Auvinen, Merimetson ravintotutkimuksia meillä ja muualla

Merimetson
ravintotutkimuksia meillä ja
muualla
•
•
Heikki Auvinen, Juhani A. Salmi ja Jari Raitaniemi
Luonnonvarakeskus
•
Kalastajaristeily Silja M/S Galaxy 5.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Taustaa
•
•
•
•
Merimetsokantojen vahvistuminen sekä Amerikassa että Euroopassa
1980-luvun jälkipuoliskolta alkaen
Syynä sekä ympäristömyrkkyjen väheneminen vesissä että lajin
rauhoitusluokitus
Etenkin järvissä ja murtovesialueilla pesivät lajit vahvistuivat sekä
Amerikassa että Euroopassa, valtamerien kannoissa ei suuria
muutoksia
Seurauksena konflikteja kalastajien ja
lintuharrastajien/luonnonsuojelijoiden välille yhä enenevässä määrin
molemmilla mantereilla
• Useissa maissa perustettiin kansallisia työryhmiä konfliktien
lievittämistä ja mahdollista ratkaisua varten
• Näissä ryhmissä haluttiin saada lisää tietoa mm. merimetsojen
ravinnosta ja mahdollisista vaikutuksista kalakantoihin ja
kalastukseen
Heikki Auvinen ym. 2015
2
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Mitä on tutkittu
• Ravintotutkimuksia on tehty jo melko paljon eri alueilla
• Tutkimusmenetelmät: oksennuspallot, poikasoksennukset,
ammuttujen lintujen vatsat
• Vaikutusten arviointitutkimuksia vähemmän: koekalastus eri
alueilla, syödyt kalamäärät (paino ja lukumäärä lajeittain),
vertailu kalastukseen, mallinnus eri tavoin (kalojen kuolevuus,
kasvu), merkinnät (PIT, kuonomerkki)
• Koejärjestelyjä, joissa merimetsoja vähennetään voimakkaasti
on tehty käytännössä melko vähän riittävän laajoilla alueilla
• EU-tutkimushankkeita useita: IMEW, RedCafe, InterCafe,
uusin julkaisunippu: WWW.intercafeproject.net
Heikki Auvinen ym. 2015
3
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Merimetson ravinnonkäytön yleiset piirteet
• Ravintokohteina monia kalalajeja >20 – 30
4
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Merimetson ravinnonkäytön yleiset piirteet
Pääasiallinen ravinto koostuu vain muutamasta lajista
Esimerkkinä Saaristomeren kolme koloniaa vuonna 2012:
8 (6) lajia muodostaa 90 % ravinnon massasta
Heikki Auvinen ym. 2015
5
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Merimetson ravinnonkäytön yleiset piirteet
Ravinnossa alueellisia ja ajallisia suuria eroja
Muutos
Saaristomeri 2011
Kumpelikari 2013
Selkämeri 2012
6
Muutos kalalajien runsaussuhteissa voi
muuttaa ravinnon koostumuksen –
pitkäaikainen seuranta tärkeä
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Merimetson ravinnonkäytön yleiset piirteet
Merimetsot kykenevät saalistamaan yksin, pienissä ryhmissä tai
suurissa parvissa
Kykenevät saalistamaan matalissa ja syvissä vesissä, yleensä
kuitenkin mieluummin melko matalissa vesissä
Sameus ei haittaa saalistusta
Tehokkain saalistaja kalaa syövistä linnuista
7
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Merimetson ravinnonkäytön yleiset piirteet
Merimetsot valitsevat tietyn kokoisia kaloja tiettyinä aikoina, esim.
poikasaikana saalistetaan pienikokoisempia kaloja kuin syksymmällä
Esimerkki valinnasta: Mynälahti 2011, vertailu kurenuotan, merimetson ja
kalastajien ahven- ja kuhasaaliin kokojakautumasta
8
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Merimetson ravinnonkäytön yleiset piirteet
9
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Tutkimuksia merimetson vaikutuksista
kalakantoihin ja kalastukseen
Esimerkkitapauksia Itämeren maista ja USAsta
Tanska, Vyborg järvi
Ruotsi, rannikko
Ahvenanmaa
Eesti, Käinan lahti
Suomenlahti
Saaristomeri
Lake Oneida
Lake Huron
1) Onko kyetty osoittamaan merimetson vaikutuksia kalakantoihin ja
kalastukseen
2) Onko merimetsoon kohdistetuilla häirintä- tai rajoitustoimilla ollut vaikutusta
kalakantoihin ja kalastukseen
10
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Cormorant predation on PIT-tagged lake fish
Christian SKOV, Niels JEPSEN, Henrik BAKTOFT, Teunis JANSEN, Stig
PEDERSEN, Anders KOED
J. Limnol., 2014; 73(1): 1- DOI: 10.4081/jlimnol.2014.715
ABSTRACT
The present study use data from recovered PIT tags to explore species- and size-specific annual
predation rates by cormorants on three common lacustrine fishes (size range 120-367 mm) in a
European lake; roach (Rutilus rutilus), common bream (Abramis brama) and perch (Perca fluviatilis).
