docMeri-Matin koulu
download 
Report Transcription
Meri-Matin koulu
Hanke 4000 Meri-Matin koulu Hankesuunnitelman luonnos 30.9.2015 Espoon kaupunki Tilakeskus -liikelaitos Talonsuunnittelu 2 Meri-Matin koulun sijainti kaupunkirakenteessa 3 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto hankkeesta ............................................................................................................................ 5 1.1 Hankkeen perustiedot .......................................................................................................................... 6 1.2 Hankesuunnitelman laadinta ................................................................................................................ 7 2 Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset ........................................................................................... 8 2.1 Hankkeesta tehdyt aikaisemmat päätökset .......................................................................................... 8 2.2 Hankkeesta tehdyt selvitykset .............................................................................................................. 8 2.2.1 Alustavat pohjatutkimukset ........................................................................................................... 8 2.2.2 Liikenneselvitys ............................................................................................................................. 8 3 Rakennuspaikka ........................................................................................................................................ 8 3.1 Sijainti ja hallinta .................................................................................................................................. 8 3.2 Kaava- ja kiinteistötiedot ...................................................................................................................... 8 3.3 Tontin ympäristö ................................................................................................................................... 9 3.4 Tontin ominaisuudet ............................................................................................................................. 9 3.4.1 Maaperä ........................................................................................................................................ 9 3.4.2 Tontin rakennuskanta ja naapurirakennukset ............................................................................... 9 3.4.3 Perustaminen .............................................................................................................................. 10 3.5 Liikenne ja paikoitus ........................................................................................................................... 10 3.5.1 Huolto .......................................................................................................................................... 10 3.5.2 Pysäköinti .................................................................................................................................... 10 4 Suunnittelutavoitteet .............................................................................................................................. 11 4.1 Yleiset tavoitteet ................................................................................................................................. 11 4.2 Toiminnalliset ja tilaryhmäkohtaiset tavoitteet .................................................................................... 11 4.2.1 Koulu ja lukio ............................................................................................................................... 11 4.2.2 Nuorten kulttuuriareena ja nuorisotilat ........................................................................................ 18 4.3 Pihaan liittyvät tavoitteet .................................................................................................................... 21 4.4 Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet .............................................................................................. 22 4.5 Kaupunkikuvalliset tavoitteet .............................................................................................................. 22 4.6 Tilatavoitteet ja tilaohjelma ................................................................................................................. 22 4.7 Rakennustekniset tavoitteet ............................................................................................................... 22 4.7.1 Perustukset, runko, julkisivut, vesikatto ja täydentävät rakenteet ............................................... 24 4.8 LVIA -tekniset tavoitteet ..................................................................................................................... 26 4.8.1 Yleistä.......................................................................................................................................... 26 4.8.2 Lämmitys ..................................................................................................................................... 26 4.8.3 Vesijohdot ja viemärit .................................................................................................................. 26 4.8.4 Ilmanvaihto .................................................................................................................................. 27 4.8.5 Rakennusautomaatio .................................................................................................................. 27 4.8.6 Energiankulutuksen mittaus ja seuranta ..................................................................................... 27 4.9 Sähkötekniset tavoitteet ..................................................................................................................... 28 4.9.1 4.9.2 4.9.3 4.9.4 4.9.5 4.9.6 4.9.7 4.9.8 Yleistä.......................................................................................................................................... 28 Sähkötilat ja sähkönjako ............................................................................................................. 28 Valaistus ja pistorasiat................................................................................................................. 29 Näyttämövarustus ....................................................................................................................... 30 Tietoliikennejärjestelmät .............................................................................................................. 30 Yhteisantennilaitteet .................................................................................................................... 30 Kuulutus- ja AV-järjestelmät ........................................................................................................ 31 Turvallisuusjärjestelmät ............................................................................................................... 31 4 4.9.9 Merkinantojärjestelmät ................................................................................................................ 31 5 Hankkeen laajuustavoitteet .................................................................................................................... 32 6 Hankkeen kustannustavoitteet .............................................................................................................. 32 7 Toteutus ja aikataulu .............................................................................................................................. 32 5 1 Yhteenveto hankkeesta Hankkeen nimi on Meri-Matin koulu. Hankenumero on 4000. Meri-Matin koulu suunnitellaan Matinkylän keskustaan tulevan Meri-Matti kokonaishankkeen osana. Kokonaishanke käsittää Matinkylän metroaseman lähelle Tynnyripuiston alueelle tulevan koulurakennuksen, uimahallin ja näitä varten rakennettavan maanalaisen pysäköintilaitoksen aluetöineen. Kokonaisuuteen liittyy myös ns. Eliksiiri-hanke, joka käsittää osittain pysäköintilaitoksen päälle sijoittuvan hotelli- ja asuinkorttelin. Meri-Matin koulun rakennuttaa hanketta varten perustettava Espoon kaupungin omistama kiinteistöyhtiö. Meri-Matin koulu käsittää peruskoulun, lukion, Keinumäen koulun sivupisteen sekä Nuorten Kulttuuriareenan ja Matinkylän nuorisotilat. Peruskoulun mitoittava oppilasmäärä on 472 oppilaspaikkaa luokka-asteilla 1-9, lukion mitoittava oppilasmäärä 540 oppilaspaikkaa. Koulun henkilökunnan määrä on n. 110, nuorisopuolen n. 5 ja kahvilan 1 henkeä. VSS- tiloja ja autopaikkoja mitoittava henkilömäärä on siten yhteensä 1152. Kouluhanke sisältää koulurakennuksen ja koulun tontin alueen rakenteet (piha, urheilukenttä ja huoltorakennus). Koulusta on laadittu tarveselvitys 13.2.2014 (Hyväksytty LIINU 26.2.2015 ja OVALA 25.2.2015). Hanke vaatii kaavamuutoksen. Kaavaehdotus oli nähtävillä 17.8.-15.9.2015. Kaavan nimi on Tynnyripuisto, aluenumero 312005, asianumero 700/10.02.03/2015. Asemakaavamuutoksen mukaan korttelin 23279 kaavamerkintä on YO-1; Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Rakennusoikeus on 13400 k- m2. Rakennus voi kaavan mukaan olla V-kerroksinen. Liite 1: Lomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Tilaohjelma Liite 4: Asemakaava ja määräykset Liite 5: Rakennettavuusselvitys Liite 6: Alueen muurit ja jalustat Liite 7: Arkkitehtisuunnitelmat 6 1.1 Hankkeen perustiedot Hankkeen numero 4000 Kohteen nimi Meri-Matin koulu Käyttäjät Espoon kaupunki Kiinteistön omistaja + hallinta KOy NN / Espoon kaupunki Kortteli 23279 Kaupunginosa 23 Matinkylä Kiinteistötunnus 49-23-279-1 Tontin pinta-ala 12 452 m² kaavaehdotuksessa (huom: mikäli urheilukenttää siirretään, tontin koko pienenee hieman) Tontin rakennusoikeus 13 400 k-m2 Asemakaava Kaavaehdotus: Tynnyripuisto Aluenumero 312005, Asianumero 700/10.02.02/2015 Kaavamerkintä YO-1; Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Tarveselvitys Tarveselvitys 13.2.2014 (hyväksytty LIINU 26.2.2015 ja OVALA 25.2.2015) Hyötyala 8363 hym2 Bruttoala 13 876 brm2 Kerrosluku V Rakennuksessa tapahtuva toiminta Kunnallinen peruskoulu ja lukio Alueellinen nuorisotoiminta Urheiluseurojen toiminta ja kuntalaisten liikuntaharrastus Oppilaspaikat Koulun laskennallinen oppilasmitoitus on 1036 oppilasta Henkilökuntamäärä Henkilökunta yhteensä n. 116 henkilöä Aikataulu Luonnossuunnittelu 1-8/2016 Kilpailutusvaihe 9/2016-11/2017 Tavoitteellinen valmistumisaika 6/2019 Tarveselvityksen kustannusennuste 39 milj.€ Hankesuunnitelman tavoitehinta 35 milj.