Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transcription

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI
Soidinmäen tuulivoimapuiston
osayleiskaava
Lausuntojen ja muistutusten vastineet
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
11.5.2015
P24711
Lausuntojen ja
muistutusten vastineet
1 (41)
11.5.2015
Sisällysluettelo
1
Keski-Suomen liitto .......................................................................................................... 1
2
Keski-Suomen museo ....................................................................................................... 2
3
Karstulan kunta / Kunnanhallitus ....................................................................................... 3
4
Fingrid Oyj ...................................................................................................................... 4
5
Keski-Suomen pelastuslaitos ............................................................................................. 5
6
Puolustusvoimat .............................................................................................................. 6
7
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ..................................................................................... 7
8
Suomen metsäkeskus ....................................................................................................... 8
9
Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry ja MTK Metsälinja ......................................................... 9
10 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi ........................................................................... 11
11 Ympäristölautakunta ...................................................................................................... 13
12 Kulhaan kupeen asukkaat, 17 allekirjoitusta / Leea Lampinen .............................................. 15
13 Yhteismuistutus, 47 allekirjoitusta / Matti Hast .................................................................. 17
14 Anssi Herttuala .............................................................................................................. 21
15 Pia Hetekivi-Rutanen ja Pasi Rutanen ............................................................................... 24
16 Konttimäen kyläyhdistys ................................................................................................. 27
17 Jukka Lauttamäki ........................................................................................................... 38
18 Merja Palonen................................................................................................................ 39
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
1 (40)
11.5.2015
Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava
1
Keski-Suomen liitto
Lausunnon pääkohdat:
1. Soidinmäen tuulivoimapuiston kaavaehdotukselle ei ole maakuntakaavallisia esteitä.
2. Ympäristöministeriö jätti 5.12.2014 vahvistamatta Soidinmäen tuulivoimapuiston alueen valtakunnallisesti arvokkaan Saarijärven reitin kulttuurimaisemaan
ulottuvien vaikutusten vuoksi. Vahvistamatta jättäminen ei estä alueelle suunnittelemasta ja toteuttamasta alle 10 voimalan tuulivoimapuistoa.
3. Liiton mielestä kaavaehdotuksessa on selvitetty riittävästi maisemallisia vaikutuksia.
Vastine:
1. Tiedoksi.
2. Tiedoksi.
3. Tiedoksi.
Vaikutus kaavakarttaan:
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
2 (40)
11.5.2015
2
Keski-Suomen museo
1. Ei huomautettavaa osayleiskaavaehdotukseen arkeologisen kulttuuriperinnön eikä rakennetun kulttuuriympäristön osalta.
Vastine:
1. Tiedoksi.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
3 (40)
11.5.2015
3
Karstulan kunta / Kunnanhallitus
1. Ei erityistä lausuttavaa.
Vastine:
1. Tiedoksi.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
4 (40)
11.5.2015
4
Fingrid Oyj
1. Liityntää Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohtoon Vihtavuori-Alajärvi on tarkennettava suunnitelmien edetessä.
2. Fingridillä ei ole muutoin huomauttamista osayleiskaavan ehdotuksesta.
3. Edellisessä lausunnossa mainitut asiat liitynnöistä ja voimajohtojen rajoituksista
on kuitenkin otettava huomioon myös tarkemmassa suunnittelussa.
4. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta.
Vastine:
1. Tiedoksi.
2. Tiedoksi.
3. Tiedoksi.
4. Tiedoksi.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
5 (40)
11.5.2015
5
Keski-Suomen pelastuslaitos
1. Keski-Suomen pelastuslaitos
osayleiskaavan valmistelusta.
on
aiemmin
antanut
lausunnon
Soidinmäen
Vastine:
1. Tiedoksi.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
6 (40)
11.5.2015
6
Puolustusvoimat
1. Kaavaehdotuksessa ja -luonnoksissa oleva määräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava Puolustusvoimain Pääesikuntaa tuulivoimaloiden toimintaan liittyen, on muutettava muotoon: ”Ennen
tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta.”
2. Tuulivoimaloista tulee aina pyytää Pääesikunnan lausunto hyvissä ajoin ennen
rakennushankkeen toteuttamista.
3. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista.
4. Lausunnot on pyydettävä myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä.
5. Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat.
6. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle.
7. Puolustusvoimat esittää, että Saarijärven kaupunki lisää laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat
lauseet:
”Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee
aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella.
Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa
käytössä oleviin alueisiin.”
Vastine:
1. Puolustusvoimat ovat myöntäneet hyväksynnän hakkeelle, päätös nro:
4.4.2014 AK6067256/73/2014. Kaavamääräyksistä keskustellaan viranomaisneuvottelussa.
2. Tiedoksi.
3. Tiedoksi.
4. Tiedoksi.
5. Tiedoksi.
6. Tiedoksi.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
7 (40)
11.5.2015
7. Asia kirjattu muistiin ja saatetaan kaupungille tiedoksi.
Ei muutosta.
7
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
1. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta ei ole lausuttavaa.
Vastine:
1. Tiedoksi.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
8 (40)
11.5.2015
8
Suomen metsäkeskus
1. Pidetään tärkeänä, että Keski-Suomessa on mahdollisimman hyvät puitteet kannattavan metsätalouden ja kilpailukyisen metsäteollisuuden harjoittamiselle
myös tulevaisuudessa.
2. Metsätaloudelle ei aseteta liikaa rajoitteita (maisematyölupa, toimenpidekieltoalueet, "oma-valtaiset" merkinnät). Metsätalousalueilla pitäisi tukeutua lähinnä metsälakiin ja erityistapauksissa Hyvän metsänhoidon suosituksiin.
3. Kaavamerkintöjen ja -määräyksien tulisi olla selkeitä, yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia.
4. Kaavojen tulisi olla metsätoimijoiden käytössä digitaalisessa muodossa.
5. Metsänomistajilla ja metsätoimijoilla tulisi olla jo kaavoituksen valmisteluvaiheessa aidot vuorovaikutusmahdollisuudet kaavoitusprosessissa.
6. Viranomaisyhteistyöstä puuttuu kokonaan metsäsektoriviranomainen: Suomen
metsäkeskus. Metsäkeskus olisi syytä kutsua tulevaisuudessa viranomaisneuvotteluihin.
7. Metsätalous pitää huomioida alueen tiestön kunnostus- ja rakennustöissä. Tierunkoon on tehtävä riittävä määrä metsäliittymiä, jotta tiestön vaikutusalueen
metsiin päästään. Sähköverkon maakaapeloinneissa on myös huomioitava metsätalouden kuljetusten raskaus.
8. Kaavamääräyksiin ei ole erityistä lausuttavaa.
Vastine:
1. Tiedoksi.
2. Tiedoksi.
3. Tiedoksi.
4. Tiedoksi.
5. Kaavaprosessi on toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Myös vuorovaikutus on tapahtunut MRL:n edellyttämällä tavalla.
6. Tiedoksi. Suomen metsäkeskus lisätään viranomaisiin kaava-asiakirjoihin.
7. Tiedoksi.
8. Tiedoksi.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
9 (40)
11.5.2015
9
Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry ja MTK Metsälinja
1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman viranomaisten joukosta puuttuu kokonaan
metsäsektoriviranomainen eli Suomen metsäkeskus. Metsäkeskus on kuitenkin
selkeästi valtiohallinnon metsäsektoriviranomainen, joka tulisi korjata kaavaasiakirjoihin.
