KUNTOTUTKIMUKSET JA SISÄILMAMITTAUKSET RAPORTTI

Transcription

KUNTOTUTKIMUKSET JA SISÄILMAMITTAUKSET RAPORTTI
Tytyrin koulu
Kirkkokatu 8
08100 Lohja
13.10.2015
Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, 08100 Lohja
2 (52)
Sisällysluettelo
1
YLEISTÄ .................................................................................................................................................... 4
1.1 Kohde ............................................................................................................................................ 4
1.2 Tilaaja/-t ja osoitetiedot................................................................................................................ 4
1.3 Tilaajan yhteyshenkilöt ................................................................................................................. 4
1.4 Toimeksisaaja ja tutkijat ............................................................................................................... 4
1.5 Tutkimusajankohdat ..................................................................................................................... 4
1.6 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet.............................................................................................. 4
1.7 Rajaukset kohteessa...................................................................................................................... 4
2
PERUSTIEDOT KOHTEESTA ...................................................................................................................... 5
2.1 Yleistiedot ..................................................................................................................................... 5
2.2 Korjaus-/muutostoimenpiteet ...................................................................................................... 5
2.3 Käytettävissä olleet asiakirjat ja aikaisemmat tutkimukset .......................................................... 5
3
YHTEENVETO ........................................................................................................................................... 6
4
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ..................................................................................................................... 8
4.1 Jatkotoimenpide-ehdotukset ........................................................................................................ 8
5
ILMANVAIHTO ......................................................................................................................................... 8
5.1 Tutkimusmenetelmät.................................................................................................................... 8
5.2 Ilmanvaihtolaitteiden palvelualueet ja käyntiajat ........................................................................ 8
5.3 Painesuhteet ................................................................................................................................. 9
5.4 Ilmanvaihdon puhtaus ................................................................................................................ 14
5.4.1 Ilmanvaihtokoneiden puhtaus .................................................................................................... 14
5.4.2 Tuloilmaventtiilien puhtaus ........................................................................................................ 17
6
RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET............................................................................ 18
6.1 Tutkimusmenetelmät.................................................................................................................. 18
6.2 Rakenteiden avaukset / rakennetutkimukset (RT) ..................................................................... 18
6.2.1 Kellarikerroksen käytävät, kanaalit ja kanavat: .......................................................................... 18
6.2.2 Ulkoseinärakenteet ja sokkeli: .................................................................................................... 21
6.2.3 Alapohja ja perusmuuri:.............................................................................................................. 25
6.2.4 Ilmastoidut lattiat ....................................................................................................................... 28
6.2.5 Epätiiviit läpiviennit yleisesti:...................................................................................................... 29
6.2.6 Yläpohja ja vesikatto: .................................................................................................................. 30
6.2.7 Alakatot ja alakattojen yläpuoliset alueet: ................................................................................. 38
6.2.8 Pihatason valokuilut: ................................................................................................................... 39
6.2.9 Ikkunat ja ulko-ovet: ................................................................................................................... 40
6.3 Ilmavuototarkastelut merkkisavun avulla................................................................................... 41
6.4 Ilmavuototarkastelut merkkiainekaasun avulla .......................................................................... 42
6.5 Suuntaa-antavat kosteusmittaukset ........................................................................................... 43
6.6 Muut havainnot .......................................................................................................................... 44
7
MATERIAALINÄYTTEET .......................................................................................................................... 45
7.1 Materiaalin mikrobianalyysi (MMS)............................................................................................ 45
7.2 Materiaalin VOC-analyysi (MVOC) .............................................................................................. 49
8
SISÄILMAMITTAUKSET .......................................................................................................................... 50
8.1 Mittauspaikat ja tutkimusmenetelmät ....................................................................................... 50
Jaakonkatu 3, 01620 Vantaa • www.sisailmakeskus.fi
Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty.
8.2
8.3
3 (52)
Pintapölyn koostumus ................................................................................................................ 50
Kuitukertymät huonepinnoille .................................................................................................... 51
LIITTEET
1
YLEISTÄ
1.1
Kohde
4 (52)
Tytyrin koulu
Kirkkokatu 8
08100 Lohja
1.2
Tilaaja/-t ja osoitetiedot
FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
Osmontie 34
PPL 950
00601 HELSINKI
1.3
Tilaajan yhteyshenkilöt
Juhani Pirinen
toimialajohtaja
puh. 044 750 5328
[email protected]
1.4
Toimeksisaaja ja tutkijat
Suomen Sisäilmakeskus Oy, Vantaan toimipiste
Eila Hämäläinen, tutkimuspäällikkö, rkm, rakennusterveysasiantuntija
Esko Lindblad, valvontapäällikkö, rkm, rakennusterveysasiantuntija
Keijo Kovanen, talotekniikan tutkimuspäällikkö, FM
Riitta Wallsten, tutkimusinsinööri, rkm
Juho Lipponen, tutkimusinsinööri, RI
1.5
Tutkimusajankohdat
ajalla 10.8. -17.9.2015, tutkimukset kohteessa
rakenteiden avaajat tilaajan toimesta NCC rakennus Oy:n työntekijät
1.6
Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Tutkimukset perustuvat pääosin FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n TkT Juhani Pirisen laatimaan kuntotutkimussuunnitelmaan, joka on päivätty 3.7.2015 sekä Juhani Pirisen ja Esko Lindbladin yhdessä tekemään kohdekäyntiin 11.08.2015. Tutkimusten yhteydessä tehdyt havainnot ja näytteiden analyysitulokset otettiin huomioon kohteen kuntoa ja sisäilmaa arvioitaessa,
vaikka se poikkeaisikin laaditusta kuntotutkimussuunnitelmasta.
Tutkimusten tavoitteena oli selvittää mittauksin ja rakennusteknisin tutkimuksin rakennuksessa vallitsevia olosuhteita, sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä rakennuksen kuntoa.
1.7
Rajaukset kohteessa
Tutkimukset kohdistuivat Tytyrin koulun päärakennukseen, pois lukien päiväkotirakennuksen
ja piharakennukset.
2
PERUSTIEDOT KOHTEESTA
2.1
Yleistiedot
5 (52)
Tytyrin koulu on pääosin teräsbetoninen, pilari-palkkirunkoinen rakennus. Alkuperäistä rakennusta on laajennettu mm. sisäpihojen puoleisilla eteistiloilla ja teräsrunkoisella lasitetulla aulan laajennuksella. Teknisen opetuksen luokissa 0.17 ja 0.23 on tehty muutostöitä ja samalla
rakennettu rakennuksen päämassasta irti oleva purusäiliön varasto. Julkisivumateriaalina on
rakennusten päädyissä tiili, pitkillä sivuilla rakennusta tiilipinta on rapattu. Vesikaton pintamateriaalina on huopa.
Rakennuksessa on keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä useilla ilmanvaihtokoneilla ilman jäähdytystä.
2.2
Korjaus-/muutostoimenpiteet
Suurimpina korjaavina toimenpiteinä on asennettu ilmastoitukorokelattia perusopetusluokkiin välille 0.020 (14) – 1.013 (17) sekä toimistohuone 1.012 ja opettajanhuone 1.008. Perusopetusluokkiin 1.068 (22) – 1.064 (25/2C). Näiden lisäksi on teknisen opetuksen tiloihin 0.12 0.17 asennettu myös puinen korokelattia betonin päälle.
Käytettävissä olleiden asiakirjojen mukaan viimeisimmät korjaustoimenpiteet kohdistuivat ilmanvaihtokoneiden ja -kanavien puhdistamiseen ja pinnoittamiseen koskien 1. sekä 2. kerroksen luokkia palvelevia koneita.
2.3
Käytettävissä olleet asiakirjat ja aikaisemmat tutkimukset
Käytettävissä oli aiemmin kohteessa tehdyistä tutkimuksista seuraavat:
- Oirekyselytutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 13.3.2015
- Palauteraportti koskien ilmakanavien puhdistusta iv-koneiden TK/PK101 ja TK/PK201 palvelualueilla. Lohjan sisäilmamestarit Oy. Helmikuussa 2015
- Luokan 1 käytävän hajuhaittaselvitys-raportti. Insinööritoimisto AIRKOS Oy. 17.3.2015
- Rakenneavaukset ja ilmavuotomittaukset-raportti. Insinööritoimisto AIRKOS Oy.
9.10.2014
- Sisäilmatutkimus-raportti. Insinööritoimisto AIRKOS Oy. 19.3.2014
- Sisäilmatutkimuksen tutkimussuunnitelma. Sisäilmainsinöörit Oy. 25.1.2012
- Sisäilmatutkimus, asennuslattiat. ISS Proko Oy. 18.12.2008
- Sisäilmatutkimus, merkkiainetutkimus. ISS Proko Oy. 31.10.2008
Tässä raportissa ei oteta kantaa muiden tutkijoiden tuloksiin.
3
6 (52)
YHTEENVETO
Tytyrin koulun todetut mikrobivauriot ovat laaja-alaisia sekä kohdistuvat eri rakenneosiin, kuten ulkoseinien eristetiloihin. Rakennuksen painesuhteet vaihtelivat, joten vuotoilmareittien
kartoittaminen merkkiainekaasun avulla ei onnistunut. Epätiiveyskohtia todettiin kuitenkin
runsaasti merkkisavun avulla.
Tehtyjen tutkimusten perusteella todetaan, että rakennuksen riskirakenteita tai niiden kaltaisia rakenneosia ovat:
- liikuntasalin näyttämön alapuolinen alapohjarakenne, lahottajasienilöydös
- kanaalit, kanaaleissa pienjyrsijöitä ja niiden jätöksiä sekä sekalaista jätettä (epäpuhtauksien pääsy kanaaleista ja kanavista huonetiloihin on mahdollista)
- lattiakaivossa jyrsijän jätöksiä, viemäri ja kanaalit voivat toimia jyrsijöiden kulkureittinä
- epätiiviit kanaalien tarkastusluukut
- ulkoseinärakenne, lämmöneristeissä runsaasti mikrobivaurioita
- perusmuuri ja sokkeli, lämmöneristeissä runsaasti mikrobivaurioita
- ilmastoitu lattia, heikko tuulettuvuus nurkissa, lattioiden alla paljon pölyä ja roskia
- painesuhteiden muuttuessa epäpuhtaudet pääsevät huoneilmaan
- epätiiviit talotekniikan läpivientikohdat, epäpuhtauksien siirtyminen huonetilojen välillä
- yläpohjarakenne, heikko tuulettuvuus, lämmöneristeissä mikrobivaurioita, lämmöneristeistä ilmayhteys sisätiloihin tarkistusluukkujen, epätiiviiden höyrynsulkumuovin läpivientien ja repaleisen alumiinipaperin kautta
- siivouskeskuksen 1.053 lämmöneristämätön yläpohja
- Vesikatteen tekninen käyttöikä on loppumassa, tämä todettavissa mm. vesikatteen repeytyminä läpivientien kohdalla. Lisäksi vesikatteesta irtoaa runsaasti katetta suojaavaa kivirouhetta.
- pihatason valokuilut, valokuiluissa tukossa olevia kaivoja ja veden vaurioittamia ikkunoiden rakenteita
- huonokuntoiset ikkunarakenteet (mm. liikuntasali)
- kattovesien poisohjautuminen (kaikki syöksytorvet eivät johda vesiä kaivoihin), sateella vesi roiskuu seinärakenteisiin
- tukkeutuneet räystäskourut
- painumat asfaltissa, vedet eivät ohjaudu pois rakennuksen ympäriltä
- lisäeteisten heikko ilmanvaihto
- vanhat väliseiniksi jääneet ulkoseinät
- liikuntasauma teknisten tilojen (0.krs) kohdalla
Ilmanvaihdon osalta todettiin seuraavaa:
- Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin vähintään viikon mittaisena seurantana
kymmenessä tilassa. Lisäksi mitattiin ruokasalin ja liikuntasalin eteisen välistä paineeroa. Luokkahuoneiden ilmanvaihto todettiin säädetyksi kirjaimellisesti tasapainoon.
