docVAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI
download 
Report Transcription
VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI
1 Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen 28.5.2015 Projektin nimi: VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöllä Kehittämisprojekti Ck Projektihakemuksesta vastaavat yhteyshenkilöt: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen ja suunnittelija Pinja Nieminen Projektin taloudesta vastaava henkilö: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen Projektin toteutuspaikkakunta: Alueellinen: Turku ympäristökuntineen (Raisio ja Kaarina), Tampere, Pori, Kankaanpää, Kokkola, Meri-Lappi, Savonlinna, Jyväskylä, Järvenpää ja Vantaa Projektin alkamis- ja päättymisajankohta: 1.1.2016 - 31.12.2018 2 Sisällys 1. Projektin perustelu ja miten tarve on selvitetty 2. Projektin tavoitteet ja kohderyhmät 2.1 Projektin konkreettinen päätavoite Edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta sekä laadukasta vapaaehtoistoimintaa tiivistämällä ja kehittämällä vapaaehtoiskeskusten toimintaa kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä 2.2 Päätavoitetta tukeva osa- ja vaihetavoitteet Tavoite 1: Kehitetään vapaaehtoiskeskusten monimuotoista suomalaista ”mallia” Tavoite 2: Tiivistetään keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja valtakunnallista kumppanuutta Tavoite 3: Kehitetään dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi 2.3 Kohderyhmä, jolle projektista on eniten hyötyä 3. Projektin toteuttaminen ja tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset 3.1 Projektin toteuttaminen Projektin toteuttaminen Toiminnan sisältö osatavoitteittain Hankehenkilöstön työnjako 3.2 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset 3.3 Seurannan ja arvioinnin toteutus 3.4 Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet 3.5 Riskien hallinta 3.6 Arvio kilpailuvaikutuksista 3.7 Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin 4. Yhteistyökumppanit sekä niiden roolit 5. Projektin resurssit 5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimekkeet ja työnkuvat 5.2 Projektin muut resurssit LÄHTEET LIITTEET Aiesopimukset pääkumppaneiden sitoutumisesta hankkeeseen Kysely kuntien ja järjestöjen välisestä kumppanuudesta (Kuntaliitto, Kane, Kansalaisareena) Talousarvio 3 1. Projektin perustelu ja miten tarve on selvitetty Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittaa (2012/C 181/26), että jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan, että lainsäädäntö mahdollistaa vapaaehtoistyön ja kannustaa siihen, suojelee vapaaehtoistyöntekijöitä ja poistaa heidän toimintaansa haittaavia esteitä. Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunta (Aluekehitysvaliokunnan mietintö 10/03/2008) pitää erityisen tärkeänä vapaaehtoistoiminnan toimintamuotojen, prosessien ja rakenteiden sekä vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämistä. Nämä tavoitteet ovat erittäin keskeisiä myös Euroopan vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelmassa 2011 (PAVE). Tarve yhteistyön kehittämiseen tulee vahvasti esille Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANEn Vapaaehtoistyön toimintaedellytykset -työryhmän ja Kansalaisareenan syyskuussa 2014 tekemässä vapaaehtoistoiminnan kehittämisen este- ja kehittämistarvekartoituksessa. Suomessa on muutamia kymmeniä vapaaehtoistoiminnan keskuksia. Keskukset toimivat yleensä osana isompia kokonaisuuksia, kumppanuustaloja, järjestötaloja ja kansalaistoiminnan keskuksia. Pienempiä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja on satoja (ks. www.kansalaisareena.fi > Kohtaamispaikat). Kohtaamispaikkatoiminnassa järjestetään vuosittain valtakunnallinen kohtaamispaikkaseminaari. Yhteistyö keskusten ja kohtaamispaikkojen välillä on usein sattumanvaraista ja yhteiset kehittämisen rakenteet puuttuvat. Monet keskukset kokevat, että heiltä puuttuu valtakunnallinen tuki. Tuen ja koordinoinnin tarve on ollut tiedossa Kansalaisareenan TEKES -rahoituksella 2009/2010 toteuttamasta vapaaehtoistoiminnan esiselvityksestä lähtien. Humakissa selvitettiin vuonna 2013 Kansalaistoiminnan keskuksissa toimivien keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyön asteessa oli eroja eri keskusten välillä. Yhteistyön kehittämistä pidettiin tarpeellisena ja toimivien mallien ja kokemusten levittäminen nähtiin tärkeänä. Verkostotyön ja toiminnallisen yhteistyön