7.5.2015 - Tampereen seurakunnat

Transcription

TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Aika
7.5.2015 klo 17.30 – 21.25
Paikka
Aitolahden kirkko, Jenseninkatu 4
Osallistujat
Jäsenet
Vuorio, Juha
Harju-Autti, Raisa
Hilliaho, Arja
Holopainen, Lauri
Huotari, Tarja
Häikiö, Leevi
Ilveskoski, Matti
Jehkonen, Mervi
Juva, Kaisa
Karjalainen, Miisa
Karttunen, Elina
Korpinen, Tapio
Kulkas, Matti
Majlund, Marjo
Silfverhuth, Leena
Tarkkala, Janne
Tuomela, Eerika
puheenjohtaja
Riitta Niemistön varajäsenenä
Pihla Rapolan varajäsenenä
poistui klo 19.09 / § 64 käsittelyn aikana
Poissa:
Niemistö, Riitta
Rapola, Pihla
Muut osallistujat
Pikkarainen, Jyrki
Ahokas, Juha
johtava diakoniatyöntekijä, läsnä §§ 52-53
ylivahtimestari, läsnä § 51
Esittelijä
Rantavaara, Ari
johtava kappalainen
Sihteeri
Riihikoski, Päivi
seurakunta-assistentti
Allekirjoitukset
Juha Vuorio
puheenjohtaja
Pöytäkirjan tarkastus
Paikka ja aika
Päivi Riihikoski
sihteeri
Pöytäkirja on tarkastettu
Tampereella 11.5.2015
Mervi Jehkonen
Elina Karttunen
1(53)
Seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja
yleisesti nähtävänä
Paikka ja aika
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Messukylän seurakunnan toimisto, Näsilinnankatu 26, 6. kerros
___/___ - ___/___ 2015
Todistaa
Päivi Riihikoski
seurakunta-assistentti
2(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
3(53)
Käsitellyt asiat
47 §
Kokouksen avaus
5
48 §
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5
49 §
Pöytäkirjantarkastajien valinta
5
50 §
Käsittelyjärjestys
5
51 §
Messukylän seurakunnan vahtimestarin viran täyttäminen
5
52 §
Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan viran täyttäminen
7
53 §
Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan viran viransijaisuuden
täyttäminen
8
54 §
Ilmoitusasiat
10
55 §
Kolehtisuunnitelma kesä-syyskuu 2015
10
56 §
Nuorisotyönohjaaja Mari Ylikankaan virkavapausanomus
11
57 §
Edustajan nimeäminen esteettömyysohjelman seurantaryhmään vuosiksi
2015 – 2016
12
58 §
Diakonian vastuuryhmän täydentäminen
12
59 §
Teiskon lähikirkkoalueen aluekokouksen täydentäminen
13
60 §
Nuorisotyönohjaajien siirto yhtymän yhteisestä nuorisotyöstä seurakuntiin
14
61 §
Suntioiden ja vahtimestareiden siirto kiinteistöpalveluista seurakuntiin
14
61 §
14
62 §
Lastenohjaajien työnjohtoa koskevat järjestelyt 1.1.-31.8.2015 välisenä
aikana
15
63 §
Seurakunta-assistenttien ja seurakuntasihteerien siirto seurakuntiin
17
64 §
Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahojen jakaminen
vuonna 2015
19
Lausunnon antaminen kasvatuksen, diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn
sovituista toiminnoista ja niiden hoitamisesta
23
Tiia Kirjosen, Anna Paajasen ja Milla Siivosen apuraha-anomus
48
65 §
66 §
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
4(53)
67 §
Nuorisotyönohjaaja Tytti Jauhiaisen virkavapausanomus
48
68 §
Muutoksenhakuohjaus ja kokouksen päätös
49
Seurakuntaneuvosto
47 §
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Kokouksen avaus
Janne Tarkkala piti alkuhartauden. Puheenjohtaja avasi kokouksen.
48 §
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
49 §
Pöytäkirjantarkastajien valinta
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mervi Jehkonen Elina Karttunen.
50 §
Käsittelyjärjestys
Ehdotus
Poistetaan esityslistan pykälät 66 ja 67, lisättiin uusi § 66 Tiia Kirjosen,
Anna Paajasen ja Milla Siivosen apuraha-anomus. Lisättiin § 67 nuorisoyönohjaaja Tytti Jauhiaisen virkavapausanomus. Hyväksyttiin esityslista tehdyin korjauksin kokouksen käsittelyjärjestykseksi.
Päätös
Käsittelyjärjestykseksi vahvistettiin esityslista em. muutoksin.
D:MES: 115/022/2015
51 §
Esittely
Messukylän seurakunnan vahtimestarin viran täyttäminen
Messukylän seurakunnassa on tullut avoimeksi vahtimestarin virka
viranhaltijan irtisanouduttua 1.4.2015 alkaen. Messukylän seurakunnan
seurakuntaneuvosto julisti viran haettavaksi kokouksessaan 12.3.2015
(35 §).
Vahtimestarin tehtäviin kuuluu huolehtia Messukylän seurakunnan
alueen kirkoissa ja seurakuntataloilla jumalanpalveluksiin sekä
kirkollisiin toimituksiin ja muihin kirkossa pidettäviin tilaisuuksiin
liittyvät valmistelut. Tehtävään kuuluu myös päivittäiset työtehtävät
kuten kiinteistöjen puhtaanapito. Vahtimestari huolehtii tarvittaessa
ulkoalueiden hoidosta. Tehtäviin kuuluu myös muut esimiehen antamat
tehtävät. Vahtimestari on myös yhden lähikirkkoalueen moniammatillisen tiimin jäsen.
Tärkeitä ominaisuuksia hakijalla ovat vastuullisuus, oma-aloitteellisuus,
joustavuus ja tiimityöskentelytaidot. Katsotaan eduksi, jos hakijalla on
suntion ammattitutkinto tai hän sitoutuu suorittamaan sen työn ohessa.
5(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Tehtävässä tarvitaan myös tietoteknisiä taitoja. Työssä noudatetaan
jaksotyöaikaa 114,75 h kolmen viikon jaksoissa. Viran palkkaus on
kirkon virkaehtosopimuksen vaativuusryhmän 401mukainen. Virkaan
valitun tulee olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Valinnassa voidaan
soveltaa kuuden kuukauden koeaikaa.
Vahtimestarin virkaa haki määräaikaan 8.4.2015 mennessä seuraavat
henkilöt: Auvinen Risto, Harkin Lauri, Hellstén Juha, Hertteli Saija,
Hirvensalo Juhani, Hänninen Pia, Inkiläinen Anu, Kamppinen Karoliina,
Karhinen Kirsi, Kemppainen Jarkko, Keski-Saari Antti, Kettunen Tapio,
Kinnunen Jukka, Kuha Salla, Kärkinen Ilkka, Laitinen Matti, Lilius
Petri, Lisma Sakari, Luukkanen Jesse, Matilainen Jukka, Matilainen
Sirpa, Neulanen Ville, Niskala Sanna, Nissi Sirpa, Nummelin Jarkko,
Nurmivuori Mikael, Paavola Jyrki, Parviainen Laura, Pekkarinen Jukka,
Perälä Jukka, Prencipe Saara, Putaansuu Emma, Putkonen Anthony,
Raiskio Jukka, Raittinen Suvi-Tuulia, Rajala Erkka, Ristilä-Happonen
Sari, Ritoniemi Tuomas, Saario Jani, Saloniemi Sari, Saukkokoski
Marja, Schadrin Matti, Sillanpää Anu, Sillanpää Esa, Sillanpää Maisa, af
Stenfors Toni, Syvinki Katariina, Teriö Juha, Toivola Erkki, Toivonen
Kati, Uitus Roosa, Urtti Tuula, Wahlroos Kirsi, Vesanto Kirsi, Viljanen
Heidi, Virtanen Juha, Virtanen Outi K, Virtanen Sami, Vuorinen Timo.
Seurakuntaneuvoston valmisteluryhmä kutsui 14.4.2015 haastateltaviksi
seuraavat hakijat: Neulanen Ville, Prencipe Saara, Raittinen Suvi-Tuulia,
Schadrin Matti ja Virtanen Juha.
Valmisteluryhmä teki ratkaisunsa hakemusasiakirjojen ja haastattelujen
perusteella. Ratkaisussa painotettiin erityisesti vastuullisuutta, omaaloitteellisuutta, joustavuutta ja tiimityöskentelytaitoja. Perusteellisen
keskustelun jälkeen valmisteluryhmä päätti esittää seurakuntaneuvostolle
yksimielisesti, että Messukylän seurakunnan avoinna olleeseen
vahtimestarin virkaan valitaan Ville Neulanen.
Kaikkien hakijoiden hakemusasiakirjat olivat nähtävillä kokouksessa.
Ylivahtimestari Juha Ahokas oli läsnä yleiskeskustelun ajan.
Ehdotus
Johtava kappalainen ehdottaa, että
1. valmisteluryhmän esityksen perusteella avoinna olleeseen Messukylän
seurakunnan vahtimestarin virkaan valitaan Ville Neulanen
2. viran palkkaus on kirkon virkaehtosopimuksen vaativuusryhmän 401
mukainen
3. koska virkaan valittavalta vaaditaan hyväksyttävä selvitys
terveydentilasta (KL 6:16 §), päätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes
virkaan valittu on toimittanut määräaikaan mennessä pyydetyn
selvityksen terveydentilasta
4. virka täytetään kuuden kuukauden koeajalla alkaen 1.6.2015
6(53)
Seurakuntaneuvosto
Päätös
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Lisätiedot: johtava kappalainen Ari Rantavaara, puh. 050 5476094,
sähköposti: ari.rantavaara(at)evl.fi
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella
seurakuntaneuvostolle (KL 24:3).
D:MES: 112/022/2015
52 §
Esittely
Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan viran täyttäminen
Messukylän seurakunnassa tuli avoimeksi diakonian viranhaltijan virka,
kun viranhaltija irtisanoutui 1.1.2015 lukien. Virkaa hoitamaan on
palkattu sijainen ajalle 1.2.-31.7.2015.
Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvosto julisti viran haettavaksi
kokouksessaan 12.3.2015 (32 §). Viran painopisteeksi määriteltiin työ
ikäihmisten parissa. Tehtäviin kuuluu lisäksi vastuita diakoniatyön koko
kirjosta Messukylän seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä sekä
osallistumista yleiseen seurakuntatyöhön, mm. messujen toteuttamiseen
ja rippikoulutyöhön. Viranhaltija on myös yhden lähikirkkoalueen
moniammatillisen tiimin jäsen. Työntekijältä edellytettiin lisäksi hyviä
vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitoja, joustavuutta diakonian
muuttuvassa tehtäväkentässä, tietoteknisiä valmiuksia sekä innostavaa ja
kehittävää työotetta. Kelpoisuusvaatimuksena on piispainkokouksen
hyväksymä diakonian virkatutkinto. Virkaan valittavan tukee olla
konfirmoitu evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Valittavan on lisäksi
toimitettava rikosrekisterilain 6 § 2 momentissa tarkoitettu
rikosrekisteriote sekä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan
työterveyslääkäriltä.
Virkaa haki määräaikaan 8.4.2015 mennessä seuraavat henkilöt:
Ahonpää Ari, Fonsén Katriina, Hilliaho Arja, Jauhiainen Tytti, Järvinen
Päivi, Kautonen Iro, Kotilainen Tanja, Kukkonen Tuula-Mari, Kulju
Maria, Lauronen Mari, Lehtinen Merja, Leppäpuisto Suvi, Löytty Päivi,
Messi Suvituuli, Nahkuri Lassi, Nylander Irmeli, Palokangas Kalevi,
Paloniitty Anna-Mari, Perkiö Marjo, Ritari Ulla, Savukoski Minna,
Sylvin Päivi, Vähätalo Mervi.
seuraavat hakijat: Ahonpää Ari, Kotilainen Tanja, Vähätalo Mervi,
Perkiö Marjo, Kautonen Iro, Kulju Maria ja Löytty Päivi.
7(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Tanja Kotilainen perui hakemuksensa 7.5.2015.
perusteella. Ratkaisussa painotettiin erityisesti vuorovaikutus- ja
tiimityöskentelytaitoja, joustavuutta työalan muuttuvissa tehtävissä sekä
innostavaa ja kehittävää työotetta. Perusteellisen keskustelun jälkeen
valmisteluryhmä päätti esittää seurakuntaneuvostolle yksimielisesti, että
Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan virkaan valitaan Päivi
Löytty.
Johtava diakoniatyöntekijä Jyrki Pikkarainen oli läsnä yleiskeskustelun
ajan.
Ehdotus
seurakunnan diakonian viranhaltijan virkaan valitaan Päivi Löytty
mukainen
terveydentilasta (KL 6:16§) ja KL 6:33 §:n mukainen rikosrekisteriote,
päätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes virkaan valittu on toimittanut
määräaikaan mennessä pyydetyn selvityksen terveydentilasta ja
rikosrekisteriotteen.
4. virka täytetään 1.9.2015 lukien
Päätös
Muutoksenhaku
D:MES: 113/022/2015
53 §
Esittely
Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan viran viransijaisuuden täyttäminen
Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijalle on myönnetty äitiysja vanhempainvapaata ajalle 20.4.2015-29.2.2016. Loppukevään ja
alkukesän työt hoidetaan sisäisillä työjärjestelyillä, mutta 1.8.2015
alkaen tarvitaan viransijainen.
8(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvosto julisti viransijaisuuden
haettavaksi kokouksessaan 12.3.2015 (33 §). Viransijaisuuden
painopisteeksi määriteltiin työ perheiden ja nuorten parissa. Tehtäviin
kuuluu lisäksi vastuita diakoniatyön koko kirjosta Messukylän
seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä sekä osallistumista yleiseen
seurakuntatyöhön, mm. messujen toteuttamiseen ja rippikoulutyöhön.
Viranhaltija on myös yhden lähikirkkoalueen moniammatillisen tiimin
jäsen. Työntekijältä edellytettiin lisäksi hyviä vuorovaikutus- ja
tiimityöskentelytaitoja, joustavuutta diakonian muuttuvassa
tehtäväkentässä, tietoteknisiä valmiuksia sekä innostavaa ja kehittävää
työotetta. Kelpoisuusvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä
diakonian virkatutkinto. Virkaan valittavan tukee olla konfirmoitu
evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Valittavan on lisäksi toimitettava
rikosrekisterilain 6 § 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote sekä
hyväksyttävä todistus terveydentilastaan työterveyslääkäriltä.
Viransijaisuutta haki määräaikaan 8.4.2015 mennessä seuraavat henkilöt:
Aho Jonna, Ahonpää Ari, Fonsén Katriina, Hilliaho Arja, Jauhiainen
Tytti, Kukkonen Tuula-Mari, Kulju Maria, Laitala Jaana, Lappi Liisa,
Lauronen Mari, Lehtinen Merja, Leppäpuisto Suvi, Löytty Päivi,
Paloniitty Anna-Mari, Paloviita Pirjo, Ritari Ulla, Rytkönen Maija,
Savukoski Minna, Sylvin Päivi, Vettenranta Helena.
seuraavat hakijat: Ahonpää Ari, Vettenranta Helena, Kulju Maria ja
Löytty Päivi.
perusteella. Ratkaisussa painotettiin erityisesti vuorovaikutus- ja
tiimityöskentelytaitoja, joustavuutta työalan muuttuvissa tehtävissä sekä
innostavaa ja kehittävää työotetta. Perusteellisen keskustelun jälkeen
valmisteluryhmä päätti esittää seurakuntaneuvostolle yksimielisesti, että
Messukylän seurakunnan diakonian viranhaltijan viran viransijaisuuteen
ajalle 1.8.2015-29.2.2016 valitaan Ari Ahonpää.
Johtava diakoniatyöntekijä Jyrki Pikkarainen oli läsnä yleiskeskustelun
ajan.
Ehdotus
seurakunnan diakonian viranhaltijan viransijaisuuteen valitaan Ari
Ahonpää
mukainen
9(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
terveydentilasta (KL 6:16 §) ja KL 6:33 §:n mukainen rikosrekisteriote,
päätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes virkaan valittu on toimittanut
määräaikaan mennessä pyydetyn selvityksen terveydentilasta ja
rikosrekisteriotteen
4. virka täytetään ajalle 1.8.2015 -29.2.2016.
Päätös
Muutoksenhaku
54 §
Ilmoitusasiat
- Tampereen Messukylän seurakuntaan on liittynyt maaliskuussa 2015
yhteensä 29 jäsentä
- Kirkkoherran päätöspöytäkirjat §38-§49/2015
- Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin pöytäkirjan ote 18.3.2015
§ 88, 92, 93, 94, 95, 100
- Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian vastuuryhmän
muistio 10.4.2015
- Diakonian vastuuryhmän muistio 28.4.2015
- Teiskon lähikirkkoalueen aluekokouksen muistio 23.3.2015
- Aitolahden lähikirkkoalueen aluekokouksen muistio 22.4.2015
- Messukylän-Kaukajärven lähikirkkoalueen aluekokouksen
muistio 16.4.2015
- Linnainmaan-Uudenkylän lähikirkkoalueen aluekokouksen
muistio 24.3.2015
- Talousraportti
Ilmoitusasiat todettiin ja merkittiin tiedoksi.
D:MES: 414/041/2014
55 §
Esittely
Kolehtisuunnitelma kesä-syyskuu 2015
Jumalanpalveluksissa sekä muissa seurakunnallisissa tilaisuuksissa
voidaan kerätä kolehti kirkon ja seurakunnan toiminnan sekä niiden
tehtävää vastaavien tarkoitusten tukemiseksi (KL 4:2, 2).
10(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Seurakunnassa tulee laatia suunnitelma vuoden aikana koottavista
kolehdeista. Seurakuntaneuvosto vahvistaa suunnitelman
päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista (KJ 2:8).
Suunnitelma voidaan laatia koko vuodeksi tai työkausittain (talvi-, kesäja syyskausi). Suunnitelman tulee sisältää kirkkohallituksen ja
tuomiokapitulin päättämät kolehdit. Kirkkohallituksen ja
tuomiokapitulin määräämien kolehtien kantopäiviä tulee noudattaa, ellei
ole erityisen painavaa syytä siirtää virallista kolehtia toiselle
pyhäpäivälle.
Kolehtisuunnitelma kesä-syyskuulle 2015.
Liite 1
Ehdotus
Puheenjohtaja ehdottaa
- että seurakuntaneuvosto hyväksyy liitteen mukaisen
kolehtisuunnitelman kesä-syyskuulle 2015.
Päätös
Lisätiedot: kirkkoherra Juha Vuorio, puh. 050 5542446, sähköposti:
juha.vuorio(at)evl.fi
Muutoksenhaku
D:MES: 160/023/2015
56 §
Nuorisotyönohjaaja Mari Ylikankaan virkavapausanomus
Esittely
Nuorisotyönohjaaja Mari Ylikangas anoo nuorisotyönohjaajan virasta
virkavapautta ajalle 3.8.2015-31.7.2016.
Liite 2
Päätösehdotus
Johtava kappalainen ehdottaa,
- että seurakuntaneuvosto myöntää Mari Ylikankaalle virkavapautta
ajalle 3.8.2015-31.7.2016.
Päätös
Muutoksenhaku
11(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
D:TAL: 226/019/2009
57 §
Edustajan nimeäminen esteettömyysohjelman seurantaryhmään vuosiksi 2015 – 2016
Esittely
Yhteinen kirkkoneuvosto on hyväksynyt 14.10.2010 Tampereen
evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän esteettömyysohjelman
Saavutettava Seurakunta. Ohjelman mukaisesti yhteinen kirkkoneuvosto
on nimennyt esteettömyysohjelman seurantaryhmän. Seurantaryhmän
tehtävänä on esittää raportti esteettömyysohjelman toteutumisesta sekä
jatkotoimenpiteistä yhteiselle kirkkoneuvostolle kahden vuoden välein.
Edellisen seurantaryhmän toimikausi päättyi 31.12.2014. Yhteinen
kirkkoneuvosto on kokouksessaan 26.3.2015 (72 §) päättänyt pyytää
seurakuntia nimeämään edustajan seurantaryhmään.
Ehdotus
- että Messukylän seurakunnan edustajaksi esteettömyysohjelman
seurantaryhmään nimetään johtava diakoniatyöntekijä Jyrki Pikkarainen.
Päätös
Muutoksenhaku
D:MES: 90/011/2015
58 §
Esittely
Diakonian vastuuryhmän täydentäminen
Seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 12.2.2015 (22 §) päättänyt
perustaa Messukylän seurakuntaan diakonian vastuuryhmän ja
hyväksynyt sille toimintaohjeen. Samassa kokouksessa
seurakuntaneuvosto on päättänyt, että se kokouksessaan 12.3.2015
nimeää vastuuryhmän jäsenet (5-7 henkilöä) johtavan
diakoniatyöntekijän ja diakoniapapin esityksestä sekä valitsee
keskuudestaan yhden edustajan vastuuryhmään.
Seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 12.3.2015 (43 §) nimittänyt
johtavan diakoniatyöntekijän Jyrki Pikkaraisen ja diakoniapappi AnneMaarit Rantasen esityksestä diakoniavastuuryhmän jäseniksi seuraavat
12(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
henkilöt: Brander Hilkka, Turunen Jokke, Kuusiaho Arto, Mattila Petri,
Vepsäläinen Veikko.
Jyrki Pikkarainen ja Anne-Maarit Rantanen esittävät, että diakonian
vastuuryhmää täydennettäisiin seuraavilla henkilöillä: Pihla Hulkko ja
Tuire Ruuska.
Ehdotus
Johtava kappalainen esittää,
- että diakonian vastuuryhmän jäseniksi nimetään Pihla Hulkko ja Tuire
Ruuska.
Päätös
Muutoksenhaku
D:MES: 92/041/2015
59 §
Teiskon lähikirkkoalueen aluekokouksen täydentäminen
Esittely
Seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 12.2.2015 (21 §) nimennyt
lähikirkkoalueiden aluekokousten jäsenet aluepastoreiden esityksestä.
Teiskon aluekokoukseen nimettiin pastori Tuula Haaviston esityksestä
seuraavat henkilöt: Aulamo Sirpa, Eerola Saija, Hakala Pirkko, Pitkänen
Saija,Sääksi Maria, Sääksi Matti, Taulaniemi Tuire, Turunen Satu, VähäEskeli Salme.
Pastori Tuula Haavisto esittää, että aluekokouksen kokoonpanoon
lisättäisiin seuraavat henkilöt: Järvinen Nenna ja Kohtamäki Veera.
Ehdotus
Johtava kappalainen ehdottaa, että Teiskon lähikirkkoalueen
aluekokouksen kokoonpanoon lisätään Järvinen Nenna ja Kohtamäki
Veera.
Päätös
Muutoksenhaku
13(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
D:TAL: 232/000/2014
60 §
Nuorisotyönohjaajien siirto yhtymän yhteisestä nuorisotyöstä seurakuntiin
Esittely
Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 20.11.2014 yhteisten tehtävien
johtosäännön, jonka mukaan johtavien nuorisotyönohjaajien,
nuorisotyönohjaajien sekä lapsityön ohjaajien työ sijoittuu seurakuntiin.
Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan 11.12.2014 yhteisten
tehtävien johtosäännön aiheuttamia muutoksia yhteisen kasvatustyön
virkojen sijoittumisessa ja päätti, että nuorisotyönohjaajien virkojen
työnjohdollisten sijoituspaikkojen muutokset toteutuvat 1.1.2015 alkaen.
Messukylän seurakuntaan siirrettiin seuraavat nuorisotyönohjaajat:
Jauhiainen Tytti
Kallioinen Sanna
Keskinen Ulla
Kettunen Eero
Malmi Kati, johtava nuorisotyönohjaaja
Mikkola Nina
Mäkelä Mirva
Perkiö Tuomas
Ylikangas Mari
Ehdotus
- että seurakuntaneuvosto päättää ottaa esittelyssä mainitut
nuorisotyönohjaajat Messukylän seurakunnan työntekijöiksi.
Päätös
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).
D:TAL: 360/021/2014
61 §
61 §
14(53)
Seurakuntaneuvosto
Esittely
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 20.11.2014, että
kiinteistöjen suntiot ja vahtimestarit siirtyvät seurakuntiin 1.1.2015.
Lähiesimiehenä toimii kunkin seurakunnan ylivahtimestari. Messukylän
seurakuntaan siirrettiin seuraavat työntekijät.
Ahokas Juha, ylivahtimestari
Lepikonmäki Jukka, suntio
Jokinen Matti, seurakuntapuutarhuri
Haimi Ivan, hautausmaa- ja kiinteistötyöntekijä
Harju Sari, vahtimestari
Hirvenoja Arja, vahtimestari
Jokipelto Anja, vahtimestari
Klockars Aija, vahtimestari
Lahti Sisko, vahtimestari, irtisanoutunut 1.4.2015 lukien, virka avoinna
Loppinen-Keso Terhi, vahtimestari
Luotonen Jyri, vahtimestari
Lähdekorpi Hannele, vahtimestari
Mäkelä Krista, vahtimestari
Niemi Kaarina, vahtimestari
Pajula Eila, vahtimestari
Salonen Ulla, vahtimestari
Ehdotus
Puheenjohtaja ehdottaa,
- että seurakuntaneuvosto päättää ottaa esittelyssä mainitut kiinteistöjen
suntiot ja vahtimestarit Messukylän seurakunnan työntekijöiksi.
Päätös
Muutoksenhaku
D:TAL: 232/000/2014
62 §
Esittely
Lastenohjaajien työnjohtoa koskevat järjestelyt 1.1.-31.8.2015 välisenä aikana
Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli otsikkoasiaa kokouksessaan 5.2.2015
seuraavasti:
”Seurakuntayhtymän perussäännössä § 4 todetaan, että koko
henkilöstöon palvelussuhteessa seurakuntayhtymään lukuun ottamatta
15(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
kirkkolain 6. luvun § 13 ja kirkkojärjestyksen 6. luvun § 9 mukaisia
kirkkoherran, yhtä kanttorin ja yhtä diakonian virkaa jokaisessa
seurakuntayhtymän seurakunnassa.
Yhteisten tehtävien johtosäännön § 12 todetaan seuraavaa: ”Seurakunnissa toimivien johtavien nuorisotyönohjaajien, nuorisotyönohjaajien sekä lapsityönohjaajien työ sijoittuu seurakuntiin. Lapsityönohjaajien ja
johtavien nuorisotyönohjaajien esimiehenä toimii kirkkoherra.”
Lapsityönohjaajat toimivat tehtävänkuvauksensa mukaisesti lastenohjaajien esimiehinä. 1.1.2015 voimaan astuneet uudet säännöt edellyttävät
edellä kuvatulta pohjalta niitä tarkentavaa päätöksentekoa koskien lastenohjaajien sijoittumista seurakuntiin.
Asiasta on käyty valmistelevia keskusteluja kirkkoherrojen ja asianomaisten johtavien viranhaltijoiden kesken. Tavoitteena on ollut löytää
selkeä yksilöity ratkaisu esimiesvastuisiin. Samalla on tärkeää säilyttää
seurakuntalaisten tarpeista ja niihin liittyvästä lastenohjaajien
osaamisesta käsin nouseva joustava mahdollisuus suunnata
lastenohjaajien työ-resursseja työn tarpeita vastaavalla tavalla.
Suurimmilta osin lastenohjaajien työ sijoittuu yhden seurakunnan alueelle. Mikäli työ sijoittuu useamman seurakunnan alueelle, sijoitetaan lastenohjaaja työnjohdollisesti esimiessuhteiden osalta siihen seurakuntaan,
johon hänen työpanoksestaan suurin osa kohdentuu.
Liitteenä oleva kooste lastenohjaajien sijoittumisesta seurakuntiin on
laadittu edellä yksilöidyin perustein. Se on voimassa 1.1.-31.8.2015
välisen ajan. 1.9.2015 alkavaa toimintakautta koskeva vastaava esitys
tuodaan yhteisen kirkkoneuvoston päätettäväksi alkusyksystä.
Liite 5
Mikäli oheisen liitteen sisältöihin tulee muutoksia 1.1.-31.8.2015 välisen
ajan osalta, tehdään niistä tarvittavat viranhaltijapäätökset. Ne tuodaan
tavanomaisen käytännön mukaisesti tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle.
Ehdotus Kehitysjohtaja ehdottaa,
- että yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy lastenohjaajien työnjohtoa koskevat järjestelyt 1.1.-31.8.2015 välisenä aikana liitteen mukaisesti.
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.”
Messukylän seurakunnan lapsityönohjaajat ovat Leena Katriina
Leppänen ja Anne-Mari Haapanen. Messukylän seurakunnan
lapsityönohjaajien alaisuudessa 1.1.- 31.8.2015 työskentelevät
lastenohjaajat
Lapsityönohjaaja Leena Katriina Leppänen:
Hirvonen Sanna
Hovila Tuuli
Katila Satu
Lähteenmäki Tuula
Nieminen Pia
Pasonen Kirsi
16(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Raittinen Virpi
Rantala Aila
Rautava Jenni
Salonen Merja, sijainen 31.5.2015 saakka
Sinisalo Sanna, sijainen 31.5.2015 saakka
Takalo Saara
Tirkkonen Kaisu
Tuomi Sarri
Tölli Sirpa
Lapsityönohjaaja Anne-Mari Haapanen:
Kokko Merja
Linden Sinikka
Muona Tuija, sijainen 25.7.2015 saakka
Paulavuo Sanna
Sillanpää Riitta
Vettenranta Outi
Ehdotus
- että seurakuntaneuvosto päättää ottaa esittelyssä mainitut
lapsityönohjaajat Messukylän seurakunnan työntekijöiksi 1.1.2015
alkaen.
- että seurakuntaneuvosto päättää ottaa esittelyssä mainitut lastenohjaajat
Messukylän seurakunnan työntekijöiksi 1.1.-31.8.2015.
Päätös
Muutoksenhaku
D:TAL: 357/021/2014
63 §
Esittely
Seurakunta-assistenttien ja seurakuntasihteerien siirto seurakuntiin
Yhteinen kirkkoneuvosto on käsitellyt otsikkoasiaa kokouksessaan
11.12.2014 seuraavasti:
”Seurakuntarakenteen muutos sekä siihen eri tavoin liittyvät kokonaisjärjestelyt ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet erilaisiin asiakaspalvelujärjestelyihin. Muutokset ovat tehneet mahdolliseksi mm. uudenlaisen
yhteisten tehtävien johtosääntöön sisältyvän palvelukeskuksen rakentamisen. Sen keskeisenä tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaista seura-
17(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
kuntalaisten ja tamperelaisten asiakaspalvelua. Palvelukeskuksen kokonaisuus on kuvattu liitteessä.
Liite 7
Seurakuntarakenteen ja toimintatapojen muutos on myös mahdollistanut
sen, että seurakuntasihteereiden työ tulee jatkossa sijoittumaan paikallisten seurakuntien työnjohdon alaisuuteen. Tämä merkitsee samalla nykymuotoisen seurakuntatoimistorakenteen päättymistä.
Siirtymäkauden järjestelyistä on käyty keskusteluja ja tehty sopimuksia
asianomaisten työntekijöiden ja kirkkoherrojen kanssa jo kevätkaudella
2014. Näihin keskusteluihin perustuen on yhteisen seurakuntatyön johtaja päätöksellään 22/2014 12.6.2014 päättänyt seurakuntasihteereiden tehtävistä ja työnjaosta 1.9.2014 lukien.
…
Kaikkiin suomenkielisiin seurakuntiin on muutoksen myötä tullut kaksi
seurakuntasihteeriä. Näistä viroista toisen nimike muuttuu 1.1.2015
lukien seurakunta-assistentiksi.
…
Yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt 4.12.2014 seurakuntatoimiston
järjestelyihin liittyvät virkojen nimikemuutokset.
Yhteisen seurakuntatyön johtaja ehdottaa,
1. että yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy esittelyssä ja sen liitteissä yksilöidyt seurakuntatoimistoa koskevat muutosjärjestelyt
2. että seurakunta-assistenttien ja seurakuntasihteereiden virkoja koskevat esimiestehtävät siirtyvät seurakuntien työnjohdon alaisuuteen
1.1.2015 alkaen lukuun ottamatta asiakaspalvelusihteerin virkaa ja viestintäsihteerin virkaa.
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.”
Messukylän seurakuntaan siirrettiin seuraavat sihteerit
Päivi Riihikoski, seurakunta-assistentti
Sari Siukola, seurakuntasihteeri
Ehdotus
- että seurakuntaneuvosto päättää ottaa esittelyssä mainitut seurakuntaassistentin ja seurakuntasihteerin Messukylän seurakunnan
työntekijöiksi.
Päätös
Muutoksenhaku
18(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
D:TAL: 61/045/2015
64 §
Esittely
Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahojen jakaminen vuonna
2015
Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli otsikkoasiaa kokouksessaan 19.2.2015
(46§) seuraavasti:
”Esittely
Lähetyksen ja kansainväliseen diakoniaan käytettävät talousarviovarat ovat
vuoden 2015 hyväksytyn talousarvion mukaan yhteensä 1 044 000 €. Yhteisen
kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti seurakunnat päättävät yhteensä 80 %
(835 200 €) osuudesta ja yhteinen kirkkoneuvosto 20 % (208 800 €) osuudesta
tästä summasta.
Seurakuntaneuvostojen päätettäväksi osoitettu kokonaissumma jakautuu
seurakunnittain 31.12.2014 jäsenmäärien mukaisessa suhteessa alla kuvatulla
tavalla.
Jäseniä 31.12.2014
suhteellinen osuus
Osuus määrärahasta
Eteläinen
seurakunta
33462
22,9 %
191 260,80 €
Harjun
seurakunta
31221
21,4 %
178 732,80 €
Messukylän
seurakunta
41874
28,7 %
239 702,40 €
Tuomiokirkko-38601
seurakunta
26,4 %
Ruotsalainen
seurakunta
888
0,6 %
5 011,20 €
Yhteensä
100 %
835 200 €
220 492,80 €
Lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun toiminnan ja erityisesti
avunsaajien kannalta on toivottavaa, että päätökset seurakuntaneuvostoissa
tehdään kevätkauden kuluessa. Yhteenveto seurakuntien tekemistä päätöksistä
esitellään yhteiselle kirkkoneuvostolle sen jälkeen, kun seurakuntaneuvostojen
päätökset on tehty. Seurakuntaneuvostoja pyydetään tekemään jakopäätökset
31.5.2015 mennessä.
19(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Ehdotus
Kehitysjohtaja ehdottaa,
- että lähetyksen ja kansainvälisen diakonian vuoden 2015
talousarviomäärärahat osoitetaan yhteisen kirkkovaltuuston päätökseen
perustuen seurakuntaneuvostojen jaettaviksi lähetysjärjestöille ja Kirkon
Ulkomaanavulle seurakunnittain esittelyssä yksilöityjen summien suuruisina.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.”
Messukylän seurakunnalla on nimikkosopimuksia seuraavien
lähetysjärjestöjen kanssa: Suomen Lähetysseura, Medialähetys
Sanansaattajat, Suomen Pipliaseura, Evankelis-luterilainen
Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys
ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. On perusteltua osoittaa
talousarviomäärärahat Kirkon Ulkomaanavun lisäksi näille järjestöille
nimikkosopimusten määrän suhteessa. Myös SLS:n ja KUA:n korkeat
osuudet vapaaehtoiskannatuksessa puoltavat suurimman osan jakamista
näille järjestöille.
Messukylän seurakunnan lähetystyön ja kansainvälisen diakonian
vastuuryhmä käsitteli lähetystyön ja kansainvälisen diakonian
talousarviomäärärahojen jakamista kokouksessaan 10.4.2015
seuraavasti:
”Ehdotus Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian
talousarviomäärärahojen jakamisesta Messukylän osuuden 28,7 % ( 239
702,40€ ) osalta vuonna 2015
Päätettiin ehdottaa jaettavaksi seuraavalla tavalla
Suomen Lähetysseura
39,4 %
Suomen Lut. Evankeliumiyhdistys
3,4 %,
Ev.-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 11,9 %
Medialähetys Sanansaattajat
8,3 %
Suomen Ev.luterilainen Kansanlähetys 9 %
Suomen Pipliaseura
5,4 %
Kirkon Ulkomaanapu
21,6 %
Suomen Merimieskirkko
1%
94 419 €
8197 €
28 629,4 €
19 906 €
21 590 €
12 881 €
51 683 €
2397 €
Jaon pohjana käytettiin Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvoston
päätöstä 21.5.2014 Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian
talousarviomäärärahojen jakaminen vuonna 2014.
Prosentit on laskettu voimassa olevien nimikkosopimusten
kannatussummien mukaisesti, mukaan lukien Suomen Lähetysseuran
Etiopian lähetin Vesa Lehtelän sopimuksen päättyminen 29.3.2015 ja
hänen kannatussummansa mahdollinen siirtyminen Ev.luterilaisen
20(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Lähetysyhdistys Kylväjän Mongolian läheteille Niko ja Marija Ijäkselle