€ (ajantasainen kustannusselvitys 7 tekeillä) 1.2 Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talotuotanto vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot: Tilakeskus -liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnitelman koordinointi ja kokoaminen Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Kustannussuunnittelu Energiatehokkuustavoitteet Sakari Meinilä Tekninen keskus, Geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41 02070 ESPOON KAUPUNKI Katariina Hämäläinen Matti Kaurila Sivitystoimi Tilat- ja alueet yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 31, 02070 ESPOON KAUPUNKI Vera Schulman Suvi Kajamaa Liikunta- ja nuorisopalvelut Tukitoiminnot Kamreerintie 3 B, PL 34, 02070 ESPOON KAUPUNKI Nina Grönmark Espoon Catering-liikelaitos asiantuntijapalvelut PL 5111, 02070 ESPOON KAUPUNKI Johanna Andsten Tekninen ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö Kirkkojärventie 6B, PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI Pekka Väinölä Viitesuunnitelma Hankesuunnitelman kokoaminen JKMM Arkkitehdit Oy Lapinrinne 3, 00100 Helsinki Teemu Kurkela Johanna Raukko Vesa Pyy Jaana Saira / Joni Piltti Pirjo Kurttila / Veli-Pekka Tynkkynen Sari Sahlberg / Kalle Koskenmies Kai Jokiranta Kuultu seuraavia asiantuntijoita: Kaupunkisuunnittelukeskus Outi Ruski 8 Asemakaavayksikkö Kirkkojärventie 6B, PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI Sirpa Sivonen Niina Laasonen Espoon vammaisneuvosto PL 213, 02070 ESPOON KAUPUNKI Helena Paimela Tekninen keskus, Viheralueet Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI Sari Knuuti 2 Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset 2.1 Hankkeesta tehdyt aikaisemmat päätökset Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 14.1.2013, että Meri-Matin koulu ja Matinkylän uimahalli sijoittuvat Tynnyripuistoon. Tarveselvitys 13.2.2014 (hyväksytty LIINU 26.2.2015 ja OVALA 25.2.2015) 2.2 Hankkeesta tehdyt selvitykset 2.2.1 Alustavat pohjatutkimukset Tontista on laadittu alustava rakennettavuusselvitys, 23.09.2015 / Geotekniikkayksikkö Liite 5: Rakennettavuusselvitys 2.2.2 Liikenneselvitys Tynnyripuiston katualueita, liikenneverkkoa ja liikenteen toimivuutta on selvitetty WSP:n laatimassa Tynnyripuiston kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (2015). Samassa työssä on myös arvioitu koulun huoltoliikenteen määrää. Muita liikenteellisiä selvityksiä ovat: - Espoon metroasemien ympäristöistä pyöräilykaupunkeja, Case Matinkylä, Työn tulokset 23.11.2010. Matinkylän metrokeskuksen suunnitelmat (mm. Arkkitehtitoimisto HKP, WSP Finland Oy) Tynnyripuiston kunnallistekniikan yleissuunnitelma 2015 (WSP Finland Oy) Matinkylä-Olari -välialueen kehittäminen (Ramboll, 2012) 3 Rakennuspaikka 3.1 Sijainti ja hallinta Meri-Matin koulu sijoitetaan kortteliin 23279 YO-1. Rakennuspaikka on kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. Korttelin kaavaehdotus oli nähtävillä 17.8.-15.9.2015 3.2 Kaava- ja kiinteistötiedot Kortteliin on vireillä asemakaavan muutos. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kouluhankkeelle riittävä määrä rakennusoikeutta. 9 Asemakaavaluonnoksessa tontin kaavamerkintä on YO-1: Yleisten rakennusten korttelialue. Rakennusoikeus on 13400 k-m2 ja suurin sallittu kerroskorkeus on V. Korttelin kerrosalasta saa enintään 700 k-m2 käyttää nuorisotilaksi. Liite 4: Asemakaavamuutos ja määräykset 3.3 Tontin ympäristö Kortteli sijaitsee Matinkylän keskuksessa kauppakeskus Ison Omenan länsipuolella. Alueen eteläpuolella kulkee Suomenlahdentie, pohjoisessa Tynnyripuisto rajautuu Länsiväylään. Lännestä alueelle tullaan Lekkerikujaa pitkin. Rakennusalueen ympäristössä on lännessä pientaloja ja pienkerrostaloja, idässä ja etelässä kerrostaloja. 3.4 Tontin ominaisuudet Geotekniikkayksikkö on alustavasti selvittänyt rakennettavuusolosuhteita suunniteltavan Meri-Matin koulun rakennuspaikalla. Rakennettavuusselvitystä on referoitu alla. Liite 5: Rakennettavuusselvitys 3.4.1 Maaperä Suunnittelualue on tällä hetkellä Länsimetron työmaa-aitojen rajaamaa työmaa-aluetta. Suunnittelualueen etäläosa on itäosastaan avokallioaluetta ja osittain puustoista aluetta, jonka halki kulkee työmaatie. Suunnittelualueen eteläosassa on myös osittainen varastointialue. Maanpinta vaihtelee suunniteltavan rakennuksen kohdalla noin tasovälillä +7,2…+10,5. Maanpinta on muutoin loivapiirteistä, nousee loivasti kohti etelää, mutta nousee jyrkemmin suunniteltavan rakennuksen itäosassa olevaa avokallioaluetta kohti. Kartoitetun avokallion kohdalla kallionpinta on noin tasovälillä +8…+11. Suunnitellun rakennuksen pohjoispuolella maanpinta laskee loivapiirteisesti kohti pohjoista, josta mitatun Länsimetron työmaa-aidan jälkeen kuitenkin kääntyy nousemaan kohti pohjoista, ja vaihtelee suunnittelualueella tasovälillä noin +4,3…+7,5. Suunnittelualueella on tehty pohjatutkimuksia ja näytteenottoja eri ajankohtina runsaasti eri puolilta suunnittelualuetta. Lisäpohjatutkimukset ovat käynnissä. Espoon kaupungin ympäristökeskuksen selvityksien mukaan tontilla on tutkittu vuonna 2014 metrotyömaan tankkauspaikan vuoksi maaperän pilaantuneisuutta ja alue on kunnostettu tai tutkimuksin todettu puhtaaksi. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on kahdeksan pohjavedenhavaintoputkea, joista viisi on yhä käytössä. Rakentamistoimenpiteet ovat vaikuttaneet alueellisen pohjavedenpinnantasoon laskevasti. 3.4.2 Tontin rakennuskanta ja naapurirakennukset Tontin länsiraja-alueelle on rakenteilla Länsimetron huoltotunneli. Huoltotunnelin maanyläpuolinen osa tulee Länsimetro Oy:n toimesta maisemoitua osaksi puisto- ja pihakokonaisuutta metrotyömaan valmistuttua. Tontin länsirajaa reunustavan kevyenliikenteenväylän kohdalla kulkee runsaasti eri HSY:n putkia ja kaukolämpölinja. Metrotyömaa-aidan pohjoisosan kohdalla Tynnyripuiston läpi kulkevat HSY:n hulevesi- ja jätevesilinjat. Länsimetro Oy:llä on myös luultavasti suunnittelualueella työmaata varten rakennettuja putkilinjoja, joiden sijainnista ei ole tietoa. 10 3.4.3 Perustaminen Suunniteltu rakennus voidaan perustaa alustavan arvion mukaan osittain kallioon asti tehdyn massanvaihdon ja osittain itäkulmassa louhitun kallion varaan. Suunnittelualueen pohjoisosaan suunniteltu kenttä tulee perustaa miltei kokonaisuudessaan pilaristabiloinnin varaan, osittain pohjoisosassa kenttää riittänee pohjanvahvistukseksi massanvaihto kaivamalla. Maanalaisten tilojen suunnittelussa tulee huomioida tuentojen, pohjavedenalentamisen tarve ja niiden vaikutukset ympäröiviin rakennuksiin ja rakenteisiin. Pohjavedenpinnan alapuoliset rakenteet tulee suunnitella vesitiiviinä. Louhintaan liittyviä rajoituksia Suunnittelualueen eteläosaan suunniteltu koulurakennuksen alin lattiataso koulun hankesuunnitelman (Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, päivätty 17.9.2015) mukaan on tasolla +6,3. Suunniteltu rakennus sijoittuu lähelle Länsimetro Oy:n Suomenlahdentien alla kulkevan metrotunnelin määriteltyä keltaista suojavyöhykealuetta ja sijoittuu harmaalle suojavyöhykealueelle. Suojavyöhyketyypit ks. Liite 5: Rakennettavuusselvitys Suunnitellun rakennuksen alla kulkevan huoltotunnelin aiheuttamista rajoitteista tulee olla yhteydessä Länsimetro Oy:hyn. 3.5 Liikenne ja paikoitus 3.5.1 Huolto Koulun huollolle on esitetty reitti Lekkerikujan päästä koulun pohjoispuolelle ja Suomenlahdentieltä koulun eteläpuolelle. Jälkimmäinen on suunniteltu vain auditorion huoltoa varten. Huoltoalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon huoltopihojen keskeinen sijainti suhteessa asuinrakennuksiin ja puistoon sekä näkymät viereisistä asuinrakennuksista huoltopihoille. Koulun puiston puoleinen huoltoliikenne tulee erottaa puiston länsireunan kevyen liikenteen raitista sekä koulun pihasta. Koulun kortteliin rakennetaan metron huoltotunnelia, jonne ajetaan Lekkerikujan päästä. Huoltotunnelin sijainti perustuu voimassa olevan asemakaavan mukaiseen koulun sijaintiin tontilla. Huoltotunneli on suunniteltu katettavaksi. Huoltotunnelin suuaukko nousee noin 6 metrin korkeuteen maanpinnasta. 3.5.2 Pysäköinti Koulun pysäköinti on suunniteltu sijoitettavaksi keskustakorttelin 23311 ja Tynnyritien alle suunniteltuun pysäköintilaitokseen, jonne ajetaan Suomenlahdentieltä rampin kautta. Koululle tulee rakentaa pysäköintipaikkoja vähintään yksi autopaikka jokaista 200 kerrosneliömetriä kohden. Pysäköintipaikkojen määrä lasketaan kaavakarttaan merkitystä rakennusoikeudesta. Autopaikat saa rakentaa kaavakarttaan merkityn rakentamisoikeuden lisäksi. Pysäköinnin sijoittaminen kokonaisuudessaan C-1 kortteliin hankaloittaa uimahallin ja koulun vaiheittaista rakentamista. Mikäli koulu rakennetaan ensin, voidaan sen pysäköinti osoittaa väliaikaisesti joko uimahallin tontille tai C-1 kortteliin. Kun C-1 korttelin rakentaminen alkaa pysäköinnin järjestäminen vaikeutuu, koska katuyhteys katkeaa ja ajaminen uimahallin tontille on vaikea järjestää. Pysäköintilaitoksen rakentamisen aikana myös Markkinakadun liikenne joudutaan ohjaamaan väliaikaisesti bussiterminaalin editse. Suomenlahdentien ja Tiistiläntien risteyksessä olevasta pysäköintitalon käytöstä tehtiin laskentoja ja sen käyttöaste todettiin melko matalaksi. Kyseistä pysäköintitaloa on mahdollista korottaa ja sen käytöstä ja kehittämisestä voidaan neuvotella. 11 Pyöräpysäköintipaikkoja tulee rakentaa 268 kappaletta. Pyöräpysäköintipaikoista puolet tulee olla katettuja. Lisäksi tulee sijoittaa mopopysäköintiä rakennuksen Suomenlahdentien puoleiselle julkisivulle. 4 4.1 Suunnittelutavoitteet Yleiset tavoitteet Koulu palvelee alueensa lapsia kunnallisena peruskouluna, jonka tehtävänä on tarjota oppilailleen ja henkilöstölleen tasa-arvoinen ja turvallinen opiskelu- ja työskentely-ympäristö. Samaan kokonaisuuteen kuuluva lukio on osa länsimetroon nojautuvaa Etelä-Espoon koulutus- ja palvelukäytävää. Peruskoulun mitoittava oppilasmäärä on 472 oppilaspaikkaa luokka-asteilla 1-9, lukion mitoitettava oppilasmäärä on 540 oppilaspaikkaa. Lisäksi kokonaisuuteen varataan tilat Keinumäen koulun sivupiste. 