In addition, we quantify the level of age/size truncation that cormorant predation could introduce in a
population of perch, an important fish for recreational angling as well as for trophic interactions and
ecosystem function in European lakes. Based on three years of PIT tagging of fish in lake Viborg and
subsequent recoveries of PIT tags from nearby cormorant roosting and breeding sites, we show that
cormorants are major predators of roach, bream and perch within the size groups we investigated
and for all species larger individuals had higher predation rates. Perch appear to be the most
vulnerable of the three species and based on a comparison with mortality estimates from lakes
without significant avian predation, this study suggest that predation from cormorants can induce
age/size truncation in lake Viborg, leaving very few larger perch in the lake. This truncation reduces
the likelihood of anglers catching a large perch and may also influence lower trophic levels in the lake
and thus turbidity as large piscivorous perch often play an important structuring role in lake
ecosystem functioning.
Suurikokoisilla ahvenilla, särjillä ja lahnoilla suurempi todennäköisyys joutua
merimetson saaliiksi kuin pienillä. Ahven alttein merimetson saalistukselle.
Merimetso voi vaikuttaa ahvenen kokojakautumaan niin, että kalastajien
haluamien kokoluokkien runsaus on pieni. Vaikuttaa koko ekosysteemiin, kun
petomaisten kalojen kokoluokat harvenevat.
11
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Cormorant predation on PIT-tagged lake fish
Christian Skov, Niels Jepsen, Henrik Baktoft, Teunis Jansen, Stig Pedersen,
Anders Koed (2014)
Merimetson mahdollinen vaikutus saalislajien pituusjakaumiin:
pienpoikasvaihetta lukuun ottamatta suosii ravinnossaan
20–30-senttisiä, lieriön mallisia saaliskaloja. Kun pienempää kalaa on
monin verroin enemmän, saaliskin on pääosin pienempää kalaa, mutta isojen yksilöiden
verotus on valikoinnin vuoksi todennäköisesti kovempaa kuin pienten.
Eri kokoisten kalojen riski jäädä merimetson saaliiksi: ahven, särki
ja lahna
12
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Do cormorant colonies affect local fish communities in the Baltic Sea?
Örjan Östman, Mikaela Bergenius, Maria Kristina Boström, and Sven-Gunnar Lunneryd
Can. J. Fish. Aquat. Sci. 69: 1047–1055 (2012)
Abstract: The effects that cormorants have on fish communities have been debated, yet few studies have used the necessary
controls and replications to make valid and general assessments. Using both a paired design and time series analysis, we
studied associations between colony size of the great cormorant (Phalacrocorax carbo sinesis) in the Baltic Sea and local
fish community composition. Overall, colony size showed few associations with local fish communities. Most evident was a
negative association between colony size and perch (Perca fluviatilis) abundances in some areas. But for other species, results
were nonsignificant or variable among areas. The Baltic Sea cormorant population has increased over the last decades,
and our results suggest that management actions to reduce local cormorant colonies may have a positive effect on local
perch abundance. Otherwise, our results predict colony reductions to either have variable or weak effects on adjacent local
fish communities.
Verrattu merimetsokolonioitten lähellä <20 km ja kauempana sijaitsevien koekalastuspaikkojen kalayhteisöjä
koekalastusmenetelmällä (Nordic-verkot). Mitä mitattiin: yksikkösaaliin muutos (kpl/verkko lajikohtaisesti – ei
kokoluokittain).Tulos: ahventa oli muita paikkoja vähemmän suurten kolonioitten lähellä joillain alueilla,
muihin lajeihin ei vaikutusta tai vain heikko vaikutus. Suositus: merimetsokantojen säätely voisi lisätä
ahvenmääriä.