sekä Suomen Lähetysseuran Taiwanin lähettien Tuija-Riitta ja Jouni
Heiskasen sopimuksen päättyminen kesällä 2015 ja heidän
kannatussummansa mahdollinen siirtyminen Suomen Lähetysseuran
Taiwanin läheteille Anna ja Juha Ijäkselle.
Kirkon Ulkomaanavun lisäksi tukea esitetään siis kaikille niille
lähetysjärjestöille, joiden kanssa Messukylän seurakunnalla on sopimus
sekä Suomen Merimieskirkolle, jonka toimintaa tukeva merimiespiiri on
toiminut seurakunnassamme yli 90 vuotta ja toimii aktiivisesti edelleen.
Suomen Merimieskirkolle ehdotettava tuki on 1% koko Messukylän
seurakunnan talousarviomäärärahasta ja se on vähennetty KUA:lle
ehdotetun tuen loppusummasta.”
Vuonna 2014 Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvosto päätti jakaa
lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviorahat seuraavasti:
41 %
8,5 %
Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys
Kylväjä
10 %
Suomen Pipliaseura
5,5 %
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 3,5 %
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 9 %
Kirkon Ulkomaanapu
22,5 %
96 019 €
19 906 €
Yhteensä
234 192 €
100 %
23 419 €
12 881 €
8 197 €
20 990 €
52 780 €
Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian vastuuryhmän ehdotus
pohjautuu tapahtuneisiin nimikkosopimusten päättymisiin ja niiden
sopimussummien siirtämiseen muiden sopimusten hyväksi. On kuitenkin
tarvetta selvittää seurakuntaneuvoston tasolla, mihin suuntaan
Messukylän seurakunnan lähetystyön nimikkosopimukset ja niiden
kannatussummat halutaan suunnata jatkossa. Sitä varten vastuuryhmä on
saanut tehtäväkseen tehdä toimintasuunnitelman vuosiksi 2016-2018,
jonka yhteydessä päätetään nimikkosopimusten kokonaisuudesta.
On perusteltua meneillään olevassa muutosvaiheessa, ja ennen kuin
seurakuntaneuvosto on tehnyt päätökset nimikkosopimuksista ja niiden
kannatussummista, pitäytyä vuonna 2014 hyväksyttyyn prosenttijakoon,
koska nyt tehty ehdotus vähentäisi SLS:n osuutta -1,6 % ja KUA:n
osuutta -0,9 %, mutta lisäisi lähetysyhdistys Kylväjän osuutta +1,9 %.
Lisäksi vastuuryhmän ehdotus Suomen Merimieskirkon liittämisestä
lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomääräahojen saajien
joukkoon on mahdoton, koska Suomen Merimieskirkko ei mistään
näkökulmasta ole tarkoitetulla tavalla lähetysjärjestö. Lisäksi
21(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
seurakuntayhtymän tasolla Suomen Merimieskirkolle myönnetään
vuodeksi 2015 5000 €:n avustusmääräraha.
Ehdotus
Käsittely
- että seurakuntaneuvosto päättää jakaa lähetyksen ja kansainvälisen
diakonian talousarviomäärärahan yhteensä 239 702,40 euroa seuraavasti:
41 %
8,5 %
Kylväjä
10 %
Suomen Pipliaseura
5,5 %
Kirkon Ulkomaanapu
22,5 %
23 970 €
13 184 €
8 390 €
21 573 €
53 933 €
Yhteensä
239 702, 40 €
100 %
98 277,40 €
20 375 €
Yleiskeskustelun aikana Tapio Korpinen teki esityksen, että lähetyksen
ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahat jaetaan muilta osin
Messukylän lähetystyön ja kansainvälisen diakonian vastuuryhmän
tekemän esityksen mukaisesti, mutta Suomen Merimieskirkolle merkitty
osuus 2397 euroa (1 %) siirretään Kirkon Ulkomaanavun osuuteen
(54 080 euroa, 22,6 %). Kaisa Juva ja Arja Hilliaho kannattivat Korpisen
esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että suoritetaan äänestys esittelijän esityksen ja
Tapio Korpisen esityksen välillä. Puheenjohtaja antoi seuraavan
äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät
”jaa” ja Korpisen esitystä kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys
hyväksyttiin. Suoritettiin puheenjohtajan esityksestä
kättennostoäänestys.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin yhteensä 16 ääntä, joista ”jaa” ääniä
9 ja ”ei” ääniä 7. Esittelijän esitys tuli hyväksytyksi.
Päätös
Seurakuntaneuvosto päätti jakaa lähetyksen ja kansainvälisen diakonian
talousarviomäärärahat vuonna 2015 seuraavasti:
41 %
8,5 %
Kylväjä
10 %
Suomen Pipliaseura
5,5 %
Kirkon Ulkomaanapu
22,5 %
98 277,40 €
20 375 €
23 970 €
13 184 €
8 390 €
21 573 €
53 933 €
22(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Yhteensä
100 %
239 702, 40 €
Muutoksenhaku
Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvostolle (KL 24:3).
Tiedoksi
Yhteinen kirkkoneuvosto, lähetysjärjestöt
D:TAL: 232/000/2014
65 §
Esittely
Lausunnon antaminen kasvatuksen, diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovituista
toiminnoista ja niiden hoitamisesta
Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan 23.4.2015 kahdessa eri
pykälässä 20.11.2014 YKV:n hyväksymän yhteisten tehtävien
johtosäännön muuttamista kasvatuksen, sekä diakonian ja
yhteiskunnallisen työn sovittujen toimintojen ja niiden hoitamisen
näkökulmasta. YKN pyytää kummastakin kokonaisuudesta
seurakuntaneuvoston lausunnon. On perusteltua antaa vain yksi lausunto,
joka koskee kumpaakin asiakokonaisuutta.
YKN:n käsitteli otsikkoasiaa seuraavasti:
”90§ Kasvatuksen sovitut toiminnot ja niiden hoitaminen
Taustaa
Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän perussäännön mukaan
seurakuntayhtymän tehtävänä on hoitaa kasvatuksen sovitut toiminnot. Yhteinen
kirkkovaltuusto on kokouksessaan 20.11.2014 hyväksynyt yhteisten tehtävien
johtosäännön. Johtosäännön hyväksymisen yhteydessä sovittiin sekä kasvatusta että
diakoniaa ja yhteiskuntavastuuta koskevista jatkotyöskentelyistä.
Kasvatuksen jatkotyöstön valmisteluvaihe on toteutettu joulukuun 2014 ja maaliskuun
2015 välisenä aikana. Siinä on toimintokohtaisesti tarkasteltu seurakuntien ja yhteisesti
hoidettavien vastuiden rajapintoja. Valmistelutyöhön ovat sen eri vaiheissa
osallistuneet lapsityönohjaajat, johtavat nuorisotyönohjaajat, nuorisotyönohjaajat,
kirkkoherrat ja yhteisten tehtävien kyseisten vastuualueiden johto sekä joiltakin osin
myös työntekijät ja työyhteisöt laajemmin. Yhteinen kirkkoneuvosto kuuli
kokouksessaan 5.3.2015 informaation valmistelutyöstä sekä kävi jatkovalmistelua
evästävän keskustelun. Kirkkoherrat ovat vastanneet muutosprosessin käsittelystä
seurakuntaneuvostoissa ja seurakuntien johtoryhmissä.
Muutostyön säädöspohja
Yhteisen kirkkovaltuuston vuonna 2009 hyväksymässä strategiassa todetaan:
”Voidakseen toteuttaa tehtäväänsä muuttuvassa ajassa seurakuntien on kehitettävä
toimintaansa ja rakenteitaan.”
23(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Neljän suuren seurakunnan rakenne antaa mahdollisuuden tarkastella uudella tavalla
myös yhteisten tehtävien ja tukipalveluiden järjestämistä nykyistä kevyemmin.
Seurakuntaneuvoston keskeinen seurakuntatyön kokonaisvastuullinen rooli pohjautuu
sekä kirkon lainsäädäntöön ja säädöspohjaan että Tampereella yhteiseksi tavoitteeksi
asetettuun hallinnon keventämiseen ja työn johtamisen selkiyttämiseen ja
yksinkertaistamiseen.
Kirkkolaki 4:1§ määrittelee seurakunnan tehtävän seuraavasti:
”Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä,
kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista,
kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä
sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.”
Kirkkojärjestyksen 3. luku antaa seurakunnalle keskeisen roolin kristillisen kasvatuksen
tukemisessa:
”1§ Vanhempien ja huoltajien tulee antaa lapsille kristillistä kasvatusta ja kirkon
tunnustuksen mukaista opetusta. Kummien ja seurakunnan tulee tukea vanhempia ja
huoltajia tässä kasvatus- ja opetustyössä.
2§ Seurakunnan tulee huolehtia eri ikäisten seurakunnan jäsenten kristillisestä
kasvatuksesta ja hengellisen elämän hoitamisesta.”
Voimassa olevan strategian henki ja tavoite kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaisesti
on, että seurakuntatyö toteutetaan seurakunnissa ja resursoidaan seurakuntiin.
Yhtymän ja yhteisten tehtävien rooli on mahdollistaa ja tukea seurakunnissa tehtävää
työtä. Myös hyväksytty seurakuntayhtymän uusi perussääntö ohjaa tähän.
Kehityspalveluiden rooli ja tehtävät
Perussäännön § 3 määrittelee seurakuntayhtymän tehtävät myös kehityspalveluiden ja
seurakuntatyön vastuiden osalta. Perussäännössä todetaan myös, että toteutettavan
prosessimaisen työskentelytavan sisällöstä, organisoinnista ja määrärahojen
määräytymisperusteista päättää yhteinen kirkkovaltuusto.
Perussääntöön pohjautuen määritellään yhteisten tehtävien johtosäännön 2 §:ssä
kehityspalveluiden tehtävät lähemmin. Kehityspalveluiden tehtävänä on:
- ohjata ja koordinoida strategista suunnittelua
- hankkia ja analysoida suunnittelun edellyttämää taustatietoa ja tutkimuksia
- koota ja arvioida systemaattisesti kerättyä palautetta
- hyödyntää oman henkilöstön asiantuntemusta kehityspalveluiden tehtävissä
- ylläpitää osaamispankkia
- osallistua suunnittelupöydän toimintaan johtamisjärjestelmässä yhteisesti sovitulla
tavalla
- kehittää prosessien ohjaamiseen perustuvaa työtapaa
- kehittää ja koordinoida verkkovuorovaikutusta yhteistyössä viestintäpalveluiden
kanssa
Kaiken seurakuntatyön kehittämisen ja koordinoinnin tulee toteutua yhteistyössä
seurakuntien kanssa.
Kehityspalveluiden toiminta painottuu jatkossa yhä selvemmin yhteisten tehtävien
johtosäännössä kuvattuihin vastuisiin. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa sen, että
kehitystehtävissä voidaan yhteisesti sovittavalla tavalla käyttää eri yksiköissä
työskentelevien työntekijöiden asiantuntemusta. Tällöin ohjausja valmennustehtävä
korostuu. Tämä merkitsee samalla kehityspalveluiden työnjohdollisen roolin
kevenemistä. Tässä muutossuunnassa on tarkoituksenmukaista edetä vaiheittain
yhteistyötä vahvistaen ja erilaisia vaihtoehtoja kokeillen.
24(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Luottamushenkilökauden 2015-2018 kuluessa tehdään keskeisiltä osin
seurakuntalaisten ja tamperelaisten palautteeseen pohjautuva kokonaisarviointi
toteutuneista muutoksista. Sen pohjalta on mahdollista tehdä myös toimintatapoihin ja
rakenteisiin liittyviä uudelleenarviointeja, mikäli niihin nähdään perusteita. Siinä
yhteydessä on syytä varautua perussäännön 3 § kohdassa 2. mainittujen sisältöalueiden
kokonaisvaltaiseen tarkasteluun.
Kehityspalveluiden kannalta on merkittävää myös luottamushenkilöiden,
seurakuntalaisten ja tamperelaisten panos.
Kehityspalveluiden tulevaisuuden suunta mahdollistaa työnjohdollisen rakenteen
yksinkertaistamisen sekä hallinnollisen päätöksenteon keventämisen. Yhteisen
kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti on kasvatustyön johtokunta toistaiseksi nimetty
1.1.-31.8.2015 väliseksi ajaksi.
Yhteisten tehtävien johtosäännön 4 §:ssä todetaan asiantuntijaryhmästä seuraavaa:
Asiantuntijaryhmän tehtävänä on oman toimialansa osalta:
1. nostaa esiin strategisen suunnittelun kannalta keskeisiä innovoivia näkökulmia
2. tuoda täydentävää asiantuntemusta johtavan viranhaltijan käyttöön sekä
hallinnollisen päätöksenteon valmisteluun yhteistä kirkkoneuvostoa ja
seurakuntaneuvostoja varten
3. tukea näkemyksillään toimialan viestintää ja markkinointia
4. antaa palautetta ja toimia seurakuntalaisten ja tamperelaisten yhtenä
palautekanavana
5. kehittää toimialan yhteyksiä kirkon ja yhteiskunnan toimijoihin
6. käsitellä ja analysoida toiminnan raportteja
7. antaa asiantuntijatukea toimialan rekrytointeihin
8. toteuttaa muut yhteisen kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät
Yhteinen kirkkoneuvosto voi asiantuntijaryhmän nimetessään tarkentaa ja lisätä sen
tehtäviä. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy asiantuntijaryhmän valinnan yhteydessä
sen toimintasäännön. Asiantuntijaryhmän kokouksista laaditaan muistiot, jotka
toimitetaan tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle ja seurakuntaneuvostoille.
Asiantuntijuus voi perustua koulutukseen, ammatilliseen osaamiseen ja muuhun eri
yhteyksissä saatuun toimialan tehtävään liittyvään kokemukseen.
Uuden toimintatavan kuvaus
Merkittävin uudistus muuttuneessa kokonaisrakenteessa koskee toimintatapaa.
Alkuvuodesta tehty valmistelutyö osoitti sen, että paneutumisen on hyvä useassa kohdin
olla perusteellisempaa, minkä nyt käytettävissä ollut aika mahdollisti. Kehittämistyössä
pitää suunnittelun ja kokeilevan toiminnan yhteyden olla mahdollisimman tiivis.
Kokeilevan kehittämistyön myötä kertyy kokemuksellista tietoa siitä, mikä toimii ja
mikä ei. Näin myös vältetään liian suuren kertamuutoksen mukanaan tuomat riskit.
Kaikki kehittämistyö tehdään seurakuntien sekä yhteisten tehtävien ja niihin liittyvien
kehittämispalveluiden yhteistyönä.
Seurakuntien ja yhteisten tehtävien vuorovaikutusta voidaan kehittää monilla tavoilla.
Yksi mahdollisuus on, että kirkkoherrat ja kasvatuksen lähiesimiehet sekä yhteisen
kasvatustyön esimiehet käyvät toiminta- ja taloussuunnittelun käynnistyessä yhteisen ja
tarpeen mukaan seurakuntakohtaisesti täydentyvän keskustelun siitä, mitä
kehityshankkeita tulevana talousarviovuonna tai koko suunnittelukaudella otetaan
yhteisesti työn alle. Materiaali keskusteluun ja siitä seuraavaan operatiivisesta
toiminnasta sopimiseen nousee kasvatuksen työpöydän keskeisistä havainnoista.
25(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Eri-ikäisten lasten ja nuorten vanhemmista sekä lapsettomista ja perheettömistä
nuorista aikuisista merkittävällä osalla korostuvat irrallisten segmentille ominaiset
piirteet. Kasvatustyötä kehitettäessä tälle tulee antaa erityinen painoarvo.
Valmistelutyössä huomioidut keskeiset näkökohdat
- Kasvatusta ja kiinteistöhenkilökuntaa koskevat jo tehdyt ratkaisut mahdollistavat
aiemmasta merkittävästi poikkeavalla tavalla kokonaisvaltaisen alueellisen
seurakuntatyön johtamisen seurakunnissa ja lähikirkkoalueilla. Samalla tulee
mahdolliseksi uudenlainen työpöytätyöskentely, joka vahvistaa seurakuntien ja
yhteisten tehtävien välistä vuorovaikutusta. Keskeisin asia lähitulevaisuudessa on
vahvistaa seurakuntatyön yhteistä suunnittelua, yhteistä toteuttamista ja yhteistä
arviointia.
- Seurakuntarakenteen muuttumisesta johtuva uudenlaisen toimintatavan
rakennusvaihe vie aikaa. Yksi keskeinen kysymys on lähikirkkotiimien työskentely ja sen
suhde työaloihin perustuvaan esimiestyöhön.
- Vastuiden jakautumisen seurakunnissa tehtävän työn sekä kasvatuksen sovittujen
toimintojen välillä tulee olla selkeä. Selkeään vastuunjakoon perustuva yhteisen työn
tekeminen on välttämätöntä.
- Kaikkien tehtävien ratkaisujen tulee tukea jäsenlähtöistä toimintatapaa. Lähikirkoilla
tulee olla toisistaan poikkeavia toimintaprofiileja, jotka liittyvät kokonaisuutena
kattavasti seurakuntalaisten ja tamperelaisten elämäntapa- ja asenneryhmittelyyn.
Jumalanpalveluselämän monipuolisuus on edellytys sen mahdollisimman laajalle
kattavuudelle.
- Nykyisessä strategiassa painotetaan lähikirkkoja. Samalla siinä alleviivataan
alueelliset rajat ylittävien teemayhteisöjen merkitystä. Erityisesti nuoret aikuiset
muuttavat usein, mikä heikentää heidän liittymistään alueelliselta pohjalta rakentuviin
yhteisöihin.
- Verkko on yhä useammalle yhteisöllisyyden toteuttamisen alusta. Tämän tulee näkyä
ratkaisuissamme.
- Tehtävien yhteistä hoitamista kehitetään järjestämällä yhteistyö seurakuntien kanssa
ja myös niiden välillä uudella tavalla. Merkittävä osa voimassaolevan yhteisten
tehtävien johtosäännön määrittelemistä kasvatuksen sovituista toiminnoista on
