Soiden maatalouskäyttö

Soiden maatalouskäyttö
Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
Suoseuran esitelmätilaisuus Riittääkö soita – Suostrategian välitilinpäätös
18.3.2015
©©Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Turvemaat maatalouskäytössä
•
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
Etelä-Suomi
Yksivuotiset
Nurmi
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
Eloperäisten peltojen
pinta-ala (ha) 1963-2013
800000
600000
400000
200000
0
1960
1980
2000
Pohjois-Suomi
Yksivuotiset
Nurmi
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
•
•
7 % turvemaista (0.7 milj. ha) on otettu
maatalouskäyttöön
enimmillään 1/3 maatalousmaista oli turvemaita
nykyään orgaanisia maita (Histosols + Umbric
Gleysols) on viljelyssä 0.25 milj. ha (10 %
maatalousmaista)
turvemailla viljellään nurmea, viljaa, vihanneksia
ja juureksia
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
•
© Luonnonvarakeskus
2020
Maatalouden KHK-päästöt 1990-2012
Agriculture
Land use, land use change and forestry
4
3
2
1
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
1995
1994
1993
1992
1991
0
Enteric fermentation, CH4
Manure nanagement, CH4
Manure management, N2O
Agricultural soils, N2O
Field burning of acricultural residues, CH4
Field burning of acricultural residues, N2O
10
Settlement
Wetlands
Grassland
Cropland
0
10
0
Harvested wood products
-10
-10
Forest land
-20
-20
-30
-30
-40
-40
Total
-50
-50
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
5
1990
Emissions, Tg CO2 eq.
6
Emissions / removals, Tg CO 2 eq.
7
• ~6 milj. t CO2 ekv. raportoitu maataloussektorilla (CH4 and N2O)
• ~1.5 milj. t CO2 raportoitu energiasektorilla (koneet, lämmitys, viljankuivaus)
• ~6.5 milj. t CO2 raportoitu maankäyttösektorilla (Land use, Land-use change and Forestry)
-> yhteensä ~14 Tg CO2 (~20 % kokonaispäästöistä)
• Orgaanisten maiden CO2-päästöt ovat 40 % maankäyttösektorin päästöistä (Land use, land use change
and forestry)
• Orgaanisten maiden N2O-päästöt ovat 22 % maataloussektorin päästöistä
• Yhteensä 9-11 % Suomen kokonaispäästöistä
© Luonnonvarakeskus
Lähde: Tilastokeskus
Maailmanlaajuinen vähennyspotentiaali vuoteen 2030
mennessä
IPCC: suurin
vähennyspotentiaali
maaperän päästöissä
© Luonnonvarakeskus
Lähde: IPCC 5. Assessment report
Mt CO2 -ekv.
Maatalouden päästövähennystoimien arvioitu vaikuttavuus
Suomessa
6.8
6.6
6.4
6.2
6.0
5.8
5.6
5.4
5.2
5.0
4.8
1990
Baseline
Nautojen rasvaruokinta
Biokaasu
Org. maat
Tavoitetaso 2020
2000
2010
2020
2030
© Luonnonvarakeskus
2040
Sopimukset ja päästövähennystavoitteet
• YK:n Ilmastosopimus (United Nations Framework Convention on Climate
Change UNFCCC)
– Tavoitteena teollisuusmaiden päästöjen palauttaminen vuoden 1990 tasolle
vuosituhannen vaihteeseen mennessä
– Osapuolten tulee selvittää kasvihuonekaasupäästöt sekä nielujen aikaansaamat
poistumat
• Kioton pöytäkirja
– Teollisuusmaille velvollisuus vähentää päästöjä 5.2 % vuoden 1990 tasosta
kaudella 2008-2012
– Suomen tavoitteena palauttaa päästöt vuoden 1990 tasolle 2008-2012
• EU:n ilmastopolitiikka
– Tavoitteena vähentää kokonaispäästöjä 20 % vuoteen 1990 verrattuna.
