Lataa koko dokumentti

MA
R
Ko S, MARS
ulu KUR
tus SSEIL
kal LE! O
ent TA TA
eri LTEEN
201 :
4
NRO 1/2014 | 10 €
TYÖHYVINVOINNIN
ERIKOISLEHTI
www.tttdigi.fi
NOSTA PUHEENAIHE PÖYDÄLLE:
TAVOITETTAVISSA 24/7
USKALTAAKO TYÖKAVERIA
KOSKETTAA?
TALVI TULI VIHDOINKIN
TÖISSÄ TAIVASALLA
102 VUOTTA FAZERILLA
LÄÄKÄRI OMASTA TAKAA
Terästehdas tsemppasi:
TTT-lehti
myös
verkossa:
tttdigi.fi
Hyvin kuuluu!
Paljon tuttua ja toivottavasti riittävästi tuoreutta – miten koet uudistuneen
TTT-lehden, sen päätät Sinä, hyvä lukijamme. Kiitä tai moiti. Kerro, mistä
Sinä haluaisit meidän kirjoittavan. Ota yhteyttä ja pidä meidät ajan tasalla.
Entä joko tunnet TTT-Digin, myös palautekanavana meille toimitukseen?
TTT-lehden uuden ulkoasun on suunnitellut ja toteuttanut Työterveyslaitoksen vastaava graafikko Ella Smeds. Helmikuussa uudistuu myös TTT-Digi.
Merja Karjalainen
Marja Sarkkinen
Helinä Kujala
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
[email protected]
TOIMITUSSIHTEERI
[email protected]
TOIMITUSSIHTEERI
[email protected]
Iris Poutanen
Susanna Kaaja
TOIMITUKSEN SIHTEERI
[email protected]
TOIMITTAJA
[email protected]
GRAAFIKKO
[email protected]
PÄÄTOIMITTAJA,
TYÖTERVEYSLAITOKSEN
PÄÄJOHTAJA
[email protected]
Ella Smeds
Harri Vainio
2
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
tttdigi.fi
KUVAT JOUKO RYTKÖNEN, ELLA SMEDS JA THINKSTOCKPHOTOS
Tervehdys toimituksesta!
Statiivi
Uusi mallisto 2014
Markkinoiden laajin kotimainen jalkinemallisto on uudistunut vastaamaan entistä paremmin
käyttäjien tarpeita. Tutustu malleihin kotisivuillamme www.sievi.com
Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja
Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • [email protected] • www.sievi.com
Helsinki 7.-8. toukokuuta 2014
2014
AMMATTITAPAHTUMA
Kolmatta kertaa järjestettävä yritysjohdolle, esimiehille ja
HR-päättäjille suunnattu ammattitapahtuma.
Kahden päivän tapahtumassa esillä on ideoita ja ratkaisuja
johtamisen, henkilöstön ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Maksuton ammattitapahtuma Messukeskuksessa.
Samaan
aikaan
ICTexpo
2014
Yhteistyökumppanit
Lisätietoa tapahtumasta:
www.easyfairs.com/esimies
päätoimittajalta
Missä jamassa on työterveyshuolto, Harri Vainio?
Tässä lehdessä sivuilla 28–30 kerrotaan Fazerin 102-vuotisesta työterveyshuollosta. Ovatko yritysten omat
työterveyshuollot katoavaa kansanperinnettä?
– Patruuna-ajatteluun kuului pitää
huolta työntekijöistä työssä ja sen ulkopuolella. Nyt uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, joihin omia työterveyshuoltoja ei kannata perustaa.
Palvelujen tarjoajia on julkisista palveluntuottajista liiketoimintaperiaattein
toimiviin lääkäritaloihin. Työ ja terveys
Suomessa 2012 -tutkimuksen mukaan
työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon 91 prosentille palkansaajista.
Onko työterveyshuoltofirmoille
kannattavampaa hoitaa sairauksia kuin ehkäistä niitä?
Millä tolalla työterveyshuolto on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä?
– Alle kymmenen hengen yrityksistä
vain hieman yli 60 prosenttia on järjestänyt itselleen työterveyshuollon; maatalousyrittäjistä sen on tehnyt 55 ja muista
yrittäjistä ainoastaan 48 prosenttia. Yksinyrittäjät kuuluvat työnantajayrittäjiä
harvemmin työterveyshuollon piiriin.
Miksi joissakin yrityksissä on kattavampi työterveyshuolto kuin toisissa?
– Työterveyshuolto maksaa keskimäärin 340 euroa vuodessa per henkilö. Sairaanhoidon järjestäminen on työnantajille vapaaehtoista, ja sen kustannukset
vaihtelevat kunnittain enemmän kuin
lakisääteisen ehkäisevän terveydenhuollon. Suurten kasvukeskusten ja -kuntien
maksukykyiset työnantajat ovat valmiita
panostamaan työterveyshuoltoon. Kun
Toimitus
Posti- ja käyntiosoite
Topeliuksenkatu 41 a A,
00250 Helsinki
Puh. 030 4741 (vaihde)
Faksi 030 474 2478
Sähköposti:
[email protected]
Internet: www.tttdigi.fi
Toimitussihteerit
Helinä Kujala
puh. 030 474 2473
Marja Sarkkinen
puh. 030 474 2477
Toimittaja
Susanna Kaaja
puh. 030 474 2476
Päätoimittaja
Harri Vainio
Graafikko
Ella Smeds
puh. 030 474 2472
Toimituspäällikkö
Merja Karjalainen
puh. 030 474 2468
Toimituksen sihteeri
Iris Poutanen
puh. 030 474 2469
työntekijät halutaan saada työkykyisiksi,
työterveyshuollon kulut ovat pieni siivu
henkilöstömenoista. Isoilla työpaikoilla panostetaan työterveyshuoltoon myös
siksi, että se voi säästää sairauslomakuluista ja eläkemaksuista.
– Nyt työterveyshuollossa painottuu sairauksien hoito.
Kela-korvauksilla on vipuvaikutusta asiaan. Vuonna 2010 Kela-korvauksia
maksettiin ehkäisevän terveydenhuollon kuluista
50–60 prosenttia, enimmillään noin 152 euroa henkilöä kohden.
Sairaanhoidon kuluista korvattiin 50
prosenttia, enimmillään 229 euroa per
henkilö. Kelan korvausluokkia ja niiden
kustannuskattoja on arvioitava uudelleen, jos ehkäisevät palvelut halutaan
nostaa työterveyshuollon keskeiseksi
sisällöksi – vaarantamatta sairaanhoitoa.
”Nyt työterveyshuollossa painottuu
sairauksien hoito.”
Arkkiatri Risto Pelkosen mukaan lääkärin on oltava nöyrä ja rohkea. Millainen on hyvä työterveyslääkäri?
– Terveyden puolueettomana asiantuntijana hän ei ole kenenkään lääkäri.
Sairaita hoitaessaan hän on potilaansa
oma lääkäri, noudattaa lääkäriaseman
kanssa tehtyjä sopimuksia ja vastaa niiden moraalista. Hän kuuntelee, mitä yhtiön johto odottaa, mutta toimii
työntekijöiden terveyden ehdoilla.
Ilmoitukset
Raija Korpi
puh. 044 759 5112
Iris Poutanen
puh. 030 474 2469
Osoitteenmuutokset
Yksityisten ja kunta-alan
työsuojeluhenkilöstö:
Työturvallisuuskeskus
Lönnrotinkatu 4 B,
00120 Helsinki
Puh. 09-616 261/rekisteri
Faksi 09-612 1287
Sähköposti:
[email protected]
Maksulliset tilaukset ja
niiden osoitteenmuutokset
iO Kustantajapalvelut Oy
Asiakaspalvelun
puh. 03-4246 5340
Sähköposti: asiakaspalvelu
@kustantajapalvelut.fi
Tilaushinnat
Lehdestä ilmestyy 6 numeroa
vuonna 2014.
Laskutusväli 12 kk 72 e
(sis. alv)
Kestotilauksena 69 e (sis. alv)
Irtonumero 10 e (sis. alv)
+ postituskulut
Mitä sinä haluaisit kysyä Työterveyslaitoksen
pääjohtajalta? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen
[email protected]
Toimitusneuvosto
Harri Vainio pj./TTL,
Rauno Toivonen/EK,
Antti Närhinen/TEM,
Merja Karjalainen/TTT,
Marja-Leena Hiltunen/STM,
Outi Nystén/Länsi- ja SisäSuomen Avi,
Riitta Juntunen/SAK,
Jaakko Haikonen/STTK,
Marja Tallavaara/MTK,
Harri Hellstén/SY
Julkaisija
Työterveyslaitos
44. vuosikerta
Tarkastettu keskimääräinen
nettolevikki 56 000 (LT 2013)
Aikakauslehtien Liiton jäsen
Forssa Print 2013
ISO 14001
SERTIFIOITU
ORGANISAATIO
441 612
Painotuote
Sisällys 1/2014
2 Tervehdys toimituksesta!
5 Päätoimittajalta
7 TTT-Ajassa
11 Kova juttu: Tavoitettavissa 24/7?
12 Lukijoilta
14 TTT-Henkilö: Tom Häggblom
18 TTT-lehden julistekisa ratkesi!
Onko halailu
sallittua
työpaikalla?
s. 24 – 25
20 4 x työtä talvisäässä
Kunnon varusteissa tarkenee.
24 Lisää hellyyttä!
Kosketus voi tiivistää
yhteishenkeä.
”
Ilmailussa ei voi koskaan
tulla valmiiksi.”
Tom Häggblom, s. 14
Mitä tehdä, kun
työkaveri haisee
viinalle?
s. 32 – 33
Outokumpu
tehosti kuulonsuojausta.
s. 36 – 39
28 Hyviä yhteistyössä
36 Melua vastaan
31 Terveydeksi
40 Valtuutetuilla riittää
Fazer arvostaa omaa
työterveyshuoltoa.
Uniapnea jää usein toteamatta.
26 TTT-Blogisti Minna Janhonen 32 9 x Puutu rohkeasti
Seisominen koukuttaa
JYRKI NIKKILÄ KUVASI KANTEEN PROSESSINHOITAJA
PASI LIUKON TORNION TERÄSTEHTAASTA.
Päihtyneen ”suojelu”
on karhunpalvelus.
Terästehdas satsaa
suojainten valintaan.
työsarkaa
Työsuojelun asialla tehtaassa.
42 Teollisuudessa sattuu
Vaarassa ovat sormet ja silmät.
JYRKI NIKKILÄ
43 Tapaturmainen kuolema
Mikä johtaa trukkiturmiin?
44 Katse kohti työympäristöä
Avuksi Elmeri, Tuttava tai 5S.
46 Lukuvinkit
47 Työssä & vapaalla
Näyttelijä Olavi Saaristo
Meluvammojen
suuri määrä
hätkähdytti
Tornion terästehtaassa, s. 36.
49 Äänestä parasta
50 Tilauskortti ja hinnasto
51 Ensi numerossa
6
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
ISSNL-0041-4816
ISSN-0041-4816 ISSN-2323-7635
ELLA HUTTUNEN, 16,
OPISKELIJA
”OPISKELEN KOSMETOLOGIKSI Suomen Kosmetologien Yhdistyksen
opistossa Helsingissä. Olen pienestä asti tykännyt pitää itsestäni ja ulkonäöstäni huolta, ja nautin myös
hoitojen tekemisestä muille. Etenkin
vanhukset ovat hellyttäviä asiakkaita, he ovat aina niin tyytyväisiä palveluun.
Kuuden vuoden päästä toivon pyörittäväni omaa yritystä. Olisi myös
hienoa, jos voisin perustaa yrityksen
ulkomaille.”
TEKSTI HELINÄ KUJALA, KUVA ANNA DAMMERT
Tässä sarjassa eri-ikäiset ihmiset kertovat,
miltä työelämä näyttää heidän näkökulmastaan vuonna 2020.
Kerro
omat ideasi
työelämän
kehittämiseksi:
tyoelama2020.fi
>Työpaikoille >Anna
kehitysideasi
7 Ajassa | 12 Lukijoilta | 14 Henkilö: Tom Häggblom
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
7
ttt-ajassa
Nyt puhuttavat kemikaalit, urheiluvalmentajien uupumus, luovuus,
KOONNUT MARJA SARKKINEN
◆
KUVAT THINKSTOCKPHOTOS JA HAASTATELTUJEN KUVA-ARKISTOT
Käytännön asiaa Syöpävaaraa
kemikaaleista
työpaikoilla
Uupumus uhkaa
valmentajia
KEMIKAALIVIHI on vapaamuotoinen
verkosto kaikille, jotka tarvitsevat tietoa kemikaalien turvallisesta käsittelystä työpaikalla. Verkosto tarjoaa työkaluja, hyviä käytäntöjä ja mahdollisuuden
verkottua muiden yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.
Näkyvin osa Kemikaalivihiä on
verkkosivusto, jota ylläpitävät Työterveyslaitoksen asiantuntijat. Sivuilta löytyy muun muassa tietoa
kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä tapahtumista ja testi, jonka avulla saa käsityksen siitä, millä tolalla työpaikan kemikaaliasiat ovat. Tutustu verkostoon:
www.ttl.fi/kemikaalivihi. MS
JOKA NELJÄS URHEILUVALMENTAJA
Tutustu
Kemikaalivihiin!
altistui työssään noin 16 700 henkeä vuonna
2011. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 700:lla. Arseenille altistuneiden
määrä lähes tuplaantui: heitä oli vuonna 2011 noin 2 000. Uusia arseenille altistuvia ammattiryhmiä olivat muun
muassa kaivos- ja louhostyöntekijät sekä geologit.
Myös polysyklisille aromaattisille
hiilivedyille eli PAH-yhdisteille altistui
aiempaa useampi. Yleisimpiä syöpäsairaudelle altistavia aineita ovat jo pitkään
olleet kromaatit ja nikkeli.
Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen
ASA-katsaukseen. HK
SYÖPÄVAARALLISILLE AINEILLE
kokee työuupumusta ja vajaa kolmannes uupumusasteista väsymystä, paljastaa tuore väitöstutkimus. Psykologian
lisensiaatti Satu Kasken tutkimukseen
osallistui liki 500 valmentajaa, joista
suurin osa toimi SM- tai maajoukkuetasolla.
Päätoimiset valmentajat ovat uupuneempia kuin oman työnsä ohessa valmentavat. Toisaalta moni ”koutsi” kokee myös työn imua. Hyvinvoinnin
tukemiseksi Kaski suosittelee valmentajien tehtäväkentän rajaamista ja psykologisen tiedon hyödyntämistä urheiluorganisaatioissa. HK
UUTISIA ULKOMAILTA: KUUNTELE, HY VÄKSY JA IDEOI
LUOVALLE, uusia ratkaisuja löytävälle työporukalle on tunnusomaista, että
sen jäsenet kuuntelevat toisiaan. Aidon
kuuntelemisen sijasta moni meistä kuitenkin keskittyy vain siihen, mitä ajatuksia keskustelukumppanin puhe herättää
ja mitä itse sanoisi seuraavaksi.
Ruotsalaisen luovuuskouluttajan Bengt
Renanderin mukaan kuunteleminen on
8
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
yksi tapa herätellä luovuutta. Luovaan yhteistyöhön virittää myös hyväksyvä suhtautuminen muihin. Samalla voi opetella
suhtautumaan lempeästi itseensäkin.
Liiallinen itsekritiikki estää uudenlaisen ajattelun. Renander sanoo, että monet pitävät itseään mitättöminä ja
pelkäävät sen paljastuvan muillekin. Tällainen pelko pitää ihmisen varuillaan
esimerkiksi ideointipalaverissa. Kannattaa tiedostaa, että kyse on vain omista
ajatuksista – ei todellisuudesta.
Paras keino luovuuden lisäämiseksi
on meditointi: – Meditointitaidon kehittämisestä on hyötyä koko elämän ajan,
Renander sanoo.
Renanderia oli haastateltu ruotsalaiseen Arbetarskydd-lehteen 11/2013. MS
ttt-ajassa
työsuojelupäälliköt ja ilmankostuttimet...
Lisää Duunitohtorin neuvoja:
http://tyopiste.ttl.fi/arkisto
Onko kostutin
bakteeripesäke?
Talvella toimiston ilma on tosi kuivaa tehokkaan ilmastoinnin takia. Olisiko ilmankostutin
hyvä idea vai hirveä bakteeripesäke?” - Kuivis
ilmastointikoneessa olevalla tai huonekohtaisella kostuttimella. Energiansäästön ja hygienian vuoksi työpaikkarakennusten ilmastointikoneissa ei
yleensä käytetä kostutusta. Ilmankostuttimen
hygieniasta on huolehdittava, jotta mikrobeille
ei anneta kasvumahdollisuuksia.
Ilmastointikoneissa on käytetty ilman kostutukseen sumutus-, haihdutus- ja höyrykostutinta. Sumutuskostuttimessa vesi hajotetaan pieniksi pisaroiksi ilmaan. Ilmavirtaan sumutettu
vesi ottaa olomuodonmuutokseen tarvitsemansa lämpöenergian virtaavasta ilmasta. Jos sumutuskammion pohjalle jää seisomaan vettä,
se tarjoaa erinomaiset kasvuolot mikrobeille.
Talotekniikan rakentamisen laatuvaatimuksissa
mainitaan, että ”hygieniasyistä sumutuskostutusta ei käytetä ilman pakottavaa syytä”.
Haihdutuskostuttimen vesi ja rakenne
tarjoavat hyvät kasvumahdollisuudet mikrobeille. Haihdutuskostuttimesta mikrobit eivät kuitenkaan siirry ilmaan yhtä helposti kuin
sumuttavasta kostuttimesta.
Ilmastointikoneessa kannattaa käyttää vain
höyrykostutinta. Siinä kostutettavaan ilmaan
sekoitetaan höyryä, joka sisältää runsaasti lämpöenergiaa. Korkean lämpötilan vuoksi
höyrykostuttimesta ei siirry ilmaan biologisia
epäpuhtauksia. On kuitenkin varmistettava, ettei höyry tiivisty kanaviston pinnalle.
Mitään mikrobikasvua estäviä aineita ei
kannata lisätä kostutinjärjestelmään.
Kostutinjärjestelmän lisäksi myös huonekohtainen, höyrystävä ilmankostutin on ihan
hyvä ratkaisu pakkasjaksoilla. Ilmankostuttimen veden täytyy pysyä puhtaana.
Esimerkiksi tuloilmajärjestelmän meluntorjuntarakenteista irtaantuvat mineraalikuidut
saattavat aiheuttaa silmissä ja ylähengitysteissä ärsytysoireita, joita luullaan kuivan ilman
aiheuttamiksi.
SISÄILMAA VOIDAAN KOSTUTTAA
Moisio luotsaa päälliköitä
Työsuojelupäälliköiden puheenjohtaja
Petri Moisio listasi asiat, joihin hän
haluaa vaikuttaa.
PETRI MOISIO aloitti tämän vuoden alussa Työsuojelupäälliköt ry:n puheenjohtajana. Hänen työpaikkansa on Turussa STX Finladilla, qhse- ja
riskienhallintapäällikkönä. Kirjainyhdistelmä qhse tulee sanoista quality
(laatu), health (terveys), safety (turvallisuus) ja environment (ympäristö).
Työsuojelupäälliköiden yhdistykseen kuuluu noin 700 jäsentä. Näihin
asioihin uusi puheenjohtaja haluaa vaikuttaa:
● Nuorten jäsentemme aktivoiminen ja saaminen mukaan yhteisiin tapahtumiin ja neuvottelupäiviin. Osallistumalla uudet jäsenet saavat rakennettua ympärilleen vahvan asiantuntijaverkoston, johon on
helppo ottaa yhteyttä silloin, kun omassa työssä tulee eteen haastava
paikka tai ennen kokematon tilanne.
● Yhteistyön lisääminen Kunnalliset työsuojelupäälliköt ry:n kanssa, jos
heillä on siihen halukkuutta. Suomi on pieni maa, ja meillä molemmilla on jäseniä rajallinen määrä. On järkevää välttää päällekkäisyyksiä ja tehdä tehokkaasti yhteistyötä.
● Jo nyt aktiivista yhteistyötä monien tahojen – viranomaisten, Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen, Suomen Työsuojelualan
Yritysten Liiton, Työsuojelurahaston, vakuutusyhtiöiden – kanssa
kehitetään edelleen. Pyrimme olemaan käytettävissä siellä, missä mielipiteitämme kysytään ja meitä ollaan valmiita kuuntelemaan.
● Muitakin eteenpäin vietäviä asioita on, kuten työsuojelupäälliköiden ammatillisen osaamisen kehittäminen ja siinä esimerkiksi pätevyyskoulutukset ja kansainväliset vertailtavuudet. Tilanteet työelämässä muuttuvat koko ajan, ja meidän pitää olla valmiita suuntaamaan
omaa tekemistämme muutosten mukaan. MK
Teknologiajohtaja Rauno Holopainen ja työhygieenikko Tuomo Lapinlampi, Työterveyslaitos
Lisää tietoa: www.finnsafe.net
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
9
ttt-ajassa
”
...niin myös ihannetyöntekijä ja hyvät lupaukset.
