Eläinten hyvinvoinnin valvontaohje

Transcription

Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
1 / 67
15701/08
27.2.2015
Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonta
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin
valvonta
Tämä ohje on tarkoitettu niille aluehallintovirastojen (AVI) läänineläinlääkäreille, jotka
tekevät täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvontaa. Tämä asiakirja on
luonteeltaan ohje, eikä se siten sisällä oikeudellisesti sitovia määräyksiä.
Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja
viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole
oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Lainsäädännön
soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee viime kädessä tuomioistuin.
Tässä ohjeessa on sekä suoria lainauksia eläinsuojelulainsäädännöstä että tulkintoja
lainsäädännön soveltamisesta. Tulkinnat on tässä ohjeessa merkitty kursiivilla.
Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Eviran näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi
soveltaa.
Sisällys
Sisällys .......................................................................................................................................... 1
1.
Johdanto .............................................................................................................................. 2
2.
Tarkastuksen perusteet ........................................................................................................ 2
3.
Tilakäynnillä valvottavat asiat ............................................................................................... 3
3.1. Valvottavat eläinlajit .......................................................................................................... 3
3.2. Valvontaviranomainen ...................................................................................................... 4
3.3. Valvonnan kohteena olevat tilat ........................................................................................ 4
4.
Hallinnollinen tarkastus......................................................................................................... 6
5.
Ilmoittaminen ........................................................................................................................ 6
6.
Valvonnan käytännön suorittaminen ..................................................................................... 7
6.1. Valvontakäynti, pöytäkirjojen täyttäminen sekä valvontatietojen kirjaaminen Eliteen ............ 7
7.
Laiminlyönnin arvioiminen (indikaattorin arvioiminen) ........................................................... 8
8.
Esimerkkejä laajuuden, vakavuuden ja jatkuvuuden arvioimiseksi eläinten hyvinvoinnin
tarkastuksissa ................................................................................................................................. 8
9.
LIITTEET ............................................................................................................................ 10
LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA ...................................................................... 10
LIITE B SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA ................................................................ 21
LIITE C KANOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA.......................................................................... 31
LIITE D LAMPAIDEN HYVINVOINNIN VALVONTA ...................................................................... 40
LIITE E VUOHIEN HYVINVOINNIN VALVONTA .......................................................................... 45
LIITE F MUIDEN TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA ....................................... 50
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
2 / 67
15701/08
27.2.2015
1. Johdanto
Tuotantoeläinten eläinsuojeluvaatimuksia on valvottu vuodesta 2007 osana maataloustukien täydentäviä ehtoja. Eläinten hyvinvointia koskevassa täydentävien ehtojen tilavalvonnassa valvotaan täyttyvätkö valtioneuvoston asetuksessa täydentävien
ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja
ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta (7/2015) annetut tietyt
tuotantoeläinten
pidolle
asetetut
eläinsuojelulainsäädännön
vaatimukset.
Täydentävien ehtojen valvonnan hyvinvointivaatimusten noudattaminen koskee siis jo
olemassa olevia hyvinvointisäädösten vaatimuksia eikä tuo tuotantoeläinten pidolle
uusia vaatimuksia.
Otantaan perustuvien täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin tarkastusten yhteydessä tehdään myös eläinsuojelulain 48 §:n mukaisia otantaan perustuvia
eläinsuojelutarkastuksia. Myös täydentävien ehtojen sisämarkkinakaupan ja tuonnin
valvontoja, kiellettyjen aineiden käyttöä tuotantoeläimille sekä tilojen rehuhygieniaa ja
eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuotantohygieniaa koskevia tarkastuksia voidaan
tehdä samalla käynnillä. Tavoitteena on, että täydentävien ehtojen valvontakäyntejä
kohdistuu samalle tilalle mahdollisimman vähän.
2. Tarkastuksen perusteet
Tarkastus perustuu sekä eläinten hyvinvointisäädöksiin että täydentävien ehtojen valvonnan yleisiin vaatimuksiin, jotka on esitelty Eviran ohjeessa Yleistä täydentävien
ehtojen valvonnasta ja laiminlyöntien arvioinnista (jäljempänä yleisohje).
Valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista
sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen
valvonnasta 7/2015 (jäljempänä Vna 7/2015) tarkoitetun valvonnan tulee kattaa kaikki
tämän asetuksen liitteessä 3 mainittujen kansallisten säännösten vaatimukset
1.1.2016 alkaen.
Neuvoston direktiiveissä tuotantoeläinten suojelusta (98/58/EY) ja sikojen
(2008/120/EY), vasikoiden (2008/119/EY) sekä munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (1999/74/EY) on säädetty näiden eläinten pidolle lajikohtaisia
vähimmäisvaatimuksia. Eläinlajikohtaiset direktiivit on kansallisesti täytäntöön pantu
seuraavilla valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) antamilla laeilla
ja asetuksilla:
 Eläinsuojelulaki 247/96 (ESL) muutoksineen
 Eläinsuojeluasetus 396/96 (ESA) muutoksineen
 Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta (Vna 629/2012, muut.)
 MMM asetus sikojen pidolle asetettavia eläinsuojeluvaatimuksista
(14/EEO/2002) niiltä osin kuin Vna:n 629/2012 siirtymäsäännöksissä
viitataan kumottuun asetukseen
 Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta 592/2010
 Valtioneuvoston asetus kanojen suojelusta 673/2010 (muut. 376/2011)
 Valtioneuvoston asetus lampaiden suojelusta 587/2010
 Valtioneuvoston asetus vuohien suojelusta 589/2010
 Valtioneuvoston asetus tarhattavien peurojen suojelusta 590/2010
 Valtioneuvoston asetus strutsieläinten suojelusta 676/2010
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
3 / 67
15701/08
27.2.2015





Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010
Valtioneuvoston asetus biisonien suojelusta 591/2010
Valtioneuvoston asetus ankkojen ja hanhien suojelusta 675/2010
Valtioneuvoston asetus kalkkunoiden suojelusta 677/2010
Valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta Vna 1084/2011
3. Tilakäynnillä valvottavat asiat
Valtioneuvoston asetuksen 7/2015 sekä asetuksen liitteen 3 mukaan täydentävien
ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonnassa on tarkastettava






täyttyvätkö tietyt nautojen pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset
→LIITE A
täyttyvätkö tietyt sikojen pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset
→ LIITE B
täyttyvätkö tietyt munivien kanojen pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset → LIITE C
täyttyvätkö tietyt lampaiden pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset
→ LIITE D
täyttyvätkö tietyt vuohien pidolle asetetut eläinsuojelulliset vaatimukset
→ LIITE E
täyttyvätkö tietyt muiden tuotantoeläinten pidolle asetetut eläinsuojelulliset
vaatimukset → LIITE F
Eläinten pidossa on aina noudatettava eläinsuojelulakia ja sen nojalla annettuja
säännöksiä. Jos eläinten hyvinvointia koskevassa valvonnassa havaitaan, että eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä on rikottu, eläinsuojeluviranomaisen
on ryhdyttävä eläinsuojelulain 42 §:n tai 44 §:n mukaisiin toimenpiteisiin. Näissä
tilanteissa on aina myös harkittava, vaatiiko tapaus valvonnan laajentamisen täydentävien ehtojen valvonnaksi (3.3.2).
Valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteen 3 mukaan eläinten hyvinvointia koskeva
täydentävien ehtojen valvonta kohdistuu valittuihin avainkohtiin eli ns. indikaattoreihin.
Nämä indikaattorit on selvitetty yksityiskohtaisesti tämän ohjeen liitteissä A-F. Lisäksi
asetuksen 7/2015 taustamuistiossa on vuoden 2015 vaatimuksia koskevia
tarkennuksia (siirtymäaika).
3.1. Valvottavat eläinlajit
Valtioneuvoston asetuksen 7/2015 sekä asetuksen liitteen 3 mukaan täydentävien
ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonnassa valvotaan seuraavat eläinlajit.





naudat
siat
munivat kanat
lampaat
vuohet

hevoset
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
4 / 67
15701/08
27.2.2015






biisonit
tarhatut peurat
strutsieläimet
ankat, myskisorsat ja hanhet
kalkkunat
turkiseläimet
3.2. Valvontaviranomainen
Valtioneuvoston asetuksen 7/2015 ja eläinsuojelulain mukaisia toimivaltaisia
tarkastuksia tekeviä valvontaviranomaisia eläinten hyvinvoinnin täydentävien ehtojen
valvonnassa ovat aluehallintovirastot eli käytännössä aluehallintovirastojen
läänineläinlääkärit (jäljempänä tarkastaja). Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo
tarkastusten toteutumista.
Tarkastusmatkat voidaan tehdä yksin tai yhdessä esimerkiksi Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen (ELY-keskus) rehuvalvontoja tekevän tarkastajan kanssa. Näin
eläintiloilla tehtäviä muiden täydentävien ehtojen ehdonalojen tarkastuksia pyritään
mahdollisimman paljon yhdistämään. Myös tarkastusmatkojen yhdistäminen
mahdollisuuksien mukaan eläinten hyvinvointikorvausten vaatimuksia valvovien tarkastajien kanssa on suositeltavaa.
Eläinten hyvinvointia koskevan ns. laajennetun valvonnan tekee läänineläinlääkäri
hallinnollisena tarkastuksena virkaeläinlääkärin eläinsuojelutarkastuspöytäkirjan ja
sen liitteiden perusteella. Mikäli pöytäkirjan perusteella ei voida arvioida laiminlyönnin
suuruutta, tekee läänineläinlääkäri laajennustarkastuksen paikan päällä.
Maksajavirasto/ELY-keskus tekee tilakohtaisen yhteenvedon/päätöksen kaikista täydentävien ehtojen valvonnoista mukaan lukien myös eläinten hyvinvoinnin valvonnat.
3.3. Valvonnan kohteena olevat tilat
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonta toteutetaan:
1. otantaan kuuluvilla kotieläintiloilla, ja
2. tiloilla, joilla ESL:n mukaisissa tarkastuksissa on todettu valtioneuvoston asetuksessa 7/2015 säädettyjen ja oheisessa ohjeessa esitettyjen eläinten
hyvinvointivaatimusten laiminlyöntejä.
3.3.1. Otantaan kuuluvat tilat
Nautojen, sikojen, munivien kanojen, lampaiden ja vuohien osalta tehdään
täydentävien
ehtojen
hyvinvointivalvonta
sekä
otantaan
perustuva
eläinsuojelutarkastus samoille tiloille.
Otantatilojen valvonnat on suoritettava valvontavuoden loppuun mennessä ja
seuraamukset tulee kohdistaa aina siihen vuoteen, jolloin kyseinen havainto tehdään.
Mikäli tilalla, joka on valittu otantaan yhden tämän ohjeen liitteen A-E mukaisen
eläinlajin osalta, pidetään myös muita liitteiden A-F eläimiä, tarkastuskäynnillä
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
5 / 67
15701/08
27.2.2015
valvotaan myös nämä muut eläinlajit. Esimerkiksi, jos kyseessä on eläinten hyvinvoinnin nautaotokseen kuuluva tila, se on merkitty havaintopöytäkirjan etusivulle. Jos
tilalla on muita eläinlajeja, siellä tarkastetaan kaikki liitteiden A, B, C, D, E ja F mukaiset eläinlajit eli myös esim. siat ja kalkkunat eläinlajikohtaisten valvontaindikaattorien
mukaan. Näin toimitaan myös, jos otantaan on valittu broileritila ja siellä on muita
tuotantoeläimiä. Tarvittaessa tehdään aina normaali eläinsuojelupäätös toimenpiteineen. Otantaan kuuluvat tilat on tallennettu Eliteen omille ajonumeroille.
Esimerkki 1. Vaikka kyseessä on nautatilaotantaan perustuva tarkastus, mutta tilalla
on myös sikoja, munintakanoja ja hevosia, tehdään täydentävien ehtojen eläinten
hyvinvointitarkastus myös näille eläimille.
Esimerkki 2. Jos broileritila on valittu tuotantohygienian valvontaotantaan, mutta tilalla
on sikoja, valvotaan myös sikojen hyvinvointi.
3.3.2. Otannan ulkopuoliset tilat (valvonnan laajentaminen)
Tiloilla, joilla eläinsuojelutarkastuksen yhteydessä havaitaan tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä laiminlyöntejä, täydentävien ehtojen valvonta on laajennettava kaikkiin
tilalla oleviin tuotantoeläimiin, jotka on mainittu valtioneuvoston asetuksen 7/2015
liitteessä 3 sekä tämän ohjeen liitteissä A-F. Tällaisia tarkastusotoksen ulkopuolelle
jääviä kohteita ovat maatilat, joilla ESL 39 §:n (epäilyyn perustuvat tarkastukset) ja 48
§:n (esim. otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset) mukaisissa tarkastuksissa
on todettu em. asetuksessa säädettyjen eläinten hyvinvointivaatimusten rikkomuksia.
Eläinsuojelutarkastuksen laajentuessa täydentävien ehtojen valvonnaksi tarkastetaan
kaikki tilan tuotantoeläimet tämän ohjeen liitteissä A-F mainittujen indikaattoreiden
osalta. Näin ollen täydentävien ehtojen valvonnasta rajataan pois ne
eläinsuojelulainsäädännön vastaiset teot, joita ei ole valittu hyvinvointi-indikaattoreiksi
(kuvattu tarkemmin ohjeen liitteissä A-F). Jos indikaattoreita on rikottu, toimitaan siis
sekä eläinsuojelulain että valtioneuvoston asetuksen 7/2015 edellyttämällä tavalla
huomioiden kuitenkin siirtymäajat. Muussa tapauksessa toimitaan eläinsuojelulain
edellyttämällä tavalla.
Mikäli täydentävien ehtojen tarkastus suoritetaan
yhteydessä, tarkastaja tarkastaa vaaditut asiat ja laatii:




eläinsuojelutarkastuksen
tarkastuskertomuksen
eläinsuojelutarkastuksen päätöslomakkeen
eläinlajikohtaisen eläinsuojelutarkastuslomakkeen, mikäli valvonta koskee
nautoja, sikoja, lampaita, vuohia, ankkoja, hanhia, munintakanoja tai
turkiseläimiä
täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan liitteineen (ml. kuulemiskirje)
Eläinlajikohtainen tarkastuslomake toimii liiteasiakirjana (tarkastuslista), jonka
tavoitteena on antaa läänineläinlääkärille riittävästi tietoa hallinnollisen tarkastuksen
ja
arvioinnin
perusteeksi.
Muiden
tuotantoeläinten
(
LIITE
F)
eläinsuojelutarkastuksissa
voidaan
laiminlyönnin
kuvausta
tarkentaa
eläinsuojelupäätökseen.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
6 / 67
15701/08
27.2.2015
4. Hallinnollinen tarkastus
Hallinnollinen tarkastus on ohjeistettu Eviran täydentävien ehtojen yleisohjeessa.
Hallinnollista tarkastusta varten tarkastajan tulee täyttää ko. tarkastukseen liittyvät
asiakirjat huolellisesti (tarkastuskertomus liitteineen, eläinsuojelupäätös, ja ko.
eläinlajia koskeva eläinsuojelutarkastuslomake) ja toimittaa paperit nopeasti,
mieluiten kahden viikon kuluessa alueen aluehallintovirastolle.
Aluehallintovirasto täyttää täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan ilman tilalle tehtävää fyysistä tarkastusta ja arvioi laiminlyönnin sekä antaa ehdotuksen
seuraamusprosentiksi. Mikäli laiminlyöntiä ei voida arvioida pöytäkirjan perusteella,
läänineläinlääkäri tekee tarkastuksen paikan päällä.
5. Ilmoittaminen
Jos eläinsuojelutarkastuksen tekevä viranomainen on muu kuin aluehallintovirasto tai
täydentävien ehtojen valvontaa tekevä virkaeläinlääkäri, tämän on tehtävä säännösten noudattamatta jättämisestä ilmoitus aluehallintovirastoon, joka suorittaa täydentäviä ehtoja koskevan tarkastuksen. Käytännössä niissä tilanteissa, joissa eläinsuojelusäädösten vastaista toimintaa havaitsevana viranomaisena on poliisi tai kunnan
terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija, on kyseinen viranomainen
yhteydessä asiasta kunnaneläinlääkäriin. Usein kunnaneläinlääkäri kutsutaan paikalle arvioimaan eläinten kuntoa ja tekemään asiassa eläinsuojelupäätös. Tällöin
kunnaneläinlääkärin tulee ilmoittaa säännösten noudattamatta jättämisestä
aluehallintovirastoon.
Esimerkki 3. Kunnaneläinlääkäri tekee epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen ja havaitsee karjun karsinan liian ahtaaksi. Lisäksi osalla sioista ei
ole vettä jatkuvasti saatavilla. Tällöin kunnaneläinlääkäri tekee normaalin
eläinsuojelupäätöksen. Eläinsuojelupäätökseen ja sen liitteeseen tulee kuvata
laiminlyönti mahdollisimman tarkasti. Suositeltavaa on, että eläinsuojelupäätöksen
ja
sen
liitteen
lisäksi
täytetään
eläinlajikohtainen
eläinsuojelutarkastuslomake, mikä liitetään päätökseen. Eläinsuojelupäätös
liitteineen sekä mahdollinen eläinlajikohtainen eläinsuojelutarkastuslomake
toimitetaan aluehallintovirastoon mahdollisimman nopeasti, mieluiten heti
tarkastuksen jälkeen. Kunnaneläinlääkärin tulee kertoa tuottajalle, että
kyseisistä rikkeistä voi aiheutua tukiseuraamuksia.
Läänineläinlääkäri täyttää täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan liitteineen
(ml. kuulemiskirje) ja tekee hallinnollisen päätöksen kunnaneläinlääkärin
lähettämän eläinsuojelupäätöksen ja sen liitteiden pohjalta. Aluehallintovirasto
huolehtii tulosten tallentamisesta Elite-sovellukseen. Maksajavirasto päättää
tukiseuraamuksista.
Esimerkki 4. Kunnaneläinlääkäri tekee epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen lypsykarjatilalle. Tilakäynnillä hän havaitsee, että parressa olevat
lypsylehmät eivät mahdu makuulle. Kunnaneläinlääkäri tekee eläinsuojelupäätöksen ja toimittaa tarvittavat asiakirjat aluehallintovirastoon, missä tehdään hallinnollinen täydentävien ehtojen tarkastus. Läänineläinlääkärin työtä
helpottaa, jos kunnaneläinlääkäri merkitsee liitteeseen samalla tiedon tilalla
mahdollisesti olevista muista tuotantoeläimistä.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
7 / 67
15701/08
27.2.2015
Jos tilalla on muita tuotantoeläimiä, joihin valvonta tulee laajentaa ja josta ei
kunnaneläinlääkärin eläinsuojelupäätöksessä ole riittäviä tietoja, läänineläinlääkäri tekee tilakäynnin. Tällöin hän tarkastaa lypsylehmien lisäksi, ovatko
tilalla olevien muiden tuotantoeläinten (esim. siat, lampaat ja hanhet) olosuhteet liitteissä A-F lueteltujen hyvinvointi-indikaattoreiden osalta kunnossa ja
täyttää täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan sekä huolehtii tulosten tallentamisesta Elite-sovellukseen.
Läänineläinlääkärin tulisi ilmoittaa täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin
valvonnassa havaituista puutteista ELY-keskuksen eläinvalvontavastaavalle ja
valvontapäällikölle mahdollista eläinten hyvinvointituen valvontaa varten.
Lisäksi myös muista kuin täydentävien ehtojen laiminlyöntitapauksista tulisi ilmoittaa
ELY-keskuksen eläinvalvojille mahdollista eläinten hyvinvointituen valvontaa varten.
6. Valvonnan käytännön suorittaminen
Tilakäynnille tarkastaja tarvitsee
 täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan liitteineen sekä täyttöohjeen
 eläinsuojelutarkastuskertomus- ja päätöslomakkeet liitteineen
sekä valvonnan laajentumistapauksissa ko. eläinlajia (naudat, siat, lampaat, vuohet ja
munintakanat) koskevan



eläinsuojelutarkastuspöytäkirjan ja ohjeen
tarkastuskertomus- ja päätöslomakkeet liitteineen
tarvittaessa täydentävien ehtojen tarkastuksen lomakkeet
Lisäksi käytettävissä tulee olla mittanauha tai laseretäisyysmitta sekä mahdolliset
muut välineet vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (esimerkiksi lux-mittari).
Näiden lisäksi tarvitaan laskin sekä mahdollisuuksien mukaan myös
kamera/puhelimen kamera.
6.1. Valvontakäynti, pöytäkirjojen täyttäminen sekä valvontatietojen kirjaaminen Eliteen
Tilatarkastuksesta laaditaan täydentävien ehtojen havaintopöytäkirja (liitteineen),
jonka täyttäminen on ohjeistettu Eviran yleisohjeessa.
Havaintopöytäkirjaan on esitäytetty tilan tiedot, valvontakäynnin peruste sekä
valvottavat indikaattoriryhmät. Lisäksi havaintopöytäkirjaan tulostuu automaattisesti
tiedot mahdollisista Eviran täydentävien ehtojen valvonnoista, jotka ovat kohdistuneet
valvottavaan tilaan kahden edeltävän valvontavuoden aikana. Valvonta kohdistuu
eläinlajikohtaisiin avainkohtiin eli indikaattoreihin. Jos tilalla ei ole tarkastushetkellä
eläimiä, merkitään asia ”valvojan lisätiedot” -kohtaan.

Esimerkiksi, tilalla ei ole tarkastushetkellä tuotantokatkoksesta tai eläinten
pidon lopettamisesta johtuen täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointiotantaan valittua eläinlajia eikä muita tämän ohjeen liitteiden A-F mukaisia valvottavia eläinlajeja. Sen sijaan tilalla voidaan tehdä muita täydentävien
ehtojen valvontoja, kuten esim. broilereiden vierasainevalvonta. Tällöin merkitään havaintopöytäkirjaan indikaattoriryhmän 10 (eläinten hyvinvointi) kohdalle ”ei koske tilaa”, mutta pöytäkirja täytetään muiden ehdonalojen osalta
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
8 / 67
15701/08
27.2.2015
(esim. indikaattoriryhmä 1). Mikäli tilalla ei voida tehdä muidenkaan ehdonalojen valvontoja, merkitään pöytäkirjaan ”tilaa ei valvota”. Asia kirjataan tarkemmin kohtaan ”valvojan lisätiedot”.
Jos sikojen pito on lopetettu tai tilalla on tuotantokatkos, mutta tilalla on
muita tämän ohjeen liitteiden A tai F mukaisia valvottavia eläinlajeja, näille
eläimille tehdään eläinten hyvinvoinnin valvonta. Sikojen osalta havaintopöytäkirjaan merkitään tällöin ”ei koske tilaa”. Muiden eläinten osalta rastitetaan eläinlaji(t) ja kirjataan asia tarkemmin kohtaan ”valvojan lisätiedot”.
Jos tilalla ei ole mitään näistä eläimistä, ei eläinten hyvinvointitarkastusta
tehdä ja lomakkeeseen merkitään ”ei valvota”.

Jos tilalla havaitaan eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä, viranomaisen on
ryhdyttävä ESL 42 §:n tai 44 §:n mukaisiin toimenpiteisiin.
7. Laiminlyönnin arvioiminen (indikaattorin arvioiminen)
Laiminlyönnin arvioiminen on ohjeistettu Eviran ohjeessa 15703/08 Yleistä täydentävien ehtojen valvonnasta ja laiminlyöntien arvioinnista.
Laiminlyöntiä määriteltäessä on arvioitava, kuinka merkittäviä seurauksia kyseinen
laiminlyönti on aiheuttanut eläinten hyvinvoinnille ja kuinka kauan tilanne on jatkunut.
Esimerkiksi vähäisen laiminlyönnin tulee olla eläinten hyvinvoinnin kannalta vähäinen
ja lyhytaikainen. Tällöin laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto arvioidaan nollaksi.
Laiminlyöntitapauksissa tilalle annetaan määräaika, jonka kuluessa asia on korjattava. Tarkastaja arvioi määräajan tapauskohtaisesti huomioiden laiminlyönnin merkityksen eläinten hyvinvoinnille sekä sen missä ajassa kyseinen puute on mahdollista
korjata (esim. tilan rakenteiden korjaukset). Määräaika voi vaihdella välittömästi korjattavasta 3 kuukauteen.
Tarkemmat ohjeet eläinten hyvinvoinnin indikaattorien arvioimisesta on kuvattu liitteissä A-F.
8.
Esimerkkejä laajuuden, vakavuuden ja jatkuvuuden arvioimiseksi eläinten hyvinvoinnin
tarkastuksissa

Säännösten noudattamatta jättämisen ”laajuus”




Jos 100 vasikan kasvattamossa on yksi tai kaksi tilapäisesti
märkää yksittäiskarsinaa, kyseessä voi olla laajuudeltaan
erittäin vähäinen laiminlyönti  laiminlyönnin laajuus 0
Jos 100 vasikan kasvattamossa on muutama tilapäisesti
märkä yksittäiskarsina, kyseessä voi olla laajuudeltaan
vähäinen laiminlyönti  laiminlyönnin laajuus 1
Mikäli tilan kolmesta vasikkakarsinasta kaksi on tilapäisesti
märkiä, kyseessä voi olla tavanomainen laiminlyönti
laiminlyönnin laajuus 3
Jos 1000 eläimen lihasikalassa eläimille ei ole tarjolla lainkaan virikemateriaalia, kyseessä on laaja, useiden eläinten
hyvinvointia heikentävä tekijä  laiminlyönnin laajuus 5
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
9 / 67
15701/08
27.2.2015

Säännösten noudattamatta jättämisen ”vakavuus”




Jos vasikan karsina on tilapäisesti märkä, mutta eläin on
kuiva ja puhdas ja tilanne korjataan välittömästi tarkastuksen yhteydessä, kyseessä voi olla vakavuudeltaan erittäin
vähäinen laiminlyönti  laiminlyönnin vakavuus 0
Jos sairaalla vasikalla ei ole jatkuvasti saatavilla puhdasta
vettä, kyseessä voi olla eläinten hyvinvoinnin kannalta
tavanomainen laiminlyönti  laiminlyönnin vakavuus 3
Jos tilan eläinten ruokkimisen tai juottamisen laiminlyöminen on ilmeistä ja tapahtunut suhteellisen pitkällä ajanjaksolla, kyseessä voi olla eläinten hyvinvoinnin kannalta
vakava laiminlyönti  laiminlyönnin vakavuus 5
Säännösten noudattamatta jättämisen ”kesto”



Kestoa arvioitaessa tulee huomioida, kuinka kauan tilanne
on ennen tarkastushetkeä kestänyt ja mahdollisesti tulee
kestämään.
Jos alle 2 viikon ikäisellä vasikalla ei tarkastushetkellä ole
riittävän hyvin kuivitettua makuupaikkaa sekä on ilmeistä,
ettei tilanne ole jatkunut pitkään, mutta asia korjataan välittömästi tarkastuksen yhteydessä, kyseessä voi olla
jatkuvuudeltaan vähäinen laiminlyönti  laiminlyönnin
kesto 0.
Jos tarkastaja perustellusti määrää havaitun laiminlyönnin
korjattavaksi suhteellisen pitkän määräajan kuluessa (esim.
häkkien rakenteissa havaittu puute korjattava viimeistään
uuden kanaerän saavuttua), kyseessä voi olla
tavanomaista pysyvämpi laiminlyönti  laiminlyönnin kesto
5.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
10 / 67
15701/08
27.2.2015
9. LIITTEET
LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA
Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonnassa valvottavat
asiat eli indikaattorit, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3.
Osa liitteen 3 vaatimuksista tulee voimaan 1.1.2016 alkaen, eikä niitä ole kuvattu
tässä ohjeessa. Täydentävien ehtojen valvonta ei korvaa normaalia eläinsuojeluvalvontaa.
A 1 Mitä valvotaan
Täydentävien ehtojen nautojen hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan onko tilalla noudatettu seuraavia vaatimuksia:
4.1. Hyvinvointi: Naudat yli 6 kk (Neuvoston direktiivi 98/58/EY)
4.1.1 Eläinsuojan lattiaa ja kuivikkeiden käyttöä koskevat vaatimukset täyttyvät
4.1.2 Eläinsuojan ilmanvaihdolle asetetut vaatimukset täyttyvät
4.1.3 Eläinsuojan valaistukselle asetetut vaatimukset täyttyvät
4.1.4 Ruokinnalle asetetut vaatimukset täyttyvät
4.1.5 Juotolle asetetut vaatimukset täyttyvät
4.1.6 Parrelle asetetut vaatimukset täyttyvät
4.1.7 Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät
4.1.8 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtimiselle asetetut vaatimukset
täyttyvät
4.2. Hyvinvointi: Vasikat (nauta alle 6 kk) (Neuvoston direktiivi 2008/119/EY)
4.2.1 Eläinsuojan lattiaa ja kuivikkeiden käyttöä koskevat vaatimukset täyttyvät
4.2.5 Juottamiselle asetetut vaatimukset täyttyvät
4.2.6 Vasikoita ei pidetä kytkettyinä
4.2.7 Yli 8 viikon ikäisiä vasikoita pidetään ryhmäkarsinoissa
4.2.8 Vasikan pitopaikalle asetetut vaatimukset täyttyvät
4.2.10 Vasikat tarkastetaan vähintään kaksi kertaa päivässä
täyttyvät
A 2 Säädöspohja
Oheiseen selitysosaan A 3 on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten kohdat, jotka
sisältävät täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan kohtiin liittyvät vaatimukset.
Numerointi viittaa täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan tarkastusosan
numerointiin. Säädöksistä käytetään seuraavia lyhennyksiä:
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
11 / 67
15701/08
27.2.2015
ESL
Eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen) (Lakikirjan F 1)
ESA
Eläinsuojeluasetus (396/1996 muutoksineen) (Lakikirjan F
2)
Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta (Lakikirjan
F 20)
Vna 592/2010
,
A 3 Vaatimusten noudattamisen arviointi
Alla on lueteltu esimerkkejä, joita tarkastaja voi käyttää apuna arvioidessaan
laiminlyönnin seuraamusprosenttia. Lisäksi arvioinnissa voi käyttää Eviran
yleisohjetta.
4.1 NAUDAT YLI 6 KK
4.1.1. Naudan pitopaikan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet
poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. (ESL 4 §; ESA 1 §, 3 §, 4 §;
Vna 592/2010 4 §)

Makuualustaa voitaisiin pitää kuivana, mikäli esimerkiksi alustalla
vähintään 10 sek. polvillaan olevan henkilön polvet eivät kastu.
4.1.2. Eläinsuojan ilmanvaihto
Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, pölyn määrä tai
haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on oltava eläimille sopiva. (ESL 4 §; ESA 2 §, Vna 592/2010 5 §)

Mikäli tarkastaja arvioi ilman laadun eläimille haitallisen huonoksi, ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5,
kesto 1-5)

Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi
tarvittaessa hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita.
4.1.3. Eläinsuojan valaistus
Pitopaikan valaistus on sopiva sekä riittävä eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen
ja hoitamiseen.( ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §)

Jos esimerkiksi 30 naudan tilalla valaistus on riittämätöntä yksittäisten
eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimatonta
eikä tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla
vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Kuitenkin jos tilanne voidaan
korjata tarkastuksen yhteydessä esim. lamppu vaihtamalla, voidaan se
merkitä kunnossa olevaksi.
Laiminlyönnistä voidaan antaa myös
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
12 / 67
15701/08
27.2.2015



varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus, jolloin asian kuntoon
saattamiselle annetaan määräaika.
Mikäli
tarkastaja
arvioi
valaistuksen
riittämättömäksi
eläinten
asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimattomaksi,
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5,
vakavuus 3-5, kesto 1-5)
Mikäli tarkastaja arvioi valaistuksen eläimille haitallisen vähäiseksi,
ehdotus seuraamusprosentiksi on vähintään 5 (laajuus 1-5, vakavuus
3-5, kesto 1-5)
Aistinvaraisen arvion lisäksi valaistuksen arvioinnin
tukena
olisi
4.1.4. Ruokinnalle asetetut vaatimukset
Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua.
Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että
jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Naudalle annettavan rehun on oltava
ravintoainekoostumukseltaan sille sopivaa. Jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla,
pihatossa olevien kaikkien nautojen on voitava ruokinta-aikana syödä
samanaikaisesti. Pihatossa ruokintapöydän reunan pituuden on oltava täysikasvuista
nautaa kohden vähintään 70 cm ja nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden vähintään
40 cm. Jos rehua on naudoille jatkuvasti tarjolla, ruokintapöydän reunan pituuden on
oltava vähintään 40 cm täysikasvuista nautaa kohden ja vähintään 30 cm nuorkarjaan
kuuluvaa nautaa kohden. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua. Ympärivuotisesti
ulkona pidettävillä naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- astiat. (ESL 5 §; ESA 9
§; Vna 592/2010 6 §, 9 § ja 13 §)