13
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Estimating Competition between Wildlife and Humans–A Case of Cormorants and Coastal
Fisheries in the Baltic Sea
Örjan Östman *, Maria K. Boström, Ulf Bergstöm, Jan Andersson, Sven-Gunnar Lunneryd
PLoS ONE 8(12): e83763. doi:10.1371/journal.pone.0083763
Abstract
Cormorants and other wildlife populations have come in real or perceived conflicts with humans over exploited
fish stocks. From gut contents of cormorants, and using an extension of the Catch equation, we estimated the
degree of short term competition between great cormorants and coastal fisheries in two areas along the
Swedish Baltic Sea. Cormorants consumed 10 and 44%, in respective area, of the fish biomass of six fish
species harvested by humans; eel, flounder, herring, perch, pike, and whitefish. On average, cormorants
consumed smaller individuals than harvested in fisheries. But for perch, cod and flounder, cormorants
consumed harvestable sized fish corresponding >20% of human catches. Our competition model estimated the
direct decrease in fisheries catches due to cormorant predation to be <10% for all species except flounder
(>30%) and perch (2–20%). When also including the indirect effects of cormorant predation on smaller fish that
never reached harvestable size, the estimated decrease in fisheries catches at least doubled for perch (13–
34%) and pike (8–19%). Despite large uncertainties, our model indicates that cormorants may locally have a
direct impact on human catches of at least flounder, and when incorporating indirect effects also on perch and
pike. The study indicates that the degree of competition between cormorants and humans varies substantially
between areas. We also included economical values in the model and concluded that for the commercially most
important species, eel and cod, the estimated economic impact of cormorants on fisheries was low.
Arvioitiin kuinka paljon kilpailua merimetsojen ja kalastuksen välillä Ruotsin rannikolla. Lajit:
ankerias, kampela, turska, silakka, ahven, hauki ja siika. Arvioitiin sekä suora että epäsuora
vaikutus (=otettiin huomioon myös pienet vielä alle markkinakoon olevat kalat). Merimetsolla
huomattava vaikutus kampelan, ahvenen ja hauen saaliisiin.
14
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Changes in fish stocks in an Estonian estuary: overfishing
by cormorants?
Markus Vetemaa, Redik Eschbaum, Anu Albert, Lauri Saks, Aare Verliin, Kristiina Jurgens,
Martin Kesler, Kalvi Hubel, Rögnvaldur Hannesson and Toomas Saat
ICES Journal of Marine Science, 67 (2010).
Abstract. In Estonia, the cormorant Phalacrocorax carbo sinensis is a newcomer, and its numbers have increased
rapidly since 1985. In the shallow protected (no fishery) Käina Bay in Väinameri (West Estonia), the colony was
established in 1995. Gillnet sampling indicated that roach was the most abundant spawning fish species in 1995.
Ten years later, when the study was repeated, the catch per unit effort was already more than 100 times lower
than in 1995. The number of spawning perch decreased tenfold from 1995 to 2005.During the same period,
commercial fishing effort in the entire Väinameri area decreased several times. The change in fish abundance
in the Käina Bay and in the coastal fish-monitoring areas in the archipelago sea nearby, together with an analysis
of food of cormorants, indicates that the decline in fish abundance might be related to the increased numbers of
cormorants. The conclusion is drawn that the establishment of a cormorant colony could have seriously damaged
or even prevented normal functioning of historically important spawning grounds and affected fish recruitment to
adjacent areas. Therefore, expanding bird colonies might play a role similar to an expanding fishing fleet, by
overexploiting the resource.
Verkkokoekalastuksessa vertailu vuosien 1995 ja 2005 välillä. Särjen määrä pudonnut
sadasosaan ja ahvenen kymmenesosaan. Tärkeimpänä syynä pidetään merimetsokolonian
syntyä ja olemassaoloa vuodesta 1995 alkaen. Muilla koekelastusalueilla ei vastaavaa kehitystä.
15
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Response of yellow perch in Les Cheneaux Islands, Lake Huron to declining
numbers of double-crested cormorants stemming from control activities
David G. Fielder
Journal of Great Lakes Research 36 (2010) 207–214
The yellow perch (Perca flavescens) fishery of the Les Cheneaux Islands region of Lake Huron experienced
an unprecedented collapse in 2000. Immediately prior to the collapse was the proliferation of double-crested
cormorants (Phalacrocorax auritus) in the area. Subsequent investigations established that double-crested
cormorant predation was chief among the forces shaping the local yellow perch population and contributing
to the collapse of the fishery. A double-crested cormorant control program was implemented in 2004 with
the objective of benefiting the yellow perch population and fishery. This study used creel survey and gillnet
fish community assessment data to evaluate the response of the yellow perch population and fishery. In all,
seven key yellow perch metrics were analyzed using regression analysis with double-crested cormorant
abundance as the independent variable. As double-crested cormorant abundance declined, yellow perch
abundance increased, total mortality rate decreased, the angler catch rate and harvest in the recreational
fishery improved, yellow perch growth rate declined and mean age increased. Increased yellow perch
recruitment was documented since 2003 but it was the longevity of these year classes, (improved survival)
as much or more than their magnitude of the year class, that allowed for the progress towards recovery.