perusteltua hoitaa myös muutosprosessin seuraavassa vaiheessa yhteisesti.
- Kummiseurakuntamallissa voidaan sopia, että joku yhteisten tehtävien työntekijä
työskentelee määräaikaisesti sovitulla työpanoksella jossakin seurakunnassa.
Työpanoksen sijoittumisen kohde muuttuu sovitun määräajan jälkeen. Myös joku
paikallisen seurakunnan työntekijä voi työskennellä määräajan sovitulla tavalla
yhteisissä tehtävissä. On tärkeää vahvistaa yhdessä tekemistä. Määräaikaista työn
vaihtoa voi olla myös seurakuntien välillä. Kummiseurakuntamallin mukaiset ratkaisut
voidaan hoitaa operatiivisen johdon keskinäisin sopimuksin eivätkä ne edellytä
hallintoelinten päätöksentekoa.
- Isäntäseurakuntamallissa yksi seurakunta vastaa tietystä toiminnosta kaikkien
seurakuntien osalta. Työ kohdentuu tarpeiden mukaan tasapuolisesti muihin
seurakuntiin. Isäntäseurakuntamallin toteuttaminen joissakin toiminnoissa edellyttää
myös siihen liittyvien hallinnollisten ratkaisujen arvioimista.
26(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
- Yhteistä tekemistä voidaan tukea osoittamalla toiminta- ja taloussuunnitelmassa
siihen kohdennettavia resursseja joista yhteinen kirkkoneuvosto päättää esitettyjen
toimintasuunnitelmien pohjalta. Näillä resurssijärjestelyillä voidaan tukea vahvistuvaa
uudenlaista yhteistyötä. Tähän tarkoitukseen esitetään varattavaksi määräraha vuoden
2016 talousarvioon.
- Jatkossa etsitään ja toteutetaan toimintokohtaisia konkreettisia ja luovia yhteistyötä
vahvistavia toimintatapoja. Tehtävien ratkaisujen tulee tukea työmotivaatiota.
Ratkaisuja tehtäessä tulee kuulla työntekijöitä.
- Nopea ja osin ennakoimattomasti muuttuva toimintaympäristö haastaa rohkeisiin
kokeiluihin. Siirtymisen suunnittelusta tekemiseen on oltava riittävän lyhyt.
Kehittämisprosessin olennaisena osana on kokeilujen jatkuva arvioiminen, jolloin
organisaatio voi oppia ja kehittyä tehokkaasti. Arviointiin kuuluu vaikuttavuuden
jatkuva luotaaminen.
Yhteisten tehtävien johtosäännön määrittelemät muutokset
Perussäännössä mainitut kasvatuksen yhteiset toiminnot muodostavat yhden ja
yhteisesti johdetun kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksen johtajan ja nuorisotyön
johtajan virat esitetään lakkautettaviksi. Jatkon kannalta on yhteisen kasvatuksen
johtamisen järjestämisessä kaksi mahdollisuutta:
1. Lakkautettavien varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön johtajien virkojen sijalle
perustetaan yhteisen kasvatustyön johtajan virka.
2. Yhteisen kasvatuksen toiminnot järjestetään muutamaksi työtiimiksi. Niitä johtavat
lähiesimiehet ovat suoraan kehitysjohtajan alaisia.
Jälkimmäinen vaihtoehto on perusteltu erityisesti kehittämispalveluiden tehtävien mutta
myös taloudellisten realiteettien kannalta.
Yhteisten tehtävien nykyisen johtosäännön mukaan toimialalla on yhteisen
kirkkovaltuuston toimintakauttaan koskevan päätöksen pohjalta joko johtokunta tai
asiantuntijaryhmä. 1.9.2015 alkaen esitetään kasvatuksen toimialalle nimettäväksi
asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmän ensisijaisuutta puoltaa niiden mahdollisuus
joustavasti tukea työn kehittämistä.
Muutoksen toimintokohtainen tarkastelu
Seurakuntien ja yhteisen kasvatustyön välisiä rajapintoja koskevia ratkaisuja on
valmisteltu perusteellisessa työskentelyssä viimeisimmässä vaiheessa alkuvuonna 2015.
Työryhmien tekemä valmistelutyö on ollut laajaa ja sen sisältöjä on työstetty useissa
yhteyksissä. Valmistelutyössä erityisesti esillä olleet sisältöalueet ovat lasten
kesätoiminta, lastenohjaajien työjärjestelyt, rippikoulut ja isoskoulutus, opiskelijat ja
nuoret aikuiset sekä yhteisesti hoidetut kasvatuksen tehtävät sisältäen lasten
katedraalin. Tässä valmistelutyössä esille nousseet näkökohdat ovat keskeinen tausta
tuleville ratkaisuille.
Työryhmien valmistelutyön yhteenvedot ovat nähtävillä Arkissa osoitteessa: hallinto ja
talous.
Ratkaisuja tehtäessä arvioidaan, miten ne toteuttavat seuraavia strategisia linjauksia:
kirkon olemuksesta nouseva seurakuntapalvelu, lähikirkkojen painottaminen,
moniammatillinen yhteistyö, johtamisjärjestelmän selkeys sekä kehitys-, koulutus-,
ohjausja koordinointitoiminnan toteutuminen.
27(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Toimintokohtaisessa tarkastelussa hahmottuu kaksi peruslinjaa. Toinen peruslinja on
kaiken mahdollisen hajauttaminen paikallisten seurakuntien vastuulle. Sen peruslinjan
osalta nähdään, että yhteistyön lisääminen sekä osin koko Tampereen alueella ja jopa
laajemmin toteutetut toiminnot voidaan parhaiten toteuttaa hajauttamalla toiminnan
kehittäminen ja toteuttaminen seurakuntiin isäntäseurakuntaperiaatteella. Toisen
peruslinjan mukaan nämä tavoitteet toteutuvat tässä vaiheessa parhaiten siten, että
useilta osin työntekijöiden toimintayksikkö säilyy tiivistyneissä yhteisten tehtävien
yksiköissä. Samalla on tarpeen tehdä kokeilevia ratkaisuja, jotta syntyy kokemuksia eri
ratkaisuvaihtoehtojen toimivuudesta. Näitä peruslinjoja tulee arvioida erityisesti siitä
käsin, miten ne kokonaisuutena toteuttavat edellä kuvattuja strategisia linjauksia sekä
otsikon ”valmistelutyössä huomioidut keskeiset näkökohdat” alla yksilöityjä linjauksia.
Isäntäseurakuntamallin toteuttaminen edellyttää hallinnollisia päätöksiä. Vuonna 2014
on jo tehty isäntäseurakuntamallin mukainen perusratkaisu musiikkisihteerin viran
osalta. Kummiseurakuntamallin toteuttaminen kasvatuksen yksittäisissä toiminnoissa
voidaan toteuttaa operatiivisen johdon toiminnalla eikä se edellytä hallinnollista
päätöksentekoa.
Varhaiskasvatus sekä nuoriso- ja rippikoulutyö
Kasvatustyössä työskentelee kolme kasvatustyön pastoria. Heidän työnsä kohdentuu
painopisteinä varhaiskasvatukseen, rippikoulu- ja nuorisotyöhön sekä nuorten
aikuisten toimintaan. Kasvatustyön teologeilla on vahva oman alansa teologinen ja
toiminnallinen osaaminen. Tehtävänkuvansa mukaisesti he osallistuvat
kummiseurakuntaperiaatteella messujen suunnitteluun ja toteuttamiseen kirkollisiin
toimituksiin sekä rippikoulujen pitämiseen. Kasvatustyön teologit myös osallistuvat
vastuualueensa toimintaan ja sen työpöydässä yhteistyössä tapahtuvaan kehittämiseen.
Edellä mainittujen kasvatustyön pastoreiden esitetään sijoittuvan yhteisen kasvatuksen
työntekijöiksi. Tämä mahdollistaa joustavan työresurssin alueellisen kohdentamisen
sekä toiminnan koko kaupungin ja koko kirkon verkostoyhteyksissä.
Kasvatustyössä on myös pastori, joka hoitaa kootusti tarvittavat, yhteisesti sovitut
yhteydet koulutoimeen. Yhteydet koulutoimeen ovat eri muodoissaan tärkeää
taustayötä, jotta seurakuntien työntekijöiden yhteistyö koulujen kanssa voi toteutua
seurakuntien puolelta mahdollisimman hyvin. Kouluyhteyksistä vastaavan kasvatustyön
pastorin omat nimikkokoulut voivat sijoittua yhden seurakunnan alueelle. Koulutyön
pastorin esitetään sijoittuvan isäntäseurakuntaperiaatteella paikallisseurakuntaan.
Lasten kesätoimintaa koordinoivan nuorisotyönohjaajan tehtävä sijoittuu yhden
tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaajan toimenkuvaan muodostaen siitä noin
puolet. Kesätoiminnan kokonaisvaltainen koordinointi edellyttää valmistelutyössä
esitetyllä tavalla kasvatuksen työpöydässä tapahtuvaa yhteistyötä, johon osallistuvat
soveltuvin osin johtavat nuorisotyönohjaajat, lasten kesätoiminnan koordinaattori sekä
kasvatuksen teologit.
Lasten katedraalin toiminta varmistetaan myös muutosvaiheessa riittävillä
resurssiratkaisuilla. Lasten katedraali palvelee jatkossakin tasapuolisesti eri alueiden
seurakuntalaisia sekä päiväkoteja ja kouluja. Yhden lapsityönohjaajan työpanos
kohdistetaan lasten katedraaliin. Siihen kohdentuu myös merkittävä osa sen
kasvatustyön pastorin työpanoksesta, jonka tehtävä kohdentuu myös laajemmin
varhaiskasvatustyöhön. Kasvatuksen kanttorin saaminen olisi merkittävä tuki Lasten
katedraalin toiminnalle. Lasten katedraalin toiminnasta vastaaminen siirtyy
isäntäseurakuntaperiaatteella Tuomiokirkkoseurakunnan vastuulle. Siinä työskentelevä
lapsityönohjaaja on Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijä.
28(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Kasvatustyötä koskevat monet sisällölliset asiat ovat arvioitavina liittyen vahvasti
toimintaympäristön muutokseen. Muutosta on hyvä ohjata strategisten linjausten
mukaisesti erilaisia vaihtoehtoja kokeillen. Lasten kesätoiminnan kokonaisuutta
valmistelleen työryhmän raportti sisältää tähän liittyvää tärkeää pohdiskelua.
Varhaiskasvatuksen osalta on haluttu pitää kiinni siitä, että kaikille halukkaille
tarjotaan päiväkerhopaikka.
Rippikoulutyön osalta on valmisteluissa tullut varsin vahva tuki sille, että siihen
tarvitaan yhteinen työresurssi myös jatkossa. Tehtävän vastuissa korostuu erityisesti
prosessin kokonaisuudesta huolehtiminen, viestintä ja markkinointi sekä
rippikoulunopettajien valmentamisesta ja koulutuksesta vastaaminen tiiviissä
yhteistyössä seurakuntien rippikoulutyöstä vastaavien kanssa. Valmistelumateriaalissa
kuvataan yksityiskohtaisemmin koko rippikouluprosessia.
Yhteisten tapahtumien järjestäminen ja kohdentaminen edellyttää monenlaista
yhteistyötä, kuten yksilöidystä valmistelumateriaalista käy ilmi. Toimintakausittain on
tarkkaan harkittava, mitä järjestetään tai missä ollaan mukana. Yhteisten tapahtumien
toteuttamista on jatkossa tarkasteltava myös kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti
yhtä toimialaa laajemmin. Vastuu yhteisten tapahtumien järjestämisessä tarvittavasta
logistisesta osaamisesta on syytä sopia. Se voisi luontevasti sijoittua
paikallisseurakuntaan.
Lastenohjaajien sijoittuminen
Lastenohjaajia koskevien järjestelyjen tulee turvata tiivis liittyminen seurakuntien ja
lähikirkkojen moniammatillisiin tiimeihin. Samalla sen tulee turvata lastenohjaajien
erilaisen osaamisen kohdentuminen seurakunnan alueelliset tarpeet huomioon ottaen.
Myös tässä kohden on merkittävää jäsenlähtöisyys ja nopean reagoinnin
mahdollistaminen. Tärkeää ovat myös toimivat sijaisjärjestelyt sekä lastenohjaajien
muista seurakuntatyötä tekevistä työntekijäryhmistä poikkeavat työaikajärjestelyt.
Lastenohjaajat on tällä hetkellä yhteisen kirkkoneuvoston tekemällä päätöksellä
sijoitettu seurakuntiin sen mukaan, mihin kunkin lastenohjaajan työpanos kohdentuu.
Mikäli työpanos kohdentuu kahteen eri seurakuntaan, on lastenohjaaja sijoitettu siihen
seurakuntaan, jossa suurin osa hänen työpanoksestaan toteutuu. Nyt tehty päätös on
voimassa 31.8.2015 asti. Jatkossa voidaan toimia niin, että elokuuhun mennessä
valmistellaan kasvatuksen työpöydässä päätös siitä, miten lastenohjaajat sijoittuvat
seurakuntiin seuraavasta syksystä alkavana toimintavuotena. Jakso voi yhteiseen
harkintaan pohjautuen olla myös yhtä toimintavuotta pidempi. Tämä mahdollistaisi
sovitussa kokonaisraamissa tarvittavien talousarviovarojen osoittamisen kunkin
seurakunnan talousarvioon. Samalla turvattaisiin varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden
esille nostaman joustavuusnäkökohdan toteutuminen. Mikäli muutoksia tarvittaisiin
sovitulla ajanjaksolla, ne toteutettaisiin talousarviomuutoksin. Voitaisiin myös harkita
muutaman vuoden mittaista kokeilua, jossa kulut kohdennettaisiin seurakuntiin vasta
tilinpäätöksen yhteydessä. Tehtäviä ratkaisuja on arvioitava myös siitä käsin, että
seurakuntayhtymä siirtyy taloutta ja henkilöstöasioita koskevissa kysymyksissä Kirkon
palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden 2017 alusta alkaen. Asiakokonaisuus edellyttää
yksilöityä jatkovalmistelua, jossa tulee olla edustettuina seurakuntien ja yhteisen
kasvatustyön lisäksi talouspalveluiden asiantuntemus.
Seurakunnan lapsityönohjaajan sijaisena voi toimia kyseisen seurakunnan
varhaiskasvatuspastori. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että hänellä on riittävä
perehtyneisyys esimiestehtävään myös virkaehtosopimuksen tuntemisen näkökulmasta.
Joka tapauksessa on ratkaistava myös kysymys lapsityönohjaajan sijaistamisesta
varhaiskasvatuspastorin viikolle sijoittuvien vapaapäivien osalta. Ainakin
siirtymävaiheessa on tarkoituksenmukaista, että lapsityönohjaajat voivat
pääsääntöisesti hoitaa toistensa sijaistukset.
29(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Oppilaitostyö ja nuoret aikuiset
Oppilaitostyössä työskentelee neljä oppilaitosteologia ja yksi oppilaitosdiakoni.
Oppilaitokset toimintaympäristönä elävät murroksessa. Tampereelle suunnitellaan
kolmen korkeakoulun suuryliopistoa. Opiskelijoiden arjessa henkilökohtaisen ohjausja neuvontapalveluiden tarve lisääntyy, mutta samalla myös yhteisöllisyyden kaipuu
kasvaa samoin kuin diakonisen avun tarve. Yksinasuvien ja perheettömien suhde
kirkkoon on perheellisiä selvästi löyhempi. Yleinen uskonto- ja kirkkokriittisyys säilyy
vallitsevana ilmiönä myös jatkossa. Opiskelijat ja nuoret aikuiset muuttavat
huomattavan usein. Yhteisöllisyyttä koetaan ja jaetaan enenevässä määrin sosiaalisen
median verkostoissa. Opiskelijat ja nuorten aikuiset liikkuvat mielellään ja se on heille
myös helppoa.
Kaikki Tampereella sijaitsevat oppilaitostyön piiriin sijoittuvat oppilaitokset sijaitsevat
joko Tuomiokirkkoseurakunnan tai Eteläisen seurakunnan alueella.
Oppilaitostyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin on välttämätöntä tapahtua
tiiviissä yhteistyössä kyseisten seurakuntien kanssa. Jäsennäkökulmasta katsottuna
oppilaitostyön on perusteltua olla osa yhteisen kasvatuksen kokonaisuutta.
Oppilaitostyöllä on liittymäkohtia myös työpaikkatyöhön. Oppilaitostyön osalta
esitetään Tuomiokirkkoseurakunnan, Eteläisen seurakunnan ja oppilaitostyön yhteistä
sisältöihin ja yhteistyöhön liittyvää kehittämishanketta.
Nuorten aikuisten kokoavan toiminnan osalta yhteistyö tapahtuu erikseen sovittavalla
tavalla erityisesti niiden seurakuntien kanssa, joiden alueella asuvien ikärakenne
painottuu nuoriin aikuisiin. Yhteisen kasvatustyön nuorten aikuisten pastori voi olla
mahdollistamassa ja toteuttamassa yhteisöllistä toimintaa yhdessä lähikirkossa. Siihen
liittyen hän voi tukea ja koordinoida nuorten aikuisten yhteisöllistä toimintaa myös
muutamissa muissa lähikirkoissa. Lähikirkot ovat nuorten aikuisten yhteisölliselle
toiminnalle suuri mahdollisuus edellyttäen, että tarvittavalle profiloinneille löytyy
riittävä tila ja resurssi.
Musiikkikasvatus
Musiikkikasvatus koostuu kirkkomusikanttitoiminnasta sekä kirkkomuskareista.
Musiikkikasvatus on tarkoituksenmukaista hoitaa yhteisen kasvatustyön toimesta.
Musiikkikasvatuksen johto voitaisiin osoittaa kasvatuksen kanttorin vastuulle.
Kasvatuksen kanttori toimisi tehtäväänsä liittyen myös lasten katedraalin kanttorina.
Tällaisesta järjestelystä ei aiheutuisi lisäkuluja nykytilanteeseen verrattuna. Myös muut
musiikkikasvatuksen henkilöjärjestelyt mahdollistaisivat tämän ratkaisun. Järjestely
olisi myös mahdollisimman joustava tulevien muutostarpeiden näkökulmasta.
Nuorisomuusikon virka on mahdollistanut Tampereella merkittävän nuorisomusiikin
kehittämisen ja siihen liittyneet innovaatiot. Muuttuneessa tilanteessa nuorisomuusikon
työpanosta on tarpeen kohdentaa aiempaa enemmän lähikirkkojen toimintaa tukevaksi
kuitenkin niin, että siinä säilyy samalla vahva panostus koko Tampereeseen. Joustavan