Vastoinkäymisiä kohdatessasi
mielesi ja tapasi luovat joko
esteitä tai siltoja paremmalle
tulevaisuudelle.”
Traumapsykoterapeutti Soili Poijula
Kotilääkäri-lehdessä 1/2014
Palvelukseen halutaan
…työntekijä joka joustaa, kestää
stressiä ja haluaa oppia uutta.
TÄYSIN AMMATTITAITOINEN AUTONASENTAJA
saa toimen tehtaallamme. Kahden huoneen asunto
voidaan järjestää.
Tämä ilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa
syksyllä 1949. Vielä 1940- ja 1950-luvuilla työpaikkailmoituksissa esiintyi ”täysin pätevä” työntekijä,
jonka päätavoitteena oli elannon hankkiminen. Pätevyys tarkoitti teknisiä taitoja ja kokemusta.
Seuraavien vuosikymmenten ilmoituksissa korostuivat työpaikan ihmissuhteet ja työn sisältö. Tämä
käy ilmi tutkimuksesta, jossa Työterveyslaitoksen
tutkija Pekka Varje kävi läpi yli 1 600 Helsingin Sanomien työpaikkailmoitusta vuosilta 1944–2009.
– Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistuvat
vaatimukset kasvoivat 1970-luvulta 1990-luvulle. Tulosvastuu ei sallinut paikalleen jämähtämistä, joten
täysin pätevä ei enää riittänyt, Varje sanoo.
–Työnantajat tarjosivat kilvan mielekästä työtä
viihtyisässä seurassa työntekijöille, jotka tulivat kehittämään itseään.
2000-luvulle siirryttäessä ilmoitukset alkoivat vaikuttaa mainoksilta ja ihannetyöntekijä pyrki huippusuorituksiin. Nykyajan ihannetyöntekijä on joustava,
tuottava ja luova. Hän sietää stressiä ja oppii uutta. MS
6/10
55–64-vuotiaista OECDmaiden kansalaisista on
työelämässä.
Lähde: Pensions at a Glance 2013 -katsaus
10
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
Lupaa hyvää itsellesi
Parempi olo voi lähteä
pienistä teoista:
✔ Päätä, mihin aikaan aiot lähteä töistä. Pidä päätöksestäsi kiinni varsinkin, jos helposti jäät ”vielä
hetkeksi”.
✔ Sano joka päivä jotain myönteistä työkavereillesi.
Se voi olla pelkkä ”kiitos” tai kannustavaan sävyyn
alkava sähköpostiviesti.
✔ Syö lounas tai juo päiväkahvit porukassa
– se katkaisee pinnistelyn.
✔ Varaa päivittäin vartti itsellesi: joogaa, venyttele,
lue, kävele ulkona, nauti rauhassa kuppi kahvia. Älä
ratko samalla työhön liittyviä asioita äläkä pohdi
ongelmia.
✔ Ennen kotiin lähtöä tee lista, mitkä ovat huomisen
tai ainakin aamun tärkeimmät tehtävät. Pystyt
jättämään työt töihin, ja saat aamulla hommista
nopeasti kiinni.
✔ Älä siirrä asioita turhaan. Tee heti ne, jotka vievät
vain pari minuuttia. Mieti, kannattaako jotain asiaa
tehdä ollenkaan. Entä voiko jonkin tehdä ”vähän
kevyemmin”, heti?
✔ Kiitä itseäsi jokaisen päivän päätteeksi:
Tänään tein sen ja sen. Voi vitsi, olenpa saanut
paljon aikaan!
✔ Mene riittävän aikaisin nukkumaan. Virkeänä jaksat
paremmin. MK
llis
a
s
>O
L
IL
N TE
E
MIT
TA
Ä? O
gi.fi
i
d
t
tt
:
TAA a
N
A
K
nn
A
tu >
etta
t
u
a
pa l
kova juttu
Tavoitettavissa
24/7?
Vaarantuuko palautuminen, kun on aina
töissä? Vai onko vain etu, että töitä voi
tehdä silloin, kun huvittaa – vaikka yöllä?
TEKSTI SUSANNA KAAJA
◆
KUVITUS HENNA RYYNÄNEN
”TYÖN JA VAPAA-AJAN EROTTAMINEN
on uusi, huono keksintö. Ihminen
saa syntyessään vain yhden elämän, ei
erillistä työelämää ja erillistä vapaaelämää.”
Näin kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissa toimittaja, työelämän parantaja Pekka Seppänen viime vuoden elokuussa. Lukijat kommentoivat tekstiä
runsaasti, muun muassa näin: ”Eipä
tainnut omilla vanhemmillani olla olemassakaan sellaisia sanoja kuin työaika,
vapaa-aika, viihde ja ajanviete. Ei sellaisille sanoille ollut tarvetta.”
Kritisoijiakin löytyi: ”Pitääkseen
oman mielenterveytensä on elämä jaettava työhön ja vapaa-aikaan, eikä näitä
kahta voi sekoittaa.”
Työn ja vapaan rajaaminen puhuttaa erityisesti asiantuntijatehtävissä.
Ylempien toimihenkilöiden (YTN) selvityksen mukaan kuusi kymmenestä
ylemmästä toimihenkilöstä sanoo, että hänen tulee olla tavoitettavissa normaalin työajan ulkopuolella. Kolme
neljästä saa lomallaan työhön liittyviä
yhteydenottoja ainakin silloin tällöin.
Lähes joka toiseen ollaan työasioissa
yhteydessä iltaisin. Enemmän kuin joka kymmenes pitää työmääräänsä jatkuvasti liian suurena ja liki puolet ajoittain liian suurena.
tutkimusten mukaan tehokkaasti se, että pystyy vaikuttamaan omaan työtaakkaansa. Moni pikkulapsen vanhempi
kiittelee työnantajaansa siitä, että voi
lähteä töistä ajoissa. Sitten työtä on
helppo jatkaa illalla kotona.
Työterveyslaitoksen erikoislääkäri
Harri Lindholm huomauttaa, että vaikka sopiva määrä stressiä ei ole haitaksi,
jatkuvasti ylimitoitetut vaatimukset ja
LOPPUUN PALAMISTA EHKÄISEE
On yrityksiä, joissa palautumisen tärkeys tiedostetaan. Yksi pisimmälle viedyistä esimerkeistä lienee saksalainen
Volkswagen. Talouslehti Financial Times
uutisoi pari vuotta sitten, että yrityksen työntekijöiden työsähköpostit katkaistaan matkapuhelimissa vuoron loputtua.
Suomessa käytössä on lievempiä keinoja. Työpaikalla voidaan esimerkiksi yhdessä päättää, että sähköposteja ei
Jos pomo lähettää viestejä yömyöhään,
niihin on vaikea olla vastaamatta.
työn hallitsemattomuus ovat haitallisen
työstressin perusainekset.
Viikkoja tai kuukausia kestänyt stressi näkyy uniongelmina, uupumuksena,
suorituskyvyn heikkenemisenä, jopa
työtapaturmina. Jos stressi vain jatkuu,
seurauksena voi olla ylipainoa, sydänja verisuonisairauksia sekä masennusta.
KESÄKUUSSA 2013 VOIMAAN TULLEEN
työturvallisuuslain muutoksen myötä
työaika on otettava entistä vahvemmin
mukaan työn vaarojen arviointiin. Lain
mukaan työnantajan on varmistettava,
että työntekijöillä on riittävästi aikaa
palautua töistä.
lähetetä enää iltakuuden jälkeen. Esimiehen esimerkki on tärkeä. Jos pomo
lähettää viestejä yömyöhään, voi työntekijän olla vaikea olla niihin vastaamatta.
KYSE ON MYÖS EUROISTA. Ekonomiliitto on laskenut, että henkilö, joka
tienaa 3 500 euroa kuukaudessa ja tekee 30-vuotiaasta asti kolme tuntia ylitöitä joka viikko, on 65-vuotiaana menettänyt 157 000 euron bruttoansiot.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Työolobarometrin mukaan ylitöitä teki vuonna 2012 noin 60 prosenttia
työntekijöistä. Korvauksetta ylitöitä teki
useampi kuin joka kymmenes. ●
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
11
lukijoilta
Äänestä parasta
kantta:
Mikä kansi saa äänesi?
M
ikä vuoden 2013 kansista oli sinun mielestäsi ylitse muiden? Ehdit
vielä vaikuttaa ja osallistua kolmen valinnaisen
kirjan arvontaan. Äänestysaika päättyy
perjantaina 31. tammikuuta.
Yli 400 lukijaa on jo kertonut mielipiteensä. Johdossa on kakkosnumeron
kansi. Siinä ”Mr Työn Imu”, vanhempi
tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta ui avannossa. Äänestäjät ovat perustelleet valintaansa esimerkiksi näin:
Hyistä hurmaa! Virkeän erilainen. Hauska ja vauhdikas. Paras fiiliksen luoja. Uimarin näkeminen saa hyvälle tuulelle. Puhutteleva, suorastaan huudahtava kuva!
Kyllä lämmitti avantouimarin sydäntä.
Toiseksi eniten ääniä on tähän mennessä kerännyt nelosnumeron kansi,
jonka kuvassa on toimittaja Maria Friman. Tämän kannen valintaa on perusteltu näin:
Selkeä ja rauhoittava. Tasapainoinen kokonaisuus. Hyväntuulinen. Yksinkertaisen
kaunis. Houkuttelevimmat otsikot.
Kolmantena on viitosnumeron kansi, jonka kuvassa Pfizerin tiimiläiset
pitävät kävelykokousta. Äänestäjien
mielestä kansi on dynaaminen, rento, leppoisa ja iloinen. Kannessa on yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen fiilistä.
Äänestystulos ja palkintojen voittajat
kerrotaan TTT-Digissä viikolla 6.
tttdigi.fi
>Osallistu
>Kansiäänestys
Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten
työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit
ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä,
mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia
● verkossa: www.tttdigi.fi >Osallistu
>Anna palautetta
● sähköpostitse: [email protected]
● kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTT-lehti,
Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki
Kemikaaliturvallisuuden
Start & Go
- työpaikan kemikaaliriskit
hallintaan luotettavasti ja helposti
Start & Go (4 h) sisältää:
• Työpaikkahavainnoinnin ja asiantuntijakonsultaation
• Alustavan kemikaaliriskien ja -turvallisuuden arvioinnin
• Opastusta Stoffenmanagerin käyttöön
ja hyödyntämiseen
• Yhteenvedon käynnistä
Hinta: 1290 € (+ alv.24 %)
Hintaan lisätään tarvittaessa matkakustannukset.
Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin.
www.ttl.fi/palvelut > Kemikaaliturvallisuus
> Kemikaaliturvallisuuden Start & Go
Lisätietoja:
www.ttl.fi/palvelut
tai Niina Kallio
030 474 7174, niina.kallio@ttl.fi
lukijoilta
NAPAKAT & NASEVAT
PALAUTETTA NUMEROSTA
6 –7/2013
ravitsemusterapeutti Anette Palssan käytännöllinen
ja realistinen suhtautuminen syömiseen ja laihduttamiseen.
MINUA ILAHDUTTI
Ilmoita
TTT-lehdessä
ja TTT-Digissä!
Äänestä
tämän
numeron
paras juttu,
s. 49
Uusi
turvakilpikuvasto
on ilmestynyt!
Tilaa tai tutustu
osoitteessa
turvakilvet.fi
Lue takakannesta,
miksi se kannattaa.
Suomen
Turvakilvet Oy
Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala
Puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061
[email protected] | turvakilvet.fi
MUISTIMME ON TARINALLINEN -jutussa
annettiin hauskasti vinkkejä muistaa asioita. Työskentelen vanhusten
kanssa. Uskon näistä vinkeistä olevan todellista käytännön hyötyä – ja vielä mukavalla tavalla.
TYÖSTÄÄN JA VAPAA-AJASTAAN kertonut maatalousyrittäjä Terho Häkkinen oli mielenkiintoinen tapaus!
PIDIN ENITEN jutusta Rehellisyys häikäisi. Alkoholismi
on niin yleistä. Jos ihmiset tietäisivät AA:sta jo ennen
kuin heille tulee ongelmia alkoholin kanssa, heidän olisi
helpompi hakea apua, kun sitä oikeasti tarvitsevat.
MONTA TIETÄ OSAAJAKSI -juttu pani minut miettimään
omia tapojani oppia. Oppiminen ja uuden keksiminen
ovat isoja asioita. Paljolti niistä riippuu, voitetaanko talouden haasteet ja alkaako vienti vetää.
Poimintoja Työterveyslaitoksen
koulutustarjonnasta
Hyvinvoiva työyhteisö
Työterveyslaitos - Ikävoimaa työhön™
–valmennus
14.3. – 4.9.2014 Helsinki
Työhyvinvoinnin johtaminen
17.3.2014 Helsinki
Turvallinen työympäristö
Riskien arviointi työpaikalla
18. – 19.2.2014 Tampere
20. - 21.3.2013 Lappeenranta
3. – 4.9.2014 Helsinki
Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta
19.3.2014 Helsinki
Lisätietoja:
www.ttl.fi/koulutus
p. 030 4747
Kysy myös tilauskoulutuksia!
Toimiva työsuojelu
Työsuojelupäällikön perustieto
19. - 21.3.2014 Rokua
8. – 10.4.2014 Helsinki
13. – 15.5.2014 Tammela
Työsuojeluvaltuutetun perustieto
19. - 21.3.2014 Rokua
13. - 15.5.2014 Tammela
Vaikuttava työterveyshuolto
Liikettä työpäivään - vähemmän istumista!
12.3.2014 Helsinki
Kyselyt työterveyshuollon työvälineenä
27.3.2014 Helsinki
ttt-henkilö
Valmiina
lähtöön
Mitä yhteistä on Mongolialla, Cessnalla, reikäjuustolla ja tsunamilla? Ainakin sairaanhoitaja
Tom Häggblomin halu auttaa.
TEKSTI MERJA KARJALAINEN ◆ KUVAT PERTTI NISONEN JA MERJA KARJALAINEN
k
ahden ja puolen
tunnin vuoristorata,
Tom Häggblom toteaa yhdeksänpaikkaisen Cessna Grand
Caravanin
rullattua mongolialaisen
Mandalgobin ruohokentälle. Tälle lentokentälle koneita laskeutuu noin kerran
vuodessa, ja mekin vain siksi, että emme ehtisi pääkaupunkiin Ulan-Batoriin ennen pimeää.
Koneen kanadalaista lentäjää ja Tom Häggblomia
lukuun ottamatta taukoamaton turbulenssi on saanut
meidän muiden matkustajien kasvot kalpeiksi. Cessna on puskenut pilvien alla saderintamaa väistellen
150 metrin korkeudessa noin 300 kilometrin matkan
14
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
Baruun-Urtista länteen. Ajoittain ilmassa tuijailee lumihiutaleita.
Lentopahoinvointia voi yrittää välttää katsomalla
sitkeästi horisonttiin. – Tosin on eri asia istua matkustajana kuin lentää itse, kyytiläisenä tällä kertaa ollut
Häggblom myöntää.
Matkamme Ulan-Batoriin voi jatkua vasta aamun
valjettua ja sään selkiinnyttyä.
Vapaaehtoisena Mongoliaan
Mongoliaan Tom Häggblomin vei viime lokakuussa
kehitysyhteistyö, jossa hän toimi kouluttajana.
Viikon aikana yhteensä liki 60 mongolialaista lääkäriä kolmella paikkakunnalla sai elämänsä ensimmäisen kerran opastusta potilaslentoihin:
Miten olosuhteet ilmassa poikkeavat maanpinnasta? Kuinka paljon lisähappea potilas saattaa tarvita lennon aikana? Miten hänet kuljetetaan paareilla
ttt-henkilö
TOM HÄGGBLOM, 46
Sairaanhoitaja, ansiolentäjä
Kliininen johtaja (clinical manager) terveydenhuollon laitteita valmistavassa GE Healthcaren Suomen-yksikössä. Saman yrityksen
palveluksessa yli 20 vuotta (ennen vuoden 2003
yrityskauppaa työnantajana Instrumentarium).
KOTIPAIKKA: Vantaa
HARRASTUKSET: Ilmailu, kesämökkeily, reilun
vuoden ikäisen novascotiannoutajan eli tollerin
kouluttaminen hypo-koiraksi. Hypo-koira
tunnistaa ihmisen verensokerin muutokset.
PERHE: Kätilönä työskentelevä vaimo,
20-vuotiaat tyttö ja poika, 14-vuotias poika ja
11-vuotias tyttö
KOULUTUS:
TYÖ:
lentokoneeseen? Lääkärit myös joutuivat arvioimaan
kokonaisuutta: mikä on potilaan kunto, missä ajassa lentäjä ja lentokone saadaan hänen luokseen ja
kauanko ambulanssilla kuluu aikaa lentokentältä sairaalaan? Joskus on hyväksyttävä sekin, että kaikkia ei
voi pelastaa.
Kouluttajana Tom Häggblom saattoi tukeutua
taustoihinsa: hän on sairaanhoitaja ja ansiolentäjä,
hänellä on kokemusta potilaslennoista, ja lisäksi hän
kuuluu MAF Suomen (Mission Aviation Fellowship) hallitukseen.
Kansainvälinen lähetyslentojärjestö MAF toimii yli
30 maassa tarjoten lento- ja tietoliikenneyhteyksiä lähetys-, avustus- ja kehitysyhteistyöjärjestöille. Nyt MAF
Suomi oli järjestämässä potilassiirtokoulutusta mongolialaislääkäreille; rahoitus tuli Suomen ulkoministeriöltä ja vapaaehtoisilta lahjoittajilta. Koulutus jatkuu tänä
ja ensi vuonna, mutta vielä ei ole päätetty miten.
Joskus on
hyväksyttävä
sekin, että
kaikkia ei voi
pelastaa.
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
15
”
Kriisitilanteessa ihmisillä on taipumus kanavoida surua tekemällä
sitä, mitä he osaavat.
Mutta mikä sai Häggblomin lähtemään tälle koulutuskeikalle, omalla lomallaan?
– Kaksi vuotta sitten pohdimme, millaista kehitysyhteistyötä voisimme tehdä MAF:n puitteissa. Sain
kuulla, miten vähällä kokemuksella lääkärit Mongoliassa osallistuvat potilaslennoille. Syntyi ajatus, että
voisimme auttaa maaseudun asukkaita pääsemään
nopeammin hoitoon, kun opetamme lääkäreille ambulanssilentoihin liittyviä perusasioita.
Konkreettista apua
GE Healthcaren kokoushuoneessa Helsingin Vallilassa kliinisen johtajan Tom Häggblomin kännykkä pärähtää.
– Matkavalmisteluja lauantaita varten, Häggblom
selittää. Suomalaispotilas Etelä-Amerikassa odottaa
pääsyä kotimaahan. Häggblom on lähdössä reittilennolla vapaapäivänään häntä noutamaan suomalaisen
EMA Finlandin (Emergency and Medical Assistance) riveissä.
Ensimmäisen kerran Häggblom oli saattamassa
potilaita Suomeen tsunamin iskettyä Kaakkois-Aasiaan jouluna 2004.
– Ilmoitin pelastuslentoja järjestävälle yritykselle,
että voin hankkia potilasvalvontalaitteita tehtaaltamme lainaksi. Sanoin myös, että olen lomalla: jos minua tarvitaan, olen käytettävissä. Seuraavana iltana
olin matkalla Bangkokiin, jonne oli siirretty potilaita Phuketista.
– Kiersimme Bangkokin sairaaloita valitaksemme
ne 14, joille Finnair oli luvannut paikan koneestaan.
Seuraavana päivänä oli tulossa ambulanssikone, johon mahtuivat myös paaripotilaat.
– Kriisitilanteessa ihmisillä on taipumus kanavoida surua ja stressiä tekemällä sitä, mitä he osaavat.
Niistä 14:stä muistan parhaiten neljä orvoksi jäänyttä lasta, jotka eivät puhuneet menehtyneistä vanhemmistaan vaan konkreettisista asioista: ”miten pääsen
kotiin, kun avaimia ei ole”, tai ”en voi pestä hampaita, kun hammasharja on kadonnut”. Siinä tilanteessa
voin auttaa paitsi antamalla lääkettä fyysiseen kipuun
myös tarjoamalla sen hammasharjan.
Reikäjuuston aukkoja tukkimassa
Leipätyönään Häggblom osallistuu kansainvälisessä
suuryrityksessä sairaalalaitteiden tuotekehittelyyn insinöörien, kemistien, lääkäreiden, fyysikoiden ja matemaatikkojen kanssa. Työ kuljettaa häntä eri puolille maailmaa, nyt tammikuussa Yhdysvaltoihin ja
Kiinaan. Viime vuonna matkapäiviä kertyi kahdeksisenkymmentä.
Kliinisen johtajan pestiään hän kutsuu käyttäjän
ääneksi. Hän varmistaa, että laitteiden suunnittelijat ymmärtävät sairaalan arjen: Miten leikkaussalissa
lääkkeitä annostellaan anestesiakoneella ja miten teho-osaston valvontavälineet toimivat? Tai mitä tarkoittaa steriili alue?
– Kun valmistetaan terveydenhuollon laitteita, on
tärkeää ottaa huomioon inhimilliset tekijät ja se, että
ihmiset tekevät virheitä.
