Laukaan ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmä

Transcription

LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON
LAATUJÄRJESTELMÄ
(yhteistoiminta-alue Laukaa-Äänekoski-Konnevesi)
Hyväksytty:
Ympäristöterveyslautakunta 17.3.2015 § 12
LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
SISÄLLYSLUETTELO
LYHENTEITÄ ................................................................................................................................................ 5
1. JOHDANTO ................................................................................................................................................ 7
2. KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLOSSA ............................. 9
2.1 Yhteistoiminta-alue, organisaatio ja henkilöstö.......................................................................... 9
2.2 Henkilöstön vastuualueet ja yhteystiedot .................................................................................. 10
2.3 Henkilöstön koulutus................................................................................................................... 12
2.4 Viestintä........................................................................................................................................ 13
2.5 Valvonnan maksullisuus ............................................................................................................. 13
2.6 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu .................................................................. 13
2.7 Näytteenottovälineet ja mittauslaitteet ...................................................................................... 14
3. KUNNAN VALVONTASUUNNITELMA.............................................................................................. 16
3.1 Valvontasuunnitelman laatiminen ............................................................................................. 16
3.2 Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma ................................................... 16
3.3 Toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat .................................................................................. 17
3.3.1 Elintarvike......................................................................................................................... 17
3.3.2 Kuluttajaturvallisuus ....................................................................................................... 17
3.3.3 Terveydensuojelu.............................................................................................................. 18
3.3.4 Tupakka............................................................................................................................. 18
3.4 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi.. 18
4. VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUKSET .................................................................................... 20
4.1 Suunnitelmallinen valvonta ........................................................................................................ 20
4.2 Elintarvikelain mukainen valvonta............................................................................................ 21
4.3 Terveydensuojelulain mukainen valvonta................................................................................. 28
4.4 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta .......................................................................... 31
4.5 Tupakkalain mukainen valvonta ............................................................................................... 33
4.6 Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta................................................................................... 34
5. TOIMENPIDEMALLIT........................................................................................................................... 35
5.1 Ilmoitusten ja hakemusten käsittely .......................................................................................... 35
5.1.1 Elintarvikelain 13 §:n 1. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely
(elintarvikehuoneistot) .............................................................................................................. 35
5.1.2 Elintarvikelain 13 §:n 2. momentin mukaisen hyväksymishakemuksen käsittely
(laitokset) .................................................................................................................................... 35
5.1.3 Elintarvikelain 13 § 4. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely............................... 38
1
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
5.1.4 Elintarvikelain 22 § 1. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely (alkutuotanto) ..... 38
5.1.5 Liikkuvan elintarvikehuoneiston/tilapäisen myynnin tiedotuksen käsittely............... 39
5.1.6 Terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely, toiminta ei aiheuta
merkittävää terveyshaittaa (toiminnan aloittaminen/olennainen muutos) .......................... 40
5.1.7 Terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely, toiminta voi aiheuttaa
merkittävää terveyshaittaa (toiminnan aloittaminen/olennainen muutos) .......................... 41
5.1.8 Terveydensuojelulain 13 § mukaisen ilmoituksen käsittely (toimijan vaihdos).......... 42
5.1.9 Talousvettä toimittavan laitoksen terveydensuojelulain 18 §:n mukaisen hakemuksen
käsittely....................................................................................................................................... 42
5.1.10 Kuluttajaturvallisuuslain 6 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely................................ 43
5.1.11 Kiertävän kuluttajapalvelun tarjoajan ilmoituksen käsittely (KuTuL 6 §).............. 43
5.1.12 Kuluttajapalvelukseen liittyvän ilmoituksen/valituksen käsittely (KuTuL 8 §) ....... 44
5.1.13 Suureen yleisötilaisuuteen liittyvän ilmoituksen käsittely (KuTuL, EL ja TsL) ...... 44
5.1.14 Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupahakemuksen käsittely ................................. 44
5.1.15 Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupahakemuksen käsittely.............................. 45
5.1.16 Ilmoitus tupakkatuotteiden/nikotiinivalmisteiden lupahakemuksen tietojen
muutoksesta tai myynnin lopettamisesta................................................................................. 45
5.2 Muut (valitukset, lausuntojen antaminen, näytteenotto ym.).................................................. 46
5.2.1 Elintarvikkeen virheellisyyteen liittyvän valituksen käsittely (myynti, tarjoilu ja
valmistus).................................................................................................................................... 46
5.2.2 Talousveden laatua koskevan valituksen käsittely ........................................................ 46
5.2.3 Sisäilman laatuun liittyvän valituksen käsittely ............................................................ 47
5.2.4 Toiminta mahdollisissa erityistilanteissa, esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyt,
vesivälitteiset saastumisepäilyt, kemikaalipäästöt ym............................................................ 47
5.2.5 Valvontamääräykset ja hallinnolliset pakkokeinot sekä tehtävien delegoinnit .......... 48
5.2.6 Lausunnon antaminen...................................................................................................... 48
5.2.7 Näytteenotto ...................................................................................................................... 49
6. TARKASTUSOHJEET ............................................................................................................................ 50
6.1 Elintarvikevalvonta ..................................................................................................................... 50
6.1.1 Oiva-tarkastukset (ilmoitetut elintarvikehuoneistot) .................................................... 50
6.1.2 Oiva-tarkastukset (hyväksytyt elintarvikehuoneistot) .................................................. 53
6.1.3 Alkutuotanto (maidontuotantotilat)................................................................................ 54
6.2 Terveydensuojelulain mukainen valvonta................................................................................. 55
6.2.1 TARKASTUSOHJE: Julkiset huvi-, majoitus- ja kokoontumishuoneistot ................ 57
6.2.2 TARKASTUSOHJE: Yleiset saunat............................................................................... 59
6.2.3 TARKASTUSOHJE: Yleiset uimahallit, uima-altaat, uimalat ja kylpylät................. 60
2
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.2.4 TARKASTUSOHJE: Uimarannat.................................................................................. 64
6.2.5 TARKASTUSOHJE: Eläinsuojat ja -aitaukset asemakaava-alueella yms. ................ 67
6.2.6 TARKASTUSOHJE: Koulut ja oppilaitokset, päivä-, lasten- tai vanhainkodit sekä
muut sosiaalialan yksiköt ym.................................................................................................... 69
6.2.7 TARKASTUSOHJE: Parturi-kampaamot, kauneushoitolat, solariumit,
tatuointiliikkeet ja vastaavat .................................................................................................... 72
6.2.8 TARKASTUSOHJE: Hautausmaat ja hautauspaikat .................................................. 75
6.2.9 TARKASTUSOHJE: Asuinhuoneisto ............................................................................ 77
6.2.10 TARKASTUSOHJE: Talousvettä toimittavat laitokset ja vedenottamot ................. 80
6.3 Kuluttajaturvallisuuden valvonta .............................................................................................. 85
6.3.1 Tarkastusohjeet ................................................................................................................ 85
6.4 Tupakkalain mukainen valvonta ............................................................................................... 91
7. NÄYTTEENOTTO-OHJEET.................................................................................................................. 93
7.1 Elintarvikenäytteet ...................................................................................................................... 93
7.2 Pintapuhtausnäytteet................................................................................................................... 94
7.2.1 Pintapuhtausnäytteenotto Hygicult TPC-menetelmällä ............................................... 94
7.2.2 Pintapuhtausnäytteenotto Hygiena SystemSURE Plus -luminometrillä ..................... 95
7.3 Vesinäytteet .................................................................................................................................. 97
7.3.1 Talousvesi .......................................................................................................................... 98
7.3.2 Uima-allasvesi ................................................................................................................. 100
7.3.3 Uimarantavesi ................................................................................................................. 101
7.3.4 VOC-määritykset vesinäytteistä.................................................................................... 102
7.4 Rakenteiden pintanäytteenotto ................................................................................................ 103
7.4.1 Pintasivelynäyte .............................................................................................................. 104
7.4.2 Teippinäyte...................................................................................................................... 105
7.5 Materiaalinäyte rakenteista...................................................................................................... 106
7.6 Asbestikuidut pinnoilta ............................................................................................................. 108
7.7 Sisäilman mikrobipitoisuuden määritys 6-vaiheimpaktorilla ............................................... 110
7.8 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys Tenax-adsorbenttiin ........................ 113
8. MITTAUSOHJEET ................................................................................................................................ 115
9. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO ............................................................................................................... 116
9.1 Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma............................................................................. 116
9.2 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako ............................................................................. 116
9.3 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen .................................................... 117
9.4 Koulutus ..................................................................................................................................... 117
3
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
9.5 Toimitilat ja välineistö............................................................................................................... 117
9.5.1 Toimitilat ......................................................................................................................... 117
9.5.2 Välineistö ......................................................................................................................... 118
9.6 Toimenpidemallit....................................................................................................................... 118
9.6.1 Eläimen peruseläinlääkäripalveluun kuuluvan hoitotoimenpiteen jälkihoito .......... 118
9.6.2 Kantelumenettely eläinlääkärin toiminnasta (hoitovirhetapaukset) ......................... 119
9.6.3 Eläinsuojeluilmoituksen käsittely.................................................................................. 119
9.7 Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen ..................................................................................... 120
9.7.1 Peruseläinlääkintäpalvelut ............................................................................................ 120
9.7.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto ................................................................................ 121
9.7.3 Kiireellinen eläinlääkäriapu .......................................................................................... 122
9.8 Subventiot (kunnan maksamat korvaukset) ........................................................................... 123
9.9 Eläinten lääkitsemisen valvonta ............................................................................................... 123
9.10 Eläinten hyvinvoinnin valvonta.............................................................................................. 123
9.10.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus ................................................................. 124
9.10.2 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus .. 124
9.11 Eläintautien vastustaminen ja valvonta................................................................................. 125
10. LAATUJÄRJESTELMÄN HYVÄKSYMINEN JA PÄIVITTÄMINEN ........................................ 127
4
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
LYHENTEITÄ
Evira
Elintarviketurvallisuusvirasto
Tukes
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Valvira
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
AVI
Aluehallintovirasto
ELY-keskus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
VYHA
Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä
KUTI
Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä elintarvikekohteille ja
valvontatiedoille
YHTI
Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä terveydensuojelun,
kuluttajaturvallisuuden ja tupakkalain mukaisten toimialojen
valvontakohteille ja valvontatiedoille
TerveKuu
Ympäristön- ja terveydensuojelun tiedonhallintajärjestelmä
Mitpa
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
Oiva
Elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota
koordinoi Evira
Eviranet
Eviran toimialan viranomaisille tarkoitettu verkkopalvelu, jonka
käyttö edellyttää henkilökohtaista käyttäjätunnusta ja salasanaa
EL
Elintarvikelaki
EU:n valvonta-asetus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004 rehuja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia
koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta vi
rallisesta valvonnasta
TsL
Terveydensuojelulaki
KuTuL
Kuluttajaturvallisuuslaki
TupL
Tupakkalaki
Fimea
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
STM
Sosiaali- ja terveysministeriö
STMa
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
VNas
Valtioneuvoston asetus
5
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Tukes Extranet
Tukesin toimialan viranomaisille tarkoitettu verkkopalvelu, jonka
käyttö edellyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa
SFS
Suomen Standardisoimisliitto ry
RYMY
Ruokamyrkytystyöryhmä, (myös ruokamyrkytysepidemioiden
ilmoitusjärjestelmä)
VASU
Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma
EHO
Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma
ElhL
Eläinlääkintähuoltolaki
EsL
Eläinsuojelulaki
EtL
Eläintautilaki
Naseva
Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä, jota käyttävät
nautatilat, eläinlääkärit sekä muut toiminnan yhteistyötahot
(meijerit, teurastamot ja neuvonta)
Sikava
Sikaloiden terveysluokitusrekisteri, jota käyttävät sikatilat,
eläinlääkärit sekä muut toiminnan yhteistyötahot (teurastamot,
neuvonta)
6
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
1. JOHDANTO
Ympäristöterveydenhuolto käsittää sekä ympäristöterveysvalvonnan että eläinlääkintähuollon. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu terveydensuojelu, elintarvikkeiden, kuluttajaturvallisuuden, tupakka- ja lääkelain sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut.
Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön
terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista,
riittävin voimavaroin ja oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa.
Päävastuu ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpanosta on kunnilla. Kunnan tehtävänä on
huolehtia, että ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön velvoitteita noudatetaan kunnan alueella.
Kunnille kuuluu valvontatehtäviä ympäristöterveydenhuollon kaikilla osa-alueilla. Kunnan tehtävät
ympäristöterveydenhuollossa voidaan yleisesti jakaa seuraavasti:
 toiminnanharjoittajien ja kuluttajien neuvonta, ohjaus ja koulutus
 suunnitelmallinen valvonta valtakunnallisen valvontaohjelman sekä alueellisen valvontasuunnitelman mukaisesti
 valvontakohteiden toimintaa koskevien ilmoitusten tai hakemusten käsittely ja niistä tehtävät
päätökset
 säännölliset tarkastukset valvontakohteisiin sekä tarvittaessa näytteenotto ja tutkimukset
 lainsäädännön noudattamatta jättämisestä tai ilmeistä terveyshaittaa aiheuttavasta toiminnasta
johtuvien määräysten antaminen tai pakkokeinojen asettaminen
 erityistilanteisiin varautuminen
 epidemioiden selvittäminen
 lausuntojen antaminen
 raportointi aluehallintovirastolle (AVI) ja keskusviranomaisille (Evira, Valvira ja Tukes)
Ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueiden valvontaa säädetään lainsäädännöllä.
Elintarvikelain (23/2006, 1§) tarkoituksena on:
 varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu
 varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda harhaan
 suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta
 varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys
 turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, ja
 osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä
7
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Terveydensuojelulain (763/1994, 1 §) tarkoituksena on:
 ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä
 ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat
aiheuttaa terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta
terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön
tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.
Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011, 1 §) tarkoituksena on:
 varmistaa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuus
 ennaltaehkäistä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista aiheutuvia terveysja omaisuusvaaroja
 edellisessä kohdassa tarkoitetun vaaran ilmetessä varmistaa, että vaara saadaan riittävän tehokkaalla tavalla poistettua
 turvata korkealaatuinen kuluttajaturvallisuusvalvonta, ja
 osaltaan parantaa toiminnanharjoittajien toimintaedellytyksiä
Tupakkalaissa (693/1976, 1 §) säädetään toimenpiteistä, joilla:
 ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista
 edistetään tupakkatuotteiden käytön lopettamista
 suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta
Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Lakia täydentää asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi
(225/1977).
Lääkelain muutoksen nojalla (22/2006) 54 a - 54 e §:ssä on säädetty kuntien terveydensuojeluviranomaisten velvollisuudesta valvoa nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiä.
Eläinlääkintähuoltolain (765/2009, 1 §) tarkoituksena on:
 varmistaa kuntien järjestämien eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja laatu sekä muiden eläinlääkäripalveluiden valvonta
 varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta
Eläinsuojelulain (247/1996) tarkoituksena on:
 suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta
 edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua
8
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
2. KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLOSSA
2.1 Yhteistoiminta-alue, organisaatio ja henkilöstö
Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö muodostuu yhteistoiminta-alueesta, johon
kuuluvat Laukaan kunta (isäntäkunta), Konneveden kunta ja Äänekosken kaupunki. Yhteistoimintaalue aloitti toimintansa 1.1.2013. Lain (410/2009) ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta mukaan kunnassa tai kunnan yhteistoiminta-alueella tulee olla käytettävissään vähintään 10
henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit, joilla ympäristöterveydenhuollon palvelut järjestetään.
Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön kuuluu ympäristötoimenjohtaja (0,70 htv),
terveystarkastajat (5,60 htv), valvontaeläinlääkäri (1 htv), kunnaneläinlääkärit (2,70 htv) ja toimistosihteeri (0,75 htv). Lain edellyttämä 10 henkilötyövuotta täyttyy Laukaan yhteistoiminta-alueella.
Laukaan ympäristöterveydenhuollon organisaatiorakenne
LAUKAAN KUNNAN KUNNANHALLITUS
JA -VALTUUSTO
YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA
3 jäsentä Laukaasta
3 jäsentä Äänekoskelta
1 jäsen Konnevedeltä
YMPÄRISTÖTOIMENJOHTAJA
Jukka Lappalainen
YLEINEN TERVEYSVALVONTA
Miia Valkonen
Niina Virtanen
Mari Peltonen
VALVONTAELÄINLÄÄKÄRI
Kaidi Piilman
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO
Annamari Nuutinen
TOIMISTO- JA HALLINTOPALVELUT
Pia Nieminen
Laura Tarvainen
Marja-Liisa Vihavainen
Minna Nalli
Sinikka Rissanen
Jouni Jänkävaara
9
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
2.2 Henkilöstön vastuualueet ja yhteystiedot
Taulukko 1. Laukaan yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon henkilöstö
VIRKANIMIKE / NIMI /
VASTUUALUE /
MUUTA
YHTEYSTIEDOT
TYÖTEHTÄVÄT
Ympäristötoimenjohtaja
Jukka Lappalainen
*terveysvalvonnan johto
Valvontatehtävät:
puh. (014) 2675 820
*ympäristöterveydenhuollon
*asumisterveys- ja
Laukaan ympäristöterveydenhuolto asioiden esittely ympäristöter- sisäilma
Kantolantie 10 a
veyslautakunnassa
*terveydensuojeluval41340 Laukaa
*ympäristötoimen yleishallin- vonta
[email protected]
toasiat
*eläinsuojelu
*RYMY
Terveystarkastajat
Miia Valkonen
Ympäristötoimenjohtajan
Laukaa, Konnevesi:
puh. (014) 2675 824
*elintarvike: leipomot, laitok- 1. sijainen
Laukaan ympäristöterveydenhuolto set, ruoan valmistus, myymälät
Kantolantie 10 a
(pakkaamattomat tuotteet)
41340 Laukaa
*terveydensuojelu: talousvedet
[email protected]
*tupakkalain mukaiset
lupa-asiat ja valvonta
Niina Virtanen
Ympäristötoimenjohtajan
Laukaa, Konnevesi:
puh. (014) 2675 828
*kuluttajaturvallisuus
(myös 2. sijainen
Laukaan ympäristöterveydenhuolto Äänekoski)
Kantolantie 10 a
*elintarvike: myymälät (paka- Näytteenotto- ja atk-vas41340 Laukaa
tut tuotteet), elintarvikekulje- taava
[email protected]
tus, tarjoilupaikat
*terveydensuojelu: uimavesi- ja
pintapuhtausnäytteet, osittain
talousvedet
*tupakkalain mukainen valvonta
Minna Nalli
Erityistilannevastaava
Laukaa, Konnevesi:
puh. (014) 2675 815
*elintarvike
Laukaan ympäristöterveydenhuolto *terveydensuojelu
RYMY-työryhmän jäsen
Kantolantie 10 a
41340 Laukaa
[email protected]
Mari Peltonen
puh.
Laukaan ympäristöterveydenhuolto
Kantolantie 10 a
10
LAATUJÄRJESTELMÄ
41340 Laukaa
[email protected]
Sinikka Rissanen
puh. (014) 2675 817
/ Äänekosken palvelupiste
Torikatu 2 (2. krs)
44100 Äänekoski
[email protected]
Jouni Jänkävaara
puh. (014) 2675 818
Torikatu 2 (2. krs)
44100 Äänekoski
[email protected]
Valvontaeläinlääkäri
Kaidi Piilman
puh. (014) 2675 827
Kantolantie 10 a
41340 Laukaa
[email protected]
Kunnaneläinlääkärit
Annamari Nuutinen
puh. (014) 2675 825
Kantolantie 10 a
41340 Laukaa
[email protected]
Laura Tarvainen
puh. (014) 2675 826
Kantolantie 10 a
41340 Laukaa
[email protected]
Laadittu
12.3.2015
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Äänekoski:
*tupakkalain mukaiset lupaasiat ja valvonta
*terveydensuojelu (mm. asumisterveys ja sisäilma)
Äänekoski:
*elintarvikevalvonta
*tupakkalain mukainen
vonta
*terveydensuojelu
RYMY
val-
RYMY
Laukaa, Konnevesi,
Äänekoski:
*laitokset
*alkutuotanto (maidontuotantotilat)
*eläinsuojeluvalvonta
*eläintautivalvonta
Laukaa:
*hyöty- ja lemmikkieläinten
sairauden- ja terveydenhoito
(myös kalat)
*suureläinpäivystys
*muut eläinten hoidolliset ja
eläinsuojelulliset tehtävät
*eläintautivalvontaan liittyvät
vastustustehtävät ja näytteenotot
Sivuvastaanotto:
Laukaa:
*hyöty- ja lemmikkieläinten Liepeentie 45,
sairauden- ja terveydenhoito Lievestuore
(myös kalat)
11
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Marja-Liisa Vihavainen
Sivuvastaanotto:
Äänekoski, Konnevesi:
puh. (014) 2675 816
*hyöty- ja lemmikkieläinten Palotie 3,
Laukaan ympäristöterveydenhuolto sairauden- ja terveydenhoito Konnevesi
(myös kalat)
Torikatu 2 (2. krs)
44100 Äänekoski
[email protected]
Toimistosihteeri
Pia Nieminen
*asiakaspalvelu
Myös ympäristösuojelun
puh. (014) 2675 819
*laskutus
toimistosihteeri
Laukaan ympäristöterveydenhuolto *arkistointi
Kantolantie 10 a
*ylikunnallisen
41340 Laukaa
ympäristö[email protected]
lautakunnan sihteeri
2.3 Henkilöstön koulutus
Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan hyvä koulutustavoite olisi keskimäärin kahdeksan koulutuspäivää vuodessa viranhaltijaa kohden. Koulutuspäiviksi
voidaan varsinaisten koulutuspäivien lisäksi lukea muutakin ammattitaidon edistämistä, kuten työnohjauspäiviin osallistumista, malliasiakirjoihin perehtymistä tai muuta suunnitelmallista pätevyyden
ylläpitoa.
Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstölle laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma.
Suunnitelmassa huomioidaan eri keskusvirastojen ja muiden tahojen järjestämät vuosittaiset koulutukset. Koulutuksiin osallistumisen tarve arvioidaan kunkin koulutuksen kohdalla erikseen. Tarpeen
arvioinnissa otetaan huomioon erityisosaamista palvelevat koulutustarpeet (viranhaltijoiden erikoistuminen). Lisäksi jokaisen tarkastajan on syytä osallistua vuosittain ainakin yhteen koko valvontasektoria koskevaan koulutustilaisuuteen, koska vähäisen henkilöstömäärän vuoksi jokainen tarkastaja
voi joutua tekemään ajoittain muitakin työtehtäviä, kuin mitä kullekin on varsinaisesti vastuutettu.
Henkilöstön toteutuneista koulutuksista pidetään seurantakirjanpitoa. Toteutumat raportoidaan valvontatietojen yhteydessä vuosittain.
12
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
2.4 Viestintä
Julkisuuslaki eli laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) velvoittaa viranomaisia tiedottamaan toiminnastaan. Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen. Kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Tiedon välittämisessä eri tahoille käytetään viestintäkanavina kunnan internet-sivuja ja paikallislehtiä. Lisäksi tietoa annetaan tarkastuskäyntien yhteydessä ohjaamalla ja
neuvomalla asiakkaita. Asiakaspalvelu tapahtuu joko paikan päällä, puhelimitse tai sähköpostitse.
2.5 Valvonnan maksullisuus
Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista (perus-, osa- tai uusintatarkastus) sekä mahdollisesta
näytteenotosta peritään maksu toiminnanharjoittajalta. Valvonnan maksullisuus on säädetty:
 elintarvikelaissa (23/2006) 71 §
 terveydensuojelulaissa (763/1994) 50 §
 kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) 32 §
 tupakkalaissa (693/1976) 25 a §, ja
 lääkelaissa (395/1987) 54 d §
Myös kohteen hyväksyminen ja ilmoituksen käsittely sekä määräysten noudattamatta jättämiseen perustuva valvonta on maksullista. Valvontamaksut perustuvat kohdetyypeittäin arvioituun keskimääräiseen työajan tarpeeseen tai käytetyn työajan mukaan. Maksuja ei kuitenkaan peritä esimerkiksi
akuuteissa tarkastustapauksissa, ruokamyrkytys- ja talousvesiepidemioissa tai valitustapausten selvittämisestä.
Maksullisuuden periaatteena on, että valvonnasta perittävät maksut eivät saa ylittää todellisia kustannuksia. Kertyneillä maksutuloilla on oleellinen merkitys ympäristöterveydenhuollon resurssien turvaamisessa.
Maksujen periminen suunnitelmallisesta valvonnasta edellyttää kunnassa hyväksyttyä valvontasuunnitelmaa ja maksutaksaa. Laukaan ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on nähtävillä Laukaan
kunnan internet -sivuilla. Lisäksi maksutaksa löytyy Laukaan kunnan kunnanhallituksen arkistoista.
2.6 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu
Pääasiallisesti näytteet tutkitaan Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen laboratoriossa, Nab Labs
Oy:n laboratoriossa (Ambiotica), Työterveyslaitoksen laboratoriossa tai Ositum Oy:n laboratoriossa.
Ympäristöterveydenhuollon käyttämät laboratoriot ovat akkreditoituja. Virka-aikojen ulkopuolella ja
erityistilanteissa käytetään Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen laboratoriota, joka toimii päivystävänä laboratoriona.
13
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Keskusvirastojen valvontaprojekteihin liittyvien näytteiden osalta toimitaan keskusvirastojen antamien ohjeiden mukaisesti.
Taulukko 2. Laukaan yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon käyttämät laboratoriot.
LABORATORIO
NÄYTETYYPPI
YHTEYSTIEDOT
Jyväskylän kaupungin
Elintarvike-, vesi-, materiaali- ja Eeronkatu 10
ympäristötoimen laboratorio sisäilmanäytteet
40720 Jyväskylä
puh. (014) 266 5167 (neuvonta)
Survontie 9
Nab Labs Oy,
Vesinäytteet
40500 Jyväskylä
Ambiotica
puh. (014) 260 3830
[email protected]
Tupakkalain mukaiset
Topeliuksenkatu 41 A
Työterveyslaitoksen
mittaukset
00250 Helsinki
laboratorio
Asumisterveyteen liittyvät
puh. 030 4741 (vaihde)
mittaukset
Ympäristömikrobiologian
Terveyden ja hyvinvoinnin Asumisterveyteen liittyvät mit- yksikkö / (Kirsi Korhonen)
laitos (Kansanterveyslaitos) taukset
PL 95
70701 Kuopio
Oulun toimipiste
Ositum Oy:n laboratorio
Asumisterveyteen liittyvät
Kiilakilventie 1
mittaukset (VOC-mittaukset)
90250 Oulu
puh. 010 425 2600
[email protected]
Viikinkaari 4
MetropoliLab
Torjunta-aineet
00790 Helsinki
puh. 010 391 350
PL 53
Tullilaboratorio
Virukset
02151 Espoo /
Tekniikantie 13
02150 Espoo
puh. 0295 5200 (vaihde)
2.7 Näytteenottovälineet ja mittauslaitteet
Laukaan ympäristöterveydenhuollon käytössä olevat näytteenottoon ja mittauksiin tarvittavat laitteet
ja välineet löytyvät joko Laukaan tai Äänekosken toimipisteestä. Laitteiden ja välineiden käyttöohjeet
ovat laitteiden/välineiden mukana, mikä helpottaa niiden käyttämistä. Muu näytteenottoon liittyvä
14
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
välineistö (esim. pullot, lähetteet, styrox-laatikot), hankitaan itsenäisesti kumpaankin toimipisteeseen. Näiden huolto on terveystarkastajien vastuulla.
Tarkemmat tiedot laitteista/välineistä on kirjattu laiteluetteloon, joka sijaitsee ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. Luettelo sisältää tiedot laitteiden/välineiden merkeistä ja malleista, sijainnista, huoltoväleistä ja kalibroinneista. Sähköisessä muodossa olevaa luetteloa päivitetään aina tarvittaessa.
15
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
3. KUNNAN VALVONTASUUNNITELMA
3.1 Valvontasuunnitelman laatiminen
Ympäristöterveydenhuollon valvontatyön suunnitelmallisuuden ja laadun parantamiseksi kunnan tulee laatia ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. Kuntien valvontasuunnitelman laatimisvelvoite ja vähimmäissisältö perustuu Valtioneuvoston asetukseen (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta. Asetuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen kunnallisten valvontaviranomaisten suorittamaa valvontaa. Kunnan valvontasuunnitelmalla tarkoitetaan yhtä suunnitelmaa, johon on koottu ympäristöterveydenhuollon valvonta yleisesti ja toimialakohtaisesti.
Suunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat asiat:
 tarkastuksen sisältö
 valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys
 tarkastukseen keskimääräisesti käytetty aika
 kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen
 valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi
Näiden lisäksi suunnitelmaan voidaan sisällyttää muitakin valvontaan oleellisesti kuuluvia ja valvontaa tukevia asioita. Näitä ovat:
 valvonnan painopisteet
 valvontaprojektit
 voimavarat ja niiden jakautuminen toimialoittain
 laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat, joihin valvonta tukeutuu
 maksutaksa
 viestintäsuunnitelma
 koulutussuunnitelma
 erityistilannesuunnitelma
3.2 Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma
Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valvontasuunnitelma laaditaan monivuotiseksi, ja se hyväksytään kunnan ympäristöterveydenhuollon viranomaisena toimivassa toimielimessä, ympäristöterveyslautakunnassa. Suunnitelma astuu voimaan vasta sen jälkeen, kun se on lautakunnassa hyväksytty. Suunnitelman päivitys tehdään vuosittain, ja joka vuosi se myös hyväksytetään ympäristöterveyslautakunnassa. Kunta toimittaa päivitetyn valvontasuunnitelman VYHA:n
kautta aluehallintovirastolle kalenterivuoden loppuun mennessä, kuten valvontasuunnitelma-asetuksessa (665/2006) 8 §:ssä määrätään.
16
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Valvontasuunnitelman laadinnassa huomioidaan voimassa oleva lainsäädäntö sekä keskusvirastojen
laatimat valtakunnalliset valvontaohjelmat ja niissä olevat ohjeet. Suunnitelma sisältää toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat (elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain mukaiset suunnitelmat) sekä niiden tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmat. Tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmien muuttuneet tiedot päivitetään vuosittain. Suunnitelma laaditaan riskiperusteisesti valvontatarpeen mukaiseksi. Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma sisältää lyhyesti
tietoa viestinnästä sekä koulutus- ja erityistilannesuunnitelmista. Valvontasuunnitelma ja erityistilannesuunnitelma sijaitsevat ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. Koulutussuunnitelma löytyy ympäristötoimenjohtajan tiedostoista ja maksutaksa erillisenä asiakirjana joko ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalta yhteiseltä verkkoasemalta tai Laukaan kunnan internet -sivuilta.
3.3 Toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat
Toimialakohtaisten (elintarvike-, kuluttajaturvallisuus-, terveydensuojelu- ja tupakkalain mukainen
valvonta) valvontasuunnitelmien laatimista ohjaavat eri toimialojen lainsäädäntö, valtioneuvoston
asetukset, valtakunnalliset toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma.
3.3.1 Elintarvike
Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva elintarvikevalvontasuunnitelma siten,
että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Kunnan elintarvikevalvontasuunnitelman laadintaa ohjaavat
elintarvikelain (23/2006) 48 §, valtioneuvoston asetus (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta sekä Elintarviketurvallisuusviraston laatima elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma.
3.3.2 Kuluttajaturvallisuus
Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 22 §:n mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä kuluttajaturvallisuuden säännöllistä valvontaa koskeva suunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista ja ehkäisee kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta aiheutuvia terveysja omaisuusvaaroja.
Kuluttajaturvallisuuslaissa ei ole yksityiskohtaisia määräyksiä valvonnan suorittamisesta, joten ympäristöterveydenhuollon yhteinen ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston laatima kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma sekä valtioneuvoston asetus (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta ohjaavat kuntien kuluttajaturvallisuusvalvontaa.
17
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
3.3.3 Terveydensuojelu
Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Kunnan terveydensuojelun valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat sekä terveydensuojelulain (763/1994) 6 §, valtioneuvoston asetus (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston laatima valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma.
3.3.4 Tupakka
Tupakkalain (693/1976) 14 a §:n 3 momentin mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä
valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä
ja terveyshaittoja ehkäisevää. Tupakkalain valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat tupakkalaki (14
a §:n 3 momentti), valtioneuvoston asetus (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston laatima tupakkalain valtakunnallinen valvontaohjelma.
3.4 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja
raportointi
Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointia hyödynnetään kunnan
ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvonnan toimivuuden varmistamisessa ja
uusien suunnitelmien laadinnassa. Tämän vuoksi kunta arvioi valvontasuunnitelman toteutumista
vuosittain. Toteutumisen raportointi tehdään KUTI-, YHTI- ja VYHA-järjestelmien avulla ja siitä
laaditaan arviointiraportti toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa annettujen ohjeiden mukaisesti.
Raportin hyväksyy ympäristöterveyslautakunta, minkä jälkeen arviointi toimitetaan VYHA:n kautta
AVI:lle maaliskuun loppuun mennessä. Aluehallintovirasto arvioi kuntien valvontasuunnitelmia sekä
niiden toteutumista. Arviointi annetaan tiedoksi Konneveden ja Laukaan kuntiin sekä Äänekosken
kaupungille.
Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi sisältää seuraavia asioita:
 suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus
 valvonnan kattavuus ja sen jakautuminen yhteistoiminta-alueen eri osiin
 valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden valvonnan toteutuminen
 tarkastuksiin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön
 tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu sekä kunnan viranomaisten toimenpiteet näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräystenmukaiselle tasolle
18
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015

tarkastusten ja näytteiden määrä suhteessa valvontasuunnitelmaan
 toteutuneiden tarkastusten lukumäärä valvontakohdetyypeittäin
 näytteet ja analyysit valvontakohdetyypeittäin
 valvontaprojekteihin osallistumista

valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen
 valvonnasta kertyvät maksutulot toimialoittain
 valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista (onko tulot kohdennettu ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämiseen)

voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus
 voimavarojen riittävyys suhteessa lainsäädännön vaatimukseen ja valvontatarpeeseen
ja suunniteltuun toimintaan
 selvitys, paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin
ja kuinka paljon muihin tehtäviin
 erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan
(VYHA)

toiminnan kehittämistarpeet
 vaadittavat toimenpiteet, joilla tilannetta parannetaan seuraavalla toimintavuodella

