kuntotarkastusraportti

KUNTOTARKASTUSRAPORTTI
3.1.2011
BJÖRKBODAN KOULU, KEMIÖNSAARI
_______________________________________________
Talo ja tarkastus Oy
Horninkatu 11 B, 24100 Salo
050 561 2356
1
YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA
Kohde
Björkbodan koulurakennus, Kemiönsaari
Osoite
Smedskullantie 3, 25860 Björkboda
Rakennusvuosi
Vanha osa noin 1911
Laajennus 1958 ( keskiosa + liikuntasalin osa )
Käyttötarkoitus
Ollut koulukäytössä 2010 asti. Syksyllä koulutoiminta lopetettu.
Nyt erilaisten kurssien pitopaikkana.
Tarkastuksen syy
Kiinteistön kunnon tarkastus kiinteistön kauppaa varten
Tarkastuspäivä
3.1.2011
Tarkastaja
Heikki Pöysti / Talo- ja Tarkastus Oy
Läsnä
Kari Forss ( kiinteistönhoitaja )
Tarkastushetken
olosuhteet
Talvinen päivä. Maassa ja katoilla runsaasti lunta.
Ulkoilman kosteus 91,0 Rh%, lämpötila -6,1˚C.
Käytettävissä olleet
asiakirjat
Kohteen pohjapiirustukset ( liitteenä )
Tarkastuksessa käytetyt
apuvälineet
Protimeter Surveymaster ( pintakosteuden tunnistin + piikkimittari )
Delta 2000 H ( kosteusmittari )
DM 101 + kosteusanturi ( suhteellinen kosteus + lämpötila )
Tehdyt korjaustoimet: ( saadut tiedot kiinteistönhoitajalta )
-
Vanhan osan peltikate uusittu vanhan peltikatteen päälle noin 4 vuotta sitten
Ikkunoita kunnostettu vuosien aikana
Tulotien puoleiset ulko-ovet uusittu 1990-luvun loppupuolella
Käyttövesiputkisto osin uusittu, paikoin vielä vanhaa putkistoa kohdilla esim. alapohjan
putkitunnelissa, johon ei mahdu kulkemaan
Rännikaivojen vesi johdettu pois syöksyjen alta hiekkakuoppaan tms. 1990-luvun
keskivaiheilla
Parvekkeen vuotokohtia paikattu bitumimassalla tms. Tuulikaapin ( 104 ) sisäkatossa oli
uusi panelointi.
2
YHTEENVETO HAVAINNOISTA JA KIIREELLISET TOIMENPITEET
Kiinteistön perustuksissa ei ollut ulkopuolella näkyvissä liikkumista tms vaurioita
lukuun ottamatta kivisokkelin kulman pieniä saumojen halkeamia ja liikuntasaliosan
sokkelin pieniä halkeamia. Vanhan osan ja keskiosan alapohjiin ei ollut luukkua tai
muuta pääsyä ja niihin on syytä tehdä tarkastusluukut ja niiden rakenteet tarkastaa
ennen kuin päätelmiä rakennuksen alapohjan kunnosta voidaan tehdä.
Liikuntasalin päädyssä kellariin johtavien portaiden alapäässä olevassa komerossa oli
näkyvissä paikallisia kalkki- / suolamuodostelmia merkkinä rakenteesta tulleesta
kosteudesta ja täältä tuli selvä homeen haju. Kohdan remontointi syytä tehdä pikaisesti
oletetun homekasvuston takia.
Päädyn kellarissa olevissa wc:issä oli alareunoissa kosteuden aiheuttamaa alareunojen
pintojen irtoilua yms. joka kertoo rakenteissa olleesta kosteudesta. Tällä kohdin
havaittiin mm. wc:iden kulmassa katon sadevesien poistokaivon olevan halki. Lisäksi
huomioitava salaojituksen kunto ja mahdollinen sisäpuolinen lisäkosteus ym.
Julkisivuissa havaittiin parissa kohdin ulkorappauksen olevan kopoa / irti alustastaan
(parvekkeen päällä ja sisäpihan puol. alar.) Ylempää seiniä ei maanp. voitu koputella.