resurssien kohdentamisen kannalta virka on hyvä sijoittaa yhteiseen kasvatustyöhön.
Jatkotyöskentelyssä voidaan hyvin sopia virkaa koskevasta
kummiseurakuntajärjestelystä.
Tässä yhteydessä voidaan todeta myös se, että musiikkisihteeri on siirtynyt
isäntäseurakuntaperiaatteella Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijäksi 1.1.2015 lukien.
Musiikkisihteerin työ kohdentuu edelleen tästä muutoksesta huolimatta tarpeiden
mukaan tasapuolisesti kaikkiin seurakuntiin.
Kasvatuksen toimistopalvelut ja kirjasto
30(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Taloudesta vastaava toimistosihteeri on siirtynyt talouspalveluihin 1.10.2014 lukien
hoitamaan siellä vapautunutta virkaa.
Viestintä- ja toimistosihteeri siirtyy viestintäpalveluihin 1.9.2015 lukien. Hän tulee
myös jatkossa olemaan kasvatuksen yhteyshenkilö viestintäpalveluissa. Hän tuntee
kasvatuksen toimialaa ja osallistuu sovittavalla tavalla myös jatkossa kasvatuksen
yhteisiin työskentelyihin.
Kalustonhoitaja siirtyy kiinteistöpalveluihin 1.9.2015 lukien. Kurssi- ja
leirikeskusyksikkö on 1.1.2015 lukien yhdistynyt kiinteistöpalveluihin.
Kiinteistöpalveluihin siirtyvät tämän muutoksen myötä myös vastuu leiri- ja
retkivälineistä sekä Ms Isosaaren teknisestä ylläpidosta. Kalustonhoitaja on sijaistanut
myös kirjaston toiminnasta vastaavaa toimistonhoitajaa. Nämä sijaistukset hoidetaan
jatkossa muun kasvatustyön toimiston henkilöstön toimesta.
Yhteisen kasvatustyön toimistopalvelut on jo muodostettu yhdessä toimivaksi
kokonaisuudeksi. Tämänhetkisen arvion mukaan kokonaisuutta hoitamaan tarvitaan
nykyistä vähemmän toimistohenkilöstöä. Kasvatustyön rakenteellinen muutos ei
vähennä erilaisen kenttätyössä tarvittavan materiaalin käytön konsultointiin ja
lainaamiseen tarvittavaa työpanosta. Kasvatustyön toimistopalveluissa tarvittavan
henkilöstön kokonaisuuden työn sisältöjen ja työmäärän arvioinnissa tarvitaan vielä
tarkentuvaa yhteistyötä seurakuntien, palvelukeskuksen, viestintäpalveluiden ja
kiinteistöpalveluiden kanssa. Kasvatuksen kirjasto- ja muun materaalipalvelun
vastaisia linjauksia on tarpeen yksityiskohtaisesti selvittää lähitulevaisuudessa. Mm.
digitalisoitumiskehitys edellyttää kokonaisvaltaista arviointia ja kehitystyötä.
Nuorisosihteerin virka esitetään muutettavaksi koulutusasiantuntijan viraksi. Viran
kaavailtu tehtävänkuvaus päälinjoineen on valmisteilla. Viran tehtävänkuvaus
mahdollistaa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja useilla sisältöalueilla. Lisäksi se
mahdollistaa taloudellisen säästön saavuttamista koulutuskysymyksissä.
Koulutusasiantuntijan viran sijoituspaikka on tarkoituksenmukaista olla yhteisessä
kasvatuksessa, vaikka viran työpanos sijoittuu koko organisaatioon myös laajemmin.
Kasvatustyön toimiston tilajärjestelyjen tuoreet muutokset on ajateltu toteuttaa niin,
että ne mahdollistavat jatkossa saman seurakunnan lapsityönohjaajan ja johtavan
nuorisotyönohjaajan työskentelyn yhteisessä työtilassa.
Kasvatustyön työpöytätyöskentely
Varhaiskasvatuksen työpöytä koostuu lapsityönohjaajista, yhteisestä
varhaiskasvatuksen pastorista sekä seurakuntien varhaiskasvatuspastoreista. Koko
laajuudessaan varhaiskasvatuksen työpöydän on tämänhetkisen arvion mukaan
tarkoituksenmukaista kokoontua suhteellisen harvoin noin neljä tai viisi kertaa
vuodessa.
Nuorisotyön sekä oppilaitostyön ja nuorten aikuisten työpöytä koostuu johtavista
nuorisotyönohjaajista, yhteisestä nuoriso- ja rippikoulutyön pastorista, seurakuntien
nuorisotyöstä ja rippikoulutyöstä vastaavista papeista, johtavasta oppilaitospapista
sekä yhteisestä nuorten aikuisten papista. Koko laajuudessaan työpöydän on
tämänhetkisen arvion mukaan tarkoituksenmukaista kokoontua suhteellisen harvoin
noin neljä tai viisi kertaa vuodessa.
Työpöytien rakentuminen on osa operatiivista toimintaa eikä se edellytä hallinnollista
päätöksentekoa. Sen tulee olla myös tarpeen mukaan joustavaa ja riittävän kevyesti
organisoitua. Työpöytä on tapa työskennellä yhdessä. Edellä kuvatun lisäksi se
tarkoittaa sitä, että tulee suosia tarvelähtöisiä ja hankekohtaisia muuttuvia
31(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
työskentelytapoja. Merkittävä osa työskentelyistä voi tapahtua myös Arkin yhteisten
työtilojen tuella verkkopohjaisesti.
Yhteisten tehtävien johtosääntö
Yhteisten tehtävien johtosääntö löytyy Arkista (Hallinto ja talous > Seurakuntayhtymän
säännöt –kansio). Yhteisten tehtävien johtosäännön § 12, § 24 /5. kohta sekä § 28 ovat
nykymuodossaan seuraavat:
”12 § Kasvatuksen sovitut toiminnot
Yhteiseen kasvatukseen sisältyy varhaiskasvatuksen osalta sisäiset koulutukset, suuret
yhteiset tapahtumat, Lasten Katedraalin toiminnan johtaminen ja organisointi,
vapaaehtoisten valmentaminen, päiväkerhojen hakuprosessi, lastenohjaajien
rekrytoinnista huolehtiminen yhdessä seurakuntien kanssa sekä yhteistyö
varhaiskasvatuksen ammattiin valmistavien oppilaitosten kanssa.
Yhteiseen kasvatukseen sisältyy nuorisotyön osalta omissa ja vuokratuissa
leirikeskuksissa toteutuvan leirityön koordinointi, nuorisotyön, rippikoulutyön,
musiikkikasvatuksen, liikuntakasvatuksen sekä nuorten aikuisten yhteisen työn
koordinointi ja ohjaus, koulutyön ja leirikesän koordinointi, oppilaitostyö sekä yhteiset
leirit, retket, tapahtumat ja projektit.
Yhteinen kasvatus sisältää lisäksi kasvatuksen yhteisen viestinnän mukaan lukien
sosiaalinen media, asiantuntijapanos suunnittelupöytään, yhteisesti hoidettavat
lastenohjaajien työjärjestelyt sekä kasvatuksen toimisto- ja materiaalipalvelut.
Esimiehenä toimii yhteisen kasvatustyön johtaja.
Toimialalla on yhteisen kirkkovaltuuston toimintakauttaan koskevan päätöksen
pohjalta joko johtokunta tai asiantuntijatyöryhmä.
Seurakunnissa toimivien johtavien nuorisotyönohjaajien, nuorisotyönohjaajien sekä
lapsityönohjaajien työ sijoittuu seurakuntiin. Lapsityönohjaajien ja johtavien
nuorisotyönohjaajien esimiehenä toimii kirkkoherra.”
”24 § Kehitysjohtajan tehtävänä on
----5. toimia diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajan, yhteisen kasvatustyön johtajan,
perheneuvontatyön johtajan ja sairaalasielunhoidon johtajan sekä kehittämistyön
asiantuntijan esimiehenä”
”28 § Yhteisen kasvatustyön johtaja
Yhteisen kasvatustyön johtajalla tulee olla teologinen tai muu soveltuva ylempi
korkeakoulututkinto. Lisäksi häneltä edellytetään alalla saavutettua riittävää
työkokemusta sekä soveltuvuutta johtamistehtävään.
Sen lisäksi, mitä yhteisten tehtävien johtavien viranhaltijoiden yleisistä tehtävistä on
määrätty, yhteisen kasvatustyön johtajan tehtävänä on
1. suunnitella ja kehittää seurakuntien yhteistä kasvatustyötä yhdessä seurakuntien
kanssa
2. kehittää yhteistyötä kaupungin, järjestöjen, yritysten ja muiden
yhteistyökumppaneiden kanssa
3. työskennellä yhdessä seurakuntien ja yhteisten tehtävien muiden toimijoiden kanssa
sekä pitää yhteyttä kirkkohallituksen ja tuomiokapitulin asiantuntijoihin
4. osallistua työalansa perustoimintaan
32(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
5. hoitaa ne muut tehtävät, jotka kehitysjohtaja hänelle määrää”
Edellä kuvattuun valmistelutyöhön pohjautuen ehdotetaan, että yhteisten tehtävien
johtosäännön § 12 muutetaan seuraavaan muotoon:
”§ 12 Kasvatuksen sovitut toiminnot
Yhteisen kasvatuksen toiminnot toteutetaan tiiviissä yhteistyössä seurakuntien kanssa.
Yhteinen kasvatus vastaa:
- Varhaiskasvatuksen, rippikoulu- ja nuorisotyön sekä nuorten aikuisten toiminnan
valmennus-, koordinointi- ja asiantuntijatuesta. Näillä toimialoilla työskentelevät
kasvatuksen pastorit osallistuvat seurakuntatyöhön seurakunnissa ja yhteisissä
tehtävissä.
- Rippikoulukokonaisuuden ja päiväkerhoihin ilmoittautumisen koordinoinnista sekä
lasten kesätoiminnan yhteisestä suunnittelusta ja toteuttamista.
- Musiikkikasvatuksesta ja nuorisomusiikista. Kirkkomuskareiden ja kirkkomusikanttien
osalta johtavana viranhaltijana toimii kasvatuksen kanttori.
- Oppilaitostyöstä.
- Kasvatuksen toimisto-, kirjasto- ja materiaalipalveluista.
- Yhteistyössä viestintäpalveluiden kanssa kasvatuksen yhteisestä viestinnästä mukaan
lukien sosiaalinen media.
Koulutusasiantuntijan virka sijoittuu yhteiseen kasvatukseen. Viran työpanos
kohdentuu laajasti seurakuntatyön kehittämiseen.
Yhteisen kasvatuksen esimiehenä toimii kehitysjohtaja.
Toimialalla on yhteisen kirkkovaltuuston toimikauttaan koskevan päätöksen pohjalta
asiantuntijaryhmä.”
Edellä kuvatusta kasvatuksen sovittujen toimintojen kuvaamisesta aiheutuvat lisäksi
seuraavat muutokset yhteisten tehtävien johtosääntöön:
§ 24 Kehitysjohtajan tehtävänä on
Kehitysjohtajan tehtävänkuvauksen kohta 5 muutetaan seuraavaan muotoon:
(Kehitysjohtajan tehtävänä on) ”toimia diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajan,
yhteisen kasvatustyön lähiesimiesten, perheneuvontatyön johtajan ja
sairaalasielunhoidon johtajan sekä kehittämistyön asiantuntijan esimiehenä.”
§ 28 Yhteisen kasvatustyön johtaja
Kyseisen pykälän sisältö muutetaan seuraavaan muotoon:
”§ 28 Yhteisen kasvatustyön johtaminen
Yhteinen kasvatustyö organisoidaan työtiimeiksi. Niihin kuuluvien työntekijöiden
lähiesimiehenä toimivat erikseen tehtävien hallinnollisten päätösten perusteella
nimettävät keskijohdon esimiehet. Nämä yhteisen kasvatustyön lähiesimiehet ovat
suoraan kehitysjohtajan alaisia.
Kehitysjohtajan pätevyysvaatimukset on määritelty yhteisten tehtävien johtosäännön 23
§:ssä.”
33(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Käsiteltävänä olevasta asiakokonaisuudesta valmistellaan lapsivaikutusten arviointi.
Se tehdään yhteisesti sovittujen toimintakäytäntöjen mukaisesti ja se on hallintoelinten
käytettävissä asioiden valmisteluvaiheessa sekä lausuntoja annettaessa ja päätöksiä
tehtäessä.
Asiakokonaisuutta on viime kuukausien prosessissa valmisteltu yhteisesti sovitun
mukaisesti painottaen sekä strategisia linjauksia että työn arkea ja siihen liittyvää
asiantuntemusta. Keskeistä on ollut myös jäsenlähtöinen arviointi sekä johdon
linjaukset. Viimemainittuun kokonaisuuteen liittyen ovat kirkkoherrat vielä valmistelun
viime vaiheessa koonneet liitteenä olevan koosteen, joka kuvaa lähitulevaisuuden
tavoitetilaa myös nyt käsiteltävinä olevien asiakokonaisuuksien osalta.
Muutoskokonaisuus sijoittuu vahvasti toiminnan lähitulevaisuuden kehitysnäkymiin,
tulevaisuuden visioon muutoksen tavoiteltavasta suunnasta sekä taloudellisten
realiteettien asettamaan raamiin. Sen vuoksi on perusteltua, että lausuntopyynnöissä
pyydetään kannanottoja myös liitteenä olevasta tavoitetilan kuvauksesta.
Liite 6
Ehdotus
1. että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää liitteessä yksilöidystä tavoitetilan kuvauksesta
seurakuntaneuvostojen sekä kasvatuksen johtokunnan lausunnot
2. että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää esittelyssä yksilöidyistä yhteisten tehtävien
johtosäännön § 12, § 24 sekä § 28 koskevista muutoksista seurakuntaneuvostojen sekä
kasvatuksen johtokunnan lausunnot
3. että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää seurakuntaneuvostoilta sekä kasvatuksen
johtokunnalta lausunnot esittelyssä yksilöidyistä muista kehityssuunnitelmista
4. että lausunnot pyydetään 8.5.2015 mennessä.
Päätös
-------------”91§ Diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovitut toiminnot ja niiden hoitaminen
Esittely
Taustaa
Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän perussäännön mukaan
seurakuntayhtymän tehtävänä on hoitaa diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovitut
toiminnot. Yhteinen kirkkovaltuusto on kokouksessaan 20.11.2014 hyväksynyt yhteisten
tehtävien johtosäännön. Johtosäännön hyväksymisen yhteydessä sovittiin sekä
diakoniaa ja yhteiskuntavastuuta että kasvatusta koskevista jatkotyöskentelyistä.
Diakonian ja yhteiskuntavastuun jatkotyöstön valmisteluvaihe on toteutettu joulukuun
2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. Siinä on toimintokohtaisesti tarkasteltu
seurakuntien ja yhteisesti hoidettavien vastuiden rajapintoja. Valmistelutyöhön ovat
sen eri vaiheissa osallistuneet johtavat diakoniaviranhaltijat, diakoniatyötä tekevät,
kirkkoherrat sekä yhteisten tehtävien kyseisten vastuualueiden johto. Yhteinen
kirkkoneuvosto kuuli kokouksessaan 5.3.2015 informaation valmistelutyöstä sekä kävi
jatkovalmistelua evästävän keskustelun. Kirkkoherrat ovat vastanneet muutosprosessin
käsittelystä seurakuntaneuvostoissa ja seurakuntien johtoryhmissä.
Muutostyön säädöspohja
34(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Yhteisen kirkkovaltuuston vuonna 2009 hyväksymässä strategiassa todetaan:
”Voidakseen toteuttaa tehtäväänsä muuttuvassa ajassa seurakuntien on kehitettävä
toimintaansa ja rakenteitaan.”
Neljän suuren seurakunnan rakenne antaa mahdollisuuden tarkastella uudella tavalla
myös yhteisten tehtävien ja tukipalveluiden järjestämistä nykyistä kevyemmin.
Seurakuntaneuvoston keskeinen seurakuntatyön kokonaisvastuullinen rooli pohjautuu
sekä kirkon lainsäädäntöön ja säädöspohjaan että Tampereella yhteiseksi tavoitteeksi
asetettuun hallinnon keventämiseen ja työn johtamisen selkiyttämiseen ja
yksinkertaistamiseen.
Kirkkolaki 4:1§ määrittelee seurakunnan tehtävän seuraavasti:
”Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä,
kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista,
kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä
sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.”
Voimassa olevan strategian henki ja tavoite kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaisesti
on, että seurakuntatyö toteutetaan seurakunnissa ja resursoidaan seurakuntiin.
Yhtymän ja yhteisten tehtävien rooli on mahdollistaa ja tukea seurakunnissa tehtävää
työtä. Myös hyväksytty seurakuntayhtymän uusi perussääntö ohjaa tähän.
Kehityspalveluiden rooli ja tehtävät
Perussäännön § 3 määrittelee seurakuntayhtymän tehtävät myös kehityspalveluiden ja
seurakuntatyön vastuiden osalta. Perussäännössä todetaan myös, että toteutettavan
prosessimaisen työskentelytavan sisällöstä, organisoinnista ja määrärahojen
määräytymisperusteista päättää yhteinen kirkkovaltuusto.
Perussääntöön pohjautuen määritellään yhteisten tehtävien johtosäännön 2 §:ssä
kehityspalveluiden tehtävät lähemmin. Kehityspalveluiden tehtävänä on:
- ohjata ja koordinoida strategista suunnittelua
- hankkia ja analysoida suunnittelun edellyttämää taustatietoa ja tutkimuksia
- koota ja arvioida systemaattisesti kerättyä palautetta
- hyödyntää oman henkilöstön asiantuntemusta kehityspalveluiden tehtävissä
- ylläpitää osaamispankkia
- osallistua suunnittelupöydän toimintaan johtamisjärjestelmässä yhteisesti sovitulla
tavalla
- kehittää prosessien ohjaamiseen perustuvaa työtapaa
- kehittää ja koordinoida verkkovuorovaikutusta yhteistyössä viestintäpalveluiden
kanssa
Kaiken seurakuntatyön kehittämisen ja koordinoinnin tulee toteutua yhteistyössä
seurakuntien kanssa.
Kehityspalveluiden toiminta painottuu jatkossa yhä selvemmin yhteisten tehtävien
johtosäännössä kuvattuihin vastuisiin. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa sen, että
kehitystehtävissä voidaan yhteisesti sovittavalla tavalla käyttää eri yksiköissä
työskentelevien työntekijöiden asiantuntemusta. Tällöin ohjausja valmennustehtävä