2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa yhteisöjen joukosta puuttuu paikallinen
tuottajayhdistys eli MTK Saarijärvi.
3. Kunnan tulee ottaa huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu niin kaavoituksessa kuin rakennuslupia myöntäessäänkin. Erityistä harkintaa tarvitaan juuri
tuulivoimaloiden osalta, koska tuulivoimalat tulevat rajoittamaan naapurikiinteistöjen tulevaa maankäyttöä ja rakentamista tavallista voimakkaammin ja laajemmalla vaikutusalueella. Vaikutusalueeksi lasketaan yleisesti 5*tuulivoimalan
lapojen halkaisija. Tämä tarkoittaa keskimäärin 600m sädettä voimalan ympärillä.
4. On erittäin suositeltavaa, että maanvuokrasopimukset on tehty tai tehdään
kaikkien vaikutusalueella olevien maanomistajien kanssa, eikä vain tuulivoimalakiinteistöjen maanomistajien kanssa.
5. Kunnan tulee huolehtia rakennuslupia myöntäessään, että tuulivoimatuotannon
päättyessä voimaloiden purkamisiin, maisemointeihin tai muihin jälkitoimenpiteisiin liittyvät toimet tai niiden kustannukset eivät tule missään mahdollisissa
tapauksissa maanomistajien ja kiinteistönomistajien vastuulle. Kunnan on otettava vastuu tehtävistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista kokonaan itselleen jo rakennuslupia myöntäessään.
6. Kaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä on paljon epätäsmällisyyksiä erityisesti metsälain 10§:n kohteiden osalta. Useimmat luontoselvityksen mukaiset
kohteet ovat vain paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Monille arvokkaille,
mutta ei metsälain mukaisille kohteille, esitetään niiden säilyttämistä koskemattomina. Tällaisten maankäyttösuositusten antaminen ei perustu mihinkään lainsäädäntöön ja ei ole siksi hyväksyttävää.
7. Nähtävillä olevaan Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaan ei
esitetä varsinaisia korjauksia tai muutoksia. Kaavamerkinnät ja -määräykset
ovat asiallisesti tehtyjä ja sopusoinnussa metsätalouden harjoittamisen kanssa.
Vastine:
1. Lisätään Suomen metsäkeskus OAS:n viranomaisten listaan.
2. Lisätään MTK Saarijärvi OAS:n yhteisöjen listaan.
3. Tiedoksi.
4. Tiedoksi.
5. Tiedoksi.
6. Luontoselvityksiä ei laadita metsätalouden näkökulmasta vaan tarkoitus on inventoida tutkimusalueen erilaiset lakien mukaan suojeltavat arvokohteet sekä
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
10 (40)
11.5.2015
muuten paikallisesti arvokkaat luontotyypit. Luontoselvitys tehdään siis nimenomaan sen vuoksi, että myös paikallisesti arvokkaat kohteet voidaan huomioida
hankkeen suunnittelussa. Raporteissa esitetään, että tällaisille kohteille annetut
maankäyttösuositukset eivät perustu lakeihin, joten niiden huomioiminen on vapaaehtoista.
Arvokohteille
tulee
aina
antaa
maankäyttösuositukset
asianmukaisissa luontoselvitysraporteissa.
7. Tiedoksi.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
11 (40)
11.5.2015
10 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi
1. Suunnitellut tuulivoimalat ovat kokoonsa nähden hyvin lähellä asutusta. Kun
huomioidaan tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät erityispiirteet, melumallien epävarmuustekijät ja puutteet sekä kokemusperäinen tieto meluhaitoista, lisääntyy riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää tai jopa terveyshaittaa aiheuttavaa melua tai välkevaikutusta on merkittävä.
2. Esitetään lisäystä kaavamääräyksiin: ”Ennen rakennusluvan myöntämistä tuulivoimaloilla tulee olla ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa.”
3. Esitetään muutosta kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja
tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja
4. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa tarkemmin. Mallinnus tulee
tehdä ympäristölupaa varten Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti (kpl
4.2.)
5. Haittojen selvittämiseksi tehtävät melu- ja muut tarpeelliset mittaukset tai selvitykset tulee teettää voimalaitoksen omistajan kustannuksella. Velvoite tulisi kirjata lupaehtoihin.
6. Ilmoitetaan, että mikäli voimalat rakennetaan, tulee niihin tarvittaessa asentaa
myös automatiikka, joka pysäyttää ne, kun on riski häiritsevän välkkeen syntymiselle. Vaihtoehtoisesti voimalaitoksen ja asutuksen väliin jäävää metsää ei
saa hakata tai harventaa siten, että sen tuoma välkkeeltä suojaava vaikutus
heikkenee.
Vastine:
1. Tiedoksi.
2. Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä
tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita.
Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnuksen mukaan meluarvot eivät ylity rakennuspaikkojen kohdalla eivätkä asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot ylity. Näiden perusteiden mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta.
Välkehtimisvaikutukset on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen
osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn tavoitearvon 8 h/ vuosi ei ylity yhdessäkään kohteessa, joten tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle.
3. Kyseiset asiat ohjaavat jo itsessään tuulivoimayleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointia. Näin ollen itsestäänselvyyksien kirjaamista kaavamääräyksiin
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
12 (40)
11.5.2015
päällekkäisenä ohjauksena ei yleisesti ottaen pidetä tarkoituksen mukaisena
asiana, koska ne eivät tuo mitään lisäarvoa itse suunnitteluun, kaavan sisältöön
tai ohjausvaikutukseen.
4. Melumallinnus on laadittu osayleiskaavaa varten YM ohjeen 2/2014 mukaisesti.
Melumallinnusta ei laadita ympäristölupaa varten, koska näkemyksemme mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Ks. vastine 10.2
5. Tuulivoimaloiden melu on mallinnettu ympäristöhallinnon ohjeen 2 / 2014 mukaisesti. Kyseisessä oppaassa annettuja ohjeita noudattaen saavutetaan tuulivoimarakentamista ohjaavalta yleiskaavalta sellaisen tarkkuustason melumallinnus, kuin on tarkoituksenmukaista. Mikäli kaavoitusta ohjaavat asetukset tai lain
säädökset muuttuvat, melumallinnukset laaditaan tarvittaessa uudestaan.
6. Yleiskaava ei ota kantaa toiminnan aikaiseen mittaukseen ja selvittämiseen. Tätä toimintaa ohjataan muilla ohjausprosesseilla. Yleiskaavan tavoite ja tarkoitus
huomioiden olemme tulkintamme mukaan huomioineet riittävässä määrin tuulivoimarakentamista ohjaavalle kaavalle asetetut normaalit sisältövaatimukset
sekä MRL:n 10 a luvussa säädetyt erityiset säännökset.
