Pöytäkirja PDF

Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
13.08.2015
Julkinen
1 (121)
Kokoustiedot
Aika
13.08.2015 torstai klo 13:00 - 13:45
Paikka
Kutvosen juhlahuoneisto, Asemakatu 2, Suonenjoki
Lisätietoja
Saapuvilla olleet jäsenet
Pirjo Lind, puheenjohtaja
Tiia Laitinen, varapuheenjohtaja, poissa asiat 10, 11 ja 13 klo 13:05-13:15
Markus Jukarainen
Tiina Kainulainen
Olli Luhtala
Markku Matilainen
Kari Savolainen
Kirsi Nuutinen, varajäsen, paikalla asiat 10, 11 ja 13 klo 13:04-13:14
Muut saapuvilla olleet
Jukka Pulkkinen
Minna Kukkonen
Lea Pöyhönen, ympäristöjohtaja
Ilkka Korhonen, va. rakennustarkastaja
Erkki Pärjälä, ympäristönsuojelutarkastaja
Hannu Kirjavainen, ympäristöterveyspäällikkö
Mikko Sokura, ympäristötarkastaja
Riitta Lappalainen, ympäristötarkastaja
Pirjo Pääkkönen, viestintäsihteeri
Asiat
kaupunginhallituksen edustaja
Maaningan edustaja
esittelijä
esittelijä
pöytäkirjanpitäjä
65 - 81 §
Allekirjoitukset
Pirjo Lind
puheenjohtaja
Pirjo Pääkkönen
pöytäkirjanpitäjä
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirjan tarkastus
Pöytäkirja
7/2015
13.08.2015
Julkinen
2 (121)
Kuopiossa, (valtuusto-virastotalo, Suokatu 42), 14.8.2015
Tiina Kainulainen
Kari Savolainen
Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä
Kuopiossa, (ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimisto, Suokatu 42),
19.8.2015
Pirjo Pääkkönen
Pöytäkirjanpitäjä
Muutoksenhakukiellot
Kuntalain 91 §:n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä §:ien 65-71 – 80-81 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai
täytäntöönpanoa.
Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset
seuraava valitusosoitus §:ien 72 - 73 osalta
liite
ja seuraava valitusosoitus §:n 74, 76 ja 78 osalta
liite X
ja seuraava valitusosoitus §:n 75, 77, 79 osalta
liite Y
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
13.08.2015
Julkinen
3 (121)
Käsitellyt asiat
Nro
§
Liite/
viite*
Otsikko
Sivu
1
65 §
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5
2
66 §
Pöytäkirjantarkastajat
6
3
67 §
1-2
Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös 7.5.2015 § 49 / 33-6-5 / Kärängänkatu 15 / kolme paritaloa ja kolme talousrakennusta sekä aloittamisoikeus ennen
päätöksen lainvoimaisuutta
7
4
68 §
3-4
Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös 9.4.2015 § 41 / Uhkasakolla tehostetun velvoitteen asettaminen maanpinnan korkeusaseman muuttamiseksi / 812-4 / Raviradantie 11
10
5
69 §
Lausunto Karttulan vesiosuuskunnan jätevesiverkoston toimintaalueen rajauksesta
14
6
70 §
*
Lausunto Pieksänkosken vesiosuuskunnan viemäriverkoston toiminta-alueen rajauksesta
16
7
71 §
*
Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta/Niinimäen Tuulipuisto Oy, tuulivoimapuisto, Niinimäki, Pieksämäki
18
8
72 §
*
Päätös luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta / Sänkimäen Akkakuusi / Nilsiä, Sänkimäki , Leskelä (297-508-8-55) ja Varpumäki
(297-508-11-86)
20
9
73 §
*
Päätös luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta / Sänkimäen kansakoulun koivu / Nilsiä, Sänkimäki, Kansakoulu (297-508-11-3)
22
10
74 §
*
Päätös maa-aineslupahakemuksesta / Savon Kuljetus Oy, Lintikon
maa-ainesalue, Suonenjoki, Jauhomäen kylä, Mikkola II 4-90 (778403-4-90), Väinölä II 4-94 (778-403-4-94) ja Nikunmonttu 4-149
(778-403-4-149)
24
11
75 §
*
Päätös ympäristöluvan muutoshakemuksesta koskien tiloille Ensilä
II 778-403-4-99, Mikkola II 778-403-4-90 myönnettyä ympäristölupaa / Savon Kuljetus Oy, Suonenjoki, Jauhomäen kylä, (tilat Väinölä II 778-403-4-94, Mikkola II 778-403-4-90, Ensilä II 778-
35
12
76 §
*
Päätös maa-aineslupahakemuksesta / Kuljetus Tissari Ay / Käärmelahti, Käkelä 476-405-35-2
55
13
77 §
*
Päätös ympäristöluvan muutoksesta / Savon Voima Oyj, lämpökeskus, Koulukatu 23, Suonenjoki
63
14
78 §
*
Päätös maa-aineslupahakemuksesta / Maaningan Sora Ay / Käärmelahti, Sorala 476-405-8-33
89
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
13.08.2015
Julkinen
4 (121)
15
79 §
*
Päätös ympäristölupahakemuksesta / Destia Oy / Kinnulanlahti,
Soraharju 476-405-31-13 ja Soraneliö 476-405-31-7
96
16
80 §
*
Vuoden 2016 talousarvion valmistelu
113
17
81 §
Tiedonannot ympäristö- ja rakennuslautakunnalle vuonna 2015
114
Hallintovalitus / ympäristö- ja rakennuslautakunta / ympäristö- ja
rakennuslautakunta
118
Muutoksenhaku
72, 73
74, 76, 78 §
75, 77, 79 §
Liite X valitusosoitus maa-aineslain mukaiseen lupapäätökseen /
ympäristö- ja rakennuslautakunta
Liite V valitusosoitus ympäristölupapäätökseen / ympäristö- ja rakennuslautakunta
120
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
5 (121)
65 §
13.08.2015
65 §
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Päätösehdotus
Päätös
Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
6 (121)
66 §
13.08.2015
66 §
Pöytäkirjantarkastajat
Päätösehdotus
Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat lautakunnan jäsenet Tiina
Kainulainen ja Kari Savolainen.
Päätös
Valittiin Tiina Kainulainen ja Kari Savolainen.
Merkitään, että asia 10 (§ 74), asia 11 (§ 75) ja asia 13 (77) käsiteltiin esityslistan käsittelyjärjestyksestä poiketen asian 2 (§ 66) jälkeen.
Merkitään, että varapuheenjohtaja Tiia Laitinen oli estyneenä asian 10, asian
11 ja asian 13 aikana ja poistui käsittelyn aikana kokouksesta. Varajäsen Kirsi
Nuutinen toimi jäsenenä näiden asioiden osalta.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
7 (121)
67 §
13.08.2015
§ 67
Asianro 2418/10.03.00.00/2015
Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös
7.5.2015 § 49 / 33-6-5 / Kärängänkatu 15 / kolme paritaloa ja kolme talousrakennusta sekä
aloittamisoikeus ennen päätöksen lainvoimaisuutta
Va. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen
Alueellinen rakennusvalvonta
Lausuntopyyntö 23.6.2015
Itä-Suomen hallinto-oikeus:
Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta:
1. Antamaan lausuntonsa valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista sekä täytäntöönpanokieltovaatimuksen että pääasian
osalta.
2. Liittämään asiakirjoihin alkuperäisenä tai jäljennöksenä kaikki asiassa
kertyneet asiakirjat, joita ovat ainakin:
• rakennuslupahakemus maankäyttö- ja rakennusasetuksen 49 §:n mukaisine
liitteineen
• selvitys kuulemisesta
• pyydetyt lausunnot.
3. Mikäli rakentamista varten on myönnetty poikkeaminen, tarvitaan myös
poikkeamishakemus liitteineen sekä poikkeamispäätös.
4. Mikäli rakentaminen perustuu voimassa olevaan kaavaan, tarvitaan myös:
• kaavakartta tai ote siitä värillisenä mittakaavatietoineen ja hyväksymismerkintöineen
• kaavamerkinnät ja -määräykset kokonaisuudessaan
• kaavaselostus, josta ilmenevät kaavan tavoitteet ja perustelut
• tieto siitä milloin kaava on vahvistettu (jos rakennuslain aikainen kaava).
5.
Laatimaan luettelon lausunnon liitteenä olevista asiakirjoista, jotta asianosainen saa myöhemmin vastinepyynnön yhteydessä tietoonsa hallintooikeudessa olevan oikeudenkäyntiaineiston.
Tarvittaessa lisätietoja asiasta antaa lähetteen allekirjoittanut henkilö.
Kaikki tämän lähetteen liitteet sekä edellä pyydetyt asiakirjat on palautettava
viimeistään 5.8.2015.
Valitus 14.6.2015
Karoliina ja Mikko Kylävainio
(jaetaan liiteaineistona)
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
8 (121)
67 §
13.08.2015
Tiivistelmä
Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt ympäristö- ja rakennuslautakuntaa
antamaan lausuntonsa Mikko ja Karoliina Kylävainion valituksessa esitetyistä
vaatimuksista ja niiden perusteluista sekä täytäntöönpanokieltovaatimuksen
että pääasian osalta 5.8.2015 mennessä.
Ympäristö- ja rakennuslautakunnan puolesta va. rakennustarkastaja Ilkka
Korhonen ja puheenjohtaja Pirjo Lind ovat antaneet lausunnon 17.7.2015 täytäntöönpanokieltovaatimuksen osalta (liitteenä).
Itä-Suomen hallinto-oikeuden kirjaamosta on saatu jatkoaikaa pääasian osalta 21.8.2015 saakka.
Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen on 10.3.2015 § 52, lupatunnus 141150-R myöntänyt rakennusluvan kolmen paritalon ja kolmen talousrakennuksen rakentamiseen kiinteistölle 297-33-6-5 osoitteeseen Kärängänkatu 15
Kuopio. Naapurikiinteistön 297-33-6-4 omistajat Mikko ja Karoliina Kylävainio sekä rakennuspaikasta kauempana sijaitsevan kiinteistön 297-33-3-7
osaomistaja Tanja Rytkönen tekivät oikaisuvaatimuksen rakennustarkastajan
päätöksestä. Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunta hylkäsi Mikko ja Karoliina Kylävainion oikaisuvaatimuksen sekä jätti tutkimatta Tanja Rytkösen
oikaisuvaatimuksen päätöksellään (7.5.2015 § 49).
Vaikutusten arviointi
-
Esitys
Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa seuraavan lausunnon hallintooikeudelle.
Valittajat Mikko ja Karoliina näkevät, että Ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös perustuu hakijan vastineessa toimittamiin 3D-havainnekuvien ja
luonnosten tulkintaan. Tätä osin voidaan todeta että, rakennuslupapäätöksen
liitteenä on leimalla vahvistetut pääpiirustukset. Luonnosvaiheen suunnitelmat tai siihen liittyvät 3D-suunnitelmat eivät ole rakennuslupapäätöksen tai
ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen perusteena olevia asiakirjoja.
Lisäksi valittajat väittävät ettei myönnetty rakennuslupa noudata alueelle laaditun rakennustapaohjeen keskeisiä kohtia maastoon sijoittelusta eritoten
rannanpuoleisen julkisivun osalta johtaa alueen kiinteistön omistajien eriarvoiseen kohteluun. Tältä osin voidaan todeta että, hyväksytyt suunnitelmat
ovat asemakaavan ja rakentamistapaohjeiden mukaiset. Lisäksi ympäristö- ja
rakennuslauta toistaa lausuntonaan päätöksessään 7.5.2015 § 49 kohdan 1 perustelut asemakaavan mukaisuudesta.
Valittaja katsoo että, rakennuslupapäätöksen tehnyt vs. rakennustarkastaja
Ilkka Korhonen on ollut jäävi toimimaan esittelijänä oikaisuvaatimuksen käsittelyssä. Tältä osin voidaan todeta että, kunnallishallinnossa ei sovelleta ns.
toisen asteen jääviä, joten osallistuminen asian käsittelyyn useissa toimielimissä ei aiheuta esteellisyyttä.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
9 (121)
67 §
13.08.2015
Lisäksi valittaja epäilee vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhosen puolueettomuutta esittelijänä, koska rakennushakkeeseen ryhtyvän valvojana toimii
edeltävä rakennustarkastaja Esa Koponen. Todetaan selvennykseksi että, Koponen on ollut virkavapaalla 1.6.2013 alkaen ja irtisanoutunut virastaan
4.3.2015.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että valitus tulee hylätä perusteettomana edellä mainituin perustein ja toistaa vs. rakennustarkastajan päätöksessä esitetyt perustelut (10.3.2015 § 52) ja lisäksi Ympäristö- ja rakennuslautakunta toistaa aiemmassa päätöksessään (7.5.2015 § 49) esittämänsä asiat.
Lausunnon liitteenä hallinto-oikeudelle lähetetään alkuperäisinä:
- rakennuslupahakemus liitteineen
- rakennuslupapäätös liitteineen
- ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös liitteineen
Liitteet
1
2
2418/2015 Valitus
2418/2015 Lausunto täytäntöönpanokieltovaatimuksesta
Valmistelija
Ilkka Korhonen
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 044 718 5172
Va. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi va. rakennustarkastajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
10 (121)
68 §
13.08.2015
§ 68
Asianro 2924/10.03.00/2012
Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös
9.4.2015 § 41 / Uhkasakolla tehostetun velvoitteen asettaminen maanpinnan korkeusaseman muuttamiseksi / 8-12-4 / Raviradantie 11
Va. Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen
Alueellinen rakennusvalvonta
Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta:
1. Antamaan lausuntonsa kaikista valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja
niiden perusteluista.
2. Liittämään asiakirjoihin alkuperäisenä tai jäljennöksenä kaikki asiassa
kertyneet asiakirjat.
3. Laatiman luettelon lausunnon liitteinä olevista asiakirjoista, jotta asianosainen saa myöhemmin vastinepyynnön yhteydessä tietoonsa
hallinto-oikeudessa olevan oikeudenkäyntiaineiston.
Tarvittaessa lisätietoja asiasta antaa lähetteen allekirjoittanut henkilö.
Kaikki tämän lähetteen liitteet sekä edellä pyydetyt asiakirjat on palautettava
viimeistään 14.08.2015 (jatkoaika puhelimitse HaO kirjaamosta 21.8.2015
saakka)
Valitus 19.5.2015
Risto Väänänen, Taina Jalkala, Tauno Väänänen ja Liisa Väänänen
(jaetaan liiteaineistona)
Välipäätös 1.6.2015
Itä-Suomen hallinto-oikeus
(jaetaan liiteaineistona)
Tiivistelmä
Paritalokiinteistön (297-8-12-3) haltija Tarja Mononen on vaatinut rakennusvalvontaa puuttumaan lukuisiin seinänaapurinsa toimiin, mm. luvattomaan
maanpinnan nostoon, koska ne aiheuttavat hänen omistamansa rakennuksen
seinä- ja sokkelirakenteisiin kosteusvaurioriskin.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta on 9.4.2015 § 41 velvoittanut kiinteistön
297-8-12-4 haltijoita laskemaan pihan maanpintaa ja toteuttamaan pihan
korkeusasemat niin, että kosteusvaurioriski pienenee sekä sopimaan korjausaikataulusta naapurin kanssa.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
11 (121)
68 §
13.08.2015
Naapurit ovat valittaneet lautakunnan päätöksestä.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on antanut asiassa välipäätöksen 1.6.2015, jolla
on hylätty valittajien täytäntöönpanon kieltoa koskeva vaatimus päätöksestä
tarkemmin ilmenevin perustein.
Itä-Suomen hallinto-oikeus pyytää ympäristö- ja rakennuslautakuntaa antamaa lausuntonsa Taina Jalkalan, Liisa Väänäsen, Risto Väänäsen ja Tauno
Väänäsen kaikista valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista.
Vaikutusten arviointi
-
Esitys
Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa seuraavan lausunnon Itä-Suomen
hallinto-oikeudelle:
Lausunto valittajien vaatimuksista
Valittajat vaativat Itä-Suomen hallinto-oikeutta kumoaman rakennuslautakunnan päätöksen kokonaisuudessaan, koska rakennuslupaa on tulkittu korkojen osalta väärin. Valittajan mukaan tontin korkeusasema on oletettu tuleviksi koroiksi.
Rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan alkuperäisessä suunnitelmassa, asemapiirros 1962, on annettu ko. tontille vain yksi ympyröity korkeuslukema ja
lukuisia ympyröimättömiä lukemia. Valittajan mukaan koko piha-alue oli tullut rakentaa tämän ympyröidyn lukeman mukaisesti. On epäloogista, että koko uudisrakennushanke olisi suunniteltu rakennettavaksi vain yhden ympyröidyn korkeusaseman (~ 120,8) perusteella. Ko. korkeusasema on lisäksi varustettu suuntaa antavalla ~ -etuliitteellä.
Valittaja viittaa antamaansa selvitykseen 24.10.2014 ja siihen, että selvityksessä esitettyjä todisteita korkeusasemasta ei ole huomioitu.
Ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksessä ei ole annettu painoarvoa
valittajan esittämille todisteille, koska ne viittaavat vuoden 1962 jälkeen tehtyihin toimenpiteisiin - ei siihen, missä pihan korkeusasema on ollut hankkeen loppukatselmushetkellä 1962.
Valittaja perustelee korkeusasemaa julkisivukuvien 1962 sokkeliviivalla. Numeerista korkeuslukemaa asemapiirustuksessa voidaan pitää julkisivupiirroksen viivaa ratkaisevampana.
Lausunto vaatimusten perusteluista
Asemapiirustuksen osalta korkeusasemasta 120,8 laskeminen 120,0 tasoon
naapurin sokkelissa (naapurin lattiapinnan alapuolelle) on hyvän rakennustavan mukaista. Pihasivujen osalta numeerista korkeuslukemaan asemapiirustuksessa voidaan pitää julkisivupiirroksen viivaa ratkaisevampana. Leikkauksissa esitetty yhtenäinen paksumpi viiva tosiasiassa esittää maan pintaa piirustuksen leikkauskohdassa – ei sokkelin vieressä.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
12 (121)
68 §
13.08.2015
Sokkelin maalauksen perusteella alkuperäisen maanpinnan korkeusaseman
arviointi on arvailua. Sokkeli on saatettu maalata useaan kertaan vuosikymmenien aikana. Alun perin v 1962 se on mahdollisesti jätetty kokonaan maalaamatta.
Raja-aitaa ja sen perustuksia on rakenneltu useaan otteeseen v 1962 jälkeen.
On mahdotonta sanoa, onko näitä toimenpiteitä tehty ennen vai jälkeen maan
nostamisen. Kierreporras on tehty v. 1962 jälkeen, todennäköisesti kierreporras on tehty maanpinnan nostamisen jälkeen. Viitattu rakennuslupapäätös
vuodelta 1988 koskee: ”tilapäinen käyttötarkoituksen muutos asuinhuoneistosta päiväkodiksi yhden vuoden ajaksi ”. Päätös ei koske maanpinnan korkeusaseman muuttamista, joten rakennusvalvonta ei ole sitä katselmuksillaan
myöskään hyväksynyt. Pihojen korkeusasemaa on tulkittava alkuperäisen luvan mukaan, koska pihamaan korkeusasemaan liittyviä muutoksia ei ole
myöhemmissä luvissa hyväksytty.
Valittaja on vedonnut kohtuullisuuteen ja tasapuolisuuteen rakennusvalvonnan toiminnassa. Kysymys on rakennusvalvonnan antamasta kehotuksesta
24.7.2013, josta on annettu uusi asiasisällöltään erilainen kehotus 18.9.2014,
koska asiaa on selvitetty tarkemmin. Todetaan, että kehotus ei ole velvoittava
viranomaisen päätös, vaan tarkoitus on saada asianomainen noudattamaan
lakia ja määräyksiä vapaaehtoisesti neuvoin ja ohjein.
Tasapuolisuuden osalta voidaan todeta että, valvonta-asioissa joudutaan
usein ratkaisemaan asioita, joissa naapuri on tyytymätön tilanteeseen. Kysymyksessä on oikeudellinen harkinta ketä kehotetaan ja ketä velvoitetaan. Lähtökohtaisesti uhalla tehostettu velvoite voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus oikaista puute (UhkasakkoL 7 §). Oikeudellisella mahdollisuudella tarkoitetaan oikeudellista perustetta hallita kiinteistöä ja tosiasiallisella mahdollisuudella puolestaan tarkoitetaan, että velvoitettavalla tulee olla mahdollisuus täyttää velvoite.
Valittajan mielestä kohtuutonta vaatia muutoksia vuosikymmeniä vallitsevaan
tilanteeseen, tosiasiassa kysymys on vain siitä, missä vaiheessa lain tai sen nojalla annettujen säädösten tai määräysten vastaiseen menettelyyn rakennusvalvonnan on puututtava.
Maanpinnan korkeusaseman muutokselle voi edelleen hakea toimenpideluvan. Mikäli muutoksella ei ole vaikutusta naapuriin, voidaan osa naapureista
jättää kuulematta. Naapurin salaojituksen osalta lautakunta on velvoittanut
valittajaa sopimaan työvaiheet naapurin kanssa siten, että tällä on mahdollisuus rakentaa tarvittavat sokkelirakenteet.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että valitus tulee hylätä perusteettomana edellä mainituin perustein ja toistaa aiemmassa päätöksessään esittämänsä perustelut (ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös 9.4.2015 §
41).
Lausunnon liitteenä hallinto-oikeudelle lähetetään ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös asiakirjoineen.
Liitteet
3
4
2924/2012 Välipäätös
2924/2012 Valitus
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
13 (121)
68 §
13.08.2015
Valmistelija
Risto Räty
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 017 18 5184
Va. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi va. rakennustarkastajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
14 (121)
69 §
13.08.2015
§ 69
Asianro 4664/10.03.01.00/2015
Lausunto Karttulan vesiosuuskunnan jätevesiverkoston toiminta-alueen rajauksesta
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Alueellinen ympäristönsuojelu
Kaupunkirakennelautakunta on selvittänyt vesiosuuskunta-asiaa päätöksessään 24.6.2015, § 120.
Karttulan vesiosuuskunta laajentaa jätevesiverkostoaan Hirvijärven alueelle.
Toiminta-alueeksi esitetty alue on osa Karttulan vesiosuuskunnan vuoden
2015 rakentamiskohteita, joita Kuopion kaupunkirakennelautakunta on päättänyt avustaa. Lisäksi alueen viemäröinnin rakentamista avustaa PohjoisSavon ELY-keskus, joka edellyttää, että alueelle vahvistetaan toiminta-alue
ennen rakentamistöiden käynnistämistä. Hirvijärven alueen rakentamistyöt
ajoittuvat vuosille 2015 ja 2016.
Toiminta-alueella on noin 60 kiinteistöä, joista yksi on Kuopion Evankelisluterilaisen seurakunnan leirikeskus. Jätevedet toiminta-alueelta johdetaan Hatunkiven verkoston kautta Kuopion Veden verkostoon ja edelleen Kuopion
Veden Karttulan jätevedenpuhdistamon puhdistettavaksi. Puhtaan veden kulutus alueella on keskimäärin 10 m3 vuorokaudessa, jolloin jätevesiä muodostuu sama tai hieman pienempi määrä. Jäteveden suurin määrä kaikkien alueen kiinteistöjen käyttäessä jätevesijärjestelmää yhtä aikaa on 15 – 20 m3 vuorokaudessa
Esitys
Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa:
Lausunnon valmistelussa on otettu huomioon ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden näkökulma.
Viemäröintihanke on ympäristönkannalta positiivinen, koska se vähentää
ympäristön hajakuormitusta.
Toiminta-aluekarttaan olisi syytä merkitä myös siirtoviemärin paikka ja liittymiskohta. Kartta tulisi piirtää noudattaen kiinteistörajoja, jolloin vältyttäisiin tulkinnoista kiinteistön liittymisvelvollisuudesta myöhemmässä vaiheessa.Ympäristö- ja rakennuslautakunnalla ei ole huomautettavaa esitetystä rajauksesta.
Viiteaineisto
*
4664/2015
Valmistelija
Pirkko Nevalainen
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
puh. 044 748 2398
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
15 (121)
69 §
13.08.2015
Päätösehdotus
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
16 (121)
70 §
13.08.2015
§ 70
Asianro 4717/10.03.01.00/2015
Lausunto Pieksänkosken vesiosuuskunnan viemäriverkoston toiminta-alueen rajauksesta
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Alueellinen ympäristönsuojelu
Kaupunkirakennelautakunta on selvittänyt vesiosuuskunta-asiaa päätöksessään 24.6.2015, § 121.
Pieksänkosken vesiosuuskunta laajentaa toiminta-alueen Pajulahden, Kaaraslahden ja Mustalahden alueelle. Toiminta-alue jaetaan rakentamisen tavoiteaikataulujen mukaan kahdeksi rakentamisalueeksi vuosille 2015 ja 2016.
Kuopion kaupunkirakennelautakunta avustaa Pieksänkosken vesiosuuskuntaa 2015 vuoden rakentamiskohteissa. Pajulahden, Kaaraslahden ja Mustalahden toiminta-alue rakennetaan pääosin vuoden 2015 ja 2016 aikana.
Toiminta-alueen sisäpuolella on yhteensä 114 liittyjää, joista 67 on tämän
vuoden rakentamisalueen sisäpuolella. Suurin yksittäinen liittyjä on Pajulahden koulu, joka toistaiseksi käsittelee jätevedet kiinteistökohtaisesti. Toiminta-alueelta kerättävät jätevedet johdetaan Kuuslahden siirtoviemäriä pitkin
Jynkänniemen jätevedenpuhdistamolle Siilinjärvelle.
Esitys
Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa:
Lausunnon valmistelussa on otettu huomioon ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden näkökulma.
Pieksänkosken vesiosuuskunnan viemäröintihanke on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa osassa vuosina 2015 ja 2016. Viemäröinti hanke on ympäristön kannalta positiivinen, koska se vähentää ympäristön hajakuormitusta.
Hankkeen toteuttamisessa on kuitenkin asukkaiden keskuudessa ilmennyt
epäselvyyksiä. Hankealueella asuvat henkilöt ovat olleet hämmentyneitä saamastaan informaatiosta. Hankkeen kustannukset ja toteutusaikataulu ovat
olleet epäselviä. Toteutus on aloitettu ennen kuin toiminta-aluerajausta on
vahvistettu ja tämä on aiheuttanut epäselvyyttä mahdollisuudesta hakea poikkeusta liittymisvelvollisuudesta.
Toiminta-aluekarttaan olisi syytä merkitä myös Siilinjärven puolella oleva vesiosuuskunnan toiminta-alue ja merkinnät vesi- ja viemärilinjasta. Esim. Pajulammen alueen kiinteistöt on liitetty jo Siilinjärven puolella olevaan viemäriverkkoon.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
17 (121)
70 §
13.08.2015
Toiminta-aluerajauksessa tulisi myös miettiä rajauksen lähipiiriin jäävien
kiinteistöjen liittämistä toiminta-alueeseen, esim. kantatie 75 varressa olevat
kiinteistöt.
Kartta tulisi piirtää noudattaen kiinteistörajoja, jolloin vältyttäisiin tulkinnoista kiinteistön liittymisvelvollisuudesta myöhemmässä rakennusvaiheessa.
Vesiosuuskunnan tulisi esittää selvästi liittymisen aiheuttamat kustannukset
tällä hetkellä ja tilanteessa, jossa verkostoon liitytään myöhemmin.
Viiteaineisto
*
4717/2015 Toiminta-aluekartta
Valmistelija
Pirkko Nevalainen
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 044 748 2398
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
18 (121)
71 §
13.08.2015
§ 71
Asianro 5033/11.01.00/2015
Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta/Niinimäen Tuulipuisto Oy, tuulivoimapuisto, Niinimäki, Pieksämäki
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Alueellinen ympäristönsuojelu
Etelä-Savon ELY-keskus on pyytänyt 13.8.2015 mennessä lausuntoa Niinimäen Tuulipuisto Oy:n YVA-ohjelmasta, joka koskee 25 x 4,5 MW:n tuulivoimapuiston rakentamista Pieksämäen Niinimäen alueelle. Alue sijaitsee noin 1
km:n päässä Suonenjoen kunnan rajasta. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 20.8.2015 saakka. Esityslistan viiteaineistona jaetaan tiivistelmä YVAohjelmasta ja kartta tuulivoimapuiston suunnitellusta sijoituspaikasta. Arviointiohjelma kokonaisuudessaan ja muut YVA-asiakirjat löytyvät internetosivuilta www.ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi
> Ympäristövaikutusten arviointi > YVA-hankkeet
Vaikutusten arviointi
-
Esitys
Lautakunta antaa seuraavan lausunnon Niinimäen Tuulipuisto Oy:n YVAohjelmasta:
Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunta, joka toimii Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena, toteaa, että Niinimäen Tuulipuisto Oy:n
esittämä YVA-ohjelma on valtaosin asianmukainen ja riittävä. Meluvaikutusten osalta lautakunta kuitenkin haluaa korostaa sitä, että meluvaikutukset arvioidaan riittävän monipuolisesti.
YVA-ohjelmassa todetaan, että tuulivoimapuiston meluvaikutukset arvioidaan
ympäristöministeriön vuonna 2014 antamien ohjeiden mukaisesti. Tätä voidaankin pitää hyväksyttävänä lähtökohtana. Tuulivoimaloiden melun arviointiin liittyy tällä kuitenkin paljon ratkaisemattomia erimielisyyksiä ja epävarmuuksia, minkä vuoksi lautakunnan mielestä on tarpeen, että ympäristövaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon myös näitä epävarmuuksia ja ympäristöministeriön ohjeista poikkeavia näkemyksiä melumallinnuksesta.
Tuulivoimapuiston ympäristöön aiheuttamia melutasoja on YVAselostuksessa verrattava paitsi ympäristöministeriön antamiin suunnitteluohjearvoihin ja asumisterveysohjeen mukaisiin ohjearvoihin, myös luonnosvaiheessa olevan tuulivoimamelua koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisiin melutason ohjearvoihin.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
19 (121)
71 §
13.08.2015
Viiteaineisto
*
5033/2015 Tiivistelmä YVA-ohjelmasta ja kartta tuulivoimapuiston
suunnitellusta sijoituspaikasta
Valmistelija
Erkki Pärjälä
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 044 718 2142
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
20 (121)
72 §
13.08.2015
§ 72
Asianro 5274/11.01.04/2015
Päätös luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta / Sänkimäen Akka-kuusi / Nilsiä, Sänkimäki , Leskelä (297-508-8-55) ja Varpumäki (297-508-11-86)
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Alueellinen ympäristönsuojelu
Sakari Leskinen tilan Leskelä R:no 8:55 ja Risto Pitkänen tilan Varpumäki
R:no 11:86 omistajina ovat jättäneet yhteisen hakemuksen tilojen rajalla Nilsiässä Sänkimäen kylässä kasvavan ns. Akka-kuusen rauhoittamiseksi luonnonsuojelulain 23 § mukaisena luonnonmuistomerkkinä.
Asia
Luonnonmuistomerkin rauhoittaminen
Kiinteistöjen omistajat
Sakari Leskinen, Leskelä R:No 8:55
Risto Pitkänen, Varpumäki R:no 11:86
Vireille tulo
22.6.2015
Suojelukohteen tiedot
Kunta:
Kylä:
Tilat:
Kuopio (297)
Sänkimäki (508)
Leskelä 8:55 (297-508-8-55)
Varpumäki 11:86 (297-508-11-86)
Puu kasvaa tilojen rajalla
Lainhuuto: Leskelä 8:55, Sakari Leskinen
Varpumäki 11:86, Risto Pitkänen
Suojelukohteen paikka ilmenee tämän päätöksen liitekartasta.
Kohteen kuvaus ja suojelun tarkoitus
Nilsiän Pohjois-Sänkimäessä kasvoi aikoinaan iso kauas näkyvä Ukko-kuusi.
Luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu puu kaatui rajussa ukkosmyrskyssä. Jo
Ukko-kuusen aikana puhuttiin lähellä kansakoulua kasvavasta ns. Akkakuusesta.
Hiihtolegenda Pauli Pitkänen harjoitteli veljensä ja muiden kylän poikien
kanssa näissä maisemissa. Akka-kuusi onkin Pauli Pitkäsen kotitilan rajakuusi.
Akka-kuusi on monen sänkimäkeläisen koululaisen muistama koulutien maisemapuu.
Lupaviranomaisen toimivalta
Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on palvelualueiden
johtosäännön 7 §:n 6 kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen luonnonsuojelulain 26 §:n mukaisissa päätösasioissa.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
21 (121)
72 §
13.08.2015
Vaikutusten arviointi
-
Esitys
Vanha, maisemassa hyvin erottuva ja kaunismuotoinen ns. Akka-kuusi rauhoitetaan luonnonmuistomerkkinä. Puu juuristoineen on rauhoitettu kaikelta
vahingoittamiselta. Rauhoituspäätös ei kuitenkaan estä puun vierestä kulkevan kärrytien kunnossa pitämistä.
Päätöksen perustelut
Akka-kuusi on vanha, kaunismuotoinen maisemapuu valtakunnallisesti arvokkaalla Pohjois-Sänkimäen - Sänkimäen maisema-alueella. Vanhaan puuhun koululaisten koulutien varrella ja hiihtolegenda Pauli Pitkäsen harjoittelumaisemissa liittyy paljon muistoja ja tarinoita.
Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Sovelletut säännökset
Luonnonsuojelulaki 23, 26 §
Muutoksenhaku
Kuopion kaupunki, palvelualueiden johtosääntö 7 § 6 kohta
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Viiteaineisto
*
5274/2015 Sijaintikartta
Valmistelija
Timo Perätie
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 044 718 2145
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
22 (121)
73 §
13.08.2015
§ 73
Asianro 5721/11.01.04/2015
Päätös luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta / Sänkimäen kansakoulun koivu / Nilsiä,
Sänkimäki, Kansakoulu (297-508-11-3)
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Alueellinen ympäristönsuojelu
Sänkimäen Maa- ja Kotitalousseura ry on tilan 11-3 omistajana jättänyt hakemuksen Sänkimäen vanhan kansakoulun mäellä kasvavan vanhan pihakoivun rauhoittamiseksi luonnonsuojelulain 23 §: mukaisena luonnonmuistomerkkinä.
Asia
Luonnonmuistomerkin rauhoittaminen
Kiinteistön omistaja
Sänkimäen Maa- ja Kotitalousseura ry / pj. Jukka Toivanen
Vireille tulo
10.6.2015
Suojelukohteen tiedot
Kunta:
Kuopio (297)
Kylä:
Sänkimäki (508)
Tila:
Kansakoulu 11:3 (297-508-11-3)
Lainhuuto: Sänkimäen Maa- ja Kotitalousseura ry
Suojelukohteen paikka ilmenee tämän päätöksen liitekartasta.
Kohteen kuvaus ja suojelun tarkoitus
Vanha, yli 100- vuotias koivu kasvaa Sänkimäen lakkautetun kansakoulun pihalla näkyvällä ja keskeisellä paikalla mäenharjalla ja näkyy myös läheiselle
maantielle.
Sänkimäen koulumäki on ollut vuosikymmenien aikana kyläläisten ja koululaisten kokoontumispaikkana. Vanha koivu on aina kuulunut olennaisena
osana tähän maisemaan. Rauhoittamisen tarkoituksena on säilyttää puuvanhus juuristoineen vahingoittumattomana.
Koulumäki koivuineen ja komeine kuusiaitoineen sijaitsee valtakunnallisesti
arvokkaalla Pohjois-Sänkimäen – Sänkimäen maisema-alueella, jossa korostuu perinteinen pohjois- savolainen mäkiasutus. Koulu ympäristöineen on ollut aikoinaan myös hiihdon maailmanmestarin Pauli Pitkäsen ja hänen veljensä opinahjo ja harjoittelupaikka.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
23 (121)
73 §
13.08.2015
Lupaviranomaisen toimivalta
Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on palvelualueiden
johtosäännön 7 §:n 6 kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen luonnonsuojelulain 26 §:n mukaisissa päätösasioissa.
Vaikutusten arviointi
-
Esitys
Sänkimäen entisen kansakoulun vanha pihakoivu rauhoitetaan luonnonmuistomerkkinä. Puu juuristoineen on rauhoitettu kaikelta vahingoittamiselta.
Kuolleiden oksien poistaminen ja koivun vierestä kulkevan pihatien kunnossapitäminen on sallittu.
Päätöksen perustelut
Sänkimäen entisen kansakoulun pihakoivu on kauas näkyvä maisemapuu
valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Koulun mäki on ollut Sänkimäen kyläläisille ja koulunsa mäellä käynneille tärkeä kokoontumispaikka
ja hiihdon maailmanmestari Pauli Pitkäsen harjoittelupaikka.
Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Sovelletut säännökset
Luonnonsuojelulaki 23, 26 §
Kuopion kaupunki, palvelualueiden johtosääntö 7 § 6 kohta
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Viiteaineisto
*
5721/2015 Sijaintikartta
Valmistelija
Timo Perätie
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 044 718 2145
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
24 (121)
74 §
13.08.2015
§ 74
Asianro 572/10.03.00.02/2015
Päätös maa-aineslupahakemuksesta / Savon Kuljetus Oy, Lintikon maa-ainesalue, Suonenjoki, Jauhomäen kylä, Mikkola II 4-90 (778-403-4-90), Väinölä II 4-94 (778-403-4-94) ja
Nikunmonttu 4-149 (778-403-4-149)
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Alueellinen ympäristönsuojelu
Lintikon maa-ainesalue sijaitsee Suonenjoen kaupungin Jauhomäen kylässä tiloilla Ensilä II (778-403-4-99), Mikkola II (778-403-4-90), Väinölä II (778-4034-94) ja Nikunmonttu (778-403-4-149). Savon Kuljetus Oy hakee maa-aineslain
(555/1981) mukaista lupaa soran ja hiekan ottamiseen tiloilla Mikkola II 4-90,
Väinölä II 4-94 ja Nikunmonttu 4-149 sijaitsevalle ottoalueelle sekä kalliokiviaineksen ottamiseen tilan Väinölä II 4-94 kallioalueella. Lupaa haetaan
350 000 k-m3 kokonaisottomäärälle, josta kalliokiviainesta arvioidaan olevan
otettavissa noin 200 000 k-m3. Ottoalueen pinta-ala on 16,7 ha. Lupaa haetaan
kymmeneksi vuodeksi, jolloin arvioitu vuotuinen ottamismäärä on noin 35 000
k-m3. Ottamissyvyys on noin 20 m.
Savon Kuljetus Oy omistaa tilan Nikunmontttu 4-149. Tilojen Ensilä II 4-99,
Mikkola II 4-90 sekä Väinölä II 4-94 omistajien kanssa on Savon Kuljetus Oy
tehnyt maanrakennusaineen ostoa koskevat maa-alueen vuokrasopimukset.
Kyseessä on toiminnassa oleva maa-ainesten ottoalue. Alue sijaitsee noin 3 km
Suonenjoen keskusta luoteeseen. Aiempi maa-aineslupa on myönnetty tilojen
Mikkola II 4-90 ja Väinölä II 4-94 vaiheen I sora- ja hiekka-alueelle 450 000 km3:n kokonaisottomäärälle 29.11.2006 (Suonenjoen ympäristölautakunta
20060004). Ko. maa-aineslupa on ollut voimassa 31.12.2014 saakka. Tilalle
Väinölä II sijoittuvalle kallioalueelle (vaiheistuksen osa-alue 1.1) on maaainesten ottolupa 220 000 k-m3:n kokonaisottomäärälle sekä ympäristölupa
kallion louhinnalle ja murskaukselle myönnetty 12.12.2007 (Suonenjoen ympäristölautakunta 20070004). Tilan Väinölä II maa-aineslupa on voimassa
12.1.2018 ja ympäristölupa 30.1.2018 saakka. Nikunmontun 4-149 alueen maaaineslupa 26 000 k-m3:n ottomäärälle on myönnetty 17.6.2008 (Suonenjoen
ympäristölautakunta 20080005) ja lupa on voimassa 17.7.2018 saakka.
Tilojen Ensilä II 4-99 ja osalle Mikkola II 4-90 aluetta on viimeisin maaaineslupa myönnetty 380 000 k-m3:n kokonaisottomäärälle 30.11.2012 (Suonenjoen ympäristölautakunta 20120003). Lupa on voimassa 31.12.2022 saakka.
Toiminta sijaitsee vedenhankintakäytössä olevalla tärkeällä I luokan pohjavesialueella (nro 0877801 Lintharju). Savon Kuljetus Oy hakee lupaa aloittaa toiminta lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta
ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
Lupa esitetään myönnettäväksi.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
25 (121)
74 §
13.08.2015
Hakija
Savon Kuljetus Oy
Suurahontie 5, 70460 Kuopio, ly-tunnus 0171337-9
Yhteyshenkilö Jarmo Luhtapuro, puhelin 044 7272 635
sähköpostiosoite: jarmo.luhtapuro(at)savonkuljetus.fi
Hakemuksen vireille tulo Lupahakemus on jätetty Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 19.12.2014. Hakija on toimittanut lupahakemukseen 10.2.2015 saapuneen täydennyksen ottamissuunnitelman, kaivannaisjätteen
jätehuoltosuunnitelman sekä pohjaveden tarkkailusuunnitelman osalta. Lisäksi hakija on toimittanut 29.5.2015 saapuneen Lintikon maa-ainesalueen
täydennetyn nykytilakartan.
Hakemuksen sisältö
Savon Kuljetus O y hakee maa-aineslain mukaista lupaa soran ja hiekan
ottamiseen Jauhomäen kylässä tiloilla Mikkola II 4-90, Väinölä II 4-94 ja Nikunmonttu 4-149 sijaitsevalle ottoalueelle sekä kalliokiviaineksen ottamiseen
tilan Väinölä II 4-94 kallioalueelta. Ottamissuunnitelman mukaan suunniteltu alin ottotaso alueella on +122, paitsi tilan Mikkola II - Väinölä II sora- ja
hiekka-alueella + 121 edellisen 31.12.2014 voimassa olleen maa-ainesluvan
vaiheen 1 mukaisesti. Alimman ottotason ja pohjavesipinnan tason väliin jää
suunnitelman mukaan keskimäärin 4 m suojakerros.
Toiminta sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle Lintharjun I luokan
pohjavesialueelle (0877801). Pohjois-Savon maakuntakaavassa Lintikon maaainesalue sijoittuu EO2 681 -merkinnällä osoitetulle maa-ainesten ottoalueelle (EO2 681 Jauhomäki). Maa-ainesalueen luoteispuolella noin 20 m etäisyydellä sijaitsee Lintharjun luonnonsuojelualue (SL 545), joka kuuluu osana laajempaan Lintharju-Kirjosuo, Vakkarsuo –Natura 2000 –alueeseen
(FI0600039). Natura-alueen raja kulkee lähimpänä Lintikon maaainesaluetta alueen kaakkoispuolella noin 7 m etäisyydellä. Maa-ainesalueen
luoteispuolinen alue kuuluu harjujensuojeluohjelma-alueeseen. PohjoisSavon POSKI –projektissa (pohjavesien suojelun ja kiviainestuotannon yhteensovittaminen) sijoittuu Lintikon maa-ainesalue luonnon- ja maisemansuojelun kannalta maakunnallisesti arvokkaalle Lintharju, Kyöpeli-Metla –
harjualueelle. Alue on luokiteltu maa-ainesten ottoon osittain soveltuvaksi.
Lintharjun alueella on vireillä osayleiskaava, jossa ottoalue on merkitty EO2/VR –merkinnällä. Maa-ainesten oton päätyttyä alueella noudatetaan VRalueen (retkeily- ja ulkoilualueen) kaavamääräyksiä. Maa-ainesalueen ympäristö on Suonenjoen lähivirkistysaluetta, alueen ympäri kulkee ulkoilureitti.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
26 (121)
74 §
13.08.2015
Kaatron vedenottamo sijaitsee ottoalueesta noin 2 km kaakkoon. Lähin vesistö
Palolampi sijaitsee ottoalueen luoteispuolella noin 190 metrin etäisyydellä. Savon Kuljetus Oy on mukana pohjavesialueiden (Lintharju, Hukkasenharju ja
Eteläkangas) toiminnallisessa vedenlaadun yhteistarkkailussa, josta vastaa
Ramboll Finland Oy. Suunnitellulla ottoalueella on havaintoputki HP 97/12,
josta tarkkaillaan säännöllisesti pohjavedenpinnankorkeutta sekä pohjavedenlaatua. (Tilan Väinölä II 4-94 kallioalueen havaintoputki 84 on poistunut käytöstä). Myös tilan Ensilä II 4-99 maa-ainesalueella oleva havaintoputki 89/09
on mukana vedenlaadun vuosittaisessa tarkkailussa. Pohjaveden pinnankorkeutta mitataan kaikista Lintharjun alueen havaintoputkista kaksi kertaa vuodessa (kevät, syksy). Ottoalue sijoittuu vedenjakajalle. Pohjaveden korkeushavaintojen mukaan pohjaveden virtaus on alueen kaakkoispuolella koilliseen ja osin
etelä/kaakkoon sekä ottamisalueen luoteispuolella pohjois/luoteeseen ja lounaaseen. Hakija esittää alueelle asennettavaksi kaksi pohjavesiputkea lupaviranomaisen tarkemmin määräämin paikkoihin ja liitettäväksi ne pohjaveden
laadun yhteistarkkailuohjelmaan Savon Kuljetus Oy:n tarkkailuvelvoiteputkiksi.
Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 380 metrin etäisyydellä maa-ainesalueesta
luoteeseen tilalla Metsäntutkimuslaitos (778-403-29-0).
Ottoalueella ottorintaukset luiskataan maisemaan sopiviksi luonnon omia
muotoja mukaillen. Tilan Nikunmonttu 4-149 fillerihiekka-alueella rintaukset
luiskataan noin 1:3 kaltevuuteen. Tilan Väinölä II 4-94 kallio-osa-alueella kalliorintaukset luiskataan noin 1:2 kaltevuuteen ja muotoillaan lopuksi alueelta
saatavilla ylijäämämaamassoilla tai pintamailla siten, että suunniteltu luiskankaltevuus saavutetaan. Tilojen Mikkola II 4-90 sekä Väinölä II 4-94 soraja hiekka-alueella rintaukset luiskataan noin 1:2 – 1:4 kaltevuuteen. Penkereiden ylä- ja alaosat pyöristetään luonnolliseksi. Maastonmuotoilussa pyritään
luonnollisuuteen, joten maisemoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että
avarat, laakeat ja allasmaiset näkymät estetään ja maaston topografista saadaan pienialaisemmin vaihtelevaa. Kasvipeite pyritään saamaan maaainesalueelle mahdollisimman nopeasti. Aluskasvillisuudeksi valitaan alueelle
luonteenomaisia pioneerikasveja. Puuston istutuksessa suositaan mäntyä (istutustiheys noin 2 200 kpl/ha), lisäksi voidaan istuttaa myös lehtipuita (noin
500 kpl/ha), kuten rauduskoivua. Metsittymisen onnistumiseksi käytetään 2vuotiaita paakkutaimia. Huonosti metsittyneitä alueita täydennetään tarvittaessa siemenkylvöin ja täydennysistutuksin.
Työkoneiden työaikaista pysäköintiä varten järjestetään alueelle erillinen
maaperältään suojattu tiivis tukitoimintojen alue.
Alueelle kohdistuvat muut lupahakemukset
Savon Kuljetus Oy:llä on vireillä ympäristöluvan muutoshakemus koskien tilojen Ensilä II 4-99 ja Mikkola II 4-90 ottoalueelle soran murskaukseen
30.11.2012 annettua ympäristölupaa (Suonenjoen ympäristölautakunta
28.11.2012 § 32). Lupaan haetaan liitettäväksi tilan Väinölä II 4-94 suunnitellulla ottoalueella tapahtuva kallion louhinta ja louheen murskaus sekä tilojen
Mikkola II 4-90 ja Väinölä II 4-94 ottoalueella tehtävä karkean soran murskaus.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
27 (121)
74 §
13.08.2015
Asian käsittely
Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 19.2. - 23.3.2015 Kuopiossa valtuustovirastotalon ilmoitustaululla (Suokatu 42) sekä tiedotettu Suonenjoen
kaupungin ilmoitustaululla (Herralantie 6). Kuulutus on julkaistu Paikallislehti Sisä-Savossa 19.2.2015. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjeitse
viereisten kiinteistöjen omistajia.
Muistutus
Hakemuksen johdosta on Antero Siikasmaa kiinteistön 778-403-3-55 Pohjoislintikko omistajana muistuttanut seuraavaa: ” Tiloilla Mikkola 11 778-4034-90, Väinölä II 778-403-4-94, Nikunmonttu 778-403-4-149 eikä Ensilä II
778-403-4-99 ole tieoikeutta tilani Pohjoislintikko 3-55 kautta kulkevaan
metsäautotiehen. Metsätilani on 148,6 m leveä (kaakkoispäästä n. 241 m leveä) ja pituus 384,9 m. Metsäautotien pituus on yli 400 m, joten ylimääräisen
raskaan kuorma-autoliikenteen aiheuttamasta hiekkapölystä, pakokaasuista
ja pienhiukkasista aiheutuu koko havupuustolle, maaperän kasvustolle (osa
Naturaa ja pohjavesialuetta) ja metsänhoitotöille haittaa, samoin alueella olevan kaupungille vuokratun kuntopolun käyttäjille. Lyhemmällä ajomatkalla
tilat voivat ratkaista tieasiansa keskenään olevilla tieoikeuksilla turhaan kierrättämättä maa-ainesliikennettä pitempää reittiä naapuritilojen kautta. Peruskallion louhinta pohjavesialueella on mielestäni arveluttavaa ja Talvivaaralaista touhua.”
Hakijan vastine muistutukseen
Hakija esittää vastineenaan muistutukseen seuraavaa: ” Savon Kuljetus Oy
hakenut 10.4.2015 maanmittauslaitokselta maanmittaustoimitusta koskien
yksityistietoimitusta Lintikon maa-ainesalueelle johtavalle Palolammentielle.
Yksityistietoimituksella haetaan tieoikeutta Savon Kuljetus Oy:n vuokraamille
maa-ainesten ottoalueille tiloille Ensilä II 4-99, Mikkola II 4-90 ja Väinölä II
4-94 sekä Savon Kuljetus Oy:n omistamalle tilalle Nikunmonttu 4-149. Yksityistietoimituksessa asianosaisiksi on ilmoitettu rasitettujen tilojen Kenttämaa 778-403-3-58, Ylätalo 778-403-3-59, Koillislintikko 778-403-3-53, Pohjoislintikko 778-403-3-55 ja Lintikko 778-403-3-56 sekä tontin 778-9-931-3
kiinteistötietojärjestelmästä saatujen omistajatietojen mukaiset tilojen omistajat sekä tilojen Ensilä II 4-99, Mikkola 4-90 ja Väinölä II 4-94 omistajat.
Yksityistietoimituksessa perustettu tieoikeus on kullekin yksityistietoimitushakemuksen mukaiselle tilalle pysyvä ja siitä tehdään merkintä kiinteistörekisteriin. Maa-ainesten ottotoiminta ja ottomäärät määräytyvät kiviaineksen kysynnän mukaan. Kiviainesten kuljetukset eivät ole säännöllisiä
ja jatkuvaa vaan keskittyvät lyhyille ajanjaksoille. Lintikon maa-ainesalueen
toiminnassa kiinnitetään huomiota pölyn torjuntaan esimerkiksi kiviaineksen
kastelulla.”
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ELY-keskukselta (ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue) sekä Suonenjoen Vesi Oy:ltä.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
28 (121)
74 §
13.08.2015
Pohjois-Savon ELY-keskus esittää lausunnossaan seuraavaa: ” Ottoalue
sijaitsee Lintharjun harjujensuojeluohjelman rajauksen vieressä sekä rajoittuu Lintharju-Kirjosuo, Vakkarsuo Natura-alueeseen. Kyseisten tilojen alue
on rajattu maakuntakaavaan EO2 681-alueena suojeluohjelmien ulkopuolelle.
Em. suojeluvaraukset eivät ole esteenä maa-ainesten ottamiselle hakemuksen
mukaiselta alueelta. Natura-alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma,
jossa maa-ainesten oton ja muiden maankäyttömuotojen välisiä suhteita on
tarkasteltu yksityiskohtaisesti. Lintharjun osayleiskaavaehdotuksessa ottoalue
on merkitty EO2/VR merkinnällä maa-ainesten ottoalueeksi, jolloin ottotoiminnan päätyttyä noudatetaan VR- retkeily- ja ulkoilualueen kaavamääräyksiä. Alueelle on myönnetty useita maa-aineslupia, joista nyt voimassa olevat
luvat ovat päättymässä viimeistään vuonna 2022. Myönnettävään lupaan tulee kirjata alueella vielä voimassa olevien lupien osalta korvaako myönnettävä
uusi lupa ne.
Toiminta sijoittuu Lintharjun (0877801) pohjavesialueelle. Maa-ainesten ottaminen pohjavesialueelle edellyttää, että alueella toteutetaan pohjaveden
pinnankorkeuden ja laadun tarkkailua. Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, että maa-ainesalueen laajuuden takia pohjaveden tarkkailua on laajennettava
Savon Kuljetus Oy:n 3.2.2015 esittämällä tavalla. Lisäksi mikäli havaintoputki
89/09 ei sovellu öljyisten näytteiden ottoon, on se korvattava tarkkailuun soveltuvalla uudella havaintoputkella. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata 2 kertaa vuodessa kaikista em. havaintoputkista. Pohjaveden laatunäyte tulee ottaa havaintoputkista vuosittain toiminnan aikana (mikäli toimintaa on
vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua. Vesinäytteistä on määritettävä
vähintään sameus, väri, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus,
CODMn tai TOC, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt.
Toimintaan tarvittavista laitteistoista ja kalustosta mahdollisesti aiheutuvat
vuodot maaperään on estettävä jo ennalta asianmukaisilla suojauksilla ja
muilla varotoimenpiteillä. Pohjois-Savon ELY-keskus korostaa, että nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston pysäköintialue on sijoitettava tukitoiminta-alueelle. Tukitoiminta-alue tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli se sijoitetaan pohjavesialueelle, tulee alueella olla riittävä 4 metrin suojakerros pohjaveteen. Tukitoiminta-alue tulee varustaa vettä heikosti läpäisevällä pinnoitteella tai suojakalvolla. Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, on säiliöiden oltava kaksoisvaipallisia tai ne on sijoitettava niiden tilavuutta vastaavaan katoksella varustettuun suoja-altaaseen. Polttonesteiden jakelulaitteistossa on oltava järjestelmä ylitäytön estämiseksi. Laitteiden ja ajoneuvojen huolto tulee tehdä
pohjavesialueen ulkopuolella. Mikäli huolto joudutaan tekemään pohjavesialueella, on huoltoalueelle varattava imeytysmattoja tai vastaavia alustoja,
joilla voidaan estää vuotojen pääsy maaperään ja pohjaveteen. Toimintaalueelle on tehtävä valmiussuunnitelma vahinkotapausten varalle.
Pohjavesialueella toimittaessa ei luonnollista kasvillisuuden palauttamista
katsota riittäväksi toimenpiteeksi, vaan alueelle on jälkihoitotoimenpiteenä
muodostettava kunnollinen kasvualusta ja puusto palautettava siementämällä
ja istuttamalla. Kasvillisuuskerros on suositeltavaa muodostaa alueelle mahdollisimman nopeasti toiminnan sen salliessa. Kokonaisuudessaan jälkihoitotoimenpiteet tulee aina suorittaa ennen luvan päättymistä. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
29 (121)
74 §
13.08.2015
Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanta on, että toiminta voidaan toteuttaa hakemuksen ja suunnitelman mukaisesti, mikäli edellä mainitut sekä liitteenä
olevat asiat otetaan toiminnassa ja lupamääräyksissä huomioon.”
Lausunnon liitteenä on pohjavedensuojelua koskeva ohjeistus pohjavesialueella toimittaessa (pohjaveden tarkkailuohjelma, pohjaveden suojelutoimenpiteet, jälkihoitotoimenpiteet, kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivin 2006/21/EY huomioiminen maa-ainestenotossa sekä päätös ja sen
lähettäminen ja kirjaaminen sähköiseen NOTTO-tietokantaan). Asiasta tehtävät lupapäätökset asiakirjoineen ja karttoineen pyydetään lähettämään Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä sähköisenä [email protected]. viite Dnro POSELY/1201/2015 että paperiversiona PL 2000, 70101 Kuopio.
Suonenjoen Vesi Oy esittää lausunnossaan seuraavaa: ” Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee Suonenjoen ainoalla käytössä olevalla pohjavesialueella (Lintharju) ja toiminta on näin mahdollinen riskitekijä Suonenjoen veden hankinnalle. Maa-aineksen ottoon ja siihen liittyvään toimintaan onkin
viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota mahdollisten riskien vähentämiseksi. Näitä ovat mm. polttoaineiden säilytyksen varojärjestelmät sekä polttoaineiden tankkauksen erityistoimenpiteet. Pinta- ja pohjavesien suojaukseen
sekä tarkkailuun on kiinnitetty huomiota, mutta mahdollisten vahinkojen varalle olisi ehkä syytä lisätä pohja- ja pintavesien tarkkailupisteitä toimintaalueen ympäristöön siten, että tarkkailu voidaan tehdä aukottomasti kaikkiin
vesien virtaussuuntiin. Lisäksi tarkkailupisteistä tehtävissä tutkimuksissa tulisi ottaa huomioon myös alueella muutoin käytettävien toimien kuten räjäytysten aiheuttamien mahdollisten päästöjen tarkkailu. Suonenjoen Vesi Oy ei
näe mitään erityistä lisättävää lupahakemuksissa esitettyihin suunnitelmiin.”
Hakijan vastine lausuntoihin
Hakija esittää vastineenaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoon seuraavaa: ” Pohjaveden tarkkailusuunnitelman mukaisesti alueelle tullaan asentamaan kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea. Tilalla Ensilä II (778-403-499) sijaitseva, tilojen Ensilä II (778-403-4-99) ja Mikkola II (778-403-4-90)
ottoalueelle sijoittuva, pohjaveden havaintoputki 89/09 kuuluu Lintharjun,
Hukkasenharjun ja Eteläkankaan pohjavesialueiden yhteistarkkailussa Savon
Kuljetus Oy:n tarkkailuvelvoiteputkiin ja soveltuu öljyisten ohjavesinäytteiden
ottoon. Lisäksi pohjavesiputki 89/09 kuuluu Suonenjoen kaupungin pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailuohjelmaan. Edellä mainittu pohjaveden laadun tarkkailuohjelma tarkistetaan syksyllä 2015. Pohjaveden tarkkailusuunnitelmaehdotuksessa pohjaveden tarkkailussa on otettu huomioon räjäytystoiminnasta mahdollisesti aiheutuvien päästövaikutusten tarkkailu.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
30 (121)
74 §
13.08.2015
Lintikon suunnitellulla ottoalueella (tilat Mikkola II (778-403-4-90), Väinölä
II (778-403-4-94) ja Nikunmonttu (778-403-4-149)) on pysyvä koneparkki tilan Väinölä II (778-403-4-94) alueella. Koneparkin maaperä on suojattu suojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Koneparkki on merkitty
pysäköintipaikan P -merkillä. Kuten 16.12.2014 päivätyssä ottamissuunnitelmatekstissä (täydennetty 4.2.2015) on mainittu, murskaus- ja louhintajaksojen yhteydessä alueella käytettävä kevyt polttoöljy varastoidaan edellä mainitun kaltaisella maaperäsuojatulla alueella työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Edellä mainitulla suoja-alueella säilytetään poravaunua louhintajaksojen aikana. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Työkoneiden ja omalla moottorilla varustetun murskaimen tankkauksen aikana tankkauspaikan
maaperän suojaamiseen voidaan käyttää myös tarkoituksenmukaista suojakaukaloa ottamissuunnitelmassa mainitun maaperäsuojauksen sijaan. Lisäksi
hakija toteaa, että alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia huoltoja tai pesuja.
Savon Kuljetus Oy:llä on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka pitää sisällään
ISO 9001 laatujärjestelmän ja ISO 14 001 ympäristöjohtamisjärjestelmän. Savon Kuljetus Oy:llä on toimintaohje onnettomuus- ja hätätilanteita varten.
Toimintaohjeessa on kerrottu toimintaohjeet vaiheittain koskien yleisesti onnettomuus- tai hätätilannetta, tulipalotilannetta ja ympäristövahinkotilannetta (poltto- tai voiteluainevuodot).
Kuten hakemuksen ottamissuunnitelmatekstissä on mainittu, Kaatron ja
Tolmuslammen vedenottamoille vuonna 1995 Lintharjun pohjavesialueen
suojelusuunnitelmassa esitetyille suoja-alueille ei ole haettu vesioikeuden
vahvistusta. Lähin vedenottamo Kaatro sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä Lintikon maa-ainesalueesta kaakkoon. Lintharjun pohjavesialueen
suojelusuunnitelman toimenpideohjelmassa (29.4.2010) toimenpidesuosituksena maa-ainesten otolle on: ”Pohjaveden muodostumisalueella, vedenottamoiden läheisyydessä virtausolot huomioiden suojakerrospaksuuden tulisi
olla 6 metriä. Muualla pohjavesialueella 4 metriä.” Toimenpidesuositus jättää tulkinnanvaraa suojakerrospaksuuden määrittelemiseen. Pohjois-Savon
ELY-keskuksen lausunnon mukaan 4 m suojakerrospaksuus pohjaveteen on
alueella riittävä.
Kaavoituksessa Lintikon maa-ainesalue on varattu maa-ainesten ottotoiminnalle. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 Lintikon maa-ainesalue sijoittuu EO2 681 -merkinnällä osoitetulle maa-ainesten ottoalueelle Jauhomäki.
Lisäksi Lintikon maa-ainesalue sijoittuu Lintharjun osayleiskaavaehdotuksessa EO-2/VR -merkitylle maa-ainesten ottoalueelle.”
Maastokatselmus
Alueella on tehty maastokatselmus 12.5.2015 (Riitta Lappalainen)
Esitys
Savon Kuljetus Oy:lle myönnetään maa-aineslain mukainen lupa soran ja hiekan ottamiseen Suonenjoen kaupungin Jauhomäen kylässä tiloilla Mikkola II
4-90, Väinölä II 4-94 ja Nikunmonttu 4-149 sekä kalliokiviaineksen ottamiseen tilalla Väinölä II 4-94 17.12.2014 päivätyn lupahakemuksen ja 16.12.2015
päivätyn ottamissuunnitelman (ml. 9.2.2015 päivätty täydennys sekä
27.5.2015 päivätty täydennetty nykytilakartta) mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin:
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
31 (121)
74 §
13.08.2015
1. Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmaan rajatulta
16,7 hehtaarin ottamisalueelta. Ottamismäärä on enintään 350 000 k-m3.
2. Alin sallittu kaivutaso on alueella + 122,00 m. Alimman kaivutason ja
ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on aina jätettävä vähintään 4
metrin koskematon maakerros.
3. Ottamisalueelle/sen välittömään läheisyyteen tulee asentaa 2 uutta pohjaveden laadun ja öljypitoisuuden analysointiin soveltuvaa havaintoputkea
vuoden 2015 loppuun mennessä. Havaintoputkien sijainnista alueella
määrätään ennen ottamistoiminnan aloittamista/jatkamista pidettävässä
aloituskokouksessa.
4. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Suonenjoen pohjavesialueiden
toiminnalliseen vedenlaadun tarkkailuun.
Pohjaveden laatua sekä pinnantasoa tulee tarkkailla alueella jo olevasta
havaintoputkesta 97/12 sekä kahdesta alueelle asennettavasta uudesta havaintoputkesta toiminnan aikana vuosittain sekä toiminnan loputtua.
Pohjavedestä tulee analysoida väri, sameus, happi, pH, sähköjohtavuus,
hiilidioksidi, kovuus, CODMn/TOC, kokonaistyppi sekä nitraatti- ja nitriittityppiyhdisteet, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt
ja mineraaliöljyt. Pohjavedenpinnan korkeutta tulee seurata havaintoputkista 2 kertaa vuodessa (kevät, syksy). Tarvittaessa Kuopion alueellinen
ympäristönsuojeluviranomainen voi tehdä tarkkailuun tarpeelliseksi katsomansa muutokset ja lisäykset.
5. Ottamisalue on merkittävä maastoon niin, että alueen rajat ovat nähtävissä koko ottamistoiminnan ajan. Jyrkät ottorintaukset tulee merkitä lippusiimoin ja varoitustauluin.
6. Valvontaa varten on ottamispaikalla oltava korkeuslukeman ilmoittavat
merkit näkyvillä.
Alueella ei saa varastoida eikä säilyttää nestemäisiä poltto- ja voiteluaineita
toimintajaksojen ulkopuolella. Ottamisalueella saa pitää ja käyttää ainoastaan
ottamistoiminnassa kulloinkin tarpeellisia koneita ja laitteita. Laitteiden sekä
kuljetus- ja maansiirtokaluston säilytys on järjestettävä tukitoiminta-alueelle,
joka tulee varustaa tiiviillä, polttoaineita läpäisemättömällä pinnoitteella tai
suojakalvolla niin, ettei öljyä tai muuta ympäristölle haitallista ainetta pääse
maaperään. Koneiden ja laitteiden suunnitelmallinen huoltotoiminta ottamisalueella on kielletty.
7. Toiminnassa on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteitä koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava 5 vuoden välein, ensimmäisen kerran 1.9.2020. Tarkistettu suunnitelma tulee toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.
8. Maisemoinnissa luiskat on muotoiltava ympäristöön sopiviksi. Rinteiden
ylä- ja alaosat tulee pyöristää ja luiskien kaltevuuden tulee olla suunnitelmassa esitetyn mukaiset. Rinteiden kaltevuutta voidaan maiseman elävöittämiseksi vaihdella eri osissa. Kasvillisuuskerros tulee muodostaa alueelle mahdollisimman nopeasti toiminnan sen salliessa. Viimeistelytöiden
jälkeen ottamisalueelle tulee kylvää alueelle luonteenomaisia kasvilajeja
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
32 (121)
74 §
13.08.2015
sekä istuttaa sekapuustolle. Alueen jälkihoito on toteutettava viimeistään
lupakauden loppuun mennessä.
9. Poikkeuksellisista tilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on välittömästi ilmoitettava Pohjois-Savon alueelliselle pelastusviranomaiselle,
Kuopion alueelliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle (ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue). Toiminnanharjoittajan on toimitettava lupaviranomaiselle tiedoksi toiminta-aluetta koskeva vahinkotapausten varalle laadittu valmiussuunnitelma/toimintaohje onnettomuus- ja hätätilanteita
varten.
Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä otetun aineksen määrä ja laatu ensisijaisesti sähköisesti maaainestenoton ilmoituslomakkeella (YM012), jonka täyttö- ja lähettämisohjeet
löytyvät internet-osoitteesta: www.yrityssuomi.fi ja kirjaamalla hakukenttään
YM012. Mikäli ottoilmoituslomakkeen sähköinen täyttäminen ei ole luvan hakijalle mahdollista, tulee täytetty ottoilmoituslomake toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.
10. Mikäli luvan saaja siirtää oikeuden maa-ainesten ottamiseen toiselle, vastaa luvan saaja edelleen lupamääräysten noudattamisesta, ellei lupaviranomainen eri hakemuksesta vapauta häntä vastuusta.
11. Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on luvan saajan toimitettava
ennen toiminnan jatkamista 53 600 euron suuruinen vakuus. Vakuuden
on oltava voimassa vähintään 30.4.2026 saakka. Vakuus palautetaan, kun
alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on todettu
valvovan viranomaisen loppukatselmuksessa.
Hakijalle myönnetään lupa maa-ainesten ottamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta.
Vuotuisena valvontamaksuna peritään vahvistetun taksan mukaisesti toistaiseksi 1 580 euroa.
Ottamissuunnitelman tarkastamisesta peritään vahvistetun taksan mukaisesti
3 700 euroa. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset (Paikallislehti
Sisä-Savo 19.2.2015) 655,34 euroa.
Kumottavat maa-ainesluvat
Tämä päätös kumoaa seuraavat Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunnan aiemmin antamat maa-ainesluvat: Väinölä II 778-403-4-94 päätös annettu 14.12.2007 (ympäristölautakunta 12.12.2007 § 61) sekä Nikunmonttu 778403-4-149 päätös annettu 19.6.2008 (ympäristölautakunta 17.6.2008 § 31).
Päätöksen voimassaolo
Lupa on voimassa 30.9.2025 saakka.
Perustelut
Kyseessä on vanha maa-ainestenottoalue, jonka ottoa ei ole saatu loppuun
edellisen lupakauden aikana. Lupamenettelyssä on valvonnan kannalta yhdistetty Lintikon maa-ainesalueen eri maa-aineslupa-alueet siten, että jatkossa
alueella on voimassa kaksi maa-aineslupaa aiemman neljän erillisen luvan sijaan.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
33 (121)
74 §
13.08.2015
Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, huomattavia tai
laajalle ulottuvia muutoksia luonnon olosuhteissa eikä lupamääräysten tavalla
toteutettuna vaaranna pohjaveden laatua tai riittoisuutta alueella. Laajalle
maa-ainesten ottoalueelle on alimmaksi sallituksi ottotasoksi määrätty ottamistoiminnan jatkuessa yhtenäisesti +122, jotta alueella voidaan varmistua
vähintään 4 metrin suojakerroksesta ylimpään havaittuun pohjavesipintaan.
Kyseessä on ainoa Suonenjoen kaupungin vedenhankintakäytössä oleva pohjavesialue.
Ympäristövaikutukset ovat ottamistoiminnasta johtuvia. Toiminnan päätyttyä
alue sulautuu ympäröivään maastoon.
Pysyvä rasitetieoikeus maa-ainesottoalueen tilojen Mikkola II 4-90, Väinölä II
4-94, Nikunmonttu 4-149 sekä Ensilä II 4-99 osalta muistuttajan tilan Pohjoislintikko 3-55 läpi kulkevaan metsäautotiehen (Palolammentie) tullaan ratkaisemaan yksityistietoimituksessa. Asiaa ei ratkaista maa-aineslain perusteella.
Töiden aloittamislupa ennen päätöksen lainvoimaisuutta voidaan myöntää,
koska kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen.
Sovelletut oikeus- ja viranomaisohjeet
Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-13a, 19-21, 23 ja 23a §
Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4 ja 6-9 §
Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)
Kuopion kaupunki, maa- aineslupia ja maisematyölupia koskeva taksa
(Ympäristö- ja rakennuslautakunta 14.11.2013 § 121)
Toimivalta
Palvelualueiden johtosääntö 2 luku, 7 § kohta 9.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Vaikutusten arviointi
-
Viiteaineisto
*
571/2015 ja 572/2015 Sijaintikartta
Valmistelija
Riitta Lappalainen
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 040 542 0240
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
34 (121)
74 §
13.08.2015
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.
Merkitään, että jäsen Tiia Laitisen estyneenä ollessa varajäsenenä toimi Kirsi
Nuutinen tämän asian käsittelyn aikana.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
35 (121)
75 §
13.08.2015
§ 75
Asianro 571/11.01.00/2015
Päätös ympäristöluvan muutoshakemuksesta koskien tiloille Ensilä II 778-403-4-99, Mikkola II 778-403-4-90 myönnettyä ympäristölupaa / Savon Kuljetus Oy, Suonenjoki, Jauhomäen kylä, (tilat Väinölä II 778-403-4-94, Mikkola II 778-403-4-90, Ensilä II 778Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut
Savon Kuljetus Oy hakee ympäristöluvan muutosta tilojen Ensilä II
4-99 ja Mikkola II 4-90 ottoalueelle soran murskaukseen 30.11.2012 annettuun ympäristölupaan (Suonenjoen ympäristölautakunta 28.11.2012 § 32).
Lupaan haetaan liitettäväksi tilalla Väinölä II 4-94 suunnitellulla ottoalueella
tapahtuva kallionlouhinta ja louheen murskaus siirrettävällä murskauslaitteistolla sekä tilojen Mikkola II 4-90 ja Väinölä II 4-94 alueella tehtävä karkean soran murskaus Suonenjoen kaupungin Jauhomäen kylässä (Lintikon
maa-ainesalue).
Kyseessä on toiminnassa oleva maa-ainesalue. Väinölä II tilalla vaiheen 1.1.
kallioalueelle 14.12.2007 annettu ympäristölupa (Suonenjoen ympäristölautakunta 12.12.2007 § 62) kallion louhinnalle ja murskaukselle on voimassa
31.1.2018 saakka. Tilojen Mikkola II ja Väinölä II alueelle annettu ympäristölupa soran murskaustoimintaan on päättynyt 31.12.2014. Toiminta sijaitsee
vedenhankintakäytössä olevalla tärkeällä I luokan pohjavesialueella (nro
0877801 Lintharju), noin 3 kilometrin etäisyydellä Suonenjoen keskustasta
luoteeseen.
Savon Kuljetus Oy hakee lupaa aloittaa toiminta lupamääräyksiä noudattaen
ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
Lupa esitetään myönnettäväksi.