4.2 Toiminnalliset ja tilaryhmäkohtaiset tavoitteet 4.2.1 Koulu ja lukio Koulu ja lukio tarjoavat turvallisen oppimisympäristön hankkia tietoja ja taitoja elinikäistä oppimista varten. Tavoitteena on luoda rauhalliset, viihtyisät ja toimivat tilat, ottaen huomioon oppimiskäsityksen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Nykyaikaisessa opiskelussa korostuvat yhteisöllisyys, oppilaskeskeiset työmuodot ja tiedonhankintatavat sekä informaatioteknologian käyttö. Oppilaat toteuttavat teema- ja projektiopintoja, joissa opitaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Aikuiset työskentelevät tiimeinä. Oppiminen nivoutuu oppilaan arkiympäristöön, ympäröivään yhteiskuntaan ja eri tieteen- ja taiteenaloihin. Hyvä opiskeluympäristö on samanaikaisesti joustava ja turvallinen. Rakennus ja oppimistilat toteutetaan siten, että ne johdattavat opettajia käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Tilasuunnittelulla tuetaan yhdessä oivaltamista ja annetaan tilaa uusien tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi myös oppimisen, tunteiden ja kokemusten reflektoinnille. Tilasuunnittelulla edistetään vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten, yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa samalla kun hyvin suunnitellut tilat tukevat yhteisöllisyyttä ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta. Tilat suunnitellaan niin että ne ovat pedagogisesti monipuolisia ja joustavia ja niissä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys, akustiset ominaisuudet, valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Näin toteutetut tilat voivat tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista samalla, kun tiloissa saavutetaan ystävällinen ja kiireetön, oppimista tukeva ilmapiiri. Rakennus ja sen tilat suunnitellaan niin, että ne innostavat käyttämään kaikkia tiloja oppimisja opiskeluympäristönä. Koulun kaikki tilat suunnitellaan ja mitoitetaan yleispäteviksi, monenlaiseen toimintaan sopiviksi ja eri-ikäisten opetukseen sopiviksi. Kaikkiin opetustiloihin toteutetaan samanlainen perusvarustus, jolloin tilojen käyttötarkoitusta voi muuttaa ja kaikki opettajat voivat helposti toimia kaikissa opetustiloissa. Vaikka luokkatilat ovat suunnitelmissa sijainnin perusteella nimetty esi-, erityis- ja yleisopetuksen eri luokka-asteille sekä lukiolle voidaan niiden käyttöä muuttaa esimerkiksi silloin, kun vuosiluokkien oppilas- ja ryhmämäärät vaihtelevat. Opetustilojen sijoittelussa huomioidaan eri-ikäisten oppijoiden luonteva kanssakäyminen niin että etäisyydet eivät kasva liian pitkiksi. Toiminnot sijoitetaan siten, että oppilaiden liikkuminen ei aiheuta ruuhkia ja melua. Lisäksi tilojen viihtyisyyttä ja tilojen monikäyt- 12 töisyyttä lisätään hyvällä akustoinnilla. Tilojen suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa otetaan huomioon myös oppilas- ja opiskelijatöiden ripustamisen ja näytteille. Opetustilojen tulee olla tarkoituksen mukaiset määrältään sekä varustukseltaan ja niiden tulee muodostaa terveellinen ja turvallinen opetusympäristö lapsille ja nuorille. Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee myös huomioida mahdollisuus ohjata oppilaita aktiivisesti osallistumaan oman oppiympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen. Rakennukseen suunnitellaan osallisuutta vahvistavaa tilaa, jossa oppilailla, opiskelijoilla ja nuorisotoimen asiakkailla on mahdollisuus ilmaista itseään rakentavasti ja tulla kuulluiksi. Koulu jakaantuu kotisoluihin, varsinaisia kotiluokkia ei ole. Lähtökohtaisesti luokka-asteiden 1-2 oppilaat työskentelevät omassa kotisolussaan ja ylempien luokka-asteiden oppilaat työskentelevät omissa soluissaan sekä yhteisissä aineopetustiloissa. Kotisoluissa tilat ovat helposti yhdistettävissä tilakokonaisuuksiksi. Koko rakennukseen tulee sekä kiinteä että langaton verkko, mikä tuo uusia mahdollisuuksia tilojen joustavaan käyttöön. Kaikki tilat ovat langattoman verkon piirissä. Tilojen iltakäyttö huomioidaan tilojen suunnittelussa ja lukituksessa. Iltakäyttöä varten varataan esim. oma varastotila Hätätilanteisiin varaudutaan huolehtimalla mahdollisuudesta turvalliseen poistumiseen kaikista rakennuksen tiloista. Kaikkiin tiloihin tulee kuulutusjärjestelmä. Yleiset opetustilat Opetustilat sijoitetaan solualueittain niin että ne ovat helposti yhdistettävissä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Opetusryhmien ja opettajien yhteistoiminnan edistämiseksi tehdään siirtoseiniä ja/tai ovia luokkatilojen väliin ja/tai käytävätiloja kohti. Isoimmat luokat (OT4) varustetaan keskimäärin 35:lle, mutta enintään 40 opiskelijalle. (OT3) varustetaan keskimäärin 24:lle, mutta enintään 30 oppilaalle. Esi- ja alkuopetuksessa on keskimäärin 21, mutta enintään 25 oppilasta. Pienempiin luokkiin (OT2) tulee sopia 16–20 oppilaan ryhmä. Koulu ja lukio käyttävät OT1 -tiloja esimerkiksi pienen ryhmän opetustilana, työ- ja neuvottelutilana ja laaja-alaisten erityisopettajien työtiloina. Kaikki OT4-, OT3-, OT2- ja erikoisluokat varustetaan seinän vieressä olevalla opettajan pöydällä, johon liittyy tieto- ja AV-tekniikan johdotus. Pöytä mitoitetaan siten, että siinä on tilaa opettajan kannettavalle tietokoneelle tai muulle mobiililaitteelle ja opetusmateriaalille. Dokumenttikamera voi olla pöydällä tai esim. laatikoston päällä. Laatikoston ja muiden mahdollisten irtokalusteiden sijainti huomioidaan suunnittelussa, erityisesti sähkökourujen osalta. Luokan etuseinällä on tussitaulu, sekä paikka ja johdotus vuorovaikutteiselle taululle. OT1luokkiin ja neuvottelutiloihin tehdään ainoastaan varaus em. taululle. Luokissa on myös korkeita kaappeja, vesipisteet laskutasolla tai ilman (OT1) sekä mahdollisesti matalaa tasoa, jonka alla on kaappeja. Oppiympäristön muunneltavuus ja joustavuus edellyttävät että kiintokalusteista on harkitusti. Ne voidaan toteuttaa siirrettävinä, jolloin ne edelleen kuuluvat rakennusurakkaan. Koulurakennuksen kaikki kaapit ja komerot ovat lukittavia ja ne sarjoitetaan samaan avaintyyppiin luokkahuoneiden ovien kanssa. Luokka- ja ryhmätilojen seinille tulee akustoivaa kiinnityspintaa tarvittavassa laajuudessa. Suurryhmätila Suurryhmätila suunnitellaan keskimäärin 40, mutta enintään 45 opiskelijan opiskelutilaksi. Tilassa järjestetään kurssista riippuen luentotyyppistä tai ryhmä/yksilötyöopiskelua. Suurryhmätila on siirtoseinin ja/tai ovin yhdistettävissä käytävätilaan ja/tai viereisiin opetustiloihin. 13 Suurryhmätilan etuseinällä on tussitaulu, sekä paikka ja johdotus vuorovaikutteiselle taululle. Suurryhmätilassa on myös muutama korkea kaappi, vesipiste laskutasolla sekä mahdollisesti matalaa tasoa, jonka alla on kaappeja. Suurryhmätilan seinille tulee akustoivaa kiinnityspintaa tarvittavassa laajuudessa. Liikenne ja aulatilat Aulatiloista ja käytävälevennyksistä muodostetaan kalustamalla viihtyisiä oleskelupaikkoja oppilaille. Oppilaiden vaatesäilytyskalusteet ja kenkätelineet jaetaan rakennuksen eri osiin käytävien seinille lähelle kunkin opetusryhmän kotisolua. Yleisötilaisuuksia sekä muita vierailuja varten varataan vaatenaulakoita pääsisäänkäynnin välittömään läheisyyteen. Pääaulaan sijoitetaan lisäksi liikuntaesteisten wc-tila ja etuhuoneelliset yleisö-wc:t. 1-6 luokkien oppilaille varataan vaatenaulakoita heidän solualueiden yhteyteen. 7-9 luokkien oppilaille ja lukion opiskelijoille varataan henkilökohtaiset kaapit yht. 700 kpl, joissa voi säilyttää myös päällysvaatteita. Kaapit sijoitetaan eri puolelle siten, että se selkiyttävät oppilasliikennettä sisätiloissa. Mopokypärien ja suurikokoisten harrastusvälineiden säilyttämiseen suunnitellaan varastotilaa sopivista paikoista. Luokkien ja käytävien väliset seinät varustetaan lasiaukollisin luokanovin ja/tai erillisellä, käytävään avautuvalla ikkunalla. Käytäväikkuna varustetaan lasiväliin asennettavalla sälekaihtimella. Suunnitteluratkaisusta riippuen käytävälle rajoittuvat seinät voidaan korvata siirtoseinillä tai harkitusti jättää pois. Käytävät mitoitetaan leveiksi, etenkin liikuntasali-osalla, varmistaen näin riittävä visuaalinen että liikenteellinen väljyys ja turvallisuus. Leveät käytävätilat voivat oikein kalustettuina toimia väliaikaisena opiskelutilana mikä tulee huomioida niiden suunnittelussa. Rakennus suunnitellaan esteettömyysvaatimukset täyttäväksi ilman, että tarvitaan pitkiä luiskia tai erillisiä nostimia. Henkilö-/tavarahissit sijoitetaan toiminnallisesta keskeiseen paikkaan ja niiden tulee täyttää esteettömyysmitoituksen asettamat vaatimukset. Kalusteen materiaalit ja ilme valitaan siten, että ne ovat oikeassa suhteessa kalusteen sijaintiin. Lisäksi pääaulaan suunnitellaan vahtimestarin tila, joka varustetaan tarvittavilla teknisillä liitännöillä, kuten esim. sähkö, atk- ja kameravalmiuksilla. Vahtimestarin tilan läheisyyteen kootaan erikoisjakeiden lajitteluastiat. Iltakäytölle, oppilashuollolle ja erityisopetukselle suunnitellaan omat sisäänkäynnit. Kaikki sisäänkäynnit varustetaan tuulikapeilla, joissa on erilliset kenkätelineet tai -hyllyt. Luonnontiede Luonnontieteitä varten on laboratoriotiloja fysiikan, kemian ja biologian kokeellista työskentelyä varten. Fysiikan ja kemian luokista on suora yhteys varastotilaan. Laboratorioluokkiin tulee kiinteät varusteet seinille ja oppilaspöydät vesipistein ja sähkövedoin varustettuina kiintokalusteina. Tilaryhmässä on opetusvälinevarastot ja niiden yhteydessä opettajien työtilat. Alueella on laboratoriotiloja noin 16 oppilaan ryhmille sekä opetustiloja 24 oppilaan ryhmille. Lisäksi alueella on lukion laboratoriotila johon varataan työskentelypisteet vähintään 26 oppilaan, mutta enintään 30 oppilaan ryhmille. Tilat ovat suljettavissa iltakäytöltä ja helposti valvottavia. Tilojen suunnittelussa sovelletaan Opetushallituksen ohjetta ”Luonnontieteiden opetuksen tilat ja välineet” (2011). Taito- ja taideaineet Taito- ja taideaineiden opetustilat sijoitetaan lähekkäin, koska oppiaineiden sisällöt ja välineet ovat osaksi yhteisiä. Tilat suunnitellaan siten, että erillisten työsalien lisäksi on yhteisiä tiloja ja mahdollisuus tehdä työtä käyttäen useita eri työmenetelmiä ja materiaaleja. 