Liikuntasalin tiiliverhouksessa ( etenkin pääty ) oli tiilien ja saumauslaastin pinta
lohkeillut irti pakkasrapautumisen seurauksena.
Ikkunat olivat vanhoja, mutta niitä oli kunnostettu ja täten vielä käyttökelpoisia.
Sisäpokissa ei kuitenkaan ollut pääosin lainkaan tiivisteitä ja lukitus / kiinnitys oli
paikoin vaikeaa. Sisäpihan pääovet olivat huonokuntoiset, reunoissa selviä rakoja.
Liikuntasali osan sisäp. kulmissa oli seinien yläosissa halkeamia. Kellarin
pesuhuoneen ja pukuhuoneen katossa oli lisäksi halkeamaa betonilaatassa. Näiden
halkeamien syy tulisi selvittää tarkemmin rakennepiirustusten ja halkeamien
syntymisen ajankohdan perusteella.
Vanhoissa uusimattomissa käyttövesiputkissa, muissa putkissa ja viemäreissä on riski
putkivuodolle ja vanhojen putkien uusimista suositellaan täten välittömästi ennenkuin
putket alkavat vuotaa ja aiheuttavat vaurioita myös ympäröiville rakenteille.
Liikuntasalin ja keskiosan yläpohjiin ei ollut pääsyä / tarkastusmahdollisuutta.
Vesikatto oli lumen peitossa, eikä sen kuntoa täten voitu tarkastaa. Etenkin vanhan
uusimattoman vesikaton osalta tulisi vesikaton kunto tarkastaa tarkemmin lumettoman
maan aikaan. Ulkopuoliset sadevesien poistuminen, salaojitus, maankallistukset ym.
tulee lisäksi tarkastaa lumettoman maan aikaan.
Lämmitystä, vesi- ja viemärijärjestelmää tai ilmastointia ei tarkemmin tarkastettu tässä
tarkastuksessa. Niiden tarkastus tulee tarvittaessa tehdä erikseen.
Raportissa on myöhemmin havaitut vauriot eritelty tarkemmin. Yllä mainittujen
vaurioiden lisäksi on rakennuksissa havaittu myös jonkin verran muita myöhemmin
eriteltyjä vikoja ja puutteita. Puutteisiin ja vikoihin on mahdollisesti suositeltu
toimenpiteitä. Lisäksi on joissakin kohdin suositeltu lähinnä ennalta ehkäiseviä
toimenpiteitä.(toimenpiteet on kirjoitettu kursivoituna)
Havainnoitujen rakenteiden osalta rakennus oli kohtalaisen hyvässä kunnossa ja täten
kunnostettavissa tulevaa käyttöä varten. Korjaukset tulee mitoittaa tulevan
käyttötarpeen mukaan.
3
VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT
Rakenteet tulee korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi
tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta
vaurioitumaan.
Ennakoivat huoltotoimen ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen
korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli
vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio
tai haitta yleensä pahenee ja hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat.
Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle.
4
ASBESTI
Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa on yleisesti käytetty
asbestia. Mm putkien eristeissä, huoneiden lattioiden laatoissa, tasoitteissa ja
maaleissa ym. rakenteissa on oletettavasti käytetty asbestia.
Vuoden 1988 jälkeen ei Suomessa ole valmistettu asbestipitoisia rakennusalan
tuotteita.
Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä
1.1.1993 lähtien. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin 1.1 1994.
Ennen mahdollisesti asbestipitoisten materiaalien purku- tai korjaustöitä tulee
rakennuksessa tehdä erillinen asbestikartoitus. Asbestipitoisten materiaalien purku- ja
korjaustöissä on noudatettava ko. töistä annettuja ohjeita ja määräyksiä.
5
TARKASTUSMENETTELYSTÄ
Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen
yhteydessä tilaajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja
kohteesta otettuihin valokuviin.
Kuntotarkastus on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin
menetelmin.
Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin
rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin
oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin.
Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä
vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla
tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalla näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla
ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja
kattavia rakenteiden purkutöitä.
Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai
kuntotutkimuksia.
Pintapuolisella tarkastelulla ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja
järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin
ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta.
Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta
tarkastusajankohtana ja tilannekohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen
ajan kuluessa tarkastuksesta.
