sipoon kunta nikkilän sydän sähkötöiden rakennustapaselostus

Transcription

LIITE 6
SIPOON KUNTA
NIKKILÄN SYDÄN
HANKESUUNNITELMA
SÄHKÖTÖIDEN RAKENNUSTAPASELOSTUS
pvm. 20.09.2013
Sipoon kunta
NIKKILÄN SYDÄN, HANKESUUNNITELMA
sähkö
20.09.2013
1
YLEISTÄ ....................................................................................................................................3
2
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMIEN TILAT (ark, lvi, säh) ....................................................3
Sähköpääkeskus ....................................................................................................................3
Talojakamo .............................................................................................................................4
Tietojärjestelmätila ..................................................................................................................4
Laitehuone..............................................................................................................................5
Jakokeskuskomero .................................................................................................................5
Näyttämötekniikan tila .............................................................................................................6
3
4
MUUT RAKENNUSSUUNNITTELUUN LIITTYVÄT ASIAT (ark, rak, lvi, säh) .........................6
LÄPIVIENNIT (ark, rak, säh) ..................................................................................................6
5
JÄRJESTELMÄKOHTAISET OHJEET ....................................................................................7
5.1 LIITTYMISJOHDOT JA MUUT MAAKAAPELIT (ark, rak, lvi, säh) .........................................7
5.1.1 Pienjänniteliittymisjohto ..........................................................................................................7
5.1.2 Teleoperaattorin liittymisjohdot ...............................................................................................7
5.2 ASENNUSREITIT...................................................................................................................8
5.3 PÄÄKESKUS .........................................................................................................................9
5.4 ENERGIAN JA VEDEN MITTAUS........................................................................................10
5.5 JAKOKESKUKSET ..............................................................................................................10
5.6 OHJAUSKESKUKSET (ark, lvia, säh) .................................................................................12
5.7 KOMPENSOINTI ..................................................................................................................13
5.8 MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET ............................................................13
5.9 NOUSUJOHDOT .................................................................................................................14
5.10 VOIMARYHMÄJOHDOT ......................................................................................................14
5.11 VALAISTUSRYHMÄJOHDOT (lvia, säh) ..............................................................................15
5.12 NÄYTTÄMÖVARUSTUS (ark, säh) ......................................................................................17
5.13 SISÄVALAISTUS (ark, säh) .................................................................................................17
5.14 ULKOVALAISTUS (ark, säh) ...............................................................................................19
5.15 TURVAVALAISTUS (ark, säh)..............................................................................................20
5.16 ILMASTOINNIN OHJAUS ....................................................................................................21
5.17 KOJEET (ark, säh) ..............................................................................................................21
5.18 LÄMMITYS (ark, lvi, rak. säh) ..............................................................................................22
5.19 SUURKEITTIÖKOJEET (ark, säh) ......................................................................................22
6
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
6.6
6.7
6.8
6.9
6.10
6.11
6.12
6.13
6.14
6.15
6.16
6.17
TELEJÄRJESTELMÄT .........................................................................................................22
YLEISKAAPELOINTI............................................................................................................25
PUHELINJÄRJESTELMÄ.....................................................................................................25
YHTEISANTENNIJÄRJESTELMÄ ........................................................................................25
AV-JÄRJESTELMÄT (ark, säh) ............................................................................................25
KESKUSRADIOJÄRJESTELMÄT ........................................................................................25
MUUT ÄÄNENTOISTOLAITTEET (ark, säh) ........................................................................25
AIKAKELLOLAITTEET .........................................................................................................25
SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ .........................................................................................28
INVA-WC, AVUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ ...........................................................................29
OVIPUHELINJÄRJESTELMÄ JA OVISOITTOLAITTEET .....................................................29
AUTOMAATTINEN PALOILMOITIN .....................................................................................29
SAVUNPOISTOJÄRJESTELMÄ ...........................................................................................29
SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ JA PALO-OVIEN AUKIPITOLAITTEET (ark,säh).............30
TYÖAJANSEURANTA- JA KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ ...........................................31
MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄ .......................................................................................32
VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄ ......................................................................................34
RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ .........................................................................35
Sivu 2/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
1 YLEISTÄ
Tämä hankesuunnitelma määrittelee Sipoon kunnan kouluhankkeen ns. Nikkilän Sydämen sähköasennusten laatu- ja varustelutason pyrkimyksenä ajanmukainen, laadukas ja tasainen varustelutaso. Ohjeella pyritään myös antamaan ohjeita käytännössä
havaittuihin pulmakohtiin ja ennakoimaan tulevaa huoltoa sekä rakennuksen muunneltavuutta. Tästä ohjeesta sovelletaan niiltä osia, jotka koskevat kohdetta. Ohjeen asennuksia ja hankintoja koskevista vaatimuksista voidaan poiketa mikäli rakennuttaja hyväksyy muutoksen.
Työn laajuus sekä kohteeseen hankittavat sähkö-, tele- ja turvallisuusjärjestelmät selviää tästä rakennustapaselostuksesta ja arkkitehtipiirustuksista.
Suunnitelmissa tulee huomioida käytön asennuksille asettamat kestävyysvaatimukset.
Rakennustavat tulee selvittää yksityiskohtaisesti ja harkita niiden vaikutus kulloinkin
käytettävään asennustapaan.
2
SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMIEN TILAT
(ark, lvi, säh)
Sähkö- ja teletiloihin suunnittelija ei saa suunnitella eikä sinne saa asentaa mitään LVI-putkia tai kanavia, jotka eivät palvele ko. tilaa. Tilojen yläpuolella ei saa
olla kosteita tai märkiä tiloja.
Huoneissa tulee olla viimeistellyt lattiat. Tilojen ovet suunnitellaan aukeamaan
ulospäin eikä oviaukoissa saa olla korkeita kynnyksiä.
Kaikki sähkö- ja tietojärjestelmätilat tulee olla ylipaineisia, tiloissa oltava vähintään koneellinen tuloilma.
2.1
Sähköpääkeskus
Pääkeskushuone mitoitetaan kohteen mukaan, koko vähintään 6000 x 2600 x
2800 (l x s x h). Mitoitus on tarkistettava keskuksen kokoonpanopiirustuksia tarkastettaessa.
Laitesijoittelusta tulee laatia erikoispiirustus, jossa on esitetty myös seinäprojektiot. Urakkaan tulee sisällyttää hylly luovutusasiakirjakansioille, varasulakkeet,
kahvasulakkeiden vaihtokahva ja varasulakekaappi.
Lattiapinnoite eristävä muovimatto.
Ovi varustetaan kunnan huoltoavainsarjaan kuuluvalla lukkopesällä.
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.
Sivu 3/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
2.2
Talojakamo
Noudatetaan Viestintäviraston määräystä THK 25B/1997 M.
Huoneeseen sijoitetaan:
 lukittava puhelinjakoteline
 yleiskaapelointijärjestelmän talo- tai kerrosjakamo
 koulun atk-palvelimet
 hylly luovutusasiakirjoja varten (SU hankkii)
 pöytä palvelinta varten (SU hankkii)
Huone mitoitetaan telineiden ja palvelimien vaatiman tilan mukaan, riittävä ilmanvaihto on huomioitava. Huoneen minimimitat ovat 3000x2000.
Huone sijoitetaan keskeisesti ja sijoituksessa on huomioitava, että huone ei ole
suurjännitekojeiston, muuntamon tai sähköpääkeskuksen välittömässä läheisyydessä. Huoneesta lähtevien johtoteiden lähellä ei saa olla kiskosiltaa, suurvirtajärjestelmää tai AMMK, MMK –tyyppisiä nousujohtoja.
Laitesijoittelusta laaditaan erikoispiirustus, jossa on myös seinäprojektiot. Huoneen mitoitus ja laitesijoitus on tarkistettava työpiirustusvaiheessa laitetoimittajien toimittamien laitetietojen perusteella.
Lattiapinnoite puolijohtava, maadoitetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Koneellinen tuloilma ja tarvittaessa paikallisjäähdytys.
2.3
Tietojärjestelmätila
Huoneeseen sijoitetaan viestintä- ja merkinantojärjestelmien keskuslaitteet.
 koulujärjestelmän keskus
 antennivahvistin ja tähtipiste
 ovipuhelinkeskus
 pääkello
 paloilmoitinkeskus
Huone mitoitetaan laitteiden vaatiman tilan mukaan, riittävä ilmanvaihto on huomioitava. Huoneen minimimitat ovat 3000x2000.
Huoneen sijoituksessa huomioidaan samat asiat kuin talojakamon sijoituksessa.
Sivu 4/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Koneellinen tuloilma ja paikallisjäähdytysvaraus.
2.4
Laitehuone
Huoneeseen sijoitetaan turvallisuusjärjestelmien keskuslaitteet.
 murtohälytyskeskus
 kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet
 videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet
 pöytä PC:tä varten (SU hankkii)
Huone mitoitetaan laitteiden vaatiman tilan mukaan, riittävä ilmanvaihto on huomioitava. Huoneen minimimitat ovat 1600x2000.
Huoneen sijoituksessa huomioidaan samat asiat kuin talojakamon sijoituksessa.