– Suomen tavoite vähentää 16 % 2005-2020 päästökaupan ulkopuolisilla
sektoreilla
• Kansallinen ilmastopolitiikka (http://www.tem.fi/energia/energia-_ja_ilmastostrategiat)
– Ilmasto- ja energiastrategia 2008
• Maatalouden vähennystavoite 13 % (2005-2020)
– Energia- ja ilmastostrategia 2013
© Luonnonvarakeskus
Turvemaat ilmastopolitiikassa
• Kioton pöytäkirja: N2O-päästöt maan sallitussa
päästömäärässä, metsästä raivattujen peltojen CO2-päästöt
• Kioton pöytäkirjan vanhat vapaaehtoiset toimet:
maatalousmaan hoito, laidunmaan hoito ja uusi
vapaaehtoinen toimi: kosteikkojen ojitus ja uudelleen
vettäminen (Suomi ei valinnut mitään näistä)
• EU:n taakanjakopäätös: N2O-päästöt osana eipäästökauppasektorin vähennystavoitetta
• EU:n LULUCF-päätös: raportointi maatalousmaan ja
laidunmaan hoitotoimista, joita aiotaan toteuttaa CO2päästöjen vähentämiseksi. Toimien toteutumista seurataan, ei
sanktioita.
7
2.4.2015
© Luonnonvarakeskus
Suostrategia (Taulukko 23)
Toimet Manner-Suomen
maatalouden
kehittämisohjelmassa/muussa
politiikassa
T27. Toteutetaan EU:n ja kansallisen tason maatalouspolitiikkaa siten,
että ohjelma- ja tukikohdennuksissa huomioidaan turvepeltojen
erityispiirteet ja vähennetään niiden viljelykäytöstä aiheutuvia haitallisia
ympäristövaikutuksia.
Turvemaille on kohdennettu
enemmän toimia kuin ennen.
T28. Edistetään energiakasvien viljelyä EU:n yhteisen
maatalouspolitiikan keinoin turvaamaan ilmasto- ja energiapaketin
tavoitteiden toteutuminen.
Energiakasveille ei ole erityisiä tukia,
mutta nurmille on.
T30. Uusille raivatuille pelloille ei myönnetä luonnonhaittakorvausta,
ympäristötukea tai kansallisesti rahoitettuja tukia.
Uudella tukikaudelle tilanne huonompi
kuin ennen. Nuoret viljelijät saavat
osan tuista myös 2004 jälkeen
raivatuille pelloille.
T31. Edistetään lannan prosessointia ja lannan jalostusta biokaasuksi
(mm. maatalouden investointituella), mikä vähentää lannan levitykseen
tarvittavan lisämaan raivaustarvetta.
Investointituki
T32. Edistetään maatilojen lisämaan hankintaa tilusjärjestelyllä tai
vuokraamalla raivauksen sijaan. Käytetään turvetuotannosta vapautuvia,
soveltuvia alueita viljelytarpeisiin.
Järjestelyt ovat vapaaehtoisia.
T33. Edistetään tilarakenteen kehittämiseksi välttämättömän
pellonraivauksen kohdentamista kivennäismaille tai
luonnontilaisuusasteikon mukaan ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten
8
2.4.2015
merkittävästi
muuttuneille soille ja turvemaille.
Maalajin/ojitusasteen huomioon
ottaminen on vapaaehtoista.
© Luonnonvarakeskus
Suostrategia (Taulukko 23)
Toimet Manner-Suomen
maatalouden
kehittämisohjelmassa/muussa
tukipolitiikassa
T34. Pellonraivaukselle asetetaan ilmoitusvelvollisuus määrän ja
vaikutusten selvittämiseksi sekä YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton
pöytäkirjan päästötieto- ja seurantavelvoitteiden täyttämiseksi.
Ei ole.
T29. Valmisteltaessa maatalouden tukijärjestelmiä vuonna 2014 alkavalle
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakaudelle otetaan yhtenä
tavoitteena huomioon viljelymaan, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen
ja vesistövaikutusten vähentäminen.
Ilmastotavoitteet otettu huomioon
paremmin kuin ennen.