Häggblom puhuu turvallisuuden takaamisesta reikäjuustomallin avulla. Se sopii niin hoitotyöhön kuin
lentämiseen. Kaikessa ihmisen toiminnassa on puutteensa, aukkonsa. Samoin jokaisella teknisellä laitteella on puutteensa, kuten myös organisaatioilla.
Reikäjuustomalli yrittää saattaa nuo eri kerrokset
päällekkäin niin, että kaikkien tasojen läpi vuotavia
silmäkkeitä ei synny. Jos ihmisen huomiokyky ei riitä, leikkaussalissa apulaitteet varoittavat potilaan tilan
huononemisesta ja lentokoneen ohjaamossa uhkaavasta törmäyksestä. Organisaatiotasolla avuksi tulevat sairaalan ohjeet ja lentoyhtiön toimintakäsikirjat:
minkäkuntoisia potilaita kyseisessä sairaalassa hoidetaan ja mille lentokentille hätätilanteessa lennetään.
– Ilmailussa on parinkymmenen viime vuoden
ajan korostettu miehistöyhteistyötä. Pilot flying tarkoittaa sitä, että lentäjä saa keskittyä lentämiseen.
Viereisessä istuu pilot monitoring, joka hoitaa radioliikenteen lennonjohdon kanssa ja tarkkailee vastuuvuorossa olevan lentäjän toimintaa. Seuraavalla lennolla roolit vaihtuvat.
– Lentäjien yhteistyöstä löytyy silta terveydenhuoltoon, jossa hoitohenkilökunnan yhteistyö on vasta
aluillaan.
TOM HÄGGBLOM: ON TÄRKEÄ Ä TEHDÄ ARJESTAAN MAHDOLLISIMMAN HY VÄ.
Minusta tuli sairaanhoitaja… koska haluan
auttaa muita. Sillä on merkitystä, mitä teemme toisillemme. Myös äitini on
sairaanhoitaja.
16
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
Palkitsevinta on… se,
että saan asiat tehtyä: sähköpostilaatikon päivittäin tyhjäksi, koulutusviikon vedettyä, jonkin laitetestauksen
valmiiksi.
Paras aika elämässä…
on tässä ja nyt. Koskaan ei
voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. On tärkeää
tehdä arjestaan mahdollisimman hyvä.
Voimia saan… läheisistä,
ystävistä, luonnossa liikkumisesta. Siitä, että voi rentoutua kaikessa rauhassa eikä
tarvitse jatkuvasti katsoa kelloa eikä kalenteria.
ttt-henkilö
”
➊ Novascotiannoutaja Repe,
tuleva hypo-koira, haistaa verensokerin vaihtelut. ➋ Reppu
korvaa matkalaukun. ➌ Mongoliassa suomalainen kouluttaja
kiinnosti mediaa.
➍ Häggblomin
passeista toinen.
➎ Repe on
koko perheen
harrastus.
Valitsin työn, jossa on
enemmän vapautta ja
tilaa luovuudelle kuin
sairaalassa.”
– Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on kampanjoinut potilasturvallisuuden puolesta. WHO suosittelee tarkistuslistoja, joilla varmistetaan, että kaikki valmistelut ja työvaiheet on käyty lävitse. Lisäksi otetaan
aikalisä, time out. Silloin esimerkiksi koko leikkaustiimi pysähtyy vielä kerran tarkistamaan, että potilaalta
on määrä leikata oikea polvi, ei vahingossa vasenta.
Ei koskaan valmis
Se, mitä Tom Häggblom tekee nyt 46-vuotiaana, juontaa parinkymmenen vuoden taakse. Nuorena sairaanhoitajana hän osallistui satunnaisesti uusien sairaalalaitteiden testaamiseen ja kehittämiseen. Sitten
perheeseen syntyivät kaksoset vuonna 1993, ja Häggblomin piti valita, mitä tekee.
– Valitsin työn, jossa on enemmän vapautta ja tilaa
luovuudelle kuin sairaalassa. Toisaalta olen halunnut
säilyttää yhteyden myös käytännön hoitotyöhön. Kun
haen sairastuneita matkailijoita noin kerran kuukaudessa Kanarialta, Thaimaasta tai Virosta, pääsen myös
tutustumaan eri maiden sairaalakäytäntöihin.
Lähetyslentojärjestö MAF:iin Häggblom törmäsi ensimmäisen kerran vuonna 1990. Hän kävi Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa Tuomasmessussa, jossa kerättiin varoja lähetyslentokoneen
hankintaan.
Yksityislentäjän lupakirjan hän hankki työskennellessään kolme vuotta Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa. Kun hän palasi perheineen Suomeen, hän jatkoi
lento-opintoja työn ohessa ja tutustui niiden parissa
MAF:n lentäjiin. Heidän joukossaan oli muun muassa
Jarkko Korhonen, joka on tällä hetkellä perheineen
lähetyslentäjänä Tansaniassa.
– Jarkon kanssa olemme lentäneet Suomessa nelipaikkaisella Cessna 172:lla tasaisen harmaata stratuspilveä väistellen. Sää oli samankaltainen kuin Mongoliassa, vain lumisade puuttui.
Häggblom on lentänyt jonkin verran ammatikseen
– osallistunut esimerkiksi hirvien laskentaan – mutta
ilmailu on nykyisin hänelle harrastus. Häntä kiehtoo
se, että lennolle valmistautuminen alkaa päiväkausia
etukäteen: mitä lupaavat sääennusteet, mikä on järkevä reitti, millaisten välimatkojen päässä kone on tankattava ja niin edelleen. Ja jälkikäteen voi sitten miettiä, miten meni: eläytymällä saman voi kokea monta
kertaa uudelleen.
– Ilmailussa ei voi koskaan tulla valmiiksi. ●
Jutussa Kuvamatka Mongoliaan on kuvia Tom Häggblomin
koulutusmatkalta: www.tttdigi.fi
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
17
MERJA MAKK
ONEN
Voitokkaan julisteen tekivät
Anniina Heiskanen (vas.), Maija Kalliokoski, Krista Vahtola ja
Tiia Niska. Mukana olvat myös
Tellervo Räisänen, Mari Kemppainen ja Jessica Jurvelin, jotka eivät päässeet kuvaan.
TTT-lehden
julistekisa ratkesi!
Muhoksen lukion mediaryhmän
tekemä juliste vei voiton TTT-lehden
järjestämässä kilpailussa.
it a a n
k
l
a
p
a
j
Vo ittal i ll a.
t y öt u o
MUHOKSEN LUKION MEDIARYHMÄ: AUTA.
VOITTAJAJULISTEEN ”AUTA” ideoivat ja toteutti-
JOHANNA VIITTALA JA PETRA PUOLAKANAHO:
OIS SIISTII KUN OIS SIISTII!.
NIMCO HUSSEIN: REMEMBER TO TAKE
CARE OF YOURSELF.
18
TEKSTI HELINÄ KUJALA
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
vat Muhoksen lukion mediakurssin seitsemän abiturienttia. Kilpailuraati arvosti kuvan selkeää sanomaa ja
sitä, että juliste herätti tunteita. ”Siitä tulevat mieleen
myös muut arkipäivän tilanteet, joissa voit tulla kaveria vastaan”, kommentoi yksi raatilaisista.
Idea sai alkunsa, kun oppilaat pohtivat koulua toimintaympäristönä.
– Kuvisluokkaan on aina käveltävä kolmanteen kerrokseen, ja pohdittiin, miten liikuntarajoitteinen oppilas siihen pystyisi, kertovat Tiia Niska ja Anniina
Heiskanen.
– Jokaisen pitäisi auttaa toisiaan selviytymään erilaisissa tilanteissa. Moni asia, jota pidetään itsestäänselvyytenä, ei kaikille sitä ole – esimerkiksi esteetön liikkuminen.
Kunniamaininnan saivat Nimco Hussein julisteellaan Remember to take care of yourself sekä Johanna Viittala ja Petra Puolakanaho kilpailutyöllään Ois siistii
kun ois siistii!.
Voittajaryhmälle luovutetaan Kinnarpsin työtuoli,
jonka arvo on noin 1 200 euroa. Kunniamaininnan
saaneet palkitaan elokuvalipuilla.
Loppuvuonna 2013 järjestetty kilpailu oli suunnattu
15–25-vuotiaille. Arvosteluraatiin kuului TTT-lehden
toimituksen lisäksi koulutussuunnittelija Venla Räisänen Työterveyslaitoksesta. ●
työ/terveys/turvallisuus
HEITÄ VITONEN!
Millainen
merkitys
koskettamisella
on työelämässä?
sivut 24–25
TEKSTI HELINÄ KUJALA, KUVA THINKSTOCKPHOTOS
Urbaanin sanakirjan mukaan ylävitonen tarkoittaa käden läimäytystä yhteen kaverin käden kanssa
yläviistoon. Sitä voi käyttää tervehtimiseen, kannustukseen, onnitteluun, tiimihengen luomiseen sekä
toveruuden ja luottamuksen ilmaisuun. Oikeaoppisesti tehtynä kosketuksesta syntyy läsähdys.
20 4 x työtä talvisäässä | 24 Lisää hellyyttä! | 26 TTT-Blogisti
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
19
TEKSTI SUSANNA KAAJA
◆
KUVAT ANNE NISULA, PASI LEINO, JOHANNES TERVO, JANNE VIINANEN
Heikki Eskelinen
Ammattikalastaja, Turku
enemmän kuin kesällä, jolloin istun veneessä. Talvisin 60-metriset
verkot ovat jään alla ja kuljen avannolta toiselle
kävellen. Saaliin vien rantaan moottorikelkalla,
jonka perässä on ahkio.
Päivässä ehtii katsoa 15–20 verkkoa. Tavallisesti saan runsaat 50 kiloa kalaa, hyvänä päivänä 100 kiloa. Keväällä ja syksyllä saaliit ovat moninkertaisia.
Olen kalastanut ammatikseni 26 vuotta. Pyydän enimmäkseen kuhaa, jonkin verran myös
siikaa, madetta ja haukea.
Huonon jään aikaan alku- ja lopputalvesta minulla on aina naskalit ja pelastautumispuku mukana. Onneksi en ole tarvinnut niitä koskaan.
”LIIKUN TYÖSSÄ TALVELLA
JOS PAKKASTA ON yli 20 astetta, jään yleensä kotiin ja teen paperihommia. Jäällä tuulee aina, mikä lisää pakkasen purevuutta. Onneksi varusteet ovat nykyään hyviä. Lämpöhaalari pitää
lämpimänä lähes säässä kuin säässä, mutta sormien nivelet ovat kylmässä kovilla. Iän myötä
sormiani on alkanut särkeä.
Jos joulukuun alussa on kovat pakkaset, sisäsaaristo jäätyy, mutta jää ei vielä kanna kelkan
painoa. Silloin ei voi muuta kuin huoltaa varusteita ja odotella. Jos lunta on paljon, jää painuu
ja sen päälle tulvii vettä, mikä vaikeuttaa kulkemista. Näitä huonoja jaksoja varten on varattava
rahaa sukanvarteen.”
20
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
Kaisu Ahopelto
Yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, Lappajärvi
”HAKKUUT TEHDÄÄN pääosin talvisin. Tukkipuun kuljetuksessa kiireisin aika onkin tammikuun alusta maaliskuun loppuun. Ajamme perheyrityksessämme kahta
vuoroa: mies lähtee töihin aamuvarhaisella, minä iltapäivällä.
Hyvällä pakkaskelillä työnteko on helppoa: tiet kestävät suurenkin auton painoa hyvin, eivätkä hiekkatiet
ja puut pöllyä samalla tavalla kuin kesällä.
JOS LUNTA ON PALJON, metsäautotiet ja kääntöpaikat on joskus aurattu niin kapeiksi, että täysperävaunun kääntämisen kanssa voi tulla hankaluuksia.
Liikenteessä yksi ikävä piirre on autoilijoiden välinpi-
tämättömyys. Yhä useammalta unohtuvat vilkun käyttö ja nopeusrajoitukset. Myös teiden kunnossapito on
heikentynyt viime vuosina.
Koska minulla ei ole hyttinosturia, olen työvuoron
aikana ulkona monta tuntia. Viiman kestävät vaatteet
ovat ehdottomat. Kun lunta pyryttää viistosti, töihin
lähteminen ei aina ole kovin mukavaa. Mutta työn touhussa ei säätä enää ajattele.
Tukkikuormat haetaan usein keskeltä metsää. Yöllä pakkasessa yksin työskennellessä on oltava tosi varovainen, ettei satu vahinkoja. Joskus on käynyt mielessä, onko metsässä karhuja tai susia, mutta kyllähän
eläimet kavahtavat auton kovaa ääntä.”
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
21
Jari Virtapuro
Jäänpoistaja, Espoo
tuulinen, liukas, kylmä
ja pimeä paikka. Työskentelen Swissportilla, joka vastaa Finnairin lentokoneiden maapalveluista HelsinkiVantaan lentoasemalla.
Talvikaudella, syyskuun alusta toukokuun puoliväliin, teen pääasiassa lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyjä. Huurre, lumi ja jää poistetaan koneen siiviltä, rungolta ja vaakapinnoilta glykolipitoisella nesteellä.
Jää heikentää koneen ohjattavuutta ja suorituskykyä.
Glykoli suihkutetaan koneen päälle paineella. Liuos
ei ole myrkyllistä, mutta kirvelee, jos ainetta menee silmiin. Siksi meillä on huuhteluun tarkoitetut vesipullot
lähettyvillä. Suojalaseja käytän vain kovassa tuulessa,
koska ne likaantuvat helposti ja haittaavat näkyvyyttä.
”LENTOKENTTÄ ON TALVELLA
22
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
yhden koneen pesuun kuluu
neljältä autolta noin minuutti. Kovassa lumisateessa
samaan työhön voi mennä 15 minuuttia.
Työtä tehdään viiden kuuden metrin korkeudella,
joskus korkeammallakin. Meillä on sekä avo- että umpikuuppaisia nosturiautoja, eli toisissa ollaan taivasalla, toisissa on hytti. Avomallissa työskenneltäessä käytetään turvavaljaita.
Joskus neljääkin konetta pestään rivissä samaan aikaan. Lentokoneiden ympärillä on paljon autoja ja ihmisiä ja radiot huutavat. Kentän liukkaus, kova tuuli ja
lumisade hankaloittavat työtä. Tiedonkulku on äärimmäisen tärkeää, ettei satu vahinkoja. Siinä saa olla tosi
keskittynyt koko ajan.”
HUURTEISENA AAMUNA
Merja Pajuoja
Pysäköinnin tarkastaja, Tampere
sohvalla. Jalkoja särkee, kun on koko päivän kävellyt varovasti, ettei liukastu. Meillä on työn puolesta
liukuesteet kengissä, mutta kyllä sitä automaattisesti jännittää vartaloaan kävellessä.
Kuljemme pareittain välillä kävellen, välillä
autolla. Jos on paljon pakkasta ja lunta, työ on
raskasta. Yleensä olemme ulkona kaksi tuntia
kerrallaan, sitten on kymmenen minuutin kahvitauko. Kovalla pakkasella kaksi tuntia on liian
pitkä aika: viima puree kasvoihin, vaikka vaatetus on muuten hyvä. Yli 20 asteen pakkasessa olen joskus käynyt lämmittelemässä kaupan eteisessä.
”TALVIKELIN HUOMAA ILLALLA
aurinkoisessa säässä tätä tekee ihan ilokseen, mieluummin kuin kesäkuumalla. Vaihto perhepäivähoitajan työstä pysäköinnintarkastajaksi viisi
vuotta sitten oli hyvä päätös. Työ on itsenäistä,
ja joka päivä tulee ulkoiltua.
Sääolot olivat tiedossa, kun tähän työhön
lähdin. Autoilijoilla on sen sijaan välillä vaikeuksia käsittää, että talviolosuhteet eivät ole
syy katsoa väärin tehtyjä parkkeerauksia läpi
sormien.” ●
TOISAALTA PIKKUPAKKASELLA
Haastattelut on tehty talvella 2013.
”Yli 20 asteen pakkasessa olen
joskus käynyt lämmittelemässä
kaupan eteisessä.”
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
23
Lisää hellyyttä!
Kosketuksella voi ilmaista myötätuntoa, kiitollisuutta,
innostusta ja välittämistä. Miksi emme opettelisi käyttämään
sitä entistä enemmän myös työelämässä?
M
TEKSTI HELINÄ KUJALA
◆
illoin viimeksi halasit työkaveriasi? Ehkä siitä on
aikaa, kuten useimmilla
meistä on. Ehkä se oli silloin, kun vietettiin Laurin
läksiäisiä. Tai kun Anne
täytti vuosia. Silloinkin
tuli vain hätäisesti hipaistua, jonossa muiden mukana.
Kulttuurintutkija Taina Kinnunen on tutkinut suomalaista kosketuskulttuuria ja kirjoittanut siitä myös
kirjan. Jos hänen toiveensa toteutuisi, koskettaisimme
toisiamme paljon useammin niin työssä kuin elämässä
muutenkin. Hänestä me suomalaiset olemme tässä
asiassa harmillisen pidättyväisiä.
Lähentävä vaikutus
Jos työkaveria ei koe kovin läheiseksi, häntä tuskin
tekee mieli halatakaan. Toisaalta kosketus voi myös
lähentää ihmisiä toisiinsa ja sitä kautta tiivistää yhteishenkeä.
– Jotkin yritykset käyttävät ulkopuolisia konsultteja,
jotka hyödyntävät kehollisia tekniikoita yhteishengen
luomiseen. Harjoitteiden ei tarvitse olla kovin kummoisiakaan, kun niillä voi jo saada myönteisiä tuloksia, Taina Kinnunen sanoo.
Joissakin työyhteisöissä kosketus on ymmärretty
luonnonvaraksi, jota ei kannata säästellä, mutta nämä
ovat Kinnusen mukaan harvinaisia poikkeuksia. Yksi
sellainen on kampaamo, jonka asiakas hän on.
– Siellä työntekijät halaavat silmiinpistävän paljon toisiaan ja myös asiakkaitaan, mikä on aivan
ihastuttavaa. Olen kuullut, että siinä työpaikassa kiinnitetään myös paljon huomiota työyhteisön
hoitamiseen, järjestetään yhteisiä tapaamisia ja epävirallisiakin rientoja.
Kun Kinnunen meni nykyiseen työpaikkaansa, yliopistonlehtoriksi Tampereelle, hän otti tavakseen halata paria läheistä työkaveriaan esimerkiksi kesäloman
24
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
KUVA THINKSTOCKPHOTOS
jälkeen. Yliopiston työporukoissa ei hänen mukaansa
tällaista kosketusta liiemmälti näe.
– Työkaverit vähän hätkähtivät, mutta uskon heidän
kuitenkin pitäneen siitä. Ehkä yhteisön uuden jäsenen on helpompi murtaa vanhoja kaavoja, Kinnunen
sanoo.
– En tarkoita sitä, että tällaisen tavan pitäisi levitä.
Tai että lämpimät välit tarkoittaisivat sitä, että työkavereiden pitäisi viettää vapaa-aikaakin yhdessä. Mutta
uskon, että sisimmässään moni tykkäisi kosketuksesta.
Missä menevät rajat?
Kosketuksessa on paljon sävyjä – halauksiakin on monenlaisia kevyestä sipaisusta tiukkaan rutistukseen.
Pelkkä käsivarren hipaisu voi tietyssä tilanteessa olla
voimakas viesti.
Taina Kinnunen uskoo, että välttelemme koskettamista osittain siksi, että kukaan ei vain tulkitsisi sitä seksuaaliseksi ahdisteluksi. Mutta miten voi tietää,
missä kunkin reviirin rajat kulkevat ja miltä oma kosketus toisesta tuntuu?
– Se on hyvä kysymys. Minusta sitä ei voi koskaan täysin tietää. Siihen vaikuttaa muun muassa kotitausta eli
se, millaiseen kosketuskulttuuriin on tottunut.
– Joku työntekijä voi kokea seksuaaliseksi ahdisteluksi sen, jos pomo tai työkaveri laskee käden olkapäälle. Toiselle se taas voi olla aivan luonteva ele.
Mutta se, joka on kosketuksen kohteena, kyllä yleensä
tunnistaa rajat.
Tasa-arvolaissa seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan
luonteeltaan seksuaalista, ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan toisen henkistä tai fyysistä koskemattomuutta.
Erogeenisiin alueisiin kajoaminen on selvä rajaloukkaus. Sitä voi Kinnusen mukaan olla myös esimerkiksi viipyilevä sively, etenkin katseeseen yhdistettynä.
Tiukka kontrolli miehille
Kosketusnormit ovat kulttuurissamme tiukat etenkin
miehille.
– Naisille sallitaan tässä suhteessa enemmän spontaania, avointa käyttäytymistä, Taina Kinnunen sanoo.
Hän on erään tutkimuksen yhteydessä haastatellut
yläkoulun opettajia, jotka pohtivat oman ruumiinsa
käyttämistä työvälineenä. Silloin puheeksi tuli myös
oppilaiden koskettaminen. Moni sanoi pidättäytyvänsä siitä kokonaan turvallisuussyistä: kukaan ei halua
joutua sellaiseen tilanteeseen, että tulisi syytetyksi pedofiliasta.