lisäksi myös oppilaitosyhteistyön tarve nousi esiin. Kansalaistoiminnan keskusten vetäjät (henkilöt ja vetäjäorganisaatiot) korostivat keskinäisen valtakunnallisen yhteistyön ja vertaistuen kehittämistä. (Myllyselkä Pertti, Kaunismaa Pekka, 2013, yhteenveto s. 57 - 58). Kansalaisareena on selvittänyt suomalaisen aikuisväestön osallistumista vapaaehtoistyöhön Taloustutkimuksen kanssa keväällä 2010 ja Taloustutkimuksen, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen kanssa keväällä 2015. Maaliskuussa 2015 hieman yli 32 % aikuisväestöstä osallistui vapaaehtoistyöhön ja keskimäärin tehtiin 18 tuntia kuukaudessa. Niistä, jotka edellisen neljän viikon aikana eivät olleet osallistuneet vapaaehtoistyöhön, 53 % olisi ollut halukas osallistumaan, jos joku pyytäisi. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että vapaaehtoisten ohjaamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia hyvin. Kansalaisareena on ainut suomalainen vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittäen toimiva valtakunnallinen järjestö. Pidämme tärkeänä Suomen hyvinvointi- ja kilpailutekijänä, että kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä kehitetään vapaaehtoistoiminnan rakenteita. Tämä tavoite on myös Raha-automaattiyhdistyksen avustuslinjausten mukainen. Tämän hankkeen tavoitteena on kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyöllä kehittää laadukkaita alueellisesti toimivia vapaaehtoistoiminnan keskuksia, jotta erityisesti vapaaehtoistyön tunnettuus ja saavutettavuus lisääntyisi, yhteistyö tiivistyisi ja päällekkäisyydet toiminnoissa (koulutukset yms) vähentyisi. Hanke 4 toteutetaan järjestöjen ja kuntien yhteistyönä sektorirajat (sosiaali- ja terveys -, kulttuuri-, liikunta, vapaa-aikatoimi jne.) ylittäen. Hankkeen tavoitteena ei ole perustaa uusia keskuksia. Tämä hankesuunnitelma perustuu sekä useamman vuoden aikana tehtyihin selvityksiin kehittämistarpeista että erityisesti huhtikuussa 2015 tehtyyn kartoitukseen ja kumppanihakuun (aiesopimukset). Hankesuunnitelmassa hyödynnetään Kansalaisareenan, Kuntaliiton ja Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) huhti/toukokuussa 2015 kuntien hallintoja sektorijohtajille tekemän kyselyn tuloksia. 2. Projektin tavoitteet ja kohderyhmät 2.1 Projektin konkreettinen päätavoite Edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta sekä laadukasta vapaaehtoistoimintaa tiivistämällä ja kehittämällä vapaaehtoiskeskusten toimintaa kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä 2.2 Päätavoitetta tukevat osa- ja vaihetavoitteet 1: Kehitetään vapaaehtoiskeskusten monimuotoista suomalaista ”mallia” kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä 2: Tiivistetään keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja valtakunnallista kumppanuutta 3: Kehitetään arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi 2.3. Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä Hyödyt vapaaehtoisille ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille kuntalaisille: Tarjottu vapaaehtoistoiminta on organisoitu laadukkaasti, turvallisesti ja läpinäkyvästi. Tehtävien tarjonta on monipuolista ja suunniteltu vapaaehtoislähtöisesti. Tieto vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista on helposti kaikkien kansalaisten saatavilla. Vapaaehtoistoiminnan saavutettavuus, laadukkuus ja turvallisuus lisääntyvät. Kohderyhminä ovat ensisijaisesti vapaaehtoiset ja potentiaaliset vapaaehtoiset kussakin mukana olevassa kunnassa sekä toissijaisesti vapaaehtoistyön tarvitsijat. Kuntalaisista vapaaehtoisia on noin kolmannes ja potentiaalisia vapaaehtoisia on saman verran. Hyödyt kunnalle: Tavoitteellinen kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi vahvistuu. Ammatillisen ja vapaaehtoistyön rajapinnat selkiytyvät ja saadaan vahvistettua vapaaehtoistoiminnan yhteisiä pelisääntöjä. Vapaaehtoiskeskusten toiminta nivoutuu kunnan palvelujärjestelmän tehokkaaksi täydentäjäksi ja tuo lisäarvoa kunnan toimintaan. 5 Hyödyt vapaaehtoiskeskusten toimijoille: Alueellisen yhteistyön lisääntyminen vapaaehtoisten rekrytoinnissa, koulutuksessa, tiedottamisessa ja vaikuttamissa tuo säästöjä, jotka voidaan ohjata järjestöjen ja toimijoiden muihin tärkeisiin toimiin. Vapaaehtoisia on aiempaa enemmän ja helpommin saatavilla. Vapaaehtoisten ohjaamiseen ja motivointiin on saatavilla apua, tukea ja koulututusta. Alueellinen ja valtakunnallinen yhdessä kehittäminen on vakiintunut ja pitää vapaaehtoistoiminnan alueella elävänä ja uusiutuvana. Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöstä johtuen verkostoilla ja yhteisöillä on parempi valmius vastata vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeisiin. 3. Projektin toteuttaminen ja tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset 3.1. Projektin toteuttaminen Rahoituspäätösten varmistuttua määritellään kumppanihaussa mukaan tulleiden alueiden lopulliset roolit ja resurssit. Alueelliset verkostotoiminnot käynnistyvät toimija- ja tarvekartoituksella sekä niihin pohjaavan alueellisen suunnitelman työstämisellä. Alueiden välinen yhteistyö käynnistyy tutustumisella ja arviointialueiden yhteisellä määrittelytyöllä ja testaamisella. Toinen toimintavuosi on aktiivisen arviointi-ja kehittämisalueiden ja arviointityökalun yhteisen kehittämisen ja pilotoinnin vuosi. Kolmannen vuoden aikana viimeistellään arviointityökalun käyttö; tutkitaan keskusten käyttäjien tyytyväisyyttä; vahvistetaan vapaaehtoiskeskusten asemaa Suomessa; juurrutetaan tuloksia. Toteuttaminen vuonna 2016 Kaikilla alueilla on vähintään 1- 2 alueellista, sektorirajat ylittävää verkostokehittämistilaisuutta, joissa myös vapaaehtoiset mukana. Teematapaamiset (3 – 6), verkosto- ja tarvekuvaukset valmiit eri alueilla, verkostokysely, jonka avulla selvitetään verkostokumppaneiden ja vapaaehtoisten tietämystä keskuksen toiminnoista sekä eri osapuolten tyytyväisyyttä keskuksen toimintaan, työsuunnitelmat toimintojen kehittämiseksi valmiita, arviointialueet on määritelty ja kriteeristö toiminnan laadun arvioimiseksi on valmis pilotoitavaksi; hankkeen omat www-sivut valmiit; käynnistetään/tiivistetäään oppilaistoyhteistyötä paikkakunnilla ja tarjotaan opiskelijoille hankkeessa opinnäytetöiden aiheita ja harjoittelupaikkoja. Toteuttaminen vuonna 2017 Yhteisiä teematapaamisia vähintään 2 – 4 (vertailu, arviointi, kehittäminen), osa tapaamisesta toteutetaan virtuaalisesti esim. Innokylän kehittämisalustalla. Kaikilla alueilla vähintään yksi alueellinen verkostokehittämistilaisuus, jossa myös vapaaehtoiset mukana; arviointityökalun pilotointi, 5- 10 verkostojen/keskusten toiminnasta kertovaa lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; keskuksilla on yhteistä tunnusmerkistöä (esittelymateriaalia, yms.) ja keskukset hyödyntävät niitä. Kolmella paikkakunnalla toteutettavalla gallupkyselyllä selvitetään kansalaisten tietämystä keskuksesta ja sen toiminnoista sekä yleensä vapaaehtoistyön mahdollisuuksista paikkakunnalla. Seurataan kävijöiden tyytyväisyyttä toimintaan. Oppilaitosyhteistyö on tiivistynyt ja kullakin paikkakunnalla on vähintään yksi opinnäytetyö käynnissä. Valtakunnalliseen arviointiin ja projektin kokonaisuuteen liittyen vähintään yksi opinnäytetyö on käynnissä. Toteuttaminen vuonna 2018 Yhteisiä teematapaamisia on vähintään 2 – 4 (vertailu, arviointi ja kehittäminen). Osa tapaamisista toteutetaan virtuaalisesti esim. Innokylän kehittämisalustalla. Kaikilla alueilla on vähintään yksi 6 alueellinen verkostokehittämistilaisuus, joissa myös vapaaehtoiset mukana; uusitaan tyytyväisyyskysely keskuksen toimintoja käyttäneiden vapaaehtoisten ja kävijöiden keskuudessa; 5 -15 lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; arviointityökalun käyttö osoittaa, että keskusten toiminnan laatu paranee joka vuosi edelliseen verrattuna vähintään puolessa arviointialueista. Toteutetaan toinen, vertailuosa alueellisista verkostokyselyistä, jonka avulla selvitetään verkostokumppaneiden tietämystä keskuksen toiminnoista sekä tyytyväisyyttä keskuksen toimintaan. Onnistumisen arviointikriteeri on, että kyselyiden tulokset paranevat vähintään 50 % alueista. Toteutetaan 2. (katu) gallupkysely yhdellä - kolmella paikkakunnalla. Kyselyllä selvitetään kansalaisten tietämystä keskuksesta ja sen toiminnoista. Onnistumisen arviointikriteeri on, että tietämys on lisääntynyt vähintään 40 %. Viimeistellään ja lanseerataan vapaaehtoiskeskusten arviointityökalu. Hankkeesta on valmistunut tai valmistumassa vähintään viisi opinnäytetyötä. Tavoitteena on, että hankkeen aikana rakentuneet alueelliset ja valtakunnalliset verkostot jatkavat yhteistyötä keskusten ja toimijoiden omin resurssein. Arviointityökalu on avoimesti verkostojen ja keskusten käytössä, ja sitä hallinnoidaan ja kehitetään. Keskusten välinen valtakunnallinen kumppanuus jatkuu ja yhteistyökäytännöt on määritelty yhteisin