Pääsääntöisesti tämän indikaattorin yhteydessä vähäisen laiminlyönnin
käyttö ei ole mahdollista. Kuitenkin, esimerkiksi jos pihaton ruokintapöydän
reunan pituusvaatimukset alittuvat niukasti ja tilanne korjataan välittömästi,
voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi.
Jos pihaton ruokintapöydän reunan pituusvaatimukset alittuvat hyvin
lievästi, esimerkiksi 20 naudan pihatossa ruokintapöydän pituus riittäisi 19
eläimelle  ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1,
vakavuus 1, kesto 1-3).
Mikäli tilan nautojen ruokintaa on laiminlyöty osalla tilan eläimistä 
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto
1-3).
Mikäli tilan useiden nautojen ruokintaa on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa,
ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5,
vakavuus 5, kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava
huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila.
4.1.5. Juotolle asetetut vaatimukset
Nautojen on saatava riittävästi hyvälaatuista juomaa.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
13 / 67
15701/08
27.2.2015
Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden oltava vähintään yksi
juoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan
ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että
juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi.
Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä.
Esimerkki:
Lypsylehmiä
1-10
11-20
21-30
31-40
Jne.
Juoma-astioita/juottolaitteita vähintään
1
2
3
4
Muita kuin lypsylehmiä
10
11
20
21
30
40
41
Jne.
1
2
2
2
2
2
3
Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoilla on oltava asianmukaiset juoma-astiat.
Juoma-astioiden on oltava lämmitettäviä tai juoman tulee pysyä muutoin sulana ja
sopivan lämpöisenä.
Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina eivätkä virtsa ja ulosteet
saa liata juomavettä. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 592/2010 6 §, ja 13 §)




käyttö ei ole mahdollista. Kuitenkin, esimerkiksi jos juoma-astioiden
lukumäärä jää vain hieman alle vaaditun ja tilanne korjataan välittömästi,
voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi.
Mikäli juoma-astioiden lukumäärä jää vain hieman alle vaaditun eikä tilanne
ole jatkunut pitkään  ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus
1, vakavuus 1, kesto 1).
Mikäli tilan nautojen juottoa on laiminlyöty osalla tilan eläimistä  ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3).
Mikäli tilan useiden nautojen juottoa on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa,
huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila/kunto .
4.1.6. Parrelle asetetut vaatimukset
Parren on oltava niin pitkä ja leveä, että nauta voi seistä ja maata tasaisella alueella.
Kytkettynä pidettävän lehmän, hiehon ja sonnin parren etummaisen puoliskon on oltava kiinteäpohjainen. (ESL 4 §; ESA 1 §, 3 §; Vna 592/2010 8 §)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
14 / 67
15701/08
27.2.2015

Mikäli tarkastaja arvioi parren koon naudalle riittämättömäksi, ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 1- 3 (laajuus 1-3, vakavuus 1-3, kesto 1-3)
4.1.7. Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta
Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä,
lämpöä ja kosteutta vastaan.
Ulkotarhassa ja laitumella olevilla naudoilla on oltava mahdollisuus päästä riittävään
suojaan epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Jos naudat eivät pääse vapaasti
siirtymään suojaan, nautojen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että naudat
pääsevät suojaan epäsuotuisilta sääolosuhteilta.
Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava pitopaikassaan kyseessä
olevan nautarodun tarpeet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen asianmukainen
suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Suojassa on oltava kuivitettu makuualue,
johon kaikki eläimet mahtuvat ja pääsevät yhtä aikaa makuulle. Kuivikkeita on
vaihdettava tai lisättävä tarpeeksi usein ja huolehdittava siitä, että makuualue pysyy
riittävän kuivana eikä pääse jäätymään. Arvioinnissa voi käyttää apuna Eviran ohjetta
nautojen ympärivuotinen ulkokasvatus (Dno 8462/0559/2009).
(ESL 4 §; ESA 1 §, 7 §; Vna 592/2010 10 §)

Mikäli tarkastaja arvion mukaan pitopaikka ei tarjoa riittävää suojaa
epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä vastaan, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5,
kesto 1-5)
4.1.8 Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtiminen
Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä on huolehdittava asianmukaisesti. Eläimen
sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava
asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on
lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava
erilleen muista eläimistä.
Ulkotarhassa olevien eläinten eristämistä ja hoitoa varten on oltava asianmukaiset
tilat.
(ESL 5 §; ESA 7§, 11 §)


Jos
tarkastajan
arvion
mukaan
yksittäisen
lievästi
sairaan
ryhmäkarsinassa olevan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, mutta
tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi.
Jos yksittäisiä lievästi sairaita eläimiä pidetään ryhmäkarsinoissa vaikka
tarkastajan arvion mukaan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, eikä
tilanne ole jatkunut pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla
vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
15 / 67
15701/08
27.2.2015

Mikäli tarkastaja arvioi, ettei sairaasta/vahingoittuneesta eläimestä ole
huolehdittu asianmukaisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla
vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto 1-5).
 Mikäli tilan useiden eläinten laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus
seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto
5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla
huomioon eläinten kunto ja sen mahdollisesti kokema kärsimys, kipu ja
tuska .
4.2 VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
4.2.1. Naudan pitopaikan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Alle 2 viikon ikäisillä vasikoilla on
oltava hyvin kuivitettu makuupaikka. (ESL 4 §; ESA 1 §, 3 §, 4 §; Vna 592/2010 4 § ja 7 §)



Jos 100 vasikan kasvattamossa on tilapäisesti märkänä enintään 1-2 %
karsinoista ja tilanne korjataan tarkastuksen yhteydessä, kyseessä voi olla
vähäinen laiminlyönti ja pöytäkirjaan voidaan merkitä Kunnossa. Mikäli
muutama karsina on märkänä, mutta eläimet ovat puhtaita, ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Mikäli
laiminlyönti on pitkäaikaista (eläimet likaisia) tai koskee useita karsinoita,
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto
3).
Mikäli tilan kolmesta vasikkakarsinasta kaksi on tilapäisesti märkiä,
kyseessä voi olla tavanomainen laiminlyönti, jolloin ehdotus
seuraamusprosentiksi on 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto 0-3).
Kuitenkin,
jos
eläinten
havaitaan
olevan
likaisia,
ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 3 tai 5 eläinten likaisuudesta riippuen.
Jos vasikalla havaitaan lantapanssari, ehdotus seuraamusprosentiksi
on 5 (laajuus 3, vakavuus 5, pysyvyys 3).
Makuualustaa voitaisiin pitää kuivana, mikäli esimerkiksi alustalla
vähintään 10 sek. polvillaan olevan henkilön polvet eivät kastu.
haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on oltava eläimille sopiva. (ESL 4 §; ESA 2 §, Vna 592/2010 5 §)

Mikäli tarkastaja arvioi ilman laadun eläimille haitallisen huonoksi,

4.2.3. Eläinsuojan valaistus
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
16 / 67
15701/08
27.2.2015

Jos esimerkiksi 30 naudan tilalla valaistus on riittämätöntä yksittäisten
eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen tai muuten niille sopimatonta
vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1). Kuitenkin jos tilanne voidaan
korjata tarkastuksen yhteydessä esim. lamppu vaihtamalla, voidaan se
merkitä kunnossa olevaksi.
Laiminlyönnistä voidaan antaa myös

Mikäli
tarkastaja
arvioi
valaistuksen
eläinten
3-5, kesto 1-5)


tukena
olisi
jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Naudalle annettavan rehun on oltava
koostumukseltaan sille sopivaa. Vasikat on ruokittava vähintään kaksi kertaa
päivässä.
Vasikan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian
syntymän jälkeen, kuitenkin viimeistään kuuden tunnin kuluessa syntymästä.
Jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, pihatossa olevien kaikkien nautojen on voitava
ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti.
Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua. Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoilla
on oltava asianmukaiset ruokinta- astiat.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 592/2010 9 §, 13 § ja 14 §)



käyttö ei ole mahdollista.
Mikäli tilan vasikoiden ruokintaa on laiminlyöty pienellä osalla tilan eläimistä
 ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3,
kesto 1-3).
Mikäli tilan useiden vasikoiden ruokintaa on laiminlyöty selvästi pitkän
aikaa, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5,
huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
17 / 67
15701/08
27.2.2015
4.2.5. Juotolle asetetut vaatimukset
Vasikoiden saatavilla on oltava riittävästi hyvänlaatuista juomaa. Vasikat on
juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Sairaan tai vahingoittuneen vasikan
saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Kuitenkin kaikkien vasikoiden saatavilla
on kuumalla säällä oltava jatkuvasti puhdasta vettä.
Pihatossa muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden
oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai
juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi.
Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä.
Esimerkki:
Muita kuin lypsylehmiä
10
11
20
21
30
40
41
1
2
2
2
2
2
3
Ympärivuotisesti ulkona pidettävillä naudoilla on oltava asianmukaiset juoma-astiat.
Juoma-astioiden on oltava lämmitettäviä tai juoman tulee pysyä muutoin sulana ja
sopivan lämpöisenä.
Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina eivätkä virtsa ja ulosteet
saa liata juomavettä.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 592/2010 6 §, 13 §)





käyttö ei ole mahdollista. Kuitenkin, jos juoma-astioiden lukumäärä jää vain
hieman alle vaaditun ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan tapaus
merkitä Kunnossa olevaksi.
Jos kuumalla säällä / sairailla vasikoilla ei ole jatkuvasti saatavilla puhdasta
vettä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3,
kesto 1-3).
Mikäli tilan vasikoiden juottoa on laiminlyöty pienellä osalla tilan eläimistä 
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto
1-3).
Mikäli tilan useiden vasikoiden juottoa on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa,
huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila/kunto.
Säätä voitaisiin pitää kuumana esimerkiksi lämpötilan ylittäessä hellerajan
(25 oC).
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
18 / 67
15701/08
27.2.2015
4.2.6. Vasikkaa ei saa pitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti eläimen ruokkimisen tai hoitamisen ajan. Tilapäinen kytkeminen
saa kestää enintään tunnin (ESL 3 §; ESA 1 §, Vna 592/2010 12 §).


Jos tilalla pidetään yhtä tai kahta vasikkaa kytkettynä, mutta eläin siirretään tarkastuksen yhteydessä välittömästi karsinaan, merkitään pöytäkirjaan Kunnossa. Jos laiminlyönti korjataan annetussa määräajassa (enintään 2 vk), laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän
mukainen ilmoitus. Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida kytkettyjen
vasikoiden suhteellinen osuus, miten kauan tilanne on jatkunut (kesto)
sekä kytkemisen mahdollisesti eläimelle aiheuttamat vammat kuten
hiertymät.
Jos laiminlyönti koskee useita eläimiä, ehdotus seuraamusprosentiksi
on 3-5 (laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 1-3).
4.2.7. Yli 8 viikon ikäisiä vasikoita pidetään ryhmäkarsinoissa
Yli 8 viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä. Tällainen voi olla esimerkiksi vasikan sairaus tai sen huomattava
alikehittyneisyys. Mikäli yli 8 viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa vedoten eläinlääketieteelliseen syyhyn, tarkempi selvitys syystä on kirjoitettava kohtaan
lisätietoja. (ESL 3 §, 4 §; Vna 592/2010 7 §)



Jos tilalla pidetään yhtä tai kahta tervettä yli 8 viikon ikäistä vasikkaa
yksittäiskarsinassa, mutta eläin siirretään tarkastuksen yhteydessä välittömästi ryhmäkarsinaan, voidaan pöytäkirjaan merkitä Kunnossa. Jos
laiminlyönti korjataan annetussa määräajassa (enintään 2 vk),
laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus.
Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida yksittäiskarsinassa pidettyjen
vasikoiden suhteellinen osuus sekä se miten kauan tilanne on jatkunut
(pysyvyys).
Mikäli laiminlyönti koskee useampia eläimiä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto 1-3).
Jos tilalla on vain kytkettyjä vasikoita ja/tai > 8 vk:n ikäisiä vasikoita yksittäiskarsinoissa eikä lainkaan ryhmäkarsinoita, ehdotus seuraamusprosentiksi
voi olla (laajuus 5, vakavuus 3, kesto 5).
4.2.8. Vasikan pitopaikalle asetetut vaatimukset
Jos alle 8 viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan seinien on
oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan. Eläinlääketieteellisestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinaiset seinät.
 Mikäli vasikkaa pidetään umpiseinäisessä karsinassa vedoten eläinlääkinnälliseen syyhyn, tarkempi selvitys syystä on kirjoitettava
kohtaan lisätietoja.
Vasikan yksittäiskarsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja
karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä. Jos vasikoita pidetään ryhmässä, vasikoiden käytettävissä
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
19 / 67
15701/08
27.2.2015
olevan tilan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta
makuulle.
Karsinassa on oltava tilaa jokaista alle 150 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään
1,5 m2, yli 150 kg:n, mutta kuitenkin alle 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,7 m2 ja yli 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,8 m2.
(ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 592/2010 7 §)
Samassa karsinassa pidettävien eläinten käytettävissä oleva lattiapinta-ala tulee aina
mitata ja laskea.



Mikäli enintään kahdessa ryhmäkarsinassa on vasikkaa kohden tilaa
alle 1,5 m2, mutta kuitenkin vähintään 1,4 m2 ja tilanne korjataan
välittömästi, voidaan pöytäkirjaan merkitä Kunnossa. Jos laiminlyönti
korjataan annetussa määräajassa (enintään 2 vk), laiminlyönnistä voidaan
antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus. Tilannetta
arvioitaessa tulee huomioida miten kauan tilanne on mahdollisesti jatkunut
(pysyvyys).
Mikäli yhdessäkin ryhmäkarsinassa on vasikkaa kohti tilaa 1,2-1,4 m2 tai
tätä lievempiä tilavaatimusten alituksia on useammassa kuin yhdessä
ryhmäkarsinassa, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3,
laiminlyönnin laajuudesta riippuen.
Mikäli ryhmäkarsinassa on vasikkaa kohti tilaa alle 1,2 m2, ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 5, laiminlyönnin laajuudesta
riippuen.