korostuu. Tämä merkitsee samalla kehityspalveluiden työnjohdollisen roolin
kevenemistä. Tässä muutossuunnassa on tarkoituksenmukaista edetä vaiheittain
yhteistyötä vahvistaen ja erilaisia vaihtoehtoja kokeillen.
Luottamushenkilökauden 2015-2018 kuluessa tehdään keskeisiltä osin
seurakuntalaisten ja tamperelaisten palautteeseen pohjautuva kokonaisarviointi
toteutuneista muutoksista. Sen pohjalta on mahdollista tehdä myös toimintatapoihin ja
rakenteisiin liittyviä uudelleenarviointeja, mikäli niihin nähdään perusteita. Siinä
35(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
yhteydessä on syytä varautua perussäännön 3 § kohdassa 2. mainittujen sisältöalueiden
kokonaisvaltaiseen tarkasteluun.
Kehityspalveluiden kannalta on merkittävää myös luottamushenkilöiden,
seurakuntalaisten ja tamperelaisten panos.
Kehityspalveluiden tulevaisuuden suunta mahdollistaa työnjohdollisen rakenteen
yksinkertaistamisen sekä hallinnollisen päätöksenteon keventämisen. Yhteisen
kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti on diakoniatyön ja yhteiskuntavastuun
johtokunta toistaiseksi nimetty 1.1.-31.8.2015 väliseksi ajaksi.
Yhteisten tehtävien johtosäännön 4 §:ssä todetaan asiantuntijaryhmästä seuraavaa:
Asiantuntijaryhmän tehtävänä on oman toimialansa osalta:
1. nostaa esiin strategisen suunnittelun kannalta keskeisiä innovoivia näkökulmia
2. tuoda täydentävää asiantuntemusta johtavan viranhaltijan käyttöön sekä
hallinnollisen päätöksenteon valmisteluun yhteistä kirkkoneuvostoa ja
seurakuntaneuvostoja varten
3. tukea näkemyksillään toimialan viestintää ja markkinointia
4. antaa palautetta ja toimia seurakuntalaisten ja tamperelaisten yhtenä
palautekanavana
5. kehittää toimialan yhteyksiä kirkon ja yhteiskunnan toimijoihin
6. käsitellä ja analysoida toiminnan raportteja
7. antaa asiantuntijatukea toimialan rekrytointeihin
8. toteuttaa muut yhteisen kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät
Yhteinen kirkkoneuvosto voi asiantuntijaryhmän nimetessään tarkentaa ja lisätä sen
tehtäviä. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy asiantuntijaryhmän valinnan yhteydessä
sen toimintasäännön. Asiantuntijaryhmän kokouksista laaditaan muistiot, jotka
toimitetaan tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle ja seurakuntaneuvostoille.
Asiantuntijuus voi perustua koulutukseen, ammatilliseen osaamiseen ja muuhun eri
yhteyksissä saatuun toimialan tehtävään liittyvään kokemukseen.
Uuden toimintatavan kuvaus
Merkittävin uudistus muuttuneessa kokonaisrakenteessa koskee toimintatapaa.
Alkuvuodesta tehty valmistelutyö osoitti sen, että paneutumisen on hyvä useassa kohdin
olla perusteellisempaa, minkä nyt käytettävissä ollut aika mahdollisti. Kehittämistyössä
pitää suunnittelun ja kokeilevan toiminnan yhteyden olla mahdollisimman tiivis.
Kokeilevan kehittämistyön myötä kertyy kokemuksellista tietoa siitä, mikä toimii ja
mikä ei. Näin myös vältetään liian suuren kertamuutoksen mukanaan tuomat riskit.
Kaikki kehittämistyö tehdään seurakuntien sekä yhteisten tehtävien ja niihin sisältyvien
kehittämispalveluiden yhteistyönä.
Seurakuntien ja yhteisten tehtävien vuorovaikutusta voidaan kehittää monilla tavoilla.
Yksi mahdollisuus on, että kirkkoherrat, johtavat diakoniaviranhaltijat sekä diakonian
ja yhteiskuntavastuun lähiesimiehet sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja ja
kehitysjohtaja käyvät toiminta- ja taloussuunnittelun käynnistyessä yhteisen ja tarpeen
mukaan seurakuntakohtaisesti täydentyvän keskustelun siitä, mitä kehityshankkeita
tulevana talousarviovuonna tai koko suunnittelukaudella otetaan yhteisesti työn alle.
Materiaali keskusteluun ja siitä seuraavaan operatiivisesta toiminnasta sopimiseen
nousee diakonian ja yhteiskuntavastuun työpöydän keskeisistä havainnoista.
36(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Jäsen 360 -materiaali on merkittävä diakonia- ja yhteiskuntavastuun toimintojen
kehittämisen väline yhdessä arkityön kokemusten sekä tutkimus- ja tilastotietojen
kanssa.
Diakonian ja yhteiskuntavastuun uudenlainen työtapa tuottaa merkittäviä
kehitysmahdollisuuksia. Diakoniatyön eri muodoissa on jatkuvasti eri puolilla
kaupunkia ja eri työalueilla liian vähän tekeviä käsiä. Akuuteissa tilanteissa on entistä
tärkeämpää pohtia yhdessä, miten työtapoja ja yhteistyötä on mahdollista kehittää.
Keskeisiä mahdollisuuksia ovat tuolloin mm. jo edellä mainitut diakonisen
vapaaehtoistyön kehittäminen ja laajentaminen, hankerahoituksen uudet
mahdollisuudet, yhteistyö Martinus-säätiön kanssa sekä verkostoyhteistyö sekä julkisen
sektorin toimijoiden että yrityselämän kanssa.
Valmistelutyössä huomioidut keskeiset näkökohdat
- Kasvatusta ja kiinteistöhenkilökuntaa koskevat jo tehdyt ratkaisut mahdollistavat
aiemmasta merkittävästi poikkeavalla tavalla kokonaisvaltaisen alueellisen
seurakuntatyön johtamisen seurakunnissa ja lähikirkkoalueilla. Samalla tulee
mahdolliseksi uudenlainen työpöytätyöskentely, joka vahvistaa seurakuntien ja
yhteisten tehtävien välistä vuorovaikutusta. Keskeisin asia lähitulevaisuudessa on
vahvistaa seurakuntatyön yhteistä suunnittelua, yhteistä toteuttamista ja yhteistä
arviointia.
- Seurakuntarakenteen muuttumisesta johtuva uudenlaisen toimintatavan
rakennusvaihe vie aikaa. Yksi keskeinen kysymys on lähikirkkotiimien työskentely ja sen
suhde työaloihin perustuvaan esimiestyöhön.
- Vastuiden jakautumisen seurakunnissa tehtävän työn sekä diakoniatyön ja
yhteiskunnallisen työn sovittujen toimintojen välillä tulee olla selkeä. Selkeään
vastuunjakoon perustuva yhteisen työn tekeminen on välttämätöntä.
- Kaikkien tehtävien ratkaisujen tulee tukea jäsenlähtöistä toimintatapaa. Lähikirkoilla
tulee olla toisistaan poikkeavia toimintaprofiileja, jotka liittyvät kokonaisuutena
kattavasti seurakuntalaisten ja tamperelaisten elämäntapa- ja asenneryhmittelyyn.
Jumalanpalveluselämän monipuolisuus on edellytys sen mahdollisimman laajalle
kattavuudelle.
- Nykyisessä strategiassa painotetaan lähikirkkoja. Samalla siinä alleviivataan
alueelliset rajat ylittävien teemayhteisöjen merkitystä. Erityisesti nuoret aikuiset
muuttavat usein, mikä heikentää heidän liittymistään alueelliselta pohjalta rakentuviin
yhteisöihin.
- Verkko on yhä useammalle yhteisöllisyyden toteuttamisen alusta. Tämän tulee näkyä
ratkaisuissamme.
- Tehtävien yhteistä hoitamista kehitetään järjestämällä yhteistyö seurakuntien kanssa
ja myös niiden välillä uudella tavalla. Merkittävä osa voimassaolevan yhteisten
tehtävien johtosäännön määrittelemistä diakonian ja yhteiskuntavastuun sovituista
toiminnoista on perusteltua hoitaa myös muutosprosessin seuraavassa vaiheessa
yhteisesti.
- Kummiseurakuntamallissa voidaan sopia, että joku yhteisten tehtävien työntekijä
työskentelee määräaikaisesti sovitulla työpanoksella jossakin seurakunnassa.
Työpanoksen sijoittumisen kohde muuttuu sovitun määräajan jälkeen. Myös joku
paikallisen seurakunnan työntekijä voi työskennellä määräajan sovitulla tavalla
yhteisissä tehtävissä. On tärkeää vahvistaa yhdessä tekemistä. Määräaikaista työn
37(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
vaihtoa voi olla myös seurakuntien välillä. Kummiseurakuntamallin mukaiset ratkaisut
voidaan hoitaa operatiivisen johdon keskinäisin sopimuksin eivätkä ne edellytä
hallintoelinten päätöksentekoa.
- Isäntäseurakuntamallissa yksi seurakunta vastaa tietystä toiminnosta kaikkien
seurakuntien osalta. Työ kohdentuu tarpeiden mukaan tasapuolisesti muihin
seurakuntiin. Isäntäseurakuntamallin toteuttaminen joissakin toiminnoissa edellyttää
myös siihen liittyvien hallinnollisten ratkaisujen arvioimista.
- Yhteistä tekemistä voidaan tukea osoittamalla toiminta- ja taloussuunnitelmassa
siihen kohdennettavia resursseja joista yhteinen kirkkoneuvosto päättää esitettyjen
toimintasuunnitelmien pohjalta. Näillä resurssijärjestelyillä voidaan tukea vahvistuvaa
uudenlaista yhteistyötä. Tähän tarkoitukseen esitetään varattavaksi määräraha vuoden
2016 talousarvioon.
- Jatkossa etsitään ja toteutetaan toimintokohtaisia konkreettisia ja luovia yhteistyötä
vahvistavia toimintatapoja. Tehtävien ratkaisujen tulee tukea työmotivaatiota.
Ratkaisuja tehtäessä tulee kuulla työntekijöitä.
- Nopea ja osin ennakoimattomasti muuttuva toimintaympäristö haastaa rohkeisiin
kokeiluihin. Siirtymisen suunnittelusta tekemiseen on oltava riittävän lyhyt.
Kehittämisprosessin olennaisena osana on kokeilujen jatkuva arvioiminen, jolloin
organisaatio voi oppia ja kehittyä tehokkaasti. Arviointiin kuuluu vaikuttavuuden
jatkuva luotaaminen.
Yhteisten tehtävien johtosäännön määrittelemät muutokset
Perussäännössä mainitut diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn yhteiset toiminnot
muodostavat yhden ja yhteisesti johdetun kokonaisuuden. Diakoniajohtajan ja
yhteiskunnallisen työn johtajan virat on yhdistetty diakonian ja yhteiskuntavastuun
johtajan viraksi 1.1.2015 lukien. Muilta osin yksikön käytössä oleva henkilöstöresurssi
on supistunut ja muuten muuttunut seuraavasti:
Yhteisestä diakoniasta on viimeisen viiden vuoden aikana vähennetty
henkilöstöresurssia seitsemän kokoaikaisen ja neljän osa-aikaisen työntekijän verran.
Henkilöstöresurssi yhteisessä diakoniassa vuonna 2015 on 24 vakinaista kokoaikaista
työntekijää. Lisäksi Epilän toimintakeskuksen toiminta on siirtynyt 2015 alusta
Martinus-säätiön vastuulle.
Yhteiskunnallisesta työstä on viimeisen viiden vuoden aikana vähennetty
henkilöstöresurssia kolmen kokoaikaisen työntekijän verran. Henkilöstöresurssi
yhteiskunnallisessa työssä vuonna 2015 on 5 vakinaista työntekijää sekä 50 %
vakituinen työntekijä, joka tulee jäämään eläköitymisen yhteydessä pois.
Yhteisten tehtävien nykyisen johtosäännön mukaan toimialalla on yhteisen
kirkkovaltuuston toimintakauttaan koskevan päätöksen pohjalta joko johtokunta tai
asiantuntijaryhmä. 1.9.2015 alkaen esitetään diakonian ja yhteiskuntavastuun
toimialalle nimettäväksi asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmän ensisijaisuutta puoltaa
niiden mahdollisuus joustavasti tukea työn kehittämistä.
Epilän toimintakeskuksen toteuttama kehitysvammaisten päivätoiminta ja siihen
kytkeytyvä tuetun työn toiminta ovat siirtyneet Martinus-säätiön hoidettaviksi 1.1.2015
lukien.
Muutoksen toimintokohtainen tarkastelu
Seurakuntien sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun välisiä rajapintoja koskevia
ratkaisuja on valmisteltu perusteellisessa työskentelyssä viimeisimmässä vaiheessa
38(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
alkuvuonna 2015. Työryhmien tekemä valmistelutyö on ollut laajaa ja sen sisältöjä on
työstetty useissa yhteyksissä. Valmistelutyössä ovat erityisesti esillä olleet seuraavat
tarkastelunäkökulmat: vanhukset, vapaaehtoiset, verkostot ja yksinäisyys. Tässä
valmistelussa esille nousseet näkökohdat ovat keskeinen tausta tuleville ratkaisuille.
Työryhmien valmistelutyön yhteenvedot ovat nähtävillä Arkissa osoitteessa: hallinto ja
talous.
Ratkaisuja tehtäessä arvioidaan, miten ne toteuttavat seuraavia strategisia linjauksia:
kirkon olemuksesta nouseva seurakuntapalvelu, lähikirkkojen painottaminen,
moniammatillinen yhteistyö, johtamisjärjestelmän selkeys sekä kehitys-, koulutus-,
ohjausja koordinointitoiminnan toteutuminen.
Toimintokohtaisessa tarkastelussa hahmottuu kaksi peruslinjaa. Toinen peruslinja on
kaiken mahdollisen hajauttaminen paikallisten seurakuntien vastuulle. Sen peruslinjan
osalta nähdään, että yhteistyön lisääminen sekä osin koko Tampereen alueella ja jopa
laajemmin toteutetut toiminnot voidaan parhaiten toteuttaa hajauttamalla toiminnan
kehittäminen ja toteuttaminen seurakuntiin isäntäseurakuntaperiaatteella. Toisen
peruslinjan mukaan nämä tavoitteet toteutuvat tässä vaiheessa parhaiten siten, että
useilta osin työntekijöiden toimintayksikkö säilyy tiivistyneissä yhteisten tehtävien
yksiköissä. Samalla on tarpeen tehdä kokeilevia ratkaisuja, jotta syntyy kokemuksia eri
ratkaisuvaihtoehtojen toimivuudesta. Näitä peruslinjoja tulee arvioida erityisesti siitä
käsin, miten ne kokonaisuutena toteuttavat edellä kuvattuja strategisia linjauksia sekä
otsikon ”valmistelutyössä huomioidut keskeiset näkökohdat” alla yksilöityjä linjauksia.
Isäntäseurakuntamallin toteuttaminen edellyttää hallinnollisia päätöksiä. Vuonna 2014
on jo tehty isäntäseurakuntamallin mukainen perusratkaisu musiikkisihteerin viran
osalta. Kummiseurakuntamallin toteuttaminen diakonian ja yhteiskuntavastuun
yksittäisissä toiminnoissa voidaan toteuttaa operatiivisen johdon toiminnalla eikä se
edellytä hallinnollista päätöksentekoa.
Seurakuntadiakonian painopiste
Seurakuntadiakoniassa keskitytään yksittäisten henkilöiden ja perheiden kanssa
tehtävään ohjaukseen ja tukeen. Se on diakoniatyöntekijöiden keskeistä osaamisaluetta.
Diakonian tulee kytkeytyä seurakunnan alttariyhteyteen ja läpäistä kaikkea
seurakuntatyötä. Alttariyhteyden toteutuminen edellyttää jumalanpalvelusten
monimuotoisuuden vahvistumista edelleen.
Tehdyssä valmistelutyössä diakonian ja yhteiskuntavastuun yhteisiksi työaloiksi,
prosesseiksi tarkentuivat: ikäihmisten diakonia, aikuisdiakonia ja yhteiskuntavastuu,
perhe- ja nuorisodiakonia, avustustoiminta sekä diakoninen vapaaehtoistyö.
Diakoniatyötä tekevien työn painopiste ja asiantuntijuus sijoittuu joillekin näistä
sisältöalueista.
Ikäihmisten diakonia
Diakoninen vanhustyö ja seniorityö tulee erottaa toisistaan. Diakonisessa vanhustyössä
on keskeistä kotikäyntityö ja vapaaehtoistoiminta. Valmistelutyössä todettiin, että
Mummon Kammarin kehittämä ja ammattitaitoisesti toteuttama vapaaehtoisen
vanhustyön konsepti tulee kytkeä saumattomaan yhteistyöhön seurakuntien kanssa.
Tähän nähtiin myös muuttuneen kokonaistilanteen myötä vahvistuneita
mahdollisuuksia, joihin yksilöidyssä valmistelumateriaalissa on viitattu. Niitä tulee
työpöytätyöskentelyn myötä edelleen vahvistaa.
Vanhusten muuttuva todellisuus ja sen myötä lisääntyvät haasteet ovat merkittävä
muutostekijä koko yhteiskunnassa. Muutos koskettaa myös kirkkoa. Ilman lisääntyvää
39(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
vapaaehtoispanosta ei haasteista selvitä. Samalla on koko ajan mietittävä, mitä
vapaaehtoiset voivat tehdä ja mitä heidän vastuulleen ei ole kohtuullista osoittaa.
Diakonisen vanhustyön perustan muodostaa Mummon Kammari, joka toimii
vapaaehtoisen vanhustyön keskuksena tukien seurakuntia diakonisessa vanhustyössä.
Ikäihmisten diakonia voi olla myös moniammatillisesti toteutettua lähikirkkoalueilla.
Seniorityö toteutuu ja se organisoidaan paikallisissa seurakunnissa ja
lähikirkkoalueilla yhdessä seurakuntalaisten kanssa.
Mummon Kammari toimii myös jatkossa yhteisen diakonian ja yhteiskuntavastuun
alaisena, yhteisesti johdettuna toimijana ja kehittämiskumppanina ikäihmisten
diakoniassa.
Aikuisdiakonia ja yhteiskuntavastuu
Aikuisdiakonia keskittyy erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kohtaamiseen,
henkilökohtaisen elämänhallinnan ohjaukseen ja vertaistoimintaan sisältäen mm.
vammaiset, erilaiset riippuvuudet, mielenterveyskuntoutujat, vangit, vankilasta
vapautuneet, pitkäaikaistyöttömät, talousvaikeuksiin joutuneet, syrjäytyneet yms.
Aikuisdiakoniassa kuten diakoniassa yleensäkin pyritään mahdollisimman pitkälle