T61. Suositaan tukijärjestelmissä turvepelloilla monivuotisten kasvien
viljelyä (mm. nurmi ja ruokohelpi), kevennettyjä
maanmuokkausmenetelmiä sekä vedenpinnan säätelyä
kasvihuonekaasupäästöjen ja ravinnehuuhtoumien vähentämiseksi.
Uusia toimia: nurmet,
kasvipeitteisyyden lisääminen,
säätösalaojitus.
T62. Vesiensuojelumenetelmien kehittyessä niitä otetaan käyttöön
turvepelloilta tulevan ravinne- ja kiintoainekuorman vähentämiseksi.
Valumavesien hallinta
(säätösalaojitus) on uutena toimena.
T63. Turvepeltojen viljelyssä otetaan käyttöön tarkennetut lannoitusrajat,
vesiin kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi (maatalouden
tukijärjestelmien kautta).
Turvemaille on omat lannoitusrajat.
T64. Selvitetään, voidaanko lannanlevitykseen tarkoitettujen
turvepeltojen vesiensuojelua ottaa huomioon eläinsuojia koskevassa
ympäristölupaharkinnassa.
Maalaji ei vaikuta ympäristöluvan
myöntöön?
9
2.4.2015
© Luonnonvarakeskus
Turvepeltojen pinta-alan kehitys
250000
245000
240000
235000
230000
Hehtaaria 225000
220000
215000
210000
205000
200000
1985
Alan kasvu 37 kha 13 vuodessa;
tämä on lisännyt päästöjä 1 Mt CO2e
vuosina 2000-2013
1990
1995
2000
2005
2010
Alle 20 v. sitten raivattujen turvepeltojen kumulatiivinen ala (kha)
1990
1995
2000
Converted from
Soil type
49.4
43.4
43.4
Forest land
mineral
22.4
18.4
20.4
organic
0.7
1.1
2.5
Grassland
mineral
0.1
0.3
0.3
organic
NO
NO
NO
Wetland
mineral
4.1
4.6
6.0
organic
2015
2005
51.0
31.0
5.1
1.0
NO
12.5
2010
53.1
34.8
6.0
1.3
NO
15.2
• Jos pinta-alan kasvu jatkuu, nousevat päästöt 1 Tg maankäyttösektorilla ja
0,3 Tg maataloussektorilla v. 2005-2020
• Ilmasto- ja energiastrategian mukaan maataloussektorin päästöjä pitäisi
vähentää 0,75 Tg 2005-2020
© Luonnonvarakeskus
2013
58.0
38.9
6.7
1.8
NO
15.1
Uusi turvepeltojen pinta-ala on tullut
enimmäkseen jo aiemmin ojitetuilta alueilta
(Suostrategian mukaisesti)
ha
Etelä-Suomi
2000
1500
1000
500
0
1970
Suo
Turvetuotanto
Suometsä
1975
1980
1985
1990
1995
2000
2005
2010
2015
Pohjois-Suomi
ha
2000
Suo
1000
Turvetuotanto
0
1970
Suometsä
1975
1980
1985
1990
1995
2000
2005
2010
Lähde: Valtakunnan metsien inventointi
11
2.4.2015
© Luonnonvarakeskus
2015
Miksi turvemaita
raivataan?
• Karjatilojen koon kasvu:
– Lannanlevitystarve
Kuva: Kari Tiilikkala
– Rehun viljelytarve
• Lohkojen järkeistykset (suuret ja työtä säästävät peltolohkot)
• Parempi käyttö huonokasvuiselle metsämaalle
• Pellon hinnannousu, vuokrien nousu
• Raivaus suhteellisen edullista ja helppoa, urakoitsijoita tarjolla
• Ei mahdollista saada peltoa muuten tarvittavaan käyttöön
kohtuuhintaan tai sopivin ehdoin
• Halu itsenäisesti hallita tilan tarvitsemaa peltoalaa ja
lannanlevityssopimuksiin liittyvä epävarmuus
Lähde: Ilpokohe –hankkeen työpajaraportti
© Luonnonvarakeskus
Miten raivaukseen kannustetaan epäsuorasti?