Mikäli ns. vasikkaigluissa eläinten käytettävissä on iglun yhteydessä
oleva jaloitteluaitaus, käytettävissä olevaan alaan mitataan sekä
iglun että jaloitteluaitauksen pinta-ala. Kuitenkin, jos eläin suljetaan
esim. kylmän sään tai muun syyn vuoksi iglun sisään, lasketaan
pinta-alaksi vain iglun lattiapinta-ala.
lämpöä ja kosteutta vastaan.
Ulkotarhassa ja laitumella olevilla naudoilla on oltava mahdollisuus päästä riittävään
suojaan epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Jos naudat eivät pääse vapaasti
siirtymään suojaan, nautojen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että naudat
pääsevät suojaan epäsuotuisilta sääolosuhteilta.
Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava pitopaikassaan kyseessä
olevan nautarodun tarpeet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen asianmukainen
suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Suojassa on oltava kuivitettu makuualue,
johon kaikki eläimet mahtuvat ja pääsevät yhtä aikaa makuulle. Kuivikkeita on
vaihdettava tai lisättävä tarpeeksi usein ja huolehdittava siitä, että makuualue pysyy
riittävän kuivana eikä pääse jäätymään. Arvioinnissa voi käyttää apuna Eviran ohjetta
nautojen ympärivuotinen ulkokasvatus (Dno 8462/0559/2009).
(ESL 4 §; ESA 1 §, 7 §; Vna 592/2010 10 §)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
20 / 67
15701/08
27.2.2015

kesto 1-5)
4.2.10. Vasikat on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä
Vasikat on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä. (ESL 5 §; ESA 10 §; Vna
592/2010 11 §)
 Mikäli yksittäisiä vasikoita tarkastetaan harvemmin kuin kaksi kertaa
päivässä, mutta suurin osa tilan vasikoista tarkastetaan kahdesti päivässä,
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1,
vakavuus 1, kesto 1).
 Mikäli kaikki tilan vasikat tarkastetaan harvemmin kuin kahdesti päivässä,
vakavuus 1-5, kesto 1-5).
4.2.11. Sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtiminen
Ulkotarhassa olevien eläinten eristämistä ja hoitoa varten on oltava asianmukaiset
tilat.
(ESL 5 §; ESA 7§, 11 §)

Jos
tarkastajan
arvion
mukaan
yksittäisen
lievästi
sairaan
 Jos yksittäisiä lievästi sairaita eläimiä pidetään ryhmäkarsinoissa vaikka
tarkastajan arvion mukaan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa, eikä
 Mikäli tarkastaja arvioi, ettei sairaasta/vahingoittuneesta eläimestä ole
tuska .
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
21 / 67
15701/08
27.2.2015
LIITE B SIKOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA
Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen sikojen hyvinvointivalvonnassa valvottavat
Sikojen hyvinvoinnin täydentävien ehtojen valvonnassa tulee kiinnittää
huomiota säännösten siirtymäaikoihin. Eräissä valtioneuvoston asetuksen
(629/2012) säännöksissä, joissa on annettu siirtymäaikoja, sovelletaan edelleen
kumotun valtioneuvoston asetuksen (14/EEO/2002) vaatimuksia.
B 1 Mitä valvotaan
Täydentävien ehtojen sikojen hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan, onko tilalla noudatettu seuraavia vaatimuksia:
4.3. Hyvinvointi: Siat (Neuvoston direktiivi 2008/120/EY)
4.3.1 Sikoja ei pidetä kytkettyinä
4.3.2 Emakoiden ja ensikoiden pidolle kääntymisen estävissä häkeissä sekä sikojen
ryhmissä pidolle annetut vaatimukset täyttyvät
4.3.3 Sikojen sosiaaliselle kanssakäymiselle asetetut vaatimukset täyttyvät
4.3.4 Sikalan ilmanvaihto ja ilmanvaihdon laitteiston toimivuuden varmistaminen
häiriötilanteissa on asianmukaista
4.3.5 Sikalan valaistukselle asetettuja vaatimuksia on noudatettu
4.3.6 Sikalan melutasolle asetettuja vaatimuksia on noudatettu
4.3.7 Tilalla kastroidaan karjuporsaita ainoastaan alle 8 päivän ikäisinä
4.3.8 Porsituskarsinoille ja porsitushäkeille, emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinoille
asetetut vaatimukset täyttyvät
4.3.9 Karjun karsinalle asetetut vaatimukset täyttyvät
4.3.10 Sioilla on käytettävissään riittävästi materiaalia, jolla ne voivat tyydyttää
lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan
4.3.12 Yli 2 viikon ikäisten sikojen saatavilla on jatkuvasti raikasta juomavettä
4.3.13 Sikalan ryhmäkarsinoiden betoniset rakolattiat ovat vaatimusten mukaiset
täyttyvät
B 2 Säädöspohja
Oheiseen selitysosaan B 3 on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten sekä
tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta annetut kohdat, jotka
sisältävät täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan kohtiin liittyvät määräykset.
ESL
Eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen) (Lakikirjan F 1)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
22 / 67
15701/08
27.2.2015
ESA
Vna 629/2012
MMMa 14/EEO/2002
Eläinsuojeluasetus (396/1996 muutoksineen) (Lakikirjan F
2)
Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta
Maa- ja metsätalousministeriön asetus sikojen pidolle
asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (Lakikirjan F 19)
niiltä osin kuin Vna:n 629/2012 siirtymäsäännöksissä viitataan
kumottuun asetukseen (14/EEO/2002)
B 3 Vaatimusten noudattamisen arviointi
Alla on lueteltu esimerkkejä, joita tarkastaja voi käyttää apuna arvioidessaan
laiminlyönnin seuraamusprosenttia. Lisäksi arvioinnissa voi käyttää Eviran
yleisohjetta.
4.3 SIAT
4.3.1. Sikoja ei pidetä kytkyeellä kytkettyinä paikalleen (ESL 6 §; Vna 629/2012)

Jos yksi sika on kytkyellä kytketty, mutta eläin siirretään tarkastuksen
yhteydessä välittömästi karsinaan, asia voidaan merkitä kunnossa
olevaksi. Mikäli useita sikoja pidetään kytkettyinä, ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 3-5 (laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 13). Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida kytkettyjen sikojen suhteellinen
osuus, miten kauan tilanne on jatkunut (kesto) sekä kytkemisen
mahdollisesti eläimelle aiheuttamat vammat kuten hiertymät.
4.3.2. Emakoiden ja ensikoiden pidolle kääntymisen estävissä häkeissä sekä
sikojen ryhmissä pidolle annetut vaatimukset
Sikoja on pidettävä ryhmässä, jollei ryhmästä erottamiseen ole eläinlääketieteellistä
tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syytä. Syyn poistuttua sika on
sijoitettava takaisin ryhmään. Emakko tai ensikko saadaan kuitenkin pitää erillään
ryhmästä aikana, joka alkaa viikkoa ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän
viikon kuluttua porsimista seuraavasta astutuksesta tai siemennyksestä, joka johtaa
tiineyteen. Lisäksi karjua saadaan pitää yksittäiskarsinassa, jossa se voi kääntyä ympäri.
Jos sika joudutaan eläinlääketieteellisestä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen
liittyvästä syystä erottamaan ryhmästä, sen on voitava kääntyä yksittäiskarsinassaan
helposti ympäri, jollei eläinlääketieteellisestä syystä muuta johdu. ESL 5 §, 4 §; ESA
1 §; Vna 629/2012 3 §.

Jos yksittäinen emakko/ensikko on ollut yksittäiskarsinassa lyhytaikaisesti
ilman hyväksyttävää syytä, mutta eläin siirretään tarkastuksen yhteydessä
ryhmäkarsinaan, asia voidaan merkitä kunnossa olevaksi. Mikäli
laiminlyönti
koskee
useita
emakoita/ensikoita,
ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 3-5 (laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 13). Tilannetta arvioitaessa tulee huomioida ryhmästä erotettujen sikojen
suhteellinen osuus sekä miten kauan tilanne on jatkunut (kesto).
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
23 / 67
15701/08
27.2.2015
4.3.3. Sikojen sosiaaliselle kanssakäymiselle asetetut vaatimukset
Sikojen on pitopaikassaan voitava nähdä muita sikoja ja niillä on oltava mahdollisuus
sosiaaliseen kanssakäymiseen. Emakoita ja ensikoita voidaan pitää viikon ajan ennen odotettua porsimista ja porsimisen ajan siten, ettei niillä ole näköyhteyttä muihin
sikoihin. Karjun on pitopaikassaan voitava haistaa, kuulla ja nähdä muita sikoja. (ESL
4 §; ESA 1 §; Vna 629/2012 4 §, 11 §)

Mikäli karju ei pitopaikassaan voi haistaa, kuulla ja nähdä muita sikoja,
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1-3 (laajuus 0-1, vakavuus 1-3,
kesto 1-3).
haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan on oltava eläimille sopiva.


Jos eläinten terveys ja hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, eläinsuojassa on oltava mahdollisuus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin
kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myös koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän häiriöiden aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on tällöin oltava
hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. (ESL 4 §; ESA 2 §; Vna 629/2012 6 §)
Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, josta eläinten terveys ja hyvinvointi on riippuvainen, on esimerkiksi täysin koneellinen järjestelmä, jossa sekä poisto- että korvausilman vaihto toimii koneellisesti. Eläinten terveys ja hyvinvointi voi olla riippuvainen
koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä myös pitopaikoissa, joiden ilmanvaihto on
vain osittain koneellistettu. Tuolloin tarkastaja voi arvioida ilmavaihdon riittävyyttä
aistinvaraisesti sekä selvittämällä ilman tulo- tai poistoaukkojen riittävyyttä ja
toimivuutta (esim. ”talouspaperitesti”).




Ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä on oltava vaikka varavoima käynnistyisi
automaattisesti sähkökatkoksen aikana.
Toimintahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi olla esimerkiksi syttyvä
valo- tai äänimerkki tai puhelimeen tuleva ilmoitus.
Jos
ilmanvaihdon
hälytysjärjestelmä
puuttuu,
ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3).
Mikäli hälytysjärjestelmän toimivuutta ei ole testattu säännöllisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1).
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
24 / 67
15701/08
27.2.2015
4.3.5. Sikalan valaistukselle asetetut vaatimukset
Valaistuksen on oltava sioille sopiva ja riittävä eläinten asianmukaiseen
tarkastamiseen ja hoitamiseen. Valaistuksen voimakkuuden on oltava sikojen
pitopaikassa vähintään 40 luksia ainakin 8 tunnin ajan päivässä. ESL 3 §, 4 §;
ESA 2 §; Vna 629/2012 6 §.
 Tarvittaessa valon voimakkuus mitataan luksimittarilla. Tällöin mittaus
tulisi tehdä useasta kohtaa ja laskea tulosten keskiarvo. Mitattaessa
laitteen mittauspisteen tulisi osoittaa ylöspäin (ei lattiaan).



Mikäli mittausten keskiarvo jää hieman alle 40 luxin ja tilanne korjataan
viimeistään 2 vk:n määräajan kuluessa (esimerkiksi lamppujen suojukset
puhdistamalla), laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän
mukainen ilmoitus.
Mikäli mittausten keskiarvo jää selvästi alle 40 luksin ehdotus
seuraamusprosentiksi on vähintään 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto
1-3).
Mikäli tarkastaja arvioi valon voimakkuuden eläimille haitallisen
vähäiseksi, ehdotus seuraamusprosentiksi on vähintään 5 (laajuus 1-5,
4.3.6. Sikalan melutasolle asetetut vaatimukset
Siat eivät saa jatkuvasti olla alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä. (ESL 4 §; ESA 2
§; Vna 629/2012 6 §)
 Mikäli tarkastaja arvioi melun eläimille haitallisen kovaksi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5, kesto
1-5)

Aistinvaraisen arvion lisäksi melun voimakkuuden arvioinnin tukena olisi
4.3.7. Tilalla kastroidaan karjuporsaita ainoastaan alle 8 päivän ikäisinä
Enintään 7 päivän ikäisen sian kastrointi on sallittu avoimella leikkausmenetelmällä
kudoksia repimättä ja sellaisen henkilön suorittamana, jolla on riittävät tiedot toimenpiteen suoritustekniikasta sekä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Yli 7 päivän ikäisen
porsaan saa kastroida ainoastaan eläinlääkäri käyttäen asianmukaista anestesiaa ja
kivunlievitystä. (ESL 7; ESA 23 §)


Varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö ei ole
mahdollista..
Jos tilalla kastroidaan hieman yli 7 päivän ikäisiä (esimerkiksi 7-10 pv)
karjuporsaita ilman kivun lievitystä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi
olla 3 (laajuus 0-1, vakavuus 3, pysyvyys 3). Mikäli toiminta on
laajamittaista koskien useita pahnueita (laajuus 5) tai porsaat ovat
merkittävästi yli 7 päivän ikäisiä (esimerkiksi yli 10 pv) (vakavuus 5),
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
25 / 67
15701/08
27.2.2015
4.3.8. Porsituskarsinoille ja porsitushäkeille sekä emakoiden ja ensikoiden
ryhmäkarsinoille asetetut vaatimukset
Porsituskarsinassa tai -häkissä emakon takana on oltava riittävästi esteetöntä tilaa
porsimista varten. Porsituskarsinan tai -häkin on oltava sellainen, että emakko voi
imettää porsaitaan vaikeuksitta. Jos emakko voi liikkua porsituskarsinassa vapaasti,
on karsina varustettava porsaita emakolta suojaavilla rakenteilla.
Pikkuporsailla on oltava porsituskarsinassa kiinteäpohjainen ja kuiva makuualue,
johon kaikki pikkuporsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Lisäksi pikkuporsaille on
tarvittaessa oltava asianmukainen lämmitin.
Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinassa on oltava esteetöntä lattian
kokonaispinta-alaa emakkoa kohden vähintään 2,25 m² ja ensikkoa kohden
vähintään 1,64 m². Tästä lattian kokonaispinta-alasta vähintään 1,3 m² emakkoa ja
vähintään 0,95 m² ensikkoa kohden on oltava yhtenäistä kiinteäpohjaista lattiaa tai
sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin reijitettyä lattiaa, johon viemäröintiä
varten tehtyjen aukkojen osuus on:
 enintään 15 % pinta-alasta1 (1.1.2013 toiminnassa olleet sikalat, joita ei
peruskorjattu)
tai
 enintään 10 % pinta-alasta1 (31.12.2012 jälkeen peruskorjatut ja uudet
sikalat).
Jos eläimiä pidetään alle kuuden eläimen ryhmässä, eläinten käytettävissä olevan
esteettömän lattian kokonaispinta-alan on oltava 10 % suurempi kuin eläinryhmän
tarvitsema laskennallinen pinta-ala osoittaa. Vähintään 40 eläimen ryhmässä
pidettävien eläinten käytettävissä olevaa esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa
voidaan pienentää 10 %.
Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan seinämien pituuden on oltava yli 2,8 metriä.
Jos ryhmäkarsinassa pidetään alle kuuden eläimen ryhmää, karsinan seinämien
pituuden on kuitenkin oltava yli 2,4 metriä.
(ESL 3 §, 4 §; ESA 1 §, 3 §; Vna 629/2012 9 §; 10 §)
Esteetön pinta-ala
Esteettömällä lattiapinta-alalla tarkoitetaan alaa, jolla eläin voi seistä ja liikkua
esteettä. Sellaisia lattiakohtia, joissa syöttö- tai juottolaitteet tai muut rakenteet
estävät alla olevan lattia-alan käyttämisen, ei lueta mukaan lattian pinta-alaan.
Esimerkiksi, vaikka emakon pää mahtuu kaukalon alle, ei tilaa lasketa käytettävissä
olevan esteettömän lattian kokonaispinta-alaan, koska eläimen pitää mahtua
kokonaan tilaan.
1
1.1.2013 toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan vaatimusta 1.1.2028 alkaen. Kuitenkin 31.12.2012 jälkeen
peruskorjattavan sikalan tai sen osaston ja rakennettavan uuden sikojen pitopaikan on täytettävä ko. vaatimukset, kun
peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
26 / 67
15701/08
27.2.2015
Uusissa tai 31.12.2012 jälkeen peruskorjatuissa sikaloissa esteettömään lattian
kokonaispinta-alaan ei lasketa mukaan ruokinta- tai makuuhäkkien alla olevaa lattiaalaa 2.
1.1.2013 toiminnassa olleissa sikaloissa2 esteettömään lattian kokonaispinta-alaan
luetaan mukaan ruokintahäkki- ja makuuparsijärjestelmien makuualue, jossa eläin voi
myös syödä ja juoda. Tällöin eläimillä tulee kuitenkin aina halutessaan olla
mahdollisuus päästä makuu- ja ruokinta-alueelta yhteiselle liikkumis- ja
ulostamisalueelle.

Mikäli yhdessä tai kahdessa ryhmäkarsinassa on ylitäyttöä ja tilanne voidaan korjata välittömästi, merkitään pöytäkirjaan Kunnossa. Jos tilanne
korjataan viimeistään 2 vk:n määräajan kuluessa, laiminlyönnistä voidaan
antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus.

