TUTKIMUSRAPORTTI 29.10.2015

TUTKIMUSRAPORTTI
SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
OJOISTEN LASTENTALO
MÄYRÄTIE 3, HÄMEENLINNA
AP14_70295.08
29.10.2015
Yhteenveto
Ojoisten lastentalon tiloissa on selvitetty tilojen muovipohjaisiin lattiapäällysteisiin liitetyn
poikkeavan hajun vaikutusta sisäilman laatuun, hajun syytä ja laajuutta. Lattiarakenteen
kosteutta on määritetty pintakosteudenilmaisimella, viiltokosteus- ja
porareikämenetelmällä. Materiaalipäästöjen pitoisuutta sisäilmassa on määritetty VOCmenetelmällä ja lattiapäällysteissä FLEC-menetelmällä.
Tutkimusajankohtana lattian teräsbetonilaatan suhteellinen kosteus on ollut
arvostelusyvyydessä sekä muovimattopäällysteen alla yli 85 %, joka ylittää
päällystettävyyden ohjeelliset arvot. Lattian viilto- ja porareikäkosteusmittaustulokset
viittaavat siihen, ettei alapohjan betonilaatta ole ollut riittävän kuiva lattian
muovimattopäällysteiden asennusvaiheessa tai lattiapinnoitteen alle nousee kosteutta
maaperästä. Lattian muovimattotyypeillä tai niiden värityypeillä ei todettu olevan selvää
yhteyttä kosteusmittaustuloksiin.
Tarvittavien jatkotoimenpiteiden kiireellisyyttä vähentää se, ettei tutkittujen tilojen
sisäilmassa ole todettu poikkeavia materiaalipäästöpitoisuuksia.
Sisäilman ja lattian pintamateriaalien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuustasot
ovat olleet ohjeistuksiin verrattuna alhaiset ja normaalina pidettävät. Tulosten perusteella
ei voida esittää selkeää yhteyttä, että tiloissa tehdyt aistinvaraiset hajuhavainnot liittyisivät
lattian materiaalipäästöihin.
Toimenpide-ehdotukset
-
lattiapäällysteiden alapintojen kosteutta, sisäilman laatua haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden osalta ja tilojen käyttöön liittyvää palautetta seurataan säännöllisesti.
Korjaustoimenpiteitä harkitaan, mikäli lattian kosteus nousee, pintarakenteissa
havaitaan vaurioitumista tai sisäilman materiaaliemissiot kohoavat. Tiloissa 903 ja
905 korjaustoimenpiteet voidaan toteuttaa aikaisemmin paikoin irtonaisen
muovimaton takia.
-
korjaustoimenpide-ehdotuksena on poistaa kosteat muovimattopäällysteet sekä liimaja tasoiteaineet betonilaatan puhtaaseen pintaan asti. Korjausaluetta tarkennetaan
tarvittaessa kosteusmittausten avulla. Betonilaatan pintaan asennetaan
kosteussulkuepoksipinta ennen lattiapäällysteitä. Lattiapäällysteiden ja niiden liimaaineiden vaatimukset alustabetonin kosteudesta selvitetään materiaalivalmistajalta ja
tarvittaessa alustabetonia kuivataan. Urakoitsija arvioi betonilaatan kosteuden
arvostelusyvyydessä ennen lattiapäällystysteiden asentamista.
1 (8)
TUTKIMUSRAPORTTI
29.10.2015
SISÄILMAN LAATU JA L AATUUN VAIKUTTAVAT T EKIJÄT
Sisältö
1
LÄHTÖTIEDOT
3
2
RAKENTEET
4
3
ILMANVAIHTOTEKNIIKKA
4
4
KOSTEUSTEKNISET TUTKIMUKSET, TULOSTEN ARVIOINTI
5
4.1
PINTAKOSTEUSKARTOITUS
5
4.2
RAKENTEIDEN KOSTEUS - VIILTOMITTAUSMENETELMÄ
5
4.3
RAKENTEIDEN KOSTEUS - PORAREIKÄMENETELMÄ
5
4.4
RAKENNETEKNISET HAVAINNOT
6
5
SISÄILMAN LAATUTUTKIMUKSET, TULOSTEN ARVIOINTI
6
5.1
SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET
6
5.2
LATTIAN PINTAMATERIAALIPÄÄSTÖT
6
6
JOHTOPÄÄTÖKSET
7
7
JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET
8
8
LIITTEET
8
2 (8)
TUTKIMUSRAPORTTI
29.10.2015
MÄYRÄTIE 3, HÄMEENLI NNA
AP14_70295.08
SISÄILMAN LAATU JA L AATUUN VAIKUTTAVAT T EKIJÄT
SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
1
LÄHTÖTIEDOT
Tutkimuskohde:
Ojoisten lastentalo
Mäyrätie 3, Hämeenlinna
Tilaaja:
Hämeenlinnan kaupunki
Linnan Tilapalvelut – liikelaitos
Mika Metsäalho
PL 84
13101 Hämeenlinna
Sähköposti: [email protected]
Lähtötiedot:
Tutkimuskohteena on Ojoisten lastentalo, joka on valmistunut
päiväkoti- ja alakoulukäyttöön vuonna 2013. Uudisrakennukseen
liittyvät liikuntasali- ja ruokalaosa, jotka ovat valmistuneet 1970luvulla.
Lähtötietojen perusteella tiloissa on yhteensä kahdeksan eriväristä
muovimattopäällystettä ja osassa tiloissa on asennettu
askeläänieristetty muovimattopäällyste. Lattiapäällysteiden
asentamisen aikaisista kosteusmittauksista ei ole tietoa.
Muovimattopäällysteiden valmistaja on selvittänyt Ojoisten
lastentalolla VOC-ilmanäytteellä materiaalipäästöjä ja FLECmenetelmällä sinisen muovimaton materiaalipäästöjä. Tutkituissa
näytteissä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksien on
arvioitu olevan alle Euroopan REACH-järjestön raja-arvojen ja
arvioinut, että todetut pitoisuustasot eivät aiheuta haittaa käyttäjille.
Tutkimustavoite:
Tavoitteena on selvittää tilojen muovipintaisiin lattiapäällysteisiin
liitetyn poikkeavan hajun vaikutusta sisäilman laatuun, hajun syytä ja
laajuutta.