Asia
Päätös ympäristölupahakemuksesta
Hakija
Savon Kuljetus Oy
Suurahontie 5, 70460 Kuopio, ly-tunnus 0171337-9
Yhteyshenkilö Jarmo Luhtapuro, puhelin 044 7272 635
sähköpostiosoite: jarmo.luhtapuro(at)savonkuljetus.fi
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
36 (121)
75 §
13.08.2015
Lupahakemuksen vireille tulo
Hakemus on jätetty Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle
19.12.2014. Hakija on toimittanut lupahakemukseen 10.2.2015 saapuneen
täydennyksen ottamissuunnitelman, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman sekä pohjaveden tarkkailusuunnitelman osalta. Lisäksi hakija on toimittanut 29.5.2015 saapuneen Lintikon maa-ainesalueen täydennetyn nykytilakartan. Hakija on tarkentanut lupahakemusta 29.7.2015 saapuneella sähköpostilla Väinölä II 4-94 kallionottoaluetta lähimmän asuinkiinteistön etäisyyden osalta. Hakija on toimittanut ELY-keskuksen lausuntoon antamaansa
vastineeseen täydennyksen 3.8.2015 saapuneella sähköpostilla.
Lupahakemus
Savon Kuljetus Oy hakee ympäristöluvan muutosta tilojen Ensilä II 4-99 ja
Mikkola II 4-90 ottoalueelle soran murskaukseen 30.11.2012 annettuun ympäristölupaan. Ympäristölupaan haetaan liitettäväksi tilalla Väinölä II 4-94
suunnitellulla ottoalueella tapahtuva kallionlouhinta ja louheen murskaus
siirrettävällä murskauslaitteistolla sekä tilojen Mikkola II 4-90 ja Väinölä II 494 alueella tehtävä karkean soran murskaus Suonenjoen kaupungin Jauhomäen kylässä (Lintikon maa-ainesalue). Hakija hallitsee alueita vuokrasopimusten nojalla.
Hakija hakee lupaa aloittaa toiminta lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta
Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen
lupaviranomainen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014)
2 §:n 1 momentin 6 a) ja b) kohdan perusteella.
Toimintaa koskevat muut luvat ja sopimukset
Tilojen Ensilä II 4-99 sekä Mikkola II 4-90 ottamissuunnitelman mukaisella
alueella on 31.12.2022 saakka voimassa oleva maa-ainesten ottolupa (Suonenjoen ympäristölautakunta 28.11.2012 § 30) sekä ympäristölupa soran murskaukseen (Suonenjoen ympäristölautakunta 28.11.2012 § 32).
Savon Kuljetus Oy on samassa yhteydessä hakenut Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalta maa-aineslain mukaista ottolupaa tilojen Mikkola II 4-90, Väinölä II 4-94 sekä Nikunmonttu 4-149 alueelle.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
37 (121)
75 §
13.08.2015
Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö sekä ympäristövaikutuksille herkät kohteet
Toiminta sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle Lintharjun I luokan
pohjavesialueelle (0877801). Pohjois-Savon maakuntakaavassa Lintikon maaainesalue sijoittuu EO2 681 -merkinnällä osoitetulle maa-ainesten ottoalueelle (EO2 681 Jauhomäki). Maa-ainesalueen luoteispuolella, noin 20 m etäisyydellä sijaitsee Lintharjun luonnonsuojelualue (SL 545), joka kuuluu osana laajempaan Lintharju-Kirjosuo, Vakkarsuo –Natura 2000 –alueeseen
(FI0600039). Lintharjun alueella on vireillä osayleiskaava, jossa ottoalue on
merkitty EO-2/VR –merkinnällä. Maa-ainesten oton päätyttyä alueella noudatetaan VR-alueen (retkeily- ja ulkoilualueen) kaavamääräyksiä. Maaainesalueen ympäri kulkee ulkoilureitti, joka kuuluu Suonenjoen kaupungin
lähivirkistysalueeseen. Tilan Ensilä II 4-99 länsiosa on vanhaa, reunaltaan
maisemoitua maa-ainestenottoaluetta. Lintikon maa-ainesalueen luoteispuolinen alue kuuluu harjujensuojeluohjelma-alueeseen.
Lähinnä Ensilä-Lintikon maa-ainesaluetta on Kaatron vedenottamo noin 2
km kaakkoon, Tolmuslammen vedenottamo noin 4 km ja Saunataipaleen vedenottamo noin 6 km luoteeseen. Lähin vesistö Palolampi sijaitsee ottoalueen
luoteispuolella noin 190 metrin etäisyydellä. Savon Kuljetus Oy on mukana
vuonna 2011 käynnistyneessä pohjavesialueiden (Lintharju, Hukkasenharju ja
Eteläkangas) toiminnallisessa vedenlaadun yhteistarkkailussa, josta vastaa
Ramboll Finland Oy. Ensilä II–Mikkola II ottoalueella on tarkkailussa mukana havaintoputki HP 89/09 sekä viereisellä Lintikon maa-ainesalueella havaintoputki HP 97/12. Putkista tarkkaillaan säännöllisesti pohjavedenpinnankorkeutta sekä pohjavedenlaatua. Lisäksi hakija esittää Lintikon maaainesalueelle/sen läheisyyteen asennettavaksi kaksi uutta havaintoputkea vedenlaadun ja pinnankorkeuden seurantaa varten. Pohjaveden pinnankorkeutta mitataan kaikista Lintharjun alueen havaintoputkista kaksi kertaa vuodessa
(kevät, syksy).
Lähin asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 470 metrin etäisyydellä
louhinta-alueesta (tila Väinölä II 4-94) itään tilalla Kenttämaa 778-403-4-82.
Hakija on tarkentanut lupahakemusta 29.7.2015 saapuneella sähköpostilla
kallioaluetta lähimmän asuinkiinteistön etäisyyden osalta. Tilojen Mikkola II
4-90 sekä Ensilä II 4-99 toiminta-alueelta etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 550-700 m.
Toiminnan kuvaus
Tilan Väinölä II 4-94 maa-ainesluvan mukaisella alueella suoritetaan kallion
louhintaa (poraus, räjäytys ja ylisuurten lohkareiden rikotus) ja murskausta
arviolta yhden kuukauden ajan vuosittain. Louhinta-aika voi vaihdella ollen
noin 1-2 kertaa vuodessa, noin 2 viikkoa kerrallaan. Kalliokiviainesta arvioidaan alueelta olevan otettavissa noin 200 000 k-m3. Louhintajakson aikana
louhitaan enintään noin 50 000 t kiinteää kalliota useammalla räjäytyksellä.
Louhintaurakoitsija laatii alueelle louhintasuunnitelman. Räjäytyksessä käytetään yleisesti käytössä olevia NG- ja emulsioräjähdysaineita (esim. Kemix –putkipanokset, Kemiitti). Räjäytysainetta käytetään
noin 400-600 g/m3 kiveä (150-220 g/t), jolloin räjähdysaineiden keskimääräinen kulutus toimintajakson aikana vaihtelee 4,5 -11,0 t. Mikäli alueella käytetään Kemix- tai Kemiitti-räjäytysaineita, vapautuu räjäytyksissä pieniä määriä typen oksideja ja hiilimonoksidia. Kemix- ja Kemiitti –räjähdysaineet sisältävät ammoniumnitraattia sekä öljyä. Mikäli maastoon jää räjähtämätöntä
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
38 (121)
75 §
13.08.2015
räjäytysainetta, se liukenee vähitellen veteen. Räjäytyksissä syntyvät nitraattija öljypäästöt luontoon ovat erittäin harvinaisia. Räjähdysaineet tuodaan paikalle vasta panostuksen alkaessa (Kemiitti-emulsioräjähteet pumpataan autosta panostusreikiin).
Kokonaisottomäärästä 350 000 k-m3 on arviolta noin 150 000 k-m3 hiekkaa
ja soraa, joka hyödynnetään jalostamattomana tai jalostettuna.
Kalliokivilouheen lisäksi Lintikon maa-ainesalueella (tilat Väinölä II 4-94,
Mikkola II 4-90 sekä Ensilä II 4-99) tullaan murskaamaan karkeata soraa tarvittaessa. Murskausta tehdään 1-2 kertaa vuodessa. Murskausjakson kesto on
noin 4 viikkoa. Kalliomursketta tuotetaan vuosittain noin 50 000 t (max).
Murskain voi olla 2-3 vaiheinen tela-alustainen Lokotrack-tyyppinen esimurskaimesta ja jälkimurskaimesta koostuva murskauslaitos. Esimurskaimelle syöttö tehdään joko kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Esimurskaimena
käytettävä telamurskain mahdollistaa murskaimen liikkumisen ottorintauksen mukana. Mikäli telamurskauslaitteistoa ei ole saatavissa, käytetään perinteistä siirrettävää murskauslaitosta. Lokotrack-typpinen esimurskain on varustettu omalla moottorilla. Esimurskain tankataan (polttoainemäärä 300 l)
tuomalla siirrettävä kaksoisvaippasäiliö tai ajamalla säiliöauto murskan viereen. Tankkauspaikan maaperä suojataan öljynsuojamuovilla pohjustetulla ja
hiekalla päällystetyllä rakenteella tai imeytysmatolla. Jälkimurskain on yleensä aggregaattikäyttöinen, joten maa-ainesalueelle sijoitetaan myös aggregaattivaunu. Myös aggregaatin 2-vaippasäiliö tankataan suoraan säiliöautosta.
Tankkaus tapahtuu maaperältään suojatulla alueella. Aggregaatin ja polttoainesäiliön välinen putkisto on varustettu sulkuventtiilillä.
Seulontaa tehdään moottoroidulla seulontavaunulla, jolla voidaan seuloa karkeaa soraa noin 500 t/vrk. Seulavaunun tankkaus tapahtuu paikallaan; polttoainemäärä (noin 100 l) tuodaan seulavaunun viereen ja pumpataan käsipumpulla.
Toiminta-ajoiksi on hakemuksessa ilmoitettu seuraavaa: kallion poraus
ma-pe klo 6-22, kallion räjäytykset ma-pe klo 8-16, louheen rikotus ma-pe klo
8-18, louheen ja karkean soran murskaus klo 6-22 ja lauantaisin klo 7-18 sekä
valmiiden murskeiden lastaus- ja kuljetus ma-pe klo 6-22 ja lauantaisin klo
7-18.
Louhinnassa ja murskauksessa sekä seulavaunussa käytettävä kevyt polttoöljy
varastoidaan siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (a’ 3000 l),
jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Säiliöt varastoidaan maaperältään suojatulla (öljynsuojamuovi ja hienojakoinen maa-aines) alueella (suoja-alue).
Työkoneiden voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa (esim. aggregaattivaunun varastotila) suoja-alueella.
Toiminnan ympäristövaikutukset sekä ympäristöhaittojen vähentäminen
Vaikutukset luonnonoloihin sekä yleiseen viihtyisyyteen
Toiminta jatkuu pääosin edellisten lupien mukaisten ottoaluerajausten mukaisesti. Toiminnan jatkumisella ei katsota olevan nykyistä suurempaa vaikutusta Lintharjun luonnonsuojelualueeseen, harjujensuojeluohjelma- alueeseen tai Natura-alueeseen. Toiminnan vaikutuksesta alueen viihtyisyyden ei
katsota merkittävästi heikentyvän nykytilanteeseen verrattuna, koska alueella
on harjoitettu maa-ainesten ottoa jo useiden vuosien/vuosikymmenten ajan.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
39 (121)
75 §
13.08.2015
Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään
Murskauksessa käytetään kevyttä polttoöljyä keskimäärin 15,5 t (max 25 t). Polttoöljyä varastoidaan murskaustoiminnan aikana enintään 6 000 l kerrallaan siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimellä. Öljyt ja voiteluaineet varastoidaan lukittavassa kontissa. Poltto- ja voiteluaineiden varastointi sekä käsittely (tankkaus ja säiliötäyttö) tehdään aina maaperältään suojatulla alueella. Myös työkoneiden työaikaista pysäköintiä varten
järjestetään alueelle erillinen maaperältään suojattu tiivis tukitoimintojen alue
(suoja-alue).
Savon Kuljetus Oy on mukana pohjavesialueiden toiminnallisessa vedenlaadun yhteistarkkailussa, toistaiseksi havaintoputket HP 89/09 ja 97/12, aiemmin myös HP 84 kallioalueella). Toiminta-alue on pohjavedenpinnan korkeuden seurannassa kaksi kertaa vuodessa (touko/lokakuu). Havaintoputkista
mitatut pohjaveden pinnankorkeudet ovat vaihdelleet + 117,98 m- + 116,97 m
(syksy 2012/kevät 2015). Toiminta-alueen pohjavedet ovat happamia - lähes
neutraaleja, pehmeitä ja hiilidioksidipitoisuus lievästi kohonnut. Suolojen pitoisuudet olivat pieniä eikä öljyhiilivetyjä ole todettu.
Päästöt ilmaan
Pölyä syntyy kallionporauksessa, räjäytyksissä, kalliolouheen ja karkean soran
murskauksessa, seulonnassa sekä lastauksessa. Myös maa-ainesalueella tapahtuva työmaa- ja kuljetusliikenne aiheuttaa pölypäästöjä. Kallionporauksessa syntyvä porauspöly (ns. poraussoija) kerätään talteen pölynkeräyslaitteistolla, jonka
suodattimet pyritään tyhjentämään muualle kuin suoraan räjäytyspaikoille. Pölyn leviämistä voidaan vähentää toiminta-alueella mm. murskauslaitoksen, seulavaunun ja varastokasojen sijoittelulla sekä kastelulla. Pölypäästöjä voidaan vähentää pienentämällä murskatun kiviaineksen putoamiskorkeutta sekä pakkaskauden ulkopuolella tapahtuvalla kastelulla. Murskainlaitteistojen pölyntorjuntamenetelmiä ovat kotelointi, pölynsidonta, pölysieppaus ja pölynkeräys.
Melu ja tärinä
Melua aiheuttavat kallion poraus, räjäytykset, louheen rikotus sekä kalliokiviaineksen ja karkean soran murskaus, seulonta ja lastaus. Myös maaainesalueen liikenne aiheuttaa melua, mutta vähäisemmässä määrin kuin
edellä mainitut toiminnat. Melun syntyä ja leviämistä ympäristöön voidaan
estää laitteiston kunnossapidolla ja huollolla. Esimurskaimen syötin ja pääseula ovat uusimmissa murskainmalleissa kumitettuja, mikä vähentää murskaimesta lähtevää melua. Murskaamisessa pyritään käyttämään parasta ja uusinta mahdollista tekniikkaa. Jo syntyneen melun etenemistä voidaan vähentää murskaimen ja valmistuotteiden varastokasojen sijoittelulla.
Liikennöinti tapahtuu Iisvedentieltä Raviradan- tai Lentokentänkadun kautta,
josta alueelle johtaa Palolammen yksityistie ja edelleen työmaatie. Liikennöinti tapahtuu arkisin ma-pe klo 6-22 ja lauantaisin klo 7-18 välisenä aikana.
Vuosittain alueelle liikennöi noin 30 raskasajoneuvoa/vrk. Kuljetukset eivät
ole säännöllisiä, vaan keskittyvät lyhyille ajanjaksoille, jolloin alueelta kuljetetaan kiviainesta pois suurempia määriä.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
40 (121)
75 §
13.08.2015
Tärinää aiheuttaa suunnitellulla kalliokiven ottoalueella (tila Väinölä II 4-9)
tehtävät kallion räjäytykset. Kallion räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön havaittavasti. Laajimmalle alueelle tärinä leviää pehmeissä maalajeissa (esim. savi). Tärinän mittaamisessa sekä ihmisten kokemana että rakenteiden vaurioitumiskriteereiden kannalta käytetään
heilahdusnopeutta (v), jonka yksikkö on mm/s. Kallioalueen lähikiinteistöille
voidaan laskea suuntaa-antavia heilahdusnopeuden pystykomponentin huippuarvoja. Noin 470 metrin etäisyydellä Lintikon kallioalueesta sijaitsevalle
rakennukselle (kiinteistö Kenttämaa 778-403-4-82) sallittu heilahdusnopeus
on 5,3 mm/s. Lintikon maa-ainesalueen louhintatyöt suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että sallittua heilahdusnopeuden arvoa ei ylitetä.
Jätteet ja jätevedet
Maa-ainesalueella jätteitä voi muodostua murskauksen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden yllättävissä
pienissä korjauksissa. Alueelle ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja. Mahdolliset öljynvaihdot sekä korjaus- ja huoltotoimenpiteet suoritetaan läheisillä huoltamoilla ja korjaamoilla. Kaikki alueella
mahdollisesti syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan alueelta murskausurakoitsijan varikolle ja sieltä
asianmukaiseen käsittelyyn. Jäteöljyt varastoidaan 0,5 m3:n säiliössä lukittavassa kontissa tai tilassa. Mahdollisesti pienissä yllättävissä huoltotöissä syntyvät muut vaaralliset jätteet (mm. akut, öljynsuodattimet, likaantuneet trasselit) varastoidaan lukittavassa kontissa. Kaikki vaaralliset jätteet toimitetaan
Ekokem Oy:n toimipisteeseen. Mahdollisesti toiminnan aikana likaantunut
hienojakoinen maa-aines vallimaiselta suoja-alueelta toimitetaan Jätekukko
Oy:n jätekeskuksen öljyvahinkomaiden kentälle käsiteltäväksi. Toiminnassa
muodostuvat jätteet ja niiden käsittely selvitetään kulloinkin työtä suorittavalta urakoitsijalta toiminnan alkutarkastuksen yhteydessä. Syntyneistä jätteistä
pidetään kirjaa. Mikäli alueelle sijoitetaan kemiallinen käymälä, sen saniteettijätevedet tyhjennetään säiliöautolla ja toimitetaan Suonenjoen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
Alueelle on laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Alueella muodostuu kaivannaisjätteiksi luokiteltavia jätteitä pintamaista, kannoista ja hakkuutähteistä sekä savi- ja silttimaa-aineksesta. Pintamaita (noin 30 000 k-m3
käytetään alueen maisemoinnissa ja silttisiä ylijäämämaita (noin 50 000 km3) alueen muotoilussa. Kannot ja hakkuutähteet (noin 1 000 k-m3) hyödynnetään mahdollisesti energiakäytössä. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, eikä siten ole tarvetta toteuttaa kaivannaisjätteiden aiheuttaman
ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toimenpiteitä.
Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (BAT)
sekä ympäristöasioiden hallinta
Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu
Suomen Ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa –julkaisu, johon on koottu alan tausta- ja vertailutietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta
mahdollista tekniikkaa. Murskaimissa ja seulavaunuissa uusimpien mallien
valinnalla voidaan vähentää toiminnan melu- ja pölypäästöjä. Savon Kuljetus
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
41 (121)
75 §
13.08.2015
Oy:llä on käytössä ISO 9001 laatu- ja ISO 14 001 ympäristöjohtamisjärjestelmä (sertifikaatit myönnetty 9.10.2014/ Bureau Veritas Certification).
Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen
Mahdollisen onnettomuusriskin ympäristölle tai alueen työntekijöille aiheuttavat työkoneiden vuotaminen, poltto- ja voiteluaineiden murskauksen aikainen varastointi, koneiden ja laitteiden tankkauksissa tapahtuvat vuodot, porauslaitteiston, murskaimien tai työkoneiden mahdolliset tulipalot sekä liikenne. Toiminnasta aiheutuvia riskejä estetään asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Alueella varastoidaan poltto- ja voiteluaineita maaperältään
suojatulla alueella vain louhinta- ja murskaustoiminnan sekä seulonnan aikana, ei tavanomaisen maa-ainestenoton aikana. Polttoaineiden varastoinnista
ja työkoneiden mahdollisista vuodoista aiheutuvia riskejä ehkäistään rakenteellisin ratkaisuin: työmaakäyttöön tarkoitetut 2-vaippasäiliöt ja tankkauspistoolit on varustettu lukituksella ja ylitäytönestimillä. Säiliöiden kunto tarkastetaan säännöllisesti. Työkoneiden, poraus-, seulonta- tai murskauslaitteiston toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla ja tarkkailulla.
Toiminnassa käytetään asiantuntevia urakoitsijoita, joilla on omat toimintaohjeet poikkeustilanteiden varalle. Henkilökunta on koulutettu (esim. työturvallisuuskortti) toimimaan poikkeus- ja onnettomuustilanteissa. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Pohjois-Savon pelastuslaitokselle, lupaa valvovalle viranomaiselle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle.
Toiminnan tarkkailu ja raportointi
Lintikon maa-ainesalueen ottomääristä pidetään Savon Kuljetus Oy:n sisäistä
kirjanpitoa. Toimintajaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan
ympäristölupaviranomaiselle. Toiminnasta pidetään kulloinkin työhön valitun
urakoitsijan toimesta työmaapäiväkirjaa, johon merkitään toiminnan laatu,
päivittäiset tuotantomäärät, polttoaineiden kulutus, laitteiden huollot sekä
mahdolliset poikkeustilanteet. Työmaapäiväkirja on tarvittaessa lupaa valvovan viranomaisen saatavissa. Savon Kuljetus Oy raportoi maa-aineslain
(555/1981) 23 a §:n mukaisesti maa-ainesten vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle Notto –rekisterin sähköisellä lomakkeella. Toiminnan ympäristövaikutuksia (mm. melu, pöly, tärinä, pohjavesitarkkailu) tullaan tarkkailemaan lupaviranomaisen määrittämässä laajuudessa.
Lupahakemuksen käsittely
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 19.2. - 23.3.2015 välisen ajan Kuopiossa valtuustovirastotalon ilmoitustaululla (Suokatu 42) sekä tiedotettu
Suonenjoen kaupungin ilmoitustaululla (Herralantie 6). Tiivistelmä lupahakemuksen tiedoista on lisäksi ollut nähtävänä osoitteessa www.kuopio.fi .
Kuulutus on julkaistu Paikallislehti Sisä-Savossa 19.2.2015. Hakemuksen vireillä olosta on tiedotettu kirjeitse viereisten kiinteistöjen omistajia.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
42 (121)
75 §
13.08.2015
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta on Antero Siikasmaa kiinteistön 778-403-3-55 Pohjoislintikko omistajana muistuttanut seuraavaa: ” Tiloilla Mikkola 11 778-4034-90, Väinölä II 778-403-4-94, Nikunmonttu 778-403-4-149 eikä Ensilä II
778-403-4-99 ole tieoikeutta tilani Pohjoislintikko 3-55 kautta kulkevaan
metsäautotiehen. Metsätilani on 148,6 m leveä (kaakkoispäästä n. 241 m leveä) ja pituus 384,9 m. Metsäautotien pituus on yli 400 m, joten ylimääräisen
raskaan kuorma-autoliikenteen aiheuttamasta hiekkapölystä, pakokaasuista
ja pienhiukkasista aiheutuu koko havupuustolle, maaperän kasvustolle (osa
Naturaa ja pohjavesialuetta) ja metsänhoitotöille haittaa, samoin alueella olevan kaupungille vuokratun kuntopolun käyttäjille. Lyhemmällä ajomatkalla
tilat voivat ratkaista tieasiansa keskenään olevilla tieoikeuksilla turhaan kierrättämättä maa-ainesliikennettä pitempää reittiä naapuritilojen kautta. Peruskallion louhinta pohjavesialueella on mielestäni arveluttavaa ja Talvivaaralaista touhua.”
Hakijan vastine muistutukseen
Hakija esittää vastineenaan muistutukseen seuraavaa: ” Savon Kuljetus Oy
hakenut 10.4.2015 maanmittauslaitokselta maanmittaustoimitusta koskien
yksityistietoimitusta Lintikon maa-ainesalueelle johtavalle Palolammentielle.
Yksityistietoimituksella haetaan tieoikeutta Savon Kuljetus Oy:n vuokraamille
maa-ainesten ottoalueille tiloille Ensilä II 4-99, Mikkola II 4-90 ja Väinölä II
4-94 sekä Savon Kuljetus Oy:n omistamalle tilalle Nikunmonttu 4-149. Yksityistietoimituksessa asianosaisiksi on ilmoitettu rasitettujen tilojen Kenttämaa 778-403-3-58, Ylätalo 778-403-3-59, Koillislintikko 778-403-3-53, Pohjoislintikko 778-403-3-55 ja Lintikko 778-403-3-56 sekä tontin 778-9-931-3
kiinteistötietojärjestelmästä saatujen omistajatietojen mukaiset tilojen omistajat sekä tilojen Ensilä II 4-99, Mikkola 4-90 ja Väinölä II 4-94 omistajat.
Yksityistietoimituksessa perustettu tieoikeus on kullekin yksityistietoimitushakemuksen mukaiselle tilalle pysyvä ja siitä tehdään merkintä kiinteistörekisteriin. Maa-ainesten ottotoiminta ja ottomäärät määräytyvät kiviaineksen kysynnän mukaan. Kiviainesten kuljetukset eivät ole säännöllisiä
ja jatkuvaa vaan keskittyvät lyhyille ajanjaksoille. Lintikon maa-ainesalueen
toiminnassa kiinnitetään huomiota pölyn torjuntaan esimerkiksi kiviaineksen
kastelulla.”
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ELY-keskukselta (ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue), terveydensuojeluviranomaiselta (ympäristöterveyspalvelut, Tervon kunta) sekä Suonenjoen kaupungin vesihuoltolaitokselta.
Pohjois-Savon ELY-keskus esittää saapuneessa lausunnossaan: ”Hakija
esittää toiminnassa käytettävän polttoöljykäyttöistä siirrettävää murskauslaitosta. Kun toimitaan pohjavesialueella, tulisi tarvittava energia ottaa ensisijaisesti sähköverkosta, koska polttoöljyn käyttäminen energiantuotannossa ja
muussa laitteistossa aiheuttaa aina pohjaveden pilaantumisriskin. PohjoisSavon ELY-keskuksen kanta tässä tapauksessa on, että energian ottamisen
mahdollisuus sähköverkosta on selvitettävä. Mikäli energian tuottaminen
sähköllä tulee taloudellisesti tai muulla tavoin kohtuuttomaksi, voidaan energia tuottaa aggregaatilla, jos lupapäätöksessä annetaan riittävät pohjaveden
tarkkailua ja suojaustoimenpiteitä koskevat määräykset.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
43 (121)
75 §
13.08.2015
Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden pohjavedelle vaaraa
aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston
paikoitus, aggregaatti ja polttonesteiden jakelupaikka on sijoitettava tukitoiminta-alueelle. Mikäli tukitoiminta-alue sijoitetaan toiminta-alueelle, on se sijoitettava alueelle, jossa toteutuu vähintään 4 metrin suojakerros pohjaveden
pintaan. Myös polttoöljyä käyttävän ja öljyä sisältävän murskauslaitoksen ja
seulan alla oleva maaperä on suojattava. Toiminta-alueelle on tehtävä valmiussuunnitelma vahinkotapausten varalle.
Alueella ei tule murskata muualta tuotua ainesta. Ympäristöluvan voimassaolon on suositeltavaa päättyä viimeistään samanaikaisesti alueella olevien maaaineslupien kanssa, jotta maa-ainesluvan mukainen jälkihoito ei alueella vaikeudu. Toiminnan laajuuden takia pohjaveden tarkkailua on laajennettava Savon Kuljetus Oy:n 3.2.2015 esittämällä tavalla. Lisäksi mikäli havaintoputki
89/09 ei sovellu öljyisten näytteiden ottoon, on se korvattava tarkkailuun soveltuvalla uudella havaintoputkella. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata
2 kertaa vuodessa kaikista em. havaintoputkista. . Pohjaveden laatunäyte tulee
ottaa havaintoputkista vuosittain toiminnan aikana (mikäli toimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua. Vesinäytteistä on määritettävä vähintään väri, sameus, happi, pH, sähköjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn
tai TOC, nitraatti, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt.
Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, että murskaustoiminta voidaan toteuttaa
alueella hakemuksen mukaisesti, mikäli edellä lausunnossa mainitut asiat ja
liitteenä oleva ohjeistus otetaan lupamääräyksissä huomioon. Pohjois-Savon
ELY-keskuksen lausunnossa on otettu kantaa vain pohjaveden suojeluun liittyviin asioihin.
Lausunnon liitteenä on pohjavedensuojelua koskeva ohjeistus pohjavesialueella toimittaessa (pohjaveden tarkkailuohjelma, pohjaveden suojelutoimenpiteet, jälkihoitotoimenpiteet, kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivin 2006/21/EY huomioiminen maa-ainestenotossa sekä päätös ja sen
lähettäminen ja kirjaaminen sähköiseen NOTTO-tietokantaan). Asiasta tehtävät lupapäätökset tulee lähettää Pohjois-Savon ELY-keskukselle tiedoksi
osoitteeseen [email protected]. Viitteenä on mainittava
Dnro POSELY/1202/2015.”
Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut toimiessaan Suonenjoen
kaupungin terveydensuojeluviranomaisena esittää lausunnossaan seuraavaa: ” Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää naapurikiinteistöillä Valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) annettuja melutason ohjearvoja sisällä.
Päiväohjearvo (klo 7-22) 35 dB sekä yöohjearvo (klo 22-7) 30 dB. Räjäytystyöt
on mitoitettava siten, että räjäytyksistä aiheutuvasta tärinästä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa lähimmille asuin- ja lomarakennuksille.
Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa naapurikiinteistöille tai teille eikä pöly- tai muutakaan terveyshaittaa alueen ja teiden käyttäjille. Pölyn leviämisen
ehkäisyyn on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
44 (121)
75 §
13.08.2015
Kallion louhinnan ja murskauksen seurauksena kiviaineksessa olevia raskasmetalleja voi vapautua pölyn mukana ympäristöön, edelleen pintavalumavesien mukana vesistöihin johtaviin ojiin ja vesistöihin. Raskasmetallit rikastuvat
ravintoketjussa. Ravinteet ja kiintoaineet voivat kulkeutua alapuolisiin vesistöihin rehevöittäen ja madaltaen niitä. Veden laatua tulee tutkia näiden ominaisuuksien osalta vuosittain vaikutusalueen alapuolisista vesistöistä. Mahdollinen pölyn ja kasteluveden mukana kulkeutuva kadmium, lyijy, elohopeapitoisuus saattaa lisääntyä toiminta-alueen vaikutusalueella alapuolisten vesistöjen petokaloissa. Kalojen elohopeapitoisuustutkimuksia suositellaan tehtävän vuosittain.
Alimman kaivutason ja pohjavesipinnan väliin on jätettävä riittävän paksuinen suojamaakerros pohjaveden suojelemiseksi. Lupahakemuksesta
(30.11.2012) annetussa kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa
on kirjattu suojakerrospaksuudeksi 6 m. Uudessa hakemuksessa on esitetty
suojakerrospaksuudeksi ainoastaan 4,3 m. Suojakerrospaksuuden riittävyyttä
tulisi kuitenkin tarkastella tapauskohtaisesti. Koska toiminta tapahtuu Suonenjoen kaupungille tärkeällä pohjavesialueella ja noin 2 km päässä vedenottamolta, kunnan terveydensuojeluviranomaisen riskinarvioinnin perusteella
pidetään suositeltavana, että suojakerroksen paksuus pidetään vähintään 6
metrissä. Suojakerrospaksuuden toteutumista on seurattava. Uusia maaainesten ottolupia ei suositella myönnettävän pohjavesialueelle.
Toiminnassa käytettävät polttoaineet ja öljyt on säilytettävä asianmukaisissa
säiliöissä. Jäteöljyistä ja muista jätteistä on huolehdittava asianmukaisesti
vaarantamatta pohjavettä ja ympäristöä. Lähiympäristön kiinteistöjen talousveden laatu ja saatavuus tulee turvata. Talousveden tulee täyttää Sosiaali- ja
terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (STMa 401/2001) esitetyt laatusuositukset sekä –vaatimukset. Lisäksi, mikäli alueella on alkutuotantopaikkoja, joissa
käytetään vettä elintarvikkeiden pintakasteluun, tulee veden laadun täyttää
(MMMa 134/2006) asetuksen mukaiset vaatimukset. Kyseessä on toiminnassa oleva maa-aines alue. Terveydensuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut
toiminnasta johtuneita valituksia tai terveyshaittaepäilyjä Suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomainen katsoo, että ympäristöluvan myöntämiselle Savon Kuljetus Oy:lle ei ole estettä, mikäli toiminnan suunnittelussa,
käytännön toteutuksessa sekä seurannassa huomioidaan edellä luetellut seikat. Muilta osin tulee toimia ympäristölupahakemuksen mukaisesti. ”
Suonenjoen Vesi Oy esittää lausunnossaan seuraavaa: ” Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee Suonenjoen ainoalla käytössä olevalla pohjavesialueella (Lintharju) ja toiminta on näin mahdollinen riskitekijä Suonenjoen veden hankinnalle. Maa-aineksen ottoon ja siihen liittyvään toimintaan onkin
viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota mahdollisten riskien vähentämiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat mm. polttoaineiden säilytyksen varojärjestelmät sekä polttoaineiden tankkauksen erityistoimenpiteet. Pinta- että pohjavesien suojaukseen ja tarkkailuun on kiinnitetty huomiota, mutta mahdollisten vahinkojen varalle olisi ehkä syytä lisätä pohja- ja pintavesien tarkkailupisteitä toiminta-alueen ympäristöön siten, että tarkkailu voidaan tehdä aukottomasti kaikkiin vesien virtaussuuntiin. Lisäksi tarkkailupisteistä tehtävissä tutkimuksissa tulisi ottaa huomioon myös alueella muutoin käytettävien
toimien kuten räjäytysten aiheuttamien mahdollisten päästöjen tarkkailu.
Suonenjoen Vesi Oy esittää lausuntonaan, että vesien suojeluun kiinnitetään
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
45 (121)
75 §
13.08.2015
myös jatkossa yhä enemmän huomiota, mutta ei näe mitään erityistä lisättävää esitettyihin suunnitelmiin ympäristölupaan tai maa-aineksien ottamiseen
liittyen.”
Hakijan vastine lausuntoihin
”Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnossa on otettu kantaa erityisesti
pohjavedensuojelullisiin seikkoihin. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnon
mukaisesti 3.2.2015 päivätyn pohjaveden tarkkailusuunnitelmaesityksen mukaan pohjaveden tarkkailu on riittävä kyseessä olevalle maa-ainesalueelle. Pohjaveden tarkkailusuunnitelman mukaisesti alueelle tullaan asentamaan kaksi
uutta pohjaveden havaintoputkea. Tilalla Ensilä II 4-99 sijaitseva pohjaveden
havaintoputki 89/09 kuuluu Lintharjun, Hukkasenharjun ja Eteläkankaan pohjavesialueiden yhteistarkkailussa Savon Kuljetus Oy:n tarkkailuvelvoiteputkiin
ja soveltuu öljyisten pohjavesinäytteiden ottoon. Lisäksi putki 89/09 kuuluu
Suonenjoen kaupungin pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailuohjelmaan. Em.
pohjaveden laadun tarkkailuohjelma tarkistetaan syksyllä 2015. Pohjaveden
tarkkailusuunnitelmaehdotuksessa on otettu huomioon räjäytystoiminnasta
mahdollisesti aiheutuvien päästövaikutusten tarkkailu.
Lintikon suunnitellulla ottoalueella (tilat Mikkola II 4-90, Väinölä II 4-94 ja
Nikunmonttu 4-149) on pysyvä maaperältään suojattu koneparkki (merkitty
pysäköintipaikan P-merkillä) tilan Väinölä II 4-94 alueella. Kuten 16.12.2014
päivätyssä ottamissuunnitelmatekstissä (täydennetty 4.2.2015) on mainittu,
toiminnassa käytettävä kevyt polttoöljy varastoidaan maaperäsuojatulla alueella (öljynkestävä suojamuovi täytettynä hienojakoisella maa-aineksella) työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa 2-vaippasäiliöissä, jotka on
varustettu ylitäytönestimillä. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa
kontissa tai tilassa esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Työkoneiden ja
omalla moottorilla varustetun murskaimen tankkauksen aikana tankkauspaikan maaperän suojaamiseen voidaan käyttää myös tarkoituksenmukaista suojakaukaloa ottamissuunnitelmassa mainitun maaperäsuojauksen sijaan. Lisäksi
hakija toteaa, että alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia huoltoja tai pesuja. Savon Kuljetus Oy:llä on toimintaohje onnettomuus- ja hätätilanteita varten. Toimintaohjeessa on kerrottu toimintaohjeet vaiheittain koskien yleisesti
onnettomuus- ja hätätilannetta, tulipalotilannetta ja ympäristövahinkotilannetta (poltto- ja voiteluainevuodot).
Tervon kunnan ympäristöterveyspalveluiden lausunnossa on maininta toiminta-aluetta koskevasta melusta. Toiminnassa noudatetaan Valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), jossa 7 §:n mukaisesti toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Toiminnassa käytetään parasta mahdollista käyttökelpoista ja saatavissa olevaa tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan, millä minimoidaan toiminnasta aiheutuvat päästöt, kuten pölyn muodostuminen ja leviäminen ympäristöön (BAT-periaate). Raskasmetalleja on Suomen maa- ja kallioperässä
sekä luonnostaan että eliöissä hyvin pieniä määriä. Raskasmetallipäästöjä
(mm. kadmium, lyijy ja elohopea) syntyy teollisuustoiminnan prosesseista.