Kaavoitusta ohjaava Maankäyttö- ja rakennuslaki ei sisällä ympäristölupamenettelyihin, ympäristöviranomaistoimintaan tai (tuulivoimapuiston) yritystoiminnan valvontaan liittyviä säädöksiä tai asetuksia. Siten kaavakartalla ei
voida esittää eri lainsäädännön määräyksiä eikä myöskään kustannusseuraamusmääräyksiä, jotka saattavat aiheutua yritystoiminnan ympäristöviranomaisvalvonnasta ja alueella tarvittavista mittauksista.
7. Moderni tuulivoimala on ohjelmoitavissa erittäin monipuolisesti ja sen toimintaa
voidaan tarvittaessa säädellä tai jopa pysäyttää.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
13 (40)
11.5.2015
11 Ympäristölautakunta
1. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Mikäli suojavyöhyke lähimpään asutukseen on n. 2 km, haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä.
2. Tuulivoimaloiden käytönaikainen sekä asuinrakennusten sisälle kantautuvien
meluhaittojen ehkäisy tulee huomioida kaavamääräyksissä. Muutos kaavamääräykseen:
”Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen
suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava
valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön
tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun tavoitearvoja. Voimalat tulee
olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei
synny.’”
3. Melumallinnuksessa käytetyn tuulivoimalan lähtömelutaso tulee huomioida kaavamääräyksissä. Kaavassa osoitetaan tarkasti tuulivoimalan sijainti. Mikäli toimija valitsee toteutukseen lähtömelutasoltaan ”meluisamman” voimalan kuin melumallinnuksessa on käytetty, laajenee myös mallinnuksen mukainen melualue
ja meluhaitat mutta osayleiskaava ei mahdollista tuulivoimalan siirtämistä kauemmas haitan kärsijästä.
4.
Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan kaavaehdotuksen mukaisille paikoille, ympäristönsuojeluviranomaisen tulisi tehdä ympäristöluvan tarveharkinta asutusta lähempien tuulivoimaloiden osalta.
5. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin, mikäli ympäristöluvan tarveharkinta edellyttää luvan hakemista. Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.) Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä
varovaisuusperiaatetta noudattaen +5 dB lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin.
Tällä lisäyksellä pyritään kompensoimaan melumalleissa havaittuja puutteita.
6. Terveydensuojelulain 26§ 1mom. mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman
puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa
tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.
7. Terveydensuojeluviranomainen voi joutua tuulivoimalasta tehdyn meluvalituksen
johdosta määrätä terveydensuojelulain 27§ perusteella tehtäväksi riittävät melumittaukset. Saman pykälän perusteella voidaan tarvittaessa joutua määräämään tuulivoimalalle käyttörajoituksia melusta johtuvan terveyshaitan poistamiseksi.
8. Ympäristölautakunta katsoo, että siirtämällä tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta voidaan melusta johtuvan terveyshaitan riskiä pienentää merkittävästi.
Jälkeenpäin melusta johtuvan terveyshaitan selvittäminen ja poistaminen on
hankalaa ja kallista.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
14 (40)
11.5.2015
Vastine:
1. Tiedoksi. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaehdotuksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana
(noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin.
2. Kyseiset asiat ohjaavat jo itsessään tuulivoimayleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointia. Näin ollen itsestäänselvyyksien kirjaamista kaavamääräyksiin
päällekkäisenä ohjauksena ei yleisesti ottaen pidetä tarkoituksen mukaisena
asiana, koska ne eivät tuo mitään lisäarvoa itse suunnitteluun, kaavan sisältöön
tai ohjausvaikutukseen.
3. Kaavamääräyksiä tarkistetaan seuraavasti:
Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille,
joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai voimalatyypeille, joiden kokonaismeluvaikutukset ovat vastaavat tai vähäisemmät.
4. Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä
tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita.
Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnuksen mukaan meluarvot eivät ylity rakennuspaikkojen kohdalla eivätkä asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot ylity. Näiden perusteiden mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta.
Välkehtimisvaikutukset on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen
osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn tavoitearvon 8 h/ vuosi ei ylity yhdessäkään kohteessa, joten tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle.
5. Melumallinnus on laadittu osayleiskaavaa varten YM ohjeen 2/2014 mukaisesti.
Melumallinnusta ei laadita ympäristölupaa varten, koska näkemyksemme mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Ks. vastine 11.4
Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen luvun
4.1 Melumallinnus ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa kohdassa 4.1.1 Tuulivoimaloiden melupäästö todetaan
amplitudimodulaatio seuraavaa:
”Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio)
vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvioihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen
mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella.”
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
15 (40)
11.5.2015
Mallinnus on raportoitu tarvittavine tietoineen kaavaselostuksen kohdassa 10.10
Lähtötietojen perusteella tuulivoimalan melupäästö ei sisällä kapeakaistaista /
tonaalisia komponentteja eikä sen ole ilmoitettu olevan impulssimaista tai sisältävän merkittävää sykintää, kuten melu- ja varjostusmallinnusliitteen sivulla 4.
oleva taulukko kertoo. Tulkintamme mukaan meluvaikutusten arviointi on tehty
asianmukaisesti ja riittävässä laajuudessa tuulivoimarakentamista ohjaavan
yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset huomioiden.
6. Tiedoksi.
7. Tiedoksi.
8. Tiedoksi.
Lisätään yleismääräys:
Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille,
joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai voimalatyypeille, joiden kokonaismeluvaikutukset ovat vastaavat tai vähäisemmät.
12 Kulhaan kupeen asukkaat, 17 allekirjoitusta / Leea Lampinen
Muistutuksen pääkohdat:
1. Edellisten muistutusten vastineet eivät vakuuttaneet.
2. Paikallinen väestö on syystäkin edelleen huolissaan tuulivoimaloiden haitoista.
3. Ehdotetaan tuulivoimaloiden viemistä kauemmaksi ihmisasutuksesta, mistä ei
tule välitöntä haittaa.
4. Vaihtoehtoja sähköntuotantoon löytyy myös muitakin kuin tuulivoimalat, Äänekosken biotuotetehdas tuottaa valmistuessaan kolme kertaa enemmän sähköä
kuin Suomen tuulivoimalat yhteensä.
5. Arvokkaasta ja ainutlaatuisesta Kulhanvuoren luonnonsuojelualueesta on suuri
huoli. Erämaa tuhoutuu hiljaisena ja rauhallisena luonnonsuojelualueena.
6. Tiedustellaan miksi Kangasharjun alue on niin suojeltu, että ei soraa saa ottaa
siltä alueelta, kun samaan aikaan olisi lupa rakentaa valtavia tuulivoimaloita
samalle alueelle.
7. Ehdotetaan lisäaikaa vaihtoehtojen kartoittamiseen.
8. Tiedustellaan pitääkö paikkansa väite että työ ja materiaalit ovat paikallisia ja
tulevat läheltä.
9. Tiedustellaan minkä summan kunta saa (7000€/tomi/vuosi) ja paljonko korvausta tornien lähellä asuvat asukkaat saavat melu-, välke- tai maisemahaitasta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
16 (40)
11.5.2015
10. Tiedustellaan mikä on Soidinmäen tuulipuiston 2 -vaiheen suunnitelma ja aikataulu.
Vastine:
1. Näkemys kirjattu muistiin.
2. Tiedoksi.
3. Tuulivoimaloiden etäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn
etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut
esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä
olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein
tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita
syitä nouse esiin.
Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Soidinmäen tuulivoimapuistohankkeen melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten
esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta.
Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Suomessa noin 8h/a, ellei
muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä.
Soidinmäen kaava-asiakirjoissa em. kohdat on huomioitu.
Tuulivoimaloista koetun haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten
esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Soidinmäen hankkeen merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset ovat asumisviihtyvyyteen ja virkistykseen (metsästys, marjastus, ulkoilu) kohdistuvia. Lisäksi ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä tuulivoimalaitosten melun ja välkkeen
kokemisesta, maiseman muutoksesta sekä voimajohtojen koetuista terveysvaikutuksista.
Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu
tuulivoimaan
erittäin
tai
melko
myönteisesti
(lisätietoja:
www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä.
4. Tiedoksi.
5. Osana tuulivoimayleiskaava hanketta on laadittu niin sanottu Natura tarveharkinta-arviointi. Arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta Natura-alueisiin mukaan lukien Kulhavuoren alue. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin.
Kyseisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että: ”Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastelFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
17 (40)
11.5.2015
lun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei
arvioida muuttuvan lainkaan.”
Näin ollen luonnonsuojelun näkökulmasta ei ole tarpeen arvioida esitettyä suunnitteluratkaisua uudelleen.
6. Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä ei ole noussut esiin maa-ainesten ottolupia kaava-alueelta. Osayleiskaavassa ei oteta kantaa soranottolupiin.
7. Kaavaprosessi etenee MRL:n mukaisesti. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.913.10.2014 ja kaavaehdotus on ollut nähtävillä 26.3-26.4.2015. Kaavaehdotuskarttaan ei tule muutoksia, joten kaavaehdotusta ei aseteta uudelleen nähtäville. Kaava etenee seuraavaksi hyväksymiskäsittelyyn.
8. Osayleiskaavassa ei oteta kantaa itse tuulivoimapuiston rakentamiseen.
9. Tuulivoimapuiston maanvuokrasopimuksiin liittyen yleiskaavaprosessiin ei voida
sisällyttää yksityisoikeudellisten sopimusten käsittelyjä eikä yleiskaavoissa voida
määräyksillä viitata yksityisoikeudellisiin sopimuksiin. Yksityisoikeudelliset sopimusasiat eivät kuulu kuitenkaan yleiskaavan vastineissa käsiteltäviin asioihin.
Korvausvastuuseen liittyvät seikat eivät kuulu kaavoitusmenettelyn piiriin.
10. Ks. vastine 12.7. Osayleiskaavassa ei ole erikseen vaihetta 1 tai vaihetta 2.
Kaavaluonnoksessa on ollut 9 voimalaa, samoin kaavaehdotuksessa. Osayleiskaavalla luodaan edellytykset myöntää rakennuslupa 9 tuulivoimalalle Soidinmäen alueelle.
Ei muutosta.
13 Yhteismuistutus, 47 allekirjoitusta / Matti Hast
1. Tuulivoimapuiston voimalat 9 kpl aiheuttavat mahdollisesti terveyshaittoja lähialueilla asuville, kesäasukkaille ja virkistyskäyttäjille.
2. Tiedustellaan miksi kaavaratkaisu tehdään ennen ministeriöiden tekemien lisäselvityksien ja tutkimuksien tutkimustulosten julkaisua.
3. Tuulivoimapuiston rakentaminen merkitsee maisemallista haittaa puistoalueen
läheisyydessä oleville perinteisille maa- ja metsätalousmaisemille sekä Kulhan
erämaalle. Haitat kohdistuvat eniten asukkaille, jotka asuvat Mahlun korkeimmilla paikoilla.
4. Tuulivoimapuisto aiheuttaa kiinteistöjen omistajille taloudellisia menetyksiä.
5. Alueen vetovoima on heikentynyt.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
18 (40)
11.5.2015
6. Alueella on yksi maakotkapariskunta, joiden elinpiiri tuhoutuisi voimaloiden
myötä.
7. Soidinmäen tuulivoimapuisto aiheuttaa kaikille veronmaksajille lisää taloudellisia
menetyksiä, koska hankkeelle myönnettäisiin sekä valtion investointituki että
syöttötariffi (takuuhinta). Nämä miljoonatuet maksettaisiin veroista.
8. Tuleva Äänekosken biotuotetehdas tuottaa sähköä 2,4-kertaisesti omaan kulutukseensa nähden ilman fossiilisia polttoaineita ja kolme kertaa enemmän kuin
kaikki Suomessa sijaitsevat tuulivoimalat yhteensä. Tiedustellaan miksi tuetaan
tuulivoimaa.
9. Tiedustellaan miksi hyväksyä yleiskaavaehdotus nyt, vaikka valtioneuvoston hyväksymä uusi asetus rakentamisen säädöksistä puuttuu edelleen.
10. Pyydetään, että edellä mainitut perustelut huomioidaan eikä yleiskaavaehdotusta vahvisteta. Lisäksi lupaa rakentaa voimalat ei myönnetä.
Vastine:
1. Tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia on tutkittu epidemiologisin tutkimusmenetelmin vuodesta 1993 lähtien. Niissä on kerätty kyselyjen avulla tietoa asukkailta alueilla, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Äänitasot asuntojen pihamaalla on yleensä määritetty mallintamalla.
Tutkimusten1 perusteella tuulivoimalamelun äänitaso on yhteydessä melun häiritsevyyteen. Yksilölliset erot melun kokemisessa ovat kuitenkin erittäin suuria.
Noin 10 % väestöstä kokee tuulivoimalamelun häiritseväksi asunnon sisäpuolella, kun A-painotettu äänitaso ulkona ylittää 40 dB. Tätä korkeampien äänitasojen osalta ei ole olemassa luotettavaa tietoa, koska vastaajamäärät ovat
erittäin pieniä. Tuulivoimalamelu koetaan yhtä häiritseväksi kuin tasoltaan samanlainen lentoliikennemelu mutta hieman häiritsevämmäksi kuin tasoltaan
samanlainen tieliikennemelu.
Yhteyttä tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt. Tämä
ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö herkimmät yksilöt voisi kokea tuulivoimalamelun häiritsevän unta.
Suurin osa kyselyihin vastanneista sijaitsee alueella, jossa tuulivoimaloiden äänitaso on alle 40 dB LAeq. Tässä tilanteessa melun häiritsevyyttä näyttäisivät
selittävän äänitasoa paremmin erilaiset väliin tulevat muuttujat kuten tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan, odotukset asuinalueen rauhallisuuden suhteen ja taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista.
Soidinmmäen Tuulivoimapuiston osayleiskaavan melu- ja varjostusvaikutus ei
ylitä käytössä olevia raja-arvoja.
2. Osayleiskaavan laadinnassa on noudatettu voimassa olevia lakeja ja ohjeita
(mm. YM OH 2/2014). Voimassa olevia lakeja ja ohjeita noudattaen, ei ole mi1
Pedersen ja Persson Waye (2004, 2007, 2008), Pedersen ja Larsman (2008), Pedersen ym. (2009,2010), Pedersen (2011),
Janssen ym. (2011), Shepherd ym. (2011), Bakker ym. (2012), Nissenbaum ym. (2012), Persson Waye ja Öhrström (2002),
Lee ym. (2011), Sakamoto ym. (2013), Bolin ym. (2014)
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
19 (40)
11.5.2015
tään estettä Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnalle. Ks. myös
vastine 13.1
3. Niin melun kuin maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta,
kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta.
