Tekemällä oppii – nuoret töihin!

ttt
www.tttdigi.fi
T Y Ö H Y V I N V O I N N I N
E R I K O I S L E H T I
Työ Terveys Turvallisuus
3 2013
10,00 €
Au pair:
osa perhettä
palkkaa
kotitöistä → 20
Tekemällä
oppii –
nuoret töihin!
→ 36–43
→ 16
”Olen Juha,
alkoholisti”
→ 28
Kesä & terveys:
16 kipupistettä
→ 47
Esko Valtaoja –
katsotko tähtiä öisin?
Sievi
PLANAR
Tartu töihin uudella otteella!
Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka
muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin
alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden
pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren
korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvas- ja naulaanastumissuojalla.
Fe
Planar 2 S3
42-52133-302-92M
35-38 EN ISO 20345: S3
42-52133-303-92M
39-48 EN ISO 20345: S3
Fe
Planar 1 S3
42-52131-302-92M
35-38 EN ISO 20345: S3
42-52131-303-92M
39-48 EN ISO 20345: S3
www.sievi.com
Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As.
Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: [email protected]
Sievi
PLANAR
Tartu töihin uudella otteella!
Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka
muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin
alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden
pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren
korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvas- ja naulaanastumissuojalla.
Fe
Planar 2 S3
42-52133-302-92M
35-38 EN ISO 20345: S3
42-52133-303-92M
39-48 EN ISO 20345: S3
Fe
Planar 1 S3
42-52131-302-92M
35-38 EN ISO 20345: S3
42-52131-303-92M
39-48 EN ISO 20345: S3
www.sievi.com
Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As.
Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: [email protected]
ttt
Työ Terveys Turvallisuus
3 ■ 2013
20 Au pair on perheenjäsen maailmalta
Tsekkiläinen Tereza tuli Suomeen,
Työ
tamperelainen Saara lähti Espanjaan.
24 Koukussa luontoon
Miten eskaria käydään metsässä? UUSI SARJA!
26
Johda uutta oikein
27 Tätä mieltä: Minna Liminka
Terveys
28 16 kysymystä kesän vaaroista
31 Hyvää henkeä: Kuuntele, kerro ja kysy
33 90 päivän sääntö vaikuttaa vähitellen
34 Liikettä niveliin: Lisää virtaa koneen ääreen
Nuoret töihin →36–43
Turvallisuus
36 Tekemällä oppii!
Oppisopimus on 18-vuotiaan Max Asplundin juttu.
40”Monta vaaraa onpi eessä...”
Miksi nuorille sattuu ja tapahtuu?
36–43
44Kieltomerkit tutuiksi
45 Tapaturmainen kuolema
JANNE VIINANEN
42 Harjoittelija pääsi porukkaan
Opiskelija Laura Mäenpää
on ollut harjoittelijana
Sisä-Suomen
maistraatissa.
TURVALLISESTI
TÖIHIN KIINNI
16
Lehdessä lisäksi
11 Työllä Euroopan kärkeen
Suomeen paras työelämä vuoteen 2020 mennessä.
KUN VIINA
VIE MIESTÄ
12 Ekokem ja ENJ voittivat valmennuksen
KILPAILU RATKESI!
28
VARAUDU
SUVEN UHKIIN
16 Henkilö: Sumusta selville vesille
Juha Voutilainen lopetti juomisen vuosi sitten.
Vakiosivut
LIISA TAKALA KUVASI KANTEEN MAX ASPLUNDIN.
5 Pääkirjoitus
6 TTT Ajassa
13 Kirjeitä lukijoilta
14 TTT-Digi
46 Äänestä kiinnostavin juttu
47 Miten meni tänään?
50Ensi numerossa
51 Takaikkuna
Juha Voutilainen sai
avun alkoholistien
hoitokeskuksesta.
HYVÄSTÄ VUOROVAIKUTUKSESTA on vastuussa työporukan joka iikka. → 31
4
Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
ISSNL-0041-4816 ISSN-0041-4816 ISSN-2323-7635
Pääkirjoitus
Toimitus
Postiosoite ja käyntiosoite
Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki
Puh. 030 4741 (vaihde)
Faksi 030 474 2478
Sähköposti: [email protected]
Internet: www.tttdigi.fi
Päätoimittaja
Harri Vainio
Toimituspäällikkö
Merja Karjalainen (vuorotteluvapaalla 18.10.2013 asti)
Sointu Högström puh. 030 474 2405
Helinä Kujala puh. 030 474 2473
Toimitussihteeri
Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477
Toimittaja
Susanna Kaaja puh. 030 474 2476
Graafikko
Jouko Rytkönen puh. 030 474 2472
Toimituksen sihteeri
Iris Poutanen puh. 030 474 2469
Ilmoitukset
Ingmar Qvist puh. 040 505 5446
Raija Korpi, puh. 044 759 5112
Iris Poutanen puh. 030 474 2469
Osoitteenmuutokset
Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö:
Työturvallisuuskeskus
Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki
Puh. 09-616 261/rekisteri
Faksi 09-612 1287
Sähköposti: [email protected]
Maksulliset tilaukset ja niiden
osoitteenmuutokset
iO Kustantajapalvelut Oy
Asiakaspalvelun puh. 03-4246 5340
Sähköposti:
[email protected]
Tilauslipuke sivulla 46
TTT-Digin tilausohjeet ja -hinnat sivulla 15
Oman onnensa seppä
MEISTÄ VAIN KAKSI kahdestatoista meni oppikouluun. Muut kävivät
kansakoulun ja lähtivät työelämään. Kympin tyttö Marketta lähti töihin
ompelimoon, meni nopeasti naimisiin ja sai lapsia. Käsistään taitava Matti
meni koulusta suoraan metallivalimoon. Hänestä kouliintui puuseppä, joka
sittemmin perusti menestyvän yrityksen.
Tämän päivän koululaiset elävät aivan erilaisessa maailmassa kuin
oma ikäluokkani. Nykyinen Pisa-palkittu peruskoulumme antaa jokaiselle
tasavertaisen mahdollisuuden. Mutta mikä pudottaa suomalaisnuoret
vertailujen kärjestä, kun mitataan kouluviihtyvyyttä ja onnellisuutta? Miksi
niin moni keskeyttää opinnot, katoaa tilastoista tai voi huonosti?
Meillä lapset oppivat kyllä lukemaan ja laskemaan, mutta esimerkiksi
Maailman terveysjärjestön mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden on vaikea
puhua vanhempiensa kanssa luontevasti murrosiän huolista ja peloista.
HYVÄKÄÄN KOULUJÄRJESTELMÄ ei kykene korvaamaan vanhempien
kiinnostusta ja läsnäoloa. Lapsen hauras itsetunto kasvaa yhteisöllisyydessä.
Kun vanhemmat ovat kiinni omissa töissään tai ongelmissaan, jää perheen
yhteinen aika entistä vähemmälle.
Yhä useammalla ei ole tukiverkkoa, laajaa sukua, ydinperhettä tai työelämässä kiinni olevaa vanhempaa tukemassa ja arjen huolia jakamassa. Epävarmuudessa on vaikeaa löytää sitä omaa juttua, valita opiskelupaikkaa ja
rakentaa tulevaisuuden haavetta. Toisia työelämä tuntuu jopa pelottavan.
Myös työnantajilla on omat vastuunsa. Koulussa opittu säilyy paremmin päässä ja jalat pysyvät maassa, kun teoriaa tuetaan käytännöllä ja
kokemuksilla oikeista töistä. Esimerkiksi TET-jaksot, kesätyöt, kummi- ja harjoitteluohjelmat sekä yritysvierailut muokkaavat mielikuvaa työstä. Oikeissa
töissä pärjäävä nuori rakentaa tulevaisuususkoaan ja saa tukea horjahtelevalle itseluottamukselleen.
Toimitusneuvosto
Harri Vainio pj./TTL, Katja Leppänen/EK,
Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT,
Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/
Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Riitta Juntunen/SAK,
Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK,
Harri Hellstén/SY
LIIAN MONET NUORET ovat syrjäytymisvaarassa. Vaikka kansakoulujärjestelmä oli vanhanaikainen ja jakoi ikäluokan peruuttamattomasti kahtia,
Marketat ja Matit pystyivät rakentamaan itse elämänsä, ahkeruudella ja
ammattiylpeydellä. Ihmisiä kohdeltiin tekojen mukaan. Nykymaailman
Sofioilla ja Eliaksilla taas kaikki ovet ovat periaatteessa avoimia, mutta silti
jokin näyttää mättävän: tietävätkö he, mitä he haluavat, ja kokevatko he,
että heidän tekemisillään on tarkoitus?
Nuoret tarvitsevat itsetuntoa ja asennetta, jossa ahkeruus palkitaan ja
jossa sosiaalisuutta ja läsnäoloa arvostetaan yli virtuaalisuuden. Ihmiset
kohdataan kasvotusten – se on meidän kaikkien opittava.
Julkaisija
Helsingissä 14. toukokuuta 2013
Tilaushinnat
Lehdestä ilmestyy 7 numeroa vuodessa.
Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv)
Kestotilauksena 69 e (sis. alv)
Irtonumero 10 e (sis. alv.) + postituskulut
Lapsen hauras
itsetunto
kasvaa
yhteisöllisyydessä.
43. vuosikerta
Tarkastettu keskimääräinen
nettolevikki 56 000 (LT 2013)
Aikakauslehtien Liiton jäsen
Forssa Print 2013
ISO 14001
441 612
Painotuote
SERTIFIOITU
ORGANISAATIO
HARRI VAINIO
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus
5
TTT Ajassa
KOONNUT HELINÄ KUJALA
Ivan Denutz,
39, katutaiteilija
Tulin Suomeen Hollannista.
Minulla on viisi lasta, joten töitä on tehtävä.
Puhun sujuvasti italiaa ja äidinkieltäni romaniaa,
mutta suomi ja englanti ovat vaikeita.
Ansaitsen ehkä 15–20 euroa päivässä.
Viihdyn rooliasussa ja pidän esiintymisestä.
Muunlaista työtä en oikeastaan ole tehnytkään.
Hankalinta on asunnottomuus ja työnhaku
vieraassa maassa, mutta esimerkiksi poliisin
kanssa minulla ei ole ollut ongelmia.
TEKSTI JA KUVA TAINA VÄRRI
6
Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
L
ähes kolmanneksella suomalaisista työssä käyvistä työ koostuu ainakin osittain
projekteista, kertovat ennakkotiedot pian
julkistettavasta Työterveyslaitoksen T­ yö ja
terveys Suomessa 2012 -katsauksesta.
Projektimainen työ on selvästi yleisempää miehillä kuin naisilla, ja etenkin
25–34-vuotiaiden joukossa on niitä,
joiden työ koostuu pääosin projekteista ja
hankkeista. Työ ja terveys -haastattelututkimuksen mukaan liki neljännes tekee myös
päivittäin työtä työpaikan ulkopuolisten
tahojen kanssa erilaisissa verkostoissa.
Työnteon uudet piirteet näkyvät myös
siinä, että joka neljäs työssä käyvä on
päivittäin tekemisissä maahanmuuttajataustaisen työtoverin kanssa. Joka
kymmenes kommunikoi työssään päivittäin
muulla kuin suomen virallisilla kielillä toista
kulttuuritaustaa edustavan kanssa.
Kolmen vuoden välein tehtävässä
kat­sauksessa selvitetään työolojen ja
työhyvinvoinnin suuntauksia. Tarkemmat
tulokset julkaistaan Työterveyslaitoksen
verkko­sivuilla 16. toukokuuta 2013:
ww.w.ttl.fi/tyojaterveys
THINKSTOCKPHOTO
JOKA KOLMAS PAINAA PROJEKTIA
REILUN PELIN HENGESSÄ
O
ulun Autokuljetus Oy:ssa luottamusta ja keskinäistä ymmärrystä edistetään muun
muassa fair play- eli reilun pelin säännöillä, joita laatimassa on ollut koko henkilöstö.
Fair play oululaisittain etenee näin:
A+A-MESSUT KUTSUVAT
DÜSSELDORFIIN
K
ansainväliset A+A-messut pidetään jälleen Düsseldorfissa 5.–8. marraskuuta 2013. Messut kokoavat
yhteen työturvallisuus- ja työterveysalan toimijoita eri
puolilta maailmaa.
Suomesta messuilla on mukana kymmenen näytteilleasettajaa: Berner Ltd Sport, Dimex Oy, Ergorest
Oy, Humantool Oy, Jokamuovi Oy, Mica Elektro Oy,
­Oy Silenta Ltd, Salli Systems Easydoing Oy, Sievin
Jalkine Oy ja Ten Oy.
Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi. Lisätietoja messuista englanniksi ja saksaksi: www.AplusA.de
■Avoimuus: Kaikilla on vastuu tiedonkulusta.
■Positiivinen ote: Kannustetaan
ja autetaan, ei juoruilla eikä
puhuta selän takana.
■Arvostaminen: Arvostetaan
omaa ja toisten työtä.
■Rehellisyys: Ei valehdella, ei jätetä
asioita kertomatta, uskotaan
toisten rehellisyyteen.
■Palaute: Annetaan palautetta
aktiivisesti, rehellisesti ja
opetellaan ottamaan vastaan
negatiivinenkin palaute.
■Oikeudenmukaisuus: Kohdellaan
asiakkaita ja työkavereita hyvin.
Pidetään vaikeissakin tilanteissa pää
kylmänä ja asiat asioina.
■Päättäväisyys: Pidetään kiinni yhteisistä
päätöksistä, ja kerrotaan avoimesti,
jos niistä poiketaan. Opitaan virheistä
syyllistämättä.
■Kuunteleminen: Opetellaan ottamaan
huomioon toisten mielipiteet.
■Vastuullisuus: Jokaisella on vastuu arjen
sujumisesta. Toimitaan sopimusten
mukaan ilman valvontaakin.
Oulun Autokuljetuksen toiminta on nimetty Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2013 hyvinvointi­
teoksi. Yritys työllistää noin 400 henkeä, joista osa on itsenäisiä autoilijoita. MK
”Vaikka olosuhteisiin ei voisi vaikuttaa, omiin ajatuksiin voi aina vaikuttaa.”
Valmentaja Päivi Elovaara Work Goes Happy -tapahtumassa huhtikuussa Helsingissä.
29%
KILPAILU!
niistä, jotka tekevät toimistotyötä jaetuissa toimitiloissa, arvioi
menettävänsä vähintään puoli
tuntia päivittäistä työaikaansa häiritsevän melun takia.
Jaettuja toimitiloja ovat muun
muassa avotoimistot ja jaetut
työhuoneet. Tieto on peräisin
Ecophonin Taloustutkimuksella
teettämästä tutkimuksesta.
PARAS ELOKUVA ETSINNÄSSÄ
E
uroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto jakaa 8 000 euron suuruisen Terveellinen työ -elokuvapalkinnon. Palkinto myönnetään parhaalle
työaiheiselle dokumenttielokuvalle. Voittajaelokuva valitaan Leipzigin
­kansainvälisillä dokumentti- ja animaatioelokuvien festivaaleilla, jotka
pidetään 28.10.–3.11.2013.
Määräaika 1.5.2013 mennessä valmistuneiden elokuvien toimittamiselle on 15.5.2013, ja lopullinen kilpailutöiden jättämisen määräaika on
10.7.2013. Lisätietoja: https://osha.europa.eu/fi
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus
7
Jos työntekijä menee silmien
laserleikkaukseen, saako hän
sitä varten palkallista sairauslomaa? Kyse ei ole sairaudesta
vaan halusta päästä eroon likinäköisyydestä ja voimakkaista
silmälaseista.
Lähtökohtana työsopimuslain mukaiselle palkalliselle sairauslomalle on,
että poissaolo johtuu sairaudesta tai
tapaturmasta.
Jos poissaolon syy on jokin muu – esimerkiksi kosmeettinen peruste tai muu
vastaava syy – työsopimuslain perusteella
työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa
poissaolon ajalta palkkaa. Poissaolo ei
kuitenkaan ole perusteeton, jos työntekijä
on työkyvytön, mutta se on palkaton.
Sama ohje pätee myös kosmeettisista
syistä tehtäviin kauneusleikkauksiin.
Jos tämäntyyppisten leikkausten jälkeen
tulee komplikaatioita, tilanne on arvioitava uudelleen. Jos lääkäri arvioi poissaolon johtuvan sairaudesta, sairausloma
on lähtökohtaisesti palkallinen.
Jotkin työantajat maksavat kuitenkin
palkkaa myös kysymyksessä esiin otetun
ja vastaavan tyyppisten poissaolojen ajalta. Oman työpaikan käytäntö kannattaa
siis selvittää työnantajalta. Lisäksi on hyvä
tarkistaa työehtosopimuksen säännökset.
VASTAAJANA ASIANAJAJA
OUTI TÄHTINEN ASIANAJOTOIMISTO
CASTRÉN & SNELLMANNISTA
KYSY ASIANTUNTIJALTA!
Voit lähettää kysymyksesi TTT-Digin kautta:
www.tttdigi.fi >Osallistu
>Kysy asiantuntijalta
8
Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
– Työkyky ei ole vain
lääketieteellinen
ilmiö. Siihen
vaikuttavat monet
seikat motivaatiosta
työilmapiiriin, Jari
Malmström sanoo.
JOUKO RYTKÖNEN
KYSYMYS
vastaus
TYÖKYKYKONSULTTI KOULUTTAA ESIMIEHIÄ
H
OK-Elanto on ottanut käyttöön työkyvyn
hallintaohjelman, joka perustuu vahvaan
yhteistyöhön esimiesten ja työntekijöiden välillä.
Ohjelman tavoitteena on saada työ joustamaan
ihmisten työkyvyn ja elämäntilanteen mukaan.
Työn mukauttaminen on tuottanut selvää
hyötyä koko työyhteisölle: työssä jaksaminen on
parantunut ja sairauslomat sekä työnantajan
kustannukset ovat vähentyneet.
– Tärkeintä on oman esimiehen reagointi,
jos työntekijän työkyky heikkenee. Esimiehen
tehtävänä on silloin aloittaa keskustelut ja mahdollistaa työn jatkuminen, toteaa HOK-Elannon
työkykykonsultti Jari Malmström.
Hän kouluttaa esimiehiä uudenlaiseen
toimintamalliin, jossa työnantaja ottaa ensisijai-
sen vastuun työntekijöiden työssä jaksamisesta.
Malmström on tarvittaessa mukana, kun esimies
ja työntekijä keskustelevat työn mukauttamisesta.
– Tehtäviä, vastuualueita, työaikaa ja vaikkapa
kassan puoleisuutta voidaan muuttaa. Yksilöllisempi työvuorosuunnittelu voi auttaa vaikean
elämäntilanteen yli niin, ettei tarvitse turvautua
sairauslomiin. Joskus tehdään siirtoja toimipaikkojen tai ketjujen välillä. Työ voi myös löytyä
toisesta osuuskaupasta tai SOK:lta.
VATES-säätiö myönsi maaliskuussa HOK-Elannolle Vuoden esimerkillinen työllistäjä -palkinnon.
Osuuskauppa on kehittänyt myös vammaisten ja
pitkäaikaistyöttömien sekä mielenterveyskuntoutujien työllistymistä.
RITVA-LIISA SANNEMANN
UU
FACEBOOKISTA TIETOA TYÖNHAKIJASTA
R
TIS
IA
ULK
OM
uotsissa liki puolet työnantajista tarkistaa työnhakijan taustoja sosiaalisesta mediasta ennen
rekrytointia. Facebookista tietoja tarkistaa 45 % ja
LinkedInistä 42 %. Googlen kautta hakuja tekee 39 %.
Runsas viidennes työnantajista on joskus karsinut
hakijaehdokkaan verkosta löytämiensä tietojen vuoksi.
Tiedot ovat peräisin Tukholman kauppakamarin ­ja
digitaalista yritysinformaatiota tarjoavan Bisnoden
raportista.
Tietoturvayritys McAfeen kansainvälisen tutkimuksen
mukaan joka kymmenes alle 44-vuotias on joutunut
selittämään toimintaansa sosiaalisessa mediassa nykyisessä työssään tai työhaastattelussa. Yhtä moni sanoo
tuntevansa jonkun, joka on joutunut jättämään työnsä
julkaisemiensa kuvien tai päivitysten vuoksi.
Asiasta uutisoi ruotsalaisen Arbetsmiljöforumin
julkaisema Du & Jobbet numerossaan 3–4/13.
AIL
TA
TYÖTAPATURMAT VÄHENIVÄT HIEMAN
Miten sinä parantaisit
työhyvinvointia vartissa?
T
estaisin, montako hyvää asiaa ehtisin
sanoa ääneen työkavereilleni. Hyvin
tehty työ, uudet hienot hiukset, kaunis hymy
tai muu vastaava asia.”
”Työpaikalla kannattaa vähän satsata sisustamiseen, esimerkiksi perustamalla lukurentoutumisnurkkauksia, joissa olisi mukavia
nojatuoleja ja löhöilypussukoita.”
”Työnantaja ostaa harjanvarret kaikille
keppijumppaa varten. Eivät maksa paljon,
mutta jokapäiväinen 15 minuutin jumppahetki tekee hyvää kaikille.”
”Laittaisin työhuoneen oven kiinni, kuulokkeet korville, lempimusiikkia soimaan ja
tanssisin vartin. Se jos mikä piristää istumalihaksilla tehtyä päivää ja rentouttaa!”
T
apaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ennakkoarvion mukaan vuonna 2012 palkansaajille
sattui yhteensä 126 500 työtapaturmaa.
Määrä laski noin kolme prosenttia edellisvuodesta. Lisäksi korvattiin 6 400 yrittäjille sattunutta työtapaturmaa.
Ennakkoarvion mukaan vuonna 2012 työpaikkatapaturmissa kuoli 28 työntekijää. Lukumäärä
ei muuttunut edellisvuodesta.
Työn ja kodin välisillä matkoilla kuoli lisäksi ­20
työntekijää, eli yhteensä palkansaajille sattui ­48
kuolemaan johtanutta työtapaturmaa vuonna
2012.
Työpaikkatapaturmien taajuus laski 31,1 tapaturmasta 30 työpaikkatapaturmaan miljoona
työtuntia kohti.
Palkansaajien työpaikkatapaturmat eräillä päätoimialoilla
35 000
Teollisuus
30 000
Rakentaminen
25 000
Tukku- ja
vähittäiskauppas
Kuljetus ja varastointi
20 000
15 000
10 000
Hallinto- ja
tukipalvelutroiminta
Terveys- ja
sosiaalipalvelut
Kuntasektori
”Valtaosa lihoo
20–50
10
ikävuosien välissä
noin
kiloa.”
Vanhempi tutkija Svetlana Solovieva
Työterveyslaitoksen Työssä jatkamisen
seminaarissa Helsingissä huhtikuussa 2013.
E
20
12
Lähde: TVL
EU HALUAA EROON ASBESTISTA
E
uroopan parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman, joka koskee asbestiin liittyviä
työterveysvaaroja ja uhkia. Parlamentti kehottaa
EU:n komissiota kehittämään mallin, jolla rakennuksissa ja muissa kohteissa vielä jäljellä oleva
asbesti kartoitetaan ja kirjataan ylös. Päätöslauselman mukaan olisi selvitettävä mahdollisuudet poistaa kaikki asbesti julkisrakennuksista vuoteen 2028 mennessä ja arvioida
TUOLILTA JA SOHVALTA YLÖS!