Tällöin tuuliolosuhteista johtuen luokat saattavat ajoittain olla myös ylipaineisia ulkoilmaan nähden. Lyhytaikaisella ylipaineisuudella ei kuitenkaan ole rakenteita vaurioittavaa vaikutusta. Ruokasali oli selkeämmin alipaineinen ulkoilmaan nähden.
-
-
-
-
-
-
-
7 (52)
Liikuntasali sen sijaan oli päivisin hyvin voimakkaasti alipaineinen ulkoilmaan nähden.
Tämä mahdollistaa rakenteissa todettujen epäpuhtauksien kulkeutumisen vuotoilmareittien kautta sisäilmaan.
Ruokasali oli päivisin huomattavasti ylipaineinen liikuntasalin eteiseen nähden. Öisin
ja viikonloppuisin ruokasali oli taas pääsääntöisesti hieman alipaineinen liikuntasalin
eteiseen nähden. Tällöin liikuntasalin epäpuhtaudet voivat kulkeutua ruokasaliin.
1. kerroksen B-osan luokkahuoneita palvelevan tuloilmakoneen TK101 puhtautta tarkasteltiin aistinvaraisesti. Tuloilmakone oli puhtaudeltaan tavanomainen. Lisäksi vaimennuskammion pinnat (reikäpeltiä, jonka alla mineraalivillaa) on pinnoitettu GrafoThermillä. Ilmanvaihtokonehuoneessa todettiin useita epäpuhtauslähteitä, joilla voi
olla vaikutusta tuloilman laatuun.
Myös liikuntasalia palvelevan tuloilmakoneen puhtautta TK601 tarkasteltiin aistinvaraisesti. Tuloilmakone on alkuperäinen, eikä enää toiminnaltaan ja puhtaudeltaan vastaa nykyajan vaatimuksia.
Kahdessatoista tilassa tarkasteltiin tuloilmaventtiilejä mineraalikuitujen irtoamisen
kannalta. Osassa tiloja on uudet venttilit ja kanavat. Vanhoissa venttiileissä osassa on
äänenvaimentimena pinnoitettua mineraalivillaa, mutta päätyosa on pinnoittamatta.
Mittaustulosten mukaan niistä ei kuitenkaan irtoa mineraalivillakuituja. Muutamassa
luokassa poistoilmaventtiili oli äänekäs.
Luokkien sisäilman laadun kannalta ilmanvaihto käynnistyy tarpeeksi aikaisin. Sen sijaan luokkien ollessa iltakäytössä ei puoliteho välttämättä riitä pitämään ilman laatua
hyväksyttävällä tasolla.
Sekä keittiön että liikuntasalin tapauksessa ilmanvaihdon käynnistymisaika ei välttämättä riitä saattamaan sisäilman laatua hyväksyttävälle tasolle, jos epäpuhtauksien
pitoisuudet ovat yön tai viikonlopun aikana kasvaneet liian korkeiksi. Ilmanvaihdon
käynnistäminen viikonloppuisin mahdollistaa liikuntasalin käytön, mutta sisäilman laadun kannalta vain iltapäivisin.
Vuotoilmareittejä paikallistettiin merkkiaineella kahdessa luokkahuoneessa kellarikerroksessa. Lisäksi alakellarin eri tilojen kattoläpivienteihin syötettiin merkkiainetta ja merkkiainepitoisuutta mitattiin yläpuolisissa tiloissa. Tulosten mukaan:
- luokan 0.30 (musiikki) ikkunarakenteissa ei todettu vuotokohtia
- luokan 0.30 (musiikki) välipohjarakenteissa ei todettu vuotoja kellarista
- luokan 0.17 (tekninen työ) lattiarakenteissa ei todettu vuotokohtia
Rakenteista otettujen materiaali- ja pintanäytteiden mikrobimääritysten perusteella todettiin seuraavaa:
₋
₋
₋
₋
₋
₋
₋
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi (68 kpl):
liikuntasalin, ikkunoiden riveissä ja ulkoseinärakenteiden mineraalivillassa runsaasti
mikrobeja
ulkoseinärakenteiden, sokkelihalkaisuissa (Toja-levy) runsaasti mikrobeja
ulkoseinärakenteiden mineraalivillaeristeissä niukasti mikrobeja, mutta yksittäisiä
Streptomyces-pesäkkeitä
yläpohjarakenteessa (puhallusvilla/levyvilla) niukasti mikrobeja
ruokalan yläpohjan Toja-levyrakenteessa (myös sisäpinnassa) niukasti mikrobeja,
mutta mukana Streptomycesiä
liikuntasalin alapohjarakenteessa katkokääpä
8 (52)
₋
alapohjarakenteiden Leca-pavussa runsaasti mikrobeja (mm. kellarikerroksessa, liikuntasalissa ja luokkahuoneissa)
₋
-
Materiaalinäytteen VOC-analyysi (4 kpl):
kellarin maanpaineseinän bitumissa, sokkelihalkaisun bitumikermissä (2 näytettä) ja
ulkoseinä/välipohjarakenteen välisessä korkissa TVOC-pitoisuudet olivat alhaiset (välillä 10 – 50 µg/m3g)
eniten yksittäisistä yhdisteistä välipohjarakenteen korkissa esiintyi hiilivetyseoksia 36
µg/m3g
-
4
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
4.1
Jatkotoimenpide-ehdotukset
Rakennuksessa todetut mikrobivauriot ovat laaja-alaisia sekä kohdistuvat eri rakenneosiin ja
materiaaleihin. Rakennuksen painesuhteet vaihtelivat, joten vuotoilmareittien kartoittaminen
merkkiainekaasun avulla ei onnistunut. Epätiiveyskohtia todettiin kuitenkin runsaasti merkkisavun avulla.
Korjaussuunnittelun osalta tulee käyttää mikrobivaurio/sisäilmaongelmien korjauksiin erikoistunutta korjaussuunnittelijaa sekä suositellaan korjaussuunnitelmien laatimista yhteistyössä
sisäilma-asiantuntijoiden kanssa. Mikäli korjaustöiden yhteydessä tulee esille uusia tai laajempia vaurioita, tulee korjaussuunnitelmia täydentää niiden osalta. Korjaustöiden yhteydessä tulee huolehtia riittävästä puhtaudenhallinnasta, ja korjaustöiden aikana sekä niiden jälkeen tulee suorittaa laadunvarmistusta korjaustöiden onnistumisen varmistamiseksi.
Tämä raportti ei ole korjaussuunnitelma.
5
ILMANVAIHTO
5.1
Tutkimusmenetelmät
Ilmanvaihdon toimivuutta tarkasteltiin mittaamalla yhteensä 11 tilassa painesuhdetta ulkoilmaan tai viereiseen tilaan nähden Produal-paine-eromittareilla sekä Tinytag-loggereilla useamman päivän seurantana. Mittaustaajuus oli 5 minuuttia.
B-osan 1. ja 2. kerroksen luokkahuoneita sekä liikuntasalia palvelevien tuloilmakoneiden puhtaus tarkasteltiin aistinvaraisesti. Lisäksi arvioitiin 12 tilassa aistinvaraisesti ilmanvaihdon toimivuutta.
5.2
Ilmanvaihtolaitteiden palvelualueet ja käyntiajat
Rakennuksissa on useita ilmanvaihtokoneita, mm:
- TK101, palvelee B-puolella 1. kerroksen luokkahuoneita
- TK201, palvelee A-puolella 1. kerroksen luokkahuoneita
- TK15, palvelee keittiötä
- TK601, palvelee liikuntasalia
9 (52)
Tilaajan edustajan mukaan eri koneiden käyntiajat ovat:
TK101 ja TK201 (1. kerroksen luokkahuoneet):
- arkisin klo 04.00 - 18.00 täysteho
- muulloin puoliteho
- ma klo 03.50 - 04.00 pysäyksissä
Luokkien sisäilman laadun kannalta ilmanvaihto käynnistyy tarpeeksi aikaisin. Sen sijaan, kun
luokat ovat iltakäytössä, ei puoliteho välttämättä riitä pitämään ilman laatua hyväksyttävällä
tasolla.
TK15 (keittiö):
- muulloin puoliteho
- ma klo 05.45 - 05.55 pysäyksissä
Ilmanvaihdon käynnistymisaika ei välttämättä riitä saattamaan keittiön sisäilman laatua hyväksyttävälle tasolle, jos eri epäpuhtauksien pitoisuudet ovat yön tai viikonlopun aikana kasvaneet liian korkeiksi.
TK601 (liikuntasali):
- la ja su klo 10.00 - 18.00 täysteho
- muulloin pysäyksissä
Ilmanvaihdon käynnistymisaika ei välttämättä riitä saattamaan liikuntasalin sisäilman laatua
hyväksyttävälle tasolle, jos eri epäpuhtauksien pitoisuudet ovat yön aikana kasvaneet liian korkeaksi. Ilmanvaihdon käynnistäminen viikonloppuisin mahdollistaa liikuntasalin käytön, mutta
sisäilman laadun kannalta vain iltapäivisin.
5.3
Painesuhteet
Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä yleensä vaihtelee voimakkaasti vuorokauden ajasta ja tuuliolosuhteista riippuen. Tavoitetasona voidaan pitää 5 - 10 Pa alipainetta. Kuitenkin ajoittaiset
alipaineet voivat olla melko voimakkaita. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan alipaine ei saisi olla yli 30 Pa, koska voimakas alipaine luo edellytykset rakenteissa olevien
epäpuhtauksien kulkeutumiselle mahdollisten vuotoilmareittien kautta sisäilmaan.
Toisaalta sisätilat eivät myöskään saisi olla ylipaineisia ulkoilmaan nähden, koska pitkäaikainen
ylipaine mahdollistaa sisäilman kosteuden kulkeutumisen rakenteisiin. Kosteuden tiivistyminen kylmiin rakenteisiin luo edellytykset kosteusvauriolle ja mahdolliselle homevauriolle.
Kuvissa 1 - 6 on esitetty eri tiloissa tehdyt painesuhteen seurantamittaukset.
10 (52)
Tytyrin koulu/A-puoli (iv-kone TK201)
30
Luokka 1.026 (2/5b)
20
Luokka 1.020 (14)
Luokka 1.013 (17)
Paine-ero (Pa)
10
0
-10
-20
-30
11.8.
Viikonloppu
12.8.
13.8.
14.8.
15.8.
16.8.
17.8.
18.8.
19.8.
20.8.
21.8.
22.8.
Aika
Kuva 1. A-puolen 1. kerroksen eri luokkien sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden seurantamittauksen aikana. Negatiivinen arvo merkitsee huoneilman alipaineisuutta ulkoilmaan nähden.
Kuvan 1 mukaan luokan 1.026 (2/5b) painesuhde vaihteli tuuliolosuhteista johtuen huomattavasti ollen välillä voimakkaasti alipaineinen ja välillä voimakkaasti ylipaineinen ulkoilmaan nähden. Keskimäärin luokka oli hieman (noin 1 Pa) ylipaineinen.
Luokka 1.020 (14) oli öisin ja viikonloppuna, kun ilmanvaihto oli puoliteholla, hieman alipaineinen ja päivisin, kun ilmanvaihto oli täysteholla, hieman ylipaineinen ulkoilmaan nähden.
Luokka 1.013 (17) taas oli jatkuvasti hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden.
