LUENTO 4 - Matskut

20.3.2015
LUENTO 4
Kosslynin visuaalisen mielikuvan teoria
Kosslyn, 2005 ”The mind is what the brain does”
1) Varhaisilla näköjärjestelmän alueilla
havaitut objektit topografisesti
(esim.
V1)
representoituu
2) Myöhemmillä näköjärjestelmän alueilla ventraalisessa juosteessa
”varastoituu”
objekteihin
liittyvä
kontekstuaalinen
tieto
(eitopograafisesti)
3) Kaikki myöhemmän näköjärjestelmän alueet ovat yhteydessä
varhaisempiin alueisiin kaksisuuntaisesti (feedforward & feedback)
4) Kosslynin mukaan havaintomielikuvassa (kun vaikka meitä pyydetään
ajattelemaan tiikeriä) ensin aktivoituu näkömuistiin rakentunut
kontekstuaalisen tason muistijälki (tiikeristä) jonka seurauksena
rakentuu feedback yhteyksien turvin varhaisempiin topografisesti
organisoituneisiin
soluverkostoihin
karkean
havaintomielikuva
tiikeristä
1
20.3.2015
Nähdyn kohteen representoituminen näköaivokuorella
Ø V1:n vierekkäiset neuronit saavat ärsykkeensä läheisiltä
verkkokalvon alueilta eli järjestys on retinotooppinen à
havaittu kohde representoituu topografisesti
Ø Tootel, Switkens, Silverman & Hamilton, 1988: Kahdeksan
tilapäisesti halvaannutetun ja puudutetun makakiapinan
oikeaan
näkökenttään
esitettiin
45-minuutin
ajan
ärsykekuvio
Ø Ennen koetta apinoihin ruiskutettiin radioaktiivista
ainetta, jota luonnollisesti kerääntyi veren mukana niihin
näköaivokuoren soluihin, jotka olivat kokeen aikana eniten
toiminnassa
Ø Autoradiograafinen
kuvaus
osoitti,
että
apinan
vasemmanpuoleiselle näköaivokuorelle oli muodostunut
ärsykettä vastaava kuva
Kuvan hahmon muodostuminen näköaivokuorelle
ei kuitenkaan riitä objektin tunnistamiseen –
näköhavainto
sisältää
objektiin
liittyvän
semanttisen tiedon!!!
Reseptiivisten kenttien koon kasvaminen
alhaalta ylös
Ø Reseptiiviset kentät näyttävät kasvavan sen mukaan mitä
myöhemmästä näkötiedon prosessointialueesta on kyse
Ø V1 prosessoi yksittäisiä
reseptiiviseen kenttään
piirteitä
jotka
osuvat
sen
Ø Tämä
tieto viedään näköaivokuoren korkeampien
alueiden soluille joiden reseptiiviset kentät ovat
riittävän laajoja prosessoimaan useiden vierekkäisten
V1 solujen reseptiivisiin kenttiin esitettyä näkötietoa
Ø Näissä
korkeampien
näköalueiden
prosessoidaan
yhdistettyä
piirretietoa
vierekkäisistä V1 soluista
soluissa
useista
à Kun vastaava ilmiö tapahtuu useissa eri vertikaalisissa
kerroksissa
(V1àV2àV4àIT)
niin
objekti
alkaa
hahmottumaan
ja
se
voidaan
tunnistaa
(esim.