THINKSTOCKPHOTO
20
11
20
0
20
05
6
20
07
20
08
20
09
20
10
5 000
Lue lisää verkkolehti Työpisteen lukijoiden
ideoita ja kerro omasi: http://tyopiste.ttl.fi
>15 minuuttia -palsta
■ Istumatyöläisellä vähäinenkin liikunta
vaikuttaa terveyteen – istuminen on
hengenvaarallista.
■ Jo 2,5 tuntia liikuntaa viikon aikana lyhyissäkin
pätkissä riittää parantamaan kestävyyskuntoa. Se
on vähemmän kuin monen päivittäin television
ääressä viettämä aika!
Lähteenä Helsingin yliopiston professori
Mikael Fogelholm. MK
poiston kustannukset ja hyödyt.
Maailman terveysjärjestön WHO:n
arvion mukaan asbestin aiheuttamia
sairaustapauksia on EU-maissa vuosittain
yhteensä 20 000–30 000 ja määrä tulee
kasvamaan. Asbestin käyttökiellosta huolimatta
ainetta on rakennusten lisäksi edelleen muun
muassa monissa laivoissa, junissa, koneissa ­ja
tunneleissa.
60
TYÖTERVEYSPÄIVÄT
PYÖREIN VUOSIN
T
yöterveyslaitoksen järjestämät Työterveyspäivät täyttävät tänä vuonna 60
vuotta. Kaksipäiväisessä tapahtumassa on
tarjolla työpajoja, tietoiskuja, näytteilleasettajia ja seminaareja. Työterveyspäivät pidetään Helsingin Messukeskuksessa 22.–23.
lokakuuta 2013. Lisätietoja:
www.ttl.fi/tyoterveyspaivat
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus
9
Työtoverini on masentunut, mitä teen?
Olen vakuuttunut, että lähin työtoverini on
masentunut. Hän on usein poissa ja paikalla ollessaankin hän on poissaoleva. Me
muut joudumme tekemään hänen töitään.
Mitä voimme tehdä? Itse hän ei myönnä
mitään, sanoo olevansa vain väsynyt ja
skarppaavansa.
- Huolestunut ja kyllästynyt
Vaikka yksi masennuksen oireista onkin väsymys, väsymyksen taustalla voi olla muitakin syitä. Mahdollisen sairauden, esimerkiksi
masennuksen, toteaminen, samoin kuin
masennuksen hoito on aina lääkärin tehtävä.
Pitkittynyt väsymys on tilanne, joka henkilön
varmasti olisi hyvä selvitellä oman työterveyslääkärin kanssa. Kerrot jo osoittaneesi
huolesi, mutta vaikuttaa siltä, ettei työtoverisi halua keskustella asiasta kanssasi.
Tällaisessa tilanteessa tärkeässä roolissa
on esimies. Työturvallisuuslain mukaan
esimiehellä on sekä velvollisuus että oikeus
ryhtyä selvittämään tilannetta, jos hänellä
herää huoli työn sujumisesta, tavoitteiden
saavuttamisesta tai työntekijän työkunnosta.
Samaan lakiin sisältyy esimiehen velvoite
tarkkailla ja tarvittaessa ryhtyä selvittämään
työhön liittyviä riskejä. Jos arvelet, että
esimiehenne ei ole tietoinen tilanteesta,
voit tuoda asian rakentavasti esiin omalta
kannaltasi: työtoverisi työn sujumisessa
on tapahtunut muutos, mikä lisää sinun
työtaakkaasi.
Jos työntekijä ei itse tuo esiin esimerkiksi
ylikuormitusta, esimiehelle ainoa keino
selvittää syy alentuneeseen työtehoon on
ottaa asia puheeksi. Se ei aina ole helppoa.
Keskustelussa keskiössä pitää olla työ ja
siihen mahdollisesti liittyvät pulmat.
Jos ongelmat liittyvät työhön, erityisen
tärkeää on etsiä niihin ratkaisuja. Tarvit­
taessa esimies voi pyytää asiantuntija-apua
työterveyshuollosta tai ohjata työntekijän
sinne tarkempaan selvittelyyn.
Marianna Virtanen,
tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Lue lisää Duunitohtorin neuvoja:
http://tyopiste.ttl.fi/arkisto
10 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
 ...on innostusta, sisäistä hehkua.
 ...peli on reilua.
 ...peli on hauskaa.
 ...pelissä on rentoutta.
 ...on yhteyttä.
 ...pelaajat ovat erilaisia.
 ...on luottamusta.
 ...on kannustusta.
 ...osaa hävitä.
 ...kun on johtajia (paimenia), jotka
tietävät, milloin pitää kulkea edessä, milloin
joukossa ja milloin viimeisenä varmistamassa, että kaikki jaksavat mukana.
Emeritusarkkipiispa John Vikström huhtikuussa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumissa Oulussa. Lisätietoja: www.tttdigi.fi
ja www.tyohyvinvointifoorumi.fi MK
THINKSTOCKPHOTO
TTT-DIGILLE
LISÄÄ KÄYTTÄJIÄ
V
erkkopalvelu TTT-Digi on nykyisin
myös lääkäriseura Duodecimin
asiakkaiden käytössä osana Työter­
veyskirjastoa ja Työterveyshuollon tie­
tokantoja. TTT-Digi tavoittaa näin ison
määrän yritysten, kuntien, terveydenhuollon ja järjestöjen henkilöstöstä.
Alkuvuoden 2013 aikana TTT-Digissä
on ollut kaikkiaan jo noin 12 500
käyntiä. www.tttdigi.fi
tttDIGI
Duunitohtori
PELI (JA MYÖS TYÖ)
SUJUU, KUN...
Onnittelut!
■ Oy SKF Ab:n Muuramen-yksikkö voitti
palkinnon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston järjestämässä Hyvien käytäntöjen
kilpailussa. Kunniamaininnan sai Lujatalo Oy.
Asiasta lisää tämän lehden sivulla 14 ja TTTDigissä www.tttdigi.fi.
■ Työterveyslääkäriyhdistys on antanut Vuo­
den 2013 Työterveysteko -palkinnon professori
Kari Reijulalle. Reijula työskentelee teemajohtajana Työterveyslaitoksessa ja on Helsingin
yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työter-
TURVAMESSUILLE UUSI AIKA
T
ampereella järjestettävät Turvallisuus 2014
-messut ja Työhyvinvointi 2014 -messut pidetään ensi vuonna ­5.–7. marraskuuta. Aiemmin tapahtuma on järjestetty syyskuussa. Yhtä
aikaa Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa
pidetään myös hitsausalan ammattimessut.
Vuosien 2014 ja 2016 messut Tampereen
Messut Oy järjestää Suomen Työsuojelualan
Yritysten liitto STYL ry:n sekä muiden alan
toimijoiden kanssa.
Lisätietoja: www.turvallisuusmessut.fi ja
www.tyohyvinvointimessut.fi
veyshuollon professori. Reijula sai
kiitosta pitkäaikaisesta ja rakentavasta yhteistyöstä paremman
sisäympäristön puolesta.
■ Vuoden 2013 Kunnossapidon Kehittäjä
-palkinnon ovat voittaneet Snowek Oy
ja Dynaset Oy. Yritykset ovat luoneet
yhteisen innovaation, harjalaitteiden
korkeapainepölynsidontajärjestelmän.
Sen ansiosta kadut voidaan harjata
kuivana, joten työ voidaan aloittaa
jo pikkupakkasella. Kilpailun järjesti
Expomark Oy ja Kunnossapitoyhdistys Promaint ry.
Työllä Euroopan kärkeen
Suomalaisesta
työelämästä tehdään nyt
Euroopan parasta uuden
hankkeen voimin.
TEKSTI SUSANNA KAAJA
T
yöministeri Lauri Ihalainen ihmetteli
TTT-lehdessä viime marraskuussa, miksi
yritykset eivät hyödynnä enää lomautuksia
vaan turvautuvat suoraan irtisanomisiin.
Buumi tuntuu jatkuvan: Tänä vuonna
huhtikuun puoliväliin mennessä suomalaisilla
työpaikoilla oli irtisanottu yhteensä 2 854 työntekijää. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun
lopussa 287 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on
40 900 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita
on ­37 000, eli 7 000 enemmän kuin edellisenä
vuonna. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita
on lähes 110 000.
Samaan aikaan on uutisoitu, että kiire ja
pahoinvointi lisääntyvät työpaikoilla. Erityisesti
30–49-vuotiaat arvioivat, että eivät pysty tekemään nykyistä työtään enää 60-vuotiaina.
Suomi neljäntenä. Hallituksen välineet
kurjistumiskehityksen oikaisemiseksi ovat toukokuussa 2012 julkaistu Työelämän kehittämisstrategia sekä tähän pohjaava, huhtikuun puolivälissä
käynnistynyt Työelämä 2020 -hanke. Niiden
päämäärä on, että suomalainen työelämä on
Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä.
Onko tavoite turhan optimistinen, työelämähankkeen johtaja Margita Klemetti?
– Ei ole. Eurooppalaisissa vertailututkimuksissa
Suomi on työelämän laadussa neljäntenä. Meillä
on hyvät oppimis- ja kehittymismahdollisuudet
työssä sekä kohtuulliset vaikuttamismahdollisuudet. Myös yhteistyö työpaikoilla toimii.
Eniten kehitettävää on työn terveellisyydessä
ja turvallisuudessa, työtyytyväisyydessä, kiireen
karsimisessa ja erityisesti johtamisen laadussa.
Työelämähanke on kehittämisstrategian työrukkanen. Sillä pyritään parantamaan työllisyyttä
sekä lisäämään työhyvinvointia, työelämän
laatua ja tuloksellisuutta.
– Yksi keskeinen tavoite on kannustaa yrityksiä
työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen. Tällä on suuria vaikutuksia
työpaikkojen menestymiseen tulevaisuudessa.
Hyvää perustasoa. Jos hanke etenee
suunnitelmien mukaan, vuonna 2020 kaikki suomalaiset työpaikat ovat tavoittaneet ainakin niin
sanotun hyvän perustason: niillä noudatetaan lakeja ja työehtosopimuksia, kuullaan henkilöstöä
ja osataan myös tarvittaessa hyödyntää erilaisia
kehittämispalveluja.
– On paljon työpaikkoja, jotka eivät ole vielä
edes tällä tasolla. Toimintatapojen parantaminen
on mahdollista kaikilla aloilla ja työpaikoilla, mutta kehittämisen on lähdettävä työpaikan omista
tarpeista, Margita Klemetti summaa.
Hankkeen tulokset näkyvät Klemetin mukaan
aikanaan muun muassa työttömyysluvuissa,
työtyytyväisyysmittauksissa, ennenaikaisten eläkkeelle siirtymisten ja sairauspoissaolojen määrissä sekä esimerkiksi tapaturmataajuuksissa.
Uutta yhteistyötä. Margita Klemetti
korostaa, että tarkoitus ei ole keksiä pyörää uudestaan. Uuden materiaalin tuottamisen sijaan
hanke keskittyy työelämän eri toimijoiden työn
ohjaamiseen ja seurantaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön vetämään hankkeeseen on tähän mennessä sitoutunut lähes 20
organisaatiota – yhtenä Työterveyslaitos.
– Työelämästrategian tavoitteet ovat hyvin
MUKANA TYÖELÄMÄ 2020 -HANKKEESSA: Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos,
Kuntatyönantajat, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Yrittäjät, Toimihenkilökeskusjärjestö
STTK, Valtion työmarkkinalaitos, Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Tekes, VATES-säätiö,
opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö.
NÄITÄ KEHITETÄÄN:
Innovointi ja tuottavuus
Tarvitaan uudenlaisia tapoja johtaa ja tehdä
työtä, jotka tukevat oppimista, luovuutta ja
kykyä innovoida.
Luottamus ja yhteistyö
Vahvistetaan luottamukseen, avoimuuteen
ja vastavuoroisuuteen perustuvaa tapaa toimia. Korostuu erityisesti muutostilanteissa.
Työhyvinvointi ja terveys
Tulevaisuuden työpaikoilla satsataan samanaikaisesti sekä tuloksen että työhyvinvoinnin
ja työolojen parantamiseen.
Osaava työvoima
Lisätään oppimista työpaikoilla ja varmistetaan, että työntekijöiden osaaminen vastaa
työelämän tarpeita.
samanlaisia kuin Työterveyslaitoksen toiminnan
tavoitteet. On hyvä, että hanke paneutuu työpaikkatason toimintaan ja mukaan pyritään saamaan
osallistujia ympäri maan, sanoo johtaja AnnaLiisa Pasanen Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitos on sitoutunut kehittämään ja
levittämään muun muassa hyvää johtamista sekä
työhön osallistumista, työterveyttä ja työkykyä
edistäviä työkaluja. Lisäksi laitos toimii aktiivisesti
muissa työelämän kehittämisen verkostoissa,
kuten Johtamisen kehittämisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa. n n n
Lue tämän lehden sivuilta 24–26, miten johtamisella
edistetään innovaatioita.
LISÄÄ TIETOA
www.tem.fi/tyoelama2020
Kesäkuun 2013 alussa aukeavat hankkeen omat sivut:
www.tyoelama2020.fi
tt tDIGI
TTT-Digin tilaaja!
Lue työministeri Lauri Ihalaisen haastattelu
”Paskatöitä ei ole” (TTT 6–7/2012):
www.tttdigi.fi
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus
11
isa
ak
m
l
je
oh esi!
e
ihd ratk
Pä
Ekokem ja ENJ
voittivat
valmennuksen
Päihdeohjelman kehittäjäryhmän valmennuksen
­voittivat Ekokem Riihimäeltä ja henkilöstöpalveluyritys
Extremely Nice Job Oy (ENJ), jolla on toimintaa koko
maassa. Valmennuksen tarjoavat TTT-lehti ja Työterveyslaitoksen AHA- eli Alkoholihaitat hallintaan -hanke. Yhden
valmennuksen arvo on 6 000–8 000 euroa.
Voittajat edustavat erilaisia toimialoja, ja niiden päihdeohjelma kaipaa päivittämistä. Valmennus alkaa näissä
yrityksissä elokuussa. Se kestää puolisen vuotta, ja kokoontumiskertoja on kuusi. Tavoite­­on, että nämä työpaikat
laativat itselleen ajantasaisen ja toimivan päihdeohjelman.
Päihdeohjelma on ohjeistus, jonka avulla voidaan ehkäistä ja hallita päihdehaittoja sekä vähentää riskikäytön terveyshaittoja ja kustannuksia. Ohjelma helpottaa puheeksi
ottamista ja antaa ohjeet ongelmatilanteita varten. Se on
myös työhyvinvoinnin johtamisen väline.
Päihderiskien ja -haittojen ehkäisy koskee työpaikalla
jokaista: työtovereita, esimiestä, työterveyshuoltoa ja työsuojeluhenkilöstöä. Jokaisen velvollisuus on puuttua.
Työterveyslaitoksen Alkoholihaitat hallintaan
-hankkeen asiantuntijat:
EKOKEM
ottaa vastaan vaarallisia jätteitä
sekä käsittelee ja loppusijoittaa niitä. Yritys työllistää
320 työntekijää. Työ on riskialtista, eikä krapulassa
työskentelemiseen ­ole senkään vuoksi varaa.
ENJ Oy eli Extremely Nice Job Oy on henki-
löstöpalveluyritys, joka välittää hotelli- ja ravintolaalan työntekijöitä ympäri maan. Hajautettu toiminta
tuo päihdeongelmiin puuttumiseen omat haasteensa.
Yrityksessä työskentelee 26 henkeä.
6 VAIHEEN OHJELMA
Keskustelujen, luentojen, harjoitusten
ja tehtävien aiheina ovat:
1. Päihdeilmiö keskellämme
2. Asenteet ja alkoholinkäyttö
3. Päihdeongelma ja lähiyhteisö
4. Päihdeasioista
puhuminen työpaikalla
tilanteen käsittely
paikan voimavarana
5. Päihdeongelma-
6. Päihdetyöryhmä työErityisasiantuntija
Leena Hirvonen
Asiantuntija
Anne Kujasalo
Koulutuskoordinaattori
Katrimaija Luurila
Seuraa elokuusta alkaen TTT-lehdestä ja TTT-Digistä, miten päihdeohjelma etenee voittajatyöpaikoilla!
Saat vinkkejä myös oman työpaikkasi päihdeohjelman laatimiseen.
12 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
Kirjeitä lukijoilta
[email protected] tai www.tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta
Palautetta TTT-lehdestä 2/2013
■ Juttu Aivovamma uhkaa joka kiekkoilijaa
kiinnosti eniten. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen,
koska väkivalta lisääntyy kaukaloissa.
Jotenkin tulisi saada uudistettua ilmapiiriä niin,
että ihmiset olisivat iloisia.
■ Juttu 3 x Työn imu nosti käytännönläheisesti
esiin keskeiset työyhteisön hyvinvoinnin tekijät.
■ Mielenkiintoisin juttu oli 3 x Palveleva johtaminen. Johtaminen kiinnostaa, koska se joko
mahdollistaa tai kapeuttaa ihmisen voimavarojen
parasta mahdollista hyödyntämistä.
■ Kiinnostavinta oli lukea juttu Miten meni
tänään, joka kertoi jäteautonkuljettaja
Ville Lepästä – arvostettava työn ja vapaa-ajan
yhdistämisen taito!
■ Juttu 3 x Palveleva johtaminen kiinnosti eniten.
Asiasta oli kiva lukea, koska meillä on päinvastainen tilanne.
■ Innostus työelämässä on ok, mutta ei ole sitä
väkivallassa jääkiekkoareenalla. Olen lopettanut
jääkiekon seuraamisen ja tukemisen, niin yksityisesti kuin työelämässäkin. Asiakastilaisuudet voi
järjestää ilman väkivallan ihannointiakin.
■ Työn imu -kirjoitus oli mielestäni innostava.
Jutun luettuani tuli mieleen, että tähän asiaan
tulee panostaa meidänkin työyhteisössä. Ihmiset
ovat tosi kurttuotsaisia, vakavia ja kyynisiä.
Huomaan, että kyynisyys on tarttuva ominaisuus.
■ Eniten kiinnosti Kaarina Davisista kertova
­Toisinnäkijä löysi oman polun. Olen lukenut
hänen kirjansa Rankka kutsumus, ja nyt eräs
­asiakkaani suositteli lukemaan kirjan Irti oravanpyörästä. Oli hauska kurkistaa persoonaan
kirjojen takana. Kaarina puhuu asiaa!
■ Jutussa Toisinnäkijä löysi oman polun tuli esiin
luonnon tärkeä merkitys. Numeron kaikki jutut
olivat hyviä myös näin eläkeläisenä luettavaksi.
ANNA PALAUTETTA lehdestä tai kirjoita
muuten työhön liittyvistä asioista. Myös
juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää
nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle
nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia
■ verkkosivuilla: www.tttdigi.fi >Osallistu
■ sähköpostitse: [email protected]
■ kirjeitse: ”Kirjeitä lukijoilta”, TTT-lehti,
Topeliuksen­katu 41 a A, 00250 Helsinki.
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 13
www.tttdigi.fi
tt tDIGI
Työ Terveys Turvallisuus
ETUSIVU
OSALLISTU
ARTIKKELIT
PALSTAT
NÄKÖISLEHTI
ASIAKASPALVELU
ILMOITTAJAT
■ SKF:n hyville käytännöille palkinto
■ Kysy sinä
– me etsimme
vastauksen!
Saako työhaastattelussa kysyä
tupakoinnista?
Kannattaako kesäloma pitää
yhtä soittoa vai pätkissä?
Voivatko reilusti ikääntyneet
työntekijät olla turvallisuusriski?
Mihin perustuu ihmisen sisäinen kello?
■ Kesätyön säännöt
ja muuta lakiasiaa
§
14 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
Seuraa alan uutisia!
www.tttdigi.fi
Tiedätkö, mitä laki sanoo nuorten työajoista ja
heiltä kielletyistä töistä?
Vastaa viikon kysymykseen
Muun muassa juttu Kesäduuniin oikein opein
löytyy Lakia lukien -palstalta. Palstaa pitää
lakimies Jouni Kallioluoma Länsi- ja SisäSuomen aluehallintoviraston työsuojelun
vastuualueelta.
Miten vaikutat muihin töissä?
Innostamalla.
Liittoutumalla.
Perustelemalla.
Ystävällisyydellä.
 Painostamalla.
osoitteessa www.tttdigi.fi
Näin lukijat vastasivat kysymykseen:
Mikä kirkastaa työpäivääsi?
Vastaukset näihin ja moneen
muuhun kysymykseen näet
Asiantuntija vastaa -palstalta.
Työpaikkahuumori 25 %
5 % Esimiehen kiitos
13 % Asiakkaan
hymy
19 % Työkaverin
kannustus
IISAKKI HÄRMÄ
Onko sinulla jokin työturvallisuuteen, -terveyteen tai -hyvinvointiin liittyvä pulma?
Kerro se meille, niin etsimme
vastauksen.
Työsuojeluvaltuutettu Jari Kupari (vas.),
työsuojelupäällikkö Ismo Lehtinen ja
henkilöstöpäällikkö Kaarina Luoma
SKF Muuramesta kehittävät
työhyvinvointia yhdessä.
TEEMU MÄKINEN
Oy SKF Ab:n Muuramen-tehdas on palkittu hyvistä käytännöistään, jotka
lisäävät työhyvinvointia. Tehdas on yksi kymmenestä yrityksestä, jotka Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto valitsi voittajiksi satojen eurooppalaisten ehdokkaiden joukosta. Lujatalo Oy sai kunniamaininnan. Kilpailu
liittyy Yhteistyöllä riskit hallintaan -kampanjaan.
Muuramen SKF valmistaa automaattisia voitelujärjestelmiä teollisuuteen
ja raskaisiin ajoneuvoihin. Se on mukana Teknologiateollisuus ry:n Hyvä
työ – Pidempi työura -hankkeessa.
Tehtaan hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi tiimien viikoittaiset ”taulupalaverit” sekä kehityskeskustelujen laajentaminen koskemaan tuotannon
työntekijöitä ja asentajia. Lue lisää TTT-Digin jutusta SKF:n hyvät käytännöt
voittivat: www.tttdigi.fi
38 % Oma onnistuminen
TTT-lehti tarjoaa tuoretta tietoa
ja keskustelun aiheita painettuna
lehtenä sekä monipuolisena
verkkopalveluna TTT-Diginä.
DIGI
t
t
t

Tilaa TTT-Digi,
painettu TTT-lehti
tai molemmat!
Tilausvaihtoehdot ja hinnat
■
Painettu lehti +
TTT-Digi/vuosi
• Organisaation koko 1–20 henkeä
> 99 € (sis. 1 kpl painettua lehteä)
• 21–200 henkeä > 159 €
(sis. 1 kpl painettua lehteä)
• 201–1 000 henkeä > 279 €
(sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen
osoitteeseen toimitettuina)
• yli 1 000 henkeä > 499 €
(sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen
osoitteeseen toimitettuina)
Tilaa verkossa:
www.tttdigi.fi Tai lähetä sähköposti osoitteeseen
[email protected].