Koneellinen tuloilma ja tarvittaessa paikallisjäähdytys.
2.5
Jakokeskuskomerot
Jakokeskuskomerot mitoitetaan riittävän suuriksi niin, että keskuksille jää vähintään yhden varokekentän levyinen laajennustila, sekä seinätilaa komeroon sijoitettaville telejärjestelmien koteloille. Komeroiden mitoitus on tarkistettava keskusten kokoonpanopiirustuksia tarkastettaessa.
Seinät rakennetaan välipohjaan asti, johtoreiteille suljettavat läpiviennit pölyongelmien välttämiseksi.
Ovien aukeaminen suunnitellaan sellaiseksi, että ensin avautuu pääkytkimen
kohdalla oleva ovi. Samaan oveen asennetaan tukeva, muovinen piirustusten
säilytyskotelo.
Lattiapinnoite eristävä muovimatto.
Koneellinen tuloilma ja tarvittaessa paikallisjäähdytys. Poistoilma-aukkoon palopelti.
Sivu 5/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
2.6
Näyttämötekninen tila
Näyttämötekniikan keskuksia yms. varten rakennetaan erillinen huonetila tai
kaapi. Huoneeseen tai kaappiin sijoitetaan:
 esitysvalaistuksen keskus,
 mahdolliset sähköisten nostimien ja katsomon keskukset,
 saliäänikeskus,
 lukittava kaappi esityslaitteita varten,
 lukittava kaappi äänipöytää ym. siirrettäviä äänilaitteita varten.
Huone mitoitetaan laitteiden vaatiman tilan mukaan, riittävä ilmanvaihto on huomioitava.
3
MUUT RAKENNUSSUUNNITTELUUN LIITTYVÄT ASIAT
(ark, rak, lvi, säh)
Johtojen asennusreitit suunnitellaan niin, että jälkiasennukset ovat tehtävissä
helposti. Suunnittelija valvoo, että
 korkeiden tilojen kiertämisestä ei aiheudu kohtuutonta kaapelointia
 umpivälikattoihin tulee riittävän tiheästi huoltoluukkuja ja että huoltoluukut
ovat riittävän suuria (minimi 600x600). Huoltoluukkuja on oltava esimerkiksi
putkitusten päiden ja rasioiden kohdalla.
 asennusreiteille ei tule putkittamattomia umpikatto-osuuksia (esim. käytävän
katosta ikkunaseinän johtokanavalle, mikäli välillä ei ole johtokanavaa)
 käytävien välikattojen yläpuolella kaapelihyllyjen ympärille jää riittävä työskentelytila (toisella sivulla ja yläpuolella vähintään 20 cm vapaata tilaa). Paikallisesti voidaan hyväksyä esim. risteävä kanava 10 cm etäisyydellä.
 Rakennus ja rakenne suunnitteluun vaikuttaa voimassa oleva määräys turvajärjestelmien palonkestävästä asennustavasta.
Tämä palonkestävä asennustapa turvajärjestelmien kaapeleille on huomioitava tilavarauksina rakennus suunnittelussa.
Pylväsvalaisimien perustaminen toteutetaan InfraRyl 2006 ohjeita noudattaen.
4
LÄPIVIENNIT
(ark, rak, säh)
Rakennuksesta ulos asennetaan riittävä määrä putkia myös jälkiasennukset
huomioiden.
Uudisrakennuksien betonirakenteisiin varataan reikiä myös tulevia tarpeita varten.
Yksittäisissä rakenteiden läpivienneissä käytetään suojaputkia. Metallikattojen
lävistyksissä käytetään muovisuulakkeita.
Kaapelihyllyt katkaistaan paloalueiden rajalla johtoläpiviennin molemmin puolin.
Sivu 6/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Paloluokitellut läpiviennit suljetaan tyyppihyväksytyllä tuotteella ja menetelmällä.
Läpivientien täyttöaste saa olla korkeintaan 50 %. Läpivienteihin asennetaan palossa sulkeutuvia varaputkia jälkiasennuksia varten. Palokatkojen tekijän tulee
olla ko. tehtävään erikoistunut asentaja, joka on saanut tehtävään koulutuksen.
Palokatkojen tekijän ammattitaitovaatimuksen seurauksena sähköurakoitsijan tulee yleensä käyttää aliurakoitsijaa.
5
JÄRJESTELMÄKOHTAISET OHJEET
5.1
LIITTYMISJOHDOT JA MUUT MAAKAAPELIT
(ark, rak, lvi, säh)
Kaikki maakaapelit asennetaan putkiin tontin alueella, putket teleoperaattorin liittymisjohtojen putkia lukuun ottamatta rakennusurakkaan. Maakaapelit saavat olla samassa kaivannossa LV-putkien kanssa, mutta kaapelien tulee olla vähintään 1 metrin sivussa niistä.
Maakaapelit rasioidaan ja vaihdetaan sisäasennuskaapeliksi, mikäli rakennuksen
sisään tuleva johto-osuus on pitkä. Rasiat sijoitetaan rakennuksen sisäpuolelle
sopivaan tekniseen tilaan.
Läpivientiputkia suunnitellaan myös varalle ja rakennuksen eri seinustoille.
Kaikki maakaapelit tulee tarkemitata 0,1m tarkkuudella ja piirtää johtotietokartoille. Kaapelien paikat mittautetaan ennen kaapeliojien peittämistä.
Maakaapelit tulee esittää 1:200 mittakaavaisessa pihasuunnitelmassa.
5.1.1
Pienjänniteliittymisjohto
Kohde liitetään sähkölaitoksen verkkoon pienjänniteliittyjänä. Liittymisjohdot
suunnitellaan ja niistä tullaan pyytämään urakkaan kuulumaton erillishinta. Mitoituksessa on huomioitava hankkeen laajennettavuus. Liittymisjohtoja varten
asennetaan 5 kpl halkaisijaltaan 140 mm putkia tontin rajalta pääkeskushuoneeseen.
Hankkeesta lähetetään sähköenergiayhtiölle
 asemapiirroksen,
 tasopiirustuksen, josta ilmenee pääkeskuksen sijainti,
 pääkeskuksen pääkaavion,
 nousujohtokaavion huipputeholaskelmineen.
5.1.2
Teleoperaattorin liittymisjohdot
Kohde liitetään tilaajan valitseman teleoperaattorin laajakaistaverkkoon. Kohteessa varaudutaan vähintään kolmen operaattorin verkkoliittymään. Talojohdon
toimittaa operaattori rakennuttajan tilauksesta ja niiden tarvitsemat putket tontilla
toteutetaan rakennusurakassa (RU).
Sivu 7/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Talojohtoja varten asennetaan 5 kpl halkaisijaltaan 100 mm putkea tontin rajalta
talojakamoon.
Teleoperaattorille tulee lähettää suunnitelmasta:
 rakennuksen osoitteen sekä suunnittelijan ja rakennuttajan yhteystiedot,
 arvioidun rakentamisen ajankohdan,
 asemapiirroksen,
 tasopiirustuksen, josta ilmenee talojakamon sijainti,
 puhelin- ja yleiskaapelointikaaviot.
Rakennuttaja toimittaa myöhemmin operaattorille tiedot talokaapelin tarveajankohdasta. Sähköurakoitsija velvoitetaan ilmoittamaan sähkötöiden valvojalle, milloin johto pitää asentaa.
5.2
ASENNUSREITIT
Käytäville asennetaan pääjohtoteiksi erilliset kaapelihyllyt vahvavirta- ja telejohdoille.
Käytävillä välikattojen yläpuolella teräksiset pienahyllyt, pintakäsittely vähintään
sähkösinkitys. Näkyville jäävät hyllyt valkoiseksi polttomaalattuja tai muovipinnoitettuja teräslevyhyllyjä. Teknisissä tiloissa yms. teräksiset pienahyllyt, pintakäsittely ympäristöolosuhteiden mukaan sähkösinkitys tai tehokkaampi.
Välikattojen yläpuolelle on varattava riittävät tilat kaapelihyllyjä varten, myös
huolto- ja täydennysasennusvaraukset on huomioitava.
Kaapelihyllyjen sijoitus esitetään 1:20 leikkauksin yhdessä LVI-asennusten
kanssa. Em. asennusten alustavat risteilyt suunnitellaan luonnosvaiheessa L2.
Pääkeskushuoneen, talojakamon, tietojärjestelmähuoneen, laitehuoneen ja jakokeskusten kalustettavissa olevat seinät ja keskusten/laitteiden yläpuoliset vapaat
seinäpinnat varustetaan C-kiskoilla vaakatasossa n. 30 cm välein. Kiinnikkeinä
vaaditaan käytettäväksi pala- ja kaarikiinnikkeitä.
Johtokanavat ovat tehtaalla vakiosävyyn pulverimaalattua puristealumiinia, jossa
on erilliset johtotilat vahvavirta- ja telejohdoille. Johtotilojen välisessä seinämässä tulee olla valmis johtoaukotus. Pienissä asennuksissa voidaan käyttää myös
laadukasta muovikanavaa. Ikkunaseinien johtokanava-asennukset suunnitellaan
yhteistyössä LVI-suunnittelijan kanssa, jotta lämmin ilma kiertää johtokanavan
ohi halutulla tavalla. Kannakepituus on määriteltävä, samoin peitesäleiden hankinta. Johtokanavan ja sen kannakkeiden varaan ei saa rakentaa työtasoja tai ikkunapenkkiä. Kannakkeita tulee käyttää normaalia enemmän, johtuen toimistoja
rankemmasta käyttöympäristöstä.
Johtokanavien seinäläpiviennit suunnitellaan niin, että seinä läpivienteineen
täyttää äänieritysvaatimukset. Asennettaessa johtokanava väliseinän läpi, kanavan kannet katkaistaan seinän molemmin puolin, kanava varustetaan läpivientilaipoin ja kanavaan asennetaan äänieristyspalat.
Sivu 8/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Suunnittelussa otetaan huomioon se, että kaikkien ovien yhteyteen asennetaan
ns. sähköpielet lattiasta kattoon asti (ks. rakennustietokortti RT 42–10010).
Kaikissa asennusreittiasennuksissa käytetään tehdasvalmisteisia, ko. tuotteelle
tarkoitettuja valmisosia. Näkyviin jäävien ripustustankojen yms. osien tulee olla
saman värisiä kuin päätuote.
Johtoteitä toteutettaessa tulee huomioida metallirakenteiden leikkaus- ja lävistyspintojen reunojen pyöristämisestä (jäysteiden poistosta).
Turvajärjestelmien kaapeleita varten asennetaan omat palonkestävät johtotiet.
5.3
PÄÄKESKUS
Pääkeskus on rakenteeltaan kosketussuojainen, kennokeskus kokoojakiskoin,
pystykiskoin, kaapelikuiluin ja kaapeliaukoin varustetuin väliseinin. Keskus mitoitetaan siten, että n. 50 % tehon lisäys on mahdollinen jälkiasennuksissa. Rakenne esimerkiksi kuten ABB Strömberg MD tai vastaava.
Pääkeskushuoneesta tulee laatia seinäprojektiot laitesijoitteluineen. Projektiossa
tulee näkyä myös keskuksen kokoonpanoehdotus ja liittymisjohdon reitti.
Keskuksen rakennetta suunniteltaessa varokekennot ja -kentät tulee kalustaa
täyteen ja kaikkien lähtöjen tulee näkyä myös pääkaaviossa. Varokkeita tulee
jäädä myös varalle jälkiasennuksia varten.
Nousuvarokkeiden tulee olla 3-napaisia kytkinvarokkeita avattavalla N-kiskolla ja
yli 25 A:n varokkeet kytkinvarokkeita. Kytkinvarokkeet varustetaan sulake- ja liitinsuojin (kennot IP20 kenno-ovi avattuna). Kukin kytkinvaroke asennetaan oman
oven taakse ja sovitetaan siten, että N- ja PE -liittimet ovat kennoissa virtaliittimien tasolla.
Keskus varustetaan ylijännitesuojalla, verkkoanalysaattorilla, sekä nousukohtaisella vikavirran valvontajärjestelmällä. Vikavirran hälytysrajan ylityksestä yhdistetty vikailmoitus rakennusautomaatiojärjestelmään.
Keskuksessa tulee olla ennen pääkytkintä oleva tilavaraus varmennetulle ns.
turva RK lähdölle (savunpoistopuhaltimille tms.) ja sille erillinen mittaritilavaraus.
Järjestelmän tarve selvitetään suunnittelun alkuvaiheessa.
Pääkeskushuoneen ulko-oven vieressä tulee olla pistokeliitäntämahdollisuus ulkopuolisen generaattorin (250A) liitäntään. Pääkeskuksessa tulee olla tätä varten
automaattinen 800A:n verkonvaihtokytkentämahdollisuus.
Keskuksen sisäiset johdotukset 25 A:n varokkeilta riviliittimille vähintään 4 mm².
Nousut nimetään (esim. JK12, Keittiö).
Keskuksen "PÄÄKYTKIN" -nimikilpi muita kilpiä huomattavasti suurempi.
Sivu 9/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Ohjauskytkimet nokkakytkimiä, asentomerkinnät on esitettävä pääkaaviossa.
Kontaktorien valmistajan tulee olla ABB, Klöckner-Moeller, Danfoss, Telemecanique, Siemens tai muun valmistajan teknisesti vastaava tuote.
Riviliittimet ryhmä-, ohjaus- ja valvontajohdoille. Kaikki johtimet liitetään riviliittimiin, myös N- ja PE-johtimet. Rakennusautomaatiojärjestelmän runkokaapelit
päätetään omaan riviliitintilaansa, mikä on selkeästi merkittävä pääkaavioon.
Kaapelikuiluissa kaapelit järjestellään siististi ja kiinnitetään kaarikiinnikkeillä kiskoihin.
Keskukseen tulee jäädä varatilaa jälkiasennuksia varten.
Urakkaan sisällytetään vähintään kolme vuorokautta kestävä verkkoanalyysimittaus normaalikuormitustilanteessa takuuvuoden aikana. Mittaustulokset toimitetaan sähkötöiden valvojalle.
5.4
ENERGIAN JA VEDEN MITTAUS