kastelukannu)
2
20.3.2015
Ventraalinen näköjuoste
Ø Inferior temporal cortex (IT) alueen reseptiiviset
kentät voivat kattaa jopa 50% näkökentästä
Ø IT reagoi esineiden kategorioihin
Ø Ventraalisen näköjuosteen alueet kuten fusiform gyrus ja inferior temporal gyrus
yhdistetään usein havaitun kohteen konseptuaalisen tiedon representoimiseen
(semanttinen muisti) à sinne on muodostunut muistijälkiä vastaavia
ominaisuuksia omaavista kohteista
Ø Nämä alueet ovat voimakkaasti yhdistyneet aivoalueisiin, jotka osallistuvat
muistiprosesseihin ja muistikuvien muodostamiseen (mm. amygdala ja
hippokampus)
Näköhavaintoon
osallistuu
sekä
varhaiset
että
myöhemmät
näköjärjestelmän alueet – varhaiset antavat sille piirteet ja muodon kun
taas myöhemmät antavat sille semanttisen sisällön
Esineen havaitseminen: Yhteenveto
Varhaiset näköjärjestelmän alueet prosessoivat havaitun kohteen
piirteitä yhdistäen niistä tunnistettavia muotoja prosessoinnin
edetessä näköjärjestelmässä
Näköjärjestelmän ventraalisessa juosteessa ohimolohkossa (mm. IT)
löytyy soluja/solupopulaatioita, jotka ovat valikoivia sen suhteen mille
esineelle ne reagoivat
Yksi solupopulaatio reagoi kasvoille (fuciform face area); toinen kehon
osille (extrastriate body area); kolmas vain eläimille (lateral fusiform gyrus)
Ohimolohkossa yhdistyy näköaivokuoressa esineestä muodostunut
visuaalinen representaatio sitä vastaavaan semanttiseen tietoon
(verkostoon) muistirakenteiden (esim. hippokampus) avustuksella –
näin voimme tunnistaa ärsykkeen esim. tutuiksi kasvoiksi tai
tiikeriksi
3
20.3.2015
Näköhavainto à Näköhavaintomielikuva
Ø Pitääkö Koslyinin (2005) väite paikkaansa, jonka mukaan
samat neuraaliset prosessit ovat vastuussa sekä havainnon
että havaintomielikuvan rakentamisesta?
Ø Ajattelu
koostuu
pääasiassa
mielikuvista
(mentaalisista
havaintokuvista) ja kielellisistä prosesseista (äänetön mentaalinen
puhe)
Ø
mielikuva voi olla erillinen ajattelun kielellisistä prosesseista
Ø Mielikuvat olivat suuren osan 1900-lukua tieteellisen tutkimuksen
ulkopuolella (behaviorismi ja kognitiivisen psykologian alkutaival)
Ø Vasta viime vuosina tutkimusmenetelmien kehityttyä aihe on palannut
kognitiivisen psykologian tutkimuksen keskiöön
Havaintomieilikuva (mental imagery)
Ø Mentaalisen havaintokuvan muodostaminen tapahtuu
kun havaintotietoa haetaan muistista (vs. havainto
tapahtuu kun havaintotietoa rekisteröidään suoraan
aisteista)
Ø Mielikuvat eivät ole vain jotain aiemmin havaitun
mieleen
palauttamista
vaan
muodostettaessa
mentaalisia mielikuvia voidaan luoda jotain mitä ei olla
sellaisenaan ennen havaittu
Ø …esimerkiksi yhdistelemällä joistain aikaisemmin
rakentuneista havaintomuistijäljistä jotain aivan
uutta
Ø Havaintomielikuvilla ollaan ajateltu olevan keskeinen rooli useissa
kognitiivisissa toiminnoissa: ajattelu, navigointi, ongelmanratkaisu,
päättely jne. (Kosslyn, 1994)
4
20.3.2015
Visuaalinen mielikuva & Image scanning
Tarkastelemmeko
visuaalista
mielikuvaa
samojen
neuraalisten periaatteiden varassa kuin me tarkastelemme
kuvaa joka on oikeasti edessämme?
Ø Kosslyn, Ball & Reiser, 1978:
Ø Koehenkilöille
esitettiin
kuva
saaresta
jonka
oleellisimmat maamerkit heidän tuli painaa mieleen
Ø Painettuaan
kartan mieleensä, heidän tehtävä oli
mielessään kulkea yhdestä maamerkistä toiseen ja
reagoida kun olivat perillä
Ø Reaktioajat kasvoivat kartan etäisyyksien funktiona
à mielikuvakartan spatiaaliset suhteet
todellisen kartan spatiaalisia suhteita
vastaavat
Tutkijoiden johtopäätös à mielikuvan muodostaminen
on neuraalisella tasolla yhdenmukainen näköhavainnon
kanssa ja todennäköisesti hyödyntää samoja neuraalisia
mekanismeja
Visuaalinen
neglect
mielikuva
&
Hemispatial
Ø Yleensä vaurio oikeanpuoleisen aivopuoliskon