■ TTT-Digi ilman painettua
■ Pelkkä
Organisaation koko
Vuonna 2013
• 1–20 henkeä > 79 €
• kestotilaus 69 € vuosikerta,
• määräaikainen vuositilaus 72 €
lehteä/vuosi
• 21–200 henkeä > 129 €
• 201–1 000 henkeä > 239 €
• yli 1 000 henkeä > 459 €
Tilaa verkossa:
www.tttdigi.fi Tai lähetä sähköposti osoitteeseen
[email protected]. tt tDIGI
painettu TTT-lehti
Painetun TTT-lehden
7 numerosta yksi on
kaksoisnumero.
Painetun TTT-lehden voit tilata
tässä lehdessä sivulla 46 olevalla
tilauslipukkeella tai lähettämällä
sähkö­postin osoitteeseen
[email protected]
tai soittamalla numeroon
03-4246 5340.

TTT-lehdellä on 165 000 lukijaa!
KMT LUKIJA 2012
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 15
Sumusta
Kauppatieteiden maisteri
Juha Voutilainen valmistui
opettajaksi toukokuussa
2012. Viikko sen jälkeen hän
hakeutui päihdehoitoon.
Nyt hän haluaa auttaa
muita, jotka juovat liikaa.
Heitä on työelämässä
lähes 300 000.
Juha Voutilainen
n Ikä: 46
n Koulutus: Kauppatieteiden maisteri,
opettaja
n Ammatti: Opettaja, alkoholiasioiden
kokemusasiantuntija
n Kotipaikka: Siuntio
n Harrastukset: Lasten käsipallojouk­-
kueiden valmentaminen, halonhakkuu,
vertaistukiryhmässä käyminen
n Perhe: Vaimo ja kolme lasta
”Juomiseen ei ole muuta
syytä kuin alkoholismi.”
16 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
selville vesille
J
uha Voutilainen, 46, on innoissaan.
Puhetta piisaa niin, että kahvilan naapuripöydistäkin käännytään välillä katsomaan. Voutilaista se ei tunnu häiritsevän. Lähes kaksimetrinen mies ei koe
tarvetta sipistä hiljaa tai piiloutua lautasliinan taakse.
Hän on pari päivää sitten pitänyt onnistuneen luennon – pitkästä aikaa selvin
päin. Ruotsinkielisille sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoille suunnatun puheenvuoron otsikko oli napakasti ”Juha, alkoholisti”.
Jälkeenpäin luennoitsijan päällimmäinen
tunne on kiitollisuus.
– Pelkäsin, että joudun luennolla tunnekuohun valtaan, mutta ihan hyvin se meni.
Alkoholistin tutkinto on elämäni kallein
tutkinto. Olen päättänyt olla asian suhteen
tosi avoin.
Voutilainen on ollut ilman viinaa liki vuoden. Hän uskoo, että on löytänyt oman pohjansa, mutta ihan varma ei koskaan voi olla.
– Addiktiota ei voi voittaa, mutta sen
kanssa voi elää. Pitäisi tapahtua jotain tosi
outoa, että alkaisin juoda uudestaan. Olisin
tosi pettynyt, jos niin kävisi.
URA NOUSUUN. Kuopiossa 14-vuotiaana otetun ensikännin jälkeen Juha Voutilainen
on tehnyt tuttavuutta alkoholin kanssa tiuhaan. Samalla hän on luonut uraa.
Ensimmäisen vakituisen työpaikkansa
vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri sai Essolta 1992. Siellä hän eteni viidessä
vuodessa myyntipäälliköksi ja oli mukana
yrityksen High potential -ohjelmassa, jossa leivottiin tulevaisuuden johtajia.
Jäädessään pois toistaiseksi viimeisestä
vakituisesta työpaikastaan syyskuussa 2011
hän oli Rastor Oy:n johtoryhmän jäsen.
Käyntikortissa luki operatiivinen johtaja.
– Lähdin lopulta töistä pois omasta aloitteestani. Työsuoritukseni ei enää ollut hyvä,
mutta silti alkoholiongelmani tuli esimiehelleni yllätyksenä.
Voutilainen on menestynyt ja sosiaalinen,
TEKSTI SUSANNA KAAJA KUVAT PERTTI NISONEN
supliikkimies. Puheessa vilisevät mediastakin tutut nimet, CV on pitkä, ja suosittelijoiden joukossa on liuta entisiä esimiehiä.
Miksi alkoholista tuli ongelma juuri hänelle? Niin suuri ongelma, että hän ei enää
voi syödä edes runebergintorttua, jos se on
kostutettu rommilla.
KALJAA RATISSA. Ensimmäisessä työpaikassa
Essolla oli alkoholin suhteen nollatoleranssi. Seuraavassa työssä mainostoimistossa
meininki oli toinen. Kulttuuriin kuului, että
rankkojen juhlien jälkeen töissä sai olla krapulassa. Kukaan ei sanonut mitään.
Työ projektijohtajana oli stressaavaa. Juha
Voutilainen teki tulosta, mutta voi huonosti.
– Join liikaa. Muutama firman juhlakin meni överiksi, ja koin masennusta juomisesta.
– Vaimo näki, että en voinut hyvin. Hän
alkoi huomautella, että näin ei voi jatkua.
Kuin tilauksesta Voutilainen pyydettiin
tiiminvetäjäksi Markkinointi-instituuttiin.
Siellä oli järkevät työajat ja hyvät lomat. Perhe kasvoi kaksosilla, ja vapaa-aikana Voutilainen valmensi lasten käsipallojoukkuetta.
Kulissien takana viina tiukensi otettaan
vähitellen.
– Vuodesta 2007 alkaen join jotain joka
päivä. Aluksi pari kolme tölkkiä illassa, viikonloppuisin ja lomilla enemmän. Keho alkoi vinkua heti, jos se ei saanut päivittäistä
annostaan.
Voutilainen suunnitteli välillä tarkkaan,
mitä ja milloin juo. Kun piti avattua viinipulloa keittiön pöydällä, kukaan ei kiinnittänyt huomiota, vaikka se tyhjeni ja vaihtui
uuteen. Joskus hän kaatoi kaljaa kokismukiin ja joi sen kotimatkalla – auton ratissa.
Alkoholismi ei vie toimintakykyä kokonaan eikä siksi välttämättä näy heti työsuorituksessa. Nyt jälkeen päin Voutilainen
arvioi, että oli töissä rauhaton ja hermostunut. ”Vähän ADHD”, kuten yksi työtoveri
myöhemmin luonnehti. Ei kollega sitä kyllä
silloin osannut alkoholiin yhdistää.
Työsuoritus ei ehkä ollut ihan priima,
mutta ei huonokaan. Voutilainen kieltää,
että olisi ollut töissä humalassa. Muutaman
kerran hän vetosi flunssaan ja lähti kesken
päivän kotiin juomaan, mutta muuten hän
ei viinan takia ollut pois töistä.
Hän perusteli juomista itselleen milloin
milläkin. Oli työstressiä, johtoasemaan kuuluva kova vastuu painoi, työpaikan ihmissuhteet olivat solmussa.
– Alkoholisti on mestari keksimään tekosyitä. Härskisti sanottuna läheisen kuolema
on alkoholistille lottovoitto. Se ikään kuin
oikeuttaa juomisen. Todellisuudessa juomiseen ei ole muuta syytä kuin alkoholismi.
VAIKEA VUOSI. Silloin tällöin Juha Voutilainen pani korkin kiinni viikoksi. Hän halusi
osoittaa itselleen ja läheisilleen, että pystyy
siihen, jos vain haluaa.
– Viikon jälkeen otin vahingon takaisin ja
join kunnolla.
Viimeinen vuosi töissä kului kuin sumussa. Voutilaisen oli vaikea tehdä päätöksiä ja
tarttua hankaliin asioihin.
Viimeisiksi töikseen hän oli mukana päättämässä varhaisen puuttumisen käytännöistä. Mallissa määritellään muun muassa, miten työpaikalla tartutaan päihdeongelmaan.
– Sen kokouksen alle olin ottanut pari
olutta.
Kun palkkatyöt loppuivat, Voutilainen alkoi opiskella opettajaksi. Samalla juomisen
tahti kiihtyi. Kun muut lähtivät lounaalle,
Voutilainen kurvasi lähipubiin parille.
Kerran tällaisen kostean lounaan jälkeen
hän joutui paneeliin puhumaan isolle joukolle opiskelijoita.
– Sain jälkikäteen kiitosta ”käsittämättömän hyvästä” esityksestä.
– Minusta tuntui, että suoritin elämääni.
Selvisin pitkälti puhelahjojeni ansiosta. Jossain vaiheessa en enää voinut luennoida ilman paria ryyppyä.
Voutilaisen mukaan hänellä on ”geenit
kohdallaan”, eli hän tuntee viinan kirot läheltä: oma veli on kuollut alkoholismiin. Sil- →
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 17
”Jos joutuu miettimään, juoko liikaa,
→ loin tällöin Voutilainenkin pelkäsi, että sai-
rastuisi esimerkiksi haimatulehdukseen.
– Siihen pelkoon otin kotona muutaman
oluen.
VIIMEINEN NIITTI. Juha Voutilaisen vaimo huomautteli alkoholinkäytöstä usean vuoden
ajan. Läheisen huoli oli helppo sivuuttaa,
koska mies ei itse kokenut olevansa kenellekään häiriöksi.
Talous ei ollut kuralla, eikä hän ollut humalassa räyhäävä tai väkivaltainen, pikemminkin poissaoleva. Kotona hän kokkasi ja
pilkkoi halkoja, mutta ei ollut oikeasti läsnä.
– Lopulta vaimoni lähetti minulle sähköpostia illalla, kun olin jo mennyt nukkumaan. Viestissä hän puhui suunsa puhtaaksi
ja kertoi, miten pahalta juomiseni hänestä
ja lapsista tuntui. Luin viestin aamulla ennen ensimmäistä ryyppyä. Se on ainoa hetki, jolloin alkoholistista voi saada kiinni.
Tavallaan Voutilaisen oli pakko juoda
kaikki nämä vuodet voidakseen lopettaa.
– Viimeisinä kuukausina en enää itsekään
keksinyt tekosyitä juomiselle. Ihmettelin,
miksi ihmeessä juon. Lopulta tunnustin, että en selviä tästä yksin.
Viimeinen niitti oli rattijuopumuskäry.
– Se havahdutti. Kävin myöhemmin kiittämässä sitä poliisia. Taisin olla ensimmäinen,
joka on häntä sakoista kiittänyt.
Voutilainen valmistui opettajaksi kiitettävin arvosanoin toukokuussa 2012. Viikon päästä siitä hän hakeutui alkoholistien
Rehappi-hoito­keskukseen Naantaliin.
KUNNON JUOPPO. Hoidon alussa Juha Voutilaisella oli vaikeuksia samaistua porukkaan.
– En kokenut olevani ”kunnon juoppo”,
18 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
koska en ollut juonut taloa tai työpaikkaa
alta. Minähän olin juuri valmistunut opettajaksi!
Nopeasti hän huomasi, että alkoholismi
on kuin syöpä. Se ei katso koulutusta tai
lompakon paksuutta.
– Ryhmässämme oli kaikenlaisia ihmisiä abiturientista vuorineuvokseen. Kukaan
heistä ei ollut pudonnut työelämästä.
Rehappi-hoito perustuu Minnesota-­
malliin. Sen keskeinen periaate on, että alkoholismi määritellään sairaudeksi. Se on
perinnöllinen sairaus, joka etenee asteittain
ja vaatii pitkän hoitoajan. Hoitamattomana
se johtaa kuolemaan, mutta tehokas hoitokeino on olemassa.
Voutilainen kuuli nyt ensimmäisen kerran, että on sairas.
– Sain tietää, että tautini nimi on alkoholismi ja etten voi sairaudelle mitään. Tämän
tajuaminen oli helpotus.
Voutilainen puhuu välillä kuin vetäisi alkoholiaiheista luentoa. Hän on selvästi tehnyt kotiläksynsä. Aluksi hän turvautui puhelahjoihinsa myös kuntoutuksessa.
– Siteerasin sujuvasti lukemiani tekstejä,
kunnes vetäjä sanoi, että älä puhu paskaa.
Kerro, miltä sinusta itsestäsi tuntuu.
Moni alkoholisti ei tiedosta, mitä tuskaa
aiheuttaa perheelleen ja läheisilleen. Siksi
myös läheiset saavat kertoa tuntemuksistaan Rehappi-hoidon aikana.
– Se oli raskas ja opettavainen viikonloppu. Lapseni kertoivat, että eivät enää kehdanneet tuoda kavereitaan meille. Kun menetin ajokortin, lapset valehtelivat, että automme on rikki. Tämä oli minulle yllätys.
Rehappi-hoidon maksaa yleensä potilas
itse, työnantaja tai kunta. Voutilaisen hoi-
don maksoi kunta. Kuntoutuksen perustana on ryhmäterapia. Kaikki terapeutit ovat
itse raitistuneita alkoholisteja. Keskuksessa
ollaan 28 vuorokautta, sen jälkeen hoito jatkuu vähintään vuoden ajan tukiryhmässä.
Voutilainen käy yhä kerran viikossa ryhmän tapaamisissa. Yhteyttä pidetään myös
suljetussa Facebook-ryhmässä.
Vertaistuki on Voutilaisen mukaan kaiken
pysyvän tervehtymisen edellytys.
– Muiden kehitys antaa toivoa. Kyllä näistä asioista voi puhua kotonakin, mutta vertaisryhmässä ymmärrys on ihan erilainen.
USKALLA PUUTTUA. On arvioitu, että työelämässä olevista suomalaisista jopa 60 prosenttia käyttää alkoholia yli riskirajojen.
Heistä joka kymmenes, eli 300 000, on päihteiden takia pahoissa vaikeuksissa kotona ja
työelämässä. Silti moni ei tajua tätä itse.
– Jos joutuu miettimään, juoko liikaa,
luultavasti juo. Ihmiset pitäisi saada havahtumaan aikaisemmin.
Työterveyslaitoksen vuonna 2010 julkistamassa kyselytutkimuksessa joka toinen
vastaaja oli havainnut alkoholihaittoja työyhteisössään. Näitä ovat esimerkiksi krapulassa työskentely, alkoholin haju ja jatkuvat
myöhästelyt.
Voutilaista kuunnellessa väkisinkin ihmetyttää, miten kukaan ei huomannut mitään.
– Ei toisen alkoholinkäyttöä ole niin helppo havaita. Kun alkoholista tulee ongelma
työssä, se on luultavasti ollut ongelma kotona jo lähemmäs kymmenen vuotta.
Vielä vaikeampaa on juomiseen puuttuminen. Moni pelkää, että se on tunkeilevaa ja
aiheuttaa työtoverille vaikeuksia.
Voutilainen toivoo, että joku olisi puuttu-
Happy-koiran
kanssa touhuaminen,
yhteydenpito
vertaistukiryhmään
ja käsipallovalmennus
kuuluvat Juha Voutilaisen
arkeen. Välillä tunteet
nousevat herkästi pintaan.
luultavasti juo.”
nut hänen alkoholinkäyttöönsä: työtoveri,
esimies tai vaikka asiakas.
– Eräällä työpaikalla työntekijä oli tekstannut sunnuntaina, että on maanantaina
pekkaspäivällä. Pomo soitti hänelle maanantaiaamuna kysyäkseen, oletko kännissä. Tämä on minusta fiksua välittämistä.
Entä työterveyshuolto? Miksi Voutilainen
ei hakenut itse apua sieltä?
– Kävin kerran vastaanotolla valittamassa
huonoa vointia. Minulla todettiin diabetes ja
masennus, ja sain reseptin. Todellisuudessa
masennus ei aiheuta alkoholinkäyttöä, mutta alkoholi aiheuttaa varmasti masennusta.
Juova alkoholisti ei Voutilaisen mukaan
luota terveydenhoitohenkilökuntaan. Siksi
työterveyshuoltoonkin tarvittaisiin lisää kokemusasiantuntijoita – ihmisiä, jotka ovat itse käyneet läpi saman ja raitistuneet.
EI EDES YHTÄ. Hoidosta lähtiessään Juha Voutilaisen olo oli sekava. Jännitti, miten perhe
suhtautuu.
Alussa läheiset selvästi tarkkailivat, miten
tosissaan hän on.
– Kotona oli vähän odottava tunnelma. Ja
on osin vieläkin. Olen silti kiitollinen, että
en ehtinyt tuhota suhteita perheeseeni.
Voutilainen tietää, että ei parane koskaan.
– Olen voimaton alkoholin edessä. Minulla
on tämä alttius geeneissä, samoin lapsillani. On täyttä puppua, että alkoholisti voi ottaa pari olutta. Se voi onnistua kerran kaksi,
mutta lopulta homma lähtee lapasesta.
Hän ei kuitenkaan vaikuta toivottomalta,
pikemminkin päättäväiseltä.
– Minä itse päätän, otanko ensimmäisen
ryypyn. Sairaus päättää sitten lopusta.
Tietoisena riippuvuudestaan hän karttaa
keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä – ja
jopa niitä rommilla maustettuja runebergintorttuja. Viime kesän rapujuhlissa Voutilainen kertoi vieraille avoimesti alkoholismistaan.
– Nyt pystyn jo puhumaan seurassa muustakin kuin alkoholismistani. Sekin on tärkeä
askel eteenpäin.
Voutilainen tekee nyt opettajan sijaisuuksia peruskoulussa ja valmentaa jälleen lasten käsipallojoukkueita. Lisäksi hän suunnittelee koulutus- ja valistuskonseptia, jolla
auttaa alkoholisteja ja heidän läheisiään.
Kun Voutilainen 1991 meni tuoreena
maisterina ensimmäiseen työhaastatteluunsa, häneltä kysyttiin, mistä hän haaveilee.
– Sanoin, että tasapainoisesta elämästä. Se
haave ei ole muuttunut mihinkään.
Kun hän vertaa nykyhetkeä ja viime vuosia, suurin ero on pään sisällä.
– Olen saanut takaisin pulppuavan mielen. Olo on iloinen ja vapaa. En ole täyttänyt
alkoholin jättämää aukkoa maratonharjoittelulla tai millään muullakaan. Pitää vain
elää. n n n
Lue myös juttu päihdeohjelman kehittäjäryhmän
valmennuksen voittajista tämän lehden sivulta 12.
LISÄÄ TIETOA
Anne Kujasalo (toim.): Päihdeohjelmaopas – malli
päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Työter­
veyslaitos, 2011. Verkkokirja: www.ttl.fi/verkkokirjat
>Työterveyshuolto
www.ttl.fi/alkoholijatyo
tt tDIGI
TTT-Digin tilaaja!
Lue juttu 10 vuotta juomista – vasta sitten hoitoon (TTT-lehti 6–7/2013): www.tttdigi.fi
MINÄ & TYÖ
Mikä on parasta elämässäsi juuri nyt?
Olen ollut vuoden raittiina enkä kaipaa enää
alkoholia. Olen saanut takaisin elämäniloni.
Elän päivän kerrallaan ja teen sitä, mikä
tuntuu hyvältä.
Neuvosi henkilölle, joka epäilee
työkaverilla olevan alkoholiongelma?
Kysy asiasta suoraan työkaveriltasi. Jos et
uskalla puhua työnantajalle, ota yhteyttä
vaikka työterveyshuoltoon. Huolen
ilmaiseminen on välittämistä.
Entä esimiehelle?
Työnantajan velvollisuus on kysyä alaisensa
alkoholinkäytöstä, jos hän sitä epäilee.
Työnantajalla on paljon keinoja, joilla hän
voi tarttua ongelmaan – niitä pitäisi myös
uskaltaa käyttää.
Mitä ajattelet tipattomasta tammikuusta?
Alkoholistille se voi olla vaarallinen. Se antaa
tunteen, että juominen ei ole ongelma.
Tipattoman jälkeen seuraa usein armoton
juomisputki.
Mistä saat voimavaroja?
Vertaistukiryhmästä. Siellä on helppo puhua,
koska kaikki muut tietävät, mistä on kyse.
Mikä on missiosi?
”Älä lässytä.” Vaikeistakin asioista on
puhuttava kaunistelematta. Haluan auttaa
työelämässä olevia alkoholisteja. Yksi tapa
on kertoa oma tarinani mahdollisimman
avoimesti.
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 19
Työ Terveys Turvallisuus
Tereza Petrůjova tuli Suomeen neljäksi
kuukaudeksi. Useimmiten au pair -jaksot
kestävät puoli vuotta tai vuoden.
20 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
Au pair on
PERHEENJÄSEN
MAAILMALTA
A
TEKSTI MARJA LUOKOMAA
ESKO SIEKKINEN
Jotta au pair -pestistä tulee antoista, matkaan kannattaa
kannattaa lähteä avoimin mielin. Isäntäperheen on hyvä
muistaa, että nuori otetaan osaksi perhettä.
u pair-ohjelma tarjoaa18–30-­vuo­tiaille
mahdollisuuden viettää aikaa ulko­
mailla. ­Au pair otetaan mukaan
perheeseen, ja hänelle maksetaan
bussikortit sekä kuukausittaista
taskurahaa. Joissain tapauksissa perhe saattaa kustantaa myös kieliopintoja. Nuori puolestaan auttaa lastenhoidossa
ja kotitöissä.
Au pairit lähtevät maailmalle yleensä heitä välittävän toimiston kautta. Sen puoleen
voi aina kääntyä ongelmatilanteissa.
Vahinkojen tai tapaturmien varalta
­nuorella on oltava oma vakuutus. Perhe ei
siis ole tässä suhteessa perinteisen työnanta-
Tereza Petrůjová, 22,
Krov, Tšekin tasavalta
Vietti neljä kuukautta
au pairina suomalaisperheessä Vesannon Horontaipaleella. Hoidettavina
lapset Joni, 1,5, ja Eppu, 3.
jan asemassa. Kuitenkin sen on huolehdittava siitä, ettei nuori ylikuormitu tai joudu yksin vastuuseen tilanteista, joissa on riskejä.
– Osa lähtijöistä on todella nuoria, ja he
saattavat yllättyä työn vaativuudesta, maan
kulttuurista tai au pairin roolista perheessä,
kertoo nuorisovaihtokoordinaattori Bettina
Näsman Allianssin nuorisovaihdosta.
– Joskus kulttuurien kohdatessa unohdetaan, että ongelmista täytyy puhua. Riitatilanteet johtuvatkin usein kommunikaation
puutteesta.
Viime kesänä au pairina työskennelleet
Tereza Petrůjová ja Saara Vaahtera kertovat,
mitä kokemus on tarjonnut heille.
”K
iinnostuin Suomesta vuosia sitten Nightwish-bändin musiikin
kautta. Tutustuin suomalaiseen
kulttuuriin ja ihastuin maahan. Halusin ehdottomasti päästä Suomeen. Kesti kuitenkin
jonkin aikaa löytää sopiva au pair -perhe, sillä toivon pestini kestävän vain kesän ajan eli
neljä kuukautta. Yleensä perheet toivovat
kotiin apua koko vuodeksi. Löysin lopulta
perheen Euromaa-välitystoimiston kautta.
En ole ensimmäistä kertaa au pairina, joten tiesin mitä odottaa. Lastenhoidon lisäksi
teen samoja kotitöitä, joihin olen tottunut
kotona – nyt vain saan niistä palkkaa.
Työskentely au pairina on hyvä tapa tu→
tustua uuteen kulttuuriin ja viettää aikaa
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 21
maan uuteen maahan ja sen asukkaisiin ainutlaatuisella tavalla.
Jos Suomeen tulisi esimerkiksi marjanpoimijaksi, aikaa viettäisi ulkomaalaisessa työporukassa. Tutustuminen maan kulttuuriin
ja asukkaisiin jäisi silloin pinnalliseksi.