Mikäli ylitäyttöä havaitaan useammassa kuin kahdessa karsinassa ja
tilanne korjataan välittömästi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1
(laajuus 1, vakavuus 1, pysyvyys 1). Jos tilannetta ei kyetä välittömästi
korjaamaan, ehdotus seuraamusprosentiksi on 3 (laajuus 1-3, vakavuus
3,
kesto
1-3).
Tällöin tilanne
arvioidaan
suhteutettuna
tilan
kokonaiseläinmäärään.
(ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 629/2012, 9 §, 10, 11 §)
4.3.9. Karjun karsina
Karjulla on oltava käytettävissään esteetöntä lattiapinta-alaa vähintään 6 m2. Tästä
alasta vähintään 4 m2 on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa,
ritilälattiaa tai muulla tavoin reijitettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen
aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta.2 Jos karsinaa käytetään myös
astutukseen, esteetöntä lattiapinta-alaa on oltava vähintään 10 m2.
Mikäli astutukseen käytettävän karsinan pinta-ala on alle 10 m2, mutta karsina
voidaan astutuksen ajaksi, esim. väliseinä poistamalla, laajentaa lantakäytävälle,
voidaan lantakäytävän osuus laskea esteettömäksi pinta-alaksi. Tällöin kuitenkin
lantakäytävän rako- tai ritilälattian rakojen osuus saa olla:
o
enintään 15 % (1.1.2013 toiminnassa olleet sikalat, joita ei
peruskorjattu)
tai
o

2
enintään 10 % (31.12.2012 jälkeen peruskorjatut ja uudet sikalat)
karsinan pinta-alasta.
Mikäli karsinan pinta-ala on enintään 0.5 m2 alle vaaditun ja tilanne korjataan välittömästi tarkastuksen yhteydessä, merkitään tapaus Kunnossa
1.1.2013 toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan vaatimusta 1.1.2028 alkaen. Kuitenkin 31.12.2012 jälkeen
peruskorjattavan sikalan tai sen osaston ja rakennettavan uuden sikojen pitopaikan on täytettävä ko. vaatimukset, kun
peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
27 / 67
15701/08
27.2.2015
olevaksi. Laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän
mukainen ilmoitus, mikäli se korjataan 2 vk:n määräajan sisällä.
 Mikäli tilannetta ei korjata määräajan täytyttyä, seuraamusprosentiksi
ehdotetaan 3:a (laajuus 1-3, vakavuus 3, pysyvyys 1-3).
Samassa karsinassa pidettävien eläinten vaatima lattiapinta-ala tulee mitata ja
laskea.
(ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 629/2012 5 §, 11 §)
4.3.10. Sioilla on käytettävissään riittävästi materiaalia, jolla ne voivat tyydyttää
lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan
Sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävä määrä sellaista materiaalia, joka ei
vaaranna eläinten terveyttä ja jonka avulla siat voivat toteuttaa lajinomaisia
käyttäytymistarpeitaan, kuten tonkimista ja tutkimista.
(ESL 3 §; Vna 629/2012 13 §)
 Sopivana tonkimis- ja tutkimismateriaalina voidaan pitää esimerkiksi
olkea, heinää, puuta, sahajauhoa, turvetta tms.
 Kutterinpurua, turvetta, olkea tms. tulee olla niin paljon, että siat voivat
muodostaa materiaalista pieniä kasoja.
 Mikäli em. ei ole mahdollista (esim. lannanpoistojärjestelmän tukkeutumisen vuoksi) sioilla tullisi olla jatkuvasti tutkimismateriaalia (”leluja”), kuten
esimerkiksi puupalikoita, köysiä, palloja, ketjuja yms.), joita tulisi vaihdella
mahdollisimman usein. Tämän lisäksi sioille tulisi tarjota vähintään kaksi
kertaa päivässä olkea, heinää, sanomalehtiä, tms. manipuloitavaa
materiaalia, mikä tyydyttää sian pureskelu- ja tonkimistarvetta.
 Käytettävissä heinähäkki, jossa jatkuvasti heinää olkea tms.
 Ei voida antaa määräaikaa.






Jos esim. 2000 eläimen lihasikalassa (n. 160 karsinaa) noin 2 %:ssa karsinoista (n. 3 karsinaa) puuttuu virikemateriaalia, mutta tilanne korjataan tarkastuksen yhteydessä  Kunnossa.
Jos esim. 500 eläimen lihasikalassa (n. 40 karsinaa) noin 1-2 karsinasta
puuttuu virikemateriaali, mutta tilanne korjataan tarkastuksen yhteydessä
 Kunnossa.
Jos sikalassa on tarjolla jatkuvasti esim. leluja, mutta olkea tms.
pureskeltavaa ja manipuloitavaa ei ole tarjolla riittävästi (esim. olkea
jaetaan silloin tällöin tai <2 x pv:ssä)  ehdotus seuraamusprosentiksi
voi olla vähintään 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1).
.Jos tutkimismateriaalia (”leluja”) ei ole jatkuvasti käytössä, mutta olkea
tms. jaetaan 2-3 x vrk:ssa  ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3
(laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 3-5).
.Jos sioille ei ole tarjolla lainkaan tutkimis- tai tonkimismateriaalia,
kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä 
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5 (laajuus 5, vakavuus 3-5,
kesto 3-5).
Laiminlyönnin vakavuutta arvioidessa huomioidaan myös virikemateriaalin
puutteen aiheuttamat seuraukset, kuten hännänpurennan yleisyys sikalassa.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
28 / 67
15701/08
27.2.2015
jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Siat on ruokittava vähintään kerran
päivässä. Rehun on oltava sioille sopivaa ja riittävän energiapitoista. Jos sikoja
pidetään ryhmässä ja rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, eikä käytössä ole
automaattista, siat yksittäin ruokkivaa ruokintalaitetta, ryhmän kaikkien sikojen on
voitava ruokinta-aikana syödä yhtä aikaa. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 629/2012 15
§;)
 Automaattisella ruokintalaitteella tarkoitetaan tässä sellaista automaattista
ruokintalaitetta, jonka avulla jaetaan jokaiselle eläimelle riittävästi rehua
siten, että siitä ei synny tarpeetonta kilpailua.
 Jatkuvasti tarjolla tarkoittaa, että eläinten saatavilla on rehua 24 h
vuorokaudessa.


Pääsääntöisesti varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö
ei ole mahdollista. Kuitenkin, mikäli ryhmässä pidettävät siat eivät mahdu
syömään yhtä aikaa, eikä rehua ole jatkuvasti tarjolla, mutta tilanne voidaan korjata tarkastuksen yhteydessä esim. muutamia eläimiä siirtämällä,
voidaan harkita tilanteen merkitsemistä kunnossa olevaksi.
Mikäli ryhmässä pidettävät siat eivät mahdu syömään yhtä aikaa, eikä rehua ole jatkuvasti tarjolla ja
 laiminlyönti
koskee
1-2
%
karsinoista,
ehdotus
seuraamusprosentiksi on 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1).
 laiminlyönti on ilmeinen ja havaittavissa useissa karsinoissa, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3-5 (laajuus 3-5, vakavuus 35, kesto 3-5).
 Jos sikojen ruokintaa on laiminlyöty selvästi ja pidemmän aikaa,
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5 (laajuus 5, vakavuus 5,
kesto 3-5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava
huolellisesti eläinten ravitsemustila huomioiden.
4.3.12. Juottamiselle asetetut vaatimukset
Yli kahden viikon ikäisten sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi raikasta ja puhdasta vettä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa.
Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. (ESL
5 §; ESA 9 §; Vna 629/2012 15 §)



Varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisen ilmoituksen käyttö ei ole tämän
indikaattorin yhteydessä mahdollista
Vaatimus ei täyty osalla tilan yli kahden viikon ikäisistä sioista  ehdotus
Vaatimus ei täyty suurimmalla osalla yli kahden viikon ikäisistä sioista 
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto
1-5).
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
29 / 67
15701/08
27.2.2015
4.3.13. Sikalan ryhmäkarsinoiden betoniset rakolattiat
Ryhmäkarsinan betonisen rakolattian on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Sikaryhmä
Raon leveys tai reiän
halkaisija enintään (mm)
Palkin leveys
vähintään (mm)
Pikkuporsas
11
50
Vieroitettu porsas
14
50
Kasvatus- ja lihasika
18
80
Emakko ja ensikko
20
80
Lattian raon tai reiän halkaisijassa sekä palkin leveydessä hyväksytään
mittapoikkeamat, jotka ovat eurooppalaisen standardin EN 12737:2004+A1:2007
(Betonivalmisosat. Maatalouden rakolattiaelementit, SFS-EN 12737:2004+A1:2007)
mukaiset.
(ESL 4 §; ESA 1 §, 3 §; Vna 629/2012 5 §, liite 1)

Mikäli tarkastaja arvioi betonisten rakolattioiden puutteiden aiheuttavan
eläimille haittaa, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 1-5,
lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §, Vna 629/2012 12 §,)

kesto 1-5)
4.3.15. Sairaat ja vahingoittuneet eläimet
lopetettava tai teurastettava. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa
sijoitettava erilleen muista eläimistä.
(ESL 5 §; ESA 11 §)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
30 / 67
15701/08
27.2.2015

Jos
tarkastajan
arvion
mukaan
yksittäisen
lievästi
sairaan
tarkastajan arvion mukaan eläinten tulisi olla yksittäiskarsinassa, eikä
tuska .
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
31 / 67
15701/08
27.2.2015
LIITE C KANOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA
Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen kanojen hyvinvointivalvonnassa valvottavat
C 1 Mitä valvotaan
Täydentävien ehtojen munivia kanoja koskevassa hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan onko tilalla noudatettu seuraavia vaatimuksia:
4.4 Hyvinvointi: Munivat kanat (Neuvoston direktiivi 98/58/EY)
4.4.1 Varusteltujen häkkien mitoista ja kanatiheyksistä annettuja vaatimuksia on
noudatettu
4.4.2 Varusteltujen häkkien pesää, ortta ja pehkualuetta koskevat vaatimukset
täyttyvät
4.4.3 Kaksi- tai useampikerroksisen pitojärjestelmän ominaisuuksia koskevia
vaatimuksia on noudatettu
4.4.4 Avokanaloiden mitoista ja kanatiheyksistä annettuja vaatimuksia on noudatettu
4.4.5 Avokanaloiden pesää, ortta ja pehkualuetta koskevat vaatimukset täyttyvät
4.4.6 Vähintään 350 kanan avokanaloille asetettuja lisävaatimuksia on noudatettu
4.4.7 Kanalan ilmanvaihto ja ilmanvaihdon laitteiston toimivuuden varmistaminen
häiriötilanteissa on asianmukaista
4.4.8 Kanalan valaistukselle asetetut vaatimukset täyttyvät
4.4.11. Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset
täyttyvät
täyttyvät
Munivalla kanalla tarkoitetaan munintakypsää kanaa, jota pidetään elintarvikkeiksi
tarkoitettujen munien tuotantoa varten.
Pesä on erillinen munimiseen tarkoitettu tila, jonka pohja ei ole kanojen kanssa kosketuksiin joutuvaa metalliverkkoa.
Tarkastukset tulisi pyrkiä ajoittamaan pääsääntöisesti munintakauden loppupuolelle,
viikosta 35 alkaen.
C 2 Säädöspohja
Oheiseen selitysosaan C 3 on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten kohdat, jotka
sisältävät täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan kohtiin liittyvät määräykset. Nu-
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
32 / 67
15701/08
27.2.2015
merointi viittaa täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan tarkastusosan numerointiin.
Säädöksistä käytetään seuraavia lyhennyksiä:
ESL
ESA
Vna 673/2010
Eläinsuojelulaki 247/1996 (Lakikirjan F 1)
Eläinsuojeluasetus (396/1996) (Lakikirjan F 2)
Valtioneuvoston asetus kanojen suojelusta (F 22)
C 3 Vaatimusten noudattamisen arviointi
Alla on lueteltu kursiivilla esimerkkejä, joita tarkastaja voi käyttää apuna
arvioidessaan laiminlyönnin seuraamusprosenttia. Lisäksi arvioinnissa voi käyttää
Eviran yleisohjetta.
4.4 Munivat kanat
4.4.1 Varusteltujen häkkien käytöstä, mitoista ja kanatiheyksistä annetut vaatimukset
Kutakin häkissä pidettävää kanaa kohden on oltava tilaa vähintään 750 cm², josta
käytettävissä olevaa alaa on oltava kanaa kohden vähintään 600 cm². Häkin korkeuden on oltava vähintään 20 cm niissä osissa häkkiä, jotka eivät ole käytettävissä olevaa alaa. Häkin kokonaispinta-alan on kuitenkin oltava vähintään 2 000 cm². (ESL 4
§; ESA 1 §; Vna 673/2010 11 §)
Käytettävissä olevalla alalla tarkoitetaan vähintään 30 cm leveää aluetta, jonka
kaltevuus on enintään 14 % ja jonka esteetön korkeus on vähintään 45 cm. Pesiä ei
lueta mukaan käytettävissä olevaan alaan. (Vna 673/2010 2 §)

Pehkualue lasketaan käytettävissä olevaan alaan, mikäli edellä mainitut kriteerit
käytettävissä olevasta alasta täyttyvät. Myös pehku, jonka päälle muninnan
ajaksi lasketaan suojakehikko, jonka tarkoitus on estää munimista pesän
ulkopuolelle, lasketaan käytettävissä olevaan alaan. Mikäli suojaa käytetään
estämään kanojen pääsyä pehkuille muulloin kuin muninta-aikana, pehkualue
vähennetään eläimen käytettävissä olevasta alueesta.
Mittauksen suorittaminen
Tila kanaa kohden lasketaan seuraavasti: Mitataan häkin syvyys etuseinästä
takaseinään sekä häkin leveys ja kerrotaan tulokset keskenään. Saatu pinta-ala
jaetaan häkissä olevien kanojen määrällä.
Käytettävissä oleva tila kanaa kohden lasketaan seuraavasti: Alue, jolla häkin
korkeus on 45 cm (lev ≥ 30 cm, kaltevuus ≤ 14 %), lasketaan mittaamalla häkin
syvyys etuseinästä kohtaan, jossa häkin korkeus on 45 cm ja kertomalla tämä
leveydellä. Saatu pinta-ala jaetaan häkissä olevien kanojen määrällä.
Pohjan kaltevuus prosentteina lasketaan seuraavasti: Mitataan häkin korkein ja
matalin kohta. Vähennetään matalin kohta korkeimmasta ja jaetaan häkin
syvyydellä x 100.

Häkin syvyys mitataan horisontaalisesti eli vaakatasossa.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
33 / 67
15701/08
27.2.2015
 Häkin kokonaispinta-alaan voidaan laskea enintään 7 cm varvaspellin alle
jäävästä pinta-alasta, jos kanan varpaat mahtuvat pellin alle.
Kanalan eläinmäärän arvioiminen
Kanalan maksimikapasiteetti lasketaan kertomalla häkkien lukumäärä häkin
käytettävissä olevalla pinta-alalla (m2) ja jakamalla tulos luvulla 0,06 m². Tilan
eläinmäärä voidaan laskea tilalle tuotujen ja tilalla kirjanpidon mukaan kuolleiden
kanojen lukumäärien erotuksena. Mikäli tilan kanojen lukumäärä ylittää
laskennallisen
maksimikapasiteetin,
eivät
kanoille
asetetut
vähimmäistilavaatimukset täyty.

Jos kanalassa on laskennallisesti < 3 % verran ylitäyttöä ehdotus
seuraamusprosentiksi on 1. Mikäli kanalassa on laskennallisesti 3-6
% verran ylitäyttöä ehdotus seuraamusprosentiksi on 3. Mikäli
kanalassa on huomattavaa ylitäyttöä, ehdotus seuraamusprosentiksi
on 5. Tällöin tarkastaja arvioi tilanteen, huomioiden muun muassa,
onko kyseessä munintakauden alku vai loppu sekä eläinten yleisen
kunnon.

Mikäli yksittäisissä häkeissä on satunnaisesti ylitäyttöä (esim. karanneita eläimiä on laitettu väärään häkkiin) ja tilanne voidaan korjata heti,
merkitään pöytäkirjaan Kunnossa.
Ruokintakourun reunan pituuden on täysikasvuista kanaa kohden oltava vähintään
12 cm. Häkissä on oltava asianmukainen, kanaryhmälle sopiva juottolaite. Jos kanojen juottoon käytetään vesinippoja tai -kuppeja, kunkin kanan ulottuvilla on oltava vähintään kaksi nippaa tai kuppia. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 673/2010 11 §)

Jos ruokintakourun reunan pituus on täysikasvuista kanaa kohden alle 12
mutta yli 10 cm, ehdotus seuraamusprosentiksi on 1. Jos
ruokintakourun reunan pituus on täysikasvuista kanaa kohden alle 10 cm
muutamissa häkeissä, ehdotus seuraamusprosentiksi on 3. Mikäli
laiminlyönti vaikuttaa järjestelmälliseltä ja ruokintakourun reunan pituus
on alle 10 cm suurimmassa osassa häkeistä  ehdotus
seuraamusprosentiksi on 5.
 Jos useassa häkissä kanan ulottuvilla on vain yksi juomanippa tai –kuppi,
ehdotus seuraamusprosentiksi on 3. Kuitenkin, mikäli juomalaitteita ei
ole riittävästi 1-2 häkissä, mutta tilanne korjataan tarkastuksen
yhteydessä (esim. kanoja vähentämällä), merkitään pöytäkirjaan
Kunnossa.

Jos suurimmalla osalla kanoista ei ole asianmukaista juomalaitetta, kyseessä on laaja ja vakava useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä
 ehdotus seuraamusprosentiksi on 5. Tällöin tahallisuus tulee
arvioida huolellisesti.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
34 / 67
15701/08
27.2.2015
4.4.2 Varusteltujen häkkien pesää, ortta ja pehkualuetta koskevat vaatimukset
Kanojen käytettävissä on oltava pesä, pehkua nokkimista ja kuopimista varten sekä
asianmukaisia orsia, joiden pituuden on oltava vähintään 15 cm kanaa kohden. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaiset, että kanat voivat käyttää
niitä vaikeuksitta. (ESL 4 §; Vna 673/2010 11 §)

Pesä on erillinen munimiseen tarkoitettu tila, jonka pohja ei ole
kanojen kanssa kosketuksiin joutuvaa metalliverkkoa.

