Luonto kutsuu istuttamaan Korvasienien viljely
Transcription
Luonto kutsuu istuttamaan Korvasienien viljely
Salometsä 1/2015 6 Luonto kutsuu istuttamaan Rivitalonaapureina toisiinsa tutustuneet Heimo Hirvonen ja Reijo Voutilainen ovat istuttaneet porukalla taimia jo kohta neljännesvuosisadan ajan. uransa Naantalin sahan ja Metsäliiton ostomiehenä. Istutukset alkoivat, kun perheen lapsille haluttiin vähän lisää taskurahaa. Hansaprintin kirjapainossa työskennellyt Reijo Voutilainen tuli mukaan 1990-luvun alussa. Vaikka Voutilainen on muuttanut Salosta Kemijärvelle, miesten yhteinen istutus jatkuu. - Heimo on niin hyvä kaveri. Istutus tuo vaihtelua eläkeläisen elämään. Luonto puhkeaa kasvuun juuri nyt. Linnut laulavat, käki kukkuu, hirviäkin on päästy näkemään. Kortteeraan lasten luona ja iltaisin pääsee Hyväkuntoisilla miehillä työ ei tunnu vielä aamunpäivän aikana raskaalta – illalla kotiin palatessa tuntee sentään hiukan jotain tehneensä. Lisätienestiä istutukseen voi tuoda korvasienien löytyminen palstalta. näkemään lapsenlapsia, perustelee Reijo Voutilainen pitkää työmatkaansa Kemijärveltä Saloon. Kaksikko ehtii istuttamaan keskimäärin 10 000 taimea kevään mittaan. Kausi alkaa koivun ja männyn istutuksella ja loppuu kuusen taimiin. - Kun aloitetaan, koivu on hennolla hiirenkorvalla ja kun viimeinenkin taimi saadaan mättääseen, koivussa on taas täysi lehti. Heimo Hirvonen suosittelee metsänomistajia kokeilemaan istutusta edes pienellä taimimäärällä, niin metsänhoitoon syntyisi kiinteämpi suhde. Alkuun istutuksia tehtiin työpäivien jälkeen ja viikonloppuisin, mutta eläkepäivien alettua on siirrytty aloittamaan klo 7.30. Päivän tavoitteena on saada 600 – 700 kappaletta taimia hyvän kasvun alkuun ja kotiin lähdetään kun määrä tulee täyteen. Heimo Hirvosella on metsäalan koulutus ja hän teki työ- Reijo Voutilaisen mukaan hyttyset ja mäkäräiset lähtevät liikkeelle vasta niin myöhään, että niistä on kiusaa vain istutustyön viimeisinä päivinä. Ensimmäiset istutustyömaat on jo ehditty ensiharventaa 1980-luvulla Heimo Hirvosen ostoalueeseen kuului Perniön Tuohittu ja siellä hän pääsi istuttamaan useita itse ostamiaan leimikoita. Nyt nuo metsät on osin ehditty jo kertaalleen ensiharventaa. Kaivinkoneella tehty mätästys on noussut yleisimmäksi muokkaustavaksi. Mätästys on myös istuttavan kaksikon mieleen: - Mätästys on hyvä asia, mutta mätästyksen tekijän täytyy tietää, mitä tekee. Mättäät eivät saa olla liian isoja eikä niitä saa tehdä oksakasojen päälle. Risujen kerääminen hakkuualoilta helpottaa sekä mätästäjää että istuttajaa. Joskus rinnemailla, missä risumatto on kertynyt alarinteeseen, on ihan mahdotonta löytää riittävää määrää sopivia istutuspaikkoja. Hirvonen ja Voutilainen pohtivat keväisen istutusrupeaman olevan heille vähän niin kuin harrastus. Työtahti ei ole liian kova: kahvit ja eväät nautitaan rauhassa. Kuunnellaan teeren kukerrus ja kyyhkyn huhuilu. Ja keskustellaan asioista eri kulmista. Aiheina ovat olleet jääkiekko, naiset, formulat, perhe, jälkikasvu – molempien lapset ovat suunnilleen samanikäisiä. Vain uskonnosta ei puhuta. Politiikka on tarjonnut monta mehukasta aihetta – niin arvatenkin tänäkin keväänä, kun kaksikko taas iskee istutusputket maahan hyvillä mielillä jossakin päin Salometsän uudistuspalstoja. Korvasienien viljely Korvasieniä voi myös viljellä ja samalla pääsee eroon kotitalouden jätepapereista. Pieniä kuoppia jaksaa kaivaa lapiollakin. Jos jätepaperia on runsaasti ja kaivinkone on käytettävissä, satoa voi saada jopa satoja kiloja. Kuopan tavoitesyvyys on puolesta metristä metriin. Kuoppa on kaivettava ja täytettävä samana päivänä. Käytettävän jätepaperin tai pahvin täytyy olla säilytetty kuivassa sisätilassa. Näillä nikseillä satoa voi saada millaiselta metsätyypiltä tahansa, joskin eniten sieniä syntyy kuivahkoihin kangasmetsiin. Ravinnoksi valmistettaessa korvasienet on keitettävä kahteen kertaan viiden minuutin ajan kerrallaan runsaassa vedessä. Keittokertojen välissä vesi on vaihdettava. Keiton aikana myrkkyä haihtuu ilmaan, joten keittiön hyvästä tuuletuksesta on huolehdittava. Pintamaa kuoritaan pois ja siirretään sivuun viljelypaikalta. Sanomalehdet, mainosposti ja muu jätepaperi asetellaan kuopan pohjalle. Kuoppa täytetään pohjamaalla. Tärkeää on se, ettei pintamaata päädy kuopan peitteeksi. Siinä on muiden sienien rihmastoa, jotka ohittavat korvasienen. Sato on parhaimmillaan 1 – 2 vuotta kuopan teosta.