Minulle tämä on yksi tapa viettää kesälo-
mani. Opiskelen psykologiaa ja koen, että
tämä työ tukee opintojani. Olen oppinut paljon suomalaisesta luonteesta.
Olin kuullut, että suomalaiset ovat kylmiä
ja sisäänpäin kääntyneitä, mutta minusta
asia ei ole niin. Suomalaisten tapa kommunikoida on vain hyvin käytännöllinen ja
asiakeskeinen.
Saara Vahtera, 20,
Saara Vahteran mielestä
au pairin pitää nauttia lasten
kanssa puuhailemisesta.
Tampere
Vietti au pairina vuoden,
josta ensin yhdeksän
kuukautta Madridissa
Espanjassa. Muutti isäntäperheensä mukana
viimeiseksi kolmeksi
kuukaudeksi Miamiin
Yhdysvaltoihin.
Hoidettavina lapset
Luis, 9, ja Lidia, 7.
22 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
Nyt muutaman kuukauden täällä vietet­
tyäni olen alkanut kaivata tšekkiläistä jutustelua ja eläväistä olemista. Esimerkiksi toisen vaatteiden tai kampauksen kehuminen
kuuluu meillä normaaliin kanssakäymiseen.
Välillä koen, että en saa tarpeeksi palautetta itsestäni ja työstäni. Se tekee minut
epävarmaksi.”
”V
almistuin keväällä 2011 ylioppilaaksi. Lähdin syksyllä au pairiksi
Espanjaan pitääkseni välivuoden
ennen opiskelujen alkamista. Au pairin työ oli
minulle oikea vaihtoehto, sillä halusin viettää
välivuoteni ilman stressiä, uuteen kultuuuriin
tutustuen, kieltä opiskellen ja samalla hieman
tienatenkin.
Minulla on aikaisempaa lastenhoitokokemusta, joten tällainen työ tuntui luontevalta
valinnalta. Au pair -vuosi on tarjonnut minulle kaikkea sitä, mitä lähdin hakemaan. Olen
saanut uusia kokemuksia ja oppinut uuden
kielen. Vuosi ulkomailla on myös kasvattanut
ja tehnyt minusta entistä itsenäisemmän.
Olin varautunut siihen, että uuteen kulttuuriin sopeutuminen veisi aikaa ja perheen sääntöjen mukaan saattaisi olla vaikea elää, mutta
TERESA PERÉZ
→ ulkomailla. Perheen kanssa pääsee tutustu-
olenkin nauttinut kaikesta. Minulla kävi
tuuri isäntäperheen kanssa.
Suurin yllätys minulle onkin ollut se, kuinka kotoisaksi olen oloni täällä tuntenut. Siksi en heti pestin päätyttyä palaa Suomeen,
vaan muutan Miamista Espanjaan. Aion
ensin työskennellä siellä vuoden ja sitten,
jos kaikki menee suunnitelmieni mukaan,
aloittaa opinnot yliopistossa syksyllä 2013.
Suosittelen au pair -vuotta niille, jotka pitävät lapsista. Kiinnostus lasten kanssa touhuamiseen on a ja o, jotta vuodesta voi nauttia.
Ennen lähtöä on hyvä ottaa huomioon, ­että
ulkomailla asuu tuntemattoman perheen
­kanssa heidän säännöillään. Jos matkaan
­lähtee avoimin mielin, hukkaamatta
huumorintajua ja seikkailumieltä, luvassa on
­antoisa ­vuosi.” n n n
KUN LÄHDET AU PAIRIKSI:
n Varaudu todistamaan aikaisempi
kokemuksesi lastenhoidosta.
n Hanki muutkin tarvittavat todistukset. Lähettävästä toimistosta riippuen tarvitaan 1–2
luonnetodistusta. Sellaisen voi saada
esimerkiksi opettajalta tai työnantajalta.
Hakemukseen tarvitaan myös lääkärintodistus sekä
kopiot henkilöllisyystodistuksista ja ajokortista.
Rikosrekisterin pitää olla puhdas.
n Tutustu hyvin perheprofiileihin, sillä tulet asumaan
kyseisten ihmisten luona. Älä tee valintaa
sijainnin, upean asunnon tai työtehtävien
helppouden perusteella.
n Pidä mielessä, että perhe odottaa apua arjen
pyörittämiseen, joustavuutta, vastuuntuntoa,
iloista asennetta sekä kiinnostusta uutta kulttuuria
ja uusia asioita kohtaan.
n Tulet osaksi uutta perhettä, joten muista noudattaa
sen sääntöjä ja toiveita lasten kasvatuksessa.
Uudistuneet Työkykyindeksi®
ja Työstressikysely™
-luotettavat työkalut työterveyshuolloille
KUN AIOT PESTATA
PERHEESEEN AU PAIRIN:
n Muista, että au pair tarvitsee oman huoneen,
päivittäiset ateriat ja maan elintasoon sopivan
viikkorahan. Perheen tulee kustantaa myös
bussiliput ja joissain tapauksissa kieliopintoja.
n Suunnittele työmäärä siten, että työaika on noin
30 tuntia viikossa. Työ saa sisältää lastenhoitoa ja kohtuullisen määrän kotitöitä. Viikossa pitää olla
ainakin yksi kokonainen vapaapäivä.
n Selvitä itsellesi, mitä au pairilta haluat. Ole myös
rehellinen perheestäsi kertovan profiilin laadinnassa. Kun näet vaivaa alussa, on todennäköistä, että kokemuksesta tulee kaikkien
kannalta onnistunut.
n Perehdy hakemuksiin hyvin, jotta omat ja tulevan
Työkykyindeksi®
työkalu henkilöstön työkyvyssä ja
terveydessä tapahtuvien muutosten
seurantaan ja raportointiin.
Työstressikysely™
antaa tietoa siitä, miten työntekijä
kokee työn psyykkisen
kuormittavuuden.
•Työntekijöiden työkykyä mittaavan kyselyn avulla
voidaan käynnistää työkykyä tukevia toimenpiteitä niin
yksittäisen työntekijän kohdalla kuin koko työpaikalla.
• Psyykkistä kuormittumista aiheuttavien tekijöiden
tunnistaminen auttaa kohdentamaan työolosuhteiden
kehittämistoimenpiteet tehokkaasti ja vaikuttavasti.
www.ttl.fi/palvelut > Työterveyshuolto
> Työntekijän työkyky ja terveys
au pairisi näkemykset kohtaavat.
Pyydä tarjous:
n Ole aidosti valmis toivottamaan uusi ihminen
Maria Rautio
tervetulleeksi osaksi perhettä.
Lähteenä Allianssin nuorisovaihtokoordinaattori
Bettina Näsman ja TE-palvelujen verkkosivut www.mol.fi.
p.040 542 9450, [email protected]
www.ttl.fi/palvelut
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 23
TTL_AR_TTT_03_2013_93x245.indd 1
19.4.2013 10:53:52
KOUKUSSA
LUONTOON
Hämeenlinnassa
esikouluryhmä
tarpoo metsässä
– satoi tai paistoi.
Opetusmateriaaliksi
kelpaavat niin
kävyt kuin kivetkin,
eikä kukaan
kärsi huonosta
sisäilmasta.
TEKSTI SUSANNA KAAJA ■ KUVAT ANNE TAMMINEN
Veikka Virtaselle (vas.),
Sampo Lappalaiselle
ja Mari Parikka-Nihtille
kiipeily on tuttua puuhaa.
24 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
1
Tässä sarjassa esittelemme
Työelämä 2020 -hankkeen sisältöjä.
→ Innovointi ja tuottavuus
E
räänä maanantaina lastentarhanopettaja Mari Parikka-Nihti oli valmistellut esikouluryhmälleen äidinkielen tehtävän,
joka oli tarkoitus tehdä heti aamulla.
– Sitten Sampo löysi metsästä kuolleen oravan. Aloimme pohtia, mitä sille
oli tapahtunut. Löysimme läheltä myös näädän jälkiä. Päädyimme pohtimaan ravintoketju-­
ajattelua ja teimme oravan kohtalosta tarinan.
Äidinkielikin tuli lopulta opiskeltua, vähän eri tavoin vain kuin olin suunnitellut.
Uuden luominen ja valmiiden ratkaisujen
kyseenalaistaminen kuvaavat Metsänhaltiat-­
esikouluryhmän toimintaa muutenkin. Suurin ­ero
tavalliseen esikouluun on siinä, että hämeen­
linnalaisen Hirsimäen päiväkodin ryhmä on koko
päivän ulkona.
Toiminta perustuu valtakunnalliseen esiopetussuunnitelmaan, mutta opetusmateriaalit tehdään itse, pitkälti luonnon anti­mista. Tarvittaessa
improvisoidaan sään ja tilanteen mukaan.
– Tämä työ vaatii rohkeutta ja luovuutta nähdä maailma uudella tavalla. Asioita on pureskeltava vähän tavallista enemmän, kun käytössä ei
ole valmiita materiaaleja, Parikka-Nihti sanoo.
Rauhassa alkuun. Metsänhaltiat on esimerkki siitä, miten yhden ihmisen ideasta voi kasvaa koko työyhteisön menestystuote. Idean äiti,
päiväkodin johtaja Meritta Krankkala, toi ajatuksen luontopainotteisesta opetuksesta Hämeenlinnaan Pirkkalasta vuosituhannen alussa. Ensimmäinen ryhmä käynnistyi syksyllä 2005.
– Etenimme pienin askelin. Järjestimme ideariihiä, joissa pohdimme, mitä tällainen toiminta
vaatii. Periaate oli, että jos valittu tie osoittautuu
vääräksi, sitä muutetaan, Krankkala kertoo.
Kantavana voimana on se, että henkilökunta
on innostunut luonnossa opettamisesta.
– Olen antanut työntekijöille melko vapaat kä-
det kehittää toimintaa, kunhan lähtökohtana on
lapsen hyvä. Lisäksi toiminnan on oltava turvallista ja täytettävä esiopetuslain tavoitteet.
Vaikka alussa varsinkin talvi ja pakkanen mietityttivät niin kaupungin päättäjiä, päiväkodin henkilökuntaa kuin vanhempiakin, nyt tulijoita olisi
enemmän kuin ryhmään mahtuu. Metsäesikouluryhmiä on Hämeenlinnan alueella yhteensä kuusi
ja syksyllä aloittaa kaksi uutta.
– Lapsille on luontevaa olla ulkona ja tutkia
ympäristöään. Vanhemmat arvostavat toiminnan
ei-koulumaisuutta, Mari Parikka-Nihti sanoo.
Mikä innovaatio?
n Hirsimäen päiväkodin esikoulu,
jossa ollaan koko päivä ulkona.
Mitä hyvää?
n Työntekijät ovat päässeet ideoimaan
toimintaa alusta alkaen.
n Johto on sitoutunut esikoulun
kehittämiseen ja levittämiseen.
n Lapset oppivat omatoimisuutta ja
Kohti kestävää elämää. Alun perin metsässä toimiva ryhmä oli vastaus konkreettiseen
ongelmaan: uusia esikoululaisia oli tulossa
enemmän kuin tilat antoivat myöten. Tästä ”täsmätavoitteesta” on edetty pitkälle.
– Opetamme lapsille kestävää elämäntapaa.
Vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa, mikä motivoi ja antaa työlle syvemmän merkityksen, Mari
­Parikka-Nihti huomauttaa.
Hämeenlinnassa toimii nyt myös metsäryhmäverkosto, jossa henkilökunta voi jakaa opetus­
sisältöjä ja ideoita.
Uudistuksen vaiheet ja keskeiset sisällöt on kirjattu tuotteistusdokumenttiin. Sen avulla jokainen voi katsoa, mitä uutta metsäeskaritoiminta
tarjoaa. Sekä tuotteistaminen että metsäryhmäverkosto ovat myös tapoja ylläpitää opetuksen
tasaista laatua.
Metsäeskari on poikinut jo uusiakin ideoita:
viime syksynä käynnistettiin alle kolmivuotiaille
suunnattu luontopolku, joka sai Hämeenlinnan
kaupungin kehittäjäpalkinnon.
– Esimiehellä on oltava herkkä korva henkilöstön ideoille, ja heidän innostustaan kannattaa ruokkia. Henkilökunnan tulee kuitenkin olla
mukana omasta halustaan. Kaikille tämä ei sovi,
­Meritta Krankkala sanoo.
kunnioittamaan luontoa.
n Vanhemmat ovat tyytyväisiä palveluun.
n Sisäilmaongelmia ei ole, eivätkä tilat
ole ahtaat.
Luonto opettaa. Mari Parikka-Nihti on ollut
mukana Metsänhaltiat-ryhmässä alusta asti.
– Luonto opettaa ja koukuttaa joka vuosi uudelleen. Uudistamme ja kehitämme toimintaa jatkuvasti. Tähän työhön ei leipiinny.
Työntekijältä ryhmän vetäminen vaatii ennakkoluulottomuutta ja kiinnostusta luontoon, mutta
myös fyysistä kuntoa.
Ulkona ei ainakaan tarvitse kärsiä huonosta sisäilmasta, joka on riesana monessa päiväkodissa.
– Metsäeskaritoiminnan aloittamisen jälkeen
en ole ollut yhtään päivää sairauslomalla. Lapsetkin välttyvät yleensä isoilta viruksilta, ParikkaNihti sanoo.
Lapset eivät keksi esikoulustaan mitään kielteistä sanottavaa. Tai no, ehkä yhden asian:
– Talvella meidän kompostivessassa on
­joskus wc-paperi jäässä, paljastaa Erin
­Koskinen. n n n
→
.
MIKÄ ON TOIVEAMMATTISI? METSÄNHALTIAT VASTAAVAT.
Erin Koskinen, 6
”Eläinlääkäri. Eläimet
ovat niin söpöjä.
Minulla ei ole lemmikkiä,
koska isä ja sisko ovat
allergisia, mutta käyn
ratsastamassa.”
Veikka Virtanen, 7
”Minustakin
tulee eläinlääkäri.
Ehkä.”
Miina Patoila, 7
”Vaatesuunnittelija.
Tykkään vaatteista. Äiti
aina päättää, mitkä
vaatteet laitetaan.
Viikonloppuisin saan
valita ne itse.”
Viljami Savolainen, 7
”Jääkiekkoilija tai
jalkapalloilija. Tykkään
molemmista lajeista.
Osaan jo kirjoittaa HPK .”
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 25
1
Tässä sarjassa esittelemme
Työelämä 2020 -hankkeen sisältöjä.
→ Innovointi ja tuottavuus
Johda uutta oikein
TEKSTI SUSANNA KAAJA
Uuden toimintatavan kokeilu voi levätä yhdenkin aktiivin harteilla,
mutta innovaatioon tarvitaan kaikki: työntekijät, esimies ja ylin johto.
→
T
yöntekijä keksii mielestään hyvän idean
ja esittelee sen esimiehelleen.
– Ihan kiva, ala vain tehdä! Esimies
näyttää heti vihreää valoa – mutta ei sitten juuri muuta.
Kun kehitystyöhön ei osoiteta aika- ja henkilövoimavaroja, se hautautuu lopulta vähin äänin.
– Työntekijöiden ideat tarvitsevat esimiesten
tukea toteutuakseen ja johdon tukea levitäkseen.
Jos työntekijät jätetään yksin, ei uudistuksia kohta enää uskalleta edes esittää, huomauttaa tiimipäällikkö Eveliina Saari T­ yöterveyslaitoksesta.
Asian voi hoitaa toisinkin: Lähiesimies kannustaa pieniin arjen parannuksiin, varaa niiden työstämiseen aikaa ja tar­joaa tukea. Ylin johto poimii
paikallisen tason uudistuksista parhaat ja rakentaa areenoita, joissa ne leviävät ja jalostuvat.
Näin on toimittu edellisellä aukeamalla esitellyssä Hämeenlinnan metsäesikoulussa. Työnteki-
Inno-Vointi-hanke
n Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston ja
VTT:n tutkimushankkeessa on selvitetty,
miten työntekijöiden kehitysideoita voidaan
hyödyntää nykyistä paremmin, mitä
johtamisen keinoja tarvitaan ja miten tämä
vaikuttaa työhyvinvointiin.
n Mukana ovat HUS Servis, Maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskus, Palmia,
Verohallinto, Hämeenlinnan kaupunki,
Vantaan kaupunki sekä Oulun kaupungin
sosiaali- ja terveyspalvelut.
n Hankkeessa luodaan uusi innovaatiojohtamisen toimintamalli julkiselle sektorille.
n Hanke käynnistyi vuonna 2010 ja päättyy
kesäkuussa 2013.
Lisätietoja: www.innovointi.fi
26 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
jät ovat hyödyntäneet osaamistaan ja keksineet
uusia ratkaisuja, toimintaa on muokattu tarpeen
mukaan ja sekä esimies että ylin johto ovat tukeneet hanketta.
– Yksi ratkaiseva teko oli se, että esimies antoi
käyttää uudistusten toteuttamiseen työaikaa. Innovointi on ihan oikeaa työtä, Saari painottaa.
Alhaalta ylöspäin. Oikein toteutettuna
i­deasta kehittyy innovaatio eli käytäntöön viety
parannus. Se voi olla esimerkiksi uusi palvelu,
tuote tai toimintatapa.
Monissa organisaatioissa, erityisesti julkisella
sektorilla, ongelma on, että ideoita ei toteuteta eikä jalosteta ja ne leviävät hitaasti. Syynä on
usein se, että innovaatioita johdetaan ylhäältä
alas: muutetaan rakenteita ja järjestelmiä, mutta
ei saada työntekijöitä mukaan toteuttamiseen.
Inno-Vointi-tutkimushankkeessa on etsitty tapoja yhdistää innovaa­tioiden ja työhyvinvoinnin
johtaminen. Työter­veyslaitoksen, Aalto-yliopiston
ja VTT:n yhteishankkeessa on tutkittu seitsemää
julkisorganisaatiota, joissa innovaatioiden johtaminen on onnistunut hyvin.
– Kaikissa näissä on toteutettu alhaalta ylöspäin -johtamista. Johtamisessa ei edetä vain strategialähtöisesti, vaan aletaan levittää niitä uusia
toimintatapoja ja palveluja, joita työntekijät ovat
jo keksineet, Eveliina Saari sanoo.
– Metsäesikoulu on esimerkki siitä, että henkilöstö voi olla luovien ideoiden kehittäjä myös julkisella sektorilla, jos heille vain annetaan siihen
mahdollisuus.
Kasvun moottori. Hallituksen työelämästrategian mukaan innovaatiot ja tuottavuus ovat talouskasvun moottoreita. Tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämisen tulisi puolestaan kulkea
käsi kädessä.
Se, miten työpaikalla osataan ruokkia uudistuksia, vaikuttaa siis sekä henkilöstön hyvinvoin-
tiin että koko työpaikan tuottavuuteen.
Aina tuottavuutta ei voi mitata euroissa.
– Uudistus on usein alussa vain ylimääräinen
kulu. Hyödyt näkyvät pitkällä aikavälillä muun
muassa asiakastyytyväisyytenä, sairauspoissaolojen vähentymisenä ja työurien pitenemisenä, Eveliina Saari toteaa.
Joskus uusi syntyy pakosta, esimerkiksi tarpeesta säästää kustannuksissa. Silloin hyvää johtamista on, että paine ei tunnu työntekijätasolla.
– Innovaation synty ja levitys ovat aina yhteistoimintaa. Johdon ja esimiesten roolina on usein
kannustaa, tukea ja raivata esteitä.
Kunnioita aloitteita. Jokaisen organisaation strategiaan pitäisi Eveliina Saaren mukaan kirjata johtamisen periaatteeksi ”kunnioita työntekijöiden aloitteita”. Tämä ei silti tarkoita kritiikittömyyttä. Lähi- ja keskijohdon tehtävä on pohtia,
mitä aloitteita ryhdytään jalostamaan. Samalla
johdon tehtävä on nivoa paikalliset uudistukset
osaksi koko organisaation strategiaa.
Tärkeää on vuorovaikutus: sekä strategiaa että
aloitetta on voitava muokata tarvittaessa.
– Sekä ylhäältä lähtevää tavoitelähtöistä johtamista että käytäntölähtöistä uudistamista tarvitaan. Näiden kohtaaminen on välttämätöntä, jotta uusi idea leviää eikä kuihdu kokeiluksi.
Saari kannustaa raivaamaan tilaa ideoinnille.
– Pienikin muutos voi olla ratkaiseva. Aina päämäärän ei tarvitse olla täysin selvillä heti alussa.
On parempi katsoa matkan varrella, viekö uusi
toimintatapa oikeaan suuntaan ja korjata sitä
­tarvittaessa. n n n
Työelämä 2020 -hankkeesta kerrotaan
tämän lehden sivulta 11.
LISÄÄ TIETOA
www.tem.fi/tyoelama2020
www.tyoelama2020.fi (kesäkuun 2013 alusta alkaen)
Tätä mieltä Minna Liminka
Oletko sinä
työpaikkasi aarre?
ESKO SIEKKINEN
”Jokainen tarvitsee
palautetta varsinkin
siitä, että on
työyhteisössä
ihmisenä tärkeä.”
ERÄÄNÄ AAMUNA tietokoneelleni avautui
viesti: Moro Minna. Laitoin äsken mokkamasterit tulille – vasemmanpuoleisessa pannussa
on tummaa paahtoo.
Viesti oli miespuoliselta työkaveriltani.
Hän tiesi, että minulla on tapana keittää
töissä tummapaahtoista kahvia keittimellä,
koska suhtaudun hieman epäluuloisesti
automaattikahviin. Usein hän oli sattunut
samaan aikaan pannun äärelle, kiitellyt kovasti vaivannäöstä ja pohtinut, että voisihan
sitä itsekin joskus.
Yhtenä päivänä toinen työkaverini
tuli viereeni taukotilan sohvalle siemaillen
inkiväärijuomaa. Yhtäkkiä hän katosi ja tuli
kohta takaisin mukanaan inkivääripussukka
minullekin. Tein siitä itselleni annoksen.
Hirveän pahaahan se oli, mutta urhoollisesti
kaiken join. Juomalla oli paljon hyviä terveysvaikutuksia, mutta eniten ne tuntuivat
lämpimänä tunteena rinnan seudulla.
Kerran tein jo lähtöä firman juhlista, kun
hieman kuohujuomaa nauttinut työkaverini
halusi minulta hetken. Kuuntelin puolisen
tuntia hänen pohdintaansa siitä, saanko
minä tarpeeksi arvostusta ja palautetta
työstäni. ”Miten sinä jaksat aina olla niin
positiivinen, mistä saat energiasi?”
JÄIN POHTIMAAN työkaverini sanoja. On
totta, että palautetta ja arvostavia sanoja
saa ihan liian harvoin. Jokainen tarvitsee palautetta varsinkin siitä, että on työyhteisössä
ihmisenä tärkeä. Tuollainen aito purskahdus
tuntuu syvällä ja antaa kaikelle tekemiselle
merkityksen. Se keventää askelta ja antaa
uskomatonta voimaa, joka vie eteenpäin.
Hyvä mieli näkyy aivan varmasti sekä
työkavereille että asiakkaille. Se on hymy,
joka jää kasvoille.