Pesän tulee olla erillinen, esimerkiksi verhoilla eristetty tila, jota
kana todella pystyy käyttämään pesänä.
Ruokintakourun reunaa ei lasketa orreksi

Häkkirivien välillä on oltava vähintään 90 cm leveä käytävä. Alimman häkkikerroksen
on oltava vähintään 35 cm korkeudella lattiasta.
(ESL 5 §; ESA 1; Vna 673/2010 11 §)

Jos orren pituus kanaa kohden on alle 15 mutta yli 13 cm,  ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 1. Jos orren pituus kanaa kohden on alle
13 cm,  ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3.

Jos orsi puuttuu osasta häkkejä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla
3, mutta jos orsi puuttuu lähes kaikista häkeistä, ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 5.

Jos pesä puuttuu osasta häkkejä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi
olla 3, mutta jos pesä puuttuu lähes kaikista häkeistä, ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 5.

Jos kanalan pesien pohja on metalliverkkoa, jonka kanssa kanat joutuvat
suoraan kosketuksiin ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3.
Kuitenkin, jos pesän suojamatto puuttuu tai esimerkiksi metalliverkkojen
muovitus on kulunut vain muutamasta häkistä kanalan muiden
pesäpohjien ollessa kunnossa, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla
1.

Mikäli tarkastuksessa ei voida osoittaa, että pehkumateriaalia on käytetty
riittävästi, vaikka häkkeihin on varattu paikka pehkujen annolle 
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Mikäli kanoille ei ole
järjestetty lainkaan mahdollisuutta käyttää pehkuja (esim. pehkuille ei ole
varattu erillistä tilaa), kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia
heikentävä tekijä  ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5.
4.4.3 Kaksi- tai useampikerroksisen pitojärjestelmän ominaisuuksia koskevat
vaatimukset
Kaksi- tai useampikerroksisen kanojen pitojärjestelmän on oltava sellainen, että
jokainen kerros voidaan tarkastaa suoraan ja vaivatta. Päällekkäin sijoitettavat
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
35 / 67
15701/08
27.2.2015
kerrokset on rakennettava ja sijoitettava siten, että kanojen ulosteet eivät putoa
alempiin kerroksiin. (ESL 5 §; ESA 1 §; Vna 673/2010 3 §)

Mikäli kanojen ulosteet putoavat alempiin kerroksiin mahdollistaen alempana olevien kanojen sotkeentumisen eritteisiin  ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Mikäli tilanne koskee suurinta osaa tilan kanoista,
kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä 
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5.
4.4.4 Avokanaloiden mitoista ja eläintiheyksistä annetut vaatimukset
Avokanalassa saa olla enintään 9 kanaa käytettävissä olevan alan neliömetriä
kohden. (Arviointia varten, kts.  9.3.1, Kanalan eläinmäärän arvioiminen)

Kerroslattiakanalassa lattian pinta-ala mitataan horisontaalisesti eli
vaakatasossa.
Ruokinta- ja juottopaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että juomasta tai rehusta ei
synny tarpeetonta kilpailua. Jos kanojen ruokintaan käytetään ruokintakouruja, niiden
reunan pituuden on kanaa kohden oltava vähintään 10 cm. Jos kanojen ruokintaan
käytetään pyöröruokkijoita, niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään
4 cm. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 673/2010 12 §)

Jos ruokintakourun reunan pituus on kanaa kohden alle 10 mutta yli 8.5
cm ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan pöytäkirjaan merkitä
Kunnossa.
Mikäli
asiaa
ei
voida
korjata
heti,
ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 1. Jos ruokintakourun reunan pituus on
kanaa kohden alle 8.5 cm, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3.
Mikäli suurimmalla osalla tilan kanoista on selvästi vaikeuksia mahtua
ruokintakouruille, kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia
heikentävä tekijä  ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 5.

Jos pyöröruokkijan reunan pituus on kanaa kohden alle 4 mutta yli 3.5 cm,
ja tilanne korjataan välittömästi, voidaan pöytäkirjaan merkitä Kunnossa.
Mikäli asiaa ei voida korjata heti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla
1. Mikäli reunan pituus on kanaa kohden alle 3.5 cm, ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 3. Mikäli suurimmalla osalla tilan kanoista
on selvästi vaikeuksia mahtua ruokkijalle, kyseessä on laaja, useiden
eläinten
hyvinvointia
heikentävä
tekijä

ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 5 (laajuus 5, vakavuus 5, pysyvyys 3-5).
Jos kanojen juottoon käytetään yhtäjaksoisia vesikouruja, niiden reunan pituuden
on oltava kanaa kohden vähintään 2,5 cm. Jos kanojen juottoon käytetään
pyöröjuottolaitteita, niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään 1
cm. Jos kanojen juottoon käytetään vesinippoja tai -kuppeja, kutakin alkavaa 10
kanan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi nippa tai kuppi siten, että kunkin
kanan ulottuvilla on vähintään kaksi nippaa tai kuppia. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna
673/2010 12 §)

Jos juomakourun reunan pituus on kanaa kohden alle 2.5 mutta yli 2 cm,
ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1. Jos juomakourun reunan
pituus on kanaa kohden alle 2 cm, ehdotus seuraamusprosentiksi voi
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
36 / 67
15701/08
27.2.2015
olla 3. Mikäli suurimmalla osalla tilan kanoista on selvästi vaikeuksia
mahtua juomakouruille, kyseessä on laaja, useiden eläinten hyvinvointia
heikentävä tekijä  ehdotus seuraamusprosentiksi on 5.

Jos kutakin alkavaa 10 kanan ryhmää kohden vähemmän kuin yksi juomanippa tai –kuppi, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3. Jos
suurimmalla osalla kanoista ei ole asianmukaista juomalaitetta, kyseessä
on laaja ja vakava useiden eläinten hyvinvointia heikentävä tekijä 
ehdotus seuraamusprosentiksi on 5. Tällöin tahallisuus tulee arvioida
huolellisesti.
4.4.5 Avokanaloiden pesää, ortta ja pehkualuetta koskevat vaatimukset
Kanojen käytettävissä on oltava pehkua nokkimista ja kuopimista varten.

Avokanaloissa kanojen pääsy pehkualueelle voidaan tarvittaessa
opetustarkoituksessa estää noin kahden viikon ajan nuorten
munintaansa aloittelevien kanojen tultua kanalaan.
Jos kanojen käytettävissä ei ole pehkua nokkimista ja kuopimista varten
 ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3.
Kanoilla on oltava asianmukaiset tilat munintaa varten. Jokaista alkavaa seitsemän
kanan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi pesätila. Jos kanalassa käytetään
yhteispesiä, pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 kanan ryhmää kohden vähintään 1 m².



Pesä on erillinen munimiseen tarkoitettu tila, jonka pohja ei ole kanojen
kanssa kosketuksiin joutuvaa metalliverkkoa.
Pesän tulee olla erillinen, esimerkiksi verhoilla eristetty tila, jota kana
todella pystyy käyttämään pesänä.
Mikäli tilaa on käytössä alle 1 m², mutta yli 0.9 m² jokaista alkavaa 120
kanan ryhmää kohden ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1. Mikäli
pesätilaa on käytössä < 0.9 m² jokaista alkavaa 120 kanan ryhmää
kohden  ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3.
Kanalassa on oltava tarkoituksenmukaisia orsia, joiden pituuden lintua kohden on
oltava vähintään 15 cm. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaisia,
että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä saa olla teräviä kulmia.
(Arviointia varten, kts.  4.4.2)
(ESL 4 §; Vna 673/2010 12 §)

Ruokintakourun reunaa ei lasketa orreksi
4.4.6 Vähintään 350 kanan avokanalat – lisävaatimukset
Kanaa kohden on oltava vähintään 250 cm2 pehkulla varustettua aluetta, ja vähintään
yhden kolmasosan lattian pinta-alasta on oltava varustettu pehkulla.
Orsia ei saa sijoittaa pehkujen yläpuolelle, ja orsien välisen vaakasuoran etäisyyden
toisistaan on oltava vähintään 30 cm sekä etäisyyden seinästä vähintään 20 cm.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
37 / 67
15701/08
27.2.2015
Sellaisessa kanalassa, jossa kanat voivat liikkua vapaasti eri tasojen välillä, saa
päällekkäisiä tasoja olla enintään neljä. Tasojen välisen esteettömän korkeuden on
oltava vähintään 45 cm.
Jos kanoilla on mahdollisuus päästä ulos, ulkotilaan on johdettava useita vähintään
35 cm korkuisia ja vähintään 40 cm levyisiä ulosmenoaukkoja. Ulosmenoaukot on
sijoitettava rakennuksen koko pituudelle, ja niiden yhteenlasketun leveyden on oltava
vähintään 2 metriä jokaista 1000 kanan ryhmää kohden. Tarhassa on oltava
mahdollisuus päästä suojaan epäsuotuisilta sääoloilta ja petoeläimiltä. (ESL 4 §; ESA
1; Vna 673/2010 13 §)
 Arviointia varten, kts. kohta  4.4.5
4.4.7 Eläinsuojan ilmanvaihto
Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman
virtausnopeus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa
haitallisen korkeiksi. Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville kanoille sopiva.


Jos eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtoon, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen on oltava mahdollisuus myös laitteiston häiriöiden aikana. Koneellisesti toimivassa ilmanvaihtolaitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa
hälytyksen häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.
(ESL 5 §; ESA 4 §; Vna 673/2010 4 §)
Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, josta eläinten terveys ja hyvinvointi on riippuvainen, on esimerkiksi täysin koneellinen järjestelmä, jossa sekä poisto- että korvausilman vaihto toimii koneellisesti. Eläinten terveys ja hyvinvointi voi olla riippuvainen
koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä myös pitopaikoissa, joiden ilmanvaihto on
vain osittain koneellistettu. Tuolloin tarkastaja voi arvioida ilmavaihdon riittävyyttä
aistinvaraisesti sekä selvittämällä ilman tulo- tai poistoaukkojen riittävyyttä ja
toimivuutta (esim. ”talouspaperitesti”).
 Ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä on oltava vaikka varavoima käynnistyisi
automaattisesti sähkökatkoksen aikana.
Toimintahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi olla esimerkiksi syttyvä valo- tai
äänimerkki tai puhelimeen tuleva ilmoitus.


Jos
ilmanvaihdon
hälytysjärjestelmä
puuttuu,
ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 3 (laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3).
Mikäli hälytysjärjestelmän toimivuutta ei ole testattu säännöllisesti, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 1 (laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1).
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
38 / 67
15701/08
27.2.2015
4.4.8 Kanalan valaistus
Kanalassa on valaistusrytmin oltava sellainen, että vuorokaudessa on riittävän pitkä
yhtäjaksoinen pimeä aika. (ESL 3 §, 4 §; ESA 2 §; Vna 673/2010 4 §)



indikaattorin yhteydessä ole mahdollista.
Jos kanalassa ei käytetä valaistusrytmiä siten, että vuorokauteen
sisällytetään riittävän pitkä yhtäjaksoinen pimeä aika ja riittävän pitkä
yhtäjaksoinen valoisa aika, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 3.
Riittävän pitkänä yhtäjaksoisena pimeänä aikana voitaisiin pitää esimerkiksi 8 tuntia.
4.4.9 Ruokinnalle asetetut vaatimukset
jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Kanojen saatavilla on oltava riittävästi rehua.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 673/2010 9 §)


Jos laiminlyönti on ilmeinen ja havaittavissa useissa häkeissä, ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 3-5 tilanteen vakavuudesta riippuen.
 Jos kanojen ruokintaa on laiminlyöty selvästi, ehdotus seuraamusprosentiksi on 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3-5). Tällöin
laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti.
4.4.10 Juottamiselle asetetut vaatimukset
Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle
on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. Kanojen saatavilla on oltava
jatkuvasti juomavettä. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 673/2010 9 §)

 Jos laiminlyönti on ilmeinen ja havaittavissa useissa häkeissä, ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 3-5 tilanteen vakavuudesta riippuen.
 Jos kanojen juottoa on laiminlyöty selvästi, ehdotus seuraamusprosentiksi on 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3-5). Tällöin
laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti.
4.4.11 Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta
lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §, Vna 673/2010 6 §)
 Mikäli tarkastaja arvion mukaan pitopaikka ei tarjoa riittävää suojaa
epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä vastaan, ehdotus seu-
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
39 / 67
15701/08
27.2.2015
raamusprosentiksi voi olla vähintään 3 (laajuus 1-5, vakavuus 3-5,
kesto 1-5)
(ESL 5 §; ESA 11 §)

Mikäli tarkastaja arvioi, ettei yksittäisestä sairaasta/vahingoittuneesta
eläimestä ole huolehdittu asianmukaisesti, mutta tilanne korjataan
välittömästi, voidaan tapaus merkitä Kunnossa olevaksi.
 Mikäli laiminlyönti koskee suurta osaa tilan eläimistä ja tilanne on jatkunut
pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5,
huolellisesti ottamalla huomioon eläinten kunto ja niiden mahdollisesti
kokema kärsimys, kipu ja tuska.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
40 / 67
15701/08
27.2.2015
LIITE D LAMPAIDEN HYVINVOINNIN VALVONTA
Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen lampaiden hyvinvointivalvonnassa
valvottavat asiat eli indikaattorit, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksen 7/2015
liitteessä 3. Osa liitteen 3 vaatimuksista tulee voimaan 1.1.2016 alkaen, eikä niitä
ole kuvattu tässä ohjeessa. Täydentävien ehtojen valvonta ei korvaa normaalia
eläinsuojeluvalvontaa.
D 1 Mitä valvotaan
Täydentävien ehtojen lampaita koskevassa hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan onko
tilalla noudatettu seuraavia vaatimuksia:
4.5 Hyvinvointi: Lampaat (Neuvoston direktiivi 98/58/EY)
4.5.1 Lampaita ei pidetä kytkettyinä
4.5.6 Lampaiden pidolle asetetut tilavaatimukset täyttyvät
täyttyvät
D 2 Säädöspohja
Oheiseen selitysosaan D 3 on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten kohdat, jotka
Numerointi viittaa täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan tarkastusosan numerointiin. Säädöksistä käytetään seuraavia lyhennyksiä:
ESL
ESA
Vna 587/2010
Valtioneuvoston asetus lampaiden suojelusta (F 16)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
41 / 67
15701/08
27.2.2015
D 3 Vaatimusten noudattamisen arviointi
4.5 Lampaat
4. 5.1 Lammasta ei saa pitää kytkettynä kuin lyhytaikaisesti eläimen ruokkimisen, lypsyn
tai muun hoitamisen ajan. (ESL 6 §; ESA 15 §; Vna 587/2010 11 §)

Lyhytaikaisena kytkemisenä voitaisiin pitää korkeintaan tuntia.

Jos tilalla pidetään yhtä tai kahta lammasta kytkettynä, mutta eläin siirretään
tarkastuksen yhteydessä välittömästi karsinaan, merkitään pöytäkirjaan Kunnossa.
Laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen ilmoitus,
mikäli se korjataan 2 vk:n määräajan sisällä. Tilannetta arvioitaessa tulee
huomioida kytkettyjen lampaiden suhteellinen osuus, miten kauan tilanne on
jatkunut (pysyvyys) sekä kytkemisen mahdollisesti eläimelle aiheuttamat vammat
kuten hiertymät.
Jos laiminlyönti koskee useita eläimiä, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla 35 (laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 1-3).

4.5.2 Eläinsuojan ilmanvaihto
Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, lämpötila, pölyn
määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. (ESL 4;
ESA 2 §; Vna 587/2010 7 §).

Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa
hyvä käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita.