Erityisesti on huomioitava, että tarkastus tehtiin talviaikaan, jolloin katto ja maanpinta
olivat lumen peitossa eikä näitä voitu tarkastaa. Lisäksi alapohjiin ei ollut pääsyä /
tarkastusmahdollisuutta ja yläpohjarakenteet oli tarkastettavissa ainoastaan vanhan
osan osalta.
HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Nimike
6.1
Havainnot
Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset
sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille.
Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä, raportti ei ole työselostus.
Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet
toimenpiteille on kirjoitettu kursivoituna.
Perustukset, alapohja ja rakennuksen vierusta
Vanha osa oli perustettu isoista kivistä tehdyn sokkelirakenteen varaan.
Perustusten kivirakenteet olivat pääosin silmämääräisesti ehjiä ja
paikoillaan. Alapohjaan ei ollut pääsyä / luukkua tms. ( vanha osa ja
keskellä olevat eteistilat ja keittiöt ym. ) Alapohjan mahdollisia
tuuletusaukkoja tms. ei myöskään havainnoitu rakennuksen ympärillä
olleen suuren lumimäärän takia. Alapohjarakenne tulee tarkemmin
tarkastaa alapohjaan tehtävän kulkuluukun kautta. Alapohjan tuuletuksen
toimivuus ja maanpinnan kallistukset ym tulee myös tarkastaa tarkemmin
lumettoman maan aikaan.
Vanhan osassa oli 2 ulkoa kujettavaa erillistä kellaritilaa. Toisten
portaiden alla ja ympärillä oli ruokakellaritila, jossa seinien alareunat
olivat hieman kosteat ja lattiassa kiinni olevissa puurakenteissa ja ovien
karmeissa oli lahovaurioita. Kellaritilassa ei ollut lattiakaivoa. Oven
edessä ulkopuolella saadun tiedon mukaan kaivo on. Ulos oli
tuuletusreikä, jossa oli tuuletin. Tuuletin oli kuitenkin rikki.
Toisessa päädyssä oli toinen kellaritila ( leipomo ) , jossa oli uuni. Täällä
oli lattiassa lattiakaivo. Kosteus oli täällä pienempi ja osteuden
aiheuttamia kalkkimuodostelmia tms.ei ollut näkyvissä. Haju oli myös
tilassa normaali.
Keskiosan käytävän / aulan ( + keittiö ym. tilat ) alla olevan alapohjan
sokkelit olivat rapatut. Alapohjaan oli täällä tuuletusluukkuja. Alapohjaan
ei ollut pääsyä / ei tarkastettu.
Liikuntasalin alla oli kellaritilaa. Sokkelit olivat rapattuja. Sokkelissa
havaittiin pari pienehköä halkeamaa.
Rakennuksen takana oli maassa sulanut käytävä: maassa kanaali
rivitalolle. Sulanut maa ilmaisee kanaalista tullutta lämmönhukkaa
Päädyssä oli ulkopuolelta kuljettavat wc-tilat. Wc-tilojen seinien
alareunoissa oli pinnoite ja rappaus irtoillut irti merkkinä rakenteesta
tulleesta kosteudesta ym. Pintakosteusmittarilla seinien alareunojen
kosteus oli tarkastushetkellä noin 2 p% ( lähes normaali / alle 4 p% ),
ylempää noin 1-1,5 p%. Vaurioiden takia on oletettua rakenteissa olleen
aiemmin suurempaa kosteutta. Ulkopuoliset katon sadevesien poisto
( rännikaivo oli kulmassa rikki ) ja salaojitus tulisi tarkastaa.
Lisäkosteuden aiheuttajana voidaan pitää myös sisäpuolelta tullutta
kosteutta; mm poikien puolen pisuaari yms.
Kellariin toisesta päädystä johtavien portaiden alla komerossa oli
näkyvissä seinän alareunassa kalkki- / suolamuodostelmia merkkinä
rakenteesta tulleesta kosteudesta. Täältä tuli myös selvä homeen haju.