Sähkön mittauksen virtamuuntajat kuuluvat urakkaan. Sähkön, lämmön ja veden
kulutuksen mittaukset ovat etäluettavia ja toteutetaan jakeluyhtiöiden ohjeiden
mukaan. Mahdolliset alamittaukset sovitaan tilaajan kanssa erikseen.
Mittauspäätteen tarvitsemat kotelot, sähköenergiamittarien 2 ek -kotelot yms.
asennukset sisällytetään sähköurakkaan. Sähköenergiamittari varustetaan pulssilaitteella.
Mittauspäätteen luo asennetaan yleiskaapelointirasia ja suora puhelinlinja talojakamoon.
5.5
JAKOKESKUKSET
Jakokeskukset sijoitetaan jakokeskuskomeroihin. Keskus tulee asentaa komeron
toiseen reunaan.
Ryhmitysalueiden maksimikokosuositus noin 300 m².
Kosketussuojaiset kehikkokeskukset varustetaan tiiviisti sovitetuilla metallisilla
taustalevyillä. Keskusten yläpintaan asennetaan multilaipat johtoasennuksia varten.
Virtakiskojen tulee olla eristettyjä.
Ryhmäjohdot suojataan johdonsuoja-automaatein paitsi moottorilähdöt, joissa
käytetään tulppa- ja kytkinvarokkeita. Oppilaspistorasiaryhmät suojataan lisäksi
30 mA vikavirtasuojakytkimin. Varokeautomaattien ja vikavirtasuojakytkimien
tyypit tulee määritellä.
Sivu 10/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Kontaktorien valmistajan tulee olla ABB, Klöckner-Moeller, Danfoss, Telemecanique, Siemens tai muun valmistajan teknisesti vastaava tuote.
Keskusvalmistaja tulee velvoittaa keskusta suunnitellessaan täyttämään johdonsuoja-automaattirivit tilan reunaan asti, vaikka pääkaaviossa ko. lähtöjä ei olisikaan esitetty. Näistä varokelisäyksistä urakoitsija veloittaa tarjouksessaan antamansa yksikköhinnan mukaan. Tulppavarokekotelot kalustetaan vastaavalla tavalla täyteen.
Keskusten sisäiset johdotukset 25 A:n varokkeilta riviliittimille vähintään 2,5 mm².
Keskuksissa valaistusryhmät, pistorasiaryhmät yms. samantyyppiset lähdöt sijoitetaan omiin keskusosiinsa selkeiksi kokonaisuuksiksi. Pääkaaviot laaditaan tämä huomioiden.
Keskuksiin suunnitellaan n. 30 % varalähtöjä, myös kontaktorilähtöjä yms.
Apureleet pistokeliitäntäisiä varustettuna relepistorasialla.
Riviliittimet ryhmä-, ohjaus- ja valvontajohdoille. Kaikki johtimet liitetään riviliittimiin, myös N- ja PE-johtimet. Lähdön syöttö- ja ohjausliittimet peräkkäin. Rakennusautomaatiojärjestelmän runkokaapelit päätetään omaan riviliitintilaansa, mikä
on selkeästi merkittävä pääkaavioon. Riviliitintilojen kansien tulee olla saranoituja.
Erilliset jakokeskukset seuraaville kuormille:
 Terveydenhoitotiloille,
 Suurkeittiökojeille,
 Teknisen työn tiloille,
 Esiintymislavan valaistukselle ja laitteille,
 LVI-koneille.
Suurkeittiön muille kuin kylmäkojeille rajataan keskuksesta selkeä kontaktorin jälkeinen keskusosa. Kontaktoria ohjataan keittiössä olevalla merkkilampullisella
kytkimellä. Teknisen tilan jakokeskuskomero sijoitetaan ensisijaisesti siten, että
ovet avautuvat esimerkiksi aula- tai käytävätilaan. Keskusta ei saa sijoittaa opettajan huonetilaan
Fysiikan, kemian, kotitalouden, musiikki- ja ATK-luokkien oppilaspistorasioita
syöttävä keskusosa varustetaan kelakytkimellä, jota ohjataan luokasta avainkytkimellä.
Sähköurakoitsijalle määritellään velvoite valvoa myös muiden urakoitsijoiden
toimittamien keskusten ohjeiden mukaisuutta.
Peruskoulun käsitöiden opetustilojen suunnittelussa tulee noudattaa opetushallituksen laatimia ohjeita ja suosituksia. Purunpoistotilojen, maalaamoiden ja muiden palo- ja räjähdysvaarallisten tilojen suunnittelussa ja rakenteissa tulee nou-
Sivu 11/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
dattaa viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Teknisen työn tilojen ja purunpoiston
sähköistyksestä on erillinen ohje
5.6
OHJAUSKESKUKSET
(ark, lvia, säh)
Valaistuksen ja kojeiden ohjausta varten suunnitellaan käytön edellyttämät ohjauskeskukset, joista osa on lukittuja kiinteistön sisäavainsarjaan.
Kiinteistöhuollon tilaan asennetaan lukittava ohjaus- ja valvontakeskus, johon on
kerätty koulun tärkeimmät ohjaukset, tarpeelliset automatiikkaohjausten ohitukset ja ohjauspisteiden tilaa osoittavia merkkilamppuja.
Teknisen työn opettajan työtilaan asennetaan ohjauskeskus, jossa on pääkytkimen lisäksi ohjauspainikkeet oppilaspistorasioille, työstökoneille, purunpoistojärjestelmän imurilleja paineilmakompressorille. Keskuksessa on myös hätä/seispainike ja "purusäiliö täynnä" -merkkivalo. Ohjauskeskuksessa tulee olla myös
tarvittaessa ohjauspainikkeet kaasujärjestelmän pääsulkuventtiilien ohjaukselle.
Ohjauskeskuksesta tapahtuvien pistorasia- ja työstökoneohjauksien rinnalle voidaan rakentaa myös langaton ohjaus. Ohjausjärjestelmän tulee olla toimintavarma, huoltoa tarvitsematon ja työturvallinen sekä täyttää voimassa olevat määräykset.
Työskentelytiloihin sijoitettavat hätä/seis-painikkeet hankitaan merkkilampuilla
varustettuina. Lamppu syttyy, kun painiketta on painettu (merkkivalo helpottaa
painetun painikkeen löytämistä).
Työstökoneiden ryhmäjohdoksi tarvitaan 7-johtiminen kaapeli, jonka kahta johdinta voidaan käyttää työstökoneiden ohjaustoimintaan (päällä/pois).
Paineilmakompressori purunpoistoa ja käsipaineilmakoneita varten on yleensä
sijoitettu purunpoistotilaan. Purunpoiston käynnistys käynnistää myös kompressorin, mikä tulee lukituksissa huomioida.
Työkoneiden sähköiset jarrut:
Kokemusten mukaan koulukäytössä työstökoneiden sähköiset jarrut ovat turvallisimmat. Niitä asennetaan seuraaville koneille: pyörö- ja vannesahalle, oiko- ja
tasohöylälle, puusorville, hiomakoneelle, nauhahiomakoneelle ja metallisorville.
Suositeltavaa olisi, että laitehankinnoissa koneet tilattaisiin valmiiksi jarruautomatiikalla varustettuina. Jarruautomatiikan relekotelo sijoitetaan kyseisen koneen
runkorakenteeseen, tai välittömästi koneen viereen.
Tiloihin, joihin tulee enemmän kuin neljä ohjauspainiketta, ohjaukset keskitetään
ohjauskeskuksiin.
Liikuntasalin ym. vastaavien tilojen yleisvalaistuksen ja laitteiden (jakoseinä, pimennysverhot, koripallotelineet, nouseva näyttämö yms.) ohjaukset keskitetään
sähköurakkaan sisältyvään ohjauskeskukseen eikä käytetä laitetoimittajan erillisiä ohjauskojeita. Esitystilanteita varten suunnitellaan myös siirrettäviä ohjauspöytiä liitäntäpisteineen tai vaihtoehtoisesti langattomia ohjaustabletteja.
Sivu 12/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Keskusten kokoonpanoluonnokset laaditaan jo suunnitteluvaiheessa. Suunnitelmassa huomioidaan ohjauspainikkeiden johdonmukainen sijoittelu ja määritellään merkinnät.
5.7
KOMPENSOINTI
Yleensä keskitetylle kompensoinnille varaus. Suurissa koneyksiköissä kojekohtainen kompensointi. Kompensointiaste noin cos fii = 0,95.
Kompensointilaitteisto varustetaan aina vähintään estokelaparistoin.
Laitteistosta vikailmoitus rakennusautomaatiojärjestelmään.
5.8
MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET
Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmä on TN-S. Kaikissa johdoissa tulee olla
erilliset suojajohtimet.
Maadoitukset suunnitellaan sähkönjakeluyhtiön erityisohjeen mukaan.
Potentiaalintasaukset suunnitellaan standardien edellyttämässä laajuudessa,
huomaa erityisesti lääkintätilat ja purunpoistojärjestelmä.
Maadoituskiskot mitoitetaan jälkiasennukset huomioiden. Tietojärjestelmätilaan
asennetaan potentiaalintasauskisko telelaitteita varten. Kisko liitetään päämaadoituskiskoon MKEM –tyyppisellä johtimella.
Urakkaan sisällytetään eristys- ja maadoitusvastusmittaukset. Mittaustulokset
toimitetaan sähkötöiden valvojalle.
Suunnitelmaan merkitään sähkönjakeluyhtiön ilmoittama oikosulkuvirta liittymispisteessä (sähköpääkeskuksessa). Syötön automaattisen poiskytkennän vaatimusten täyttyminen tulee osoittaa laskelmin, jotka on sisällytettävä suunnitelman
liitteeksi.
Suojalaitteiden mitoituksessa tulee huomioida perättäisten suojalaitteiden selektiivisyys.
Kohteen maadoituselektrodi muodostetaan perustuksen alle asennettavasta kupariköydestä.
Perustusten maadoituskaapelit (Cu25mm2) asennetaan perustusten rakentamisen yhteydessä. Työstä vastaa maanrakennusurakoitsija. Työ tehdään sähköurakoitsijan (SU) valvonnassa ja ohjeen mukaisesti. RU päättää maadoituskaapelit pääkeskustilaan pohjalaatan yläpuolelle, josta urakoitsija jatkaa ja liittää perustusmaadoituksen päämaadoituskiskoon.
Betoniraudoituksien maadoitusteräs tuodaan pääkeskustilaan ja se varustetaan
10mm liitinkorvakkeella (RU) josta sähköurakoitsija jatkaa kevi25 maadoitusjohtimella päämaadoituskiskoon.
Sivu 13/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Muiden johtavien rakenteiden, kanavien ja putkistojen maadoituksesta vastaa
sähköurakoitsija.
5.9
NOUSUJOHDOT
Nousujohdot 25 mm² asti kuparia, suuremmat alumiinia. Johtojen mitoituksessa
huomioidaan jälkiasennuksista aiheutuva tehonlisäys.
Nousujohdot tulee mitoittaa enintään 1 % jännitehäviölle induktiivinen jännitehäviö huomioiden.
Johdot asennetaan oikaistuna kaapelihyllyille ja mutkakohdissa sidottuna.
Nousujohdot merkitään molemmista päistään, esim. merkkauspantaa MSK
200/300 käyttäen.
Urakkaan sisällytetään nousujohtojen virtamittaus normaalissa kuormitustilanteessa ja nousujohtojen liittimien kiristys takuuajan päättyessä.
5.10
VOIMARYHMÄJOHDOT
Kaikille keittiö-, LVI- ja muille kojeille asennetaan voimaryhmäjohdot. Kojeiden liitäntätavat määritellään suunnitelmassa, tarvittavat rasioinnit ja liitäntäjohdot sisältyvät urakkaan.
Johdot asennetaan pääosin oikaistuna kaapelihyllyille ja mutkakohdissa sidottuna.
Pääkeskushuoneeseen ja muutamiin jakokeskuskomeroihin asennetaan 32 A,
sekä keittiöön ja monistamoon 16 A voimapistorasiat. 32 A pistorasiat varustetaan käyttökytkimellä (pistotulpan irrotus jännitteettömänä).
Ohjauskytkimet, hätäpainikkeet ja vastaavat asennetaan uppoasennuksena tiloissa, joissa muutkin asennukset tehdään uppoasennuksena.
Suurkeittiökojeiden kontaktorin ohjaus keittiössä olevalla merkkilampullisella kytkimellä.
Koulukeittiön ja teknisen työn tilojen pistorasiat läpällistä mallia (IP 34), ja niitä
asennetaan riittävä määrä.
Jaksolukusäädettyjen moottorien ohjaus- ja ryhmäjohdot häiriösuojatuin kaapelein ja läpiviennein. Taajuusmuuttajan/turvakytkimen ja moottorin välille asennetaan taipuisa häiriösuojattu liitäntäkaapeli. Taajuusmuuttajia ei varusteta ohituskytkimellä muuta kuin poikkeustapauksissa.
Teknisen työn tilojen kaapelointi pyritään tekemään pääasiassa seinärakenteiden kautta.
Sivu 14/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Suunnittelussa tulee selvittää koneiden lopulliset paikat riittävän ajoissa niin,
että keskilattialle sijoittuvien laitteiden (esimerkiksi pyörösaha) johtoputkitukset
voidaan upottaa lattiarakenteeseen. Purunpoiston sähköistyksessä tulee noudattaa palo- ja räjähdysvaarallisten tiloista annettuja asennusohjeita.
Muu kaapelointi sijoitetaan normaalia asennustapaa noudattaen kaapelihyllylle,
valaisinripustuskiskoihin, johtokanaviin ja uppoasennuksena seinärakenteisiin.
CNC-koneille ja atk-pistorasioille tulee asentaa omat erilliset ryhmäjohdot, atkpistorasiaryhmäjohdot yksivaiheisina.