4.5.3 Eläinsuojan valaistus


Jos valaistus on riittämätöntä yksittäisten eläinten asianmukaiseen
tarkastamiseen tai muuten niille sopimatonta eikä tilanne ole jatkunut
pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1,
vakavuus 1, kesto 1). Kuitenkin jos tilanne voidaan korjata tarkastuksen
yhteydessä esim. lamppu vaihtamalla, voidaan se merkitä kunnossa
olevaksi.
Laiminlyönnistä
voidaan
antaa
myös
Mikäli
tarkastaja
arvioi
valaistuksen
eläinten
vakavuus 3-5, kesto 1-5).
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
42 / 67
15701/08
27.2.2015

3-5, kesto 1-5).

tukena
olisi
jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Lampaalle annettavan rehun on oltava
ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.
Jos rehua ei ole lampaille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitava
ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Tällöin ruokintahäkin reunan pituuden
lammasta kohden on oltava vähintään 35 senttimetriä suoraa ruokintahäkkiä
käytettäessä ja vähintään 20 senttimetriä ympyränmuotoista ruokintahäkkiä
käytettäessä. Suoraa ruokintahäkkiä käytettäessä ruokintahäkin reunan pituuden
tiinettä uuhta kohden on kuitenkin oltava vähintään 45 senttimetriä. Jos rehua on
jatkuvasti tarjolla, ruokintahäkin reunan pituuden lammasta kohden on oltava
vähintään 17 senttimetriä.
Karitsan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian
syntymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen karitsan saatavilla on oltava ruohoa,
heinää tai muuta kuitupitoista rehua.
Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 587/2010 12 §)



indikaattorin yhteydessä mahdollista.
Vaatimus
ei
täyty
osalla
tilan
eläimistä

ehdotus
Mikäli tilan useiden lampaiden ruokintaa on laiminlyöty selvästi, ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3-5).
Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla
huomioon eläinten ravitsemustila
Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle
on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa.
Viikon ikäisestä alkaen karitsan saatavilla on oltava puhdasta vettä.
Lampaiden juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät
saa liata juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
43 / 67
15701/08
27.2.2015
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 587/2010 12 §)



indikaattorin yhteydessä mahdollista
Vaatimus
ei
täyty
osalla
tilan
eläimistä

ehdotus
Mikäli tilan useiden lampaiden juottoa on laiminlyöty selvästi, ehdotus
seuraamusprosentiksi voi olla 5 (laajuus 5, vakavuus 5, pysyvyys 3-5).
Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla
huomioon eläinten kunto.
4.5.6 Lampaiden pidolle asetettavat tilavaatimukset
Lampaita ryhmässä pidettäessä pitopaikan lattiapinta-alan, ruokintahäkin pinta-alaa
lukuun ottamatta, on oltava lammasta kohden vähintään:
Lampaiden
keskimääräinen
paino/eläin (kg)
Täytepohjalattia
(m2/eläin)
Ritilälattia
(m2/eläin)
Rakolattia
(m2/eläin)
Karitsa
alle 15
0,25
0,25
-
Karitsa
30
0,50
0,50
-
Karitsa
yli 30
0,75
0,75
-
Lammas
55
1,0
0,8
0,8
Lammas
75
1,4
1,0
1,0
Tiine uuhi
55
1,3
1,1
1,1
Tiine uuhi
75
1,7
1,3
1.3
Jos lammasta pidetään yksittäiskarsinassa, on karsinan oltava kooltaan vähintään
1,4 m2 ja muodoltaan sellainen, että lammas pääsee siinä esteettä kääntymään
ympäri.
(ESL 4 §; ESA 1; Vna 587/2010 4 §)
lämpöä ja kosteutta vastaan. (ESL 4 §; ESA 1 §)

kesto 1-5)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
44 / 67
15701/08
27.2.2015
(ESL 5 §; ESA 11 §)

Jos
tarkastajan
arvion
mukaan
yksittäisen
lievästi
sairaan
tarkastajan arvion mukaan olevan eläimen tulisi olla yksittäiskarsinassa,
tuska .
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
45 / 67
15701/08
27.2.2015
LIITE E VUOHIEN HYVINVOINNIN VALVONTA
Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen vuohien hyvinvointivalvonnassa valvottavat
E 1 Mitä valvotaan
Täydentävien ehtojen vuohia koskevassa hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan onko
tilalla noudatettu seuraavia vaatimuksia:
4.6 Hyvinvointi: Vuohet (Neuvoston direktiivi 98/58/EY)
4.6.1 Vuohia ei pidetä kytkettyinä
4.6.6 Vuohien pidolle asetetut tilavaatimukset täyttyvät
4.6.7. Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät
täyttyvät
E 2 Säädöspohja
Oheiseen selitysosaan E 3 on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten kohdat, jotka
ESL
ESA
Vna 589/2010
Valtioneuvoston asetus vuohien suojelusta (Lakikirjan F
17)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
46 / 67
15701/08
27.2.2015
E 3 Vaatimusten noudattamisen arviointi
4.6
Vuohet
4.6.1
Vuohta ei saa pitää kytkettynä kuin lyhytaikaisesti eläimen ruokkimisen,
lypsyn tai muun hoitamisen ajan. (ESL 6 §; ESA 15 §; Vna 589/2010 10 §)

Lyhytaikaisena kytkemisenä voitaisiin pitää korkeintaan tuntia.

Jos tilalla pidetään yhtä tai kahta vuohta kytkettynä, mutta eläin siirretään tarkastuksen yhteydessä välittömästi karsinaan, merkitään pöytäkirjaan Kunnossa. Laiminlyönnistä voidaan antaa varhaisvaroitusjärjestelmän mukainen
ilmoitus, mikäli se korjataan 2 vk:n määräajan sisällä. Tilannetta arvioitaessa
tulee huomioida kytkettyjen lampaiden suhteellinen osuus, miten kauan tilanne
on jatkunut (kesto) sekä kytkemisen mahdollisesti eläimelle aiheuttamat
vammat kuten hiertymät.
Jos laiminlyönti koskee useita eläimiä, ehdotus seuraamusprosentiksi on 35 (laajuus 3-5, vakavuus 3-5, kesto 1-3).

4.6.2
Eläinsuojan ilmanvaihto
Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, lämpötila, pölyn
määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. (ESL 4 §;
ESA 2 §; Vna 589/2010 7 §).


seuraamusprosentiksi on 3 (laajuus 1-3, vakavuus 3, kesto 1-3)
4.6.3
Eläinsuojan valaistus


Jos valaistus on riittämätöntä yksittäisten eläinten asianmukaiseen
tarkastamiseen tai muuten niille sopimatonta eikä tilanne ole jatkunut
pitkään, ehdotus seuraamusprosentiksi voi olla vähintään 1 (laajuus 1,
vakavuus 1, kesto 1). Kuitenkin jos tilanne voidaan korjata tarkastuksen
yhteydessä esim. lamppu vaihtamalla, voidaan se merkitä kunnossa
olevaksi.
Laiminlyönnistä
voidaan
antaa
myös
Mikäli
tarkastaja
arvioi
valaistuksen
eläinten
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
47 / 67
15701/08
27.2.2015
4.6.4

3-5, kesto 1-5)

tukena
olisi
Ruokinnalle asetetut vaatimukset
jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Vuohelle annettavan rehun on oltava ravitsevaa
ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Jos rehua ei ole
vuohille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokinta-aikana syödä
samanaikaisesti. Tällöin ruokintahäkin reunan pituuden kiliä kohden on oltava
vähintään 20 cm, nuorvuohta kohden vähintään 33 cm, täysikasvuista vuohta kohden
vähintään 40 cm ja tiinettä kuttua kohden vähintään 45 cm.
(ESL 5; ESA 9 §; Vna 589/2010 11 §)



4.6.5
Vaatimus
ei
täyty
osalla
tilan
eläimistä

ehdotus
Mikäli tilan useiden vuohien ruokintaa on laiminlyöty selvästi, ehdotus
seuraamusprosentiksi on 5 (laajuus 5, vakavuus 5, pysyvyys 3-5).
Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon eläinten ravitsemustila.
Juottamiselle asetetut vaatimukset
Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa juotavaa. Hoidossa olevalle eläimelle on
annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa.
Juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata
juomavettä eikä vesi saa päästä jäätymään.
Lypsettävien kuttujen saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä.
(ESL 5; ESA 9 §; Vna 589/2010 11 §)

Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
48 / 67
15701/08
27.2.2015


4.6.6
Vaatimus
ei
täyty
osalla
tilan
eläimistä

ehdotus
Mikäli tilan useiden vuohien juottoa on laiminlyöty selvästi, ehdotus
seuraamusprosentiksi on 5 (laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3-5). Tällöin
laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti ottamalla huomioon
eläinten kunto.
Vuohien pidolle asetettavat tilavaatimukset
Vuohia ryhmässä pidettäessä pitopaikan lattiapinta-alan, ruokintahäkin pinta-alaa
lukuun ottamatta, on vuohta kohden oltava vähintään:
Ikäluokka
Kili
Nuorvuohi
Vuohi
Täytepohja
(m2/eläin)
0,25
0,5
1,20
Ritilälattia
(m2/eläin)
0,25
0,5
1,0
Rakolattia
(m2/eläin)
0,5
1,0
Jos täysikasvuista vuohta pidetään yksittäiskarsinassa, on karsinan oltava kooltaan
vähintään 1,4 m2 ja muodoltaan sellainen, että vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.
(ESL 4 §; ESA 1; Vna 589/2010 4 §)
4.6.7
Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta

4.6.8
kesto 1-5)
Sairaat ja vahingoittuneet eläimet
(ESL 5 §; ESA 11 §)


Jos
tarkastajan
arvion
mukaan
yksittäisen
lievästi
sairaan
Jos yksittäisiä lievästi sairaita eläimiä pidetään ryhmäkarsinoissa vaikka
tarkastajan arvion mukaan eläinten tulisi olla yksittäiskarsinassa, eikä
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
49 / 67
15701/08
27.2.2015


Mikäli tarkastaja arvioi, ettei sairaasta/vahingoittuneesta eläimestä ole
Mikäli tilan useita eläimiä on laiminlyöty selvästi pitkän aikaa, ehdotus
seuraamusprosentiksi on aina vähintään 5 (laajuus 5, vakavuus 5,
kesto 5). Tällöin laiminlyönnin tahallisuus on arvioitava huolellisesti
ottamalla huomioon eläinten kunto ja sen mahdollisesti kokema kärsimys,
kipu ja tuska.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
50 / 67
15701/08
27.2.2015
LIITE F MUIDEN TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINNIN
VALVONTA
Liitteessä kuvataan täydentävien ehtojen tuotantoeläinten hyvinvointivalvonnassa
valvottavat asiat eli indikaattorit, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksen 7/2015
liitteessä 3. Osa liitteen 3 vaatimuksista tulee voimaan 1.1.2016 alkaen, eikä niitä
ole kuvattu tässä ohjeessa. Täydentävien ehtojen valvonta ei korvaa normaalia
eläinsuojeluvalvontaa.
Liitteen F eläinlajien vaatimusten noudattamisen arvioinnissa noudatetaan soveltuvin
osin liitteiden A-E ohjeistusta.
F 1 Mitä valvotaan
Täydentävien ehtojen tuotantoeläinten hyvinvointivalvonnassa tarkastetaan onko
tilalla noudatettu valtioneuvoston asetuksen 7/2015 liitteessä 3 annettuja seuraavien
eläinlajien eläinlajikohtaisia vaatimuksia:







hevoset
biisonit
tarhatut peurat
strutsieläimet
ankat, myskisorsat ja hanhet
kalkkunat
turkiseläimet
4.7 Hyvinvointi: Muut tuotantoeläimet (Neuvoston direktiivi 98/58/EY)
4.7.1 Pitopaikan tilavaatimukset täyttyvät
4.7.2 Pitopaikan olosuhteille asetetut vaatimukset täyttyvät
4.7.3 Pitopaikan valaistukselle asetetut vaatimukset täyttyvät
4.7.6. Eläinten suojaamiselle huonoilta sääolosuhteilta asetetut vaatimukset täyttyvät
täyttyvät
F 2 Säädöspohja
Oheiseen selitysosaan on koottu ne Suomen eläinsuojelusäädösten kohdat, jotka
sisältävät täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonnassa tarkastettavat määräykset. Numerointi viittaa täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan tarkastusosan
numerointiin. Kursiivilla on kirjattu esimerkkejä, joita tarkastaja voi käyttää apuna
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
51 / 67
15701/08
27.2.2015
Hevoset
Tässä ohjeessa hevosella tarkoitetaan hevosta, ponia, aasia ja muuta vastaavaa
kavioeläintä.
Täydentävien ehtojen hyvinvoinnin valvonnassa hevosta pidetään lähtökohtaisesti
tuotantoeläimenä. Kuitenkin erityisissä poikkeustapauksissa hevosta voidaan perustelluista syistä pitää muuna kuin tuotantoeläimenä. Tällaisena voitaisiin pitää esimerkiksi hevosta, joka hevospassissa on merkitty pysyvästi elintarvikeketjuun kelpaamattomaksi.
Täydentävien ehtojen hevosia koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat seuraavat asiat:
4.7.1. Pitopaikan tilavaatimukset
a) yksittäiskarsinan tilavaatimukset
Hevosen yksittäiskarsinassa on oltava tilaa vähintään:
Hevosen säkäkorkeus (m)
Karsinan pinta-ala (m²)
Enintään 1,08
4,0
Yli 1,08 mutta enintään 1,30
5,0
6,0
7,0
8,0
Yli 1,60
9,0
Edellä olevan taulukon tilavaatimuksia ei sovelleta silloin, kun kyseessä on hevosen
tilapäinen ja lyhytaikainen säilyttäminen kilpailu-, näyttely- tai muun vastaavan matkan aikana.
b) ryhmässä pidettävien hevosten tilavaatimukset
Ryhmäkarsinassa pidettävillä hevosilla on oltava tilaa kutakin siellä pidettävää
hevosta kohden vähintään:
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
52 / 67
15701/08
27.2.2015
Täysikasvuinen hevonen
Yksittäiskarsinan pinta-ala*
12 - 24 kk ikäinen nuori hevonen
75 % yksittäiskarsinan pinta-alasta*
Alle 12 kk ikäinen varsa
(*) Edellä liitteen 1 kohdassa olevan taulukon mukainen yksittäiskarsinan pinta-ala.
Hevospihatossa sellaisessa makuuhallissa, jossa hevosia ei ruokita, on oltava tilaa
kutakin siellä pidettävää hevosta kohden vähintään:
Täysikasvuinen hevonen
12 - 24 kk ikäinen nuori hevonen
Alle 12 kk ikäinen varsa
(*) Edellä liitteen 1 kohdassa olevan taulukon mukainen yksittäiskarsinan pinta-ala.
Silloin, kun hevosia pidetään ryhmässä, jokaista alkavaa 10 hevosen ryhmää kohden
on oltava käytettävissä sairaskarsina tai muu asianmukainen, tarvittaessa lämmitettävä, tila hevosten ryhmästä erottamista ja hoitoa varten.