Lintikon maa-ainesalueen toiminnassa ei ole kysymys teollisuustoiminnasta,
jonka prosesseista syntyisi raskasmetallipäästöjä, ei raskasmetallipitoisuuksien tutkimista katsota toiminnan osalta tarpeelliseksi. Lintikon maaainesalueen lähin vesistö Palolampi sijoittuu noin 190 metrin etäisyydelle ottoalueen rajasta alueen luoteispuolelle sekä Pieni Palolampi 450 m ottoalueen
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
46 (121)
75 §
13.08.2015
rajasta luoteeseen. Näiden vesialueiden läheisyyteen sijoittuu myös muita
toimintoja, kuten ampumarata-alue, Metsäntutkimuslaitos, ravirata-alue, tallitoimintaa sekä peltoaluetta. Lintikon maa-ainesalueen lähialueen vesistöihin
kohdistuvia tutkimuksia ei näin ollen ole kohtuullista vaatia yhden alueella
toimivan toiminnanharjoittajan toteutettavaksi. Kuten hakemuksen ottamissuunnitelmatekstissä on mainittu Kaatron ja Tolmuslammen vedenottamoille
vuonna 1995 Lintharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa esitetyille
suoja-alueille eiu ole haettu vesioikeuden vahvistusta. Lähin vedenottamo
Kaatro sijaitsee noin 2 km etäisyydellä Lintikon maa-ainesalueesta kaakkoon.
Lintharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman toimenpideohjelmassa
(29.4.2010) toimenpidesuosituksena maa-ainesten otolle on: ”Pohjaveden
muodostumisalueella, vedenottamoiden läheisyydessä virtausolot huomioiden suojakerrospaksuuden tulisi olla 6 metriä. Muualla pohjavesialueella 4
metriä.” Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnon mukaan 4 metrin suojakerrospaksuus pohjaveteen on alueella riittävä. Kaavoituksessa Lintikon maaainesalue on varattu maa-ainesten ottotoiminnalle.”
Hakija on täydentänyt ELY-keskuksen lausuntoon antamaansa vastinetta
3.8.2015 saapuneella sähköpostilla seuraavasti: ”Energian ottaminen sähköverkosta olisi tässä kohteessa todennäköisesti teknisesti mahdollista toteuttaa,
koska alueen läpi kulkee voimalinja. Taloudellisesti sähköllä murskaaminen ei
ole mahdollista. Hintaesimerkkejä sähköliittymän rakentamis/hankintakuluista: Vieremä, Honkahiekka etäisyys voimalinjasta 700 m – hinta
71 672 € , alv 24 % (joulukuu 2013), Pieksämäki Syvänsi etäisyys voimalinjasta
300 m – hinta 57 800 €, alv 0% (helmikuu 2015), Suonenjoki Ensilä, etäisyys
voimalinjasta 350 m – hinta 60 000 € (marraskuu2012) ja Riistavesi, Vartialanmaa, etäisyys voimalinjasta 150 m – hinta noin 118 500 €, alv 0% (lokakuu 2013). Arvio Väinölän alueelle rakennettavan liittymän hinnasta on noin
60 000 € (alv 0%). Energian ottaminen verkkovirrasta kasvattaisi kalliomurskeen hintaa niin paljon, ettei sitä voisi enää myydä kilpailukykyiseen hintaan.
Lisäksi on ongelmana se, ettei paikallisilla murskausyrittäjillä taida olla käytössään sellaista murskauskalustoa, joka pystyy ottamaan energiansa sähköverkosta. Em. kaltaiset laitteistot ovat yleensä tarkoitettu kohteisiin, joissa murskataan jatkuvasti ympäri vuoden, toisin kuin Suonenjoen Lintikon alueella on
tarkoitus toimia. Energian ottaminen sähköverkosta ei tule poistamaan pohjaveden pilaantumisriskiä. Maa-ainesalueella tulee työskentelemään työkoneita
sekä kuljetuskalustoa. Myös murskauslaitoksen kuljettamiseen tarvittavat lavetti-kuorma-autot liikennöivät alueella. Lisäksi muuntamon rakentamiseen
liittyy liikennöinti alueelle ja alueella sekä käyttöön liittyy myös esim. muuntajaöljy.”
Tarkastukset
Tarkastus on maa-ainesalueella tehty vuosittain sekä jokaisen toimintaalueella tapahtuvan murskausjakson yhteydessä.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
47 (121)
75 §
13.08.2015
Esitys
Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Savon Kuljetus Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen tilalla Väinölä II 4-94 sekä karkean soran murskaukseen tilojen Väinölä II 4-94, Mikkola II 4-90 sekä Ensilä II 4-99 alueella 17.12.2014 päivätyn
ympäristölupahakemuksen, 16.12.2015 päivätyn ottamissuunnitelman (ml.
9.2.2015 päivätty täydennys sekä 27.5.2015 päivätty täydennetty nykytilakartta) mukaisesti Suonenjoen kaupungin Jauhomäen kylässä.
Toiminnassa on noudatettava lupahakemusta sekä tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä
Vastaus muistutukseen ja lausuntoihin
Muistutus sekä lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätöksen perusteluissa ilmenevällä tavalla.
Toiminta ja toiminta-ajat
1. Tilan Väinölä II 4-94 alueella saa kallion louhintaa suorittaa arkipäivisin (maanantaista perjantaihin) siten, että poraus tapahtuu klo 7.00-21.00 välisenä aikana, räjäytykset ja lohkareiden rikotus klo 8.00-18.00 välisenä aikana ja murskaaminen klo 7.00-22.00 välisenä aikana. Kuormaaminen ja kuljetus on sallittu arkipäivisin klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Em. toimintoja ei
saa alueella tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä.
Tilojen Mikkola II 4-90 ja Ensilä II 4-99 alueella saa karkean soran
murskausta tehdä arkipäivisin klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Murskeiden kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin ma-pe klo 6,0022.00 välisenä aikana. Tarvittaessa kuormaus- ja kuljetustoimintaa voi
tehdä myös lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.
Murskauksessa tulee käyttää uusimman tekniikan mukaisilla meluntorjunta- ja pölynpoistolaitteilla varustettua murskauskalustoa.
Jokaisesta louhinta- ja murskausjaksosta on kirjallisesti ilmoitettava 2 viikkoa ennen toiminnan aloittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Perustelu: Tilan Väinölä II 4-94 kallioalueelle sijoittuvan toiminnan etäisyys
melulle alttiisiin kohteisiin (asuinkäytössä oleva rakennus) on alle 500 m. Tilojen Mikkola II 4-90 sekä Ensilä II 4-99 alueella toiminnan etäisyys melulle
alttiista kohteista on yli 500 m. Toiminta-aikoja sekä käytettävää murskauskalustoa koskevalla määräyksellä varmistetaan se, ettei toiminnasta aiheudu
kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille (YSL 7 ja 52 §,
VNA 800/2010)
Maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäiseminen
2. Toiminta mukaan lukien liikennöinti alueelle on järjestettävä siten, ettei
siitä aiheudu maaperän, pinta- eikä pohjavesien pilaantumista. Haittaaineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista
tekniikkaa käyttäen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
48 (121)
75 §
13.08.2015
3. Työkoneiden tankkaus- ja säilytyspaikka sekä polttoainesäiliöiden täyttöpaikat tulee huolellisesti suojata alustaltaan tiiviillä suojarakenteella: vahva öljynkestävä muovi tai läpäisemätön pinta/pinnoite, joka on reunoiltaan vallitettu ja peitetty hienojakoisella maa-aineksella vähintään 30 cm.
Maaperän suojaus tulee ulottaa niin laajaksi, että se kattaa myös tankattavan työkoneen alan. Poltto- ja voiteluaineiden varastointi, kuljetus- ja
maansiirtokaluston paikoitus, aggregaatti sekä polttonesteiden jakelu on
sijoitettava maaperältään suojatulle alueelle.
Maaperäsuojauksen kunto tulee tarkistaa päivittäin ja se on korjattava välittömästi, jos havaitaan sen rikkoontuneen.
4. Alueella ei sallita suojarakenteettomia polttoainesäiliöitä. Polttoainesäiliöt
on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.
Toimintajaksojen ulkopuolella alueella ei saa säilyttää polttoainesäiliöitä
tai muuta toimintaa liittyvää kalustoa, josta voi aiheutua vaaraa maaperän
tai pohjaveden laadulle.
Perustelu: Määräyksillä varmistetaan se, ettei toiminnasta aiheudu maaperän,
pinta- eikä pohjaveden pilaantumista. (YSL 7, 16, 17, 52, 62 ja 66 §, VNA
800/2010
Melu ja tärinä
5. Poraus, räjäytykset, rikotus ja muu melua aiheuttava toiminta liikenne
mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että siitä aiheutuva
melu ei ylitä lähimpien asuinrakennusten pihapiirissä klo 7-22 tasoa 55
dB (LAeq). Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa ylittää klo 7-22 tasoa
45 dB (LAeq).
Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle.
Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee selvittää toiminnan aiheuttama melutaso mittauksin lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ulkopuolisenmittauksiin perehtyneen asiantuntijan avulla. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee
esittää Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä. Mikäli mittauksen perusteella em.
melurajat ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi meluntorjuntatoimiin. Melumittaus paikalla voi olla tarpeen erityisesti, jos toiminnan
aiheuttamasta melusta valitetaan.
6. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja
rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan jatkamista selvittää räjäytyksistä aiheutuvan tärinän johtuvuus ja varmistaa
sopivien räjähteiden käyttö. Räjäytyksien yhteydessä tulee tehdä tärinämittaukset lähimmissä rakennuksissa ja rakenteissa, joissa toiminnasta voisi mahdollisesti aiheutua haittaa tai vahinkoa.
Perustelu: Määräyksillä varmistetaan, että toiminnan aiheuttamasta melusta
ei aiheudu lähikiinteistöillä terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa.
Tärinää koskeva määräys on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn varmistamiseksi. Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan selvitykset ja tutkimukset on
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
49 (121)
75 §
13.08.2015
tehtävä pätevästi, luotettavasti sekä tarkoituksenmukaisin menetelmin (YSL
6, 7 ja 52 §, NaapL 17 §, VNp melutason ohjearvoista 993/92, VNA
800/2010).
Päästöt ilmaan
7. Toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka
vaarantaa ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamista. Pölyn leviäminen ympäristöön tulee estää joko kastelemalla pölyäviä kohteita ja alueita tai koteloimalla päästölähteet kattavasti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
8. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle tasolle. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskaamon kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä
muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
9. Porauksessa syntyvän pölyn leviäminen on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet. Laitteistoa ei saa tyhjentää porauspaikalle.
10. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee selvittää hiukkaspitoisuusmittauksin toiminnasta aiheutuvan pölyn leviäminen.
Perustelu: Määräyksillä varmistetaan, että toiminnan aiheuttamasta pölystä ei
aiheudu lähikiinteistöillä terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. (YSL 6, 7 ja 52 §, VNA 480/1996,
VNA 38/2011 ja NaapL 17 §)
Jätteet ja niiden käsittely
11. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu
ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle.
12. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava
asianmukaisesti. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä. Jätteet tulee käsitellä tai hyödyntää paikassa tai toiminnassa, jolla on toiminnan edellyttämät luvat tai jätelain edellyttämät luvat tai jätelain vaatimukset täyttävähyväksyntä.
13. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviissä ja lukitussa tilassa ja ne on toimitettava vuosittain luvalliseen vastaanottopaikkaan/-käsittelypaikkaan. Yhdyskunta- ja käymäläjätteet, saniteettijätevedet sekä lajiteltu hyötykäyttöön menevä jäte tulee toimittaa luvalliseen
vastaanotto- ja käsittelypaikkaan.
Perustelu: Toiminnassa syntyvät jätteet tulee jätelain mukaisesti toimittaa
asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Määräyksellä estetään jätteistä terveydelle
ja ympäristölle aiheutuvia haittoja. (7, 16, 17 ja 58 §, JL 13 §)
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
50 (121)
75 §
13.08.2015
Häiriö- ja poikkeustilanteet
14. Toimintaan liittyvistä ympäristöön kohdistuvista riskitekijöistä on tiedotettava työntekijöille. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten on toimintaalueella oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Vahinkotapauksia varten toiminnanharjoittajalla on vastuuhenkilön/työntekijöiden saatavilla selkeät toimintaohjeet. Poikkeuksellisista tilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on välittömästi ilmoitettava
Pohjois-Savon pelastuslaitokselle, Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle (ympäristöja luonnonvarat vastuualue).
Onnettomuus- ja häiriötilanteista varten on toiminnalle nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille ennen toiminnan jatkamista.
Perustelu: Työntekijöillä on oltava riittävä tieto toimintaan liittyvistä riskeistä, jotta he osaavat ottaa ne huomioon toiminnassaan. Tehokas toiminta vahinkotapauksissa edellyttää, että laitoksen vastuuhenkilöllä on käytettävissään hyvät ohjeet ja työntekijöille järjestetty koulutusta ko. tapauksissa toimimiseen. Vahinkotapauksesta ilmoittaminen on tarpeen mahdollisen ympäristö- ja terveysriskin arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittämiseksi (YSL 7, 15 ja 52 §, VNA 800/2010)
Tarkkailu ja raportointi
15. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Suonenjoen pohjavesialueiden
toiminnalliseen vedenlaadun tarkkailuun. Pohjaveden laatua sekä pinnantasoa tulee tarkkailla toiminta-alueella jo olevista havaintoputkista
89/09 ja 97/12 sekä kahdesta Lintikon maa-ainesalueelle asennettavasta
uudesta havaintoputkesta toiminnan aikana vuosittain sekä toiminnan loputtua. Pohjavedestä tulee analysoida väri, sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMN/TOC, kokonaistyppi sekä nitraattija nitriittityppiyhdisteet, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Pohjavedenpinnan korkeutta tulee seurata havaintoputkista kaksi kertaa vuodessa (kevät/syksy). Tarvittaessa Kuopion
alueellinen ympäristönsuojeluviranomainen voi tehdä tarkkailuun tarpeelliseksi katsomansa muutokset.
16. Lintikon ottamisalueelle (tilan Väinölä II 4-94 alueelle) /sen välittömään
läheisyyteen tulee asentaa 2 uutta pohjaveden laadun ja öljypitoisuuden
analysointiin soveltuvaa havaintoputkea vuoden 2015 loppuun mennessä.
Havaintoputkien sijainnista alueella määrätään Lintikon maa-ainesaluetta
koskevassa, ennen ottamistoiminnan aloittamista/jatkamista pidettävässä
maa-aineslupaan liittyvässä aloituskokouksessa.
Perustelu: Vesinäytteillä varmistetaan toiminnan vaikutukset pohjaveden laatuun. Pohjaveden pinnan tarkkailulla varmistetaan, että murskausalueella
suojakerrospaksuus ylimpään pohjavesipintaan on lupamääräysten mukainen. (YSL 6, 52, 62, 66 §)
17. Polttoaineiden varastot ja niiden suojarakenteet sekä tukitoimintojen alueen ja murskan suojarakenteet on pidettävä päätöksen mukaisessa kunnossa tarkkailulla ja huollolla. Em. rakenteiden huollosta ja tarkkailusta
on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuspäivämäärät, niissä tehdyt
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
51 (121)
75 §
13.08.2015
havainnot ja tarvittavat huoltotoimet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille.
Perustelu: Määräys toimintaan liittyvien rakenteiden tarkkailusta ja huollosta
on annettu ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Tarkkailulla ja huollolla
varmistetaan suojarakenteiden kunto. (YSL 6, 16, 17, 52, 62 ja 66 §)
18. Laitoksen toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja käyttötarkkailusta tulee pitää kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille.
Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille tulee esittää
vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot edellisen vuoden toiminnasta (vuosiyhteenveto):
 toiminta alueella (vuosittaiset toiminta-ajat: räjäytysten päivämäärät,
käytetyt räjäytysaineet, murskauslaitoksen toimintapäivät sekä tuotantomäärät)
 käytettyjen polttoaineiden määrät
 jätteiden määrät ja niiden toimituspaikat
 toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi
 selvitys poikkeuksellisia päästöjä aiheuttaneista tilanteista ja niiden
syyt ja kesto
 pölynpoistolaitteiden huollot
 yhteenveto tarkkailutiedoista
 selvitys toteutetuista ympäristönsuojelutoimista
Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on oltava hakijalla sekä ympäristölupaa valvovien viranomaisten saatavilla ja kirjanpito on säilytettävä vähintään 3 vuotta.
Perustelu: Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa päästöistä ja
ympäristövaikutuksista. Toimintaa koskeva kirjanpito- ja raportointivelvoite
on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata
toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.
(YSL 62 §, JL 118-120 §)
Paras käyttökelpoinen tekniikka
19. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan
käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.
Perustelu: Velvoite seurata alansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä varmistaa sen, että toimintaa kehitetään uuden tiedon ja ympäristönsuojelun mukaisesti. Prosesseissa ja laitehankinnoissa on hyödynnettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa siten, että toiminnan ympäristövaikutukset
ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 6, 7 ja 8 §, JL 8 §)
Toiminnan valvonta sekä jälkihoito
20. Laitoksen pystyttäminen ja alueella tapahtuvat järjestelyt on esitettävä
hyväksyttäväksi ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen jokaisen toimintajaksoin aloittamista. Ilmoitus tulee tehdä myös toiminnan loputtua.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
52 (121)
75 §
13.08.2015
21. Toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan tai pitkäaikaisesta keskeytyksestä on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.
Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta. (YSL 170 §)
22. Lopetettaessa toiminta tulee Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille esittää selvitys alueella tehtävistä ympäristönsuojelutoimista.
Perustelu: Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden
torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksellä voidaan
varmistua mm., että alueelle ei jää toiminnasta peräisin olevia jätteitä, eikä
toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista ja että kaivannaisjätteet on
käsitelty tai poistettu alueelta asianmukaisesti. (YSL 94 §)
Toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta
23. Toimintaa voidaan jatkaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta,
jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. Toiminnan mahdollista
aloittamista/jatkamista varten tulee Kuopion alueellisille ympäristönsuojelupalveluille toimittaa 4 000 euron vakuus.
Perustelu: Kyseessä on ympäristöluvan myöntäminen alueella jo aiemmin
harjoitetulle kallion louhinnalle sekä louheeen ja karkean soran murskaustoiminnalle toiminnassa olevalla maa-ainesten ottoalueella. Toiminnasta ei
ole todettu aiheutuneen merkittäviä ympäristövaikutuksia aiemman toiminnan aikana, joten toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei ole
estettä. (YSL 199 §)
Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut
Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja
jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 §). Lisäksi on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset sekä muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa on
lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön
pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen
vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista
toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17
§:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toimintaa ei
saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti.
Kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa
800/2010. Asetuksen 3 §:n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 m päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta. Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että asumiseen tai loma-asumiseen
käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
53 (121)
75 §
13.08.2015
oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300
metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa,
että toiminta häiriölle alttiissa kohteessa ei ylitä 7 §:ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 §:ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen.
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 470 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Melu-, tärinä- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys enimmäismelutasosta sekä tarvittaessa melu- pölypäästön mittaamisesta.
Toiminta sijaitsee vedenhankintakäytössä olevalla tärkeällä I-luokan pohjavesialueella (Lintharju 0877801). Luvassa on annettu määräykset pohjaveden
ja maaperän pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Toiminta sijoittuu toiminnassa olevalle maa-ainesten ottoalueelle. Ympäristön pilaantuminen voidaan estää annetuilla määräyksillä. Lupapäätöksessä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus. Toiminnasta ei aiheudu vaaraa eikä haittaa
terveydelle, ympäristölle eikä asutukselle, kun toiminta järjestetään esitetyn
hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti. Toiminta täyttää luvan myöntämisen edellytykset eikä aiheuta luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla annettujen säädösten vastaisia vaikutuksia. Lupa voidaan myöntää.
Pysyvä rasitetieoikeus maa-ainesottoalueen tilojen Mikkola II 4-90, Väinölä II
4-94, Nikunmonttu 4-149 sekä Ensilä II 4-99 osalta muistuttajan tilan Pohjoislintikko 3-55 läpi kulkevaan metsäautotiehen (Palolammentie) tullaan ratkaisemaan yksityistietoimituksessa. Asiaa ei ratkaista ympäristönsuojelulain
perusteella.
Sähköenergiaa on pidettävä yhtenä riskittömänä energian hankintavaihtoehtona, mutta energianhankinta on laitoksella toistaiseksi järjestettävissä myös
hakemuksen mukaisella järjestelyllä, jossa on otettu huomioon maaperän ja
pohjaveden asianmukaiset suojausjärjestelyt.
Kumottavat ympäristöluvat
Tämä päätös kumoaa seuraavat Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunnan aiemmin antamat ympäristöluvat: Väinölä II 778-403-4-94 päätös 8/07
annettu 14.12.2007 (ympäristölautakunta 12.12.2007 § 62) sekä Ensilä II
778-403-4-99 päätös 7/2012 annettu 30.11.2012 (ympäristölautakunta
28.11.2012 § 32).
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Tämä päätös on voimassa 30.9.2025 saakka toistaiseksi. Uusi lupa on kuitenkin haettava tätä ennen, mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä
noudatettava.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
54 (121)
75 §
13.08.2015
Sovelletut oikeusohjeet
Lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu
viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai toiminta on ollut
keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja
ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta tai toiminta on keskeytetty pysyvästi.
Ympäristönsuojelulaki 527/2014 (YSL) 5-8, 15-17, 20, 22, 27, 39-40, 42-44,
48-49, 52, 58, 62, 66, 94, 170, 190, 191, 199 ja 205 §.
Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 (YSA) 2 § 1 mom. kohta 6a) ja b), 3, 4 ja 7,
11-15 §
Jätelaki (646/2011) 8, 12 ja 118-120 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 ja 18 §
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/2011
Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 190/2013
Kuopion alueellisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunnan hyväksymä 14.2.2013 § 10)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Muutoksenhaku
Viiteaineisto
Ympäristöluvasta peritään 4 800 euroa. Käsittelymaksu perustuu Kuopion
alueellisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.
Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusosoitus on liitteenä.
*
571/2015 ja 572/2015 Sijaintikartta
Valmistelija
Riitta Lappalainen
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 040 542 0240
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.
Merkitään, että jäsen Tiia Laitisen estyneenä ollessa varajäsenenä toimi Kirsi
Nuutinen tämän asian käsittelyn aikana.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
55 (121)
76 §
13.08.2015
§ 76
Asianro 2051/10.03.00.02/2015
Päätös maa-aineslupahakemuksesta / Kuljetus Tissari Ay / Käärmelahti, Käkelä 476-40535-2
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Alueellinen ympäristönsuojelu
Kuljetus Tissari Ay on 9.3.2015 jättänyt maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen hiekan ja soran ottamiseksi Käärmelahden kylän tilalta Käkelä 35:2.
Lupaa haetaan noin 4,58 hehtaarin alueelle, otettavan aineksen ollessa yhteensä 300 000 m3. Samalla haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen ennen
päätöksen lainvoimaisuutta.
Esitys on, että lupa myönnetään.
Hakija
Kuljetus Tissari Ay
Maaningantie 47
71750 MAANINKA
yhteyshenkilö: Seppo Tissari, puh. 0400 674 183
Asian vireilletulo
Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 9.3.2015.
Hakemuksen sisältö
Kuljetus Tissari Ay hakee maa-aineslain mukaista lupaa soran ja hiekan ottamiseksi Käärmelahden kylän tilalta Käkelä 35:2. Lupaa haetaan noin 4,58
hehtaarin (kaivualue 3,7 ha) alueelle kymmeneksi vuodeksi.
Haettu ottomäärä on yhteensä 300 000 m3, ja vuotuinen ottomäärä 30 000
m3. Suunnitelma-alueen rajaus noudattaa pohjoisreunallaan SiilinjärviMaaninka harjualueen yleiskaavan mukaista EO-1 (maa-ainesten ottoalue)
merkinnän rajausta. Suunnitelma-alueen pohjoispää on vanhaa ottamisaluetta. Alueen eteläpää on metsätalouskäytössä. Ottamisalueen pinta-alaan
(4,58 ha) sisältyvät kaivualueen lisäksi tuotanto- ja varastoalue sekä pintamaiden varastointialue. Maa-ainesten ottamissyvyys vaihtelee 1-14 metrin välillä, ollen keskimäärin 7 metriä. Alimman ottotason (+110.00) ja pohjaveden
pinnan väliin arvioidaan jäävän noin 18 metrin suojakerros. Ottosuunnitelman mukaan jälkihoitotyönä ottorintaukset luiskataan pääasiassa kaltevuuteen 1:3. Alueen puusto uudistetaan istuttamalla.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
56 (121)
76 §
13.08.2015
Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet
Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaavassa ottamisalueen pohjoispää on
merkitty EO-1 merkinnällä maa-ainesten ottoalueeksi. Ottamisalueen eteläpää on merkitty M-merkinnällä metsätalousvaltaiseksi alueeksi.
Toiminta sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeällä (I-luokan) pohjavesialueella (Harjamäki-Käärmelahti, 0847651).
Ottamisalueen pohjoispuolella on Repoharjun valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva aluevaraus. Ottamisalue on merkitty POSKI-projektin
harjuluontoluokituksessa Repoharjun maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Ottoalue on Repokankaan harjumuodostuman etelälaidalla oleva erillinen
pienempi harju, jonka maisemalliset arvot eivät ole niin merkittävät kuin suojelualueena olevan Repoharjun keskialueiden.
Suunnitelma-alueen lähialue on harvaan asuttua haja-asutusaluetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat ottamisalueen lounaispuolella 720 metrin
etäisyydellä, sekä ottamisalueen koillispuolella 760 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta. Lähin loma-asunto sijaitsee ottamisalueen koillispuolella
460 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta.
Hakemusasiakirjojen joukossa oli Fingrid Oyj:n 18.3.2010 päivätty lausunto,
jossa ohjeistetaan maa-ainesten ottoa alueella mm. seuraavasti:
”Voimajohtopylväiden pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään
maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. Pylväsala on suoja-alue, jolla ei
saa liikkua työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Kolmen metrin etäisyys lasketaan
ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. Maanottotoiminnassa pylvään suoja-alue ulottuu 10 metrin etäisyydelle kaikista pylvään maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista.
Työskenneltäessä 400 kV:n johdon alla ei työkoneen työskentelyalue pystysuoraan mitattuna saa ulottua viittä metriä lähemmäksi 400 kV:n johdon
johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viittä metriä lähemmäksi 400 kV:n johdon reunajohtimia.
Maa-aineksen oton osalta tämä lausunto on voimassa kymmenen vuotta. Jos
maanottoa jatketaan sen jälkeen, tulee Fingridiltä pyytää uusi lausunto.”
Asian käsittely
Naapurien kuuleminen
Hakemuksesta on kuulutettu Valtuusto-virastotalon ilmoitustaululla 1.4.4.5.2015. Asian vireilläolosta on tiedotettu Uutis-Jousi –lehdessä 1.4.2015 ja
Kuopion kaupunkilehdessä 4.4.2015. Lisäksi asian vireilläolosta on tiedotettu
naapureita 2.4.2015 päivätyllä kirjeellä.
Hakemuksen johdosta jätettiin yksi muistutus. Jorma Hakola esittää
27.4.2015 saapuneessa muistutuksessaan seuraavaa:
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
57 (121)
76 §
13.08.2015
”Puollan Kuljetus Tissari Ay:n maa-aineksenottoa seuraavalla huomautuksella. Maa-aineksen ottoalueen pohjoisrajaa ei ole suunniteltu kohtaan jossa saavutettaisiin maisemallisesti luontevin lopputulos.
Lupahakemuksen hyväksymisen varmistamiseksi ottoalueen pohjoisraja on
hakemuksessa asetettu osayleiskaavan ottoalueen rajauksen mukaiselle kohdalle. Osayleiskaavan rajaus poikkeaa huomattavasti maakuntakaavan MY –
alueen rajauksesta, ja ne molemmat poikkeavat valtioneuvoston harjujensuojeluohjelman rajauksesta. Missään edellä mainituista rajauksista ei suunnittelua ole suoritettu siten, että maaston muodot olisi otettu yksityiskohtaisesti
huomioon.
Luontevin kohta rajata haettu alue olisi ulottaa se noin 20 metriä pohjoisemmaksi esitetyn ottoalueen pohjoispuolella olevan painanteen pohjalle samaan
maastopainaumaan kuin lännessä seuraavan ottoalueen (476-405-10-9) pohjoisraja sijaitsee ja maisemoida siihen. Tämä tekisi tulevaisuudessa näiden
kahden ottoalueen yhdistämisestä luontevaa. Nyt väliin on jäämässä epäluonnollinen harjanteen torso jonka maisemallisena päätepisteenä on voimalinjan
pylväs.
Pitkän ajan tavoitteena olisi hyvä, että voimalinjapylväs siirrettäisiin uusimisensa yhteydessä reilu sata metriä pohjoisemmaksi seuraavan harjanteen
päälle. Näin soranoton ja voimalinjan yhdistelmästä ei jäisi maisemaan epäluonnollista epämuodostunutta maastomuotoa.
Puollan hakemusta sillä ehdolla, että ottoalueen rajausta siirretään noin
kymmentä metriä pohjoiseen olemassa olevaan maastopainanteeseen.”
Pyydetyt lausunnot
Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat –vastuualue on antanut 5.6.2015 päivätyn lausunnon, jossa todetaan mm. seuraavasti:
”Maa-ainesten ottaminen pohjavesialueella edellyttää, että alueelle laaditaan
pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuohjelma. Toiminta-alueilla ei
ole laaduntarkkailuun soveltuvaa pohjaveden havaintoputkea. Alueelle tulee
hakemuksen mukaisesti asentaa öljyisten näytteiden ottoon soveltuva pohjaveden havaintoputki. Lisäksi toimijan tulee liittyä harjualueella suunnitteilla
olevaan pohjaveden yhteistarkkailuohjelmaan.
Toimintaan tarvittavista laitteistosta ja kalustoista mahdollisesti aiheutuvat
vuodot maaperään on estettävä jo ennalta asianmukaisilla suojauksilla ja
muilla varotoimenpiteillä. Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja
muiden pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoitus on sijoitettava tukitoiminta-alueelle.
Tukitoiminta-alue tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle.
Mikäli tukitoiminta-alue sijoitetaan pohjavesialueelle, tulee alueella olla riittävä 4 metrin suojakerros pohjaveteen. Tukitoiminta-alue tulee varustaa vettä
heikosti läpäisevällä pinnoitteella tai suojakalvolla. Mikäli alueella säilytetään
öljytuotteita, on säiliöiden oltava kaksoisvaipallisia tai ne on sijoitettava niiden tilavuutta vastaavaan katoksella varustettuun suoja-altaaseen. Polttonesteiden jakelulaitteistossa on oltava järjestelmä ylitäytön estämiseksi.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
58 (121)
76 §
13.08.2015
Laitteiden ja ajoneuvojen huolto tulee tehdä pohjavesialueen ulkopuolella.
Mikäli huolto joudutaan tekemään pohjavesialueella, on huoltoalueelle varattava imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, joilla voidaan estää vuotojen pääsy
maaperään ja pohjaveteen. Toiminta-alueelle on tehtävä valmiussuunnitelma
vahinkotapausten varalle.
Jälkihoitotoimenpiteet tulee aina suorittaa kokonaisuudessaan ennen luvan
päättymistä.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanta on, että toiminta voidaan toteuttaa hakemuksen ja suunnitelman mukaisesti, mikäli edellä mainitut sekä liitteenä
olevat asiat otetaan toiminnassa ja lupamääräyksissä huomioon.”
Lupahakemuksen täydentäminen
Lupahakemusta on täydennetty 5.8.2015 siten, että toiminnanharjoittaja hakee lupaa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta.
Vaikutusten arviointi
-
Esitys
Kuljetus Tissari Ay:lle myönnetään maa-aineslain mukainen lupa maaainesten ottamiseen 7.5.2015 päivätyn hakemuksen ja sen liitteiden mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin:
1. Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmaan rajatulta
4,58 ha alueelta. Ottamismäärä on enintään 300 000 m3.
2. Alin kaivutaso on +110 m (N2000). Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on kuitenkin jätettävä vähintään neljän
metrin paksuinen koskematon maakerros.
3. Ottamisalue on merkittävä maastoon ja turvallisuudesta on huolehdittava
aitaamalla jyrkännekohdat. Ottamispaikalla tulee olla selkeästi merkittynä, että toiminta sijoittuu pohjavesialueelle. Ulkopuolisten pääsy alueelle
on mahdollisuuksien mukaan estettävä lukittavalla puomilla.
4. Valvontaa varten alueella on oltava korkeuslukeman ilmoittavat merkit.
5. Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun valvontaa varten alueelle tulee
asentaa öljyisten näytteiden ottoon soveltuva pohjaveden havaintoputki.
Pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata alueelle asennetusta havaintoputkesta vähintään 2 kertaa vuodessa.
Pohjaveden laatua tulee seurata alueelle asennetusta havaintoputkesta.
Pohjaveden laatunäyte tulee ottaa ennen toiminnan jatkamista ja vuosittain toiminnan aikana (mikäli ottotoimintaa on vuoden aikana ollut) sekä
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
59 (121)
76 §
13.08.2015
toiminnan loputtua. Pohjavesinäytteistä tehtävät määritykset ovat: väri,
sameus, happi, pH, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai
TOC, nitraatti, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt ja
mineraaliöljyt. Ottamisen aikana tulee varautua muutoksiin analyysivalikoimassa. Vuotuiset tarkkailutulokset on toimitettava Kuopion kaupungin
ympäristönsuojelupalveluille ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.
6. Toiminnanharjoittajan tulee liittyä harjualueelle suunnitteilla olevaan
pohjaveden yhteistarkkailuohjelmaan.
7. Kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoituspaikka tulee sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossa on 4 metrin suojakerros pohjaveteen. Paikoitus- ja polttoaineiden jakelupaikka tulee olla varustettu öljyhiilivetyjen vaikutusta kestävällä pinnoitteella tai suojakalvolla ja sen
päälle levitettävällä 30 cm:n suojamaakerrokselle. Maaperäsuojauksen
reunat tulee muotoilla niin, että alueelta öljy yms. vuodot voidaan onnettomuustilanteissa kerätä hallitusti. Suojausrakenteen kunto tulee tarkistaa
säännöllisesti ja se on kunnostettava välittömästi, kun vaurioita havaitaan.
8. Ottamisalueella ei sallita:
-
nestemäisten polttoaineiden, öljytuotteiden tai ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointia
koneiden ja laitteiden huoltoa
kiinteän ja nestemäisen jätteen varastointia ja hautaamista
9. Kaivualueelle ei saa johtaa eikä imeyttää tie- tai muilta riskialueilta tulevia
pinta- tai kuivatusvesiä.
10. Kaivualueella työskenneltäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta.
Mahdollisen öljyvahingon sattuessa luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin öljyyntyneen maan poistamiseksi sekä ilmoitettava asiasta Pohjois-Savon pelastuslaitokselle ja Kuopion kaupungin alueellisille
ympäristönsuojelupalveluille. Öljyvahinkoja varten alueella on oltava riittävästi imeytysainetta sekä tiivispohjainen paikka, johon saastunut maa
voidaan väliaikaisesti koota. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä valmiussuunnitelma vahinkotapausten varalle.
11. Toiminnassa on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteitä koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava 5 vuoden välein, ensimmäisen kerran 1.9.2020. Tarkistettu suunnitelma tulee toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
60 (121)
76 §
13.08.2015
12. Maisemoidessa luiskat on muotoiltava ympäristöön sopiviksi. Rinteiden
ylä- ja alaosat tulee pyöristää ja luiskien kaltevuuden tulee olla suunnitelmassa esitetyn mukaiset. Rinteiden kaltevuutta voidaan maiseman elävöittämiseksi vaihdella niiden eri osissa. Lohkareita ja isoja kiviä ei saa
haudata alueelle. Luiskien ja kuoppien tasaukseen ei saa käyttää lahoavia
jätteitä eikä tienpenkoista tai muista likaantuneista paikoista otettuja
maa-aineksia.
13. Tiivistyneet tiepohjat ja varastokasojen pohjat tulee pehmentää toiminnan
loputtua. Luiskien ja pohjien tasaukseen on käytettävä puhtaita, vettä johtavia maa-aineksia. Pohjatasolle ja luiskiin on levitettävä vähintään 20
cm:n kerros keskikarkeaa tai karkeaa hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle on
rakennettava ensisijaisesti alueelta kuorituista pintamaista ja hiekasta sekoittaen vähintään 5 cm:n paksuinen orgaanista ainesta sisältävä kasvualusta. Hiekkaisella alueella kasvualustan voi rakentaa suoraan pohjamaan pintaosaan. Viimeistelytöiden jälkeen ottamisalueelle tulee kylvää
alueelle luonteenomaisia kasvilajeja sekä istuttaa sekapuustolle. Alueen
jälkihoito on toteutettava lupakauden loppuun mennessä.