– Kosketuksesta on tehty tabu, varsinkin miesopettajien kohdalla. Heidän kosketuksensa on lähtökohtaisesti jotenkin vaarallinen ja likainen.
Eräs miesopettaja kertoi aina kysyvänsä ennen kevätjuhlaa tyttöoppilailtaan, voiko hän halata heitä todistuksia jakaessaan. Pojilta hän ei viitsi asiaa edes kysyä, jotta ei syntyisi vääriä tulkintoja.
– Minusta on vain ja ainoastaan järkyttävää, että
elämme näin kosketuskammoisessa kulttuurissa. Että juhlahetkelläkin asiasta pitää etukäteen kysyä, Kinnunen harmittelee.
Hänen mukaansa tässä suhteessa Suomi muistuttaa
Yhdysvaltoja, jossa on voimakas pedofilian ja seksuaalisen ahdistelun pelko.
Johtajan valtaa
Kosketukseen liittyy myös vallankäytön mahdollisuus. Taina Kinnusen mukaan työpaikalla se voi näkyä niin, että pomo käyttää kosketusta valta-asemansa
pönkittämiseen: hän voi kyllä esimerkiksi taputtaa
olalle ketä tahansa alaistaan, mutta jos joku alaisista
koskettaisi häntä, se olisi normien rikkomista.
Kaikki vallankäyttö ei pyri alistamiseen. Kosketuksella voi myös tuoda esiin laumanjohtajuutta, ja jotkut
ovat tässä taitavampia kuin toiset. Kinnunen mainitsee esimerkkinä presidentti Barack Obaman, jonka
voi usein television uutiskuvissa nähdä taputtavan
olkapäälle tai kätellessään tarttuvan toisella kädellä
kiinni myös käsivarresta.
– En tiedä, onko se opeteltua käyttäytymistä vai tekeekö hän niin luonnostaan. Häntä alemmassa asemassa oleva ei kuitenkaan voisi käyttää samanlaista
oikeutta. Sillä, joka on ylempänä
hierarkiassa, on suurempi vapaus
muokata yhteisön kosketuskulttuuria.
Uusia tuulia
Millaisia kosketuskokemuksia
sinulla on töistä?
Kerro se
toimitukselle:
[email protected]
Taina Kinnunen sanoo myös ymmärtävänsä ihmisiä, jotka eivät välitä
koskettamisesta ja joille puolitutun tai
tutunkin ihmisen halaus on vastenmielistä. Hän itse on kotoisin Oulusta, PohjoisPohjanmaalta, joka hänen sanojensa mukaan on
”todennäköisesti maailman kosketuskammoisinta seutua”. Hänen suvussaan ei halailla, eikä hän muista, että
olisi lapsena edes istunut vanhempiensa sylissä.
– Ehkä kaikki eivät kaipaa kosketusta ja ovat onnellisia juuri niin kuin ovat. Silti mietin, onko se heille lopullisesti toivottavin tila. Mutta varmasti on myös paljon yksinäisiä ja onnettomia ihmisiä, jotka eivät saa
läheisyyttä, Kinnunen sanoo.
Hän itse on oppinut murtamaan koskemattomuuden perinteen ystäväpiirin laajennuttua sekä matkustelun ja erilaisiin kulttuureihin tutustumisen myötä.
– Kun esimerkiksi eteläeurooppalainen tulee Suomeen, pidättyväisyytemme on usein heille kulttuurisokki. Monet ovat sanoneet, että vie jonkin aikaa, ennen kuin ymmärtää, että täällä täytyy pysytellä etäällä.
Monikulttuurisuus voi vähitellen muuttaa käyttäytymistä työpaikoillakin. Kulttuuria muuttavat varmasti myös uudet sukupolvet, jotka Kinnusen mukaan
ovat aina askelen edellisiä pidemmällä. Monilta nuorilta ylävitoset, halaukset ja taputukset sujuvat jo kuin
luonnostaan.
Ehkä heidän tulevilla työpaikoillaan uskalletaan
koskettaa, ei ainoastaan läksiäisissä, merkkipäivinä
tai hiprakassa pikkujouluissa, vaan vaikka vain hyvän
työviikon päätteeksi. ●
Taina Kinnunen: Vahvat yksin, heikot sylityksin. Otteita
suomalaisesta kosketuskulttuurista. Kirjapaja, 2013.
Ammatillisia kosketuksia
JOISSAKIN AMMATEISSA kosketus on
oleellinen osa työtä. Hierojat, kampaajat, kosmetologit ja hoitajat eivät voi pelätä toisen ”iholle menemistä”.
Esimerkiksi sairaanhoitajan on hyvä
hallita toimenpiteiden lisäksi muunkinlaisia ammatillisia kosketuksia. Suojaavaa
tai rajoittavaa kosketusta käytetään levottomuuteen tai aggressiivisuuteen, lohduttavaa kosketusta ahdistukseen tai suruun.
Potilaalle hoitajan kosketuksella voi
olla suuri merkitys. Se tulee esiin Suomen Kirjallisuuden Seuran kirjoitusko-
koelmassa, jossa ihmiset kertovat mieleenpainuneista hoitajakokemuksistaan.
– Kirjoittajat saattavat kertoa jopa vuosikymmenten takaisesta kokemuksestaan, hoitajasta, joka oli sopivassa tilanteessa pysähtynyt ja koskettanut, Taina
Kinnunen sanoo.
Kinnusen mieleen on jäänyt erityisesti
kertomus itsemurhaa yrittäneestä nuoresta naisesta, joka oli psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla. Eräs hoitaja
oli pysähtynyt hänen luokseen, laskenut
kätensä olkapäälle ja puhunut lohdutta-
vasti. Kun nainen oli alkanut itkeä, hoitaja oli kietonut kätensä hänen ympärilleen ja pitänyt tiukasti kiinni.
Kirjoittajan mukaan tämä kokemus
pelasti hänen henkensä.
– Kosketus voi olla niin voimakas vakuutus potilaalle siitä, että hänestä välitetään. Siksi onkin hämmästyttävää, että
emme puhu enempää sen merkityksestä hoitotyössä. Toisin kuin kallis teknologia, koskettaminen ei maksa mitään paitsi sen, että ihmisellä on hetki aikaa
pysähtyä.
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
25
ttt-blogisti
Lisää
blogitekstejä:
tttdigi.fi
”Voisitko ehdottaa
pomollesi, että
kokous pidetään
tänään kävellen?”
Seisominen koukuttaa
J
oskus työ kerta kaikkiaan vie minut mukanaan. Jumitun työpöydän ääreen enkä muista vaihtaa asentoa, venytellä ja nousta tuolista ylös. Muutama vuosi sitten tästä tuli ongelma. Niskaa särki ja päätä huimasi. Fysioterapeutti tuli todellakin tutuksi. Siis me oikein ystävystyimme. Fysioterapeuttiystäväni ehdotti, että kokeilisin työn tekemistä osittain seisten.
Sain seisomatyöpisteen. Aloitin työskentelemällä osan päivästä seisten, osan istuen. Pian jäin suorastaan koukkuun seisomiseen. Nykyisin en juuri istu työpisteessäni. Jumit ovat vain ajoittainen riesa, ja ajatus kulkee sukkelasti. Fysioterapeuttiystävää tapaan harvoin, mikä on tietysti harmillista.
Aikuinen istuu keskimäärin yli yhdeksän tuntia päivässä. Itse istuin vielä enemmän: minun tuli arkisin vietettyä työpöydän ääressä, ruokapöydässä, bussissa ja
sohvalla noin 11 tuntia. Nyt tuo aika on vähentynyt puoleen.
Istumisen on todettu heikentävän aineenvaihduntaa. Se taas aiheuttaa monenlaista terveyshaittaa nivelten rappeutumisesta diabetekseen ja sydäntauteihin.
Kaikki istumisen haitat eivät vielä edes ole tiedossa. Joku on väittänyt, että se suorastaan tappaa.
❉❉❉
ALUKSI TYÖNTEKO SEISTEN TUNTUI vähän hölmöltä. En kyen-
nyt keskittymään kunnolla, kun asentoa piti vaihtaa vähän väliä. Seisomatyössä ei nimittäin voi jämähtää samaan asentoon pitkäksi aikaa.
Työpisteessäni on sähköllä säädettävä pöytä ja baarijakkaraa muistuttava tuoli. Nojailen peffallani jakkaraan jalkojeni toimiessa tukena vuorotellen. Välillä siirrän jakkaran sivuun ja lepuutan jalkaa korokkeella. Käsivarret lepäävät pöydällä. Selän on mahdotonta mennä
kyyryyn ja hartioiden lysyyn, koska asentoa on koko ajan tuettava keskivartalon lihaksilla. Syvien vatsalihasten treeni tulee
näin kaupanpäälliseksi!
Nykyisin pitkät kokoukset ja koulutukset tuntuvat raskailta.
Niissä ei kehtaa kauheasti vääntelehtiä. Myös pitkät automatkat ovat hankalia. Pitkään istumiseen täytyy varustautua etukäteen venyttelemällä ja jumppaamalla. Jälkeenpäin parasta lääkettä on vauhdikas liikunta, jossa kädet, hartiat ja selkä saavat
kyytiä. Oma suosikkini on taistelulajeja imitoiva combat.
❉❉❉
töitä voi tehdä seisten. Teen itsekin viikoittain etätyötä kotona. Etäpäivinä istumisen välttäminen vaatii enemmän mielikuvitusta. Päivään voi sisällyttää vaikka pyykin ripustamista, roskapussin vientiä
ja muuta pikkuaskaretta, joka elvyttää verenkiertoa.
Missä kohtaa työpäivää sinä voisit istua nykyistä vähemmän?
Voisitko tehdä joitakin työtehtäviä seisten? Sujuisiko kahvihetki
muuten kuin istuen? Tai voisitko ehdottaa pomollesi, että tänään
kokous pidettäisiinkin kävellen? ●
Minna Janhonen työskentelee erikoistutkijana Työyhteisön voimavarat -tiimissä Työterveyslaitoksessa. Lisää blogitekstejä osoitteessa: www.tttdigi.fi
26
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
KUVA: ANNA DAMMERT / KUVAUSPAIKKA: WEE-GEE-TALO.
KAIKILLA EI TIETENKÄÄN ole seisomatyöpistettä, eikä kaikkia
työ/terveys/turvallisuus
TYÖTERVEYS HUOLTO
TULEE LÄHELLE
TYÖNANTAJIEN OMISSA työterveyshuoltoyksiköissä on eniten ennalta ehkäisevää toimintaa. Niiden työnantaja-asiakkailla on muita useammin
käytössä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamalleja. Tämä käy ilmi Työterveyshuolto
2010 -katsauksesta.
Krista Westman (vas.) toimii
työterveyshoitajana Fazerin
työterveyshuollossa Vantaan
Vaaralassa. Hän tuntee pääsevänsä hyvin lähelle ihmisen arkea ja työtä. Kuvassa
Westmanin vastaanotolla on
Paulina Rossi.
Lisää
aiheesta
seuraavalla
aukeamalla!
TEKSTI PÄIVI HAAVISTO, KUVA ANNA DAMMERT
28 Hyviä yhteistyössä | 32 9 x Puutu rohkeasti | 31 Terveydeksi
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
27
Hyviä
yhteistyössä
– Jos jokin asia pitää tarkistaa, vedän turvakengät jalkaan ja
menen pihan yli leipomoon katsomaan työntekijää linjalle,
sanoo Fazerin työterveyshoitaja Krista Westman. Yrityksen
oma työterveyshuolto tuntee työn ja henkilöstön.
TEKSTI PÄIVI HAAVISTO
◆
KUVAT ANNA DAMMERT
Fazerin työterveyshoitaja Krista Westman
(vas.) on saanut vastaanotolleen leipomotyöntekijä Paulina Rossin. Työterveyshuollon
asiakkaina Vantaan Vaaralassa on kolmen tehtaan henkilökunta.
28
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
J
ohtava työterveyslääkäri Saila Lindqvist-Virkamäki on ylpeä Fazerin
102-vuotiaasta työterveyshuollosta.
Pyöreitä vuosia juhlittiin Vantaan
Vaaralassa vuonna 2012.
Oma asema huolehtii makeistehtaan, leipomon ja keksitehtaan henkilökunnasta. Henkilöstön määrä vaihtelee kausittain 1 500:sta 1 600:aan. Välimatkat ovat
lyhyet, ja työterveyshuollon väki näkyy ja tunnetaan.
– Tullessani tänne yli kolme vuotta sitten hämmästyin yhteistyön helppoutta. Pystymme tarvittaessa äkkiä reagoimaan. Makeistehtaan toimitusjohtaja käy
välillä pyörähtämässä täällä ohi kulkiessaan. Myös työterveysneuvottelut ovat arkipäivää, ja nopeimmillaan
sellainen on pantu pystyyn viidessä minuutissa, Lindqvist-Virkamäki kuvaa. Vuonna 2013 pidettiin 125 työterveysneuvottelua. Niitä käydään esimerkiksi pitkältä sairauslomalta paluun yhteydessä tai jonkin vaivan
vaikeuttaessa työssä selviytymistä.
Yhteistyötä kiittelee niin ikään työterveyshoitaja
Krista Westman. – Tuotantoon
on helppo soittaa. Kynnys on
matala puolin ja toisin, kun me
kaikki olemme fazerilaisia.
Kolme tehdasta on jaettu
kolmen työterveyshoitajan kesken. Jokainen tekee omassaan
työpaikkaselvitykset. Westmanille kuuluu leipomo, jonka
työn piirteet ovat tulleet tutuiksi. – Ja jos jokin asia
pitää tarkistaa, vedän turvakengät jalkaan ja menen
pihan yli leipomoon katsomaan työntekijää linjalle.
– Koen, että tässä ollaan tosi lähellä ihmisen arkea
ja työtä. Oikea-aikaista apua on helppo antaa. Voimme tehdä isoja asioita pienin liikkein.
– Omien asemien vahvuus on luontainen yhteistyö.
Usein omasta työterveyshuollosta kuuluu edustajia
henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiviin työryhmiin.
Joskus heitä on johtoryhmässäkin, joten he kuulevat
muutoksista ennakkoon, Rautio sanoo.
Tuntuma henkilöstöön
Työterveyshuolto Suomessa 2010 -katsauksen mukaan
työnantajien omissa työterveyshuoltoyksiköissä oli
eniten ennalta ehkäisevää toimintaa. Niiden työnantaja-asiakkailla oli muita useammin käytössä työkyvyn
hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamalleja. Juuri näitä käytäntöjä haluaa varmistaa myös uusi asetus.
Fazerilla on pariin otteeseen selvitetty, ulkoistetaanko työterveyshuolto vai pidetäänkö oma. Työterveysaseman säilyttämiseen henkilöstöjohtaja Kenneth
Söderholm löytää monta syytä.
– Oman aseman ansiosta meillä on seikkaperäisempi seuranta henkilöstön tilasta, työpaikkaselvitykset
ovat laadukkaampia ja varhaisen tuen mallit toimivat
paremmin.
Söderholm toteaa, että heillä
on vertailupohjaa, koska Fazerin muualla Suomessa sijaitsevat
leipomot ja ravintolat käyttävät
ostettuja työterveyspalveluja.
Eroja on, vaikka palvelut
muuten onkin pyritty yhdenmukaistamaan. – Työterveyshuollossa pyrimme edelleen vahvistamaan ennaltaehkäisyä ja keventämään ennakoivin toimin sairaanhoidon
osuutta, hän mainitsee.
”Voimme
tehdä isoja
asioita pienin
liikkein.”
Jäljellä enintään sata omaa
Suomessa toimii enää pari kolme yli satavuotiasta
tehtaan omaa työterveysasemaa. Ylipäätään omat
eli integroidut työterveyshuollot ovat viime vuosina
vähentyneet ulkoistamisien ja yritysostojen myötä.
Vuonna 2010 integroituja asemia oli noin 100 eli
vajaa neljännes kaikista. Kolme vuotta aikaisemmin
niitä oli vielä kolmisen sataa.
– Ulkoistamisien yleisin perustelu on ollut se, että
yritys haluaa keskittyä ydintoimintaansa, kertoo kehittämispäällikkö Maria Rautio Työterveyslaitoksesta.
Omasta työterveysasemasta luopumiseen ovat johtaneet myös henkilöstön vähennykset ja se, että yhdellä yrityksellä voi olla jopa toistasataa yksikköä ympäri
maata, minkä vuoksi se joutuu ostamaan joka tapauksessa ulkopuolisia palveluita.
Hupenevat omat yksiköt ovat olleet uranuurtajia,
sillä ne ovat tehneet jo pitkään sitä, mihin tuore Valtioneuvoston asetus 708/2013 patistaa työterveyshuoltoja yhä ponnekkaammin: toimivaa ja suunnitelmallista yhteistyötä työnantajan ja työntekijöiden
kanssa.
Johto on kiinnostunut
Fazerin työterveysasema raportoi suoraan henkilöstöjohdolle. Henkilöstöjohtaja Kenneth Söderholmin
mukaan rutiiniin kuuluvat jokaviikkoiset palaverit ja
muutenkin yhteyksiä on melkein päivittäin.
Työterveyshuollolla on iso rooli esimerkiksi laajassa
ja kokonaisvaltaisessa työhyvinvointiohjelmassa, joka
aloitettiin konsernissa syksyllä 2012. Molemmat johtavat työterveyslääkärit istuvat ohjelman johtoryhmässä. Ohjelman osioihin kuuluvat muun muassa työterveys, työturvallisuus, johtaminen ja ikäjohtaminen,
työn sujuvuus, ammattitaito ja työn mielekkyys.
– Liiketoimintajohto on ollut todella kiinnostunut
työhyvinvointiohjelmasta, Söderholm sanoo tyytyväisenä.
Työterveyslääkäri Saila Lindqvist-Virkamäki uskoo,
että omaa työterveysasemaa pitävät työpaikat osaavat
pyrkiä maksimaaliseen hyötyyn. – Yhteistyön ansiosta
johto tietää aika hyvin, mitä työterveyshuollossa on
mahdollista tehdä ja mitä siltä voi toivoa, hän toteaa.
Vastikään kolmen tehtaan johtajat olivat mukana
laatimassa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa
vuodeksi 2014. Konsernijohtaja vaihtui vuoden 2013
lopulla, ja edeltäjän pitkiin perinteisiin kuului palaveri työterveyshuollon kanssa kerran vuodessa.
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
29
Ennakoivaa kuntoutusta
Fazerilla tehdään paljon toistotyötä. Kuormittavia
ovat myös staattiset asennot, nostot ja vuorotyö. Niska-, hartia- ja olkapääongelmat sekä selkäsairaudet
ovat yleisimmät vaivat ja työkyvyttömyyden syyt. Rasitusvaivoista tavallisimpia ovat jännetuppitulehdus ja
olkaluun sivunastan tulehdus. Toimihenkilöillä painottuvat puolestaan henkiset rasitustekijät.
Kenneth Söderholm kertoo, että kuntoutukseen
satsataan paljon. Tuorein esimerkki on vuonna 2013
käynnistetty Sininen kuntoutus, jossa painottuu ennaltaehkäisy. Työterveyshoitaja Krista Westman vetää kuntoutusryhmää työfysioterapeutti Jari Kotkansalon kanssa.
He ohjaavat osallistujia omatoimiseen harjoitteluun ja kertovat työergonomiasta. Työfysioterapeutti testaa osallistujat kuntoutuksen alussa ja lopussa.
Fazerin johtava työterveyslääkäri Saila
Lindqvist-Virkamäki
havainnollistaa Tapaturma-Tauno-nuken
avulla, millaisia turmia työpaikalla on
sattunut.
Nopeasti leikkaukseen
Työkyvyn säilyttäminen on työterveyshuollossa tavoitteena, ja muutenkin Fazerilla on haluttu laajentaa
yrityksen tarjoamia palveluita siten, että tuki- ja liikuntaelinvaivoista jo kärsivät työntekijät pääsisivät hoidettaviksi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.
Vuodesta 2012 alkaen työnantaja on maksanut tarvittaessa leikkauksen, jota työntekijä muuten joutuisi
jonottamaan työkyvyttömänä kuukausia. Saila Lindqvist-Virkamäki sanoo, että tällä tavoin pystytään lyhentämään sairauslomia, jotka pitkittyessään rapauttavat kunnon.
– Tule-ongelmissa korkeintaan joka kymmenes tarvitsee leikkauksen, mutta on aivan eri asia, odottaako hän toimenpidettä yhdeksän kuukautta vai yhden
kuukauden, Lindqvist-Virkamäki toteaa.
Laajennettuihin palveluihin sisältyvät tiettyjen erikoislääkärikonsultaatioiden lisäksi nivelten ja rangan magneettitutkimukset sekä mielenterveyskuntoutuksessa lyhytterapia. Nämä eivät kuulu Fazerilla
työterveyshuoltoon, jossa sairaanhoito on yleislääkäritasoista.
Tähän mennessä fazerilaisilla on ollut yrityksen
korvaamia leikkauksia 50. Eniten on ollut olkapää- ja
polvileikkauksia. Työterveyslääkärin mukaan laajennetuista palveluista koituvat säästöt ovat huimat.