Tärkeintä työelämässä on, että varsinainen työ sujuu hyvin. Että sen tekemiseen
on varattu riittävästi aikaa, syntyy valmista
ja pääsee vielä itsekin kehittymään. Aika
mukavaa on lisäksi se, että ympärillä on työkavereita, joiden kanssa on ilo työskennellä.
Yhteishengen positiivinen voima vie
yhteisöä eteenpäin, vaikka kaikkien asenteet
eivät aina aivan kohdillaan olisikaan. Nyreinkin tyyppi tempautuu toisinaan mukaan,
kun ei oikein muutakaan voi. Joskus voi ihan
vahingossa innostua.
MYÖNTEISYYS TOIMII joka suuntaan. Eräs
johtaja ei ollut kovin innostunut lomakkeista. Assistentti lähestyi häntä toiveikkaasti
allekirjoituspyynnöllä laittamalla lomakkeen
päälle karkin ja lappuun lupauksen, että
kun palautat tämän allekirjoitettuna, saat
tikkarin. Lomake palautui ennätysajassa.
Hetki, jossa joku huomaa toisen, pysähtyy
lähelle ja välittää, on kullanarvoinen. Sellainen hetki työn arjessa on kuin kevään ensimmäinen leskenlehti, joka yllättäen tunkee
esiin harmaasta maasta. Se ilahduttaa ja jää
ajatuksiin lämpimänä häivähdyksenä.
Sellainen työkaveri on aarre. Ja parasta
tässä on se, että meistä jokainen voi olla sitä
toisillemme.
MINNA LIMINKA TYÖSKENTELEE
HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖNÄ IT-ALALLA
TOIMIVASSA DESCOM OY:SSÄ.
HÄN KIRJOITTAA BLOGIA OSOITTEESSA
WWW.MINNALIMINKA.WORDPRESS.COM.
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 27
16 kysymystä
Miten ulkotöissä pärjää helteellä? Mikä on paras tapa
irrottaa punkki? Mitä tehdä, kun kyykäärme puree?
Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin.
KUVAT THINKSTOCKPHOTOS
1
Onko jokin lämpötila helteellä
kriittinen terveyden kannalta?
Pelkkä lämpötila ei kerro kaikkea. Ilman
kosteus lisää helteen aiheuttamaa tukaluutta.
Uupumisen ja lämpösairauksien vaara etenkin
huonokuntoisilla työntekijöillä alkaa kasvaa, kun
helteen tukaluus eli lämpötilan ja kosteuden
yhteisvaikutus on 28 astetta tai enemmän.
Jatkuva raskas fyysinen työ lisää riskiä terveillä
ja normaalikuntoisillakin jo tätä alemman
tukaluuden lämpötiloissa. Ilmatieteen laitoksen
verkkosivuilla on Helteen tukaluus -taulukko, joka
havainnollistaa yhteisvaikutusta.
”
Julkisivuremonttia tehneen työntekijän selkä paloi pahasti, kun hän
työskenteli tunnin ajan ilman paitaa
auringonpaisteessa.”
3
Miten tauottaa työtä
kuumassa?
4
Paljonko helteellä
pitää juoda?
urheilujuoman kaltaisia nesteitä.
Viileä suihku tai uinti jäähdyttää kehoa ja
puhdistaa hikirauhaset. Yöllä olisi tärkeää nukkua
viileässä, jos se vain on mahdollista. Tuulettimen
ja ilmastointilaitteen käyttö tukee palautumista.
On hyvä, jos pystyy säilyttämään unirytmin
ennallaan ja välttämään univajetta.
Niin, että työtehtävien välillä on
mahdollista palautua. Tauot on hyvä viettää
varjossa. Kevyt liikuskelu jäähdyttää usein
nopeammin kuin paikallaan oleminen.
Suojavaatteita kannattaa avata, jotta lämmön
haihtuminen tehostuu. Mitä raskaampaa
työ fyysisesti on, sitä tehokkaammin sitä on
tauotettava.
2
Mikä on
auringonpistos?
Sen aiheuttaa lämpö­
kuormitus, joka kohdistuu suoraan
suojaamattomaan päähän. Oireita
ovat päänsärky, ärtymys, pahoinvointi
ja oksentelu. Hoitona on lepo
viileässä ja nesteen nauttiminen.
Auringonpistoksesta toivutaan yleensä
hyvin vuorokauden kuluessa. Pistokselta
voi suojautua käyttämällä päähinettä.
28 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
Nestettä on hyvä nauttia tasaisesti
esimerkiksi muutama desilitra kerrallaan.
Tarkoitus on estää hikoilun aiheuttama suuri
nestevaje. Tarpeetonta ylijuomista on kuitenkin
hyvä välttää.
5
Mikä auttaa palautumaan
hellepäivän rasituksista?
Viimeistään illalla on hyvä syödä ehkä
hieman kevennetty mutta monipuolinen
ateria. Vaa’alla voi käydä. Jos paino on
selvästi pudonnut päivän mittaan, kyse
ei ole laihtumisesta vaan nestevajeesta.
Nestetasapainon palauttamiseksi juodaan
vettä tai mehua ja tarvittaessa niiden tueksi
6
Miten suojautua auringon
ultraviolettisäteilyltä?
Vaatetus suojaa ihoa, mutta sen pitää
olla ilmava ja sallia lämmön poistuminen
elimistöstä. Tummat vaatteet imevät
lämpösäteilyä, vaaleat heijastavat sitä pois.
On myös UV-suojaukseen suunniteltuja
erityisvaatteita, mutta niiden teknisissä
ominaisuuksissa on isoja eroja.
Paljailla ihoalueilla voi käyttää
aurinkovoidetta, jossa on riittävän iso
suojakerroin. Voidetyypin valintaan vaikuttavat
esimerkiksi työn luonne ja ihoallergiat.
Säteilyltä suojaavat myös työn tauottaminen ja
suoran auringonpaahteen välttäminen.
kesän vaaroista
7
Mitä tauteja punkit
levittävät Suomessa?
Merkittävimmät ovat Borreliabakteerin aiheuttama borrelioosi ja TBEviruksen aiheuttama puutiaisaivokuume.
Puutiaisaivokuume tunnetaan myös nimillä
puutiaisaivotulehdus ja Kumlingen tauti.
Borrelioosin tarttuminen punkista ihmiseen
kestää yleensä vähintään noin vuorokauden.
Siksi päivittäinen punkkisyyni on tehokas
tapa estää tartunta.
Puutiaisaivokuume tarttuu punkin syljestä
minuuteissa, joten sen saamista syyni ei estä.
8
Esiintyykö tauteja
koko maassa?
Borreliaa kantavia punkkeja voi olla
kaikkialla, missä puutiaisia ylipäätään on.
Puutiaisen esiintymisalueen pohjoisraja kiertää
käytännössä Pohjanlahden ympäri, mutta niitä
on löytynyt jopa Lapista.
Puutiaisaivokuumetta
esiintyy tietyillä
”
riskialueilla, kuten Ahvenanmaan ja Turun
saaristossa, Kotkan ja Kokkolan saaristossa,
Helsingin Isosaaressa, Närpiössä, Simon ja Kemin
rannikolla, Lappeenrannassa sekä Saimaan ja
itärajan välisellä alueella.
9
Suojaako rokote punkkien
aiheuttamilta sairauksilta?
Borrelioosia vastaan ei ole olemassa
rokotetta. Sen sijaan puutiaisaivokuumeelta voi
suojautua rokotteella.
Vuoden sisällä otetaan kolmen
rokotuksen sarja, ja senkin jälkeen tarvitaan
tehosterokotuksia. Kaksi ensimmäistä rokotusta
otetaan noin kuukauden välein mielellään ennen
puutiaiskautta, ja vasta sen jälkeen kehittyy
taudilta suojaavia vasta-ainetasoja.
Rokotusta kannattaa harkita, jos viettää paljon
aikaa puutiaisaivokuumeen riskialueella.
10
11
TEKSTI MARJA SARKKINEN
Mitä tehdä, kun löytää
ihostaan punkin?
Puutiaisen tiukka ote irtoaa
parhaiten pinseteillä tai apteekista saatavilla
punkkipihdeillä. Niillä tartutaan punkin pääosaan
mahdollisimman läheltä ihoa. Punkkia ei
nypätä äkillisesti. Parempi on vetää tasaisen
voimakkaasti niin, että iho nousee vähän
koholleen. Kun punkki on irti, puremapaikka on
hyvä desinfioida antiseptisella aineella.
Lääkäriin pitää mennä, jos pureman jälkeen
tulee oireita, kuten rengasmaista ihottumaa,
päänsärkyä tai epämääräisiä kuume- ja
lihaskipuoireita.
Miten estää punkkien
tarttumista kehoon?
Punkit nököttävät tyypillisesti
ruohonkorren päässä odottamassa ohi kulkevaa
ravintolähdettä. Kannattaa pukeutua suojaavasti
niin, että ne eivät pääse esimerkiksi lahkeen
alta iholle. Puutiaiskarkotteistakin voi olla
apua. Heinikko on hyvä pitää matalana ainakin
pihapiirissä ja kulkuväylillä.
Upseeri oli maastossa johtamassa harjoitusjoukkoa.
Jossain vaiheessa punkki oli kiinnittynyt hänen
pohkeeseensa, varrellisen kengän yläpuolelle.
Pohkeeseen ilmaantui myöhemmin punainen rengas,
joka laajeni kahvikupin lautasen kokoiseksi.”
12
Kuinka vaarallinen
kyyn purema on?
Sen seuraukset vaihtelevat paljon.
Hoitamattomana purema voi johtaa jopa
kuolemaan, mutta se on hyvin harvinaista.
Kyyn myrkky voi vaikuttaa kahdella tavalla:
myrkkyvaikutuksella ja allergisella mekanismilla.
Myrkkyvaikutus on yleensä hitaahko. Oireet
etenevät kymmenissä minuuteissa tai tunneissa,
jopa vuorokausissa.
Allerginen mekanismi voi olla erittäin nopea.
Pahimmissa tapauksissa henkeä uhkaava tilanne
syntyy minuuteissa.
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 29
→
Poimintoja
Työterveyslaitoksen
koulutustarjonnasta
Hoitaja, osaatko epäillä ammattitautia?
Työperäisten keuhko- ja ihosairauksien varhaisesta tunnistamisesta
3.6.2013 Helsinki
Pääteemoina ovat työperäiset keuhko- ja ihosairaudet, niiden
varhainen tunnistaminen ja tutkiminen. Koulutuspäivässä
syvennetään osallistujien osaamista ja valmiuksia kertaamalla ja
päivittämällä perustietoja sekä käytännön esimerkeillä.
Hinta: 280 €
Tue työkykyä työpaikalla –
yhteistyöllä tuloksiin
28.–29.8.2013 Helsinki
Tukea työpaikkoja toimimaan aktiivisesti työhyvinvoinnin johtamisessa ja työkyvyn tukemisessa ja hyödyntämään työterveyshuollon, työsuojelun, työturvallisuuden ja kuntoutuksen
asiantuntemusta. Hinta: 520 €
Kaivannaisteollisuuden ajankohtaispäivät
28.–29.8.2013 Oulu
Koulutuksen sisältö muodostuu ajankohtaisista kaivannaisteollisuuden työympäristöön ja työterveyshuoltoon liittyvistä
haasteista. Päivien aikana tehdään kaivosvierailu.
Hinta: 530 € kaksi päivää, 300 € yksi päivä
Riskien arviointi työpaikalla
4.–5.9.2013 Helsinki, 9.–10.10.2013 Kuopio ja
26.–27.11.2013 Oulu
Osallistuja hankkii perusvalmiudet suunnitella ja toteuttaa kokonaisvaltaista työsuojeluriskienarviointia työpaikalla.
Hinta: 570 €
Perustietoa työturvallisuudesta
5.–6.9.2013 Helsinki
Koulutus luo pohjan työhyvinvointiosaamiselle. Koulutuksessa
käsitellään ergonomiaa, fyysistä ja henkistä kuormitusta, muita
työn vaaroja, riskien arviointia ja työturvallisuuslainsäädäntöä.
Hinta: 550 €
→ 16 kysymystä kesän vaaroista
13
Miten kyyn
pureman
tunnistaa?
14
Miten toimia,
kun kyy on
purrut?
Tavallisesti kipu on melko
voimakasta ja ihon väri
puremakohdan ympärillä muuttuu
jo minuuttien kuluessa. Yleensä
ihossa näkyy kaksi reikää muutaman
millimetrin päässä toisistaan, mutta
jälki voi näyttää myös raapaisulta.
Kyyltä voi nimittäin puuttua toinen
hammas.
Jos tulee oireita, on hakeuduttava
pikimmiten lääkäriin eli soitettava
hätänumeroon 112. Riskiryhmiin
kuuluvien pitää aina hakeutua
lääkäriin. Riskiryhmiä ovat lapset,
raskaana olevat, vanhukset,
heikkokuntoiset ja ne, jotka tietävät
olevansa allergisia kyyn myrkylle.
Jos purema on raajassa, sen
liikuttelua vältetään. Raajan voi
lastoittaa. Pureman saanutta on
hyvä kantaa, ellei se viivästytä
hoitoon pääsyä yli kymmentä
minuuttia.
15
Kannattaako
ulkotöissä
pitää mukana
kyypakkausta?
Kyypakkauksesta ei ole osoitettu
olevan kyyn puremassa mitään
Työhyvinvointikorttikoulutus
26.9.2013 Helsinki
Koulutus antaa perustietoja työhyvinvoinnista ja valmiuksia
käynnistää työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä työpaikalla.
Koulutus vahvistaa yhteistä näkemystä työhyvinvoinnista sekä
jäsentää rooleja ja vastuita. Hinta: 280 €
Lisää
koulutustarjontaamme,
ilmoittautuminen ja
lisätiedot:
www.ttl.fi/koulutus
tai p. 030 4741
30 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
”
Uimaopettaja oli pitämässä
uimakoulua rannassa. Hän
huomasi peukalonsa tyvessä
punoittavan ja puutuneen
alueen. Puutuminen ja pistely levisivät koko käteen ja
kasvoihin. Kyse oli ilmeisesti
kyyn puremasta.”
hyötyä. Se voi kyllä jossain määrin
lievittää hyttysten, mehiläisten,
paarmojen ja muiden hyönteisten
pistojen aiheuttamia välittömiä
oireita. Missään tapauksessa
se ei ole minkäänlainen
hengenpelastaja.
Pakkausta voi toki halutessaan
pitää mukana, jos sen käyttäminen
ei viivästytä hoitoon hakeutumista.
16
Miten allerginen
voi varautua
ampiaisen tai
mehiläisen pistoon?
Pistoilta suojautuminen ja järjen
käyttö ovat paikallaan. Jos on
allerginen näiden hyönteisten
myrkylle, kannattaa välttää
vaaratilanteita ja pitää kännykkä
mukana. On parasta pysytellä
selvillä siitä, miten ilmoittaa
sijaintinsa hätäkeskukseen.
Erittäin allergiset voivat
hankkia annoskynän, joka sisältää
kerta-annoksen adrenaliinia.
Siihen tarvitaan lääkärin resepti.
Annoskynässä on neula, jonka
kautta kynä tyhjenee lihakseen
automaattisesti.
Kysymyksiin vastasivat
erikoislääkäri Harri Lindholm
Työterveyslaitoksesta
(kysymykset 1–6), kliinisen
mikrobiologian erikoislääkäri
Olli Vapalahti Helsingin
yliopistosta (7–11) ja
anestesierikoislääkäri Arno
Vuori Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiiristä (12–16).
Sitaateissa olevat tapaukset on
muokattu Tapaturmavakuutuslaitosten liiton saamista vahinko­
kuvauksista. Ne liittyvät palkansaajille
korvattuihin työtapaturmiin.
Hyvää henkeä
Tässä sarjassa kerrotaan keinoista,
joiden avulla työyhteisö
voi kehittyä entistä
toimivammaksi.
Kuuntele, kerro ja kysy
Meillä on puhelimet, sähköpostit, chatit, kokoushuoneet
ja ilmoitustaulut. Silti moni työyhteisö kärsii tiedonkulun
ongelmista. Pelkät välineet eivät riitä – tarvitaan myös
pelisääntöjä ja tahtoa hyvään vuorovaikutukseen.
TEKSTI HELINÄ KUJALA
H
yvästä tiedonkulusta huolehti­
minen on työyhteisön yhteinen
asia, ei vain esimiesten tehtävä.
– Etenkään asiantuntijatyö­
tä tekevät eivät aina ymmär­
rä omaa rooliaan tiedonkulun
jatkumossa. Helposti ajatellaan, että hoidan
tämän asiantuntijatonttini, ja tiedon välittä­
minen on jonkun muun tehtävä, sanoo vies­
tinnän kouluttaja Pauliina Perttuli Suo­
men Puheopisto Oy:sta.
Työyhteisössä tarvitaan monentasoista tie­
don välittämistä, jonka toisessa ääripäässä
1
ovat käytännön pikku asiat ja toisessa työn
sisältöön liittyvä pohdinta ja ajatustenvaih­
to. Yhdessä tilanteessa on paikallaan ytime­
käs informointi, toisessa vapaa keskustelu
ja ideointi. Oleellista on, että opitaan viesti­
mään tarpeen ja tilanteen mukaan.
– Myös hyvä valmistautuminen on tär­
keää. Jos on päättänyt kutsua kokouksen
koolle, kannattaa nähdä valmistautumisessa
vaivaa, jotta tilaisuudesta tulee aidosti antoi­
sa. Myös sähköpostiviestit on hyvä muotoilla
huolellisesti niin, että vastaanottajat ne var­
masti ymmärtävät. Nopeasti hutaiseminen
Aloita itsestäsi.
Hyvä tiedonkulku edellyttää, että jokainen
ottaa vastuun omasta toiminnastaan
ja työstään. Jos koet, että jäät paitsi
tärkeästä tiedosta, ota asia puheeksi.
Mieti myös, kuinka aktiivisesti itse edistät
hyvää vuorovaikutusta työpaikallasi.
Voisitko kehittää omia tapojasi viestiä tai
ideoida muiden kanssa yhteisiä keinoja koko
porukalle?
2
johtaa usein viestien pallotteluun.
Mukavassa ja rennossa ilmapiirissä olem­
me vastaanottavaisempia tiedolle ja myös
opimme asioita helpommin kuin jos ympä­
rillä on jännitteitä. Toisaalta jos työyhteisön
jäsenillä on läheiset ja lämpimät suhteet,
hankalat asiat saatetaan helposti lakaista
maton alle. Toimivassa vuorovaikutuksessa
nekin on uskallettava ottaa puheeksi.
Tässä kouluttajan vinkit tiedonkulun pa­
rantamiseen:
Kuuntele tarkasti.
Kuunteleminen on usein tärkeämpää
kuin puhuminen. Kun pidät korvat auki
ja olet herkkä toisen viesteille, opit tietämään, mikä on muille heidän työnsä
kannalta olennaista tietoa. Myös muiden
ajatustavat tulevat tutuiksi. Usein kuvittelemme , että muut ajattelevat ja ymmärtävät asiat samoin kuin me itse. Näin ei
kuitenkaan aina ole.
→
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 31
→
3
Kysy ja varmista.
Epäselviksi jääneet viestit
synnyttävät oletuksia, tulkintoja ja
väärinymmärryksiä. Kun ne leviävät
työyhteisössä, leviää myös ilmapiiriä
pilaava luottamuspula. Jos et ymmärrä
tai olet epävarma, mitä pomosi tai
työkaverisi tarkoitti, pyydä tarkennusta.
Hyvässä työyhteisössä kysyminen on
paitsi sallittua myös suotavaa.
5
Ota teho irti kohtaamisista.
Sähköisen viestinnän lisääntyessä kasvokkain
kohtaaminen on entistäkin arvokkaampaa. Anna
arvoa epävirallisille käytäväkeskusteluille, niissäkin
välittyy usein tärkeää tietoa. Kokouksessa on hyvä
muistaa, että kaikki ovat tulleet paikalle juuri
tämän kohtaamisen vuoksi – muutenhan asiat
olisi voitu hoitaa vaikka sähköpostilla. Osoita siis
kiinnostusta ja ole läsnä.
4
6
Noudata pelisääntöjä.
On hyvä miettiä porukalla, miten
tietokulku saadaan sujuvaksi
omassa työyhteisössä. Mitkä asiat
hoidetaan palavereissa, mitkä
sähköpostilla? Milloin kannattaa
soittaa ja milloin käyttää pikaviestimiä?
Jos työyhteisö toimii hajallaan tai
etätyö on yleistä, pelisäännöt ovat
tavallistakin tärkeämmät. Kun kanavat
ovat tarkoituksenmukaisessa käytössä,
vältytään myös turhilta kokouksilta.
Tiedosta omat vahvuutesi ja heikkoutesi.
Joku meistä on muita lahjakkaampi kirjoittamaan,
toinen puhumaan, kolmas kuuntelemaan. Kaikkia
viestintätaitoja voi kuitenkin kehittää. Siihen voi hankkia
koulutusta, mutta itsekin voi jo tehdä paljon. Pysähdy
hetkeksi miettimään, millaisia vuorovaikutustaitoja oma
työsi vaatii ja miten niihin yllät. Jos omaa toimintaa on
vaikea arvioida, pyydä palautetta ympäriltäsi.
Kiitokset ja kohtaamiset toiveena Kaarinassa
TYÖYHTEISÖN keskinäiseen kommunikointiin
vaikuttaa myös se, miten paljon sisäiseen
viestintään kiinnitetään huomiota koko organi­
saatiossa.
– Nykypäivän työyhteisöviestintä ei ole enää
tiedon siirtämistä ylhäältä alas, tai ainakaan
sen ei tulisi sitä olla, sanoo Kaarinan kunnan
tiedottaja Katariina Wirén.
Noin 1 800 henkeä työllistävässä kunnassa
on aloitettu viestinnän kehittämishanke. Sen
lähtökohtana on, että vuorovaikutukseen
perustuva ja osallistava viestintä edistää työ­
hyvinvointia.
Henkilöstökyselyjen, ryhmähaastattelujen
ja työpajapohdintojen perusteella yhdeksi
kehittämiskohteeksi nousi palautekulttuuri.
32 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
Henkilöstö piti etenkin myönteistä palautetta
liian vähäisenä.
– Palautteen lisäämiseksi toivottiin mah­
dollisuuksia epävirallisiin kohtaamisiin muun
muassa esimiehen kanssa. Parhaiten ne
toteutuvat toimistotyössä. Esimerkiksi siistijät
ja muut kentällä työtä tekevät kohtaavat oman
esimiehensä paljon harvemmin, Wirén toteaa.
Kohdatessa saatu kiitos on motivoivampaa
kuin sähköpostilla annetut ”ihan ok” -kom­
mentit.
– Valitettavasti meillä jotkut esimiehet saat­
tavat antaa ikävääkin palautetta sähköpostilla,
mikä ei ole ollenkaan hyvä asia.
Työntekijät ovat miettineet, miten myönteis­
tä viestintää voi lisätä: Positiiviseen palaut­
teeseen ei liitetä mutta-lauseita. Kritiikkiä
annettaessa sanotaan myös jotain myönteistä
tyyliin ”tässä on parantamisen varaa, mutta
muutenhan homma on hoitunut hyvin”.
TOISEKSI KEHITYSKOHTEEKSI nousi muutos­
viestintä, mikä ehkä osittain johtuu vuoden
2009 kuntaliitoksesta. Muutoksiin kaivattiin
valmennusta ja osallistumismahdollisuuksia.