14. Otetun aineksen määrä ja laatu on ilmoitettava ensisijaisesti sähköisesti
maa-ainestenotto ilmoituslomakkeella (YM012), joka on löydettävissä
täyttö- ja lähettämisohjeineen internet -osoitteesta: www.yrityssuomi.fi ja
kirjaamalla hakukenttään YM012. Mikäli ottoilmoituslomakkeen sähköinen täyttäminen ei ole luvan haltijalle mahdollista tulee täytetty ottoilmoituslomake toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Ilmoitus on tehtävä vuosittain seuraavan vuoden tammikuun
loppuun mennessä.
15. Mikäli luvan saaja siirtää oikeuden maa-ainesten ottamiseen toiselle, vastaa luvan saaja edelleen lupamääräysten noudattamisesta, ellei lupaviranomainen eri hakemuksesta vapauta häntä vastuusta.
16. Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi luvan saajan on toimitettava
ennen luvan saamista 16 740 euron suuruinen vakuus. Vakuuden on oltava voimassa vähintään 31.5.2026 saakka. Vakuus palautetaan, kun alue on
saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on todettu valvovan
viranomaisen toimittamassa loppukatselmuksessa.
Toiminnanharjoittajalle myönnetään lupa toiminnan aloittamiseen ennen
päätöksen lainvoimaisuutta.
Vuotuisena valvontamaksuna peritään vahvistetun taksan mukaisesti toistaiseksi 1320,00 euroa.
Ottamissuunnitelman tarkastamisesta peritään vahvistetun taksan mukaisesti
3200,00 euroa.
Lisäksi hakijalta peritään hakemuksen kuulutuskustannukset 413,54 euroa.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
61 (121)
76 §
13.08.2015
Päätöksen voimassaolo
Lupa on voimassa 31.8.2025 saakka.
Perustelu
Ottamisalueen maisemalliset ja geologiset arvot ovat jo heikentyneet, koska
alueelta on otettu maa-aineksia jo aiemmin. Ottosuunnitelmassa ja ottoalueen
rajauksessa on huomioitu ottoalueen pohjoispuolella oleva, ottoalueeseen rajautuva, valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Repomäen harjualue. Ottamisalueella ei ole metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia
erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä muita luontokohteita. Näin ollen ottamisalueella ei voida katsoa olevan erikoisia luonnonesiintymiä eikä merkittäviä geologisen muodostuman tai kasvillisuuden luomia luonnon kauneusarvoja.
Ottoalueen pohjoisraja on esitetty osayleiskaavan ottoalueen rajauksen mukaiselle kohdalle. Muistutuksessa esitetty rajauksen siirto pohjoisemmaksi ei
ole mahdollista, koska tällöin otto tapahtuisi osayleiskaavan ge-1 rajauksen sisällä. Kaavamääräyksen mukaan maa-ainesten ottaminen ei ole luonnon- ja
maisemansuojelullisista syistä mahdollista ge-1 rajauksen sisällä. Rajoitus ei
kuitenkaan koske yleiskaavan mukaisia maa-ainesten ottoon osoitettuja alueita.
Lupa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta voidaan
myöntää, koska kyseessä on jo olemassa oleva toiminta.
Ottamisalueen jälkihoitotyönä tehtävässä muotoilussa huomioidaan ympäristön vallitsevat maastonmuodot. Lisäksi puustoa ja muuta kasvillisuutta uusitaan ottamistoiminnan aikana ja sen jälkeen. Näin ollen maisemakuva ei turmellu ja alue palautuu metsätalousmaaksi.
Ylimmän pohjaveden pinnan yläpuolelle jätetään riittävän paksu suojakerros
ja pohjaveden laatua sekä pinnankorkeutta seurataan. Lisäksi nestemäisten
polttoaineiden, öljytuotteiden ja ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointia ei sallita ottamisalueella. Ottamistoiminnan jälkeen tiivistyneet teiden
ja varastoalueiden pohjat pehmennetään ja alueen jälkihoidossa käytetään
vettä läpäiseviä maa-aineksia. Näin ollen pohjaveden laatu tai antoisuus ei
vaarannu.
Alueelle luonteenomaiselle kasvillisuudelle rakennetaan soveltuva kasvualusta ja puustoa sekä muuta kasvillisuutta uusitaan ottamistoiminnan aikana ja
sen jälkeen. Pohjaveden laatua ja antoisuutta ei heikennetä. Näin ollen huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa ei tapahdu.
Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.
Sovelletut oikeus- ja viranomaisohjeet
Maa-aineslaki 1, 3–7, 10–13 a, 16 b, 19–21, 23, 23 a §
Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 1–4, 6–9 §
Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
62 (121)
76 §
13.08.2015
Kuopion kaupunki, maa-aineslupia ja maisematyölupia koskeva taksa (ympäristö- ja rakennuslautakunta 14.11.2013 § 121)
Toimivalta
Palvelualueiden johtosäännön 2 luku, 7 §, kohta 9
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Viiteaineisto
*
2051/2015 Sijaintikartta
Valmistelija
Mikko Sokura
puh. 040 718 2147
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 040 718 2147
Ympäristöjohtaja
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
63 (121)
77 §
13.08.2015
§ 77
Asianro 8027/11.01.00/2014
Päätös ympäristöluvan muutoksesta / Savon Voima Oyj, lämpökeskus, Koulukatu 23, Suonenjoki
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Alueellinen ympäristönsuojelu
Savon Voima Oyj on 28.11.2014 jättänyt ympäristönsuojelulain 29 §:n mukaisen hakemuksen, joka koskee Suonenjoella Koulukatu 23:ssa sijaitsevan lämpökeskuksen toiminnan muutosta. Laitoksen vanha kiinteän polttoaineen kattila on purettu pois ja se korvataan uudella kiinteän polttoaineen kattilalla ja
olemassa oleva raskaan polttoaineen varakattila saneerataan ja muutetaan
käyttämään kevyttä polttoöljyä. Laitos tarvitsee edelleen ympäristöluvan, koska se sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Lupaa haetaan niin, että toiminta
voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupa toiminnan
muutokselle esitetään myönnettävän.
Vaikutusten arviointi
-
Esitys
Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 29 §:n
mukaisen muutoksen Savon Voima Oyj:n Suonenjoen Koulukatu 23:ssa sijaitsevan lämpökeskuksen ympäristölupaan seuraavasti:
Asia
Päätös ympäristöluvan muutoksesta
Luvan hakija ja toiminnanharjoittaja
Savon Voima Oyj
PL 1024
70901 TOIVALA
Y-tunnus: 0171351-2
yhteyshenkilö: Sanna Turunen, p. 044 723 7206, sähköposti: [email protected]
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
64 (121)
77 §
13.08.2015
Toiminta ja sen sijainti
Lämpökeskus
Kiinteistö: 778-4-412-1
Osoite: Koulukatu 23, SUONENJOKI
Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta
Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n perusteella.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa ympäristönsuojelulain 34 §:n ja valtioneuvoston asetuksen 713/2014 2 § kohdan 3 perusteella.
Asian vireille tulo
Hakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 28.11.2014. Sitä on
täydennetty ja muutettu vastineessa 28.5.2015.
Toimintaa koskevat muut luvat ja sopimukset
Laitoksella on voimassa oleva Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunnan
12.11.20014/§ 32 myöntämä ympäristölupa. Laitosta koskien Suonenjoen
kaupungin ympäristösihteeri on 24.10.2011 antanut päätöksen ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaisesta ilmoituksesta. Päätös koskee laitoksella vuonna
2011 tapahtunutta öljyvahinkoa.
Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet
Suonenjoen keskustan yleiskaavassa (hyväksytty 14.6.2010) lämpökeskuksen
tontti on merkitty energiahuoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (EN). Alueen asemakaavassa (hyväksytty 17.2.1978) lämpökeskuksen tontti
on merkitty kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET13). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa diesellämpövoimalaitoksen ja öljylämpökeskuksia tarvittavine sosiaali-, huolto- ja varastotiloineen.
Edelleen kaavamääräysten mukaan voimalaitosten ja lämpökeskusten aiheuttama melu saa 45 m:n päässä rakennusalan rajasta olla enintään 45 dB(A) ja
istuttamatta jäävä tontinosa on aidattava ja asfaltoitava. Suonenjoen kaupungin teknisen osaston lausunnon (29.9.2014) mukaan uusi laitos ei ole asemakaavan vastainen.
Viereiset alueet on asemakaavoissa merkitty erilaisiksi virkistys-, urheilu- ja
puistoalueiksi (VL/VU/VP) sekä julkisten rakennusten alueiksi (YU/YO), joilla sijaitsee lähinnä koulurakennuksia.
Lähimmät asuntokorttelit sijaitsevat etelässä ja lounaassa noin 100 m:n etäisyydellä. Luoteessa ja idässä sijaitseviin koulurakennuksiin on matkaa vähimmillään noin 100 m.
Toiminta sijoittuu tärkeälle I-luokan pohjavesialueelle Lintharju. Kaatron vedenottamo sijaitsee lämpökeskuksen tontilta noin 330 m pohjoiseen. Lähimpään vesistöön Kaatron lampeen koillisessa on matkaa noin 130 m.
Alueella ei ole arvokkaita maisema- tai luontokohteita, kuten suojelualueita.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
65 (121)
77 §
13.08.2015
Alueen ympäristön tila
Suonenjoen keskustaajaman ilmanlaadusta ja melutilanteesta ei ole käytettävissä mallilaskelmien tai mittausten tuloksia. Ilmanlaatuun ja melutilanteeseen arvioidaan vaikuttavan selvästi eniten tieliikenteen, joskin ilmanlaatuun
voi olla vaikutusta myös kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä ja vähäisemmässä määrin aluelämpökeskusten päästöillä. Tietojen perusteella, mitä
on vastaavankokoisista taajamista, ilmanlaadun ja melutilanteen arvioidaan
olevan kokonaisuutena hyvä tai tyydyttävä. Alueen pohjaveden laatu (Lintharjun pohjavesialue) on hyvä.
Laitoksen sijoituspaikka sisältyy ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän
tilan tietojärjestelmään (MATTI) kohteena, jossa voitaisiin epäillä maaperän
pilaantumismahdollisuutta. Savon Tekmi Oy on vuonna 2005 tutkinut lämpökeskuksen tontin maaperän puhtautta 21 pisteestä. Tulosten mukaan maaperässä ei havaittu öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia: pitoisuudet
olivat alle valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten alempien ohjearvojen. Tontilla on vuonna 2011 tapahtunut raskaan polttoöljyn vuoto maaperän
pintakerrokseen. Vuodon vaikutukset on kuitenkin onnettomuuden yhteydessä poistettu maaperästä. Öljyhiilivetypitoisuudet kunnostuksen jälkeen olivat
alle kynnysarvojen (Pöyry Finland Oy, 12.9.2011).
Aivan lämpökeskuksen tontin läheisyydessä sijaitsee Suonjoen taajaman vanha Kaatron kaatopaikka. Kaatopaikka-aluetta ei ole kyetty rajaamaan tarkkaan.
Kuvaus toiminnasta
Paikalla on toiminut lämpökeskus (LK 15) vuodesta 1979. Vuonna 2016 lämpökeskuksen kiinteän polttoaineen kattila uusitaan kokonaan ja öljykattila
uudistetaan niin, että polttoaine vaihdetaan raskaasta polttoöljystä kevyeen
polttoöljyyn. Koko lämpökeskuksen käyttö on vähentynyt viime vuosina, koska pääosin Suonenjoen keskustan kaukolämpö tuotetaan Kimpankadun lämpökeskuksella. Laitoksen toiminta keskittyy talvikuukausiin.
Uudessa 8 MW:n (polttoaineteho) kiinteän polttoaineen kattilassa polttoaineina käytetään metsähaketta, teollisuuden puutähteitä, kierrätyspuuta, puupellettiä, puubrikettiä ja muita kasviperäisiä polttoaineita yhteensä noin
4 900 t/a Biopolttoaineiden kosteudeksi on ilmoitettu 25-55 %. Kiinteän polttoaineen kattila tulee toimimaan peruskuormakattilana (arvioitu käyttöaika
noin 6 000 h/a). Vuosittain tarvittavan biopolttoaineen polttoaine-energia on
noin 49 000 GJ.
Biokattila on rakenteeltaan mekaaninen arinakattila. Kattilaan tulee jatkuvatoimiset paineilmanuohoimet. Lisäksi vuosihuollon yhteydessä tehdään mekaaninen nuohous.
Öljykattila (9 MW polttoaineteho) toimii jatkossa varakattilana ja huippukuormakattilana (arvioitu käyttöaika <1 500 tuntia vuodessa).
Varakattilassa poltetaan kevyttä polttoöljyä 0-100 m3 vuodessa. Käytettävän
kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus on 0,1 paino-%. Kattilalla vuosittain tuotettavan kaukolämmön määrä on 0- 3 600 GJ. Öljykattila nuohotaan tarvittaessa.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
66 (121)
77 §
13.08.2015
Kiinteät polttoaineet varastoidaan katetussa 600 m3:n umpinaisessa polttoainevarastossa. Kerrallaan varastoitava kiinteän polttoaineen määrä on noin
200 m3. Kevyt polttoöljy varastoidaan vuonna 2012 hankitussa 90+9 m3:n
kaksoisvaippasäiliössä, joka siirretään uudelle rakennettavalle öljynkäsittelyalueelle, joka päällystetään ABT-asfaltilla. Polttoaineet lämpökeskukselle tuodaan rekka-autoilla. Biopolttoainekuljetuksia on enintään 2 kertaa päivässä,
jotka ajoittuvat ensisijaisesti arkipäiviin ja päiväaikaan. Öljykuljetuksia on 110 kertaa vuodessa.
Öljysäiliöalueen öljynerotin varustetaan hälyttimellä ja moottoroidulla sulkijalaitteella ja manuaalisella sulkuventtiilillä. Itse öljysäiliössä on lisäksi vuodonilmaisin (välitilahälytin). Myös kattilahuoneen lattiakaivo varustetaan hälyttimellä.
Öljynkäsittelyalueen lisäksi myös muu piha-alue, jolla on liikennöintiä, päällystetään ABT 16/150 –asfaltilla.
Tiedot pohjavesiolosuhteista
Hakemukseen sisältyy Ramboll Finland Oy:n selvitys (10.11.2014) lämpökeskustontin maaperä- ja pohjavesiolosuhteista. Sen mukaan:
”Koulukadun lämpökeskus sijaitsee Suonenjoella Lintharjun tärkeällä pohjavesialueella, kaupungin urheilualueiden läheisyydessä. Lähellä sijaitsee myös koulu ja uimahalli. Tontin kaavamerkintä on EN. Lämpökeskus muodostuu 8,0 MW:n öljykattilasta sekä 7,0 MW:n kiinteän polttoaineen kattilasta. Nykyistä KPA-kattilaa ei
enää käytetä lämmöntuotantoon ja se korvataan uudella vastaavan kokoisella kattilalla, jossa poltetaan puuperäistä polttoainetta. Myös öljykattila tullaan uusimaan, minkä jälkeen siinä poltetaan kevyttä polttoöljyä. Öljykattila toimii jatkossa
vara- / huippukuormayksikkönä ja uusi KPA-kattila peruskuormayksikkönä.
Öljyä varastoidaan kaksoisvaipallisessa (90+9 m3), asetuksen 750/2013 vaatimukset täyttävässä maanpäällisessä säiliössä. Kiinteä polttoaine varastoidaan suljetussa polttoainevarastossa. Molemmille kattiloille rakennetaan oma 40 metriä korkea
savupiippu, jonne savukaasut johdetaan. Palamisolosuhteiden lämpötilaa mitataan
ja happipitoisuutta seurataan käytön yhteydessä jatkuvasti. Uudessa KPAkattilassa on lisäksi jatkuvatoiminen opasiteettimittaus ja hiilimonoksidin mittaus.
Lämpökeskus on liitetty kunnalliseen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon. Veden
käyttö on vähäistä. Öljynkäsittelyalueen hulevedet johdetaan moottorikäyttöisellä
sulkuventtiilillä ja hälyttimellä varustetun 1-luokan öljynerottimen kautta kaupungin hulevesiviemäriin, joka purkaa pohjavesialueen ulkopuolelle (lämpökeskuksesta
koilliseen sijaitsevan junaradan ojanpenkkaan). Lämpökeskus ja öljysäiliö ovat aidatulla alueella, jonka porttia pidetään lukittuna. Lämpökeskuksen toimintaa valvotaan jatkuvasti miehitetystä Pieksämäen voimalaitoksen valvomosta, josta on
myös täydellinen laitoksen etäkäyttömahdollisuus
Maaperäolosuhteet
Laitoksen koilliskulmassa sijaitsevan pohjaveden havaintoputken 73 asennuksen yhteydessä (lokakuu 2005) tehtyjen maaperähavaintojen pohjalta maaperä olisi noin
10,5 metriin saakka hiekkaa. Välillä 10,5 – 24,5 m olisi tiivistä hienoa hiekkaa ja
hiekkaista soraa. Kalliopinta on 24,5 metrissä. Kalliopinta on varmistettu poraamalla 28 metriin. Geologian tutkimuskeskuksen geologin mukaan kairauksessa havainnoitu hiekka voisi olla ainakin pintaosaltaan muualta ajettua, ns. täytemaata.
Kairauksen havainnoissa geologin mukaan havaittu tiivis hieno hiekka ja hiekkainen sora voisi olla enemmänkin hiekkaista moreenia. Asennuksen yhteydessä ei ollut havaittu vettä eli maakerros oli kuiva kalliopintaan saakka. Havaintoputkessa
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
67 (121)
77 §
13.08.2015
on siiviläputkea syvyysvälillä 0 – 14,5 m ajatuksena, että alueella satava vesi kulkeutuisi vettä johtavasta hiekkakerroksesta havaintoputkeen. Jatkoputkea on syvyysväli 14,5 – 24,5, koska tiivis maakerros ei johda vettä, ainakaan kovin hyvin ja
lisäksi mahdollisesti hiekkamoreenin sisältämä hienoaines voi tukkia putken. Geologin mukaan havaintoputken 73 asennuskairauksen yhteyteen liittyvissä maalajihavainnoissa on ollut maalajin määritykseen liittyviä tulkintaeroja, koska maalajimäärityksiä ei ole tehty laboratoriossa vaan maalajit on arvioitu maastossa kairausvastuksiin ja asennuskairauksen paineilman maanpäälle nostaman maaaineksen mukaan. Näin ollen maalajihavainnot poikkeavat verrattuna muihin Lintharjun alueella tehtyihin kairauksiin / maalajihavaintoihin.
Laitoksen pohjoispuolella havaintoputken 98 mittaus- ja asennuskortissa (asennettu
syyskuussa 2012) maalajit ovat seuraavat: 0,2 - 2,4 m hiekka, 2,4 – 4,4 m hiekkainen sora, 4,4 – 10,8 m hiekka ja 10,8 – 16,0 m hiekkainen sora. Kallio on todettu 16
metrissä. Kalliota ei ole varmistettu. Havaintoputkessa on todettu pohjavedenpinta
asennushetkellä noin 13 metrissä maanpinnasta.
Kiinteistöllä tehdyssä maaperätutkimuksessa (Savon Tekmi Oy, syyskuu 2005), jossa tavoitteena on ollut havainnoida mahdollisten öljyhiilivetyjen pitoisuuksia, on
maalajiksi kirjattu hiekka syvimmillään 4,4 metriin ulotetussa maaperänäytteenotossa.
Kiinteistöllä tehdyn maaperän pilaantuneisuuden puhdistuksen ja pilaantuneisuustutkimuksen raportissa (Pöyry Finland Oy, syyskuu 2011) ei ole kirjattu maalajeja.
Raportissa on mainittu yleiskommenttina maaperän olleen hiekkaa, joten maaperäkerrosten katsotaan olleen samat kuin vuoden 2005 tutkimuksessa, koska tutkimussyvyydet ovat olleet samat.
Pohjavesiolosuhteet
Laitoksen koillispuolella olevassa pohjaveden havaintoputkessa 73 ei ole selvästi havaittu pohjavettä 28 metriin ulotetussa asennuskairauksessa. Kallionpinta on todettu 24,5 metrissä.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
68 (121)
77 §
13.08.2015
Laitoksen pohjoispuolella olevassa pohjaveden havaintoputkessa 98/13 on todettu
pohjavesipinta noin 13 metrissä maanpinnasta vuonna 2013 suoritetussa yhteistarkkailussa Lintharjun pohjavesialueella. Putkessa oli todettu raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuuksia vuonna 2012. Pitoisuuksia ei todettu vuonna 2013. Vuoden
2013 yhteistarkkailun raporttiin on putken 98 osalta kirjattu seuraavasti: "Savon
Voiman Lintharjun Koulukadun putken HP98/12 vesi oli lähinnä raudasta johtuen
sameaa ja ruskeaa. Mangaania ja humusta sekä suoloja oli vähän. Vesi oli pehmeää
ja alkaliteetti korkeahko. Hiilidioksidia oli runsaasti. Öljyä ei todettu."
Geologian tutkimuskeskuksen geologin mukaan laitoksen alueelle ei muodostu pysyvää pohjavedenpintaa. Geologian tutkimuskeskuksen Lintharjun pohjaveden virtausmallinnuksessa (mittakaava on Lintharjun kokoluokkaa) voimalaitoksen kohdalle on laskettu pohjavedenpinnan isobaasit. Ne kuvaavat enemmänkin maaveden
pintaa ja gradienttia ko. alueella (eli esim. hetkellisesti sadantajakson jälkeen tai
lumen sulamisen aikaan / jälkeen, kun vettä suotautuu maaperään, mutta vesi ei
muodosta pysyvää pohjavedenpintaa alueella).
Todettu on kuitenkin, että silloin kun vesiä liikkuu maaperässä, niin vesien virtaus
olisi tutkimustulosten mukaan voimalaitoksen alueelta koilliseen - itään.
Kaatron vedenottamo sijaitsee noin 350 metrin päässä laitokselta pohjoiseen.
Selvityksessä käytettävissä olevan lähtömateriaalin perusteella laitoksen alueella ei
muodostu pysyvää pohjaveden pintaa ja sen vuoksi kohteen pohjaveden tilan havainnointiin ei saada lisäarvoa uusien pohjaveden havaintoputkien asennuksella.
Sattuneet vahingot ja pilaantuneen maaperän kunnostukset
Kohteessa on tapahtunut yksi öljyvahinko vuonna 2011, jossa raskasta polttoöljyä
oli päässyt vuotamaan metallisesta pystysäiliöstä betoniseen suoja-altaaseen. Pöyry
Finland Oy:n tekemän maaperätutkimuksen ja pilaantuneen maaperän kunnostuksen raportissa oli betonisessa suoja- altaassa todettu halkeamia ja öljyä oli todettu
päässeen säiliön reunoilta maaperän pintakerrokseen. Raporttiin on yhteenvedoksi
kirjattu seuraavaa: "Puhdistustyössä maaperästä saatiin poistettua öljyllä pilaantuneet maa-ainekset. Tutkimuksissa alueen maaperässä ei havaittu kohonneita pitoisuuksia tutkittuja haitta-aineita. Analysoidut hiilivetyjen pitoisuudet maaperässä
alittivat valtioneuvoston asetuksen 214/2007kynnysarvot sekä alemmat ohjearvot.
Tutkimusalueella ei tutkimustulosten perusteella esiinny maaperän tai pohjaveden
pilaantuneisuutta. Analysoidut haitta-aineiden pitoisuudet eivät aseta rajoituksia
alueen maankäytölle, eikä alueella ole nykytilanteessa tarvetta lisätutkimuksiin tai
maaperän puhdistustoimenpiteisiin."
Riskinarviointi
Tekniset asiat
Savon Voima Oyj:n "Suonenjoen Koulukadun lk 15 lämpökeskuksen ympäristöriskikartoituksessa" (viite 9) tavoitteena on ehkäistä lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja päästöjen vaikutuksia ympäristöön mahdollisissa onnettomuustilanteissa tai muissa, normaalitoiminnasta poikkeavissa tilanteissa.
Työ on käsittänyt lämpökeskuksen merkittävimpien, päästöjä ympäristöön aiheuttavien riskien sekä onnettomuus- ja poikkeustilantilanteiden kartoituksen, ko. tilanteiden ehkäisemiseksi löydettävissä olevien keinojen kartoituksen sekä ohjeet toiminnasta tietyissä poikkeustilanteissa.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
69 (121)
77 §
13.08.2015
Häiriötilanteiden ennaltaehkäisyllä ja selkeillä toimintaohjeilla voidaan vaikuttaa
merkittävästi laitoksen päästöihin ja päästöjen aiheuttamiin vaikutuksiin ympäristössä. Satunnainen, lyhytaikainenkin häiriötilanne voi aiheuttaa moninkertaisen
päästön, joka nostaa merkittävästi laitoksen vuotuista päästötasoa ja laitoksen
normaalitilanteissa hyvin toimivan päästöjen puhdistusjärjestelmän, tai muiden
päästöjä ehkäisevien toimintojen hyöty menetetään osittain.
Öljynkäsittelyalue, sisältäen kaksoisvaipallisen 90 + 9 m 3 välitilahälyttimellä varustetun öljysäiliön, on kokonaan asfaltoitu (ABT16/150) ja alueen valumavedet kerätään kallistusten avulla sadevesikaivoihin ja niistä edelleen moottorikäyttöisellä
sulkuventtiilillä ja hälyttimellä varustettuun öljynerotuskaivoon. Öljynerotuskaivon
takana on lisäksi manuaalisella sulkuventtiilillä varustettu tarkastuskaivo. Öljynerotuskaivosta hulevedet johdetaan kaupungin sadevesiviemäriin, joka purkaa
pohjavesialueen ulkopuolelle. Muut tarkemmat tekniset, lainsäädännön täyttämät,
rakenteiden ja laitteiden ominaisuudet on esitetty ympäristöriskikartoituksen raportissa.
Maaperä ja pohjavesi
Maaperä laitoksen alueella on 10 metriin saakka hyvin vettä läpäisevää hiekkaa tai
mahdollisesti osin täyttömaata. Tiiviimmät kerrokset alkavat 10 metristä päättyen
24,5 metrin syvyyteen kallioon. Öljypäästön sattuessa etenkin kevyt polttoöljy liikkuu maaperässä painovoiman vaikutuksesta alaspäin samalla sitoutuen maaainekseen. Aikaisempaan kokemukseen säiliövuoto-onnettomuuksista perustuen
suuren kertaluontoisen vuodon (muutamia kymmeniä kuutioita polttoaineita) sattuessa onnettomuuteen ehditään reagoimaan nopeasti ja öljyn leviäminen laajemmalle saadaan estettyä. Aikaisempiin kokemuksiin perustuen polttoaine kerkeäisi
leviämään maaperässä yön aikana arviolta 5 - 6 metrin syvyyteen, jolloin se ei kaivutöitä aloitettaessa vielä olisi saavuttanut pohjaveden pintaa, jonka arvioidaan
olevan tontilla 14 - 15 metrin syvyydessä. Lisäksi maaperässä noin 10 metrin syvyydeltä alkava tiiviimpi maa-aineskerros pidättäisi polttoainetta paremmin kuin pintakerroksen hiekka.
Pohjaveden arvioidaan olevan tontilla 14 - 15 metrin syvyydessä tai jopa syvemmällä, koska lähimpänä tonttia olevassa pohjaveden havaintoputkessa 73 ei ole havaittu pohjavedenpintaa aina 28 metriin ulotetussa asennuskairauksessa. Pohjaveden
virtaussuunnasta ei täten ole täyttä varmuutta tontin kohdalla, mutta sen arvioidaan olevan koilliseen - itään ja täten se ei olisi suoraan Kaatron vedenottamon
suuntaan.
Yleisesti pohjaveden virtausnopeuksiin pohjautuen öljyn kulkeutuminen Kaatron
vedenottamolle kestäisi yli 5 vuotta, jos pohjaveden virtaussuunnaksi oletetaan laitokselta pohjoiseen kohti Kaatron vedenottamoa. Tällä oletuksella ja karttatarkasteluun perustuen pohjavesi kulkeutuisi laitoksen alueelta todennäköisesti ensin PikkuKaatroon ja vasta sen jälkeen Kaatron vedenottamolle. Pohjavesi voi oletuksen ja
riskitarkastelun perusteella kulkeutua myös ensin kohti pohjoista, josta sen virtaus
kääntyisi ennen Pikku Kaatroa Lintharjun pohjavesialueen päävirtaussuunnan mukaiseksi, joka tällä kohtaa olisi kohti kaakkoa eli poispäin Kaatron vedenottamolta.
Näin ollen on mahdollisuuksien rajoissa kulkeutuisiko öljy ollenkaan Kaatron vedenottamolle saakka pitkälläkään aikavälillä.
Geologian tutkimuskeskuksen geologin mukaan Lintharjun pohjavesialueelle tehdystä painovoimalinjasta (maatutkaluotaus tai muu vastaava) voidaan havaita, että kalliopinta vaihtelee alueella suuresti ja se on yleisesti ottaen alueen vallitsevaa
pohjavedenpintaa korkeammalla tasolla. Täten "on mahdollisuuksien rajoissa, että
kallioselänteet estävät "luontaisesti" lämpövoimalan alueen mahdollisia öljypäästöjä päätymästä Kaatron suuntaan (huomioitava kuitenkin on, että poikkileikkauskuva kertoo tiedon kalliopinnan asemasta tietenkin vain linjan kohdalta = "2D kuva")."
Kuopion kaupunki
Pöytäkirja
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
7/2015
70 (121)
77 §
13.08.2015
Edellä esitettyjen asioiden nojalla Koulukadun lämpökeskuksen aiheuttama riski
maaperän tai pohjaveden pilaantumiselle on erittäin pieni. Maaperän ja pohjaveden pilaantumista mahdollisesti aiheuttavien vahinkotapahtumien yhteydessä on
epätodennäköistä, että niistä aiheutuisi merkittävää haittaa kohteen ulkopuolelle,
koska kulkeutuminen on hidasta ja tapahtumiin voidaan reagoida laitoksen uuden
tekniikan sekä tiedossa olevien maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden myötä nopeasti.”
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Laitoksen uusinnassa otetaan huomioon pieniä polttolaitoksia koskevan BATpäätelmän vaatimukset.
Päästöt ja jätteet sekä niiden käsittely
1. Muodostuvat kiinteät ja nestemäiset jätteet ja niiden käsittely
Toiminnassa muodostuu vuosittain seuraavia kiinteitä ja nestemäisiä jätteitä:
Jäteluokitus 1
200301
100101
Jätenimike
Yhdyskuntajäte
Arinatuhka
100103
Lentotuhka
100122 (*)
Kiinteä öljyinen jäte
Määrä
Toimituspaikka
Kaatopaikka
Hyötykäyttö tai loppusijoitus
Hyötykäyttö tai loppusijoitus
Ekokem Oy
1 = valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012), liite 4
* = luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi
Muodostuvat jätteet toimitetaan käsittelyyn Suonenjoen Kimpankadun lämpökeskuksen kautta.
Vaaralliset jätteet varastoidaan tiivispohjaisessa katetussa tilassa lukitun aitauksen sisäpuolella.
Yritys on laatinut vuonna 2014 jätehuoltosuunnitelman, jonka mukaisesti
energiantuotantolaitosten jätehuoltoa kehitetään.
2. Päästöt ilmaan sekä niiden käsittely ja ehkäiseminen
Molempien kattiloiden savukaasupäästöt täyttävät valtioneuvoston asetuksen
750/2013 päästöraja-arvoja koskevat vaatimukset. Kattiloiden savukaasupäästöiksi on arvioitu
Hiukkaset
Typen oksidit
Rikkidioksidi
Fossiilinen hiilidioksidi
Kiinteän polttoaineen
kattila (t/a)
0,9
6,5
3,5
Öljykattila (t/a)
0,1
0,5
0,4
262
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
71 (121)
77 §
13.08.2015
Tärkeimpien päästöjen pitoisuuksiksi (mg/Nm3) kattiloiden savukaasuissa on
ilmoitettu:
Hiukkaset
Rikkidioksidi
Typen oksidit NO2:na
Kiinteän polttoaineen
kattila (6 % O2-pitoisuus)
50
200
375
Öljykattila (3 % O2pitoisuus)
50
350
500
Biokattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella. POK-kattilan savukaasuja ei puhdisteta, vaan kattilan päästöjä hallitaan pitämällä poltin- ja kattilatekniikka kunnossa ja säädöt oikeina. Molempien kattiloiden savukaasut
johdetaan omaan 40 m korkeaan savupiippuun. Savukaasujen virtausnopeus
piipun suulla on 5-15 m/s ja lämpötila 130 oC.
3. Muodostuvat valuma- ja jätevedet ja niiden käsittely
Muodostuvat saniteettijätevedet johdetaan viemäriverkkoon.
Laitosalueella muodostuu hulevesiä noin 3 000 m3/a. Hulevedet johdetaan Iluokan öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin, joka purkaa vedet pohjavesialueen ulkopuolelle.
4. Melupäästöt ja meluntorjunta
Uudet laitokset suunnitellaan siten, että asemakaavamääräyksen mukainen
melutasovaatimus <45 dB 45 m:n päässä rakennusalan reunasta ei ylity.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
72 (121)
77 §
13.08.2015
Toiminnan ympäristövaikutukset ja niitä koskevat selvitykset
1. Vaikutukset ilmanlaatuun
Muutostöiden myötä laitoksen vaikutukset ilmanlaatuun vähenevät, koska
−
hiukkaspäästöt pienenevät
−
raskaan polttoöljyn varastoinnista aiheutuvat hajuhaitat poistuvat
−
siirtyminen puuperäiseen polttoaineeseen vähentää pölyhaittoja
−
uusille laitoksille tulee lisäksi aiempaa korkeammat savupiiput, jolloin
päästöt laimenevat tehokkaammin.
Laitoksen vaikutuksia ilmanlaatuun on arvioitu vanhan laitoksen mukaisilla
päästöillä vuonna 1998 (Ilmatieteen laitos). Tulosten mukaan laitoksen savukaasupäästöt eivät aiheuta typpidioksidin ja rikkidioksidin ohjearvojen ylityksiä. Näiden mallilaskelmien tulokset eivät ole enää ajan tasalla, koska uusittavan laitoksen päästöt ovat selvästi pienemmät kuin arvot, joita on käytetty
vuonna 1998 tehdyssä selvityksessä, ja piiput ovat korkeammat.
2. Vaikutukset melutasoihin alueella
Lämpökeskuksen aiheuttamat melutasot alittavat valtioneuvoston asetuksessa
445/2010 määritellyt raja-arvot.
Nykyisen lämpökeskuksen aiheuttamia melutasoja on selvitetty mittauksin
vuonna 2014 (Insinööritoimisto Savolainen Oy). Tulosten mukaan melutasot
tontin reunoilla ovat olleet 44-52 dB.
3. Vaikutukset vesien tilaan ja maaperään
Laitoksesta ei normaalitoiminnassa aiheudu vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin
tai maaperään. Vuonna 2011 tapahtuneen öljyvahingon yhteydessä tehtyjen
maaperän puhdistustoimien jälkeen tontin maaperä on todettu pilaantumattomaksi.
Lämpökeskuksen toiminnan vaikutuksia alueen pohjaveden tilaan on seurattu
osana Lintharjun pohjavesialueen yhteisseurantaa. Lämpökeskuksen vaikutuksia pohjavedessä ei ole ollut selvästi osoitettavissa.
4. Muut ympäristövaikutukset
Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
73 (121)
77 §
13.08.2015
Energia- ja materiaalitehokkuus sekä ympäristöasioiden hallinta
Savon Voima Oyj on liittynyt Energiateollisuus ry:n ja TEM:n väliseen energiatehokkuussopimukseen. Lämpökeskuksella on tehty energiakatselmus viimeksi vuonna 2003.
Laitoksen uudistamisen yhteydessä kiinteän polttoaineen kattilan hyötysuhde
nousee 78 %:sta noin 88 %:iin. Öljykattilan hyötysuhde on 88 %.
Savon Voima Oyj:llä on käytössä ISO 14001 –standardin mukainen ympäristöjärjestelmää sekä lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus. Ympäristöjärjestelmään sisältyy koko yhtiötä koskevat energiatehokkuuden parantamistavoitteet, jotka koskevat mm.:
−
sähköntuotannon tehostamista
−
omasähkönkäytön säästöä
−
primäärienergian säästöä
−
hyötysuhteen kasvattamista laitoksilla
−
energiansäästöä asiakkaiden energiankulutuksessa.
Toiminnan sekä päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailu
Lämpökeskuksen toimintaa valvotaan jatkuvasti miehitetystä Pieksämäen
voimalaitoksen valvomosta, josta on täydellinen laitoksen etäkäyttömahdollisuus.
Käytettävien polttoaineiden laatua ja määrää seurataan.