Tuulivoimalaan lähimaisemassa suhtautuminen vaihtelee hyvin positiivisesta hyvin negatiiviseen henkilöstä riippuen. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko
myönteisesti (lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä.
4. Tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-6206497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.
Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on
noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson
(2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona
käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä
kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi.
Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön
arvoon. (Henningson ym. 2012)
Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on
tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin
referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako
tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus
osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvon-nousu oli
suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä,
jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuuli-voimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien
kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut
tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu
näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön
hinnan kehitykseen.
Edellä on kuvattu perusteet sille, miksi yleiskaavaprosessin aikana on tehty tulkinta siitä, että Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan vaikutus kiinteistön arvoon
mahdollisessa myyntitilanteessa on vähäinen, eikä missään tapauksessa kohtuuton.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
20 (40)
11.5.2015
myönteisesti (lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä.
6. Osana tuulivoimayleiskaavan laatimista alueelle on tehty maakotkaseuranta keväällä 2014 toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana. Kyseinen raportti ei ole julkista aineistoa vaan ainoastaan viranomaiskäyttöön.
Kyseisen selvityksen johtopäätökseksi on kirjattu, että Soidinmäen tuulivoimapuistoa ei voida pitää uhkatekijänä pesiville kotkille eikä sen myötä voida olettaa
syntyvän populaatiotason riskejä.
Yleiskaavan laadintaprosessia ohjaavat sektoriviranomaistahot eivät ole kritisoineet lausunnoissaan huomiota maakotkiin tai työn aikana laadittuun selvitykseen, joten tältä osalta voimme olettaa selvitysten riittävyyden ja tarkkuustason
olevan riittäviä.
7. Tiedoksi. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa valtion investointitukiin.
8. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa Suomen energiapolitiikkaan.
9. Osayleiskaava on laadittu nykyisiä voimassa olevia lakeja ja ohjeita noudattaen.
Vastineessa viitataan todennäköisesti uuteen tulevaan meluasetukseen. Meluasetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot loppuvuodesta 2014. Varmuudella ei
pystytä sanomaa, koska uusi asetus tulee voimaan. Siihen saakka noudatetaan
voimassa olevia lakeja ja ohjeita.
10. Tiedoksi.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
21 (40)
11.5.2015
14 Anssi Herttuala
1. Saarijärven kaupungin ei tule hyväksyä ja vahvistaa Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy:n Saarijärven Mahlun kylän alueelle laadituttamaa osayleiskaavaa, sisältäen kaksi erillistä, lähekkäistä tuulivoima-aluetta.
2. Vantaalaisen Megatuuli Oy:n tytäryhtiön, Saarijärvelle rekisteröidyn Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy:n aiempien kaavavaiheiden jälkeen yhtiön toimesta ei ole
tehty alueella mitään uusia luontoselvityksiä, ainoastaan kiistetty muiden kuin
yhtiön esittämät luontoarvot, kuten alueella edelleenkin oleva maakotkareviiri.
3. Kaava-alueella on useita, kaavaehdotukseen merkittyjä, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, jopa aivan tuulivoimaloissa kiinni, ja joita ei
voida kaavassa turvata.
4. Läntisemmän kaava-alueen sisällä, sen lounaisosassa virtaa Syväoja-niminen
puro, jossa elää Suomessa uhanalainen purotaimen. Suunniteltu lounaisin tuulivoimala tulisi aivan kiinni tähän puroon, mitä ei voi pitää hyväksyttävänä. Haittana olisivat lisäksi tiestön rakentaminen.
5. Kaavaehdotus tulee edelleenkin liian lähelle Kulhanvuoren Natura 2000 alueita,
ja vaikuttaa haitallisesti Natura-alueiden luontoon.
6. Varsinaiselta Kulhanvuorelta avautuva maisema pilaantuisi täysin.
7. Tässä kaavaehdotuksessa tuulivoimalat tulisivat aivan liian lähelle - n.800 metriä - alueella olevia maatiloja, asuinrakennuksia ja loma-asuntoja. Tuulivoimalat
aiheuttavat huomattavaa haittaa korkealla, epätasaisella melullaan ja päiväsaikaisella välkkeellään.
8. Maatalouden näkökulmasta kaavasta on lisäksi unohdettu maatalouden mahdollisesti tarvitsema lisämaan tarve.
9. Esittää vaatimuksen korvaksen saamiseksi, jos Kulhanvuoren alueelta avautuva
maisema ja meluttomuus pilataan.
Vastine:
1. Tiedoksi.
2. Suunnittelualueelle on laadittu seuraavat luontoselvitykset:
Luontoselvitykset 2013 (Ahlman Group Oy):
 Kasvillisuusselvitys
 lepakkoselvitys
 lepakoiden kevätmuutto
 lepakoiden syysmuuttoselvitys
 lintujen kevätmuuttoselvitys
 lintujen syysmuuttoselvitys
 pesimälinnusto, viitasammakko ja liito-oravaselvitys
 maakotkaseuranta (2014)
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
22 (40)
11.5.2015

tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys
(2014)
Natura tarveherkinta-arviointi (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014)
Osana tuulivoimayleiskaavan laatimista alueelle on tehty maakotkaseuranta keväällä 2014 toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana. Kyseinen raportti ei ole julkista aineistoa vaan ainoastaan viranomaiskäyttöön.
olevan riittäviä.
3. Tv-alueet on rajattu siten, että luo-kohteet eivät vaarannu. Suokohteilla ja muilla kosteikoilla vesitalouden turvaamiseen kiinnitetään rakennusvaiheessa huomiota.
4. Kalastoselvitystä ei ole tehty alueella. Yleiskaavan laadintaprosessia ohjaavat
sektoriviranomaistahot eivät ole kritisoineet lausunnoissaan huomiota kaloihin,
joten tältä osalta voimme olettaa selvitysten riittävyyden ja tarkkuustason olevan riittäviä.
5. Kaavan laatimista varten on laadittu 25.8.2014 (FCG Suunnittelu ja tekniikka
Oy) Natura-tarveharkinta luonnonsuojelulain § 65 mukaisesti.
Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä
vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja
edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan.
Natura-tietolomakkeella esitettyjen lintujen ekologia ja käyttäytymispiirteet
huomioiden niiden ei arvioida riittävän etäisyyden vuoksi liikkuvan tuulipuiston
alueella merkittävissä määrin. Muutonseurannan havaintojen perusteella suojeluperusteena olevien lajien muuttoreitit eivät kanavoidu erityisesti alueelle. Havaintomäärien perusteella arvioiden lajien populaatioihin ei pitkälläkään aikavälillä kohdistu hankkeesta merkittävää haittaa ja todennäköisesti törmäysriskin
aiheuttama kuolleisuus on häviävän pieni lajeihin kohdistuviin muihin kuolleisuustekijöihin, kuten metsästykseen, nähden. Näin ollen tuulipuistolla tai sen
sähkönsiirron voimajohdolla ei arvioida itsessään olevan merkittäviä vaikutuksia
Natura-alueen pesimälinnustolle tai sen kautta muuttavalle linnustolle.
myönteisesti (lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voi-
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
23 (40)
11.5.2015
daan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä.
syitä nouse esiin.
Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 dB, yö 50 dB) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 dB,
yö 40 dB).
Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen
mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 dB, yö 40 dB) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40
dB, yö 35 dB).
Laaditun varjostusmallinnuksen mukaan (real-case-laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheita merkittäviä varjostusvaikutuksia suurimmalle osalle lähialueen vakituista asutusta tai loma-asutusta. Varjostusmallinnus on esitetty kattavasti kaavaselostuksen kohdassa 10.11
8. Osayleiskaavan laadinnan aikana (kaavan luonnosvaihe ja kaavan ehdotusvaihe)
ei ole noussut esiin (kaupunki, maanomistajat) muita maankäytöllisiä tarpeita
alueelle.
9. Tiedoksi.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
24 (40)
11.5.2015
15 Pia Hetekivi-Rutanen ja Pasi Rutanen
1. Näkymäalueanalyysistä selviää, että kaikki 9 voimalaa tulevat näkymään Korpikylälle. Korpikylää ei ole mitenkään huomioitu selvityksessä.
2. Maisemaltaan, maankäytöltään ja rakennuksiltaan Korpikylä on arvokas kohde,
jossa sijaitsee mm. historiallinen Lamminrinteen tila. Korpikylä sijaitsee korkealla mäellä, jolta näkymä avautuu Soidinmäen suuntaan.
3. Maisema-analyysissä Korpikylä olisi ehdottomasti pitänyt huomioida tärkeän näkymän kohteeksi.
4. Korpikylä on myös tärkeä muuttolintujen lentoreitti. Joutsenten ja kurkien
syysmuuttoa tapahtuu merkittävästi Korpikylän yli kohti Soidinmäkeä.
5. Linnustoselvityksessä ei ole syysmuuttoa selvitetty kattavasti.
6. Maakotkan pesintäalueella on täydellinen toimenpidekielto. Linnustoselvityksessä on vähätelty maakotkan merkitystä.
7. Kulhanvuoren suojelualueen ekosysteemille sekä aluetta käyttäville ihmisille
tuulivoimapuistosta on haittaa.
Vastine:
1. Voimalat näkyvät Korpikylän peltoaukeille. Etäisyyttä hankealueeseen on noin
8,5 km. Maisemallisia vaikutuksia arvioitaessa on keskitytty etenkin maiseman
muutoksiin asuin- ja lomarakennusten alueilla sekä yleisesti käytetyillä kulkuväylillä sekä virkistysalueilla. Vaikutuksia maisemaan ei siis arvioida kaavaasiakirjoissa jokaiseen paikkaan, johon voimalat näkyvät.
2. Selvityksessä on otettu huomioon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt 12 kilometrin säteellä
voimaloista. Korpikylä ja Lamminrinteen tila eivät lukeudu niihin. Lisäksi maisema-analyysi ja maastotarkastelu on ulotettu viiden kilometrin etäisyydelle voimaloista. Korpikylä sijoittuu reilusti tämän vyöhykkeen ulkopuolelle, sillä etäisyyttä lähimpään voimalaan on lähimmilläänkin yli kahdeksan kilometriä. Tämän
takia sitä ei ole sen erityisemmin tarkasteltu.
Näkymäanalyysin mukaan Korpikylän avoimilta peltoalueilta on näköyhteys voimaloille. Valtaosan voimaloista pitäisi näkyä alueelle. Lamminrinteen tilan pihapiiriin (talon eteläpuolelle) voimaloita saattaisi näkyä, ellei ole piha- tai tienvieruspuustoa katkaisemassa näkymiä. Etäisyyttä lähimmältä voimalalta pihapiiriin on noin 8,7 kilometriä. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran, etteivät voimalat
enää dominoi maisemakuvassa vaan sulautuvat osaksi sitä. Maisemakuvaan
kohdistuvat vaikutukset eivät ole merkittävät Lamminrinteen tilan osalta. Pylkönmäen valokuvasovitteesta (valokuvasovite 5, maisemaselvityksen sivu 20),
jossa etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin yhdeksän kilometriä, voi verrata
tilannetta. Lisäksi mainittakoon, että neljästä lähimmästä voimalasta kolmella
(voimalat 2, 3 ja 4) on jo lainvoimainen rakennuslupa olemassa.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
25 (40)
11.5.2015
3. Maisema-analyysi on ulotettu ainoastaan viiden kilometrin etäisyydelle voimaloista, kuten tapana on. Korpikylään etäisyyttä on lähimmillään yli kahdeksan kilometriä. Viiden kilometrin etäisyydellä maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset
ovat voimakkaimmat. Osalle viranomaisista riittäisi tarkastelun ulottaminen
kolmen kilometrin etäisyydelle
4. Alueelle on laadittu kattavat linnustoselvitykset, myös muuttolintujen osalta. Erityistä lintumassaa ei alueen läpi kulje.
Soidinmäen tuulivoimapuiston alueelta toteutettiin kattavat lintujen muuttoselvitykset sekä keväällä että syksyllä 2013. Keväthavainnointia oli kahdessa pisteessä yhteensä 132 tuntia. Seurannan aikana havaittiin yhteensä 448 laulujoutsenta, 284 metsähanhea ja 530 kurkea. Laulujoutsenista 25 prosenttia,
metsähanhista 51 % ja kurjista 10 % lensi roottorien lapakorkeudella. Kokonaisuutena ns. riskilentojen määrä oli varsin pieni.
Syysseurannassa havainnointia tehtiin vastaavasti 144 tuntia, jolloin laulujoutsenia merkittiin 74 yksilöä, metsähanhia 1 294 yks., valkoposkihanhia 3 377
yks. ja kurkia 4 951 yksilöä. Laulujoutsenten muutto ajoittuu yleensä varsin
myöhään loppusyksylle ja alkutalvelle, jolloin seurantaa ei ollut. Lukemat ovat
sen vuoksi pieniä, mutta Keski-Suomessa ei ole selkeitä laulujoutsenten muuttoreittejä, vaan ne liikehtivät enemmän viuhkamaisesti hajallaan. Metsähanhien
yksilömäärä oli suuri, mutta se johtui osittain poikkeuksellisen voimakkaasta
muuttopäivästä, jollaisia koetaan Keski-Suomessa erittäin harvoin. Valkoposkihanhien muuttomäärä on niin ikään erittäin harvinainen Saarijärven seudulla.
Kurkien syysmäärät ovat sen sijaan säännöllisesti hyvin suuria, mutta muuttoreitit vaihtelevat täysin tuuliolosuhteiden mukaan, mikä on todettu Karstulan ja
Saarijärven alueella lukuisina syksyinä. Esimerkiksi itäiset tuulet painavat muuttoparvia länteen ja päinvastoin. Muuttoparvia voidaan näin ollen havaita käytännössä lähes koko Saarijärven kunnan leveydeltä, eikä Soidinmäen alueen voida
arvioida olevan erityinen kurkien muuttosuppilo.