Tärkeäksi koettiin myös se, että tietoa ja tukea
saa myllerysten jälkeenkin.
Kehittämishanke perustuu Katariina Wirénin
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opin­
näytetyöhön. Hanke jatkuu kunnassa kahden
oman kehittämisryhmän voimin seuraavan
parin vuoden ajan. n n n
90 päivän sääntö
vaikuttaa vähitellen
Pitkittyviin sairauslomiin ja työkyvyn tukemiseen liittyvä lainmuutos on ollut
voimassa pian vuoden. Miten se on toiminut käytännössä?
TEKSTI PÄIVI HAAVISTO
N
iin sanottu 90 päivän sääntö tuli
voimaan kesäkuussa 2012 sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain
muutoksessa. Sen mukaan työntekijän on viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen toimitettava Kelalle työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä
ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Ilman lausuntoa sairauspäivärahan maksaminen keskeytyy.
Vuosittain sairauspäivärahajaksoja alkaa
noin 650 000. Niistä 15 prosenttia on 90 päivän mittaisia tai sitä pitempiä.
Laki on alkanut vaikuttaa käytännössä
vähitellen. Ensimmäiset tapaukset on saatu
vasta alkusyksystä 2012, koska muutos koskee 1.6.2012 ja sen jälkeen alkaneita päivärahakausia.
– Toki hyviä periaatteita voi soveltaa myös
vanhempiin tapauksiin ja tutkia työssä jatkamisen mahdollisuudet. Laki ei koske
myöskään työttömiä, itsenäisiä yrittäjiä ja
opiskelijoita. Heidän kohdallaan korostuvat
hoitavan lääkärin ja kuntoutuksen toimet,
sanoo ylilääkäri Kyösti Haukipuro Kelasta.
– Tässä vaiheessa tuloksista on tehty vasta pikaselvityksiä. Muutenkin yksittäisen
lain vaikutusta on vaikea arvioida, koska
kokonaisuus koostuu monista seikoista.
­Vai­kutuksia pyritään kuitenkin huolelli­ses­ti
selvittämään.
SAK selvitti soveltamista
SAK on kerännyt lain soveltamisesta tietoa
luottamushenkilöpaneelissaan tammikuussa 2013. Kyselyyn vastasi lähes 1 200 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.
SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring
kertoo, että noin 500 vastaajan työpaikalla oli käyty työkykyneuvotteluja 90 päivän
säännön pohjalta. Neuvotteluiden jälkeen
jopa 67 prosenttia sairauslomalla olleista palasi työhön. He jatkoivat joko omassa,
muussa tai muokatussa työssä tai työssä osasairauspäivärahalla. Sairauslomalla jatkoi 28
prosenttia.
Puolen vuoden
sairausloman
jälkeen ani harva
palaa töihin.
– Työkykyneuvottelut menivät vastaajien
mukaan ongelmattomasti vajaalla puolella
työpaikoista. Viidesosalla työpaikoista ongelmaksi nousi se, että työnantaja ei ollut halukas muokkaamaan työoloja. Toisaalta osalla
työntekijöistä saattoi olla haluttomuutta palata työhön, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus, Haring sanoo.
Lainmuutoksista tiedotti työpaikoilla
useimmiten työnantaja. Kymmenesosalla
työpaikoista tiedottamisen hoiti työterveyshuolto, ja vajaalla kolmanneksella kukaan
ei informoinut henkilökuntaa.
– Työterveyshuollolla voisi olla tässä isompi rooli, Haring toteaa.
Ajoissa työkykyneuvotteluun
Muutoksen tavoitteena on ollut varmistaa
varhainen puuttuminen ja tukea työkyvyn
säilymistä. Sairausloman pitkittyminen kasvattaa ennenaikaiselle eläkkeelle joutumisen riskiä; esimerkiksi puolen vuoden sai­
rausloman jälkeen ani harva palaa työhön.
Työterveyshuollon lausunnon pohjaksi tarvitaan paitsi hoitavan lääkärin arvio,
myös yhteisessä työkykyneuvottelussa syntynyt näkemys siitä, miten työssä jatkami-
nen onnistuisi. Neuvottelun käyvät työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto.
Työterveyslaitoksen ylilääkärin Riitta
Saunin mukaan lausunnon laatimisessa
työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon
yhteistyön tulisi olla sujuvaa.
– On tärkeää, että työterveyshuollon tekemässä työkykyarvioinnissa on käytettävissä
hoitavan erikoislääkärin näkemys hoidon ja
sairausloman tarpeesta.
Saunin mukaan työkykylausunto on hyvä
toimittaa Kelaan hyvissä ajoin, jotta käsittely on juohevaa.
– 90 sairauspäivärahapäivän rajaa ei ole
syytä odottaa. Työterveyshuollon vastaanotolle kannattaa mennä puhumaan työkykyasioista viimeistään silloin kun 60 sairauspäivää tulee täyteen, hän sanoo.
Osasairauspäiväraha yksi vaihtoehto
Tärkeä lain asettama aikaraja on myös kuukausi. Työnantajan pitää ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuollolle
viimeistään kuukauden poissaolon jälkeen.
Jo siinä vaiheessa työterveyshuollolla on
mahdollisuus arvioida tilannetta.
– Vaikka henkilöllä on toimintarajoituksia
ja hän ehkä joutuu odottelemaan esimerkiksi leikkaukseen pääsyä, sopivaa ja muokattua työtä voisi silti järjestää yhdessä keskustellen. Näin työhön paluun kynnys ei myöhemminkään nouse kovin korkeaksi, Kyösti
Haukipuro sanoo.
Myös osasairauspäiväraha on yksi vaihtoehto työhön paluun keventäjänä. Kun Kelassa loppuvuonna 2012 tehtiin 90 päivän
säännöstä muutaman kymmenen henkilön
otantatutkimus, havaittiin että osasairauspäivärahan mahdollisuutta oli pohdittu joka
toisessa tapauksessa. Silti sitä oli käytetty
vain viidenneksessä tapauksista. n n n
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 33
Liikettä niveliin
Lisää virtaa koneen ääreen
Istuminen tietokoneella rasittaa koko kehoa. Pidä pieni tauko vähintään kerran tunnissa.
Venyttely ehkäisee vaivoja, parantaa työtehoa ja virkistää ajatusta.
Stand up!
Nouse seisomaan.
Venyttele rankaa
kylkiä ja käsivarsia.
Toista nousu tuolilta
venyttelyineen
useaan kertaan.
Istumatyössä
asentoa
kannattaa
vaihdella
aktiivisesti.
Ryhtiä peliin
Vie kädet vartalon
taakse, työnnä
hartiat taakse ja
rinta rot­tingille.
Vältä kuitenkin
työntämästä
leukaa eteen.
Pidä venytys
kymmenen
sekuntia
ja päästä keho
rennoksi. Toista
liike muutamia
kertoja.
Muista
näppäinlihakset
Venytä kyynärvarren
lihaksia koukistamalla
rannetta ja vetämällä
kevyesti sormia kehoa kohti.
Tee liike alaviistossa, pidä
hartiat rentoina. Venytys
tuntuu kyynärvarren
sisäpinnalla.
Venytä takareidet
Kallistu alas, koukista hiema­n
oikeaa jalkaa, ja ojenna
vasen jalka mahdollisimman suoraksi. Nostamalla
varpaat lattiasta saat
pohkeetkin venymään.
Venytä samoin oikea alaraaja. Pidä selkä suorana
ja niska rentona. Hengitä
hitaasti ja rytmikkäästi
koko venytyksen ajan.
34 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
Liikkuvuutta
rankaan
Kierrä ylävartaloa
kyynärpää edellä
rauhallisesti
puolelta toiselle.
Polvien pieni
koukistus
tukee lantion
pysymistä
paikoillaan.
Kädet ylös!
Seiso selkä suorana. Nosta
käsiä ylös peukalon johtaessa
liikettä, eli vie käsi ylös peukalo edellä, kierrä käsi ja tuo
peukalo edellä alas. Tee ensin
yksi käsi kerrallaan ja sitten
molemmat yhtä aikaa.
Liikkeet on suunnitellut Kunnossa
kaiken ikää -ohjelman kenttäpäällikkö
Sari Kivimäki. Malli: Ossi Latvala.
Kuvat: Janne Nousiainen, Studio Juha Sorri.
Tämä ja aiemmat Liikettä niveliin -jumpat
myös videoina: www.tttdigi.fi >Palstat
Vuonna 2013 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue
kiertää jälleen ympäri maata. Katso aikataulut ja
lisätiedot: www.suomimies.fi
Työterveyden Edistämisyhdistyksen ja Työterveyslaitoksen
yhteinen seminaari
HYVÄ TYÖELÄMÄ KULTTUURIKSI
Keskiviikkona 5.6.2013
Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki
Tilaisuuden avaus
Työterveyden Edistämisyhdistys ry:n puheenjohtaja Tiina Pohjonen
Kansallinen työelämästrategia, työministeri Lauri Ihalainen
Nolla tapaturmaa osana hyvää työkulttuuria, Nolla tapaturmaa foorumin
puheenjohtaja, turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen, Sappi Finland I Oy
Nollatoleranssi ammattitauteihin, Tiimipäällikkö Kirsi Karvala, Työterveyslaitos
Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiseen,
Johtava konsultti Marjut Joki, Työterveyslaitos
Työhyvinvointi ja tuottavuus – kaikki mukaan työelämään,
Toimitusjohtaja Marjatta Varanka, VATES-säätiö
Miten sen teemme?, Ylilääkäri Jan Schugk, EK/asiantuntijalääkäri Kari Haring, SAK
Hyvä työelämä kunta-alalla, Perusturvajohtaja Juha Metso, Espoon kaupunki
Kommenttipuheenvuoro: erikoistutkija Paula Salo, Työterveyslaitos, Kunta-10
Tulevaisuuden perusta rakennetaan jo tänään,
Ylijohtaja Leo Suomaa, STM/Kommenttipuheenvuoro: työterveysjohtaja Tiina
Pohjonen, Helsingin kaupungin Työterveyskeskus
Työkulttuurilla työn iloon,
Osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen, Työterveyslaitos
Osallistumismaksu: 200 euroa sisältää lounaan, kahvitukset, luentomateriaalin
sekä seminaarin jälkeen julkaistavan raportin. Osallistumismaksusta myönnetään
alennusta jäsenille sekä alennusta useammasta osallistujasta samasta yhteisöstä/
yrityksestä.
Ilmoittautumiset ja lisätietoja: http://www.ttl.fi/tey, Työterveyden Edistämisyhdistys ry, Marianne Joronen,puh. 030 474 2482, S-posti [email protected]
KOHTI
KESTÄVÄÄ
TYÖELÄMÄÄ
Työ vaatii kehittämistä ja
kestävä kehitys työtä
Tule uudistuneille Työterveyspäiville
22.-23.10.2013.
Tarjolla työpajoja, tietoiskuja, näytteilleasettajia
ja huippuseminaareja – puhetta Sinun työstäsi.
HYÖDYNNÄ ENNAKKOILMOITTAUTUJAN ETU!
Merkitse kalenteriisi ja seuraa lisätietoja:
www.ttl.fi/tyoterveyspaivat
60.TYÖTERVEYSPÄIVÄT
22.–23.10.2013 | HELSINGIN MESSUKESKUS
Yhteinen muutos
– työhyvinvointia työtä kehittämällä
Työtä tekevän
Kyseenalaista piintyneet näkökulmat ennen
omat kirjakaupat!
ratkaisuun säntäämistä. Osuvia tulkintoja ja
toimivia ratkaisumalleja muuttuvan työelämän
kehittämiseksi koko työyhteisön voimin.
www.ttl.fi/verkkokauppa
103 s, 38 €
Yli 300 tuotetta. Aina auki.
TTL-Kirjakauppa
Topeliuksenk. 41 a A,
Helsinki
ark. klo 8.15–16
puh. 030 474 2543
[email protected]
Työ Terveys Turvallisuus
TEKEMÄLLÄ OPPII!
TEKSTI SUSANNA KAAJA ■ KUVAT LIISA TAKALA
KANTAPÄÄN KAUTTA
– Taidan olla aika tapaturmaherkkä kaveri,
sanoo Max Asplund. Hän opiskelee LVI-asentajaksi
oppisopimuksella. Kolhuja hänelle on sattunut
usein, mutta työssä on onneksi tarvittu vain laastaria.
”Jos kerran poraa ilman suojalaseja ja
saa roskan silmään, ei varmasti tee niin
enää uudestaan.” →
HYVÄ POMO
”Hyvä työnantaja on joustava ja reilu – juuri sellainen kuin nykyinen pomoni on.
Minua ei ole leimattu ’vain’ harjoittelijaksi eikä käskytetty pelkkiin hanttihommiin. Täällä on
mukava ja kotoisa meininki.”
KOULUA JA TYÖTÄ
”En oikein viihtynyt koulussa. Sattumalta kuulin kaverilta
JOPOsta eli joustavan perusopetuksen luokasta. Hain ja pääsin siihen
Alppilan yläasteelle. JOPOssa puolet ajasta oli opiskelua koulussa,
puolet työharjoittelua. Opetus oli rentoa: jos tuli ajoissa paikalle,
sai kahvit. Luokassamme oli vain kymmenen oppilasta, ja
opettajilla oli aikaa vastailla kysymyksiin. Skarppasin
yhdeksännellä luokalla: Olin poissa vain kerran, enkä
myöhästynyt kertaakaan. Todistukseni keskiarvo
nousi vuodessa vitosesta seiskaan.”
MAXIMILIAN
”MAX” ASPLUND
n Ikä: 18
n Kotipaikka: Helsinki
n Koulutus: Peruskoulu.
Nyt oppisopimuskoulutuksessa
AEL Helsingissä.
n Työnantaja: Helsingin LVI-huolto
n Perhe: Asuu äitinsä ja 16-vuotiaan
siskonsa kanssa.
n Harrastukset: Nyrkkeily,
kuntosaliharjoittelu, futsal eli
sisäjalkapallo, lenkkeily,
kavereiden tapaaminen.
36 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
KOKEMUS KARTTUU
”JOPO-luokan vuoksi minulla on enemmän työkokemusta kuin monilla ikäisilläni. Olen ollut työharjoitteluissa kiinteistö- ja putkialan yrityksissä. Harjoittelupaikat
löytyivät helposti menemällä paikan päälle kysymään.
Perusasiat oppii koulussa, mutta tämä on niin laaja-alaista
hommaa, että paremmin oppii tekemällä ja katsomalla,
kun muut tekevät.” →
PASKAA NAAMAAN
”Korjaamme ja huollamme rakennusten lämpö-, vesi- ja
ilmastointi­järjestelmiä ja -laitteita, varsinkin pattereita, hanoja ja viemäreitä.
Tykkään viemärihommista, vaikka ne ovat aika likaisia. Ensimmäisessä
harjoittelussani saha osui vähän huonosti putkeen ja sain kirjaimellisesti paskaa naamaan.
Välillä pinna meinaa palaa, kun joutuu veivaamaan mutteria hankalissa, ahtaissa
paikoissa. Pattereiden kanssa saa olla tarkkana: pieni virhe voi aiheuttaa
ison vahingon. Menen työkohteisiin yleensä aina toisen asentajan kanssa.
Sitten, kun saan ajokortin, pitää varmaan alkaa vähitellen itsenäistyä.
Kaikki ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja antavat tehdä monenlaisia
töitä. Nuorena joutuu tekemään myös paljon sellaista,
mitä muut eivät halua tehdä:
piikkausta, kantamista ja
likaisia töitä.”
VIILTOJA JA NAARMUJA
”Tämä ei ole vaarallista työtä, mutta pieniä viiltoja
ja naarmuja tulee varsinkin käsiin päivittäin. Pahin minulle
sattunut työtapaturma on se, kun toinen harjoittelija nosti
kaivonkannen pystyyn seinää vasten ja kansi kaatui pikkusormeni päälle. Sormi turposi, mutta ei murtunut.
Vapaa-aikana on sattunut kaikenlaista. Viime kesänä
käteni nivelside katkesi, ja jouduin olemaan kahdeksan
kuukautta pois töistä. Oppisopimuskin oli
tämän ajan katkolla.”→
PIAN TÖIHIN
”Oppisopimus on nopea tie ammattiin. Koulutus
kestää kaksi vuotta. Minun on ollut aina hankala muistaa
asioita lukemalla, mutta tekemällä opin nopeasti.
Myös palkka on tärkeä motivoiva tekijä, sen
perässähän me kaikki juoksemme.” →
YHDEKSÄN EUROA
”Tienaan noin yhdeksän euroa tunnilta. Olen siihen tyytyväinen.
Asun vielä kotona perheeni luona. Autan äitiä kuluissa jonkin verran,
mutta en maksa vuokraa. En säästä mihinkään erityiseen, vaan rahaa
menee vaatteisiin, viikonloppumenoihin ja harrastuksiin. Ja naisiin.
Sairauslomalla olin Kelan tukien varassa. Se tuntui oudolta,
kun oli tottunut tienaamaan. En ole selvittänyt
tarkemmin, mitä tienaan tutkinnon jälkeen.
Sen tiedän, että töitä riittää.”
RUNSAASTI LIIKUNTAA
”Liikun paljon: nyrkkeilen, käyn kuntosalilla ja lenkkeilen yksin tai
yhdessä rottweilerimme Rambon kanssa. Perjantaisin pelaamme kavereiden
kanssa futsalia, juomme vähän bisseä ja saunomme.
Silloin tällöin käyn viikonloppuisin baareissa.
Kun olin pitkällä sairauslomalla, unirytmi kääntyi päälaelleen: menin
nukkumaan aamukuudelta ja nukuin pitkälle iltapäivään. Kehityin pleikan
pelaamisessa aika hyväksi. En ole huomannut, että vapaa-aika vaikuttaisi
työhön. Saan hyvin nukutuksi enkä kärsi vielä kahden päivän
krapuloistakaan, kuten vanhemmat työtoverini.”
NOPEA JA NÄPPÄRÄ
”Olen oma-aloitteinen ja teen mukisematta
sen, mitä pyydetään. Opin nopeasti,
olen fyysisesti vahva ja näppärä käsistäni.
Myös motivaationi
on kunnossa.”
TULEVAISUUS AUKI
”En ole vielä kovasti suunnitellut tulevaisuutta.
Tuntuu vaikealta kuvitella, missä olen esimerkiksi
kymmenen vuoden päästä.” →
→
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 37
→
”Vaikeinta on
ollut tottua
aikaisiin
herätyksiin.”
varmaan ammattikoulussa. Tuskin oppisin siellä
asioita näin hyvin.
Suoritan teoria- ja näyttökokeet koulussani
AEL Helsingissä. Opettajani Risto Häkkänen on
auttanut minua tosi paljon, kun jäin sairauslomani vuoksi jälkeen. Hän on antanut tukiopetusta
ja neuvonut, miten selviän esimerkiksi hitsauskokeessa, koska viime kesänä satuttamani käsi ei
vielä kestä kaikkia asentoja. Toivon ja uskon, että
valmistun alkuperäisen suunnitelman mukaan eli
tänä kesänä.”
→ PIAN TÖIHIN
”Työpaikkaohjaajani Taneli Virtanen on kouluttanut minua hyvin. Hän kertoo juurta jaksaen, miksi
jokin asia tehdään juuri näin ja mitä pitää ottaa
huomioon. Samalla hän heittää hyvää läppää.
Käyn keikoilla eri työntekijöiden kanssa. On
hyvä nähdä, että kaikki tekevät töitä vähän eri
tavoin. Jokaiselta voi oppia jotakin.
Jos en olisi oppisopimuskoulutuksessa, olisin
→ KOKEMUS KARTTUU
”Ymmärrän nyt paljon enemmän työstä kuin
15-vuotiaana. Ja päivittäin opin jotain lisää. Pitää
vain tehdä, mitä sanotaan, niin oppii.
Asiakastyössä on oltava kohtelias. Kengät
jätetään työkohteessa eteiseen ja käyttäydytään
asiallisesti. Sillä mennään, mitä kotona on opittu.
Kun loukkasin käteni, Kelan papereiden
täyttäminen oli uutta ja hankalaa. Onneksi sain
siihenkin apua työpaikaltani.
Vaikeinta on ollut tottua aikaisiin herätyksiin.
Onneksi työmatka on lyhyt – asun ihan työpaikan
vieressä.”
→ KANTAPÄÄN KAUTTA
”Koulussakin on kerrottu jonkin verran työturvallisuusasioista, varsinkin korkealla työskentelystä.
Työssä oppii käytännössä, missä tehtävässä
tarvitaan mikin suojain.
Silmiensuojaimia ja suojahanskoja tarvitaan
usein. Kuulonsuojaimia käytän, jos työskennellään kovassa melussa pitkään. Ihan pienen ruu­
vauksen takia en viitsi korvatulppia kaivaa esille.
Hengityksensuojainta käytän, jos piikataan
tai työ on muuten kovin pölyistä. Kerran teimme
suurta työmaata betonikanaalissa. Siellä oli ryömittävä lasivillan seassa, joten raitisilmasuodatin
oli tarpeen.
Tällä alalla olisi paljon pimeitä töitä tarjolla.
Olen joskus vaihtanut kaverille hanan, mutta en
muuta. Vakuutus ei korvaa, jos jotain sattuu, eli
ei se pidemmän päälle kannata.”
→ VIILTOJA JA NAARMUJA
”Taidan olla aika tapaturmaherkkä kaveri. Vapaaaikana on sattunut kaikenlaista.
Pahin turma sattui viime juhannuksena
Kala­joella. Huitaisin nyrkkeilysäkkiä, ja käsi osui
vähän sivuun. Nivelside katkesi, mutta sitä ei
huomattu röntgenkuvissa. Jonotin magneettikuvaukseen puoli vuotta, ja oppisopimukseni oli
sen ajan katkolla. Käsi leikattiin maaliskuussa, ja
pääsin melko pian takaisin töihin. Kaikkia töitä se
ei vielä kestä, mutta kuntoutuu toivottavasti vähitellen. Ei tässä iässä vielä eläkkeellekään haluaisi.
Jalkapallossa olen murtanut sormia ja pari
kertaa olen meinannut tukehtua luumunkiveen.
Kerran valtimoni katkesi käsivarresta, kun lasinen
MAXIN PÄIVÄ
Max Asplund ja
työpaikkaohjaaja
Taneli Virtanen eivät
tee töitä otsa rypyssä.
Klo 8.30 Irrotan
pleksiä pois
kupariputken
päältä. Puukko
lipsahtaa ja saan
haavan sormeeni.
Klo 7.30 Juon
toimistolla
kahvit ja
katson, mitä
töitä tänään
tehdään.
7.15
7.30
Klo 7.15 Herään, pesen
hampaat ja laitan
työvaatteet päälle.
En ehdi syödä aamiaista.
38 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
8.00
8.30
Klo 8.00 Lähden työkaverini
Dardan Gashin kanssa
vaihtamaan patterin sulkuventtiilit
kerrostaloasuntoon.
Klo 11.30 Haemme matkalla
kebabit ja syömme ne
toimistolla. Syömme yleensä
aina kaupungilla ravintoloissa
ja pikaruokaloissa,
en tee koskaan eväitä.
Klo 9.00
Takaisin
toimistolla.
Juon kahvit.
9.00
10.00
11.30
Klo 10.00 Eristämme ilmastointiputkea lasivillalla kerrostalon
kattohuoneistossa. Työ on pölyistä,
ja käytän hengityksensuojainta.