• Tilakoon kasvattamiseen kannustetaan
ruuantuotannon tehostamisen ja tilojen paremman
kannattavuuden nimissä (investointitukia)
• Karjatilat kasvavat nopeasti alueilla, joilla maidolle ja
nautaeläimille maksettavat kansalliset tuet ovat
korkeampia kuin Etelä-Suomessa, erityisesti C2tukialueella – näillä alueilla on usein myös
keskimääräistä enemmän turvemaita
• Ympäristönsuojelulainsäädäntö vaatii
lannanlevitysaloja
• Tukipolitiikka osin vaikuttanut pellon hinnan nousuun
siten, että CAP-eläintukia on siirtynyt peltohehtaaria
kohden maksettavaan tilatukeen
• Toivo siitä että raivattu pelto tulevaisuudessa
tukikelpoista (v. 2004 jälkeen raivattu ei ole ollut)
© Luonnonvarakeskus
Lähde: Ilpokohe –hankkeen työpajaraportti
Keinot raivauksen ehkäisyyn?
•
•
•
•
•
•
•
Tilojen parempi yhteistoiminta lannan levityksen ja peltojärjestelyiden suhteen,
esim. lantapörssi ja maapörssi
Lannan prosessoinnin kehittäminen ja tukeminen niin että lantaravinteista ja niiden
levityspalveluista tulisi kasvitiloille houkuttelevia vaihtoehtoja väkilannoitteisiin
nähden, jolloin myös muualle kuljetus kannattavaa
Kannustetaan toimintaa, jossa myydään ja kuljetetaan ylijäämäravinteet
karjatalouskeskittymän alueelta ulos – esim. tuki olisi ehdollinen pellonraivauksen
lopettamiselle tai pellonraivaamisen rajoittamiselle kivennäismaille
Tarkemman tilasuunnittelun ja tilusjärjestelyn avulla estetään turvemaan raivaus ja
kannustetaan turvepellon metsitykseen ja kivennäismaan raivaukseen tilalle (esim.
maiden ilmastopisteytys)
Ympäristölupien kehittäminen huomioimaan pellonraivauksen ongelmat
Erillinen raivauskielto: hankala toteuttaa, mutta olisi tehokas
Selkeä viestintä pellonraivauksen haitoista ja siitä että uusi pelto ei tule
tukikelpoiseksi
© Luonnonvarakeskus
Lähde: Ilpokohe –hankkeen työpajaraportti
Ympäristökorvaukset maaseutuohjelmassa 2014-2020
•
•
• 15
Tilakohtaiset toimet:
– Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää
suojakaistavaatimuksen
Lohkokohtaiset toimet:
– Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen (voi vähentää
raivauspainetta, kun kasvitila ottaa vastaan eläintilan ravinteita)
– Lietelannan sijoittaminen peltoon
– Valumavesien hallinta (mm. säätösalaojitus->korkeampi
pohjavesi)
– Ympäristönhoitonurmet (korvaa aiemman turvepeltojen
pitkäaikainen nurmiviljely –tuen)
– Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (muokkaus keventyy ja
myöhentyy)
– Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla
– Peltoluonnon monimuotoisuus
– Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu
2.4.2015
© Luonnonvarakeskus
Monivuotiset ympäristönurmet
ympäristökorvausjärjestelmässä 2014-2020
•
•
Kohdistettu turve- ja multamaille sekä sulfaattimaille
Monivuotisen ympäristönurmen voi ilmoittaa ensimmäisen kerran
sitoumuskauden ensimmäisenä, toisena tai kolmantena vuotena.
Ilmoitetulla lohkolla on viljeltävä nurmi- ja heinäkasveja sitoumuskauden
loppuun asti. Sitoumus on 3-5 vuotta (aiemmin 10 vuotta), riippuen missä
vaiheessa sen tekee.
Kasvustoa ei saa muokata, se on korjattava vuosittain ja sitä voi
laiduntaa.
