa sitä, 14 että perheelle on tarjottava tarpeellista apua riittävän varhain. Jos henkilö tarvitsee sosiaalihuoltoa, hänet on ohjattava hakemaan palveluja tai otettava hänen luvallaan yhteys sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos suostumusta ei saada, yhteys sosiaalihuoltoon on kuitenkin otettava, kun henkilö on kykenemätön vastaamaan omasta terveydestään tai kun on kyse lapsen edusta. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulaissa 25 ja 25 c §:ssä. Ohjaus- ja yhteydenottovelvollisuus on mm. päivähoidolla, opetustoimella, terveydenhuollolla, kuntoutuksella, poliisilla, Kelalla ja rikosseuraamusvirastolla. Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai kun vireille tullutta asiaa ryhdytään selvittämään tai kun henkilölle annetaan sosiaalipalveluja. Asiakkuus päättyy kun palveluille ei ole enää tarvetta. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä. Erityistä tukea tarvitseva lapsi on 1. lapsi, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi tai 2. lapsi, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevalla lapselle on laadittava asiakassuunnitelma, ja hänellä on oikeus tavata omaa työntekijää. Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Päätös on kiireellisissä tapauksissa toimeenpantava viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa viimeistään 3 kuukauden kuluessa asian vireilletulosta ellei viivästymiselle ole erityistä perustetta. Sosiaalipalveluja järjestetään tuen tarpeen pohjalta. Kuvio 1. Sosiaalipalvelut Muut asiakkaiden tarpeisiiin vastaavat ja hyvinvointia lisäävät palvelut Lastensuojelun asiakkuus on tarpeen jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu ja 1. perhepalvelut eivät riitä ja tarvitaan lastensuojelun mukaisia tukitoimia tai 2. perhepalvelut riittäisivät, mutta välttämättömiä palveluja ei haluta ottaa vastaan, minkä vuoksi tarvitaan lastensuojelun osaamista. Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta, kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut lastensuojeluilmoituksen tai avunpyynnön. Kun lastensuojeluilmoitus tai avunpyyntö on vastaanotettu, on sosiaalityöntekijän arvioitava kiireellisen lastensuojelun tarve. Ratkaisu siitä, ryhdytäänkö lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen, tulee tehdä seitsemän arkipäivän kuluessa ilmoituksen vastaan- Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Kotipalvelu, kotihoito Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Valvotut ja tuetut tapaamiset Kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelu Liikkumista tukevat palvelut Asumis- ja laitospalvelut Muun lainsäädännön mukaiset sosiaalipalvelut Sosiaalinen kuntoutus Päihde- ja mielenterveystyö Perhetyö Lähde: Sosiaali- ja tervyesministeriö 11.3.2015 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 15 ottamisesta tai muusta lastensuojeluasian vireille tulosta. Sen kuluessa lapselle ja hänen huoltajalleen on myös saatettava tiedoksi se, että lastensuojeluilmoitus on vastaanotettu ja kerrottava tästä seuraavat toimenpiteet. Lastensuojelun asiakkaalle voidaan kuitenkin myöntää myös kaikkia muita sosiaalihuoltolaissa mainittuja palveluja. Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lastensuojeluasia tulee vireille. Muilla toimijoilla on pyynnöstä velvollisuus osallistua palvelutarpeen arviointiin. Selvityksen perusteella arvioidaan lapsen tai perheen palvelujen ja tukitoimien tarve. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat aina huoltajien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumukseen perustuvia. Jos lapsen ja perheen tarvitsema tuki voidaan antaa yleisten sosiaalipalveluiden kautta, ei lastensuojelun asiakkuutta tarvita. Vammaispalvelulailla edistetään vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaan. Lastensuojelun asiakkuus ei ala vielä lastensuojelutarpeen arvioinnin aikana. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lapsen asiassa ryhdytään välittömiin kiireellisiin lastensuojelutoimiin tai lapselle myönnetään muita vain lastensuojelun asiakkaille tarkoitettuja palveluja ja tukitoimia. Vain lastensuojeluasiakkaille tarkoitettuja tukitoimia ovat • lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki • tehostettu perhetyö • perhekuntoutus • lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. 16 Vammaispalvelulain mukaiset subjektiiviset palvelut ja tukitoimet Jos sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia, palvelut järjestetään vammaispalvelulain ja asetuksen mukaan. Vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa ei ole ikärajaa. Vaikeavammaisuus määritellään vammaismaispalvelulaissa aina tapauskohtaisesti suhteessa haettavaan palveluun. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet voivat olla joko subjektiivisia tai määrärahasidonnaisia etuuksia. Subjektiivinen oikeus perustuu suoraan lakiin ja laissa on säädetty edellytykset edun saamiselle. Etuus on tällöin myönnettävä jokaiselle, joka täyttää edellytykset haettavaan palveluun. Kunnalla ei siis ole harkintavaltaa subjektiivisen edun suhteen. Vammaispalveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne. Sosiaalitoimen on ryhdyttävä vammaispalvelujen tarpeen selvittämiseen seitsemäntenä Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille arkipäivänä siitä, kun yhteydenotto on tapahtunut. Tarvittavat palvelut kirjataan palvelusuunnitelmaan, joka on laadittava ilman viivästystä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Palvelusuunnitelma tarkistetaan 1–3 vuoden välein. Henkilökohtainen apu Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista. Henkilökohtainen apu mahdollistaa yksilön omista lähtökohdista tapahtuvat elämänvalinnat, itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden yhteiskunnan eri toimintoihin. Järjestämistavan tulee tukea ja edistää vaikeavammaisen henkilön yhdenvertaista oikeutta elää yhteisössä sekä edesauttaa vaikeavammaista henkilöä tekemään samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset. Kunnalla on henkilökohtaisen avun järjestämisvelvollisuus ja apu on maksuton sosiaalipalvelu. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu mm. avustaminen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaisen avun järjestämistapaa päätettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammainen henkilö pystyy määrittelemään avun tarpeensa ja toteutustavan. Alaikäisten kohdalla voidaan osin tukeutua myös omaisten ja läheisten asiantuntemukseen, mutta avun järjestämisen ja päivittäisen toteuttamisen ei tule perustua pelkästään toisen henkilön esittämiin näkemyksiin. Henkilökohtaista apua voidaan myöntää kolmella tavalla • Työnantajamallissa, jossa vaikeavammainen henkilö toimii itse työnantajana, kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset (työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen) sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. • Kunta voi antaa myös vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolaissa tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 17 • Kunta hankkii vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestää palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Henkilökohtaisen avun eri järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Kuljetuspalvelu Henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi ilman kohtuuttomia vaikeuksia käyttää joukkoliikennevälineitä, on mahdollisuus saada vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajapalveluja. Palvelun tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti selvitysten perusteella. Huomiota kiinnitetään vammaisen henkilön omaan sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön ja selvitetään esimerkiksi missä palvelut tai harrastukset ovat saatavilla. Lapsilla ei useinkaan ole kyse fyysisistä vammoista vaan kuljetuspalvelujen tarve voi johtua esimerkiksi hahmotusvaikeuksista, vaarantajun puuttumisesta, käytöshäiriöistä tai pelkotiloista, jolloin he eivät pysty käyttämään joukkoliikennevälineitä. 18 Kunta määrittelee kuinka pitkälle kuljetuspalvelut voivat ulottua. Usein on rajana oma kunta tai lähikunnat. Kuljetuspalveluilla lisätään lapsen tai nuoren omatoimisuusja itsenäistymistaitoja sekä ehkäistään syrjäytymistä. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle tarvittaessa kuljetuspalveluihin liittyvät saattajapalvelut. Saattajapalvelun sisältöä ei ole määritelty tarkemmin lainsäädännössä. Saattajapalvelun voidaan katsoa tarkoitettavan välittömästi ennen matkaa, matkan aikana ja välittömästi matkan jälkeen tapahtuvaa avustamista. Saattajapalvelusta ei voida periä maksua. Saattajapalvelun tarkoituksena on mahdollistaa kuljetuspalvelujen käyttö. Kuljetuspalveluna voidaan myöntää vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja virkistysmatkaa kuukaudessa. Kunta korvaa asiakkaalle kuljetuspalveluista aiheutuneet kustannukset jälkikäteen tai järjestämällä matkan taksikorttia tai taksiseteleitä käyttäen. Kunnan on korvattava omavastuuosuuden (kuljetuspalveluista määrättävän asiakasmaksun) ylittävältä osin kuljetuspalveluista vammaiselle henkilölle aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille Tulkkipalvelu vammaisille Kuntien järjestettäväksi kuuluu viittomakielen opetus sekä puhetta tukevan tai ohjaavan kommunikaatiotavan opetus omaisille ja läheisille. Muut tulkkauspalvelut kuuluvat Kelalle. Esimerkiksi kuntoutukseen osallistuvalla vieraskielisellä kuntoutujalla on oikeus tulkin käyttöön. Kela huolehtii tulkin järjestämisestä ja korvaa tulkkauksesta aiheutuneet kustannukset. Tulkin tarve on kirjattava kuntoutussuunnitelmaan tai B-lausuntoon. Asunnon muutostyöt Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan välttämättömät asunnon muutostyöt silloin, kun liikkuminen tai omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa on sairauden tai vamman vuoksi kohtuuttoman vaikeaa. Korvattavia asunnon muutostöitä voivat olla mm. ovien levennykset, portaiden rampit sekä pesu- ja WC-tilat. Kun rakennetaan uutta asuntoa, muutostöiksi katsotaan myös ne menot, jotka aiheutuvat vakioasunnon muuttamisesta vammaiselle sopivaksi. Muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Korjausavustusta haetaan sosiaalitoimelta ja hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin voi saada korvausta vammaispalvelulain perusteella. Asuntoon kuuluvilla välineillä ja laitteilla on tarkoitus helpottaa vaikeavammaisen itsenäistä suoriutumista. Asuntoon kuuluvina välineinä ja laitteina voidaan korvata esimerkiksi erilaiset turvahälytysjärjestelmät ja kuulovammaisten ovikello ja hälyttimet. Palveluasuminen Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Myös lapsella on mahdollisuus palveluasumiseen ja se voidaan järjestää kotona. Vammaispalvelulain mukaiset määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet Osa vammaispalvelulain tarkoittamista palveluista ja tukitoimista on määrärahasidonnaisia palveluja tai tukitoimia, joita järjestetään kunnan vuosittain varaamien määrärahojen edellyttämässä ja mahdollistamassa laajuudessa sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 19 Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat koneet ja laitteet Korvausta koneiden ja laitteiden hankintaan myönnetään sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnassa. Perheellä on mahdollisuus hakea tukiperhettä tai tukihenkilöä lapselle. Tukihenkilöä ja tukiperhettä voi hakea myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Sopeutumisvalmennus on tarkoitettu tueksi ja avuksi vammaiselle ja hänen perheelleen. Se voi olla neuvontaa tai käytännöllistä ohjausta esimerkiksi asumisessa. Myös tukiviittomien opetusta voidaan pitää sopeutumisvalmennuksena. Ylimääräisiin vaatetuskustannuksiin voi hakea taloudellista avustusta kotikunnalta kun vamma tai pitkäaikainen sairaus aiheuttaa vaatteiden huomattavasti suurempaa kulumista tai likaantumista tai estää valmisvaatteiden ja jalkineiden käyttöä. Jos vammainen henkilö ei saa tukea erityisravintokustannuksiin Kelasta, hänelle voidaan harkinnan mukaan maksaa sitä vammaispalvelulain mukaisena tukena kotikunnasta. Tuen myöntämistä varten tarvitaan lääkärintodistus. 20 Kehitysvammalain mukaiset palvelut Kehitysvammaiset henkilöt voivat saada palveluja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain eli kehitysvammalain perusteella. Kehitysvammalain mukaisia palveluja saa henkilö, jonka henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kehitysvammalain mukaiset palvelut eivät aina edellytä vaikeavammaisuutta. Erityishuoltona annetuissa palveluissa kunnalla on erityinen järjestämisvastuu. Kehitysvammalakia sovelletaan, kun kehitysvammainen henkilö ei voi muiden lakien perusteella saada tarvitsemiaan palveluja. Lakia sovelletaan myös, kun vammaispalvelulain perusteella järjestetyt palvelut eivät ole asiakkaan kannalta riittäviä, sopivia tai palvelu on asiakkaalle edullisempaa kuin vammaispalvelulain mukainen palvelu. Erityishuollon tarkoituksena on auttaa henkilöä suoriutumaan päivittäisistä toiminnoista, tukea hänen toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. Erityishuoltoon kuuluvia palveluita voivat olla • tutkimus • terveydenhuolto • tarpeellinen ohjaus • kuntoutus Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille • toiminnallinen valmennus • muu yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta • henkilökohtaisten apuvälineiden järjestäminen • yksilöllinen hoito ja muu huolenpito. Erityishuollon palveluja tarvitsevalle henkilölle on laadittava yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (EHO). Se sisältää suunnitelman annettavasta erityishuollon toteuttamistavasta sekä seuraavasta erityishuolto-ohjelman tarkistuksesta. Monet erityishuoltona toteutettavat palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Omaishoidontuki sosiaalipalveluna on suositellut omaishoidontukea. Omaishoidontuen hakemiseen liittyy kotikäynti, jolloin vanhemmat ja sosiaalityöntekijä yhdessä arvioivat hoidon sitovuutta suhteessa lapsen ikään ja kehitystasoon. Tuesta tehdään sopimus kunnan ja omaishoitajan välille. Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka avulla varmistetaan omaishoidon toteuttaminen. Omaishoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa turvaa hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut. Kunnan on huolehdittava hoitajan vapaan järjestämisestä. Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä. Toimeentulotuki Vanhemmilla on mahdollisuus hakea omaishoidontukea, kun lapsen hoito on sitovaa ja vaativaa. Omaishoidontuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu. Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaista omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus. Omaishoidontuki on kokonaisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut ja/tai omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion, vapaan ja omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoidontukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta kirjallisesti. Hakemukseen kannattaa liittää viimeisin kuntoutussuunnitelma, jossa lääkäri Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Sitä haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Viimesijaisuus edellyttää hakijan selvitystä siitä, ettei hän voi saada toimeentuloaan esimerkiksi ansiotyöllä, yritystoiminnalla tai muista tuloista tai varoista. Toimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Samassa osoitteessa asuva avio- tai avopari ja huollettavat lapset kuuluvat samaan perheeseen, joten myös perheenjäsenten tulo- ja menotiedot tarvitaan hakemukseen. Hakemuksen perusteella käsittelijä tekee laskelman ja siihen perustuvan toimeentulotukipäätöksen. Hakemukset käsitellään viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 21 hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti sille kuukaudelle, jolloin hakemus on saapunut. Toimeentulotuen siirtyminen Kelalle on valmisteilla. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta (mm. ravinto, vaatteet, terveydenhuolto, lehtitilaukset ja harrastukset), täydentävästä toimeentulotuesta (päivähoitomaksut, erityistarpeista ja -oloista aiheutuvat menot) ja ehkäisevästä toimeentulotuesta (omatoimisen suoriutumisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen). Perusosan suuruus vaihtelee perhekoon ja huollettavien lasten iän mukaan. Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea annetaan kohtuullisiin asumismenoihin, kuten vuokraan tai vastikkeeseen, vesimaksuun, lämmitykseen, sähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun sekä vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin. Toimeentulotukea myönnettäessä on otettava huomioon perheen taloudellisen aseman lisäksi perheen avohuollon lastensuojelullinen tarve. Kun lastensuojelun tarve oleellisilta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta tai puutteellisista asumisoloista, tai kun mainitut seikat ovat esteenä lapsen kuntoutumiselle, on kunnan järjestettävä riittävä taloudellinen tuki ja korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tarvetta vastaavalla tavalla toimeentulonormien estämättä. Päätettäessä 22 toimeentulotuen myöntämisestä voidaan eräissä tapauksissa samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään myöhemmin takaisin. 3.2. Terveydenhuollon palvelut Kuntalaisten perusterveydenhuolto hoidetaan kuntien terveyskeskuksissa tai -asemissa. Pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen ja hänen perheensä tulee saada samat terveyttä edistävät ja ehkäisevät palvelut kuin muidenkin lasten. Perusterveydenhuollon tehtävänä on omalta osaltaan selvittää, mitä lapsen sairaus tai vamma perheen elämälle ja selviytymiselle merkitsee, ja minkälaista tukea ja palveluja perhe tarvitsee lapsen kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Kunnat vastaavat asukkaidensa erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Erikoissairaanhoitoa varten maa on jaettu kahteenkymmeneen sairaanhoitopiiriin ja jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää ja tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja alueensa väestölle. Erikoissairaanhoitoa varten pitää olla lääkärin lähete, ellei kysymys ole kiireellisestä hoidosta. Kuviossa 2 (s. 23) on kuvattu sairaanhoidon porrastus lapsen kuntoutuksessa. 3.3. Päivähoidon palvelut Vanhemmilla on vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Päivähoitoon siirtyminen on tärkeimpiä muutosvaiheita pienen lapsen elämässä. Päivähoitoa voidaan tarvita vanhempien työssäkäynnin, opiskelun tai lapsen kehityksen tukemisen vuoksi. Päivähoito voidaan Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille Kuvio 2. Sairaanhoidon porrastus lapsen kuntoutuksessa Huoli lapsen kehityksestä • vanhemmat • päiväkoti/ koulu • neuvola • sosiaalitoimi Lähete perusterveydenhuoltoon Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Tutkimukset • lääkäri • psykologi • sairaanhoitaja • fysio-/toiminta terapeutti Tarvittaessa lähete erikoissairaanhoitoon tai perheneuvolaan • • • • • • • kuntoutustutkimus diagnosointi kuntoutussuunnitelma ja sen vuosittainen päivitys terapia- ja kuntoutussuositukset C-lausunto vammaistuen hakemista varten sosiaalinen tuki verkostoyhteistyö kotikunnan kanssa Perheneuvola • kuntoutustutkimus • diagnosointi • kuntoutussuunnitelma ja sen vuosittainen päivitys • terapia- ja kuntoutussuositukset • C-lausunto vammaistuen hakemista varten • sosiaalinen tuki • perheterapeuttinen tuki • verkostoyhteistyö kotikunnan kanssa Lähete erikoissairaanhoitoon järjestää kunnallisena perhepäivähoitona tai päiväkotihoitona. lapsen omaan kotiin, jos lapsi on monivammainen tai infektioaltis. Päivähoidon muodon valintaan vaikuttavat mm. vanhempien toiveet, paikkakunnan mahdollisuudet, lapsen ikä ja kehitystaso sekä mahdollisesti lapsen vammaisuuden piirteet. Perhepäivähoitajan voi saada myös Oman paikkakunnan päivähoidon vaihtoehdoista kannattaa tiedustella päivähoidosta vastaavilta henkilöiltä tai päiväkodin henkilökunnalta jo hyvissä ajoin ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidossa. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 23 Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona vanhemmilla on mahdollisuus valita yksityinen päivähoito joko yksityisessä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Yksityistä päivähoitopaikkaa haetaan suoraan halutusta hoitopaikasta. Palveluntuottaja päättää sekä lasten valinnasta että päivähoitomaksuista. Jos lapsi on yksityisessä päivähoidossa, maksetaan palveluntuottajille vanhempien anomana yksityisen hoidon tukea. Lisäksi tukeen voi kuulua myös kunnan omin perustein määrittelemä kuntalisä. Lakisääteisestä yksityisen hoidon tuesta saa lisätietoja Kelan sivuilta (www.kela.fi). Palveluseteli on uusi tapa tukea kuntalaisia yksityisten päiväkotien palvelujen käytössä. Jos perhe hakee palveluseteliä, he eivät voi samanaikaisesti saada Kelan myöntämää yksityisen hoidon tukea. Palvelusetelien saaminen on kuntakohtaista. Erityistä tukea tarvitseva lapsi päivähoidossa Pääsääntöisesti erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevan lapsen päivähoito voidaan järjestää ns. tavallisissa ryhmissä. Tarvittavat tukitoimet järjestetään lapsen tarpeiden mukaan. Lapsi voi olla useamman lapsen paikalla, jolloin ryhmäkoko on pienempi, lapsella voi olla avustaja tai ryhmässä voi olla ylimääräinen työntekijä. Päivähoidon henkilökunta saa ohjausta ja koulutusta muilta ammattiryhmiltä esimerkiksi kuntoutusohjaajilta, terapeuteilta ja kuntoutustyöryhmiltä. 24 Lapsen aloitettua päivähoidossa laaditaan yhteistyössä päivähoidon kanssa varhaiskasvatus- tai kuntoutussuunnitelma, joka tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Suunnitelmia laadittaessa on hyvä olla mukana vanhempien lisäksi lasta kuntouttavat tahot. Eri osapuolten kesken sovitaan keskinäisestä työnjaosta ja yhteisistä toimintalinjoista ja kirjataan ne suunnitelmaan. Suunnitelmassa selvitetään, miten lapsen orastavien valmiuksien kehittymistä voidaan tukea. Kun lapsi on saanut diagnoosin, hänelle usein suositellaan päivähoitoa osana kokonaiskuntoutusta. Päivähoidosta katsotaan tällöin olevan selkeää hyötyä lapsen kuntoutukselle ja perheen jaksamiselle. Kuntoutuksellisista syistä päivähoitoa tarvitsevan lapsen päivähoitohakemukseen tulee lisätä kuntoutuksesta vastaavan lääkärin suositus kuntouttavasta päivähoidosta. Kuntoutuksellisten syiden taustalla voi olla erilaisia asioita, kuten kehitysvamma, kielelliseen kehitykseen liittyvät pulmat tai neurologinen häiriö. Erityisen tuen tarpeessa olevalla lapsella on etusija päivähoitopaikkoja haettaessa. Osa kunnista on tehnyt linjauksen, jossa määritellään selkeästi oikeus maksuttomaan kuntouttavaan päivähoitoon tietyin kriteerein ja tietylle viikkotuntimäärälle. 3.4. Sivistystoimen palvelut Perusopetus Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisuus jatkuu sen lukuvuoden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, voidaan tehdä päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta (=pidennetty oppioikeus). Pidennetty oppivelvollisuus alkaa pääsääntöisesti 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas. Jos lapsi tarvitsee sairaalaopetusta, hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioonottaen on mahdollista. Vammaisilla ja muilla erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, erityiset apuvälineet sekä eräissä tapauksissa myös kuntoutuspalvelut. Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioi- da monipuolisesti. Oppilaan arvioinnista ja sen eri muodoista tulee tiedottaa niin oppilaille kuin huoltajallekin lukuvuoden alussa. Mikäli opetuksessa ja arvioinnissa on tehty yksilöllistettyjä päätöksiä, ne on kirjattu HOJKS:an ja ne näkyvät myös perusopetuksen kirjausjärjestelmässä (esim. Wilma). Esiopetus Esiopetuksella tarkoitetaan kuusivuotiaille tarjottavaa maksutonta opetusta. Esiopetuksen tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Tavoitteena on myös, että lasten kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat ongelmat havaitaan, niihin puututaan ja ennalta ehkäistään näin mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Perusopetuslain mukaan lasten on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetuksesta vastaavat kunnat, joiden on osoitettava esiopetuspaikka jokaiselle lapselle. Vanhemmat saavat tietoa esiopetuksesta oman kuntansa sosiaali- tai sivistystoimesta. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppilaalle annettava tuki peruskoulussa rakentuu kolmiportaisesti. (ks. kuvio 3, s. 26) Oppilas voi olla kerrallaan vain yhdellä tuen tasolla. Tukea annetaan niin Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 25 Kuvio 3. Perusopetuksen tuen tasot Tarvitaan pedagoginen selvitys ja HOJKS. Tarvitaan pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma. Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Yksittäistä oppilasta koskevista järjestelyistä ja tukimuodoista tiedotetaan vanhemmille tapauskohtaisesti. Oppilaan saaman tuen muoto on salassa pidettävää tietoa, mutta se on kirjattuna ja vanhempien nähtävillä perusopetuksen kirjausjärjestelmässä (esim. Wilma). Jokaisella oppilaalla on oikeus laadukkaaseen opetukseen ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada mm. tukiopetusta (yleinen tuki). Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettavia tukimuotoja sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon kanssa. Tehostetun tuen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. 