14 Kuvataiteen työsali mitoitetaan noin 24 oppilaalle ja tekstiili ja teknisen työn tilat 16 oppilaalle. Lisäksi on työpajoja jota käytetään pienemmissä ryhmissä, varastotiloja, mediapaja sekä opettajien tilat, yksi teknisessä työssä ja toinen kuvataiteen ja tekstiilityön alueella. Tilasta toiseen tulee olla hyvä näkyvyys ja mahdollisuus yhdistää tilat toisiinsa. Tarkempi tilajako on huonetilaohjelmassa. Tekstiilityö Tekstiilityön opetustila suunnitellaan ja varustetaan opetushallituksen ohjeen tyyppiä C soveltaen. Tekstiili- ja käsityöllä voi olla yhteiskäyttöisiä tiloja, esim. yhteiset ”kuiva- ja märkätilat”. Tilat ovat myös nuorisotoiminnan käytössä. Kuvataide Kuvataiteen opetustilat pyritään sijoittamaan siten, että ne saavat luonnonvaloa pohjoisesta. Tilan tulee olla pimennettävissä. Kuvaamataito varustetaan erillisellä savenpolttotilalla. Varasto on yhteiskäytössä tekstiilityön varaston kanssa mahdollistaen suoran sisäyhteyden tilojen välillä. Tilojen ja varusteiden sijoittamisessa noudatetaan opetushallituksen ja Espoon kaupungin ohjeita. Tilat ovat myös nuorisotoiminnan käytössä. Tekninen työ Teknisen työn tilat suunnitellaan työturvallisuusnäkökohdat mahdollisimman hyvin huomioiden. Tilojen sijoittamisessa tulee huomioida opettajan tilan keskeinen sijainti ja valvontamahdollisuus. Tilojen väliset seinät ovat pääosin lasia, opettajan tulee nähdä joka paikasta eri tilojen kaikkiin osiin. Mikäli mahdollista, maalaustilan olisi hyvä olla niin leveä, että siellä voisi demonstroida työvaiheita 16 oppilaalle. Kuumakäsittelytilassa työskentelee enintään 2 oppilasta ja opettaja. Hiontatila sijoitetaan konesalin etuosaan ja sinne tulee olla kulkuyhteys opetustilasta/puutyötilasta. Teknisen työluokan sijoitus tulee järjestää siten, että sinne on toimiva huoltoyhteys maantasosta. Materiaalivarastossa tulee olla säilytysmahdollisuus suurille kappaletavaroille. Opetustilaan johtavan oven tulee olla pariovi tavarankuljetusten vuoksi. Valkotaulupinta voidaan toteuttaa työkalukaappien oviin, jolloin erillistä tussitaulua ei välttämättä tarvita. Työkalukaappien ovissa voi olla valkotaulupinta, jolloin erillistä tussitaulua ei välttämättä tarvita. Purunpoistolle rakennetaan erillinen tila joko rakennukseen tai sen ulkopuolelle. Tilat ovat myös nuorisotoiminnan käytössä ja heille toteutetaan oma varasto tilojen yhteyteen. Kotitalous Kotitaloustila sijoitetaan huoltopihan läheisyyteen tai tarvittaessa hissin läheisyyteen. Opetuskeittiössä on työpiste 16 oppilaalle työpisteet, jotka ryhmitellään neljän oppilaan pienkeittiöiksi. Työpiste suunnitellaan siten, että joka oppilaalle on vapaa liedensivu ja vähintään 80 cm työpöytätilaa. Liedet ja työpöytien pinnat voivat olla erilaisia, jolloin oppilaat saavat kokemusta eri malleista ja materiaaleista. Erillinen opetuskoti voi toimia ryhmätyötilana, liikuntaesteisten opetustilana tai muun erityisryhmän opetustilana. Opetuskoti toteutetaan LE-mitoituksella. Opetuskotiin sijoitetaan mahdolliset tietokoneet ja mobiililaitteet joita käytetään opetuskeittiössä. Opettajalla tulee olla näköyhteys kaikkiin työpisteisiin, ryhmätyötilaan/opetuskotiin ja vaatehuoltotilaan. Suunnittelussa toteutetaan Espoon voimassa olevaa suunnitteluohjetta sekä sovelletaan Opetushallituksen suunnitteluohjetta (2013). Tilat ovat myös nuorisotoiminnan käytössä. Tähän varaudutaan esim. erillisillä lukittavilla jääkaapeilla ja komerotilalla. Musiikkiluokka 15 Musiikkiluokka sijoitetaan siten, että soittimien siirtäminen musiikkiluokasta juhlasaliin on esitystilanteissa helppoa. Musiikkiluokkaan tehdään hyvä äänieristys, myös runkoäänien kulku estetään. Luokan katto ja seinät verhoillaan akustiikkasuunnittelijan ohjeen mukaan ääntä vaimentavilla ja heijastavilla pinnoilla. Musiikkiluokka varustetaan äänentoistojärjestelmällä ja tarvittaessa soittimien säilytyskalusteilla. Tilaan toteutetaan musiikin tallennus- ja editointivarusteet. Soitinvarasto- ja bändiharjoittelutila erotetaan luokasta dB-ovella. Soitinvarastoihin asennetaan sivuseinille hyllyjä ja komeroita sekä pitkille seinille seinäripustustelineitä soittimille. Keskilattialle varataan tilaa rummuille. Suunnitteluratkaisusta riippuen koulun käytössä oleva bändiharjoittelutila voi sijaita erillään muista musiikinopetustiloista. Kirjasto Koulun kirjastotila toteutetaan keskeisesti ja se on helposti saavutettavissa. Tila on kutsuva, viihtyisä ja innostava työskentely- ja oppimisympäristö. Tilassa on kirjahyllyjä, työpöytiä ja tuoleja sekä tarvittava ICT ja AV-varustus. Tarvittavat tilarajaukset muodostetaan kalusteilla ja sermeillä yms. Ikkunat varustetaan pimennysverhoilla. Kirjasto toimii tiedonhaun ja tietojenkäsittelyn tilana sekä ryhmille että itsenäistä tai parityötä tekeville. Tilayhteydet koulun ryhmätyötiloihin tarvitaan. Kirjaston ja muun tilan välillä täytyy olla riittävä äänieristys jotta tilaa voidaan hyödyntää opiskelu- ja opetustilana. Kirjastoon suunnitellaan riittävät valmiudet tietokoneiden ja mobiililaitteiden lataukselle. Laitteet voidaan sijoittaa latausvaunuihin, jotka integroidaan osaksi tilan kiintokalustusta. Muuten tilan suunnittelussa huomioidaan kalustettavuus ja riittävä akustointi. Tilaan varataan paikka ja johdotus vuorovaikutteiselle taululle tai projektorille. Liikuntasali Rakennukseen toteutetaan liikuntasali, jonka mitat ovat 16m x 28m x 7m (448 m2). Liikuntasali palvelee koulun tarpeita sekä kuntalaiskäyttöä. Sali tulee olla jaettavissa kahteen osaan ääntä eristävällä, sähköistetyllä kattoon upotettavalla laskosseinällä. Lattian tulee olla rakenteeltaan joustava. Mitoituksessa tulee huomioida erikokoisten käyttäjien tarpeet, mm. koripallotelineiden korkeus tulee olla säädettävä. Lasiseiniä tai isoja, lattiaan ulottuvia ikkunoita tulee välttää. Mahdolliset ikkunat sijoitetaan mieluiten pohjoisseinän yläosaan ja varustetaan sähköisin pimennysverhoin. Välinevarasto tulee sijoittaa niin, että molemmista salin osista on sinne suora yhteys. Kulkuväylän varastoon tulee olla vähintään 3m leveä ja oven tulee olla vähintään 2.1 m korkea. Salin nettokorkeuden tulee olla 7 metriä, jolloin tämän korkeuden alapuolelle ei tule valaisineikä iv-päätelaiteasennuksia. Liikuntasalissa ei saa olla käyttäjille törmäysvaaraa aiheuttavia ulokkeita/kulmia (esim. valojen, jakoseinien ja koripallokorien säätönapit mieluiten seinään upotettuina). Kantavat rakenteet/pilarit tulee suunnitella seinäpintoihin upotettuina. Salivarustus toteutetaan liikuntatoimen ohjeistuksen mukaan. Lisäksi liikuntasali varustetaan sähköisten Yo-kirjoitusten vaatimalla tekniikalla. Pukuhuoneet Suuren liikuntasalin pukutilat suunnitellaan ja mitoitetaan 25–30 oppilaalle/pukuhuone. Tilat tulee sijoittaa liikuntasalin yhteyteen, mahdollisimman lähelle iltakäytön sisäänkäyntiä. Sijoittelulla pyritään välttämään ns. likaisen ja puhtaan liikenteen risteäminen. 16 Ulkovälinevarasto Ulkovälinevarastoon sijoitetaan luistinten vaihtotila ja lasten oma urheiluvälinetila. Varastoon tulee mahtua kaikki koulun opetuksessa tarvittavat ulkoliikuntavälineet ja kulku sinne tapahtuu suoraan ulkoa. Liikenne ja aulatilat Rakennukseen tulee useita sisäänkäyntejä. Pääsisäänkäynti toimii asiointi- ja juhlakäyntinä. Solualueisiin on oma sujuva sisäänkäynti välituntipihalta. Ulkovaatteet ja – jalkineet jätetään kotisolujen omaan vaatesäilytystilaan; koulurakennuksessa liikutaan vain sisäjalkineissa. Aulatiloista ja käytävälevennyksistä muodostetaan kalustamalla viihtyisiä oleskelupaikkoja oppilaille. Oppilaiden vaatesäilytyskalusteet ja kenkätelineet jaetaan rakennuksen eri osiin käytävien seinille. Vaatenaulakoita varataan 1-6 luokkien oppilaille heidän solualueiden yhteyteen. 7-9 luokkien oppilaille ja lukion opiskelijoille varataan henkilökohtaiset kaapit yht. 700 kpl, joissa voi säilyttää myös päällysvaatteita. Kaapit sijoitetaan eri puolelle siten, että se selkiyttävät oppilasliikennettä sisätiloissa. Mopokypärien ja suurikokoisten harrastusvälineiden säilyttämiseen suunnitellaan varastotilaa sopivista paikoista. Yleisötilaisuuksia sekä muita vierailuja varten varataan vaatenaulakoita pääsisäänkäynnin välittömään läheisyyteen. Pääaulaan sijoitetaan lisäksi liikuntaesteisten wc-tila ja etuhuoneelliset yleisö-wc:t. Luokkien ja käytävien väliset seinät varustetaan lasiaukollisin luokanovin ja/tai erillisellä, käytävään avautuvalla ikkunalla. Mahdollinen käytäväikkuna voidaan varustaa lasiväliin asennettavalla sälekaihtimella. Suunnitteluratkaisusta riippuen käytävälle rajoittuvat seinät voidaan korvata siirtoseinillä tai harkitusti jättää pois. Käytävät mitoitetaan leveiksi, etenkin liikuntasali-osalla, varmistaen näin riittävä visuaalinen että liikenteellinen väljyys ja turvallisuus. Leveät käytävätilat voivat oikein kalustettuina toimia väliaikaisena opiskelutilana mikä tulee huomioida niiden suunnittelussa. Rakennus suunnitellaan esteettömyysvaateet täyttäväksi, ilman että tarvitaan pitkiä luiskia tai erillisiä nostimia. Henkilö-/tavarahissit sijoitetaan toiminnallisesta keskeiseen paikkaan ja niiden tulee täyttää esteettömyysmitoituksen asettamat vaatimukset. Kalusteen materiaalit ja ilme valitaan siten, että ne ovat oikeassa suhteessa kalusteen sijaintiin. Lisäksi pääaulaan suunnitellaan vahtimestarin tila, joka varustetaan tarvittavilla teknisillä liitännöillä, kuten esim. sähkö, atk- ja kameravalmiuksilla. Vahtimestarin tilan läheisyyteen kootaan erikoisjakeiden lajitteluastiat. Iltakäytölle, oppilashuollolle ja erityisopetukselle suunnitellaan omat sisäänkäynnit. Kaikki sisäänkäynnit varustetaan tuulikapeilla, joissa on erilliset kenkätelineet tai -hyllyt. WC-tilat Kaikki oppilas-wc:t suunnitellaan yksilötiloiksi, joissa ei ole yhteisiä etuhuoneita. Niistä vain osa nimetään erikseen tytöille ja pojille. Ruokasali Ruokasali toteutetaan sekä rakennuksen sydämenä että opiskelu- ja kokoontumistilana, mahdollisesti bänditilojen yhteyteen. Tällä tavalla jäsennetty ruokasali luo hyviä mahdollisuuksia koulun yhteisten tapahtumien ja pienempien juhlien järjestämiseen sekä vanhempien ja muiden kuntalaisten liittymiseen koulun toimintaan. Ruokasalin akustiikka suunnitellaan 17 huolellisesti, sillä se toimii myös viihtyisänä kokoontumistilana. Koulun ja lukion ruokailu järjestetään neljässä vuorossa ja istumapaikkoja tulee olla vähintään 260. Ruokailu järjestetään itsepalveluna, jossa ruoka noudetaan kahdesta kaksipuoleisesta ja kahdesta yksipuoleisesta tarjoilulinjastosta. Tarjoilulinjastot ovat kiinteät ja niiden vesi- ja viemäriliitännät järjestetään alakautta. Astiapalautus suunnitellaan kaksisuuntaisena, kahdella palautuspisteellä. Astiat palautetaan koreihin rullaradalle ja tarjottimet kuljetushihnalle. Palautuspisteiden yhteydessä on jätteiden ja roskien lajittelu. Logistinen toimivuus varmistetaan riittävän väljällä tilamitoituksella. Tarjoilulinjasto tulee olla erotettavissa muista koulun tiloista mm. hygieniasyistä. Ruokailuajan ulkopuolella ruokasalia käytetään opetus-, opiskelu- ja oleskelutilana ja siinä voidaan järjestää myös koulun ja kuntalaisten kokouksia ja tilaisuuksia. Iltakäytössä voidaan käyttää ruokasalin läheisyyteen sijoitettavan toimintatilan pienoiskeittiötä. Ruokasali varustetaan dataprojektorilla ja valkokankaalla ja se on pimennettävissä sähköisesti ohjattavalla verholla. Keittiö Rakennukseen toteutetaan koulua ja lukiota palveleva valmistuskeittiö. Kaikki keittiölaitteet, kalusteet, astianpesulinjasto, kylmiöt ja tarjoilulinjastot suunnitellaan ja tilataan Espoo Cateringin ohjeen mukaan. Keittiöhenkilökunnan sosiaalitilat varataan koulun yhteisestä henkilökunnan sosiaalitiloista. Keittiön henkilökunnalle varataan pukukaappitilaa vähintään seitsemälle henkilölle. Keittiön henkilökunnan pukukaapit tulee olla kaksiosaisia. Keittiöhenkilökunnalla tulee olla oma wc-tila keittiössä, jos sosiaalitilat sijaitsevat kaukana keittiöstä. Keittiön huolto Koulun valmistuskeittiön huolto järjestetään erillisen huoltopihan kautta. Keittiön