päälaenlohkossa
Ø Vauriosta
seuraa
tarkkaavaisuuden
kiinnittämistä oikean puoleisen näkökentän
esineisiin
(kyvyttömyyttä
suunnata
tarkkaavaisuutta vasemmalle)
Ø Neglect-potilaat
tarkkaavaisuuttaan
esineisiin
suuntaavat
patologisesti
oikeanpuoleisen näkökentän
Ø Vasemman näkökentän esineet jäävät suurelta
osin havainnon ulkopuolelle
— Dennet, D.C. (2001): Myös havaintomielikuvan
vasen puoli jää havaintomielikuvan ulkopuolelle
– siinä olevia aspekteja ei osata raportoida
5
20.3.2015
Havaitseminen ja havaintomielikuvat
kliininen neuropsykologia
Ø Levine et al., 1985: Dorsaalisen näköjuosteen
vaurioituminen voi johtaa vaikeuksiin visualisoida
sijainteja kun taas ventraalisen näköjuosteen
vaurioituminen voi todennäköisemmin aiheuttaa
potilaalla
vaikeuksia
muodostaa
mielikuvia
esineiden muodoista
Ø De
Vreese,
1991:
Värejä
prosessoivien
näköaivokuoren
neuronipopulaatioiden vaurio voi johtaa häiriöön sekä värien
havaitsemisessa että niiden visualisoimisessa
Ø Young
et
al.,
1994:
Kasvojen
piirteitä
prosessoivien
neuronipopulaatioiden vaurio voi johtaa häiriöön sekä kasvojen
havaitsemisessa että niiden visualisoimisessa
Kliinisen neuropsykologian potilastutkimus osoittaa, että
näköhavainto ja visualisointi jakavat ainakin osittain samoja
neuraalisia resursseja
Havaitseminen ja havaintomielikuvat
aivokuvantaminen
Ø Kosslyn et al., 1993 - PET tutkimus:
Ø näköaivokuoren alue 17 aktivoitui kun koehenkilöt joko
katselivat kirjaimia tai kun he visualisoivat mielessään
nämä kirjaimet
Ø O’Craven & Kanwisher, 2000 - fMRI tutkimus:
Ø koehenkilöiden tuli joko katsella tai visualisoida kuvia
kasvoista tai rakennuksista
Riippumatta
siitä
oliko
kyseessä
katseluvai
visualisointitehtävä..
Ø fuciform face area (FFA) aktivoitui kasvojen yhteydessä
Ø parahippocampal
place
area
(PPA)
aktivoitui
rakennusten yhteydessä
6
20.3.2015
Havaitseminen ja havaintomielikuvat
TMS-tutkimus
Ø Kosslyn et al., 1999: Viiden koehenkilön tuli
painaa muistiin neljä orientaatiokuviota ja
yhdistää ne tiettyyn numeroon (1-4)
Ø Heidän tuli verrata kahden kuvion eroja joko
niin, että he näkivät kuviot (Perception) tai
niin että kuviot eivät olleet esillä (Imagery) à
Mielikuvatehtävässä
heille
esitettiin
auditiivisesti kaksi numeroa joita vastaavia
kuvioita heidän tuli verrata toisiinsa (esim.
raitojen paksuus tai orientaatio)
Ø Samalla heidän näköaivokuoren aluetta 17 (V1)
stimuloitiin toistuvalla TMS stimulaatiolla (häiriten sen
alueen solujen toimintaa)
Ø Toistuva
TMS
stimulaatio
häiritsi
tehtävässä
suoriutumista sekä havainto- että visualisointitehtävän
yhteydessä
Ø Tutkijoiden johtopäätös à V1 on keskeisessä roolissa
havaintomielikuvan rakentamisessa
Noudattaako havaintomielikuvan muodostaminen samoja
neuraalisia periaatteita kuin havaitseminen (vastaan)
Voisivatko näköjärjestelmän myöhemmät alueet (mm. IT) olla
tärkeämmässä roolissa visuaalisen mielikuvan muodostamisessa
kuin näköalueiden varhaiset osat?
Ø Sirigu & Duhamel, 2001: Temporaalilohkon vaurio voi
kyvyttömyyteen visuaalisen mielikuvan rakentamisessa
häiriötä tavallisessa näköhavainnossa
johtaa
ilman
Ø Servos & Goodale, 1995: Varhaisen näköaivokuoren vaurio voi johtaa
häiriöön tavallisessa näköhavainnossa ilman häiriötä visuaalisen
mielikuvan rakentamisessa
à Näyttä, että näköjärjestelmän myöhemmät
alueet (esim. inferior temporal lobe) ovat
keskeisemmässä
roolissa
esineen
visualisoimisessa kuin varhaisemmat alueet
(esim. V1)
7
20.3.2015
Havaintomielikuvat
yhteenveto
ja
havaitseminen
-
Ø Kosslyn et al., 1997: Resurssien neuraalinen päällekkäisyys on noin
65 %:n luokkaa havaitsemisen ja visualisoinnin välillä (meta-analyysi)
à näin ollen prosessit ovat hyvin pitkälle samoja mutta eivät täysin
Ø Esim.