Tutkimuksessa selvitetään rakennuksen uudisosan lattiarakenteen
kosteutta, eriväristen lattiapäällysteiden materiaalipäästöjä FLEC- ja
VOC –mittauksilla sekä kootaan perustieto lattiarakenteen
rakennustavasta ja ilmanvaihdon toiminnasta.
Tutkimusryhmä:
Tutkimuksen tekijöinä olivat rakennusterveysasiantuntija Elisa
Koskinen, LVI-insinööri Olli Kärkkäinen ja kemisti Reija Salminen.
Sisäilman laatututkimustulokset on tarkastanut ympäristöhygieenikko
Eija Puhakka. Tutkimukset tehtiin 22-25.9.2015.
Asiakirjat:
-
Lattiakaavio, arkkitehti SAFA, 7.12.2012
Leikkaukset, arkkitehti SAFA, 12.7.2013
Tutkimusraportit, ilmanäyte ja FLEC, Tarkett, Kaouache. L
3 (8)
TUTKIMUSRAPORTTI
29.10.2015
SISÄILMAN LAATU JA L AATUUN VAIKUTTAVAT T EKIJÄT
2
RAKENTEET
Rakennuksen uusi osa on rakennettu vuonna 2013. Uudisrakennukseen liittyvät
liikuntasali- ja ruokalaosa, jotka ovat valmistuneet 1970-luvulla. Rakennus on
yksikerroksinen. Arkkitehtipiirustusten mukaan rakennuksessa on maanvarainen 100 mm
teräsbetonilaatta ja väestönsuojassa 150 mm teräsbetonilaatta. Lattian pintamateriaalina
on käytetty muovimattoa ja osa askeläänieristettyjä muovimattoja.
Kuvat 1-2. Rakennuksen alapohjarakenteen rakennetyyppi.
Kuvat 3-4. Rakennuksen ulkoseinärakenteen rakennetyyppi yleensä
3
ILMANVAIHTOTEKNIIKKA
Ojoisten lastentaloa palvelee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, joka on
asennettu vuonna 2013. Tutkimusten yhteydessä ilmanvaihto on ollut toiminnassa aikaohjelmansa mukaisesti.
4 (8)
TUTKIMUSRAPORTTI
29.10.2015
MÄYRÄTIE 3, HÄMEENLI NNA
AP14_70295.08
SISÄILMAN LAATU JA L AATUUN VAIKUTTAVAT T EKIJÄT
4
KOSTEUSTEKNISET TUTKIMUKSET, TULOSTEN ARVIOINTI
4.1
PINTAKOSTEUSKARTOITUS
Rakennuksen tilojen lattiarakenteiden kosteutta arvioitiin aistinvaraisesti ja
pintakosteudenilmaisimella. Lattiarakenteissa todettiin osassa tiloja kohonneita
pintakosteuslukuarvoja laajoilla alueilla. Lattiarakenteiden kosteutta on arvioitu tarkemmin
viilto- ja porareikäkosteusmittauksilla.
Muovimattopäällysteissä ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä tai värimuutoksia.
Liitesarjassa 3 on esitetty pintakosteusmittaustulokset pohjakuvissa.
4.2
RAKENTEIDEN KOSTEUS - VIILTOMITTAUSMENETELMÄ
Pintakosteuskartoitustulosten perusteella määritettiin viiltokosteusmittauspaikat
suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta.
Viiltokosteusmittauksia tehtiin yhteensä 17 tilassa. Mittauspisteitä oli yhteensä 31
kappaletta eri mattotyypeiltä. Lattiamatoista, jotka olivat askeläänieristettyjä, tehtiin
mittauksia yhteensä 16 mittauspisteestä. Loput viiltomittaukset tehtiin muovimaton alle.
Askeläänieristettyjen muovimattojen alla suhteellinen kosteus vaihteli välillä 72 - 91 % ja
normaalien muovimattojen alla välillä 83 - 92 %.
Betonirakenteiden päällystämisen ohjeen 2007 mukaan suhteellinen kosteus muovimaton
alla liimatilassa suhteellinen kosteus ei saisi nousta yli 85 % :n. Tutkituista tiloista
(yhteensä 17 tilaa) 15 eri tilassa muovimaton alla suhteellinen kosteus ylitti ohjeellisen
arvon 85 %. Viiltokosteusmittausmenetelmällä ei todettu eroa eriväristen ja erityyppisten
muovimattopäällysteiden välillä niiden suhteellisessa kosteudessa.
Liitteessä 1 on esitetty mittaustulokset, liitteissä 2.1 -2.3 on esitetty mittauspisteet
pohjakuvissa ja liitteissä 4.1 -4.3 on esitetty mittaustulokset pohjakuvissa.
4.3
RAKENTEIDEN KOSTEUS - PORAREIKÄMENETELMÄ
Lattiarakenteisiin tehtiin alapohjan kosteusprofiilin selvittämiseksi porareikämittaukset
tiloissa 003, 903 ja 905. Teräsbetonilaatan paksuus oli tutkituissa kohdissa 150 mm.
Kosteusmittausreiät tehtiin teräsbetonilaattaan (60 mm arvostelusyvyyteen ja 120 mm
syvyyteen laatan alapintaan), eristekerrokseen ja maatäyttöön.
Teräsbetonilaatan suhteellinen kosteus vaihteli välillä 85 - 89 %, eristekerroksen välillä 75
- 81 % ja maatäytön välillä 71 - 97 %.
Betonirakenteiden päällystämisen ohjeen 2007 mukaan alustabetonin suhteellinen
kosteus tulisi olla arvostelusyvyydessä alle 85 % ennen tiiviiden muovimattojen
päällystystyöhön ryhtymistä. Teräsbetonilaatan suhteellinen kosteus oli
arvostelusyvyydessä 60 mm kaikissa tiloissa yli 85 %, mikä ylittää päällystettävyyden
ohjearvon.
Liitteessä 1 on esitetty mittaustulokset, liitteissä 2.1 -2.3 on esitetty mittauspisteet
pohjakuvissa ja liitteissä 4.1 -4.3 on esitetty mittaustulokset pohjakuvissa.