Putkistolinja jatkui täällä ulkopuolelle ja vauriokohta epäiltävissä
sokkelin läpiviennin kohdalle. Rakenteet täällä tulee korjata pikaisesti
homevaurion ja tästä muualle siirtyvien mikrobien takia.
kuva portaiden alta
ph / pkh katto
Kellarissa oli myös pesuhuoneet ( ks. sisäp. tilat ) ja pannuhuone ja
varastotiloja. Pesuhuoneen katossa oli betonilaatassa halkeama, joka
jatkui ulkoseinältä pukuhuoneen läpi käytävälle.
6.2
Ulkoseinät ja julkisivut
Vanhan osan seinärakenne oli yläpohjasta tarkasteltuna: rapattu
ulkomuuraus, hiiltä/ masuunikuonaa tms. noin 5-7 cm, sisäpuolella
muurattu kokokiven seinä noin 30 cm. ( yläpohjasta kaivettiin purua
ulkoseinän kohdalta yhdestä kohdin ja tällä kohdin oli ko. seinärakenne )
Ulkopinnassa parvekkeen reunassa oli rappaus irti ( kevytpeite asennettu
irti olevan rappauksen suojaksi ) ja sisäpihan puolella havaittiin
alareunassa pienellä kohdin kopoa koputeltaessa. Muuten rappaus oli
silmämääräisesti ok. ( tarkastus tehtiin ainoastaan maanp. pistokok. )
Liikuntasalin ja keskiosan toisen puolen seinien ulkopinnassa oli
tiilimuuraus. Keskiosan sisäpuolella oli betonipinta. Tiilimuurauksessa
oli reikätiili muuraus lohkeillut pinnasta etenkin näyttämön päädyssä.
Tiilimuurauksen alareunassa ei ollut saumoja auki mahdollistaen ilman
pääsy tiilimuurauksen taakse ilmarakoon ( jos ilmarako on )
Suositellaan vaurioituneen tiilimuurauksen uudelleenmuurausta.
Paikkauksella ei mahdollisesti alta rapautuvaa rakennetta voida
kestävästi korjata. Mahdollisesti voidaan miettiä myös muita
julkisivukorjausvaihtoehtoja tms.
Liikuntasalin takaseinällä oli yläreunassa rappauksessa halkeama
ulkopinnassa.
Sisäpuolella havaittiin näyttämön ulkokulmissa yläreunoissa vaaka- /
vinohalkeamat ja liikuntasalin toisen pään kulmassa sekä
liikuntavälinevaraston kulmassa vinohalkeamat. Lisäksi portaiden päällä
oli halkeamaa. Halkeamien syy ja mahdolliset korjaustoimenpiteet
selvitettävä tarkemmin rakenteiden selvityksen ja vaurioiden syntymisen
ajankohdan selvittyä.
Takasivulla liikuntasalin seinän vieressä roikkui räystäältä jääpuikkoja:
epäiltävissä rakenteen lämpövuoto.
Savupiippu oli osin sisäpuolen yläreunasta rapautunut / reunateräkset
näkyvissä. Piipun päällä olevat suojakaiteet ym. metalliosat olivat osin
ruostuneet / syöpyneet. Piippu oli kuitenkin käyttökuntoinen ja
tarkastettava tarkemmin nuohouksen / palotarkastuksen yhteydessä.
Sisäpihalla oli puurakenteinen erikseen muusta rakennuksesta oleva katos
ainakin maalauskorjauksen tarpeessa. Katon kunto selvitettävä tarkemmin
lumettomaan aikaan.
Räystäiden aluslaudoituksessa oli vanhan osan sisäpihan puolella reikä /
aluslauta puuttui. Aluslaudoituksessa oli nurkissa, jiirien alapäissä ym.
epäiltävissä paikoittaisia lahovaurioita yms. Muuten aluslaudoitus oli
ainakin maalauksen tarpeessa koko rakennuksessa.
6.3
Ikkunat ja ulko-ovet
Ikkunat olivat vanhoja 2-lasisia puupokaisia ikkunoita. Ikkunoita oli
ulkopuolelta maalauskorjattu, kitattu ja kulmarautoja ym. uusittu. Osin
uusituissa kittauksissa oli lintujen nokkimisjälkiä yms.
Sisäpuolella pistokokeellisesti tarkastetuista ikkunoista havaittiin ettei
suurimmassa osassa ikkunoita ollut lainkaan tiivisteitä sisäpokissa.