26 Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaalle annettavasta tuesta silloin, kun tehostettu tuki ei riitä selviämään koulutyöstä. Erityisopetus järjestetään muun opetuksen yhteydessä osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on tehtävä pedagoginen selvitys, jota tarvittaessa täydennetään psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen hallintopäätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisopetuksessa olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja huoltajaa tai oppilaan laillista edustajaa. Ennen kuulemistilaisuutta oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus perehtyä päätöksen perusteena oleviin Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille asiakirjoihin ja tietoihin. Opetuksen järjestäjän on koetettava löytää yhteisymmärrys oppilaan ja huoltajan kanssa, mutta myös oikeus ja velvollisuus tehdä päätös oppilaan edun mukaisesti, vaikka vastoin huoltajan tahtoa. Lähtökohtana on aina hyvän yhteistyön ja luottamuksen ilmapiirin rakentaminen. Koulumatkat Jos esiopetusta, perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on pidempi kuin viisi kilometriä, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Maksuttomaan kuljetukseen on oikeus myös silloin, kun koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Oppilaan päivittäinen koulumatka kouluun ja takaisin kotiin saa odotuksineen kestää yhteensä enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Vammaisten nuorten tukipalvelut opiskeluun Opiskelija voi olla oikeutettu vammaispalvelulain nojalla saamaan henkilökohtaista apua opinnoista selviytymisen tueksi. Vaikeasti kuulo- tai puhevammainen henkilö voi saada tarvitsemiaan tulkkauspalveluja opiskelua varten. Jos opiskelija ei sairauden tai vamman vuoksi selviydy opinnoista ilman kalliita apuvälineitä, ne voi saada ammatillisena kuntoutuksena Kelasta. Perusopetuksen jälkeen erityistä tukea tarvitseva nuori voi • • • • • • • • • • saada erityistä tukea lukio-opintoihin (esim. lisävuosi ja erityisjärjestelyt yo-kokeessa) saada yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta perusopetuksessa (= 10-luokka) suorittaa ammattitutkinnon ammatillisen oppilaitoksen tavallisessa opetusryhmässä erityisoppilaana suorittaa ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena suorittaa ammattitutkinnon ammatillisessa erityisoppilaitoksessa tai -ammattioppilaitoksen erityislinjalla osallistua koulutuskokeiluun ammatillisessa (erityis)oppilaitoksessa osallistua erityisesti vammaisille suunnatuille kursseille ja koulutuslinjoille kansanopistoissa osallistua ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen osallistua vammaisten opiskelijoiden valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen osallistua työpajatoimintaan, työtoimintaan tai päivätoimintaan. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 27 4. Kelan palvelut vammaisille lapsille ja nuorille Kela järjestää vammaisille ja pitkäaikaissairaille lapsille ja heidän perheilleen palveluita. Ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kuntoutuksesta on kuitenkin kotikunnalla. 4.1. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kun vaikeavammainen lapsi tai nuori saa Kelasta lapsen korotettua tai ylintä vammaistukea ja hänet on luokiteltu vaikeavammaiseksi, voidaan lapselle myöntää Kelan vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta. Kuvio 4. Terapiat lääkinnällisenä kuntoutuksena Terapiamuodot Terapian erityismuodot • • • • • • • • • • • fysioterapia musiikkiterapia neuropsykologinen kuntoutus psykoterapia puheterapia toimintaterapia monimuototerapia päiväkuntoutus fysioterapiassa allas-, lymfa- ja ratsastusterapia toimintaterapiassa ratsastusterapia psykoterapiassa kuvataideterapia Terapialaji Vaikevammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen terapialajit • yksilöterapia • ryhmäterapia • psykoterapiassa perheterapia 28 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 1.1.2016 alusta alkaen vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteet muuttuvat. Jatkossa kuntoutukseen pääsy ei enää edellytä, että hakija saa korotettua tai ylintä vammaistukea. Samassa yhteydessä kuntoutuksen nimeksi tulee vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Kuntoutus voi olla esim. avoterapiaa, sopeutumisvalmennus/kuntoutuskursseja ja/tai yksilöllisiä laitoskuntoutusjaksoja. 4.2. Terapiat lääkinnällisenä kuntoutuksena Kela korvaa vaikeavammaisille lapsille ja nuorille erilaisia avoterapioita. (ks. kuvio 4, s.28) Terapiat haetaan kuntoutushakemuksella KU 104, johon liitetään kuntoutussuunnitelma. Terapia myönnetään yleensä 1–3 vuodeksi kerrallaan. Vaikeavammaisen lapsen tai nuoren terapiaan voi kuulua ohjauskäyntejä perheessä, päiväkodissa tai koulussa. Terapiat voivat olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. 4.3. Harkinnanvarainen kuntoutus Kela järjestää ja korvaa myös harkinnanvaraista kuntoutusta. Harkinnanvaraista kuntoutusta voivat hakea lapset ja nuoret, jotka eivät ole vaikeavammaisia. Harkinnanvarainen kuntoutus on määrärahasidonnaista eikä kuntoutuspäätöksistä ole valitusoikeutta. Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla esimerkiksi kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, psykoterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja koulunkäyntiä helpottavien apuvälineiden korvaamista silloin, kun terveydenhuolto ei vastaa niiden hankkimisesta. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen haetaan kaavakkeella KU 132. Vammaistuen porrastuksen perusteet • Perusvammaistuki • lapsen hoidosta ja huolenpidosta aiheutuu tavanomaista suurempi, vähintään viikoittainen rasitus ja sidonnaisuus • Korotettu vammaistuki • lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus ovat vaativaa ja ne vievät päivittäin huomattavasti aikaa • Ylin vammaistuki • lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 29 4.4. Vammaistuet Vammaistukien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Alle 16-vuotiaan vammaistuki Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle lapselle. Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään. Alle 16-vuotiaan vammaistukea haetaan lomakkeella EV 258, johon liitetään lääkärinlausunto C (ei saa olla 6 kk vanhempi) ja voimassa oleva kuntoutussuunnitelma. Mukaan on hyvä laittaa myös yksityiskohtainen selvitys lapsen päivittäisestä avun tarpeesta. Lapsen vammaistuki voidaan myöntää määräajaksi tai siihen asti kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Kela ratkaisee asian sen mukaan, miten pysyvä lapsen hoidoista, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus on ja miten paljon nämä sitovat perhettä. Vammaistuki on verotonta tuloa. 16 vuotta täyttäneen vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuen tarkoitus on helpottaa 16–64-vuotiaan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistukea maksetaan 16 vuotta täyttäneelle sairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään haitan, avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. 16 vuotta täyttäneen tukea haetaan lomakkeella EV 256. 30 Vammaistukien määrään eivät vaikuta tulot tai varallisuus eikä tuen saamista estä muut etuudet tai korvaukset. Eläkettä saavan hoitotuki Yleensä alle 20-vuotiaalle ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, ennen kuin nuoren mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen on tutkittu. Jos nuorella ei ole edellytyksiä ammatilliseen kuntoutukseen, hän jää eläkkeelle. Eläkkeen lisäksi hän voi saada eläkettä saavan hoitotukea, jota haetaan lomakkeella EV 256. 