12.30
Klo 12.30 Haemme
tukusta osia: hanoja,
vessanpyttyjä ja muuta
tarpeellista.
väliovi paiskautui kotona läpivedon vuoksi päälleni. Silloin lähdin suoraan leikkauksesta kirkkoon
konfirmaatiotilaisuuteeni. Juhlat menivät onneksi
hyvin.”
→ TULEVAISUUS AUKI
”Onneksi sain tämän duunihomman kuntoon.
Olen tähän tosi tyytyväinen. Ehkä opiskelen
jossain vaiheessa vähän lisää, jotta voin tehdä
monipuolisempia töitä. Sekään ei ole mahdotonta, että vaihdan vielä joskus kokonaan alaa.
Olen ollut espanjankielisessä päiväkodissa ja
puhun kieltä sujuvasti. Voisin ehkä muuttaa joksikin aikaa ulkomaille, jonnekin lämpimään.
Lähitulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu
ajokortin hankkiminen ja armeija. Tyttöystäväkin
olisi kiva juttu, mutta ei sellaisia vakavasti otettavia ole helppo löytää.”
OPPISOPIMUKSELLA AMMATTIIN
n Oppisopimus on ammatillista koulutusta,
n Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta
josta 70–80 prosenttia tapahtuu
työpaikalla. Lisäksi opiskelija osallistuu
oppilaitoksen lähiopetuspäiviin.
n Koulutus perustuu määräaikaiseen
työsuhteeseen, joka sitoo opiskelijaa,
työnantajaa, oppilaitosta ja koulutuksen
järjestäjää.
n Koulutus kestää alasta riippuen kahdesta
neljään vuotta.
n Työpaikalla nimetään kouluttaja, joka ohjaa
opiskelijan työssä oppimista.
n Oppisopimusopiskelija saa vähintään
työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
enintään 350 euroa kuukaudessa.
n Oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimisen kehittämiseen
on osoitettu lisärahoitusta yhteensä 81
miljoonaa euroa vuosille 2014–2017.
Samalla oppisopimuskoulutukseen on
tulossa ennakkojakso.
LISÄÄ TIETOA
www.oppisopimus.net
Kari Viinisalo (toim.): Oppisopimus. Osaamista
meillä ja muualla. Opso, 2013
Mikä on työnantajan vastuu nuoresta työntekijästä?
Annukka Miettinen, palvelupäällikkö, Maxin esimies, Helsingin LVI-huolto
”NUORI TYÖNTEKIJÄ on työnantajalle aina riski. Monella
nuorella ei ole mitään käsitystä siitä, miten työelämä
toimii. Mutta työnantajat usein myös aliarvioivat nuorten
kykyjä eivätkä uskalla sitoutua esimerkiksi oppisopimukseen.
Me haluamme tukea nuorten työllistymistä, ja meillä on
usein töissä harjoittelijoita. Max on valmiimpi kuin moni
muu nuori, koska on tehnyt työharjoittelujaksoja yläasteelta lähtien. Hän on osoittanut heti kyntensä ja on tosi
reipas, ahkera ja oma-aloitteinen. Lisäksi hän on kohtelias
ja huomioi asiakkaat, mikä on tärkeää tässä työssä.
Työnantajalla on iso vastuu: Oppisopimuspaikka on usein
nuoren ensimmäinen työpaikka, eli jos kokemus on huono,
se voi leimata käsitystä työelämästä laajemminkin. Siksi
oppisopimusopiskelijasta on pidettävä vielä vähän parem-
Klo 16.30–20.00
Treenaan hitsaamista
opettajani Risto Häkkäsen
kanssa. Nyt se alkaa
vihdoin sujua.
Klo 13.30
Patteriventtiilin vaihto
kerrostalossa
Etelä-Haagassa.
13.30
paa huolta kuin muista työntekijöistä.
Työnantaja vastaa, jos työssä tapahtuu tapaturma. Siksikin opiskelijaa ohjatessa on oltava tarkkana ja varmistettava, että asiat on ymmärretty.
Nuorille sattuu monesti enemmän tapaturmia kuin kokeneemmille. Viiltohaavat ja pienet venähdykset ovat yleisiä.
Onneksi Maxille ei ole sattunut työssä mitään vakavaa.
Oppisopimusopiskelija on yrityksen palkattu työntekijä,
joten toivomme, että hän kehittyy ja oppii uutta. Oppisopimus sopii hyvin tämän tyyppisille aloille, jossa työ opitaan
pitkälti käytännössä tekemällä.
Koulu ja työpaikka ovat oppisopimuksessakin vähän
erillään, yhteistyötä saisi olla enemmän. Olisi kiva saada
esimerkiksi lukujärjestykset etukäteen, koska työt on suunniteltava koulupäivien ehdoilla.” n n n
14.30
Klo 14.30 Yleensä työt loppuvat
klo 15.30. Tänään pääsen kotiin
tavallista aikaisemmin.
Syön ja lähden koululle.
16.30–20.00
Klo 20.30 Tulen kotiin, syön ja vien
rottweilerimme Rambon koirapuistoon.
Yleensä käyn iltapäivisin salilla tai
nyrkkeilemässä, mutta tänään se jää
väliin hitsaustreenien vuoksi.
20.30
22.00
Klo 22.00 Katson
televisiota ja päivitän
Facebookia.
23.30
Klo 23.30
Nukkumaan.
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 39
”Monta vaaraa
onpi eessä...”
Kokemuksen puute ja kokeilunhalu saattavat johtaa nuoren vaaraan.
Toisinaan riskien ottamiseen antavat mallia myös aikuiset.
TEKSTI HELINÄ KUJALA
M
iksi nuorille tuntuu sattuvan ja tapahtuvan?
15–24-vuotiailla on
vähintään puolitoista
kertaa suurempi riski
joutua työtapaturmaan
kuin heitä vanhemmilla työntekijöillä. Riski
kuolla liikenteessä on kolme kertaa suurempi kuin väestöllä keskimäärin. Liikuntavammatkin ovat yleisiä tuossa iässä.
– Syitä on monia ja ne osin vaihtelevat tapaturmien mukaan. Työ- ja liikennetapaturmiin vaikuttaa varmasti kokemattomuus
uudessa ympäristössä ja haasteiden edessä.
Liikuntatapaturmia selittää se, että liikunta
on intensiivisempää kuin vanhemmilla ikäryhmillä, selvittää tutkija Jaana Markkula
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Hänen mukaansa tapaturmissa näkyy
myös alkoholinkäyttö ja suomalainen juomatapa.
– Osa nuorista juo kuten aikuiset eli hirvittäviä määriä, ja sitä kroppa ei pystykään
hallitsemaan. Seurauksena voi olla sairaalahoitoa vaativa myrkytys. Kuolemaan johtavat myrkytykset johtuvat nuorilla useimmi-
7
nuorta vuodessa on
menettänyt henkensä
työtapaturmassa viime
vuosina keskimäärin.
Osa tapauksista on
sattunut työmatkalla.
40 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
2 000
oppilasvahinkoa sattuu ammatti­
oppilaitosten opiskelijoille työ­
paikoilla vuosittain.
ten huumaus- ja lääkeaineista.
Jos kootaan yhteen kaikki tapaturmat,
nuoret eivät kuitenkaan erityisesti nouse
esiin. Tilastoa tasoittavat esimerkiksi kaatumiset, joita sattuu etenkin iäkkäille.
Harkintakyky kehittyy vielä
Tapaturmia sattuu enemmän nuorille miehille kuin nuorille naisille. Työelämässä se
ei ihmetytä, sillä miehiä työskentelee naisia
enemmän riskialttiilla aloilla, kuten rakennuksilla ja teollisuudessa.
Vai ottavatko nuoret miehet naisia hanakammin riskejä?
– Joissain tutkimuksissa testosteronin erittyminen on pystytty yhdistämään riskikäyttäytymiseen, Jaana Markkula kertoo.
– Aivot kehittyvät vielä täysi-ikäisyyden
saavuttamisen jälkeenkin. Se osa aivoista, joka vaikuttaa muun muassa harkintakykyyn
ja riskien arvioimiseen, kehittyy viimeisenä. Biologinen puoli on kuitenkin vain yksi
osatekijä.
Käyttäytymiseen voi vaikuttaa myös mielikuva siitä, millaista elämä nuorena ”kuu-
luu” olla: on kohdattava vaaroja, kokeiltava
rajoja, annettava palaa. Nuoria miehiä saattaa ohjata lisäksi perinteinen toiminnallisen
miehen malli, johon voi kuulua näyttämisen
halua ja reipastakin riskinottoa.
– Tuohon ikävaiheeseen voi liittyä illuusiota omasta haavoittumattomuudesta, kun
terveys on usein hyvä ja nuoruuden virtaa
riittää. Toki riskikäyttäytymistä ilmenee
NUORTEN
TYÖTAPATURMAT
n Eniten nuorille sattuu työtapaturmia
teollisuudessa, rakentamisessa,
kuljetusalalla ja kunnossapidossa.
Nuorten suhteellinen osuus työtapaturmista on suurin hallinto- ja tuki­palveluissa, joihin luokitellaan muun
muassa vuokratyö. Toiseksi suurin se on
majoitus- ja ravitsemustoiminnassa.
n Vuonna 2011 tyypillisimpiä vammoja
olivat haavat ja pinnalliset vammat,
sijoiltaanmenot, nyrjähdykset ja
venähdykset sekä tärähdykset ja sisäiset
vammat.
n Yleisimmin vahingoittuminen aiheutui
terävästä esineestä, iskeytymisestä
kiinteää pintaa vasten tai osumisesta
liikkuvaan kohteeseen.
Jutun tilastotietojen lähteenä Tapaturmavakuutus­
laitosten liiton Tapaturmapakki.
14 000–22 000
työtapaturmaa vuodessa sattui alle 25-vuotiaille vuosina 2007–2011.
Se on 13–16 % kaikista työtapaturmista.
kaikissa ikäryhmissä. Ja toisaalta moni nuori käyttäytyy tosi fiksusti ja jopa kypsemmin
kuin aikuinen, huomauttaa tutkija Mikko
Nykänen Työterveyslaitoksesta.
Erilaisten elämänhallinnan ongelmien on
todettu lisäävän tapaturma-alttiutta. Esimerkiksi koulutapaturmat ovat yhteydessä
lintsaamiseen, rikkeiden tekemiseen, kovaan humalaan juomiseen, myöhään valvomiseen ja masentuneisuuteen. Liikenteessä
nuorista kuljettajista 10–17 prosenttia on
niin sanottuja riskikuljettajia, jotka ajavat
kovaa, jättävät turvavyöt kiinnittämättä ja
saattavat olla ajaessaan humalassa.
– Päihteet linkittyvät Suomessa merkittävällä tavalla varsinkin vapaa-ajan tapaturmiin. Työtapaturmiin se voi vaikuttaa niin,
että jos on runsasta päihteiden käyttöä, töissä ollaan väsyneenä, Markkula toteaa.
6–7 %
vakavista, yli 30 päivän poissaolon
aiheuttaneista tapaturmista sattuu
nuorille. Heille sattuu siis muita
harvemmin vakavia työtapaturmia.
Ammattitaito on kova sana
Usein nuorille sattuvat työtapaturmat selittyvät kuitenkin kokemuksen ja ammattitaidon puutteella. Siihen työpaikkojen on osattava vastata huolehtimalla hyvästä perehdytyksestä ja turvallisista työolosuhteista.
On tärkeää, että työpaikalla on kysymiseen kannustava kulttuuri, ja tämä myös
tehdään tulokkaalle selväksi. Työssä saa ja
pitää kysyä, kun on epävarma, miten laitteet toimivat tai tehtävät hoidetaan.
– Nuori saattaa luulla, että jos kysyy, kokeneet työntekijät ajattelevat, että tuo ei
osaa tätä duunia. Se on usein väärä tulkinta,
sillä he pitävät tärkeänä, että kysytään, jos
ei osata, Mikko Nykänen sanoo.
Ammattitaitoa on tehdä työtä turvallisesti: noudattaa ohjeita, käyttää suojavälineitä,
välttää vaaroja, tuoda esiin havaitsemansa
epäkohdat. Mutta jos työkaverit eivät ajattelekaan näin? Jos heidän mielestään hommia
voi hoidella pienellä riskilläkin?
– Se on hyvä kysymys. Kannustaisin nuorta ajattelemaan omilla aivoillaan ja tekemään ratkaisut itse sosiaalisesta paineesta
huolimatta, Nykänen sanoo.
Hän uskoo, että juuri ammattitaidon korostaminen puhuttelee nuoria. Yleensä heillä on kova halu oppia tekemään työnsä hyvin. Myös ammattiylpeys on tärkeä asia.
Koulusta se lähtee
Oppilaitoksilla on oma roolinsa työtapaturmien vähentämisessä. Jaana Markkula toivoo, että nolla tapaturmaa -ajatteluun kasvettaisiin jo varhain.
– Oppilaitoksestakin pitää tulla turvallisuutta arvostavaa viestiä. Ettei ylläpidetä
sellaista ajatusta, että joihinkin töihin kuuluvat tapaturmat, hän sanoo.
Työturvallisuus pitää ottaa tarkasteluun
harjoittelupaikkaa valitessa, harjoittelun aikana ja myös sen jälkeen.
– Myös oppilaitoksen omista tapaturmista ja läheltä piti -tapauksista saatava tieto
kannattaa hyödyntää opetuksessa. Lapsia ja
nuoria voi ohjata miettimään, mitä näistä
tilanteista voi oppia. Se lisää taitoa kyseenalaistaa huonoja toimintatapoja ja rohkeutta puuttua niihin, Markkula toteaa.
Markkula koordinoi Kansallista lasten ja
nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelmaa. Hän on
pohtinut paljon sitä, miten turvallisuudesta
saataisiin nuorille vetovoimainen asia.
Vaikka esimerkiksi pyöräilykypärä vähentää loukkaantumisia ja kuolemia ja sen käytöstä on säädetty lailla, peruskoulun kahdeksasluokkalaisista vain joka kymmenes
käyttää kypärää pyöräillessään.
– Esimerkiksi laskettelussa turvallisuuden markkinoinnissa taas on onnistuttu hyvin. Rinteissä ei juuri näe ilman kypärää olevia laskijoita, eikä varustetta ole tarvinnut
tehdä lailla pakolliseksi. Se on onnistuttu
viemään osaksi sitä kulttuuria.
Hän uskoo, että nuorten oman äänen
kuuleminen ja heidän maailmansa ymmärtäminen on tärkeää, kun halutaan vaikuttaa
asenteisiin ja valintoihin.
– Voi myös miettiä sitä, kannattaako aina
mennä turvallisuus edellä. Ehkä asiaan voisi
löytyä jokin houkuttelevampi näkökulma,
joka toisi turvallisuuden kuin huomaamatta
mukaan. n n n
LISÄÄ TIETOA
THL:n Piste tapaturmille -verkkopalvelu:
www.tapaturmat.fi >Lapset ja nuoret >Nuoret
Ryhmämenetelmä avuksi
TYÖTERVEYSLAITOS kehittää ryhmämenetelmää, jonka tarkoitus on vaikuttaa nuorten
turvallisuuskäyttäytymiseen ja -asenteisiin.
Ideana on koota työpaikan nuorista työntekijöistä pienryhmä, jossa keskustellaan
aiheeseen liittyvistä teemoista. Teemana voi
olla esimerkiksi se, millaista on vaarallinen
käyttäytyminen työpaikalla tai miten ryhmäpaineeseen kannattaa suhtautua.
Menetelmä perustuu aktiiviseen sosiaaliseen oppimiseen.
– Emme lähde kaatamaan tietoa nuorten
päähän vaan yritämme kaivaa tietoa heiltä
itseltään. Keskustelun kautta etsimme aiheeseen uusia näkökulmia. Tarkoitus on kasvattaa
ymmärrystä asioihin nuorten omista lähtökohdista käsin, kertoo tutkija Mikko Nykänen.
Menetelmä on osa Avaimet työelämään
-valmennusohjelmaa. Sen kehittäminen alkaa
kaksivuotisessa hankkeessa ensi syksynä, jos
rahoitus järjestyy. Mukaan on jo lupautunut
viisi eri aloilla toimivaa yritystä.
Pienryhmissä vahvistetaan työturvallisuuden lisäksi työuranhallintaa tukevia muita
taitoja, kuten tiedon ja tuen löytämistä, haasteiden näkemistä ratkaisujen näkökulmasta
sekä voimavarojen tunnistamista.
Keskusteluihin varataan kullakin työpaikalla
kaksi päivää, ja ne käydään työaikana. Mukaan
lähtevät yritykset ovat hyväksyneet sen, että
tavoitteena on kasvattaa nuoren valmiuksia
koko työuran ajalle, ei vain nykyiseen työhön.
– Yrityksillä on nykyisin selvästi tahtoa
osallistua nuorten tukemiseen, mikä on hieno
juttu. Yhteiskuntavastuuta on selvästi aistittavissa, Nykänen kiittelee.
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 41
Lämmin vastaanotto,
viikko konkarin vieressä
ja sitten asiakkaita
palvelemaan.
Tamperelainen
Laura Mäenpää tunsi
olevansa tervetullut
harjoittelupaikkaansa
maistraattiin.
TEKSTI MARJA SARKKINEN ■ KUVA JANNE VIINANEN
Laura Mäenpää
työskenteli
maistraatissa viime
kesästä kevääseen.
Harjoittelija pääsi porukkaan
J
ulkisoikeuden opiskelija Laura
­Mäenpää, 23, pääsi viime kesänä
ensimmäiseen oman alansa työpaikkaan, Sisä-Suomen maistraatin
­Tampereen-yksikköön. Ennen kolmen kuukauden harjoittelua hän
sai työpaikalta tietoa muun muassa työn
aloittamisesta.
– Kaikki oli selvää, eikä mikään jäänyt
mietityttämään. Silti jännitti. Olin menossa
toimistovirkailijaksi. Aiemmin olin tehnyt
ihan erityyppistä työtä muun muassa lasten
parissa ja kaupassa.
HYVÄ VASTAANOTTO. Maistraattiin tuli samaan
aikaan toinenkin harjoittelija. Esimies kertoi työpaikan toimintatavoista, kierrätti tiloissa ja esitteli tulokkaat työkavereille. Ainakin kasvot jäivät mieleen.
– Tuntui, että meitä odotettiin sinne.
Olimme heti porukassa mukana.
Mäenpään tehtävänä oli palvella asiakkaita, jotka tulivat rekisteröimään veneitään
42 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
tai jättämään ilmoituksen yrityksen perustamisesta. Lisäksi hän valmisteli asiakirjoja
julkisen notaarin allekirjoitettavaksi.
APU OLI LÄHELLÄ. Ensimmäisellä viikolla
­Laura Mäenpää seurasi taustalla konkarien
työskentelyä asiakaspalvelutiskillä. Yhtä ainoaa perehdyttäjää ei ollut, joten kaikki työkaverit tulivat tutuiksi.
– He kertoivat koko ajan, mitä ovat tekemässä. Minulta myös kysyttiin, miten toimisin tietyssä tilanteessa. Sain siis ajatella itse.
Välillä pääsin harjoittelemaankin.
Toisella viikolla alkoivat kesälomat ja
­Mäenpää ryhtyi palvelemaan asiakkaita itsenäisesti. Naapuritiskillä tai muualla toimistossa oli aina joku, jolta pystyi pyytämään
apua ongelmatilanteissa.
– Kysyin neuvoa varsinkin notaariasioissa. Käytössä oli monenlaisia leimasimia, ja
halusin varmistaa, etten lyö vääränlaista leimaa kenenkään tärkeisiin papereihin.
Aiemmin Laura Mäenpää oli tehnyt töitä
pääasiassa nuorten ihmisten kanssa. Maistraatissa työkaverit olivat vanhempia. Hän
mietti etukäteen, kuinka hyvin sulautuisi
joukkoon.
RENTOUS YLLÄTTI. Työpaikan ilmapiiri osoittautui rennoksi ja ystävälliseksi. Kollegat
olivat kiinnostuneita kesätyöntekijän opiskeluista ja siitä, miten tämä oli heidän luokseen päätynyt. Esimies kävi kysymässä kuulumisia, ja hänen luokseen sai tarvittaessa
mennä juttusille.
– Sain palautetta sekä esimieheltä että
omalta työyhteisöltäni. Minua sanottiin ahkeraksi, reippaaksi ja tunnolliseksi työntekijäksi. Sain siitä lisää intoa.
Harjoittelun jälkeen Mäenpään pesti sai
jatkoa. Hän jäi seitsemäksi kuukaudeksi käsittelemään asunto-osakeyhtiöiden muutosilmoituksia. Kyse oli ruuhkan purkamisesta.
– Tein kovasti töitä ja opin paljon. Maistraatti voisi hyvinkin olla työpaikkani joskus
tulevaisuudessa.
Miten sinut otettiin vastaan?
O
lin kesätöissä puhelinmyynnissä.
Ensimmäisen työpäivän koulutuksessa
minulle kerrottiin tuotteesta, myymisestä
ja laitteiden toiminnasta. Seuraavalla
viikolla oli toinen koulutus, jossa kokenut
myyjä kertoi kokemuksistaan. Hän antoi
vinkkejä tuottoisaan myyntiin.
Molemmat koulutukset olivat hyviä.
Alkuun myyminen tuntui kauhealta,
kun sanat menivät sekaisin eikä kukaan
ostanut. Sillä tavalla kuitenkin opin
parhaiten.
nainen, 17
P
ääsin työhaastatteluun pari kuukautta ennen työn alkamista. Haastattelija ei edes esittäytynyt. Ensimmäisenä
työpäivänä kouluttaja otti minut hyvin
vastaan. Muut eivät kiinnittäneet minuun
huomiota, vaan jatkoivat työntekoa.
nainen, 17
M
enin TET-jaksolle nykyiseen työpaikkaani, kun olin 16-vuotias. Halusin
kokeilla, sopisinko maalariksi.
Minut otettiin maalaamossa vastaan
samanvertaisena työntekijänä, ei pelkkänä pojannulikkana. Tunsin kuuluvani
P
joukkoon, ja minut pantiin heti oikeisiin
töihin. Sain ohjeita, mutta niskan takana
ei kytätty. Jos meni pieleen, homma
korjattiin.
Ammattikouluaikana työskentelin maalaamossa kaikki kesät. Pidimme yhteyttä
myös silloin, kun olin armeijassa. Firman
pikkujouluihinkin minut kutsuttiin. Pari
vuotta sitten valmistuin maalariksi ja sain
vakituisen paikan.
mies, 21
ääsin puutarhaan tuuraamaan sairastunutta puutarhuria. Minut perehdytettiin hyvin, mutta yhdellä kertaa
tuli aika paljon uutta asiaa. Kaikki ei
jäänyt mieleen. Ehkä kiire johtui siitä, että
sijaista tarvittiin yllättäen.
Tämä on ensimmäinen työpaikkani.
Hain töitä pitkään ja lähetin paljon hakemuksia. Tuntui ikävältä, että työnantajat
eivät vaivautuneet edes vastaamaan.
mies, 18
A
E
loitin muutama kuukausi sitten assistentin työn. Alku oli jännittävä, sillä
yrityksessä oli akuutti pula assistenteista.
Jouduin tekemään ensimmäiset työpäiväni ilman sen kummempaa perehdytystä.