Ikkunoiden kiinnitykset / lukitukset olivat osin löysiä tai jumissa.
Kunnostetut ikkunat ovat käyttökelpoisia vielä vuosia.
Suositellaan kaikkien ikkunoiden uusimista tulevaisuudessa ulkopuolelta
alumiinipintaisiksi ikkunoiksi. Tämä suositeltavaa, kun halutaan
parantaa myös lämmöneristävyyttä ja ikkunoiden jatkuva
huoltokorjauksen tarve jää tällöin pois.
Etusivun ulko-ovet oli uusittu 1990-luvulla ja ne olivat kohtalaisen
hyväkuntoiset.
Sisäpihalta aulaan / käytävään johtava puurakenteinen lasiaukollinen ovi
oli huonokuntoinen. Sen reunoissa oli selviä, jopa yli 10 mm rakoja.
Ovi tulee uusia.
Kellariin ja kellarin ulkowc:ihin ym. johtavat ovet olivat vanhoja puuovia
ja myös uusimisen tarpeessa. Niiden uusimisen tarpeellisuus / ajankohta
tulee mitoittaa myös käytön mukaan.
6.4
Vesikatto ja yläpohja
Rakennuksessa
kennuksessa oli vanhan osan katolle uusittu peltikate konesaumatulla
peltikatteella noin 4 vuotta sitten. Vanha peltikate oli jätetty tällöin uuden
katon alle.
Myös räystäskouruja ja syöksytorvia oli tällä osin tällöin uusittu. Muun
osan vesikate oli vanhaa.
vanhaa. Keskiosan vesikatolle pääsi vanhan osan
ikkunasta. Täältä oli myös tikkaat vanhan osan katolle. Erillistä
kattosiltaa tai lapetikkaita ei ollut ( lumen alta ) näkyvissä. Katoilla oli
runsaasti lunta. Kattoja ei ulkopuolelta voitu tarkastaa.
Vanhan osan yläpohjaan päästiin yläkerran porraskäytävien katoissa
olevista luukuista. Yläpohjan aluslaudoitus oli piikkimittarilla
tarkastushetkellä kuivaa ja peltikatteen alapinta ei ollut märkä.
Peltikatteen alla ei ollut erillistä aluskatetta.(
aluskatetta.( vanha peltikate )
Yläpohjassa oli katolle johtavat iv-hormistot. ( ei savupiippuja )
Yläpohjassa
ohjassa oli näkyvissä purueristettä.
puruer tettä. Yhdessä kohdin keskellä
yläpohjaa kaivettiin kuoppa ja mitattiin purun paksuudeksi noin 25 cm.
Puutyöverstastilan päällä oli näkyvissä myös sammalta ym. vanhoja
eristeitä. Tänne oli tehty betonipalkki,
b
joka kantoi pitkän jännevälin
puutyöverstaan katon rakenteita. Palkin ympärillä oli eristeenä ollut
lastusementtilevyä, osin levyt olivat nyt pois paikoiltaan.
Betonilaattaakenne muodosti kylmäsillan verstashuoneen katon läpi.
läpi
Palkki tulee eristää yläpuolelta.
yläpuolelta
Palkin päällä oli katossa vanhoja palaneita kattorakenteita; ko kohdassa
ollut aiemmin tulipalo.
Muiden osien yläpohjiin ei ollut pääsyä
p äsyä / ei tarkastettu. Vesikatot ja
muiden osien yläpohjat tulee
tulee tarkastaa erikseen lumettomaan aikaan.
6.5
Pesuhuoneet ym. kosteat tilat
Kellarikerroksessa oli tyttöjen ja poikien suihkutilat. Seinät olivat
kivirakenteisia ja laatoitettu ilman laattasaumoja. Lattiassa oli myös
laatoitus.
Suihkujen takana seinässä mitattiin pintakosteusmittarilla kohonneita
kosteusarvoja ( 4-6 p% ) n. 2 metrin korkeuteen ulko-wc:iden viereisessä
suihkutilassa. Muissa seinissä mitattiin kohonneita kosteusarvoja noin 0,5
m korkeuteen. Ylempää kosteus 2-3 p%. (alle 4p% = normaali)
Suihkun alla olivat vanhat putkien läpivienit, jotka oli tiivistetty
silikonilla. Silikonisaumat olivat nyt reunoista auki ja kosteuden oli
ainakin täältä mahdollista pästä rakenteen sisään. Laatoituksen alla ei
myös olettavasti ole vesieristystä tms.