5. Lintujen syysmuuttoselvitys on eräs kattavimpia mitä on koko maassa tehty sisämaan puolella. Muuttoa seurattiin kahdesta pisteestä 12 päivänä elokuun lopun ja lokakuun alkupuolen välisenä aikana yhteensä peräti 144 tuntia, mikä on
erittäin edustava otos.
olevan riittäviä.
7. Tuulivoimaloista koetun haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten
esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Soidinmäen hankkeen merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset ovat asumisviihtyFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
26 (40)
11.5.2015
vyyteen ja virkistykseen (metsästys, marjastus, ulkoilu) kohdistuvia. Lisäksi ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä tuulivoimalaitosten melun ja välkkeen
kokemisesta, maiseman muutoksesta sekä voimajohtojen koetuista terveysvaikutuksista.
Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu
tuulivoimaan
erittäin
tai
melko
myönteisesti
(lisätietoja:
www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä.
Osana tuulivoimayleiskaava hanketta on laadittu niin sanottu Natura tarveharkinta-arviointi. Arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta Natura-alueisiin mukaan lukien Kulhavuoren alue. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin.
Kyseisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että: ”Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei
Näin ollen luonnonsuojelun näkökulmasta ei ole tarpeen arvioida esitettyä suunnitteluratkaisua uudelleen
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
27 (40)
11.5.2015
16 Konttimäen kyläyhdistys
1. Edellisen vastineen vastaukset ovat ylimalkaisia ja kylän, ihmisten ja luonnon
elämää väheksyviä.
2. Vaaditaan, että muistutuksessa esille tulevat asiat käsitellään järkevästi, tasaveroisesti ja laadukkaasti perustellen.
3. Tuulivoimaloiden käyttö tulee vahingoittamaan luonnonsuojelualueen kasvistoa
ja eläimistöä, vastineessa päinvastainen väite on perusteeton.
4. Osittain jo tuulivoimalan rakentaminen ja sen käyttö tulee taatusti vaikuttamaan
majavan elinympäristöön ja esiintymiseen, kuten muuhunkin kasvi- ja eläinympäristöön.
5. Suositellaan alueen luontoon tutustumista, koska on sellainen käsitys, että majavia ei alueella asu.
6. Tiedustellaan miksi maakotkaselvitys on julistettu salaiseksi.
7. Ei ole laillista perustetta maakotkan pesimisalueiden tuhoamiseen.
8. Vastineen väite, että alueella liikkumista tuulivoimalat eivät rajoita, ei pidä paikkaansa. Korkeat tornit ja valtavat pyörivät lavat tarvitsevat tilaa ja lisäksi uhkana on jääpalojen sinkoutuminen talvella.
9. Konttimäen kyläyhdistyksen ylläpitämä latureitistö luonnonsuojelualueen lähistöllä menetetään.
10. Kulhan alueella Kangaslammin rannalla on kesämökkiasutusta, jota ei ole huomioitu lainkaan.
11. Asiantuntijaselvityksien suosittelema kahta kilometriä pidempi suojaetäisyys Natura-alueella tai sen läheisyydessä sekä kesämökkeihin ja muihin asuntoihin ei
toteudu kaavassa.
12. Tiedustellaan kuinka alueen luonto- ja eläinselvitys on voitu tehdä ilman, että
uhanalaiset lajit ovat jääneet huomiotta.
13. Vaaditaan, että Kulhanvuoren luonnonsuojelualueen arvo arvioidaan uudelleen
ja huomioidaan alueen arvolle kuuluvalla tavalla. Kulhan luonnonsuojelualueen
läheisyydestä tuulivoimalat pois.
14. Vastineen väite, että näkemäanalyysin mukaan voimalat eivät näy Kangasharjun
alueella, on täyttä valetta.
15. Vastine ei ota riittävästi huomioon tuulivoiman sykintää eli äänen ja taajuuden
vaihtelua, jonka ihminen kokee häiritsevämpänä kuin tasaisen melun.
16. Melumallinnukset eivät ole vastanneet todellisuutta, ottaen vielä huomioon muutoksen tuulivoimalakoon kasvussa hankkeen aikana.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
28 (40)
11.5.2015
17. Saarijärven kaupungin pitäisi huomioida, että se ottaisi käyttöön riittävän suuret
suojavyöhykkeet asuinalueisiin, mökkiasumiseen ja luonnonsuojelualueeseen.
18. Tiedustellaan kuka on vastuussa terveyshaitoista ja onko tuulivoimalasopimuksissa näistä mitään mainintaa. Kenen maksettavaksi jäävät tutkimukset ja hoidot ja mahdolliset muutot haittojen takia alueelta?
19. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön mukaan suojavyöhykkeen kiinteistöön pitäisi olla vähintään kaksi kilometriä. Tämä ei toteudu kaavassa.
20. Kiinteistöjen arvo laskee meluhaitan ja maisemassa olevien tuulivoimaloiden
vuoksi. Sen selvittämiseen ei tarvita Amerikassa ja Ruotsissa tehtyjä tutkimuksia, jotka eivät muka osoittaneet mitään erityistä arvonlaskua.
21. Ei uskota siihen, että tuulivoimalan rakentaminen toisi työtä paikallisille. Jos
paikallisia tarvitaankin, kuten maansiirtoon, urakat on kilpailutettava, eikä silloin
ole varmaa, että ne jäävät paikallisille.
22. Tiedustellaan onko kiinteistöverotulo oikeasti niin suuri, että sillä halutaan pilata
osa Saarijärven luontomaisemaan ja veronmaksajien asumisolosuhteet.
23. Halutaan tarkan tiedon tieväylistä, joilla tavaraa kuljetettaisiin. Lisäksi tieväylien
on oltava normaalia leveämpiä leveiden voimalaosien kuljettamisen takia. Kaapeliojia on kaivettava. Ei ole ilmoitettu minkäänlaista suunnitelmaa rakennusvaiheeseen.
24. Tiedustellaan kuka korjaa maisemalle aiheutuneet vahingot, kuka takaa teiden
kunnon, niin että asukkaat voivat kulkea normaalisti.
25. Tiedustellaan kuka purkaa kymmenien kuutioiden betoni- ja teräsrakenteet? Mitä tehdään tuulimyllyn rungolle ja siiville? Kuka on vastuussa mistäkin? Kuka vie
jätteet ja varsinkin ongelmajätteet pois? Kuka maksaa kulut? Miten jätteet voidaan hyötykäyttää?
26. Tiedustellaan voiko vastuu purkukuluista konkurssin tai voimalan lopettamisen
jälkeen siirtyä Saarijärven kaupungin maksettavaksi.
27. Tiedustellaan kuka huoltaa voimaloita, etteivät ne ole käytön aikana vaaraksi
mennessään epäkuntoon? Kuka ilmoittaa vioista, jos netti ei toimi? Kuka korvaa
mahdolliset onnettomuudet?
28. Tuulivoimalat eivät lisää viihtyisyyttä ja luontoarvoja Saarijärvellä, ei Kulhan
luonnonsuojelualueen vetovoimaisuutta eikä myöskään lähikylien asumisviihtyisyyttä.
29. Konttimäen kylä on vanhoine kouluineen, Pirttipuron myllyineen ja rauhallisine
maalaisympäristöineen yksi kulttuurikohde Saarijärvellä. Vaaditaan sitä suojeltavaksi.