5.11
VALAISTUSRYHMÄJOHDOT
(lvia, säh)
Valaistusryhmäjohdot asennetaan pääosin:
 käytävillä oikaistuna kaapelihyllyille ja mutkakohdissa sidottuna
 elementtirakenteisten koulujen luokissa valaisinripustuskiskoihin ja johtokanaviin
 toimistotiloissa pistorasiaryhmitykset johtokanaviin
 muualla yleensä uppoasennuksena muoviputkeen.
Putketonta asennustapaa ei hyväksytä.
Siivouspistorasioiden asennuskorkeus käytävillä ym.170 cm, asennusväli 12 m.
Tauluvalaistuksen ryhmitys siten, että valkokankaan kohdalla olevaa valaisinta
voidaan ohjata muusta tauluvalaistuksesta erikseen. Tauluvalaistusta ohjataan
taulun vierestä ja ovipielestä. Muut ohjauskytkimet vain sähköpielessä.
Pistorasioiden asennuksessa huomioidaan suunnittelun aikaiset ja tulevat tarpeet. ATK:lle ei asenneta erillisiä ryhmiä, lukuun ottamatta talo- ja kerrosjakamoiden pistorasiat. Kaikki pistorasiat varustetaan sulkulaittein.
Liikuntasalin pistorasiat suojataan iskuilta asentamalla rasiat seinäsyvennykseen
ja/tai asentamalla rasioiden ympärille suojat.
ATK-pisteiden yhteyteen asennetaan 2 kpl kaksoisschukoja. Pistorasiat ryhmitetään yksivaiheisesti.
ATK-luokan, tietojärjestelmien keskuslaitteiden ja jakamoiden pistorasiat varustetaan ylijännitesuojin.
Himmennettävien valaistusryhmien ohjaus- ja ryhmäjohdot asennetaan häiriösuojatuin kaapelein tai metalliputkiin. Johdot asennetaan erilleen muista kaapeleista ja risteämään suorassa kulmassa niiden kanssa.
Fysiikan, kemian, kotitalous- ja musiikkiluokkien sähköpieliin asennetaan
avaimella palautettava sienihätäpainike (esim. Elko sähkönro 36 050 51-6) ja
merkkilamppu. Painikkeella ohjataan luokan kojeiden ja pistorasioiden keskusosan pääkontaktoria. Luokan vedenjakelun sulkevan magneettiventtilin ohjausta
varten asennetaan painike (esim. Elko sähkönro 36 050 50-8) ja merkkilamppu.
Sivu 15/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Pistorasioita asennetaan työskentelytiloihin riittävässä määrin, jotta jatkojohtojen
käyttö olisi mahdollisimman vähäistä.
Mikäli elektroniikan ja metallityön työpisteissä käytetään matalajännitteisiä juottimia,tulee suunnitelmissa ottaa huomioon niiden tarvitsemat muuntajat.
Mahdolliseen ulkotyöskentelypisteeseen sijoitettavien pistorasioiden tulee olla
ohjattavissa opettajan ohjauskeskuksesta.
Tietokoneiden ja CNC-laitteiden pistorasioiden tulee olla omina ryhminään,
UPS-laitteistolla varmistettuna. Hätä/seis-painikkeet eivät saa katkaista virtaa
edellä mainituilta pistorasioilta.
Oppilaskäyttöön tarkoitetut pistorasiaryhmät tulee varustaa vikavirtasuojauksella
(30 mA).
Työskentelytilojen pistorasioiden tulee olla IP 34 -rakennetta ja lujatekoisia.
Koulukeittiön ja teknisten tilojen valaistuksen ja yleispistorasioiden syöttö otetaan
muusta kuin ko. tilan laitteita palvelevasta keskuksesta.
Ilmanvaihdon, oppilaspistorasioiden yms. ohjauskytkimien korkeus sähköpielissä
170 – 190 cm.
Ryömintätilaan asennetaan valaisimia ja huoltopistorasioita.
Vesikatolle asennetaan huoltopistorasioita. Pistorasioilla ajastin tms. kytkin esimerkiksi ilmanvaihtokonehuoneen ovipielessä sisällä. Pistorasioiden asennuksessa huomioitava katolle kertyvä lumi ja pistorasia on varustettava lumisuojalla.
Ulkovarastoille asennetaan omat 3-vaiheryhmät.
5.12
NÄYTTÄMÖVARUSTUS
(ark, säh)
Näyttämö sijaitsee vaiheessa 1A ala-aulan - ruokasalin yhteydessä. Vaiheessa 1B
näyttämö avautuu myös tulevan liikuntasalin suuntaan.
Näyttämövarustus tulisi olemaan laajennettua perusmallia A2 vastaava:
Näyttämömekaniikka
Äänijärjestelmä
Kiinteä putkiristikko, johon asennetaan konekäyttöinen
esirippu, sivukatteet, taustaverhot, konekäyttöinen valkokangas. Etuvaloa varten salin puolelle lisäksi valaisinripustusputki, joko kiinteä tai alaslaskettava, käsi- tai konekäyttöinen, riippuen huolto- ja suuntausmahdollisuudesta.
Kaksi PA-kaiutinta, vähintään 115 dB/1 m maksimi äänenpaine, päätevahvistin vähintään 2x250W RMS/8 Ω,
mikserissä vähintään kuusi mikrofonisisäänmenoa ja
kaksi stereolinjaliitäntää. Ohjelmalähteinä cd-soitin, radio ja kasettidekki sekä mikrofonit: kaksi dynaamista
Sivu 16/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
AV-järjestelmä
Valojärjestelmä
herttakuvioista yleismikrofonia, yksi dynaaminen herttakuvioinen solistimikrofoni, yksi herttakuvioinen paristo/phantom-käyttöinen elektreettikondensaattorimikrofoni,
yksi tai kaksi kanavaa UHF-diversity –langattomia vastaanottimia, yksi tai kaksi käsilähetintä, yksi taskulähetin
pallokuvioisella lavalier-kapselilla, vähintään neljä kolmijalkatyyppistä mikrofonitelinettä teleskooppipuomilla.
Kuva-, ääni- ja ATK-kaapelointi videoprojektorille ja toistimille (videonauhuri, PC ja lukukamera). Data/videoprojektori sekä kuvan toistimena SVHS-nauhuri
ja/tai DVD-toistin yhdistettynä salin äänijärjestelmään.
DVD-toistin voi korvata audio-cd –soittimen.
Tilassa riittävä sähkösyöttö (2 kpl 3x32A), DMX-ohjatut
himmenninyksiköt 12-18 2 kW-kanavaa. 12-24 1.2 kW
plano convex-tyyppistä valonheitintä läppärajaimin, 1218 -kanavainen kahden esivalinnan DMX-manuaalivaloohjain. Neljästä kuuteen himmenninlinjaa etuvalaisinansaassa, loput himmenninlinjat tasaisesti jaettuna näyttämön yläpuolella. Kymmenen värin lajitelma värikalvoja, 3-4 m 2 /väri.
Koska keskuslaitteet ovat salista erillisessä tilassa, saliin suunnitellaan 1 – 2 kpl
siirrettävien ohjauslaitteiden (äänipöytä, valopöytä, ohjauskeskus) liitäntäpisteitä.
Ohjauksen käyttölaite voi olla myös langaton ohjauspaneelitabletti.
Sähköisesti ohjattujen katsomoiden ja näyttämöiden ohjauslaitteet sijoitetaan siten, että ohjattavaan laitteeseen on näköyhteys aina ohjattaessa. Ohjaus varustetaan palautuvalla avainkytkimellä sekä ääni- ja valomerkillä. Käytön opastus annetaan käyttövastuussa olevalle henkilölle.
Järjestelmien yksityiskohtainen laajuus ja taso sovitaan rakennussuunnitteluvaiheessa.
5.13
SISÄVALAISTUS
(ark, säh)
Koulun sisätilojen valaistuksen suunnittelussa noudatetaan standardia SFS-EN
124 64-1 ja ulkovalaistuksessa standardia EN 124 64-2. Valaistuksessa tulee
kiinnittää erityistä huomiota valaistuksen tasaisuuteen ja sylinterivalaistusvoimakkuuteen.
Teknisen työn opetustiloissa hyvä yleisvalaistus (vähintään 500 lx) on tärkeää
työskentelyn ja työturvallisuuden näkökulmasta. Riittävän valomäärän saamiseksi
työstökoneille voidaan käyttää yleisvalaistuksen lisänä kohdevalaistusta. Työskentelytiloissa valaisimien tulee olla suljettua rakennetta (IP 34). Konesalissa
stroboskooppi-ilmiön poistamiseksi valaisimissa tulee käyttää elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja valaisimia. Viimeistelytilan vetokaapin valaisin sisällytetään kaappitoimitukseen.
Kaikki valaisimet varustetaan pääsääntöisesti elektronisella liitäntälaitteella.
Sivu 17/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Valaistusta ohjataan tiloista riippuen joko aikaohjelmalla, päivänvalon valoisuustunnistimilla, läsnäolotunnistimilla tai liiketunnistimilla. Tilojen valaistus toteutetaan joko LED-valaisimia tai T5-loistelamppuvalaisimia ja pienoislamppuvalaisimia käyttäen. Suunnitteluvaiheessa laaditaan kummastakin vaihtoehdosta
(LED/loisteputki) suunnitelma ja laatu- ja kustannusvertailu, minkä perusteella lopullinen valaisinvalinta tehdään.
Lamput OSRAM, PHILIPS tai laadullisesti vastaavia, värisävy lämmin valkoinen.
Lampputyypeissä huomioidaan lamppuhuolto (lampputyyppien lukumäärä, polttoikä yms.).
Tauluvalaisimen tyyppi on tutkittava jo suunnitteluvaiheessa laskelmin. Urakkaan
on sisällytettävä vaatimus koeasennuksesta, jossa selvitetään tarjotun valaisintyypin vastaavuus suunniteltuun nähden.
Koulukeittiötiloissa tiiviit muovikaukalovalaisimet heijastimilla.
Tilaluokitukset huomioidaan valaisinvalinnoissa (huomaa erityisesti purunpoistotila, hitsauskaasupisteet, ruiskumaalauskaapin vaikutus) .
Pukuhuoneissa muovikuvulliset valaisimet. Liikuntasalin valaisimissa ruuvikiinnitteiset, pallonkestävät, saranoidut häikäisysuojat. Varastoissa yms. tiloissa runkovalaisimet Al-heijastimin.
Valaisinten häikäisysuojien ripustuksen on oltava varmistettu putoamissuojin.
Levy- ja välikatoissa valaisimet kiinnitetään kiinteään tukirakenteeseen rakennettuun kiinnitysalustaan.
Valaisimet piirretään alakattopiirustuksiin merkityille kohdille. Valaisimet sijoitetaan sellaisiin paikkoihin ja sellaiselle korkeudelle, että valaisinhuolto on turvallista.
Alasvalojen heijastimien tulee kestää puhdistus naarmuuntumatta (metalloinnin
suojalakkaus tms). Alle 3 m korkeudella alasvaloissa käytetään häikäisysuojia.
Häikäisysuojan tulee olla iskunkestävää lasia.
Valaisimet suojataan työnaikaiselta likaantumiselta. Optiset häikäisysuojat ja heijastimet saa asentaa paikoilleen vasta loppusiivouksen jälkeen tai niissä tulee olla suojakalvot, jotka saa poistaa vasta loppusiivouksen jälkeen.
Suunnitteluvaiheessa sähkösuunnittelija ja arkkitehti laativat valaisinluettelon
esitteineen ja valaistuslaskelmineen tilaajalle hyväksyttäväksi.
Muoviosien on oltava UV-stabiloituja.
Rakennusautomaation ohjauspiirejä ja keskuslähtöjä suunnitellaan riittävästi niin,
että koulun eri käyttötilanteissa eri rakennusosien ja kerrosten yleisten alueiden
valaistusta voidaan ohjata toisistaan riippumatta ja taloudellisesti. Huom. myös
osavalaistusmahdollisuus, päivänvalosäätö ja kulkuvalaistus.
Sivu 18/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Valaistusta ohjataan yleensä paikallisin kytkimin, läpikuljettavissa huoneissa käytäväkytkimin. Valaisimet ryhmitetään siten, että osavalaistus on mahdollinen.
Soveltuvin osin voidaan käyttää painikeohjausta, porrasautomaatteja ja IRläsnäolokytkimiä.
Ohjauksessa tulee huomioida myös avaimella ohjautuvat siivouskytkimet.
Luonnonvalon määrää, kellon aikaa, ajastimia, läsnäoloa yms. tulee hyödyntää
ohjauksissa (esimerkiksi valaistuksen automaattinen sammutus kun tilassa ei ole
ketään). Automatiikkaohjauksille on varattava ohitusmahdollisuus ainakin jakokeskukseen.
Kokoustiloihin asennetaan himmennettävä valaistus, sekä tilanneohjausjärjestelmä valaistuksen ja laitteiden ohjausta varten.
Valaisimet lamppuineen sisältyvät urakkaan.
5.14
ULKOVALAISTUS
(ark, säh)
Valaisimet lamppuineen sisältyvät urakkaan.
Ulkovalaistus suunnitellaan niin, että lasten kuljetusliikenne sujuu turvallisesti, ja
henkilökunta näkee koko piha-alueen. Ulkovalaistusta täydennetään rakennuksien sisäänkäyntien valaistuksella. Ulkovalaistus ei saa häikäistä tai häiritä ympäristöä. Suunnittelussa on huomioitava myös videovalvontajärjestelmän tarpeet.
Asennustöissä tulee noudattaa InfraRYL 2006 yleisiä laatuvaatimuksia ja asennusohjeita.
Ulkopylväsvalaisimissa käytetään joko induktio- , suurpainenatrium-, Led tai monimetallilamppuja. Suurpainenatriumlamppumalleista valitaan valoltaan valikoiman valkoisin versio. Suurpainenatriumlampun liitäntälaitteeseen tulee voida liittää myös monimetallilamppu.
Käyttötilanteet:
 normaalikäyttö kun lapset ovat koulussa
 ilta- ja viikonloppukäyttö