V1 saattaa osallistua voimakkaammin
havaintomielikuvan rakentamiseen
havaitsemiseen
kuin
Ø Kosslynin et al., 2001: Visualisointi, toisin kuin havaitseminen, ei
yleensä edellytä matalan tason yksityiskohtaista kuva-analyysiä
jossa pienimmätkin kuvan yksityiskohdat otetaan mukaan kuvan
muodostamiseen
Varhaisen näköaivokuoren alueiden vaurio johtaa kyvyttömyyteen
visualisoida yksityiskohtia kun taas temporaalilohkon vauriot
saattavat johtaa kokonaisvaltaisempaan kyvyttömyyteen muodostaa
visuaalisia mielikuvia
Havaintomielikuvat ja työmuisti (1)
— Samat varhaiset näköaivokuoren alueet (V1-V4) jotka osallistuvat
havaitun representoimiseen ovat keskeisessä roolissa tarkkojen
visuaalisten
piirteiden
(esim.
juovien
orientaatio
ja
väri)
säilyttämisessä aktiivisena mielessä työmuistitehtävää varten (esim.
Harrison & Tong, 2009)
— Useita sekunteja ärsykkeen (joka tulee säilyttää työmuistissa)
poistumisen jälkeen, V1-V4 alueilla on havaittavissa BOLD
aktivaatiota jota analysoimalla pystytään arvioimaan kumpaa
orientaatiota pidettiin työmuistissa
— Niinkin varhainen näköalue kuin V1 osallistuu visuaalisen kohteen
yksityiskohtien pitämiseen mielessä
8
20.3.2015
Havaintomielikuvat ja työmuisti (2)
Johnson et al., 2007:
Ø Koehenkilöille esitettiin maisema- ja kasvokuva
jonka jälkeen esitettiin vain toinen kuvista (A) tai
vaihtoehtoisesti heidän tuli säilyttää mielessään
toinen kuvista (B)
Ø Molempien tehtävien aikana PPA (parahippocampal place
area) oli aktiivinen maisemakuvan yhteydessä kun
taas FFA (fusiform face area) assosioitui kasvojen
säilyttämiseen työmuistissa
Ø
O’Craven
&
Kanwisher
(2000)
osoittivat
vastaavan tuloksen mielikuvien yhteydessä
(kuten edellä nähtiin)
Ø Awh & Jonides, 2001: muistikuvan säilyttäminen
mielessä samoin kuin mielikuvan palauttaminen
mieleen perustuu alkuperäisen muistiedustuksen
aktivoimiseen
havaintojärjestelmässä
ja
sen
aktiivisena pitämiseen tilapäisesti
Miten tämä voisi tapahtua?
Top-down palaute ja tarkkaavaisuus ovat edellytyksenä
havainnon ja mielikuvan syntymiselle
(e.g., Dehaene & Naccache, 2001; Lamme, 2000)
Jotta näköärsykkeestä syntyisi tietoinen havainto tai havaintomielikuva à
Ø Takaraivolohkon (esim. V1) ja ohimolohkon (esim. FFA)
aktivaatiot eivät riitä jotta esim. kasvo-ärsykkeestä syntyisi
tietoinen havaintokuva
Ø Vasta
kun
tarkkaavaisuuden
(tai
toiminnanohjaus-)
mekanismit
(etenkin
etuotsalohko)
tulevat
mukaan
ärsykkeen
prosessointiin
(i.e.,
siihen
kohdistetaan
tarkkaavaisuus) niin tietoinen havaintokuva kohteesta voi
syntyä
Ø Chun (2011): Näiden etuotsalohkon mekanismien avulla
havaintokuvan
1)
prosessoiminen
voimistuu
näköjärjestelmässä ja 2) se pysyy aktiivisena työmuistissa
Ø Näin voitaisiin spekuloida, että myös muodostettaessa
havaintomielikuvia, osittain toiminnanohjausmekanismien
turvin aktivoidaan näköjärjestelmässä muistijälki kohteesta
ja pidetään se aktiivisena
9
20.3.2015
Motorisen mielikuvan muodostaminen 1
Decety et al., 1989:
Ø Koehenkilöitä
pyydetään
kävelemään
mielessään eri pituisia matkoja
Ø Mielikuvakävely vie saman verran aikaa kuin
oikea kävely
Munzert, Lorey & Zentgraft, 2009:
Ø Aivoverenvuotopotilaan menettäessä kyvyn suorittaa jokin toiminta
niin saman toiminnan visualisoiminen myös vaikeutuu
Murphy, 1994:
Ø Motorinen mielikuvaharjoittelu parantaa motorisen taidon oppimista
esim. urheilussa (tennissyöttö ja balettiliikkeet)
Sharma et al., 2006; Dijkerman et al., 2007; Page et al., 2007:
Ø Motorinen mielikuvaharjoittelu parantaa aivoverenvuotopotilaan
kuntoutumista ja raaja-proteesin kontrollointitaitoja
Motorisen mielikuvan rakentaminen ja oikea
tekeminen jakaa samoja neuraalisia resursseja
motorinen
Motorisen mielikuvan muodostaminen 2
Ø Munzert, Lorey & Zentgraf, 2009: Useat
tutkimukset ovat osoittaneet että samat
motoriset
(esim.