varsomiskarsinaa koskisivat ryhmässä pidettävien hevosten ryhmäkarsinan
vähimmäiskokovaatimukset
c) pilttuun tilavaatimukset
Pilttuun leveyden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus lisättynä 10 cm:llä ja
pilttuun pituuden vähintään hevosen pituus lisättynä 25 cm:llä. Vierekkäisten pilttuiden väliseinän kiinteän osan korkeuden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus
kerrottuna luvulla 0,9.
(ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 588/2010 5 §)
4.7.2. Pitopaikan olosuhteet
haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Eläinsuojan lämpötilan ja valaistuksen on oltava eläinsuojassa pidettävälle hevoselle sopivat.
 Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena olisi tarvittaessa
Jos eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtoon, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen on oltava mahdollisuus myös laitteiston häiriöiden aikana. Koneellisesti toimivassa laitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen
häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
53 / 67
15701/08
27.2.2015
(ESL 4 §; ESA 2 §; Vna 588/2010 4 §)
4.7.3. Pitopaikan valaistus
jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Eläimen terveydelle tiettävästi vaarallisen
juoman antaminen hoidossa olevalle eläimelle on kiellettyä. Hevoselle annettavan
rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä
täydennettyä. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 588/2010 9 §)
4.7.5. Juottamiselle asetetut vaatimukset
annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa. (ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 588/2010 9 §)
(ESL 5 §; ESA 11 §)
Biisonit
Tässä ohjeessa biisonilla tarkoitetaan amerikanbiisonia.
Täydentävien ehtojen biisoneita koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat
seuraavat asiat:
4.7.1.Pitopaikan tilavaatimukset
Biisonien lukumäärän on oltava sopivassa suhteessa tarhan kokoon, maastoon ja
kasvillisuuteen. Kutakin alkavaa kolmen täysikasvuisen eläimen ryhmää kohden tarhassa on oltava tilaa vähintään yksi hehtaari. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 591/2010 2 §)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
54 / 67
15701/08
27.2.2015
4.7.2. Pitopaikan olosuhteet
Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta siten, etteivät haitalliset kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteus vaaranna eläimen terveyttä tai hyvinvointia. Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua. (ESL 4 §; ESA 2; ESA 2 § 1 mom.)
4.7.3. Pitopaikan valaistus
Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja
juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava,
että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi.
Biisonien ruokinta on järjestettävä siten, että samassa ryhmässä liikkuvat eläimet voivat syödä samanaikaisesti. Sosiaalisessa arvoasteikossa ylempänä oleva biisoni ei
saa päästä hallitsemaan koko ruokinta-aluetta. Tarhan jokaisella biisonilla on oltava
mahdollisuus rauhalliseen syömiseen.
Biisoneille annettavan rehun on oltava sopivan ravitsevaa ja tasapainotettua sekä
tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Biisonien saatavilla on oltava päivittäin riittävästi korsirehua.
Biisonien ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia.
Biisonien rehu ei saa tarpeettomasti likaantua. Biisonien ruokinta-astiat on pidettävä
puhtaina.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 591/2010 5 §)
Biisonien saatavilla on oltava päivittäin riittävästi juomavettä.
Biisonien juottoastiat on pidettävä puhtaina.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 591/2010 5 §)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
55 / 67
15701/08
27.2.2015
4.7.7 Sairaat ja vahingoittuneet eläimet
(ESL 5 §; ESA 11 §)
Peurat
Tässä ohjeessa peuralla tarkoitetaan valkohäntäpeuraa, kuusipeuraa, metsäpeuraa,
metsäkaurista, japaninpeuraa ja saksanhirveä.
Täydentävien ehtojen peuroja koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat seuraavat asiat:
4.7.1 Pitopaikan tilavaatimukset
Peuratarhan maaston, kasvillisuuden ja maapohjan on oltava peurojen tarhaukseen
sopiva. Peuratarhan pinta-alasta vähintään 10 % on oltava metsää tai pensaikkoa.
Peurojen lukumäärän on oltava sopivassa suhteessa tarhan kokoon, maastoon ja
kasvillisuuteen. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 590/2010 3 §)
4.7.2 Pitopaikan olosuhteet
Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta siten, etteivät haitalliset kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteus vaaranna eläimen terveyttä tai hyvinvointia. (ESL 4 §; ESA 2; ESA 2 § 1 mom., lukuun ottamatta melua)
4.7.3 Pitopaikan valaistus
jokainen eläin saa ravintoa riittävästi.
Peurojen ruokinta on järjestettävä siten, että samassa ryhmässä liikkuvat eläimet voivat syödä samanaikaisesti. Sosiaalisessa arvoasteikossa ylempänä oleva peura ei
saa päästä hallitsemaan koko ruokinta-aluetta. Tarhan jokaisella peuralla on oltava
mahdollisuus rauhalliseen syömiseen.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
56 / 67
15701/08
27.2.2015
Peurojen lisäruokinnassa on vältettävä ravinnon koostumuksen tai määrän äkillisiä
muutoksia. Peurojen rehu ei saa tarpeettomasti likaantua. Peurojen ruokinta-astiat on
pidettävä puhtaina.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 590/2010 6 §)
Peurojen juottoastiat on pidettävä puhtaina.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 590/2010 6 §)
(ESL 5 §; ESA 11 §)
Strutsieläimet
Tässä ohjeessa strutsieläimellä tarkoitetaan strutsia, emua ja amerikannandua
(tavallinen rhea).
Täydentävien ehtojen strutsieläimiä koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat
seuraavat asiat:
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
57 / 67
15701/08
27.2.2015
4.7.1.Pitopaikan tilavaatimukset
Strutsien pidossa on noudatettava vähintään seuraavia tilavaatimuksia:
Tarha
Linnun ikä
Ryhmän koko Karsinan
Vähimmäispint Kokonaispinta2
enintään
pinta-ala (m2) a-ala/lintu (m/ ala
(m2)
lintujen lkm)
vähintään
vähintään
alle 4 päivää
40
1
40
5
10/1
100
401)
15
10 – 40/1
100-10003)
30
800/3
1000
30
1000/3
1000
30
2000/3
1000
yli 4 päivää - 3
viikkoa
yli 3 viikkoa - 6
kuukautta
yli 6 kuukautta
- 1 vuosi
yli 1 vuosi sukukypsyysikä
täysikasvuinen
2)
1)
Edellyttäen, että strutsinpoikaset ovat keskimäärin samankokoisia.
2)
Jos useampaa kuin yhtä siitosryhmää pidetään samalla alueella, on erityisen tärkeää, että
linnuilla on riittävästi suojaa ja lisätilaa välttää toisiaan sekä, että ryhmät voidaan tarvittaessa
erottaa toisistaan.
3)
Tila on suhteutettava linnun ikään.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
58 / 67
15701/08
27.2.2015
Emu
Emujen pidossa on noudatettava vähintään seuraavia tilavaatimuksia:
Tarha
Linnun ikä
alle 4 päivää
yli 4 päivää -3
viikkoa
yli 3 viikkoa -6
kuukautta
Ryhmän koko
enintään
Karsinan pinta-ala Vähimmäispinta-ala
(m2) vähintään
(m2/lintujen lkm)
Kokonaispintaala
(m2)
vähintään
40
1
40
5
5
75
10
20
100 - 500
20
150
500
20
200
500
30
250
500
1)
40
3)
yli 6 kuukautta 1 vuosi
täysikasvuinen
2)
1+1
1)
Edellyttäen, että emunpoikaset ovat keskimäärin samankokoisia.
2)
linnuilla on riittävästi suojaa ja lisätilaa välttää toisiaan sekä, että ryhmät voidaan
tarvittaessa erottaa toisistaan.
3)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
59 / 67
15701/08
27.2.2015
Rhea
Rheojen pidossa on noudatettava vähintään seuraavia tilavaatimuksia:
Tarha
Linnun ikä
alle 4 päivää
yli 4 päivää- 3
viikkoa
yli 3 viikkoa -6
kuukautta
Linturyhmän
koko enintään
Karsinan
Vähimmäispint Kokonaispintapinta-ala (m2) a-ala
ala
(m2)
2
vähintään
(m /lintujen
vähintään
lkm)
40
1
40
5
5
75
10
20
100 - 500
20
150
500
20
200
500
30
250
500
1)
40
yli 6 kuukautta
- 1 vuosi
3)
täysikasvuinen
2)
1+1
1)
Edellyttäen, että rheanpoikaset ovat keskimäärin samankokoisia.
2)
linnuilla on riittävästi suojaa ja lisätilaa välttää toisiaan sekä, että ryhmät voidaan tarvittaessa
erottaa toisistaan.
3)
(ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 676/2010 7 §, liitteen 1-3 kohdat)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
60 / 67
15701/08
27.2.2015
Eläinsuojan on tarjottava strutsieläimille suoja epäsuotuisilta sääolosuhteilta kuten
pakkaselta, lumelta, jäältä, tuulelta, sateelta ja loskalta. Eläinsuojan on oltava vedoton
ja kuiva. Sen lämpötilan, ilmanvaihdon ja valaistuksen on oltava siellä pidettäville
eläimille sopiva. Sähköjohdot on sijoitettava siten, että ne ovat lintujen ulottumattomissa. (ESL 4 §; ESA 2; Vna 676/2010 6 §)

Strutsieläimille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Ruokinnassa erityistä huomiota on kiinnitettävä
ravinnon koostumukseen, jotta vältetään nivel- ja luustovaurioiden syntyminen. Strutsieläinten saatavilla on oltava niille sopivaa karkeaa ja tuoretta rehua jo poikasiästä
lähtien. Alle kolmen kuukauden ikäisten poikasten saatavilla on oltava jatkuvasti
rehua. Ruokinnassa on vältettävä äkillisiä ruokinnanmuutoksia.
Yli viiden päivän ikäisten strutsieläinten saatavilla on oltava pieniä määriä sopivan
kokoista soraa tai pieniä kiviä ruuansulatusta varten.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 676/2010 10 §)
Eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti juomavettä.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 676/2010 10 §)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
61 / 67
15701/08
27.2.2015
(ESL 5 §; ESA 11 §)
Ankat, myskisorsat ja hanhet
Täydentävien ehtojen ankkoja, myskisorsat mukaan lukien, ja hanhia koskevan
hyvinvointivalvonnan kohteena ovat seuraavat asiat:
Lihantuotantoa varten pidettävien yli neljän viikon ikäisten ankkojen pitopaikassa saa
olla ankkoja enintään 16 kg/m². Jos linnut pääsevät päivittäin ulkotarhaan, pitopaikassa saa olla ankkoja enintään 20 kg/m².
Lihantuotantoa varten pidettävien yli neljän viikon ikäisten hanhien pitopaikassa saa
olla hanhia enintään 14 kg/m². Jos linnut pääsevät päivittäin ulkotarhaan, pitopaikassa saa olla hanhia enintään 18 kg/m².
Siitokseen käytettävien ankkojen pitopaikassa on oltava tilaa jokaista ankkaa kohden
vähintään 0,5 m². Jos linnut pääsevät päivittäin ulkotarhaan, pitopaikassa on oltava
tilaa jokaista ankkaa kohden vähintään 0,25 m².
Siitokseen käytettävien hanhien pitopaikassa on oltava tilaa jokaista hanhea kohden
vähintään 1 m². Jos linnut pääsevät päivittäin ulkotarhaan, pitopaikassa on oltava
tilaa jokaista hanhea kohden vähintään 0,5 m².
(ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 675/2010 4 §)
Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen
korkeiksi.
Jos eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtoon, lintujen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen on oltava mahdollisuus myös laitteiston häiriöiden aikana. Koneellisesti toimivassa ilmanvaihtolaitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa
hälytyksen häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.
(ESL 4; ESA 2 §; Vna 675/2010 5 §)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
62 / 67
15701/08
27.2.2015
Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista rehua
Ankalle ja hanhelle annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä
tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.
Lintujen ruokintaan tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Ulosteet eivät
saa liata rehua.
(ESL5 §; ESA 9§; Vna 675/2010 10 §)
Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista juomaa.
Lintujen saatavilla on oltava riittävästi juomavettä.
Lintujen juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Ulosteet
eivät saa liata juomavettä.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä lintujen juomapaikkojen sekä muiden vesiastioiden
ympäristön pitämiseen riittävän kuivana.
(ESL5 §; ESA 9§; Vna 675/2010 10 §)
(ESL 5 §; ESA 11 §)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
63 / 67
15701/08
27.2.2015
Kalkkunat
Täydentävien ehtojen kalkkunoita koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat
seuraavat asiat:
Samassa tilassa pidettävän kalkkunaryhmän koon on oltava sopivassa suhteessa
lintujen ikään, kokoon, sukupuoleen ja käytettävissä olevaan tilaan. Kalkkunoiden on
pitopaikassa pystyttävä seisomaan normaalissa asennossa, kääntymään, räpyttelemään, sukimaan, toteuttamaan kalkkunoille tyypillisiä sosiaalisia käyttäytymismuotoja
ja pakenemaan muita kalkkunoita. (ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 677/2010 4 §)
Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen
korkeiksi. Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville kalkkunoille sopiva.
Jos eläinten terveys ja hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, eläinsuojassa on oltava mahdollisuus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myös koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän
häiriöiden aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus
on testattava säännöllisesti. (ESL 4 §; ESA 2 §; Vna 677/2010 5 §)
Kalkkunoiden saatavilla on oltava riittävästi ravintoainekoostumukseltaan niille sopivaa rehua.
Ruokintalaitteiden korkeutta on säädettävä kalkkunoiden kasvun mukaan siten, että
kaikki kalkkunat voivat vaikeuksitta syödä. Tarvittaessa rehun kulutusta on pystyttävä
seuraamaan.
Ruokintapaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että rehusta ei synny tarpeetonta
kilpailua.
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
64 / 67
15701/08
27.2.2015
Kalkkunoiden ruokintaan tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Ulosteet
eivät saa liata rehua.
Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 677/2010 10 §)
Kalkkunoiden saatavilla on oltava jatkuvasti juomavettä.
Juottolaitteiden korkeutta on säädettävä kalkkunoiden kasvun mukaan siten, että
kaikki kalkkunat voivat vaikeuksitta juoda. Juomaveden kulutusta on pystyttävä
seuraamaan.
Juottopaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että juomasta ei synny tarpeetonta
kilpailua.
Kalkkunoiden juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina.
Ulosteet eivät saa liata juomavettä.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 677/2010 10 §)
(ESL 5 §; ESA 11 §)
Turkiseläimet
Tässä ohjeessa tarkoitetaan turkiseläimellä turkisten tuottamiseksi tai muuta vastaavaa tuotantotarkoitusta varten tarhattavaa minkkiä, hilleriä, kettua (sinikettu, hopeakettu ja punakettu), sinsillaa ja rämemajavaa. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin
myös supikoiran ja soopelin tarhauksessa.
Täydentävien ehtojen turkiseläimiä koskevan hyvinvointivalvonnan kohteena ovat
seuraavat asiat:
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
65 / 67
15701/08
27.2.2015
Minkki ja hilleri
Minkin ja hillerin häkissä on oltava tilaa vähintään:
Pinta-ala (cm²)
(ilman pesäkoppia)
Täysikasvuinen eläin
2550
Emo pentueen kanssa
2550
Kaksi vieroitettua pentua*
2550
*Jos häkissä pidetään useampaa kuin kahta vieroitettua pentua, on lisätilaa oltava kutakin seuraavaa pentua kohden vähintään 850 cm².
Häkin leveyden on oltava vähintään 30 cm ja pituuden ilman pesäkoppia vähintään
70 cm. Häkin korkeuden on oltava vähintään 45 cm.
Kettu
Ketun häkissä on oltava tilaa vähintään:
Pinta-ala (m²)
0,8
Emo pentueen kanssa
2,0
Kaksi vieroitettua pentua*
1,2
*Jos häkissä pidetään useampaa kuin kahta vieroitettua pentua, on lisätilaa oltava kutakin seuraavan pentua kohden vähintään 0,5 m².
Häkin leveyden on oltava vähintään 75 cm ja pituuden vähintään 100 cm. Häkin korkeuden on oltava vähintään 70 cm.
Rämemajava
Rämemajavan pitopaikassa on oltava tilaa vähintään:
Pinta-ala (m²)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
66 / 67
15701/08
27.2.2015
(ilman vesiallasta)
1,0
Emo pentueen kanssa
2,0
Vieroitettu pentu
0,5
Pitopaikan kokonaispinta-alan on oltava kuitenkin vähintään 2 m².
Pitopaikan lattiasta vähintään 70 % on oltava kiinteäpohjaista. Rämemajavan pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava asianmukainen vesiallas ja kiinteäpohjainen jaloittelualue.
Sinsilla
Pitopaikan lattiasta vähintään 25 % on oltava kiinteäpohjaista. Sinsillalla on oltava
pitopaikassaan mahdollisuus päivittäisiin hiekkakylpyihin.
(ESL 4 §; ESA 1 §; Vna 1084/2011 7 § 3 ja 4 mom., liite 1).
Pitopaikan on tarjottava turkiseläimille riittävä suoja epäsuotuisia sääolosuhteita kuten
haitallista kylmyyttä, kuumuutta, tuulta ja sadetta vastaan.
Turkiseläinten pitopaikka, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa
desinfioitava. (ESL 1 §; ESA 2; Vna 1084/2011 4 § 1 mom. 3. virke, 2 mom.)
4.7.4
Ruokinnalle asetetut vaatimukset
Turkiseläimille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.
(ESL 5 §; ESA 9 §; Vna 1084/2011 11 §)
Sivu/sivut
Ohje / versio
Käyttöönotto
67 / 67
15701/08
27.2.2015
Eläinten saatavilla on oltava päivittäin riittävästi puhdasta vettä. Eläinten juoma-astiat
ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata juomavettä.
(ESL 5 §; ESA 11 §)

Eläinten hyvinvoinnin valvontaohje

Transcription

Similar documents

Turvasiru-lomake (PDF)

Nostotyön turvallisuus.pdf

Nautojen merkinnän ja rekisteröinnin valvontaohje

Päätös - Tukes

EUD12D 21100905-3 fin.pdf, sivut 1-2

Työpaikkaohjaajan käsikirja

luovutussopimusehtoihimme - Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry

Opas lypsykarjan tavallisimpiin käsittelyä vaativiin tehtäviin