 yöaika
Pylväsvalaistus:
 valaistus syttyy aamulla aikaohjelmalla ja sammuu valoanturin ohjaamana
 valaistus syttyy illalla valoanturin ohjaamana. Illalla ja viikonloppuisin valaistus palaa vain käytön edellyttämillä alueilla.
 yöllä 1/3 valaistus (yksi vaihe kolmivaiheryhmästä) tai himmennys
Koulun oman kentän valaistus:
 kuten pylväsvalaistus, mutta oma ryhmitys ja energiamittausvaraus.
 lisäksi kentälle lukittavaan ilkivallankestävään koteloon munakellokytkin.
Sivu 19/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Liikuntatoimen kenttien valaistus:
 oma sähköliittymä energiamittareineen.
 ohjaukset ja ryhmitys sovitaan erikseen.
Seinusta- ja sisäänkäyntivalaistus:
 kuten pylväsvalaistus
Valaisimet ryhmitetään niin, että osavalaistukset mahdollisia ja piha-alueiden
toiminnallisia kokonaisuuksia voidaan ohjata itsenäisesti (riittävästi keskuslähtöjä
ja VAK-ohjauspiirejä, vaihekohtaisia ohjauksia). Ohjauksien tavoitteena on tarpeen mukainen valaistus ja energiataloudellisuus.
Ulkovalaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmällä, johon on liitetty valoanturiohjaus. Automaattiohjausten ohitusta varten kiinteistön huoltotilan ohjauskeskukseen asennetaan valintakytkimet Käsi-0-Autom.
Ulkovalaistuksen sähkönsyöttö otetaan pääsääntöisesti kiinteistökeskuksesta.
Laajoissa rakennuksissa seinustavalojen syötöt voidaan ottaa enintään kahdesta
paikallisesta keskuksesta.
Ulkovalaisimet ilkivallankestäviä. Valaisinten häikäisysuojien on oltava UVstabiloituja. Mikäli ympäristön yleisillä alueilla on puistovalaisimia, tulee harkita
saman valaisintyypin käyttöä.
Valaisinpylväät kuumasinkittyjä teräskartiopylväitä, korkeus 5 m. Valaisinpylväät
varustetaan tehdasvalmisteisin säädettävin betonijalustoin ja pylväskalustein
(kaapelien haaroitusliittimet ja johdonsuoja-automaatti). Maakaapelit päätetään
kutistemuovisiin huppupäätteisiin.
Urakkaan sisällytetään valaisinpylväiden suoristaminen noin vuoden kuluttua
vastaanotosta ja takuuajan päättyessä.
Pylväiden välit n. 12 - 15 m.
Valaisinpylväiden paikat merkitään maastoon ja esitetään hyväksyttäväksi arkkitehdille, suunnittelijalle ja valvojalle ennen asennusta.
Valaisimet sijoitetaan siten, että normaalia työskentelykorkeutta korkeammalla
sijaitsevat valaisimet voidaan huoltaa nostimen lavalta.
5.15
TURVAVALAISTUS
(ark, säh)
Tilat varustetaan poistumistievalaistuksella ja varavalaistusjärjestelmällä.
Suunnittelijan tulee tarkistaa arkkitehdiltä rakennuksen poistumistiet ja -suunnat.
Turvavalaistus asennetaan noudattaen suunnitteluaikana voimassa olevia lakeja,
asetuksia, määräyksiä ja standardeja vaadituilta osin. Lisäksi noudatetaan Sähkötieto ry:n viimeisimmän julkaisun "Poistumisvalaistus ja poistumisreittivalaistus" ohjeita.
Sivu 20/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Turvavalaisimia asennetaan myös
 sähköpääkeskukseen,
 tietojärjestelmien huoneisiin,
 LVI-teknisiin konehuoneisiin,
 terveydenhoitohuoneisiin.
Aulaan, liikuntasaliin ja niiden poistumisreiteille asennetaan käytännössä aina
poistumisreittivalaistus ja avoimen alueen valaistus.
Teknisen työn tiloihin asennetaan riskialttiin työalueen valaistus. Konesali varustetaan varavalaisimella, joka liitetään koulun turvavalaistusjärjestelmään.
Turvavalaistuskeskus asennetaan tietojärjestelmähuoneeseen, ei koskaan sähköpääkeskushuoneeseen.
Turvavalaistuskeskuksen akusto varustetaan huoltovapain ns. 10 vuoden akuin
ja akuston syväpurkaussuojin. Keskuksen vikailmoitus liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään.
Kaapeloinnissa tulee noudattaa palonkestävää asennustapaa.
Turvavalaisimissa tulee käyttää pitkäikäisiä Led- tai loistelamppuja. LEDlamppuvalaisimien laatutekijät tulee määritellä tarkasti niin, että heikkolaatuiset ja
huonosti valkoista valoa säteilevät valaisimet voidaan hylätä, mikäli urakoitsija
sellaisia esittää suunniteltujen valaisintyyppien tilalle. LED –lamppuja syöttävän
keskuksen ja valaisimen elektroniikan, sekä valaisimen sisälämpötilan tulee olla
optimoitu niin, että lampuilla saavutetaan vähintään 70 000 h polttoikä (valovirran
alenema enintään 50 %). E27–kantaisia pienoisloistelamppuja ei hyväksytä.
Suunnittelija esittelee turvavalaistussuunnitelman paloviranomaisille ennen urakkalaskentaa. Paloviranomaisen esittämät muutokset tulee viedä urakkalaskentaasiakirjoihin. Suunnittelija laatii palonviranomaisen huomautuksista muistion tai
säilyttää huomautusmerkinnöin varustetut piirustukset käyttöönoton yhteydessä
pidettävää palotarkastusta varten.
5.16
ILMASTOINNIN OHJAUS
Ilmastointisuunnitelman mukaisten ilmanvaihtolaitteiden ohjaukset suunnitellaan
rakennusautomaatiojärjestelmän suunnitelman mukaan.
5.17
KOJEET
(ark, säh)
Työssä tulee selvittää kaikki koululle tulevat kojeet. Kaikkien kojeiden sähkönsyötöt näytetään sähkösuunnitelmissa ja niiden asennukset sisältyvät sähköurakkaan. Kojeiden hankinnasta sovitaan urakka-asiakirjoissa erikseen.
Sivu 21/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Jakoseinien, valkokankaiden, pallokorien ja verhojen koneikot rajakytkimineen
sisällytetään rakennusurakkaan. Niiden muut ohjaus- ja kytkentälaitteet ovat
sähköurakassa sovitettuna keskitettyihin ohjauskeskuksiin ja kontaktorit ryhmäkeskuksiin.
Osa kojeista sisältyy koulun käyttäjähankintoihin, kuten videoprojektorit ja videotaulut.
5.18
LÄMMITYS
(ark, lvi, rak. säh)
Teknisten tilojen viimeistelytilassa tarvitaan toisinaan normaalia korkeampi huonelämpötila.
Lämpötilan nostamiseksi tilaan voidaan hankkia sähkölämmitin, jonka tulee olla
rakenteeltaan suljettua mallia, pintalämpötila enintään 60 ºC. Sähkölämmittimen
lämpötila säädetään siten, että lämpötilanmittausanturi sijoitetaan huonetilaan
ja säädin tilan ulkopuolelle (esim. jakokeskukseen).
Ulkokatoksessa sijaitseva pienkoneiden korjauspaikka varustetaan tarpeen mukaan sulanapitolämmityksellä (lämmityskaapeli).
Suunnittelussa tulee huomioida vesikourujen ja syöksytorvien mahdollinen saattolämmitystarve. Ulkoportaat varustetaan sulanapitolämmityksillä.
5.19
SUURKEITTIÖKOJEET
(ark, säh)
Kojeet ovat yleensä rakennusurakassa, hankintarajat sovitaan erikseen.
Kojeiden ryhmä- ja ohjausjohtojen lattialäpivientien on oltava laitteen jalan luona
EIKÄ KOSKAAN valmistajan ilmoittaman kytkentäpaikan kohdalla. Lattialäpiviennit suojataan laipallisin kupariholkein. LVI- ja sähköliitäntöjen lattialäpivientien mahdollinen yhteinen paikka ja asennustapa on sovittava yksityiskohtaisesti
LVI-suunnittelijan kanssa.
Moottorikäyttöisiä liikkuvia osia sisältäviin kojeisiin työsuojeluviranomaiset vaativat hätä-seis –painikkeet ja laitekohtaiset turvakytkimet (paitsi schukoliitäntäiset
kojeet). Uusien kojeiden hankinnassa pyritään, että em. varusteet ovat kojeessa
kiinteänä osana. Uusiin kojeisiin, joissa kytkintä ja painikkeita ei ole, sekä vanhoihin käyttöön jääviin koneisiin em. varusteet joudutaan hankkimaan erillisinä,
jolloin niiden sijoitus ja tyyppi suunnitellaan yhteistyössä keittiösuunnittelijan
kanssa. Painikkeet ja turvakytkin hankitaan ja asennetaan sähköurakassa.
6
6.1
TELEJÄRJESTELMÄT
YLEISKAAPELOINTI
Kouluun asennetaan yleiskaapelointijärjestelmä noudattaen standardia EN
50173-1 (siirtotieluokka E ja optinen kaapelointiluokka OF-300).
Sivu 22/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Pisteitä asennetaan jokaista koulun työpistettä varten. Lisäksi pisteitä asennetaan kattavaa WLAN-tukiasemaverkkoa varten siten, että se mahdollistaa oppilaskohtaisen kannettavan pc:n tai tabletin käytön.
Jakamoiden määrä riippuu koulun fyysisistä mitoista ja talojakamon sijainnista.
Kouluissa on kolmen hallintokunnan verkot, joilla on omat aktiivilaitteensa talojakamossa ja jotka on pidettävä täysin toisistaan erossa. Koulusta kaupungin alueverkkoon päin nämä verkot käyttävät yhteistä laajakaistayhteyttä.
ATK-nousukaapeleina käytetään optisten kuitukategorioiden OM 1 ja OS 1 mukaisia yhdistelmävalokaapeleita, sekä kategorian 6 mukaisia, suojaamattomia
(UTP), symmetrisiä parikaapeleita.
ATK-kerroskaapeleina käytetään optisen kuitukategorioiden OM 1 ja OS 1 mukaisia yhdistelmävalokaapeleita, (MM ja SM), sekä kategorian 6 mukaisia, suojaamattomia (UTP), symmetrisiä parikaapeleita.
Suojattuja parikaapeleita (FTP) käytetään vain mikäli asennusolosuhteet sitä
vaativat.
Valokaapelien kuidut päätetään hitsatuin häntäkuiduin optisiin SC/SC-duplex –
liitinadaptereihin.
Parikaapelit päätetään kategorian 6 mukaisiin suojaamattomiin (UTP) RJ45 –
parikaapeliliittimiin (kytkentästandardi EIA/TIA 568A).
Eri verkkojen ja järjestelmien pisteet ristikytkennässä kytketään omiin vyöhykkeisiin asennettuihin paneeleihinsa. Vyöhykkeisiin suunnitellaan varatilaa jälkiasennuksille.
Asennukset merkitään seuraavasti:
 Jakotelineet kaiverretulla kerrosmuovikilvellä, esim. talojakamo YK1.
 Paneelit juoksevalla kirjaintunnuksella A…Z.
 Jakamoiden liittimet paneelikohtaisesti juoksevalla numerotunnuksella, esim.
1…16.
 Atk-pisteet merkintäteipillä (opetustiloissa merkintä myös peitelevyn sisäpuolelle), jonka merkinnöistä ilmenee jakamo, paneeli ja liittimen järjestysnumero
paneelissa, esim. YK1.B5
Parikaapelitarvikkeiden ja -kaapelien tulee olla saman toimittajan ns. järjestelmätuotteita.
Kaikissa asennuksissa tulee noudattaa järjestelmätoimittajan asennusohjeita.
Asentajilla tulee olla järjestelmätoimittajan antama koulutus yleiskaapeloinnin
asennuksiin.
Valokaapeleilla tulee olla hyllyasennuksiin riittävä puristus- ja vetolujuus sekä
pieni taivutussäde.
Sivu 23/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Tiedonsiirtokaapelit ovat halogeenittomia sisäasennuskaapeleita.
Lähiverkon verkkolaitteet ja niiden kytkennät toteutetaan käyttäjän erillishankintana ja -urakkana.
Talojakamo:
 600mm tai 800 mm leveä, vähintään 41U korkea kaappi, jossa 19" säädettävät kiinnityskiskot. Asennuskehikon sivuilla kytkentäkaapelien ohjurit.
 Lukittava ovi ja irrotettavat seinät.
 Sokkeli ja säädettävällä kaapeliaukolla varustettu katto.
 Huomioitava riittävä ilmanvaihto kaapissa, tarvittaessa varustetaan puhaltimella.
 Tilaa aktiivilaitteille, lisäksi asennetaan 2 kpl laitehyllyjä.
 Tarvittaessa asennetaan 2 kpl kaappeja.
Kerrosjakamot:
 600mm leveitä, vähintään 41U korkeita telineitä tai kaappeja, joissa 19" säädettävät kiinnityskiskot. Asennuskehikon sivuilla kytkentäkaapelien ohjurit.
 Kaapeissa lukittava ovi ja irrotettavat seinät. Pelkkiä telineitä asennetaan yksinomaan yleiskaapelointia varten rakennettuihin rakennusaineisiin komeroihin.
 Kaapeissa sokkeli ja säädettävällä kaapeliaukolla varustettu katto.
 Huomioitava riittävä ilmanvaihto kaapissa/komerossa.
 Tilaa aktiivilaitteille, lisäksi asennetaan 2 kpl laitehyllyjä.
Jakamot maadoitetaan tietojärjestelmähuoneen potentiaalintasauskiskoon.
Kaapeista laaditaan kokoonpanopiirustukset urakkalaskentapiirustuksiin.
Kaikkien nousu- ja kerroskaapelointien standardinmukaisuus testataan.
Tilaaja hankkii aktiivilaitteet sekä kytkentä- ja työpistekaapelit erillishankintana.