5 (8)
TUTKIMUSRAPORTTI
29.10.2015
SISÄILMAN LAATU JA L AATUUN VAIKUTTAVAT T EKIJÄT
4.4
RAKENNETEKNISET HAVAINNOT
Kosteustutkimusten yhteydessä havaittiin, että osassa tiloissa lattian muovimatto irtosi
helposti alustabetonista. Tiloissa 903 ja 905 havaittiin aistinvaraisesti, että muovimatto oli
paikoin irti lattiasta ns. kupruilla. Muovimattojen liima- ja tasoiteaineiden koostumuksessa
ei havaittu aistinvaraisesti poikkeavaa, kuten liiman muodonmuutosta. Tilassa 003
tunnistettiin muihin tiloihin verrattuna muovimaista hajua, joka voi viitata tilan kalusteisiin,
varusteisiin tai pintamateriaaleihin. Tiloissa 003, 903 ja 905 tehtyjen kosteusmittausten
yhteydessä havaittiin alapohjan teräsbetonilaatan paksuus on 150 mm (suunnitelmissa
100 mm).
5
SISÄILMAN LAATUTUTKIMUKSET, TULOSTEN ARVIOINTI
5.1
SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET
Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin yhteensä kymmenestä eri
tilasta (tilat 908, 003, 703, 301, 903, 905, 502, 602, keskusvarastosta 009 ja käytävältä
307) yhden näytteenottokerran aikana. Tutkimuksella selvitettiin mahdollisten
materiaalipäästöjen pitoisuutta sisäilmassa.
Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet, ns. TVOC -arvot
3
vaihtelivat välillä 28 - 71 µg/m . Todetut TVOC -arvot ovat alhaisia verrattuna
3
Asumisterveysasetuksen (2015) toimenpideraja-arvoon 400 µg/m .
Lattiamateriaali ja niiden liima- ja tasoiteaineiden päästöihin viittaavien TXIB-yhdisteiden
ja 2-etyyli-1- heksanoliyhdisteiden pitoisuudet olivat alle niille esitettyjen toimenpiderajaarvojen. Muiden todettujen yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet olivat myös
3
toimenpideraja-arvon (pitoisuus alle 50 µg/m ) alapuolella. Tulokset olivat normaalina
pidettävät. Tulokset eivät edellytä jatkotoimenpiteitä.
Liitteessä 1 on esitetty mittaustulokset ja liitteessä 2 mittauspisteiden
pohjakuvamerkinnät.
5.2
LATTIAN PINTAMATERIAALIPÄÄSTÖT
Lattioiden pintamateriaalien päältä otettiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet
FLEC-menetelmällä yhteensä kahdeksasta huonetiloista (tilat 908, 003, 703, 301, 903,
905, keskusvarastosta 009 ja käytävältä 307). Kaikissa tiloissa lattiapinnoitteena oli
muovimatto. Tulokset on esitetty liitteessä 1 ja mittauspisteet pohjakuvassa liitteessä 2.
Tutkituissa tiloissa lattioiden pintamateriaalipäästöt (TVOC-arvot) vaihtelivat välillä 3,23 2
123,71 μg/m h. Lattioiden pintamateriaalipäästöille ei ole ohjeellisia arvoja.
Suositustyyppisiä arvoja on esitetty julkaisuissa (VTT sisäilman laatu ja rakenteiden
emissiot uusissa asuinrakennuksissa 2005, Sisäilmaluokitus 2008 ja opinnäytetyö Sanna
Lappi 2013). Näihin verrattuna näytteiden TVOC-arvot tulokset olivat alhaisia ja
normaalina pidettävät.
6 (8)
TUTKIMUSRAPORTTI
29.10.2015
MÄYRÄTIE 3, HÄMEENLI NNA
AP14_70295.08
SISÄILMAN LAATU JA L AATUUN VAIKUTTAVAT T EKIJÄT
Tutkituissa tiloissa 2-etyyli-1-heksanolin pitoisuus vaihteli välillä 0,91 - 16,79, tilassa 908
ko. yhdistettä esiintyi alle määritysrajan. TXIB:tä esiintyi alle määritysrajan kaikissa
näytteenottopisteissä.
2-etyyli-1-heksanolia voi esiintyä tavanomaisesti dietyyliheksyyliftalaattia sisältävissä
PVC-lattiapinnoitteissa ja liimoissa, mutta sen esiintyminen voi viitata myös
lattiapäällysteen ja liiman hajoamisreaktioon kosteuden vaikutuksesta. Todetut 2-etyyli-1heksanolipitoisuudet olivat käytössä oleviin ohjeistuksiin (VTT 2005 ja Opinnäytetyö
Sanna Lappi 2013) verrattuna alhaiset ja normaalina pidettävät
Opinnäytetyössä (Sanna Lappi 2013) on ehdotettu myös ryhmäkohtaisia referenssiarvoja
PVC-lattioista emittoituville VOC-yhdisteille. Tulokset olivat alhaisia ehdotettuihin
vertailuarvoihin verrattuna lukuun ottamatta rengasrakenteisia hiilivetyjä, jotka olivat
2
vertailuarvoon (5-10 μg/m h) nähden kohonneet tiloissa 003, 703, 301, 307 ja 903 (arvot
2
14,59 - 29,33 μg/m h). Tulokset eivät edellytä jatkotoimenpiteitä.
6
JOHTOPÄÄTÖKSET
Lattiarakenteen kosteutta on määritetty pintakosteudenilmaisimella, viiltokosteus- ja
porareikämenetelmällä. Materiaalipäästöjen pitoisuutta sisäilmassa on määritetty VOCmenetelmällä ja lattiapäällysteissä FLEC-menetelmällä.
Lattiapäällysteiden asentamisen aikaisia kosteusmittaustuloksia ei ole ollut käytettävissä,
jolloin ei voida arvioida tarkasti, ovatko alustabetonin kosteusvaatimukset täyttyneet
työvaiheessa.
Tutkimusajankohtana lattian teräsbetonilaatan suhteellinen kosteus on ollut
arvostelusyvyydessä sekä muovimattopäällysteen alla yli 85 %, joka ylittää
päällystettävyyden ohjeelliset arvot. Lattian viilto- ja porareikäkosteusmittaustulokset
viittaavat siihen, ettei alapohjan betonilaatta ole ollut riittävän kuiva
muovimattopäällysteiden asennusvaiheessa vuonna 2013 (noin 2 vuotta sitten).