MYÖS NÄISSÄ YRITYKSISSÄ ON
OMA TYÖTERVEYSHUOLTO:
● ABB
● Isku
● Orion
● Atria Suomi
● Kesko
● Outokumpu
● Boliden
● Kone
● STX
● Lemminkäinen
● SOK
● Metso
● Stockmann
● Neste Oil
● Tervakoski
● Nordea Pankki
● UPM
Suomi
● OP-Pohjola
● Valio
●
●
●
●
●
30
Kokkola
Danske Bank
Eduskunta
Finnair
Fortum
HUS
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
● Yleisradio
– Tiedetäänhän yleisesti, että yksi sairauspäivä maksaa 300 euroa. Ja jos vältetään ennenaikainen työkyvyttömyyseläke, säästöä kertyy keskimäärin 300 000
euroa.
Esimiehet ja työsuojelu tuttuja
Lähiesimiesten kanssa työterveyshuolto on paljon
tekemisissä esimerkiksi silloin, kun työntekijä palaa
työhön pitkän sairausloman jälkeen tai silloin, kun
hänellä on jonkin vaivan, kuten nivelrikon, vuoksi
vaikeuksia selviytyä vanhassa työssään.
Kuntouttavan työn löytymiseen ja työhönpaluun tukeen panostetaan paljon.
– Pohdimme työn keventämisen mahdollisuuksia,
joita voivat olla siirtyminen vuorotyöstä päivätyöhön,
työskentely vain yhdellä linjalla tai siirtyminen pois pölyisestä työstä. Tehtäviä voidaan keventää poistamalla
nostot ja kantaminen tai pitkä yhtämittainen seisominen tai istuminen, Saila Lindqvist-Virkamäki sanoo.
Myös työsuojelun ja luottamusmiesten kanssa on
paljon yhteistyötä. Työterveyshuollosta käydään usein
luottamusmiestapaamisissa ja tehdaspalavereissa.
– Työsuojelutoimikuntien kokouksissa esittelemme
työpaikkaselvityksen tuloksia ja suunnittelemme uusia
selvityksiä. Työpaikkakäyntejä oli 2011 yhteensä 245.
Luku sisältää ergonomiakäynnit ja työpaikkaselvitykset.
– Valtuutetut hoitavat esimerkiksi turvajalkineasioita, ja jos niihin liittyy lisätoiveita, me annamme
apuamme, Lindqvist-Virkamäki kertoo.
Tapaturmien torjumiseksi Fazerilla on tehty paljon
työtä. Vuonna 2013 Vantaan Makeisilla tapaturmataajuus eli vahinkojen lukumäärä miljoonaa työtuntia
kohden oli 28. Teollisuudessa keskiarvo 2012 oli 37.
Työterveysyhteistyöhön liittyy työterveysaseman sijainti makeistehtaan rakennuksessa. Heti alemman
kerroksen ”keskuskäytävällä” sijaitsevat työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen huoneet. Saman
käytävän kautta tehtaalaiset kulkevat työmaalleen.
– Yhteistyö on kätevää. Työaikaa ei kulu keneltäkään
välimatkoihin ja odotteluun. ●
THINKSTOCKPHOTOS
terveydeksi
Liikematkalla
lasarettiin
ulkomaan työmatkoilla useimmin näissä
maissa:
SUOMALAISET SAIRASTUVAT
1.
2.
3.
4.
5.
Kiina
Yhdysvallat
Espanja
Thaimaa
Saksa
6.
7.
8.
9.
10.
Venäjä
Singapore
Arabiemiirikunnat
Sveitsi
Ruotsi
Lähde: If Vahinkovakuutusyhtiön vahinkotilastot 2008–2012, liikematkoilla sattuneet vahingot eri maissa.
Muistivaikeudet voivat
johtua uniapneasta
Keski-ikäisistä miehistä 24 prosenttia ja
naisista 9 prosenttia sairastaa uniapneatautia
– valtaosa heistä tietämättään.
TEKSTI MARJA SARKKINEN ◆ KUVA THINKSTOCKPHOTOS
unen
aikana esiintyviä, toistuvia hengityskatkoksia, jotka kestävät vähintään kymmenen sekuntia. Ne johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta nukkuessa.
Tyypillisiä oireita ovat unen katkonaisuus, kuorsaus, öinen virtsaamistarve, yöhikoilu, päiväväsymys ja verenpaineen kohoaminen.
Sairastumisriskiä lisäävät muun
muassa lihavuus, nenän tukkoisuus, alkoholinkäyttö ja
tupakointi. Yleisintä uniapnea on
40–65-vuotiailla.
– Tauti jää usein
toteamatta. Jos nukkuu yksin, kukaan
ei raportoi kuorsaamisesta. Muistin
heikkeneminen pannaan ikääntymisen
piikkiin, tiheiden vessakäyntien ajatellaan johtuvan eturauhasen liikakasvusta ja yöhikoilun vaihdevuosista. Aina
oireisiin ei myöskään kuulu väsymystä, kertoo osastoylilääkäri Marisanna
Schwenson Tampereen yliopistollisen
sairaalan uniyksiköstä.
Hoitamaton uniapnea lisää sydän- ja
aivoinfarktiriskiä. Jopa yli 70 prosentilla sydämen vajaatoimintaa sairastavista
on todettu uniapneatauti. Lisäksi se on
UNIAPNEALLA TARKOITETAAN
Nivelrikko
ei estä liikuntaa
VAIHDEVUOSI-IÄN OHITTANEIDEN
naisten kannattaa harrastaa liikuntaa,
vaikka heillä olisi polven alkava nivelrikko. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, joka toteutettiin Jyväskylän yliopistossa.
Tutkimuksessa selvitettiin hyppyharjoittelun vaikutuksia luustoon, rustoihin,
nivelrikon oireisiin ja suorituskykyyn.
Diabetekseen
liittyy pelkoja
kaipaavat
perheeltään lisää tukea. Sairauden takia elämää pitää aikatauluttaa tarkasti, ja esimerkiksi matalan verensokerin
ja lisäsairauksien pelko on yleistä. Diabetesta sairastava hoitaa itseään joskus
perheeltä piilossa. Toisinaan hän jättää
itsensä hoitamisen sivuun huolehtiakseen perheen arjesta. Tiedot perustuvat
Tuula-Maria Rintalan väitöskirjaan.
DIABETESTA SAIRASTAVAT
yhteydessä kakkostyypin diabetekseen,
muistihäiriöihin, masennukseen sekä
keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin. Väsymys ja torkahtelu voivat johtaa tapaturmiin. Liikenteessä onnettomuusriski kasvaa noin kuusinkertaiseksi.
– Hoidan ammattikuljettajia, joilla on uniapneatauti. He voivat jatkaa
työssään, jos tauti on hoidossa eikä siihen liity poikkeavaa, pysyvää vireystilan heikkenemistä.
Valtaosa kuljettajista pystyy jatkamaan
työssään.
Schwenson neuvoo uniapneaa epäileviä hakeutumaan
esimerkiksi työterveyslääkärin vastaanotolle. Mahdollinen uniapneatutkimus
eli unirekisteröinti voidaan tehdä joko
sairaalassa tai kotona.
Uniapneaan tehoaa yleensä hyvin CPAP-ylipainehoito. Siinä kasvoille kiinnitetään yön ajaksi maski, joka
pitää hengitystiet auki paineen avulla. Muita hoitokeinoja ovat laihduttaminen, selinmakuun välttäminen,
nielurisojen poisto ja uniapneakiskon käyttäminen. Hampaissa pidettävä kisko vähentää kielen painumista
taaksepäin.
Jos nukkuu
yksin, kukaan
ei raportoi
kuorsaamisesta.
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
31
9 x terveys
1 2 3 4
9 x
Työterveyslaitos ja TTT-lehti järjestivät keväällä 2013 kilpailun, jonka palkintona oli päihdeohjelman kehittäjäryhmän
valmennus.Tavoitteena oli, että ryhmä laatii työpaikalleen toimivan päihdeohjelman.
Voiton veivät Ekokem ja ENJ. Ekokemin valmennuksesta on kerrottu sekä painetussa lehdessä että TTT-Digissä.
Digilehdessä on kysytty myös henkilöstöpalveluyritys ENJ:n kuulumisia. Juttusarja päättyy tähän.
Puutu
rohkeasti
Krapulassa töihin. Viinan hajua palaverissa. Paljon poissaoloja.
Seuraavat ohjeet auttavat tarttumaan työpaikan hämmentäviin tilanteisiin.
TEKSTI MARJA SARKKINEN
1
◆
KUVAT THINKSTOCKPHOTOS
Mikko tulee töihin
väsyneenä ja selvästi
krapulaisena
– ensimmäistä kertaa.
ESIMIEHEN TEHTÄVIIN KUULUU
arvioida työntekijän työkykyä ja varmistaa työturvallisuus. Hän pyytää Mikon
juttelemaan kanssaan kahden kesken
ja avaa keskustelun esimerkiksi sanomalla: ”Minusta näyttää, että
et ole ihan työkunnossa.” He
voivat todeta
yhdessä, että
tänään ei sitten olla töissä.
Mikko lähtee
kotiin.
Jos Mikko on
eri mieltä kuin esimies, hänellä on oikeus todistaa alkometriin puhaltamalla, ettei ole päihtynyt. Jos tulos
ei ole nolla, Mikko lähetetään kotiin.
Krapulassa töihin tulemisesta keskustellaan seuraavana päivänä. Esimies antaa ensikertalaiselle joko suullisen huomautuksen tai kirjallisen varoituksen.
Työkaverin
”suojeleminen”
olisi karhunpalvelus.
2
Työkaveri käy Kaisan luona kysymässä työasiaa ja
huomaa, että huoneessa
haiskahtaa alkoholi.
TYÖKAVERI KERTOO havainnostaan esimiehelle. Jos se tuntuu vai-
32
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
kealta, hän voi pyytää tiedon välittäjäksi työpaikan päihdetyöryhmän jäsentä,
työsuojeluvaltuutettua tai luottamusmiestä.
Kaisan ”suojeleminen” olisi karhunpalvelus. Työkaveri voi toki itsekin todeta Kaisalle, että tämän huoneessa
haisee alkoholille. Se ei kuitenkaan riitä. Esimiehelle pitää kertoa joka tapauksessa.
Esimies selvittää, mistä on kysymys.
Jos Kaisa on tullut töihin alkoholin vaikutuksen alaisena tai juonut töissä tai
esimerkiksi lounaalla, hänet poistetaan
työpaikalta. Jos Kaisa kieltää juoneensa, hänellä on oikeus puhaltaa alkometriin. Puhallustilanteeseen on hyvä
pyytää kolmas henkilö todistajaksi.
Seuraavana päivänä esimies keskustelee Kaisan kanssa ja kehottaa tätä myös
menemään työterveyshuoltoon juttelemaan asiasta. Päihtyneenä töissä olemisesta annetaan varoitus, sillä kyse on
työsuhderikkeestä.
3
Seppo on aloittamassa
kokousta työkaverinsa ja
asiakkaan kanssa. Työkaveri huomaa, että Sepon
hengitys haisee viinalle.
TYÖKAVERI KESKEYTTÄÄ kokouksen ja ohjaa Sepon hienovaraisesti
pois. Työkaveri voi vaikkapa sanoa, että
hänen on pakko vastata saamaansa puheluun. Hän menee kokoustilan ulkopuolelle ja pyytää hetken kuluttua Seppoa käymään siellä.
Sitten työkaveri jatkaa kokousta
asiakkaan kanssa kahdestaan, jos se on
mahdollista. Hän voi kertoa asiakkaalle, ettei Seppo ollut työkunnossa. Tämä on rehellistä asiakasta kohtaan ja
selkeyttää tilanteen.
Kokouksen jälkeen esimies ottaa
asian puheeksi Sepon kanssa. Jos kyse on toisesta kerrasta, esimies antaa
varoituksen. Samalla esimies tarjoaa
Sepolle mahdollisuutta mennä työterveyshuoltoon tai hakeutua päihdehoitopaikkaan.
4
Kallella on alkanut olla
vuorovapaiden jälkeen
lyhyitä sairauslomia. Töihin palattuaan hän käyttäytyy välttelevästi. Myös
silmät punoittavat, ja olemus on nuhjuinen. Työt eivät suju entiseen tahtiin.
ESIMIES SANOO KALLELLE ole-
vansa huolissaan tämän työkyvystä ja
toteaa, etteivät työt näytä oikein sujuvan. Esimies lähettää Kallen työterveyshuoltoon työkykyarviota varten.
Kyse ei välttämättä ole alkoholista.
Ehkä Kallelle on tullut avioero, minkä
takia hän valvoo ja murehtii eikä jaksa
pitää huolta itsestään.
Kun työkykyarvion tulokset tulevat,
järjestetään neuvottelu Kallen, esimiehen ja työterveyshuollon edustajan
kesken. Jos kyse on päihdeongelmasta, tehdään hoitositoumus ja kuntoutussuunnitelma. Hoitositoumus on
asiakirja, joka sitouttaa päihdeongel-
9 x terveys
maisen ja työyhteisön työkyvyn palauttamiseen. Kuntoutussuunnitelma tehdään työterveyshuollon kanssa.
5
Eino häviää työmaalta
kesken päivän. Työkaveri
lähtee etsimään ja löytää
Einon pukukopista nukkumasta. Viina haisee.
TYÖKAVERI HAKEE PAIKALLE esi-
miehen, joka toteaa, ettei Eino ole työkunnossa. Työkaveri tai joku muu toimii todistajana. Tapahtuneesta ja sen
jälkeisistä toimenpiteistä kirjoitetaan
muistio. Puhallutusta ei tarvita, koska
päihtymyksestä ei ole epäilystäkään. Jos
Eino kuitenkin väittää olevansa selvin
päin, hänelle annetaan mahdollisuus
puhaltaa alkometriin.
Esimies lähettää Einon kotiin turvallisesti, esimerkiksi taksilla. Tarvittaessa
joku lähtee mukaan varmistamaan, että hän pääsee kotiin saakka.
Kun Eino tulee töihin selvänä, esimies ottaa asian puheeksi hänen kanssaan. Eino saa nähdä muistion, todistajan lausunnon ja taksikuitin kotiin
lähettämisestä. Hän ei välttämättä
muista, mitä on tapahtunut.
Esimies antaa varoituksen ja käynnistää samalla hoitoonohjauksen. Esimies
tekee Einon kanssa hoitosopimuksen
ja työterveyshuollossa laaditaan kuntoutussuunnitelma. Tällaisessa tapauksessa myös työsuhteen välitön päättäminen on mahdollista.
6
Maija on jälleen kerran
ilmiselvästi krapulaisena
töissä. Hänen kanssaan
on jo kerran puhuttu
asiasta, ja hän on luvannut ryhdistäytyä.
MAIJAN VERESSÄ ON yhä alkoholia
tai humalan jälkitila on niin rankka, ettei hän ole työkykyinen. Esimies lähettää Maijan kotiin.
Kun Maija on seuraavan kerran töissä, järjestetään kolmikantaneuvottelu, johon osallistuvat Maija, esimies ja
työterveyshuollon edustaja. Jos Maija haluaa, hän voi pyytää neuvotteluun
tuekseen myös luottamusmiehen. Neuvottelussa Maija pyritään vakuuttamaan
tilanteen vakavuudesta ja hoidon tarpeellisuudesta.
Tehdään hoitositoumus ja kuntoutussuunnitelma. Hoitositoumus on
asiakirja, joka sitouttaa päihdeongelmaisen ja työyhteisön työkyvyn palauttamiseen. Kuntoutussuunnitelma tehdään työterveyshuollon kanssa.
Päihtynyt
lähetetään kotiin
turvallisesti,
esimerkiksi
taksilla.
7
Jussi on reilu vuosi sitten
saanut varoituksen alkoholin takia, kieltäytynyt tarjotusta hoidosta, mutta ryhdistäytynyt muuten. Viime
aikoina hän on alkanut taas esiintyä
töissä krapulaisena ja haiskahdellen.
Työkaverit ovat huolissaan.
TYÖKAVERIT MENEVÄT puhumaan
esimiehelle, joka myös on huomannut
tilanteen. He päättävät toteuttaa ryhmäpuheeksioton. Esimies ja työkaverit kertovat yhdessä Jussille, että he kaikki ovat
oikeasti huolissaan tämän juomisesta.
He voivat pyytää puheeksiottotilanteeseen myös työterveyshuollon edustajan
ja työsuojeluvaltuutetun.
Jos puheeksiotto onnistuu, Jussin
työkyvyn palauttaminen käynnistetään
joko avo- tai laitoskuntoutuksella. Jos
hän kieltäytyy, seuraus voi olla lopputili. Työpaikasta riippuu, montako varoitusta annetaan ennen irtisanomista.
Monissa työpaikoissa työsuhde puretaan toisen varoituksen yhteydessä.
8
Miia on viimeksi kuluneen
puolen vuoden aikana
muuttunut väsyneen, poissaolevan ja huonovointisen näköiseksi. Lyhyitä
poissaolojakin on alkanut esiintyä.
ESIMIES SANOO MIIALLE luontevassa tilanteessa: ”Minusta näyttää, ettet
voi hyvin. Onko kaikki kunnossa?”
Väsymys ja huonovointisuus eivät
välttämättä liity alkoholiin. Miia saattaa
vaikkapa olla raskaana. Tai sitten hänellä on sairautta tai muita vaikeuksia
elämässään. Oli kyse mistä tahansa, esimies neuvoo Miiaa hakemaan apua esimerkiksi työterveyshuollosta. Tämä on
varhaista välittämistä.
9
Alainen soittaa esimiehelle ja kertoo huomanneensa, ettei hänen työkaverinsa Seija ole oikein
kunnossa. Hän vihjaisee,
että Seija taitaa olla päissään.
ESIMIES MENEE SEIJAN luokse ja
toteaa, että tämä tosiaan on humalassa. Esimies puhuu asiasta Seijan kanssa
kahden kesken, antaa varoituksen ja lähettää kotiin.
Kun Seija seuraavan kerran tulee töihin, esimies järjestää kolmikantaneuvottelun työterveyshuollon kanssa. Seijalla on selvästi alkoholiongelma, ja
hänet ohjataan hoitoon.
On tärkeää, että esimies kiittää ilmoituksen tehnyttä alaistaan ja sanoo,
että asia on nyt hoidossa. Yhteyttä ottanut alainen tuntee usein syyllisyyttä
ja pohtii, menettelikö hän sittenkään
oikein. ●
Ohjeet antoi asiantuntija
Anne Kujasalo, joka oli mukana valmentamassa Ekokemin ja ENJ:n päihdeohjelman kehittäjiä.
Lue TTT-Digistä juttu
Näin päihdeohjelma parani:
www.tttdigi.fi
Anne Kujasalo (toim.): Päihdeohjelmaopas
– malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Työterveyslaitos, 2013.
Hanna Jurvansuu ja muut: A-Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla. Työterveyslaitos, 2009.
Osoitteessa www.ttl.fi/alkoholijatyo on
muun muassa ohjeita esimiehille (Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen)
sekä tietoa Alkoholihaitat hallintaan -hankkeesta. Samasta osoitteesta voi ladata verkkokirjan TEE SE NÄIN – ohjeita päihdeohjelman kehittäjälle.
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
33
Turvallisuus- ja työsuojelualan
kansainväliset ammattimessut
5.–7.11.2014
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
www.eurosafety.fi
Turvallisuusalan
ammattilaisten kohtaamispaikka
Tampereella jo 14. kerran
Lue lisää: www.eurosafety.fi
www.eurosafety.fi/osasto
p. 0207 701 212 / Veli-Pekka Rouvali
p. 0207 701 233 / Jukka Järvinen
Sa
m
aa
n
ai
ka
an
Varaa osastopaikkasi
Työhyvinvointi-messut
Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ammattimessut tarjoavat mahdollisuuden päivittää
tietoja ja vahvistaa omaa osallisuutta työpaikan hyvinvoinnin rakentamisessa!
Nordic Welding Expo -messut
Pohjoismaiden suurin hitsausalan messutapahtuma tuo yhden suurimmista
työsuojelua ja -hyvinvointia käyttävistä teollisuuden haaroista messuille.
Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere
www.tampereenmessut.fi, [email protected]
[email protected]
EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy
yhteistyökumppaninaan Suomen Työsuojelualan
Yritysten liitto STYL ry
työ/terveys/turvallisuus
TEKSTI SUSANNA KAAJA, KUVA JYRKI NIKKILÄ
Työhygieenikko Sakari
Junttila työskentelee
Outokummun terästehtaassa Torniossa.
Lue seuraavilta sivuilta, miten yritys
on tehostanut työntekijöiden kuulonsuojausta.
METALLITEOLLISUUS SUURIN TYÖLLISTÄJÄ
neljässä viime vuodessa lähes 60 000 työpaikkaa.
Vuonna 2011 yhteensä noin 334 000 henkeä työskenteli teollisuustyössä. Heistä miehiä oli
247 400, naisia noin 90 000. He työskentelevät metalli-, kemian-, metsä-, elintarvike-, tekstiilija vaatetusteollisuudessa tai muussa tehdasteollisuudessa.
Suurin työllistäjä on metalliteollisuus, joka työllistää noin 200 000 henkeä. Erityisesti elektroniikkateollisuuden työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina ja siirtyneet halvempiin maihin.