Onneksi paikalla oli toinen assistentti
opastamassa minua, ja myöhemmin
minut perehdytettiin tehtäviini.
Työ on melko vastuullista ja vaatii
kokonaisuuksien hallintaa. Oli stressaavaa, että jouduin hyvin pian tekemään
työvuoroja yksin.
Itseni ikäisiä työntekijöitä on paljon,
joten työyhteisössä osataan suhtautua
nuoriin ja ilmapiiri on hyvä.
nainen, 22
nsimmäisenä päivänä ruokakaupassa aloitin ohjatusti työskentelyn
kassalla. Lähes koko ajan vieressä oli joku
auttamassa. Tutustuin myös paikkoihin ja
työpaikan käytäntöihin.
Kesän aikana vakituiset työntekijät
kertoivat kokemuksistaan ja omaan työnkuvaansa liittyvistä asioista. Muutaman
kerran avun saaminen oli hankalaa, koska
kaupassa oli niin kiire. Jonoa ehti kertyä
paljon.
Minulle jäi hyvät muistot, sillä vastaanotto oli positiivinen ja ihmiset mukavia.
Kaikki suhtautuivat meihin nuoriin
kannustavasti.
nainen, 17
LISÄÄ TIETOA
TSEKKAUSLISTA PEREHDYTYKSEEN
n Kun nuorta opastetaan työhön, keskustellaanko hänen kanssaan työhön liittyvistä
Tietokortti 4. Nuorten kesä­työntekijöiden perehdyttäminen:
www.ttl.fi/tietokortit
odotuksista ja tavoitteista? Entä työtehtävien tärkeydestä osana työpaikan toimintaa?
www.tyosuojelu.fi >Työsuhdeasiat
>Nuoret työntekijät
n Kerrotaanko hänelle työpaikan pelisäännöistä ja tavoista?
www.ttl.fi/kesatyo
n Opastetaanko häntä turvallisiin ja ergonomisesti oikeisiin työtapoihin?
n Seurataanko uuden työntekijän edistymistä?
n Rohkaistaanko häntä kysymään ja tuomaan esiin omia ajatuksiaan?
n Pidetäänkö työpaikalla yhteisiä ruoka- ja kahvitaukoja?
Kysymykset on poimittu Perehdyttämisen Top 10 -tsekkauslistasta.
Se on tehty Työterveyslaitoksen NuMaT-hankkeessa (Nuorten maahanmuuttajien
työkyvyn tukeminen työuran alussa). Listasta saa vinkkejä kaikkien työntekijöiden
perehdyttämiseen. Sen löytää esimerkiksi TTT-Digistä:
www.tttdigi.fi >hakusana numat.
tt tDIGI TTT-Digin
tilaaja! Lue myös Turvallisesti
TET-jaksolla (TTT 4/2012),
Kesäduuniin oikein opein
(TTT 4/2011), Vältä kesäduuniblues (TTT 5/2010) ja
Pelisilmä auttaa nuorta
ja konkaria (TTT 5/2009):
www.tttdigi.fi
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 43
Kieltomerkit tutuiksi
TEKSTI MERJA KARJALAINEN
Tupakointi kielletty
Tupakointi ja avotulen teko kielletty
Vedellä sammuttaminen kielletty
Punareunaisten
kieltomerkkien tehtävä
on estää käyttäytyminen,
josta aiheutuu vaaraa tekijälle
itselleen tai muille. Näiden
kuten kaikkien muidenkin
turvamerkkien tarve ja
sijoittelu työpaikalla selviävät
riskinarvioinnin yhteydessä.
Mutta mitkään turvamerkit
eivät ole ensisijainen keino
vaarojen torjunnassa!
Juomakelvotonta
Asiattomilta pääsy kielletty
Jalankulku kielletty
Ei saa koskea
44 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
Ajoneuvolla ajo kielletty
Kieltomerkit kuuluvat työpaikan
turvamerkkeihin. Niistä ja niiden
käytöstä on valtioneuvoston päätös:
www.finlex.fi >Lainsäädäntö
>Säädökset alkuperäisinä >976/1994
Tapaturmainen kuolema
Viimeksi pestyn
säiliön suuaukko
ja sen sisällä
kuljettajan
käyttämä
pesuletku.
Ajoneuvo
tapahtuman
jälkeen
pesupaikalla.
Tärpätti tappoi kuljettajan
Kuorma-auton kuljettaja kuoli pestessään säiliötä, jossa oli kuljetettu
raakatärpättiä. Hän työskenteli yksin eikä käyttänyt hengityksensuojainta.
TEKSTI SUSANNA KAAJA
K
uorma-auton kuljettaja oli purkanut
raakatärpättikuorman kemian tehtaalla myöhään illalla. Kuorman purkaminen sujui ongelmitta. Kuljettaja kuittasi valvomoon työn päättyneeksi ja siirsi sitten säiliöauton sadan metrin päässä olevalle
pesupaikalle.
Hän alkoi pestä auton säiliöitä yksin. Kuljetusajoneuvo oli tyypillinen perävaunullinen säiliöauto, jonka perävaunussa ja vetoautossa oli molemmissa kolme säiliöosastoa.
49-vuotias kuljettaja oli ollut kuljetusliik-
MITEN VASTAAVA
ESTETÄÄN?
1
Yhteisellä työpaikalla yritysten tulee yhdessä sopia, miten yksin työtä tekevien
kuljettajien turvallisuus varmistetaan
esimerkiksi kameravalvonnan ja tehdasalueen vartiointihenkilöstön avulla.
2
Työnantajan pitää varata työntekijöille
tarvittavat suojaimet. Niiden käyttöön
tulee ohjeistaa, ja käyttöä on myös
vaadittava ja valvottava.
3
Tehtaan, jonne raakatärpättikuorma
puretaan, tulee edellyttää, että säiliö
pestään tähän työhön erikoistuneessa
pesuyrityksessä, ei purkupaikalla.
keen palveluksessa 25 vuotta. Hän oli kuljettanut raakatärpättiä muiden aineiden ohella
koko työuransa ajan. Kuljettaja oli saanut
tällä tehdasalueella turvakoulutuksen vain
vuotta aiemmin.
Suojain puuttui
Pesussa kylmää vettä lasketaan ensin miesluukusta säiliöön. Pesuvesi poistetaan
pumppaamalla se alakautta pois autosäiliöstä. Lopuksi päästetään pohjan kautta sisään
hieman höyryä, jotta loput kaasut saadaan
poistettua säiliöstä. Pesussa käytetyt tyhjennys- ja höyrylinjan käsiventtiilit olivat
maanpinnan tasolla.
Yhden säiliöosaston vesipesuun kului 10–
30 minuuttia. Kuljettaja ei käyttänyt hengityksensuojainta, vaikka työnantaja sen käyttöä edellytti. Suojakypärään kiinnitetty visiiri toimi roiskesuojana.
Varhain seuraavana aamuna tehdas­alueen
henkilökunta löysi kuljettajan menehtyneenä avoimena olevan miesluukun päältä.
Hänen päänsä ja kätensä olivat säiliön sisä­
puolella.
Kuljettaja oli ilmeisesti kurkkinut pesun
aikana säiliöön tarkistaakseen pesutuloksen.
Raakatärpätistä haihtuu erittäin myrkyllistä
metyylimerkaptaania, joka voi suurina pitoisuuksina aiheuttaa tajunnan menetyksen ja
jopa kuoleman.
Poistopumpussa oli häiriö
Kuljettaja oli ennen tajunnan menetystään ehtinyt pestä ja höyryttää vetoauton
keskimmäisen osaston. Myös perävaunun
etummainen osasto oli pesty, ja höyrytys oli
siinä meneillään. Perävaunun toisessa päätyosastossa oli pesu käynnissä.
Onnettomuustutkinnassa kävi ilmi, että
pesuvesien poistopumpun toiminnassa on
saattanut olla häiriöitä pesun aikana. Kuljettajia oli neuvottu ottamaan ongelmatapauksissa yhteyttä valvomoon, mutta kuljettaja
ei ollut ilmoittanut ongelmista.
Tehtaalle toi raakatärpättiä neljä eri kuljetusliikettä. Käytäntö oli, että uuden yrityksen kanssa käytiin toimintatavat läpi pesupaikalla. Työhön liittyvä perehdyttäminen
ja työohjeiden laadinta kuuluivat sopimuksen mukaan kuljetusliikkeelle. Perehdytyksen hoitivat kokeneet kuljettajat. n n n
LISÄÄ TIETOA
Selostus toimitetaan Tapaturmavakuutuslaitosten
liiton yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien
tutkijalautakunnan raportista.
Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöiden
pesuun liittyvät työpaikkakuolemantapaukset
(teematutkinta). TOT 4/11.
TOT-raportit saa Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta:
www.tvl.fi/totti
tt tDIGI
TTT-Digin tilaaja! Lue myös
juttu Suojaudu tappavilta huuruilta:
www.tttdigi.fi
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 45
Kerro meille, mikä oli tämän numeron
kiinnostavin juttu. Halutessasi voit perustella
valintasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut?
Osallistuneiden kesken arvomme
Työterveyslaitoksen julkaiseman kirjan
Painon hallitsija sekä kaksi
kuuden akvarellipostikortin nippua.
Postita oheinen vastaus­kuponki
27.8.2013 mennessä. Voit vastata myös
TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi
Numeron 1/2013 kiinnostavimmaksi
jutuksi äänestettiin Tiina Lymi
porhaltaa lyhyillä yöunilla.
Kirjapalkinnon voitti Veli Merimaa
Helsingistä ja postikorttisarjan
Tuija Vanha-aho Pyhäjärveltä
sekä Kirsti Peled Hyvinkäältä.
46 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
Y-tunnus
Info: TVTTT
Tunnus: 5019308
00003 VASTAUSLÄHETYS
Sähköposti
Postinumero ja -toimipaikka
iO Kustantajapalvelut Oy
Lähiosoite
Nimi
❏ Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 72 €/vsk.
❏ Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 69 €/vsk.
(Laskutusväli 12 kk).
❏ Minulle voi lähettää sähköpostia TTT-lehdestä.
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Sähköposti
Postinumero ja -toimipaikka
Lähiosoite
Nimi
Mikä juttu ei tällä kertaa innostanut:
Työ
Terveys
Turvallisuus -lehti
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Perusteluni:
Kiinnostavin juttu TTT-lehdessä 3/2013 oli:
Mikä juttu jäi mieleen?
TILAA TTT-LEHTI!
Kun osoitteesi muuttuu,
toimi näin:
Jos kuulut työsuojeluhenkilöstöön ja työnantajasi on
yksityinen, seurakunta tai kunta, työnantajasi tulee tehdä
ilmoitus Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin:
Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 HELSINKI
Puh. 09-616 261/rekisteri, faksi 09-612 1287,
sähköposti [email protected]
Jos olet tilannut maksullisen TTT-lehden, tee ilmoitus:
iO Kustantajapalvelut Oy, PL 115, 30101 FORSSA
Asiakaspalvelu: puh. 03-4246 5340, faksi 03-4246 5341
Sähköposti [email protected]
Voit tilata TTT-lehden tai TTT-Digin tai molemmat
osoitteessa: www.tttdigi.fi
Miten meni tänään?
työssä
TOIMITTANUT MARJA SARKKINEN ■ KUVAT PASI LEINO
Professori Esko Valtaoja
tappeli matkalaskun kanssa...
HERÄSIN kello 5.20 vaasalaisessa hotellissa. Yövyin siellä, koska
pidin illalla luennon Mustasaaren aikuisopistossa. Palasin aamulennolla Helsinkiin, hyppäsin lentokentällä autooni ja ajoin työpaikalleni Piikkiöön. Matkalla pysähdyin huoltoasemalle kahville.
Olen aamu-uninen enkä haluaisi herätä ennen yhdeksää. Ennen
puoltapäivää maailmankaikkeudessa ei tapahdu mitään järkevää.
KYMMENELTÄ pääsin perille Tuorlan observatorioon. Viime viikon
olin työkokouksessa Hollannissa ja sitä ennen viikon lomalla,
joten minulla oli paljon postia sortteerattavana. Bändi nimeltä
Surftones oli lähettänyt minulle uuden levynsä. Saatekirjeessä
kiiteltiin kirjoistani ja kerrottiin, että levy on saanut inspiraationsa
tähtitieteestä. Hauska yllätys kirkasti päivääni.
KELLO 11.30 alkoi työporukkamme yhteinen kahvitauko. Niitä
on kolme päivässä, ja perinne ulottuu 50 vuoden taakse. Meillä
ei katsota hyvällä, jos on niin epäsosiaalinen, ettei tule kahville
muiden kanssa. Kahviajat ovat pyhiä pätkiä, jotka rytmittävät työpäivää. Seminaaritkin alkavat niiden jälkeen. Niin kauan kuin saan
kahvihuoneessa ystävällistä pilkkaa, tiedän, että kaikki on hyvin.
ILTAPÄIVÄLLÄ tappelin tunnin verran matkalaskun kanssa. On mieletöntä, että professoreistakin tehdään kirjanpitäjiä. Pitää laskea
arvonlisäveroja ja käyttää huonosti toimivia ohjelmia. Ikävintä
työssäni on byrokratia ja se, ettei tutkimuksen tekemiseen tahdo
löytää aikaa.
HIENOIMPIA HETKIÄ ovat omien opiskelijoiden väitöstilaisuudet.
Katson tyytyväisenä ”pappana”, että nyt tyttö tai poika on tullut
täysiveriseksi tutkijaksi. Olen pullauttanut maailmaan 13 uutta
tähtitieteilijää. Seuraavan sukupolven pitää olla kunnolla ohjaksissa, kun alan häipyä takavasemmalle. Kahden vuoden kuluttua
eläkeikäni tulee täyteen. Viimeinen ponnistukseni liittyy Planck-­
satelliittiin. Tutkimusryhmämme on ollut projektissa vuodesta
1997, ja tänä keväänä saamme tulokset. Puristamme niistä irti
kaiken mahdollisen tieteen.
Esko Valtaoja, 61, työskentelee
avaruustähtitieteen professorina
Turun yliopistossa fysiikan ja tähtitieteen
laitoksella. Laitoksen tilat ovat
Tuorlan observatoriossa Piikkiössä.
TÄRKEIN TEHTÄVÄNI tänään oli referoida eli vertaisarvioida
artikkeli tähtitieteen ykköslehteen Astrophysical Journaliin. Tiede
perustuu siihen, että mitään ei julkaista, ennen kuin se on käynyt
läpi nimettömän vertaisarvioinnin. Onneksi artikkeli oli kiinnostava eikä siinä ollut paljon korjattavaa. Kahdeksalta lähdin töistä.
3/2013 Työ Terveys Turvallisuus 47
→
vapaalla
→ ...ja valmisteli illalla
kolmea esitelmää.
ILLALLA töiden jälkeen kävin ostamassa leipää, hampuusi­
makkaraa ja muita perustarvikkeita. Tiesin, että Turun-­
asuntoni jääkaapissa ei ole juuri mitään. Olen Turussa
keski­viikosta perjantaihin. Muina päivinä teen etätöitä
pääkodissani Helsingissä.
KAHLASIN YKSIÖÖNI kahden viikon Turun Sanomien läpi.
Tein pari voileipää, keitin teetä ja aloin lukea lehtiä. Luen
aina kaikki poissa ollessani kertyneet lehdet. Katson, mitä
hauskaa ja jännää niistä löytyy. Olen infonarkkari. Minusta
on kauheaa, jos päivän lehti ei tulekaan postiluukusta.
VAPAA-AIKAA minulla ei oikeastaan ole. Professorin ja
tutkijan työn lisäksi esitelmöin ja kirjoitan. Vaimollani on
taidegalleria, ja avustan häntä galleriapuksuna. Olen myös
varttijulkku, jota kysytään kaikenlaisiin paikkoihin. Lauan­
tait ja sunnuntait ovat ihan normaaleja työpäiviä. Minua
virkistää se, että vaihdan yhdestä työstä toiseen. Myös
positiivinen palaute kannustaa. Saan sähköpostiini päivittäin
kiitoksia kirjoistani, ja joku tulee aina moikkaamaan kadulla
tai kassajonossa.
HAAVEILEN kesästä mökillä Sotkamossa. Se on meidän pikku
paratiisimme. Kesällä pystymme olemaan siellä parhaimmil­
laan kuusi viikkoa yhteen jaksoon. Sielläkin avaan joka aamu
läppärin ja katson sähköpostit. Perusmökkipuuhien lisäksi
lueskelen kirjoja ja kirjoitan omaani. En koskaan suunnittele
mitään. Luotan, että alitajuntani hoitaa hommat. Talvilomal­
la se ilmoitti yllättäen, että seuraavan kirjan nimi on Ikuisuus.
SYÖTYÄNI istuin nojatuoliin, otin läppärin syliin ja aloin
tehdä töitä. Asunnossa ei ole radiota eikä televisiota, joten
rauha on täydellinen. Puhelintakin pidän äänettömällä. Val­
mistelin kolmea esitelmää ja niihin liittyvää kuva-aineistoa.
Olen menossa puhumaan opettajien koulutuspäivään ja
kahteen firmaan.
PUOLI YHDELTÄTOISTA tuntui, että päivä on tullut täyteen.
Kömmin sänkyyn, otin lasillisen viskiä ja aloin lukea
maustekaupan maailmanhistoriaa. Puolen tunnin kuluttua­
ajatus harhaili ja viskikin oli loppunut. Vaivuin nopeasti
unten maille. n n n
48 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
Esko Valtaoja lukee tietokirjoja
ja science fictionia. Hän on itse
kirjoittanut seitsemän kirjaa,
joista tuorein on vuonna 2012
ilmestynyt Kaiken käsikirja.
TYÖSUOJELUPALKINTO VUONNA 2013
Työterveyden Edistämisyhdistys ry jakaa vuotuisen työsuojelupalkinnon työterveyden ja työsuojelun alalla suoritetusta ansiokkaasta toiminnasta. Kohderyhmänä ovat työterveys- ja työsuojeluhenkilöstö, työterveys- ja työsuojelualan
tutkijat, kouluttajat, tiedottajat sekä em. alalla toimivat virkamiehet.
Palkintoa jaettaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin tekijöihin:
1.pitkäjänteinen ja edelleen jatkuva toiminta työsuojelun tai työterveyden alalla
2.toiminta vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden terveyden ja
turvallisuuden edistämiseen
Yli 1000
TIEDÄTKÖ HYVÄN
JUTTUVINKIN?
turvakilpeä hintoineen
Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu
kauppapaikassa
turvakilvet.fi
Kerro se
osoitteessa
www.tttdigi.fi
>Osallistu
Suomen
Turvakilvet Oy
Savenvalajantie 2, 85500 Nivala
Puh. 08-442 131, Fax 08-443 061
E-mail: [email protected], www.turvakilvet.fi
3.palkittava on osoittanut toimissaan korkeaa ammattitaitoa
4.palkittava on osoittanut toimissaan yhteistyökykyä.
Palkinto, jonka suuruus on 1 000 euroa, jaetaan lokakuussa 2013 järjestettä­
vien Työterveyspäivien yhteydessä.
Yhteisöjen tai yksityisten henkilöiden tekemät esitykset palkinnon jakamiseksi
pyydetään lähettämään perusteluineen palkintolautakuntana toimivalle Työterveyden Edistämisyhdistys ry:n hallitukselle viimeistään 30.6.2013 mennessä
osoitteella:
urheiluhallit.fi/yritysliikunta
Uinti, kuntosali, palloilu
Ryhmäliikunta, omaohjaus
FirmanPiikki
Demo- ja vakiotunnit
Kokous- ja saunatilat
Työhyvinvointi- ja liikuntapäivät
Kurssit, luennot
Kuntotestit, Firstbeat
Työterveyden Edistämisyhdistys ry, Topeliuksenkatu 41 a A
00250 Helsinki, Faksi (030) 474 2548
Tiedusteluihin vastaa kansainvälisten asioiden päällikkö Suvi Lehtinen,
puh. (030) 474 2344 ja tiedottaja Marianne Joronen,
puh. (030) 474 2482, S-posti: [email protected]
Internet-osoite: http://www.ttl.fi/tey
urheiluhallit.fi – Kallio • Kontula • Malmi • Mäkelänrinne • Pasila • Siltamäki • Töölö • Vuosaari
n
enpäi
e
t
e
ä
ksill
Elämy
23.–25. 8.2013
helsinki–tukholma–helsinki, silja serenade
a
uniss
ile du
Tunte
Lähtö perjantaina klo 17.00, paluu sunnuntaina klo 9.55
Kunnon Laivalta hyvää oloa ja virkistäytymistä sekä eväitä omaan
työhön ja asiakaskohtaamisiin. Liikuntaelämyksiä kolmella kannella, monipuolinen näyttelyosasto ja huippuluennoitsijoita.
Luento-ohjeLmassa muun muassa
Iltojen tähtinä
loistavat
jokamiehen tunnetaidot työyhteisöissä
pe 23.8.
Liikunta tunnetyöläisten työkaluna
aki Louhela
psykologi, tunneälytutkija mikael saarinen
Irina
la 24.8.
psykologian tohtori, liikuntatieteiden maisteri marja Kokkonen
Liikettä ilmaisuun
stella Polariksen näyttelijät elina stirkkinen ja micke Rejström
Lisätietoa ohjelmasta ja matkavaraukset:
www.kunnonlaiva.fi
hinnat alkaen 84 euroa
(sis. risteily aamiaisineen
ja ohjelma laivalla)
ttt
Mukavuus
on saanut uuden määritelmän:
muotoilu, käyttömukavuus
ja suojaus
Työ Terveys Turvallisuus
4/2013 ilmestyy
27. elokuuta
SEURAAVASSA NUMEROSSA
TÄRKEÄÄ!
KÄYTÄ KUULONSUOJAIMIA
100%
Hoida pääkoppaasi!
 Tarjoa aivoille sopivasti ❃
❦ älypähkinöitä ❤
99 % käyttöaste– jo 5 minuutin huolimattomuus päivässä heikentää
merkittävästi kuulonsuojainten tehoa.
90 % käyttöaste – Lähes olematon suojaus.

happihyppelyä ✿
❢ polttoainetta ✍
hermolepoa
www.3M.fi/suojaimet
X1
X2
X3
X4
X5
Elämme MELUN keskellä
Uudet 3M™ Peltor™ X -sarjan kupusuojaimet tarjoavat huipputehokasta vaimennusta
ja virtaviivaista muotoilua. Innovatiivinen muotoilu yhdistettynä käyttömukavuuteen
innostavat kuulonsuojainten jatkuvaan käyttöön meluisassa työympäristössä.
Peltor™ X –sarjan kupusuojaimet ovat myös kestäviä ja helppokäyttöisiä - voiko suojainten
käyttö olla enää miellyttävämpää!
Lisätietoja: www.3m.fi/suojaimet, valtuutetut 3M-jälleenmyyjät
50 Työ Terveys Turvallisuus 3/2013
LEHDESSÄ LISÄKSI:
■ Minustako oman työpaikkani
hyvinvoinnin kehittäjä?
■ ”Oli vain ajan kysymys, että
joku teloi sillä koneella itsensä.”
■ Kun potilas sanoo miau
– päivä eläinlääkärin matkassa
THINKSTOCKPHOTOS
altistumisajasta
Takaikkuna
Julkaisemme tällä sivulla vanhoja työsuojelu- ja työterveysaiheisia julisteita.
Tämä juliste julkaistaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton luvalla.