6.2
PUHELINJÄRJESTELMÄ
Puhelinverkko toteutetaan osana yleiskaapelointijärjestelmää.
Puhelintalojakoteline asennetaan yleiskaapelointijärjestelmän talojakamon viereen. Jakoteline varustetaan LSA PLUS –hahloliitinerotusrimoin ja tarvittaessa
lukittavalla kannella. Jakotelineeltä asennetaan puhelinnousujohdot yleiskaapelointijärjestelmän jakamoihin.
Asennuksen tarkastuspöytäkirja tulee toimittaa rakennuttajalle (LM 1230/90)
Koulu liitetään teleoperaattorin verkkoon Sipoo-liittymin. Analogisia tai digitaalisia
alaliittymiä tulee 10 – 15 kpl..
Yleisen puhelinverkon puhelinkojeet hankkii rakennuttaja.
Sivu 24/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
6.3
YHTEISANTENNIJÄRJESTELMÄ
TV/video- ja data/videoprojektorin käyttöpaikat varustetaan antennipisteillä.
Koulut varustetaan SFS ja SFS-EN –standardien mukaisella vastaanottolaitteistolla ja kaksisuuntaisella jakoverkolla.
Koulu liitetään Elisan kaapeli-TV verkkoon.
Vesikatolle varataan kuitenkin paikka omaa antennimastoa varten. Urakoitsija
velvoitetaan tarkistamaan suunniteltu antennimaston paikka ja antennien asennuskorkeudet kentänvoimakkuusmittauksin.
Antennivahvistin sijoitetaan tietojärjestelmätilaan. Vahvistinlaitteet ja jaottimet
asennetaan lukittaviin metallikaappeihin. Vahvistinkaapin laitteista ja tähtipisteestä laaditaan lohkokaavio, josta ilmenee signaalin kulku ja jako. Vahvistin varustetaan testiliittimellä.
Vastaanotettavat ja yhteisantenniverkkoon syötettävät lähetykset ovat:
 ULA –paikallisradiot ja Yleisradion digitaaliset ULA –radiokanavat
 Digitaalinen kanavanippu A (YLE TV1, TV2, FEM)
 Digitaalinen kanavanippu B (MTV3)
 Digitaalinen kanavanippu C (Nelonen)
 Paluusuuntaa hyödyntävä koulun sisäinen ohjelma
 Mahdolliset satelliittikanavat moduloituna UHF-kanaville (2 – 5 kpl)
Jakoverkko mitoitetaan toimimaan vähintään taajuusalueella 5 – 862 MHz. Kaikkien haaroittimien ja jaottimien tulee olla standardin SFS-EN 50083-4 laatuluokan 2 mukaisia. Suunnitelmassa tulee esittää jakoverkon vaimennuslaskelmat.
Jakoverkko on puumainen. Tähtipisteeseen jätetään yksi jaotinlähtö varalle.
Haaroittimien läpikytkentöjä ei hyväksytä. Haaroittimet sijoitetaan sähkötiloihin.
Antennipisteitä asennetaan jokaiseen opetustilaan ja yhteiseen tilaan. Lisäksi
pääsisäänkäyntien auloihin asennetaan pisteet mahdollista myöhemmin asennettavaa info-tv:tä varten.
Koulun sisäisen ohjelman antenniverkkoon syöttöä varten (paluusuunta) hankitaan modulaattorilaukku liitosjohtoineen.
Satelliittivastaanotto sovitaan rakennussuunnitteluvaiheessa erikseen.
Kouluun hankitaan standardin SFS-EN 50083-2 mukaiset liitosjohdot.
Kaikkien pisteiden signaalitasot mitataan taajuuksilla 47 MHz ja 862 MHz.
Sivu 25/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
6.4
AV-JÄRJESTELMÄT
(ark, säh)
Kaikki luokat sekä aulan ja liikuntasalin kattoon tuleva projektori varustetaan AVkaapeloinnilla.
Luokkiin asennetaan komposiittivideo, S-video ja RGB-komponenttivideokaapelit
(VGA), sekä RS232-ohjauskaapeli opettajan työpisteen ja dataprojektorin välille
(suunnitteluajankohtana tarkistettava onko DVI-D -liitäntä järkevämpi toteuttaa
VGA-liitännän sijasta). Dataprojektorin sijainti määritellään kattoon sopivalle etäisyydelle valkokankaasta tai sovitaan tauluprojektorin hankinnasta. Ohjelmaäänentoisto esimerkiksi luokan kaiuttimen kautta.
Mahdollisen auditorion AV-kaapelointi ja varustus on monimuotoisempi ja suunnitellaan tarpeiden mukaan.
Liittiminä käytetään ko. signaalille tarkoitettuja ammattitason liittimiä. Liitintyypit
yksilöidään suunnitelmassa.
Sähköurakassa hankitaan AV-laitteet 3-4 opetustilaan; musiikkiluokkaan ja tietotekniikan luokkaan. Muita mahdollisia sijoituspaikkoja ovat lisäksi ympäristölaboratorio, kirjasto/mediateekki, liikuntasali ja kuvaamataidon luokka. AVvarustukseen kuuluu dataprojektorin lisäksi teline, AV-valitsin ja suunnittelun aikana määriteltävät ohjelmalähteet. Laitesijoitukset kalusteisiin suunnitellaan yhteistyössä arkkitehdin kanssa.
Projektorien telineet kiinnittää RU. Mikäli liikuntasaliin tai aulaan hankitaan projektori, se asennetaan saksinostimeen, jonka hankkii ja kiinnittää RU.
6.5
KESKUSRADIOJÄRJESTELMÄ
Kouluihin asennetaan yleensä symmetrinen, yksiohjelmainen keskusradiojärjestelmä. Järjestelmää käytetään kuulutuksiin, aamunavauksiin, välituntimerkinantoihin ja viihdeohjelman toistoon. Järjestelmä rakennetaan täyttämään
standardin IEC-EN60849 ("Sound systems for emergency purposes") vaatimukset.
Kuulutuskojepisteitä asennetaan rehtorille, kansliaan, opettajainhuoneeseen,
terveydenhoitajalle ja kiinteistöhuollolle.
Vahvistinkeskus rakennetaan pistokytkinliitäntäisistä tai pistokorttityyppisistä laitteista (kortit liukukiskoihin). Laitteet kootaan sokkelilla, lukittavalla ovella ja rullilla/tassuilla (takana rullat, edessä tassut) varustettuun metallikaappiin. Laitteita ei
saa sijoittaa alle 30 cm korkeuteen. Keskus liitetään liitäntäkoteloon päätettyyn
kaapeliverkkoon taipuisalla liitäntäkaapelilla ja metallirunkoisella, lukittuvalla multipin-pistokytkimellä. Liitäntäkotelon tulee olla riittävän suuri ja varustettu selkeästi signaaliryhmittäin ryhmitellyillä liitinrimoilla.
Vahvistinkeskus varustetaan 230 V pääkytkimellä ja siihen kytketyllä pistorasiapaneelilla, johon keskuksen laitteet liitetään.
Sivu 26/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Vahvistinkeskuksen oven sisäpintaan liimataan kaavio ja lyhennelmä käyttöohjeesta.
Keskuksen kaikki toiminnot kootaan piirilevyille, villit kytkennät ovat ehdottomasti
kiellettyjä. Pistokorttityyppisten yms. laitteiden liitännät kootaan liitinpaneeliin,
josta liitännät ohjelmalähteisiin yms. on helppo tehdä laitekaapelein. Liittimet
merkitään yksiselitteisesti.
Kaiuttimia asennetaan opetustiloihin, käytäviin, auloihin, hallintotiloihin, liikuntasaliin, auditorioon ja ulos. Kaiuttimien suojaus huomioitava. Seinäkaiuttimissa tulee olla voimakkuussäätimet ja luokkakaiuttimissa myös liitännät paikallista ohjelmalähdettä varten. AV-kaappien käyttö sovitaan koulukohtaisesti.
Kuulutusten pakkosyöttö toteutetaan pakkosyöttörelein (ei ulos). Kuulutukset tulee olla priorisoitavissa niin, että hätäkuulutukset kuuluvat kaikkiin sisätiloihin,
mutta tavanomaiset kuulutukset ovat tarvittaessa estettävissä esim. liikuntasaliin
ja auditorioon.
Keskuksessa tulee olla muistipiirejä, joihin voidaan tallentaa ulkoisesta ohjauksesta käynnistyviä viestejä (esim. varoitus murtohälytysjärjestelmän päällekytkeytymisestä).
Välituntimerkinannot käynnistyvät pääkellon ohjauspiirin ohjaamana sekä käsipainikkein vahtimestarin ohjauskeskuksesta ja opettajainhuoneesta. Vahvistinkeskuksen moniäänisellä äänigeneraattorilla oltava mahdollista antaa merkinantoja vähintään kuudella erilaisella soitolla. Sisään- ja ulossoittojen sekä eri luokkatasojen (ala-aste, yläaste ja lukio) soittoäänet erilaisia.
Käytävien yms. yleisten tilojen säätimet sijoitetaan paikallisesti sähkökomeroihin.
Kaapelointi suunnitellaan selväpiirteiseksi ja muuntojoustavaksi siten, että esimerkiksi kuulutusaluejakoa voidaan helposti myöhemmin muuttaa.
Keskusradiojärjestelmän ja erillisten äänentoistojärjestelmien (liikuntasali, auditorio) välillä siirretään ohjelmaa molempiin suuntiin. 0 dB tasoisella signaalilla tulee
käyttää omaa kaapelia molempiin siirtosuuntiin.
Kaiutinverkon kuuluvuuden tulee olla kattava koko koulurakennuksen alueella,
niin sisällä, kuin ulkona.
Kuulutusjärjestelmä sisältyy kokonaisuudessaan sähköurakkaan.
6.6
MUUT ÄÄNENTOISTOLAITTEET
(ark, säh)
Aulaan /liikuntasaliin asennetaan erillinen näyttämötekniikkaan liittyvä äänentoistojärjestelmä esitysäänentoistoa varten. Tiloihin asennetaan erilliset kaiuttimet
säätimineen keskusradiojärjestelmän kuulutuksia varten. Järjestelmien toiminta
Sivu 27/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
selostetaan sähköselostuksessa ja järjestelmistä laaditaan johdotuskaavion lisäksi looginen periaatekaavio.
Järjestelmien laajuus ja taso sovitaan rakennussuunnitteluvaiheessa tilaajan
kanssa tarkemmin.
Vahvistinkeskus rakennetaan pistokytkinliitäntäisistä laitteista. Vahvistimet ja liitinpaneelit kootaan lukittavalla ovella varustettuun metalliseen 19” seinäkaappiin.
Ohjelmaäänentoisto katkaistaan automaattisesti keskusradiojärjestelmän hätäkuulutusten ajaksi. Hätäkuulutukset syötetään myös induktiosilmukkaan. Keskusradiojärjestelmän ja erillisten äänentoistojärjestelmien välillä siirretään ohjelmaa
molempiin suuntiin.
Liikuntasalin kaiuttimien ovat pallonkestävää rakennetta tai ne varustetaan pallosuojin. PA –kaiuttimet ovat painavia ja siksi niiden kiinnitys määritellään suunnitelmassa ja kaiuttimet varustetaan varmistusvaijereilla.
Langattomina mikrofoneina käytetään UHF –taajuuksilla toimivia mikrofoneja,
joissa useita kanavia valittavissa.
Laitteiden laatutaso määritellään suunnitelmassa niin, että urakoitsijan esittämien
laitteiden laatuvertailu suunniteltuihin laitteisiin nähden voidaan tehdä.
Äänikaapelit suunnitellaan erilleen vahvavirtakaapeleista ja risteilyt niiden kanssa
suunnitellaan kohtisuoriksi. Kaikissa asennuksissa käytetään ao. signaaliin soveltuvaa kaapelityyppiä (esim. ei MMJ –kaapelia kaiutinkaapeliksi).
Liittiminä käytetään ko. signaalille tarkoitettuja ammattitason ääniliittimiä. Liitintyypit yksilöidään suunnitelmassa. Äänipöytä varustetaan n. 10 m pitkällä moniliitinkaapelilla, jossa tarvittavat liittimet linja- ja mikrofonituloja, sekä lähtöjä varten.
Musiikkiluokkaan asennetaan johdotus 4-piste-stereolaitteita varten.
Huonokuuloisten induktiosilmukat asennetaan ruokasaliin, liikuntasaliin, musiikkiluokkaan. Silmukoiden muoto ja johtotyypit tulee suunnitella ennen urakkalaskentaa. Urakkaan sisällytetään kentänvoimakkuusmittaukset Kuulonhuoltoliitto
ry:llä.
Äänentoistojärjestelmä sisältyy kokonaisuudessaan sähköurakkaan.
6.7
AIKAKELLOLAITTEET
(ark, säh)
Tietojärjestelmätilaan asennetaan ULA-tahdistuksella varustettu pääkello. Pääkellossa välituntimerkinantojen ohjauspiirit ja 1 – 2 kpl varapiirejä. Ohjauspiirit tulee voida ohittaa käsikytkimillä pääkellon luota.
Minuuttipulssisivukelloja asennetaan jokaiseen opetustilaan, hallintoon, oppilashuollon tiloihin, käytäville ja aulatilaan.
Sivu 28/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Sivukellojen kehykset eloksoitua alumiinia.
Ulkokellot ovat valaistuja ja ilkivallankestäviä. Ne sijoitetaan paikkoihin, jossa ilkivallan mahdollisuus on mahdollisimman pieni (etäisyys maasta tai katoksista
vähintään 4 m).
Johtoverkko tehdään niin, että runkoyhteydet pääkellolta sähkökomeroihin sijoitettaviin haaroitusrasioihin asennetaan nelinapaisella kaapelilla. Rasialta alueen
sivukelloihin johdot valitaan kellotyypin mukaan. Kellojen alla kojerasiat ja kellot
liitetään johtoverkkoon pistokytkimin.
6.8
SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ
Sisäänpyyntökojeita asennetaan oppilashuollon tiloihin, hallintoon sekä teknisen
työn tiloihin.