Biokattilan polttoprosessia ja päästöjä seurataan jatkuvatoimisilla lämpötila, opasiteetti-, CO- ja O2-mittauksilla. Sähkösuodattimen jännite- ja virtaarvoja voidaan valvoa. Öljykattilan polttoprosessia seurataan savukaasujen
lämpötila- ja O2-mittauksella. Jatkuvatoimisten mittausten laatu varmistetaan
vuosittain kalibroinnein.
Sähkösuodattimen toimintaa seurataan erottuvan tuhkan määrän seurannalla sekä jatkuvilla virta-arvojen ja jännitearvojen mittauksilla.
Biokattilan pienhiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien päästöt mitataan
valtioneuvoston asetuksen 750/2013 vaatimusten mukaisesti 3 vuoden välein.
Rikkidioksidipäästö määritetään myös laskennallisesti. Öljykattilalla pienhiukkasten ja typen oksidien päästöt mitataan 7 vuoden tai 7 000 käyttötunnin välein. Rikkidioksidipäästö määritetään laskennallisesti.
Laitoksen vaikutuksia pohjaveteen on seurattu pohjaveden havaintoputkesta.
Tarkkailu on osa Lintharjun pohjavesialueen yhteistarkkailua. Toiminnanharjoittaja esittää, että pohjaveden laatua putkessa seurataan vuosittain analysoimalla vedestä sameus, väri, pH, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, happi,
COD, Cl, sulfaatti, kovuus, Mn, Fe sekä öljyhiilivetyjakeet.
Öljynerottimilta poistuvan veden öljyhiilivetypitoisuus määritetään näytteistä ensimmäisen kerran vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Tarkkailusta tämän jälkeen sovitaan valvontaviranomaisen kanssa.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
74 (121)
77 §
13.08.2015
Tiedot muodostuvista jätteistä toimitetaan valvontaviranomaiselle vuosittain.
Lento- ja pohjatuhkan laatua (hyötykäyttö-ja kaatopaikkakelpoisuus) seurataan tuhka-analyysein.
Laitoksen melupäästölähteiden äänitehotaso tullaan mittaamaan vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta.
Öljysäiliö tarkastetaan vähintään 10 vuoden välein.
Muutoin tarkkailussa noudatetaan valtioneuvoston asetuksen 750/2013 vaatimuksia.
Poikkeukselliset tilanteet ja ympäristöriskit sekä niihin varautuminen
Häiriö- ja poikkeustilanteita varten on tehty toimintasuunnitelma.
Riskinarvion perusteella lämpökeskuksen ympäristöriskeiksi on tunnistettu
−
öljyn käsittelyyn liittyvät onnettomuudet
−
tulipalo
−
normaalia suurempi hiukkaspäästö.
Öljyvahinkoihin on varauduttu mm. seuraavin toimin:
−
ohjeistus vahinkotilanteita varten
−
sulkuventtiilien merkinnät
−
öljyntorjuntakalusto
−
hälytysjärjestelmien säännöllinen tarkistus
−
öljynkäsittelyalueen pinnan kunnon tarkistus vuosittain
−
öljysäiliön teknisillä ja rakenteellisilla ratkaisuilla
−
öljynerottimien huolloilla.
Tulipalojen havaitsemiseksi lämpökeskus varustetaan automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä. Lämpökeskuksella on määräysten mukainen alkusammutuskalusto. Lämpökeskusalue aidataan ja portti lukitaan, jolloin ulkopuoliset eivät pääse alueelle.
Poikkeavia hiukkaspäästöjä ehkäistään mm. varmistamalla mittalaitteiden
toiminta suunnitelman mukaisesti.
Häiriötilanteista ilmoitetaan valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Toiminnan aloitus
Laitoksen muutostyöt on tarkoitus tehdä vuonna 2016 ja sen jälkeen. Lupaa
muutokselle haetaan siten, että muuttunut toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
75 (121)
77 §
13.08.2015
Lupahakemuksen käsittely
Hakemus on saapunut Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 28.11.2014. Hakemuksesta on kuulutettu Kuopion kaupungin ja Suonenjoen kaupungin ilmoitustauluilla 4.3.-7.4.2015. Hakemuksen vireilläolosta on
lisäksi tiedotettu Kuopion Kaupunkilehdessä ja Sisä-Savo –lehdessä sekä
2.3.2015 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville laitoksen viereisten ja vastapäisten alueiden ja rakennusten omistajille ja haltijoille.
Hakemuksesta on pyydetty 2.3.2015 lausunnot Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Suonenjoen kaupunginhallitukselta, Suonenjoen terveydensuojeluviranomaiselta sekä Suonenjoen Vesi Oy:ltä. PohjoisSavon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on lisäksi varattu 2.6.2015
varattu mahdollisuus täydentää lausuntoaan toiminnanharjoittajan vastineen
johdosta.
Hakijalta on pyydetty vastinetta lausuntoihin 7.5.2015 ja 1.7.2015.
Muistutukset, mielipiteet ja lausunnot sekä hakijan vastine niihin
Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnon
ovat antaneet Suonenjoen Vesi Oy 20.3.2015 ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 4.5.2015 ja 16.6.2015.
Suonenjoen Vesi Oy toteaa lausunnossaan 20.3.2015 seuraavaa: ” Kouluka-
dun lämpökeskus sijaitsee Suonenjoen toistaiseksi ainoan käytössä olevan pohjavesialueen (Lintharju) välittömässä läheisyydessä ja on näin mahdollinen riskitekijä
Suonenjoen veden hankinnalle. Lämpökeskuksessa onkin viime vuosina kiinnitetty
erityistä huomiota sekä pinta- että pohjavesien suojaukseen sekä tarkkailuun. Näillä
toimilla on merkittävästi lisätty vesien suojelun tasoa laitoksen ympäristössä.
Suonenjoen Vesi Oy esittääkin lausuntonaan, että vesien suojeluun kiinnitetään
myös jatkossa yhä enemmän huomiota, mutta ei näe mitään erityistä lisättävää esitettyihin suunnitelmiin ympäristölupaan liittyen.”
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
76 (121)
77 §
13.08.2015
Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut ( Suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomainen) toteaa lausunnossaan 30.3.2015 seuraavaa: ”Ter-
veydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja
edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä
esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu). Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai
sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön
elinympäristön terveellisyyttä.
Elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että
väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy.
Pohjaveden kannalta lämpökeskuksen polttoöljyn kuljetus, tankkaus ja varastointi
aiheuttavat aina riskin, jonka hallitsemiseksi on oltava toimintamallit ja riittävät
varotoimenpiteet laitoksen sijainnista johtuen. Pohjaveden laadun vaarantumisriski
tulee hallita mahdollisimman luotettavasti ja toiminnan mahdollisia vaikutuksia
pohjaveteen tulee seurata säännöllisesti.
Koulukadun lämpökeskuksen toiminnasta ei ole todettu aiheutuvan terveydensuojelulain 1 §:n tarkoittamaa terveyshaittaa, jolla on vähentävä vaikutus väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyteen. Laitoksen toiminnalla ei ole todettu olevan
vaikutuksia alueen ulkoisiin tekijöihin: ilman epäpuhtauksiin, maaperään tai pohjaveden pilaantumiseen tai laitoksen melun aiheuttamaan asumisterveyden ja –
viihtyvyyden heikkenemiseen.”
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut 4.5.2015
päivätyssä lausunnossa kannanottonaan seuraavaa: ”Kun pohjavedelle mah-
dollisesti riskiä aiheuttavaa toimintaa suunnitellaan sijoitettavaksi pohjavesialueelle, tulee toiminnan haitat ja riskit pohjavedelle arvioida aina tapauskohtaisesti.
Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, että kevyeen polttoöljyyn siirtyminen lisää toiminnan aiheuttamaa vaaraa pohjavesialueen pohjavedelle ja mahdollisesti myös
Kaatron vedenottamon toiminnalle vahinkotilanteissa. Vaikka toiminnan aiheuttama riski pohjaveden tilalle on normaalissa toimintatilanteessa pieni, tulee asian
ratkaisemisessa ottaa huomioon ongelma- ja vahinkotilanteiden mahdollisuus ja
niiden aiheuttama riski pohjaveden pilaantumiseen ja pohjavesialueen pohjaveden
tilan heikkenemiseen.
Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella voimalaitosalueella muodostuva pohjavesi ei varastoidu alueella vaan virtaa mitä todennäköisemmin pohjoiseen/itään
ja mahdollisesti myös kohti Kaatron vedenottamoa. Pohjavesiyhteyttä Kaatron vedenottamoon ei tutkimustiedon mukaan voida sulkea pois. Pohjois-Savon ELYkeskus katsoo, että siirtyminen kevyen polttoöljyn käyttöön toiminnassa lisää pohjaveden pilaantumisen vaaraa ja lisää myös riskiä vedenotolle alueella. Tämän näkemyksen mukaan toiminnan muutokselle ei hakemuksen mukaisesti tule myöntää
lupaa.
Pohjois-Savon ELY-keskus on tarkastellut hakemusta vain siltä osin kun se koskee
nestemäisiä polttoaineita ja aiheutuvaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa.”
Toiminnanharjoittaja on 28.5.2015 antanut lausunnoista vastineen. Toiminnanharjoittaja vastineessa todetaan seuraavaa: ”Suonenjoen Vesi Oy
toteaa lausunnossaan, että vesien suojeluun on kiinnitettävä myös jatkossa yhä
enemmän huomiota, mutta ei näe erityistä lisättävää esitettyihin suunnitelmiin.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
77 (121)
77 §
13.08.2015
Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että kevyen polttoöljyn käyttöön siirtyminen lisää pohjaveden pilaantumisen vaaraa ja riskiä alueen vedenotolle, minkä vuoksi toiminnan muutokselle hakemuksen mukaisesti ei tule myöntää lupaa.
Savon Voima Oyj toteaa, että varalämpökeskuksen säilyttäminen Koulukadun
tontilla on välttämätöntä Suonenjoen lämmöntoimituksen turvaamiseksi. Kevyen
polttoöljyn käyttöön siirtyminen on perusteltua lainsäädännöllisistä syistä, ilmapäästöjen ja hajuhaittojen vähentämisen sekä käyttökustannusten edullisuuden
kannalta. Kevyen polttoöljyn käyttöön liittyvää riskiä on tehokkaiden teknisten ja
toiminnallisten suojausten avulla mahdollista hallita ja pienentää pohjaveden laatua uhkaavan onnettomuuden todennäköisyys erittäin vähäiseksi. Lisäksi toteamme, että ympäristöluvan muutoshakemuksessa esitettyjä suunnitelmia joudutaan
osittain muuttamaan kustannustehokkuussyistä.
Ympäristöluvan muutoshakemuksessa esitettyjen suunnitelmien toteutuskustannuksista on hakemuksen laatimisen jälkeen saatu tarkempia tietoja. Ennakoitua korkeampien kustannusten vuoksi jouduimme harkitsemaan edullisempia vaihtoehtoja ja
luopumaan investoimisesta täysin uuteen öljylaitokseen. Uuden öljylaitoksen rakentamisen sijaan olemassa olevaa 8 MW:n öljylaitosta tullaan saneeraamaan niin, että se säilyttää toimintakuntonsa, ja kattilassa siirrytään käyttämään polttoaineena
kevyttä polttoöljyä. Kattilan saneeraukseen käytetään koko laitoksen saneerauskustannuksista noin 20 %. 7 MW:n biolaitos puolestaan tullaan rakentamaan hakemuksessa esitetystä poiketen tontin itälaidalle. Uutta suunnitelmaa kuvaava asemapiirros on esitetty vastineen liitteessä.
Varalämpökeskuksen säilyttäminen Koulukadun tontilla on välttämätöntä Suonenjoen lämmöntoimituksen turvaamisen kannalta. Kaukolämmön varatehon tarve mitoitetaan siten, että kaupungin tarvitsema kaukolämpö huipputehontarpeen aikaan
(ulkolämpötila n. -32 °C) pystytään tuottamaan myös sellaisessa häiriötilanteessa,
jossa päälaitosalueen tuotantokapasiteetti ei ole käytettävissä. Suonenjoen huipputehontarve on n. 18 MW, ja pääasiallinen kaukolämmön tuotantolaitos sijaitsee
Kimpankadulla. Varalämpökeskuksia Koulukadun öljykattilan ohella ovat Herralantien 8 MW öljykattila sekä Maitomaan 3 MW nestekaasukattila. 18 MW huipputehotarpeen tyydyttämiseksi lisätehoa tarvitaan siis vähintään 7 MW, johon vastataan saneeraamalla 8 MW:n öljylaitosta.
Verkostollisesti ja tonttimaan saatavuuden vuoksi Koulukadun tontti on ainoa mahdollinen sijainti riittävän varalämpökapasiteetin ylläpidolle Suonenjoella. Herralantien ja Maitomaan tonteilla kapasiteetin kasvattaminen ei ole mahdollista kaukolämpöverkoston siirtokyvyn ko. alueilla rajoittaessa tehon kasvatusta, eikä Koulukadulle vaihtoehtoisia tontteja ole saatavilla keskustan alueella pohjavesialueen ulkopuolelta.
Investoimalla öljykäyttöiseen varalämpökeskukseen pystytään turvaamaan riittävä
varatehokapasiteetti ilman kaukolämmön hinnan kohtuutonta nousua, sillä öljyllä
toimivan varalämpökeskuksen käyttö- ja investointikustannukset ovat huomattavasti muita polttoainevaihtoehtoja edullisempia. Myös polttoaineen toimitusvarmuuden kannalta öljy on turvallisin vaihtoehto, jonka saatavuuden voidaan olettaa
säilyvän hyvänä myös poikkeuksellisissa oloissa.
Kevyen polttoöljyn käyttöön siirtyminen on perusteltua sekä lainsäädännöllisistä että kustannussyistä. Nykyisin markkinoilta saatavilla olevaa raskasta polttoöljyä ei
ole mahdollista polttaa enää 1.1.2018 alkaen (voimaan astuvat valtioneuvoston asetuksen 750/2013 tiukemmat rikkidioksidin päästöraja-arvot). Lainsäädännöllisten
rajoitteiden lisäksi raskas polttoöljy aiheuttaa kevyttä polttoöljyä enemmän savukaasupäästöjä ja hajuhaittoja, ja vaatii jatkuvaa lämmitystä säilytyksen aikana.
Tehokkailla öljyvuotojen ehkäisy- ja torjuntatoimilla on mahdollista rajoittaa kevyen polttoöljyn pohjavedelle aiheuttama riski erittäin vähäiseksi, kuten hakemuksen
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
78 (121)
77 §
13.08.2015
liitteenä toimitetussa, ulkopuoliselta toimijalta tilatussa maaperä- ja pohjavesiselvityksessä todettiin. On myös huomion arvioista, ettei Suonenjoen Vesi Oy pitänyt
lausunnossaan kevyen polttoöljyn käyttöä Koulukadulla liian suurena riskinä pohjavedelle, kun vesien suojeluun kiinnitetään erityistä huomiota.
Kevyen polttoöljyn käyttöön liittyvää riskiä hallitaan Koulukadun lämpökeskuksella
seuraavin teknisin ja toiminnallisin suojauksin:
−
Vuonna 2012 hankittu, nykyiset vaatimukset täyttävä kaksoisvaipallinen öljysäiliö on varustettu ylitäytönestimellä, vuodonilmaisimella sekä
välitilahälyttimellä.
−
ABT16/150-asfaltilla päällystetyltä öljynkäsittelyalueelta vedet johdetaan öljynerottimeen.
−
I-luokan öljynerotin on varustettu öljyhälyttimellä, johon tullaan asentamaan lisäksi moottorikäyttöinen automaattinen sulkuventtiili.
−
Öljyhälytin sijaitsee öljynerottimen lisäksi myös kattilahuoneen lattialla.
−
Öljynkäsittelyalueelta peräisin olevat hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta kunnalliseen sadevesiviemäriin, joka purkaa vedet pohjavesialueen ulkopuolelle.
−
Tankkauksen aikana sadevesikaivojen päälle asennetaan sulkumatot, ja
tankkaajan on tarkkailtava täyttöä välittömässä läheisyydessä koko
täytön ajan.
−
Öljyhälyttimistä tulee ilmoitus suoraan Pieksämäen voimalaitoksen
24/7-miehitettyyn valvomoon, josta päivystäjä saadaan hälytettyä paikalle välittömästi.
−
Öljyhälyttimien toiminta tarkastetaan kuukausittain.
−
Öljynerotuskaivo tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa tyhjennetään (Ekokem Oy).
−
Öljynkäsittelyalueen asfalttipinnan sekä öljysäiliön kuntoa tarkkaillaan
huoltokäyntien yhteydessä.
−
Öljyntorjuntakalustoa säilytetään öljysäiliön vieressä ja pidetään jatkuvasti ajantasaisena.
−
Alue on aidattu ja portit pidetään lukittuina asiattoman kulun estämiseksi.
−
Pohjaveden laatua tarkkaillaan osana Lintharjun pohjaveden vuosittaista seurantaohjelmaa.
Vastineen liitteenä on uusittu asemapiirustus laitosalueesta.
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut
16.6.2015 päivätyssä lausunnossa toiminnanharjoittajan vastineen johdosta
seuraavaa: ” Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, ettei Savon Voiman vastineessa
esitetä sellaisia muutoksia hakemukseen, jotka poistaisivat toiminnasta aiheutuvan
riskin pohjavesialueen pohjavedelle ja vedenhankinnalle. ELY-keskus pitäytyy lausunnossaan esitetyssä kannassaan, ettei toimintaa tule toteuttaa hakemuksen mukaisesti kevyellä polttoöljyllä.”
Toiminnanharjoittaja on 1.7.2015 ilmoittanut, että ei anna vastinetta PohjoisSavon ELY-keskuksen 16.6.2015 antamaan lausuntoon.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
79 (121)
77 §
13.08.2015
Tehdyt tarkastukset
Lämpökeskukseen, sen toimintaan ja ympäristöön on tutustuttu lukuisilla
tarkastuksilla, viimeksi 18.9.2014.
Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ratkaisu
Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Savon Voima Oyj:n Suonenjoen
Koulukadun lämpökeskuksen ympäristölupaan muutoksen.
Tällä päätöksellä kumotaan kaikki Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunnan 12.11.2004/§ 32 myöntämän ympäristöluvan lupamääräykset ja annetaan uudet lupamääräykset. Lisäksi päätöksellä kumotaan Suonenjoen kaupungin ympäristösihteerin päätös 24.10.2011 ympäristönsuojelulain 62 §:n
mukaisesta ilmoituksesta.
Sen lisäksi, mitä hakemusasiakirjoissa on esitetty, toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä:
Toimintaa koskevat yleiset vaatimukset
1. Toiminnanharjoittajan tulee seurata aktiivisesti toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käyttökelpoisten käytäntöjen sekä energiaja materiaalitehokkuuden kehittymistä. Toiminnassa tulee mahdollisimman
tehokkaasti hyödyntää ja soveltaa tällaisia tekniikoita ja käytäntöjä.
Toiminta on suunniteltava niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja
että syntyvät jätteet uudelleen käytetään, kierrätetään tai hyödynnetään mahdollisimman suurelta osin.
(YsL 8 ja 20 §, JL 8 ja 13 §)
Perustelu: Ympäristönsuojelulaki ja jätelaki edellyttävät, että toiminnassa sovelletaan
parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Toiminnassa tulee lisäksi pyrkiä mahdollisimman hyvään energia- ja materiaalitehokkuuteen. Jätelaki puolestaan edellyttää, että ehkäistään jätteiden syntyä ja jätteet uudelleen käytetään, kierrätetään ja hyödynnetään tehokkaasti aineena tai energiana.
Päästöt ilmaan ja niiden ehkäiseminen
2. Laitoksen kiinteän polttoaineen kattilan päästöt ilmaan eivät saa ylittää
seuraavia raja-arvoja (mg/m3n, O2 = 6 %):
−
hiukkaset
50
−
typen oksidit NO2:na 375
−
rikkidioksidi
200
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
80 (121)
77 §
13.08.2015
Laitoksen POK-kattilan päästöt ilmaan eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja
(mg/m3n, O2 = 3 %)
−
hiukkaset
50
−
typen oksidit NO2:na 900
−
rikkidioksidi
850
Edellä mainitut raja-arvot eivät koske kattiloiden käynnistys- ja alasajotilanteita. Toiminnanharjoittajan tulee 1.12.2015 mennessä esittää Kuopion
kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille selvitys, miten laitoksella
määritellään käynnistys- ja alasajotilanteiden alkaminen ja päättyminen.
(YsL 52 §, vna 750/2013)
Perustelu: Määräyksessä on annettu raja-arvot kattiloiden savukaasupäästöille. Rajaarvot perustuvat valtioneuvoston asetukseen 750/2013. Öljykattilalle annetut päästöraja-arvot perustuvat olemassa olevan vara- ja huippukuormakattilan raja-arvoihin.
3. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. (YsL 52 §, vna 413/2014)
Perustelu: Lupamääräyksellä estetään rikkidioksidipäästöistä aiheutuvat ympäristöja terveyshaitat. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva rajoitus on
annettu valtioneuvoston asetuksen 413/2014 mukaisena.
4. Kattiloiden savukaasut tulee johtaa vähintään 40 m korkeaan savupiippuun, jossa savukaasujen virtausnopeuden on oltava vähintään 5 m/s. (YsL 52
§, vna 750/2013)
Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että savukaasut johdetaan riittävän korkealle
ja riittävällä nopeudella, jotta savukaasut leviävät ja laimenevat asianmukaisesti
muodostamatta korkeita epäpuhtauspitoisuuksia laitoksen lähialueelle.
5. Polttoaineiden käsittely ja varastointi laitosalueella tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu pöly- ja hajuhaittaa laitosalueen ulkopuolella. Kiinteitä
polttoaineita laitoksen piha-alueella saa varastoida vain poikkeustilanteissa,
kun polttoainetta ei voida ottaa vastaan suoraan varsinaiseen polttoainevarastoon. Väliaikainen varastointi laitoksen piha-alueella on rajoitettava mahdollisimman lyhytaikaiseksi.
Hienojakoisia biopolttoaineita, kuten sahanpurua ja hiontapölyä, pihaalueella ei saa varastoida lainkaan.
(YsL 52 §, vna 750/2013)
Perustelu: Määräyksellä rajoitetaan ja ehkäistään polttoaineista aiheutuvaa pöly- ja
hajuhaittaa laitoksen ympäristössä.
6. Kiinteän polttoaineen kattilassa saa polttaa vain sellaista kierrätyspuuta,
joka täyttää prEN 14961-1 –standardin mukaisen laatuluokan A vaatimukset.
Poltettavasta kierrätyspuun alkuperästä ja laadusta tulee esittää vuosittain
selvitys Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Kierrätyspuusta tulee analysoida vuosittain ainakin arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet. Analyysit tulee tehdä
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
81 (121)
77 §
13.08.2015
jokaisesta toimituskohteesta tulevista puueristä edustavista kokoomanäytteistä.
(YsL 52 §, vna 750/2013)
Perustelu: Määräyksellä estetään se, että poltettava puu sisältäisi ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita haitallisen korkeina määrinä.
Meluntorjunta
7. Laitoksen toiminnasta ja sille suuntautuvasta liikenteestä yhdessä alueen
muiden melulähteiden kanssa aiheutuva A-painotettu keskiäänitaso (Leq) ei
saa ylittää ympäröivillä asuinkiinteistöillä klo 7-22 tasoa 55 dB ja klo 22-07
tasoa 50 dB laitoksen tavanomaisessa käyttötilanteessa.
Mikäli melun todetaan olevan impulssimaista tai kapeakaistaista, tulee mittaustuloksiin lisätä 5 dB, ennen niiden vertaamista em. raja-arvoihin.
(YsL 52 §, vnp 993/1992, vna 750/2013)
Perustelu: Lupamääräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa
aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa ympäröivälle asutukselle. Koska
alueella sijaitsee muitakin melua aiheuttavia toimintoja, on melutasoja koskeva määräys annettu siten, että toiminta yhdessä muiden melulähteiden kanssa ei aiheuta melutasoja, jotka ylittävät valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot.
Melumittausten tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon melun mahdollinen impulssimaisuus tai kapeakaistaisuus ennen tulosten vertaamista määräyksen mukaisiin
raja-arvoihin.
Kaukolämpölaitoksen tontin asemakaavassa on lisäksi asetettu laitoksen melutasoa
koskeva vaatimus, joka tulee täyttää lupamääräyksestä 7 riippumatta.
8. Polttoainekuljetukset laitokselle tulee ajoittaa arkipäiviin klo 7-22. Polttoainekuljetukset klo 07-22 ovat sallittuja vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä kaukolämmöntuotannon vuoksi. (YsL 52 §)
Perustelu: Määräyksellä vähennetään polttoainekuljetuksista ja polttoaineen purkamisesta aiheutuvaa häiriötä laitoksen lähiympäristössä.
Jätevesien ja hulevesien käsittely ja johtaminen
9. Öljynkäsittelyalueen ja laitoksen piha-alueen hulevedet tulee johtaa öljynerottimen kautta Suonenjoen taajaman sadevesiviemäriin ja edelleen pohjavesialueen ulkopuolelle.
Kaikki öljynerottimet on varustettava hälytysjärjestelmällä, jonka toimivuus
on testattava vuosittain, sekä näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivolla. Erottimet
on pidettävä toimintakuntoisina ja ne on tyhjennettävä vuosittain.
Öljynkäsittelyalueen ja piha-alueen hulevesien öljyhiilivetypitoisuus öljynerottimen jälkeen saa olla enintään 5 mg/l.
(YsL 17, 52 ja 66 §, vna 750/2013, vna 1022/2006 )
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
82 (121)
77 §
13.08.2015
Perustelu: Määräyksessä on vahvistettu hulevesien asianmukainen johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle. Öljynkäsittelyalueen, eikä laitoksen muidenkaan pihaalueiden hulevesiä saa johtaa pohjavesialueella maastoon pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi. Määräyksessä on lisäksi annettu päästöraja-arvo sadevesiviemäriin johdettaville hulevesille.
10. Koko laitoksen piha-alue on päällystettävä nestetiiviillä eristeasfaltilla, joka kestää öljyhiilivetyjen syövyttävää vaikutusta tai vastaavalla suojarakenteella. Piha-alueen kallistukset on rakennettava siten, että hulevedet eivät
pääse valumaan ympäristöön. Piha-alueen hulevedet tulee johtaa kiintoaineen
erottimen ja öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin.
Piha-alueen tiivisterakenteesta ja sen rakentamisen laadunvalvonnasta on esitettävä valvontaviranomaiselle suunnitelma vähintään puoli vuotta ennen rakentamista.
Piha-alueen asfaltin kunto tulee tarkastaa säännöllisesti vähintään vuosittain
ja mahdolliset rikkoumat ja halkeamat tulee korjata viipymättä.
(YsL 17, 52 ja 66 §)
Perustelu: Laitos sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle, jolla on vedenottamo noin 350
m:n etäisyydellä. Määräyksellä estetään, että laitoksen piha-alueelta ei pääse likaantuneita hulevesiä maastoon.
Kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely
12. Kevyt polttoöljy tulee varastoida kaksoisvaippasäiliössä, joka tulee sijoittaa
katettuun varastotilaan, jossa on valuma-allas tilaa 100 % säiliön tilavuudesta.
Öljysäiliö tulee varustaa vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytönestimellä.
Säiliön kunto tulee tarkistaa 5 vuoden välein niin, että ensimmäinen
tarkastus on vuonna 2020 (YsL 17, 52 ja 66 § ja vna 750/2013 )
Perustelu: Lupamääräyksellä varmistetaan, että polttoöljy varastoidaan turvallisesti
säiliöissä, joka edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koska toiminta sijaitsee
tärkeällä pohjavesialueella, polttoöljyn varastoinnille on asetettu tavanomaista tiukemmat vaatimukset.
13. Vaaralliset jätteet sekä muut terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee varastoida tiivispohjaisessa, reunakorokkeella varustetussa, katetussa katoksessa tai vastaavalla tavalla siten, että jätteitä tai kemikaaleja ei
pääse maaperään tai pinta- tai pohjaveteen. (YsL 16, 17, 52, 58 ja 66 §, JL 13 § ja
vna 750/2013)
Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että vaarallisista jätteistä ja muista vaarallisista kemikaaleista ei aiheudu haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle.
Jätehuolto
14. Kaikki hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
83 (121)
77 §
13.08.2015
Lento- ja pohjatuhkan hyötykäyttö- ja/tai kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää vuoden kuluessa laitoksen käyttöönotosta ja sen jälkeen säännöllisesti valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.
(YsL 58 §, JL 8 ja 12 §, vna 750/2013)
Perustelu: Jätelain mukaan kaikki jätteet tulee hyödyntää aineena tai energiana, ellei
se ole jätteen laatu ja ominaisuudet huomioon ottaen mahdotonta. Myös tuhkajakeet
on ensisijaisesti hyödynnettävä. Vasta toissijaisesti voidaan tuhkat toimittaa loppusijoitukseen. Tuhkajakeiden laatua on hyötykäyttökelpoisuuden ja kaatopaikkakelpoisuuden selvittämiseksi seurattava. Seurannasta voi valvontaviranomainen määrätä
saatujen tulosten ja tuhkan toimituskohteiden perusteella tarkemmin.
Häiriö- ja onnettomuustilanteet
15. Kiinteän polttoaineen kattilan sähkösuodattimen häiriötilanteissa kattila
on ajettava alas välittömästi. (YsL 52 §, vna 750/2013)
Perustelu: Savukaasupuhdistimien häiriötilanteissa päästöt ympäristöön ovat usein
huomattavan suuria, ja ne voivat tällöin aiheuttaa välitöntä ympäristön pilaantumista
ja terveyshaittaa. Tämän vuoksi tällaisissa häiriötilanteissa kattilan tuotanto on keskeytettävä.
16. Laitoksella on oltava imeytysaineita ja torjuntakalustoa öljyvahinkojen varalta. Lisäksi laitoksella on oltava ajan tasalla oleva torjuntasuunnitelma öljyvahinkojen varalta ja henkilökuntaa, mukaan lukein öljynkuljetusyritykset,
tulee kouluttaa säännöllisesti öljyvahinkojen varalta. (YsL 52 ja 66 §, vna
750/2013)
Perustelu: Laitos sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle, minkä vuoksi öljyntorjuntavalmius on oltava hyvä.
17. Laitoksella tulee olla toimintasuunnitelma poikkeuksellisia tilanteita varten ja se on pidettävä ajan tasalla. Toimintasuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi valvontaviranomaiselle.
Onnettomuuksista ja häiriötilanteista, joissa ympäristöön pääsee poikkeuksellisen paljon tai poikkeuksellisia päästöjä, jätteitä tai aineita tai aiheutuu muita
ympäristövaikutuksia, on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.
(YsL 15 ja 52 § vna 750/2013)
Perustelu: Poikkeuksellisissa tilanteissa on tarpeen arvioida välittömästi mahdolliset
ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet. Tämän vuoksi ilmoittaminen
valvontaviranomaiselle ja tällaisia tilanteita koskeva suunnitelma ovat tarpeen.
Päästöjen, ympäristövaikutusten ja laitoksen käytön tarkkailu
18. Kattiloiden, savukaasupuhdistimen ja jätevesien esikäsittely-yksiköiden
käyttötarkkailussa sekä savukaasujen, jätevesien ja jätteiden päästötarkkailussa tulee noudattaa hakemukseen sisältyvää tarkkailusuunnitelmaa sekä
valtioneuvoston asetusta 750/2013.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
84 (121)
77 §
13.08.2015
Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Kuopion ja Varkauden seudun ilmanlaadun yhteisseurantaan toiminnanharjoittajien ja alueen kuntien keskenään
erikseen sopimalla tavalla. Toimintaan kohdistuvien ilmanlaadun mittauksien
yksityiskohdista ja ilmanlaatuselvityksistä päätetään yhteistarkkailua koskevissa tarkkailusopimuksissa.
Laitoksen ja sen liikenteen aiheuttama melutaso laitoksen ympäristössä ja erityisesti lähimmillä asuinalueilla tulee selvittää mittauksin vuoden kuluessa
toiminnan aloittamisesta. Mittauksia voidaan täydentää mallilaskelmin.
Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Lintharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksia pohjavesiin tulee seurata vähintään yhdestä pohjavesiputkesta. Muutoin pohjavesitarkkailun yksityiskohdista päätetään Lintharjun pohjavesialueen yhteistarkkasuunnitelmassa.
(YsL 6 ja 62 §, JL 120 §, vna 750/2013)
Perustelu: Lupahakemukseen sisältyy esitys käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuksi.
Esitys noudattaa valtioneuvoston asetusta 750/2013. Käyttö- ja päästötarkkailun osalta esitys on riittävä. Sen sijaan ympäristövaikutusten tarkkailun osalta määräyksessä
on annettu tarkentavia vaatimuksia, erityisesti ilmanlaadun tarkkailun ja pohjavesitarkkailun osalta. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua alueen pohjavesialueen
yhteistarkkailuun, koska laitos sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle olemassa olevan
vedenottamon läheisyyteen.
Toiminnanharjoittaja on määrätty osallistumaan ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailuun osallistuminen on perusteltua, koska näin tarkkailu voidaan suunnitella ottaen huomioon päästölähteiden yhteisvaikutukset. Yhteistarkkailujen sisällöstä
päätetään yksityiskohtaisesti tarkkailusopimuksissa eri osapuolten kesken.
19. Toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja käyttötarkkailusta tulee pitää kirjaa.
Yhteenveto tarkkailutuloksista tulee esittää valvontaviranomaisille vuosittain.
Valvontaviranomaisille tulee esittää vuosittain helmikuun loppuun
mennessä seuraavat tiedot edellisen vuoden toiminnasta:
−
laitoksen tuotantomäärät ja toiminta-ajat
−
polttoaineiden kulutus ja laatu
−
tiedot savukaasupäästöistä
−
valtioneuvoston asetuksen 179/2012 20 §:n mukaiset tiedot muodostuneista jätteistä
−
tiedot tuhkien laadusta (hyötykäyttökelpoisuus/kaatopaikkakelpoisuus)
−
jätevesien tarkkailutulokset ja tiedot jätevesimääristä
−
yhteenveto kattiloiden palamisentarkkailua koskevista mittauksista
−
yhteenveto sähkösuodattimen käyttötarkkailusta
−
selvitys poikkeuksellisia päästöjä tai jätteitä aiheuttaneista tilanteista ja
niiden syyt ja kesto
−
tiedot huolloista
−
tiedot mittalaitteiden kalibroinneista
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
85 (121)
77 §
13.08.2015
−
selvitys toteutetuista ympäristönsuojelu- ja energiatehokkuustoimista.
(YsL 62 §, JL 118-120 §, vna 179/2012, vna 750/2013)
Perustelu: Lupamääräys on tarpeen valvonnan kannalta. Tietojen avulla valvontaviranomainen voi osaltaan vakuuttua, että toimintaa on luvan ja lupahakemuksen mukaisesti.
Toiminnan muutokset tai lopettaminen
20. Toiminnan pysyvästä lopettamisesta tai pitkäaikaisesta keskeytyksestä tai
olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä ympäristökeskukselle. (YsL 170 §)
Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta.
21. Lopetettaessa toiminta tulee Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille esittää selvitys niistä ympäristönsuojelutoimista, joita alueella tehdään. (YsL 94 §, vna 750/2013)
Perustelu: Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksellä voidaan varmistua
mm., että alueelle ei jää toiminnasta peräisin olevia jätteitä, eikä toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista ja että kaivannaisjätteet on käsitelty tai poistettu paikalta asianmukaisesti.
22. Ennen uusitun laitoksen toiminnan aloittamista, se tulee esittää Kuopion
kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden tarkastettavaksi, (YsL
170 §)
Perustelu: Tarkastuksella voidaan varmistua, että toiminnan muutokset on toteutettu
hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti.
23. Muutosta koskeva toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta 20 000 euron vakuutta vastaan. (YsL 199 §)
Perustelu: Kyseessä on olemassa olevan kaukolämpökeskuksen kattiloiden muutostyöt. Laitoksen toiminta on välttämätöntä Suonenjoen keskustaajaman kaukolämmön
tuotannon turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Muutoksen seurauksena laitoksen ympäristönsuojeluratkaisut paranevat ja ympäristövaikutukset vähenevät.
Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut lupapäätökselle
Päätöksen määräysten ja hakemuksen tietojen mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu
−
terveydellistä haittaa
−
muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa
−
maaperän tai pohjaveden pilaantumista
−
erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
86 (121)
77 §
13.08.2015
−
vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella
−
kohtuutonta rasitusta naapurustossa.
Toiminnan jätehuolto täyttää ympäristönsuojelun ja jätelain vaatimukset.
Päätöksessä on otettu huomioon jätelain yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä.
Toiminta on voimassa olevan yleiskaavan ja asemakaavan mukaista.
Ympäristön pilaantuminen voidaan estää annetuilla määräyksillä. Lupapäätöksessä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että
toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus. Lisäksi
lupapäätöksessä on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa sekä tulvariskien hallinnasta annetussa laissa ja niiden nojalla on säädetty.