sopimuksin. Toiminnan sisältö osatavoitteittain: 1: Kehitetään vapaaehtoiskeskusten monimuotoista suomalaista ”mallia” • • • • • • Kuvataan alueelliset yhteistyökumppaniverkostot kunnissa, niiden nykyiset toiminnot ja kartoitetaan vapaaehtoistoiminnan yhteiset kehittämistarpeet Määritellään keskusten tarpeiden ja resurssien pohjalta keskusten toimintojen kehittämistarpeet Luodaan rakenteet alueellisten toimijoiden, vapaaehtoisten ja päättäjien yhteiskehittämiseen kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä Sovitaan eri alueilla toimivien keskusten välisestä, keskusten mallin kehittämiseen liittyvästä vertaisarvioinnista Määritellään ja kuvataan keskusten monimuotoista toimintamallia sekä työtekijöiden osaamistarpeita ja tehtäväkuvauksia Viestitään alueellisista verkostoista ja -keskuksista, keskusten toiminnoista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta 2: Tiivistetään keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja valtakunnallista kumppanuutta • • • • • Sovitaan alueellisten keskusten kehittämisen erityispainopisteet ja valmistellaan alueelliset kehittämissuunnitelmat Sovitaan strategisesta yhteistyömallista eri alueiden kesken ja määritellään työnjako ja vastuut Määritellään kaikkien alueiden yhteisten toimintojen (esim. yhteiset valtakunnalliset koulutukset tai uuden tekniikan mahdollistamat uudet sähköiset alustat) tarpeet Viestitään kaksisuuntaisesti kehittämisestä sekä alueilla että valtakunnallisesti Vakiinnutetaan valtakunnallinen yhteistyö kuten yhteiset koulutukset ja kehittäminen 7 3: Kehitetään arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi • • • • • • • • Valitaan, räätälöidään ja testataan sopiva helppokäyttöinen arviointityökalu keskusten toiminnan kehittämiseksi Määritellään tarkasteltavat/kehitettävät arviointialueet ja luodaan kriteeristö niiden tarkasteluun Suunnitellaan ja toteutetaan keskusten välinen toiminnan laadun kehittämisen yhteistyöprosessi Rakennetaan ja testataan arviointityökalu alueellisten verkostojen suunnitelmallisena yhteistyönä Toteutetaan hankkeessa mukana olevien keskusten arviointityöskentelyt (pilotointi) Kehitetään keskusten toiminnan vaikutusten mittaamisen ja arvioinnin menetelmä Tutkitaan arviointityökalun avulla keskusten merkitystä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta Viestitään yhteistyöstä ja tuloksista Hankehenkilöstön työnjako Projektipäällikkö • Vastaa kehittämiskokonaisuuden tuloksista, johtamisesta, verkostotyöstä, talouden raameissa pysymisestä, työnjaosta suhteessa alueisiin sekä Kansalaisareenan muihin verkostoihin • Toimii Kansalaisareenan hallinnon alaisuudessa ja raportoi sekä Kansalaisareenan hallinnolle että hankkeen ohjausryhmälle • Laatii esitykset vuosittaisiksi toimintasuunnitelmiksi • Laatii hankkeen vaikuttamissuunnitelman yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa • Vastaa vaikuttamis-, seuranta- ja arviointisuunnitelmien toteutumisesta • Johtaa projektitiimiä toimimalla henkilöstön esimiehenä, mahdollistaa osaamisen ja erityisvahvuudet huomioivat tehtävänkuvaukset ja määrittele tiimin jäsenten kanssa yhdessä kullekin henkilökohtaiset tulostavoitteet • Laatii tiedotussuunnitelman yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa ja vastaa sen toteutumisesta Koordinaattorit (2 henkilöä) • • Tekevät selvityksen pääkumppaneiden alueellisten, tähän hankkeeseen varattujen resurssien toteutumisesta ja laativat suunnitelmat omasta työajan käytöstään ja toimenpiteistään siten, että kaikkien maantieteellisten alueiden on mahdollista pysyä kehittämisyhteistyössä mukana Tukevat sekä alueellisen verkostojen työtä, alueellisten keskusten työtä että valtakunnallisen yhteiskehittämisen käytännön järjestelyjä 1. Koordinaattori: vapaaehtoistoiminnan kehittämisen ja arvioinnin asiantuntija • Laatii seuranta- ja arviointisuunnitelmat yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa 8 • • • Vastaa hankkeen laatuun liittyvistä kehittämistoimista, arvioi olemassa olevien arviointityökalujen toimivuutta hankkeen kannalta, laatii kuvaukset arviointityön sisällöstä, prosesseista, laadun varmistuksesta ja kehittämisestä. Vastaa hankkeen seuranta- ja arviointisuunnitelman toteutumisesta Tukee muuta henkilökuntaa ja alueverkostoja arvioinnissa ja laadun kehittämiseen liittyvissä toimissa 2. Koordinaattori: vapaaehtoistoiminnan ja viestinnän asiantuntija • • • • Vastaa yhdessä tiimin kanssa kehittämistyön aikana