11 (52)
Tytyrin koulu, B-puoli (iv-kone TK101)
30
20
Paine-ero (Pa)
10
0
-10
Luokka 1.064 (25/2c)
-20
Luokka 1.068 (22)
Luokka 1.045 (11/1a)
-30
11.8.
12.8.
13.8.
14.8.
Viikonloppu
15.8.
16.8.
17.8.
18.8.
19.8.
20.8.
21.8.
22.8.
Aika
Kuva 2. B-puolen 1. kerroksen eri luokkien sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden seurantamittauksen aikana. Negatiivinen arvo merkitsee huoneilman alipaineisuutta ulkoilmaan nähden.
Kuvan 2 mukaan luokkien 1.064 (25/2c) ja 1.068 (22) painesuhde vaihteli tuuliolosuhteista johtuen huomattavasti ollen välillä alipaineinen ja välillä voimakkaasti ylipaineinen ulkoilmaan
nähden. Keskimäärin luokat olivat hieman (1 - 2 Pa) alipaineisia.
Luokka 1.045 (11/1a) taas oli jatkuvasti hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden.
12 (52)
Tytyrin koulu, ruokasali
30
20
Paine-ero (Pa)
10
0
-10
-20
-30
11.8.
Viikonloppu
12.8.
13.8.
14.8.
15.8.
16.8.
17.8.
18.8.
19.8.
20.8.
21.8.
22.8.
Aika
Kuva 3. Ruokasalin sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden seurantamittauksen aikana. Negatiivinen arvo merkitsee huoneilman alipaineisuutta ulkoilmaan nähden.
Kuvan 3 mukaan ruokasali oli jatkuvasti hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden.
Tytyrin koulu, ruokasali - eteinen
30
Paine-ero (Pa)
20
10
0
-10
21.8.
23.8.
25.8.
27.8.
29.8.
31.8.
2.9.
4.9.
6.9.
8.9.
10.9.
Aika
Kuva 4. Ruokasalin sisäilman painesuhde liikuntasalin eteisen sisäilmaan nähden seurantamittauksen aikana. Positiivinen arvo merkitsee ruokalan ilman ylipaineisuutta eteisen ilmaan
nähden.
13 (52)
Kuvan 4 mukaan ruokasali (1.080) oli päivisin huomattavasti ylipaineinen liikuntasalin eteiseen
(1.091) nähden. Öisin ja viikonloppuisin ruokasali oli pääsääntöisesti hieman alipaineinen liikuntasalin eteiseen nähden.
Tytyrin koulu, liikuntasali
10
Paine-ero (Pa)
0
-10
-20
-30
-40
21.8.
23.8.
25.8.
27.8.
29.8.
31.8.
2.9.
4.9.
6.9.
8.9.
10.9.
Aika
Kuva 5. Liikuntasalin sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden seurantamittauksen aikana.
Negatiivinen arvo merkitsee huoneilman alipaineisuutta ulkoilmaan nähden.
Kuvan 5 mukaan liikuntasali oli päivisin voimakkaasti alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tämä
mahdollistaa rakenteissa todettujen epäpuhtauksien kulkeutumisen vuotoilmareittien kautta
sisäilmaan. Öisin ja viikonloppuisin liikuntasali oli pääsääntöisesti vain hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tämä ja kuvan 4 tiedot mahdollistavat ko. aikoina liikuntasalin epäpuhtauksien kulkeutumisen ruokasaliin.
14 (52)
Tytyrin koulu, kellarikerros
10
Paine-ero (Pa)
0
-10
Luokka K06
Luokka 0.14 (28)
-20
-30
21.8.
23.8.
25.8.
27.8.
29.8.
31.8.
2.9.
4.9.
6.9.
8.9.
10.9.
Aika
Kuva 6. Kellarikerroksen eri tilojen sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden seurantamittauksen aikana. Negatiivinen arvo merkitsee huoneilman alipaineisuutta ulkoilmaan nähden.
Kuvan 6 mukaan kellarikerroksen luokkahuone K06 oli pääsääntöisesti hieman alipaineinen
ulkoilmaan nähden. Sen sijaan luokkahuone 0.14 (28) oli öisin ja viikonloppuisin hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden ja päivisin suunnilleen samassa paineessa kuin ulkoilma.
5.4
Ilmanvaihdon puhtaus
Helmikuussa 2015 on 1. ja 2. kerroksen luokkahuoneita palvelevat ilmanvaihtokoneet
TK/PK101 ja TK/PK201 tutkittu, puhdistettu ja säädetty. Samalla on tuloilmaventtiilien äänenvaimentimia vaihdettu mineraalivillapohjaisista muovipohjaisiksi sekä ilmanvaihtokoneiden
äänenvaimentimia pinnoitettu GrafoSeal- ja GrafoTherm-pinnoitteilla mineraalivillakuitujen
irtoamisen estämiseksi.
5.4.1
Ilmanvaihtokoneiden puhtaus
1. kerroksen B-osan luokkahuoneita sekä liikuntasalia palvelevien tuloilmakoneiden puhtautta
tarkasteltiin aistinvaraisesti.
Tuloilmakone TK101, palvelee B-osan 1. kerroksen luokkia
- ulkoilmakammio:
- kammion pohjalla vettä ja veden kuivumisjälkiä, ei lattiakaivoa
- ei mineraalivillaa näkyvissä
- muuten puhdas
- suodatinkammio:
- suodattimet (F7-taso) juuri vaihdettu
- ei mineraalivillaa
- pinnat puhtaat
-
-
-
-
15 (52)
LTO-kammio:
- pinnat puhtaat
lämmityspatteri:
- ehjä ja puhdas
puhallinkammio:
- hihnat kunnossa
- pinnat puhtaat
vaimennuskammio:
- pinnat reikäpeltiä, jonka alla mineraalivillaa
- pinnat pinnoitettu GrafoThermillä
konehuone:
- seinillä reikäpeltiä, jonka alla mineraalivillaa
- lattiassa luukku, josta tulee ilmaa iv-konehuoneeseen päin
- lattiassa 4 katkaistua putkea, joiden pohjalla nestettä
Kuva 7. Tuloilmakoneen TK101 ulkoilmakammiossa on vettä ja veden kuivumisjälkiä.
Kuva 8. Tuloilmakoneelta TK101 lähtevä vaimennuskammio on pinnoitettu GrafoThermillä.
Kuva 9. Kellarissa sijaitsevan ilmanvaihtokonehuoneen lattialuukusta virtasi ilmaa huoneeseen päin.
Kuva 10. Kellarissa sijaitsevan ilmanvaihtokonehuoneen lattiassa on neljä katkaistua
putkea.
16 (52)
Tuloilmakone TK601, palvelee liikuntasalia
- ulkoilmakammio:
- kammion pinnat reikäpeltiä, jonka alla mineraalivillaa
- suodatinkammio:
- suodattimet (F7-taso) juuri vaihdettu
- suodatinkammion seinämät ovat kuitulevyä, jossa veden kuivumisjälkiä
- suodatinkammion pohja on lämmityspatterin rivasto, joka on osittain tukossa
- puhallinkammio:
- iv-konehuone toimii puhallinkammiona
- pinnat ovat likaisia
Kuva 11. Tuloilmakoneen TK601 ulkoilmakammion pinnat ovat reikäpeltiä.
Kuva 12. Suodatinkammion seinämät ovat
kuitulevyä, jonka pinnoilla on veden kuivumisjälkiä.
Kuva 13. Suodatinkammion pohja on lämmityspatterin rivasto, joka on osin tukossa.
Kuva 14. Iv-konehuoneessa on puhallin,
jonka kautta tuloilma johdetaan liikuntasaliin.
5.4.2
17 (52)
Tuloilmaventtiilien puhtaus
Taulukkoon 1 on koottu havainnot, jotka on tehty eri tiloissa ilmanvaihdon toimivuudesta.
Taulukko 1. Ilmanvaihdon toimivuuden aistinvarainen arviointi eri tiloissa.
Tila
Havainto
Muuta
Uudet venttiilit ja kanaLuokka 1.068 (22)
vat, muovipohjaiset äänenvaimennusmateriaalit
Uudet venttiilit ja kanaToinen venttiili suorassa yhteyLuokka 1.065 (24)
vat, muovipohjaiset äädessä kanavan kautta viereiseen
luokkaan
nenvaimennusmateriaalit
Luokka 1.045 (11/1a)
Uudet kanavaventtiilit
Poistoilmaventtiilit äänekkäitä
Tuloilmasuihkut kohti katon uuLuokka 1.026 (2/5b)
sia akustiikkalevyjä. Ei oikosulkuvirtausta *).
Tuloilmasuihkut kohti katon uuLuokka 1.025 (1/5a)
Tuloilmasuihkut kohti katon uuLuokka 1.020 (14)
Tuloilmasuihkut kohti katon uuLuokka 1.013 (17)
Tuloilmaventtiileissä
Poistoilmaventtiili äänekäs
Luokka 0.30 (musiikki)
muovipohjaiset äänenvaimennusmateriaalit
Tuloilmaventtiileissä äänenvaimenninlevyt pinLuokka 0.14 (28)
noitettua villaa, päädyt
auki ja pinnoittamatta
Tuloilmaventtiileissä äänenvaimenninlevyt pinLuokka 0.12 (26)
noitettua villaa, päädyt
auki ja pinnoittamatta
4 poistoilmaventtiiliä saEi tuloilmaventtiilejä
Ruokasali 1.080
massa kohdassa
2 huuvaa, joiden yhteyKeittiö 1.081
dessä myös tuloilma
*) Mikäli ilma virtaa suoraan tuloilmapisteestä poistoilmapisteeseen on kyseessä oikosulkuvirtaus, mitä
pyritään välttämään, koska tällöin ilma ei pääse kiertämään muissa tiloissa.
Taulukon 1 mukaan osassa tiloja on uudet venttilit ja kanavat. Vanhoissa venttiileissä osassa
on äänenvaimentimena pinnoitettua mineraalivillaa, mutta päätyosa on pinnoittamatta. Muutamassa luokassa poistoilmaventtiili oli äänekäs.
6
RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET
6.1
Tutkimusmenetelmät
18 (52)
Rakennustekniset tutkimukset ja rakenteiden avaukset perustuvat pääosin käytössä olleeseen
kuntotutkimussuunnitelmaan sekä tutkimusten yhteydessä esiin tulleisiin lisähavainnointeihin. Tutkimukset kohdistettiin erityisesti ulkoseinä- ja yläpohjarakenteisiin sekä kellarikerrokseen ja kanaaleihin.
Lisäksi rakenteita tutkittiin visuaalisesti mm. irrottamalla alaslaskettujen kattojen levyjä, avaamalla tarkastusluukkuja, irrottamalla listoja sekä kartoittamalla vuotoilmareittejä.
Tutkimuksissa käytettiin lisäksi apuna TV-BTECH 3188D-viemärikameraa, Dräger-merkkisavua
ja merkkiainekaasua (seoskaasu Formier 5% vety, 95% typpi) sekä merkkiaineanalysaattoria
Dräger X-am 7000.
6.2
Rakenteiden avaukset / rakennetutkimukset (RT)
Rakennetutkimukset tehtiin koulun alkamisen jälkeen. Rakenneavauksista aiheutuvan melun
ja pölyn johdosta tutkimukset rakenneavauksissa jouduttiin huomioimaan melun ja pölyn vaikutus.
Rakenteita avattiin eri puolilta koulua erityisesti ulkoseinärakenteiden osalta. Laajemmat rakenneavauskohdat on merkitty piirustuksiin RT-merkinnällä. Avattujen rakenteiden rakennetyypit on esitetty liitteenä olevissa detaljikuvissa.