4.5. Kuntoutusraha Kuntoutusrahaa haetaan Kelalta. Se on yleensä saajan sairauspäivärahan suuruinen ja verollista tuloa. Osallistuessaan lapsensa kanssa kuntoutukseen vanhemmat voivat hakea kuntoutusrahaa, kun he ovat palkattomalla työvapaalla tai vuosilomalla. Saadessaan kuntoutuksen aikana jotain muuta Kelan maksamaa etuutta, esimerkiksi vanhempainrahaa, kotihoidontukea tai opintotukea, oikeus kuntoutusrahaan tutkitaan tapauskohtaisesti. Kuntoutusrahaa haetaan neljän kuukauden kuluessa kuntoutuksen alkamisesta kuntoutusrahahakemuksella KU 112. Hakemukseen liitetään palveluntuottajan todistus kuntoutukseen osallistumisesta. Paikallinen Kela opastaa kuntoutusrahan hakemisessa. 4.6. Apuvälineet Kela voi myöntää apuvälineinä esimerkiksi atk-laitteistoja, lukutelevision sekä piste- ja isonäyttöjä, kun sairaus tai vamma haittaa nuoren selviytymistä Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille opinnoista tai työstä. Apuvälineen voi saada aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen, jolloin opiskelujen tulee tähdätä ammatillisiin opintoihin ja työelämään pääsyyn. 4.7. Matkakorvaukset Kela korvaa matkan julkiseen terveydenhuoltoon tai Kelan järjestämään kuntoutukseen pääasiassa halvimman matkustustavan mukaan. Korvausta haetaan kuuden kuukauden kuluessa matkan tekemisestä tai maksun suorittamisesta toimittamalla Kelan toimistoon matkakakorvaushakemus SV 4. Kela vähentää matkakorvauksesta omavastuuosuuden. Vuotuisen omavastuuosuuden täyttyessä Kela korvaa matkakustannukset täysimääräisenä Kelan korvausten mukaisesti. Asiakas voi seurata oman vuotuisen omavastuuosuutensa täyttymistä Kelan sivuilla www.kela.fi/asiointi. Kela seuraa vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä ja lähettää sen täytyttyä asiakkaalle postitse vuosiomavastuukortin. Asiakkaalle korvataan omalla autolla tehdyt alle 100 km matkat asiakkaan oman ilmoituksen perusteella. Yli 100 km matka omalla autolla korvataan terveydenhuollon antaman todistuksen tai liikenneolosuhteista johtuvan syyn perusteella. Erityisajoneuvoa, esimerkiksi taksia käytettäessä, tarvitaan aina terveydenhuollon ammattihenkilön allekirjoittama todistus. Todistuksen voi allekirjoittaa myös muu henkilö, kun todistukseen kirjoitetaan luvan antaneen lääkärin nimi. Terveydenhuollon ammattihenkilön antaman todistuksen matkakorvausta varten voi saada joko kertamatkalle, määräajaksi tai toistaiseksi. Saadakseen Kelalta täysimääräisen korvauksen, tulee taksi tilata alueellisesta tilausnumerosta. 4.8. Erityishoitoraha Vanhemmat voivat hakea Kelasta erityishoitorahaa, jos he osallistuvat alle 16-vuotiaan lapsen sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen niin, että he joutuvat tilapäisesti olemaan pois töistä. Erityishoitorahan perusteet • vanhempi osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen hoitoon sairaalassa tai poliklinikalla • vanhempi osallistuu 7–15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon • vanhempi hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon • oman, myös aviopuolison tai avopuolen lapsen, adoptiolapsen tai muun sellaisen lapsenhoitoon, jota hän tosiasiallisesti hoitaa vanhemman tavoin. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 31 Vanhempi voi saada erityishoitorahaa siitä päivästä lukien, josta lääkäri on katsonut vanhemman osallistumisen lapsen hoitoon tarpeelliseksi. Erityishoitorahan saamisessa ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa molemmille vanhemmille, jos hoitavan lääkärin mukaan molempien vanhempien sairaalahoitoon osallistuminen on tarpeellista. Erityishoitorahaa haetaan neljän kuukauden kuluessa lapsen hoidon alkamisesta erityishoitorahahakemuksella SV 89 ja mukaan liitetään lääkärintodistus D, jossa on perustelut erityishoitorahan myöntöedellytysten täyttymisestä. 4.9. Nuoren kuntoutusraha Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on tukea nuoren ammatillista kuntoutumista ja työllistymisen edistämistä. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa 16–19-vuotiaalle henkilölle, jonka työ- ja ansiokyky on olennaisesti heikentynyt. Hakemus (KU 111) laitetaan vireille jo ennen kuin nuori täyttää 16 vuotta. Mukaan liitetään lääkärinlausunto B sekä opiskelu- ja kuntoutumismissuunnitelma. Nuoren kuntoutusrahaa haettaessa nuoren tulee esittää kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskeluja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS). Suunnitelma laaditaan yhdessä nuoren ja hänen huoltajiensa sekä tarvittaessa asiantuntijaviranomaisten kanssa. 32 Suunnitelma voidaan laatia lomakkeelle KU 110. Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma nuoren kuntoutusrahaa varten laaditaan lääketieteellisen arvion pohjalta. KHOPS:n sisältö • sairauden, vian tai vamman vaikutus nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksiin • arvio ammatillisen kuntoutumisen tavoitteista • suunnitelma nuoren opiskelun järjestämisestä ja toteuttamisesta sekä tarvittavista tukitoimista ammatillisen kuntoutumisen edistämiseksi. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille Suunnitelmaa tulee tarkistaa, jos nuoren kuntoutus ei edisty suunnitelman mukaisesti tai jos ammatilliset tavoitteet täsmentyvät kuntoutuksen aikana. Kela seuraa kuntoutuksen toteutumista. Kirjallinen suunnitelma toimitetaan Kelaan kuntoutusrahahakemuksen käsittelyä varten. Nuoren kuntoutusraha on verollista tuloa. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen yhtäjaksoisesti, kunnes nuori täyttää 20 vuotta tai siihen asti kunnes opinnot ovat valmiit. Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa oppisopimuskoulutuksen aikana. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan kesäloman aikana 20 % alhaisempana korvauksena. Kuntoutusrahan saajan on mahdollista hakea myös tarvikerahaa. Samalta ajalta nuoren on mahdollisuus saada verotonta yli 16-vuotiaan vammaistukea. 4.10. Ammatillinen kuntoutus Perusopetuksen päättänyt nuori voi saada Kelasta työelämään tähtäävää ammatillista kuntoutusta, jos sairaus tai vamma rajoittaa olennaisesti työn ja ammatin valintaa. Toimeentuloturvana voidaan 16 vuotta täyttäneelle maksaa kuntoutustukea kuntoutuksen ajalta. Ammatillista kuntoutusta voi saada, jos nuoren työkyky on olennaisesti heikentynyt tai hänellä on uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Kuntoutuksen tarkoitus on edistää työssä jaksamista, työhön palaamista tai työikäisen nuoren työelämään pääsyä. Osana ammatillista kuntoutusta myönnetään esimerkiksi koulutusta tai apuvälineitä työstä tai opinnoista selviämiseksi. 4.11. Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vasta, kun on selvitetty ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet tai jos ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana. Asiakas voi saada lisäksi eläkkeensaajan hoitotukea, joka on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaisen asiakkaan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Se korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 33 5. Potilasvahinko Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Potilasvahinkolain perusteella ei korvata kaikkia terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä aiheutuvia seurauksia, vaan ainoastaan ne henkilövahingot, jotka ovat todennäköisesti aiheutuneet hoidosta. Aiheutuneen vahingon tulee olla syy-yhteydessä hoitoon. Vahinkoilmoitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa siitä kun potilas sai tietää vahingosta. Korvauksia haetaan potilasvakuutuskeskukselta. Potilasvakuutus on toissijainen. Potilasvahingon yhteydessä kuntoutukset ja terapiat järjestää Kela ja terveydenhuolto. Potilas on myös oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Potilasvahinkona korvataan • sairaanhoitokustannukset • muut vahingosta aiheutuneet kulut • • • • hoitotuki vaatelisä kohonneet kodinhoitokustannukset apuvälineet • ansion menetys • tilapäinen haitta (kipu ja särky) • pysyvä kosmeettinen haitta • hautauskulu • perhe-eläke. 34 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 6. Liikennevahinko Lakisääteinen liikennevakuutus on ensisijainen vahinkojen korvaaja, kun lapsi vammautuu liikenneonnettomuudessa. 6.1. Vakuutuskuntoutuskeskus (VKK r.y.) Vakuutuskuntoutuskeskus on vakuutusalan yhteinen palveluyritys, johon on keskitetty kuntoutuksen erityisosaamista. VKK avustaa vakuutuslaitoksia kuntoutusasioiden valmistelussa, hoitamisessa ja yhdenmukaistamisessa. VKK suunnittelee ammatillista kuntoutusta sekä toimintakykyä edistävää ja ylläpitävää kuntoutusta yhdessä kuntoutujan, yhteistyökumppaneiden ja vakuutustusyhtiöiden kanssa. Kuntoutusselvittely alkaa vakuutusyhtiön toimesta. Suunnittelun pohjana käytetään hoidon ja kuntoutuksen seurannasta vastaavan julkisen terveydenhuollon laatimaa kuntoutussuunnitelmaa sekä kotikunnan sosiaalitoimen laatimaa palvelusuunnitelmaa. VKK arvioi kuntoutustarvetta ja kuntoutusmahdollisuuksia. Kuntoutuksen tarve, sisältö ja tarkoituksenmukaisuus arvioidaan yksilöllisesti. Lapsen ja nuoren kuntoutuksen suunnittelu painottuu toimintakykyä ylläpitävään kuntoutukseen. Kuntoutustarpeen arvioinnissa ja suunnittelussa VKK:n kuntoutussuunnittelija tekee yhteistyötä lapsen vanhempien, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen sekä kuntoutuslaitosten kanssa. Kun tarvittavat selvitykset on hankittu, VKK ottaa kantaa ehdotettuihin apuväline- ja muihin tukiratkaisuihin ja laatii vakuutusyhtiölle kirjallisen lausunnon tilanteesta. Vakuutusyhtiö tekee VKK:n lausunnon pohjalta korvausratkaisun. Jos vammasta aiheutuvat rajoitteet myöhemmin pahenevat ja tilanne muuttuu, voidaan kuntoutusselvittely VKK:ssa käynnistää uudelleen. Tällöin kuntoutuja voi ottaa yhteyttä suoraan VKK:een tai korvaavaan vakuutusyhtiöön. Korvauksenhakijalla on oikeus saada kirjallinen korvauspäätös, jossa on liitteenä ohjeet muutoksenhakukäytännöistä. 6.2. Vakuutusyhtiöt Liikennevakuutuslain mukaan henkilövahingot korvataan vahingonkorvauslain säännösten mukaisesti. Korvattavuus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Korvausarvioinnissa otetaan huomioon vamman laatu ja vaikeusaste sekä vahingon kärsineen ikä. Kulukorvausten maksaminen edellyttää tositteiden ja kuittien toimittamista vakuutusyhtiöön. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 35 Korvauskäytännössä nojaudutaan oikeuskäytäntöihin sekä liikennevahinkolautakunnan suosituksiin. Kuntoutuskustannusten korvaamisesta on säädetty erikseen laissa, jonka perusteella vakuutuslaitokset korvaavat toimintakykyä edistävästä ja ylläpitävästä kuntoutuksesta sekä työ- ja ansiokykyyn liittyvästä ns. ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset. Vakuutusyhtiön kuntoutuksen korvausvelvoite perustuu ns. syy-yhteyteen eli kuntoutustarpeen on pohjauduttava korvattavaan vahinkoon. Toimintakykyä edistävällä ja ylläpitävällä kuntoutuksella tuetaan kuntoutujan mahdollisimman itsenäistä suoriutu- mista sekä mahdollisuuksia osallistua arkielämän toimintoihin. Ammatillisena kuntoutuksena vakuutuslaitos voi korvata esimerkiksi kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien arviointia, ammatinvalinnan ohjausta, koulutuskokeiluja, ammatillista koulutusta, työkokeilujaksoja tai erilaisia työjärjestelyjä työpaikalla. Vaikka vakuutuslaitos korvaa tarvittavan kuntoutuksen, säilyy kuntoutuksen tarpeen arviointi ja seurantavastuu hoitovastuussa olevalla julkisen terveydenhuollon yksiköllä. Samoin vastuu päivähoidon ja perusopetuksen järjestämisestä sekä tarvittavien avustuspalveluiden järjestämisessä säilyy lapsen/nuoren kotikunnalla. Vakuutusyhtiön korvaamat etuudet • • • • • • • • • • • • • • 36 ansionmenetyskorvaus esinevahinkokorvaus tilapäisen haitan korvaus kivun ja säryn korvaus tarpeelliset sairaanhoito- ja muut kulut (esim. matkakulut) muut tarpeelliset kulut (hoitotuki, vaatelisä ja apuvälineet sekä kohonneet kodinhoitokustannukset) kuntoutustutkimus ja kuntoutus (ammatillinen ja toimintakyky) läheisen sairaanhoito- ja muut kulukorvaukset (esim. ansion menetys- ja matkakulukorvaus kuntoutuksen aikana) asumiskokeilu, asunnon muutostyöt ja palveluasumisesta aiheutuneet lisäkustannukset tulkkipalvelut valmentava koulutus ja tuettu työ pysyvän haitan korvaus hautauskulukorvaus elatuksen menettämiskorvaus (perhe-eläke leskelle, alaikäisille lapsille ja opiskelijoille). Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 7. Edunvalvonta Yli 18-vuotiaalle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja silloin, kun täysiikäinen on sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemätön valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Edunvalvojan tehtävät ja velvollisuudet on säädelty tarkasti. Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva ja suostuva henkilö, jolla on riittävät kyvyt ja taito. Edunvalvoja voi olla henkilön lähiomainen. Edunvalvonnan tarpeen jatkuminen tarkistetaan määräajoin. Edunvalvoja voidaan määrätä taloudellisiin asioihin tai sellaisiin henkilöä koskeviin asioihin, joiden merkitystä hän ei ymmärrä. Edunvalvoja voidaan myös määrätä yksittäiseen oikeustoimeen, kuten huolehtimaan perinnönjaosta tai kiinteistökaupasta. Edunvalvojan määrää hakemuksesta maistraatti. Hakemus ja lääkärinlausunnot toimitetaan maistraattiin. Ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä voi tehdä kuka tahansa. Maistraatilla on ilmoituksen saapumisen jälkeen asiassa selvitysvelvollisuus. Maistraatti hankkii päätöksentekoon tarvittavat lääkärinlausunnot. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 37 8. Mistä apua, jos pulmia palveluissa? Joskus asiakkailla voi olla pulmia palvelujen saamisessa tai järjestämisessä. He voivat kokea tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti. Vaihtoehtoja pulmien selvittämiseksi on useita. Sosiaaliasiamies Jokaisella kunnalla on nimetty sosiaaliasiamies, jonka kanssa voi selvitellä asioitaan, jos asiakas kokee tulleensa sosiaalipalveluissa väärin kohdelluksi. Sosiaaliasiamies avustaa sosiaalihuollon asiakkaita esimerkiksi toimeentulotukeen, lastensuojeluun tai vanhusten ja vammaisten palveluihin liittyvissä asioissa. Sosiaaliasiamies palvelee sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon asiakkaita. Sosiaaliasiamies voi olla useamman kunnan yhteinen, tai kunta voi ostaa sosiaaliasiamiespalvelut. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot löytyvät kunnan puhelinkeskukselta, neuvonnasta, sosiaalivirastosta, kunnan Internet-sivulta tai puhelinluettelosta. Potilasasiamies Jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on potilasasiamies, joka antaa tietoa potilaalle tämän oikeuksista ja toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi. Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa ja ohjata potilasta, jos tämä on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Hän voi avustaa potilasta muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen teossa. Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin. Hän ei ota myöskään kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko. Kunnan sosiaaliasiamies toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi • • • • 38 tiedottamalla asiakkaan oikeuksista neuvomalla asiakasta asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustamalla asiakasta muutoksenhaussa neuvomalla muistutuksen laatimisessa. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille Muistutus Asiakas/potilas voi tehdä muistutuksen esimerkiksi epäasiallisesta kohtelusta tai hoidosta, viranomaisen passiivisuudesta päätöksenteossa tai hoitotakuuajan ylittymisestä. Muistutus kannattaa tehdä kirjallisena. Muistutus toimitetaan yksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle lääkärille. maksetaan kokonaan tai osittain valtion varoista. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen voi valittaa valitusluvan kautta. Muutoksenhaku ja valitus Erityishuolto-ohjelmaan voidaan hakea muutosta aluehallintovirastolta, mikäli henkilö itse, hänen edunvalvojansa tai muu huoltajansa tai sosiaalilautakunta katsoo, ettei erityishuolto-ohjelma ole tarkoituksenmukainen tai sitä ei ole tehty. Haetusta etuudesta tai tuesta pitää saada aina kirjallinen päätös, jossa on perustelut tuen tai etuuden myöntämiselle tai epäämiselle. Näin päätökseen on helpompi hakea muutosta tai valittaa päätöksestä. Päätöksistä löytyy ohjeet valitusmenettelyyn. Jos haetaan muutosta kunnan viranhaltijan päätökseen, valitusosoituksen mukainen oikaisupyyntö on tehtävä 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista sosiaalilautakunnalle tai muulle valitusosoituksessa ilmoitetulle toimielimelle. Kelan useimpia etuuksia koskeviin päätöksiin voidaan hakea muutosta. Virheeseen päätöksessä voi hakea oikaisupyyntöä 30 päivän kuluessa siitä Kelan toimipisteestä, josta päätös on annettu. Vaihtoehtoisesti voi hakea muutosta Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta valittamalla 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos on tyytymätön muutoksenhakulautakunnan päätökseen, voi valittaa siitä 30 päivän kuluessa vakuutusoikeuteen. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valituksen tekemiseen kannattaa hankkia lakimiehen apua. Hallinto-oikeuteen tehtävään valitukseen voi saada valtion kustantaman oikeusavun, jolloin yksityisen avustajan tai lakimiehen palkkio Vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksiin voidaan hakea muutosta. Muutoksenhaku liikennevahinkoon liittyvissä korvausasioissa haetaan liikennevahinkolautakunnalta ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa suoraan vakuutusoikeudesta. Muutoksenhaku on myös mahdollista toteuttaa käräjäoikeuden, hovioikeuden ja korkeimman oikeuden kautta. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 39 9. Järjestöt perheiden tukena Valtakunnallisten ja kuntien palvelujen lisäksi perheet voivat saada tukea erilaisilta järjestöiltä. Järjestöillä tarkoitetaan ns. kolmannen sektorin toimijoita, joiden tunnuspiirteinä ovat yhteishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon toiminta. Erilaisten järjestöjen lisäksi näitä toimijoita voivat olla yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt. 40 Sosiaali- ja terveydenhuollossa järjestöillä on erittäin merkittävä rooli. Suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli alan edelläkävijänä ja kehittäjänä on merkittävä ja tunnustettu. Järjestöjen kirjo ja palvelut ovat todella monipuoliset. Apua ja tukea löytyy lähes jokaiseen elämäntilanteeseen ja oireyhtymään. Järjestöjen palveluihin kuuluvat mm. uuden tiedon jakaminen, vertaistuki ja erilaiset keskustelufoorumit, perheiden lomatuet ja yhteiset leirit, erilaiset kuntoutukset ja kuntoutuksen apuvälineet, lastenhoitoapu sekä tuki erilaisissa elämän kriisi- tai muuttuvissa tilanteissa. Järjestöissä toimii alansa ammattilaisia ja omasta auttamishalustaan mukana olevia vapaaehtoistyöntekijöitä. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille Hyödyllisiä linkkejä www.adhd-liitto.fi www.aivoliitto.fi www.autismiliitto.fi www.autismisaatio.fi www.cp-liitto.fi www.ensijaturvakotienliitto.fi www.epilepsia.fi/epilepsialiitto www.harvinaiset.fi www.jaatinen.info www.kehitysvammaliitto.fi www.kvtl.fi www.leijonaemot.fi www.mll.fi www.palvelupolkumalli.fi www.papunet.net www.pelastakaalapset.fi www. pesapuu.fi www.perhehoitoliitto.fi Lähteet www.edu.fi www.finlex.fi www.kehitysvammaliitto.fi www.kela.fi www.kvtl.fi www.liikennevahinkolautakunta.fi www.opetushallitus.fi www.opetusluotsi.fi www.pvk.fi www.sosiaaliportti.fi www.thl.fi www.stm.fi www.vakuutusneuvonta.fi www.valteri.fi www.verneri.fi www.vkk.fi Yhteystiedot: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Alvar Aallon tie 275 21540 PREITILÄ Puhelin (02) 2777 444 [email protected] Palvelupäällikkö Sirkka Kosunen Puhelin +358 (0)40 835 4366 [email protected] www.lastenkuntoutus.net ISBN 978-952-5082-87-6 (nid.) ISBN 978-952-5082-88-3 (pdf)