syntyneen materiaalin muokkaamisesta ohjeistuksiksi Vastaa yhdessä tiimin kanssa kehittämistyön aikana syntyneen materiaalin markkinoinnista Vastaa yhdessä tiimin kanssa hankesivuston rakentamisesta Tukee alueellisia keskuksia vapaaehtoistoiminnan markkinoinnissa ja tiedotuksessa Tukee alueellisia keskuksia viestintäsuunnitelmien laatimisessa ja kampanjoiden toteuttamisessa Hankehenkilökunta tukee ja tekee tiivistä käytännön yhteistyötä pääkumppanien ja muiden alueellisiin verkostoihin kuuluvien toimijoiden kanssa. Pääkumppanit mahdollistavat oman osallistumisensa kehittämisyhteistyöhön varaamalla 10 - 40 % / htv / alue/ valtakunnallisen yhteistyön tekemiseen ja vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämiseen. 3.2. Projektilla tavoiteltavat vaikutukset (mitä vaikutuksia projektilla halutaan saada aikaiseksi, mihin vaikutetaan, miten vaikutukset näkyvät) Vaikutuksia vapaaehtoisiin ja vapaaehtoistoimintaan yleisesti: Kansalaisten omaan elämäntilanteeseen sopivaa vapaaehtoistoimintaa on helppo löytää, saavutettavuus on parantunut, monimuotoisuus on lisääntynyt ja tarjolla olevien tehtävien määrä on kasvanut Laadukas vapaaehtoistoiminnan organisoiminen on kasvattanut osallisuutta ja osallistumista Vapaaehtoiset ovat aktiivisesti mukana vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä Koulutustarjonta on monipuolistunut ja saavutettavuus parantunut Vapaaehtoistoiminnan yleinen näkyvyys on vahvistunut entisestään ja imago kehittynyt edelleen positiiviseen suuntaan Vapaaehtoistoimintaa arvostetaan osaamisen kehittymisen näkökulmasta Vapaaehtoistoiminnan merkitys tunnustetaan yhteiskunnallisesti Yleinen tietous vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta on lisääntynyt Vapaaehtoistoiminnan kiinnostavuus tutkimuksen kannalta on lisääntynyt Vapaaehtoistoiminnan paikallisia esteitä on purettu Vapaaehtoisen asema ja oikeudet on kirjattu auki Ammattityön ja vapaaehtoistyön rajapinta on selkiytynyt Vaikutuksia vapaaehtoistoiminnan verkostojen ja keskusten toimintaan Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoislähtöisyys ovat ankkuroituneet matalan kynnysten kohtaamispaikkojen toimintaperiaatteeksi 9 On syntynyt uusia kumppanuuksia sekä alueelliselle tasolle että valtakunnalliselle tasolle Verkostojen ja keskusten yhteistyö julkisen sektorin ja yritysten kanssa on vakiintunut Yhteistyö keskusten välillä on vakiintunut Yhteistyö oppilaitosten kanssa on vakiintunut Keskusten toiminta on tasalaatuista ja henkilökunnan ammattitaito on kasvanut; vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden toimenkuva on selkeytynyt ja asiantuntemus kasvanut Dokumentoidut mallit ja vakiintunut arviointityökalu ohjaavat toimintaa Vapaaehtoiskeskukset ovat vakiintuneet luontevaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa Suomalainen vapaaehtoistoiminta kiinnostaa myös muualla Euroopassa 3.3. Seurannan ja arvioinnin toteutus Hankkeessa valmistellaan seurantasuunnitelma, johon sisältyy 1) tavoitteiden saavuttamiseksi asetettujen tuotosten ja vaikutusten toteutumisen seuranta/arviointi (mittarit edellisissä kohdissa) 2) alueellisten keskusten yhteistyön tuotosten ja tulosten seuranta sekä vapaaehtoistoiminnan saavutettavuuden ja laadun kehittämiseen liittyvä seuranta 3) alueiden välisen yhteistyön toteutumisen ja tulosten seuranta 4) pilotointia tukevan arviointityökalun kehittämisen seuranta 5) viestintätuotosten ja tulosten seuranta sekä 6) seurataan tietoisuuden lisääntymistä vapaaehtoistoiminnan keskuksista kansalaisten keskuudessa Arviointi toteutetaan sisäisenä arviointina sekä opinnäytetöinä, tarvittaessa hyödynnetään myös muuta ulkoista arviointia. Hankkeeseen palkattava kehittämisasiantuntija valmistelee yksityiskohtaiset seuranta- ja arviointisuunnitelmat. Arviointialueiden kehittämistä arvioidaan alueiden/keskusten välisenä vertaisarviointina ja arviointityökalun kehittämistä työsuunnitelman toteutumisen ja pilotointikokemusten perusteella. Tarvittaessa ostetaan myös ulkoista arviointia. Yhteistyötapaamisten osallistujat osallistetaan tapaamisten sisällön suunnitteluun ja toteutukseen. Erityisesti vaikutusten arviointia varten käynnistetään opinnäytetöitä. Englannissa kansallisen vapaaehtoiskeskuksen Volunteering Englandin alla toimivien alueellisten vapaaehtoiskeskusten laatua kehitetään PQASSO-laatutyökalusta räätälöidyllä työkalulla. PQASSO on kehitetty erityisesti yleishyödyllisten organisaatioiden