Taimikon kehitys erilaisilla metsänuudistamisketjuilla, Jouni Siipilehto

Taimikon kehitys erilaisilla
metsänuudistamisketjuilla
• Siipilehto, Valkonen & Päätalo
• Metsätieteen aikakauskirja 1/2015
©©Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Aineisto
• ”Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen”-hanke
– mallien testaus- ja kalibrointiaineisto (Motti/PipeQual)
• 87 taimikkoa käytännön uudistusaloilta koko Suomesta
– 68 mäntytaimikkoa ja 19 kuusitaimikkoa vuosina 2007 ja 2008
• Valtapituus 2 – 8 m
• Uudistamismenetelmä
– Luontainen ja kylvö (mänty), istutus (mänty ja kuusi)
• Kasvupaikat lehtomainen (kuusi), tuore (mänty ja kuusi) ja
kuivahko kangas (mänty)
• Maanpinnan käsittelyt
– Muokkaamaton, äestys, laikutus, mätästys, auraus, kulotus
• Taimikonhoito
– Hoitamaton tai hoidettu (aika toimenpiteestä)
Lehtipuusekoitus (11000 ha-1 hoitamaton ja 14000 ha-1 hoidettu)
•
2
8.6.2015
© Luonnonvarakeskus
Mallit keski- ja valtapituuden sekä runkoluvun
kehityksestä
• H, HDOM ja N Motin puustotunnusmallien mukaisesti:
– lnY = f(Ikä, Puulaji, Lämpösumma, Syntytapa, Kasvupaikka,
Käsittelyt, Vesakko)
• Perustaso:
– Männyn istutus äestetylle MT uudistusalalle
• Dummy-muuttujat
– Kuusi
– Luontainen ja kylvö
– Kasvupaikat OMT ja VT
– Muokkaamaton, laikutus, mätästys, auraus, kulotus,
taimikonhoito
Lehtipuuston kilpailu (Hdom_vesa/Hdom)
•
3
8.6.2015
© Luonnonvarakeskus
Estimoidut mallit
Malli
Vakio
1/(T+10)
LS/1000
Kuusi
OMT
VT
Luont
Kylvö
lnH
lnHdom
2,59
-51,23
0,82
3,14
-52,84
0,82
-0,36
0,16
-0,22
-0,56
-0,23
-0,21
0,15
-0,12
-0,24
-0,14
Ei_Muok
Laikutus
Mätästys
Auraus
Kulotus
Thoito
HdomVesa/Hdom
R2
(RMSE)
4
0,16
0,18
0,10
0,18
0,10
-0,20
-0,21
0,811
(0,230)
0,866
(0,151)
8.6.2015
lnN
8,08
0,85
0,28
-0,76
-0,51
-0,71
-0,57
-0,48
0,655
(0,440)
© Luonnonvarakeskus
Taimikon keskipituuden kehitys eri
muokkausmenetelmillä Lapissa
Männyn keskipituus Lapissa
9
•
Äestys
8
Mätästys
•
7
Auraus
6
H, m
Kulotus ja laikutus
•
5
Hoitamaton
4
•
3
2
Mallin perustaso äestys ja
männyn istutus (MT)
Auraus (+10 %) ja mätästys
(+18 %) tehokkaampia
menetelmiä kuin äestys
Kulotus (+19 %) yhdessä
laikutuksen (+16 %) kanssa
tehokas Lapissa
Hoitamattomuus hidasti kehitystä
vesakon pituuskilpailun vuoksi
1
0
0
5
10
15
20
25
Ikä, v
5
8.6.2015
© Luonnonvarakeskus
Kuusen keskipituuden kehitys äestetyllä ja
mätästetyllä MT uudistusalalla. Vertailu:
Saksa, Heiskanen, Miina, Jaakkola & Kolström. 2005. Silva Fennica 39
4
Keskipituus, m
3
2
Äestys
1
Mätästys
Saksa ym. (2005) äestys
Saksa ym. (2005) mätästys
0
0
2
4
6
8
10
12
Ikä, v
6
8.6.2015
© Luonnonvarakeskus
14
Taimen kasvualustan vaikutus yksittäisen taimen
pituuteen (61 taimikkoa, n. 2000 puuta)
•
•
•
•
•
Tärkeimpinä selittäjinä ikä, lämpösumma ja puulaji
Puun syntytavalla huomattava merkitys
Kasvupaikka ei ollut merkitsevä
Alustasta parhaat piennar (18%), mätäs (17%) ja palle (11%)
Ehjä maan pinta tai muokkauksen painuma kasvualustana ei
eronnut pintamuokkauksen perustasosta
• Kulotus ei puutasolla ollut tilastollisesti merkitsevä
• Terveydentilalla selvä merkitys: lievä -10%, vakava -19%
• RMSE 0,37
7
8.6.2015
© Luonnonvarakeskus
Lehtipuuston dynamiikka
Taimikonhoidon ajoitus
12000
•
10 v
13 v
10000
Lehtipuiden runkoluku/ha
16 v
•
19 v
8000
Aineisto
•
6000
•
4000
Taimikonhoidon ajoitus
vaikutti lehtipuuston
runkolukuun
Myöhäisempi hoito –
pienempi runkoluku
Lehtipuuston määrä
kasvoi 6 vuotta
toimenpiteen jälkeen
Sen jälkeen kilpailu alkoi
tiputtaa runkolukua
2000
0
1
8
3
5
7
Aika taimikonhoidosta, v
9
8.6.2015
11
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
9
8.6.2015
© Luonnonvarakeskus