supplementaarinen
motorinen
aivokuori
&
premotorinen
aivokuori) ja sensoriset assosiaatio alueet
(superior- & inferior parietal cortex) jotka
osallistuvat
toiminnan
suunnitteluun
osallistuvat myös motoristen mielikuvien
muodostamiseen
Ø Siitä kiistellään osallistuuko myös M1 (primääri motorinen aivokuori)
myös motoristen mielikuvien muodostamiseen à
Ø Porro et al., 1996: M1 osallistuu motorisen mielikuvan muodostamiseen
Ø Dechent
et
al.,
2004:
M1
osallistuu
motorisen
muodostamiseen vain osalla koehenkilöistä (noin 1/5)
Ø Dechent et al., 2004: M1:n osallistuminen
muodostamiseen riippuu tehtävästä
mielikuvan
motorisen mielikuvan
Ø kun kuvittelee elävästi itsensä toimijana niin M1 aktivaatio on todennäköinen
Ø jos vain ajatellaan toimintaa niin vain motoriset assosiaatioalueet (kuten
SMA & PMC) osallistuvat mielikuvan muodostamiseen
10
20.3.2015
Motorinen
mielikuva
=
simuloiminen ilman toteutusta
toiminnan
— Jeannerod, 1994: Motorinen mielikuva tapahtuu
simuloimalla
toiminta
motorisessa
järjestelmässä; Guillot et al., 2012: Mielikuvaan
liittyvä lihastoiminta inhiboituu
— Schwoebel et al., 2002: Jos tällainen inhibito
järjestelmä on vauritoitunut niin potilas saattaa
tietämättään
toteuttaa
kuvittelemiaan
motorisia toimintoja
—
Potilasta, jolla oli vauritoitunut motorisen inhibition
järjestelmä,
pyydettiin
kuvittelemaan
yksinkertaisia käden liikkeitä joissa joko etu- tai
keskisormella kosketetaan peukaloa
—
Potilas
tietämättään
kuvittelemansa toiminnat
suoritti
(ulkoisesti)
Peilisolujärjestelmä ja motoriset mielikuvat
Ø Sensorimotorinen solupopulaatioiden verkosto motorisilla
ja sensorisilla alueilla (peilisolujärjestelmä) à inferiorinen
otsalohko (IFC) ja superiorinen päälaenlohko (SPL)
Ø Peilisolujärjestelmä–hypoteesin
mukaan
samat
solupopulaatiot osallistuvat sekä nähdyn että tehdyn
toiminnan prosessoimiseen
Ø Filimon et al., 2007: Koehenkilöt joko 1) veivät kätensä
esinettä kohti, 2) observoivat vastaavaa toimintaa tai 3)
ajattelivat tekevänsä saman toiminnan (imagined
reaching)
Ø fMRI tulokset osoittivat, että M1, IFC ja SPL osallistuivat
sekä oikeasti tuotettuun toimintaan että vastaavaan
kuviteltuun toimintaan
Tutkijoiden johtopäätös à peilisolujärjestelmä ja M1
toimivat
pohjana
myös
motorisen
toiminnan
ajattelemiselle
11
20.3.2015
Auditorinen mielikuva
Ø Halpern
et
al.,
2004:
Primääri
ja
sekundaarinen kuuloaivokuori aktivoituu sekä
musiikkia kuunnellessa että sitä hiljaa
mielessään hyräillessä
Ø Aktivaatio on heikompaa mielikuvatehtävän
aikana
Ø Näyttää että ainakin osittain päällekkäiset
alueet
sekä
mahdollistavat
musiikin
kuulemisen että
auditorisen
mielikuvan
rakentamisen musiikista
Ø Zatorre & Halpern, 2005: Lisäksi sekä
musiikkia kuunnellessa että sitä hiljaa
mielessään hyräillessä tapahtuu motorisen
tason
aktivoitumista
(supplementaarinen
motorinen aivokuori, premotorinen aivokuori
ja primääri motorinen aivokuori)
Sisäinen puhe (1)
1) Ajattelun oletetaan koostuvan pääasiassa havaintomielikuvista ja