Lattian kosteus oli pintamittarilla n. 2-2,5 p% ( = normaali )
Myös toisessa ph:ssa mitattiin pintamittarilla kohonneita kosteusarvoja
( 3-5 p% ) seinien alareunoissa ja suihkun alla noin 1,5 – 2 metrin
korkeuteen. Seinän yläosassa, jossa ei ollut laatoitusta oli pinnoite
suihkujen takaseinällä irtoillut. Putkien vanhat läpivientien reiät oli myös
tällä puolella tiivistetty silikonilla, mutta reunoiltaan auki ja päästivät
täten kosteutta rakenteisiin. Pesuhuoneen katossa oli halkeama, joka johti
myös pukuhuoneen läpi käytävään asti. ( ks. kohta 6.1 )
Suositellaan pesutilojen remontointia.
Kellarissa oli suihkutilojen vieressä henkilökunnan suihkutila. Täällä oli
muovimatto seinissä ja lattiassa. Muovimaton saumat olivat auki ja
muovimatto oli lattiassa ja seinien alareunassa osin irti alustastaan.
Lattiakaivon ympärillä mitattiin pintamittarilla kohonneita kosteusarvoja
( n 4-5 p% ). Muuten kosteudet noin 2-3 p% ( = normaali ).
Suihkutilat eivät ole viime aikoina olleet käytössä.
Suositellaan suihkutilan remontointia.
Henkilökunnan tilan wc:n ja käytävän päässä olevan wc:n lattioiden
kosteutta tarkasteltiin pintamittarilla. Kosteus 2-3 p% ( = normaali ).
Inva wc:n seinät ja lattia laatoitettu. Seinien ja lattian kosteus oli
pintamittarilla normaali. Laatat olivat kuitenkin kopoja / irti alustastaan
suihkun vieressä ja vastakkaisen seinän yläreunassa ym.
Ilmanpoisto täältä käynnistyi valosta; iv-poistoaukossa ei venttiliä.
Vanhan osan eteisen viereisessä wc:ssä kosteusarvot pintamittarilla
normaalit.
6.6
Muut sisätilat ym.
Liikuntasalissa oli halkeamia näyttämön ja urheiluvälinevaraston ym.
seinien yläosissa nurkissa ( ks. kohta 6.2 ulkoseinät ).
Liikuntasalissa piipun vieressä katossa kosteusvuotojälki.
Keittiössä tiskipöydän päällä läpivientien reunat syytä tiivistää.
( pintamittarilla hieman kohonneita kosteusarvoja. )
Ruokasalin pesualtaiden alla viemäriputken kallistukset väärin.
Viemärissä veden noustava osin ylöspäin.
Luokkahuone 59m2 ( special class ) oli katossa ulkoseinän vieressä
tummentumia / kosteusvuotojälkiä palkin molemin puolin.
Luokkahuone 64 m2 silikonisaumat auki pesualtaiden takaa.
Vanhan osan sisäänkäynnin tuulikaapin 104 katon paneelit uusittu
parvekkeen vuodon takia. Parvekkeiden lattiassa ollut vuotoa, paikattu
bitumimassalla ym. Parvekkeen lattiassa oli näkyvissä palahuopa lumen
alla. Parvekkeen kaiteet matalat; tulisi olla nykymääräysten mukaan väh
100 cm.
Viereisen eteisen ( korridor 33 m2 ) katossa tuulikaapin vieressä
kosteuden aiheuttamaa tummentumaa. Lattian Linoleum-laatat tms olivat
reunoistaan nousseet ylös ( uusimisen tarpeessa )
Päädyn luokkahuone Lårarrum 57 m2 lattian laatat myös nousseet
reunoistaan osin ylös. Kattolevyt olivat reunoistaan paikoin irti / alhaalla.
Yläkerran päädyn luokkahuone 57 m2 lattian laattojen reunat paikoin
koholla. Täältä hätäpoistumistie erillisen parvekkeen kautta.