Tutkimustulosten perusteella tiloissa 903 ja 905 maaperän kosteus voi jopa nostaa
nykyisiä kosteuslukemia. Lattiakaaviossa ilmoitetuilla muovimattotyypeillä tai niiden
värityypeillä ei todettu olevan selvää yhteyttä kosteusmittaustuloksiin. Alustabetonin
liiallinen kosteus voi aiheuttaa liima- ja tasoiteaineiden hajoamisreaktioita ja päästöjä
sisäilmaan sekä heikentää liiman tartuntaa alustaan. Pitkään jatkuva kosteus voi myös
edistää mikrobikasvun syntymistä lattiapinnoitteen alapinnalle.
Kohteessa tehtyjen havaintojen mukaan lattian teräsbetonilaatan paksuus on ollut 150
mm, kun suunnitelmissa on ilmoitettu 100 mm. Betonilaatan paksuus pidentää osaltaan
sen kuivumisaikaa.
Mitatuista kohonneista kosteuslukemista huolimatta pintarakenteiden vaurioista ei ollut
havaintoja tiloissa 903 ja 905 havaittua paikallista muovimaton irtoamista lukuun
ottamatta.
Lattian kosteusmittausten perusteella on todennäköistä, etteivät tiloihin asennetut
muovimattopäällysteet tule kestämään nykyistä kosteusrasitusta ja niiden tavanomainen
käyttöikä vähenee. Jatkotoimenpiteiden kiireellisyyttä vähentää se, ettei tutkittujen tilojen
7 (8)
TUTKIMUSRAPORTTI
29.10.2015
SISÄILMAN LAATU JA L AATUUN VAIKUTTAVAT T EKIJÄT
sisäilmassa ole todettu poikkeavia materiaalipäästöistä aiheutuvia
epäpuhtauspitoisuuksia. Sisäilman ja lattian pintamateriaalien haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden pitoisuustasot ovat olleet ohjeistuksiin verrattuna alhaiset ja normaalina
pidettävät. Tulosten perusteella ei voida esittää selkeää yhteyttä, että lattiapäällysteisiin
liitetyt aistinvaraiset hajuhavainnot liittyisivät lattian materiaalipäästöihin.
7
JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET
-
lattiapäällysteiden alapintojen kosteutta, sisäilman laatua haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden osalta ja tilojen käyttöön liittyvää palautetta seurataan säännöllisesti.
Korjaustoimenpiteitä harkitaan, mikäli lattian kosteus nousee, pintarakenteissa
havaitaan vaurioitumista tai sisäilman materiaaliemissiot kohoavat. Tiloissa 903 ja
905 korjaustoimenpiteet voidaan toteuttaa aikaisemmin paikoin irtonaisen
muovimaton takia.
-
korjaustoimenpide-ehdotuksena on poistaa kosteat muovimattopäällysteet sekä liimaja tasoiteaineet betonilaatan puhtaaseen pintaan asti. Korjausaluetta tarkennetaan
tarvittaessa kosteusmittausten avulla. Betonilaatan pintaan asennetaan
kosteussulkuepoksipinta ennen lattiapäällysteitä. Lattiapäällysteiden ja niiden liimaaineiden vaatimukset alustabetonin kosteudesta selvitetään materiaalivalmistajalta ja
tarvittaessa alustabetonia kuivataan. Urakoitsija arvioi betonilaatan kosteuden
arvostelusyvyydessä ennen lattiapäällystysteiden asentamista.
Helsingissä, 29. lokakuuta 2015
Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
Elisa Koskinen
FM rakennusterveysasiantuntija,
projektipäällikkö
Olli Kärkkäinen
LVI-insinööri
Ilkka Jerkku
DI yksikönjohtaja,
raportin tarkastaja
8
LIITTEET
Liite 1
Mittaustulokset
Liite 2.
Mittauspisteet pohjakuvassa
Liite 3.
Pintakosteusmerkinnät pohjakuvissa
Liite 4.
Viilto- ja porareikämittauspisteet pohjakuvissa
8 (8)
TUTKIMUSRAPORTTI
29.10.2015
MÄYRÄTIE 3, HÄMEENLI NNA
AP14_70295.08
SISÄILMAN LAATU JA L AATUUN VAIKUTTAVAT T EKIJÄT
MITTAUSTULOKSET
Liite 1
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna
AP14_70295.08
1
Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa
Tutkittujen tilojen kivirakenteisia lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette
UNI 1. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä 0-160. Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta.
Pintakosteuskartoituksen tulokset on merkitty pohjakuviin liitteissä 3.1- 3.3.
Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä
Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden
suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja
tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei’issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa.
Reiät porattiin 21.9.2015 ja mittaukset suoritettiin 25.9.2015.
Mittauspisteet on esitetty pohjakuvissa liitteessä 2.
Mittauspiste
K1
K2
K3
Tila
003,
terapia
903,
opetustila
3
905,
opetustila
3
Rakenneosa
Mittauspisteen sijainti
Reiän syvyys,
mm
Suhteellinen
kosteus, %
Absoluuttinen
kosteus, g/m3
Lämpötila, °C
Lattia, betoni
0,9 m tilan 503 väliseinästä, 0,7 m ulkoseinästä
60
86,5
16,0
21,2
Lattia, betoni
0,8 m tilan 503 väliseinästä, 0,7 m ulkoseinästä
120
85,4
15,9
21,3
Eriste
0,9 m tilan 503 väliseinästä, 0,6 m ulkoseinästä
200
78,7
13,7
20,2
Maatäyttö
0,8 m tilan 503 väliseinästä, 0,6 m ulkoseinästä
läpi maahan
71,0
10,3
17,0
sisäilma
53,7
9,9
21,1
Lattia, betoni
2,5 m ulkoseinästä, 3,3 m tilan 902 väliseinästä
60
87,8
16,8
21,5
Lattia, betoni
2,6 m ulkoseinästä, 3,3 m tilan 902 väliseinästä
120
88,2
16,8
21,7
Eriste
2,5 m ulkoseinästä, 3,2 m tilan 902 väliseinästä
200
74,7
13,7
21,0
Maatäyttö
2,6 m ulkoseinästä, 3,2 m tilan 902 väliseinästä
läpi maahan
97,1
13,8
16,7
sisäilma
55,4
10,4
21,5
Lattia, betoni
1,7 m ulkoseinästä, 1,8 m ulkoseinästä (luode)
60
87,1
16,2
21,3
Lattia, betoni
1,6 m ulkoseinästä, 1,9 m ulkoseinästä (luode)
120
88,5
16,4
21,2
Eriste
1,7 m ulkoseinästä, 1,9 m ulkoseinästä (luode)
200
80,8
14,5
20,6
Maatäyttö
1,6 m ulkoseinästä, 1,8 m ulkoseinästä (luode)
läpi maahan
92,9
12,9
16,3
sisäilma
56,4
10,4
21,2
Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä
Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44-mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa.