rullakoille ja laatikoille suunnitellaan huoltopihan yhteyteen erillinen varasto. Huoltopihalle toteutetaan lastauslaituri, joka luiskataan. Keittiöstä valmistetaan ateriat päiväkodille, jonne ne haetaan. Keittiön ulko-oven edusta tulee olla katettu. Hallintotilat ja henkilökunnan työtilat Koulun ja lukion hallintotilat sekä henkilökunnan taukotilat ja työtila sijoitetaan pääsisäänkäynnin tai pääportaiden välittömään läheisyyteen, siten, että ne ovat sekä koulun että lukion läheisyydessä. Rehtoreiden, apulaisrehtoreiden ja koulusihteerien huoneissa on riittävä ääneneristys ja poistumisovi. Hallintotilojen yhteydessä on monistus- ja materiaalitila sekä henkilökunnan wc-tilat. Lisäksi hallintotilojen yhteyteen toteutetaan palonkestävät arkistotilat sekä peruskoululle että lukiolle. Henkilökunnan yhteinen työtila sijoitetaan hallintotilojen yhteyteen ja se kalustetaan siten, että tilaa voidaan käyttää henkilökunnan neuvotteluhuoneena. Henkilökunnan tilojen ikkunat avautuvat koulun oleskelupihalle tilojen saavutettavuuden ja piha-alueen valvonnan parantamiseksi. Muut neuvottelutilat ovat koko talon yhteiskäytössä ja ne varustetaan esitystekniikkalaitteilla ja ääneneristyksen on oltava riittävä. Henkilökunnan yhteisen työtilan lisäksi opettajien työskentelytiloja sijoitetaan opetustilojen yhteyteen. Taukotilan yhteydessä on pienoiskeittiö ja tilaa käytetään henkilökunnan ruokailutilana. Tilan tulee olla viihtyisä ja erityisesti akustiikka ja äänenvaimennus tulee toteuttaa huolellisesti. Taukotilan läheisyyteen varataan tämän lisäksi myös yksi yhden hengen puhelintila, joka varustetaan varattu/vapaa-valolla. Opinto-ohjaus 18 Opinto-ohjaajien huoneet sijoitetaan siten, että ne ovat lähellä hallintotiloja ja oppilaiden oleskelutiloja. Oven ulkopuolelle varataan odotustilaa. Tilan äänieristys on hyvä. Oppilashuolto Oppilashuollon tilat keskitetään omaksi alueekseen hallinto- ja henkilökuntatilojen läheisyyteen luoden näin mahdollisuuksia moniammatilliseen yhteistyöhön Henkilöturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota: tilat varustetaan varaovilla ja koulun muiden tilojen sijoittamisessa tulee huomioitua oppilashuollon passiivinen valvonta. Tiloihin varataan myös hälytysnapit, jotka soivat sovituissa paikoissa. Kouluterveydenhoitajien tilat varustetaan tavanomaisten kalusteiden lisäksi vesipisteellä ja jääkaapilla. Lepohuoneeseen tulee vesipiste ja tietoverkkoyhteydet, koska se toimii koululääkärin vastaanottotilana. Lepohuone voi toimia tarvittaessa myös hiljentymistilana. Oppilashuolto varustetaan omalla neuvottelutilalla. Oppilashuollon tilojen ääneneristykseen kiinnitetään erityistä huomiota (ovet min. 35 dB). Tilojen yhteydessä on odotustila ja wc. Henkilökunnan sosiaalitilat Koulujen, keittiön ja muun henkilökunnan sosiaalitilat toteutetaan keskitetysti liikunnanopettajien puku- ja pesutiloja lukuun ottamatta. Henkilökunnan sosiaalitilat mitoitetaan esteettömiksi. Väestönsuojat Koulukeskukseen rakennetaan määräysten mukainen väestönsuoja. Lopullisesti väestönsuojan rakentamisvelvoite selvitetään luonnosvaiheessa pelastuslaitoksen kanssa käytävässä neuvottelussa. Väestönsuoja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti tilaohjelman mukaiseen käyttöön. Tiloihin sijoitetaan mm. bändi-, varasto- ja/ tai sosiaalitiloja. Siivous Koulun jokaisessa kerrostasossa tulee olla vähintään yksi siivoustila, johon mahtuu imuri, siivousvaunu ja lattianhoitokone. Yhdistelmäkone on koko koulun yhteinen. Tarkempi tilojen sijoitus ja varustus suunnitellaan yhteistyössä Espoon siivoustoimen kanssa. Tekniset tilat Sähköpääkeskus ja lämmönjakohuone sekä kiinteistövalvomo sijoitetaan ikkunattomaan osaan. Talojakamo, tietojärjestelmätila ja laitehuone sijoitetaan lähelle pääsisäänkäyntiä. Ilmanvaihtokonehuoneet sijoitetaan keskeisesti palvelualueisiinsa nähden. TV/keskusradiojärjestelmän laitteet sijoitetaan juhlasalin yhteyteen siten, että tila voi toimia myös auditorion tarkkaamona. 4.2.2 Nuorten kulttuuriareena ja nuorisotilat Nuorten areena luo ja tuo esille nuorten moninaista, kokeilevaa ja alati muuttuvaa kulttuuria. Nuorten areena pitää sisällään kulttuurisen nuorisotyön kulttuuriareenan sekä alueellisen nuorisotilatoiminnan nuorten tilan. Areena on eri nuorisokulttuurien kohtaamispaikka, joka tarjoaa nuorille tilaa ja välineitä toimia sekä mahdollisuuden harrastaa ja kokeilla eri taiteenlajeja. Tilat tarjoavat puitteet mm. tanssin, teatterin ja musiikin harrastamiseen. Kaiken lähtökohtana on nuorten omaehtoisuus ja osallisuus. 19 Areenalla järjestetään tapahtumia, koulutuksia ja kursseja, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Meri-Matin koulun sisäisten toimijoiden tulee luoda tilasta yhteinen ja monikäyttöinen kuullen tilan käyttäjiä eli nuoria. Nuorisotilat tarjoavat lapsille ja nuorille kivaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa; turvallisessa ympäristössä, nuorisoalan ammattilaisten kulkiessa rinnalla. Nuorten tilat sisältävät avointa toimintaa ja pienryhmätoimintaa. Toiminnot alkavat iltapäivisin ja painottuvat iltoihin ja viikonloppuihin. Kulttuuriareenan toiminnan pääkohderyhmänä ovat 13-25-vuotiaat ja Nuorisotilatoiminnan toiminnan pääkohderyhmänä ovat 9-17 -vuotiaat lapset ja nuoret. Nuorten tila Nuorten tila (200m²) on tila, jossa nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Tarvittaessa tilaa voidaan jakaa pienemmiksi alueiksi esim. siirtoseinillä. Tilaan tarvitaan kaksi erillistä sisäänkäyntiä: pääaulaan sekä suoraan ulos. Suunnittelu ratkaisusta riippuen, tila voi olla kokonaan tai osittain kengätön. Sisäänkäyntien yhteydessä tulee olla tarvittavat säilytystilat ulkovaatteille, repuille sekä kengille. Tilassa on mukavia ja kestäviä oleskeluun suunniteltuja huonekaluja kuten sohvia, säkkituoleja sekä sohvapöytiä. Tilaan sijoitetaan myös biljardipöytä, televisio, valkokangas ja projektori sekä pelaamiseen tarkoitettuja näyttöjä. Tilassa tulee olla tarpeeksi säilytystilaa ja lukittavia kaappeja mm. pelikonsoleille. Tilan materiaaliratkaisut vaimentavat tilassa syntyvää meteliä. Tilassa on paljon pistorasioita ja hyvälaatuinen langaton verkko. Nuorisopuolen käytössä ovat myös Meri-Matin taito- ja taideaineiden tilat, kotitalousluokat, musiikkiluokka sekä liikuntasali. Kyseisissä tiloissa mm. kokkaillaan sekä valmistetaan lavasteita kulttuuriareenan esityksiin. Tilojen yhteiskäyttö tulee huomioida tilojen sijoittelussa rakennukseen. Yhteydet tilojen välillä tulee toimia myös iltaisin, tilat tulee sijoittaa keskitetysti mahdollisimman lähelle nuorten tilaa. Sujuvat yhteydet rakennuksen sisällä mahdollistavat esimerkiksi lavasteiden työstämisen teknisen työn luokassa. Yhteiskäyttöisissä tiloissa tulee huomioida riittävä säilytystila, nuorisopuolen käyttöön tarvitaan esim. riittävästi lukittavia kaappeja. Nuoriso-ohjaajat tarvitsevat oman toimiston (30m²), josta on näköyhteys nuorisotilaan sekä lämpiöön. Toimistossa käydään henkilökohtaisia keskusteluja nuorten kanssa, sen tulee olla hyvin äänieristetty. Toimistossa tulee olla riittävästi pöytätilaa. Nuorisotilaan sijoitetaan kaksi wc-tilaa. Nuorisopuolen käytössä ovat myös lämpiön wcpalvelut. Nuorisopuolen työntekijöiden käytettävissä ovat myös Meri-Matin koulun henkilökunnan yhteiset sosiaalitilat. Lämpiö Meri-Matin pääaula ja kahvila muodostavat auditorion lämpiön, joka on rakennuksen monikäyttöistä oleskelu- ja opiskelutilaa. Nuorten tila tulee sijoittaa samaan kerrokseen, lämpiön välittömään yhteyteen. Kun auditoriossa ei ole esityksiä tms., lämpiö toimii nuorten tilan jatkeena. Lämpiössä sijaitsee wc-tilat sekä narikat, jotka palvelevat etenkin auditorion käyttöä. Lämpiössä on kalusteita oleiluun esim. pöytäryhmiä. Lämpiön kahvila on nuorten päivittäisessä käytössä. Auditorio Kulttuuriareenan auditorio (500 m²) on hyvin monikäyttöinen tila. Auditorio toimii Meri-Matin juhlatilana, luento-, teatteri- ja konserttisalina sekä liikuntatilana. Auditorion sijainnissa tulee 20 huomioida vierailevien artistien logistiikka, kuten roudauksen sujuvuus auditorion takatilaan ja näyttämölle sekä keikkabussin pysäköinti. Auditorion ja lämpiön välinen seinä tulee olla ainakin osittain avattavissa. Auditorio toteutetaan black-box -tyyppisenä salina, pintamateriaalien tulee olla ääntä imevää ja värimaailmaltaan tummaa. Tilassa tulee olla istumapaikat vähintään 540 hengelle, myös istuinten tulee olla väriltään tummia. Auditoriossa on teleskooppikatsomo, jonka yläpää tulee varustaa hätäpoistumisovella. Katsomon rakenne tulee olla niin hyvälaatuinen, ettei istuttaessa synny meteliä. Teleskooppikatsomon lisäksi osa istumapaikoista voidaan toteuttaa tasalattiapaikkoina. Kyseisten istuinten säilytys tulee huomioida auditorion varastojen suunnittelussa. Auditorio varustetaan esitysten vaatimalla av-tekniikalla. Akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, akustikko määrittää mm. jälkikaiunta ajan. Auditorio varustetaan myös sähköisten Yo-kirjoitusten vaatimalla tekniikalla. Auditorion valo- ja äänitarkkaamo sijoitetaan katsomon yläpuolelle, katsomon takariviin. Auditorioon sijoitetaan viisi kappaletta laskettavia valaisinansaita: kolme kappaletta näyttämön päälle ja kaksi kappaletta katsomon päälle. Auditorioon tarvitaan henkilönostin (1000 kg) sekä tilaa kiertävät huoltosillat. Henkilönostin on tarvittaessa koko rakennuksen käytössä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon tarkkaamon henkilökunnan kulku näyttämölle. Auditoriota käytetään monipuolisena liikuntatilana, se priorisoidaan etenkin tanssin harrastamiseen. Lattian tulee olla ominaisuuksiltaan tumma ja joustava, sen tulee kestää raskasta kulutusta esim. teleskooppikatsomon käyttöä, materiaalina esim. tummanharmaa Pulastic massalattia. Vapaan liikuntatilan tulee olla vähintään 9m x 18m x 5m (200 m²). Salissa ei saa olla käyttäjille vaaraa aiheuttavia ulokkeita, tila saattaa tarvita mm. turvaverhoja. Auditorio tarvitsee suuret varastotilat. Urheiluvälineitä ei saa asentaa tilaan kiinteästi, joten varastoon tulee mahtua mm. salibandymaalit, siirrettävät koripallotelineet sekä pingispöytiä. Näyttämö ja auditorion takatila Näyttämö (100m²) on auditorion esiintymislava. Lisäksi näyttämö toimii Meri-Matin ensisijaisena tanssin harrastamisen tilana. Näyttämön tulee istua salin black box -vaatimuksiin, eli myös näyttämön kaikki pinnat ovat tummia. Näyttämölle tulee olla oma esteetön kulkunsa esim. auditorion takatilan kautta. Lavan esteettömyydessä tulee ottaa huomioon myös mahdollisen henkilönostimen käyttö mm. valaistuksen huollon yhteydessä. Esiintymislava rakennetaan kiinteänä. Suunnittelu ratkaisuista riippuen, lavan tulee olla laajennettavissa lisäpaloilla koko auditorion leveydelle sekä mahdollisesti suuremmaksi myös syvyyssuunnassa. Näyttämölle asennetaan tanssiharjoittelun vaatimat peilit ja nojapuut, jotka ovat mahdollista peittää piiloon esitysten ajaksi. Näyttämö erotetaan muusta salista verhoilla, joka mahdollistaa varsinaisen liikuntatilan ja näyttämön samanaikaisen harrastekäytön. Näyttämön lattian tulee ottaa huomioon erityisesti tanssin tarpeet, materiaalina esim. tummanharmaa Pulastic -massalattia. Auditorion takatilan (100m²) tulee olla näyttämön välittömässä yhteydessä olevaa tilaa. Takatila muodostaa oman palo-osastonsa (ilmastointi ja paloilmaisimet). Savukoneiden ja pyrotekniikan takia, paloilmaisimien tulee olla ohi kytkettävissä esitysten ajaksi. Takatilaan sijoitetaan oma erillinen tekniikan aputila (3m²), jossa sijaitsevat mm. himmentimet sekä ristikentät. Sujuvan liikkumisen vuoksi takatilassa ei saa olla kynnyksiä. Takatilaan sijoitetaan wc-tilat, suihkulliset pukuhuoneet sekä paljon metallisia varastohyllyjä. Bändikämpät 21 Bändikämppiä (30m²) on rakennuksessa yhteensä kolme kappaletta. Ne ovat hyvin äänieristettyjä tiloja, joiden akustiikka on suunniteltu bändisoittamisen tarpeisiin. Kaksi bändikämppää ovat nuorten omaehtoiseen bänditoimintaan tarkoitettuja vuokrattavia. Auditorio varustetaan sähköisten Yo-kirjoitusten vaatimalla tekniikalla. 