Eteisaulan ( korridor 29 m2) lattian laattojen reunat koholla.
Eteisaulan ( korridor 21 m2 ) katossa kosteusvuodon aiheuttamia jälkiä.
Puutyöverstas ( slöjdsal 58 m2 ) katossa kosteusvuotojälki.
6.5
Lämmitys
Rakennuksessa vesikiertoinen keskuslämmitys lämmityspattereilla.
Kellarin kattilahuoneessa oli 3 kpl vanhoja kattiloita, joissa kahteen oli
asennettu öljypolttimet KP-26, valmistusvuosi 1988.
Metallinen öljysäiliö viereisessä tilassa.
lämmityskattilat
uppopumppu kattilah. kosteuden valumajälki
polttoainevar. luukusta
Suositellaan lämmitysjärjeselmän tasapainotusta, jos sitä ei ole tehty.
Lämmitys ym. tarkastettava tarkemmin erillisessä LVI-teknisessä
kuntotarkastuksessa.
6.6
Vesi- ja viemärilaitteet
Kunnallinen vesi ja viemäri kunnan viemäriin
Käyttövesiputkistoja osin uusittu. Viemärit pääosin vanhoja
valurautaviemäreitä. Kalusteiden viemäreitä osin uusittu
muoviviemäreiksi.
Suositellaan ainakin vanhojen käyttövesiputkien uusimista.
Tarkemmin toimenpiteet suunniteltava erillisen LVI-teknisen tarkastuksen
jälkeen.
Vesi- ja viemäriputkiston tekninen käyttöikä on materiaalista ja
olosuhteista riippuen noin 30-50 vuotta.
Vesi- ja viemärikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta.
6.7
6.8
Ilmanvaihto
Liikuntasalista, mahdollisesti pesutiloista ja keittiöstä koneellinen poisto.
Inva-wc / suihkusta ja viereisestä siivouskomerosta oma poistopuhallin,
joka käynnistyi valo laitettaessa. Vanhassa osassa painovoimainen
ilmanvaihto. Ilmanvaihto tarkastettava ja muutokset suunniteltava
tulevan käyttötarpeen mukaan erikseen.
Sähköistys
Sähköpääkeskus kellarissa.
Erillinen sähköjärjestelmän tarkastus suositellaan tehtäväksi 30 vuoden
välein.
Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30…50 vuotta.
6.9
Palovaroittimet
Palovaroitinjärjestelmä tulee mitoittaa ja tarkastaa määräysten ja
tulevan käytön mukaiseksi.
Suositellaan erillisen palotarkastuksen tekemistä.
Myös palo-osastoinnit ym.
Liitteet
Piirustukset
Salossa 3.1.2011
Heikki Pöysti
RI, Talotarkastaja, AKK
BJÖRKBODAN KOULU
Smedskullantie 3, 25860 Björkboda
31.1.2011
Liite kuntoarvioon
SUOSITELTUJEN KORJAUSTOIMIEN ARVIOIDUT KUSTANNUKSET
________________________________________________________________________________
Talo ja tarkastus Oy
Horninkatu 11 B, 24100 Salo
puh 050-561 2356
Tässä on arvioitu suositeltujen korjaustoimenpiteiden hintavaikutusta kiinteistöön tehdyn
kuntoarvion perusteella.
Korjaustoimenpiteitä teetettäessä on erikseen määriteltävä tehtävät toimenpiteet. Huomioitava, että
hintavaikutus voi täten muuttua huomattavasti oletetuista kustannuksista.
Perustukset, alapohja ja rakennuksen vierusta
- Alapohjin tehtävä luukut ja alapohjatilojen tarkempi tarkastus n. 1000 €
Mahdollisesti tarvittavat alapohjan tuuletuksen parantaminen yms. hinnoiteltava
tarkastuksen jälkeen.
- Kellarin rappusten alla olevan mikrobikasvuston korjaus ? Tarkastettava vauriot ja
vaurioiden korjaukset mitoitettava erikseen.
- Salaojituksen ja perusmuurin ulkopuolisen kosteuseristyksen uusiminen, routaeristykset ym.
n. 30 000 €.