TEHDASTEOLLISUUDESTA ON HÄVINNYT
Lisää asiaa
työstä
tehtaassa
sivut 36–45
Lähteet: Työ ja terveys Suomessa 2012, Tilastokeskus.fi, Teknologiateollisuus.fi
36 Melua vastaan | 40 Valtuutetulla riittää työsarkaa | 42 Teollisuudessa sattuu
43 Tapaturmainen kuolema | 44 Katse kohti työympäristöä
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
35
Melua
vastaan
Tornion terästehdas havahtui meluvammojen suureen
määrään. Sen seurauksena työntekijöiden kuulonsuojainten
valinnasta on tullut entistä henkilökohtaisempi juttu.
TEKSTI HELINÄ KUJALA
◆
KUVAT JYRKI NIKKILÄ
J
ättimäinen nosturi nytkähtää liikkeelle terästehtaan sulatossa, korkealla katonrajassa. Lähes 300 tonnin
kapasiteettiin yltävän koneiston jylinä kuuluu vain vaimeasti – kiitos korvatulppien, jotka Outokummun Tornion-tehtaassa aina annetaan myös
vierailijoille.
Nosturin aiheuttama melu on kuitenkin toisenlaista kuin esimerkiksi se ääni, joka syntyy, kun kierrätysteräksen sulatus käynnistyy uuneissa.
– Se melu on niin voimakasta ja matalataajuista, että sen voi tuntea rinnassa asti, kuvailee tehtaan työsuojeluvaltuutettu Ari Keskitalo.
Liikaa meluvammoja
Melu on ollut tehtaassa parin viime vuoden aikana
työsuojelun ykkösasioita. Siitä on tehtaan työhygieenikon Sakari Junttilan mukaan puhuttu enemmän
kuin kymmenen viime vuoden aikana yhteensä.
Kaikki sai alkunsa siitä, että yrityksessä havahduttiin
meluvammojen eli melun aiheuttamien kuulonalenemien suureen määrään. Outokummun Tornion ja
Kemin tehdasyksikössä melun aiheuttamia uusia ammattitauteja todettiin 1–5 vuodessa. Koko tehdasalue
kaivoksineen työllistää 2 200 henkeä.
– Meillä oli meluvammoja enemmän kuin muita
ammattitauteja yhteensä, summaa tehtaanlääkäri Armi Terho.
36
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
Yritys sai apuun Työterveyslaitoksen vanhemman
tutkijan Esko Toppilan, joka oli kehittänyt mallia kuulonsuojauksen parantamiseen työpaikoilla. Käynnistyi
hanke Kuulonsuojainten käytön tehostaminen yksilöllisellä
valinnalla, joka sai tukea Työsuojelurahastosta.
Ongelmia suojauksessa
Miksi meluvammoja tuli, vaikka kaikkien tuotannon
työntekijöiden oli käytettävä kuulonsuojaimia? Sitä
ryhdyttiin selvittämään aluksi kyselyn avulla. Avainrooliin nousi työterveyshuolto, joka toteutti kyselyn
ja mittasi kuulokäyrän 1 200 vapaaehtoiselta työntekijältä. Ilmeni, että työntekijät kyllä käyttävät suojaimia,
mutta ottavat ne tietyissä tilanteissa herkästi pois.
– Syynä oli se, että piti keskustella työkaverin kanssa tai puhua puhelimeen. Joskus työntekijä saattoi ottaa suojaimet pois kuunnellakseen tuotantoprosessia,
koneiden ääniä, mahdollisten häiriöiden varalta, Armi Terho kertoo.
Toinen ongelma oli, että neljä viidestä työntekijästä ei osannut asentaa tulppasuojaimia oikein, vaan ne
jäivät liiaksi korvakäytävän suulle. Jotkut eivät halunneetkaan panna niitä kunnolla paikoilleen, koska ne
haittasivat kuulemista.
Kolmas selitys liittyi suojainten yhteiskäyttöön. Kypärä on useimmissa työpisteissä pakollinen varuste,
ja sen alla huppu on tarpeen ulkotöissä. Kun huppu
on kupusuojaimen ja korvan välissä, suojaimen vaimennusteho kärsii. Kuulonsuojaimia saattoi myös ol-
NÄIN SUOJAINTEN
VALINTA ETENEE
● Työntekijä tulee terveystarkastukseen
mukanaan nykyiset kuulonsuojaimet
sekä muut käyttämänsä pään alueen
suojaimet. Hän voi myös saada esimieheltään lähetteen kuulonsuojainarvioon työterveyshuoltoon.
● Työterveyshoitaja tarkistaa, asentaako
työntekijä suojaimet oikein, mikä niiden
kunto on ja miten ne istuvat yhdessä
kypärän, silmiensuojainten ja mahdollisen hengityksensuojaimen kanssa.
● Työntekijältä mitataan kuulokäyrä.
● Työterveyshuoltoon on koottu lista
suositeltavista kuulonsuojaimista
työtehtävittäin. Siitä voi katsoa, mitkä
mallit soveltuvat parhaiten omaan
työhön. Lisäksi työterveyshoitaja selvittää, tarvitseeko työntekijän esimerkiksi puhua puhelimeen tai keskustella
työtovereiden kanssa melussa.
● Testauspisteessä työntekijä kuuntelee
omasta työpisteestään tallennettua
äänitettä ja testaa, mikä suojainmalli
toimii tuossa ääniympäristössä parhaiten.
● Kun valinta on tehty, työntekijä voi
hakea uudet suojaimet varastosta.
Tehtaassa on monenlaisia työympäristöjä
ja -tehtäviä. Siksi suojaimissakin on oltava
valinnanvaraa.
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
37
la hankala käyttää suojalasien kanssa, jotka niin
ikään ovat pakolliset tehdasalueella.
Työterveyshuollossa
oli työhygieenisistä mittauksista ja työpaikkaselvityksistä saadut tiedot työpisteiden melu- ja
muista työolosuhteista.
Toimivalla kuulonsuojauksella tehtaan melutasojen ei olisi pitänyt aiheuttaa ongelmia.
Ari Keskitalo on
työskennellyt
Tornion terästehtaassa 30
vuotta, joista
kymmenen viime vuotta työsuojeluvaltuutettuna.
Säädöt kohdalleen
Taukotilan pöydällä on kaksi kypärää, joihin on kiinnitetty mustat kuppisuojaimet. Kypärät kuuluvat vuorohuoltoteknikko Jari Kärpälle ja vuorohuoltopäivystäjä Jari Knuutilalle. He ovat valinneet suojaimikseen
niin sanotut aktiiviset, elektroniikkaa sisältävät kuulonsuojaimet. Niissä on myös bluetooth-yhteys, joka
mahdollistaa kännykkään puhumisen ilman, että luuri on nostettava korvalle.
Uudet suojaimet ovat olleet heillä käytössä kaksi
kuukautta.
– Aluksi oma ääni alkoi hieman kiertää. Varmasti
näihin tottuu, kun viimeisetkin säädöt löytyvät, Knuutila sanoo.
– On hyvä, että valittavissa on entistä parempia suojaimia, Kärppä toteaa.
Tutkijat perustivat tehtaalle koelaboratorion, jossa testattiin liki sata kupusuojainta ja noin 30 paria
korvatulppia. Testausten perusteella pysyvään valikoimaan poimittiin 13 mallia.
Suojaimet
kuntoon ensin
MELUASETUKSEN MUKAAN meluntorjunnassa pitää ensisijaisesti hoitaa kuntoon tekninen torjunta.
Se tarkoittaa muun muassa melulähteiden vaimentamista ja äänen kulkuteiden katkaisemista teknisin
ratkaisuin. Vasta sitten, kun tämä on tehty, kiinnitetään huomiota kuulonsuojainten käyttöön.
Näin asetusta usein tulkitaan, mutta asiantuntijoiden mukaan tulkinta on väärä.
– Käytännössä meluntorjunta kannattaa aloittaa
kuulonsuojainten käytöstä. Se vaikuttaa altistukseen
melkein välittömästi, kun taas muut toimenpiteet
vievät enemmän aikaa, sanoo vanhempi tutkija Esko
Toppila Työterveyslaitoksesta.
Hänen mukaansa teknisellä torjunnalla saadaan
harvoin melutasoja vaimennettua niin paljon, että se
poistaisi tarpeen käyttää suojaimia. Siksi suojaimiin
investoiminen ei mene hukkaan.
38
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
– Tavoitteena on, että jokaiselle löytyisi ainakin kaksi eri mallia, joista valita, Armi Terho sanoo.
Suojainten tarkastus ja valinta on keskitetty työterveyshuoltoon, terveystarkastusten yhteyteen. Työntekijät tulevat niihin kaikki pään alueen suojaimet mukanaan, jotta työterveyshoitaja voi tarkistaa niiden
yhteensopivuuden ja toimivuuden.
Vastaanotolla on mallikappaleet kuulonsuojaimista
sekä tallenteet eri työpisteiden äänimaailmasta. Näin
työntekijä voi testata, mikä suojain toimii parhaiten
omassa työympäristössä. Samalla tulee varmistettua
varoitusäänien ja puheen kuuluvuus taustamelussa.
Oman korvan mukaan
Prosessinhoitaja Pasi Liukko kävelee vastaan kylmävalssaamon käytävällä. Täällä tasaisessa huminassa
teräsnauhasta valmistetaan parinkymmenen tonnin
painoisia rullia vietäväksi maailmalle.
Liukon korvissa on mustanharmaat tulpat, jotka
ovat kiinni toisissaan niskan takana kulkevalla narulla. Ne ovat yksilöllisesti valetut korvatulpat.
– Nämä ovat kevyet ja tehokkaat ja kulkevat aina
mukana, hän perustelee valintaansa.
Liukko on tottunut pitämään kuulostaan huolta
niin työssä kuin sen ulkopuolellakin.
– Olen käyttänyt tällaisia jo kymmenen vuotta. Samanlaiset hankin kotiinkin, koska tarvitsen niitä
moottoripyörällä ajaessa.
Yksilöllisesti valetut kuulonsuojaimet maksavat runsaat sata euroa, ja työntekijä maksaa niistä itse puolet – toisin kuin muista suojaimista.
Tulppien käyttöikä on noin neljä vuotta, joten Liukolla on menossa jo kolmas pari. Kun työsuojeluvaltuutettu Ari Keskitalo kuulee tämän, hän saa idean:
voisikohan työnantaja tulla vastaan kustannuksissa,
kun työntekijä on jo ”vanha käyttäjä”?
– Tätä täytyy ehdottaa kuulonsuojaintoimikunnan
kokouksessa. Jos työntekijä on itse maksanut suojaimista ja todennut ne hyviksi, se kertoo siitä, että hän
on myös sitoutunut niitä käyttämään, hän toteaa.
Kuulonsuojelutoimikunta on perustettu tehtaaseen osana meluntorjunnan tehostamisohjelmaa.
Vähintään kahdesti vuodessa kokoontuvaan toimikuntaan kuuluvat eri henkilöstöryhmien, työterveyshuollon ja johdon edustajat sekä työsuojelupäällikkö
ja työhygieenikko.
– Työntekijät voivat tuoda meluntorjuntaan ja kuulonsuojeluun liittyviä asioita toimikunnan käsiteltäväksi työsuojeluasiamiesten kautta, työhygieenikko
Sakari Junttila kertoo.
Hintansa väärti investointi
Suojainhankintojen kokonaiskustannuksia kukaan ei
ole tarkalleen selvittänyt. Kalleimmat, radiopuhelimella varustetut kupusuojaimet maksavat 300 euroa,
halvimmat elektroniikkaa sisältävät mallit noin 50 euroa. Peruskuppisuojaimet ovat halvempia, samoin
tulpat, joissa hintahaarukka on muutamasta eurosta
yli kymmeneen euroon.
Jari Knuutila työskentelee tehtaan sulatossa, jossa on pidettävä tarkkaa
huolta myös paloturvallisuudesta.
– Kun vertaa, millaisia rahamääriä käytetään esimerkiksi turvajalkineisiin tai käsineisiin, kuulosuojaimiin panostaminen on ihan perusteltua taloudellisestikin, Armi Terho huomauttaa.
Aiemmin osa työntekijöistä käytti edullisia, kertakäyttöisiä korvatulppia, joihin asennus- ja kuulemisongelmien lisäksi liittyi hygieenisiä haittoja. Tulpat
saattoivat pyöriä taskun pohjalla ja vaihtovälit venyä
viikoksi, mistä seurasi korvakäytävän tulehduksia. Nykyisin kertakäyttötulppia voivat käyttää vain vierailijat
ja muut satunnaiset kävijät.
Suojaintyypin valintamahdollisuudet vähenevät, jos kuulo on jo heikentynyt. Jos kuuloTTT-Digin
koe antaa tulokseksi kuuloluokka neljän eli
tilaaja,
henkilöllä on vaikeuksia puheen erottamilue myös jutut
sessa, hänen on valittava tasoriippuvat suo-5 tehdastyöntekijää &
jaimet. Niiden käyttäjä saa puheesta parhai-10 kupusuojainta sekä
Kupusuojain vai tulpat?:
ten selvää.
– Projektin myötä tämäkin asia on noussut
aiempaa tärkeämmäksi. Tiedostetaan entistä
paremmin, että vaikka kuulo on jo alentunut,
sitä on tärkeää suojata, Keskitalo sanoo.
Hyvin kuuluu!
Yhteen hiileen
”Eivät nämä voi suojata kunnolla, kun näillä kuulee
niin hyvin.” Tällaisia kommentteja työsuojeluvaltuutettu Ari Keskitalo on muutaman kerran työntekijöiltä kuullut. Toisin kuin perinteiset tulpat ja kupusuojaimet, uudet kuulonsuojaimet auttavat erottamaan
puheen ja varoitusäänet taustamelusta.
Tehtaan valikoimassa on sekä passiivisia että aktiivisia suojaimia. Passiivisissa suojaimissa on suodatin,
joka vaimentaa tasaisesti eri taajuusalueita. Näitä suojaimia on sekä kupu- että tulppamallisina.
Aktiivisissa, elektroniikalla varustetutuissa kupusuojaimissa on rajoitin, joka estää äänen toistamisen
liian kovana. Elektroniikka vahvistaa heikkoja ääniä,
mikä helpottaa puheen kuulemista. Aktiivisia kuulonsuojaimia kutsutaan myös tasoriippuviksi kuulonsuojaimiksi.
Terästehtaalle luotua mallia levitetään parhaillaan
myös Outokumpu-konsernin muihin yksiköihin,
myös ulkomaille. Armi Terhon mukaan sen voi vapaasti ottaa käyttöön muissakin yrityksissä.
Oma työterveyshuolto on suuri etu mallin soveltamisessa. Lisäksi tarvitaan sujuvaa yhteistyötä muun
muassa työterveyshuollon, työsuojelun ja esimiesten
kesken. Ari Keskitalo muotoilee asian näin:
– Jos kaikki puhaltavat eri suuntiin, ei mistään tule
mitään. Yhteen hiileen on tähdättävä. ●
tttdigi.fi
Hankkeen loppuraportti on Työsuojelurahaston sivuilla:
www.tsr.fi >Hakusana111204.
Anna Ruhala ja muut: Kuulon merkitys suojaimen valinnassa. Työterveyslaitos, 2012.
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
39
Valtuutetulla
riittää
työsarkaa
TEKSTI SUSANNA KAAJA
◆
KUVAT TIMO AALTO JA HAASTATELTUJEN KUVA-ARKISTOT
Alice Koivuaho, Atria-Suomi Oy, Nurmo
Päätoiminen työsuojeluvaltuutettu kaksi vuotta, aiemmin 1. varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies yhteensä 18 vuotta. Yritys valmistaa lihatuotteita ja valmisruokia.
Työntekijämäärä koko Atria-Suomi Oy:ssä on noin 2 050.
Mikä on yllättänyt sinut valtuutetun
tehtävässä?
Tiesin aika paljon, koska olin ollut pitkään erilaisissa työsuojelutehtävissä.
Näin isossa talossa työsarkaa on paljon,
joten ei tähän ihan puistonpenkiltä
voinut hypätä. Ihmisten työssä jaksamiseen liittyvien ongelmien laajuus ja vakavuus ovat silti yllättäneet.
Millaista koulutusta olet saanut?
20 vuodessa olen ehtinyt käydä läpi kaikki työsuojelun peruskurssit sekä erilaisia täydennyskursseja – keskimäärin yhden kurssin vuosittain.
Viimeksi kävin kolmipäiväisen työhyvinvointikoulutuksen. Olen myös työ-
turvallisuuskorttikouluttaja ja teen biokemialliset mittaukset, kuten häkä-,
veto- ja melumittaukset.
Joka tapaus on yksilöllinen, ja siksi
jatkuva koulutus ja tietojen päivittäminen ovat tärkeä osa tätä työtä.
Milloin työpaikallasi viimeksi sattui
tapaturma?
Atria-Suomen alaisuudessa toimii
useita yhtiöitä, pelkästään Nurmossa kymmenkunta. Tapaturmia sattuu
päivittäin, vuodessa noin 400–500. Tavoitteemme on pienentää tapaturmataajuutta nykyisestä 50:stä 43:een.
Täällä on paljon vaarallisia työvaiheita. Puukko on yleisin käsityökalu,
”Puukko on yleisin käsityökalu, ja meillä
on käytössä isoja koneita ja laitteita.”
40
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
ja käytössä on isoja koneita ja laitteita.
Tyypillisimpiä tapaturmia ovat liukastumiset, kompastumiset, viilto- ja pistohaavat, venähdykset sekä sormien puristumiset. Läheltä piti -tapauksia sattui
vuonna 2013 noin 2 000. Trukkiliikenne on yksi vaarapaikka, piha-alueella
puolestaan raskas liikenne.
Miten työstä on tehty turvallisempaa?
Käännekohta oli kuolemaan johtanut
tapaturma vuonna 2007. Siihen asti
meillä tehtiin vain välttämättömin, nyt
satsataan ennaltaehkäisyyn ja riskinarviointiin. Meillä on kokopäiväinen
työsuojelupäällikkö, joka kehittää ja
seuraa työsuojelutoimintaa. Vaaratilannetapaukset pyritään keräämään järjestelmällisesti ja ne käsitellään alueiden
työsuojelutoimikunnissa, samoin kuin
kaikki tapaturmat.
JUKKA RÄTY,
PLANMECA OY, HELSINKI
TUULI AHOLA,
NAMMO LAPUA OY, VIHTAVUORI
SEPPO SAARINEN,
NOR-MAALI OY, LAHTI
Osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu runsaan vuoden, sitä ennen työsuojeluasiamies
kaksi vuotta. Yritys valmistaa hammashoitolaitteita sekä 3D-kuvantamislaitteita ja
-ohjelmistoja. Työntekijöitä on 350.
Osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu kolme
vuotta, sitä ennen kaksi vuotta varavaltuutettu. Yritys valmistaa puolustusvälineitä. Työntekijöitä on 50.
Osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu kuusi vuotta. Yritys valmistaa
maaleja teollisuuteen, rakentamiseen ja liikenteeseen. Työntekijöitä on 50.
Mikä on yllättänyt sinut valtuutetun
tehtävässä?
Mikä on yllättänyt sinut valtuutetun
tehtävässä?
Se, miten vaikeita asioita eteen tulee.
Esimerkiksi työyhteisön ristiriitatilanteet ovat hankalia.
Tiesin, mihin ryhdyin, eikä yllätyksiä
ole tullut vastaan.
Työnantajan kanssa toimimme hyvässä hengessä, vaikka aina välillä tuleekin
pientä vääntöä esimerkiksi uusista hankinnoista.
Mikä on yllättänyt sinut valtuutetun
tehtävässä?
Se, miten vaikea joistakin asioista on
keskustella johdon kanssa. Olen hanakka sanomaan mielipiteeni, mikä
ei miellytä kaikkia. Asioista pitäisi puhua avoimesti, vaikka niistä oltaisiin eri
mieltä.
Millaista koulutusta olet saanut?
Olen käynyt yhteensä kolme viikkoa
kestäneen työsuojelukurssin Metallityöväen liiton Murikka-opistossa. Tuuraan varsinaista työsuojeluvaltuutettua, joka on vanhempainvapaalla.
Hyppäsin isoihin saappaisiin, mutta
onneksi entinen työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies ovat tukena ja
apuna tarvittaessa.
Milloin työpaikallasi viimeksi sattui
tapaturma?
Marraskuussa yhden työntekijän selkä
venähti laatikkoa nostaessa. Tapaturmat
ovat usein lieviä. Joku esimerkiksi kolhaisee päänsä, toinen saa tavaraa purkaessaan mattoveitsestä viillon käteen.
Yhteensä työtapaturmia tai läheltä piti -tapauksia sattuu vuosittain viitisenkymmentä. Kaikki käydään läpi
työsuojelutoimikunnassa ja asian korjaamiseksi tehdään tarvittavat toimet.
Miten työstä on tehty turvallisempaa?
Moni asia on hyvin. Tästä kertoo sekin,
että röntgenlaitetuotantomme sijoittui Teknologiateollisuuden Paras työympäristö -kisan Koneteollisuus-sarjassa kolmanneksi viime syksynä.