4.3 Pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään saatto- ja huoltoliikennealueiksi ja paikoitusalueiksi sekä koulun välituntialueeksi. Piha ja kentät ovat nuorisotoimen ja kuntalaisten käytössä kouluajan ulkopuolella ja ne toimivat myös oppimisympäristönä. Koulun ulkoalueiden toteutukseen pätevät siis tavoitteet toimivuudesta, terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä viihtyisyydestä. Koulun pihalla vietetään välitunteja ja pidetään oppitunteja ja oleskellaan myös kouluaikojen ulkopuolella. Välituntialue toimii myös lähiliikuntapaikkana. Pihan suunnitteluratkaisujen tavoitteena on innostaa pihan käyttäjät liikkumaan. Pihalle rakennetaan monipuolisia aktiviteetteja kuten mahdollisuuksia liikuntaan, leikkeihin, seurusteluun ja oleskeluun. Pihalle rakennetaan ainakin katukorisalue, monipuolisia kiipeilytelineitä ja keinuja. Mikäli tontin koko sallii, pihalle rakennetaan myös monitoimikenttä, jossa on integroidut maalit. Pihaa ei aidata, ellei turvallisuus esim. kadun tai huoltopihan läheisyys sitä vaadi. Piha jäsennetään eri-ikäisten koululaisten alueisiin, jotka tarjoavat kullekin ikäryhmälle innostavia toimintamahdollisuuksia mm. leikki- ja liikuntavälineitä sekä kalusteita. Piha jaetaan ja varustetaan ikäryhmille sopivasti (1-2 luokat, 3-6 luokat ja 7-9 luokat). Laskennallinen oppilaspaikka on 5 m2/peruskouluoppilas. Piha suunnitellaan ensisijaisesti oppilaiden käyttöön, mutta myös oppilaiden ja kaikenikäisten vapaa-ajanviettopaikaksi kouluajan ulkopuolella. Piha suunnitellaan turvalliseksi ja helposti valvottavaksi, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Katvealueita vältetään. Kiinteistön piha-alueita valvotaan kameroin. Sisäänkäynnit ja pihapinnoitteet suunnitellaan niin, että rakennukseen ei kulkeudu tarpeettomasti likaa ja roskaa. Pihalle istutetaan puita ja kasveja, jotka ovat parhaimmillaan keväällä ja syksyllä. Kasvit suojataan tallaamiselta. Pihalle tuodaan kiviä ja muita kestäviä elementtejä ja mm. skeitattavia rakenteita. Pihan suunnittelussa kiinnitetään huomiota ilmansuuntiin viihtyisyyden takaamiseksi ja siellä tulee olla pyörätelineet oppilaille. Jos mahdollista, tulee koko talon henkilökunnan pyörille olla lukittava säilytystila. Oppilaiden polkupyöräpaikat sijoitetaan valvotusti siten, että minimoidaan ilkivallan mahdollisuus. Yläkoulun oppilaiden ja lukion opiskelijoiden mopoille toteutetaan pysäköintialueet niin että ne eivät häiritse pihan toimintoja. Ulkoalueiden suunnittelussa otetaan huomioon koulun saatto- ja huoltoliikenne, lumenauraus ja hiekoitus sekä aurauslumelle tarvittava tila. Koulun pihalle toteutetaan liikuntakenttä (40 x 60 m). Liikuntakenttä on koulun lähikenttä sekä osa välituntialuetta. Kenttä palvelee rakennuksen eri toimijoiden sekä kuntalaisten hyvin monipuolisia tarpeita, kentällä järjestetään mm. ulkoilmakonsertteja ja talvisin se jäädytetään. Suunnitteluratkaisujen tulee huomioida, että kenttä on olennainen osa Tynnyripuiston identiteettiä sekä Meri-Matin ja Matinkylän uimahallin näkymiä. Kentän pinnan tulee mahdollistaa monipuolinen kentän käyttö ja sen tulee sopia ympäristöönsä. Talvisin kenttä jäädytetään. Kenttä aidataan, aidan korkeus on pitkillä sivuilla n. 2m ja päädyissä 4-5m. Aidan tulee olla hyvin asennettu eli äänetön. Aita varustetaan tarvittavilla 22 kulkuaukoilla mopoesteineen sekä huoltoaukolla/portilla. Huoltoportin leveys on min. 3,5-4m ja korkeus 4m. Kenttä tulee valaista, valotolpat on sijoitettava kentän aidan ulkopuolelle törmäyksien ja vahinkojen välttämiseksi. Valaistustehon tulee olla 75/150 lux (puoliteho/täysteho). Kentän valoja tulee pystyä säätämään myös ulkoa. Kentän kallistukset tulee suunnitella niin, että vesi ei seiso kentällä ja talvijäädytys onnistuu. Kentän pohjarakenne on rakennettava siten että se ei roudan takia liiku ja riko jään pintaa. Kentän yhteyteen (aidan ulkopuolelle) sijoitetaan pituushyppypaikka. Kentän välittömässä läheisyydessä tulee välttää kenttää roskaavia pensaita / lehtipuita. 4.4 Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet Elinkaariedulliseen ja energiatehokaasen rakennukseen pyritään seuraavin keinoin: Sähkölaitteiden energiatehokkuus Valaistussuunnittelijan tulee yhdessä arkkitehdin ja energiatehokkuussuunnittelijan kanssa hakea optimaaliset ratkaisut päivänvalon hyödyntämiselle kohteessa. Valaistuksessa pyritään energiatehokkaisiin ratkaisuihin huomioiden kuitenkin viihtyvyystekijät. Rakennukseen tehdään pohjakulutuksen perusteella mitoitettu aurinkosähköjärjestelmä. Pohjakuorma mitoitetaan hankeen jatkosuunnittelun yhteydessä. 4.5 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Tällä hetkellä Meri-Matin korttelia ympäröivä alue on arkkitehtuuriltaan vaatimatonta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on yhtenäinen ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen korttelialue. Kaavaan on kirjattu laatutasoa määrittävä teksti: ”Koulun ja uimahallin pihat sekä puisto tulee suunnitella ja toteuttaa yleisilmeeltään yhtenäisenä kokonaisuutena.” ”Julkiset ulkotilat tulee rakentaa kaupunkikuvallisesti ja materiaaleiltaan korkeatasoisina.” ”Aukiot tulee toteuttaa kivettyinä. Aukiot ja näitä rajaavat rakennukset tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä jalankulkuympäristöä elävöittävänä kokonaisuutena. Korttelialueiden ja julkisen tilan väliset aidat ja korkeuserojen vuoksi rakennettavat muurit tulee toteuttaa alueella yhtenäisen suunnitelman mukaisesti”. Meri-Matin koulu tulee sijoittumaan Suomenlahdentien varteen. Tie on yksi alueen pääväylistä. Tien puolella koulun julkisivujen tulisi olla jalankulkijan tasossa mielenkiintoiset ja katutason tilojen tulisi olla ilmeeltään läpinäkyviä. Koulun aamusta iltaan jatkuvan käytön tulisi välittyä katutilaan aktiivisina näkyminä rakennukseen. Puistojulkisivun tulisi olla ilmeeltään mielenkiintoinen ja vastaanottava. 4.6 Tilatavoitteet ja tilaohjelma Meri-Matin tilaohjelma ks Liite 3. 4.7 Rakennustekniset tavoitteet Koulun suunnittelussa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL), rakentamiseen ja suunnitteluun liittyviä asetuksia sekä Espoon kaupungin viranomaisten määräyksiä ja vaatimuksia sekä Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen suunnittelulle asettamia tavoitteita. Suunnitelmissa huomioidaan, että rakennuksen tulee olla toteutettavissa sääsuojan alla. Hankkeessa noudatetaan seuraavia 1.6.2015 voimaan tulleita asetuksia ja ohjeita: - VNA rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä YM ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta VNA maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 23 - YM ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja rakentamisen työnjohtajien kelpoisuudesta YMA rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä YM ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä YM ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta RT YM1-21639, LVI YM-00556, SIT YM-620107, KH YM-10712, Infra YM-720229 Ympäristöministeriön asetus rakentamista kostevista suunnitelmista ja selvityksistä. RT YM2-21640, LVI YM-00557, SIT YM-620108, KH YM-10713, Infra YM-720230 Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista. RT YM2-21644, LVI YM-00561, SIT YM-620112, KH YM-10717, Infra YM-720234 Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta. Hankkeen kaikissa vaiheissa on noudatettava työturvallisuuslakia ja asetuksia (205/2009 VNA rakennustyön turvallisuudesta). Muita noudatettavia ohjeita, ellei projektikohtaisessa ohjeistuksessa toisin ole mainittu, noudatetaan Espoon rakennusvalvonnan ohjeita, RYL laatuvaatimuksia, RT-, RATU-, Infra- ja KH-kortteja, Eurokoodi-normistoa, RIL- ja BY-ohjeita sekä yleisiä hyvän rakennustavan mukaisia ohjeita. Kosteusteknisessä suunnittelussa huomioidaan RakMk C2 Kosteus määräykset täydennettynä Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä. Hankkeen suunnittelutehtävien alustava vaativuus (lopulliset vaativuudet määrittelee Espoon rakennusvalvontaviranomainen): - Rakennussuunnittelutehtävien vaativuus: Vaativa Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävien vaativuus: Yleensä vaativa, perustusten osalta poikkeuksellisen vaativa Pohjarakenteiden suunnittelutehtävien vaativuus: Poikkeuksellisen vaativa Ilmanvaihdon suunnittelutehtävien vaativuus: Vaativa Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävien vaativuus: Vaativa Rakennusfysikaalisten suunnittelutehtävien vaativuus: Vaativa Alustava pätevyysvaatimus poikkeuksellisen vaativan kohteen suunnittelutehtävän vastuulliselle suunnittelijalle on ylempi korkeakoulututkinto ja 12 vuotta valmistumisen jälkeistä soveltuvaa työkokemusta. Suunnittelun tavoitteena on toimiva ja energiatehokas rakennus. Tavoite toteutetaan arkkitehtonisin ja teknisin ratkaisuin, muuntojoustavuudella, tehokkaalla tilankäytöllä, hyvällä lämmöneristävyydellä, materiaalivalinnoilla, rakennuksen tiiveyden laadunvalvonnalla sekä ilmanvaihdon energiatehokkuudella sekä turvallisilla ja terveellisillä rakenneratkaisuilla. Rakennuksesta suunnitellaan tavanomaisesti huollettava huomioiden erikoistilat kuten liikuntasali. Materiaalien, varusteiden ja kiintokalusteiden tulee olla tavanomaisia, helppohoitoisia ja käyttötarkoitukseltaan kulutusta kestäviä. Julkisivupinnoitteet ja -liitokset suunnitellaan tavoite-elinkaaren mukaisesti säänkestäviksi ja julkisivurakenteiden tulee olla tavanomaisesti huollettavia. Jätteiden lajittelulle ja kierrätykselle luodaan edellytykset kaluste- ym. ratkaisuin. Kerättäviä jakeita ovat paperi-, pahvi-, energia-, seka- sekä metallijäte. Ruokapalvelua varten tulee järjestää biojätteen keräys. Suunnittelussa käytettyjen materiaalien tulee olla CE-merkittyjä tai muuten hyväksytysti standardisoituja. Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden on aina tarkistettava materiaalin soveltuvuus ja suunnitelmanmukaisuus huomioiden käyttöikä ym. vaatimukset ja suunniteltava ja rakennettava rakenteet siten että asetetut kohteen vaatimukset täyttyvät. 24 Sisäilmaan liittyvässä suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan ohjetta RT 07-10946 Sisäilmaluokitus, RT ohjetta ”Rakennusmateriaalien päästöluokitus, yleiset ohjeet” hankkeessa annetuin ohjearvoin sekä ohjetta ”Terveen talon toteutuksen kriteerit, Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle. Sisäilmaopas 6, Sisäilmayhdistys ry, SIY Sisäilmatieto Oy. Espoo 2003”. Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Käyttöikä tulee saavuttaa rakennuksen elinkaaren ajalle kaikilta osin normaalein kunnossapito- ja huoltotoimenpitein. Rakennuksen käyttöä ja käyttöikää on voitava jatkaa korjaamalla tai vaihtamalla käyttöikänsä päähän päässeitä rakennusosia. Materiaalien päästöluokka on pääosin M1. M1 koskee erityisesti rakennusten sisäilmaan vaikuttavia materiaaleja. Rakennusten tuuletetuissa julkisivuissa, vesikatoissa ja sisätilan ulkopuolisissa rakenteissa ja piharakenteissa voidaan käyttää soveltuvin osin M2 luokan materiaaleja niiltä osin kuin voidaan todentaa että päästöt eivät kulkeudu sisäilmaan. M3 luokan materiaalit on kielletty. Rakenneteknisten töiden hankinnassa noudatetaan RT 10-11128 Rakennesuunnittelun tehtäväluettelo RAK12 ja RT 13-11143 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE12. Rakennesuunnittelijan tehtäviin sisältyvät lähtökohtaisesti kaikki hankkeen vaatimat ja tarpeelliset tehtävät tehtäväluettelon RAK12 mukaisesti. Rakennesuunnittelija laatii laskelmat (lujuus sekä kosteus- ja lämpötekniset), tarvittavat piirustukset, työselostukset (puu-, betoni- ja teräsrakenteiden sekä betonivalmisosarakenteiden työselostukset) sekä osallistuu pelastussuunnitelman, rakenteellisen turvallisuuden riskiarvion, kiinteistön huoltokirjan, energiaselvityksen ja työturvallisuusasiakirjan, asennussuunnitelman sekä käyttöikäsuunnittelun laadintaan rakenneteknisiin asioihin liittyviltä osin. Geosuunnittelun tehtäväluettelon tehtävistä rakennesuunnittelijalle kuuluvat seuraavat kaivuuseen ja louhintaan sekä rakennuksen ja pihojen kuivatukseen liittyvät seuraavat suunnittelutehtävät: rakennuspohjan kuivatus, rakennusalueen pintakuivatus, hulevesien johtaminen, liikennealueiden päällysrakenteet, rakennusten ja rakennusalueen kaivu, louhinta ja täyttö-/maarakenteet ja kaivantojen tuenta. 4.7.1 Perustukset, runko, julkisivut, vesikatto ja täydentävät rakenteet Rakennesuunnittelijan tulee suunnitella rakennuksen perustukset ja kantavat rakenteet pohjatutkimusten ja perustamistapalausuntojen mukaisesti. Rakennuksen perustus ja rakennukseen liittyvät putkistot routasuojataan mikäli ne jäävät ohjeiden mukaista routasyvyyttä ylemmäs. Salaojina tulee käyttää tupla muoviputkea ja salaojiksi asennetaan aina kaksi putkea yhteen kaivoon rinnakkain. Kaikkien salaojajärjestelmään kuuluvien kaivojen ja putkien kansien on jäätävä näkyviin maanpinnalle salaojien huollon ja tarkastuksen mahdollistamiseksi. Rakennuksen ja pihan alueelta laaditaan kuivatussuunnitelmat (salaojapiirustus, rakennedetaljit, pihantasaus ym.) rakenneyksityiskohtineen joissa esitetään veden- ja lämmöneristykset, hulevesien hallinta sekä tapauskohtaisesti pohjavesien hallinta. Perusmuurin vedeneristyksessä käytetään sertifioituun vedeneristysjärjestelmään kuuluvia tuotteita ja kiinnitysosia. Reunalistat asennetaan kaikkialla tulevan maanpinnan tasoon. 25 Sokkeleiden ja perusmuurin vierustoihin tehdään pystysalaojitus karkealla, veden läpäisevällä pysty- ja vaakakapillaarikatkona toimivalla soralla. Alueosien, tuentojen ja vahvistusten, päällysteiden, alueen varusteiden ja rakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan ohjetta ”Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostus” soveltuvien osin. Suunnittelussa huomioidaan olemassa olevat ja tiedossa olevat tulevat alueen maanpäälliset ja maanalaiset rakenteet. Koulun alta kulkee mm. metron huoltotunneli. Rakennetyyppien on oltava sellaiset, että ne täyttävät yleiset terveys-, turvallisuus- ja tekniset vaatimukset ja ovat yleisesti hyväksi todettuja. Kaikkien materiaalien on täytettävä asetettujen materiaali-, puhtaus- ja sisäilmaluokitusten vaatimukset. Rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan siten että rakennuksen hyvä sisäilmasto, terveet rakenteet ja tekniikka toteutuvat rakennuksen käyttöiän ajan. Liikuntatiloihin liittyvät märkätilojen seinärakenteet tehdään tiili- tai harkkorunkoisina. Yleisötiloihin liittyvät saniteettitilat, jotka luokitellaan märkätiloihin, voidaan rakentaa märkätiloihin soveltuvalla rakennuslevyllä. Kaikki märkätilat vedeneristetään kauttaaltaan lattioiden ja seinien osalta. Saniteettitilat, siivoustilat ym. sellaiset tilat joissa on vesipiste, varustetaan lattiakaivolla. Rakennusten kuormitukset, rakenteet ja U-arvot suunnitellaan voimassa olevien lakien, asetusten, määräysten ja normien mukaan. Rakenteiden riskienhallinta Sääsuojauksella on estettävä kosteudelle arkojen materiaalien kastuminen sateista tai jään ja lumien sulamisesta. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee erityisen huolellisesti suunnitella ja huomioida, valvoa ja rakentaa seuraavat rakennetekniikkaan ja kosteudenhallintaan liittyvät rakennusosat ja tehtävät: - Lähistön rakennukset Maan alaiset metron tunnelirakenteet Pohjavesi hulevesisuunnittelussa Kallion rikkonainen laatu Perustukset Kantavat rakenteet Alapohjarakenteet Julkisivurakenteet Yläpohjarakenteet Vesikattorakenteet, räystäät ja vesikaton läpiviennit ja kaivot Tekniset tilat Ikkunoiden ja ovien liitokset Sokkeli, märkätila ja vesikattorakenteiden vedeneristykset Sade- ja hulevesien hallinta ja salaojat Pihatason ja sisätilojen väliset kynnykset, aukotukset, pellitykset, sokkelit sekä pihavesien pääsyn estäminen alapohjan alle sekä lattian alusrakenteiden kuivuminen ja kuivana pysyminen Aukkojen liittymien tiiveys Rakenteiden tuuletus Rakenteiden liikuntasaumat 26 - - 4.8 Betonirakenteiden kuivuminen, kuivumisolosuhteet, mittaukset ja betonin ominaisuudet varmennetaan työmaalla Rakenteiden kuivumismahdollisuus myös valmiissa rakennuksessa (kuivumismahdollisuuden omaavat rakenteet) Sääsuojaukset vesikatto- ja julkisivurakentamisessa Rakenteiden kannatukset ja läpiviennit Rakenneratkaisut, joista ei ole aiempaa kokemusta Urakoitsija todentaa rakenteiden kuivumisen kohteesta tehtävien rakennekosteusmittausten avulla. Mittaustulosten on alitettava kyseiselle rakenneosalle / päällystemateriaalille annettu betonialustalta vaadittava suhteellisen kosteuden raja-arvo. Betonilattiarakenteiden pinnoituksissa noudatetaan mm. ohjetta ”Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen” (Lattian- ja seinän päällysteliitto ry). Samassa märkätilassa käytetään aina yhtä yhtenäistä serfioitua vedeneristysjärjestelmää, asennus valmistajan ja rakennesuunnittelijan mukaan. LVIA -tekniset tavoitteet 4.8.1 Yleistä Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA -laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan tilakeskuksen ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. 4.8.2 Lämmitys Rakennus liitetään kaukolämpöön ja lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, radiaattorilämmityksellä Lämmitysverkoston mitoituslämpötilaksi valitaan 60-40 C. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehoon kiinnitetään erityistä huomiota. Ylisuuri liittymisteho kasvattaa tarpeettomasti liittymismaksua ja vuotuisia perusmaksuja. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. 4.8.3 Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. 27 Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. 4.8.4 Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla. Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös huolehdittava. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin, tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi. Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on vakioilmavirtaisille koneille alle 1,5 kW/m³/s ja muuttuvailmavirtaisille koneille mitoitustilanteessa alle 2,0 kW/m³/s. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite on yli 70 %. Rakennukseen suunnitellaan tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmavirtasäätöisyys voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO2 - että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus (erityisesti jos käytetään läsnäolo-ohjauksia valaistuksessa). LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena vähintään A-luokka. 4.8.5 Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhykekohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia ratkaisuja. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä. 4.8.6 Energiankulutuksen mittaus ja seuranta Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Energiankulutusta seurataan Granlund Managerin energianseurantajärjestelmällä. Energiatehokkuustavoitteiden varmistaminen on mahdollista vain silloin kun energian kulutus mitataan riittävän yksilöidysti ja tuntitasolla. Mitattavia asioita rakennuksessa ovat: 28 - lämmityksen energiankulutus - jäähdytyksen energiankulutus - käyttöveden lämmityksen energiankulutus - kylmän ja lämpimän veden kulutukset - keittiön kylmän ja lämpimän veden kulutukset - tontilla tuotetun energian mittaus - ilmanvaihdon energiankulutus - keittiön sähköenergiankulutus - valaistuksen sähköenergiankulutus - Karhuniitynkentän sähköenergiankulutus - LVI-laitteiden sähköenergiankulutus Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiö. Lisäksi päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla vuodontunnistusjärjestelmällä. Kaikkia tämän kohdan asioita on pystyttävä seuraamaan ja tallentamaan valvomon keskustietokoneelta sekä etäyhteydellä. 4.9 Sähkötekniset tavoitteet 4.9.1 Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasavertainen kaupungin muiden rakenteilla olevien vastaavien rakennusten kanssa. Hankesuunnitelmassa tavoitteet kuvataan yleisesti ja suppeasti, laajuudet voivat muuttua jatkosuunnittelun yhteydessä laadittavissa kilpailutusasiakirjoissa. Sähköasennusten yksityiskohtaiset ja ajantasaiset vaatimukset on esitetty Espoon kaupungin Sähkösuunnitteluohjeissa ja vaatimustilakorteissa, jotka täydentävät toisiaan. Hankintarajat on esitetty hankintaraja-asiakirjoissa ja vaatimustilakorteissa. 