vietyyn integrointiin. Erityistoimintoja tarjotaan yhteisesti niissä tilanteissa, joissa
integrointi ei ole realistista.
Yhteiskuntavastuun osalta on tarpeen tulevaisuudessa tiivistää yhteiskuntavastuun
työaloja ja niiden pääsisältöjä. Nämä pääsisällöt voisivat olla monikulttuurinen työ
sisältäen englanninkielisen seurakuntatyön ja paikallisen ekumenian, työelämätyön
sekä hengellisen ohjauksen ja ympäristötyön. Näillä työn sisältöalueilla olisi
työntekijöitä yhteisessä diakoniassa ja yhteiskuntavastuussa. Yhteistyötä
vahvistettaisiin konkreettisilla toimenpiteillä sillä tavoin kuin kohdassa uuden
toimintatavan kuvaus on esitetty. Erityisesti on tässä kohden huomattava
tuomiorovastin vastuu paikallisen ekumenian yhteyksistä.
Yhteiskuntavastuu sisältää myös lakeihin, säädöksiin ja sopimuksiin perustuvat koko
yhtymää koskevat tehtävät kuten valmiustoiminnan koordinointi, tasa-arvotyö,
yhdenvertaisuus, saavutettavuus sekä ympäristötyö sisältäen ympäristödiplomin.
Yhteiskuntavastuun työote nousee erityisesti työskentelystä niiden seurakuntalaisten ja
tamperelaisten kanssa, jotka eivät yleensä osallistu kokoavaan toimintaan.
Työotteeseen liittyy läheisesti verkostotyöskentely yhteisöjen ja organisaatioiden
kanssa.
Yhteiskunnallisen työn diakonien vastuualueet liittyvät monikulttuuriseen työhön sekä
alue- ja yhteisötyöhön. Näiden tehtävänkuvien kytkeytymistä paikallisseurakuntien
työhön tulee yksityiskohtaisesti lähemmin työstää kirkkoherrojen, diakonian ja
yhteiskuntavastuun johdon sekä asianomaisten työntekijöiden kanssa.
Perhe- ja nuorisodiakonia
Kokonaisuuteen sisältyy lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, tukitoimet
syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville lapsille, nuorille, perheille ja
yksinhuoltajille. Toiminnassa keskitytään yhteiskunnan reuna-alueilla eläviin nuoriin ja
lapsiperheisiin.
Perhe- ja nuorisodiakoniassa tarvitaan yhteinen toimintayksikkö samalla kun
parannetaan yhteistyötä seurakuntien kanssa. Moniammatillisuus
seurakuntaorganisaation sisällä korostuu suhteessa kasvatustyötä tekeviin.
40(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Perhe- ja nuorisodiakoniasta on olemassa yhteistyösopimus Tampereen NMKY:n
kanssa vuoden 2016 syksyyn asti.
Merkittävä kehittämisalue myös perhe- ja nuorisodiakoniassa on hankerahoituksen
saaminen toiminnan mahdollistamiseksi. Tässä kohden on mahdollista kehittää
edelleen yhteistyötä Martinus-säätiön kanssa, jossa on hankerahoitusosaamista.
Avustustoiminta
Diakoninen avustustoiminta on merkittävä osa rajapintakeskustelua yhteiskunnan
sosiaalitoimen kanssa. Tähän liittyvä vuorovaikutus toteutuu jatkuvasti mm. kaupungin
ja seurakuntien yhteistyöryhmässä.
Diakonisessa avustustoiminnassa on työstettävä yhteiset toimintaperiaatteet, jotta
voidaan turvata tamperelaisten tasavertainen kohtelu. Avustustoiminta on osa ihmisen
elämäntilanteen kokonaisvaltaista tukea. Diakonian tuen tulee olla saatavissa yhden
kontaktin pohjalta.
Avustustoiminta sisältää mm. ruoka-avun ja vaateavun yhteistyössä muiden toimijoiden
kanssa.
Avustustoiminnan periaatteet voidaan laatia ja toimintakäytäntöjä kehittää ilman
organisoitumiseen liittyviä ratkaisuja. Työpöytätyöskentely mahdollistaa toiminnan
käytännön seuraamisen ja tarvittavien tarkennusten tekemisen.
Diakoninen vapaaehtoistyö
Suurella Sydämellä -toimintakonsepti on merkittävä osa diakonista vapaaehtoistyötä.
Sen koordinointi- ja kehittämisvastuu valtakunnallisesti on siirtynyt Kirkkopalvelut
ry:lle vuonna 2014. Toiminnan valtakunnallinen kehitystyö tulee tarjoamaan
lähitulevaisuudessa uusia diakonisen vapaaehtoistyön kehitysmahdollisuuksia myös
Tampereella. Kokonaisuus edellyttää seurakuntayhtymän tasolla hoidettua
koordinointivastuuta.
Diakonian ja yhteiskuntavastuun työpöytätyöskentely
Diakonian ja yhteiskuntavastuun työpöytä koostuu seurakuntien johtavista
diakoniaviranhaltijoista, diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajasta ja
diakoniasihteeristä sekä tarve- ja asialähtöisesti muista yhteisen diakoniatyön ja
yhteiskuntavastuun johtavista diakoniaviranhaltijoista sekä muista työntekijöistä.
Työpöytien rakentuminen on osa operatiivista toimintaa eikä se edellytä hallinnollista
päätöksentekoa. Työpöytä on tapa työskennellä yhdessä. Edellä kuvatun lisäksi se
tarkoittaa sitä, että tulee suosia tarvelähtöisiä ja hankekohtaisia muuttuvia
työskentelytapoja. Ikäihmisten diakonia, aikuisdiakonia ja yhteiskuntavastuu, perhe- ja
nuorisodiakonia, avustustoiminta sekä diakoninen vapaaehtoistyö ovat sisältöalueita,
joilla tarvitaan kevyttä yhteistä työpöytätyöskentelyä. Merkittävä osa työskentelyistä
voi tapahtua myös Arkin yhteisten työtilojen tuella verkkopohjaisesti.
Yhteisten tehtävien johtosääntö
Yhteisten tehtävien johtosääntö löytyy Arkista (Hallinto ja talous > Seurakuntayhtymän
säännöt – kansio). Yhteisten tehtävien johtosäännön § 9 on nykymuodossaan seuraava:
”9 § Diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovitut toiminnot
Diakoniakeskuksen hoitamaan diakoniatyöhön sisältyy yhteinen lähimmäispalvelu,
vanhusten ja vammaisten erityispalvelu, päihde- ja kriminaalityö, yhteinen perhe-,
lapsi- ja nuorisodiakonia sekä muu erityisdiakonia.
41(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Yhteiskunnallinen työ sisältää työelämätyön, sosiaalieettiset kysymykset, rauhantyön ja
ihmisoikeusasiat, aikuistyön tukemisen, ympäristökysymykset, alue- ja yhteisötyön
yhdessä seurakuntien kanssa, maahanmuuttajatyön, hengellisen ohjauksen sekä muut
yhteisesti sovitut työalaan liittyvät tehtävät.
Esimiehenä toimii diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja.
Toimialalla on yhteisen kirkkovaltuuston toimintakauttaan koskevan päätöksen
pohjalta joko johtokunta tai asiantuntijatyöryhmä.”
Edellä kuvattuun valmistelutyöhön pohjautuen ehdotetaan, että yhteisten tehtävien
johtosäännön § 9 muutetaan seuraavaan muotoon:
”§ 9 Diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovitut toiminnot
Diakonian ja yhteiskuntavastuun keskeisiä sisältöjä ovat ikäihmisten diakonia,
aikuisdiakonia ja yhteiskuntavastuu, perhe- ja nuorisodiakonia, avustustoiminta sekä
diakoninen vapaaehtoistyö. Näitä sisältöjä diakonian ja yhteiskuntavastuun yksikkö
kehittää, koordinoi ja toteuttaa tiiviissä yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa.
Diakonia ja yhteiskuntavastuu vastaa:
- Mummon Kammarin toiminnasta
- Suurella Sydämellä vapaaehtoistoiminnan alueellisesta kehittämisestä ja siihen
liittyvästä valtakunnallisesta yhteistyöstä
- Elintarvikeavun ja muun avustustoiminnan yhteisistä vastuista
- Yhteisestä vammaistyöstä
- Perhe- ja nuorisodiakonian yhteisestä toimintayksiköstä
- Yhteistyön koordinoinnista Martinus-säätiön kanssa
- Yhteiskuntavastuusta, jonka pääsisältöjä ovat monikulttuurinen työ sisältäen
englanninkielisen seurakuntatyön ja paikallisen ekumenian, työelämätyön sekä
hengellisen ohjauksen ja ympäristötyön.
- Yhteiskuntavastuu sisältää myös lakeihin, säädöksiin ja sopimuksiin perustuvat koko
seurakuntayhtymää koskevat tehtävät.
- Toimialansa verkostoyhteistyöstä sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun yhteisestä
kehittämisestä
- Yhteistyössä viestintäpalveluiden kanssa diakonian ja yhteiskuntavastuun yhteisestä
viestinnästä mukaan lukien sosiaalinen media.
Esimiehenä toimii diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja.
Toimialalla on yhteisen kirkkovaltuuston toimikauttaan koskevan päätöksen pohjalta
asiantuntijaryhmä.”
Käsiteltävänä olevasta asiakokonaisuudesta valmistellaan lapsivaikutusten arviointi.
Se tehdään yhteisesti sovittujen toimintakäytäntöjen mukaisesti ja se on hallintoelinten
käytettävissä asioiden valmisteluvaiheessa sekä lausuntoja annettaessa ja päätöksiä
tehtäessä.
Asiakokonaisuutta on viime kuukausien prosessissa valmisteltu yhteisesti sovitun
mukaisesti painottaen sekä strategisia linjauksia että työn arkea ja siihen liittyvää
asiantuntemusta. Keskeistä on ollut myös jäsenlähtöinen arviointi sekä johdon
linjaukset. Viimemainittuun kokonaisuuteen liittyen ovat kirkkoherrat vielä valmistelun
viime vaiheessa koonneet liitteenä olevan koosteen, joka kuvaa lähitulevaisuuden
tavoitetilaa myös nyt käsiteltävinä olevien asiakokonaisuuksien osalta.
42(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Muutoskokonaisuus sijoittuu vahvasti toiminnan lähitulevaisuuden kehitysnäkymiin,
tulevaisuuden visioon muutoksen tavoiteltavasta suunnasta sekä taloudellisten
realiteettien asettamaan raamiin. Sen vuoksi on perusteltua, että lausuntopyynnöissä
pyydetään kannanottoja myös liitteenä olevasta tavoitetilan kuvauksesta.
Liite 6
Ehdotus
1. että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää liitteessä yksilöidystä tavoitetilan kuvauksesta
seurakuntaneuvostojen sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun johtokunnan lausunnot
2. että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää esittelyssä yksilöidystä yhteisten tehtävien
johtosäännön § 9 koskevista muutoksista seurakuntaneuvostojen sekä diakonian ja
yhteiskuntavastuun johtokunnan lausunnot
3. että yhteinen kirkkoneuvosto pyytää seurakuntaneuvostoilta sekä diakonian ja
yhteiskuntavastuun johtokunnalta lausunnot esittelyssä yksilöidyistä muista
kehityssuunnitelmista
4. että lausunnot pyydetään 8.5.2015 mennessä.
Päätös
Esitys lausunnoksi
Kirkkolaissa ja –järjestyksessä sekä seurakuntayhtymän perussäännössä
seurakunnan vastuulle on uskottu kaikki keskeiset seurakuntaelämän
osa-alueet. Tämä näkökulma edellyttää voimassa olevan yhteisten
tehtävien johtosäännön kriittistä tarkastelua ja sen muuttamista.
Tampereen seurakuntien strategian voimassaolo päättyy kuluvan
vuoden lopussa. Sen päivitys on tarpeen kytkeä käsillä olevaan
sovittujen, yhteisten, toimintojen muutosprosessiin. Laadittavassa
strategiassa on syytä tarkastella kaikkea seurakunnan työtä yhtenä
kokonaisuutena, varsinkin, kun talouden tiedossa olevat
sopeutusvaatimukset suorastaan haastavat siihen ja radikaalienkin
ratkaisujen väistämättömään tekemiseen. Koko ajan on pidettävä
mielessä myös Tampereen seurakuntien jo toteutuneen
rakennemuutoksen keskeiset argumentit, joita ovat sujuva, kevyesti
organisoitu ja yksinkertainen hallinnointi, uudenlainen vuorovaikutus ja
osaamisen ketterä jakaminen. Rakennemuutos on tarpeen, ja uudessa
tilanteessa se on myös mahdollista, viedä loppuun myös entisten
yhteisten tehtävien osalta.
Nyt käsillä olevien asioiden päättämisessä avainsanoja päämäärän ja tavoitteen määrittelemiseksi tulee olla yksinkertaisuus, innovatiivisuus
ja edullisuus. Ennen yksityiskohtaisten ratkaisujen tekemistä on välttämätöntä päästä yksimielisyyteen tahto- ja tavoitetilasta. Tavoitetilaksi
seurakuntaneuvoston mielestä tulee päättää, että Perussäännössä ja Yhteisten tehtävien johtosäännössä mainitun Kehityspalveluiden uudenlainen rooli ja tehtävä määritellään huolellisesti. Siitä on syytä alkaa käyttää termiä ’seurakuntien kehityspalvelut’ ja luoda siitä moderni, konsultatiivisesti seurakuntia ja niiden työtä palveleva toimintakokonaisuus,
43(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
joka käsittää kehityspalvelut sekä yhteisen kasvatustyön ja diakonian yhteisesti hoidettavat asiantuntijapalvelut, ja vain ne. Tulevia ratkaisuja
tehtäessä on pidettävä mielessä, että jo toteutetun rakennemuutoksen ja
johtamisjärjestelmän yhteydessä neljään suureen seurakuntaan on jo valittu neljä nuorisotyönjohtajaa (johtavat nuorisotyönohjaajat), neljä varhaiskasvatuksen johtajaa (lapsityönohjaajat) ja neljä diakoniajohtajaa
(johtavat diakoniatyöntekijät).
Messukylän seurakunnan kristilliseen kasvatukseen kohdentuvaa työpanosta on edellisten lisäksi huomattavasti lisätty työntekijöiden toimenkuvia muuttamalla. Tuloksena on puolitoista rippikoulun ja sen jälkeisen
nuorisotyöhön teologia, yksi varhaiskasvatuksen teologi, yksi kouluikäisten työn teologi, yksi perhetyön teologi. Messukylän seurakunnassa tekee työtään yhdeksän nuorisotyönohjaajaa ja 21 lastenohjaajaa. Lisäksi esim. diakoniassa kahden työntekijän työalana on diakoninen perhetyö. Kristillisen kasvatuksen tekemiseen osallistuvat lisäksi kaikki papit ja kanttorit. Päätyönään kristillistä kasvatusta tekee yli puolet Messukylän seurakunnan työntekijöistä. On tärkeää, että seurakuntaneuvosto
pystyy johtamaan ja resursoimaan koko tätä kasvatuksen kokonaisuutta.
Vasta tuon tavoitetilan määrittelyn jälkeen on mahdollista tehdä tarvittavat konkreettiset päätökset ja määritellä, miten ja miksi kehityspalvelut
tai yhteisesti hoidettaviksi sovitut asiantuntijapalvelut resursoidaan.
Tuon resursoinnin yhteydessä on seurakuntaneuvoston mielestä lähdettävä siitä, että avainsanoja ovat keveys ja joustavuus. Jokainen toiminto
ja virka on käytävä läpi ajatuksella ’mitä seurakuntien mielestä on hyödyllistä, järkevää ja kustannustehokasta jättää seurakuntalaisnäkökulman vuoksi hoidettavaksi keskitetysti Seurakuntien kehityspalveluihin tai yhteisesti hoidettaviin asiantuntijapalveluihin’. Esimerkkejä edellä mainitusta on YKN:n esittelyssä mm. yhteinen ilmoittautuminen päiväkerhoihin, lasten kesäleirien markkinointi, rippikouluprosessin käytännön toimet.
Vasta tämän jälkeen voidaan hyväksyä kokonaan uusi Yhteisten tehtävien johtosääntö, joka vastaa päätettyä muutosta ja sen kokonaisuutta. Tarkentavat neuvottelut toimintojen ja virkojen siirroista voidaan tehdä vasta päätetyn johtosäännön perusteella. Päätökset sekä johtosäännön hyväksymisestä että tehtävien ja virkojen siirroista tulee seurakuntaneuvoston mielestä tehdä kuluvan vuoden aikana, mutta ei liian tiukalla aikataululla. YKN:n esittelyssä mainittu isäntäseurakuntamalli on otettava kattavaksi tavoitteeksi, koska se mahdollistaa jatkossakin nykyisin muualla
kuin seurakunnissa tehtävän ’erityistyön’ siirtämisen seurakuntien työnjohtoon, mutta myös ’erityistyön’ tekemisen ja siihen keskittymisen koko Tamperetta hyödyttäen. Kyse on toimenkuvien, vastuiden ja työajan
jakaantumisen määrittelystä. Kuluvana vuonna päätettävän, erikseen sovitun, ’erityistyön’ siirtäminen seurakuntiin mahdollistaa nykyistä paremmin ’erityistyön’ ja seurakuntien työyhteisöjen välisen vuorovaiku-
44(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
tuksen kehittymisen ja paranemisen. Strategian mukainen kolmiportainen johtamis- ja lähiesimiesjärjestelmä pystyy huolehtimaan muutoksen
johtamisesta. Esimerkkejä sellaisista, nykyään yhteisissä työmuodoissa
hoidettavista, mutta seurakuntiin ilman dramaattisia vaikutuksia siirrettäviksi mahdollisista tehtävistä, YKN:n esityksessä mainittujen (esim.
koulutyön pastori ja Tuomiokirkkoseurakuntaan jo siirretty musiikkisihteeri) lisäksi, ovat rippikoulupastori, oppilaitostyöntekijät, nuorisomuusikko, nuorten aikuisten teologi, yhteiskunnallisen työn kaksi diakonia.
Samalla, kun he vastaavat oman erityisalansa hoitamisesta koko kaupunkia hyödyttäen ja Seurakuntien Kehityspalveluiden kanssa tiiviisti toimien, heidän työpanostaan voidaan tarpeen vaatiessa, niukkenevien resurssien ja muun henkilöstön vähentämisen jälkeen suunnata seurakunnan
työnjohdossa toisin silloin, kun varsinaisen erityistehtävän hoitaminen
sen sallii. Seurakuntien työnjohtoon siirrettävän henkilöstön sijoittelussa