sisäisestä puheesta
2) Sisäinen puhe on kyky puhua hiljaa mielessään ja ”kuulla” tämä puhe
3) Neljäsosa hereillä olo ajasta koostuu sisäisestä puheesta (Heavey &
Hurlburt, 2008)
4) Sillä on keskeinen rooli mm. toiminnan suunnitteluissa
päättelyssä ja päätöksenteossa (Sokov et al., 1972)
sekä
Ø Paulesu et al. 1993; McGuire et al., 1996: Kun koehenkilöiden tuli
lukea hiljaa mielessään sanoja niin vasen Brocan alue aktivoitui à
sama alue vastaa puheen tuotosta ja sisäisestä puheesta
—
Sisäiseen
puheeseen
kuuluu
myös
puheen
monitoroiminen ja sisäinen ”kuuleminen” (Yao et al.,
2012 à Wernicken alue osallistuu myös sisäiseen
puheeseen)
—
Keskeisimmät alueet ovat samat kuin oikeassa puheen
tuotossa ja sen kuulemisessa: Brocan alue ja
Wernicken alue (Geva et al., 2011)
12
20.3.2015
Sisäinen puhe (2)
— Perrone-Bertolotti et al., 2014: Tutkimuksen mukaan sisäinen puhe
tapahtuu pitkälti samojen neuraalisten verkkojen varassa kuin oikea
puhe tietyillä eroilla:
1) Puheen toteutus on estetty (McGuigan & Dollins, 1989 à kun koehenkilö
toteuttaa sisäisenä puheena sanoja joissa on vain kielen toimintaan liittyviä
konsonantteja niin kielen lihaksissa on havaittavissa motorisia herätteitä)
Rabin
et
al.,
2013:
verbaalisen
hallusinaation aikana (skitsofreenikolla)
havaittavissa lisääntynyttä puheeseen
liitettyä motorista toimintaa
2) Tällöin sisäisessä puheessa on voimakkaasti mukana motorinen
inhibitio mikä estää puheen suorittamisen
3) Tämän lisäksi auditiivinen järjestelmä on tietysti vähemmän mukana
sisäisessä puheessa koska oman puheen ääntä ei kuulla
Yhteenveto
1) Näköhavainnon
syntyminen
ja
objektin
semanttisen
tiedon
representoiminen syntyy pääasiassa varhaisten (esim. V1)
ja
myöhempien (esim. IT) näköjärjestelmän alueiden yhteistoiminnan
tuloksena
Varhaisemmat alueet antavat havainnolle yksityiskohdat ja puhtaasti
visuaaliset ominaisuudet kun taas myöhemmät alueet yhdistävät sen
semanttiseen ulottuvuuteen
2) Tarkkaavaisuutta ja työmuistia ohjaava toiminnanohjausjärjestelmä
(esim. tietyt etuotsalohkon alueet) takaisinkytkentöjen kautta
mahdollistavat…
à
à
à
à
prosessointiresurssien suuntaamisen kohti relevanttia objektia
tietoisen havainnon syntymisen kohteesta
yksittäisen kohteen valitsemisen tarkkaavaisuuden kohteeksi
valitun kohteen säilyttämisen aktiivisena havaintokohteena
13
20.3.2015
3) Havaintomielikuvan
rakentaminen
(visuaalinen,
auditiivinen,
motorinen, verbaalinen) jakaa pitkälle samat neuraaliset resurssit
oikean havaitsemisen ja motorisen suorituksen kanssa
4) Samoin
kuin
oikean
havaitsemisen
yhteydessä
tapahtuu,
toiminnanohjausjärjestelmällä on keskeinen rooli havaintomielikuvan
syntymisessä
à
à
à
à
prosessointiresurssien suuntaamisen havaintomielikuvan käsittelylle
tietoisen havaintomielikuvan syntyminen kohteesta
yksittäisen mielikuvan valitseminen tarkkaavaisuuden kohteeksi
valitun kohteen säilyttäminen aktiivisena mielikuvana ja/tai työmuistissa
14