Esimerkiksi varoitusmerkit ja lattioiden teippaukset on laitettu kuntoon.
Käyttöön on otettu varhaisen puuttumisen malli, jonka avulla esimerkiksi
kiusaamis- ja jaksamisasiat saadaan nopeasti käsittelyyn.
Millaista koulutusta olet saanut?
Olen käynyt ammattiliiton kolmen viikon työsuojelukurssin ja viikon kestäneen koulutuksen, jonka työnantaja
järjesti koko työsuojelutoimikunnalle. Kaipaan lisätietoja kemikaaliasioista ja henkisestä työsuojelusta. Myös työsuojelun perusasioiden kertaus voisi
olla tarpeen.
Milloin työpaikallasi viimeksi sattui
tapaturma?
Tapaturmat ovat yleensä pieniä, ja niitä sattuu keskimäärin kerran vuodessa. Tuorein tapaturma on tammikuulta
2013, jolloin työntekijä ompeli ompelukoneella sormeensa. Läheltä piti -ilmoituksia tehdään vuosittain noin 40.
Niiden merkitystä on korostettu, ja ilmoitusten määrä on lisääntynyt viime
vuosina.
Valmistamme puolustusvälineitä Puolustusvoimille. Räjähteiden kanssa on
oltava tarkka. Turvakengät, silmiensuojaimet ja suojavaatetus ovat pakolliset.
Miten työstä on tehty turvallisempaa?
Vuoteen 2010 asti meillä sattui nykyistä
enemmän tapaturmia. Silloin kokosimme ryhmän pohtimaan uusia ratkaisuja.
Suurin parannus on asennemuutos:
työsuojelua ei pidetä välttämättömänä
pahana, vaan tärkeänä. Asioita mietitään etukäteen entistä tarkemmin. Siksi mikään työvaihe ei ole vaarallinen,
vaikka käsittelemme räjähteitä. Lisäksi Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat
kouluttaneet meitä Stoffenmanager-riskinhallintatyökalun käyttöön. Se on iso
parannus kemikaalien käsittelyssä.
Millaista koulutusta olet saanut?
Aloittaessani kävin ammattiliiton järjestämän työsuojelun peruskurssin, joka
kesti pari päivää.
Tarvittaessa etsin tietoa internetistä,
kysyn apua luottamusmieheltä tai soitan aluehallintoviraston työsuojeluyksikköön.
Milloin työpaikallasi viimeksi sattui
tapaturma?
Syyskuun lopussa yhden työntekijän
polvi vääntyi taakkaa nostaessa. Se on
vuoden 2013 ainoa tapaturma ja kuvaa
hyvin tapaturmataajuuttamme.
Tämä on vanha tehdas, ja yksi ongelma on tilanpuute.
Läheltä piti -tapauksia raportoidaan
jonkin verran ja niihin reagoidaan
tarvittaessa heti esimerkiksi niin, että
työoloja muutetaan. Usein läheltä piti -tapaukset johtuvat huolimattomuudesta: jotain roiskuu tai tippuu, joku
liukastuu.
Miten työstä on tehty turvallisempaa?
Työsuojeluun on ylipäänsä alettu kiinnittää lisää huomiota 2000-luvulla. Esimerkiksi riskikartoituksia tehdään nyt
säännöllisesti. Myös suojalasien käyttö
on lisääntynyt pikkuhiljaa.
Tärkeä parannus on kevennin, jonka
avulla maalipurkki nostetaan lavalle.
Keventimiä on yhä useammassa työpisteessä. Aikaisemmin työpäivän aikana
joutui nostamaan käsin jopa 200 yli 20
kiloa painavaa purkkia. ●
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
41
Vuonna 2012
teollisuudessa
sattui kolme
kuolemaan
johtanutta työtapaturmaa.
Tehdastyö on tapaturma-altista. Eniten turmia sattuu
metallituotteiden, koneiden ja elintarvikkeiden valmistuksessa. Useimmiten vaarassa ovat sormet ja silmät.
TEKSTI SUSANNA KAAJA
◆
KUVAT THINKSTOCKPHOTOS
● Muiden koneiden ja laitteiden valmistus: 2 625
AMMATTITAUDIT
RIESANA KONEPAJOISSA
JA ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA
● Elintarvikkeiden valmistus: 2 388
● Teollisuustyöpaikoilla kirjattiin vuon-
TYÖPAIKKATAPATURMAT:
ENITEN TAPATURMIA TOIMIALOITTAIN
● Metallituotteiden valmistus: 4 633 työtapaturmaa
● Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus: 2 187
● Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus: 1 090
na 2011 yhteensä 685 ammattitautitapausta ja 736 ammattitautiepäilyä.
Eniten ammattitauteja ja -tautiepäilyjä kirjattiin metallituotteiden
valmistuksessa.
● Meluvammoja todettiin eniten
TOP 5
YLEISIN TAPATURMAN AIHEUTTAJA
● Materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet
● Kulkuväylät, alustat, ovet, seinät ym.
● Käsityökalut
● Irtojätteet
metalli-, valimo- ja konepajatyössä,
kemian prosessi-, massa- ja paperityössä sekä puutyössä.
● Ammatti-ihotauteja ja tautiepäily-
jä ilmoitettiin vuonna 2011 eniten
elintarvikealan työssä sekä metalli-,
valimo- ja konepajatyössä.
● Kemialliset, radioaktiiviset ja biologiset aineet
● Rasitussairauksia kirjattiin eniten
TOP 5
VAARALLISIMMAT TYÖVAIHEET
● Allergisia hengityselinsairauksia on
elintarvikealan työssä.
● Esineiden käsitteleminen
● Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen
● Liikkuminen
● Taakan siirtäminen käsivoimin
teollisuudessa eniten elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa.
● Asbestisairauksia kirjattiin eniten
työllisten määrään suhteutettuna
kulkuneuvojen valmistuksessa.
● Koneen käyttäminen
TYYPILLINEN VAHINKO
● Leikkaavan, terävän esineen aiheuttama vahinko 4 779
● Iskeytyminen kiinteää pintaa vasten 3 554
● Osuma tai törmääminen 3 379
● Äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen 2 890
● Puristuminen tai ruhjoutuminen 2 448
MIHIN SATTUI?
KENELLE SATTUU?
● Sormi tai sormet 5 370
● 17 256 miehille
● Silmät 3 106
● 2 943 naisille
● Jalat ja polvet 1 820
● Eniten 30–34-vuotiaille.
● Käsi 1 762
● Selkä 1 106
42
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
Lähde: Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt
2011. Työterveyslaitos 2013.
22 626
työtapaturmaa
teollisuudessa
v. 2012
2 427
työmatkatapaturmaa
20 199
työpaikkatapaturmaa
Lähteet:Työtapaturmat, Tilastojulkaisu 2013,TVL, ja www.tvl.fi >Tapaturmapakki
Teollisuudessa sattuu
tapaturmainen
kuolema
1. L isää n äky v yytt ä.
Mikä johtaa
trukkiturmiin?
Trukkien avustamistehtävissä on
25 vuoden aikana kuollut 11 työntekijää.
TEKSTI SUSANNA KAAJA
e n l a s t a u s.
tosi.
u
p
a
j
i
l
e
t
t
i
o
j
3. H a r
1. Näkyvyyttä trukin ohjaamosta voidaan
parantaa lisäpeileillä tai tv-kameroilla.
2. Neljä turmissa kuollutta jäi joko lastin
purku- tai lastausvaiheessa siirrettävän
taakan alle.
3. Lavastettu kuva siitä, miten kyydissä
ollut työntekijä lennähti trukin alle.
Selostus toimitetaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista.
Trukkia avustaneen henkilön menehtyminen tutkituissa kuolemantapauksissa.
(teematutkinta) TOT 10/11.
TOT-raportit saa Tapaturmavakuutuslaitosten
liitosta: www.tvl.fi/totti
tttdigi.fi
KUVAT TVL
yhteensä 11 henkilöä kuoli trukkien avustamistehtävissä. Näistä tapaturmista kuusi sattui
teollisuudessa, loput varastossa ja satamassa.
Tapaturmista kaksi sattui trukin kuljettajille. Tuolloin kuljettaja oli poistunut
ohjaamosta ja työskenteli käsiteltävän
lastin vaara-alueella. Loput yhdeksän tapaturmaa sattuivat trukkia lastanneille
tai trukin kuljettajaa avustaneille henkilöille, jotka työskentelivät trukin tai käsiteltävän lastin vaara-alueella.
Tapaturmavakuutuslaitosten liiton
teematutkintaraportin laatijat suosittelevatkin, että työpisteiden ei tule sijaita
lastaus- tai purkupaikan vieressä, eikä
trukin vaara-alueella saa työskennellä.
Turmien syyt ovat moninaisia: varastot olivat ahtaita, valaistus oli puutteellista, paperirullapino oli liian korkea,
lasti putosi trukin piikeiltä tai kiire johti hätäilyyn ja sitä kautta tapaturmaan.
Neljässä tapauksessa onnettomuuden uhri jäi siirrettävän taakan alle joko lastia purettaessa tai lastattaessa.
Ainakin yhdessä tapauksessa trukin
kuljettaja ehti varoittaa henkilöä vaarasta ennen tapaturmaa.
Myös lastaus- ja purkuohjeissa oli
puutteita – esimerkiksi vaarallista lastin purkutapaa ei ollut erikseen kiel-
VUOSINA 1986 –2011
2 . Va a r a l l i n
◆
TTT-Digin
tilaaja, lue myös
juttu Käsimerkit
kohdalleen:
letty. Puute ohjeissa johti väärään
toimintaan ja kerran siihen, että kuorma-auton kuljettaja puristui lastin ja lavan rakenteiden väliin.
Vuoden 2009 alusta alkaen trukin
kuljettajalla on ollut lain mukaan oltava työnantajan kirjallinen lupa trukin
käyttöön. Ennen luvan antamista työnantajan on varmistettava käyttökokeella tai muulla luotettavalla tavalla, että
työntekijä osaa kuljettaa trukkia ja että
hän tietää oikeat toimintatavat.
Teematutkinnassa käsitellyissä tapauksissa yhdellä kuljettajalla oli varsinainen kirjallinen lupa ja yksi oli saanut kokeilla trukkia valvotusti. Loput
tapaturmat sattuivat ennen kuin laki
kirjallisesta luvasta tuli voimaan.
Vain kahdessa tapaturmassa trukin
kuljettaja oli saanut kunnollisen perehdytyksen ja trukkikoulutuksen. Lähes
kaikilla kuljettajilla oli kuitenkin trukkien käyttökokemusta.
Poikkeus oli kuolleista nuorin,
15-vuotias TET-harjoittelija. Rauta- ja
maataloustarvikkeita myyvässä liikkeessä harjoittelijoina olleet nuoret olivat
ottaneet trukin käyttöönsä luvatta ulkona. Kuljettajalla ei ollut moottoriajoneuvon ajokorttia yleisellä tiellä ajamiseen. Trukin kyydissä ollut putosi ja jäi
sen alle. ●
Miten vastaava estetään?
✔ Trukin kuljettajalla on oltava työnantajansa kirjallinen lupa tietyn trukin
käyttämiseen tietyllä työpaikalla. Työnantajan on varmistettava turvalliset toimintatavat.
✔ Työpisteitä ei saa sijoittaa lastaus- tai purkupaikkojen viereen. Kuljettajan pitää varmistaa, ettei trukin vaara-alueella ole muita henkilöitä tai
esteitä. Tarvittaessa kuljettajan on pyydettävä toinen henkilö opastamaan käsimerkeillä.
✔ Perehdytyksessä on korostettava, että trukin seisontajarru on kytkettävä
päälle ennen ohjaamosta poistumista. Trukin haarukka pitää laskea alas
ja trukki tulee jättää vaakasuoralle alustalle, jos se vain on mahdollista.
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
43
Katse kohti työympäristöä
JOHDON
TURVALLISUUSKIERROS
5S
TUTTAVA
ELMERI
Jos paikat ovat töissä hujan hajan, tapaturmien riski kasvaa ja
työ takkuaa. Avuksi tulevat esimerkiksi Elmeri-, Tuttava- ja
5S-menetelmät sekä johdon turvallisuuskierros.
44
Millainen menetelmä?
Miten sitä käytetään?
TYÖTERVEYSLAITOKSEN
ja työsuojeluhallinnon
kehittämä menetelmä, jolla havainnoidaan muun
muassa työtapoja, järjestystä, koneturvallisuutta,
työhygieniaa, ergonomiaa sekä palo- ja pelastusvalmiutta. Työpaikan turvallisuustaso esitetään prosenttilukuna eli Elmeri-indeksinä. Menetelmä auttaa
havaitsemaan kehittämiskohteita ja tunnistamaan
vaaroja.
HAVAINNOINTIA VARTEN on lomake ja ohjeet. Arviointi tehdään valituissa
työpisteissä kunnossa/ei kunnossa-periaatteella. Havaituista puutteista tehdään muistiinpanoja.
Pienessä yrityksessä on mahdollista käydä läpi kaikki työpisteet. Jos kaikkia työpisteitä ei pystytä havainnoimaan, niistä voidaan tehdä otos, joka kattaa tärkeimmät työtehtävät.
Havainnointikierroksen tekee esimerkiksi esimies, työsuojeluvaltuutettu tai
työsuojelupari.
TYÖTERVEYSLAITOKSEN TEKEMÄ
kehittämisohjelma, joka perustuu järjestykseen ja siisteyteen. Ohjelman nimi tulee sanoista Turvallisesti tuottavat
työtavat. Työpaikan järjestyksen taso ilmaistaan prosenttilukuna, Tuttava-järjestysindeksinä.
Huomiota kiinnitetään erityisesti niihin asioihin,
jotka vaikuttavat turvallisuuteen ja päivittäiseen työntekoon. Taustalla on ajatus, että siistissä työympäristössä aikaa ei kulu työvälineiden etsimiseen.
MÄÄRITELLÄÄN YHDESSÄ, mitä järjestys ja siisteys tarkoittavat. Henkilöstölle järjestetään kysely, joka auttaa tunnistamaan kehittämiskohteet. Eri henkilöstöryhmistä – yrityksen johto, työnjohto ja työntekijät – muodostetaan yksi tai
useampia Tuttava-tiimejä. Niistä kukin valitsee sovitulta alueelta havainnoitavat
kohteet, jotka ovat tärkeitä järjestyksen, siisteyden ja työn sujuvuuden kannalta.
Hyvälle järjestykselle asetetaan tavoitteet ja järjestyksen ylläpitämisen esteet poistetaan. Samalla ratkaistaan ongelmia, jotka hankaloittavat työtä.
Järjestysindeksin avulla havainnoidaan oikeiden toimintatapojen ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Havainnoitavat kohteet käydään alkuun läpi viikoittain. Myöhemmin riittää harvempikin tahti. Kierroksella arvioidaan, ovatko
paikat järjestyksessä. Sitten lasketaan, kuinka monta prosenttia asioista on kunnossa. Mittaustulokset merkitään järjestysindeksitauluun kaikkien nähtäville.
JAPANISSA KEHITETTY MENETELMÄ
työympäristön
siisteyden ja järjestyksen ylläpitoon. Tavoitteena on
parantaa laatua, työturvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä vähentää tuhlausta. Tuhlaus voi liittyä esimerkiksi
materiaaliin, aikaan, kuljetuksiin ja tavaran siirtelyyn.
Toimintamallin S-kirjaimet tulevat japanin sanoista
Seiri (Erottele), Seiton (Yksinkertaista), Seiso (Puhdista), Seiketsu (Systematisoi) ja Shitsuke (Standardoi).
Käytössä on myös 6S-menetelmä, jonka kuudes Skirjain viittaa työturvallisuuteen.
TYÖPISTEESTÄ POISTETAAN
YRITYKSEN JOHTOON KUULUVA henkilö ja esimies
liikkuvat työpaikalla ja tekevät työturvallisuuteen liittyviä havaintoja. Vapaamuotoiselle kierrokselle voidaan myös valita aihe, kuten suojainten käyttö. Menetelmästä käytetään muun muassa nimityksiä
safety walk ja turvallisuuskävely.
MENETELMÄÄ KÄYTETÄÄN työpaikoilla hyvin laveasti. Pääidea on, että yrityksen johtoportaan ihmiset kävelevät työpaikalla ”turvallisuussilmälasit”
päässä. Välillä he pysähtyvät seuraamaan työntekoa ja keskustelevat työntekijöiden kanssa. Keskustelut liittyvät esimerkiksi työn riskeihin ja siihen, voisiko
työtä tehdä nykyistä turvallisemmin.
Lopuksi johtaja tekee yhteenvedon näkemästään ja kuulemastaan. Hän sopii, miten ja milloin esiin nousseet puutteet korjataan.
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
tarpeettomat tavarat ja jäljelle jääneet järjestetään niin, että ne on helppo löytää. Työympäristö pidetään siistinä ja puhtaana. Järjestyksen ylläpidolle luodaan rutiinit. Luotuja rutiineja noudatetaan tinkimättä, niitä arvioidaan ja kehitetään.
Projektille sovitaan vastuuhenkilö, perustetaan 5S-työryhmä ja jokaiselle
määritellään selkeät vastuut ja valtuudet. Vaiheet toteutetaan yhdessä työryhmän kanssa. Alussa, ennen laajempaa käyttöönottoa, voidaan tehdä menetelmän pilotointi sovitulla alueella.
TEKSTI MARJA SARKKINEN
KUVAT THINKSTOCKPHOTOS
Jutun asiantuntijoina toimivat erityisasiantuntijat Taru Lankinen ja Jaana Luomanen Työterveyslaitoksesta.
Mitä erikoista?
Plussat?
Sudenkuopat?
Mistä tietoa ja apua?
MENETELMÄ SOPII
työnjohdon ja työsuojelutehtävissä
toimivien lisäksi myös työterveyshuollon käyttöön. Työsuojeluviranomaiset voivat
käyttää menetelmää tarkastuskäynneillään.
KÄYTTÖ ON HELPPOA
ja nopeaa. Valmiin lomakkeen kanssa vauhtiin pääsee mutkattomasti.
Menetelmä sopii kaikille teollisuudenaloille ja
myös pienille yrityksille. Tutkimusten mukaan Elmeri-indeksi ennustaa hyvin sitä, kuinka paljon
työtapaturmia työpaikalla sattuu.
Menetelmä on myös hyvä turvallisuusjohtamisen väline.
KOSKA KÄYTÖSSÄ on valmis lomake, sitä ei ole räätälöity yksittäisen työpaikan oloihin ja tarpeisiin.
OSOITTEESSA www.ttl.fi/
elmeri on tietoa ja tulostettavat havainnointilomakkeet. Työterveyslaitos
järjestää koulutusta menetelmän käyttöön.
vähintään kaksi havainnoijaa, joista ainakin toinen on
ollut mukana jo aiemmin.
Näin menetelmä tulee tutuksi, kaikkien silmä harjaantuu
erottamaan epäjärjestyksen
ja sovittuihin toimintatapoihin sitoudutaan.
KAIKKI OSALLISTUVAT JÄRJESTYKSEN
ja työympäristön parantamiseen. Lähtökohta on, että
työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija.
Työyhteisölle annetaan
myönteistä palautetta
edistymisestä. Kielteistä palautetta ja
leimaamista
vältetään.
JÄRJESTYKSESTÄ KERTO-
TIETOA ON
tärkeä
osa menetelmän toteutusta.
Kun työpisteen tavarat käydään läpi, tarpeettomiin kiinnitetään punainen lappu.
Punaisin lapuin merkityt annetaan tai myydään pois, varastoidaan muualle tai hävitetään. Hyvä nyrkkisääntö on
poistaa työpisteestä kaikki,
mitä ei tarvita seuraavien 30
päivän aikana.
TIUKKA JÄRJESTELMÄLLISYYS
auttaa pysymään ruodussa. Tekemiset määritellään tarkasti.
myöhemmin yhteyttä työpaikkaan
ja varmistaa, että asiat ovat
kunnossa.
JOHDON SITOUTUMINEN
KIERROKSEN TEKEE
VISUAALISUUS ON
JOHTAJA OTTAA
Koko
porukka
pääsee
osallistumaan.
Rutiinit
auttavat
pysymään
ruodussa.
työturvallisuuden parantamiseen tulee näkyväksi. Kierros antaa johtajalle mahdollisuuden hankkia tietoa työhön liittyvistä riskeistä. Esimiehet puolestaan saavat
tukea omalle turvallisuustyölleen.
mittari pitää laatia huolellisesti, koska ”sitä saat
mitä mittaat”. Havainnoitavien asioiden pitää siis olla tärkeitä juuri kyseisellä
työpaikalla. Ylimmältä johdolta ja projektin vetäjältä
vaaditaan sitoutuneisuutta.
osoitteessa www.tuttava.fi. Työterveyslaitos järjestää koulutusta menetelmän
käyttöönottoon. Koulutus
voi sisältää esimerkiksi
infotilaisuuden koko henkilöstölle, ennakkokyselyn ja työpajapäivän.
MENETELMÄ ON
aika
”massiivinen”. Sen toteuttaminen saattaa vaatia
paljon aikaa ja edellyttää
vahvaa sitoutumista. Jos
perusajatusta ei ymmärretä, toimintaa voidaan pitää
vain siivousurakkana.