Tutkimusten ja rakenneavausten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä 66 kpl mikrobimäärityksiä varten ja 4 kpl VOC-yhdisteiden määrittämistä varten. Rakennekosteuksia määritettiin
suuntaa-antavasti suhteellisen kosteuden mittarilla ja pintakosteuden tunnistimella. Avauskohdat ja materiaalinäytteiden ottopaikat on merkitty liitteenä oleviin paikannuspiirustuksiin
(tilojen nimeäminen/numerointi paikannuspiirustusten mukainen). Materiaalinäytteiden analyysitulokset on esitetty luvussa 7.1 Materiaalinäytteet.
6.2.1
Kellarikerroksen käytävät, kanaalit ja kanavat:
Kellarissa on koko rakennuksen päämassan läpi kulkevia käytäviä ja huonetiloja, joissa on kävelykorkeus. Käytävien kautta kulkee tekniikkaa luokkatiloihin. Osa tekniikasta kulkee alapohjan täyttötilassa ja osa kanaaleiden sisällä. Tutkimusten yhteydessä löytyi kanaaleja, joita ei
ollut piirustuksissa.
Kanaaleja tutkittiin sisätilojen kautta avaamalla tarkistusluukkuja ja tekemällä rakenneavauksia.. Ahtaimmat kanaalit tutkittiin kameroita apuna käyttäen. Kanaalissa olevia läpivientejä
tutkittiin visuaalisesti ja merkkisavulla.
Havainnot:
- Käytävissä 06 ja 03 on betoninen alapohjalaatta ja yläpuolella oleva välipohjalaatta.
Maanvastaisten seinien rakenteet ovat samankaltaisia kuin muissa kellaritiloissa ja väliseinät ovat betonia.
-
-
-
-
-
-
-
-
19 (52)
Käytävään 06 on kulku käytävän 01 ja puuvaraston 08 kautta. Käytävän 06 kaivon pohjalla oli paksu kerros kovan saven kaltaista materiaalia. Kaivoon tuli vanhoja tukittuja
putkia. Osasta putkista tuli ilmavirtausta kaivoon, mikä mahdollistaa ilman kulkeutumisen viemäreistä käytävään.
Käytävään 03 on kulku varastohuoneesta 02. Käytävässä oli paljon tekniikkaa ja läpivientejä. Käytävästä todettiin epätiiveyskohta liikuntasaumasta ja viemärin läpiviennistä. Ilmavirtaus oli kanaaliin päin.
Käytävän 06 vieressä sen suuntaisena oli kolme kanaalia ja käytävän 03 vieressä sen
suuntaisena oli yksi kanaali, joissa kaikissa oli ryömintäkorkeus ja leca-sorapohja. Kanaalien tutkiminen oli hyvin vaikeaa pölyävän leca-soran vuoksi. Leca-soraa arvioitiin
pohjalla olevan noin 200–400 mm ja se todettiin kuivaksi. Leca-soran alla oli kosteaa
hienoa hiekkaa (muovailtavaa). Kanaalien seinämien pintakosteutta tarkasteltiin pintakosteudentunnistimella, tarkastetuilla alueilla todettiin lievästi kohonneita kosteusarvoja maanvastaisissa seinissä. Kanaaleissa ei todettu paikallaan olevia valumuotteja.
Käytävien 06, 03 ja niiden suuntaisten kanaalin ulkoilmaventtiili sijaitseen luokan 0.23
ulkoseinässä. Venttiilin päällä oli karkea likainen suodatin.
Käytävien 06 ja 03 vieressä kulkee jakokanava. Jakokanavan rakenteissa ei todettu olevan paikallaan olevia muottilautoja. Kanavan ulkopuoli oli vuorattu toja-levyillä ja
päälle oli valettu betoni. Kanava oli sisältä pölyinen ja siellä oli roskia. Jakokanavan
ainoa havaittu tarkistusluukku oli opetustilassa 0.18. Luukun kautta oli ilmavirta jakokanavaan ja kanavaa ympäröivään toja-levyjen sisään. Jakokanaali huoneen 0.18 alla
oli huonetilaan verrattuna 13 Pa alipaineinen ja huone oli ulkoilmaan verrattuna 5 Pa
alipainen
Jakokanavan haarakanavia oli tukittu ja poistettu käytöstä..
Jakokanava on katkaistu ja tukittu huoneessa tekniikka 05 (huoneen yläpuolella on
luokka 0.23). Luokan 0.23 betonilaattaan on tullut reikä, mistä on yhteys huoneen
tekniikka 05 koolatun puulattian alle.
Jakokanavaan oli tehty aukko käytävän 06 vieressä olevassa kanaalissa
Porrashuoneen 1.096 lattiassa olevista porareistä tutkittiin kanaalissa olevan peltikanavan ulkopuolisia rakenteista endoskoopilla. Porareistä oli voimakas ilmavirta kanaaliin päin.
Käytävän k.17a alapuolella on kanaali. Kanaalin tarkistuskannessa olevan nostolenkin
reiän kautta on vuotoilmaa kanaaliin päin. Kanaalin muottilaudoitusta on edelleen paikallaan ja ne ovat lahovaurioituneita. Kanaali on tehty suoraan maaperän päälle. Kanaalin pohjalla oli paljon jyrsijän jätöksiä. Kanaalit ja rikkinäiset viemäriputket toimivat
jyrsijöiden kulkureitteinä. Kanaalin rakenteet olivat mikrobivaurioituneet.
Kanaalien tarkistuskansissa oli nostokoukun reikä, minkä kautta oli ilmavuotoja.
Kellareissa ja kanaleissa oli paljon rotan myrkkyä
Kellarin käytävät ja ryömittävät kanaalit on esitetty liitteenä olevassa paikannuspiirustuksessa.
Kanaalirakenteiden materiaalien mikrobisto:
- hiekka, luonnonmateriaali, kanaali k.17a (MMS50) runsaasti homeita ja kohtalaisesti
aktinobakteereja
- puu, kanaali, kannen kaulus (MMS51) runsaasti homeita ja niukasti aktinobakteereja
Kuva 15. Käytävän 06 viereinen kanaali.
20 (52)
Kuva 16. Reikä kanaalin katossa ja jakokanavassa.
Kuva 17.Käytävän 06 vieressä oleva jakoka- Kuva 18. Käytävä 06 sähköpääkeskuksen
nava.
05 ja puuvaraston 08 välillä.
Kuva 19. Jakokanava opetustilan 0.18 koh- Kuva 20. Kellarissa oleva käytävä 03.
dalla
Kuva 21. Käytävässä oleva epätiivis liikunta- Kuva 22. Kellarissa oleva käytävä 03 viesauma
ressä on 230 mm leveä kanaali
21 (52)
Kuva 23. Pukuhuone k.27 oleva kanaalin hor- Kuva 24. Hormin pohjalla oli paljon roskia,
min luukusta on voimakas ilmavirta sisätiloi- rotan jätöksiä ja käytöstä poistettua tekniikhin
kaa.
Kuva 25. Käytävällä k.12 oleva kanaali
Kuva 26. Kanaalissa oli lautamuotit paikoillaan, sekä pienjyrsijöiden jätöksiä.
Kuva 27. K.15 huoneessa oleva lattiakaivo.
Kaivo on kuiva ja viemärit toimivat pienjyrsijöiden kulkureittinä, kaivon pohjalla jätöksiä.
Voimakas ilmavirta viemäriin päin.
6.2.2
Ulkoseinärakenteet ja sokkeli:
Ulkoseinä- ja sokkelirakenteita avattiin rakennuksen ulkopuolelta useasta kohdasta eri puolella rakennusta.
Liikuntasalin pitkillä ulkoseinillä rappaus, päädyt muurattu. Päärakennuksessa pitkät sivut ovat
rapatut ja yläpihan puolelta kivilaatoin verhoilut. Ruokalarakennus on rapattu.
Sokkeli on maalattua betoni kaikissa rakennuksissa.
22 (52)
Ulkoseinärakenteet yleensä:
tiili
130 mm
mineraalivilla 100 mm
betoni
noin 150 mm
Havainnot:
- Tuulettumattoman ulkoseinärakenteen lämmöneristeet olivat tummuneita ja mikrobivaurioituneita.
- Liikuntasali rakennuksessa ulkoseinässä ei ollut syöksytorven kohdalla lämmöneristeitä. Syöksytorven vieressä olevat lämmöneristeet olivat voimakkaasti tummuneet.
Ulkoseinämateriaalien mikrobisto:
- mineraalivilla, päädyn reikätiilien takaa 1.094 (MMS3) niukasti homeita
- mineraalivilla, sokkelin yläpuoli 1.094 (MMS11) runsaasti mikrobeja
- min. villa, sokkelin yläpuoli 1.020 (MMS16) niukasti mikrobeja
- mineraalivilla, sokkelin yläpuoli 1.094 (MMS19) kohtalaisesti homeita
- mineraalivilla, tiiliverhouksen alapinta 0.34 (MMS26) niukasti homeita
- mineraalivilla, ikkunoiden välisen pilarin ulkopinta 1.094 (MMS39) runsaasti homeita
- korkki, välipohjan ja ulkoseinän välistä 2.002A (MMS45) niukasti homeita
- mineraalivilla, ikkunan yläpuolelta 1.080 (MMS46) niukasti homeita
- mineraalivilla, sokkelin yläpuolelta 1.095 (MMS8) erittäin runsaasti homeita ja runsaasti aktinobakteereja
Sokkelirakenteet yleensä:
betoni noin 100 mm
bitumikermi
toja-levy noin 100 mm
betoni
noin 150 mm
Havainnot:
- julkisivuilla sokkeliseinämä ulottuu ikkunoiden ja ovien alareunaan saakka ja päädyissä
tiiliverhouksen alareunaan saakka.
- sokkelirakenteen lämmöneristeet ovat mikrobivaurioituneet.
- sokkeleiden ulkopinnassa kasvaa paikoitellen sammalta
Sokkelirakenteiden materiaalien mikrobisto:
- toja-levy, sokkelin halkaisu 1.095 (MMS9) erittäin runsaasti homeita ja runsaasti aktinobakteereja
- bitumikermi, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 1.094 (MMS12) niukasti mikrobeja
- toja-levy, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 1.094 (MMS13) kohtalaisesti homeita ja
niukasti aktinobakteereja
- bitumikermi, sokkelin halkaisu, lattian taso 1.020 (MMS14) kohtalaisesti mikrobeja
- toja-levy, sokkelin halkaisu, lattian taso 1.020 (MMS15) runsaasti homeita ja erittäin
runsaasti aktinobakteereja
- bitumikermi, sokkelin halkaisu 1.020 (MMS17) niukasti homeita
- toja-levy, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 1.020 (MMS18) niukasti mikrobeja
-
23 (52)
toja-levy, sokkelin halkaisu 1.094 (MMS21) erittäin runsaasti homeita ja kohtalaisesti
aktinobakteereja
bitumikermi, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.13 (MMS23) runsaasti homeita ja
toja-levy, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.13 (MMS24) kohtalaisesti mikrobeja
mineraalivilla ja toja-levy, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.13 (MMS25) runsaasti
homeita ja niukasti aktinobakteereja
bitumikermi, sokkelin halkaisu 0.34 (MMS27) niukasti aktinobakteereja
korkki, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.34 (MMS28) niukasti homeita ja kohtalaisesti aktinobakteereja
toja-levy ja betoni, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.34 (MMS29) kohtalaisesti homeita ja niukasti aktinobakteereja
bitumikermi, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.28 (MMS30) niukasti mikrobeja
toja-levy, sokkelin halkaisu, maanpinnan taso 0.28 (MMS31) niukasti homeita
toja-levy, sokkelin yläpinta, alaohjauspuun alta 1.017 (MMS38) niukasti homeita
toja-levy, vanha ulkoseinä, sokkelin halkaisun yläosa 1.126 (MMS60) niukasti mikrobeja
puu ja mineraalivilla, vanha ulkoseinä, sokkelin halkaisun yläosa 1.126 (MMS61) niukasti homeita
bitumikermi, vanha ulkoseinä, sokkelin halkaisu, noin 800 mm lattiapinnan yläpuolelta
1.123 (MMS62) niukasti mikrobeja
bitumikermi, vanha ulkoseinä, sokkelin halkaisu, noin 800 mm lattiapinnan yläpuolelta
1.123 (MMS63) niukasti mikrobeja
Lisäeteisten vieressä olevat US 3:n rakenne:
lujalevy
13 mm
pystykoolaus 22 mm
kipsilevy
13 mm
mineraalivilla 125 mm
höyrynsulkumuovi
kipsilevy
13 mm
Havainnot:
- rakenne oli tehty sokkelihalkaisussa olevan apukarmin päälle
- höyrynsulkumuovia ei ollut vedetty riittävän alas luokan 1.064 kohdalla
Ulkoseinämateriaalien mikrobisto:
- mineraalivilla, ikkunan vierestä US 3 1.017 (MMS35) niukasti homeita
- mineraalivilla, ikkunan vierestä US 3 1.064 (MMS37) niukasti homeita
24 (52)
Kuva 28. Liikuntasalin ulkoiseinä ruokalan Kuva 29. Avauskohta kuvattuna lähempää.