Toiminnan tekniset ratkaisut sekä päästöjen rajoittamista ja jätteiden syntyä
ehkäisevät ratkaisut ovat sen tasoisia, että niiden voidaan katsoa täyttävän
toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön vaatimukset. Päätöksessä on otettu huomioon toiminnan energia- ja materiaalitehokkuus.
Päätöksessä on otettu huomioon valtioneuvoston asetus 750/2013, jossa on
annettu ns. vähimmäisvaatimukset polttoaineteholtaan alle 50 megawatin
energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista.
Lupaharkinnassa on myös korostetusti otettu huomioon se, että laitos sijoittuu tärkeälle I-luokan pohjavesialueelle, jolla noin 330 m:n päässä sijaitsee
Suonenjoen keskustaajaman vedenottamo. Lupahakemukseen sisältyvien
maaperä- ja pohjavesiolosuhteita koskevien selvitysten sekä laitoksen teknisten ratkaisujen perusteella on voitu varmistua, että laitoksen toiminta ei
muodosta pohjaveden laadulle sellaista riskiä, joka olisi luvan myöntämisen
esteenä. Tätä on varmistettu vielä lukuisilla lupamääräyksillä, jotka koskevat
maaperän suojaamista, jäte- ja hulevesien johtamista, kemikaalien varastointia sekä pohjaveden tarkkailua.
Kevyen polttoöljyn varastointimäärä laitokselle hieman pienenee nykyisen luvan mukaisesta määrästä ja varastointiratkaisut paranevat merkittävästi. Öljyn varastoinnissa laitokselta edellytetään kaksinkertaista varmistusta, millä
polttoöljyn varastoinnin riskejä vähennetään normaalitasosta merkittävästi.
Laitokselta edellytetään myös mm. tiiviitä piharakenteita ja kaikkien hulevesien johtamista pois tontilta sadevesiviemäriin pohjavesialueen ulkopuolelle. Kemikaalien varastointiin ja jätevesijärjestelmiin edellytetään lisäksi mm.
hälytyksiä ja suljettavia venttiilikaivoja, joilla edelleen vähennetään onnettomuuksien riskiä, jotka voisivat vaarantaa alueen pohjavesien laatua.
Päätöksessä on otettu huomioon Lintharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma (08777801 Lintharju) sekä vesienhoitolain (1299/2004) mukainen alueen vesienhoitosuunnitelma. Päätös ei ole ristiriidassa suojelusuunnitelmien
ja vesienhoitosuunnitelman kanssa.
Lämpökeskus on yleisen edun kannalta tarpeellinen ja sillä osaltaan turvataan
Suonenjoen keskustaajaman kaukolämmön saanti myös häiriötilanteissa.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
87 (121)
77 §
13.08.2015
Lämpökeskuksen uusimisen myötä laitoksen savukaasupäästöt pienenevät
selvästi.
Lausunnoissa esitettyjen vaatimusten huomioon ottaminen
Päätöksessä ja lupamääräyksissä on otettu huomioon se, että laitos sijoittuu
tärkeälle pohjavesialueelle. Lupamääräyksillä estetään pohjaveteen kohdistuvat kielteiset vaikutukset.
Laitokselle on ollut tähänkin saakka nykyisen ympäristöluvan mukaisesti kevyen polttoöljyn varasto, jonka koko on ollut 100 m3. Lisäksi on ollut 500
m3:n raskaan polttoöljyn varastosäiliö. Erillinen kevyen polttoöljyn säiliö on
tosin poistettu käytöstä joitakin vuosia sitten ennakoiden laitoksen uudistustöitä. Tontilla varastoitavan öljyn kokonaismäärä pienenee muutosten seurauksena selvästi ja kevyenkin polttoöljyn varastointimäärä pienenee hieman.
Päätöksessä on edellytetty toiminnanharjoittajalta myös valmiutta ja toimia
onnettomuustilanteiden varalta. Kevyen polttoöljyn varastointiin liittyen on
edellytetty myös moninkertaista varmistusta esim. öljyvuotojen varalta.
Päätöksessä on tarkasteltu ympäristövaikutuksia kokonaisuutena. Siirtyminen
kevyen polttoöljyn käyttöön vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta
kokonaisuutena ja perustuu tuleviin rikkipäästöjen rajoittamisvaatimuksiin,
jotka tulevat voimaan vuonna 2018.
Laitos on tarpeellinen Suonenjoen keskustaajaman kaukolämpöhuollon vuoksi. Kaukolämpökeskusten sijoittumista taajamassa ohjaa voimakkaasti olemassa oleva kaukolämpöverkko. Kaukolämmön tuotannon turvaamiseksi
puuta käyttävän kiinteän polttoaineen kattilan toiminnan turvaamiseksi laitoksella tarvitaan varakattila. Varakattilan polttoaineena on käytettävyyden
vuoksi yleensä öljy.
Kevyen polttoöljyn varastointi on ratkaistu jo aiemmin 12.11.2004 myönnetyn
ympäristöluvan yhteydessä. Muutosten seurauksena öljyn varastointia koskevat ratkaisut oleelliset paranevat ja myös riski onnettomuustilanteisiin vähenee merkittävästi.
Luvassa on toiminnanharjoittaja määrätty osallistumaan Lintharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuun.
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupa on kuitenkin haettava, mikäli
toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia.
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava.
Lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei
ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai toiminta
on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta tai toiminta on keskeytetty pysyvästi.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
88 (121)
77 §
13.08.2015
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (YsL) 6-8, 15-17, 20, 27-29, 34, 42-44, 48-49, 51-53,
58, 62, 66, 88-89, 94, 170, 190, ja
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § kohta 3, ja 11-15
§
Jätelaki (JL) 8, 12-13 ja 118-120 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (750/2013)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadun raja-arvoista (38/2011)
Valtioneuvoston asetus raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta
(413/2014)
Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996)
Valtioneuvoston asetukseen asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006)
Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, hyväksytty
14.11.2013/§ 122
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Päätöksestä peritään 4 884,65 euroa. Käsittelymaksu perustuu kattilalaitoksia
koskevan lupahakemuksen perusmaksuun 4 500,00 euroa, mihin on lisätty
hakemuksen kuulutuskulut 384,65 euroa.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Viiteaineisto
*
8027/2015 Sijaintikartta
Valmistelija
Erkki Pärjälä
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 044 718 2142
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.
Merkitään, että jäsen Tiia Laitisen estyneenä ollessa varajäsenenä toimi Kirsi
Nuutinen tämän asian käsittelyn aikana.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
89 (121)
78 §
13.08.2015
§ 78
Asianro 3016/10.03.00.02/2015
Päätös maa-aineslupahakemuksesta / Maaningan Sora Ay / Käärmelahti, Sorala 476-405-833
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Alueellinen ympäristönsuojelu
Maaningan Sora Ay on 20.3.2015 jättänyt maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen hiekan ja soran ottamiseksi Käärmelahden kylän tilalta Sorala 8:33.
Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi noin 7,2 hehtaarin alueelle, otettavan
aineksen ollessa yhteensä 170 000 m3.
Esitys on, että lupa myönnetään.
Hakija
Maaningan Sora Ay / Riku Airaksinen
Lapinjärventie 8
71730 Kinnulanlahti
yhteyshenkilö: Riku Airaksinen, puh. 0400 577 248
Asian vireilletulo
Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 20.3.2015.
Hakemuksen sisältö
Maaningan Sora Ay hakee maa-aineslain mukaista lupaa soran ja hiekan ottamiseksi Käärmelahden kylän tilalta Sorala 8:33. Lupaa haetaan noin 7,2
hehtaarin alueelle kymmeneksi vuodeksi.
Haettu ottomäärä on yhteensä 170 000 m3, ja vuotuinen ottomäärä on noin
17 000 m3. Suunnitelma-alueelle sijoittuu 3 ottoaluetta (ottoalueet 1-3), joista
ottoalue 1 on otettu edellisen maa-ainesluvan aikana pohjatasoon asti. Ottamistoimintaa jatketaan ottoalueilla 2 ja 3 (alueen keski- ja luoteisosa). Alin ottamistaso tulee olemaan +95,00.
Maa-ainesten otto toteutetaan siten, että ottoalueen reuna rajautuu jouhevasti
Repoharjun reunaan, eikä harjun luonnontila heikenny. Luiskat muotoillaan
maisemaan sopiviksi noin 1:3 kaltevuuteen tai sitä loivemmiksi. Luiskien taitekohdat pyöristetään ja alueelta raivatut pintamaat sijoitetaan luiskiin ja alueen pohjalle kasvualustaksi. Luiskat ja saarekkeet maisemoituvat luonnollisesti metsittyen, tarvittaessa alueelle istutetaan tai kylvetään esimerkiksi
männyntaimia tai sekapuuna koivuna.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
90 (121)
78 §
13.08.2015
Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet
Alue on voimassa olevan Käärmelahden kyläympäristön osayleiskaavan mukaisesti luokiteltu maa-ainesten ottoalueeksi. Ottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä (I-luokka) Harjamäki-Käärmelahti (0847651) –
pohjavesialueella. Varpaniemen vedenottamo sijaitsee 2 km päässä maaainesten ottoalueesta. Ottoalue sivuaa koillisreunalta valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan kuuluvaa Maaningan Repoharjua.
Lähin vesialue on 650 metrin etäisyydellä sijaitseva Maaninkajärvi. Lähimpään asuinkiinteistöön on matkaa ottoalueen reunalta 325 metriä.
Asian käsittely
Naapurien kuuleminen
Hakemuksesta on kuulutettu Valtuusto-virastotalon ilmoitustaululla 23.4.24.5.2015. Asian vireilläolosta on tiedotettu Uutis-Jousi –lehdessä 23.4.2015
ja Kuopion kaupunkilehdessä 25-4.2015. Lisäksi hakija on kuullut naapureita
20.3.2015.
Hakemuksen johdosta ei ole jätetty mielipiteitä tai muistutuksia.
Pyydetyt lausunnot
Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat –vastuualue on antanut 5.6.2015 päivätyn lausunnon, jossa todetaan mm. seuraavasti:
”Tilan ja ottoalueen koillisraja rajautuu päällekkäin valtakunnalliseen Repomäen harjujensuojeluohjelman ja POSKI-projektissa määritellyn arvokkaan
Repomäen harjualueen kanssa.
Pohjois-Savon maakuntakaavassa ottoalueen koillispuolelle jäävän
My12.2900 Repomäki rajaus on merkitty tilan rajaan, kun taas MA1 12.630
Maaninka-Lapinlahti kulttuurimaisema kattaa koko tilan ja ottoalueen. Ottoalueelle on maakuntakaavassa merkintä pv12.651.
Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaavassa tila ja ottoalue on merkitty
EO1/MU merkinnällä maa-ainesten ottoalueeksi.
Suunnitellulle ottoalueelle on yritetty asentaa pohjaveden havaintoputkea.
Kallio on kuitenkin tullut vastaan tasolla 92-96 mmpy (N2000). PohjoisSavon ELY-keskus on asennusvaiheessa ollut yhteydessä toimijaan ja tässä
yhteydessä on todettu, ettei havaintoputkea kannata alueelle asentaa, koska
pohjavesi ei varastoidu alueelle. Ottoalueella muodostuvan pohjaveden kulkeutuminen alueelta harjua kohti ei ole kokonaisuudessaan poissuljettua ja
ELY-keskus katsoo, että toimijan on liityttävä pohjavesialueella suunnitteilla
olevaan yhteistarkkailuohjelmaan, jossa tullaan tarkkailemaan maa-ainesten
oton vaikutuksia laajemmin pohjavesialueella.
Alimmaksi ottotasoksi on hakemuksessa kaavailtu tasoa +95.0 mmpy. Pohjois-Savon ELY-keskus kuitenkin huomauttaa, että kallion pintaan on suositeltavaa jättää noin metrin suojakerros.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
91 (121)
78 §
13.08.2015
Toimintaan tarvittavista laitteistosta ja kalustoista mahdollisesti aiheutuvat
vuodot maaperään on estettävä jo ennalta asianmukaisilla suojauksilla ja
muilla varotoimenpiteillä. Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja
muiden pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoitus, aggregaatti ja polttonesteiden jakelupaikka on sijoitettava tukitoiminta-alueelle. Tukitoiminta-alue tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli tukitoiminta-alue sijoitetaan pohjavesialueelle, tulee alueella olla riittävä 4 metrin suojakerros pohjaveteen. Tukitoiminta-alue on varustettava vettä heikosti läpäisevällä pinnoitteella tai suojakalvolla. Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, on säiliöiden
oltava kaksoisvaipallisia tai ne on sijoitettava niiden tilavuutta vastaavaan katoksella varustettuun suoja-altaaseen. Polttonesteiden jakelulaitteistossa on
oltava järjestelmä ylitäytön estämiseksi.
Laitteiden ja ajoneuvojen huolto tulee tehdä pohjavesialueen ulkopuolella.
Mikäli huolto joudutaan tekemään pohjavesialueella, on huoltoalueelle varattava imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, joilla voidaan estää vuotojen pääsy
maaperään ja pohjaveteen. Toiminta-alueelle on tehtävä valmiussuunnitelma
vahinkotapausten varalle.
Pohjavesialueella toimittaessa ei luonnollista kasvillisuuden palauttamista
katsota riittäväksi toimenpiteeksi, vaan alueelle on jälkihoitotoimenpiteenä
muodostettava kunnollinen kasvualusta ja puusto palauttettava siementämällä ja istuttamalla.
Kokonaisuudessaan jälkihoitotoimenpiteet tulee aina suorittaa ennen luvan
päättymistä.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanta on, että toiminta voidaan toteuttaa hakemuksen ja suunnitelman mukaisesti, mikäli edellä mainitut sekä liitteenä
olevat asiat otetaan toiminnassa ja lupamääräyksissä huomioon.”
Vaikutusten arviointi
-
Esitys
Maaningan Sora Ay:lle myönnetään maa-aineslain mukainen lupa maaainesten ottamiseen 1.3.2015 päivätyn hakemuksen ja sen liitteiden mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin:
1. Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmaan rajatulta
7,2 ha alueelta. Ottamismäärä on enintään 170 000 m3.
2. Alin kaivutaso on +95.0 m (N2000). Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on kuitenkin jätettävä vähintään neljän
metrin paksuinen koskematon maakerros.
3. Ottamisalue on merkittävä maastoon ja turvallisuudesta on huolehdittava
aitaamalla jyrkännekohdat. Ottamispaikalla tulee olla selkeästi merkittynä, että toiminta sijoittuu pohjavesialueelle. Ulkopuolisten pääsy alueelle
on mahdollisuuksien mukaan estettävä lukittavalla puomilla.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
92 (121)
78 §
13.08.2015
4. Valvontaa varten alueella on oltava korkeuslukeman ilmoittavat merkit.
5. Toiminnanharjoittajan tulee liittyä pohjavesialueella suunnitteilla olevaan
pohjaveden yhteistarkkailuohjelmaan.
6. Kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoituspaikka, polttonesteiden jakelupaikka ja aggregaatti tulee sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossa on 4 metrin suojakerros pohjaveteen. Paikoitus- ja polttoaineiden jakelupaikka tulee olla varustettu öljyhiilivetyjen vaikutusta kestävällä
pinnoitteella tai suojakalvolla ja sen päälle levitettävällä 30 cm:n suojamaakerrokselle. Maaperäsuojauksen reunat tulee muotoilla niin, että alueelta öljy yms. vuodot voidaan onnettomuustilanteissa kerätä hallitusti.
Suojausrakenteen kunto tulee tarkistaa säännöllisesti ja se on kunnostettava välittömästi, kun vaurioita havaitaan.
7. Ottamisalueella ei sallita:
-
nestemäisten polttoaineiden, öljytuotteiden tai ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointia
koneiden ja laitteiden huoltoa
kiinteän ja nestemäisen jätteen varastointia ja hautaamista
8. Kaivualueelle ei saa johtaa eikä imeyttää tie- tai muilta riskialueilta tulevia
pinta- tai kuivatusvesiä.
9. Kaivualueella työskenneltäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta.
Mahdollisen öljyvahingon sattuessa luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin öljyyntyneen maan poistamiseksi sekä ilmoitettava asiasta Pohjois-Savon pelastuslaitokselle ja Kuopion kaupungin alueellisille
ympäristönsuojelupalveluille. Öljyvahinkoja varten alueella on oltava riittävästi imeytysainetta sekä tiivispohjainen paikka, johon saastunut maa
voidaan väliaikaisesti koota. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä valmiussuunnitelma vahinkotapausten varalle.
10. Toiminnassa on noudatettava esitettyä kaivannaisjätteitä koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava 5 vuoden välein, ensimmäisen kerran 1.9.2020. Tarkistettu suunnitelma tulee toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.
11. Maisemoidessa luiskat on muotoiltava ympäristöön sopiviksi. Rinteiden
ylä- ja alaosat tulee pyöristää ja luiskien kaltevuuden tulee olla suunnitelmassa esitetyn mukaiset. Rinteiden kaltevuutta voidaan maiseman elävöittämiseksi vaihdella niiden eri osissa. Lohkareita ja isoja kiviä ei saa
haudata alueelle. Luiskien ja kuoppien tasaukseen ei saa käyttää lahoavia
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
93 (121)
78 §
13.08.2015
jätteitä eikä tienpenkoista tai muista likaantuneista paikoista otettuja
maa-aineksia.
12. Tiivistyneet tiepohjat ja varastokasojen pohjat tulee pehmentää toiminnan
loputtua. Luiskien ja pohjien tasaukseen on käytettävä puhtaita, vettä johtavia maa-aineksia. Pohjatasolle ja luiskiin on levitettävä vähintään 20
cm:n kerros keskikarkeaa tai karkeaa hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle on
rakennettava ensisijaisesti alueelta kuorituista pintamaista ja hiekasta sekoittaen vähintään 5 cm:n paksuinen orgaanista ainesta sisältävä kasvualusta. Hiekkaisella alueella kasvualustan voi rakentaa suoraan pohjamaan pintaosaan. Viimeistelytöiden jälkeen ottamisalueelle tulee kylvää
alueelle luonteenomaisia kasvilajeja sekä istuttaa sekapuustolle. Alueen
jälkihoito on toteutettava lupakauden loppuun mennessä.
13. Otetun aineksen määrä ja laatu on ilmoitettava ensisijaisesti sähköisesti
maa-ainestenotto ilmoituslomakkeella (YM012), joka on löydettävissä
täyttö- ja lähettämisohjeineen internet -osoitteesta: www.yrityssuomi.fi ja
kirjaamalla hakukenttään YM012. Mikäli ottoilmoituslomakkeen sähköinen täyttäminen ei ole luvan haltijalle mahdollista tulee täytetty ottoilmoituslomake toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Ilmoitus on tehtävä vuosittain seuraavan vuoden tammikuun
loppuun mennessä.
14. Mikäli luvan saaja siirtää oikeuden maa-ainesten ottamiseen toiselle, vastaa luvan saaja edelleen lupamääräysten noudattamisesta, ellei lupaviranomainen eri hakemuksesta vapauta häntä vastuusta.
15. Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi luvan saajan on toimitettava
ennen luvan saamista 23 300 euron suuruinen vakuus. Vakuuden on oltava voimassa vähintään 31.5.2026 saakka. Vakuus palautetaan, kun alue on
saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on todettu valvovan
viranomaisen toimittamassa loppukatselmuksessa.
Vuotuisena valvontamaksuna peritään vahvistetun taksan mukaisesti toistaiseksi 748,00 euroa.
Ottamissuunnitelman tarkastamisesta peritään vahvistetun taksan mukaisesti
1900,00 euroa.
Lisäksi hakijalta peritään hakemuksen kuulutuskustannukset 383,78 euroa.
Päätöksen voimassaolo
Lupa on voimassa 31.8.2025 saakka.
Perustelu
Ottamisalueen maisemalliset ja geologiset arvot ovat jo heikentyneet, koska
alueelta on otettu maa-aineksia jo aiemmin. Ottamisalueella ei ole metsä-,
luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
94 (121)
78 §
13.08.2015
muita luontokohteita. Näin ollen ottamisalueella ei voida katsoa olevan erikoisia luonnonesiintymiä eikä merkittäviä geologisen muodostuman tai kasvillisuuden luomia luonnon kauneusarvoja.
Ottamisalueen jälkihoitotyönä tehtävässä muotoilussa huomioidaan ympäristön vallitsevat maastonmuodot. Lisäksi puustoa ja muuta kasvillisuutta uusitaan ottamistoiminnan jälkeen. Näin ollen maisemakuva ei turmellu ja alue
palautuu metsätalousmaaksi.
Nestemäisten polttoaineiden, öljytuotteiden ja ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointia ei sallita ottamisalueella. Ottamistoiminnan jälkeen tiivistyneet teiden ja varastoalueiden pohjat pehmennetään ja alueen jälkihoidossa
käytetään vettä läpäiseviä maa-aineksia. Näin ollen pohjaveden laatu tai antoisuus ei vaarannu.
Alueelle luonteenomaiselle kasvillisuudelle rakennetaan soveltuva kasvualusta ja puustoa sekä muuta kasvillisuutta uusitaan ottamistoiminnan aikana ja
sen jälkeen. Pohjaveden laatua ja antoisuutta ei heikennetä. Näin ollen huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa ei tapahdu.
Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.
Sovelletut oikeus- ja viranomaisohjeet
Maa-aineslaki 1, 3–7, 10–13 a, 16 b, 19–21, 23, 23 a §
Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 1–4, 6–9 §
Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)
Kuopion kaupunki, maa-aineslupia ja maisematyölupia koskeva taksa (ympäristö- ja rakennuslautakunta 14.11.2013 § 121)
Toimivalta
Palvelualueiden johtosäännön 2 luku, 7 §, kohta 9
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Viiteaineisto
*
3016/2015 Sijaintikartta
Valmistelija
Mikko Sokura
puh. 040 718 2147
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 040 718 2147
Ympäristöjohtaja
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
95 (121)
78 §
13.08.2015
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
96 (121)
79 §
13.08.2015
§ 79
Asianro 219/11.01.00/2015
Päätös ympäristölupahakemuksesta / Destia Oy / Kinnulanlahti, Soraharju 476-405-31-13
ja Soraneliö 476-405-31-7
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Alueellinen ympäristönsuojelu
Destia Oy on 19.12.2014 jättänyt ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee soranmurskaamon toimintaa Käärmetlahden kylässä Pyssymäen sora-alueella tiloilla Soraharju RN:o 31:13 ja Soraneliö RN:0 31:7. Hakemus koskee olemassa olevaa toimintaa. Samalla haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Lupa esitetään myönnettävän.
Asia
Päätös ympäristölupahakemuksesta
Luvan hakija ja toiminnanharjoittaja
Destia Oy, kiviaines
PL 1881
70421 KUOPIO
yhteyshenkilö: Tiina Ullgren, p. 040 647 1859
Toiminta ja sen sijainti
Soranmurskaamo
Käärmetlahden kylä (405), Pyssymäen sora-alue, tilat Soraharju RN:o 31:13 ja
Soraneliö RN:0 31:7, Kuopio.
Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta
Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 § 1 momentin perusteella.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § 1 momentin kohdan 6b perusteella.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
97 (121)
79 §
13.08.2015
Asian vireille tulo
Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 19.12.2014.
Toimintaa koskevat muut luvat ja sopimukset
Destia Oy:llä on alueelle Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan 7.5.2015 5§ myöntämä maa-ainesten ottolupa. Toiminnalla on aiemmin ollut 31.12.2014 saakka voimassa ollut maa-ainesten ottolupa ja ympäristölupa murskaustoiminnalle.
Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet
Ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa Pyssymäen sora-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi
(12.002, Kinnulanlahti). Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 (vahvistettu
ympäristöministeriössä 7.12.2011) laatimisvaiheessa Kuopion seudun maakuntakaavaan tehtiin tarvittavat muutokset ja lisäykset. Tehdyissä muutoksissa Pyssymäen sora-alueelle kohdistui kaksi uutta kaavamerkintää; pv1 12.653
(Pyssymäen pohjavesialue) ja MA1 12.630 (Maaningan-Lapinlahden kulttuurimaisemat, uusi maakunnallisesti merkittävä maisema-alue). MA1- merkinnällä osoitetun alueen suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueen
kokonaisuudet ja ominaislaatu sekä alueen erityispiirteitä tulee vaalia. Maaninkajärven ympäristön osayleiskaavassa Pyssymäen sora-alue sijoittuu
EO/MU –merkinnällä osoitetulle maa-ainesten ottoalueelle.
Toiminta sijoittuu ympäristöhallinnon luokittelemalle II-luokan pohjavesialueelle (Pyssymäki, 0847602). Ottamisalueen kaakkoispuolella on Natura-alue,
Valkeinen (SCI, FI0600042). Kyseinen alue on vesilain nojalla suojeltu kasvillisuudeltaan edustava luontaisesti rehevä järvi. Ottamisalueelta on lyhimmillään matkaa suojelualueen reunaan noin 200 metriä. Lähimpään vesistöön,
Maaninkajärveen ottoalueen luoteispuolella on noin 90-100 metriä.
Lähimpiin asuinkiinteistöihin alueen luoteis- ja koillispuolella on matkaa
murskauslaitokselta 200 - 500 metriä. Etäisyys vaihtelee maa-aineksen oton
etenemisen myötä.
Alueen ympäristön tila
Alueella on ollut maa-ainesten ottotoimintaa jo 1970-luvulta lähtien ja alue ei
ole enää luonnontilainen vaan alueen puusto on pääosin poistettu. Alueen
ympärysmetsät ovat metsätalouskäytössä olevia mäntyvaltaisia sekametsiköitä.
Toiminta sijoittuu maaseutumaiselle alueelle, jossa alueen ilmanlaatuun ja
melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä noin 500 metrin päässä koillisessa sijaitsevan kantatie 77:n liikenne ja 300-400 metrin päässä kaakossa sijaitsevan
paikallistie 5571:n liikenne. Tieliikenteen lisäksi alueella ei ole muita merkittäviä melulähteitä. Kokonaisuutena alueen ilmanlaatua ja melutilannetta voidaan luonnehtia hyväksi.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
98 (121)
79 §
13.08.2015
Alueen pohjaveden laatua seurataan vuosittain, niinä vuosina, kun alueella on
toimintaa. Alueen pintavesistä ei ole tarkkailutietoja, mutta yleisesti ottaen
niiden arvioidaan olevan hyvälaatuisia. Kuormitusta pintavesiin aiheuttavat
pääasiassa maa- ja metsätalous sekä haja-asutus.
Alueen pohjavesiolosuhteet
Ottoalue sijoittuu Pyssymäki – pohjavesialueelle (0847602), joka on ympäristöhallinnon luokittelema II luokan pohjavesialue. Pyssymäen pohjavesialue
on tyypiltään purkava harju ja sen kokonaispinta-ala on noin 1,68 km2.
Ottoalueella pohjaveden pinnankorkeus on havaintojen mukaan vaihdellut
vuosina 2007-2014 tasoilla +82.19… +83.19, joka on noin 2-3 m suunnitellun
alimman ottotason alapuolella.
Kuvaus toiminnasta
Paikalla on harjoitettu maa-ainesten ottoa 1970-luvulta lähtien. Maa-ainesten
ottoon on liittynyt myös soran murskausta, jolle on ollut Maaningan kunnan
ympäristölautakunnan 26.09.2013 77§ myöntämä ympäristölupa.
Suunnitelma-alueelle sijoittuu 4 ottoaluetta (ottoalueet A-D). Soran ottamistoimintaa jatketaan aiemman maa-ainesluvan mukaisilla alueilla (ottoalueet
A ja B) alimpaan ottotasoon sekä alueen reunoille saakka. Ottoalue C on
suunnitelma-alueen keskellä sijaitseva pieni kumpare, jonka maa-aines on
hyödynnettävissä. Ottoalueen D ottamistoiminta yhdistetään kiinteistön Pyssyharju (476-405-1-106, omist. Lujatalo Oy) kanssa siten, että kiinteistöjen
välinen kannas yhdistetään maisemoinnin yhteydessä.
Soranmurskaamon toiminta liittyy alueella tapahtuvaan maa-ainesten ottoon.
Paikalta otetaan soraa ja hiekkaa myyntitarkoitukseen. Ottoalueen pinta-ala
on 12,49 ha. Toiminta alueella kestää 10 vuotta. Alueelta otettavan maaaineksen kokonaismäärä on 130 000 m3. Tasaisella ottotahdilla vuosittainen
ottomäärä on noin 13 000 m3. Vuotuinen ottomäärä riippuu kuitenkin Kuopion talousalueen kiviaineksen kysynnästä.
Soran murskaus paikalla tehdään siirrettävällä murskauslaitoksella. Murskain
on 2-3 -vaiheinen liikkuva, tela-alustainen murskauslaitos, jossa on esi-, välija jälkimurskain.
Soranmurskaus alueella on kausittaista kiviaineksen kysynnästä riippuen.
Toimintajaksoja on arviolta 1 vuoden välein, ja murskausjakson pituus vaihtelee 2-5 viikkoon. Toimintajaksoja voi olla vuodessa useampia. Murskelajikkeita tuotetaan alueella 20 000 t/a, maksimissaan 60 000 t/a. Mursketta tuotetaan vuorokaudessa parhaimmillaan noin 3000 t.
Ottoalueen D läheisyydessä ei murskata lainkaan 1.6.-31.8. välisenä aikana läheisyyteen sijoittuvan loma-asutuksen vuoksi. Myös ottoalueiden A ja B läheisyydessä pyritään rajaamaan murskausjaksot kesäajan ulkopuolelle.
Murskauslaitos on toiminnassa maanantaista perjantaihin klo 7.00-22.00, kivien rikotus ma-pe klo 8.00-18.00 Tuotteiden lastaus ja kuljetukset ajoittuvat
maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
99 (121)
79 §
13.08.2015
Murskauksessa käytettävän kevyen polttoöljyn kulutus on keskimäärin 16,8
t/a ja maksimissaan 50,4 t/a. Polttonesteet varastoidaan tukitoiminta-alueella
ylitäytönestimillä varustetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaipallisissa säiliöissä, jotka viedään alueelta pois urakan päätyttyä. Säiliöiden kokonaistilavuus on alle 10 m3.
Hydrauliikkaöljyjä ja voiteluaineita säilytetään murskauslaitoksen mukana
kulkevassa varastokontissa tynnyreissä enintään noin 200 kg kerrallaan. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja.
Maa-ainesten ottoalueella käyvien raskaiden ajoneuvojen määrä vaihtelee
huomattavasti mm. maa-ainesten kysynnästä riippuen. Enimmillään alueelle
liikennöi noin 30-40 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään
parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan.
Päästöt ja jätteet sekä niidenkäsittely
1. Muodostuvat kiinteät ja nestemäiset jätteet ja niiden käsittely
Toiminnassa muodostuu vuosittain seuraavia kiinteitä ja nestemäisiä jätteitä:
Jätenimike
Sekajäte
Vaarallinen jäte
Metalliromu
Jätevedet
Määrä
1000 l/a
100-500 l/a
1000-2000 kg/a
1 m3/a
Toimituspaikka
Jätekukko Oy:n keräyspiste
hyväksytty käsittelypiste
romunkeräykseen
jätevedenpuhdistamo
Tyypillisesti alueella muodostuu sekajätettä toimintajaksojen ajaksi tuotavissa
tilapäisissä sosiaalitiloissa sekä pieniä määriä vaarallisia jätteitä (esim. jäteöljyt, akut, öljynsuodattimet, paristot ym.). Jäteöljyt varastoidaan säiliöissä lukittavassa varastokontissa. Muut vaaralliset jätteet kerätään erilleen suljettuihin astioihin, merkitään asianmukaisesti, varastoidaan lukittavassa varastokontissa sekä toimitetaan urakoitsijan toimesta lähimpään vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Mahdollisesti alueella syntyvä metalliromu varastoidaan kuormalavalle ja toimitetaan paikalliselle romunkeräysliikkeelle.
Ottoalueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma. Ottoalueella muodostuu pintamaita (5000 m3) sekä kantoja ja hakkuutähteitä (500
m3), jotka luokitellaan kaivannaisjätteeksi. Pintamaat ja muut sekalaiset
maamassat läjitetään maa-ainesalueen reunoille ja käytetään toiminnan päätyttyä alueen maisemointiin. Kannot ja hakkuutähteet voidaan hyödyntää
energiapuuna.
2. Päästöt ilmaan sekä niiden käsittely ja ehkäiseminen
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
100 (121)
79 §
13.08.2015
Murskaustoiminnassa, seulonnassa ja lastauksessa muodostuu pölypäästöjä.
Myös työmaaliikenne voi aiheuttaa pölyämistä. Pölyämistä vähennetään seuraavilla toimilla
−
Murskauslaitoksen, seulavaunun ja varastokasojen sijoittelulla sekä kastelulla.
−
Tarvittaessa alueelle johtavan tien kastelu ja säännöllinen kunnossapito.
−
Murskainlaitteistojen pölyntorjuntamenetelmät ovat kotelointi ja pölynsidonta.
−
Myös vapaan pudotuskorkeuden pienentäminen ja pakkaskauden ulkopuolella pölynsidonta veden avulla.
−
Sijoittamalla varastokasoja murskauslaitoksen läheisyyteen.
Pölyvaikutukset rajoittuvat pääosin ottoalueelle, koska muodostuva pöly on
karkeajakoista.
Työkoneiden päästöt ilmaan ovat keskimäärin seuraavat (t/a):
−
hiilidioksidi
52,408
−
hiukkaset
0,005
−
rikkidioksidi
0,000
−
typen oksidit
0,036
−
hiilidioksidi
0,008
3. Muodostuvat valuma- ja jätevedet ja niiden käsittely
Murskauslaitoksen sosiaalitilan käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja
toimitetaan lähimmälle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää.
Alueen toiminnassa ei muodostu hulevesiä. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät
maaperään ja murskekasoihin. Murskausprosessissa ei synny jätevesiä.
4. Melupäästöt ja meluntorjunta
Murskauslaitoksen äänitehotasoksi arvioidaan 122-124 dB(A).
Murskauksessa, seulonnassa ja lastauksessa muodostuu melua. Melua aiheuttaa myös alueen liikenne. Melua torjuntaan seuraavin toimenpitein
−
Pyritään käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
−
Pintamaiden, varastokasojen, murskaimen ja seulavaunun sijoittamisen
avulla voidaan vaikuttaa melun etenemiseen.
−
Maa-ainesalueen ja asutuksen välisellä etäisyydellä, kasvillisuudella ja
pinnanmuodoilla on melua vaimentava vaikutus.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
101 (121)
79 §
13.08.2015
Toiminnan ympäristövaikutukset ja niitä koskevat selvitykset
Toiminnanharjoittajan teettämän meluselvityksen mukaan toiminnan aiheuttamat melutasot lähimmillä asuinkiinteistöillä ovat 31-49,7 dB ja lähimmillä
loma-asuinkiinteistöillä 27,8-42,2 dB. Meluselvityksen perusteella Pyssymäen
maa-ainesalueella tapahtuvasta soran murskaus- ja lastaustoiminnasta ei aiheudu valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaisten päiväajan keskiäänitasojen ylittäviä melutasoja.
Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen ehkäistään maaperäsuojauksilla.
Vaikutukset luonnonoloihin ja maisemaan arvioidaan vähäisiksi, koska alueella on ollut maa-ainesten ottotoimintaa jo kauan.
Toiminnan sekä päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailu
Ensimmäisen murskausjakson aikana tullaan lähimpien asuinrakennusten
pihapiirissä tarvittaessa tekemään melumittauksia, jotta voidaan todentaa, että melutasot jäävät alle VNp 993/1992 mukaisten ohjearvojen.
Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen
tuotantoaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja
poikkeavat tilanteet. Käyttöpäiväkirjat ovat pyydettäessä valvontaviranomaisen nähtävissä. Pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan säännöllisesti ja
mittaustulokset toimitetaan valvovalle viranomaiselle vuosittain. Pohjaveden
laatunäytteiden tutkimustulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua valvovalle viranomaiselle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi.
Poikkeukselliset tilanteet ja ympäristöriskit sekä niihin varautuminen
Toiminnassa onnettomuusriskejä aiheuttavat työkoneiden vuotaminen, erilaisten poltto- ja voiteluaineiden murskauksen aikainen varastointi, murskaimien mahdolliset tulipalot sekä alueen liikenne.