Questions facing managers are the sustainable level of double-crested cormorants in the region and the long
term prognosis for the yellow perch fishery to fully recover to pre-double-crested cormorant levels.
16
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Yellow Perch Collapse in the Les Cheneaux Islands and Recovery through Cormorant Management Efforts
David G. Fielder, esitelmä
17
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Yellow Perch Collapse in the Les Cheneaux Islands and Recovery through Cormorant Management Efforts
David G. Fielder, esitelmä
18
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Yellow Perch Collapse in the Les Cheneaux Islands and Recovery through Cormorant Management Efforts
David G. Fielder, esitelmä
19
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
The Rise and Fall of Cormorants in Oneida Lake: Effects on Walleye and Yellow
Perch
Robin L. DeBruyne, Lars G. Rudstam, Jeremy T. H. Coleman, James R. Jackson, Anthony J. VanDeValk, Milo E.
Richmond, Brian J. Irwin, Travis L. DeVault, and Richard B. Chipman
Esitelmä 2012
ABSTRACT Oneida Lake provides a rare, detailed experiment chronicling the walleye and yellow
perch population responses to the rise and fall of double-crested cormorant abundance from
management actions. In response to previous studies showing significant negative impacts of
cormorant predation on percid populations in the lake, a gradient of cormorant management
techniques were instituted in attempts to reduce sub-adult walleye and yellow perch mortality and
rebuild the adult percid populations. Here we provide the results from these management actions
and evaluate the effectiveness of the actions to increase recruitment into the percid fishery. Adult
percid abundances did increase with the institution of cormorant management. Percid sub-adult
mortality decreased with intense, year-round cormorant management. Consumption of percids
decreased, however changes in the fish community also occurred which influenced cormorant
foraging. Considerations also need to be taken regarding the timing of the percid recovery in Oneida
Lake since adult percid abundance increased without the expected lag-time. Overall, cormorant
management to improve fishery demographics was effective on Oneida Lake; however the clearest
responses were during years with year-round management which is costly to maintain and has not
been done on Oneida Lake since 2009.
20
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
21
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
The Rise and Fall of Cormorants in Oneida Lake: Effects on Walleye and Yellow Perch
Robin L. DeBruyne, Lars G. Rudstam, Jeremy T. H. Coleman, James R. Jackson, Anthony J. VanDeValk, Milo E.
Richmond, Brian J. Irwin, Travis L. DeVault, and Richard B. Chipman
22
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
The Rise and Fall of Cormorants in Oneida Lake: Effects on Walleye and Yellow Perch
Robin L. DeBruyne, Lars G. Rudstam, Jeremy T. H. Coleman, James R. Jackson, Anthony J. VanDeValk, Milo E.
Richmond, Brian J. Irwin, Travis L. DeVault, and Richard B. Chipman
23
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Koekalastustuloksia 2005-2010, seurattu ahven- ja särkimäärän kehitystä. Ei
havaittu vaikutusta. Seurattu vain kokonaismäärää.
24
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Lehikoinen, Heikinheimo & Lappalainen (2011). Koekalastusalueen läheisin kolonia n. 15 km päässä,
pesiviä pareja n. 200 kpl.
25
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Arvio merimetsojen saalistuksen vaikutuksesta kuha- ja ahvensaalisiin Saaristomerellä
(vuoden 2010 saalistus) oli ahvensaaliin osalta 340-420 t ja kuhalla 110-140 t.
26
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Koekalastuksessa harvoin näkyy vaikutuksia – sen sijaan esim.
ahvenen ammattikalastuksen yksikkösaaliissa samaan aikaan
on ollut alenemista. Kokojakautumat – käyttäytymismuutos ?
27
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Johtopäätöksiä
Monipuolisen ruokavalion takia merimetso ei romahduta yksittäisen
kalalajin kantaa, mutta se pitää useamman lajin kannat totuttua
pienemmällä tasolla.
Taloudellisesti arvokkaista kaloista merimetson näyttää vaikuttavan
erityisesti ahveniin ja kuhiin, myös kampela näyttää olevan altis
(ankerias?)
Merimetson vaikutus vaihtelee alueittain (kalastuspaine,
elinympäristö)
Esimerkkejä onnistuneesta merimetsokannan säätelystä on olemassa
28
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
29
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus
30
Heikki Auvinen ym.
4.2.2015
© Luonnonvarakeskus