TIETOA SAA esimerkiksi
5S-vihkosesta, jota voi tilata Teknologiainfo Teknova Oy:n verkkokaupasta:
www.teknologiainfo.net.
Monet kouluttajatahot
järjestävät kursseja menetelmän käytöstä.
JOS KIERROSTA ei toteuteta rakentavassa hengessä,
se saatetaan kokea kyttäämiseksi. On elintärkeää, että havaitut puutteet myös
korjataan. Muuten ne saavat ikään kuin johdon siunauksen.
TIETOA SAA
VA
esimerkiksi Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijoilta Taru
Lankiselta ja Jaana Luomaselta ja niistä yrityksistä, joissa turvallisuuskierroksia tehdään.
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
45
lukuvinkit
Uusi työ tai työ uusiksi
työnhakuopasta, joka on tarkoitettu nuorille tai hieman tyhmille eli ei tietenkään minulle. Sitten tajusin, että esipuheen ajatuksen
noutopöydästä saa ottaa vakavasti: voin poimia oman annokseni siinä järjestyksessä kuin haluan.
Aktiivisesti työtä hakeva tai työpaikkaa vaihtava saa uusia ideoita siitä, miten
luoda kiinnostava työhakemus. Mikset kokeilisi videota tai PowerPoint-esitystä,
etenkin, jos olet hakeutumassa alalle, jossa sellaisten koostamistaitoa tarvitaan?
Harva meistä puurtaa koko työuransa yhden työnantajan palveluksessa tai yhdessä ainoassa ammatissa. Siksi Suunnitelma B on hyödyllinen. Konkreettiset esimerkit houkuttavat ajatusleikkiin jos ei sentään paremmasta elämästä niin ainakin itsenäisemmästä arkipäivästä.
Omaa työtäni jatkuvasti tuunaavana ilahduin siitä, että jotkut toisetkin arvostavat listoja, välitavoitteita ja unelmia. Kuinka tyydyttävää onkaan vetää viiva tehdyn
touhun päälle tai astua kolmas askel hidasteista huolimatta.
Sääli, että sinänsä sujuvan tekstin taitto on varsin rumaa. Esimerkiksi tekstin korostuskeinoksi olisi riittänyt puolilihavointi ja toisaalta taas sisennetyt esimerkit olivat turhankin hentoja. Tästä pienestä häiriöstä huolimatta nielaisin kirjan kahdella haukkauksella.
Jospa sittenkin perustan haaveilemani toiminimen.
Luitko sinä
hyvän kirjan?
Suosittele sitä
muillekin!
ENSIN LUULIN LUKEVANI
Uuden työelämän
aakkoset – Kuinka
saat työn, josta tykkäät, Docendo, 2013,
143 sivua, 32 euroa,
www.docendo.fi
”Ilahduin siitä, että jotkut
toisetkin arvostavat listoja,
välitavoitteita ja unelmia.”
46
Anna-Liisa Karhula
työskentelee kustannustoimittajana Työterveyslaitoksessa.
Oletko sinä lukenut hyvän uutuuskirjan?
Suosittele sitä muillekin! [email protected]
SIIRRÄ, ÄLÄ NOSTA!
PYKÄLÄT SELVIKSI
Potilaiden siirtäminen kuormittaa hoitajan tuki- ja liikuntaelimistöä. Onneksi kuormittumista voi säädellä. Säätelyssä auttavat suositukset, jotka kiinnittävät
hoitajan huomion omaan ja potilaan turvallisuuteen. Potilaan aktiivisuus edistää
hänen terveyttään ja liikuntakykyään.
Samalla se vähentää hoitohenkilökunnan rasittumista.
Kirjasta on hyötyä kaikille, jotka avustavat potilaita siirtymisessä tai jotka vastaavat siirtojen turvallisuudesta ja koulutuksesta. MS
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta on keskeisin työsuojeluviranomaisen ja tarkastajan toimivaltuuksia ja tehtäviä koskeva
säädös. Laki tuli voimaan vuonna 2006,
ja siihen on sen jälkeen tehty useita säädösmuutoksia.
Työsuojelun valvonta -teoksesta on
tehty korjattu ja uudistettu painos. Se selittää lain sisällön ja kommentoi sitä pykäläkohtaisesti. Kirjassa kuvataan myös
työsuojelutoimenpiteiden merkitystä ja
tavoitteita sekä työsuojeluhallintoa. MS
Potilassiirrot – Taitava
avustaja aktivoi ja
auttaa, Työterveyslaitos, 2013, 142 sivua,
38 euroa. www.ttl.fi
/verkkokauppa
Työsuojelun valvonta, Työterveyslaitos, 2013,
124 sivua, 24 euroa,
www.ttl.fi
/verkkokauppa
JOHDA ARVOSTAEN
21 TARINAA YRITTÄJYYDESTÄ
Esimiehellä on kaikissa kohtaamisissa vaihtoehtoisena toimintatapana joko arvostelu tai arvostus. Hän voi ampua kaikki alas tai hyväksyä edessään
olevan ihmisen ajatukset. SICK Oy:n toimitusjohtaja, valmennuskonsultti Ari Rämö puhuu arvostuksen puolesta. Hänestä esimiehen johtamisen tärkein kohde
on oma asenne, jolla suhtautuu toisiin
ihmisiin.
Kirjassa on paljon käytännön esimerkkejä ja kokemuksia. Sen avulla voi kehittää omaa johtamistaan, kommunikointiaan ja ystävyyssuhteitaan. MS
Kirja antaa äänen yrittäjille. Yhteensä 21
erikokoisia ja eri aloilla toimivia firmoja luotsaavaa henkilöä kertoo, miten he
ovat tulleet tähän pisteeseen. Kuten esipuheessa sanotaan, kirja on ennen kaikkea innostaja.
Hyvin kirjoitetuista tarinoista voivat innostua myös muut kuin yrittäjät tai yrittämisestä haaveilevat. Yksi
kirjan tavoite on innostaa nuoria yrittäjiksi. Jokaista ostettua kirjaa vastaan lahjoitetaan yksi kirja lukiosta tai
ammattikorkeakoulusta valmistuvalle
nuorelle. SK
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
Yksinkertaista
johtamista
– arvostaen,
Suomen Liikekirjat,
2013, 192 sivua,
36 euroa,
www.liikekirjat.fi
Taivas + helvetti,
One on One Publishing Oy, 2013,
276 sivua,
32,90 euroa, www.
taivasjahelvetti.fi
työssä & vapaalla
TYÖSSÄ ... Ol avi Sa aristo,
65, työskente lee näyttelijä nä
ja järjestäj änä Va asa n kaupu nginte atterissa . Hä n alo itti
ura nsa 40 vu ott a sitten
M ikkelin kaupu nginte atterissa, jossa hän työskente li
näytte lijä nä seitse mä n vu otta. Sit ä seu raa vat seitse mä n
vu ott a hän näytte li Lah den
kaupu nginte atterissa . Va asassa Sa aristo on vii htynyt
vu ode sta 198 7.
TEKSTI HELINÄ KUJALA
KUVAT JOHANNES TERVO
Tänään Olavi Saaristo huolehti operetin harjoituksista...
NOUSIN YLÖS kello seitsemän. Söimme aamupalaa vaimoni kanssa, luimme Hesaria ja katselimme siinä sivussa
television aamu-uutisia. Sitten lähdin
ulos Oliverin kanssa. Se on nuoremman tyttäreni jackrusselinterrieri, joka
jäi meille tyttären lähdettyä opiskelemaan. Se ei ollut huono asia, koska koiran kanssa tulee tehtyä aamulenkki. Siinä saa happea, ja koneisto lähtee hyvin
käyntiin.
TEATTERILLE LÄHDIN puoli kymmeneksi, kuten joka arkiaamu. Kuljen pyörällä
parin kilometrin työmatkani säässä kuin
säässä. Kerran viikossa meillä on niin
sanottu listakokous, jossa käymme työporukalla läpi viikon työt, tapahtumat ja
tekniset tarpeet. Palaverin jälkeen alkoivat operetti Lepakon harjoitukset. Minulla on esityksessä pieni rooli adjutanttina. Järjestäjänä taas huolehdin siitä,
että osaset ovat kohdallaan, esiintyjät
ovat ajoissa paikalla ja kaikki pysyy aikataulussaan.
HARJOITUKSISSA oli paljon väkeä, koska operetti tehdään yhteistyössä Vaasan
Oopperan ja Vaasan kaupunginorkesterin kanssa. Jokainen opettelee vuorosanat kotonaan, ja harjoituksissa näytelmä
käydään läpi kohtaus kerrallaan, uudelleen ja uudelleen. Operetissa on myös
erillisiä laulu- ja tanssiharjoituksia.
olivat harjoituksissa ajoissa paikalla. Kerran kävi niin, että
näytöksessä, esityksen jo alettua, huomattiin yhden näyttelijän puuttuvan.
Näytelmä oli Annie mestariampuja, jossa itselläni oli intiaanin rooli. Kun hotellinomistajan piti astua lavalle, häntä ei
löytynytkään mistään. Äkkiä piti keksiä
jotain, joten menin lavalle ja sanoin, että
hotellinomistaja on lähtenyt kahville ja
arvoisa yleisö voisi tehdä samoin. Soitin näyttelijälle: hän oli ottanut päivätorkut ja nukkunut pommiin. Kymmenessä
minuutissa hän oli teatterissa, ja esitys
saatiin uudelleen käyntiin.
kävin syömässä teatterin henkilöstöravintolassa. Tarjolla oli
kanarisottoa. Saamme aina hyvää ja
monipuolista ruokaa, koska ateriat valmistetaan keittiössä alusta loppuun paikan päällä.
PUOLILTAPÄIVIN
TÄNÄÄN KAIKKI
kahdelta. Teatterissa työpäivä on kaksiosainen
silloin, kun illalla on esitys tai harjoitukset. Kotiin lähdetään päiväharjoitusten
jälkeen, ja uudelleen töihin palataan iltakuudelta. Tänään minulla ei ole enää
harjoitusta eikä esitystä, koska en ole
mukana illan näytelmässä.
HARJOITUKSET PÄÄTTYIVÄT
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
47
työssä & vapaalla
VA PA AL LA ... Ol avi
Sa ariston per hee seen
ku ulu vat vai mo, kak si
aik uista tyt ärt ä sek ä
koi ra ja kissa. Su omen
Pu nainen Risti saa
entist ä ahkera mm an
vap aae hto istyöntek ijän,
kun Sa aristo jää elä kkee lle ens i kes änä.
... ja kävi vankilassa sekä iltauinnilla avannossa.
KOTIIN TULTUANI Oliver odotti jo innokkaana lenkitystä. Ulkoa palattuamme
lämmitin sekä koiralle että itselleni vaimoni tekemää ruokaa. Hän laittaa meillä
useammin ruokaa kuin minä, mutta välillä kokkaan itsekin.
VIIDEKSI LÄHDIN Vaasan vankilaan.
Olen mukana SPR:n järjestämässä vankilavierailutoiminnassa, jonka aloitin
noin vuosi sitten. Käyn tapaamassa vankeja kerran viikossa. Menemme sinne
neljän hengen ryhmänä, ja tapaamiseen
saa tulla niin moni vanki kuin haluaa.
VANKILAAN SAAVUTTUAMME kuljimme turvatarkstuksen läpi, kuten aina ennenkin. Metallinpaljastimet hälyttäisivät,
jos mukanamme olisi esimerkiksi teräaseita. Sen jälkeen menimme erilliseen
48
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 1/2014
huoneeseen, johon vangit tuotiin. Tänään heitä oli kolme, mutta joskus paikalla on ollut kymmenenkin vankia.
tunnin ajan. Usein he haluavat kuulla, mitä
siviilissä tapahtuu. Joskus kerron heille teatterista tai muista Vaasan tapahtumista. Teatterille ja vankilalle on yhteistä
se, että kumpikin herättää ulkopuolisissa
uteliaisuutta. Ihmiset ovat kiinnostuneita
tietämään, mitä niiden sisällä tapahtuu.
JUTTELIMME VANKIEN KANSSA
TAPAAMISISSA on tärkeää myös kuunnella ja olla läsnä, ihminen ihmiselle.
Emme saa udella vangeilta, miksi he
ovat vankilaan joutuneet, mutta jotkut
kertovat sen itse. Moni heistä ei istuisi vankilassa, jos sillä hetkellä, kun rikos
tapahtui, olisi ollut enemmän harkintaa.
KUN JÄÄN ELÄKKEELLE ensi kesänä,
omistaudun SPR:lle vielä enemmän. On
tärkeää, että elämässä on sisältöä myös
työelämän jälkeen. Auttamisen halu on
peräisin varmaan jo lapsuudestani. Meitä oli kymmenen lasta, ja kasvoin siihen,
että muista on huolehdittava. Sodan jälkeinen maailma 1950-luvulla oli köyhä,
mutta se opetti sitkeyttä ja huolenpitoa.
ILLALLA yhdeksän jälkeen lähdimme
vielä vaimoni kanssa uimaan. Kuulumme avantouimaseura Vaasan Pingviineihin ja käymme uimassa niin sanotussa
yöporukassa kolmesti viikossa. Tänään
meriveden lämpötila oli kaksi astetta.
Avantoon jäävät päivän kiireet ja stressi.
Kun sen jälkeen menee kotiin, niin kyllä
nukkuu hyvin. Viimeistään yhdeltätoista
olin jo unessa. ●
tttdigi.fi
äänestä parasta
>Osallistu
>Äänestä
kiinnostavin
juttu
Mikä juttu
jäi mieleen?
Opi sanomaa
n ei!
VIIVA KOOD
I
hidas ta elämä
ä -sivu sto
ISBN 978-952
-261-303-5
59.563
www.tti.fi/verkk
okauppa
Kansi: kuvitus
Jonna Koivumä
ki | graafinen
suunnittelu
Teemu Pokela
sanna wikst
röm,
& JOUKO LESTIN
EN
Kuka vaatii
huippusuorituksi
a työpaikalla
Mitä tehdä,
jos vaatii itse
?
itseltään liikaa
Liialliset vaatim
?
ukset johtavat
elämänanso
kuormittaviin
ihin.
malli, joka saa Taustalla voi olla toimintaulosmittaam
aan omia voima
varoja. Uuvu
ttavat toimintam
ylisuorittamis
allit syntyvät
en, ylitunnollis
uuden, itsens
uhraamisen
ja kelpaamat
ä
tomuuden tunte
myötä.
iden
Kyllin hyvä on
käytännönlähein
avaa perusteellis
en kirja, ja se
esti mutta kansa
mintamalleja
ntajuisesti toija niiden mahd
ollisia tausto
kysyy ja vasta
ja. Kirja
a, antaa yksink
ertaisia tehtäv
saa uskomaan,
iä. Se
että olet kyllin
lääkereseptin
hyvä. Toimii
hyvin
sijasta.
KIRSI RÄISÄ
NEN
kolme kappaletta Kirsi Räisäsen ja Jouko Lehtisen kirjoittamaa kirjaa Kyllin hyvä (Työterveyslaitos, 2013)
OSALLISTUNEIDEN KESKEN ARVOMME
Kyllin hyvä
KERRO MEILLE, MIKÄ oli tämän numeron
kiinnostavin juttu. Halutessasi voit perustella
valintaasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut?
Ole
viisaasti
itsekäs
kiinnostavimmiksi jutuiksi äänestettiin Kelkasta putoavien puolella ja Näin minä johdan.
NUMERON 5/2013
K yllin
hyvä
KIRS I RÄIS ÄNE
N & JOUKO
LEST INEN
Kirjapalkinnon voittavat Sirpa Rudenberg Kankaanpäästä,
Sakari Nieminen Kuopiosta ja Katja Mäki-Kantti Helsingistä.
■ Minulle voi lähettää sähköpostia TTT-lehdestä.
Tunnus 5003441
00003 Vastauslähetys
Sähköposti
Postinumero ja -toimipaikka
Lähiosoite
Nimi
Mikä juttu ei tällä kertaa innostanut:
Perusteluni:
Kiinnostavin juttu TTT-lehdessä 1/2014 oli:
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Työ Terveys Turvallisuus -lehti
Postita oheinen vastauskuponki 11.3. mennessä. Voit vastata
myös TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi >Osallistu >Äänestä
kiinnostavin juttu
THINKSTOCKPHOTOS
tilauskortti
& hinnasto
Tilaa verkossa:
tttdigi.fi
Tai lähetä sähköposti osoitteeseen
[email protected]
Tilausvaihtoehdot ja
hinnat 2014
PAINETTU LEHTI
+ TTT-DIGI/VUOSI
Organisaation koko
1–20 henkeä > 99 €
(sis. 1 kpl painettua lehteä)
● 21–200 henkeä > 159 €
(sis. 1 kpl painettua lehteä)
● yli 200 henkeä > 279 €
(sis. 3 kpl painettua lehteä
yhteen osoitteeseen toimitettuina)
●
TTT-DIGI ILMAN PAINETTUA
LEHTEÄ/VUOSI
Organisaation koko
1–20 henkeä > 79 €
21–200 henkeä > 129 €
● yli 200 henkeä > 239 €
●
●
Tärkeää tietoa,
viisaita vinkkejä,
aitoja ajatuksia...
PELKKÄ PAINETTU TTT-LEHTI
Vuonna 2014
●
●
kestotilaus 69 € vuosikerta,
määräaikainen vuositilaus 72 €
Vuonna 2014 painetusta TTT-lehdestä
ilmestyy 6 numeroa.
Ota TTT-lehti avuksesi työpaikkasi 158 000
kehittämiseen. Tilaa painettu lehti, lukijaa!
TTT-Digi tai molemmat!
KMT Lukija
syksy 2012/kevät 2013
Painetun TTT-lehden voit tilata oheisella
tilauslipukkeella tai lähettämällä
sähköpostin osoitteeseen
[email protected] tai
soittamalla numeroon 03-4246 5340.
Kun osoitteesi muuttuu,
toimi näin:
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
■ Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 69 €/vsk.
(Laskutusväli 12 kk).
ja
työnantajasi on yksityinen, seurakunta tai kunta,
työnantajasi tulee tehdä ilmoitus Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin:
JOS KUULUT TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖÖN
Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B,
00120 HELSINKI
Puh. 09-616 261/rekisteri, faksi 09-612 1287,
sähköposti: [email protected]
■ Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 72 €/vsk.
Nimi
JOS OLET TILANNUT
maksullisen TTT-lehden,
tee ilmoitus:
Lähiosoite
iO Kustantajapalvelut Oy
Postinumero ja -toimipaikka
Sähköposti
Y-tunnus
Info: TVTTT
Tunnus 5019308
00003 Vastauslähetys
iO Kustantajapalvelut Oy, PL 115, 30101 FORSSA
Asiakaspalvelu: puh. 03-4246 5340,
faksi 03-4246 5341,
sähköposti: [email protected]
ensi numerossa
”Toivon pyörittäväni omaa
yritystä.”
Hoppua, hälinää, liikaa töitä,
väkivallan uhkaa, yt-tuskaa
KERTOO 16-VUOTIAS
ELLA HUTTUNEN
TOIVEISTAAN TÄSSÄ
NUMEROSSA
SIVULLA 7
TÄMÄN SIVUN KUVA JA SIVUJEN 9, 41, 43 JA 47–48 KUVAELEMENTIT THINKSTOCKPHOTOS
MIKÄ MEITÄ
TYÖSSÄ KUORMITTAA?
Homma
haltuun!
✚ INNOSTUNUT TEKEE TÖITÄ 110-PROSENTTISESTI
työ
terveys
turvallisuus
ALOITTELEVAN
POMON ABC:
HYVÄ JOHTAJA
TARVITSEE AIKAA
KASVAA
PEFFA IRTI
PENKISTÄ!
PYSY JALKEILLA
PITKIN PÄIVÄÄ
OLETKO
TYÖSUOJELUVALTUUTETTUNA
UNTUVIKKO?
➡
➡
➡
KOLMEN NOVIISIESIMIEHEN VINKIT
JUMPPAOHJEET
TYÖPÄIVÄN LOMAAN
Seuraava
TTT-lehti
ilmestyy
11.3.
NÄIN LÖYDÄT
TIETOA JA TUKEA
1/2014 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
51
95%
TTT-lehden lukijoista
on kiinnostunut
työsuojelun ja työhyvinvoinnin
uusimmista tuotteista.
lukijoista
vaikuttaa
työpaikkansa hankintoihin.
84%
Huhuu, herätys! Ilmoita
TTT-lehdessä ja TTT-Digissä!
Painetun TTT-lehden yhdellä numerolla on
5,1 lukijaa. Lehden levikki on 56 000:
ilmoituksesi näkee jopa yli
280 000 suomalaista!
Tätä ammattitaitoista, työhyvinvointiin,
työsuojeluun ja työterveyteen vihkiytynyttä
lukijakuntaa et tavoita millään
muulla lehdellä.
Ilmoitusasioissa Sinua palvelevat:
Raija Korpi, puh. 044 759 5112.
[email protected]
tttdigi.fi >Ilmoittajat >Mediakortti
THINKSTOCKPHOTOS
Iris Poutanen, puh. 030 474 2469.
[email protected]