6.9
INVA-WC, AVUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ
Inva-WC:hen asennetaan kutsupainikkeet, ulkopuolelle merkkivalo ja äänimerkinantolaite, sekä opettajainhuoneeseen ja vahtimestarille merkinantokoje.
6.10
OVIPUHELINJÄRJESTELMÄ JA OVISOITTOLAITTEET
Pääoville (koulu ja iltakäyttö) asennetaan ilkivallan kestävät ovipuhelinkojeet,
joista kutsut ohjataan koulun valitsemiin kohteisiin. Vastauskojeissa kutsuvan
oven lukituksen avaus painikkeella. Järjestelmä on kaksisuuntainen ns. full duplex.
Koulukeittiön huolto-ovelle ja opetussolujen oville ja tarpeen mukaan muille oville
asennetaan ilkivallan kestävät, valaistut painonapit ja sisätiloihin summerit. Painonapit varustetaan konekirjoitetuilla tekstikilvillä.
6.11
AUTOMAATTINEN PALOILMOITIN
Kohteeseen asennetaan automaattinen hätäkeskukseen liitettävä paloilmoitinjärjestelmä. Paloilmoitin on osoitteellinen ja analoginen.
Paloilmoitin suunnitellaan kirjan ”Paloilmoittimen suunnittelu- ja asennusohje
2002”/ Sähkötieto ry mukaan. Ilmaisinvalintojen ja suojauksen kattavuuden tulee
olla suunnitelmassa oikein määritelty. Oikosulkuerottimet merkitään tasopiirustuksiin.
Tiloissa, joissa normaalista toiminnasta voi savuilmaisinta käytettäessä aiheutua
turhia ilmoituksia (esim. kemian luokka, ympäristölaboratorio), käytetään savulämpö-yhdistelmäilmaisimia. Työskentelyaikana järjestelmä seuraa vain lämpöön
perustuvaa ilmaisua ja muuna aikana savuun perustuvaa ilmaisua.
Sivu 29/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Ilmaisinsuosituksena teknisen työn tiloissa käytetään seuraavaa:
pintakäsittelytila DM-ilmaisin (60 °C), kuumakäsittely DM-ilmaisin (100 °C), materiaalivarastot optinen savuilmaisin, puutyösali optinen savuilmaisin, purunpoistolaitetila M-ilmaisin (74 °C), metalli-, kone-, ja huoltotila DM-ilmaisin (60 °C).
Lisäksi teknisen työn tiloihin asennetaan paloviranomaisten vaatimusten mukaiset palovaroittimet sekä alkusammutukseen vaadittavat välineet. Tulipalotilanteeseen, esimerkiksi purunimulaitteiston tai vetokaapin paloon, varaudutaan antamalla toimintaohjeet oppilaille. Teknisen työn tilat muodostavat oman poistumisosastonsa. Pääsy kahdelle toisistaan riippumattomalle poistumistielle on osoitettava merkinnöin. Palotekninen osastointi on ratkaistava tapauskohtaisesti paikallisen paloviranomaisen kanssa neuvotellen.
Urakkaan sisällytetään 2 kpl kutakin ilmaisintyyppiä rakennukseen varaosiksi.
Suunnittelija esitäyttää toteutuspöytäkirjan ja esittää suunnitelman hyväksyttäväksi palotarkastajalle. Esitäytetty toteutuspöytäkirja liitetään laskentaasiakirjoihin.
Ilmaisimien kiinnitykseen pehmeisiin pintoihin, esimerkiksi villalevykattoihin määritellään kiinnitystapa. Rakennusurakkaan vaikuttavat kiinnitystiedot esitetään
urakkarajaliitteessä.
Ennakkovaroitus-, palo- ja vikailmoitukset johdetaan myös rakennusautomaatiojärjestelmään.
Suunnittelutoimiston pitää käyttää pätevää paloilmoitinsuunnittelijaa.
6.12
SAVUNPOISTOJÄRJESTELMÄ
(ark, säh)
Savunpoistoluukkujen ohjauskeskuksen kokoonpanopiirustus urakkarajoineen
sekä rakenne- ja varustetietoineen sisällytetään urakkalaskenta-asiakirjoihin.
Sähkökäyttöiset luukut varustetaan karamoottorein.
6.13
SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ JA PALO-OVIEN AUKIPITOLAITTEET (ark, säh)
Kulunvalvontajärjestelmään liitettäviin tai liittämiseen varauduttaviin ulko- ja sisäoviin asennetaan sähkölukot ja valvontakoskettimet. Lukkotyypit määrittelee arkkitehti. Palo- ja kulunvalvontaovien palo- ja lukitusturvallisuustavoitteet ovat ristiriidassa keskenään, joten ko. ovien suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Sähkölukkojen jännitesyöttö otetaan kulunvalvontajärjestelmästä.
Sivu 30/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Oviympäristön johdotukset päätetään ovirasiaan. Ovirasia asennetaan alakaton
yläpuoliseen tilaan, mikäli mahdollista. Ovirasia varustetaan hahloliittimin ja kansisuojakoskettimella.
Käytävillä palo-oviin asennetaan aukipitolaitteet ja automaattiset sulkulaitteet.
Automaattista sulkeutumista ohjaa paloilmoitin.
Oviympäristöstä laaditaan periaatepiirustukset, joissa esitetään rakennuksen erityyppisten ovien asennukset ja oviympäristön asennusten hankintarajat.
6.14
TYÖAJANSEURANTA- JA KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄT
Kouluun asennetaan kulunvalvontajärjestelmä ja työajanseurantajärjestelmään
käyttöönottoon varaudutaan. Kulunvalvontajärjestelmällä tulee olla sama toimittaja kuin murtohälytysjärjestelmällä (integrointi). Murtohälytysjärjestelmä integroidaan kulunvalvontajärjestelmään. Keskitin ohjaa rikosilmoitusjärjestelmän
ryhmiä ja tunnistaa niiden tilatiedon.
Toimitettavan järjestelmän tulee vastata laadultaan, toiminnoiltaan ja rakenteeltaan Sipoon kunnan käytössä olevaa kulunvalvontajärjestelmää, mikä on Hedengren Security Hedsam 7. Koulu liitetään osana tätä nykyistä järjestelmää.
Kiinteistön pääkulkuovet varustetaan sähköisillä lukituksilla sekä lukijalaitteilla.
Kulunvalvontajärjestelmä antaa tarvittaessa hälytyksen auki jääneestä tai luvattomasti avatusta ovesta.
Tapahtumien seuranta voidaan tulostaa jälkikäteen raporteiksi.
Keskuslaitteisto asennetaan laitehuoneeseen. Kaikki laitteet ovat koteloituja ja
kansisuojin varustettuja. Kansisuojakoskettimet liitetään murtohälytysjärjestelmän sabotaasisilmukkaan.
Laitteisto liitetään alueverkon välityksellä Sipoon kunnan ilmoittamaan päätepalvelimeen. Nykyinen kulunvalvonnan keskustietokone sijaitsee kunnan kiinteistöhuollossa. Koululle sijoitetaan paikallinen keskustietokone, johon liitetään koulun
paikallisohjaimet. Koulun kulunvalvontatietokone on verkon kautta yhteydessä
päätietokoneeseen.
Runkokaapelointi tähtimäinen MHS 10x2x0,5 joka päätetään laitetilan seinälle
asennettavaan lukittavaan koteloon, jossa on hahloliitinerotusrimat.
Henkilökunnan käyntioville, iltakäyttöoville ja keittiön huolto-ovelle ulos asennetaan koodietälukijat. Välituntiovien lukitusta ohjataan aikaohjauksella kvjärjestelmästä. Erikseen sovittaville sisäoville asennetaan etälukijat ilman koodinäppäimistöä. Hissi liitetään myös kulunvalvontaan.
Kojerasian päälle asennettavat koodinäppäimettömät etälukijat varustetaan rasian peittävällä ruostumatonta tai polttomaalattua terästä olevalla pohjalevyllä.
Sivu 31/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Ulos sateelle alttiisiin paikkoihin asennettavat lukijat varustetaan ilkivallankestävillä sadelipoilla.
Järjestelmän (esimerkiksi virtalähteen sulakkeen palamisesta) ja UPSin vikailmoitukset johdetaan rakennusautomaatiojärjestelmään.
Hallintaohjelmisto asennetaan kahteen käyttäjän tietokoneeseen. Hälytysgrafiikkaohjelmisto lisätään järjestelmään erillisurakkana.
Sähköurakkaan sisältyy kulunvalvontajärjestelmä täyteen käyttökuntoon asennettuna, sisältäen mm: keskuksen, oviohjaus- ja pääteohjainkortit, keskittimet,
kortinlukijat, leimauspäätteet, käyttöliittymät, vahvistimet, muuntimet, virtalähteet,
kaapeloinnit, rasioinnit, korttitunnistimet (Indala) n. 100 kpl.
6.15
MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄ
Kouluun asennetaan väylätyyppinen osoitteellinen murtohälytysjärjestelmä. Järjestelmä
suunnitellaan ja asennetaan SVK:n ohjeita noudattaen. Järjestelmällä tulee olla sama
toimittaja kuin kulunvalvontajärjestelmällä (integrointi).
Koulut ovat riskiluokitustasoa 3. Keskuskoje hankitaan A-luokan mukaisena.
Keskuskojeesta vartiointiliikkeeseen siirrettävät tiedot:
 Murtohälytys
 Sabotaasi
 Vikailmoitus
Ilmoituksen siirtolaitteena käytetään robottipuhelinta. Lisäksi em. tiedot johdetaan rakennusautomaatiojärjestelmään.
Järjestelmä integroidaan kameravalvontajärjestelmään. Hälytykset aktivoivat
kameravalvonnan aluekohtaisesti päälle.
Elektroniikkayksikkö ja käyttölaite asennetaan laitehuoneeseen. Lisäksi kiinteistöhuollon tilaan asennetaan erillinen käyttölaite. Avainohisulkijat asennetaan
henkilökunnan sisäänkäyntien tuulikaappeihin. Ohisulkijoiden vaikutusalueet (ilmaisimien osoitteet) on voitava ohjelmoida vapaasti. Vaikutusalueet määritellään
käyttäjän kanssa kohdekohtaisesti. Kv-järjestelmän koodilukijoiden tai erillisten
ohituspäätteiden käyttö avainohisulkijoiden sijasta harkitaan koulukohtaisesti.
Tilat tulisi voida rajoittaa omaksi alueekseen, jota voidaan ohjata aikaohjelman lisäksi tiloihin johtavan reitin yhteyteen sijoitettavalla käyttölaitteella. Tämä mahdollistaa muun muassa ilta- ja viikonloppukäytöt.
Kaikki teknisen työn tiloihin johtavat ovet magneettikoskettimin, ja käyntiovet lisäksi myös sähkölukoilla
ja kortinlukijoilla.
Sivu 32/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
Avainohisulkijoissa on sama avainpesä ja sarjoitus kuin ulko-ovissa. Ohisulkijoiden merkkiledit ohjelmoidaan toimimaan Sipoon mallin mukaisesti. Ledit eivät
saa näkyä ulos.
Suunnittelijan tulee osallistua eri käyttäjäryhmien kulun suunnitteluun niin, että
koulu voidaan jakaa mahdollisimman selkeisiin kv-oviin rajautuviin lohkoihin.
Lohkojen valvontatilaa voidaan ohjata toisistaan riippumatta, jolloin osassa koulua voi olla toimintaa vaikka muu osa on valvotussa tilassa. Kustakin lohkosta
viedään kosketintieto (esim. 10 minuuttia ennen hälytysten aikaohjattua päällekytkeytymistä) keskusradiojärjestelmään, jonne on ohjelmoitu vakioviesti murtohälytyksen päällekytkeytymisestä (selvitettävä saadaanko toimimaan järkevästi).
Rakennukseen asennetaan kohteesta riippuen kohde-, kuori- ja tilavalvontailmaisimia. Milloin tilailmaisimet ovat alle 3 metrin korkeudella muissa kuin hallintotiloissa, ilmaisimet varustetaan antimasking-toiminnolla. Ovivalvontoja ei liitetä
murtohälytysjärjestelmään.
Tilailmaisimia asennetaan yleensä käytäville, hallintotiloihin, atk-luokkiin, erikoisluokkiin, teknisen työn tiloihin varastoineen ja keittiöön (kaksitoiminen tilailmaisin)
ja murroille erityisen alttiisiin paikkoihin. Huomaa: opetustilojen ilmaisimien tulee
olla äänettömiä.
Suunnittelija laatii listan ilmaisimista, johon merkitään ilmaisimeen liittyvät tiedot:
 väylä ja osoite
 ilmaisintyyppi
 sijainnin mukainen nimitys
Kulunvalvontalaitteiden kansisuojakoskettimet liitetään murtohälytysjärjestelmän
sabotaasisilmukkaan.
Kaikki laitteet varustetaan kansisuojakoskettimin, jotka liitetään sabotaasisilmukkaan.
Osoitteista on voitava muodostaa yhden tai useampia osoitteita käsittäviä osoiteryhmiä, jotka ohjaavat keskuskojeessa olevien jännitteettömien koskettimien toimintaa.
Järjestelmän akusto varustetaan huoltovapain ns. 10 vuoden akuin ja akuston
syväpurkaussuojin.
Järjestelmän testauksen jälkeen ilmaisimien ledit kytketään pois toiminnasta.
Järjestelmän ominaisuuksia ja perusohjaustavat:
 kello ohjaa hälyttimen valvontatilaa (vuosikello, automaattinen kesätalviaikasiirto),
 kellolla valvontatilaan ohjattu järjestelmä saadaan ohitustilaan ohisulkijalla,
 ohisulkijalla voidaan etukäteen estää järjestelmän kytkeytyminen valvontatilaan,
Sivu 33/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013