laadun kehittämiseen ja siinä tarkasteltavat arvioinnin alueet ovat: 1) Suunnittelu 2) Hallinto 3) Johtaminen 4) Käyttäjälähtöinen palvelu 5) Ihmisten johtaminen 6) Oppiminen ja kehittäminen 7) Talouden hallinta 8) Resurssien hallinta (tehokas työskentely ja jatkuvuus) 9)Tiedottaminen ja asioiden edistämistyö 10) Yhteistyö (tuloksia parantava verkottuminen) 11) Seuranta ja arviointi 12) Tulokset. Vapaaehtoiskeskusten laatua tarkastellaan Englannissa erityisesti seuraavilla alueilla: 1) Vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu 2) Vapaaehtoistoiminnan markkinointi 3) Vapaaehtoistoiminnan hyvät käytännöt 4) Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset 5) Poliittinen vaikuttaminen ja kampanjointi vapaaehtoistoiminnassa sekä 6) Vapaaehtoistoiminnan strateginen kehittäminen. Pessi ja Oravasaari määrittelivät Raha-automaattiyhdistykselle tekemässään tutkimuksessa RAY:N avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta yhteistä kehittämistä tarvitseviksi rakenteellisiksi alueiksi seuraavat: resurssit, suunnittelu, seuranta, koulutus, 10 osaaminen, jakaminen ja verkostoihin kannustaminen, toimijoiden tuki, ”kannustavan ohjauksen lanseeraus”, tiedotus, rekrytointi ja mainostus (Pessi & Oravasaari, 2010, s. 167). RAY:n avustustoiminnan linjausten mukaisia vapaaehtoistoiminnan sisältöjä ovat esimerkiksi seuraavat: rekrytointi; koulutus, soveltuvuuden arviointi, tehtäviin opastaminen; resurssien kehittäminen ja rahoituksen hankinnan kehittäminen; suunnittelu, turvallisuuden ja riskien hallinta; työnohjaus, jaksamisesta huolehtiminen, virkistys, henkilökohtainen kannustava ohjaus ja toimijoiden tukeminen; jatkuvuudesta huolehtiminen; verkostoihin kannustaminen; ohjaus, johtaminen, toiminnan arviointi ja koordinointi (RAY:n ohje vapaaehtoistoiminnan avustamisesta 2015). 3.4. Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet Hankkeelle luodaan kehittämistä kokoava ja siitä viestittävä www-sivusto Toiminnasta ja tuloksista tiedotetaan sekä Kansalaisareenan ylläpitämän vapaaehtoistoiminnan kehittämisen valtakunnallisen että alueellisten sähköpostiosoitteistojen kautta Verkostojen ja keskusten toimintaa markkinoidaan yleisölle hankkeen toimesta kaikilla alueilla yhtenäisen brändin / logon alla mm. lehtiartikkeleiden ja radiohaastattelujen avulla Järjestettävät tilaisuudet toteutetaan verkostoitumista edistävillä menetelmillä Pyritään mahdollisimman hyvään alueelliseen ja valtakunnalliseen näkyvyyteen 3.5. Riskien hallinta; mitä on tehty sen varmistamiseksi, etteivät odottamattomat tapahtumat vaaranna projektin toteutumista Rahoituspäätösten varmistuttua päivitetään ja kartoitetaan yhteistyökumppaneiden tarpeet ja resurssit ja määritellään prioriteetit; toimijat ovat erilaisissa tilanteissa ja heillä on erilaiset tarpeet Jatkuva suunnitelmallinen arviointi ohjaa toiminnan operatiivista suuntaamista ja mahdollistaa prosessin aikaisten, tarvittavien korjausliikkeiden ennakoimisen; pääkumppaneiden keskenään heterogeeniset tarpeet ja resurssit edellyttävät oikeata tilanteen arviointia ja jatkuvaa seurantaa Kumppanuus on laaja, eli kehittämisen eteneminen ei ole yksittäisten toimijoiden varassa; yksittäisen pääkumppanin työn estyminen kesken prosessin saattaa kuitenkin olla riski koko maantieteellisen alueen toiminnalle että jonkin sisällöllisen alueen toiminnalle, mikäli toimijalla on ollut keskeinen rooli kokonaisuudessa Arviointialueita on useita, eli yhden toiminnon kehittämisen mahdollinen viivästyminen ei kuitenkaan vaaranna hankkeen kokonaistuloksia Pyritään hankkeen alussa mahdollisimman hyvään ja selkeään työnjaolliseen yhteistyöhön sekä paikkakuntien välillä että paikkakuntien sisällä Hankehenkilökunta jakaa työaikansa siten, että alueet saavat tarvitsemansa tuen kehittämisessä mukana olemiseen Hankehenkilöstön selkeä työnjako keskenään, suhteessa pääkumppaneihin sekä suhteessa Kansalaisareenan muihin olemassa oleviin verkostoihin, erityisesti valikkoverkostoihin, on keskeistä projektin tuloksellisuutta varmistettaessa 11 3.6 Arvio kilpailuvaikutuksista Hankkeella ei ole kilpailuvaikutuksia. 