Ulkoseinät ja julkisivut
- Tiilimuurauksen paikkakorjaus 5 000 €
- Koko tiilimuurauksen uusiminen 20-30 000 €
- Räystäiden aluslaudoitusten korjaus ja maalaus 5 000 €
Ikkunat ja ulko-ovet
- Kaikkien ikkunoiden uusiminen 50 - 80 000 €
- Aulan ulko-ovi + kellarin ovet 3 000 - 5 000 €
Vesikatto ja yläpohja
- Kattoa ja liikuntasalin yläpohjaa ym. ei tarkastettavissa lumen takia. Arvioitava erikseen
lumettomaan aikaan.
- Vanhan osan puuyöverstaan päällä olevan palkin yläpuolinen eristys 500-1000 €
Pesuhuoneet ym. kosteat tilat
- Pesutilojen remontointi 20 000 €
- Henkilökunnan suihkutila + wc 3000 €
- Ulkopuolelta mentävien Wc-tilojen pintojen korjaus 10 000 €. Lisäksi tarvittavat
putkitukset, kalustukset ym. Huomioitava, että maakosteuden siirtyminen rakenteisiin myös
estettävä
Muut sisätilat
- Ennen sisätilojen korjausta tulisi teettää asbestikartoitus 2000-3000 €
- Sisätilojen laattalattioiden korjaus. Julkisiin tiloihin tarkoitettu kvartsivinyylilaatta n. 30 € /
m2 ( materiaali + asennus ) Lisäksi kohteessa tulee vanhojen laattojen poisto oletettavasti
asbestipurkutyönä. Ja tasoitukset ym. Tämä tekee kustannukset moninkertaisiksi.
- Muut sisätilojen korjaukset ym. erikseen
Lvi- ja sähkötekniset korjaukset mitoitettava erillisten lvi- ja sähkäteknisten tarkastusten jälkeen.
- Lvi- ja sähkötekniset kuntoarviot yhteensä n 2500 €
Huomioitava lisäksi mahdolliset muut korjaustoimenpiteet ja niiden aiheuttamat kustannukset
________________________________________________________________________________
Talo ja tarkastus Oy
Horninkatu 11 B, 24100 Salo
puh 050-561 2356
Liikuntasalin halkeamat
Liikuntasalin ympärillä havaittujen halkeamien takia pidettiin palaveri rakennesuunnittelija Jukka
Toivonen / rakennesuunnittelu Toivonen & Keskitalo Oy kanssa 31.1.2011.
Todettiin seuraavaa:
Kellarin katon ( liikuntasalin lattia ) laskentakuormaksi oli rakennepiirustuksissa merkitty 400 kg/
m2, joka on melko suuri / myös nykyisin käytettävä kuormitus. Liikuntasalin lattia kantaa
tiiliväliseinien päältä, jännevälin ollessa n. 3 m.
Todettujen halkeamien aiheuttamien muutosten tai rakenteiden kestävyyden arvioimiseksi tulisi
erikseen tehdä kuntotutkimuksia, jotta voitaisiin varmistaa mahdollisesti rakenteissa tapahtuneita
rakenteellisia vaurioita tai kestävyyteen vaikuttavia seikkoja. Tällöin huomioitava myös katossa /
yläpohjissa mahdollisesti tapahtuneet muutokset ( kattoa ja yläpohjaa ei ole tarkastettu ). Lisäksi
tulisi vaaittaa rakennus ja todeta mahdollisesti tapahtuneet painumat ja rakenteiden painumiset
toisiinsa nähden.
Ehdotus: Kuormitus voitaisiin rajoittaa n. 250 kg / m2 tms. Lisäksi huomioitava mahdollisesti
tulevan käytön aiheuttaman värähtelyn lisäkuormitukset. ( yhtäaikainen hyppely tms. ).
Halkeamien muuttuessa tai lisääntyessä tulee välittömästi tehdä lisäselvityksiä.
Huomioitava, että tämä on vain arvio silmämääräisen tarkastelun perusteella, eikä anna mitään
varmuutta rakenteiden kestävyydelle erilaisissa kuormitustapauksissa.
________________________________________________________________________________
Talo ja tarkastus Oy
Horninkatu 11 B, 24100 Salo
puh 050-561 2356