Viillot ja mittaukset suoritettiin 21. 22. ja 25.9.2015
Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
MITTAUSTULOKSET
Mittauspiste
Liite 1
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna
AP14_70295.08
Tila
Rakenneosa
VK1
009, keskusvarasto
Lattia, betoni
VK2
038, käytävä
VK3
Mittauspisteen sijainti
Suhteellinen
kosteus, %
Lämpötila,
°C
1,2 m ulkoseinästä, 2,0 m tilan 037 väliseinästä
90,8
21,2
Lattia, betoni
0,1 m tilan 030 väliseinästä, 2,2 m tilan 030
väliseinästä
85,4
22,0
039, keskusaula
Lattia, betoni
5,1 m ulkoseinästä, 0,7 m vanhan puolen
väliseinästä
72,3
21,6
VK4
039, keskusaula
Lattia, betoni
1,2 m ulkoseinästä, 2,2 m vanhan puolen
väliseinästä
84,1
21,5
VK5
005, taukotila
Lattia, betoni
3,8 m ulkoseinästä, 1,9 m tilan 002 väliseinästä
91,5
21,4
VK6
005, taukotila
Lattia, betoni
0,6 m ulkoseinästä, 3,7 m tilan 039 väliseinästä
91,3
21,3
VK7
908, kuvisverstas
Lattia, betoni
1,3 m ulkoseinästä, 2,0 m tilan 502 väliseinästä
88,0
21,2
VK8
908, kuvisverstas
Lattia, betoni
6,2 m ulkoseinästä, 3,9 m tilan 502 väliseinästä
89,2
21,2
VK9
003, terapia
Lattia, betoni
2,1 m väliseinästä, 2,0 m tilan 910 väliseinästä
86,1
21,6
VK10
003, terapia
Lattia, betoni
0,7 m ulkoseinästä, 0,9 m tilan 503 väliseinästä
85,0
21,3
VK11
802, vastaanottohuone 2
Lattia, betoni
0,5 m ulkoseinästä, 2,3 m tilan 805 väliseinästä
83,1
21,6
VK12
802, vastaanottohuone 2
Lattia, betoni
4,9 m ulkoseinästä, 2,3 m tilan 807 väliseinästä
84,8
21,5
VK13
836, varasto
Lattia, betoni
0,2 m tilan 807 väliseinästä, 0,4 m tilan 806
86,8
21,2
VK14
836, varasto
Lattia, betoni
0,4 m tilan 511A väliseinästä, 0,3 m tilan 506
väliseinästä
90,6
21,7
VK15
604, välinevarasto
Lattia, betoni
0,4 m tilan 607 väliseinästä, 2,0 m tilan 602
väliseinästä
86,7
22,2
VK16
604, välinevarasto
Lattia, betoni
0,6 m tilan 602 väliseinästä, 0,6 m tilan 602
väliseinästä
87,2
22,6
VK17
902, opetustila 03
Lattia, betoni
2,6 m ulkoseinästä, 2,4 m tilan 702 väliseinästä
87,5
22,1
VK18
902, opetustila 03
Lattia, betoni
2,5 m tilan 016 väliseinästä, 1,1 m tilan 903
väliseinästä
87,4
21,9
VK19
903, opetustila 03
Lattia, betoni
2,5 m ulkoseinästä, 3,2 m tilan 902 väliseinästä
86,6
22,3
VK20
903, opetustila 03
Lattia, betoni
0,3 m ulkoseinästä, 1,5 m tilan 016 väliseinästä
87,7
22,1
VK21
905, opetustila 03
Lattia, betoni
2,0 m tilan 904 väliseinästä, 4,3 m ulkoseinästä
88,3
21,9
VK22
905, opetustila 03
Lattia, betoni
1,7 m ulkoseinästä, 1,9 m ulkoseinästä (luode)
87,6
21,4
VK23
301, ryhmähuone
Lattia, betoni
0,4 m ulkoseinästä, 3,9 m tilan 303 väliseinästä
78,1
21,7
VK24
301, ryhmähuone
Lattia, betoni
2,5 m ulkoseinästä, 1,9 m tilan 201 väliseinästä
79,3
21,7
VK25
202, lepohuone
Lattia, betoni
3,9 m ulkoseinästä, 2,0 m tilan 302 väliseinästä
90,5
20,4
VK26
202, lepohuone
Lattia, betoni
0,3 m ulkoseinästä, 4,2 m tilan 106B väliseinästä
87,6
20,2
Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
2
MITTAUSTULOKSET
Mittauspiste
Tila
Rakenneosa
VK27
101, ryhmähuone
Lattia, betoni
VK28
101, ryhmähuone
VK29
Mittauspisteen sijainti
3
Liite 1
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna
AP14_70295.08
Suhteellinen
kosteus, %
Lämpötila,
°C
0,2 m ulkoseinästä, 4,0 m ulkoseinästä (lounas)
89,0
21,8
Lattia, betoni
1,5 m tilan 107 väliseinästä, 2,7 m ulkoseinästä
86,3
21,9
308A,
pukutila
Lattia, betoni
0,7 m tilan 404 väliseinästä, 0,3 m tilan 403
väliseinästä
85,8
21,7
VK30
602, lepohuone
Lattia, betoni
3,3 m tilan 702 väliseinästä, 0,6 m ulkoseinästä
88,3
20,9
VK31
602, lepohuone
Lattia, betoni
1,2 m tilan 702 väliseinästä, 4,7 m ulkoseinästä
88,4
20,7
Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa
Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m3. Tulokset olivat seuraavat:
Näytteenottopiste
Tila
V1
908
V2
Näytteenottopisteen kuvaus
Pvm
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC),
µg/m3
Kuvis-verstas
22.9.2015
28
003
Terapia
22.9.2015
62
V3
703
Pienryhmä 2
22.9.2015
56
V4
009
Keskusvarasto
22.9.2015
57
V5
301
Ryhmähuone
25.9.2015
47
V6
307
Käytävä
25.9.2015
46
V7
903
OT3
25.9.2015
71
V8
905
OT3
25.9.2015
61
V9
502
Lepohuone
25.9.2015
43
V10
602
Lepohuone
25.9.2015
61
Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat:
Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m3
Yhdiste
V1
V2
V3
V4
V5
Suoraketjuisia ja haaroittuneita hiilivetyjä
1,0*
6,5*
2,1*
1,7*
Rengasrakenteisia hiilivetyjä
1,3*
4,9*
6,4*
5,2*
2,3
11,4
8,5
6,9
Alkaanit:
Alkaanit yhteensä
Alkoholit:
2-Etyyli-1-heksanoli
Butanoli
5,7
2,5*
Fenoli
Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
8,4
12,1
6,7
0,8*
1,3
1,4
8,8
MITTAUSTULOKSET
4
Liite 1
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna
AP14_70295.08
Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m3
Yhdiste
V1
Propyleeniglykoli
0,8*
Bentsyylialkoholi
0,6*
V2
V3
V4
V5
0,7*
0,7*
2,5*
2,1*
1,6*
1,5*
3,2*
3,9
11,5
17,4
19,8
9,5
Bentseeni
0,9
1,0
0,8
Tolueeni
1,2
1,7
1,2
4,5
2,3
Etyylibentseeni
0,3
0,3
0,3
1,4-Ksyleeni
1,0
1,0
1,3
1,2-Ksyleeni
0,4
0,4
0,5
3,8
4,4
4,1
5,1
4,7
Etyyliasetaatti
0,2
0,1
0,9
0,8
0,2
Butyyliasetaatti
0,2
0,3
0,5
0,3
0,4
0,4
0,4
1,4
1,1
0,6
Alkoholeja, muita
Alkoholit yhteensä
0,7*
Aromaattiset yhdisteet:
Aromaattiset yhdisteet yhteensä
0,5
0,6
1,4
0,5
Esterit
Esterit yhteensä
Glykolieetterit ja niiden asetaatit:
Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri (2-(2-Etoksietoksi)etanoli)
Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli)
Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä
1,2
2,6
1,6
3,3
2,3
1,8
2,1
1,6
4,5
2,3
4,4
2,1
Halogenoidut yhdisteet:
1,4-Diklooribentseeni
0,4
Halogenoidut yhdisteet yhteensä
0,4
Karbonyylit:
Heksanaali
2,5
2,4
5,3
5,2
3,9
Bentsaldehydi
2,2
2,5
3,9
3,3
2,0
1,5
1,7
2,4
5,2
6,6
11,4
0,7*
0,5*
2,1*
Oktanaali
Nonanaali
0,5*
Dekanaali
0,3*
0,6*
Pentanaali
0,9*
Asetofenoni
0,6*
0,8*
0,8*
0,7*
0,6*
6,1
6,3
17,4
18,9
22,4
Etikkahappo
2,2*
2,6*
3,9*
2,8*
1,9*
Heksaanihappo
0,6*
Orgaanisia happoja, muita
1,9*
8,2*
3,6*
4,8*
0,5*
4,7
10,8
7,5
7,6
3,5
Karbonyylit yhteensä
Orgaaniset hapot:
Orgaaniset hapot yhteensä
Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
1,1*
MITTAUSTULOKSET
5
Liite 1
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna
AP14_70295.08
Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m3
Yhdiste
V1
V2
V3
V4
V5
Pineeni
1,4
2,1
4,5
2,3
0,9
delta-3-Kareeni
0,5
0,6
1,1
0,8
0,3
beta-Pineeni
0,2*
0,2*
2,1
2,9
5,6
3,1
1,2
Terpeenit:
Terpeenit yhteensä
Muut yhdisteet:
Heksametyylisyklotrisiloksaani
0,6*
Dekametyylisyklopentasiloksaani
0,4*
0,6*
Muut yhdisteet yhteensä
0,4
0,6
Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m3
25,3
52,8
0,5*
64,2
0,6
0,5
61,0
51,4
Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m3
Yhdiste
V6
V7
V8
2,5*
5,2*
4,8*
V9
V10
Alkaanit:
Suoraketjuisia ja haaroittuneita hiilivetyjä
Rengasrakenteisia hiilivetyjä
1,4*
3,5*
Alkaanit yhteensä
2,5
1,4*
8,7
4,8
2,8
3,0
1,9
6,7
9,3
8,1
5,4
8,6
1,3
1,2
1,1
1,1
2,5*
Alkoholit:
2-Etyyli-1-heksanoli
Butanoli
8,2
Fenoli
Propyleeniglykoli
0,4*
Bentsyylialkoholi
0,6*
2,9*
2,3*
0,4*
Alkoholeja, muita
0,9*
6,4*
1,6*
3,2*
9,7
22,9
15,5
10,1
0,9
0,9
Alkoholit yhteensä
18,9
Aromaattiset yhdisteet:
Bentseeni
Tolueeni
2,5
1,5*
2,3
2,6
4,6
Etyylibentseeni
0,5
0,2
0,5
0,4
0,2
1,4-Ksyleeni
1,6
0,6
0,8
1,5
0,7
1,2-Ksyleeni
0,5
0,4*
0,3*
0,5
1,3,5-Trimetyylibentseeni
0,1
Aromaattiset yhdisteet yhteensä
0,1
5,2
2,7
4,8
6,0
5,5
Etyyliasetaatti
0,2
0,3
0,2
0,1
0,2
Butyyliasetaatti
0,4
0,6
0,7
0,1
0,3
Esterit
Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
MITTAUSTULOKSET
6
Liite 1
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna
AP14_70295.08
Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m3
Yhdiste
Esterit yhteensä
V6
V7
V8
V9
V10
0,6
0,9
0,9
0,2
0,5
Glykolieetterit ja niiden asetaatit:
Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri (2-(2-Etoksietoksi)etanoli)
1,6
Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli)
2,4
2-Butoksietanoli
0,8*
Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä
3,2
1,4
2,1
1,6
0,7
2,5
3,7
1,6
0,7
3,9
Halogenoidut yhdisteet:
1,4-Diklooribentseeni
Halogenoidut yhdisteet yhteensä
0,1
0,2
0,1
0,2
Karbonyylit:
Heksanaali
5,3
5,7
5,7
4,6
4,4
Bentsaldehydi
2,4
3,4
3,5
2,8
3,8
Oktanaali
1,8
2,3
2,7
1,5
3,3
Nonanaali
8,8
11,5
14,1
7,9
12,1
Dekanaali
0,9*
1,3*
1,8*
0,9*
1,4*
Heptanaali
1,0*
Asetofenoni
Karbonyylit yhteensä
0,9*
1,1*
0,9*
0,6*
1,1*
20,1
25,3
28,7
18,3
27,1
2,4*
3,1*
3,3*
3,9*
2,5*
Orgaaniset hapot:
Etikkahappo
Heksaanihappo
1,0*
Orgaanisia happoja, muita
1,2*
2,7*
1,6*
1,3*
2,3*
3,6
6,8
4,9
5,2
4,8
Pineeni
1,7*
1,7
1,3
1,1
0,9
delta-3-Kareeni
0,8*
0,5
0,4
0,4
0,3
2,5
2,2
1,7
1,5
1,2
73,3
62,9
42,0
64,9
Orgaaniset hapot yhteensä
Terpeenit:
Terpeenit yhteensä
Muut yhdisteet:
Heksametyylisyklotrisiloksaani
0,4*
Dekametyylisyklopentasiloksaani
0,8*
Muut yhdisteet yhteensä
1,2
Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m3
48,6
* Määritetty tolueenina.
Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhSweco Asiantuntijapalvelut Oy
MITTAUSTULOKSET
7
Liite 1
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna
AP14_70295.08
disteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC arvo eivät usein ole yhtä suuret.
15.5.2015 voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelutilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden
toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m3. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m3 tolueenivasteella laskettuna lukuun ottamatta seuraavia yksittäisiä yhdisteitä, joiden toimenpiderajat ovat: TXIB – 10 µg/m3 (vastaa tasoa 16 µg/m3 aineen omalla vasteella mitattuna), 2etyyli-1-heksanoli – 10 µg/m3 (vastaa tasoa 15 µg/m3 aineen omalla vasteella mitattuna),
naftaleeni – 10 µg/m3 (hajua ei saa esiintyä) ja styreeni – 40 µg/m3.
Lattian pintamateriaalipäästöt
Lattian pintamateriaalien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt tutkittiin ns. FLECmittalaitteen avulla. FLEC-näytteistä analysoitiin ISO 16000-10:2006 menetelmällä haihtuvat
orgaaniset yhdisteet (VOC) MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä mikrogrammaa neliömetriä kohden tunnin aikana, µg/m2h:
Näytteenottopiste
Tila
Näytteenottopisteen kuvaus
Pvm
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden
kokonaispitoisuus (TVOC),
µg/m2h
FLEC1
908
Kuvis-verstas
22.9.2015
3,23
FLEC2
003
Terapia
22.9.2015
51,81
FLEC3
703
Pienryhmä 2
22.9.2015
123,71
FLEC4
009
Keskusvarasto
22.9.2015
27,71
FLEC5
301
Ryhmähuone
25.9.2015
50,39
FLEC6
307
Käytävä
25.9.2015
72,23
FLEC7
903
OT3
25.9.2015
68,50
FLEC8
905
OT3
25.9.2015
44,77
Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat:
Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m2h
Yhdiste
FLEC1
FLEC2
FLEC3
FLEC4
0,47
6,49
17,12
2,06
1,08
21,82
29,33
6,12
1,55
28,31
46,45
8,18
0,91
4,64
16,79
2,74
Alkaanit:
Suoraketjuiset ja haaroittuneet hiilivedyt
Rengasrakenteiset hiilivedyt
Alkaanit yhteensä
Alkoholit:
2-Etyyli-1-heksanoli
Butanoli
1,68
Muita alkoholeja
Alkoholit yhteensä
1,68
8,78
20,22
12,66
47,14
22,35
72,00
1,15
1,09
1,15
1,09
Glykolieetterit ja niiden asetaatit:
Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli)
Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä
Karbonyylit:
Asetofenoni
0,67
Nonanaali
1,18
Karbonyylit yhteensä
Orgaaniset hapot:
Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
1,85
19,53
MITTAUSTULOKSET
8
Liite 1
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna
AP14_70295.08
Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m2h
Yhdiste
FLEC1
Etikkahappo
He
FLEC2
FLEC3
FLEC4
2,32
Orgaaniset hapot yhteensä
2
Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m h
2,32
3,23
51,81
123,71
27,71
Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m2h
Yhdiste
FLEC5
FLEC6
FLEC7
FLEC8
Suoraketjuiset ja haaroittuneet hiilivedyt
8,26
10,49
16,55
8,09
Rengasrakenteiset hiilivedyt
24,09
28,14
14,59
9,71
32,35
38,63
31,14
17,80
Alkaanit:
Alkaanit yhteensä
Alkoholit:
2-Etyyli-1-heksanoli
0,98
2,58
14,02
1,93
Butanoli
14,86
12,82
7,12
5,23
0,93
0,75
15,90
10,82
16,40
31,30
32,90
24,32
0,55
1,35
0,77
0,55
1,35
0,77
0,60
0,92
0,52
Fenoli
Muita alkoholeja
Alkoholit yhteensä
15,84
Glykolieetterit ja niiden asetaatit:
Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli)
Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä
Karbonyylit:
Asetofenoni
Dekanaali
0,34
Nonanaali
Karbonyylit yhteensä
1,39
0,81
0,49
1,39
1,75
1,41
0,52
Orgaaniset hapot:
Etikkahappo
He
0,80
1,69
1,36
Orgaaniset hapot yhteensä
0,80
1,69
1,36
Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m2h
50,39
68,50
44,77
72,23
Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC arvo eivät usein ole yhtä suuret.
Pintamateriaaleista haihtuville orgaanisille yhdisteille ei ole ohjearvoja.
Sisäilmaluokituksen 2008 mukaan vähäpäästöisten, M1-luokitellun uuden materiaalin
emissionopeuden raja-arvona TVOC-arvon osalta on 200 μg/m2h.
VTT on esittänyt ohjeelliset tasot vuoden 2005 julkaisussa (sisäilman laatu ja rakenteiden
emissiot uusissa asuinrakennuksissa) rakennukselle 12 kuukautta luovutuksesta ja käyttöönotosta. PVC-pinnoitteiden päältä mitatut TVOC-emissiot ovat yleensä alle 200 μg/m2h.