Onnettomuustilanteisiin on varauduttu mm. seuraavasti:
−
polttoainesäiliöt ovat lukittavia kaksoisvaippasäiliöitä, joissa on ylitäytönestimet
−
alueella, jolla poltto- ja voiteluaineita käsitellään, on maaperäsuojaus
−
aggregaatti sijoitetaan katettuun, suoja-altaalliseen konttiin
−
murskauslaitteistojen toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään
estämään säännöllisellä huollolla ja tarkkailulla
−
poikkeustilanteissa murskauslaitos tai työkoneet pysäytetään vian korjaamista varten
−
murskauksessa käytetään asiantuntevia urakoitsijoita, jotka velvoitetaan
noudattamaan Destian toimintaperiaatteita
−
henkilökuntaa koulutetaan toimimaan poikkeus- ja onnettomuustilanteissa
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
102 (121)
79 §
13.08.2015
−
onnettomuustilanteista ilmoitetaan pelastuslaitokselle ja ympäristöviranomaisille
−
alueelle varataan riittävästi imeytysainetta
Lupahakemuksen käsittely
Hakemuksesta on kuulutettu Kuopion kaupungin valtuusto-virastotalon ilmoitustaululla 9.3.-9.4.2015 . Asian vireilläolosta on tiedotettu Uutis-Jousi –
lehdessä 12.3.2015 ja Kuopion kaupunkilehdessä 14.3.2015. Lisäksi asian vireilläolosta on tiedotettu naapureita 9.3.2015 päivätyllä kirjeellä.
Muistutukset, mielipiteet ja lausunto sekä hakijan vastine niihin
Hakemuksen johdosta ei ole jätetty mielipiteitä tai muistutuksia.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat –vastuualue on antanut 4.5.2015 päivätyn lausunnon, jossa todetaan mm. seuraavasti:
”Pohjois-savon ELY-keskuksen kanta on, että siirrettävän murskauslaitoksen
käyttäminen alueella ei ole mahdollista. Suojakerrospaksuus pohjavedenpintaan on alueen maa-ainestenotosta johtuen vähäinen, noin kaksi metriä. Minimivaatimus suojakerrospaksuudelle haetulle toiminnalle on neljä metriä,
eikä näin ollen toimintaa voida haetulla tavalla toteuttaa toiminta-alueella ilman kohtuutonta pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, että toiminta-alueelta saatavan soran
murskaukseen voidaan käyttää kiinteää murskausasemaa, mikäli laitos voidaan sijoittaa niin, että riittävä suojakerrospaksuus murskauslaitoksen alla toteutuu. Murskauslaitoksen energian ottamisen mahdollisuus sähköverkosta
tulee tällöin selvittää. Mikäli energian tuottaminen sähköllä tulee taloudellisesti tai muulla tavoin kohtuuttomaksi, voidaan energia tuottaa tässä tapauksessa aggregaatilla. Lupapäätöksessä on kuitenkin annettava riittävät pohjaveden tarkkailua ja murskauslaitosalueen suojaustoimenpiteitä koskevat määräykset.”
Toiminnanharjoittaja on antanut 5.5.2013 päivätyn vastineen lausuntoon.
Vastineessa todetaan seuraavaa:
”Verkkovirtaa käyttävän laitoksen käyttö ei ole realistinen vaihtoehto Pyssymäen sora-alueella, jossa soran murskausta tehdään vain muutamia viikkoja
vuodessa. Murskauslaitoksen toimintaa varten perustettavan muuntajan kustannukset ovat arviolta 30 000-40 000 euroa, minkä vuoksi sähkön tuonti
alueelle ei ole pienillä tuotantomäärillä kannattavaa.
Nykyaikaisten murskauslaitosten tekniikkaa on kehitetty kiinteiden laitosten
sijaan helposti liikuteltavien, polttomoottorikäyttöisten, lyhyet kuormaus- ja
kuljetusmatkat mahdollistavien laitosten suuntaan. Kiinteitä verkkovirtaa
käyttäviä laitoksia on siksi käytettävissä hyvin vähän. Siirrettävissä eli telaalustaisissa laitteissa polttoainesäiliöiden suojaus on toteutettu rakenteellisesti, ja ne vastaavat tekniikaltaan pitkälti työkoneita (pyörä- ja kauhakuormaajia). Tekniikka on tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
103 (121)
79 §
13.08.2015
Verrattuna kiinteisiin murskauslaitoksiin, soran kuljetusmatka rintauksesta
murskauslaitokselle on pienempi käytettäessä siirrettävää murskauslaitosta.
Näin ollen kiinteällä murskauslaitoksella tarvitaan jatkuvan tuotannon ylläpitämiseksi useampi pyöräkuormaaja tai kaivinkone siirrettävään laitokseen
nähden. Jos lasketaan yhteen työkoneiden säiliöissä olevan polttoaineen määrä, kaluston polttoainemäärä on pienempi käytettäessä siirrettävää laitosta,
sillä soran syöttöön tarvitaan vain yksi kaivinkone. Myös kiinteän laitoksen
siirtokustannukset ovat suuremmat; kiinteän laitoksen siirtoon tarvitaan noin
2,5-3 kertaa enemmän ajokalustoa kuin siirrettävien laitosten siirtoon.
Verrattaessa siirrettävää murskauslaitosta vastaavankokoiseen verkkovirralla
toimivaan laitokseen, erot käytössä sekä pohjaveden suojelussa koskevat ainoastaan laitoksen polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn tankkaamistapahtumaa ja kiinteistä polttoainesäiliöstä tai polttoaineen siirtoletkusta
mahdollisen vuodon aikana tapahtuvaa pohjaveden pilaantumisriskiä. Muilta
osin laitokset ovat toisiaan vastaavia myös riskien osalta. Vahinkojen estämisessä ratkaisevaa on laitteiden huolto ja käytönaikainen tarkkailu. Tankkausta
ei tehdä suojaamattomalla alustalla, joten suoraan suojaamattomaan maaperään pääsevän valuman riski on marginaalisen pieni. Tankkaus on myös valvottu tapahtuma, jolloin mahdollinen laitteiston rikkoontuminen havaitaan
heti ja ryhdytään hakemuksen mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi kaikki polttonesteiden varastosäiliöt ovat kaksoisvaipallisia ja niissä on ylitäytön estävä
sulkuventtiili.
Kovan kiviaineksen jalostaminen murskeeksi tulee laitteistosta riippumatta
aina vaatimaan paljon energiaa eikä nykytekniikalla ole saatavilla öljytöntä
laitteistoa tai kalustoa, jonka vuotoriski olisi nolla. Kaiken kaikkiaan, suojatoimenpiteet mukaan lukien, öljyvahingon riski on kuitenkin marginaalinen.
Destian toimintaperiaatteissa kaluston ja suojausten lisäksi oleellista on myös
henkilöstön asenne ja ammattitaito, sillä kaikista tuotantokatkoksista (mm.
laiterikot ja vahingot) aiheutuu yritykselle välittömiä kustannuksia. Destia
vaatii omilta työntekijöiltään sekä kaikilta urakoitsijoiltaan aina erityistä varovaisuutta toimiessaan pohjavesialueilla.”
Lausunnon ja siihen annetun vastineen vuoksi järjestettiin 18.6.2015 neuvottelu Pohjois-Savon ELY-keskuksen, hakijan ja alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden kesken tarkoituksena käydä läpi luvan myöntämisen edellytyksiä. Neuvottelun lopputuloksena päädyttiin siihen, että murskauslaitoksen ja
pohjaveden välillä tulee olla 4 m suojakerros, jolloin siirrettävän murskauslaitoksen sijoittaminen alueelle on mahdollista.
Tehdyt tarkastukset
Toiminta on tarkastettu vuosittain. Viimeisin tarkastuskäynti on tehty
23.9.2014.
Vaikutusten arviointi
-
Esitys
Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan soranmurskaamolle Kinnulanlahden kylään, tiloille Soraharju 476-405-31-13 ja Soraneliö 476-405-31-7.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
104 (121)
79 §
13.08.2015
Sen lisäksi, mitä lupahakemusasiakirjoissa on esitetty, toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä:
Toimintaa koskevat yleiset määräykset
1. Toiminnanharjoittajan tulee seurata aktiivisesti toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käyttökelpoisten käytäntöjen sekä
energiatehokkuuden kehittymistä. Toiminnassa tulee mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää ja soveltaa tällaisia tekniikoita ja käytäntöjä.
Toiminta tulee suunnitella niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja että syntyvät jätteet hyödynnetään mahdollisimman suurelta osin.
(YsL 6, 7 ja 8 §, JL 8 §)
Perustelu: Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnassa sovelletaan
parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käyttökelpoisia käytäntöjä.
Toiminnassa tulee lisäksi pyrkiä mahdollisimman hyvään energiatehokkuuteen. Jätelaki puolestaan edellyttää, että ehkäistään jätteiden syntyä ja
jätteet hyödynnetään tehokkaasti aineena tai energiana.
2. Alueella saa murskata vain ottoalueella maa-aineksen otossa muodostuvaa
kiviainesta. Murskauslaitos tulee sijoittaa siten, että murskauslaitoksen ja
pohjavedenpinnan väliin jää vähintään 4 metrin suojakerrospaksuus.
(YsL 52 §)
Perustelu: Koska toimitaan tärkeällä pohjavesialueella, murskaustoiminta
on pohjavesiriskien pienentämiseksi tarpeen rajoittaa vain välttämättömään, mitä paikalla tapahtuva maa-ainesten otto edellyttää. Lisäksi pohjavesiriskien vähentämiseksi on tarpeen varmistaa, että toiminnan ja pohjaveden välille jää riittävä suojakerrospaksuus.
3. Pöly- ja melupäästöjen ja melun leviämisen vähentämiseksi tulee toiminnassa toteuttaa mahdollisuuksien mukaan ainakin seuraavia toimia:
−
Murskaimen meluavimmat ja pölyävimmät osat tulee olla koteloitu ja varustettu pölynerotuslaitteistolla.
−
Säätämällä kiviaineksen putouskorkeus mahdollisimman pieneksi.
−
Kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän pölyämistä estävät
suojat.
−
Kastelemalla pölyävimpiä kohteita, kuten murskaimia ja kuljettimia.
−
Murskauslaitos ja aggregaatti tulee sijoittaa alueelle mahdollisimman alas
ympäristöön nähden ja siten, että ottoalueen seinämät toimivat meluesteenä.
−
Tuote- ja raaka-ainekasat sekä ottoalueen pintamaat tulee sijoittaa siten,
että ne toimivat melu- ja pölyesteinä lähimpään asutukseen päin.
Melupäästöjä ja pölyämistä tulee ehkäistä aina, kun murskauslaitos on toiminnassa.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
105 (121)
79 §
13.08.2015
Kiviainesten varastointi ja käsittely sekä alueet, joilla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, tulee hoitaa niin, että pölyäminen estyy. Alueita on tarvittaessa
kasteltava. Pölynsidonnassa alueella ei saa käyttää suolaa
(YsL 7 ja 52 §)
Perustelu: Melu ja pöly ovat murskauslaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen
tärkeimmät päästöt. Toiminnassa tulee ehkäistä melu- ja pölypäästöjä mahdollisimman tehokkaasti ottaen kuitenkin huomioon, että kaikki määräyksessä mainitut ratkaisut eivät ole välttämättä teknis-taloudellisesti mahdollisia
kaikilla murskaimilla. Melu- ja pölypäästöjä on kuitenkin torjuttava aina jollakin mainituista ratkaisuista.
Kiviaineksen varastoinnista ja käsittelystä sekä työkoneiden ja ajoneuvojen
liikkumisesta alueella voi erityisesti kuivina kausina aiheutua pölyämistä.
Myös tällaisesta hajakuormituksesta aiheutuvia pölypäästöjä on torjuttava.
Koska toiminta sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, pölynsidonnassa ei saa käyttää suolaa. Suola aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
Päästöt ilmaan
4.
Toiminnasta yhdessä alueella olevien muiden toimintojen kanssa aiheutuva hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus asuin- ja lomaasuntokiinteistöillä ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 38/2011 4 §:n
mukaisia ilmanlaadun raja-arvoja.
Tarvittaessa toiminnan vaikutus alueen ilmanlaatuun on osoitettava mittauksin. Ilmanlaatumittaukset tulee tehdä edustavissa olosuhteissa. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisten
ympäristöpalveluiden hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä.
(YsL 6, 7 ja 52 §, VnA 480/1996, VnA 38/2011)
Perustelu: Määräyksessä on annettu raja-arvot toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle. Toiminnan keskeisin vaikutus ilmanlaatuun on vaikutus pölypitoisuuksiin. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot pohjautuvat valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadun raja-arvoista (38/2011). Raja-arvot on annettu nimenomaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
Määräys on annettu siten, että ilmanlaadun arvioinnissa otetaan huomioon
myös muut alueen päästölähteet, kuten tieliikenne.
Ilmanlaatumittaukset paikalla voivat olla tarpeen erityisesti, jos toiminnan
aiheuttamasta pölystä valitetaan tai jos valvonnan yhteydessä toiminnasta todetaan aiheutuvan merkittävää pölyhaittaa ottoalueen ulkopuolelle.
5.
Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.
(YsL 52 §, VnA 413/2014)
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
106 (121)
79 §
13.08.2015
Perustelu: Lupamääräyksellä estetään rikkidioksidipäästöistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva rajoitus on annettu valtioneuvoston asetuksen 413/2014 mukaisena
Meluntorjunta
6.
Toiminnasta ja toiminta-alueelle suuntautuvasta liikenteestä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa aiheutuva päiväaikainen (klo 7-22) Apainotettu keskiäänitaso (Leq) ei saa ylittää seuraavia arvoja
ympäröivien asuinkiinteistöjen
piha-alueet
ympäröivien loma-asuntojen
piha-alueet
klo 7-22
klo 22-7
55 dB
50 dB
45 dB
40 dB
Tarvittaessa toiminnan vaikutus alueen ympäristön melutilanteeseen on osoitettava mittauksin. Melumittaukset tulee tehdä edustavissa olosuhteissa. Mittauksia koskeva suunnitelma tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisten
ympäristöpalveluiden hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä. Mittausaikana toiminnasta aiheutuva yksittäisen tunnin (1 h) keskiäänitaso saa ylittää
em. päivä- ja yöajan keskiäänitasot enintään 5 dB:llä.
Mikäli mittaustulosten perusteella melun todetaan altistuvassa kohteessa olevan impulssimaista tai kapeakaistaista, tulee mittaustuloksiin lisätä 5 dB, ennen niiden vertaamista em. raja-arvoihin.
(YsL 52 §, VnP 993/1992)
Perustelu: Lupamääräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa saa aiheutua ilman, että se
aiheuttaisi terveyshaittaa ympäröivälle asutukselle tai loma-asutukselle. Mahdollisten melumittausten tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon melun
mahdollinen impulssimaisuus tai kapeakaistaisuus ennen tulosten vertaamista määräyksen mukaisiin raja-arvoihin.
7. Soran murskausta alueella saa tehdä ma-pe klo 7.00-22.00 ja rikotusta ma-pe klo 8.00-18.00. Valmiiden kiviainestuotteiden lastausta
ja kuljetuksia alueella saa tehdä ma-pe klo 6.00-22.00.
(YsL 7 ja 52 §, VnA 800/2010)
Perustelu: Määräyksessä on vahvistettu eri toiminnoille sallitut viikoittaiset
toimintatunnit. Toiminta-ajat ovat asetuksen 800/2010 mukaiset.
Kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely
8.
Murskauslaitoksen tarvitsema polttoöljy ja työkoneiden polttoaineet tulee
varastoida hyväkuntoisissa 2-vaippasäiliöissä tai suljetulla vuotoaltaalla
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
107 (121)
79 §
13.08.2015
varustetuissa 1-vaippasäiliöissä. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä
ja lukittavilla sulkuventtiileillä.
(YsL 7, 16, 17, 52 ja 66 §)
Perustelu: Lupamääräyksellä varmistetaan, että polttoaineet varastoidaan
turvallisesti säiliöissä, joissa on vuotoaltaat onnettomuustapauksien varalta.
9.
Työkoneiden tankkaus sekä tilapäiset huoltotyöt tulee tehdä siten, että
maaperään ei joudu öljyjä tai muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia
kemikaaleja. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja
käsittelypaikkojen maaperä tulee olla suojattu öljyhiilivetyjen ja kemikaalien vaikutusta kestävällä materiaalilla, esimerkiksi HDPE-muovikalvolla
ja sen päälle levitettävällä 30 cm:n suojamaakerroksella. Maaperäsuojauksen reunat tulee olla korotetut niin, että alueelta öljy- yms. vuodot voidaan
onnettomuustilanteissa kerätä hallitusti talteen. Tankkauspaikalla maaperäsuojauksen tulee olla niin laaja, että se kattaa myös tankattavan työkoneen alan.
Maaperäsuojauksen kunto tulee tarkistaa päivittäin ja se on kunnostettava
välittömästi, kun vaurioita havaitaan.
Koneiden tilapäisiä huoltotöitä varten paikalla tulee lisäksi olla suoja- ja
imeytysmattoja maaperän suojaamista varten.
(YsL 7, 16, 17, 52 ja 66 §, VnA 800/2010)
Perustelu: Usein suurimmat riskit sille, että maaperään joutuu öljyjä, liittyvät
polttoaineiden tankkauksiin ja työkoneiden huoltopaikkoihin. Näiden alueiden maaperä tulee suojata riittävästi niin, että mahdolliset öljypäästöt eivät
pääse suoraan maaperään. Suojaus on tarpeen tehdä myös muille alueille,
joilla varastoidaan öljytuotteita esim. työkoneissa. Murskauslaitoksen osalta
vaatimus on ehdollinen, koska liikkuvien murskauslaitosten alle pysyvää suojausrakennetta ei välttämättä pystytä tekemään.
10. Vaaralliset jätteet sekä muut terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee varastoida tiivispohjaisessa, reunakorokkeella varustetussa,
katetussa varastossa tai vastaavalla tavalla siten, että jätteitä tai kemikaaleja ei pääse maaperään tai pinta- tai pohjaveteen.
(YsL 7, 16, 17 ja 58 §, JL 13 §)
Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että vaarallisista jätteistä ja muista
vaarallisista kemikaaleista ei aiheudu haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle.
11. Välittömästi kunkin murskausjakson päätyttyä tulee kenttämittauksin tai
laboratorioanalyysein osoittaa maaperän öljyhiilivetypitoisuus murskaamon alueella. Näytteet tulee ottaa murskauslaitoksen alueelta, aggregaattivaunun alueelta sekä polttonesteiden varastointi- ja tankkausalueelta.
Tulokset tulee toimittaa viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristöpalveluille.
(YsL 62 §)
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
108 (121)
79 §
13.08.2015
Perustelu: Analyysien avulla voidaan varmistua nopeasti maaperän puhtaudesta kunkin toimintajakson jälkeen. Tarkkailu on tarpeen, koska toiminta sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle. Esim. öljyhiilivetyjen jäämät voidaan havaita maaperästä, ennen kuin niitä ehtii kulkeutua pohjavesiin.
Häiriö- ja onnettomuustilanteet
12. Pölynpoistolaitteistojen, kastelujärjestelmien tai pölykotelointien rikkoutuessa tai muun päästöjä merkittävästi lisäävän tilanteen sattuessa toiminta on keskeytettävä, kunnes häiriöt ja viat on saatu korjattua.
(YsL 7 ja 52 §)
Perustelu: Häiriötilanteissa päästöt ympäristöön ovat usein huomattavan suuria ja ne voivat tällöin aiheuttaa välitöntä ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. Tämän vuoksi tällaisissa häiriötilanteissa toiminta on keskeytettävä.
13. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista, joissa ympäristöön pääsee poikkeuksellisen paljon tai poikkeuksellisia päästöjä, jätteitä tai aineita tai aiheutuu muita ympäristövaikutuksia, on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Öljyvahingoista tulee lisäksi ilmoittaa Pohjois-Savon pelastuslaitokselle sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Laitoksella on oltava alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalustoa sekä ohjeet
menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.
Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi tulee esittää Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille ennen toiminnan aloittamista.
(YsL 15, 52 ja 170 §, YsA 30 §, VnA 800/2010)
Perustelu: Poikkeuksellisissa tilanteissa on tarpeen arvioida välittömästi
mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.
14. Toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja käyttötarkkailusta tulee pitää kirjaa,
joka tulee pyydettäessä esittää Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.
Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille tulee esittää
vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot edellisen vuoden
toiminnasta:
−
toiminta alueella (laitoksen päivittäiset toiminta-ajat, tuotantomäärät
jne.)
−
polttoaineiden kulutus
−
muodostuneet jätteet
−
yhteenveto tarkkailutiedoista
−
selvitys poikkeuksellisia päästöjä tai jätteitä aiheuttaneista tilanteista ja
niiden syyt ja kesto
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
109 (121)
79 §
13.08.2015
−
pölynpoistolaitteiden huollot
−
selvitys toteutetuista ympäristönsuojelutoimista.
(YsL 62 ja JL 118-120 §)
Perustelu: Lupamääräys on tarpeen valvonnan kannalta. Tietojen avulla valvontaviranomainen voi osaltaan vakuuttua, että toimintaa on luvan ja lupahakemuksen mukaisesti.
Toiminnan muutokset tai lopettaminen
15. Toiminnan pysyvästä lopettamisesta tai pitkäaikaisesta keskeytyksestä tai
olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on
ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille.
(YsL 170 §)
Perustelu: Määräys on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta.
16. Lopetettaessa toiminta tulee Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille esittää selvitys niistä ympäristönsuojelutoimista, joita
alueella tehdään.
(YsL 94 §)
Perustelu: Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden
torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksellä voidaan
varmistua mm., että alueelle ei jää toiminnasta peräisin olevia jätteitä, eikä
toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista ja että kaivannaisjätteet on
käsitelty tai poistettu paikalta asianmukaisesti.
Toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta
17. Toiminta voidaan jatkaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. Toiminnan mahdollista
aloittamista/jatkamista varten tulee Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille toimittaa 3 000 euron vakuus.
Perustelu: Kyseessä on ympäristöluvan myöntäminen alueella jo aiemmin
harjoitetulle soran murskaustoiminnalle toiminnassa olevalla maa-ainesten
ottoalueella. Toiminnasta ei ole todettu aiheutuneen merkittäviä ympäristövaikutuksia aiemman toiminnan aikana, joten toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei ole estettä. (YSL 199 §)
Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut lupapäätökselle
Päätöksen määräysten ja hakemuksen tietojen mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu
−
terveydellistä haittaa
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
110 (121)
79 §
13.08.2015
−
muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa
−
maaperän tai pohjaveden pilaantumista
−
erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista
−
vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella
−
kohtuutonta rasitusta naapurustossa.
Toiminnan jätehuolto täyttää ympäristönsuojelun ja jätteiden hyötykäytön
vaatimukset. Päätöksessä on otettu huomioon jätelain vaatimus jätteiden
synnyn ehkäisemisestä.
Päätöksessä on myös otettu huomioon, mitä on säädetty kaivannaisjätteiden
jätehuollosta. Kaivannaisjätteiden jätehuoltoon liittyen toiminnanharjoittajalta ei ole vaadittu vakuutta, koska ottoalueen maisemointiin liittyvä vakuus on
asetettu maa-ainesten ottoluvassa.
Toiminnan sijoituspaikalla ei ole asemakaavaa. Toiminta ei ole ristiriidassa
alueen maakuntakaavan tai yleiskaavan kanssa.
Ympäristön pilaantuminen voidaan estää annetuilla määräyksillä. Lupapäätöksessä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että
toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus. Lisäksi
lupapäätöksessä on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa ja niiden nojalla on säädetty.
Toiminnan tekniset ratkaisut sekä päästöjen rajoittamista ja jätteiden syntyä
ehkäisevät ratkaisut täyttävän toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja
käytännön vaatimukset.
Päätöksessä on otettu huomion kivenmurskaamoja koskevan valtioneuvoston
asetuksen 800/2010 vaatimukset.
Muistutuksissa, mielipiteissä ja lausunnossa esitettyjen vaatimusten huomioon ottaminen
Soran murskaus liittyy kiinteästi alueella tapahtuvaan maa-aineksen ottoon,
joten tässä mielessä toiminnan sijoittamista ottoalueelle voidaan pitää perusteltuna. Murskaustoiminta on suhteellisen pienimuotoista.
Luvassa on otettu huomioon maaperän ja pohjaveden suojelu tiedostaen, että
toiminta sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Toiminnan tarvitsema energia voidaan tuottaa öljykäyttöisellä aggregaatilla, kun
maaperäsuojaus toteutetaan lupamääräysten mukaisesti. Aggregaatin käyttö
ei merkittävästi lisää ympäristöriskejä alueella. Toimittaessa lupamääräysten
mukaisesti ei siirrettävän murskauslaitoksen käyttö merkittävästi lisää pohjaveden pilaantumisriskiä.
Maa-ainesten ottotoimintaan liittyvästä työkoneiden säilytyspaikasta on määrätty myös maa-ainesten ottoluvassa, lisäksi ottoalueen sulkemisesta ja pohjaveden tarkkailusta on määrätty maa-ainesten ottoluvassa.
Ympäristöluvassa on määrätty murskauslaitoksen maaperän säännöllisestä
tarkkailusta.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
111 (121)
79 §
13.08.2015
Päätöksessä on määräys koskien toiminnan lopettamisen jälkeisiä toimia.
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Tämä päätös on voimassa 31.8.2025 saakka. Uusi lupa on kuitenkin haettava
tätä ennen, mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia.
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava.
Lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei
ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai toiminta
on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta tai toiminta on keskeytetty pysyvästi.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (YsL) 6-8, 11-12, 15-17, 20, 27, 34, 39-44, 48-49, 52,
58, 62, 66, 83, 94,113-114, 170, 199 ja 205 §
Jätelaki (JL) 8, 13 ja 118 §
Valtioneuvoston asetus (VnA) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)
Valtioneuvoston päätös (VnP) melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston asetus (VnA) ilmanlaadusta (38/2011)
Valtioneuvoston asetus (VnA) raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (413/2014)
Valtioneuvoston asetus (VnA) kaivannaisjätteistä (190/2013)
Ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös 14.11.2013 § 122 Kuopion alueellisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksasta
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Ympäristöluvasta peritään 3200,00 euroa. Käsittelymaksu perustuu siirrettävää murskauslaitosta koskevan lupahakemuksen perusmaksuun.
Lisäksi hakijalta peritään hakemuksen kuulutuskustannukset 467,48 euroa.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Viiteaineisto
*
219/2015 Sijaintikartta
Valmistelija
Mikko Sokura
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
puh. 040 718 2147
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
112 (121)
79 §
13.08.2015
Päätösehdotus
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
113 (121)
80 §
13.08.2015
§ 80
Asianro 5731/02.02.00/2015
Vuoden 2016 talousarvion valmistelu
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut
Asiaa selostetaan kokouksessa.
Vaikutusten arviointi
-
Esitys
Asia merkitään tässä vaiheessa tiedoksi.
Viiteaineisto
*
5731/2015 Valmisteluun liittyvää materiaalia
Valmistelija
Lea Pöyhönen
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 017 18 2141
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
114 (121)
81 §
13.08.2015
§ 81
Asianro 82/00.02.03/2015
Tiedonannot ympäristö- ja rakennuslautakunnalle vuonna 2015
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut
Vaasan hallinto-oikeuden päätös Diaarinumero 00306/14/5201/ 2.6.2015,
asia: valitus vesitalousasiassa, muutoksenhakijat: Juhani Lappeteläinen, Ari
Karttunen, Jukka Timonen, Pekka Aalto ja Raimo Rothberg, yhdessä, luvan
hakija: Pohjois-Tuusniemen Vesiosuuskunta.
- Hallinto-oikeuden ratkaisu: 1. Hallinto-oikeus jättää Juhani Lappeteläisen ja
hänen asiakumppaneidensa valituksen tutkimatta Ari Karttusen ja Jukka Timosen tekemänä. Valitus tutkitaan Juhani Lappeteläisen, Pekka Aallon ja
Raimo Rothbergin tekemänä. 2. Hallinto-oikeus hylkää valituksen.
Itä-Suomen aluehallintovirasto on 30.6.2015 antanut päätöksen Oy Scantarp
Ab:lle tehtaan ympäristöluvan öljykattilan rikkidioksidipäästön luparajan
täsmentämisestä.
Pohjois-Savon ELY-keskus on 11.6.2015 ympäristönsuojelulain 80 §:n nojalla
annetussa päätöksessä määrännyt Savon Sellu Oy:n jättämään tehtaan
ympäristöluvan tarkistamista koskevan hakemuksen Itä-Suomen
aluehallintovirastolle 30.4.2016 mennessä.
Pohjois-Savon ELY-keskus on 28.7.2015 antanut ympäristönsuojelulain 89
§:n nojalla kannanoton Suomen Aivotutkimus- ja kuntoutussäätiö Neuronin
jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. ELYkeskus on todennut, että lupamääräyksiä ei ole tässä yhteydessä tarpeen
tarkistaa.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen päätös POSELY/1675/2015/ 8.7.2015, asia:
luonnonsuojelualueen perustaminen, kiinteistön omistaja Eila Toivanen,
suojelukohteiden tiedot: Kuopio (297), Kuopion-Pelonniemi (441),
Lasinniermi 4:17. – Perustettu.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen päätös POSELY/1622/2015/ 25.6.2015, asia:
luonnonsuojelualueen perustaminen, kiinteistön omistaja Manu Vesalo ja
Kaisa Vesalo, suojelukohteen tiedot: Kuopio (297), Räsälä (467), Hepokanta
5:31. – Perustettu.
Keski-Suomen ELY-keskuksen päätös KESELY/1803/2015/ 24.7.2015, asia:
ympäristönsuojelulain 118 mukainen ilmoitus/ Tommi Mäkinen Racing Oy,
7.8.-31.8.2015 Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Kangasniemen,
Konneveden, Laukaan, Luhangan, Petäjäveden, Saarijärven, Suonenjoen,
Toivakan sekä Uuraisen kuntien/kaupunkien alueilla tehtävä ralliautojen
kehitystyö ja ajokoulutustoiminta. Päätös hyväksytty.
Itä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö ISAVI/1656/2015/
30.6.2015, asia: Painevesiviemärin rakentaminen ja vesijohdon mahdollinen
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
115 (121)
81 §
13.08.2015
uusiminen Kuukan Syvälahden ja Hätinsalmen (2), Likoveden Siikalahden
sekä Pieni-Viurusta Leppäselälle laskevan puron (3) alitse ja valmistelulupa,
Kuopio. – Ei huomautettavaa.
Alueellisten ympäristönsuojelupalvelujen lausunto Itä-Suomen
aluehallintovirastolle 10.6.2015 eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta,
Ihalainen Pasi, Lipomäki 1:94, Lehostenlampi 21, 71160 Riistavesi (Kuopio).
Ilmoitus merkinnästä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään:
- Neste Markkinointi Oy, Särkiniementie 1b, 70700 Kuopio.
Kaupunginhallituksen päätös 15.6.2015 § 195 rakennustarkastajan valinta.
Virkaan on valittu insinööri AMK Ilkka Korhonen
Alueellisen rakennusvalvonnan viranhaltijoiden päätökset:
- Kuopion ja Suonenjoen rakennustarkastajan sekä rakennuslupainsinöörin
päätökset lupa-asioissa ajalta 27.5.-5.8.2015 (Päätösluettelot löytyvät
internetistä osoitteesta www.kuopio.fi kohdasta tontit ja rakentaminen,
rakennusvalvonta, luvat ja päätökset).
Ympäristöjohtajan päätöspöytäkirjat:
-
Lupa- ja ilmoitusasiat §:t 53-76/ 2.6.-27.7.2015
Hankinta- ym. sopimukset § 2/ 11.6.2015
Henkilöstöasiat §:t 3-4/ 22.6.2015.
Ympäristöterveyspäällikön päätöspöytäkirjat:
-
Lupa- ja ilmoitusasiat §:t 36-47/ 5.6.-3.8.2015.
Vaikutusten arviointi
-
Esitys
Lautakunta merkitsee asiat tiedoksi ja päättää, etteivät ne anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
Valmistelija
Pirjo Pääkkönen
etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Päätösehdotus
puh. 017 18 2189
Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen.
Päätös
Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
116 (121)
81 §
13.08.2015
Hallintovalitus / ympäristö- ja rakennuslautakunta (72, 73 §)
Valitusoikeus ja valitusperusteet
Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusoikeus on
myös kunnalla sekä sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen.
Valitusviranomainen Itä-Suomen hallinto-oikeus
Postiosoite
Käyntiosoite
Puhelin
Faksi
Sähköposti
Virka-aika
Valitusaika
PL 1744
70101 KUOPIO
Puijonkatu 29 A, 2. krs
029 56 42500 (vaihde)
029 56 42501
ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
8.00 – 16.15
Hallintovalitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei
muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Valituskirjelmän sisältö ja liitteet
Valituskirjassa on ilmoitettava
−
valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
−
päätös, johon haetaan muutosta
−
miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
−
muutosvaatimuksen perusteet.
Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Siinä on mainittava valittajan ja, jos valittaja ei ole allekirjoittajana,
myös allekirjoittajan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.
Valituskirjelmään on liitettävä
−
päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
−
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys
valitusajan alkamisen ajankohdasta
−
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo
aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Valituskirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle
Valitusasiakirjat on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen
toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan
päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä,
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja
7/2015
117 (121)
81 §
13.08.2015
vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat
toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Valitusasiakirjan voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina.
Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on
tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Valitusasiakirjat toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin valitusasiakirjat on
jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annettu lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Muutoksenhakuohje
Pöytäkirja
7/2015
118 (121)
13.08.2015
Liite X valitusosoitus maa-aineslain mukaiseen lupapäätökseen / ympäristö- ja rakennuslautakunta (74, 76, 78 §)
Valitusoikeus ja valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä
-
se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai
etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
-
kunnan jäsen
-
ELY-keskus
-
alueella toimiva rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on
ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen.
Valitusviranomainen Itä-Suomen hallinto-oikeus
Postiosoite
Käyntiosoite
Puhelin
Faksi
Sähköposti
Virka-aika
PL 1744, 70101 KUOPIO
Puijonkatu 29 A, 2. krs
029 56 42500 (vaihde)
029 56 42501
ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
8.00 – 16.15
Valitusaika ja sen alkaminen
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.
Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen 26.8.2015, jolloin sen katsotaan
tulleen asianosaisten tietoon. Valitusaika päättyy 25.9.2015.
Valituskirjelmän sisältö ja liitteet
Valituskirjelmässä on ilmoitettava
-
valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
-
päätös, johon haetaan muutosta
-
miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
-
muutosvaatimuksen perusteet.
Muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Muutoksenhakuohje
Pöytäkirja
7/2015
119 (121)
13.08.2015
Valituskirjelmään on liitettävä
-
päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
-
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo
aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja.
Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle
Valitusasiakirjat on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen
toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisenä päivänä
ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä,
itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä
arkipäivänä.
Valitusasiakirjat voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina.
Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on
tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Valitusasiakirjat toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin valitusasiakirjat on
jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään
hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksua 97 euroa.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Muutoksenhakuohje
Pöytäkirja
7/2015
120 (121)
13.08.2015
Liite V valitusosoitus ympäristölupapäätökseen / ympäristö- ja rakennuslautakunta (75,
77, 79 §)
Valitusoikeus ja valitusperusteet
Hallintovalituksen saa tehdä
-
se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea
-
rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
-
toiminnan sijaintikunta sekä muu kunta, jonka alueella ympäristövaikutukset ilmenevät
-
ELY-keskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan
ympäristönsuojeluviranomainen
-
muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen
Valitusviranomainen Vaasan hallinto-oikeus
Postiosoite
Käyntiosoite
Puhelin
Faksi
Sähköposti
Virka-aika
PL 204, 65101 VAASA
Korsholmanpuistikko 43, 4. krs
029 56 42611 (vaihde)
029 56 42760
vaasa.hao(at)oikeus.fi
8.00 – 16.15
Valitusaika ja sen alkaminen
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta.
Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen 26.8.2015 , jolloin sen katsotaan
tulleen asianosaisten tietoon. Valitusaika päättyy 25.9.2015
Valituskirjelmän sisältö ja liitteet
Valituskirjelmässä on ilmoitettava
-
valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
-
päätös, johon haetaan muutosta
-
miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
-
muutosvaatimuksen perusteet
Muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.
Kuopion kaupunki
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Muutoksenhakuohje
Pöytäkirja
7/2015
121 (121)
13.08.2015
Valituskirjelmään on liitettävä
-
päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
-
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo
aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja.
Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle
Valitusasiakirjat on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen
toimitettava Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimistoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Yhteystiedot
Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta
Postiosoite
Käyntiosoite
Sähköposti
Puhelin
Virka-aika
PL 1097, 70111 KUOPIO
Suokatu 42
ymparistonsuojelu(at)kuopio.fi
017 182 127
ma-ke
8.00 -15.30 (kesä 8.00 - 15.00)
to
8.00 - 17.00 (kesä 8.00 - 16.00)
pe
8.00 - 14.00 (kesä 8.00 - 14.00)
Valitusasiakirjat voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina.
Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on
tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.
Valitusasiakirjat toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin valitusasiakirjat on
jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään
hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksua 97 euroa.