mahdolliset toiminnan tarkastamiset eli arviointi- ja ohjauskäynnit
 hyvät käytännöt, poikkeamat, kehittämiskohteet ja korjaavat toimenpiteet (VYHA)
Mikäli valvontasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu, kerrotaan toteutumisen arvioinnissa siihen vaikuttaneet syyt (esimerkiksi yllättävät projektit, sairaslomat, virkavapaat). Lisäksi
tuodaan esille vaadittavat toimenpiteet (esimerkiksi voimavarojen lisäykset, toiminnan muuttuminen,
painopisteiden tarkentaminen), joiden avulla päästäisiin tavoitteisiin seuraavalla tarkastelujaksolla.
19
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
4. VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUKSET
4.1 Suunnitelmallinen valvonta
Valvonnan suunnitelmallisuus toteutuu käytännössä ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman, toimialakohtaisten valtakunnallisten valvontaohjelmien sekä kunnan valvontasuunnitelmien, niiden toteuttamisen ja toteutumisen arvioinnin avulla. Näiden tavoitteena on
yhdenmukaistaa valvonnan ohjausta ja kunnallisten valvontaviranomaisten suorittamaa valvontaa.
Suunnitelma laaditaan suhteessa valvontatarpeeseen. Suunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon
myös suunnittelemattomaan työhön käytettävä aika. Tällaista ei-suunnitelmallista toimintaa on esimerkiksi:
 ilmoitusten ja hakemusten käsittely
 erityistilannesuunnitelman laatiminen
 epidemiaepäilyjen selvitykset
 asumisterveysasiat (tarkastus ja mittaus)
 asiakasyhteydenotot sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet
 lausunnot muille viranomaisille
 ohjaus ja neuvonta
 asiantuntijana toimiminen
 toiminnan kehittäminen
Tarkastusten yleinen sisältö on kuvattu taulukossa 3. Tarkastusten yksityiskohtainen sisältö löytyy
toimialakohtaisista valvontaohjelmista ja keskusvirastojen antamista ohjeista.
Taulukko 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla.
Toimiala
Tarkastuksen yleinen sisältö
Elintarvikevalvonta
Tavoitteena on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus.
Tarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta.
Terveydensuojeluvalvonta
Tavoitteena on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus.
Tarkastus tehdään yleensä ennalta ilmoitettuna ajankohtana.
Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tarkastuksella on tarkoitus selvittää, onko tarjottu palvelu turvallinen.
Tarkastus tehdään yleensä ennalta ilmoitettuna ajankohtana.
Tupakkalain mukainen valTavoitteena on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimusvonta
tenmukaisuus.
Tarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta.
20
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
4.2 Elintarvikelain mukainen valvonta
Elintarvikelain (23/2006) tarkoituksena on:
 varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu
 varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda harhaan
 suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta
 varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys
 turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, ja
 osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä
Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen
Valvontatarpeen määrittämiseen vaikuttavat tekijät ovat määritelty EU:n valvonta-asetuksessa. Virallista valvontaa on harjoitettava elintarvikkeiden kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa
(EU:n valvonta-asetus, 3 artikla, kohta 3). Valvontakohteeseen vuosittain kohdistettujen tarkastuskäyntien määrän, samoin kuin muiden valvontatoimien, tulee perustua toiminnan riskien tunnistamiseen (EU:n valvonta-asetus, 3 artikla, kohta 1a, EL 23/2006, 6 a §).
Elintarvikehuoneiston ja siellä tapahtuvan toiminnan riskin arvioimiseen ja tarkastustiheyksien määrittämiseen on käytetty Eviran riskinarviointiohjetta, joka ilmestyi luonnoksena syksyllä 2014. Virallisesti tämä ohje otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Ohjeistus on laadittu kohdetyyppikohtaisesti
eri kokoluokan toiminnoille. Tarkastustiheystarpeeseen vaikuttaa toiminnan riski, joka muodostuu
toiminnan luonteesta, laajuudesta sekä kohteen valvontahistoriasta. Ilmoitettavien elintarvikehuoneistojen tarkastustiheyksien määrittämisessä käytetään apuna taulukkoa 4 ja hyväksyttävien elintarvikehuoneistojen tapauksessa taulukkoa 5.
21
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Taulukko 4. Ohjeellinen tarkastustiheyssuositus elintarvikelain 13 §:n mukaan ilmoitettavissa elintarvikehuoneistoissa
RISKILUOKKA 1
Elintarvikkeiden myynti
 ei kylmäsäilytystä vaativia
elintarvikkeita
 voi olla valmistajan pakkaamia tai irtotuotteita (esim.
leipä, hedelmät, vihannekset,
irtokarkit yms.)
RISKILUOKKA 2
 kylmäsäilytystä vaativia pakattuja ja pakkaamattomia
elintarvikkeita
RISKILUOKKA 3
 elintarvikkeiden
käsittelyä
(palvelumyynti) ja valmistusta (esim. kuumennus, savustus, salaattien valmistus
tms.) myynnin yhteydessä
RISKILUOKKA 4
Erityisryhmät,
esimerkiksi:
Tarjoilu
 ei kylmäsäilytystä vaativia
elintarvikkeita
 valmiiden
elintarvikkeiden
lämmitys asiakkaalle voi olla
osa toimintaa (esim. kahvilat,
kioskit, pubit yms.)
Tarjoilu
 valmiiksi prosessoitujen elintarvikkeiden käsittely (esim.
pakastettujen tuotteiden kuumennus, esikypsennettyjen
raaka-aineiden
kuumennus
tms.)
 kylmäsäilytystä
vaativien
elintarvikkeiden tarjoilu
 leipien täyttäminen, salaattien
koostaminen tms.
 grillit
 nakkikioskit
 pikaruokaravintolat
 voileipäbaarit
 salaattibaarit
 jäätelökioskit
Tarjoilu
 raakojen, helposti
pilaantuvien eläimistä
saatavien elintarvikkeiden käsittely
 ruokaravintolat
 ruokalat
 laitoskeittiöt tms.
Tarjoilu
 sairaalakeittiöt
 päiväkodeille, vanhuksille tai muille riskiryhmille elintarvikkeita / ruokaa valmistavat elintarvikehuoneistot
Teollinen valmistus
 raaka-aineet tai valmiit tuotteet eivät edellytä
lämpötilahallintaa
Teollinen valmistus
 raaka-aineet tai valmiit tuotteet eivät edellytä lämpötilahallintaa
Teollinen valmistus
 helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistus
 laktoosittomien sekä
Teollinen valmistus
 erityisryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistus
22
yksinkertaisia tuotteita, joiden
pakkausmerkinnät eivät edellytä erityisosaamista
1.0
Laatija
Gita Monthan
LAATUJÄRJESTELMÄ

Versio


Laadittu
12.3.2015
Hyväksytty
17.3.2015
yksinkertaisia tuotteita, joiden
pakkausmerkinnät eivät edellytä erityisosaamista
tuotteiden
valmistamiseen
liittyy kohtalaisia tuoteturvallisuusriskejä:
 myllytoiminta
 leivän valmistus
Pakkaus- ja muu kontaktimateriaalialan toiminta
KOKOLUOKKA 1
 myymälät < 200 m2
(lähikaupat, kioskit)
 tarjoilu < 6 asiakaspaikkaa TAI < 50 annosta / vrk (annos
määräävä tekijä)
 laitoskeittiöt < 500
annosta/vrk
 teollinen tuotanto <
10 milj. litraa / <
100 000 kg
Päivitetty

gluteiinittomien
elintarvikkeiden valmistus
sellaisten
elintarvikkeiden
valmistus, joiden koostumus
ja pakkausmerkintöjen hallinta ja valvonta vaatii erityisosaamista (esim. lisäaineiden
valmistus, elintarvikeparanteiden käyttö, savustaminen,
vitamiineilla tai kivennäisaineilla täydentäminen, ravintolisien ja uuselintarvikkeiden
valmistus, nimisuojatuotteiden valmistus)





lastenruoat
äidinmaidon-korvikkeet
vieroitus- ja laihdutusvalmisteet
aterian- ja ruokavalion-korvikkeet
kliiniset ravintovalmisteet
Elintarvikkeiden varastointi ja
kuljetus
 kaikki, missä toiminta pelkkää varastointia tai kuljetusta,
ellei muu toiminta nosta riskiluokkaan 2, 3 tai 4
Elintarvikkeiden maahantuonti
 maahantuonti
toimintatyypistä riippumatta (varastointi,
myynti, tarjoilu, tms.), ellei
muu toiminta nosta riskiluokkaan 3 tai 4
Elintarvikkeiden maahantuonti
 ravintolisien tuonti
0,35 tarkastusta / vuosi
1 tarkastusta / vuosi
n. 1 – 2 h / kerta
n. 2 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
23
LAATUJÄRJESTELMÄ



Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
kuljetus ja varastointi < 2 kuljetusvälinettä
< 1000 m2 varasto
maahantuonti (EU,
3.maat) vähäistä
KOKOLUOKKA 2
 myymälät 200 –
1000 m2 (marketit,
tavaratalot)
 tarjoilu 6 – 150 asiakaspaikkaa TAI 50 –
500 annosta/vrk (annos määräävä tekijä)
 laitoskeittiöt 500 –
2000 annosta/vrk
 teollinen tuotanto 10
– 100 milj. litraa TAI
100000 – 10 milj. kg
 kuljetus ja varastointi 2 – 10 kuljetusvälinettä 1000 –
10000 m2 varasto
 maahantuonti (EU,
3.maat), keskisuurta
 suuri
kansallinen
kontaktimateriaalialan toiminta, tuontia ja vientiä
 suuri
kansallinen
kontaktimateriaalialan toiminta, tuontia ja vientiä
n. 2 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 3 h / kerta
n. 4 h / kerta
24
LAATUJÄRJESTELMÄ
KOKOLUOKKA 3
 myymälät >1000 m2
(super-/hypermarketit)
 tarjoilu >150 asiakaspaikkaa TAI >
500
annosta/vrk
(kumpi määräävä tekijä)
 laitoskeittiöt > 2000
annosta/vrk
 teollinen tuotanto >
100 milj. litraa / > 10
milj. kg
 kuljetus ja varastointi, > 10 kuljetusvälinettä, > 10 000
m2 varasto
 maahantuonti (EU,
3.maat) suurta
 erittäin suuri kansainvälinen kontaktimateriaalialan toiminta, tuontia ja
vientiä
Kolmen vuoden jaksossa valvontakäyntejä
laajuudesta
riippuen
yhteensä:
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
n. 2 – 3 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
n. 4 h / kerta
1-2
1-6
3-9
6 - 12
25
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Taulukko 5. Ohjeellinen tarkastustiheyssuositus elintarvikelain 13 §:n mukaan hyväksyttävissä elintarvikehuoneistoissa (laitokset)
RISKILUOKKA 1
Liha-ala
 pakastaminen *)
 suolien ja mahalaukkujen
käsittely
Kala-ala
 pakastaminen *)
 kalan lajittelu
Muna-ala
 munien pakkaaminen (poikkeusalueella munapakkaamon tarkastustiheys kerran 2
vuodessa)
Maitoala
 maitotuotteiden ja muun
maitopohjaisen raaka-aineen
valmistus, johon kuuluu pastörointi tai vastaava lämpökäsittely
RISKILUOKKA 2
Liha-ala
 leikkaaminen
 jauhaminen
 raakalihavalmisteiden valmistus
 mekaanisesti erotetun lihan
valmistus
Kala-ala
 perkaaminen
 fileointi
 paloittelu
 mekaaninen lihan talteenotto
RISKILUOKKA 3
Liha-ala
 lihavalmisteiden valmistus
RISKILUOKKA 4
Kylmäsavukalan tai
graavikalan vakuumipakkaaminen
Täyssäilykkeiden valmistus
Kala-ala
 jalostettujen kalastustuotteiden valmistus
Muna-ala
 munatuotteiden valmistus
Maitoala
 maitotuotteiden ja muun
maitopohjaisen raaka-aineen
valmistukseen ei kuulu pastörointia tai vastaavaa lämpökäsittelyä (esim. raakamaidon pakkaaminen, tuorejuuston valmistus, leipäjuuston valmistus, jossa ainoa
kuumennus juuston paisto)
Varastolaitos *)
26
LAATUJÄRJESTELMÄ
KOKOLUOKKA 1
 liha-ala, kala-ala, muna-ala
tuotanto < 10 000 kg/vuosi
KOKOLUOKKA 2
 liha-ala, kala-ala
tuotanto 10 – 100 000 kg/vuosi
 muna-ala
tuotanto 10 000 – 10 milj.
kg/vuosi
 maitoala
tuotanto < 50 000 kg/vuosi
KOKOLUOKKA 3
kg/vuosi
 muna-ala
tuotanto > 10 milj. kg/vuosi
 maitoala
kg/vuosi
KOKOLUOKKA 4
tuotanto 1 – 10 milj. kg/vuosi
KOKOLUOKKA 5
tuotanto 10 – 20 milj. kg/vuosi
 maitoala
KOKOLUOKKA 6
*) Käyntimäärä
Laadittu
12.3.2015
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
1 tarkastus / vuosi
n. 2 – 3 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 2 – 3 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
n. 3 – 4 h / kerta
enintään 4 kertaa vuodessa
27
LAATUJÄRJESTELMÄ
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
4.3 Terveydensuojelulain mukainen valvonta
Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on:
 ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä
 ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka
voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi
vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.
Terveydensuojelun valvonnassa suunnitelmallinen valvonta perustuu terveydensuojelulain
(763/1994) 6 §:ään. Terveydensuojelulain mukaiset suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvat kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan. Riskiluokan perusteella määritetään valvontakohteen tarkastustiheys. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puolella valvontaohjelman kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä. Tarkastustiheyden on oltava vähintään 0,2. Riskinarviointi perustuu toiminnan aiheuttamiin terveysuhkiin ja/tai valvottavaan tilan olosuhteisiin,
joista voi aiheutua terveyshaittaa.
Ne kohteet, jotka ovat poistettu suunnitelmallisen valvonnan piiristä, kuuluvat kuitenkin ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 §). Näiden kohteiden valvontaa suoritetaan yhteydenottojen perusteella (yleensä terveyshaittaepäily).
Terveydensuojelukohteiden riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen
Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat:
 altistuvien ihmisten määrä ja erityisryhmät
 altistavan tekijän määrittely
 altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (ajallinen altistusaika ja altistuksen toistuvuus)
 erityiskohde, johon ei ole olemassa valvontaohjetta tai -käytäntöä
 valvontahistoria
 onko toiminta ilmoitus- tai hyväksymispäätöksen mukaista
 toiminnanharjoittajan asenne ja asiantuntemus, käytettävissä olevat resurssit
 tiedottaminen ja varautuminen erityistilanteisiin
 muut mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavat tekijät
Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveydensuojelukohteiden suunnitelmallisen valvonnan tarkastustiheyksien ja riskiluokitusten määrittämisessä käytetään apuna
Valviran laatimaa ohjeistusta (kts. taulukko 6).
28
Laadittu
12.3.2015
Versio
1.0
Laatija
Gita Monthan
LAATUJÄRJESTELMÄ
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Taulukko 6. Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit, niiden riskiluokat, tarkastustiheydet ja
tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika.
Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit
Toimintaluokka
Riskiluokka
Tarkastus- Keskimääräinen
tiheys/vuosi tarkastusaika (h)
Toimintatyyppi
Talousvettä toimittava laitos
(asetus 461/2000):
EU-vesilaitokset (vedentoimitus > 1000 m3/d tai vähinTalousveden
tään 5000 käyttäjää)
jakelu ja käyttö
Muut vesilaitokset (vedentoimitus 10 – 1000 m3/d tai
50 – 5000 käyttäjää)
Talousvettä toimittava laitos
(asetus 401/2000):
Pienet vesilaitokset (vedentoimitus < 10 m3/d tai alle 50
käyttäjää)
Kokoontuminen, Lasten ja nuorten kohteet:
julkiset huvi- ja kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkokoontumiskerhot ja sisäleikkipuistot
huoneistot
Esiopetus, peruskoulu, luOpetustoiminta, kio, ammattioppilaitos, muut
koulut ja oppilai- koulut ja oppilaitokset, korkeakoulu ja muu aikuiskoutokset
lutus
Hotellit, hostellit, maatilaMajoitustoiminta, majoitus- matkailu, asuntolat jne.
huoneistot
Kauneudenhoito Kosmetologiset huoneistot,
ja ihon käsittelyä tatuointi ja lävistys, muu
suorittavat huo- ihon käsittely ja hoito
neistot ja laitokset
3
2-1
8 - 15
3
2–1
(0,5*)
4-8
2
1 – 0,5
(0,3*)
2-6
2–1
0,3
2-4
2-1
0,3
5 - 15
2-1
0,2
2-4
2-1
0,3
2-3
29
1.0
Laatija
Gita Monthan
LAATUJÄRJESTELMÄ
Lasten päiväkodit ja vastaavat
Sosiaalihuollon
Lastenkodit / lastensuojelupalvelut
yksiköt ja vastaavat
Vanhainkodit ja vastaavat
Muut sosiaalialan yksiköt
Yleiset uimarannat (EU-uimarannat), yli 100 uimaria
päivässä
Pienet yleiset uimarannat,
vähemmän kuin 100 uimaria
Liikunta- ja vir- päivässä
kistystoiminta
Yleiset altaat: uimahalli, kylpylä, uimala, vesipuisto, tai
muu yleinen allas
Yleiset saunat
Yleinen liikuntatila: urheiluhalli, kuntosali, tai muu yleinen liikuntatila
*jos vain jakelua
Laadittu
12.3.2015
Versio
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
2
0,5 – 0,3
2-6
2
1
2-4
3
2-1
4-5
2
1
2-3
1
0,25
2-4
Riskiluokat:
Luokka 3: kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa; esimerkiksi kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen
ovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski).
Luokka 2: kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, mutta
terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä (keskisuuri riski).
Luokka 1: kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa (matala
riski).
Tarkastustiheys:
3
kolme kertaa vuodessa
2
kaksi kertaa vuodessa
1
kerran vuodessa
0,5
joka toinen vuosi
0,3
kerran kolmessa vuodessa
0,25
kerran neljässä vuodessa
0,2
kerran viidessä vuodessa
30
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
4.4 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta
Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) tarkoituksena on:
 varmistaa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuus
 ennaltaehkäistä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista aiheutuvia terveysja omaisuusvaaroja
 edellisessä kohdassa tarkoitetun vaaran ilmetessä varmistaa, että vaara saadaan riittävän tehokkaalla tavalla poistettua
 turvata korkealaatuinen kuluttajaturvallisuusvalvonta, ja
 osaltaan parantaa toiminnanharjoittajien toimintaedellytyksiä
Kuluttajaturvallisuuden mukaisten valvontakohteiden valvontatarpeen määrittäminen
Kuluttajaturvallisuuslain mukaan riskinarvioinnilla tarkoitetaan vaarojen tunnistamista sekä riskien
suuruuden määrittämistä ja merkityksen arvioimista. Valvontakohteen turvallisuutta tarkastettaessa
arvioidaan palveluun liittyvät riskit. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan alle kuuluu hyvin monenlaisia
valvontakohteita, siksi riskiarviointiohjeet eivät ole yksityiskohtaisia riskianalyysimenetelmiä, vaan
enemmänkin neuvoja monipuolisen riskien kartoituksen ja tapauskohtaisen arvioinnin avuksi.
Suunnitelmallisen valvonnan piirissä oleville kohteille pienin mahdollinen tarkastustiheys on kerran
viidessä vuodessa. Ei-suunnitelmallisten kohteiden valvonta tapahtuu vain ilmoituksiin perustuen.
Tosin niitäkin kohteita voidaan ja tulee riskiperusteisesti tarvittaessa nostaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Tällöin valvontayksikkö määrittää kyseisille kohteille tarkastustiheyden ja perii tarkastuksen suorittamisesta maksun.
Tarkastustiheyteen vaikuttavat tekijät on jaoteltu kahteen ryhmään: tarkastustiheyttä nostavat tekijät
ja tarkastustiheyttä laskevat tekijät.
Tarkastustiheyttä nostavia tekijöitä ovat:
 onnettomuudet ja vakavat läheltä piti -tilanteet
 negatiiviset valvontahavainnot
 yritysten omavalvonta ei ole kunnossa
 merkittävät muutokset toiminnassa tai sen laajuudessa
Tarkastustiheyttä laskevia tekijöitä ovat:
 omavalvonta toimii käytännössä ja sen toimivuus on varmistettu tarkastuksilla
 turvallisuusasiakirja on kiitettävällä tai vähintäänkin hyvällä tasolla sekä sitä kehitetään aktiivisesti
 valvonnassa ei ole havaittu suurempia puutteita tai laiminlyöntejä toiminnassa
 tapahtuneiden onnettomuuksien ja läheltä piti-tilanteiden määrä suhteessa palvelutyyppiin on
kohtuullinen ja tapahtumat ovat olleet selkeästi toiminnanharjoittajan hallinnassa
31
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ



Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen on kunnossa
asenne turvallisuusasioihin on kohdallaan
toiminta on pienimuotoista ja hyvin hoidettua
Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kuluttajaturvallisuusvalvonnan alle kuuluvien kohteiden suunnitelmallisen valvonnan tarkastustiheyksien määrittämisessä käytetään apuna
Tukesin laatimaa ohjeistusta (kts. taulukko 7).
Taulukko 7. Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit, tarkastustiheys ja tarkastukseen keskimäärin
käytettävä aika.
Keskimääräinen
Valvontakohteet
Tarkastustiheys
tarkastuksen kesto
(h)
Laskettelukeskus tai muu rinnekeskus
1
6
Uimaranta
1
3
Talviuintipaikka
1
3
Sisäleikkipaikat omana palvelunaan
1
5
Huvi-/teemapuisto, tivoli, sirkus, eläintarha tai
koti-eläinpuisto
1
6
Skeittauspaikka tai vastavanlainen pyöräilypaikka
0,5
4
Ohjelmapalvelu
0,5
6
Ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu
0,5
6
Uimahalli / maauimala / kylpylä / vastaava
0,5
5
*)
Yleisötilaisuus
0,5
4
Kiipeilykeskus / -seinä, muu kuin ohjelmapal0,33
5
velu
Kartingrata
0,33
5
Kuntosali
0,25
4
Leikkikenttä tai -puisto, asukaspuisto
0,25
4
Tatuointi, lävistys tai muu kehonmuokkauspalvelu
0,2
3
Turvapuhelinpalvelu tai muu vastaava
0
0
*)
laskennallisesti joka toinen merkittäväriskinen yleisötilaisuus tarkastetaan
32
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
4.5 Tupakkalain mukainen valvonta
Tupakkalaissa (693/1976) säädetään toimenpiteistä, joilla:
 ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista
 edistetään tupakkatuotteiden käytön lopettamista
 suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta
Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Lakia täydentää asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi
(225/1977).
Tupakkalain mukaisten valvontakohteiden riskinarviointi ja valvontatarpeen määrittäminen
Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat ravintolat, joissa on tupakointitilat, tupakkatuotteiden ja
tupakointivälineiden myyntipaikat sekä tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat.
Valvontakohteiden tarkastustiheys on määritelty valtakunnallisessa tupakkalain valvontaohjelmassa,
mikäli kohteelle ei ole tehty riskinarviointia. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tai vähentää. Tarkastusten määrää voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä, ja vähentää enintään puolella valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä. Tarkastustiheyden on kuitenkin oltava vähintään kerran viidessä vuodessa. Tosin tupakkatuotteiden vähittäismyynnin osalta tarkastusten määrää ei ole perusteltua vähentää riskinarvioinnin perusteella, sillä vähittäismyynnin valvonnalla on hyvin tärkeä rooli tupakkatuotteiden alaikäisille myynnin ehkäisemisessä.
Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat:
 valvontahistoriasta ilmenevät aiemmat rikkomukset taikka muulla tavoin ilmenevä kielteinen
tai piittaamaton suhtautuminen tupakkalain säännöksiin
 omavalvonnan puutteellisuus
 vuodenaika
 tupakansavulle altistuvien ihmisten suuri määrä ja/tai mahdollinen erityisryhmä
Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen tupakkalain mukaisten kohteiden suunnitelmallisen valvonnan tarkastustiheyksien määrittämisessä käytetään apuna Valviran laatimaa ohjeistusta (kts. taulukko 8).
33
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Taulukko 8. Tupakkalain mukaisten kohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika.
Tupakkalain mukainen kohdetyyppi
Tarkastustiheys
Keskimääräinen
/ vuosi
tarkastusaika (h)
Ravintola tai muu
ravitsemisliike,
0,3
2
Tupakointikiellot ja
jossa on erillinen tu-rajoitukset
pakointitila
Vähittäismyynti
(myös tukkumyy0,5
2
Tupakkatuotteiden
myynti, mainonta ja esillä- mälät, joissa on vähittäismyyntiä)
pito
Tupakkatuotteiden
0,5
2
tukkumyynti
4.6 Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta
Lääkelain muutoksen nojalla (22/2006) on säädetty kuntien terveydensuojeluviranomaisten tehtäväksi valvoa nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiä. Valvontatyö muodostuu myyntilupahakemusten käsittelystä ja nikotiinivalmisteiden esillepanon säädösten mukaisuuden valvonnasta vähittäismyymälöissä. Valvontaa tehdään elintarvike- ja tupakkatuotteiden valvonnan yhteydessä.
34
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
5. TOIMENPIDEMALLIT
5.1 Ilmoitusten ja hakemusten käsittely
Seuraavissa luvuissa on esitetty ympäristöterveydenhuollon elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain mukaisen valvonnan ilmoitusten tai hakemusten käsittely sekä niiden
tiedot. Ilmoitus- ja hakemuslomakkeet löytyvät Laukaan kunnan ympäristöterveydenhuollon verkkosivuilta. Lisäksi on esitelty toimintaohjeet valvontamääräysten ja hallintopakkoasioiden osalta.
5.1.1 Elintarvikelain 13 §:n 1. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely (elintarvikehuoneistot)
 elintarvikealan toimija tekee kirjallisen ilmoituksen 14 §:ssä säädetylle valvontaviranomaiselle elintarvikehuoneistosta viimeistään 4 viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista
muuttamista
 ilmoitus tehdään lomakkeella Elintarvikehuoneiston perustaminen / muutos
 valvontaviranomainen kirjaa ilmoitukseen ilmoituksen saapumispäivämäärän
 tarkistetaan onko ilmoitus riittävillä tiedoilla täytetty. Tarvittaessa pyydetään täydentäviä tietoja.
 kirjataan hakijan tiedot TerveKuulle ja siirretään tiedot Mitpa:an
 ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Ilmoituslomake ja todistuksen toiste arkistoidaan.
 toiminnan luonteesta riippuen ensimmäinen tarkastus (ns. alkutarkastus) tehdään kohteeseen
1 – 6 kuukauden sisällä toiminnan aloittamisesta
 laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle
 kirjataan käytetty työaika TerveKuulle
 tehdään laskutusmääräys TerveKuulle ilmoituksen käsittelystä ja tarkastuskäynnistä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille.
 laskutetaan sekä ilmoituksen käsittelystä että tarkastuskäynnistä taksan mukaiset maksut
5.1.2 Elintarvikelain 13 §:n 2. momentin mukaisen hyväksymishakemuksen käsittely (laitokset)
 eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevät elintarvikehuoneistot on
hyväksyttävä laitokseksi. Tällaisia laitoksia ovat liha-alan laitokset, kala-alan laitokset, maitoalan laitokset, munapakkaamot, munatuotelaitokset ja varastolaitokset.
 toiminnanharjoittaja tekee kirjallisen hakemuksen valvontaviranomaiselle ennen toiminnan
aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Laitoksen toimintaa ei saa aloittaa eikä toimintaa oleellisesti muuttaa ilman valvontaviranomaisen hyväksyntää.
 kirjallinen hakemus tehdään kahtena kappaleena toiminnasta riippuen jollakin seuraavista lomakkeista:
35
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015

elintarvikelain (23/2006) 13 § 2 mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus, Eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevä elintarvikehuoneisto: LIHA-ALAN LAITOS
 elintarvikelain (23/2006) 13 § 2 mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus: KALA-ALAN LAITOS
 elintarvikelain (23/2006) 13 § 2 mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus: MAITOALAN LAITOS
 elintarvikelain (23/2006) 13 § 2 mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus: MUNAPAKKAAMO
 elintarvikelain (23/2006) 13 § 2 mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus: MUNATUOTELAITOS
 elintarvikealan toimijan hakemus elintarvikelain (23/2006) 13 § 2 momentissa tarkoitetun elintarvikehuoneiston hyväksymiseksi: VARASTOLAITOS
 kirjataan hakemukseen hakemuksen saapumispäivämäärä
 tarkistetaan onko saapunut hakemus riittävillä tiedoilla täytetty ja tarvittavilla liitteillä varustettu. Tarvittaessa pyydetään täydentäviä tietoja.
 kirjataan hakijan tiedot TerveKuulle ja siirretään tiedot Mitpa:an. Valvontaviranomaisen on
ratkaistava asia 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pidempää käsittelyä.
Myönteinen hyväksymispäätös
 tehdään hyväksymistarkastus kohteeseen
 laaditaan tarkastuskertomus ja hyväksymispäätös TerveKuulla
 lähetetään allekirjoitettu päätös ja tarkastuskertomus toiminnanharjoittajalle. Päätöksen liitteinä lähetetään oikaisuvaatimusohjeet sekä toinen saaduista hakemuksista liitteineen.
 hyväksymispäätöksen toiste (allekirjoitettu) ja tarkastuskertomuksen toiste arkistoidaan
 lähetetään päätös tiedoksi Eviralle, AVI:lle ja ympäristöterveyslautakunnalle
 tehdään laskutusmääräys TerveKuulle hakemuksen käsittelystä ja tarkastuskäynnistä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille.
 laskutetaan hakemuksen käsittelystä taksan mukainen maksu. Hyväksymistarkastuksesta ei
peritä erillistä maksua.
Ehdollinen hyväksyminen
 laitos voidaan hyväksyä ehdollisesti poikkeustapauksissa, vaikkei laitos täyttäisikään kaikkia
vaatimuksia. Ehdollinen hyväksyminen voidaan antaa silloin, kun laitoksen toiminnan kannalta esiintyvä puute on vähäinen, kuten esimerkiksi vesipisteen keskeneräisyys sellaisessa
laitoksessa, jossa niitä on useita. Laitoksen on kuitenkin tällöinkin täytettävä laitteistoa ja infrastruktuuria koskevat vaatimukset.
 ehdollinen hyväksyminen annetaan korkeintaan 3 kuukaudeksi kerrallaan. Ennen kolmen
kuukauden määräajan umpeutumista tehdään uusi tarkastuskäynti kohteeseen. Mikäli laitos ei
vieläkään täysin täytä vaatimuksia, mutta kehitystä on kuitenkin tapahtunut, voidaan antaa
36
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ







Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
uusi ehdollinen hyväksyminen. Ehdollinen hyväksyminen voi kestää yhteensä korkeintaan 6
kuukautta.
laaditaan tarkastuskertomus ja ehdollinen hyväksymispäätös TerveKuulla. Ehdollisessa hyväksymispäätöksessä mainitaan ne seikat, joiden perusteella ehdollinen hyväksyminen on annettu, sekä määräaika, jolloin se päättyy. Määräajan päätyttyä arvioidaan täyttääkö laitos vaatimukset. Jos laitos täyttää vaatimukset, se hyväksytään ja laitos voi jatkaa toimintaansa. Mikäli laitos ei täytä vaatimuksia, viranomainen tekee kielteisen päätöksen ja laitoksen on lopetettava toimintansa.
lähetetään tarkastuskertomus ja päätös toiminnanharjoittajalle. Päätöksen liitteinä lähetetään
oikaisuvaatimusohjeet sekä toinen saaduista hakemuksista liitteineen.
allekirjoitetun päätöksen toiste ja tarkastuskertomuksen toiste arkistoidaan
lähetetään päätös tiedoksi Eviralle, AVI:lle ja ympäristöterveyslautakunnalle
kirjataan käytetty työaika TerveKuulle
tehdään laskutusmääräys TerveKuulle hakemuksen käsittelystä ja tarkastuskäynnistä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille.
laskutetaan ehdollisesta hyväksymispäätöksestä taksan mukainen maksu
Kielteinen päätös
 annetaan silloin, kun elintarviketurvallisuus vaarantuu laitoksen rakenteissa tai laitteissa olevien puutteiden, omavalvontasuunnitelman puuttumisen tai merkittävän keskeneräisyyden takia
 viranomainen antaa kielteisen päätöksen hyväksymisestä (TerveKuu), mikäli puutteellista hakemusta ei pyynnöistä huolimatta täydennetä tai rakenteellisia puutteita ei korjata vireilläoloajan kuluessa. Päätöksessä mainitaan lainsäädännön kohdat, joihin kielteinen päätös perustuu
ja seikat miksi laitosta ei voida hyväksyä.
 lähetetään allekirjoitettu päätös toiminnanharjoittajalle. Päätöksen liitteenä lähetetään oikaisuvaatimusohjeet sekä toinen saaduista hakemuksista liitteineen.
 päätöksen toiste (allekirjoitettu) ja hakemuslomake liitteineen arkistoidaan
 annetaan kielteinen päätös tiedoksi Eviralle, AVI:lle ja ympäristöterveyslautakunnalle
 tehdään laskutusmääräys TerveKuulle hakemuksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään
tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille.
 laskutetaan hakemuksen käsittelystä taksan mukainen maksu
 kielteisen päätöksen jälkeen toimijan tulee jättää uusi hyväksymishakemus, jolloin alkaa uusi
60 vuorokauden vireilläoloaika. Hakemuksen liitteinä ei tarvitse toimittaa uudelleen edellisessä hakemuksessa toimitettuja asiakirjoja, selostuksia, piirroksia ja omavalvontasuunnitelmaa, vain puuttuvat tiedot toimitetaan.
37
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
5.1.3 Elintarvikelain 13 § 4. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely
 käsittää elintarvikehuoneiston toiminnan keskeyttämisen, toiminnan lopettamisen tai toimijan
vaihtumisen ilmoituksen käsittelyn
 toiminnanharjoittaja tekee ilmoituksen viivytyksettä valvontaviranomaiselle
 ilmoitus tehdään Laukaan kunnan internet-sivuilta löytyvällä lomakkeella Elintarvikehuoneiston toiminnan keskeyttäminen, toiminnan lopettaminen tai toimijan vaihtuminen
 tarkistetaan onko ilmoitus täytetty riittävillä tiedoilla. Mikäli puutteita on, pyydetään toiminnanharjoittajaa täydentämään ilmoitustaan.
 kirjataan ilmoittajan tiedot TerveKuulle
Ilmoitus toimijan vaihtumisesta
 jos toimipaikan nimi ei muutu, lopetetaan TerveKuulla vanhan toiminnanharjoittajan tiedot ja
perustetaan uusi kortti vanhalla nimellä ja lisätään nimen jälkeen järjestysnumero (esim. toimipaikka 2)
 toiminnan luonteesta riippuen valvontasuunnitelman mukainen tarkastuskäynti tehdään 1 – 6
kuukauden kuluessa toimijan vaihtumisesta
 laaditaan tarkastuskäynnistä tarkastuskertomus TerveKuulla (Todistus, T-lomake TerveKuulla) ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle
 todistuksen toiste, tarkastuskertomuksen toiste ja ilmoituslomake arkistoidaan
 tehdään tarkastuskäynnistä laskutusmääräys TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille.
 ilmoituksen käsittely on maksutonta. Tarkastuskäynnistä peritään taksan mukainen tarkastusmaksu.
Toiminnan lopettaminen tai keskeyttäminen
 toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen. Keskeyttämisellä ei tarkoiteta vuosittaista toistuvaa taukoa, kuten esim. kesäkahviloiden talvikauden taukoa.
 kirjataan ilmoituksen tiedoksisaannista TerveKuulle ja lähetetään tästä tieto toiminnanharjoittajalle kirjallisella todistuksella (T-lomake TerveKuulla)
 todistuksen toiste ja ilmoituslomake arkistoidaan
 ilmoituksen käsittely on maksutonta
5.1.4 Elintarvikelain 22 § 1. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely (alkutuotanto)
 alkutuotannoksi lasketaan alkutuotteiden tuottamisen lisäksi tuotteiden kuljetus, varastointi ja
käsittely tuotantopaikalla niin, ettei tuotteiden luonne merkittävästi muutu. Siihen sisältyy
myös elävien eläinten kuljetus ja muiden alkutuotannon tuotteiden kuin maidon kuljetus seuraavaan elintarvikeketjun käsittelypaikkaan, esimerkiksi laitokseen tai vähittäiskauppaan.
Näiden lisäksi alkutuotannoksi katsotaan myös elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen alkutuotannon tuotteiden luovutus tuottajalta suoraan kuluttajalle.
38
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
 elintarvikealan toimija tekee ilmoituksen kunnan valvontaviranomaiselle alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta alkutuotannosta
 ilmoitus tehdään Eviran lomakkeella Ilmoitus alkutuotantopaikasta tai ilmoitus alkutuotannon tuotteiden kuljetuksesta. Lomake löytyy Eviran internet-sivuilta Evira/Tietoa Evirasta/Lomakkeet ja ohjeet/ Elintarvikkeet/Alkutuotanto/Ilmoitus alkutuotantopaikasta tai alkutuotannon tuotteiden kuljetuksesta.
 kirjataan ilmoitukseen ilmoituksen saapumispäivämäärä ja tarkistetaan onko ilmoituksessa
kaikki tarvittava tieto. Mikäli puutteita on, pyydetään toiminnanharjoittajalta täydentäviä tietoja.
 kirjataan hakijan tiedot TerveKuulle
 lähetetään toimijalle kirjallinen vahvistus (sähköpostitse tai kirjeitse) siitä, että valvontaviranomainen on saanut ilmoituksen alkutuotantopaikasta
 ilmoitus alkutuotantopaikasta ja toiste toimijalle lähetetystä kirjallisesta vahvistuksesta arkistoidaan
5.1.5 Liikkuvan elintarvikehuoneiston/tilapäisen myynnin tiedotuksen käsittely
Liikkuva elintarvikehuoneisto
 liikkuvasta elintarvikehuoneistosta tiedottaminen tehdään joko lomakkeella Tiedottaminen
valvontaviranomaiselle aikomuksesta tuoda liikkuva elintarvikehuoneisto uudelle paikkakunnalle (Laukaan kunnan internet-sivut) tai sähköpostitse. Huom! Jos liikkuva elintarvikehuoneisto sijaitsee Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella (Laukaa, Äänekoski, Konnevesi), sen käyttöönotosta tehdään elintarvikehuoneistoilmoitus kohdan 5.1.1 mukaisesti.
 ilmoitetun toiminnan saapumisesta on tiedotettava myyntipaikkakunnan terveystarkastajalle
4 arkipäivää ennen toiminnan alkamista
 toiminnanharjoittajaan lähettämään tiedotteeseen kirjataan saapumispäivämäärä
 lähetetään toimijalle vastaanottokuittaus kirjeitse tai sähköpostitse
 vahvistuksen toiste ja toiminnanharjoittajan tiedote arkistoidaan
 tiedotuksen käsittely on maksutonta
Tilapäinen myynti
 vähäriskisestä elintarvikemyynnistä tai -tarjoilusta ei tehdä ilmoitusta, kun toimija on yksityinen henkilö tai toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena, esimerkiksi järjestöt. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi vähäinen elintarvikkeiden myynti ja tarjoilu, kuten kahvitarjoilu tai makkaranpaisto.
39
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
5.1.6 Terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely, toiminta ei aiheuta merkittävää terveyshaittaa (toiminnan aloittaminen/olennainen muutos)
 toiminnanharjoittaja tekee ilmoituksen terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen toiminnan aloittamisesta tai olennaisesta muutoksesta
 kirjallinen ilmoitus liitteineen tulee jättää terveydensuojeluviranomaiselle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitus tehdään Terveydensuojelulain 13 §:n
mukainen ilmoitus -lomakkeella, jota täydennetään toimintatyypistä riippuen vielä erillisellä
ilmoituksen tarkennusosalla (Laukaan kunnan internet-sivut)
 tarkastetaan ilmoitus ja kirjataan ilmoituksen saapumispäivä TerveKuulle (asia tulee vireille).
Jos kyseessä on uusi toiminta, perustetaan ko. kohde/toiminta TerveKuulle ja siirretään tiedot
Mitpa:an.
 terveydensuojeluviranomainen tarkastaa onko ilmoitus täytetty riittävin tiedoin. Tarvittaessa
pyydetään täydentämään/selventämään ilmoitusta puhelimitse tai kirjeitse.
 täydennys/selvitys saapuu toiminnanharjoittajalta
 tarvittaessa lähetetään lausuntopyynnöt ao. viranomaiselle esim. ELY-keskukselle
 lausunnot saapuvat
 lähetetään toiminnanharjoittajalle vastinepyyntö lausuntojen johdosta
 toiminnanharjoittajan vastine saapuu
 tehdään tarkastuskäynti kohteeseen. Majoitushuoneiston tarkastuksesta ilmoitetaan ko. alueen
poliisilaitokselle sekä pelastusviranomaiselle. Poliisi- ja pelastusviranomaisilla on oikeus olla
läsnä tarkastuksen suorittamisessa.
 tehdään tarkastuskertomus (tarkastuskertomusmalli TerveKuulla). Tarkastuskertomus annetaan tiedoksi toiminnanharjoittajalle sekä tarvittaessa myös muille asianosaisille.
 tehdään asiasta hyväksymispäätösesitys, ja tarvittaessa kuullaan asianosaisia terveydensuojelulain 15 §:n mukaisesti
 tehdään hyväksymispäätös (päätösmalli TerveKuulla), joka lähetetään allekirjoitettuna toiminnanharjoittajalle. Päätöksen liitteenä lähetetään oikaisuvaatimusohjeet sekä tarkastuskertomus.
 hyväksymispäätöksen toiste (allekirjoitettu), tarkastuskertomuksen toiste ja ilmoituslomake
arkistoidaan
 annetaan päätös tiedoksi asianosaisille ja ympäristöterveyslautakunnalle
 tehdään laskutusmääräys TerveKuulle ilmoituksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään
 laskutetaan ilmoituksen käsittelystä taksan mukainen maksu
 mahdollinen toiminnanharjoittajan antama oikaisuvaatimus päätöksestä ympäristöterveyslautakunnalle
40
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
5.1.7 Terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely, toiminta voi aiheuttaa merkittävää terveyshaittaa (toiminnan aloittaminen/olennainen muutos)
 toiminnanharjoittaja tekee ilmoituksen terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen toiminnan aloittamisesta tai olennaisesta muutoksesta
 kirjallinen ilmoitus liitteineen tulee jättää terveydensuojeluviranomaiselle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitus tehdään Terveydensuojelulain 13 §:n
mukainen ilmoitus -lomakkeella, jota täydennetään toimintatyypistä riippuen vielä erillisellä
ilmoituksen tarkennusosalla (Laukaan kunnan internet-sivut).
 kirjataan ilmoitus TerveKuulle. Mikäli kyseessä on uusi toiminta/kohde, perustetaan ko. kohteen tiedot TerveKuulle ja siirretään ne Mitpa:an.
 tarkastetaan asiakirjat. Jos ilmoitus on puutteellinen tai siinä on epäselvyyksiä, pyydetään toiminnanharjoittajaa selventämään/täydentämään ilmoitustaan.
 laaditaan ilmoituksen vireilläolosta kuulutus kunnan ilmoitustaululle ja tarvittaessa sanomalehteen.
 lähetetään asianosaisille kuulemiskirje ilmoituksen johdosta. Kuuleminen tapahtuu terveydensuojelulain 15 §:n mukaisesti. Mahdollisten muistutusten tapauksessa, kuullaan toiminnanharjoittajaa ja saadaan toiminnanharjoittajan vastine asiaan.
 tarvittaessa pyydetään lausuntoa muilta viranomaisilta, esim. ympäristösuojeluviranomaiselta
 tehdään tarkastuskäynti kohteeseen. Tarvittaessa pyydetään tarkastukselle mukaan ko. alueen
poliisi- ja pelastusviranomaiset.
 tehdään tarkastuskertomus, joka annetaan tiedoksi toiminnanharjoittajalle sekä tarvittaessa
myös muille asianosaisille (tarkastuskertomusmalli TerveKuulla)
 ilmoitetaan ilmoituksen vireilläolosta ja kuullaan asianosaisia terveydensuojelulain 15 §:n
mukaisesti. Tehdään mahdolliset muistutukset ja toiminnanharjoittajan kuuleminen muistutusten johdosta.
 tehdään ilmoituksesta päätösesitys, johon vaikuttaa toiminnanharjoittajalta saatu vastine
 tarvittaessa kuullaan toiminnanharjoittajaa TsL 15 §:n mukaisesti
 tehdään hyväksymispäätös (päätösmalli TerveKuulla), joka lähetetään allekirjoitettuna toiminnanharjoittajalle. Päätöksen liitteenä lähetetään oikaisuvaatimusohjeet sekä tarkastuskertomus.
 hyväksymispäätöksen toiste (allekirjoitettu), tarkastuskertomuksen toiste ja ilmoituslomake
arkistoidaan
 annetaan päätös tiedoksi asianosaisille ja ympäristöterveyslautakunnalle
41
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
5.1.8 Terveydensuojelulain 13 § mukaisen ilmoituksen käsittely (toimijan vaihdos)
 toiminnanharjoittaja tekee ilmoituksen terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen toiminnanharjoittajan vaihtumisesta viimeistään 30 vuorokautta ennen toimijan vaihdosta
 ilmoitus tehdään Laukaan ympäristöterveydenhuollon lomakkeella Muutosilmoitus Toimijan vaihtuminen
 tarkistetaan onko ilmoitus täytetty riittävillä tiedoilla. Mikäli puutteita on, pyydetään toiminnanharjoittajaa täydentämään ilmoitustaan.
 mikäli toimipaikan nimi muuttuu, perustetaan TerveKuulla uusi kortti uudella nimellä. Mikäli
toimipaikan nimi ei muutu, lopetetaan vanhan toiminnanharjoittajan tiedot ja perustetaan uusi
kortti vanhalla nimellä ja lisätään nimen jälkeen järjestysnumero (esim. kampaaja 2). Siirretään tiedot Mitpa:an.
5.1.9 Talousvettä toimittavan laitoksen terveydensuojelulain 18 §:n mukaisen hakemuksen käsittely
 terveydensuojelulain (763/1994) 18 §:n mukainen hakemus talousvettä toimittavan laitoksen
hyväksymisestä
 talousvettä toimittava laitos tekee hakemuksen, kun kyseessä on toiminnan aloittaminen tai
toiminnan olennainen muutos
 hakemus tulee jättää terveydensuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen suunniteltua toiminnan aloittamista, ja viimeistään 30 vuorokautta ennen suunniteltua toiminnan
olennaista muuttamista
 kirjataan hakemus TerveKuulle, Jos kyseessä on uusi toiminta/kohde, perustetaan ko. kohteen
tiedot TerveKuulle ja siirretään ne Mitpa:an.
 tarkistetaan asiakirjat. Mikäli asiakirjoissa on puutteita tai epäselvyyksiä, pyydetään toiminnanharjoittajaa täydentämään/selventämään hakemustaan.
 pyydetään lausunto ELY-keskukselta. ELY-keskuksen antama lausunto saapuu. Pyydetään
toiminnanharjoittajalta ELY-keskuksen lausuntoon vastine.
 tehdään tarkastuskäynti kohteeseen. Tarkastuskäynnistä laaditaan tarkastuskertomus (tarkastuskertomusmalli TerveKuulla), joka lähetetään toiminnanharjoittajalle.
 tehdään päätösesitys
 tarvittaessa kuullaan toiminnanharjoittajaa hallintolain 34 §:n mukaisesti
 tehdään hyväksymispäätös (päätösmalli TerveKuulla), joka lähetetään allekirjoitettuna toiminnanharjoittajalle. Päätöksen liitteenä lähetetään oikaisuvaatimusohjeet.
 päätös annetaan tiedoksi asianosaisille ja ympäristöterveyslautakunnalle
 tarkastuskertomuksen toiste, hyväksymispäätöksen toiste ja hakemuslomake arkistoidaan
42
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
 laskutetaan hakemuksen käsittelystä taksan mukainen maksu
5.1.10 Kuluttajaturvallisuuslain 6 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely
 kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 §:n mukainen ilmoitus kuluttajapalvelun aloittamisesta,
toiminnan olennaisesta muutoksesta tai palvelun tarjoajan vaihtumisesta
 palvelun tarjoaja tekee kirjallisen ilmoituksen ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitus tehdään
lomakkeella Ilmoitus kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 § mukaisesta
kuluttajapalvelusta
 ilmoitus lähetetään yhdessä turvallisuusasiakirjan kanssa Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomaiselle
 kirjataan toiminnanharjoittajan tiedot TerveKuulle (asia tulee vireille). Mikäli uusi kohde/toiminta, perustetaan ko. kohteen/toiminnan tiedot TerveKuulle ja siirretään ne Mitpa:an.
 tarkastetaan löytyykö asiakirjoista tarvittavat tiedot. Mikäli asiakirjoissa on puutteita tai epäselvyyksiä, pyydetään palveluntarjoajaa täydentämään/selventämään ilmoitustaan puhelimitse.
 laaditaan vastaanottovahvistus ilmoituksen käsittelystä (vastaanottovahvistusmalli TerveKuulla) ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle
 ilmoituslomake ja todistuksen toiste arkistoidaan
5.1.11 Kiertävän kuluttajapalvelun tarjoajan ilmoituksen käsittely (KuTuL 6 §)
 kiertävää kuluttajapalvelua tarjoava toiminnanharjoittaja tiedottaa toiminnastaan lomakkeella
Tiedotus kiertävästä kuluttajapalveluntarjoajasta (Laukaan kunnan internet-sivut)
 kiertävällä palveluntarjoajalla tarkoitetaan toiminnanharjoittajaa, joka tarjoaa palveluaan vuoron perään useammalla eri alueella. Palvelu voi olla esimerkiksi tivoli, sirkus, benji-hypyn
järjestäjä tai tatuoija.
 toiminnanharjoittaja tiedottaa toiminnastaan hyvissä ajoissa sen kunnan valvontaviranomaiselle, jonka alueella palvelua tarjotaan
 ilmoitukseen kirjataan ilmoituksen saapumispäivämäärä
 ilmoituksen tiedot otetaan vastaan ja ilmoituslomake mapitetaan
 ilmoituksen käsittelystä ei peritä maksua
43
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
5.1.12 Kuluttajapalvelukseen liittyvän ilmoituksen/valituksen käsittely (KuTuL 8 §)
 kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 8 §:n mukainen ilmoitus vaarallisesta kuluttajapalvelusta
kunnan valvontaviranomaiselle
 asia tulee käsiteltäväksi joko asiakkaan tai palvelun tarjoajan tekemän ilmoituksen perusteella
 vastaanotetaan ja kirjataan ilmoitus TerveKuulle
 laaditaan vastaanottovahvistus/lisäselvityspyyntö TerveKuulla ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle
 vastaanottovahvistuksen/lisäselvityspyynnön toiste arkistoidaan
5.1.13 Suureen yleisötilaisuuteen liittyvän ilmoituksen käsittely (KuTuL, EL ja TsL)
 toimija tekee ilmoituksen yleisötilaisuudesta, jossa ennakoidaan olevan yhtä aikaa vähintään
500 vierailijaa. Ilmoitus tehdään valvontaviranomaiselle Laukaan ympäristöterveydenhuollon
lomakkeella Suuri yleisötilaisuus vähintään 30 vuorokautta ennen yleisötilaisuutta.
 kirjataan ilmoitukseen ilmoituksen saapumispäivämäärä
 kirjataan toimijan tiedot TerveKuulle ja siirretään ne Mitpa:an
 lähetetään toimijalle ilmoituksen käsittelystä vastaanottovahvistus
 vastaanottovahvistuksen toiste ja ilmoituslomake arkistoidaan
 ilmoituksen käsittelystä ei peritä maksua
5.1.14 Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupahakemuksen käsittely
 elinkeinonharjoittaja tekee myyntilupahakemuksen omavalvontasuunnitelmineen Valviran
valtakunnallisella sähköisellä hakemuksella. Sähköinen hakemus ohjautuu järjestelmässä automaattisesti oikean kunnan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi.
 hakemus tehdään riittävän ajoissa ennen myyntipaikan avaamista
 kirjataan hakemukseen hakemuksen saapumispäivämäärä
 tarkastetaan hakemus ja pyydetään täydentäviä tietoja, mikäli hakemuksesta puuttuu tietoja
 tehdään lupapäätös TerveKuulla (lupapäätöspohjalle)
 hakemuksesta annettu allekirjoitettu lupapäätös muutoksenhakuohjeineen lähetetään hakijalle. Päätöksen liitteenä lähetetään esillä pidettävä myyntilupa-asiakirja.
 vähittäismyyntilupahakemus ja lupapäätös arkistoidaan
 ilmoitetaan tiedot myönnetystä myyntiluvasta Valviralle ja annetaan päätös tiedoksi ympäristöterveyslautakunnalle
 laskutetaan myyntiluvasta hakijalta taksan mukainen maksu. Kielteisestä lupapäätöksestä
maksua ei peritä.
44
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
 tupakan myyntiluvan vuotuinen valvontamaksu laskutetaan myyntiluvan haltijoilta kalenterivuosittain luvan myöntämispäivää seuraavilta vuosilta
5.1.15 Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupahakemuksen käsittely
 elinkeinonharjoittaja tekee kirjallisen hakemuksen Laukaan ympäristöterveydenhuollon lomakkeella Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin. Hakemuksen liitteenä toimitetaan omavalvontasuunnitelma.
 hakemus tehdään riittävän ajoissa ennen myyntipaikan avaamista
 hakemukseen kirjataan hakemuksen saapumispäivämäärä
 tarkastetaan hakemus ja pyydetään täydentäviä tietoja, mikäli hakemuksesta puuttuu tietoja
 tehdään lupapäätös TerveKuulla (lupapäätöspohja)
 lähetetään hakemuksesta annettu allekirjoitettu lupapäätös muutoksenhakuohjeineen hakijalle
 vähittäismyyntilupahakemus ja lupapäätös arkistoidaan
 ilmoitetaan tiedot myönnetystä myyntiluvasta Fimeaan ja annetaan päätös tiedoksi ympäristöterveyslautakunnalle
 laskutetaan lupahakemuksen käsittelystä taksan mukainen maksu
5.1.16 Ilmoitus tupakkatuotteiden/nikotiinivalmisteiden lupahakemuksen tietojen muutoksesta
tai myynnin lopettamisesta
 elinkeinonharjoittaja tekee kirjallisena tai sähköpostitse vapaamuotoisen ilmoituksen tietojen
muutoksesta tai myynnin lopettamisesta
 kirjataan ilmoituksen tiedoksisaannista TerveKuulle ja lähetetään tästä vastaanottovahvistus
toiminnanharjoittajalle
 tupakkatuotteiden myynnin lopettamisesta viranomainen ilmoittaa tiedot Valviran ylläpitämään sähköiseen tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluparekisteriin
 nikotiinivalmisteiden myynnin lopettamisesta viranomainen ilmoittaa tiedot Fimeaan
45
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
5.2 Muut (valitukset, lausuntojen antaminen, näytteenotto ym.)
Seuraavissa luvuissa on esitetty kaikki muut toimenpidemallit, jotka eivät liity ilmoitusten/hakemusten käsittelyyn. Tähän on koottuna menettelyohjeet valitusten käsittelyyn, lausuntojen, valvontamääräysten ja hallinnollisten pakkokeinojen antamiseen, tehtävien delegoimiseen sekä näytteenottoon.
5.2.1 Elintarvikkeen virheellisyyteen liittyvän valituksen käsittely (myynti, tarjoilu ja valmistus)
 asiakas tekee kirjallisen tai suullisen valituksen
 puhelimitse saapuva valitus kirjataan ylös
 kohdetta valvova terveystarkastaja on yhteydessä kyseiseen toiminnanharjoittajaan ja tekee
tarvittaessa näytteenotto- ja tarkastuskäynnin kohteeseen
 tarkastuskäynnistä laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla. Tarvittaessa annetaan kirjallinen korjauskehotus.
 näytteenotto ja tarkastuskäynti ovat maksuttomia toimijalle. Maksajana on Laukaan ympäristöterveydenhuolto.
5.2.2 Talousveden laatua koskevan valituksen käsittely
 talousveden laatua koskevan valituksen saapuminen
 vastaanotetaan ja kirjataan valitus TerveKuulle
 otetaan yhteyttä vesilaitokseen, hankitaan lisätietoja asiasta
 tehdään vesilaitoksen erityissuunnitelman mukaiset toimenpiteet ja suoritetaan alustava tiedotus
 selvitetään onko talousveden laatu haitaksi terveydelle. Mikäli on, tehdään epidemiaselvitystä
kohdan 5.2.4 Toiminta mahdollisissa erityistilanteissa -toimenpidemallin mukaisesti.
 mikäli talousveden laadun terveyshaitasta ei varmaa tietoa, jatketaan selvitystyötä tämän toimenpidemallin mukaisesti
 tehdään talousvedestä aistinvarainen arviointi sekä näytteenotto. Tehdään kohteeseen tarkastus.
 arvioidaan tilanne ja tiedotetaan asiasta. Tarvittaessa annetaan veden keittokehotus tai väliaikainen käyttökielto* terveydensuojelulain 20 § mukaisesti. Tilannearviossa käytetään hyväksi
Valviran Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa -opasta, Vesihuoltolaitoksen
kriisiviestintäohjetta, terveysvaara-kansiota sekä Laukaan ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden valmiussuunnitelmaa.
 tehdään uusi tilannearvio, kun tutkimustulokset ovat saapuneet. Mikäli tulokset eivät täytä
laatuvaatimuksia, tiedotetaan siitä AVI:lle.
 laaditaan tarkastuskertomus ja tarvittaessa annetaan toimenpidemääräys* ja/tai määräys hakea terveydensuojelulain 17 §:n mukainen poikkeuslupa AVI:sta
 toimenpiteet on tehty TAI lisätietoja on ilmennyt
46
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
 tehdään uusi tilannearvio. Tarvittaessa tehdään tarkastus tai näytteenotto. Mahdolliset lisätoimenpiteet (tarkastuskertomus ja tarvittaessa toimenpidemääräys ja/tai määräys hakea TsL 17
§:n mukainen poikkeuslupa AVI:sta).
 mikäli tilanne on ohi, perutaan keittokehotus tai käyttökielto. Päätös poikkeusluvan tarpeettomuudesta lähetetään tiedoksi AVI:in.
 tiedotetaan asiasta
 tilanteen seuraaminen ja tarvittaessa ohjeiden päivitys
* kuuleminen voidaan jättää tekemättä, koska sen aiheuttama viivytys voi aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle (Hallintolaki 34 §).
5.2.3 Sisäilman laatuun liittyvän valituksen käsittely
 tarkastuspyyntö tai ilmoitus asunnon tai muun tilan terveyshaitasta saapuu
 kirjataan yhteydenottona TerveKuulle
 tehdään kohteeseen tarkastuskäynti ja laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla. Tarkastuskertomuksessa annetaan tarvittavat toimenpide- tai korjauskehotukset määräajalla. Tarkastuskäynti ja siihen kulunut työaika kirjataan TerveKuulle.
 tarvittaessa otetaan kohteesta näytteitä, jotka lähetetään laboratorioon tutkittaviksi. Näytteenotto sekä siihen kulunut työaika sekä näytteiden tutkimustulokset kirjataan TerveKuulle.
 tarvittaessa pyydetään asiantuntijalausunto
 määräajan jälkeen tehdään tarkastus kohteeseen tai saadaan selvitysasiakirja. Laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla ja lähetetään se asianosaisille (kiinteistön omistaja, isännöitsijä,
asukas).
 mikäli korjauskehotusta ei ole noudatettu, annetaan määräys asumis- tai käyttökiellosta tai
määräys terveyshaitan poistamiseksi
5.2.4 Toiminta mahdollisissa erityistilanteissa, esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyt, vesivälitteiset
saastumisepäilyt, kemikaalipäästöt ym.
 toimitaan Laukaan ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden valmiussuunnitelman mukaisesti
 erityistilanteiden valmiussuunnitelma löytyy kirjallisena ympäristöterveydenhuollon toimistosihteerin arkistosta sekä sähköisenä ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalta yhteiseltä verkkoasemalta.
47
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
5.2.5 Valvontamääräykset ja hallinnolliset pakkokeinot sekä tehtävien delegoinnit
Valvontamääräys
 asia tulee vireille, kun toiminnanharjoittaja on jättänyt noudattamatta viranhaltijan toimenpide-/korjauskehotukset määräaikaan mennessä
 lähetetään toiminnanharjoittajalle/asianosaisille kuulemiskirje saantitodistuksella koskien
valvontamääräystä ja mahdollista hallintopakon käyttämistä
 mahdollinen vastine saapuu toiminnanharjoittajalta/asianosaisilta
 mikäli rikettä tai puutetta ei edelleenkään korjata, annetaan valvontamääräys määräajalla
 tarvittaessa ympäristöterveyslautakunta asettaa hallintopakon
 annetaan päätös valitusosoituksineen tiedoksi asianosaiselle saantitodistuksella
 mahdollinen muutoksenhaku
 määräajan jälkeen (mikäli päätöksestä ei valiteta) tehdään tarkastus kohteeseen ja lähetetään
tarkastuskertomus asianosaiselle tiedoksi
Hallintopakko (sakon/uhan asettaminen)
 lähetetään asianosaiselle kuulemiskirje saantitodistuksella koskien valvontamääräyksen laiminlyöntiä ja hallintopakon (uhkasakon) toimeenpanoa
 mahdollisen vastineen saapuminen asianosaiselta
 asetetaan uhkasakko/teettämis- tai keskeyttämisuhka
 lähetetään päätös valitusosoituksineen saantitodistuksella asianosaiselle
 mahdollinen muutoksenhaku
Tehtävien delegoinnit
 kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaa lautakunnille
 ympäristöterveyslautakunta delegoi toimivaltaansa toimikaudekseen edelleen alaisilleen viranhaltijoille
 mikäli tehtävää ei ole delegoitu viranhaltijoille, asiasta päättää ympäristöterveyslautakunta
Ympäristöterveyslautakunnan antama toimivallan delegointiluettelo alaisilleen viranhaltijoille sijaitsee ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. Luettelossa
on kerrottu säädös ja sen perusteella ratkaistava asia sekä asian ratkaiseva viranhaltija.
5.2.6 Lausunnon antaminen
 lausuntopyyntö saapuu joko postitse tai sähköpostitse
 kirjataan lausuntopyyntö asianhallintajärjestelmään, jolloin lausuntopyyntö saa diaarinumeron
 mikäli lausuntopyyntö koskee valvontakohteita tai rakennuslupia (viranhaltijalausunnot), tehdään lausunto TerveKuulla
 ympäristöterveyslautakunnan antama lausunto löytyy lautakunnan pöytäkirjoista
48
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
 kirjataan lausuntoon tiedot ainakin lausunnon antajasta, käytetystä aineistosta ja sovelletusta
lainsäädännöstä/normistosta. Lisätietoihin voidaan ilmoittaa halukkuudesta antaa uusi lausunto, mikäli lisätietoja ilmenee tai materiaaliin tehdään muutoksia. Tässä voidaan myös huomauttaa lisätietojen tarpeesta, mikäli olennaisia tietoja puuttuu. Lausunnossa voidaan toistaa
myös toisten tahojen antamia lausuntoja.
 lähetetään lausunto lausuntoa pyytäneelle taholle
 arkistoidaan lausunnon toiste
5.2.7 Näytteenotto
 näytteenotto toteutetaan Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti tai muun syyn seurauksena (esim. asiakkaiden yhteydenotot, epäilys terveyshaitasta tai
ruokamyrkytyksestä jne.)
 valmistellaan näytteenotto (laboratoriolähetteiden täyttäminen 3 kappaleena, pullojen/muiden välineiden merkitseminen ym.)
 näytteenotossa yksi näytteenottotodistus (= laboratoriolähete) jää toimijalle, yksi laboratoriolle ja yksi terveystarkastajalle. Terveystarkastajalle jäävä lähete arkistoidaan.
 näytteenoton jälkeen näytteet viedään laboratorioon
 kirjataan näytteenotto ja siihen käytetty työaika TerveKuulle
 tehdään näytteenotosta laskutusmääräys TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi
TerveKuun kautta toimistosihteerille.
 laskutetaan näytteenotosta taksan mukainen maksu
 tulokset saapuvat terveystarkastajien yhteiseen sähköpostiin, josta ne kirjataan TerveKuulle.
Tarkastetaan tulokset ja tarvittaessa ryhdytään jatkotoimenpiteisiin.
49
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6. TARKASTUSOHJEET
6.1 Elintarvikevalvonta
Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja
laadusta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen
turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnan tehtävä on puolestaan varmistua siitä, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja elintarvikkeen turvallisuus,
jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa.
Elintarvikevalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset tehdään Laukaan ympäristöterveydenhuollon
valvontasuunnitelman liitteenä 2 olevan elintarvikevalvonnan tarkastussuunnitelman mukaisesti.
Elintarvikenäytteiden suunnitelmallinen näytteenotto tapahtuu valvontasuunnitelman liitteen 3 (elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma) mukaisesti. Näytteenotto tapahtuu luvussa 7 esitettyjen
näytteenotto-ohjeiden mukaisesti.
6.1.1 Oiva-tarkastukset (ilmoitetut elintarvikehuoneistot)
Oivassa arvioidaan hymynaamoin yrityksen elintarviketurvallisuutta, kuten elintarvikehygieniaa ja
tuoteturvallisuutta. Parhaimman hymyn saamiseen edellytetään lain noudattamista. Arvosanat määräytyvät neliportaisen Oiva-hymynaama-asteikon perusteella. Arviointiasteikon arvosanat määräytyvät seuraavasti:
Oivallinen
Toiminta on vaatimusten mukaista.
Hyvä
Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä
johda kuluttajaa harhaan.
Korjattavaa
Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa, minkä jälkeen tehdään uusintatarkastus.
Huono
Toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa oleellisesti harhaan. Epäkohdat on korjattava välittömästi, mikä varmistetaan tekemällä uusintatarkastus ja käynnistämällä elintarvikelain mukaiset hallinnolliset pakkokeinot.
50
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Tarkastuksen tulos määräytyy sen perusteella, mikä on tarkastettujen kohtien heikoin arvosana. Mikäli tulos on jokin muu kuin Oivallinen, lisätään raporttiin kirjallinen selitys (ns. Oiva-huomio).
Oiva-tarkastuksia tehdään seuraavissa valvontakohteissa:
 elintarvikkeiden vähittäismyynti, grilli- tai pikaruokatoiminta, kahvilatoiminta, pubitoiminta,
laitoskeittiötoiminta, keskuskeittiötoiminta, pitopalvelu, tarjoilukeittiötoiminta
 leipomot ja muut valmistuslaitokset, tukkumyynti
 liha-, kala-, muna- ja maitoalan laitokset, varastolaitos
Oiva-tarkastuksia ei tehdä seuraavissa valvontakohteissa: ulkomyynti (mm. torimyynti), liikkuvat
elintarvikehuoneistot ja alkutuotantopaikat.
Oiva-tarkastuksissa käytetään Oiva-yleisohjetta ja Oiva-arviointiohjeita, joihin sisältyvät Eviran ohjeet nro 10205 - 10262 (päivitetty 12.1.2015). Oiva-järjestelmän mukaisen arvioinnin apuna käytetään lisäksi Eviran julkaisemaa ohjetta nro 16025 Ohje ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta.
Kohdat Tarkastuksen valmistelu, Tarkastuksella tarvittavat välineet ja Tarkastuksen jälkeen tehtävät
toimenpiteet koskevat sekä alkutarkastusta, valvontasuunnitelman mukaista tarkastusta että valituksen johdosta tehtävää tarkastusta.
Tarkastuksen valmistelu
 alkutarkastus: perehdytään ilmoitukseen ja omavalvontasuunnitelmaan
 suunnitelmallinen tarkastus: perehdytään kohteen tietoihin
 aikaisemmat tarkastuskertomukset
 kauppojen omavalvonnan tiedot. Apuna voidaan käyttää PTY:n (päivittäistavarakauppa ry) sähköistä omavalvonnan tietopankkia, josta löytyy ainakin ketjussa toimivien kauppojen omavalvontatiedot. Tietopankkiin tarvitaan käyttäjätunnukset.
 valitustapaus: perehdytään aikaisempiin tarkastuskertomuksiin
Tarkastuksella tarvittavat välineet
 muistiinpanovälineet
 Oiva-tarkastuslomake
 Oiva-ohjeet
 lämpötilamittari
 virkakortti
Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet
 alkutarkastus ja suunnitelmallinen tarkastus: laaditaan tarkastuskertomus (Oiva-raportti) TerveKuulla, josta se siirtyy Mitpa:an ja sieltä Eviranettiin. Eviranetissä olevat tiedot (Oiva-raportti) julkaistaan www.oivahymy.fi sivustolla. Oiva-raportti tallennetaan myös pdf:nä ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalle yhteiselle verkkoasemalle.
51
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ





Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
toimijalle muodostuu Oiva-raportti sekä erillinen yksityiskohtaisempi tarkastuskertomus. Raportti ja tarkastuskertomus siirtyvät automaattisesti Mitpa:sta Postin kautta toimitettaviksi toimijalle.
valitustapaus: laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla, tarkastuskertomusta ei lähetetä toimijalle. Tarvittaessa annetaan toimijalle kirjallinen korjauskehotus.
tehdään laskutusmääräys tarkastuksesta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi
laskutetaan tarkastuksesta taksan mukainen maksu. Valitustapauksessa tarkastus ja mahdollinen näytteenotto ovat toimijalle maksuttomia, maksajana on Laukaan ympäristöterveydenhuolto.
Alkutarkastus
 tarkastusajankohta sovitaan toimijan kanssa ennakkoon. Tarkastus liittyy materiaali- ja laitteistoratkaisuihin, joiden tarkastamisessa toimijan läsnäolo on suotavaa.
 tarkastus tehdään 1 – 6 kuukauden sisällä toiminnan aloittamisesta, toiminnasta riippuen. Tarkastusajankohta määräytyy seuraavien seikkojen mukaan:
 pakkaamattomien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistus, myynti, tarjoilu,
säilytys, kuljetus tai niiden käsittely – tarkastus viimeistään 1 kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta
 pakkaamattomien ei-helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistus, myynti, tarjoilu, säilytys, kuljetus tai niiden käsittely tai pakattujen helposti pilaantuvien elintarvikkeiden säilytys, kuljetus ja myynti – tarkastus viimeistään 3 kuukauden kuluttua
toiminnan aloittamisesta
 ainoastaan pakattujen elintarvikkeiden (eivät säilyäkseen vaadi kylmä- tai kuumasäilytystä) myynti, säilytys tai niiden käsittely – tarkastus viimeistään 6 kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta
 varmistetaan, että elintarvikehuoneiston
 toiminnan luonne ja laajuus vastaavat ilmoitettua
 tilat, tilojen koko ja riittävyys, sijoittelu, rakenteelliset ratkaisut ja kunto sekä huoneiston varustelu täyttävät säädösten vaatimukset ja soveltuvat ilmoitettuun ja harjoitettavaan toimintaan
 omavalvontasuunnitelma on toimintaan nähden riittävä ja omavalvonnalle on nimetty
vastuuhenkilö
 lisäksi voidaan tarkastaa siisteystasoa, toiminnan hygieniaa ja omavalvonnan kirjauksia
 arvioidaan alkutarkastuksen aikana onko ilmoituksen perusteella tehty vuosittainen tarkastustiheys toiminnan riskiin nähden oikea. Tämän jälkeen elintarvikehuoneiston toiminnan valvontaa jatketaan suunnitelmallisilla valvontakäynneillä.
52
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus
Tarkastus tehdään Oiva-arviointiohjeiden mukaisesti. Jokaisella tarkastuskerralla sekä mahdollisen
uusintatarkastuksen yhteydessä tarkastetaan seuraavat asiat (Oiva-arviointiohjeet ilmoitetuille elintarvikehuoneistoille 1.1.2015 alkaen):
 elintarvikehuoneiston omavalvontasuunnitelman olemassaolo (elintarvikehuoneistoilmoitus)
 omavalvontasuunnitelman ja siihen liittyvän kirjanpidon tarkastettavuus (elintarvikehuoneistoilmoitus)
 omavalvontaan liittyvän kirjanpidon säilytys (elintarvikehuoneistoilmoitus)
 tilojen yleinen siisteys ja puhtaus
 työvälineiden ja laitteiden puhtaus
 siivousvälinetilan ja siivousvälineiden puhtaus
 henkilökunnan työtapojen hygieenisyys
 käsihygienia
 työvaatteet
 kylmänä säilytettävät elintarvikkeet
 kuumana säilytettävät elintarvikkeet
 jäähdytys
 tuotteiden säilyvyyden ja myyntiajan hallinta myynnissä
 tuotteiden säilyvyyden ja myyntiajan hallinta tarjoilussa
 erillään pito ja ristikontaminaatio
 Oiva-raportin esilläpito
Vähintään joka kolmas vuosi tarkastetaan kaikki muut kohdat Oiva-ohjeesta. Mikäli kohteessa huomataan jokin epäkohta, jota ei ajateltu tarkastettavan sillä kertaa, tarkastetaan myös se. Jos yritys on
tehnyt elintarvikehuoneistoilmoituksen, tarkastetaan myös jokaisella tarkastuskerralla tarkastettavien
asioiden lisäksi kohdat 1 (omavalvontasuunnitelma) ja 2 (tilojen ja välineiden soveltuvuus, riittävyys
ja kunnossapito).
Valituksen johdosta tehtävä tarkastus
Valitustapauksissa keskitytään valituksen aiheeseen. Mahdollisesti tehdään myös näytteenottoa (kts.
7. Näytteenotto-ohjeet). Ruokamyrkytystapauksissa elintarvikenäyte toimitetaan mahdollisimman
nopeasti laboratorioon. Mikäli näyte otetaan esimerkiksi perjantai-iltapäivällä, pakastetaan näyte ja
toimitetaan se laboratorioon maanantaiaamuna.
6.1.2 Oiva-tarkastukset (hyväksytyt elintarvikehuoneistot)
Tarkastuksilla käytetään Eviran laatimaa Oiva-arviointiohjeita hyväksytyille elintarvikehuoneistoille.
Tarkastukset tehdään pääosin samalla periaatteella kuin, mitä on esitetty kohdassa 6.1.1 Oiva tarkastukset (ilmoitetut elintarvikehuoneistot).
53
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.1.3 Alkutuotanto (maidontuotantotilat)
Maidon alkutuotantoa on eläintenpito, lypsy, lypsyn valmistelu ja suoritusta avustavat toimenpiteet
sekä raakamaidolle lypsyn jälkeen tehtävät toimenpiteet (ilmanerotus, siivilöinti, jäähdytys), joiden
tarkoitus on saattaa maito luovutuskuntoon. Näiden lisäksi alkutuotannon toimintaa on maidon kuljetus ja varastointi tilalla sekä raakamaidon vähäisten määrien myynti suoraan kuluttajalle maidontuotantotilalla (enintään 2500 kg raakamaitoa ja enintään 2500 kg ternimaitoa vuodessa). Alkutuotannoksi katsotaan myös vähäisten ternimaitomäärien jäädyttäminen ja jäädytetyn ternimaidon toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin enintään 2500 kg / vuosi.
Maidontuotantotilalla tulee tehdä hygieniatarkastus kerran kolmessa vuodessa. Riskiarvioinnin perusteella tarkastustiheyttä voidaan lisätä. Riskitekijöiden arvioinnissa huomioitavia seikkoja ovat
mm. tilan aikaisempi tarkastushistoria, käytettävän veden lähde, lypsytapa ja erityisesti raakamaidon
myynti suoraan kuluttajille. Eviran suositus on, että suoraan kuluttajille raakamaitoa myyvät maitotilat tarkastettaisiin vähintään kerran vuodessa.
Maidontuotantotilojen tarkastuksessa käytetään Eviran malliasiakirjaa 10127/2 Maidontuotantotilan
hygieniatarkastuskertomus, ohje ja Eviran mallilomaketta Maidontuotantotilan hygieniatarkastuskertomus, lomake.
 laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla. Lähetetään se toiminnanharjoittajalle sekä tarvittaessa AVI:lle, mikäli tarkastuskertomus sisältää toimenpidekehotuksia.
 kirjataan käytetty työaika TerveKuulle
 tehdään laskutusmääräys tarkastuksesta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi
 laskutetaan taksan mukainen maksu
 mikäli on annettu toimenpidekehotuksia, tehdään uusintatarkastus määräajan kuluttua
54
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.2 Terveydensuojelulain mukainen valvonta
Terveydensuojelulain (763/1994) mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö tarkastuskohteessa sellaisia tekijöitä tai olosuhteita, joiden vuoksi
terveyshaitta voi syntyä. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä
mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten.
Terveydensuojelulain mukaiset kohteet on tarkastettava riittävän usein ja siten, että oleellisimmat
terveydensuojelun näkökohdat tulevat katetuiksi tarkastuksissa. Suunnitelmallisen valvonnan kohteet
jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määritetään valvontakohdetyypin yleinen tarkastustiheys. Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman liitteessä 4 on terveydensuojelun tarkastussuunnitelma, jonka mukaisesti suunnitelmalliset tarkastukset suoritetaan. Terveydensuojelukohteiden suunnitelmallisten näytteiden näytteenotto tapahtuu valvontasuunnitelman liitteenä 5
olevan terveydensuojelun yleisen näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Näytteenotossa käytetään luvun 7 näytteenotto-ohjeita.
Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja
jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Nämä kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piirin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 §). Näiden kohteiden valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. Talousvettä toimittavat laitokset kuuluvat ennakkohyväksynnän
piiriin (TsL 18 §).
Taulukkoon 9 on koottu yhteen kaikkien terveydensuojelulain mukaisten kohteiden tarkastusohjeiden
osalta kohdat Tarkastuksen valmistelu, Tarkastuksella tarvittavat välineet sekä Tarkastuksen jälkeen
tehtävät toimenpiteet.
55
Laadittu
12.3.2015
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Taulukko 9. Kaikkien TsL kohteiden tarkastusohjeiden osalta yleisesti kohdat Tarkastuksen valmistelu, Tarkastuksella tarvittavat välineet sekä
Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet.
TARKASTUSTYYPPI
Tarkastuksen
valmistelu
Ilmoituksen/hakemuksen käsittelyyn liittyvä
tarkastus (TsL 13 tai 18 §)
 sovitaan tarkastusajankohdasta, varataan
toiminnasta vastaavalle mahdollisuus osallistua tarkastukseen
 tutustutaan ilmoitus-/hakemusasiakirjoihin

Tarkastuksella
tarvittavat
välineet
Tarkastuksen
jälkeen
tehtävät
toimenpiteet












kopio ilmoituksesta/hakemuksesta TAI
muistiinpanot
muistiinpanovälineet
kamera
virkakortti
ilmoituksen/hakemuksen käsittelyyn liittyvä
tarkastusohje
laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla
lähetetään tarkastuskertomus ilmoittajalle
tehdään ilmoituksen johdosta päätös
arkistoidaan tarkastuskertomuksen ja hyväksymispäätöksen toisteet ja hakemus-/ilmoituslomake
tehdään laskutusmääräys TerveKuulle ilmoituksen/hakemuksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun
kautta toimistosihteerille
laskutetaan taksan mukaisesti
tehdään uusintatarkastus määräajan kuluttua, jos päätöksessä ehtoja tai määräyksiä













Valvontasuunnitelman mukainen
tarkastus
sovitaan tarkastusajankohdasta, varataan
toiminnasta vastaavalle mahdollisuus osallistua tarkastukseen
tutustutaan toiminnasta tehtyyn päätökseen
ja aikaisempiin pöytäkirjoihin
kopiot aiemmista asiakirjoista TAI muistiinpanot
kamera
virkakortti
suunnitelmallisen tarkastuksen tarkastusohje
lähetetään tarkastuskertomus toiminnasta
vastaavalle
tehdään laskutusmääräys tarkastuksesta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille.
laskutetaan taksan mukaisesti
tehdään uusintatarkastus määräajan kuluttua, mikäli tarkastuskertomus sisältää toimenpidekehotuksia











Valituksen johdosta tehtävä
tarkastus
tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla,
mikä saattaa rajoittaa tarkastukseen osallistuvien määrää. Toiminnasta vastaavalle on
kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua
tarkastukseen.
tutustutaan toiminnasta tehtyyn päätökseen
ja aikaisempiin pöytäkirjoihin
kopio valituksesta TAI muistiinpanot
kamera
virkakortti
suunnitelmallisen tarkastuksen tarkastusohje
lähetetään tarkastuskertomus toiminnasta
vastaavalle sekä tarkastuskertomuksen toiste
valittajalle
tehdään uusintatarkastus määräajan kuluttua, mikäli tarkastuskertomus sisältää toimenpidekehotuksia
56
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.2.1 TARKASTUSOHJE: Julkiset huvi-, majoitus- ja kokoontumishuoneistot
Tämä ohje sisältää ohjeistuksen terveydensuojelulain 13 § mukaisen ilmoituksen käsittelyyn liittyvän
tarkastuksen sekä valituksen johdosta tehtävän tarkastuksen tekemiseen. Valvontasuunnitelman mukaista tarkastusta tehdään osaan kohteista, kuten lasten ja nuorten kohteisiin, majoitustoimintoihin ja
-huoneistoihin sekä yleisiin liikuntatiloihin. Ohjetta voidaan myös käyttää lausuntoja annettaessa esimerkiksi rakennuslupahakemukseen liittyen.
Tarkastuksen aikana huomioidaan TsL:n 2 §, 22 §, 26 § ja 30 § sekä TsA 11 §, 12 § ja 14 § mukaiset
asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun kannalta.
Ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus
Rakennus- ja palotarkastajan osallistuminen tarkastukseen on suotavaa ja vähentää ristiriitaisuuksia
eri viranomaisten toiminnassa.
Tarkastettavat asiat:
 kaavamääräykset ja tilojen rakennustekninen käyttötarkoitus
 toimintojen jakautuminen huoneistossa
 tilojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus
 pintojen kunto ja puhdistettavuus
 talousveden laatu ja saantitapa
 huoneistojen pintamateriaaleina tulee välttää epäpuhtauksia kerääviä suuria pintoja (kokolattiamatot, yms.), pois lukien akustiikan parantamiseen tarkoitetut rakenteet
 jos kuitenkin esimerkiksi hotellien huoneisiin asennetaan kokolattiamatot, tulisi voimakkaasti allergisille olla huoneet, joissa ei ole pölyä kerääviä materiaaleja (allergiahuoneet)
 huoneistoissa tai niiden välittömässä läheisyydessä tulee olla ihmisten määrään nähden riittävä määrä miehille ja naisille soveltuvia käymälöitä
 omat asianmukaisesti varustetut tilat siivousvälineiden varastointiin
 riittävä määrä siivousvälinevarastoja toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan
 tilojen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon mittauspöytäkirjat
 tulee olla vähintään koneellinen poistoilmanvaihto ja raitisilmaventtiilit
 riittävä määrä korvausilman tuloventtiilejä, venttiilit sijoitettu siten, että korvausilma
on puhdasta
 ilmanvaihtojärjestelmälle tulee olla laadittu huoltosuunnitelma
 ilmanvaihdon tulee olla aina toiminnassa, vähintään pienellä teholla
 ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtauksen tulee olla riittävä huoneistoa käyttävien ihmisten määrään nähden (vrt. Rakennusmääräyskokoelma osa D2)
 melu (vrt. Asumisterveysohje)
 huoneistot tulee rakentaa siten, ettei ulkoa sisään tai huoneistosta toiseen kantaudu
häiritsevää melua
57
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015



myöskään huoneiston omat ilmanvaihtolaitteet eivät saa aiheuttaa häiritsevää melua
arvioidaan huoneiston edellytykset saavuttaa seuraavat meluun liittyvät suositusarvot
(ei tehdä mittauksia)
pihan toiminnot (liikenne, ilman laatu, pintavesien käsittely, lumen käsittely, jätehuolto)
Huom! Suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään ainoastaan lasten ja nuorten kohteisiin, majoitustoimintoihin ja -huoneistoihin sekä yleisiin liikuntatiloihin.
 toiminnan päätöksenmukaisuus
 toteutetut ja suunnitellut muutokset toiminnassa
 arvioidaan tilojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus
 tilojen siisteys ja puhtaus
 havainnoidaan valoisuutta, lämpöä, sisäilman laatua, vedon tuntua, kosteutta, epämiellyttäviä
hajuja ym. vastaavia tekijöitä (tarvittaessa tehdään alustavia mittauksia, yleisesti ottaen toiminnanharjoittaja teettää tarvittavat mittaukset)
 toimintatavat tiloissa
 tarvittaessa tuhoeläinten torjunta
Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnasta
vastaavalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastus tehdään suunnitelmallisen tarkastuksen ohjeen mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen.
58
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.2.2 TARKASTUSOHJE: Yleiset saunat
Tämä ohje sisältää ohjeistukset sekä ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvän tarkastuksen, valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen että valituksen johdosta tehtävän tarkastuksen tekemiseen.
Tarkastuksella arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun kannalta. Rakennus- ja palotarkastajan osallistuminen tarkastukseen on suotavaa.
 kaavamääräykset ja tilojen rakennustekninen käyttötarkoitus
 tilojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus
 pintojen kunto ja puhdistettavuus (pintamateriaalit)
 tiloissa tai niiden välittömässä läheisyydessä tulee olla ihmisten määrään nähden riittävä
määrä miehille ja naisille soveltuvia käymälöitä
 riittävä määrä siivousvälineiden varastointitiloja (toiminnan luonne ja laajuus)
 tilojen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon mittauspöytäkirjat
 toteutetut ja suunnitellut muutokset toiminnassa
 tilojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus (pukuhuone, pesuhuone, saunatilat)
 tilojen siisteys, puhtaus ja kunto (pinnat, kalusteet)
 havainnoidaan valoisuutta, lämpöä, sisäilman laatua, vedon tuntua ym. vastaavia tekijöitä.
 seurataan merkkejä kosteudesta sekä epämiellyttäviä hajuja
 toimintatavat tiloissa
 tarvittaessa tuhoeläinten torjunta
Tarkastukseen voidaan sisällyttää myös pintapuhtausnäytteiden näytteenottoa (kts. 7. Näytteenottoohjeet).
Valitustapauksissa tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnanharjoittajalle pitää kuitenkin varata mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastus
tehdään suunnitelmallisen tarkastuksen ohjeiden mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen.
59
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.2.3 TARKASTUSOHJE: Yleiset uimahallit, uima-altaat, uimalat ja kylpylät
Tämä ohje sisältää ohjeet sekä TsL:n 13 § mukaisen ilmoituksen käsittelyyn liittyvään tarkastukseen,
että suunnitelmalliseen tarkastukseen. Valitustapauksessa sovelletaan suunnitelmalliseen tarkastukseen käytettävää tarkastusohjetta. Tarkastus voidaan yhdistää myös kuluttajaturvallisuustarkastukseen sekä uimaveden että pintahygienian näytteenottoon (kts. 7. Näytteenotto-ohjeet). Tätä ohjetta
voidaan hyödyntää myös annettaessa lausuntoa esimerkiksi rakennuslupaa haettaessa.
Uimahallit, kylpylät ja uima-altaat ovat kohteita, joissa valvotaan rakenteita, olosuhteita ja veden
laatua. Uimahallien, kylpylöiden, uima-altaiden ja kylpylöiden toiminnalle asetetaan vaatimuksia:




terveydensuojelulaissa (763/1994)
terveydensuojeluasetuksessa (1280/1994)
STM:n asetuksessa uimahallien, kylpylöiden, ym. edellä mainittujen kohteiden allasvesien
laadusta ja valvontatutkimuksista (allasvesiasetus 315/2002)
STM:n asetuksessa uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja allasvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta
(1350/2006)
Allasvesiasetus ei koske seuraavia kohteita:






altaita, joiden vesi vaihdetaan jokaisen käyttäjän välillä
taloyhtiöiden altaita, joita käyttävät vai kyseisen taloyhtiön asukkaat
porealtaita ja vastaavia, jotka asiakas itse täyttää ja tyhjentää
kahluualtaita, joissa ei ole jatkuvaa veden käsittelyä
vesiliukumäkien altaita, joihin vesi otetaan suoraan luonnosta tai vesijohtoverkostosta tai vastaavalla tavalla
siirrettäviä altaita (esim. paljut), joissa ei ole veden kierrätystä ja puhdistusta
Näiden valvonnasta sovitaan ylläpitäjän kanssa erikseen. Jos valituksia ilmenee, suoritetaan tarkastus
sovittuna ajankohtana ja otetaan näytteitä tarvittaessa.
Tarkastuksella tarkastetaan terveydensuojelulain 2 §, 28 – 30 § sekä Sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksen (315/2002), 3 – 7 § ja 10 § mukaiset asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun kannalta. Tarkastus jaetaan kahteen osaan: asiakirjojen tarkastukseen sekä paikan päällä tehtävään tilojen tarkastukseen. Tarkastuksen aikana käytetään joko kenkäsuojia tai pestään jalat jalkasuihkulla.
Ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus sekä valvontasuunnitelman mukainen tarkastus
voidaan jakaa kahteen osaan:
 asiakirjojen tarkastukseen ja
 tilojen tarkastukseen
60
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Asiakirjojen tarkastus









toiminnan laajuus suhteessa käytettävissä oleviin tiloihin
valvontatutkimusohjelma: alusta alkaen tulee olla ainakin tutkimussuunnitelma sekä vastuut
selvillä
toiminnalla tulee olla uima-altaan hoitajaksi nimetty henkilö, joka vastaa vedenkäsittelylaitteiden toiminnasta, kunnossapidosta, veden laadun tarkkailusta ja käyttöpäiväkirjan pitämisestä
käyttöpäiväkirjasta tulee löytyä seuraavat toimenpiteet ja niiden ajankohdat:
 kemikaalien syötössä tapahtuvat muutokset
 korjaus- ja muutostoimenpiteet
 laitteiden kalibrointi
 suodatushiekan vaihdot ja puhdistukset
 oman käyttötarkkailun tulokset
 häiriötilanteet
 erityiskäyttö (esim. vauvauinti)
 käyttäjien määrät
 viranomaisten ottamat valvontanäytteiden tulokset ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet
henkilökunnan allasvesihygieeninen pätevyys
henkilökunnan ohjeistus ja sen saatavuus (käyttöohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet ym.)
huoltosuunnitelmat ja laitteiden toiminnan varmistukset
ilmastoinnin mittauspöytäkirjat (vrt. Rakennusmääräyskokoelma osa D2 sekä Uimahallien ja
kylpylöiden sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat terveydelliset ohjeet)
tilojen siivoussuunnitelma sekä siihen kuuluva hygienian seuranta (vrt. Uimahallien ja sivutilojen hygieniaopas)
Tilojen alkutarkastus voidaan tehdä yhdessä rakennus- ja palotarkastajan kanssa.
Tilojen tarkastus
 tilojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus kaikille ajatelluille toiminnoille (myös huoltotilat/kemikaalien käsittely, henkilökunnan tilat, käymälät, varastotilat)
 pihan toiminnot (jätehuolto, ilmanottoaukkojen lähellä sijaitsevat toiminnot, valaistus, liikenteen turvallisuus)
 materiaalien ja pintojen puhdistettavuus
 rakenteiden tulee mahdollistaa puhdistaminen ja estää veden seisominen esim. nurkissa
 tiloissa ei saa säilyttää sinne kuulumattomia tavaroita
 pesutilojen ja allashuoneen tulee olla erillään tiloista, joissa liikutaan ulkovaatteissa ja -kengissä
61
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ










Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
pesutiloissa on suositeltavaa olla jalkojen desinfiointisuihkut
siivousvälineille tulee olla asianmukaiset, lukittavat ja erilliset tilat, joita löytyy tarpeeksi
monta huomioiden märät ja kuivat tilat, muut uimahallin toiminnot sekä altaan puhdistukseen
tarvittavat välineet. Tiloissa tulee olla riittävästi hyllyjä ja telineitä siivousaineille ja -välineille sekä ilmanpoisto, lavuaari, viemäri, vesihana (kylmä ja kuuma vesi) ja lämmitetty kuivausteline.
riittävä valaistus
tuulikaapit tai ilmaverhot ulko-ovilla
vammaisten mahdollisuus uimalan käyttöön (allashuone, pesutilat, käymälät, pyörätuolin pesumahdollisuudet ja pukuhuone)
valvontaviranomaisen ottamien valvontanäytteiden tuloksille ja muuhun tiedottamiseen tarkoitettu näkyvä paikka (ilmoitustaulu)
ohjeet uimahallissa käyttäytymisestä (peseytyminen, liikkuminen jne.) tulee olla käyttäjien
nähtävillä pukuhuoneissa ja pesutiloissa
uima-altaassa tulee olla tasainen virtaus ja estoton näkyvyys pohjaan koko altaassa
uimalassa tulee olla koneellinen ilmanvaihto sekä sopiva lämpötila (vrt. Uimahallien ja kylpylöiden sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat terveydelliset ohjeet, STTV, 2008)
veden käsittelyn riittävyys
Pieni allas: hiekkasuodatus, klooraus, pH:n säätö
Suuri uimala: hiekkasuodatus, flokkaus, klooraus, pH:n säätö, otsonointi, hiilisuodatus
Ensimmäinen rutiinitarkastus mahdollisine näytteenottoineen tehdään noin 12 kuukauden kuluttua
toiminnan aloittamisesta. Samalla voidaan seurata valvontatutkimusohjelman täydentämistä ja kehittymistä.
 valvontatutkimusohjelman ja toiminnan vastaavuus
 valvontatutkimusohjelman toteutus ja toimien dokumentointi
 näytetulokset viimeiseltä vuodelta, veden laadun kehitys
 erityistoimintojen toimivuus ja aiheuttamat toimenpiteet
 veden käsittelyn riittävyys
 toiminnan muutokset ja niiden aiheuttamat toimenpiteet / tapahtuneet poikkeamat, niiden syyt
ja toimet niiden johdosta
 henkilökunnan allasvesihygieeninen pätevyys
 raportit ja selvitykset toiminnasta
 häiriötilanteisiin varautuminen
 käyttötarkkailu ja sen dokumentointi
 siivouksen tehokkuuden seurannan tulokset ja siivoussuunnitelman toteutuminen
62
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Tilojen tarkastus












siisteystaso ja materiaalien tarkoituksenmukaisuus kaikkien tilojen osalta (siivousvälineiden
osalta myös siisteys ja tarkoituksenmukaisuus sekä siivoustilojen lukittavuus)
rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot
tilojen riittävyys toimintaan nähden
altaassa käytettävien välineiden puhdistus
ilman lämpötila, vedon tuntu, ilman raikkaus ja valaistus (tarvittaessa voidaan suorittaa alustavia mittauksia, mutta pääsääntöisesti kohde teettää tarvittavat selvitykset)
ilmaventtiilien puhtaus ja tila
kemikaalien vastaanotto, käsittely ja käyttö
käyttäjille annettavat peseytymisohjeet
piha-alueen riittävyys varattuihin toimintoihin
valaistus
jätehuolto
ilmanottoaukot ja toiminta niiden lähellä
Tarkastus tehdään valvontasuunnitelman tarkastusohjeiden mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen. Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa tarkastukseen osallistuvien
määrää. Toiminnasta vastaavalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen.
63
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.2.4 TARKASTUSOHJE: Uimarannat
Tarkastuksen tavoitteena on tarkastaa rannan terveydellisiin ominaisuuksiin vaikuttavat seikat. TsL
mukainen tarkastus tehdään yleensä kerran vuodessa ennen uimakauden alkua tai uimakauden alussa.
Tätä ohjetta voidaan soveltaa myös talviuintipaikan tarkastukseen (kts. Valviran ohje: Talviuintipaikan uimaveden valvonta, Dnro 6599/11.02.02.02/2009). Tarkastus voidaan tarvittaessa yhdistää rannan kuluttajaturvallisuustarkastukseen (kts. Kuluttajaviraston tarkastusohje: Uimarannan turvallisuuden tarkastuslista, 27.2.2008) sekä uimaveden näytteenottoon (kts. 7. Näytteenotto-ohjeet).
Tarkastuksen aikana tarkastetaan TsL:n 2 §, 28 §, 29 §, STMa (177/2008) 3 §, 6 – 8 §, 11 § ja 13 §
tai STMa (358/2008) 3 §, 5 § ja 7 § mukaiset asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun kannalta. Mikäli uimarannalla kävijöitä arvioidaan olevan vähintään 100 uimaria/päivä, sovelletaan STMa (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Mikäli
kävijöitä on vähemmän kuin 100 uimaria/päivä, sovelletaan STMa (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta.
Tarkastus voidaan jakaa kahteen osaan:
 asiakirjojen tarkastukseen ja
 rannan tarkastukseen
Tutustutaan asiakirjoihin ennen tarkastusta ja päätetään uimarimäärän perusteella sovellettava lainsäädäntö.
 erityisesti STMa (177/2008) ns, EU-ranta, mukaisessa kohteessa uimavesiprofiili ja sen sisältämät tiedot veden laatuun mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä
 uimaveden luokitus, jos rannan veden laatua on seurattu vähintään 16 näytteellä ennen uimarannan avaamista
 uimarannan sijainti esim. puunjalostus-, elintarvike- ja tekstiiliteollisuuden, jätevedenpuhdistamon, karjatalouden tai sataman välittömässä läheisyydessä TAI em. toimintojen alapuolella
joessa (alle 1000 m) sekä niiden mahdollinen vaikutus uimaveden laatuun ja terveydellisiin
ominaisuuksiin
 tiedonkulun varmistamismenetelmät riskitoimintaa harjoittavien tahojen ja uimarannan ylläpitäjän välillä
 lain (1299/2004) vesienhoidon järjestämisestä mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ja vesialueen luokitus
 veden laatu ja sen kehitys alueella
 alueen kaavoitus ja käyttötarkoitus
 uimarannan siisteys ja hygieenisyys
64
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ









Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
uimarannan ylläpito ja siivous (rannan seuranta, siivous, heinänleikkuu sekä sukeltajien
käyttö uima-alueen pohjan tarkastuksiin)
roska-astiat ja säännöllisesti/riittävän usein tapahtuva jätehuolto (vähintään 1 krt/vko)
vähintään yksi yleiseen käyttöön tarkoitettu käymälä miehille ja naisille
käymälän tyhjennystiheys käymälätyypin tarpeiden mukaisesti sekä käymälän vuoto- sekä
tulvimistilanteissa tapahtuvan suodos- tai ylivuotonesteen valumasuunta
erilliset pukeutumistilat naisille ja miehille
tiedottamisvalmius ja -tavat (ilmoitustaulu, verkkosivut, käytettävät mallit)
suihkut, jos järvisyyhyn tai syanobakteerien esiintyminen on todennäköistä
uimarannalla olevat muut terveyteen vaikuttavat tekijät, esim. juomavesihanat ja niiden vesilähteet/veden laatu
tarpeelliset kieltotaulut
 eläinten tuominen uimarannalle kielletty
 eläinten uittaminen kielletty
 lintujen ruokinta kielletty
 autojen pesu kielletty
 roskaaminen kielletty
Tarkastuksen jälkeen tarkastellaan saatuja tietoja ja päätetään niiden perusteella rannan näytteenottotiheys tai sovitaan toiminnanharjoittajan kanssa seurantakalenterista.
Ennen uuden uimarannan käyttöönottoa on hyvä tutkia veden laatua tihennetysti, esim. jo edellisen
uimakauden aikana. Tällä tavalla saadaan kuva veden laadusta ja sen vaihteluista erilaisissa olosuhteissa.
Ennen tarkastusta tutustutaan tutkimustuloksiin. Tarkastukselle otetaan mukaan alueen kartta.
 uimaveden laatu ja siinä tapahtuneet muutokset ja edellisen vuoden raportointi
 tehdyn näytteenoton riittävyys
 toiminnat uimarannan läheisyydessä sekä näissä tapahtuneet muutokset
 tiedonkulun varmistamismenetelmät riskialttiiden toiminnanharjoittajien ja uimarannan ylläpitäjän välillä lyhytkestoisten saastumistapausten varalta.
 lain vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ja vesialueen luokitus
 uimarannan ja siihen liittyvien tilojen (käymälät, suihkut, pukuhuoneet) siisteys ja hygieenisyys yleensä
 uimarannan ylläpito ja siivous sekä näiden riittävyys, esiintyneet valitukset ja niiden kirjaukset
65
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ




Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
tiedottamisvalmius ja -tavat, suoritettu tiedotus ja sen tehokkuus ja toimivuus
rannalla tarvittavien toimenpiteiden tarpeen arviointi (käymälöiden riittävyys, suihkun tarve,
juomavesihanojen veden laatu)
vastaako uimavesiprofiilin sisältö STMa (177/2008) liitettä IV, eli onko profiilin tiedot ajan
tasalla ja mitä profiili sisältää
sovi seurantakalenterista tai näytteenotosta sekä sovi tarvittaessa syanobakteerien seurannan
järjestämisestä uimarannan toiminnanharjoittajan kanssa.
Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnasta
vastaavalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Valitustapauksissa tarkastus tehdään suunnitelmallisen tarkastuksen tarkastusohjeen mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen.
66
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.2.5 TARKASTUSOHJE: Eläinsuojat ja -aitaukset asemakaava-alueella yms.
Eläinsuojat ja -aitaukset asemakaava-alueella kuuluvat TsL:n ilmoitusvelvollisuuden piiriin, mutta
eivät suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Ilmoituksen tarpeellisuus määritetään eläinmäärä ja eläinlajit huomioiden tapauskohtaisesti. Eläinsuojiin liittyviä asioita käsittelevät kunnassa myös muut viranomaiset, kuten rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu-, elintarvikevalvonta- sekä eläintensuojeluviranomaiset. Tämän takia onkin tärkeää, että viranomaiset tekisivät yhteistyötä, jotta toiminnanharjoittajalle ei annettaisi ristiriitaisia ohjeita esim. rakennus- tai ympäristönsuojelumääräysten kanssa.
Tätä tarkastusohjetta voidaan soveltaa esim. annettaessa lausuntoa rakennuslupahakemukseen tai ympäristöluvan yhteydessä. Valitustapauksessa ohjetta käytetään soveltuvin osin.
Tarkastuksella tarkastetaan TsL:n 2 §, 22 § sekä TsA 11 – 12 § mukaiset asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun näkökulmasta. Tarkastus on hyvä tehdä yhdessä muiden viranomaisten kanssa (kts. yllä).
Tarkastuksella on hyvä olla mukana suojavaatteet ja alueen kartta.
 asemakaava ja siihen liitetyt määräykset
 kohteen ympäristössä olevat toiminnot (asuinkiinteistöt, koulut, uimarannat, talousvesikaivot)
ja etäisyydet niihin
 jätehuollon riittävyys
 eläinten ja eläinten pidon ympäristöön aiheuttama melu yö- ja päiväsaikaan
 ympäristöön aiheutuva haju-, pöly-, kärpäs-, lintu- tai jyrsijähaitta
 eläinten ulosteiden kerääminen tarpeeksi usein ja niiden kompostointi keskitetysti (vrt. Nitraattidirektiivi (91/676/ETY)/ympäristönsuojeluviranomaiset)
 laitumien läpi kulkeva vesi, eläinten ulosteet ja eläinsuojien jätevesi eivät saa aiheuttaa kaivojen tai uimavesien pilaantumista
 laiduntaminen talousvesikaivojen välittömässä läheisyydessä on estettävä
 eläinten ulkoilualue tulee olla aidattu tai rajattu, jotta eläimet eivät pääse häiritsemään naapureita, ohikulkijoita jne.
 eläinten pidosta aiheutuvat muut vaikutukset (esim. liikenteen lisääntyminen)
 naapureiden ja muiden asianosaisten kuulemiset ja lausunnot
 muiden viranomaisten arviot ja vaatimukset toiminnalle
Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa tarkastukseen osallistuvien määrää.
Toiminnasta vastaavalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastus tehdään seuraavan tarkastusohjeen mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen.
67
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
 kohteen toiminta ja siinä tapahtuneet muutokset, kohteen päätöksenmukaisuus
 mahdollisten päätösehtojen noudattaminen
 mahdolliset tutkimus- tai seurantatiedot, joita toiminnasta on tehty, esim. meluselvitykset ja
kaivojen veden laadun tutkimukset
 eläinsuojan lähiympäristössä olevat toiminnot ja niissä sekä asemakaavassa tapahtuneet muutokset
 arvioidaan eläinten ympäristöön aiheuttama melu, haju, pöly, kärpäs-, lintu- tai jyrsijähaitta
 selvitetään esiintyneet häiriötilanteet ja niiden esiintymistiheys
 ulosteiden käsittely ja säilytys (terveydelliset näkökohdat)
 jätteet ja niiden käsittely
 eläimille tarkoitettujen rakenteiden ja rakennusten yleinen siisteys, ylläpito ja huolto
 muiden viranomaisten arviot ja vaatimukset toiminnalle ja niiden vaikutus toimintaan ja sen
terveysvaikutuksiin
 huomion kiinnittäminen eläinten kuntoon ja ulkonäköön silmämääräisesti, huomioiden kuitenkin tarkastajan edellytykset, mikäli eläinsuojelutarkastaja (eläinlääkäri tai terveystarkastaja) ei ole mukana
68
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.2.6 TARKASTUSOHJE: Koulut ja oppilaitokset, päivä-, lasten- tai vanhainkodit sekä muut sosiaalialan yksiköt ym.
Tämä ohje sisältää ohjeet TsL:n 13 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta tehtävään tarkastukseen ja
valvontasuunnitelman mukaiseen tarkastukseen. Valitustapauksissa sovelletaan suunnitelmallisen
tarkastuksen ohjetta keskittyen valituksen aiheeseen. Tätä ohjetta voidaan myös käyttää esim. annettaessa lausuntoa rakennuslupavaiheessa.
Tarkastuksen aikana huomioidaan TsL 2 §, 22 §, 26 §, 30 § ja TsA 12 – 14 § mukaiset asiat sekä
arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun näkökulmasta.
Tarkastus on suositeltavaa tehdä yhdessä rakennus- ja palotarkastajan kanssa, jotta luvat ja ohjeet
eivät ole ristiriidassa keskenään.
 kaavamääräykset ja kiinteistön rakennustekninen käyttötarkoitus, tarvittaessa otetaan yhteyttä
rakennusvalvontaviranomaiseen
 kuntoarvio (vanhat tilat)
 tontin mikroilmasto (kosteus, varjoisuus, vallitsevat tuulet)
 maaperän laatu ja alueen aiempi käyttö (radon, kosteus, epäpuhtaudet)
 ympärillä olevat toiminnot (melu, ilman epäpuhtaudet, liikenne)
 toimintojen sijoittuminen huoneistoon, tilojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus (lapsi-/oppilasmäärät, melua aiheuttavat toiminnot ja rauhalliset toiminnot)
 käytettyjen materiaalien sopivuus ja puhdistettavuus
 rakenteiden puhdistettavuus ja avoimuus puhtaanapidon kannalta
 sisätilojen melutaso (kts. Asumisterveysohjeen raja-arvot)
 ilma- ja askeläänten eristävyys ja jälkikaiunta-aika, varsinkin esim. kerrostalokohteissa (vrt.
Suomen rakentamismääräyskokoelma C1)
 ilmastointi ja siitä tehdyt mittauspöytäkirjat (vrt. Suomen rakentamismääräyskokoelma D2).
Tiloissa tulee olla vähintään koneellinen ilmanpoisto ja raitisilmaventtiilit. Toiminta ilmanottoaukkojen lähellä ei saa aiheuttaa ongelmia. Laitteille tulee olla huoltosuunnitelma.
 riittävä valaistus (vähintään 300 luksia)
 riittävä luonnonvalo eli ikkunapinta-alaa oleskelu- ja työskentelytiloissa vähintään 10 % lattiapinta-alasta
 vähintään yksi avattava tuuletusikkuna oleskelutiloissa
 tilojen tulee olla vedottomat eli ilmaverhot tai tuulikaapit sisäänkäyntien yhteydessä
 riittävästi käymälöitä ja käsienpesualtaita (vessat mielellään lattiakaivollisia)
69
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ




Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
riittävästi lukittavia siivousvälinevarastoja. Varastoissa hyllyjä ja telineitä siivouksessa käytettäviä välineitä ja aineita varten sekä valaistus, ilmanvaihto, kuivauspatteri, lavuaari, vesihanat, joista tulee kylmää ja kuumaa vettä ja lattiakaivo.
riittävästi tilaa eri toimintoja varten tarkoituksenmukaisin tilajaoin
piha-alueen turvallisuus, valoisuus/varjoisuus ja liikennejärjestelyt, pintaveden poisto, jätehuoltojärjestelyt, lumen käsittely
henkilökunnan tilat
Päiväkodit:
 lattian hyötypinta-alaa tulisi olla 4 – 10 m2/lapsi
 jos lattiat ovat kovin kylmät, tulee suorittaa erityistoimenpiteitä esim. parantamalla eristystä
 pienten lasten osastolla tarpeeksi tukeva erillinen pesu- ja vaipanvaihtopaikka, isompien lasten osastolla ainakin suihku pesua varten
 pienten lasten osastolla täytyy vessan ovi voida sulkea siten, että lapset eivät yksin pääse tilaan
 käymälöiden määrä: 1 alkavaa 10 lasta kohden
 riittävät tilat ulkovaatteiden säilytystä, kuivausta ja huuhtelua varten
 mikäli ulkoilutilat eivät ole rakennuksen yhteydessä tulee reitin sinne olla turvallinen
 sängyt lepoa tarvitseville lapsille
 säilytystilat lastenvaunuille
 vesipisteet käsien pesua ja juomaveden saamista varten
Koulut:
 käymälöiden määrä: 1 vessa jokaista 15 lasta kohden
 akustiikka
 vesipisteet käsien pesua juomaveden saamista varten on oltava jokaisessa luokassa tai sen
välittömässä läheisyydessä
 kemian-/fysiikanluokat: haitallisten kemikaalien säilytys lukittavissa reunallisin hyllyin ja
poistolla varustetussa kaapissa sekä vetokaappien toiminta ja huolto
 musiikkiluokat: meluvaikutukset
 veistoluokat: paikallispoistot
 voimistelusali: erilliset pukuhuoneet tytöille ja pojille sekä riittävästi asianmukaisia suihkutiloja
Vanhainkodit:
 asuinhuoneiden koko: yhden hengen huone vähintään 12 – 15 m2, kahden hengen huone vähintään 16 – 20 m2, muista tiloista ja toiminnoista riippuen
 tupakointitilat ja niiden ilmanvaihto
70
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Tarkastukselle suositellaan osallistumaan myös kiinteistönhuollosta vastaava taho.
 huoneiston päätöksenmukaisuus
 tehdyt ja suunnitellut muutokset toiminnassa
 arvioidaan tilan valoisuus, lämpötila, vetoisuus, meluisuus ym. vastaavat tekijät. Alustavia
mittauksia voidaan suorittaa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Pääperiaate kuitenkin on,
että toiminnanharjoittaja teettää tarvittavat selvitykset.
 arvioidaan toiminnan siisteys ja hygieenisyys yleisesti
 tiloihin ei saa tuoda eläimiä tai myrkyllisiä kasveja
 rakennuksen ja laitteiden huolto ja ylläpito, tehdyt toimenpiteet, suunnitellut toimenpiteet
 arvioidaan erityistoimintojen kuten veistotilojen ja kemialuokkien turvallisuus
 piha ja rakennuksen ulkopuoli
 huomioidaan lisäksi:
 kosteuden mahdollisesti rakenteisiin aiheuttamat merkit
 erilaiset epämiellyttävät hajut ja niiden lähteet
 käyttäjien mielipiteet ja havainnot tiloista
 päiväkodeissa lelujen pesu mm. kihomatojen välttämiseksi
Tarkastus tehdään suunnitelmallisen tarkastuksen ohjeiden mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen. Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnanharjoittajalle on varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen.
71
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.2.7 TARKASTUSOHJE: Parturi-kampaamot, kauneushoitolat, solariumit, tatuointiliikkeet ja
vastaavat
Tämä ohje sisältää ohjeet TsL:n 13 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta tehtävään tarkastukseen ja
valvontasuunnitelman mukaiseen tarkastukseen. Suunnitelmallista tarkastusta tehdään vain kauneushoitoloille ja tatuointiliikkeille tai muille vastaaville ihonkäsittelytoiminnoille. Valitustapauksissa sovelletaan suunnitelmallisen tarkastuksen ohjetta keskittyen valituksen aiheeseen. Tätä ohjetta voidaan
myös käyttää esim. annettaessa lausuntoa rakennuslupavaiheessa.
Tarkastuksen aikana huomioidaan TsL:n 2 §, 26 § ja 30 § sekä TsA:n 11 – 12 § ja 14 §:n mukaiset
asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun kannalta.

vastaako tilojen rakennustekninen käyttötarkoitus haettua toimintaa (voi vaatia muutoksenhakua rakennustarkastukselta)

tiloissa tulee olla käymälöiden ja odotustilojen lisäksi työtilaa:
 parturi-kampaamot: > 5 m2/asiakaspaikka
 kosmetologit: > 7 m2/asiakaspaikka
 solariumlaite: 4 m2

vähintään koneellinen ilmanpoisto ja raitisilmaventtiilit. Mikäli asiakaspaikkoja on yli kolme,
on säädettävä koneellinen ilmanvaihto suositeltavaa. Mittauspöytäkirjat on esitettävä ilmanvaihdon toimivuudesta.

pintojen ja rakenteiden puhdistettavuus

siivouskomero (valaistus, lattiakaivo, lavuaari, hana, josta tulee kylmää ja kuumaa vettä, kuivauspatteri, ilmanpoisto, riittävästi hyllyjä ja telineitä siivousvälineille ja -aineille). Yhden
tuolipaikan kampaamoille riittää tuuletettu varasto välineiden puhdistusmahdollisuuksineen.

vaarallisten kemikaalien erillinen säilytyspaikka, joka on hyvin tuuletettu tai varustettu ilmanvaihdolla

välineiden puhdistus ja desinfiointi, sitä varten lavuaari ja kuivausmahdollisuudet sekä tarvikkeet välineiden desinfiointiin

tarpeeksi säilytystilaa toiminnassa tarvittaville välineille sekä puhtaille ja käytetyille liinavaatteille

pyykinpesulle ja kuivaukselle omat tilat sekä kuivauksen järjestäminen koneellisesti

ikkunapinta-alaa tulee olla vähintään 10 % lattiapinta-alasta

riittävä valaistus (vähintään 300 luksia)
72
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015

henkilökunnan asianmukaiset sosiaalitilat (taukotilat, pukukopit) ja käymälä käsienpesualtaineen. Asiakkaille joko oma käymälä tai mahdollisuus käyttää henkilökunnan käymälää.

ulkovaatteille säilytysmahdollisuus

tuulikaappi tai ilmaverho ulko-ovella
Parturi-kampaamoissa huomioitavaa:

yksi hiustenpesupaikka alkavaa neljää asiakaspaikkaa kohden

jos liikkeessä on yli 5 asiakaspaikkaa, tulee siellä olla erillinen asianmukaisesti varustettu
käsienpesupaikka
Kauneushoitolassa huomioitavaa:

erilliset pesuvadit kasvo- ja jalkahoitoja varten

akryylikynsien laittopisteessä tulee olla erillinen paikallispoisto

kosmetologilla erilliset säilytys- ja kuivauskaapit jalkahoidon välineille

odotustilat tulee voida erottaa hoitotiloista esim. verholla

hoitotuolin välittömässä läheisyydessä tulee olla asianmukaisesti varustettu käsienpesupaikka
Solariumissa huomioitavaa:

asiakkaille erilliset pukeutumis-, suihku- ja käymälätilat

asiakkaiden näkyvissä tulee olla tiedot käyttöohjeet, käyttöajoista ja käytön estävistä aineista
tai tekijöistä (ikäraja)

Säteilyturvakeskuksen hyväksymä solariumlaite, jossa on ajastin. Laitteelle on oltava huoltosuunnitelma.
Tatuointi- ja lävistysliikkeessä huomioitavaa:

neulojen mekaaninen puhdistus esim. ultraäänellä

asiakaspaikan välittömässä läheisyydessä on oltava asianmukaisesti varustettu käsienpesupaikka

neulojen sterilointi

käytettyjen ja puhtaiden neulojen pitäminen toisistaan erillään
Kuppausliikkeissä huomioitavaa:

asiakkaille erilliset pukeutumis-, suihku- ja käymälätilat

odotustilat täytyy voida erottaa hoitotiloista esim. verholla

kuppaussarvien tehokas desinfioiminen autoklaavissa tai kuumailmasterilointilaitteessa ja steriloinnin tehokkuuden seuranta
73
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Suunnitelmallisessa tarkastuksessa myös isännöitsijän läsnä olo voi olla tarpeen. Tarkastuksen aikana
voidaan tarvittaessa ottaa esim. puhtausnäytteitä (kts. 7. Näytteenotto-ohjeet).

toiminnan päätöksenmukaisuus

suunnitellut ja tehdyt muutokset toiminnassa

tilojen siisteys ja puhtaus

havainnoidaan valoa, ilman lämpötilaa, vetoisuutta ja muita vastaavia tekijöitä. Alustavia mittauksia tehdään tarvittaessa. Pääperiaatteena on, että toiminnanharjoittaja teettää tarvittavat
mittaukset.

henkilökunnan oma hygienia (käsihygienia, työvaatteet)

toimintatapojen hygieenisyys (niskasuojat asiakkaan suojaviitan alla, asiakkaan ihon desinfiointi ennen tatuointia tai lävistystä, hansikkaiden käyttö tarvittaessa, jalkojen hoitoveden tyhjennyspaikka, neulojen käsittely)

välineiden puhtaus ja puhdistus asiakkaiden välillä, steriloinnin ja desinfioinnin tehokkuuden
seuranta

asiakkaille annettavat tiedot:
 solarium: solariumin käyttöohjeet, sopivat käyttöajat sekä käytön estävät aineet ja tekijät
 tatuointi tai lävistys: tiedot jälkihoidoista ja mahdollisista yliherkkyyksistä, alle 18vuotiaan huoltajan suostumus

laitteiden huolto ja huollon kirjaukset
Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnanharjoittajalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen.
74
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.2.8 TARKASTUSOHJE: Hautausmaat ja hautauspaikat
Tällä ohjeella tehdään hautausmaiden ja hautauspaikkojen ilmoituksen käsittelyyn liittyvät tarkastukset. Nämä kohteet eivät kuulu suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Valitustapauksissa käytetään valvontasuunnitelman mukaista tarkastusohjetta soveltuvin osin. Tätä ohjetta voidaan käyttää myös
apuna lausuntoa annettaessa.
Tarkastuksen aikana huomioidaan TsL:n 2 § ja 22 §:n ja TsA:n 11 – 12 § ja 40 – 42 §:n mukaiset
asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun kannalta. Yhteistyö ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa on erityisen tärkeää.










alueen kaavoitus ja ympärillä olevat toiminnot
hautausmaata ei saa sijoittaa:
 tärkeälle pohjavesialueelle (pohjaveden varsinaiselle muodostumisvyöhykkeelle)
 vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle tai vedenhankintaan soveltuvalle
alueelle
alueen maaperän koostumus sekä tarkat selvitykset maaperässä olevan veden maksimikorkeuksista ja virtaussuunnista
jos hautausmaata suunnitellaan sijoitettavaksi pohjavesialueelle, tulee alueelle asettaa pohjaveden tarkkailuputkia. Putkilla voidaan:
 selvittää muutoksia pohjaveden liikesuunnassa, virtausnopeudessa ja korkeudessa verrattuna hautaussyvyyteen ajankohtana, jolloin pohjaveden pinnan taso on korkeimmillaan
 tarkkailla pohjaveden laatua ennen hautaustoiminnan alkua ja sen aikana
maaperän laatu hyvin vettä läpäisevää (hiekka, moreeni jne.) ja tasalaatuista tai se tulee tehdä
sellaiseksi massavaihdoin
hautausmaa-alueelta valuvien vesien ja alueen ulkopuolelta tulevien valumavesien käsittely
tulee olla asianmukaista (ojitus, salaojitus, valuvien vesien ohjaaminen rakennusten katoilta)
pohjaveden pinta kaikkina vuodenaikoina alemmalla tasolla kuin alin hautaussyvyys. Pohjaveden pinnan alentaminen salaojittamalla ja ojittamalla tai maantäytöllä maan pinnan korottamiseksi (vaatii maisematyölupaa tai toimenpidelupaa).
arkkuun sijoitetut ruumiit pystytään hautaamaan vähintään 150 cm:n syvyyteen
hauta pitää peittää hautaamista seuraavana päivänä (jos hautaus on lauantaina, voidaan hauta
poikkeuksellisesti peittää seuraavana maanantaina, mikäli haudankaivaja on hankittu ostopalveluna)
samaa arkkuhautapaikkaa saa käyttää aikaisintaan 15 vuoden päästä edellisestä hautaamisesta
75
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ




Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
hautausmaalla harjoitettava toiminta ei saa aiheuttaa häiriötä lähinaapureille (melu, haju, vahinkoeläimet, jätteet, jätevedet, käymälät)
kylmäketjun kuvaaminen sekä ruumiiden säilytyksen asianmukaisuus, mikäli sellainen kuuluu toimintaan
ojien vedet ja jätevedet eivät saa vaarantaa hautausmaan ja sen lähialueiden kasteluvesi- ja
talousvesikaivojen veden laatua
jos kyseessä on laajennus, laajennuksen mahdolliset vaikutukset aiempaan toimintaan ja
aiemman toiminnan mahdolliset vaikutukset laajennukseen
Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnanharjoittajalle on kuitenkin varattava tilaisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastus tehdään valvontasuunnitelman mukaisen tarkastusohjeen mukaan, keskittyen valituksen aiheeseen.
 tehtyjen tarkkailujen tulokset
 muutokset toiminnassa tai ympäristön toiminnoissa
 mahdolliset toiminnasta tulleet valitukset
 alueen siisteys ja tuhoeläinten torjunta
 hautaussyvyyden ja -aikojen noudattaminen
 menettelyt mahdollisten haudan avaamisten suhteen tartuntatautitapauksissa
 kylmäketjun kuvaaminen ja ruumiiden säilytyksen asianmukaisuus, mikäli toimintaan sellaista kuuluu
76
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.2.9 TARKASTUSOHJE: Asuinhuoneisto
Tarkastus tehdään joko asunnon omistajan tai haltijan pyynnöstä. Tarkastuksen lähtökohtana on asunnosta peräisin olevan mahdollisen terveyshaitan selvittäminen. Huoneistossa voi esiintyä kuitenkin
useita tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa asukkaalle terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomaiselle
saapuvan mahdollista asunnosta johtuvaa terveyshaittaa koskevan ilmoituksen perusteella ei yleensä
voida sanoa, mikä yksittäinen tekijä epäiltyä terveyshaittaa aiheuttaa.
Asunnossa kosteusvauriosta johtuva homeongelma on yksi tekijä, joka voi aiheuttaa asukkaalle terveyshaittoja. Tämä ohje koskee asuinhuoneiston mahdollisen kosteus- ja homevaurion esiintymisen
selvittämistä. Mikäli tarkastuksen alkuvaiheessa kuitenkin huomataan terveyshaittojen johtuvan todennäköisesti muista tekijöistä, tutkimukset keskitetään niihin.
Terveydensuojeluviranomaisen asunnontarkastuksen lähtökohtana on epäilys mahdollisesta terveyshaitasta, joten asuinhuoneiston kosteus- ja homevaurion esiintymisen selvittämiseen liittyvää tarkastusta ei tehdä, mikäli toimeksiantopyyntö koskee pelkkää rakenteiden kosteuden mittausta tai asunnon kuntoarviota asunnon tulevaa myyntiä tai ostoa varten.
Asuinhuoneiston home- ja kosteusvaurioiden selvittämiseen liittyvä tarkastus voidaan jakaa kolmeen
osaan:
Tarkastusosa 1:
Tarkastusosa 2:
Tarkastusosa 3:
Asunnon silmämääräinen tarkastus ja rakenteiden kosteuden arviointi
kosteudenosoittimella
Mikrobikasvuston varmentaminen materiaali- tai pintanäyttein (kts. 7.
Näytteenotto-ohjeet)
Sisäilman mikrobipitoisuuden määrittäminen (kts. 7. Näytteenotto-ohjeet)
Ennen tarkastusta kerätään alustavat tiedot kohteesta ja asukkaista ilmoituksen yhteydessä. Tarkastuksella tulee olla läsnä asunnon omistaja/haltija sekä rakennusalan ammattilaisen ja kiinteistöhuollosta vastaavan henkilön läsnäolo on suotavaa.
Tarkastus
Tarkastusosa 1 eli asunnon silmämääräinen tarkastus ja rakenteiden kosteuden arviointi kosteudenosoittimella tehdään tällä ohjeella ja se tehdään ensin kaikkiin tarkastettaviin kohteisiin.
Tarkastuksessa edetään seuraavasti:
 asunnon käyttäjien, omistajan ja/tai huoltohenkilöstön edustajan haastattelu. Haastattelulla
selvitetään:
 näkyvän mikrobikasvun sijainti ja määrä
 tapahtuneet/ilmenneet kosteusvauriot (myös jo korjatut) ja niiden sijainti
77
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015


homeen- tai maakellarimaisen hajun esiintyminen, hajun esiintymispaikka ja ajankohta
 asunnon käyttötapa (pyykkien kuivaus, pesukoneen käyttö, ilmanvaihdon käyttö)
 huoneiston käyttäjän oireilu (tarkka oireiden selvittäminen kuuluu terveydenhuoltohenkilöstölle)
 mahdollisten aikaisempien kosteusvaurioselvitysten ja mikrobiologisten näytteiden
tulokset
tarkastetaan koko asunto silmämääräisesti sisältä ja ulkoa
Sisällä:
 haastateltavan mainitsemat kosteus- ja/tai homevauriokohdat sekä arvioidut homeen
hajun lähteet
 muut mahdolliset kosteusvaurion tunnusmerkit, joita ovat mm.
 näkyvä home
 tunkkainen tai mullan haju
 kosteusläikkä sisäpinnoitteissa
 pinnoitemateriaali (maali, tasoite, tapetti, muovimatto, laatoitus, parketti jne.)
irtoaa tai muuttaa väriä paikoitellen.
 rakennuslevyjen turpoaminen
 vesimittarin pyöriminen, vaikka kaikki hanat ovat kiinni
 veden häviäminen lämmitysverkosta
 ikkunat toistuvasti huurteessa
 kosteuden tai veden esiintyminen tiloissa ja kohdissa, joihin se ei kuulu
 kriittisiä kohteita ovat:
 pesuhuoneet
 keittiön tiskikaapit
 vesiputkien koteloinnit ja läpiviennit sekä iv-kanavien ympäristöt
 ulkoikkunoiden alapuoleiset rakenteet
 parvekkeet
 vesipisteet

Ulkona:
 maaperän kallistukset rakennuksen ympärillä
 sade- ja sulamisvesien johtaminen
 yläpohja
 kosteusvaurion tunnusmerkit, joita ovat mm.:
 sokkelin maalin irtoaminen (ei ole aina merkki kosteusvauriosta)
 kalkin esiintyminen tiili- ja betonipinnoilla (ei ole aina merkki kosteusvauriosta)
 sokkelin leväkasvusto
arvioidaan rakenteiden pintakosteuksia kosteudenosoittimella suuntaa antavasti
78
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015



keskitytään haastateltavan mainitsemiin kosteus- ja homevauriokohtiin sekä tarkastuksessa havaittuihin muihin mahdollisiin kosteusvauriokohtiin
 kriittiset kohdat arvioidaan jokaisen tarkastuksen yhteydessä
 kosteudenosoittimen antamien lukemien tulkinnassa tulee noudattaa kosteudenosoittimen valmistajan antamia ohjeita
tarkastetaan ilmanvaihdon toimivuus
mitataan asunnon ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila jokaisesta asuinhuoneesta ja ulkoilmasta





laaditaan tarkastuksesta/tarkastuksista tarkastuskertomus TerveKuulla
lähetetään tarkastuskertomus tarkastuksen tilaajalle sekä erikseen omistajalle, mikäli omistaja
ei ole tarkastuksen tilaaja
mikäli terveyshaitan poistamisesta asunnosta annetaan TsL 27 § tai 51 §:n mukainen määräys,
tulee määräys lähettää suoraan asunnon omistajalle tai sille, jonka syy tai toimenpiteiden seuraus kyseinen terveyshaitan olemassa olo on
jos tarkastuskertomus tai TsL:n 27 tai 51 §:n mukainen määräys sisältää selvitys- tai korjauskehotuksia ja määräaikoja, seurataan määräysten noudattamista esimerkiksi uusintatarkastuksella, soittamalla asunnon haltijalle tai lähettämällä omistajalle kirje
jos tutkimustulokset eivät viittaa kosteus- ja homevaurion olemassaoloon, mutta asukkaan oireiden ilmeneminen viittaa asunnossa olevaan ongelmaan arvioidaan jatkotoimenpiteet, joita
oireista riippuen voivat olla esimerkiksi:
 asunnon rakennustekninen tutkimus
 muut sisäilman tutkimukset (esim. ammoniakki-, formaldehydi- ja hiukkasmääritykset sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määritykset)
79
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.2.10 TARKASTUSOHJE: Talousvettä toimittavat laitokset ja vedenottamot
Talousvettä toimittavia laitoksia valvotaan joko STM:n asetuksen (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista tai STM:n asetuksen (401/2001) pienten yksiköiden talousveden
laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista mukaisesti. Kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee tarvittaessa päätöksen soveltaa pientä asetusta eli STMa (401/2001). Taulukossa 10 on esitetty
talousvesiasetusten soveltamisala.
Taulukko 10. Talousvesiasetusten soveltamisala
Iso asetus (STMa 461/2000)
> 50 käyttäjää tai > 10 m3 vettä/vrk toimittava
laitos
Suuri elintarvikeyritys, jolla oma vedenottamo
tai omaa talousveden käsittelyä
Laaja kaupallinen tai julkinen toiminta, jolla
oma vedenottamo tai omaa talousveden käsittelyä
Veden pakkaaminen (poikkeuksetta)
Pieni asetus (STMa 401/2001)
< 50 käyttäjää tai < 10 m3 vettä/vrk toimittava
laitos
Pieni elintarvikeyritys, jolla oma vedenottamo
tai omaa veden käsittelyä
Pienimuotoinen kaupallinen tai julkinen toiminta, jolla oma vedenottamo tai omaa talousveden käsittelyä
Yksittäinen talousvesikaivo, veden laadun
osalta
Toimintaa arvioidessa huomioidaan:
 veden käyttötarkoitus (elintarvikkeen valmistus vai vain pintojen puhdistus)
 käytetäänkö vettä talousvetenä vai esim. peseytymiseen, siivoukseen pyykinpesuun
 onko käsiteltävät tuotteet pakattuja vai pakkaamattomia
 keskimääräinen altistuvien ihmisten määrä
 keskimääräinen veden kulutus
 sesonkiluonteisuus, kokopäiväisyys
Mahdollisia STMa (401/2001) mukaisia elintarvikealan, sekä kaupallisen ja julkisen alan toiminnoista:
 kioski, pakattuja elintarvikkeita myyvä myymälä
 huoltoasema, jossa ei valmisteta elintarvikkeita
 pieni kahvila, grilli
 elintarvikelain 13 § mukainen toiminta
 leirintäalue, lomakylä, kurssi- tai leirikeskus
 majoitustoiminta, vuokramökit
 seurojentalot
 pieni koulu, päiväkoti tai perhepäivähoito
 sosiaali- ja terveyspalvelut
80
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Mikäli kohdetta päädytään valvomaan pienen asetuksen mukaisesti, täytyy riskien arvioinnin perusteella myös tarpeen mukaan soveltaa pienen asetuksen 5 § 2 mom. ja määrätä teetettäväksi myös
muita tarvittavia tutkimuksia tai tihentää tutkimisväliä esim. vuodenaikojen vaihtelun seuraamiseksi.
Tärkeää on, että on kirjattu mitä asetusta sovelletaan ja että tarvittava näytteenotto on selvä kaikille
osapuolille. Käytännössä asia on hoidettu tekemällä pienimuotoinen valvontatutkimusohjelma tai lausunto, kirjaamalla asia pöytäkirjaan tai tekemällä ns. könttäpäätös, jolloin asia päätetään useamman
kohteen osalta kerralla.
Tarkastuksen aikana tarkastetaan TsL 2 §, 17 – 18 §, 20 §, 20 b §, TsA 9 §, STMa (461/2000) 4 §, 7
– 13 § ja 15 – 16 § tai STMa (401/2001) 3 – 5 §, 8 §, 10 – 11 § sekä tartuntatautilain 20 § perustuvat
asiat sekä arvioidaan toiminnan aiheuttamia riskejä terveydensuojelun näkökulmasta.
Tarkastus tehdään kahdessa osassa:
 tutustutaan talousvettä toimittavan laitoksen toimintaan liittyviin asiakirjoihin
 suoritetaan paikan päällä talousvettä toimittavan laitoksen tarkastus
Vedenottamon tarkastuksen tekee vedenottamon sijaintikunnan valvontayksikön tarkastaja.
Tarkastuksella käydään läpi vedenottamon rakenteet, talousvettä toimittavan laitoksen puhdistusprosessit, kaivot, ympäristö ja lähialue. Ongelmakohdat valokuvataan mahdollisuuksien mukaan.
Hakemuksen (TsL 18 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus
Tarkastuksella myös ympäristönsuojeluviranomaisen mukana olo on suotavaa.
 vesilain (264/1961) mukainen vedenottolupa ja siinä olevat ehdot
 raakaveden laatu ja siitä saadun tiedon kattavuus
 raakaveden mahdolliset erityisongelmat (radon, arseeni, uraani, fluoridi)
 pintavesilaitoksien käyttämän raakaveden tulee täyttää Valtioneuvoston asetuksen päätöksen
juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta
(366/1994) vaatimukset (ensisijainen valvoja on ELY-keskus)
 käyttäjien sekä jaettavan veden määrä
 päätös ja päätöksestä perustelut, kumman asetuksen mukaisesti talousvettä toimittavaa laitosta
valvotaan
 STMa (461/2000) mukaiset kohteet: valvontatutkimusohjelma sekä sen kattavuus ja realistisuus
 STMa (401/2001) mukaiset kohteet: valvontatutkimusohjelma tai näytteenottosuunnitelma
sekä sen kattavuus ja realistisuus
 käsitellyn veden laatu (raakaveden käsittelyn tulee olla riittävää)
 vedenottamon pohjaveden muodostumisvyöhykkeen tai pintaveden valuma-alueen kokonaisvaltainen riskinarviointi ja suojelusuunnitelmat
81
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ





Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
ympäristönsuojeluviranomaisen näkemys vedenottamoalueella huomioitavista asioista
turvallisuussuunnitelma, muu riskinarviointi ja riskienhallintasuunnitelma
vesilaitoksen valmiussuunnitelman/erityissuunnitelman kattavuus, realistisuus ja yhteensopivuus kunnan valmiussuunnitelman kanssa
vedenpuhdistusprosessin kuvaus ja tarvittavat erityislaitteistot (esim. radonin vähentäminen)
Pintaveden peruskäsittely
 kemiallinen saostus
 selkeytys
 suodatus
 pH:n säätö
 desinfiointi





Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Pohjaveden peruskäsittely
 pH:n säätö
 tarvittaessa mangaanin ja raudan
poisto
 mahdollinen desinfiointi (esim. UVkäsittely)
tarve hakea TsL 17 § mukaista poikkeuslupaa aluehallintovirastolta
desinfiointivalmius
henkilökunnan riittävyys, pätevyys, talousvesihygieeninen osaaminen
verkoston rakenne ja kunto sekä pumppaamoiden sijainnit
viranomaistutkimukset tekevän laboratorion kanssa tehty sopimus sekä sopimus epidemian
aikana tehtävistä lisätutkimuksista ja mahdollisista viikonlopputöistä
käyttötarkkailusuunnitelma
Ennen toiminnan aloittamista vesilaitoksella on oltava karkea valvontatutkimusohjelma valmiina.
Hyväksymisen yhteydessä kohteelle tehdään valvontatarpeen arviointi ja määritetään tarkastustiheys.
Uuden toiminnan osalta tarkastus tehdään jo puolen vuoden sisällä toiminnan aloittamisesta.
Tarkastus











vedenottamon ympäristön siisteys ja suojaus (vartiointi, hälytys, lukitus, aitaus)
vedenottamon läheisyyden maasto ja toiminnat, kuten läheisyys pintavesilähteeseen tai veden
laatua vaarantaviin toimintoihin
suunniteltu käyntitiheys ja huolto
kaivojen rakenne ja kunto sekä niiden ympäristö (vrt. Kaivon paikka -opas)
veden käsittelytilojen siisteys
raakaveden ja lähtevän veden näytteenottopisteiden merkitseminen selvästi
lattiakaivo ja tuuletusaukot / ilmastointi
veden takaisinvirtauksen estäminen talousvesiverkkoon
tilojen siivouksen ja jätehuollon järjestäminen
tuhoeläinten torjunnan järjestäminen
henkilökunnan ohjeistus, sen selkeys, kattavuus ja saatavuus
82
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ





Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
henkilökunnan työskentelyhygieenisyys (tekeekö sama henkilö myös jätevesityöt) ja salmonellanäytteet
kemikaalien käsittely (vastaanottotarkastukset, varastointi, suoja-altaat, käyttöturvallisuustiedotteet ja näiden sijainti)
kemikaalipumppujen toimivuuden varmistaminen esim. lappoilmiön estäminen ja toimintavarmuus häiriöiden aikana
mittareiden kalibrointi
huolto- ja tarkastuspäiväkirja
 veden laadun tarkkailun tulokset kuluneen vuoden ajalta
 raaka- ja talousveden laadun kehitys pidemmällä aikavälillä
 käytetyt laboratoriot ja menetelmät
 mahdollisesti esiintyneet häiriöt, erityistilanteet ja toimenpiteet niiden yhteydessä
 talousvettä toimittavalla laitoksella tapahtuneet muutokset
 tarkastuksella esille tulleet epäkohdat
 talousvettä toimittavan laitoksen valvontatutkimusohjelman päivitykset jatkossa
 yhteistyö talousvettä toimittavan laitoksen ja valvontaviranomaisen välillä ja sen kehittäminen
 varautuminen erityistilanteisiin
 suunniteltu ja toteutettu tiedotus erityis- ja normaalitilanteissa
 henkilökunnan koulutus, pätevyys, salmonellatodistukset ja toiminta
 ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö, koulutus ja pätevyys
Tarkastuksella tulee olla paikalla sen alueen terveysviranomaiset, joiden alueella talousvettä toimittavan laitoksen vedenottamoita sijaitsee ja joiden alueelle talousvettä toimitetaan, vedenottamoiden
toiminnasta vastaavat henkilöt sekä mahdollisesti ympäristönsuojeluviranomainen.
Tarkastus
Tarkastuksen aikana tarkastetaan samat asiat kuin mitä tarkastettiin edellisessä kohdassa Hakemuksen
(TsL 18 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus on esitetty. Erityisen tärkeää on huomioida muutokset toiminnassa aiempaan verrattuna. Lisäksi huomioidaan erilaiset dokumentoinnit (käyntitiheyden ja huollon,
kalibrointien sekä käyttötarkkailun osalta) sekä myös henkilökunnan oma käsitys toimintaan kohdistuvista riskeistä ja esiintyneet ongelmatilanteet sekä niiden hoitaminen.
Tekijöitä arvioidaan varsinkin ohjeistuksen ja suunnitelmien käytännön toteutumisen arvioinnin
kautta.
83
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Vesilaitokselle
on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastus tehdään suunnitelmallisen
tarkastuksen ohjeiden mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen.
84
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.3 Kuluttajaturvallisuuden valvonta
Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaa säätelee kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 16 §. Kuluttajaturvallisuuslakia sovelletaan kaikkiin kulutustavaroihin ja kuluttajapalveluihin, ellei niiden turvallisuudesta ole säädetty erityissäädöksissä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan työnjaon mukaisesti kunnat
kantavat päävastuun kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonnasta ja Tukes vastaa keskitetysti tavaroiden markkinavalvonnasta.
Valvontakohteeseen tehtävän tarkastuksen tarkoituksena on varmistua, että palveluntarjoaja on huolehtinut siitä, että palvelusta ei aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, ja että asiakasturvallisuutta
tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään. Tarkastuksia tehtäessä tulisi tarkastella kohdetta kokonaisturvallisuuden kannalta ja kiinnittää huomiota ennen kaikkea omavalvontaan ja ylläpitoon. Kokonaisturvallisuuden kannalta erittäin merkittäviä tekijöitä ovat asianmukainen turvallisuusasiakirja, henkilökunnan turvallisuus- ja hätätilanneosaaminen, kohteen kunnossapidon järjestelyt ja suunnitelmallisuus, tietojen antaminen käyttäjille sekä ilkivallan torjunta.
Kuluttajapalveluiden valvonnan painopistealueena ovat suuririskiset kohteet.
6.3.1 Tarkastusohjeet
Tässä luvussa on kerrottu yleisesti kaikkien kuluttajapalveluiden osalta tarkastukseen valmistautuminen, tarkastuksen suorittaminen ja tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet. Tarkempia ohjeistuksia
eri kuluttajapalveluihin löytyy Kuluttajaviraston laatimista tarkastuslistoista ja/tai valvontaohjeista.
Listat ja ohjeet ovat saatavilla Tukesin internet -sivuilta tai Extranetistä. Tukesin Extranet -palveluun
pääsee käyttäjätunnuksilla.
Ilmoituksen käsittely (KuTuL 6 §)
 vastaanotetaan ilmoitus kuluttajapalvelun tarjoamisesta ja kirjataan se TerveKuulle, Jos kyseessä on uusi toiminta/kohde, perustetaan ko. kohteen tiedot TerveKuulle ja siirretään ne
Mitpa:an.
 tarkistetaan sisältääkö se lain edellyttämät tiedot. Jos ilmoituksessa puutteita, pyydetään toiminnanharjoittajaa täydentämään ilmoitustaan.
 ilmoituksen käsittelyssä ei arvioida palvelun turvallisuutta eli kohteeseen ei tehdä alkutarkastusta. Kohde tarkastetaan ensimmäisen kerran valvontasuunnitelman mukaisessa tarkastuksessa.
 laaditaan vastaanottovahvistus TerveKuulla, ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle
 vastaanottovahvistuksen toiste ja ilmoituslomake arkistoidaan
 tehdään laskutusmääräys TerveKuulle ilmoituksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään
 laskutetaan ilmoituksen käsittelystä taksan mukainen maksu
85
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Tarkastus suoritetaan pääsääntöisesti ennalta sovittuna ajankohtana. Joskus tosin on tarkoituksenmukaista suorittaa tarkastus ennalta ilmoittamatta, jos on syytä epäillä, että toiminnanharjoittajan antamat tiedot eivät pidä tosiasiassa paikkaansa.
Suunnitelmalliset tarkastukset tehdään Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman
liitteenä 6 olevan kuluttajaturvallisuuden tarkastussuunnitelman mukaisesti.
Tarkastuksen valmistelu
 perehdytään lainsäädäntöön
 sovitaan tarkastusajankohta toiminnanharjoittajan kanssa. Varmistetaan, että tarvittavat henkilöt ovat paikalla tarkastuksessa. Toiminnanharjoittajalle kerrotaan etukäteen perusteet tarkastuksen tekemiseen ja tarkastuksen tarkoitus.
 pyydetään tarvittavat asiakirjat etukäteen nähtäväksi (esim. turvallisuusasiakirja)
 tutustutaan mahdollisiin valvontaohjeisiin, tarkastuslistoihin, standardeihin, alan liittojen/järjestöjen omiin turvallisuusohjeisiin ennakolta
 tutustutaan kohteeseen ja kohteen erityispiirteisiin ennakolta (mm. toiminnanharjoittajan
verkkosivuilta löytyvä materiaali sekä muu mahdollinen materiaali)
Tarkastuksella tarvittavat välineet
 tarkastuslista, valvontaohje tai standardi
 tarkastuslistassa, valvontaohjeessa tai standardissa mainitut tarkastuksella tarvittavat välineet
 virkakortti
Tarkastuksen suorittaminen
 varaa riittävästi aikaa kohteen tarkastukseen. Perusteellisen tarkastuksen tekemiseen on varattava kohteesta riippuen aikaa useampi tunti.
 tarkastus tehdään kullekin kuluttajapalvelulle mahdollisesti laaditun tarkastuslistan mukaisesti (kts. taulukko 11). Kaikista palveluista ei ole saatavilla tarkastuslistaa, valvontaohjetta
tai standardeja, joten maalaisjärjen käyttäminen on välttämätöntä. Joissakin tapauksissa tarkastamisessa voidaan käyttää apuna alan omia turvallisuusohjeita.
 tarkastuslistan kysymyksiä sovelletaan tarkastettavan kohteen mukaan
 tarkastuksella on keskeistä tarkastaa kohteen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja turvallisuussuunnittelun asianmukaisuus
 pyydetään nähtäväksi toiminnanharjoittajan kirjalliset dokumentit, jos sellaisia on, esim. turvallisuusasiakirja, onnettomuus- ja läheltä piti -tapausten kirjanpito sekä varustekirjanpito
 joitakin tarkastettavia asioita tule pyrkiä toteamaan myös käytännössä eli silloin, kun osallistujina ovat oikeat asiakkaat
 kirjataan ylös omat huomiot riskeistä ja tarkastuksen aikana esille tulleet erityishuomiot
86
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ



Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
yritetään saada toiminnanharjoittaja huomaamaan toimintaan liittyviä turvallisuusasioita ja
itse toimimaan turvallisuuden parantamiseksi
käytetään kameraa apuna havaintojen dokumentoinnissa
tarkastus voidaan tehdä myös ns. yhteistarkastuksena eli yhdessä esimerkiksi palotarkastajan
tai työsuojelutarkastajan kanssa
Taulukko 11. Kuluttajapalveluiden turvallisuuden tarkastamisessa käytettävät tarkastuslistat ja -ohjeet.
KuluttajapalveluKäytettävä
Tarkastuslistan/ohjeen
tyyppi
tarkastuslista/ohje
sijainti
Kuluttajavirasto: Laskettelupalveluiden tuoteturvallisuuden tarkastuslista, Tukesin Extranet -palvelu
23.01.2007
Laskettelukeskus
tai Kuluttajaviraston
julkaisusarja Tukesin internet -sivut: Toimuu rinnekeskus
11/2006, Dnro 2006/52/6497: Kulutta- mialat/Kuluttajaturvallisuus/
javiraston ohjeet laskettelupalveluiden Kuluttajaturvallisuusvalturvallisuuden
edistämiseksi, vonta/Tuoteturvallisuuden
28.11.2006
valvontaohjeita/
Kuluttajavirasto: Uimarannan turvalli- Tukesin Extranet -palvelu
Uimaranta
suuden tarkastuslista, 27.2.2008
Kuluttajavirasto: Talviuintipaikan tarkastuslista, 8.1.2007
Tukesin Extranet -palvelu
Huvi-/teemapuisto, ti- Kuluttajavirasto: Tarkastuslista: Kiervoli, sirkus, eläintarha tävät tivolit sekä huvi-, perhe- ja tee- Tukesin Extranet -palvelu
mapuistot, 19.5.2008
tai kotieläinpuisto
Talviuintipaikka
Kuluttajavirasto: Ohjelmapalveluiden
tuoteturvallisuuden
tarkastuslista,
14.8.2009
Ohjelmapalvelusta riippuen käyttää voi
myös:
Moottorikelkkapalveluiden kuluttajatarkastuslista,
Ohjelmapalvelu (esim. turvallisuuden
koskenlasku, moottori- 13.12.2011
Koskenlaskupalveluiden tarkastuslista,
kelkka, mönkijä)
11.7.2006
Maastohiihtolatujen
turvallisuuden
tarkastuslista, 25.1.2006
Kuluttajaviraston julkaisusarja 9/2003, Tukesin internet -sivut: ToiDnro 2003/52/1025: Kuluttajaviraston mialat/Kuluttajaturvallisuus/
87
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuu- Kuluttajaturvallisuusvalden edistämiseksi, 5.9.2003
vonta/Tuoteturvallisuuden
valvontaohjeita/
Kuluttajavirasto:
Ratsastuspalveluiden tuoteturvallisuu- Tukesin Extranet -palvelu
den tarkastuslista, 29.11.2004
Ratsastustalli tai muu Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2004, Tukesin internet -sivut: Toiratsastuspalvelu
Dnro 2003/52/5728: Kuluttajaviraston mialat/Kuluttajaturvallisuus/
ohjeet ratsastuspalveluiden turvalli- Kuluttajaturvallisuusvalsuuden edistämiseksi, 8.7.2004
valvontaohjeita/
Tarkastusohje: Tarkastusohje uimahal- Ympter/NiinaV/Tarkastuslien tarkistamiseksi
ohje uimahallien tarkistamiseksi
Kuluttajavirasto:
Uimahalli,
Uimahallien ja kylpylöiden turvallimaauimala,
suus: tarkastuslista, 3.4.2003
kylpylä tai
muu vastaava
Kuluttajavirasto:
Vesiliukumäen turvallisuus: tarkastuslista, 13.6.2003
Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2002, Tukesin internet -sivut: ToiDnro 2002/52/3709: Kuluttajaviraston mialat/Kuluttajaturvallisuus/
ohjeet uimahallien ja kylpylöiden tur- Kuluttajaturvallisuusvalvallisuuden edistämiseksi, 16.8.2002
valvontaohjeita/
Sisäkiipeilypaikan
Kiipeilykeskus, -seinä, Kuluttajavirasto:
muu kuin ohjelmapal- turvallisuuden tarkastuslista
velu
Kuluttajavirasto: Kartingin turvalli- Tukesin Extranet -palvelu
suus: tarkastuslista, 14.2.2003
Kuluttajaviraston julkaisusarja 3/2003, Tukesin internet -sivut: ToiKarting
Dnro 2002/52/6358: Kuluttajaviraston mialat/Kuluttajaturvallisuus/
ohjeet kartingin turvallisuuden edistä- Kuluttajaturvallisuusvalmiseksi 30.01.2003
valvontaohjeita/
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto:
Kuntosalien turvallisuus / tarkastus- Tukesin Extranet -palvelu
Kuntosali
lista
Leikkikenttä tai -puisto, Kuluttajavirasto: Leikkikentän turvalli- Tukesin Extranet -palvelu
suuden tarkastuslista, 19.5.2009
asukaspuisto
88
Laadittu
12.3.2015
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Oulun lääninhallitus: Yleisötilaisuuksien turvallisuus, 2009
Yleisötilaisuus
Turvallisuusstandardi SFS-EN SFSEN- 1176 ja sen osat
Skeittauspaikka tai vas- Itä-Suomen aluehallintovirasto: Skeittaavanlainen pyöräily- tauspaikkojen turvallisuus 2014
paikka
Tatuointi-, lävistys tai Tarkastuslista: Tatuointi- ja lävistysmuu kehonmuokkaus- palveluiden hygienia ja turvallisuus
palvelu
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Tilaamalla SFS-verkkokaupasta
F: YmpTerv/KULUTTAJATURVALLISUUS/
 mikäli tarkastuksessa havaitaan turvallisuuspuutteita, sovitaan toiminnanharjoittajan kanssa
jatkotoimenpiteistä. Kuluttajaturvallisuusviranomainen määrää mitä toimenpiteitä toiminnanharjoittajan tulee tehdä, missä aikataulussa ja kuka on vastuuhenkilö toimenpiteiden suorittamiseen. Sovitaan myös mahdollisen uusintatarkastuksen ajankohta.
 laaditaan tarkastuskertomus (TerveKuulla), josta tulee ilmetä ainakin:
 kohteen yksilöinti, tarkastuksen ajankohta ja tarkastukseen osallistuneet henkilöt (tarkastuksen suorittaja, tarkastukseen osallistunut kohteen edustaja, muut)
 maininta ennen tarkastusta saadusta materiaalista (esim. kohteen turvallisuusasiakirja,
turvallisuussuunnitelmat jne.)
 tarkastuksen kulku ja havaitut asiat, riittävästi yksilöiden
 sovellettava lainsäädäntö ja ohjeet
 toiminnanharjoittajalta vaadittavat toimenpiteet ja aikataulu
 jälkivalvonta (mahdollisesti sovitun uusintatarkastuksen ajankohta)
 mahdolliset kehittämisehdotukset turvallisuuden parantamiseksi
 toimitetaan tarkastuskertomus toiminnanharjoittajalle ja toiminnanharjoittajan kotipaikan valvontaviranomaiselle
 tehdään laskutusmääräys tarkastuksesta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi
 laskutetaan tarkastuksen suorittamisesta taksan mukainen maksu
Jälkivalvonta
Korjauskehotusten toteutuminen tulee tarvittaessa varmistaa jälkivalvonnalla, eli tekemällä jälkitarkastus kohteeseen. Jälkitarkastuksella valvotaan, että sovitut turvallistamistoimet on toteutettu. Jollei
asioita ole laitettu kuntoon, tulee harkittavaksi kuluttajaturvallisuuslain mukaisten valvontakeinojen
käyttö. Jos kuluttajien turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista, tulee toiminnanharjoittajaa kuulla,
eli antaa tälle mahdollisuus lausua mielipiteensä asiassa ennen päätöksen antamista (hallintolaki 34
§). Mikäli palveluntarjoaja ei kuulemisen yhteydessä ryhdy vapaaehtoisiin toimenpiteisiin tai kyse on
akuutista vaaratilanteesta, on tarpeen tehdä päätös, eli käyttää kuluttajaturvallisuuslain 6-luvun mukaisia valvontakeinoja.
89
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Valituksen/ilmoituksen (KuTuL 8 §) johdosta tehtävä tarkastus
Valitustapauksissa tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa tarkastukseen osallistuvien määrää. Toiminnanharjoittajalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen.










ilmoituksen käsittely alkaa joko asiakkaan tekemästä valituksesta tai suoraan toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemästä kuluttajaturvallisuuslain 8 §:n mukaisesta ilmoituksesta.
Mikäli asiakas tekee valituksen, ollaan yhteydessä toiminnanharjoittajaan ja pyydetään tekemään asiasta KuTuL 8 §:n mukainen ilmoitus. Silloin kun toiminnanharjoittaja ei ole omaaloitteisesti tehnyt ilmoitusta, kyse ei ole 8 §:n mukaisesta ilmoituksesta, vaan valvontatapauksen käsittelemisestä.
valvontatapauksessa tapauksessa toimitaan ohjeen Ohje kuluttajaturvallisuuslain 8 §:n mukaisen ilmoituksen käsittelystä kunnassa mukaisesti.
koskee kaikkia lain soveltamisalalle kuuluvia vastuutahoja
ilmoitusvelvollisuuden täyttyminen ei edellytä tapahtunutta onnettomuutta tai vaaratilannetta
kriteerit ilmoituksen tekemiselle:
 vaaran ilmeneminen esimerkiksi tavaran, palvelun tai palvelun suorittamisessa käytettävän tavaran aiheuttamana: terveyshaittana, onnettomuutena (esim. tulipalo tai sairaalahoitoa vaatinut tapaturma), vaaratilanteena tai vakavana läheltä piti -tilanteena.
 pienempikin vaaratekijä voi vaatia ilmoituksen tekemisen: palvelu on laajassa levityksessä (palvelulla paljon käyttäjiä), palvelussa ilmennyt vaara ei ole ilmeinen (kuluttajan on vaikea havaita sitä) tai palvelu on lapsille, nuorille tai ikääntyneille tarkoitettu
 asiakkaan tai palvelun vaikutuspiirissä olleen ihmisen kuolemantapaus tai vakava
loukkaantuminen
 kohteen turvallisuusjärjestelyt pettävät tai eivät riittäneet torjumaan vaaraa
 paikalle tarvitaan pelastustoimen apua tai ambulanssi
 palvelussa on havaittu uudentyyppinen vaara
arvioidaan asian kiireellisyys, ja mikäli asia on erityisesti merkittävä, ilmoitetaan siitä esimiehelle, Tukesille ja aluehallintovirastoon
mikäli tehdään tarkastus kohteeseen, keskitytään tarkastuksella ilmoituksen aiheeseen
laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle
mikäli tarkastuskertomus sisältää toimenpidekehotuksia määräaikoineen, valvotaan annettujen toimenpiteiden noudattamista jälkitarkastuksella. Jos korjauskehotuksia ei ole noudatettu,
tulee harkittavaksi kuluttajaturvallisuuslain (34 – 38 §) mukaisten valvontakeinojen käyttö.
Valvontakeinoja käytetään akuuteissa vaaratilanteissa tai mikäli palveluntarjoaja ei ryhdy vapaaehtoisiin toimenpiteisiin. Tällaisissa tapauksissa tehdään päätös valvontakeinojen käytöstä, ja päätös annetaan tiedoksi myös ympäristöterveyslautakunnalle.
90
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
6.4 Tupakkalain mukainen valvonta
Tupakkalain mukaista valvontaa säätelee tupakkalain 17 §:n 1 momentti. Valvontaa suoritetaan pääsääntöisesti muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Tupakkalain mukaiseen tarkastukseen on sisällyttävä vähintään ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaisessa valtakunnallisessa
valvontaohjelmassa määritellyt toimenpiteet (VNas 665/2006, 4 §). Tarkastukset tulee määritellä sen
mukaan mitä lakeja käytetään ja mitä toimenpiteitä tarkastukset sisältävät erilaisissa kohteissa, sillä
kohteeseen voi kohdistua usean eri ympäristöterveydenhuollon lain mukaista valvontaa.
Tupakkalain mukaisella tarkastuksella selvitetään ovatko valvontakohteen tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen vaatimusten mukaisia. Tarvittaessa annetaan ohjeita, toimenpidekehotuksia ja määräyksiä, jotta lain edellytykset täyttyvät. Tarkastuskäynnillä käytetään yleensä aistinvaraista tarkastelua ja arviointia. Mahdollisesti suoritetaan myös mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Suositeltavin menetelmä on aistinvarainen arvio tupakansavun toteamiseksi, sillä tupakansavun
mittauskynnys on korkeampi kuin tupakansavun hajukynnys. Yleisesti ottaen tupakkalain myynnin
ja mainonnan valvontaan ei liity näytteenottoa, mutta joissain tilanteissa se on kuitenkin mahdollista.
Hakemuksen käsittely
Tupakkalain mukaisen hakemuksen käsittelyprosessi etenee kuten toimenpidemallissa 5.1.14 Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupahakemuksen käsittely on esitetty. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntihakemuksen käsittely etenee toimenpidemallin 5.1.15 Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntihakemuksen käsittely mukaisesti. Hakemuksien käsittelyn johdosta ei tehdä tarkastusta kohteeseen,
vaan kohde tarkastetaan tupakkalain mukaisen sekä nikotiinivalmisteiden valvonnan osalta muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä.
Suunnitelmalliset tarkastukset tehdään Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman
liitteenä 7 olevan tupakkavalvonnan tarkastussuunnitelman mukaisesti. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvontaa tehdään elintarvike- ja tupakkatuotteiden valvonnan yhteydessä.
Tarkastuksella tarkastettavat asiat:
 myyntipaikan omavalvontasuunnitelman olemassaolo sekä sen tarkastettavuus ja ajantasaisuus
 tehdyt omavalvontaan kuuluvat kirjaukset ikärajavalvonnasta
 tupakanmyynti -kieltokylttien näkyvillä olo jokaisessa myyntipisteessä ja niiden asetuksen
mukaisuus
 myyntilupa-asiakirjan esillä olo ja sen löytyminen jokaiselta myyntipisteeltä
 tupakkatuotteiden esilläpitokielto on toteutettu asianmukaisesti
91
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
 laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle
 kirjataan käytetty työaika TerveKuulle ja siirretään tarkastustapahtuma Mitpa:an
 tehdään uusintatarkastus määräajan kuluttua, mikäli tarkastuskertomus sisältää toimenpidekehotuksia. Suunnitelmallisen tarkastuksen yhteydessä havaitun epäkohdan johdosta annetun
määräyksen valvonnasta peritään taksan mukainen tarkastusmaksu käytetyn työajan mukaan.
 tupakkatuotteiden ja/tai nikotiinivalmisteiden myyntiluvan haltijalta peritään myynnin valvonnasta ja valvontaan liittyvistä toimenpiteistä vuosittaista valvontamaksua
Valituksen johdosta tehtävä tarkastus (esim. asunnot)
Valitustapauksissa keskitytään valituksen aiheeseen. Asuntojen tupakansavuongelmien tapauksessa
voidaan käyttää Valviran sivuilta löytyvää siihen tarkoitettua ohjeistusta: Menettelytapaohjeet asuntojen tupakansavuongelmia käsiteltäessä sekä Parveke- ja ulkotupakoinnin aiheuttaman terveyshaitan arviointi.
92
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
7. NÄYTTEENOTTO-OHJEET
7.1 Elintarvikenäytteet
Elintarvikkeista otettavat erilaiset näytteet ovat merkityksellinen osa elintarvikevalvontaa. Näytteenotolla varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus ja omavalvonnan toimivuus. Näytteitä voidaan ottaa
mikrobiologisia, kemiallisia ja aistinvaraisia laboratoriotutkimuksia varten. Mikrobiologisessa näytteenotossa ja tutkimuksissa on huomioitava komission asetus (2073/2005) elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista sekä kansallinen salmonellavalvontaohjelma.
Näytteenottoon tarvittavat välineet
 sopivan kokoisia steriilejä näytteenottopulloja tai -astioita (näytteen koostumuksen mukaan)
 näytteet otetaan paikan päällä olevilla näytteenottovälineillä, jotta näyte kuvaisi normaalia
elintarvikkeen käyttötilannetta
 puhdas kylmälaukku ja kylmävaraajat
 lämpötilamittari
 näytteenottokaavake
 tarvittaessa kertakäyttökäsineet
Näytteenotto
Näytteenotolla halutaan kuvata normaalia elintarvikkeen käyttötilannetta eli sitä tilannetta minkälaisena asiakas saa tuotteen ostaessaan sen toiminnanharjoittajalta.
Elintarvike- tai ruokanäytettä otetaan 200 g tutkimuksia varten. Näytteen sisältämät ainesosat luetellaan. Mikäli kyseessä on kuumentamaton tuote, mainitaan sisältääkö se vähänkin hapattamalla (fermentoimalla) valmistettua ainesosaa, kuten jogurttia, viiliä yms.
Uppopaistorasvanäytettä otetaan 500 ml. Lisäksi vertailunäytteenä otetaan käyttämätöntä uppopaistorasvaa 50 ml.
Elintarvikenäyte toimitetaan kylmäkuljetuksena laboratorioon mahdollisimman nopeasti.
93
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
7.2 Pintapuhtausnäytteet
7.2.1 Pintapuhtausnäytteenotto Hygicult TPC-menetelmällä
Menetelmä on tarkoitettu nopeaan mikrobiologiseen puhtauden tarkkailuun erilaisista materiaaleista.
Se soveltuu pintojen, kiinteiden ja puolikiinteiden aineiden sekä nesteiden tutkimiseen. Testi voidaan
tehdä paikan päällä ja se soveltuu hyvin myös näytteen kuljetusalustaksi. Kokonaismikrobimäärä ei
ole ruuan turvallisuuden suora indikaattori, mutta se on yleensä merkki tuotteen lyhemmästä säilyvyydestä tai virheellisestä käsittelytavasta.
Näytteenotto
Näytteenoton yhteydessä on tärkeää, ettei elatusaine joudu kosketuksiin muun kuin varsinaisen näytteen tai näytteenottokohdan kanssa. Tärkeää on, että koko elatusainepinta tule kosketuksiin tutkittavan kohteen kanssa. Näytteenoton jälkeen levy laitetaan takaisin putkeen, ja putki suljetaan huolellisesti.
Pintapainallusmenetelmä
Kiinteitä näytteitä voidaan tutkia painamalla levyn kumpaakin puolta tiiviisti tutkittavaa pintaa vasten
3 – 4 sekunnin ajan. Levyä ei tule liikutella painamisen aikana. Levyn muovinivel helpottaa pintanäytteenottoa.
Kastaminen
Nestemäiset näytteet tutkitaan kastamalla Hygicult -levy näytteeseen 3 – 4 sekunnin ajaksi. Ylimääräiset tipat imeytetään paperiin.
Vanutuppomenetelmä
Puolikiinteät tai vaikeasti saavutettavat kohteet voidaan tutkia pyörittäen steriiliä vanupuikkoa huolellisesti tutkittavalla pinnalla käyttäen apuna halutun pinta-alan rajaavaa kehystä. Mikäli pinta on
kuiva, tulee vanupuikko kostuttaa steriilillä vedellä. Kostutettua vanupuikkoa voidaan käyttää myös
otettaessa näytteitä jauheista (esim. mausteet) tai viskoosisista nesteistä. Näytteenoton jälkeen vanupuikkoa pyöritellään huolellisesti elatusainepinnoilla vasemmalta oikealle ja alhaalta ylös.
Inkubointi
Levyjä inkuboidaan huolellisesti suljetussa suojaputkessaan seuraavasti:
 35…37 °C lämpötilassa päivän tai
 27…30 °C lämpötilassa 2 päivää tai
 18…25 °C lämpötilassa aina 5 päivään asti.
Kasvatuslämpötilaa valittaessa tulee huomioida, että jotkut yleisimmistä hiivoista ja homeista eivät
kasva 35…37 °C lämpötilassa. Jos levyjä kasvatetaan pidempään kuin yksi vuorokausi, on suositel-
94
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
tavaa lukea tulokset myös ensimmäisen vuorokauden kuluttua, sillä jotkut Proteus- ja Bacillus -kannat ovat helpommin luettavissa yhden päivän kuluttua. Toisaalta jotkut hitaasti kasvavat organismit
eivät välttämättä näy vielä yhden päivän kasvatuksen jälkeen.
Tulosten tulkinta
Inkuboinnin jälkeen testilevy otetaan pois putkesta ja mikrobimäärä (pesäkkeitä muodostava yksikkö,
pmy, CFU) määritetään vertaamalla levyn kasvutiheyttä käyttöohjeen mallitauluun. Pesäkkeet on
myös mahdollista laskea. Seuraavia raja-arvoja voidaan pitää karkeana perustana arvioitaessa elintarvikkeiden kontaminaatiota:
Hyvä
< 105 pmy/g
Siedettävä
105 – 107 pmy/g
Huono
> 107 pmy/g
Työtasojen ja muiden pintojen raja-arvot ovat vaikeammin määritettäviä, koska ne riippuvat täysin
itse kohteesta. Joka tapauksessa kohdetta voidaan pitää huonosti puhdistettuna, jos pinnoilla vielä
siivouksen jälkeen on 5 pesäkettä/cm2. Tämä vastaa Hygicult TPC-levyllä 45 pesäkettä/puoli.
Huomioitavaa:
 testit säilytetään huoneenlämmössä (+18 - + 25 °C) vedottomassa paikassa, valonlähteiltä ja
lämpötilan vaihteluilta suojassa. Levyt eivät saa jäätyä.
 testilevyt tulee hävittää joko polttamalla, autoklavoimalla tai pitämällä levyjä desinfektoivassa liuoksessa yön yli
7.2.2 Pintapuhtausnäytteenotto Hygiena SystemSURE Plus -luminometrillä
Hygiena SystemSURE Plus on valodioditekniikkaan perustuva kannettava luminometri, joka on tarkoitettu pinta- ja vesinäytteiden testaamiseen elintarviketeollisuudessa, sairaaloissa, suurkeittiöissä ja
saniteettitiloissa. Sitä käytetään erilaisten pintojen ja välineiden puhtauden testaamiseen ja puhdistuksen laadun selvittämiseen. Pintojen ja välineiden puhtaus tulee tarkistaa joko heti pesun jälkeen
tai juuri ennen niiden käyttöönottoa.
Luminometriä voidaan käyttää esim. elintarviketeollisuudessa, suurkeittiöissä, uima-allas- ja saniteettitiloissa. Ultrasnap-testi mittaa mikrobi-, kasvi- ja eläinsoluista peräisin olevien ATP-molekyylien kokonaismäärää. Tulos saadaan ns. RLU-arvona (Relative Light Unit), joka kertoo tutkittavan
kohteen hygieniatason. Mitä suuremman RLU-lukeman mittari antaa, sitä suurempi on ATP:n määrä
ja vastaavasti tarkasteltavan pinnan likakuorma/mikrobikontaminaatio. Yksi RLU vastaa noin yhtä
femtomoolia ATP:tä (10-15 mol). Tuloksia verrataan ko. kohteelle annettuihin hygieniaraja-arvoihin
(kts. taulukko 12).
95
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Taulukko 12. Pintapuhtausnäytteiden raja-arvot eri kohteille.
Kohde
HYVÄ
TYYDYTTÄVÄ
Ruoka-astiat/-välineet:
juomalasi, uunivuoka, lautanen, veitsi, haarukka, lusikka,
< 20
20 - 40
jäätelökauha, kauha, lasta,
kulho, leikkuulaudat, työvälineet ym.
Erilaiset pinnat:
oven kahva, vitriinin taso, tiskipöytä, tarjoilutiski, tarjotin,
< 200
200 - 500
muu kohde
Saniteetti-, uima-allas- sekä
sauna- ja pesuhuonetilat:
< 40
40 – 60
kaakeli- ja metallipinnat
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
HUONO
> 40
> 500
> 60
Näytteenotto ja mittauksen suorittaminen
 kytketään laitteeseen virta. Laite suorittaa 60 sekunnin automaattisen kalibroinnin, jonka jälkeen se on käyttövalmis. Kalibroinnin aikana laitteen luukku ei saa olla auki.
 ravistellaan Ultrasnap-testipuikkoa ennen näytteenottoa, jotta puikon pää kastuu näytteen ottamista varten
 näytteenotto tapahtuu testipuikolla pyyhkimällä 10 cm * 10 cm kokoinen alue kahteen suuntaan (vaaka- ja pystytaso)
 asetetaan testipuikko takaisin testiputkiloon. Katkaistaan testipuikon yläosassa oleva sininen
venttiilitappi ja puristetaan neste täytteeseen.
 ravistellaan näytettä 10 sekunnin ajan
 asetetaan testipuikko laitteeseen ja suoritetaan mittaus painamalla OK-nappia. Laite analysoi
näytettä 15 sekuntia. Mittauksen aikana laite on pidettävä pystysuorassa asennossa.
Huomioitavaa:
 Ultrasnap -testien varastointilämpötila on +3 - +8 °C. Testi pysyy kuitenkin aktiivisena useiden päivien ajan huoneenlämpötilassa. Suora auringonvalo tuhoaa testin nopeasti.
 Laitteen kantta tulee käsitellä varovasti. Kannen vääntyminen saattaa johtaa mittausta häiritseviin valovuotoihin. Varo myös kolhimasta laitetta pöytiä yms. vasten.
 laitetta voidaan käyttää pintanäytteiden lisäksi satunnaisesti myös prosessivesinäytteiden testaamiseen. Vesinäytteiden testaamiseen käytetään joko Ultrasnap- tai Aquasnap -testejä.
96
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
7.3 Vesinäytteet
Näytteenotto on osa säännöllistä valvontaa ja valvontasuunnitelmaan sisällytetään arvio otettavista
viranomaisnäytteistä. Näytteitä otetaan valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Terveydensuojelulaki
(763/1994) ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät varsin tarkasti näytteenoton ja näytteistä
tehtävät analyysit.
Näytteenoton voi suorittaa kunnan terveydensuojeluviranomainen tai joku muu, jolla on talous- ja
uimavesinäytteiden ottajan pätevyys. Tällöin näytteenottajan on tunnettava vesinäytteenottoon liittyvät yleiset periaatteet. Pätevyyden voi osoittaa esimerkiksi ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnilla tai kunnan terveydensuojeluviranomaisen tarkoituksenmukaiseksi katsomillaan tavoilla.
Näytteet tutkitaan Eviran hyväksymissä laboratorioissa, joissa tutkimusmenetelmien tulee olla lainsäädännön mukaisesti arvioituja tai akkreditoituja menetelmiä.
Talous- ja uimavesinäytteiden ottamiseen, säilytykseen ja kuljettamiseen liittyy seuraavia huomioitavia seikkoja:
 näytteenotossa tulee muistaa erityisen tarkasti hyvä hygienia:
 ennen näytteenottoa kädet pestään ja kuivataan tai käytetään kertakäyttökäsineitä
 käytetään puhtaita ja steriilejä näytepulloja sekä tarvittaessa noudinta (liekitetty)
 estetään näytepullon suun, kaulan sekä näytteen kanssa kosketuksiin joutuvan korkin
likaantuminen käsistä tai muusta kohteesta, esimerkiksi hanasta tai vaatteista
 merkataan näytenumerot näytepulloihin ja näytteenottolähetteeseen, sekä numeroita vastaavat
näytteenottokohteet. Näytteenottolähetteet sijaitsevat ympäristöterveydenhuollon henkilöstön
käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla.
 täytetään kaikki näytteenottokaavakkeen kohdat. Mikäli kaavaketta ei ole käytettävissä, täytetään lähetteeseen seuraavat tiedot:
 näytteenomistaja ja osoite
 näytteenottajan nimi ja virka-asema
 näytteenottopaikka
 näytteenoton päivämäärä ja aika
 näytteen luonne (yksityinen kaivo, verkostovesi, raakavesi, uima-allasvesi, uimarantavesi)
 tarvittavat määritykset
 näytteenoton yhteydessä mitattu veden lämpötila
 kuljetusolosuhteet
 näytteenoton syy
 havainnot näytteeseen/veden laatuun mahdollisesti vaikuttaneista tekijöistä, kuten esimerkiksi väri, sameus, roskat, vaahto, ympäristöhavainnot
 näytteenotossa sattuneet poikkeamat
 näytteet säilytetään valolta suojattuna ja viileässä (jääkaapissa tai kylmälaukussa)
97
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ



Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
näytteen kuljetus tulee tapahtua siten, ettei se pääse jäätymään tai lämpenemään kuljetuksen
aikana (esim. kylmälaukussa)
näytteen toimitus laboratorioon tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti näytteenoton jälkeen, siten että näytteet analysoidaan vähintään 24 h kuluessa näytteenotosta
mikäli ei tiedetä, mitä tutkimuksia näytteestä tulisi tehdä, kysytään asiaa laboratoriosta
Näytteenoton jälkeen
 kirjataan näytteenotto ja siihen kulunut aika TerveKuulle
 suoritetaan tarpeen mukaan laskutus taksan mukaisesti. Mikäli näytteenotto laskutetaan, tehdään laskutusmääräys näytteenotosta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille.
 tulokset saapuvat terveystarkastajien yhteiseen sähköpostiin, josta ne kirjataan TerveKuulle.
Tarkastetaan tulokset ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin.
7.3.1 Talousvesi
Talousvedestä otetaan näytteitä veden mikrobiologisen ja fysikaalis-kemiallisen laadun selvittämiseksi ja seuraamiseksi. Lisäksi voidaan tutkia raakaveden laatua, arvioida veden laadun vaikutusta
verkostolle ja vesikalusteille sekä selvittää verkostovedessä havaittuja poikkeamia. Talousveden laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä:
 STM:n asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
 STM:n asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
 STM:n asetus (442/2014) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun
asetuksen muuttamisesta
 vesihuoltolain (119/2001) muutos
Säädösten pääasialliset muutokset koskevat erityistilannesuunnitelmien laatimista talousveden laadun turvaamiseksi, talousvesilaitosten desinfiointivalmiutta ja uraanin lisäämistä talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin. Lisäksi tulossa on asetus talousveden radioaktiivisista aineista (tritium ja
radon).
Talousveden näytteenotto tapahtuu valvontatutkimusohjelmien mukaisesti. Valvontatutkimusohjelmat löytyvät sähköisesti ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalta yhteiseltä verkkoasemalta. Verkostoveden laadun säännöllistä viranomaisvalvontaa tehdään talousvesiasetuksen
461/2000 mukaisesti. Viranomaisvalvonta jaetaan jatkuvaan valvontaan ja jaksottaiseen seurantaan.
Jatkuvalla valvonnalla on tarkoitus hankkia säännöllisesti tietoa talousveden laadusta sekä talousveden käsittelyn, erityisesti desinfioinnin, tehokkuudesta ja laatuvaatimusten täyttymisestä. Jaksottaisessa seurannassa on tarkoitus selvittää, täyttääkö talousvesi talousvesiasetuksen mukaiset vaatimukset. Jatkuvan valvonnan ja jaksottaisen seurannan näytteitä otetaan talousvesiasetuksessa määriteltyjen vähimmäistutkimustiheyksien mukaisesti. Myös jatkuvan valvonnan ja jaksottaisen seurannan
98
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
määritettävät parametrit on säädetty talousvesiasetuksessa. Talousvettä toimittava laitos vastaa talousvesiasetuksen mukaisista tutkimuskustannuksista sekä ympäristöterveydenhuollon maksutaksan
mukaisesta näytteenottomaksusta. Mahdollisten uusinta- ja valitusnäytteiden maksajana on ensisijaisesti vesilaitos. Epidemiaepäilytilanteissa tarvittavan näytteenoton kustannuksista vastaa pääosin
Laukaan ympäristöterveydenhuollon yksikkö.
Pienten yksiköiden talousveden laadun valvontaa suoritetaan valvontaohjelmien mukaisesti. Tutkimusohjelmat löytyvät sähköisesti ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalta yhteiseltä verkkoasemalta. Kohde vastaa näytteenotosta perittävästä maksusta sekä näytteen analysoinnista aiheutuvista laboratoriomaksuista.
Näytteenotto talousvedestä
Tämä ohje koskee ns. normaalitilanteiden näytteenottoa. Erityistilanteissa, kuten vesiepidemiaa epäiltäessä, noudatetaan näytteenotossa Laukaan ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden valmiussuunnitelmaa, joka sijaitsee ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä
verkkoasemalla.
Verkostovesinäyte
 näyte otetaan hanasta, josta on poistettu kaikki ylimääräiset letkut, poresuuttimet ja muut lisävarusteet
 näytteenotto tapahtuu kylmästä vedestä
 vettä juoksutetaan reippaasti n. 3 – 5 minuuttia, jotta painesäiliössä ja putkistossa seisonut
vesi saadaan vaihtumaan sekä veden lämpötila vakiintumaan. Juoksutuksen loppuvaiheessa
pienennetään painetta, minkä jälkeen näyte voidaan ottaa.
 hana suljetaan vasta kaikkien pullojen täyttämisen jälkeen, ei siis pullojen välillä tai alkujuoksuttamisen jälkeen
 näytteenotto tehdään seuraavassa järjestyksessä: kaasut (esim. radon, hiilidioksidi), mikrobiologiset näytteet ja lopuksi kemialliset näytteet
 kaasujen määritystä varten otetaan näyte 1 l muovipulloon. Vesi valutetaan pullon pohjalle
hiljaa pullon sisälaitaa pitkin kunnes vesi valuu yli. Hanasta valuva vesi ei saa pärskyä, vaan
sen tulee valua kirkkaana virtana. Suljetaan pullo hyvin.
 mikrobiologisia määrityksiä varten otetaan näyte 500 ml lasipulloon. Pulloon jätetään ilmatila
eli pullo täytetään 4/5 pullon kokonaistilavuudesta, ja korkki suljetaan hyvin.
 lopuksi otetaan näyte 1 l muovipulloon kemiallisia määrityksiä varten. Pullo täytetään joko
piripintaan tai lähes täyteen, ja pullon korkki suljetaan huolellisesti.
Kaivovesinäyte
 näyte otetaan noutimella tai veden nostoon tavallisesti käytettävällä astialla
 työskennellään hygieenisesti, jotta ei saastuteta kaivoa. Puhdistetaan välineet tarvittaessa ennen näytteenottoa ja näytteiden välillä.
 jos nostetaan vettä vedenottoastialla, kaadetaan pois ensimmäinen nosto ja täytetään pullot
vasta toisesta nostosta
99
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ


Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
astian tai noutimen annetaan täyttyä veden pinnan alapuolella. Näytteenottovälineestä vesi
valutetaan pulloihin, aloittaen kaasuista, jotka täytetään hiljaa pullon reunaa pitkin valuttaen.
mitataan lämpötila astiasta tai kemiallisia tutkimuksia varten otetusta näytteestä
7.3.2 Uima-allasvesi
Uimahallien ja kylpylöiden sekä vastaavien laitosten sisällä ja ulkona olevien yleisten altaiden uimavedestä otetaan näytteitä veden mikrobiologisen, fysikaalis-kemiallisen ja aistinvaraisen laadun selvittämiseksi ja seuraamiseksi. Allasvesinäytteitä otetaan näytteenottosuunnitelmien mukaisesti. Peurungan kylpylän näytteenottosuunnitelma löytyy sähköisenä ympäristöterveydenhuollon henkilöstön
käytössä olevalta yhteiseltä verkkoasemalta. Äänekosken ja Suolahden uimahallien näytteenottosuunnitelmat löytyvät sähköisessä muodossa asiaa hoitavan terveystarkastajan omalta verkkoasemalta. Konneveden terveyskeskuksen terapia-altaan valvontatutkimusohjelma löytyy paperiversiona
kansiosta.
Uimavesien laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavassa säädöksessä:
 STM:n asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
Näytteenotto allasvedestä
Tämä ohje koskee ns. normaalitilanteiden näytteenottoa. Erityistilanteissa, kuten vesiepidemiaa epäiltäessä noudatetaan näytteenotossa Laukaan ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden valmiussuunnitelmaa, joka sijaitsee ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä
verkkoasemalla.






näytteet otetaan tilavuudeltaan 250 ml lasipulloihin ja 1 l muovipulloihin. Klooria sisältävästä
uima-allasvedestä mikrobiologista analyysia varten otettava näyte otetaan steriiliin näytepulloon, jossa on natriumtiosulfaattiliuosta kloorin inaktivoimiseksi.
näyte otetaan altaan kohdasta, jossa arvioidaan vedenlaadun olevan huonointa
näytteenotto tapahtuu n. 30 cm syvyydestä joko käsin tai noutimen avulla
pullo upotetaan oikeaan syvyyteen suu alaspäin käännettynä
 virtaava vesi – pullo käännetään vastavirtaan ja annetaan täyttyä
 seisova vesi – pulloa kuljetetaan horisontaalisesti näytteenottajasta poispäin ja annetaan täyttyä
 mikrobiologinen määritys – pullo täytetään 4/5 pullon kokonaistilavuudesta ja suljetaan tiiviisti
 THM, kloori, alkaliniteettimääritys – pullo täytetään kokonaan vedellä ns. ylitäyttö,
jotta näyte ei joutuisi kosketuksiin ilman kanssa
merkataan pulloon näytenumero ja näytteenottokaavakkeeseen näytenumero sekä sitä vastaava näytteenottokohde
mitataan veden lämpötila näytteenottosyvyydestä välittömästi näytteenoton jälkeen
100
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
7.3.3 Uimarantavesi
Uimavedestä otetaan näytteitä veden mikrobiologisen laadun selvittämiseksi ja seuraamiseksi.
Uimavesien laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä:



terveydensuojelulaki (763/1994)
STM:n asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta
STM:n asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta
(sovelletaan ns. EU-uimarantojen vesiin)
Uimavesien näytteenottotiheys tapahtuu uimarannan koon mukaisesti. Pienillä uimarannoilla uimavesinäytteitä otetaan siten, että yksi näyte otetaan ennen uimakautta ja vähintään 2 näytettä uimakauden aikana. Tarvittaessa näytteitä otetaan useammin. Näytteenottopäivät jaetaan tasaisesti uimakauden ajalle.
Isoilla uimarannoilla eli ns. EU-uimarannoilla yksi uimavesinäyte otetaan noin kaksi viikkoa ennen
uimakauden alkua ja vähintään kolme näytettä uimakauden aikana. Tarvittaessa näytteitä otetaan useammin. Näytteenottopäivät on jaettava tasaisesti uimakauden ajalle siten, että näytteenottopäivien
väli ei koskaan ylitä yhtä kuukautta.
Talviuintipaikkojen uimavedestä otetaan näytteitä kerran talviuimakaudella. Näytteenoton yhteydessä tarkastetaan myös uimaranta.
Näytteenotto uimavedestä
Tämä ohje koskee ns. normaalitilanteiden näytteenottoa. Erityistilanteissa, kuten vesiepidemiaa epäiltäessä noudatetaan näytteenotossa Laukaan ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden valmiussuunnitelmaa, joka sijaitsee ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä
verkkoasemalla.







näyte otetaan joko laiturilta, veneestä tai vedessä seisten. Näytteenotossa voidaan käyttää
apuna esim. noudinta.
näyte otetaan paikasta, jossa suurin osa uimareista käy uimassa tai jossa on odotettavissa suurin saastumisriski
näyte otetaan 30 cm syvyydestä, jolloin veden syvyyden näytteenottokohdassa tulisi olla vähintään 1 m
otetaan yksi näyte 250 ml lasipulloon / uimaranta mikrobiologista määritystä. Pulloon jätetään
ilmatila.
pullo viedään veden alle ylösalaisin ja käännetään oikeassa syvyydessä sivuttain ja pystyyn
pulloa viedään ylävirtaan tai poispäin itsestä, jotta ei itse vaikuteta näytteen laatuun
näytteenotto tulee tapahtua ripeästi ennen kuin pohjasta nouseva aines vaikuttaa veden laatuun
101
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ


Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
tarkastellaan vettä syanobakteerien, makrolevän tai kasviplanktonin ja muiden poikkeamien,
esimerkiksi vaahdon, hajun, kelluvien materiaalien, jätteiden tai öljymäisten ja tervamaisten
aineiden varalta. Havaitut poikkeamat kirjataan näytteenottotodistukseen.
mitataan veden lämpötila
7.3.4 VOC-määritykset vesinäytteistä
Tämä ohje koskee VOC-määrityksiä varten otettavia näytteitä. Ohje sopii niin talous-, uima-allas-,
luonnon- kuin jätevesille. Tällä ohjeella määritetään erilaisia liuottimia, kuten mm. bentseeni, tri- ja
tetrakloorieteeni 1,2-dikloorietaani, trihalometaanit (THM, esim. kloroformi) ja bensiinin lisäaineet
(MTBE, TAME, TAEE, ETBE).
Näytteenotto
 täytetään 40 ml lasipullot vedellä aivan täyteen. Käytetään kirkkaita lasipulloja.
 näytteitä otetaan 2 kpl / näytepiste
 nimetään näytteet
 suljetaan korkit hyvin
 kuljetetaan pullot laboratorioon
HUOM! Uima-allasvesinäytteisiin tulee merkitä, että kyseessä on uima-allasvesi.
102
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
7.4 Rakenteiden pintanäytteenotto
Rakenteiden pintanäytteenotto soveltuu parhaiten tilanteeseen, jossa halutaan selvittää onko rakenteiden pinnoilla mikrobikasvua, kuten home-, hiiva- ja bakteerikasvustoja. Tällaiset kasvustot eivät
yleensä ulotu kasvualustan pintaa syvemmälle, vaan ne esiintyvät pinnalla näkyvänä värin- tai muodonmuutoksena.
Pintanäytteitä otetaan sekä vaurioituneelta pinnalta että vertailupinnalta. Vertailunäyte otetaan vauriottomalta, kuivalta sekä normaalilta näyttävältä pinnalta vastaavalta materiaalilta joko samasta tai
samankaltaisesta huonetilasta. Vertailunäytteen ottaminen on välttämätöntä, jotta pintasivelynäyte
voidaan tulkita oikein. Myös kenttänollanäyte otetaan mukaan. Kenttänollanäytteellä tarkoitetaan laimennusliuosputkea, jota kuljetetaan mukana näytteenoton aikana ja joka viljellään kasvualustoille.
Alle on koottu näytteenotosta kirjattavat tiedot sekä näytteenoton jälkeen tehtävät toimenpiteet niin
pintasivelynäytteiden kuin teippinäytteiden osaltakin. Itse näytteenotto on kirjoitettu kummallekin
näytteenottotavalle erikseen.
Näytteenotosta kirjattavat tiedot
 näytteenoton päivä ja aika
 näytteenottopaikan osoite
 näytteenottokohta ja -korkeus
 materiaali, josta näyte otettiin
 näytteen ja nollanäytteen tunnus (pintasivelynäyte)
 näytteen ja vertailunäytteen tunnus (teippinäyte)
 tehdyt havainnot, kuten näkyvä kasvusto, pinnan kosteus ym.
 pinta-ala, josta näyte kerätty (pintasivelynäyte)
 mahdollisesti näytteenottoon vaikuttaneet poikkeamat
 näytteenottajan nimi ja virka-asema
Näytteenoton jälkeen tehtävät toimenpiteet
 toimitetaan näytteet vuorokauden sisällä näytteenotosta laboratorioon, näytteiden kuljetus tapahtuu kylmässä +4 - +8 ºC
 tarkistetaan tulokset niiden saavuttua ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin
 kirjoitetaan muistio tai tarkastuskertomus, vaikka toimenpiteet eivät olisikaan tarpeen
 tehdään laskutusmääräys näytteenotosta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi
 laskutetaan näytteenotto voimassa olevan taksan mukaisesti
103
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
7.4.1 Pintasivelynäyte
Näytteenotossa tarvittavat välineet
 steriilejä pumpulipuikkoja
 steriilejä korkillisia laimennusliuosta sisältäviä koeputkia (à 5 ml) koeputkitelineessä
 1 laimennusliuosputki kenttänollanäytteeksi
 kertakäyttökäsineitä
 10 x 10 cm kokoinen sapluuna (puhdistusta kestävää esim. muovi tai metalli)
 desinfiointiaine (80 % (v/v) etanoli)
 ohutta pyyhepaperia
 kylmälaukku ja kylmäpatruunat
 näytteenottolomake/-todistus (laboratoriolähete)
 mittanauha
 kamera tarvittaessa
 virkakortti
 näytteenotto-ohje
Huomioi käyttämäsi vaatteet ja välineet, ettei näiden mukana kulkeudu kontaminaatiota näytteeseen.
Näytteenotto
 näytteenotto valmistellaan erillään varsinaisesta näytteenottotilasta esim. viereisessä huoneessa
 kädet pestään tai käytetään kertakäyttökäsineitä
 käytetään hengityssuojainta tarvittaessa
 näytteenottojärjestys on puhtaista tiloista likaisiin tiloihin, joten vertailunäyte otetaan aina ensin
 jokaista varsinaista näytettä kohden tulee ottaa vertailunäyte
 jos vauriokohtia on useita, otetaan ainakin yksi 1 näyte/vauriokohta
 mikäli vauriokohta on laaja, otetaan näytteitä riittävästi eri puolilta vaurioaluetta (2 - 5 näytettä)
 eri materiaalia olevilta pinnoilta otetaan omat näytteet
 tasaisilta pinnoilta näytteet otetaan 10 cm x 10 cm suuruiselta alueelta steriiliä sapluunaa hyväksikäyttäen
 sapluuna steriloidaan alkoholilla ja kuivataan paperilla ennen jokaista näytteenottoa
 jos pinnalla on selviä mikrobikasvuun viittaavia jälkiä, voidaan näyte ottaa pienemmältä alueelta (pinta-ala kirjataan näytteenottolomakkeelle)
 jos sapluuna ei voi käyttää (esim. ikkunan puite), näyte otetaan esim. 100 cm2 alueelta, pintaala kirjataan ylös
 jos epäilty vaurioalue on < 100 cm2, näyte otetaan koko alueelta ja pinta-ala kirjataan muistiin
 poistetaan pumpulipuikko suojakääreestä ja pidetään puikosta kiinni vain sen päästä
104
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ







Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
puikon pumpulipää kostutetaan laimennusvesiliuoksessa siten, että neste imeytyy pumpuliin
painetaan ylimääräinen vesi putken reunaa vasten pois
sivellään sapluunalla rajattu tai muutoin määritelty tutkittava alue kostealla pumpulipuikolla
kolmeen kertaan siten, että ensin vaakasuoraan, sitten pystysuoraan ja lopuksi jälleen vaakasuoraan. Puikkoa tulee pyörittää akselinsa ympäri koko sivelyn ajan.
laitetaan puikko pumpulipää edellä samaan koeputkeen, jossa se oli kostettu ja katkaise varresta pois se osa, josta pidettiin kiinni
suljetaan putken korkki tiiviisti
merkataan putkeen näytenumero ja täytetään näytteenottolomake
tarvittaessa otetaan kuvia näytteenottopaikoista
7.4.2 Teippinäyte
 objektilaseja kuljetuskotelossa
 kirkasta tuoretta teippiä
 muistiinpanovälineet ja näytteenottolomake/-todistus
 kamera
 virkakortti
 näytteenotto-ohje
Näytteenotto









leikataan teipistä objektilasin levyinen pala varaten myös käsittelyvaraa. Varotaan sotkemasta
keskiosan liimapintaa.
painetaan teipin keskiosaa tutkittavaa materiaalia/kasvustoa vasten
varotaan painamasta teippiä liian kovaa materiaalia vasten, ettei näytteeseen joudu esim. tapetista kuituja tai betonista/laastista paloja.
kiinnitetään teippinäyte objektilasiin, katkaistaan pois käsittelyvarat
merkitään näyte, muista päivämäärä ja nimikirjaimet
siirretään objektilasi kuljetuskoteloon
täytetään näytteenottolomake, lomake voi toimia myös laboratorion lähetteenä
vertailunäyte otetaan vastaavalta puhtaalta pinnalta, esimerkiksi eri huoneesta
tarvittaessa kuvataan näytteenottokohdat
105
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
7.5 Materiaalinäyte rakenteista
Rakennusmateriaalista otetaan materiaalinäytteitä silloin, kun epäillään mikrobikasvua huokoisessa
materiaalissa. Huokoisia materiaaleja ovat esim. betoni, laasti, puu, kipsilevy, lämmöneristeet jne.
Näytteet tutkitaan joko laimennosviljelyn, suoraviljelyn tai suoran mikroskopoinnin avulla. Näistä
pätevimpänä pidetään laimennosviljelymenetelmää.
Näytteenoton valmistelu
 kädet pestään tai käytetään kertakäyttökäsineitä
 näytteenotto valmistellaan erillään varsinaisesta näytteenottotilasta
 käytetään hengityssuojainta
 puhtaita ja tiiviitä näytteenottopurkkeja tai -pusseja
 puhtaat näytteen irrotusvälineet esim. puukko tai taltta ja vasara
 kertakäyttökäsineitä
 desinfiointiaine
 paperipyyhkeitä
 kuljetuslaukku/kylmälaukku
 näytteenottolomake ja muistiinpanovälineet
 etikettejä näytteiden merkitsemiseen
 kynä ja huopakynä
 hengityssuojain (vähintään P3/A2-luokka)
 kamera
 virkakortti
Näytteenotto
 ohuen kalvomaisen rakenteen tapauksessa (tapetti, maali tms.), näyte otetaan 10 x 10 cm suuruiselta alueelta sopivaa välinettä apuna käyttäen (huom. poraamista ei suositella, koska näyte
ei saa kuumentua)
 huokoisen materiaalin tapauksessa, näytettä otetaan 200 – 300 cm2 (n. 3 – 5 g)
 otetaan näytettä vauriokohdan pinnasta n. 0,1 – 0,5 cm:n paksuudelta tai vain vaurioitunut
kohta
 jos mahdollista myös vertailunäyte otetaan, mutta riittävän kaukaa vauriokohdasta samasta tai
samankaltaisesta huonetilasta kuivasta, puhtaannäköisestä samanlaisesta materiaalista, joka ei
ole vaurioitunut
 näytteestä pidetään kiinni sen reunoista
 välineet puhdistetaan etanolilla aina ennen näytteenottoa ja näytteiden välillä
 jokainen näyte pakataan erikseen puhtaaseen ja tiiviiseen näytepurkkiin tai -pussiin
 merkitään pussiin/purkkiin näytetunnus, päivämäärä ja nimikirjaimet sekä täytetään näytteenottolomakkeelle tarvittavat tiedot
106
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
 näytteenoton ajankohta
 näytteenottokohde, -kohta ja -korkeus
 materiaali, josta näyte otettu
 onko materiaalissa näkynyt homekasvua
 näytteenottopinta-ala
 materiaalin kosteus
 näytettä vastaavan vertailunäytteen ja nollanäytteen tunnus
 näytteeseen ja näytteenottoon mahdollisesti vaikuttaneet asiat
 toimitetaan näytteet laboratorioon mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään seuraavana päivänä
 säilytetään näytteitä viileässä, siihen tarkoitukseen varatussa paikassa
 tarkistetaan tulokset ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin
 laaditaan tarkastuskertomus tai muistio
107
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
7.6 Asbestikuidut pinnoilta
Sisäilman asbestipitoisuus on tarpeen määrittää, kun epäillään asbestikuitujen leviämistä sisäilmaan.
Esimerkiksi silloin on aiheellista määrittää sisäilman asbestipitoisuus, kun rakennuksessa tehdään asbestipurku tai -korjaustöitä ja jokin menee vikaan, alipaineistus ei toimi tai asbestijätepussit ovat rikkoutuneet. Myös silloin määritykset on syytä tehdä, jos rakennuksen asbestia sisältävät materiaalit
ovat huonokuntoisia.
Näytteenotto tapahtuu huoneesta/huoneista, jonne asbestin on oletettu kulkeutuneen tai jossa huonokuntoiset asbestia sisältävät materiaalit sijaitsevat. Pölynäytteet pinnoilta otetaan joko huoneiston kokoamanäytteenä tai erillisinä näytteinä jokaisesta huoneesta. Pinnoilta otettavat näytteet paljastavat
yleensä herkemmin onko sisäilmassa asbestikuituja kuin ilmanäytteet. Laukaan ympäristöterveydenhuollossa asbestikuitujen määritys tehdään pinnoilta otettavilla näytteillä.
 sivellin/harja ja minigrip-pussi
 kamera
 muistiinpanovälineet
 näytteenottokaavake
 virkakortti
Näytteenotto
 kerätään pölyä minigrip -pusseihin. Pölyä kerätään 2 – 3 pussiin/kohde.
 pinnoilla pölyä selvästi näkyviä määriä → harjataan pölyä siveltimellä/harjalla pussiin. Huom. varmista ettei harjasta aiheudu kontaminaatiota eri näytteenottopaikkojen
välillä!
 pinnoilla ei ole pölyä selvästi näkyviä määriä → kerätään pölyä 1,5 – 2 l nurin käännetyllä pussilla. Pölyn kerääminen tapahtuu siten, että nurin käännetty pussi on kädessä ikään kuin rukkasena, jolla sivellään pintoja sekä kämmen- että rystyspuolella.
Kun kohteet käyty läpi, pussi käännetään oikein päin ja suljetaan. Staattisen sähkön
voimasta pölyä kertyy pussiin riittävä määrä.
 kuituisilla käsillä ei saa käsitellä minigrip-pusseja
 merkitään pusseihin näytetunnus, päivämäärä sekä nimikirjaimet. Täytetään näytteenottotodistus tai -lomake.
 tarvittaessa otetaan kuvia näytteenotosta
 näytteenottopäivä ja -aika
 näytteenottopaikka ja -kohta
 näytteen tunnus
108
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ

Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
tehdyt havainnot sekä näytteeseen tai näytteenottoon mahdollisesti vaikuttaneet seikat
 toimitetaan näytteet laboratorioon heti
 tarkistetaan tulokset niiden saavuttua ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin
 kirjoitetaan tarkastuskertomus tai muistio
109
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
7.7 Sisäilman mikrobipitoisuuden määritys 6-vaiheimpaktorilla
Sisäilman mikrobinäytteitä voidaan ottaa, jos tilojen silmämääräisen tarkastelun, pintanäytteenoton
tai materiaaleista tapahtuvan näytteenoton avulla ei ole pystytty paikallistamaan vauriota, mutta mikrobivaurion esiintymistä pidetään kuitenkin mahdollisena esim. homeen hajun tai asukkaiden oireilun
perusteella. Sisäilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti, joten yksittäinen ilmanäyte kuvaa vain mittaushetken tilannetta. Tämän vuoksi voi olla tarpeen toistaa mittaukset muutaman kerran
eri aikoina. Vertailunäytteiden ottaminen on tässä menetelmässä erityisen tärkeää väärien johtopäätöksien välttämiseksi.
Näytteet on suositeltavinta ottaa talvella maan ollessa jäässä ja/tai lumen peitossa. Tällöin näytteiden
voidaan olettaa edustavan parhaiten vain rakennuksesta peräisin olevia mikrobikasvustoja. Mikäli
näytteitä ei voi ottaa em. aikana tai talvi on lähes lumeton, on vertailunäytteiden ottaminen ulkoilmasta välttämätöntä, myös talvella.
Hyvissä ajoin ennen näytteenottoa tulisi lähettää kirjalliset ohjeet näytteenottoa edeltävistä toimista
ja vältettävistä toimista. Mittaustuloksiin voivat vaikuttaa seuraavat toimet, kuten elintarvikkeiden
käsittely, polttopuiden käsittely, ilmanpuhdistimen toiminta, korjaustyöt, siivous, lemmikkieläinten
liikkuminen sisätiloissa, akvaariot, tuuletus jne.
 6-vaiheimpaktori
 pumppu, esim. resiproottori
 kalibroitu virtausmittari, rotametri
 kylmälaukku kasvualustoille ja näytteille
 home- (2 % mallasuuteagar) ja/tai bakteerimaljoja 6 kpl/näyte sekä varamaljoja rikkoutumisen tai näytteenoton epäonnistumisen varalle
 2 kpl jokaista käytettävää kasvualustaa kenttänollaksi. Kenttänollanäyte on kasvualustamalja,
jota kuljetetaan ja jota käsitellään kuten muita näytteenottoon käytettäviä maljoja näytteenoton aikana.
 desinfiointiaine (80 % (v/v) etanoli) suihkepullossa
 steriilejä liinoja
 maalarinteippiä tmv.
 tussi ja muistiinpanovälineet
 sekuntikello
 nukkaamattomia paperipyyhkeitä
 näytteenottolomake/-todistus
 ilman lämpötila- ja kosteusmittari
 kamera
 hengityssuojain (vähintään P3/A2-luokkaa)
 virkakortti
110
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Varotaan etteivät omat vaatteet ja välineet aiheuta kontaminaatiota tutkittaviin tiloihin. Näytteenotto
aloitetaan puhtaammista tiloista, edeten likaisempiin. Ulko-ovet ja ikkunat pidetään suljettuina mittauksen aikana.
Näytteenotto












näytteet otetaan huoneen oleskeluvyöhykkeeltä 1 – 1,5 m korkeudelta
suositeltava näytteenottoaika on n. 10 min, selvissä mikrobiepäilytapauksissa tai sulan maan
aikaan n. 7- 10 min. Vertailuasunnossa käytetään pidempää aikaa, n.10 – 15 min.
sulan maan aikana vertailunäyte otetaan ulkoa talon läheisyydestä vähintään 5 m etäisyydeltä
rakennuksen lähimmästä seinästä ja siltä puolelta, mistä mahdollinen koneellinen tuloilma
otetaan. Paikan tulee olla avoin kasvillisuuteen nähden. Poikkeustapauksissa otetaan näyte
katoksen alla esim. sateen vuoksi. Näytteenottoaika on 5 min.
otetaan näytteitä vertailurakennuksesta tai -tilasta tulosten tulkinnan helpottamiseksi. Vertailurakennuksen tulee mahdollisimman tarkoin vastata tutkittavaa rakennusta (käyttötarkoitus,
rakennustekniikka, ilmanvaihtojärjestelmä, ikä ja sijainti esim. kasvillisuus ja liikenne).
tarkistetaan pumpun virtaus (28,3 l/min)
 käynnistetään pumppu liitettyinä maljoilla varustettuun keräimeen. Annetaan virtauksen tasaantua n. 1 minuutin ajan.
 säädetään pumpun tilavuusvirrat pumpun käyttöohjeen mukaisesti
 virtauksen annetaan tasaantua 15 minuutin ajan ennen tilavuusvirran säätöä tai näytteenottoa mikäli pumppua on kuljetettu kylmässä
keräin ladataan ja puhdistetaan omalla tyhjällä ja siistillä työtasolla
ennen näytteenottoa keräimen osat puhdistetaan sumuttamalla desinfiointiainetta jokaiseen
keräimen osaan. Keräimen täyttäminen voidaan tehdä valmiiksi jo toimistolla puhdistuksen
yhteydessä, varmistuen siitä, että keräimen tulppa on kiinni. Puhdistetaan myös näytteenottovälineet, jatkojohdot ja kuljetusvälineet myös ulkopuolelta.
6-vaiheimpaktorin kokoaminen:
 pohjatasolle asetetaan elatusmaljan sisältävä keräyslevy avonaisena kolmen metallitapin päälle
 taso 6 asennetaan petrimaljan päälle
 seuraava petrimalja asennetaan tason 6 päälle
 jatketaan samalla tavoin edeten, kunnes kaikki 6 maljaa ja keräyslevyä on asetettu
keräimeen
 imukartio asennetaan tason 1 päälle
 keräimen kokoamisen jälkeen kiinnitetään keräimen osat yhteen
 keräin yhdistetään letkulla vakuumipumppuun keräimen pohjatasolla olevan ulostuloliittimen kautta ja suojakorkki poistetaan, jolloin keräin on valmis näytteenottoa varten
huolehditaan siitä, että näytteenoton tarkka kesto kirjataan tarkastuskertomukseen
petrimaljojen kannet jätetään alaspäin steriilin liinan päälle
näytteenoton aikana keräimen läheisyydessä ei saa oleskella
heti näytteenoton jälkeen keräin puretaan ja petrimaljojen kannet asetetaan maljojen päälle.
Keräimen vaihenumero merkitään joko jokaisen maljan pohjaan tai sivuun, ei kanteen.
111
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ




Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
yhden näytteen maljat (6 kpl) teipataan nippuun, johon merkitään päivämäärä ja näytekoodi.
Maljojen kuljetus tapahtuu ylösalaisin käännettynä (myös kenttänollanäytteiden maljat).
maljat kuljetetaan ylösalaisin kuljetuslaukussa laboratorioon saman päivän aikana. Mikäli
tämä ei ole mahdollista, säilytetään maljoja viileässä.
täytetään näytteenottolomake
tarvittaessa otetaan valokuvia
 näytteen numero tai koodi
 näytteenoton päivämäärä ja aika
 näytteenoton kesto
 näytteenottopaikka ja -kohta
 vallitseva säätila (maa roudassa tai lumen peittämä)
 kuvaus rakennuksesta tai tilasta
 mahdolliset näytteeseen vaikuttavat asiat/poikkeamat:
 lemmikkieläimet, erityisharrastukset (ratsastus)
 polttopuiden säilytys sisällä
 takan lämmitys lähiaikoina
 ilmanvaihdon tila ennen näytteenottoa ja sen aikana
 tuuletus ennen näytteenottoa
 ilmanpuhdistimien käyttö
 pintojen staattinen sähköisyys (kiinnittää itiöt sähkövarauksella pintoihin kiinni kovalla pakkasella)
 elintarvikkeiden käsittely






keräimen desinfiointi jokaisen näytteenottokäynnin jälkeen
 upotetaan keräimen osat yksittäin desinfiointiaineeseen. Valutetaan osat kuiviksi puhtaan paperipyyhkeen päällä peitettynä.
 vaiheiden tiivisteet poistetaan ennen upottamista desinfiointiaineeseen. Tiivisteet puhdistetaan pyyhkimällä desinfiointiaineeseen upotetulla paperipyyhkeellä.
 kirjataan puhdistustoimenpiteet
tarkastetaan tulokset niiden saavuttua ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin
kirjoitetaan tehdystä työstä tarkastuskertomus tai mittausmuistio
kirjataan näytteenotto ja siihen kulunut aika TerveKuulle
tehdään laskutusmääräys näytteenotosta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi
laskutetaan näytteenotto voimassa olevan taksan mukaisesti
112
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
7.8 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys Tenax-adsorbenttiin
Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrittäminen voi olla tarpeen, jos sisäilmassa
esiintyy kemikaalimaista hajua. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä voi vapautua rakennusmateriaaleista,
maaleista, pesuaineista, kosmetiikasta ja muusta ihmisen toiminnasta.
 Tenax-adsorbenttiputket (myös kenttänolla)
 pumppu
 säädettävä jalusta ja putkiteline
 kello
 kalibroitu lämpötila- ja kosteusmittari
 kuljetuslaukku
 näytteenottolomake/-todistus
 virkakortti
Ennen näytteenottoa huoneessa ei saa:


vuorokauteen tupakoida ja pestä pintoja pesuaineilla
mittauspäivän aamuna leipoa (tms.), tuulettaa 4 – 6 tuntiin ennen näytteenottoa eikä sen aikana, käyttää ilmanraikasteita tai avata ikkunoita ja ovia normaalikäyttöä lukuun ottamatta
Näytteenotto tapahtuu huoneesta/huoneista, jossa hajua tai muuta ongelmaa on ilmennyt. Vertailunäyte otetaan oletetusta puhtaasta huoneesta. Mikäli ilmanvaihto toimii eri tehoilla eri vuorokauden
aikoina, otetaan näyte pienimmän tehon aikaan. Korvausventtiilit pidetään normaaliasennossa (auki).
Huoneen ovi pidetään kiinni näytteenoton ajan, jos mahdollista.
Näytteenotto
 kirjataan hajuhavainnot heti sisään tullessa
 mitataan huoneen lämpötila ja suhteellinen kosteus näytteenoton aikana
 kootaan laitteisto, minkä jälkeen imetään pumpun avulla ilmaa Tenax-adsorbenttiputkien läpi
nopeudella 40 – 200 ml/min. Sopiva näytemäärä on n. 3 – 15 l ilmaa.
 näyte otetaan 1,1 m korkeudelta oleskeluvyöhykkeeltä ja mahdollisimman keskeltä huonetta
 varmistetaan riittävä etäisyys korvausilma-aukoista ja huomioidaan korvausilman kanavoituminen tilassa
 putket suljetaan huolellisesti näytteenoton jälkeen
Näytteenotosta tehtävät kirjaukset
 näytteenottopaikka ja -aika
 näytteenottokohta, Tenax-putken sekä pumpun numerot
 näytteenoton kesto ja syy
113
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ














Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
näytteen koko
näytteenottajan nimi ja virka-asema
näytteenoton aikana tehdyt mittaukset
tiedot ilmanvaihdon tyypistä, toimivuudesta ja tuloilmajärjestelmästä normaalisti sekä näytteenoton aikana
kenttänollan käyttö (Tenax-putken numero)
vertailunäytteen tiedot
sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus
toiminta tiloissa ennen näytteenottoa ja sen aikana
henkilöiden määrä tiloissa mittauksen aikana
tilojen pintamateriaalit ja niiden yleinen siisteys
normaali asukasluku
mahdolliset poikkeamat
talon ikä ja rakenteelliset poikkeamat
tiloissa tehdyt siivoukset ja niissä käytetyt pesuaineet
 toimitetaan näytteet ja näytteenottolomake laboratorioon mahdollisimman pian
 vältetään näytteiden säilytystä tilassa, jossa on voimakkaita hajuja sekä näytteiden lämpenemistä matkalla laboratorioon
 tulosten saavuttua tarkistetaan tiedot ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin
 laaditaan tehdystä työstä tarkastuskertomus tai mittausmuistio, vaikka toimenpiteet eivät olisikaan tarpeen
 kirjataan näytteenoton tiedot ja käytetty työaika TerveKuulle
 laskutetaan näytteenotosta voimassa olevan taksan mukaisesti
114
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
8. MITTAUSOHJEET
Tässä luvussa puhutaan seuraavien tekijöiden mittausten suorittamisesta:
 melutaso sisätiloissa
 sisäilman lämpöolojen kenttämittaukset
 ilmanvaihto
Pääsääntöisesti melutason, sisäilman lämpöolojen ja ilmanvaihdon mittaukset teetetään ulkopuolisilla
asiantuntijoilla. Harvemmin näitä mittauksia tekevät Laukaan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat itse. Viranhaltijoiden suorittamat mittaukset ovat vain suuntaa antavia, joten näiden mittausten
lisäksi ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö on tarpeellista. Tämän takia laatukäsikirjaan ei ole aiheellista sisällyttää mittausohjeita kyseisille tekijöille. Mikäli viranhaltijat tekevät näitä mittauksia,
käytetään apuna STM:n Asumisterveysopasta ja/tai Asumisterveysohjetta.
115
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
9. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO
Eläinlääkintähuollon toiminnasta ja valvonnasta on säädetty eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009),
jonka tarkoituksena on:
 varmistaa kuntien järjestämien eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja laatu sekä muiden eläinlääkäripalveluiden valvonta
 varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta
Eläinlääkintähuoltolain soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa
(23/2006), eläintautilaissa (441/2014), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (617/1997), sivutuotelaissa
(1374/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa eläinlääkintähuollosta (1031/2009).
9.1 Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma
Eläinhuoltolain 10 §:ssä on säädetty kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan.
Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja
mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä.
Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon Eviran laatima Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen
ohjelma (EHO) ja alueellinen suunnitelma sekä VNas (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon
valvontasuunnitelmasta.
Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eläinlääkintähuoltosuunnitelma Eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin järjestämisestä sijaitsee
ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. Kunnan laatima
suunnitelma on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
AVI ohjaa kunnan suunnitelman laatimisessa sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista.
9.2 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako
Eläinlääkintähuoltolain (16 §) mukaisten tehtävien hoitamista varten kunnassa on oltava tarpeellinen
määrä kunnaneläinlääkärivirkoja. Kunnan tulee varata riittävästi henkilöresursseja sekä eläinlääkäripalvelujen että valvontatehtävien hoitamiseen. Laukaan yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollossa työskentelee 3 kunnaneläinlääkäriä ja 1 valvontaeläinlääkäri. Laukaan yhteistoiminta-alueen eläinlääkintähuollon henkilöstö on esitetty luvussa 2.2. Luku sisältää tiedot myös henkilöstön
vastuualueista, työtehtävistä ja yhteystiedoista.
116
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
9.3 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen
Valvonta-asetuksessa (EY N:o 882/2004, 6.artikla) on säädetty, että toimivaltaisen viranomaisen on
varmistettava, että kaikki sen virallista valvontaa harjoittava henkilöstö pysyy ajan tasalla toimivaltansa alalla ja saa säännöllistä lisäkoulutusta tarvittaessa.
Eläinlääkintähuoltolaissa (16 §) säädetään, että kunnan eläinlääkärin tulee olla laillistettu eläinlääkäri
ja perehtynyt virkaan kuuluviin tehtäviin.
Laukaan yhteistoiminta-alueen eläinlääkäreiden viransijaisuuksiin ja muihin pidempien poissaolojen
ajaksi palkataan sijainen. Sijaisen tulee olla joko laillistettu eläinlääkäri tai eläinlääketieteen kandidaatti ns. praktiikkaoikeuksilla. Vakituisen eläinlääkärin virkaan valitun tulee olla koulutukseltaan
eläinlääketieteen lisensiaatti. Määräaikaiseen tai vakituiseen virkaan valitun henkilön oikeudet harjoittaa eläinlääkärin ammattia tarkistetaan tarvittaessa Eviran ylläpitämästä julkisesta eläinlääkärirekisterin tietopalvelusta.
9.4 Koulutus
Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan ympäristöterveydenhuollon henkilökunnan olisi päästävä osallistumaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen vähintään kahdeksana päivänä vuodessa. Eläinlääkintähuollon henkilökunnalle laaditaan monivuotinen
täydennyskoulutussuunnitelma, jonka mukaisesti Laukaan yhteistoiminta-alueen kunnaneläinlääkärit
ja valvontaeläinlääkäri osallistuvat koulutuksiin. Mahdollisimman kattavasti osallistutaan AVI:n ja
Eviran järjestämiin koulutustilaisuuksiin.
9.5 Toimitilat ja välineistö
9.5.1 Toimitilat
Toimitilojen ja välineresurssien järjestämisestä säädetään eläinlääkintähuoltolaissa (18 §). Laissa sanotaan, että jos kunta huolehtii peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkäriavun järjestämisestä tuottamalla itse palveluja joko kokonaan tai osittain, on kunnan järjestettävä palveluja varten
tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon eläinlääkintähuoltolain ja työturvallisuuslain
(738/2002) velvoitteet työnantajana sekä kunnan suunnitelma ja kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät.
Laukaan yhteistoiminta-alueella on kolme eläinlääkärivastaanottotilaa, jotka sijaitsevat Laukaassa,
Lievestuoreella ja Konnevedellä.
117
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Laukaan kunnan pieneläinvastaanoton toimitiloihin kuuluu:







odotustila
toimistohuone
varastotilat, joissa säilytetään lääkkeitä ja muita tarvikkeita. Suur- ja pieneläimille on omat
lääkevarastot, joista löytyy omat säilytyspaikat huoneenlämmössä, viileässä ja jääkaappilämpötilassa säilytettäviä lääkkeitä varten. Huumausaineeksi luokiteltaville lääkeaineille on oma
lukittava tila (huumausainelaki 373/2008, 26 §; huumausaineasetus 548/2008, 6 §).
autotalli
siivouskomero ja välinehuoltotila, jossa on pyykinpesukone ja kuivauskaappi
henkilökunnan sosiaalitilat, joissa ovat peseytymis- ja lepotilat, löytyvät yläkerrasta
toimenpidehuoneet ja leikkaussali
Lievestuoreen sivuvastaanotto on hyvin vaatimaton. Toimitiloihin kuuluu ainoastaan odotustila sekä
toimenpide-/toimistohuoneyhdistelmä.
Konneveden sivuvastaanoton toimitiloihin kuuluu:






odotustila
toimenpidehuone
toimistohuone
henkilökunnan sosiaalitilat, joissa on peseytymismahdollisuus sekä pyykinpesukone
lepotilat
varastotilaa
9.5.2 Välineistö
Yhteistoiminta-alueen vastaanottotiloista löytyy toimenpiteisiin tarvittavat perusvälineet ja kiireelliseen ensiapuun tarvittavat välineet, kuten esimerkiksi pien- ja suureläimille tarkoitetut ultraäänilaitteet, mikroskoopit, sentrifugit, karvanleikkurit, hoitopöydät, lämpökaapit, otoskoopit ym..
9.6 Toimenpidemallit
9.6.1 Eläimen peruseläinlääkäripalveluun kuuluvan hoitotoimenpiteen jälkihoito
 eläinlääkäri antaa eläimen omistajalle kirjalliset ohjeet, joissa kerrotaan eläimen hoito-ohjeet
suoritetun toimenpiteen jälkeen
 mikäli ongelmia ilmenee asiakas ottaa yhteyttä eläinlääkäriin ja tarvittaessa tuo eläimen
kontrollikäynnille vastaanotolle
118
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
 mikäli eläin tarvitsee vaativampaa eläinlääkäriapua, asiakas ohjataan sinne missä on tarvitta-
vat hoitovälineet saatavilla
9.6.2 Kantelumenettely eläinlääkärin toiminnasta (hoitovirhetapaukset)
 eläimen omistaja tai haltija tekee kirjallisen kantelun eläinlääkärin tekemästä mahdollisesta
hoitovirheestä
 eläinlääkäri antaa asiasta oman kirjallisen vastineensa (lausunto ja hoitokertomus), minkä jälkeen ympäristötoimenjohtaja aloittaa asian selvittämisen
 mikäli osapuolet eivät pääse asiassa yhteisymmärrykseen, voidaan asia siirtää puolueettoman
asiantuntijaelimen eli eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan käsiteltäväksi (Eviran lomake Lausuntopyyntö eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnalle).
 eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta antaa asiasta maksullisen lausunnon, joka on luonteeltaan suositus ja jonka tarkoitus on edistää asianosaisten sovintoratkaisua. Lausunnossa
voidaan ottaa kantaa siihen, perustaako hoitovirhe vahingonkorvausvastuun, mutta ei arvioi
vahingonkorvausmääriä. Vahingonkorvauskysymykset ratkaisee viime kädessä tuomioistuin
vahingonkorvauslain perusteella.
 asianosaiset voivat saattaa vahinkoasian myös yleiseen tuomioistuimeen tai kuluttajariitalautakuntaan
 ympäristötoimenjohtaja tekee asiassa päätöksen. Vahingonkorvausvaatimustapauksissa ympäristötoimenjohtaja päättää vahingonkorvauksesta ympäristöterveyslautakunnan delegoiman päätösvallan puitteissa.
9.6.3 Eläinsuojeluilmoituksen käsittely
 ilmoitus tehdään tilanteissa, joissa on aihetta epäillä eläintä hoidettavan tai kohdeltavan eläinsuojelulain vastaisesti
 eläinsuojeluilmoitus saapuu joko puhelimitse tai sähköpostitse. Pääsääntöisesti nimettömänä
tehtyjä ilmoituksia ei käsitellä.
 selvitetään taustat, asian kiireellisyys ja muun virka-avun tarve
 tehdään kohteeseen epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus. Tarkastuksen tekee pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri. Eläinsuojelulain nojalla kiireellisiä toimenpiteitä vaativia tapauksia
voivat hoitaa myös ympäristötoimenjohtaja, kunnaneläinlääkärit ja terveystarkastajat. Tarkastuksella käytetään Eviran laatimaa lomaketta esim. Eläinsuojelutarkastus tai itse laadittua lomakepohjaa.
 lievissä tapauksissa annetaan eläimen omistajalle/haltijalle ohjeita ja neuvoja. Näissä tapauksissa ei ole aihetta muihin toimenpiteisiin.
 vaikeissa tapauksissa, joissa havaitaan eläinsuojelusäädösten laiminlyöntejä, tarkastuksen tekee vähintään kaksi viranomaista. Tarvittaessa myös poliisi pyydetään tarkastukselle mukaan.
Viranomainen tekee asiasta rikosilmoituksen, jos on riittävästi näyttöä rikoksesta.
 tehdään asiasta velvoittava päätös, joka toimitetaan valitusosoituksineen todisteellisesti tiedoksi asianosaisille joko saantitodistuksella tai haastemiehen välityksellä. Päätös annetaan
119
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
tiedoksi myös poliisille, joka päättää asian jatkokäsittelystä, kuten asianosaisten kuuluisteluista. Päätöksen poliisin tutkiman asian viemisestä tuomioistuimeen tekee syyttäjä.
 mikäli viranomainen antaa eläimen omistajalle kiellon jatkaa määräysten vastaista toimintaa
tai määräyksen korjata eläinten olosuhteet annetussa määräajassa, tehdään kohteeseen uusintatarkastus toimenpiteiden toteutumisen varmistamiseksi. Tarvittaessa annettua päätöstä voidaan tehostaa aluehallintoviraston antamalla uhkasakolla tai uhalla, että määrätyt toimenpiteet
teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
 tapaukseen liittyvät asiakirjat säilytetään niin kauan kunnes asia on käsitelty. Tarpeettomat
asiakirjat hävitetään.
9.7 Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen
Peruseläinlääkäripalvelujen ja kiireellisen eläinlääkäriavun tulee olla saatavilla palvelujen käyttäjien
kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioiden.
Ajanvaraus ja puhelinaika järjestetään pääsääntöisesti erikseen Laukaassa ja Äänekoski-Konnevesi
-alueella.
9.7.1 Peruseläinlääkintäpalvelut
Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue järjestää arkipäivisin virka-aikana saatavilla
olevaa peruseläinlääkäripalvelua asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen
pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka yhteistoiminta-alueella. Pieneläinvastaanotto, jossa
toimii kaksi praktikkoeläinlääkäriä, on järjestetty Laukaaseen. Laukaan pieneläinvastaanotto toimii
ajanvarausten perusteella. Lisäksi potilaita otetaan vastaan ajanvarausten perusteella myös eläinlääkäreiden sivuvastaanotoilla Konnevedellä ja Lievestuoreella.
Peruseläinlääkäripalveluihin kuuluvat:





sairaan eläimen perustutkimus, hoitotarpeen arviointi, hoito tai jatkohoitoon lähettäminen
kirurgiset leikkaukset, mikäli ne pystytään tekemään tavanomaisissa vastaanottotiloissa, hoitotiloissa tai eläinsuojissa ilman erityistyövälineitä
ennaltaehkäisevä toiminta, joka tähtää eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon (rokotukset, loishäädöt, erilaiset näytteenotot esim. verinäytteet, salmonellanäytteet)
kissojen sterilisaatiot, kissojen ja koirien kastraatiot sekä märehtijöiden, sikojen ja hevosten
lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja hoidot
kotieläinten ja vastaanotolle tuotujen luonnonvaraisten eläinten lopetus eläinsuojelullisista
syistä sekä kotieläinten lopetus sairauden perusteella tai omistajan pyynnöstä
120
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ




Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
kotieläimen terveydentilan toteaminen ja todistusten kirjoittaminen kliinisen tutkimuksen perusteella
neuvonta
terveydenhuoltosuunnitelmien laatiminen
ennaltaehkäisevä tautivalvonta myös muissa kuin vaarallisissa ja helposti tarttuvissa eläintaudeissa
9.7.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto
Tuotantoeläinten terveydenhuolto ylläpitää ja edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä lisää
osaltaan elintarviketurvallisuutta.
Eläinlääkintähuoltolain 11 §:ssa ja 12 §:ssa on säädetty, että kunnan on peruseläinlääkäripalveluun
kuuluvana järjestettävä terveydenhuollon palvelut kotieläimille, joita varten on olemassa valtakunnallinen terveydenhuolto-ohjelma ja asianmukainen toteutumisen seurantajärjestelmä. Tällaisia ohjelmia ovat nautatiloille tarkoitettu Naseva ja sikatiloille tarkoitettu Sikava. Toimivan terveydenhuoltojärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä ja seurata tarttuvien tautien sekä tuotantosairauksien esiintymistä tiloilla.
Nautatiloille terveydenhuoltokäyntejä tulee tehdä Nasevan ehtojen mukaan vähintään kerran vuodessa. Sikavan puitteissa emakko- ja yhdistelmäsikalaan tulee suorittaa vuodessa vähintään neljä terveydenhuoltokäyntiä, joista näistä yhden pitää olla terveydenhuoltosuunnitelman päivityskäynti. Lihasikalaan on suoritettava vähintään yksi terveydenhuoltokäynti kasvatuserää kohti tai neljä terveydenhuoltokäyntiä vuodessa, jos sikala on osastoittain kertakäyttöinen tai jatkuvakäyttöinen.
Terveydenhuoltokäynnillä eläinlääkäri huomioi seuraavat asiat:







eläinten olosuhteet ja terveydentila
merkittävimmät eläinten hoitorutiinit
tuotannon kannalta kriittiset pisteet
terveydenhuoltosuunnitelman toteutuminen
tilan lääkekirjanpito
kirjanpito eläinten poistojen ja sairastuvuuden syistä
toimet tarttuvilta eläintaudeilta suojautumiseksi
Kunnan tulee esittää suunnitelmissaan miten se varmistaa, että terveydenhuoltopalveluja on saatavissa kysyntää vastaavasti. Laukaan yhteistoiminta-alueen eläinlääkintähuolto käyttää resurssitarpeen kartoitukseen Eviran lomaketta RESURSSITARPEEN KARTOITUS Valtakunnallinen ohjelma
eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista.
121
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
9.7.3 Kiireellinen eläinlääkäriapu
Eläinlääkintähuoltolaki 13 § edellyttää, että kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua
kaikkia alueellaan vakinaisesti tai tilapäisesti olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Laki edellyttää myös, että kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella
tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella.
Kiireellisen eläinlääkäriavun tavoitteena on ensiaputyyppinen toiminta, jolla pyritään hoitamaan eläimen henkeä ja hyvinvointia uhkaavat tapaukset ja varmistamaan, että potilaan tila ei kohtuuttomasti
heikkene sen odottaessa virka-aikana annettavia palveluja.
Kiireelliseen eläinlääkäriapuun kuuluvat akuutisti sairaiden eläinten perustutkimus ja ainakin ensiapuluonteiset hoitotoimenpiteet. Kiireellistä eläinlääkäriapua ovat esimerkiksi:










nautojen poikimahalvaushoidot
hevosten konservatiiviset ähkyhoidot
eri kotieläinten akuutit tulehdus- ja kiputilat
ompelua vaativat haavat
sokin hoito
synnytysapu
eläimen hengen pelastamiseksi välttämättömät kirurgiset leikkaukset niiltä osin, kun leikkauksia peruseläinlääkärikoulutuksella pystytään suorittamaan tavanomaisissa vastaanottotiloissa ja eläinsuojissa ilman erityistyövälineitä
keisarinleikkaukset kissoille, koirille ja märehtijöille, jos potilaita ei pystytä nopeasti lähettämään riittävän lähellä sijaitsevaan jatkohoitopaikkaan
vastaanotolle tuotujen luonnonvaraisten eläinten lopettaminen
pieneläinten immobilisaatio
Eläinlääkintähuoltolain 13 §:n mukaan päivystysalueelle on järjestettävä keskitetty yhteydenottopalvelu.
Suureläinpäivystys
Suureläinpäivystys on järjestetty Keski-Suomen kuntien kunnaneläinlääkäreihin perustuvien kolmen
päivystysringin avulla. Laukaa, Konnevesi ja Äänekoski kuuluvat itäiseen päivystysalueeseen yhdessä Uuraisten, Hankasalmen ja Kangasniemen kanssa. Suureläinpäivystystä varten on oma maksullinen puhelinnumero, johon soittamalla asiakas saa päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot.
Pieneläinpäivystys
Pieneläinpäivystys on järjestetty ostopalveluna Jyväskylän kilpailuttamana ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Palvelun tuottaa pieneläinklinikka Tuhatjalka. Laukaa, Konnevesi ja Äänekoski
122
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
osallistuvat palvelun järjestämiseen arviolta 20 % maksuosuudella eli noin 100 000 €. Pieneläinpäivystystä varten on oma maksullinen palvelunumero, johon soittamalla asiakas saa yhteyden päivystävään pieneläinklinikkaan.
9.8 Subventiot (kunnan maksamat korvaukset)
Eläinlääkintähuoltolain 22 §:n mukaan kunta voi osallistua peruseläinlääkäripalvelusta ja kiireellisestä eläinlääkärinavusta kotieläimen omistajalle tai haltijalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Näillä
korvauksilla eli subventioilla voidaan tasoittaa tuottajien eriarvoisuutta eläinlääkäripalvelujen saannin suhteen erityisesti päivystysaikana, jolloin matka ja siten myös asiakkaan eläinlääkärin käynnistä
maksama hinta eri puolille päivystysaluetta vaihtelee paljon.
Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella maksetaan korvauksia sekä matkakustannuksista että eläinlääkärin käyntimaksuista omavastuun ylittävältä osuudelta. Subventiot ovat saman suuruiset koko yhteistoiminta-alueella. Arkena eläinlääkärikäynnit korvataan vain yhteistoiminta-alueen kunnaneläinlääkäreiden tai heidän sijaisensa käynneistä sekä päivystysaikana päivystävien eläinlääkäreiden käynneistä. Subventioita ei makseta hevosten eikä lemmikki- ja harrastuseläiminä (lammas, poro, poni tms.) pidettävien hyötyeläinten hoitamisesta.
9.9 Eläinten lääkitsemisen valvonta
Eläinten lääkitsemislain (387/2014) tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää eläinten lääkitsemisestä
ihmisille, eläimille ja ympäristölle aiheutuvia haittoja sekä edistää tarkoituksenmukaista lääkkeiden
käyttöä eläinlääkinnässä.
Lakia sovelletaan lääkkeiden ja muiden eläinten käsittelyssä käytettävien aineiden sekä eläinlääkinnässä käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden käyttöön eläimille sekä myös näiden aineiden, laitteiden
ja tarvikkeiden käytön valvontaan. Lisäksi laissa säädetään eläinlääkärin oikeudesta luovuttaa lääkkeitä eläinlääkintää varten ja sen valvonnasta. Evira laatii lääkitsemislain 32 § mukaisen valvontaohjelman.
9.10 Eläinten hyvinvoinnin valvonta
Eläinten hyvinvoinnin valvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säädösten perusteella tehtävää eläinsuojeluvalvontaa.
Eläinsuojelulain (247/1996) tarkoituksena on:


suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta
edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua
123
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
Tätä lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.
Eläinkuljetuslain (1429/2006) tarkoituksena on suojella eläviä eläimiä kuljetuksessa ja sen yhteydessä vahingoittumiselta ja sairastumiselta sekä kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä.
Eläinsuojelulainsäädännön noudattamista valvotaan eläinsuojelutarkastuksissa. Mikäli tarkastuksessa havaitaan, että eläinten suojelusta annettuja säädöksiä on rikottu, eläinsuojeluviranomainen ryhtyy lainsäädännön edellyttämiin pakkokeinoihin (EsL 247/1996, 4 luku).
Mikäli valvontaviranomaisella on syytä epäillä, että eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka lopetusasetusta on rikottu, valvontaviranomaisen on viipymättä tehtävä
asiasta ilmoitus poliisille (EsL 63 §).
Kunta suunnittelee epäilyyn perustuvan ja ilmoituksenvaraisten kohteiden eläinsuojeluvalvonnan.
Eläinsuojeluasioiden hoito kuuluu pääsääntöisesti valvontaeläinlääkärille, mutta myös kunnaneläinlääkärit voivat osallistua eläinsuojelutyöhön jääviysnäkökohdat huomioiden. Eläinsuojelulakiin kuuluvana kunnan velvollisuutena on myös löytöeläinten säilytys viidentoista vuorokauden ajan, minkä
jälkeen eläin siirtyy kunnan omaisuudeksi.
9.10.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus
Epäiltäessä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan tai käytetään eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen
säännösten tai määräysten tai lopetusasetuksen vastaisella tavalla, aluehallintovirastolla, kunnaneläinlääkärillä, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavalla viranhaltijalla, poliisilla sekä aluehallintoviraston valtuuttamalla eläinsuojeluvalvojalla on oikeus tarkastuksen tekemiseen. Tarkastuksen
suorittajalla on oikeus päästä tiloihin, joissa eläintä pidetään, ja ottaa korvauksetta tarkastusta varten
tarvittavia näytteitä. Tarkastuksessa voidaan tarkastaa eläin, sen pitopaikka sekä eläintä varten tarkoitetut ravinto, juoma, varusteet ja välineet (EsL 39 §).
Eläinsuojeluilmoitukset ohjataan Laukaan yhteistoiminta-alueella valvontaeläinlääkärille. Päivystysaikana tulevat eläinsuojelutapaukset hoitaa vuorossa oleva kunnaneläinlääkäri tai poliisi. Kaikki tapaukset ilmoitetaan valvontaeläinlääkärille, joka huolehtii tehtävien loppuunsaattamisesta.
9.10.2 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus
Eläinsuojelulain 39 §:n mukaan tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä eläinsuojelulainsäädännön rikkomisesta sellaisiin paikkoihin, joissa toiminta edellyttää eläinsuojelulaissa tarkoitetun luvan hakemista aluehallintovirastolta tai ilmoituksen tekemistä aluehallintovirastolle. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sirkukset, eläintarhat ja -näyttelyt, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit sekä ravi- ja ratsastustallit, riistaeläintarhat, lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat sekä
124
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
paikat, joissa harjoitetaan eläinten lopetustoimintaa. Ilman epäilyä tarkastuksia saadaan tehdä myös
eläinkilpailuihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin.
Laukaan yhteistoiminta-alueen luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan kuuluvaa ammattimaista
tai muutoin laajamittaista eläintenpitoa harjoittavia yksiköitä tarkastetaan suunnitelman mukaisesti
säännöllisesti alueellisen riskinarvioinnin perusteella. Tarkastukset hoitaa valvontaeläinlääkäri. Kunnaneläinlääkärit seuraavat tilannetta kentällä ja kehottavat uusia yrittäjiä tekemään ilmoituksen Aluehallintovirastoon. AVI:n tulee lähettää kopio em. ilmoituksesta kuntaan.
9.11 Eläintautien vastustaminen ja valvonta
Eläintauti on sairaus tai tartunta, joka voi siirtyä suoraan tai välillisesti eläimestä toiseen eläimeen tai
ihmiseen. Eläintaudit ovat bakteerien, virusten, sienien ja loisten aiheuttamia tauteja. Eläimistä ihmisiin tai ihmisestä eläimiin leviäviä tartuntoja kutsutaan zoonooseiksi.
Eläintautilain (441/2013) tarkoituksena on:


ehkäistä ja vähentää sellaisia sairauksia ja tartuntoja, jotka voivat siirtyä eläimestä toiseen
eläimeen tai ihmiseen (eläintauti)
eläinten terveyden edistäminen, ihmisten terveyden suojaaminen, elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen ja kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaaminen
Pakollinen terveysvalvonta
 Salmonellan esiintymisen valvominen:
 kanojen (ml. broilerit) ja kalkkunoiden pitopaikat sekä hautomot.
 navetat, joista luovutetaan raakamaitoa kuluttajalle joko suoraan tai jonkin elintarvikelaitoksen kautta lämpökäsittelemättömänä tai, joiden vasikoita myydään keinosiemennyssonneiksi
 sikalat, joiden porsaita kasvatetaan lisääntymistarkoitukseen
Vapaaehtoinen terveysvalvonta
Vapaaehtoisella terveysvalvonnalla tarkoitetaan, että eläinten pitopaikasta vastuussa oleva toimija
vapaaehtoisesti sitoutuu noudattamaan vapaaehtoista terveysvalvontaa pitopaikassa. Toimija tekee
kirjallisen sitoumuksen oman alueen aluehallintovirastolle. Myös terveysvalvonnasta eroamisesta
on ilmoitettava.
Aluehallintovirasto antaa pitopaikalle terveysluokituksen, jolla kuvataan pitopaikan todennäköisyyttä
olla vapaa kyseisestä taudista.
Vapaaehtoisella terveysvalvonnalla valvotaan:
 kalojen BKD-tautia
 lampaiden maedi-visna -tautia ja vuohien CAE-tautia
125
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ


Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
lampaiden ja vuohien scarpie-tautia
hirvieläinten tuberkuloosia
Eläintautivalvontaan liittyen kunnaneläinlääkäri tekee myös eläinten vienti- ja tuontitarkastuksia.
Eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi eläinperäisen jätteen käsittelystä annettu ns. sivutuoteasetus
velvoittaa toimivaltaisen viranomaisen valvomaan jätteiden oikeaa käsittelyä ja loppusijoitusta.
126
Versio
1.0
LAATUJÄRJESTELMÄ
Laatija
Gita Monthan
Laadittu
12.3.2015
Päivitetty
Hyväksytty
17.3.2015
10. LAATUJÄRJESTELMÄN HYVÄKSYMINEN JA PÄIVITTÄMINEN
Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen laatujärjestelmä hyväksytään ympäristöterveyslautakunnassa ja päätös tiedotetaan yhteistoiminta-alueen kunnille. Laatujärjestelmä toimitetaan tiedoksi myös aluehallintovirastoon.
Laatujärjestelmän päivitystarvetta tulee tarkastella vuosittain ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Tarvittaessa, esimerkiksi lainsäädännön muutosten tai muun
syyn seurauksena, laatujärjestelmä voidaan päivittää aikaisemminkin. Laatujärjestelmän päivittämisestä tiedotetaan ympäristöterveyslautakuntaa.
127

Laukaan ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmä

Transcription

Similar documents

Laukaa - Keski-Suomen maaseutu

Surkkari.fi Pdf Ke Sy 13

Laukaan lukion toimintaa 2014-2015

Hyvä lukiolainen

kokouksen muistio 9.10.2015 pdf

Myyntiesite Savopelto.pdf