6.16
ohisulkijalla ohitustilaan ohjattu järjestelmä saadaan takaisin valvontatilaan
ohisulkijasta, ja jos valvontatilaan ohjausta ei ole tehty manuaalisesti, järjestelmä kytkeytyy valvontatilaan automaattisesti seuraavana päivänä kelloohjelman mukaisesti,
vihreä led palaa kun järjestelmä on kytketty ohisulkijasta ohitustilaan. Punainen led palaa kun järjestelmässä on kuittaamattomia hälytyksiä. Muulloin ledit
eivät pala.
VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄ
Kouluun asennetaan digitaalinen, tallentava värivideovalvontajärjestelmä. Kohteissa ei yleensä ole monitorikuvaa seuraavaa henkilökuntaa, vaan järjestelmää
käytetään ilkivallan ennaltaehkäisyyn ja ilkivallantekojen jälkiselvittelyyn.
Videovalvontajärjestelmä integroidaan murtohälytysjärjestelmään. Hälytykset aktivoivat kameravalvonnan aluekohtaisesti päälle.
Keskuslaite liitetään lähiverkkoon, johon liitetyillä PC-tietokoneilla voidaan Windows XP –ympäristössä seurata minkä tahansa valvontakameran kuvaa.
Valvottavia kohteita ovat:
 Pysäköintialue
 Rakennuksen sisäänkäynnit
 Ulkoseinustat ja katvepaikat
Standardin EN50132-7 mukaiset valvontaperiaatteet :
 Pysäköintialueet, seinustat yms.: tilannetarkkailu tuntemistarkkuudella
 Sisäänkäyntiovet:
kohdetarkkailu tunnistamistarkkuudella
Lisäksi sisälle asennetaan kamerapisteitä kameroiden myöhempää asennusta
varten. Pisteitä asennetaan vain lain sallimiin paikkoihin. Rehtoreille asennetaan
valvontamonitori.
Suunnitteluvaiheessa laaditaan kamerakohtainen luettelo, jossa määritellään
kameroiden varustus ja valvontaperiaate, esim. ”sisäänpyrkivän henkilön tunnistus ja oven edustan tilannenäkymä”.
Digitaalitallennin asennetaan laitehuoneeseen 19” lukittavaan laitekaappiin. Keskuskojeesta asennetaan yhteys yleiskaapeloinnin jakotelineeseen ja talojakamoon. Kiinteä kaapelointi päätetään laitekaapissa liitinpaneeleihin ja sisäkamerapisteissä liitinrasioihin. Kaapeleihin tehdään selkeät kameramerkinnät. Videokanavat kytketään irrallisin laitekaapelein.
Tallentimen kuvatahti ja tallennuskapasiteetti suunnitellaan riittäväksi kameramäärä ja kuvien säilytysaika huomioiden. Tallentimessa kamerakohtainen liikeilmaisin. Tallentimen kanavakohtainen parhaan kuvalaadun resoluutio vähintään
1,3 megapikseliä ja tallentuvan kuvatahdin maksimiresoluutiolla tulee olla riittävä.
Ulkokamerat ovat yleensä kiinteitä ja varustetaan sääsuojakotelolla ja lämmityksellä. Kamerat kiinnitetään liikkumattomaan asennusalustaan (ei valaisinpylväiSivu 34/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
siin) ja ilkivallalta suojassa olevaan paikkaan. Kamerat ja liitäntärasiat merkitään
julkisivupiirustuksiin. Ilkivallalle alttiissa paikoissa kaksi kameraa kuvaa vastakkain. Kameroiden johdotukset päätetään kameran puoleisessa päässä liitäntäkoteloon. Johdotuksen tulee mahdollistaa liikkuvien dome-kameroiden käytön.
Suunnittelussa on huomioitava, ettei kameran valvonta-alueella ole häiriötekijöitä, kuten esimerkiksi kirkkaita valaisimia.
Kameroiden valinnassa tulee huomioida seuraavaa:
 Kamerat digitaalisia 1,3 megapikselin IP-kameroita
 Suoraan vastavaloon kuvaavaa kameran sijoitusta pitää välttää
 Riittävä herkkyys (hyvä syvyystarkkuus ja vähäinen kohina)
 Kuvatahti vähintään 20 kuvaa/s HDTV-tasoisena
Kameroiden objektiivien tulee olla korkealaatuisia.
Objektiivien soveltuvuus on aina kokeiltava lopullisessa käyttöpaikassa ja lopulliset säädöt tehtävä yhteistyössä käyttäjän kanssa ennen vastaanottoa.
Kaikkien laitteiden tulee olla hyvälaatuisia ja tarkoitettu jatkuvaan valvontakäyttöön.
Kuvasignaalin puuttumisesta johdetaan hälytys rakennusautomaatiojärjestelmään.
PC-pohjainen digitaalitallennin varustetaan UPS –laitteella. UPS –laitteen vikailmoitus johdetaan rakennusautomaatiojärjestelmään B-luokan hälytyksenä.
Videovalvontajärjestelmän tallentimineen ja kameroineen sisältyy kokonaisuudessaan sähköurakkaan.
6.17
RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ
(lvia, säh)
Kiinteistöhälytykset valvontajärjestelmän (VAK) kautta.
Moottoreiden häiriöhälytys lämpöreleiden apukoskettimilta.
Pakastimille elektroninen, hidastettu hälytystermosaatti, liitäntä apurasiaa käyttäen.
Sähköjärjestelmien ohjaus- ja valvontapisteistä laaditaan pisteluettelo, joka toimitetaan rakennusautomaatiosuunnittelijalle suunnitteluvaiheessa.
Muut kuin konehuoneissa olevat anturit ja toimilaitteet tulee merkitä sekä tasopiirustuksiin, että aksonometriseen runkojohtokaavioon.
Sivu 35/36
hankesuunnitelmaSAH
Sipoon kunta
sähkö
20.09.2013
VAKin ohjauksia ei saa ketjuttaa, monistaa kylläkin kunhan monistus tehdään
loogisessa paikassa ja keskitetysti (ei jakokeskuksissa muuta kuin ko. keskuksen
sisäisiä toimintoja varten).
Jatkohälytykset kiinteistöstä ulos talonmiehelle tai huoltoon välitetään robottimodeemilla/telehälyttimellä mobiilipalveluna / SMS-viestinä . Robottimodeemin
/telehälyttimen hankita sisältyy sähköurakkaan.
20.9.2013
Projectus Team Oy
ins. Erkki Tamminen
Sivu 36/36
hankesuunnitelmaSAH

sipoon kunta nikkilän sydän sähkötöiden rakennustapaselostus

Transcription

Similar documents

Kesän Musiikkitilaisuudet Jumalan siunaamaa kesäaikaa!

Liite 1, Investointiosa/Teknisen valiokunnan talousarvio 2016 ja

Muistio Muistiomedia-files/Muistio16032015

Sipoon Jokilaakson viheraluesuunnitelma “Aarrelaakso”

Meri-Matin koulu

KULTTUURITONTUT -hanke Hankesuunnitelma

Sipoon vanhuspoliittinen ohjelma 2013–2016

AS.OY ALPPIKATU 9:N IKKUNOIDEN

Hankesuunnitelman liitteet

risteilyt jopa puoleen hintaan SIPOON

infoblad tiedotuslehti - Idrottsföreningen Sibbo

786 - HSL

Mäntyharju – Repoveden kansallispuiston Pohjoinen Portti