4.9.2 Sähkötilat ja sähkönjako Rakennuksen uudet sähkö- ja tietoliikenneliittymäkaapelit asennetaan maakaapeleina. Sähköliittymä on pienjänniteliittymä ja tietoliikenneliittymä valokuidulla kaupungin alueverkkoon. Sähköpääkeskus on kosketussuojaista kennorakennetta, ja asennetaan pääkeskushuoneeseen. Jakokeskukset asennetaan sähkökomeroihin, ryhmitysalueet n. 300 m2. Tilossa, joihin tulee paljon sähköisiä ohjauksia, ohjaukset keskitetään ohjauskeskuksiin. Talojakamohuoneeseen sijoitetaan tietoliikennetalojakamo ja kerrosjakamo. Telehuoneeseen asennetaan mm. antennivahvistin, paloilmoitinkeskus, hälytyksensiirtolaite (Alarmnet), energianmittausjärjestelmän keskusyksikkö, äänievakuointijärjestelmän keskuslaitteet, ovipuhelinkeskus, pääkello sekä turvavalaistuskeskus. Laitehuoneeseen asennetaan turvallisuusjärjestelmien keskuslaitteet: murtoilmaisukeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet, henkilöturvajärjestelmän keskuslaitteet sekä kameravalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Sähkötilat ovat ylipaineisia. Talojakamo, telehuone ja laitehuone varustetaan lisäksi jäähdytyksellä. Tietoliikennekaapelointeja varten asennetaan kerrosjakamoita, ne asennetaan tilaviin ilmastoituihin komeroihin. 29 Kaikkiin edellä mainittuihin tiloihin varataan tilaa myös jälkiasennuksille. Keskitetty yliaaltojen suodatuksella varustettu kompensointi asennetaan. Vesikatolle asennetaan kiinteitä aurinkosähköpaneeleita tuottamaan osa koulussa kulutettavasta sähköenergiasta. Sähköenergian päämittaus jakeluyhtiön ohjeen mukaan. Maadoitukset ja potentiaalintasaukset SFS6000-standardin ja energiayhtiön erityisohjeen mukaan. Huomioidaan ATEX-luokiteltujen räjähdysvaarallisten tilojen vaatimukset. Keittiölle asennetaan oma ryhmäkeskus, joka palvelee ainoastaan keittiön kojeita ja tiloja. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- tai tikashyllyt, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Palonkestäville asennuksille omat johtotiet. Valaisinripustuskiskoja asennetaan tarpeen mukaan, esim. teknisiin tiloihin. Johdot pyritään asentamaan piiloon kauttaaltaan. Muovipeitelistoja ei käytetä. Opetus- ja hallintotilat varustetaan pistorasiakouruilla, joissa on erilliset johtotilat vahvavirtaja tietoliikennejohtoja varten. Putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla, vähän savua muodostavilla ja nippuna paloa levittämättömillä tuotteilla, elleivät määräykset edellytä palonkestävää asennusta. Koulun valitsemissa tiloissa huomioidaan sähköisten ylioppilaskirjoitusten sähkötarpeet. Paikoitusalueelle asennetaan 3 kpl sähköautojen latauspisteitä, joissa on mahdollisuus hidaslataukseen ja puolinopeaan lataukseen. Kaapeloinnin mitoituksessa huomioidaan kolmen lisäpisteen rakentaminen myöhemmin. Kulutusmittaustietojen keruuta ja etäluentaa varten asennetaan väyläpohjainen mittausjärjestelmä, ks. kohta 8.2.6. 4.9.3 Valaistus ja pistorasiat Sisävalaistuksen laatu EN 12464-1 mukainen, liikuntatilojen ja ulkokentän osalta EN 12193 mukainen (koulu- ja harrastuskäyttö). Valonlähteinä käytetään laadukkaita, energiatehokkaita, hyvän värintoiston LED-valaisimia. Lamput ja liitäntälaitteet pitkäikäisiä. Valaisintekniikassa ja valaisimien led-komponenttien ohjaustekniikassa huomioidaan komponenttien vanheneminen niin, että työskentelytilojen valaistustaso voidaan pitää samana valaisimen koko elinkaaren aikana (himmennys, automatiikka yms.). Luokkatiloissa kiinnitetään erityistä huomiota kiiltokuvastumisen (tablettien käyttö) ja häikäisysuojauksen hallintaan, yleisvalaistuksen tulee olla himmennettävä. Valaistuksen erilaisia toteutusmahdollisuuksia tutkitaan suunnitteluaikana ja parhaista vaihtoehdoista valitaan 2 kpl toteutettavaksi mallihuoneisiin. Toteutus valitaan malliasennusten kokemusten perusteella (tämä toteutetaan joko Viherlaakson koulussa ja lukiossa tai Kirstin koulussa sen mukaan kumpi on aikataulullisesti edellä). Ulkovalaistus toteutetaan ledeillä. Tuotteiden tulee olla ilkivallankestäviä, pylväsvalaisimien ilkivallan kestoluokitus IK08 ja rakennuksessa olevien ulkovalaisimien IK10. Pylväiden korkeus 5 m. 30 Ulkovalaistuksessa huomioidaan lasten kuljetusliikenteen turvallisuus. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Koulun kirjastossa käytetään pääosin yläjakelua, mutta myös tarvittaessa lattiarasioita. Pistorasioita asennetaan riittävästi niin, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Pienlämpökojeiden pistorasiat varustetaan ajastinohjauksin. Varastoihin asennetaan pistorasioita kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden lataamista varten. Sähkötoimiset, sivukanaalein varustetut pimennysverhot asennetaan sovitussa laajuudessa liikuntasaliin, keskusaulaan, tekstiilityö- ja kuvataideluokkiin sekä mediateekkiin. 4.9.4 Näyttämövarustus Näyttämöiden varustus riippuu kunkin näyttämön käytöstä ja toteutetaan sen mukaisena. Varustuksesta on yleisohje suunnitteluohjeessa. Näyttämöille toteutetaan esitysvalaistus ja -äänentoisto. Muille sähköisille kojeille ja laitteille asennetaan sähköistys ohjauksineen. Esitystekniikassa käytetään pääosin LED-valaisimia ja digitaaliohjauksia. Näyttämövalonheittimille asennetaan kattoon sähköisesti alas laskettavia orsia (ansaita). 4.9.5 Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä - puhelin, atk, info, kameravalvonta yms. - varten asennetaan yleiskaapelointi. Nousukaapelointi talojakamosta kerrosjakamoihin valokaapelein ja kategorian 6A parikaapelein. Kerrosjakamoista työpisteisiin ja langattoman verkon tukiasemille kaapelointi kategorian 6A parikaapelein. Tukiasemia, kameroita yms. käyttöä varten tilojen yläosaan asennetaan systemaattinen työpisteverkko. Koulun valitsemissa tiloissa huomioidaan sähköisten ylioppilaskirjoitusten tietoliikennevaatimukset. Kouluun asennetaan info-tv -järjestelmä. Näyttöjä asennetaan viestinnän kannalta oleellisiin paikkoihin aula- ja käytävätiloihin. Hisseiltä hälytyksensiirto- ja puheyhteys. Matkaviestinverkon ulkoantenneja (ei tarkoita operaattoreiden omia antenneja) asennetaan seuraavasti: hissien GSM-viestilaitteelle, Alarmnet-hälytinkojeen varayhteydelle, väestönsuojan matkaviestinverkkoyhteydelle. Matkaviestinkuuluvuus mittautetaan kaupungin sopimusoperaattorilla. WLANkentänvoimakkuus mittautetaan kaupungin sopimustoimittajalla. Rakennukseen asennetaan mittausten perusteella suunnitellut tukiasemakaapeloinnit. 4.9.6 Yhteisantennilaitteet Kouluun asennetaan Viestintäviraston määräyksen 65/2013M mukainen (DVB-T) yhteisantenniverkko radio- ja televisiokanavien vastaanottoa varten. 31 4.9.7 Kuulutus- ja AV-järjestelmät Kouluun asennetaan äänievakuointijärjestelmä (EN54), joka toimii osana paloilmoitinta, ja jota käytetään myös kuulutus- ja ohjelmatarpeisiin sekä välituntimerkinantoihin. Rakennus jaetaan kuulutusalueisiin koulun toiminnan tarpeet sekä turvallisuustarpeet huomioiden. Rakennukseen asennetaan hätäkuulutuspisteitä kaikkiin toiminnallisiin lohkoihin. Liikuntasaliin ja ruoka-saliin asennetaan näytelmä- ja musiikkiesityksiä yms. varten kunkin tilan tarpeisiin sopivat AV-/kouluteatterijärjestelmät. Auditorion AV-järjestelmät uusitaan. Muihin opetustiloihin asennetaan interaktiivisiin tauluihin tai suurkuvanäyttöihin liittyvät paikalliset AV-järjestelmät opetusmateriaalin esittämistä varten. Huonokuuloisten induktiosilmukat asennetaan kaikkiin kokoontumistiloihin mukaan lukien kaikki opetustilat. 4.9.8 Turvallisuusjärjestelmät Henkilökunnan, tavarantoimittajien ja oppilaiden käyttämiin ulko-oviin sekä toiminnan edellyttämiin välioviin asennetaan sähkölukot ja kulunvalvontalaitteet. Lisäksi ulko-ovissa sisältä ohjattava hätälukitus. Tiettyihin palo-oviin asennetaan aukipito- ja laukaisujärjestelmä. Esteettömän kulun edellyttämiin oviin asennetaan oviautomatiikka. Työaikapäätteet asennetaan liikuntasalirakennukseen, keittiön henkilökunnalle ja koulun henkilökunnalle. Rakennukseen asennetaan murtoilmaisujärjestelmän tilailmaisimia ja lasirikkoilmaisimia. Ohituslaitteita 3 - 4 paikkaan. Kiinteistöön asennetaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan ulko-kentän tiettyjä osia, julkisivuja, nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona. Koulun sisällä valvotaan lähinnä auloja ja ulko-ovia. Järjestelmä varustetaan digitaalitallentimella, joka liitetään kaupungin LANverkkoon. Poistumisvalaistus asennetaan noudattaen viranomaismääräyksiä. Rakennus varustetaan hätäkeskukseen liitettävällä analogisella, osoitteellisella paloilmoittimella. Järjestelmän hälyttiminä toimivat palokellot ja äänievakuointijärjestelmä. Oppilashuollon ja hallinnon tilat varustetaan päällekarkaushälytysjärjestelmällä. Hälytyksensiirtoon rakennuksesta ulos käytetään Espoon kaupungin hälytyksensiirtojärjestelmää (Alarmnet). 4.9.9 Merkinantojärjestelmät Rakennus varustetaan ula-tahdistetulla keskusaikakellojärjestelmällä. Pääkellossa välituntimerkinantojen ohjauspiirit. Välituntimerkinannot äänievakuointijärjestelmän kaiuttimien kautta. Valaistuja soittopainikkeita ja summereita asennetaan koulun ulko-oville, salin pukuhuoneiden ulko-oville ja keittiön ovelle. Inva-WC:t varustetaan avunpyyntöjärjestelmin. 32 Ovipuhelinjärjestelmät kuvallisia ja niissä on oven lukituksen avaus. Koulurakennuksen ovipuhelinjärjestelmä asennetaan pääovelta vahtimestarille, hallintotiloihin ja opettajien huoneeseen. Liikuntasalirakennuksen ovipuhelinjärjestelmä asennetaan pääovelta koulun ja liikuntasalirakennuksen vahtimestareille. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallinto- ja oppilashuollontiloihin. Opettajien huoneeseen asennetaan opettajakohtainen valo- ja summeritaulu, ja käytävälle opettajien huoneen ulkopuolelle kutsunappitaulu. 5 Hankkeen laajuustavoitteet Tilaohjelman mukainen hyötyala: hyötyala 8363 hym2 Suunnitelmien mukaiset tehokkuudet: Tehokkuus ilman IV-konehuoneita: 12897 brm2 : 8363 hym2 = 1,54 Tehokkuus IV-koneh. mukaanlukien: 13876 brm2 : 8363 hym2 = 1,66 6 Hankkeen kustannustavoitteet Investointikustannukset jakautuvat seuraavasti: peruskoulu lukio nuorisopalvelu yhteensä 3431 hym², 15 990 000 € (alv. 0 % ) 3829 hym², 17 940 000 € (alv. 0 % ) 1103 hym², 5 070 000 € (alv. 0 % ) 8363 hym² Alustava toimitilavuokra on noin 2 090 000 euroa/vuosi. 7 Toteutus ja aikataulu Luonnossuunnittelu 1-8/2016. Luonnossuunnitelman valmistumisen jälkeen alkaa hankkeen kilpailutusvaihe. Kilpailutusvaiheessa kehitetään hankkeen luonnossuunnitelmaa urakoitsijaehdokkaiden kehitysideoiden perusteella, kilpailutetaan hankkeen toteutussuunnittelu ja tarkennetaan hankkeen sopimusvastuut. Kilpailutusvaihe valmis 11/2017. Laaditun aikataulun mukaan rakennuksen tavoitteellinen valmistumisaika 6/2019.