tulee seurakuntaneuvoston mielestä noudattaa tasapuolisuutta seurakuntien kesken. Mitä tahansa erityistehtävää voidaan hoitaa tässä kaupungissa mistä seurakunnasta tahansa. Nykyisin yhteisesti hoidettavien tehtävien uudelleen organisointi johtaa väistämättä siihen, että asiantuntijaryhmien valitseminen on riittävä ja modernille työn kehittämiselle oikea ratkaisu.
YKN:n esittelyssä kuvataan tavoiteltava toimintatavan muutos. Siinä
keskeisenä ovat vuorovaikutuksen kehittäminen sekä työ- ja toimintakulttuurien muuttamisen tarve. Näitä tavoitteita seurakuntaneuvosto tukee. Tuohon tavoitteeseen on kuitenkin reaalimaailmassa vaikea päästä,
ainakaan nopeasti, ellei uskalleta muuttaa toimintarakenteita ja tehdä kipeältäkin vaikuttavia päätöksiä. Nopeaan reagointiin kannustaa erityisesti talouden synkkenevät näkymät ja toimintaympäristön nopea muuttuminen. Vain toimintarakenteita muuttamalla voidaan luoda nykyistä innovatiivisempi ja toimintaympäristömme muutokset huomioon ottava,
yhteiseen työpöytätoimintaan perustuva, vuorovaikutteinen seurakuntatyö. Tämän kehittämisessä seurakuntien Kehityspalveluilla on keskeinen
rooli.
Uudenlainen yhteistyö on taloudellisia muutoksia nykyistä paremmin
sietävä ja joustavampi malli. Tavoitteeksi onkin asetettava, että päätettävien rakenteiden tulee turvata kaikki seurakuntatyön perustehtävät talouden kiristyessä. Rakenteiden tulee myös tukea seurakuntien kokonaisvaltaista työn ja resurssien suunnittelua sekä antaa seurakuntaneuvostoille
mahdollisuus vastata seurakuntatyön kokonaisuudesta ja sen tulosvastuusta niukkenevien eurojen maailmassa.
Mistään tehtävästä ratkaisusta ei voida olla varmoja, että se on oikea.
Tuo tosiasia ei kuitenkaan saa estää rohkeiden ja tulevaisuuteen katsovien ratkaisujen, kipeidenkin, tekemistä. Kaikissa tapauksissa yhteisten
tehtävien johtosääntöä ja tehtyjä ratkaisuja on tarkasteltava vuosittain
45(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä, vaikkapa aika-ajoin ulkopuolisiin asiantuntijavoimiin tukeutuen.
Vision tulevaisuudesta täytyy olla selkeä, innostava, mutta samalla myös
haastava. Samasta syystä on uskallettava tehdä ratkaisuja, jotka tukevat
uutta ajattelua ja uudenlaista työn tekemistä.
Tampereen seurakuntien tähän mennessä toteutettu rakennemuutos ja
siitä mm. johtuneet kasvatustyön johtavien viranhaltijoiden valinnat, sekä monien työntekijöiden toimenkuvien muutokset kasvatuspainotteisiksi ovat vahvistaneet ja tehostaneet lapsiin ja perheisiin kohdistuvaa työtä.
Kasvatustyön työnjohdon siirtäminen seurakuntiin osaksi toteuttavaa
työtä pois keskushallinnosta on vaikuttanut samaan suuntaan eli lapsivaikutusten näkökulmasta positiivisesti. Tällaisen kehityksen saattaminen loppuun lausuntoesityksen mukaisesti tukee positiivisella tavalla
seurakuntien kasvatustyön tulevaisuuden kehitystä lapsivaikutusten näkökulmasta.
Tiivistelmä:
Tulevia ratkaisuja tehtäessä
päätetään kevään 2015 kuluessa
- että tavoitteena on rakennemuutoksen mahdollistama ja
toimintaympäristön muutoksesta johtuva välttämätön vuorovaikutuksen
kehittäminen ja työ- ja toimintakulttuurin muutos
- että tulevaisuuden avainsanoja ovat yksinkertaisuus, innovatiivisuus ja
edullisuus
- että edellä mainittuun päästään vain toimintarakenteita muuttamalla.
Tavoitteena on sujuva, kevyesti organisoitu ja yksinkertainen
hallinnointi
- että tulevien rakenteiden tulee tukea seurakuntien kokonaisvaltaista
työn ja resurssien suunnittelua
- että rakenteiden tulee antaa seurakuntaneuvostoille mahdollisuus
vastata seurakuntatyön kokonaisuudesta ja sen tulosvastuusta
- että strategian perusajatus ’toimimme kuin yksi seurakunta’ edellyttää
kaiken seurakunnan toiminnan yhteistä suunnittelua, yhdessä sopimista
ja koordinointia, toiminnan ja toimintojen kehittämistä ja edellä mainitun
edellyttämää yhteistä koulutusta. Tämä tapahtuu yhteisessä
suunnittelupöydässä, jonka toimintatapa ja -käytännöt tulee määritellä
tarkasti
- että edellä mainittu edellyttää kevyesti, mutta riittävästi resursoitua,
seurakuntien yhteistä koordinaatio-, kehitys-, ohjausja
koulutustoimintoa, sekä yhteisesti hoidettaviksi sovittuja
asiantuntijapalveluita
- että ’seurakuntien kehityspalveluista’ luodaan moderni,
konsultatiivisesti seurakuntia ja niiden työtä palveleva
toimintakokonaisuus, joka käsittää kehityspalvelut sekä kasvatustyön ja
diakonian yhteisesti hoidettavat asiantuntijapalvelut
46(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Kesäkuussa 2015
- laaditaan tarkka kuvaus ’seurakuntien kehityspalveluiden’ ja yhteisesti
hoidettaviksi sovittujen asiantuntijapalveluiden tehtävistä
- päätetään, miten edellä mainitut toiminnot organisoidaan ja
resursoidaan
Elokuun 2015 loppuun mennessä
- päätetään sen henkilöstön sijoittumisesta isäntäseurakuntiin, joka ei jää
seurakuntien kehityspalveluihin tai yhteisesti hoidettaviin
asiantuntijapalveluihin
Syys- lokakuussa 2015 (vuoden 2015 loppuun mennessä)
- laaditaan edellä kuvattujen päätösten jälkeen uusi ’yhteisten tehtävien
johtosääntö’, jossa päätetään tarvittavista asiantuntijaryhmistä
Ehdotus
- että seurakuntaneuvosto antaa esittelyssä yksilöidyn lausunnon.
Käsittely
Yleiskeskustelun aikana Janne Tarkkala teki liitteenä olevan
vastaesityksen Messukylän seurakuntaneuvoston lausunnoksi
kasvatuksen, diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovituista
toiminnoista ja niiden hoitamisesta. Raisa Harju-Autti ja Elina Karttunen
kannattivat Janne Tarkkalan esitystä.
Liite 3
Puheenjohtaja totesi, että suoritetaan äänestys esittelijän esityksen ja
Janne Tarkkalan esityksen välillä. Puheenjohtaja antoi seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät ”jaa” ja
Tarkkalan esitystä kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys
hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys.
”Jaa” äänestivät Vuorio Juha, Holopainen Lauri, Häikiö Leevi,
Ilveskoski Matti, Korpinen Tapio, Silfverhuth Leena.
”Ei” äänestivät Harju-Autti Raisa, Hilliaho Arja, Huotari Tarja,
Jehkonen Mervi, Karttunen Elina, Kulkas Matti, Majlund Marjo,
Tarkkala Janne, Tuomela Eerika.
”Tyhjää” äänesti Juva Kaisa.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin yhteensä 16 ääntä, joista ”jaa” ääniä
kuusi ja ”ei” ääniä yhdeksän ja yksi tyhjä. Janne Tarkkalan esitys tuli
hyväksytyksi.
Päätös
Äänin 9-6 Messukylän seurakuntaneuvosto päätti antaa liitteenä olevan
lausunnon.
Liite 3
47(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Muutoksenhaku
Tiedoksi
Yhteinen kirkkoneuvosto
D:MES: 162/045/2015
66 §
Tiia Kirjosen, Anna Paajasen ja Milla Siivosen apuraha-anomus
Messukylän seurakunnan jäsenet Tiia Kirjonen, Anna Paajanen ja Milla
Siivonen ovat toimittaneet seurakuntaneuvostolle lyhytaikaiseen
(3.-7.4.2015) aktiomatkaan liittyvän apuraha-anomuksen. Matka
suuntautui Kreikkaan (Ateenaan) ja se liittyi Tampereen nuorten
aikuisten hengellisen kasvun valmennuskurssiin. Aktiomatkan
järjestäjänä toimi Operaatio Mobilisaatio- niminen järjestö. Aktion
kustannukset olivat n. 400 euroa/henkilö. Anomuksessa ei määritellä
tarkemmin avustussummaa.
Liite 4
Messukylän seurakunta tukee lähetystyötä kirkon virallisten
lähetysjärjestöjen kautta. Operaatio Mobilisaatio ei ole kirkon virallinen
lähetysjärjestö eikä sillä ole Messukylän seurakunnan kanssa
nimikkosopimuksia. Messukylän seurakunnan toimintasuunnitelmassa ja
talousarviomäärärahoissa ei ole varauduttu yksittäisten henkilöiden
avustamiseen.
Ehdotus
Johtava kappalainen ehdottaa
- että Messukylän seurakunta ei myönnä avustusta Tiia Kirjosen, Anna
Paajasen ja Milla Siivosen aktiomatkaan.
Päätös
Muutoksenhaku
D:MES: 161/023/2015
67 §
Nuorisotyönohjaaja Tytti Jauhiaisen virkavapausanomus
48(53)
Seurakuntaneuvosto
Esittely
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Nuorisotyönohjaaja Tytti Jauhiainen anoo nuorisotyönohjaajan virasta
virkavapautta ajalle 17.8.2015-31.12.2016.
Liite 5
Ehdotus
- että seurakuntaneuvosto myöntää Tytti Jauhiaiselle virkavapautta ajalle
17.8.2015-31.12.2016.
Päätös
Muutoksenhaku
68 §
Muutoksenhakuohjaus ja kokouksen päätös
Puheenjohtaja antoi kirkkolain mukaisen muutoksenhakuosoituksen ja
päätti kokouksen klo 21.25.
49(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS
Pöytäkirjan pykälä 47-68
MUUTOKSENHAKUKIELLOT
Kieltojen
perusteet
Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot
Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 §:n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 §:n 1
momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta
päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua.
Pöytäkirjan pykälät: 47, 48, 49, 50, 60, 61, 62, 63, 65, 68
Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto
Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin
ei saa hakea muutosta valittamalla:
Pöytäkirjan pykälät: 51, 52, 53, 55, 56, 57, 58, 59, 64, 66, 67
Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto
Kirkkolain 24 luvun 3 §:n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai
kirkkohallituksen vahvistettavaksi.
Pöytäkirjan pykälät:
Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot
Kirkkolain 24 luvun 14 §:n 2 mom:n,
hallintolainkäyttölain 5 §:n 2 mom:n,
3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 §:n, tai
4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet:
Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot
Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a §:n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista
oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden
1
toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 §:n mukaisen kynnysarvon .
Pöytäkirjan pykälät:
OIKAISUVAATIMUSOHJEET
Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika
Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot:
Tampereen Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvosto
Käyntiosoite: Näsilinnankatu 26, Tampere
Postiosoite: PL 226, 33101 Tampere
Telekopio:
Sähköposti:
Pöytäkirjan pykälät: 51, 52, 53, 55, 56, 57, 58, 59, 64, 66, 67
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan
1
Kansallisen kynnysarvon suuruus on 30.000 € (tavarat –ja palvelut), 100.000 € (terveydenhoito –ja sosiaalipalvelut) ja 150.000 €
(rakennus –ja käyttöoikeusurakat)
50(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen
katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä
oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.
Oikaisuvaatimuksen sisältö
Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi:
- oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi
- tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä
- millaista oikaisua päätökseen vaaditaan
- millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan
HANKINTAOIKAISU
Hankintaoikaisun
tekeminen
Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki 80-83 §).
Toimitusosoite
Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot:
Käyntiosoite:
Postiosoite:
Telekopio:
Sähköposti:
Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai
muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä
tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä,
jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on
saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen
viraston aukioloajan päättymistä.
Hankintaoikaisun
sisältö
Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi:
- oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi
- tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä
- millaista oikaisua päätökseen vaaditaan
- millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan
Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa.
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
ja valitusaika
Kirkollis- ja hallintovalitukset
Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella.
Valitusviranomainen ja yhteystiedot:
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Käyntiosoite:
Postiosoite:
Telekopio:
Puhelin:
Sähköposti:
Raatihuoneenkatu1, Hämeenlinna
Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna
010 36 42269
010 36 42200
[email protected]
Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät:
Valitusaika
30 päivää
Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät:
30 päivää
Kirkollisvalitus alistusasiassa
Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
51(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Valitusviranomainen ja yhteystiedot:
Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät:
Käyntiosoite:
Postiosoite:
Telekopio:
Sähköposti:
30 päivää
Eteläpuisto 2 C, Tampere
Eteläpuisto 2 C, 33200 Tampere
(03) 238 1150
[email protected]
Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät:
30 päivää
PL 210 (Eteläranta8), 00131 Helsinki
Telekopio: 09-1802 350
Sähköposti: [email protected]
Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät:
30 päivää
PL 29 (Meritullinkatu 10), 00023 Valtioneuvosto
Telekopio: 09-135 9335 (kirjaamo)
Sähköposti: [email protected]
Valitus markkinaoikeuteen
Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä,
jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle
sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan
käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.
Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden
käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva
valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa.
Markkinaoikeuden yhteystiedot
Valitusaika
Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuun osoitteeseen:
Postiosoite: PL 118, 00131 HELSINKI
Käyntiosoite: Erottajankatu 1–3, Helsinki
Telekopio: 010 364 3314
Sähköpostiosoite: [email protected]
14 päivää
Muutoksenhakuajan laskeminen
Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen
katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen
osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Valituskirjelmä
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös
tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmään on liitettävä:
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.
52(53)
Seurakuntaneuvosto
PÖYTÄKIRJA 4/2015
Kokous 7.5.2015
Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista
annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden
käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 §:n mukaisen kynnysarvon.
Valitusasiakirjojen
toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat
voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille
valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 §:n
nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 89 euroa ja markkinaoikeudessa 223 euroa,
jollei lain 6 tai 7 §:stä muuta johdu.
Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.
53(53)

7.5.2015 - Tampereen seurakunnat

Transcription

Similar documents

Hirvestys+etusivuTA23.10.2014

12.3.2015 - Tampereen seurakunnat

MES_PK_6_3.9.2015 - Tampereen seurakunnat

Hengästy, Nauti, Voimistu! - Hämeen Naisvoimistelijat ry

1 MERI-PORIN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Meri

Keskipiste nro 4_2014 - Jyväskylän helluntaiseurakunta

2/2015 - Hämeenlinnan seurakunnat

KIRKKONEUVOSTON KOKOUS - Kouvolan seurakuntayhtymä

2.2.2015 - Kirkkonummen suomalainen seurakunta

8.4.2014 - Tampereen LVI-tekninen yhdistys TaLVI ry