puolella avauskohta
Kuva 29. Yleiskuvaa ulkoseinän raken- Kuva 30. Yleiskuvaa sokkelin rakenneavaukneavauksesta
sesta
Kuva 31. Liikuntasalin päädyssä olevassa ul- Kuva 32. Ulkoseinän sokkelissa oli paljon
koseinässä on rei’itettyä akustiikka tiiltä (120 kosteuden aiheuttamia jälkiä
mm) sekä 40 mm mineraalivillaa
33. Suojapellin poisto ulkoseinästä opetustila 34. Pellin takana olevat mineraalivillaeris0.28 kohdalta
teet olivat voimakkaasti tummuneet ja puuosissa oli kosteuden aiheuttamia jälkiä
6.2.3
25 (52)
Alapohja ja perusmuuri:
Alapohjalaattaa tutkittiin mm. ulkoseinän ja alapohjalaatan liitoskohdasta merkkisavun avulla
sekä alapohjalaattaan tehtyjen porareikien kautta endoskoopilla ja merkkisavulla.
Perusmuurin rakenteita tutkittiin ulkokautta piikkaamalla sokkeliin tutkimusaukkoja ja endoskoopilla porareikien kautta. Perusmuurin ulkopinnassa ei havaittu vesieristettä. Perusmuurin
lämmöneristeenä oli korkki, minkä yläpinta oli noin maanpinnan tasossa.
Perusmuurin rakenne:
betoni 100 mm
korkki 70 mm
betoni noin 220 mm
Perusmuurimateriaalien mikrobisto:
- korkki, vanha ulkoseinä, sokkelin halkaisu, noin 300 mm lattiapinnan alapuolelta 1.126
(MMS68) niukasti homeita ja kohtalaisesti aktinobakteereja
Kellarin maanpaineseinien rakenne sisältä päin:
tiili 80 mm
ilmarako 20 mm
bitumisively
betoni noin 220 mm
ulkopuolen täyttöhiekka
Kellarin käytävän k.30 maanpaineseinän bitumisivelystä otettiin materiaali VOC-näyte. Näytteen TVOC pitoisuus oli 10 µg/m3g, joka ei aiheuta toimenpiteitä.
Liikuntasalin alapohjan rakenne näyttämön alla:
betoni 50 mm
leca-papu 50 mm
täyttöhiekka
Havainnot:
- Liikuntasalin alla olevassa betonilaatassa oli useista puutappeja, mitkä olivat läpimitaltaan 130 mm paksuja ja noin 400 mm pitkiä.
- Alapohjan rakenteita tutkittiin poistettujen pölkkyjen kohdilta. Pölkyt olivat voimakkaasti lahovaurioituneita.
- Puupölkystä otettiin materiaalinäyte, mikä lähetettiin Turun yliopistoon rakennuslahottajamääritykseen. Näytteessä todettiin olevan melko suurella todennäköisyydellä katkokääpä.
- Betonilaatan alla ei havaittu esim. valupaperia, mikä estäisi sementin sekoittumista
leca-papuihin. Betonilaatan alla on kerros kovaa leca-papua ja sen alla irtonaista lecapapua
Liikuntasalin alapohjan rakenne:
muovimatto
ponttilaudoitus 25 mm
koolaus 125 mm
26 (52)
koolaus 45 mm
kutterin- ja sahanpuru noin 140 mm
bitumisively
betoni noin 130 mm
leca-papu
noin 50 mm
täyttöhiekka
Havainnot:
- Liikuntasalin keskiosalle tehdyn rakenneavauksen kohdalla eristetilassa oli tiili.
Liikuntasalin lattiamateriaalien mikrobisto:
- kutterilastu, puukorokelattian eristekerros 1.094 (MMS4) runsaasti homeita
- puu, puukorokelattian koolaus 1.094 (MMS5) kohtalaisesti homeita
- puu, puukorokelattia, muovimaton alla 1.094 (MMS6) niukasti homeita
Kellarin alapohjarakenne K.35 kohdalla:
betoni 35 mm
bitumisively
betoni 120 mm
täyttöhiekka
Havainnot:
- Alapohjan rakennetta tutkittiin poraamalla reikä betonilaattaan.
- Ohuen pintabetonikerroksen alla oli bitumisively.
Alapohjarakenne eteisen 0.24 kohdalla:
muovimatto
vaneri 12 mm
ponttilauta 25 mm
koolaus 70 mm
bitumisively
betoni noin 100 mm
leca-papu noin 80 mm
täyttöhiekka
Havainnot:
- Eteisen 0.24 puulattian alapuolella olevan betonilaatan päällä oli paljon roskia ja pölyä.
- Kiinteän leca-pavun ja irtonaisen leca-pavun välissä oli ilmarako.
- Laattaan tehdyn reiän kautta oli ilmavirtaus alapohjaan päin.
27 (52)
Eteisen 0.24 alapohjamateriaalien mikrobisto:
- leca-papu, betonilaatan alapinta 0.24 (MMS64) niukasti homeita ja runsaasti aktinobakteereja
Alapohja luokan 1.065 kohdalla
muovimatto
vaneri 20 mm
koolaus 45 mm
betoni 100 mm
leca-papu 250 mm
täyttöhiekka
Havainnot:
- Luokan 1.065 puulattian alla olevan betonilaatan päällä oli paljon pölyä.
- Alapohjarakennetta tutkittiin porareiän kautta.
- Laattaan tehdyn reiän kautta oli ilmavirtaus alapohjaan päin.
- Rakenneavauksen kautta löydettiin vesikiertopatterin putki.
- Putki oli vuorattu kreppipaperiin.
Alapohjarakenteiden materiaalien mikrobisto:
- leca-papu, betonilaatan alapinta 1.065 (MMS65) runsaasti homeita ja kohtalaisesti
aktinobakteereja
- paperi, putkieriste, betonilaatan alapuolelta 1.065 (MMS66) runsaasti homeita
Kuva 35. Liikuntasalin näyttämön alapoh- Kuva 36. Liikuntasalin rakenneavauskohjassa olevassa puupölkyssä oli sienirihmas- dalla oli kutterinpurun seassa tiili
ton kasvua
28 (52)
Kuva 37. Teknisenopetuksen eteisen 0.24 Kuva 38. Perusopetuksen luokan 1.065 lattikohdalla alapohjassa on painumaa. Ilmarako aan poratusta reiästä näkyi kreppipaperilla
betonilaatan ja leca-pavun välissä
suojattu patteriputki.
6.2.4
Ilmastoidut lattiat
Korotettujen lattioiden toimivuutta tarkasteltiin merkkisavulla. Pääasiassa korokelattian korvausilma-aukkojen kautta meni ilmaa lattian alle, mutta imu oli heikompi kauimmaisissa nurkissa.
Puukorokelattioita avattiin luokassa 1.065 ja 0.24. Lattioiden kynnyksiä avattiin luokassa 1.065
ja 0.12. Korokelattioiden alla oli paljon pölyä
Kuva 39. Ulkoseinällä oleva korokelattian
korvausilma-aukko.
Kuva 40. Korotetun lattian korkeus mittauskohdasta.
29 (52)
Kuva 41. Korotetun lattian kynnys poistettu. Kuva 42. Korotetun lattian alta luokka
Ovikarmit kiinni vanhassa lattiarakenteessa. 0.165, patteriputken läpimeno kohta.
6.2.5
Epätiiviit läpiviennit yleisesti:
Rakenteiden läpi meneviä talotekniikan putkitusten ja johdotusten läpivientikohtia tutkittiin
kaikissa kerroksissa alakattolevytyksiä ja tarkastusluukkuja avaamalla sekä merkkiainesavulla.
Havainnot:
- Yleisesti todettiin läpivientien olevan epätiiviitä.
Kuva 43. Yleiskuva epätiiviistä läpimenosta.
Kuva 44. Läpiviennistä näkyy alapohjan
hiekkaa.
30 (52)
Kuva 45. Perusmuurin epätiivis läpimeno Kuva 46. Perusopetusluokan 1.065 korokekohta
lattian tuuletusputken läpivienti
Kuva 47. Luokan 1.065 peitelevyllä peitetty Kuva 48. Luokan 1.065 Talotekniikka kuilu iltalotekniikkakuilun reikä
man peitelevyä
6.2.6
Yläpohja ja vesikatto:
Alemman kerroksen (+55.500) yläpohja ja vesikatto
Yläpohjan rakenne ulkoseinän vierustalla luokassa 1.065
kattohuopa
kova min. villa noin 25 mm
ponttilaudoitus
tuuletusväli
puhallusvilla noin 300 mm
kovalevy 5 mm
min. villa 70 mm
alumiinipinnoitettupaperi
koolaus 25 mm
kovalevy 5 mm
ristiinkoolaus 25 mm
koolaus 15 mm
ristiinkoolaus 22 mm
koolaus 22 mm
31 (52)
kipsilevy 13 mm
Havainnot:
- Kipsilevyn poiston jälkeen huomattiin voimakkaita ilmavirtauksia, mitkä vaihtelivat
suuntaa. Voimakkaat ilmavirtaukset tulivat välillä rakenteista sisätiloihin päin ja välillä
sisätiloista rakenteisiin päin.
- Yläpohjan rakenne oli rakenneavauksen kohdalla monimutkainen.
- Luokassa 1.020 avattiin alakatossa oleva luukku. Luukun takana oli vanha rakenneavaus. Yläpohjan rakenne poikkesi luokan 1.065 rakenneavauksesta. Luokan 1.020
alakaton sisällä oli akustiikkavillalevyä paikoillaan. Luokan 1.065 rakenteista se oli
poistettu.
- Kipsilevyn päällä oli irtonaista mineraalivillaa.
- Aulassa 1.038 olevien portaiden kohdalla valokuilun tarkistusluukku avattiin. Luukusta
oli voimakas ilmavirtaus sisätiloihin päin.
- Vesikatolta tutkittiin lappeen alaolevan tilan tuulettuvuutta. Todettiin lappeen tuuletuksen olevan tukossa yläpäästä, missä tuuletusrako on peitetty käyttävän yläikkunoiden vesipellillä.
- Räystäsrakenteen aluslaudoituksen purun jälkeen todettiin räystäällä olevan noin 100
mm korkuinen tuuletusaukko yläpohja tilaan jokaisessa kattotuoli välissä.