3.7 Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä julkisen sektorin kanssa. Keskeinen tavoite on vahvistaa ja selkiyttää ammattityön ja vapaaehtoistyön rajapintaa. Kansalaisareenan yhdessä Kuntaliiton ja Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kanssa kuntien hallinto- ja sektorijohtajille tehdyn kyselyn mukaan vapaaehtoisten panosta olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän kaikilla toimialoilla ja sektoreilla: vanhus-, vammaiskulttuuri- ja liikuntapalveluissa, asuinalueiden hoitoa koskevissa tehtävissä ja ympäristönhoidossa, kerhotoiminnassa, lasten ja nuorten liikunnassa, vapaa-aikatoiminnassa ja nuorten tukitoiminnassa, nuorten aktivoinnissa ja harrastustoiminnassa, perheiden tuessa, matalan kynnyksen vapaa-aikapalveluiden tuottajana, aktiivisen senioriväestön osallistamisessa, aktiivisuuden herättäjinä (kulttuuri- ja liikuntaharrastusporukoiden vetämisessä ja keskustelutilaisuuksien järjestämisessä), vanhus- ja vammaistyön yksinkertaisissa avustavissa tehtävissä (ulkoilu, retkiavustajat, kulttuuriluotsit), kotiseudun identiteetin vahvistamisessa (kotiseutukohteiden ja ilmiöiden esiin nostaminen, retket, tapahtumat, siivouspäivät; museoiden avoinna pito ja pitopalvelut), maahanmuuttajien palveluissa, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisessä, nuorisotyössä, sosiaalisessa toiminnassa ja ystävätoiminnassa, puistojen ja viheralueiden hoidossa, yksinäisyyden torjunnassa, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ja hyvinvointia edistävissä ryhmissä, oman terveyden vaalimisessa, ennaltaehkäisevissä palveluissa (sosiaali-, terveys-, nuoriso- liikunta- ja vapaa-aikapalveluissa, koulu- kulttuuri ym.), kaikilla toimialoilla ja sektoreilla. ”Keskushallintopalvelut taitaa olla ainut, johon en löydä muuta yhteyttä kuin tuon jo mainitsemani kehittämistehtävän ja talous- ja toimintasuunnittelun”, sanoo eräs kuntajohtaja. 4. Yhteistyökumppanit sekä niiden rooli Pääkumppanit ovat vapaaehtoiskeskuksia, jotka omilla alueillaan sitoutuvat vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Pääkumppaneiden rooli on omalla alueella koota verkoston edustajia yhteiseen työhön. Pääkumppanit sitoutuvat yhteistyöhön omilla resursseillaan. Kumppanuus viimeistellään kunkin pääkumppanin osalta erikseen rahoituspäätösten selvittyä. Rahoitusten erilaisuuksista johtuen kokonaisuus määritellään siten, että kukin kumppanuusalue saa koordinaatiohankkeelta tarvitsemansa sisällöllisen ja ajallisen kehittämistuen. Aiesopimukset odotuksista ja resursseista ovat liitteenä. Pääyhteistyökumppanit alueilla ovat seuraavat: Turku Turun kaupunki yhteistyössä Raision ja Kaarinan kaupunkien sekä Turun seudun valikkoverkoston ja Avustajakeskuksen kanssa Tampere Tampereen kaupunki/Museopalvelut/Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE ja valikkoverkosto Kankaanpää Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestöt, Kaseva Pori Satakunnan Yhteisökeskus ja Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry 12 Kokkola Savonlinna Meri–Lappi Jyväskylä Järvenpää Vantaa Yhteisöklubi Silta, KOSTI ry Savonlinnan Seudun Kolmonen Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry Jyväskylän kaupunki, Vapari Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto ry Vantaan kaupunki, Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminta Ohjausryhmäkumppaneita Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANEn vapaaehtoistoiminnan kehittämisen työryhmä. Liitteenä Kuntaliiton, KANEn ja Kansalaisareenan toukokuussa 2015 tekemä selvitys Kuntien ja kolmannen sektorin kumppanuudesta. Ohjausryhmän kokoonpano määritellään rahoituspäätösten selvittyä. 5. Projektin resurssit 5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimikkeet ja tehtävät Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö sekä kaksi kehittämistä tukevaa koordinaattoria, joista toinen on vapaaehtoistoiminnan, kehittämisen ja arvioinnin asiantuntija ja toinen vapaaehtoistoiminnan ja viestinnän asiantuntija. 5.2 Projektin muut resurssit Hankehenkilökunta tukee ja tekee tiivistä käytännön yhteistyötä pääkumppanien ja muiden alueellisiin verkostoihin kuuluvien toimijoiden kanssa. Pääkumppanit mahdollistavat oman osallistumisensa kehittämisyhteistyöhön varaamalla 10 - 40 % / htv / alue/ valtakunnallisen yhteistyön tekemiseen ja vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämiseen. LÄHTEET Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016 – 2019. (http://www2.ray.fi/sites/default/files/Avustukset/Avustusten%20hakeminen/Avustuslinjaukset% 2C%20avustamisen%20periaatteita%20ja%20kriteerej%C3%A4/RAY%20%20Avustustoiminnan%20linjaukset%202016-2019.pdf ) Check it out. A toolkit to assess the impact of Volunteer Development Agencies (http://www.ivr.org.uk/search?q=Impact+assessment+toolkit ) Jääskeläinen, Laihonen, Lönnqvist, Pekola, Sillanpää, Ukko: Arvoa palvelutuotannon mittareista. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere 2013 (http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/21795/arvoa_palvelutuotannon_mitt areista.pdf?sequence=3 ) Koskela T (2012). Kehittämishankkeiden arvioinnin tila. Motiivit ja arviointitiedon hyödyntäminen sosiaalija terveysalan järjestöissä. Avustustoiminnan raportteja 28. Raha-automaattiyhdistys. 13 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/20141112hallitusohjelmatavoitteet/HO_tavo itteet_121114.pdf Kuntoutussäätiö: Artsi-hanke 2013- 2016. Arviointi ja tiedon tuottaminen systemaattiseksi sosiaali- ja terveysalojen järjestöihin 2013 - 2016 http://www.kuntoutussaatio.fi/artsi Miikkulainen, Pirjo & Niskanen, Leena: Matalan kynnyksen kohtaamispaikat. Selvitys kohtaamispaikoista ja toimintapaikoista, Kansalaisareena 2007 Myllyselkä, Pertti & Kaunismaa, Pekka (2013): Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä KOPPPI-raportti. Teoksessa Kaunismaa, Pekka & Ylikoski, Esa (toim.) Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja B, Projektiraportit ja selvitykset 28, 2013. http://www.humak.fi/wpcontent/uploads/2014/12/humak_koppi03.pdf Pessi, Anne Birgitta & Oravasaari, Tomi (2010): Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta; Avustustoiminnan raportteja 23, Helsinki: Yliopistopaino. http://www.kansalaisareena.fi/RAYraportti23.pdf Policy Agenda for Volunteering in Europe, European Year of Volunteering 2011 (PAVE) (http://www.kansalaisareena.fi/index.php?sivu=kansainv ) ProVe-malli: Projektien vertaisarviointimalli 2015 http://www.adhdliitto.fi/sites/default/files/article_attachment/22042015_prove_malli_raportti.pdf Quality Services, Better Outcomes. A Quality Framework for Achieving Outcomes By Aileen Murphy, DR. Tara Murphy and Grainne Smith. http://www.twcdi.ie/images/uploads/general/Quality-Services-BetterOutcomes-Workbook-Final.pdf RAY:n avustama vapaaehtoistoiminta. Ohje 2015. http://www2.ray.fi/fi/avustuksenaineistopankki?folder=250 Soste. Suomen sosiaali- ja terveys ry, arviointisuunnitelma, http://www.jarjestoarviointi.fi/@Bin/1587970/Arviointisuunnitelmalomake.pdf (Luettu 9.4.2015) Soste. Suomen sosiaali- ja terveys ry. Järjestöarviointi, http://www.jarjestoarviointi.fi/ (Luettu 9.4.2015) SOSTE: Järjestöbarometri 2014 erityisteema: Byrokratian ongelmat ja vapaaehtoistoiminta järjestöissä: http://kansalaisareena.fi/eduskunta/wp-content/uploads/2015/02/Byrokratian-ongelmat.pdf VIVA – The volunteer Investment and Value Audit, A self-help guide, Second edition, Katharine Gaskin, 2011: ( http://www.ivr.org.uk/images/stories/Institute-of-Volunteering-Research/MigratedResources/Documents/V/VIVA-bulletin-(second-edition).pdf ) Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi, RAY- hankesuunnitelma 2011; Kansalaisareena ry 14 Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen esteet ja kehittämistarpeet (2014): Raportti kyselystä 1.9.2014 -15.9.2014. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset -työryhmä, Kansalaisareena ry (http://www.kansalaisareena.fi/estekartoitus.pdf) Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa 2015. Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella teettämä Suomen aikuisväestöä edustava seurantatutkimus (edellinen vuodelta 2010). Alkuperäinen julkaisematon aineisto maaliskuu 2015. Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa 2010. Kansalaisareena ja Taloustutkimus huhtikuu 2010. http://www.kansalaisareena.fi/Kansalaisareena_ja_vapaaehtoistoiminta.pdf Vapaaehtoistyön adressi eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneille puolueille: http://kansalaisareena.fi/eduskunta/wp-content/uploads/2015/03/Vapaaehtoisty%C3%B6n-adressi-2015allekirjoitettu1.pdf Vaikuttavaa – järjestötyön tulokset näkyviin. Itsearviointi toiminnan kehittämisen välineenä. RAY http://www2.ray.fi/sites/default/files/Avustukset/Ty%C3%B6kaluja%20j%C3%A4rjest%C3%B6jen%20k%C3 %A4ytt%C3%B6%C3%B6n/Itsearviointiopas.pdf Valliluoto Sari: Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 4/2014 http://www.kansalaisareena.fi/Vapaaehtoistoiminnan_mahdollisuuksista_ja_esteista.pdf LIITTEET Aiesopimukset pääkumppaneiden sitoutumisesta hankkeeseen Kysely kuntien ja järjestöjen välisestä kumppanuudesta (Kuntaliitto, Kane, Kansalaisareena, toukokuu 2015) Talousarvio