Mutta: Lohko kirjautuu pysyvän nurmen alaksi jos se on yli 5 vuotta
peräkkäin nurmikasvilla. Tämä voi muodostua ongelmaksi, koska
pysyvien nurmien määrä ei saa laskea EU:ssa. Tämä rajoittaa tuen
käyttöönottoa.
•
•
16
2.4.2015
© Luonnonvarakeskus
Säätösalaojitus
•
•
•
Regina et al. 2014
Renger et al. 2002
17
100
CO2
80
60
N2O
40
20
a
0
0
CH4
20
40
60
80 100 120
Pohjavesi maan pinnasta cm
Päästö suhteessa maksimiin %
•
Kenttäkokeissa on havaittu, että pohjaveden noustessa turpeen hajoaminen
hidastuu
Eloperäisten peltojen päästöissä voitaisiin saada ≥25 % vähennys, jos pohjavesi
olisi 30 cm:ssä (mahdollinen nurmen viljelyssä pysyvästi ja muilla kasveilla osan
vuodesta)
Tämä toisi 0,07-0,25 Tg CO2-ekv. vähennyksen maataloussektorilla ja 0,6-1,1 Tg
CO2-ekv. maankäyttösektorilla
Mahdollinen, jos nurmen viljely (etenkin ruokohelpi) ja säätösalaojitus yleistyvät
Ei riitä, että on säätökaivo. Viljelijän pitää myös huolehtia, että vesi nousee. Tätä
varten tiedot säädöistä kirjataan ylös
Päästö suhteessa maksimiin %
•
100
80
60
CO2
40
20
N2O
0
-20
-40
-60
b
CH4
10 20 30 40 50 60 70 80 90 20
- 0- 0- 0- 0- -1
5 6 7 8 90
2.4.20150 10 20 30 ©40Luonnonvarakeskus
Pohjavesi maan pinnasta cm
Suostrategian tavoitteita tukevia ja haittaavia
politiikkoja/toimia
Turvepellot otettu paremmin
huomioon
ympäristökorvausjärjestelmässä
- ympäristönurmet,
kasvipeitteisyys ja
säätösalaojitus
Maalajin ottaminen huomioon
maankäyttöpäätöksissä
18
Tuet parempia pohjoisessa:
viljelyn kannattavuus paranee
keinotekoisesti turvevaltaisilla
alueilla
Viljelijöiden ikärakenteen
nuorentaminen: tukia
palautetaan 2004 jälkeen
raivatuille lohkoille nuorille
viljelijöille
2.4.2015
© Luonnonvarakeskus
Mistä politiikkakoherenssi?
•
•
•
•
•
Monissa maissa turvepeltoja pystyttäisiin käyttämään päästövähennysten
saavuttamiseksi, mutta potentiaali on heikosti käytössä
Vaikka turvemaan viljelyn tiedetään aiheuttavan koko turvekerroksen
hajoamisen, on olemassa vähän säädöksiä näiden päästöjen välttämiseksi
Kansainvälinen ilmastopolitiikka on edistänyt turvemaiden suojelua (päästöjen
näkyvyys)
Jotta päästövähennyksiä saataisiin aikaan, tarvitaan useita toimenpiteitä:
turvepeltojen paikallistaminen, päästöjen arvioiminen,
päästövähennyskeinojen tehon ja kustannusten arvioiminen sekä toimien
käytäntöön vienti. Toimien toteutus on näistä hankalin.
Ilmastopolitiikka ei riitä, jos muut politiikat toimivat sitä vastaan. Muiden
politiikkojen pitää tukea ilmastopolitiikkaa.
Lähde: Regina K., Budiman A., Greve M., Grønlund A., Kasimir-Klemedtsson Å, Lehtonen H., Petersen S.O.,
Smith P., Wösten H.. 2015. Greenhouse gas mitigation of agricultural peatlands requires coherent
policies. Climate Policy http://dx.doi.org/10.1080/14693062.2015.1022854
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
20
2.4.2015
© Luonnonvarakeskus