- Lapeikkunoiden vesikatteen rakenteen tuuletus on puutteellinen, toimivaa tuuletusta
Yläpohjamateriaalien mikrobisto:
- rive, toja-levyn ja kovalevyn välistä 1.065 (MMS57) ei homeita
- mineraalivilla, höyrynsulkumuovin päältä 1.065 (MMS58) niukasti homeita
- mineraalivilla, eristetilan yläpinta 1.038 (MMS43) runsaasti hiivoja
- mineraalivilla, eristetilan alapinta, höyrynsulkumuovin päältä 1.038 (MMS44) niukasti
homeita
Kuva 49. Ylempi ja alempi vesikaton taso
Kuva 50. Alemmantason vesikatteen
tuuletusrako peitetty vesipellillä
Kuva 51. Tuuletusrako avattuna
Kuva 52. Tuuletusrako 22 mm
Kuva 53. Alemman vesikatto tason räystään
avauskohta
Kuva 54. Rakenneavaus räytäältä
32 (52)
33 (52)
Kuva 55. Räystäällä noin 100 mm
tuuletusaukko vesikaton yläpohjaa
Kuva 56. Yleiskuvaa vinosta yläpohjasta
Kuva 57. Yleiskuvaa alemmalta vesikatto
tasolta jossa lapeikkunat
Kuva 58. Korjattu lapeikkuna
Kuva 59. Lapeikkunan lappeella ei
tuuletusta
Kuva 60. Lapeikkunan yläosassa ei tuuletus
aukkoa
Ylemmän kerroksen (+57.400) yläpohja ja vesikatto
Yläpohjarakenne
kattohuopa
ponttilaudoitus
34 (52)
tuuletusväli
puhallusvilla noin 300 mm
höyrynsulkumuovi
alakattorakenteet
Havainnot:
- Yläkerran yläpohjaa tutkittiin kolmesta vesikatolla olevista luukuista. Siivouskeskuksen 1.053 kohdalta olevasta luukusta näki suoraan alla olevan tilan alakaton päälle.
Yläpohjassa ei ollut lämmöneristeitä. Alakaton päällä olevassa tilassa oli paljon IV-tekniikkaa.
- Perusopetusluokan 1.028 kohdalla yläpohjassa oli 200 mm mineraalivillaa ja sen alla
oli höyrynsulkumuovi ja sen alla oli iv-kanava. Höyrynsulkumuovissa oli epätiivis sähköputken läpivienti.
- Kirjastotilan 1.036 kohdalla yläpohjassa oli noin 250 mm puhallusvillaa. Puhallusvillan
alapuolella oli höyrynsulkumuovi, minkä alla oli mineraalivillalevyä ja koolaus.
- Vesikaton umpilaudoituksessa oli käytetty vanhoja muottilautoja.
- Vesikatolla kasvoi runsaasti sammalta
- Huippuimurin hattu puuttui
- Yläpohjan tuuletusputken hattu puuttui
- mineraalivilla, höyrynsulkumuovin päältä 1.036 (MMS41) niukasti homeita
- mineraalivilla, höyrynsulkumuovin päältä 1.028 (MMS42) niukasti mikrobeja
Kuva 61. Ylemmän tason yläpohjan eristeti- Kuva 62. Siivouskeskuksen 1.053 kohdalla ei
laa tutkittiin katolla olevien luukkujen kautta ollut lämmöneristeitä
63. Yläpohja yleisesti
35 (52)
Kuva 64. Yläpohjan tuuletusputki ja puhallettava lämmöneriste estää yläpohjan tuuletuksen
Kuva 65. Räystäskourujen pohjalla on paksu Kuva 66. Kattohuopa oli tuuletusputken ymkerros kattohuovasta irronnutta rouhetta ja pärillä irtonainen
kattohuovassa kasvaa sammalta
Ruokalan (+55.500) yläpohja ja vesikatto
Ruokalan yläpohjan rakenne:
kattohuopa
tuuletusväli 0-100 mm
tasoite
Toja-levy 70 mm
Toja-levy 50 mm
betoni
koolaus 15 mm
Toja-levy 30 mm
Havainnot:
- Räystään puolella yläpohjan päädyssä oli 100 mm mineraalivillaa ja 15 mm tuulensuojalevy. Tuulensuojalevy on asennettu niin, että sen yläosa on ponttilaudoitusta vasten
ja estää yläpohjan tuulettumisen.
- Lounaan puoleisella seinustalla on katos, minkä valokate vuotaa.
- Ruokalan vesikaton sadevesikourut purkavat liikuntasalin ulkoseinään upotettujen sadevesisyöksyjen kautta vedet. Sadevesisyöksyt olivat tutkimushetkellä molemmin
-
36 (52)
puolin ruokalarakennusta tukossa. Sadejärjestelmän pystysyöksyt tulvivat yli ja kastelevat ulkoseinä rakennetta.
Lasitetun lisäsiiven kohdalla räystäskourussa kasvoi kasveja.
- toja-levy, eristetilan alapinta, betonin päältä 1.080 (MMS 47) niukasti mikrobeja
- toja-levy, eristetilan yläpinta 1.080 (MMS48) runsaasti homeita
- mineraalivilla, tuulensuojalevyn takaa, päiväkodin puoli (MMS52) niukasti homeita
- toja-levy, lämmöneristyksen alapinta, päiväkodin puoli (MMS53) niukasti mikrobeja
- toja-levy, lämmöneristyksen yläpinta, päiväkodin puoli (MMS54) niukasti homeita
Kuva 67. Yleiskuvaa ruokalan vesikatolta
Liikunsaliin päin.
Kuva 68. Liikuntasalin vesikatolta laskee sadevedet ruokalan vesikaton sadevesikouruun.
Kuva 69. Ruokalan valokate vuotaa ja sade- Kuva 70. Sadevesi pystysyöksyn nielusta
vesisyöksyt kastelevat sokkelia
poistettuja roskia
37 (52)
Liikuntasalin (+55.500) yläpohja ja vesikatto
Liikuntasalin yläpohjan rakenne:
kattohuopa
tuuletusväli 0-100 mm
tasoite
Toja-levy
betoni
Havainnot:
- Yläpohjassa oli betonin alapinnassa toja-levyä katsomon kohdalla.
- Kaakonpuoleisella räystäältä katsottuna yläpohja tuulettuu, mutta luoteen puolella ei
ole toimivaan tuuletusta.
- Vesikatolla on näkyvissä kolme yläpohjan tuuletusputkea
Räystäskourut:
- Räystäskourujen pohjalla oli paljon vesikatteesta irronnutta rouhetta.
- Räystäskourut olivat paikka paikoin tukossa syöksytorven kohdalla.
- Räystäskourujen pohjalla sammalta.
Syöksytorvet:
- Syöksytorvien veden ohjaus on paikoin puutteellinen ja vedet roiskuvat sokkelia vasten tai kaivon ohi.
- Liikuntasalin luoteisseinustalla oli ulkoseinään upotettuja syöksytorvia, mitkä oli peitetty pellillä. Tukkeutuessaan kastelevat ulkoseinärakennetta.
- Sadevesikourut olivat pohjalta sammaleenpeitossa.
Kuva 71. Yleiskuvaa liikunsalin vesikatosta.
Kuva 72. Yleiskuvaa liikuntasalin vesikatosta.
Kuva 73. Vesikatteessa kasvustoa.
6.2.7
38 (52)
Kuva 74. Räystäskourun pohjalla sammalta.
Alakatot ja alakattojen yläpuoliset alueet:
Alakattoja tutkittiin visuaalisesti huonetiloista päin sekä ottamalla materiaalinäytteitä näkyvistä vauriokohdista. Alakattojen yläpuolisia tiloja tutkittiin kaikissa kerroksissa alakattojen
levytyksiä aukaisemalla tai katoissa olevia tarkastusluukkuja avaamalla.
Havainnot:
- Alaslaskettujen kattojen päällä pölyä ja paikka paikoin jyrsijän jätöksiä
- alakatoissa olevat tarkastusluukut eivät olleet tiiviitä
- Alaslaskettujen kattojen yläpuolella päällystämättömiä putkien mineraalivillaeristeitä
- Alaslaskettujen kattojen yläpuolella oli yläpohjan repaleista alumiinipinnoitettua paperia ja mineraalivillaa
- Alaslaskettujen kattojen yläpuolella oli vanhojen alakattojen rakenteita auki
- käytöstä poistettuja iv-kanavia tukittu mineraalivillalla
- Siivouskeskus 1.053 alaslasketun katon luukusta näki suoraan vesikaton
umpilaudoitukset. Tilassa oli tukkimattomia/avonaisia iv putkia.
- Eteisen 1.004 alaslasketun katon yläpuolella oli vanhassa kipsilevypintaisessa alakatossa reikiä, joista näki koolauksen ja tummentunutta mineraalivillaa.
Materiaalinäytteiden mikrobisto:
- toja-levy, akustiikkalevy, päiväkodin puoli (MMS55) niukasti mikrobeja
- toja-levy, akustiikkalevy, yläasteen puoli (MMS56) ei homeita ja niukasti aktinobakteereja
Kuva 75. Vanhaa alakattoa ja mineraalivillalla Kuva 76. Eteisen 1.004 alaslasketun katon
tukittu iv-kanava eteisen 1.004 alaslasketun yläpuolella.
katon yläpuolella.
39 (52)
Kuva 77. Siivouskeskuksen 1.053 alakaton Kuva 78. Alaslasketun katon päällä oli
yläpuoli.
jyrsijän jätöksiä.
Kuva 79. Aulassa 1.038 oleva valokuilu.
6.2.8
Kuva 80. MMS 43 ja 44.
Pihatason valokuilut:
Havainnot:
- Kuiluissa oli paljon roskia ja lehtiä sekä pinnoilla kasvoi sammalta
- Kuilujen kaivot olivat tukossa
- Kuilujen ikkunoiden karmeissa ja puitteissa on lahovaurioita ja eristeissä on mikrobivaurioita
- Kosteusrasitus on myös rapauttanut sisäpuolisten betoni- ja puurakenteiden maalipintoja.
- rive ja mineraalivilla, ikkunan tilkerako k.38 (MMS10) kohtalaisesti mikrobeja
- korkki ja rive, ikkunan pieli k.38 (MMS22) runsaasti homeita
- rive, ikkunan pieli k.14 (MMS49) erittäin runsaasti homeita ja niukasti aktinobakteereja
Kuva 81. Valokuilu huoneen k.38 kohdalta.
Kuva 82. Ikkunapielen yläosa valokuilussa
huoneen K.14 kohdalla.
6.2.9
40 (52)
Ikkunat ja ulko-ovet:
Ikkunoita ja ovia tutkittiin visuaalisesti sekä ulko- että sisäpuolelta. Satunnaisotannalla valittujen ikkunoiden vuorilistoja avattiin ja otettiin materiaalinäytteitä ikkunamateriaalista (puu)
ja ikkunoiden tilkemateriaalista. Opetustiloissa oli uusittuja ikkunoita ja liikuntasalissa oli vanhat ikkunat.
Havainnot:
- Liikuntasalin ikkunoiden puitteiden maalipinnat olivat rapistuneet. Ikkunoiden välissä
olevien palkkien ulkopuolella oleva mineraalivilla oli voimakkaasti tummuntunut ja
siellä oli paljon kuolleita hyönteisiä. Ikkunoiden ja tiiliverhouksen välissä oli rako.
- Liikuntasalin ulko-oven karmin alaosa oli lahovaurioitunut ja siitä puuttui pala. Oven
kynnyksen alla oli orgaanista materiaalia mm. puiden lehtiä.
- Vastaanottohuoneessa 0.39 on vanhat ikkuna ja puitteiden maalit olivat rapistuneet.
Karmin ja apukarmin eristeet olivat mikrobivaurioituneet.