Yksittäisten yhdisteiden TXIB pitoisuudet ovat tavanomaisesti välillä <5-65 μg/m2h ja 2etyyli-1-heksanolipitoisuudet välillä <5-30 μg/m2h
Ehdotetut referenssiarvot PVC-lattioiden materiaaliemissioiksi (opinnäytetyö Sanna Lappi
2013):
Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
MITTAUSTULOKSET
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna
AP14_70295.08
Liite 1
Referenssiemissio
µg / m2h
VOC-ryhmäkohtaiset emissiot lattiarakenteille, kun lattian pintamateriaalina PVC
<5-10
Sykloalkaanit
Terpeenit
Formaldehydi
<15-30
Hapot
Alkoholit
Karbonyylit (aldehydit, ketonit)
Esterit
Ammoniakki
<35-50
Alifaattiset yhdisteet
Glykolit
Glykolieetterit
<65-70
Aromaattiset yhdisteet
<170-230
TVOC
Sääolosuhteet
Sääolosuhteet tutkimusajankohtana ovat olleet seuraavat:
Pvm
Lämpötila, °C
Suhteellinen kosteus, %
Tuulen suunta
Tuulen nopeus, m/s
Pilvisyys
21.09.15
12 - 13
77 - 82
Etelä
1-3
Selkeää
22.09.15
11 - 13
72 - 94
Itä
6-8
Pilvistä
25.9.15
12 - 15
77 - 82
Pohjoinen
6 - 10
puolipilvistä
Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
9
MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA
FLEC4
V4
VK1
VK2
VK5
FLEC1
V1
V9
VK7
VK6
VK11
VK12
VK8
VK3
VK4
VK9
VK10
FLEC2
K1
V2
VK13
VK14
MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET :
K
VK
FLEC
KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä
KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä
LATTIAMATERIAALISTA HAIHTUVAT
ORGAANISET YHDISTEET
V
SISÄILMAN HAIHTUVAT
ORGAANISET YHDISTEET
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3
Hämeenlinna
AP14_70295.08
1. kerros
30.09.2015
LIITE 2.1
MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA
VK15
VK16
VK30
FLEC3
VK31
V3
V10
VK17
VK18
MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET :
VK19
K
VK
V
K2 VK20
KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä
FLEC7
V7
KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä
SISÄILMAN HAIHTUVAT
ORGAANISET YHDISTEET
FLEC8
V8
VK21
FLEC
LATTIAMATERIAALISTA HAIHTUVAT
ORGAANISET YHDISTEET
VK22 K3
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3
Hämeenlinna
AP14_70295.08
1. kerros
30.09.2015
LIITE 2.2
MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA
VK29
FLEC6
VK23
V6
FLEC5
V5
VK24
MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET :
VK25
K
VK
V
FLEC
VK26
KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä
KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä
SISÄILMAN HAIHTUVAT
ORGAANISET YHDISTEET
LATTIAMATERIAALISTA HAIHTUVAT
ORGAANISET YHDISTEET
VK27
VK28
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3
Hämeenlinna
AP14_70295.08
1. kerros
30.09.2015
LIITE 2.3
90-100
100-105
90-100
PINTAKOSTEUSKARTOITUS POHJAKUVISSA
75-85
70-80
70-80
75-85
75-85
70-80
85-90
75-88
Koko
keskus
aula
95-105
75-85
95-105
88-100
95-103
75-85
75-78
95-102
MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET :
10-100
PINTAKOSTEUSMITTARIN NÄYTTÄMÄ LUKUARVO. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot
välillä 0-160. Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen
kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta.
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3
Hämeenlinna
AP14_70295.08
1. kerros
30.09.2015
LIITE 3.1
PINTAKOSTEUSKARTOITUS POHJAKUVISSA
75-82
Koko
eteinen
90-95
80-85
75-85
85-90
75-85
80-90
77-85
80-90
90-102
80-85
90-110
95-105
80-90
MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET :
10-100
PINTAKOSTEUSMITTARIN NÄYTTÄMÄ LUKUARVO. Mittalaitteen
näytössä esiintyvät lukuarvot välillä 0-160. Rakenteessa voi olla
vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen
kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista
tietoa rakenteiden kosteudesta.
90-105
95-105
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3
Hämeenlinna
AP14_70295.08
1. kerros
30.09.2015
LIITE 3.2
PINTAKOSTEUSKARTOITUS POHJAKUVISSA
82-90
70-80
71-84
80-90
65-72
75-85
75-80
75-90
75-85
65-70
85-90
64-77
65-70
75-85
65-72
75-85
75-82
75-82
MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET :
10-100
PINTAKOSTEUSMITTARIN NÄYTTÄMÄ LUKUARVO.
Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä 0-160.
Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta
kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90.
Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden
kosteudesta.
85-92
75-80
75-82
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3
Hämeenlinna
AP14_70295.08
1. kerros
30.09.2015
LIITE 3.3
MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA
VK1 91 %
VK2 85 %
VK5 92 %
VK11
VK7 88 %
83 %
VK6 91 %
VK8
VK12
89 %
85 %
VK4 84 %
VK3 72 %
VK9 86 %
VK10
85 %
VK13
87 %
VK14
91 %
K1
60 mm – 87 %
120 mm – 85 %
Eriste – 79 %
Maatäyttö – 71 %
MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET :
K
X%
VK X%
KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä
KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3
Hämeenlinna
AP14_70295.08
1. kerros
30.09.2015
LIITE 4.1
MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA
VK15
87 %
VK16
87 %
VK30
88 %
VK31
88 %
VK17
VK18
88 %
87 %
K2
60 mm – 88 %
VK19
120 mm – 88 %
Eriste – 75 %
VK20
87 %
88 %
Maatäyttö – 97 %
K3
MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET :
K
X%
VK X%
KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä
VK21
VK22
88 %
60 mm – 88 %
120 mm – 89 %
88 %
Eriste – 81 %
Maatäyttö – 93 %
KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3
Hämeenlinna
AP14_70295.08
1. kerros
30.09.2015
LIITE 4.2
MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA
VK29
86 %
VK23
VK24
VK25
VK26
78 %
79 %
91 %
88 %
MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET :
K
X%
VK X%
KOSTEUSMITTAUSPISTE, porareikämenetelmä
KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä
Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3
Hämeenlinna
AP14_70295.08
1. kerros
30.09.2015
VK27
89 %
VK28
86 %
LIITE 4.3