- Huoneen 1.008 ikkunan pielien maalipinta on rapistunut ja ikkunapellin kiinnitys on
puutteellinen. Toimistohuoneen 1.008 alalasituslistan kiinnitys oli puutteellinen.
- Eteisen 1.127 ulko-oven kynnyksen ja betonilaatan välissä oli rako. Ulko-oven edessä
olevat laatat olivat irronneet.
- Tuulikaapin 1.126 ikkunapellin kiinnitys oli puutteellinen.
-
rive, yläikkunan tilkerako, 1.094 (MMS1) erittäin runsaasti homeita
puu, yläikkunan vuorilista, 1.094 (MMS2) runsaasti homeita
mineraalivilla, ikkunan pystypielien alaosa 0.28 (MMS32) niukasti homeita
lastulevy, ikkunan pystypielen alaosa, liikuntasauma 0.28 (MMS33) niukasti mikrobeja
mineraalivilla ja rive, ikkunan pystypielen alaosa 0.13 (MMS34) runsaasti homeita
rive, ikkunan pystypielen alaosa 0.39 (MMS36) erittäin runsaasti homeita
rive ja mineraalivilla, ikkunan pieli 1.094 (MMS40) niukasti homeita
puuta ja uretaanivaahto, ikkunakarmin alta 1.008 (MMS67) kohtalaisesti homeita
Kuva 83. Kellari K. 33 pukuhuoneen ikkuna- Kuva 84. Liikuntasalin yläikkunoiden välissä
karmi
oleva pilarin kohdalla lämmöneristettä
41 (52)
Kuva 85. Liikuntasalin tuulikaapin 1.092 ulko- Kuva 86. Vastaanotto (erityisopetus) 0.39
oven karmi oli lahovaurioitunut ja siitä puut- huoneen vanhat ikkunat ulkoapäin
tui pala
kuvattuna
Kuva 87. Opettajien huone, huone 1.008, ik- Kuva 88. Eteisen 1.127 ulko-oven kynnys
kunan pielet ja ikkunapelti
6.3
Ilmavuototarkastelut merkkisavun avulla
Rakenteiden epäjatkuvuuskohtien tiiveyksiä tutkittiin merkkisavun avulla. Ilmavuotokohtia todettiin rakennuksessa paljon.
Merkkisavun (Dräger) avulla havaittiin mm. seuraavia vuotoilmavirtauskohtia:
- kanaalien tarkistusluukut (pääosin vuotoilma kanaaliin päin)
- käytävällä k.35 olevan kanaalin kannen reiästä voimakas ilmavirtaus sisätiloihin
- Pukuhuone k.27 seinällä olevasta kanaaliin tarkistusluukun välistä oli ilmavirtaus
sisälle päin
- lämpöputkien läpivienti käytävällä k.35
- sähköjohtojen läpiviennit yleisesti
- aulan 1.091 valaisimien läpiviennit
- aulan 1.003 valokuilun tarkistusluukku
- käytävään 03 liikuntasaumasta ja viemärin läpiviennistä oli Ilmavirtaus käytävään päin.
Hallitsemattomat vuotoilmareitit tuovat rakenteiden sisältä epäpuhtauksia sisäilmaan.
6.4
42 (52)
Kuva 89. Liikuntasalin kellarin käytävällä
K.35 lämpöputkien läpivienti oli epätiivis. Ilmavirtaus oli sisätiloihin päin.
Kuva 90. Käytävällä k.35 olevan kanaalin
kannen reiästä voimakas ilmavirtaus sisätiloihin
Kuva 91. Pukuhuone k.27 seinällä olevasta
talotekniikkakanaalin tarkistusluukun välistä
oli ilmavirtaus sisälle päin
Kuva 92. Teknisen opetustilan 0.18 oli luukku
jakokanavaan. Kannen poiston jälkeen kanavaan päin oli voimakas ilmavirta
Ilmavuototarkastelut merkkiainekaasun avulla
Merkkiainekaasua (5 % vetyä ja 95 % typpeä) syötettiin rakenteiden sisään. Sitä ennen paineeromittarilla varmistettiin huoneilman alipaineisuus ulkoilmaan nähden, koska ylipaineisuustilassa mahdollisella vuotoilmalla ei ole edellytyksiä kulkeutua rakenteista sisäilmaan päin.
Merkkiainekaasun syötön yhteydessä tarkasteltiin merkkiaineanalysaattorilla Dräger X-am
7000 mahdollisia vuotoilmakohtia. Taulukkoon 2 on koottu tarkastelun tulokset.
Taulukko 2. Vuotoilmareittien paikallistaminen merkkiaineella.
Kaasun syöttö
Tarkastelukohta, tulos
Luokan 0.30 (musiikki) ikkunapeltien alle
Ikkunarakenteet, ei todettuja vuotokohtia
Luokka 0.17 (tekninen työ), lattian alle
Lattiarakenteet, ei todettuja vuotokohtia
kahdesta reiästä
Alakellarin varaston (11) katto
Käytävä 0.01, ei todettuja vuotokohtia
Käytävä 0.01, ei todettuja vuotokohtia
Luokka 0.29, ei todettuja vuotokohtia
Alakellarin iv-konehuoneen (12) katto
Alakellarin iv-konehuoneen (12) katto
Alakellarin siivoushuoneen (18) katto
Huone 0.39, ei todettuja vuotokohtia
Taulukon 2 mukaan merkkiainekaasulla ei tarkasteltavista kohdista todettu vuotoilmakohtia.
6.5
43 (52)
Suuntaa-antavat kosteusmittaukset
Pintojen kosteutta paikallistettiin tutkituista tiloista satunnaisotannalla Trotec T660 pallopääanturilla varustetulla pintakosteudentunnistimella. Osoittimen lukemat ovat suuntaa antavia
ja ne kertovat rakenteen kosteusrasitteesta 0 - 40 mm:n syvyydeltä, mutta ne eivät kerro materiaalin kunnosta.
Porareikämittauksissa käytettiin ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaitetta Vaisala HMI 41 ja mittausanturia HMP 42. Suhteellisen kosteuden (RH) mittaustuloksissa pidetään
virhemarginaalina ±4 %.
Mittaus suoritettiin putkittamattomasta reiästä pian poraamisen jälkeen. Menetelmä on
suuntaa-antava eikä sillä päästä hyvään mittaustarkkuuteen ja tulosten tulkinnassa on huomioitava suuri varmuuskerroin. (RT14-10984).
Mittauksissa todettiin seuraavaa:
- Aulassa 1.003 olevassa ulkoseinässä on paljon kosteuden aiheuttamia jälkiä ja pintakosteudenosoittimen arvot viittaavat kohonneeseen kosteusteen
- Pesuhuoneen K.31 seinässä on paljon kosteuden aiheuttamia jälkiä. Pintakosteudenosoittimen arvot viittaavat lattian ja seinien kohonneeseen kosteusteen
- Kellarin alapohjaan tehtiin suuntaa-antava porareikämittaus. Tulokset viittaavat
kohonneeseen kosteuspitoisuuteen. (porareikä 1 RH 95 %, T=17,8 C0, abs 14,4
g/m3) (porareikä 2 RH 72 %, T=19,3 C0, abs 12 g/m3)
- Kanaalien ja käytävien maanpaineseiniä mitattiin pintakosteudenosoittimella satunnaisotannalla. Pintakosteudenosoittimen arvot viittaavat kohonneeseen kosteusteen Leca-papu täyttöisien kanaaleiden maanpaineseinissä.
Kuva 93. K.31 pesuhuoneen lattiassa kohon- Kuva 94. K.31 pesuhuoneen seinässä koneita arvoja.
honneita arvoja ja kosteuden aiheuttamia
jälkiä.
Kuva 95. Aulassa 1.003 olevassa ulkoseinässä Kuva 96. Tulokset viittaavat kohonneeseen
on paljon kosteuden aiheuttamia jälkiä.
kosteuteen.
6.6
44 (52)
Muut havainnot
Väestönsuojat
- Väestönsuojissa oli kellarin haju ja tunkkainen ilma. Tiloissa oli paljon tavaroita. Tilat
olivat epäsiistit ja pinnoilla oli pölyä.
- Suihkut epäsiistit, muovimatot alustastaan irti.
- Seinä ja lattiapinnoilla paljon kosteuden aiheuttamia jälkiä.
- Väestösuojissa ja kellareissa havaittiin tutkimusten aikana sokeritoukkia.
Kivipaja
- Lattiarakenteessa oli tukittuja ja käytöstä poistettuja viemäreitä
- Talotekniikkaa oli koteloitu ja merkkisavulla todettiin ilmavirtauksien olevan koteloon
päin.
- Lisäksi kaikista tutkituista läpivienneistä todettiin ilmavirtauksen olevan tutkitusta tilasta poispäin.
- Tilat olivat huomattavan pölyiset.
- Kivipajan eteisessä (tuulikaappi k.29) oli irtonaisia mineraalivillalevyjä.
Lisäeteiset
- Ilmanvaihdon teho oli aistivaisesti tutkittuna heikko.
- Lisäeteisten kumimatot haisevat voimakkaasti.
IV-konehuone
- IV-konehuoneen maanpaineseinässä halkeamia ja kosteuden aiheuttamia jälkiä
- IV-konehuoneen seinillä ja katossa oli mineraalivillatäyttöiset reikäpeltiset
akustiikkalevyt. Levyjen takana maanpaineseinä oli bitumisivelty.
Hulevesien ohjaus
- Koulun takapihan asfaltissa oli paljon painumia, joihin kerääntyi sateen jälkeen lammikoita.
- Suuren kosteusrasituksen takia sokkelin alaosissa kasvoi sammalta ja maalipinnat olivat rapautuneet.
- Rakennusta ympäröivä asfaltin ja sokkelin välissä on monin paikon huomattava rako,
joka mahdollistaa sadeveden ja lumensulamisvesien valumisen rakenteen väliin.
- Kellariin menevien portaiden muurissa oli paljon kosteuden aiheuttamia jälkiä.
Liikuntasalin ilmanvaihtohuone
- Huone oli pölyinen ja roskainen.
- Ilmanvaihtohuoneen ja liikuntasalin näyttämön välisessä väliseinässä oli kosteuden aiheuttamia jälkiä.
- Ilmanvaihtohuoneen ja varastohuoneen 1.103 välipohjan alapinnassa oli kosteuden
aiheuttamia jälkiä.
- Välipohjan alapintaa vasten oleva lastulevykotelo oli kosteusvaurioitunut.
Varastohuone 1.058
- Hormikuilun kyljessä oli kosteuden aiheuttamia jälkiä.
45 (52)
Kuva 98. Tuulikaappiin k.29 menevissä por- Kuva 99. Asfaltissa painumia, sokkelissa kostaissa on kosteuden aiheuttamia jälkiä.
teuden aiheuttamia jälkiä ja sammalta.
Kuva 100. Varastohuoneen 1.058 hormi.
Kuva 101. Kivipajan eteisessä oli mineraalivillalevyjä.
Kuva 102. Ilmanvaihtokonehuoneen
välipohja ja lastulevykotelo.
7
MATERIAALINÄYTTEET
7.1
Materiaalin mikrobianalyysi (MMS)
Rakenneavausten yhteydessä ajalla 18.8.–17.9.2015 materiaaleista otetut mikrobinäytteet
(66 kpl) on tutkittu suoraviljelymenetelmällä Työterveyslaitoksella Kuopiossa, ja analyysivastauksen MB15-01453 kopio on liitteenä. Taulukkoon 3 on koottu tulokset.
Taulukko 3. Yhteenveto materiaaleista otettujen mikrobinäytteiden analyysituloksista. Tilojen
numerointi ja näytteenottokohdan koodit ovat liitteenä olevien paikannuspiirustusten mukaset.
Tila
MMS1: 1.094
MMS2: 1.094
MMS3: 1.094
MMS4:1.094
MMS5:1.094
MMS6:1.094
Rakenneosa
Materiaali
US, yläikkuna, tilkerako, rive
US, yläikkuna, vuorilista, puu
US, päädyn reikätiilen takaa,
min.villa
AP, puukorokelattian eristekerros,kutterin- ja sahanpuru
AP, puukorokelattian koolaus, puu
AP/lattia, puulattia muovimaton alla, puu
MMS8:1.095
US, min.villa
MMS9:1.095
US, sokkelihalkaisu, toja-levy
MMS10:K.38
US, ikkunan tilkerako, rive ja
min.villa
US, sokkelin yläpuoli,
min.villa
US, sokkelihalkaisu, maanpinnan taso, bitumikermi,
laasti
US, sokkelihalkaisu, maanpinnan taso, toja-levy
US, sokkelihalkaisu, lattiataso, bitumikermi, laasti
US, sokkelihalkaisu, lattiataso, toja-levy
MMS11:1.094
MMS12:1.094
MMS13:1.094
MMS14:1.020
MMS15:1.020
MMS16:1.020
MMS17:1.020
MMS18:1.020
MMS19:1.094
min.villa
US, sokkelihalkaisu, maanpinnan taso, bitumikermi
min.villa
MMS21:1.094
MMS22:K.38
MMS23:0.13
Ikkunan pieli, korkki, rive
MMS24:0.13
46 (52)
Tulokset
erittäin runsaasti homeita
runsaasti homeita
niukasti homeita
runsaasti homeita
kohtalaisesti homeita
niukasti homeita
kohtalaisesti mikrobeja
runsaasti mikrobeja
niukasti mikrobeja
runsaasti homeita
erittäin runsaasti aktinobakteereja
niukasti mikrobeja
niukasti homeita
niukasti mikrobeja
kohtalaisesti aktinobakteereja
runsaasti homeita
runsaasti homeita
MMS25:0.13
MMS26:0.34
MMS27:0.34
MMS28:0.34
MMS29:0.34
MMS30:0.28
MMS31:0.28
MMS32:0.28
MMS33:0.28
MMS34:0.13
MMS35:1.017
MMS36:0.39
MMS37:1.064
MMS38:1.017
MMS39:1.094
MMS40:1.094
MMS41:1.036
MMS42:1.028
MMS43:1.038
MMS44:1.038
MMS45:2.002A
MMS46:1.080
US, sokkelihalkaisu, maanpinnan taso, min.villa ja tojalevy
US, tiiliverhouksen alaosa,
min.villa
US, sokkelihalkaisu, maanpinnan taso, korkki
US, sokkelihalkaisu, maanpinnan taso, toja-levy ja betoni
US, ikkunan pystypielen alaosa, min.villa
US, ikkunan pystypielen alaosa, min.villa
US, ikkunan pystypielen alaosa, min.villa ja rive
US, ikkunan vierestä US3,
min. villa
US, ikkunan pystypielen alaosa, rive
US, ikkunan vierestä US3,
min. villa
US, sokkelihalkaisun yläosa,
alaohjauspuun alta, toja-levy
US, ikkunoiden välisen pilarin
ulkopinta, min. villa
US, ikkunan pieli, rive ja min.
villa
YP, höyrynsulkumuovin
päältä
päältä
YP, eristetilan yläpinta,
min.villa
YP, eristetilan alapinta, höyrynsulkumuovin päältä, min.
villa
US, välipohjan ja ulkoseinän
välistä, korkki
US, ikkunan yläpuolelta, min.
villa
47 (52)
runsaasti homeita
niukasti homeita
niukasti homeita
niukasti mikrobeja
niukasti homeita
niukasti homeita
niukasti mikrobeja
runsaasti homeita
niukasti homeita
niukasti homeita
niukasti homeita
runsaasti homeita
niukasti homeita
niukasti homeita
niukasti mikrobeja
runsaasti hiivoja
niukasti homeita
niukasti homeita
niukasti homeita
MMS47:1.080
MMS49:k.14
YP, eristetilan alapinta, betonin päältä, toja-levy
YP, eristetilan yläpinta, tojalevy
US, ikkunan pieli
MMS50:K.17a
AP, kanaali, hiekkaa
MMS51:K.17a
AP, kanaali, kannen kaulus,
puuta
YP, päiväkodin puoli (koilinen), tuulensuojalevyn takaa, min. villa
YP, päiväkodin puoli (koilinen), lämmöneristyksen alapinta, betonin päältä, tojalevy
YP, päiväkodin puoli (koilinen), lämmöneristyksen yläpinta, toja-levy
YP, päiväkodin puoli (koilinen), akustiikkalevy, tojalevy
YP, yläasteen puoli (lounas),
akustiikkalevy, toja-levy
YP, toja-levyn ja kovalevyn
välistä, rive
päältä, min.villa
AP, puukorokelattian alta,
betonin päältä, puuta
US/VS, sokkelihalkaisun yläosa, alaohjauspuun alta,
toja-levy
US/VS, sokkelihalkaisun yläosa, alaohjauspuun alapinta,
puu ja min. villa
US/VS, sokkelihalkaisu, n.
800 mm lattiapinnan yläpuolelta, bitumikermi
US/VS, sokkelihalkaisu, n.
800 mm lattiapinnan yläpuolelta, toja-levy
AP, betonilaatan alapinta,
leca-papu
AP, betonilaatan alapinta,
leca-papu
MMS48:1.080
MMS52:1.080
MMS53:1.080
MMS54:1.080
MMS55:1.080
MMS56:1080
MMS57:1.065
MMS58:1.065
MMS59:0.24
MMS60:1.126
MMS61:1.126
MMS62:1.123
MMS63:1.123
MMS64:0.24
MMS65:1.065
48 (52)
niukasti mikrobeja
runsaasti homeita
runsaasti homeita
runsaasti homeita
niukasti homeita
niukasti mikrobeja
niukasti homeita
niukasti mikrobeja
ei homeita
ei homeita
niukasti homeita
niukasti homeita
niukasti mikrobeja
niukasti homeita
niukasti mikrobeja
niukasti mikrobeja
niukasti homeita
runsaasti homeita
MMS66:1.065
MMS67:1.008
MMS68:1.126
AP, betonilaatan alapuolelta,
putkieriste, paperi
US, ikkunan alakarmin alta,
puuta ja uretaanivaahtoa
US/VS, maanpinnan tasosta
n. 300 mm alaspäin, korkki
49 (52)
runsaasti homeita
niukasti homeita
Mikrobeista yleisesti ja niiden haittavaikutuksista
Tutkimusten mukaan tietyt homeet voivat yhteisvaikutukseltaan olla haitallisempia kuin lajit
yksinään. Lajisto on siksi määrää tärkeämpi tulkintaperuste.
”Myös pienemmät pitoisuudet voivat viitata kasvuun erityisesti silloin, jos materiaalissa kasvaa
kosteusvaurioon viittaavia indikaattorimikrobeja. Tällöin voi olla kyseessä vanha ja kuivunut
vaurio. Joissakin tapauksissa näytteissä ei havaita lainkaan kasvua, koska materiaali on kuivunut ja kuollut. Tällöin viljelymenetelmä voi tuottaa ns. väärän negatiivisen tuloksen, koska
myös kuollut kasvusto voi aiheuttaa terveyshaittaa.” /Ympäristö ja terveys -lehti 4/2009/
7.2
Materiaalin VOC-analyysi (MVOC)
Avausten yhteydessä materiaaleista 18.8.2015, 19.8.2015 ja 1.9.2015 otetut VOC-näytteet
(VOC = haihtuvat orgaaniset yhdisteet) on analysoitu Mikro-Chamber/Thermel Extractor, µCTE
Työterveyslaitoksella Helsingissä, ja analyysivastausten 315094 ja 315869 kopiot ovat liitteenä. Taulukkoon 4 on koottu tulokset (TVOC = mitattujen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yhteispitoisuus).
Taulukko 4. VOC-yhdisteet materiaalinäytteistä (TVOC = mitattujen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yhteispitoisuus). Tilojen numerointi ja näytteenottokohdan koodit ovat liitteenä olevien paikannuspiirustusten mukaiset.
Tila
Rakenne
TVOC-pitoisuus
Materiaali
µg/m3g
MVOC1:K.30
Maanpaineseinä, betonin sisäpinnasta
10
bitumisively
MVOC2:1.095
US, sokkelihalkaisun yläosa, bitumi10
kermi
MVOC3:1.094
US, sokkelihalkaisu, maanpinnan taso,
30
bitumikermi
MVOC4:2.002A
US, välipohjan ja ulkoseinän välistä,
50
korkki
Tulosten tulkinta
50 (52)
Materiaalin VOC-analyysi kertoo, mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu koeolosuhteissa. Materiaalinäytteet eivät vastaa sisäilmasta kerättyjä näytteitä eivätkä materiaalien
päästöluokitusta (M1).
Kaikkien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuutta kuvataan termillä TVOC. Kokemusperäisesti suoraan materiaalista mitatut, vaurioitumattomien materiaalien TVOC- päästöt ovat olleet alle 70 µg/m³g /Työterveyslaitos/.
8
SISÄILMAMITTAUKSET
8.1
Mittauspaikat ja tutkimusmenetelmät
Näytteiden ottopaikat on esitetty taulukossa 5 ja liitteinä olevissa paikannuspiirustuksissa.
Taulukko 5. Sisäilman mittauspaikat. Tilojen numerointi on liitteinä olevien paikannuspiirustusten mukainen.
Tila
Pintapölyn
Kuitukertymä
koostumus
huonepinnoille
Luokkahuone 0.12 (26)
x
x
x
Pintapölynäytteen koostumus (PPK):
Näytteet otettiin pyyhkimällä säännöllisesti siivottuja pintoja nurin käännetyllä minigrip-pussilla. Pyyhinnän jälkeen pussit käännettiin oikein päin sekä suljettiin tiiviisti.
Kuitukertymä huonepinnoille (PGT):
Näyte otettiin aiemmin pyyhityltä pinnalta geeliteipin avulla 14 vrk:n ajan laskeutuneesta pölykertymästä. Valomikroskooppia käyttäen laskettiin geeliteippeihin kiinnittyneiden yli 20 µm
pituisten mineraalivillakuitujen kertymä.
Kaikki näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksella Helsingissä.
8.2
Pintapölyn koostumus
10.9.2015 otetun pintapölynäytteen pölyn koostumustulos on esitetty alla olevassa taulukossa. Työterveyslaitoksen analyysivastauksen AE15-00358 kopio on liitteenä.
Taulukko 6. Pintapölynäytteiden koostumus. Tilojen numerointi ja näytteenottokohdan koodit
ovat liitteenä olevien paikannuspiirustusten mukaiset.
Tila
Pölyn koostumus
tavanomaista huonepölyä
karkeaa ulkoilmapölyä
teollisia mineraalikuituja (vuori- ja lasivilla)
Analyysivastauksen mukaan tutkitussa näytteessä oli tavanomaisen huonepölyn, joka koostuu
pääasiassa paperi- ja tekstiilikuiduista sekä hilsehiukkasista, lisäksi karkeaa ulkoilmapölyä ja

KUNTOTUTKIMUKSET JA SISÄILMAMITTAUKSET RAPORTTI

Transcription

Similar documents

Musiikin kurssit

Musiikin kurssit

Pöyrytalo Brochure-291015-CityMark-Final-Opt2.indd

Vietä joulukuu Reposaaren joulukalenterin parissa!

Esite vilja ja viljatuotteiden fusarium toksiineista

Tilavuokrausohje Tilan vuokraaminen Liikuntasalien vuokraaminen

Villa Victorissa

kuntotarkastusraportti

koti-lappi-erkki