30. Tiedustellaan onko Saarijärven kaupunki laskenut, mitä se hyötyy tuulivoimapuistojen rakentamisesta ja käyttöönotosta.
31. Äänekosken biotuotetehtaan valmistuessa se tuottaa kolme kertaa enemmän
sähköä kuin koko Suomen tuulivoimalat yhteensä.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
29 (40)
11.5.2015
32. Toivotaan että päättäjät ottavat huomioon jo tuulipuistojen läheisyydessä asuvien ihmisten valitukset, etteivät Saarijärven asukkaat joudu samanlaisiin ongelmiin, kuin muissa tuulipuiston rakentamista suosineissa kunnissa.
33. Tiedustellaan voiko muutama maanomistaja ja päättäjä olla päättämässä koko
kaupungin asukkaiden elinympäristön pilaamisesta muutaman euron tähden.
34. Ensimmäisen kuulemisen jälkeen suunnittelutarveratkaisussa poistettiin kolme
voimalaa mutta nyt ne ovat kaavavaiheessa takaisin. Tiedustellaan kuinka voimalat voivat olla kaavassa taas uudelleen.
35. Tiedustellaan missä aikataulussa vaihe kaksi on tarkoitus toteutua.
36. Vaaditaan, että Soidinmäen tuulipuistokaavan käsittely hylätään edellä luetelluin
perustein.
Vastine:
1. Tiedoksi. Vastineita peilataan voimassa oleviin lakeihin ja käytössä oleviin ohjeisiin. Vastineet laaditaan tehtyjen selvitysten perusteella eri alojen ammattilaisten toimesta. Esimerkiksi kaavoittaja ei vastaa luontoa koskeviin kysymyksiin
vaan vastineen antaa biologi.
2. Ks. 16.1
4. Tuulivoiman rakentaminen ei vaikuta majavan elinympäristöihin eikä lajin mahdollisuuksiin esiintyä edelleen alueella.
Luontoselvitysten perusteella hankealueella esiintyvä kasvisto, eläimistö ja linnusto ovat pääosin alueellisesti hyvin tavanomaisia. Rakentamisalueilla ei esiinny sellaisia luontoarvoja, joihin kohdistuvat vaikutukset olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Useiden tutkimusten mukaan pesimälinnustoon ja eläimistöön kohdistuvat, tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset häiriövaikutukset ovat yleisesti hyvin vähäisiä. Häiriötä eniten aiheuttavan rakennusvaiheen kesto on melko lyhyt. Rakentamisesta aiheutuva häiriö on siten väliaikainen ja sen merkittävyys eläimistön ja linnuston kannalta vähäinen.
5. Tuulivoiman rakentaminen ei vaikuta majavan elinympäristöihin eikä lajin mahdollisuuksiin esiintyä edelleen alueella.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
30 (40)
11.5.2015
6. Maakotka on uhanalainen laji, johon kohdistuu edelleen vainoa. Raportti sisältää
sellaista tietoa, jonka joutuminen vääriin käsiin voi vaarantaa esimerkiksi lajin
pesintää.
olevan riittäviä.
8. Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen arvioidaan hyvin vähäisiksi, eikä
niihin juurikaan liity onnettomuusriskiä. Talviaikaan tuulivoimalan rakenteisiin
saattaa muodostua jäätä. Jäätä muodostuu pääasiassa tilanteissa, kun voimala
ei ole toiminnassa. Kun voimala toimii, jään kertymistä lapoihin ei pitäisi vähäistä enempää tapahtua. Kun voimala käynnistetään uudelleen, voivat putoilevat
kappaleet aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajoavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi jo ilmassa. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten voimakkaissa tuulissa ja myrskyissä riskit ovat suurimmat,
mikäli sääolosuhteet ovat sellaiset, että lapoihin on muodostunut jäätä. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen. Putoilevasta lumesta ja jäästä ilmoitetaan varoituskyltein.
Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja,
johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Onnettomuustietoa keräävän internetsivuston aineistossa on koostettu tietoa myös jäänmuodostuksen ja sinkoamisen aiheuttamista vahingoista. Kyseisen
sivuston tietojen mukaan onnettomuuksia on erittäin vähän suhteessa tuulivoimaloiden määrään (). Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M
3735-09) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta
ovat ”häviävän pienet”. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että
myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset.
Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on.
Konkreettisen tutkimustiedon perusteella todennäköisyys sille, että tuulivoimalasta putoava jää osuu henkilöön, on yksi kerta 1,3 miljoonassa vuodessa henkilölle, joka vuosittain talven aikana oleskelee yhden tunnin noin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta (Göransson 2012).
Tuulivoimalat itsessään eivät rajoita alueella liikkumista. Tuulivoimalat perustuksineen sijoittuvat pystytysalueille, joiden tarvitsema maa-ala on noin 60 m x
200 m. Pystytysalue koostuu noin 60 m x 80 m kokoisesta nostokentästä ja noin
20 m x 120 m kokoisesta nosturin kokoamisalueesta. Pystytysalueella voi liikkua
normaalisti jokamiehen oikeudella. Tornin halkaisija alaosasta riippuen materiaalista on noin 5-10 m. Voimaloiden väliin etäisyyttä jää huomattavasti, joten
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
31 (40)
11.5.2015
niiden ei voida katsoa rajoittavan alueella jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista lainkaan.
9. Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu latureitistöä. Tuulivoimalat eivät estä lähialueen laduilla liikkumista.
10. Soidinmäen tuulivoimapuiston melu- tai varjostusvaikutus ei ulotu Kangaslammen rannalle. Näkemäanalyysin mukaan voimalat eivät näy kyseiselle alueelle.
11. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajien laatimassa artikkelissa Ympäristö ja
terveys –lehden numerossa 4/2014 esitettiin 2 kilometrin puskurivyöhykettä
käytettäväksi maakuntakaavassa, ei yleiskaavassa. Samassa artikkelissa todetaan, että keskusteluun on jäänyt 2 km minimivyöhyke ehdottomana minimietäisyytenä, mikä ei artikkelin mukaan ollut sosiaali- ja terveysministeriön
maakuntakaavoituksen yhteydessä jättämien lausuntojen tarkoitus. Tarkoituksena oli korostaa vaikutusten arvioinnin tarvetta, minkä perusteella tuota sosiaali- ja terveysministeriön esittämää puskurivyöhykettä voi tarkistaa ja pienentää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.
Maakuntakaava suunnitellaan mittakaavassa 1:50000, kun yleiskaavan tyypillisin mittakaava on 1:10000. Karkeasti ilmaistuna yleiskaava suunnitellaan siis
viisi kertaa tarkemmin kuin maakuntakaava. Tämä edellyttää luonnollisesti
huomattavasti tarkempia ja paikallisempia selvityksiä, jotta yleiskaavassa osoitetut ratkaisut olisivat perusteltuja. Tuulivoimaloiden sijoittamista tai puistoalueiden kaavoittamista ohjaavassa lainsäädännössä, määräyksissä tai ohjeissa ei
ole ko. 2 km etäisyysvaadetta.
Sekä Sosiaali- ja terveysministeriö että Ympäristöministeriö ovat helmikuussa
2015, FCG:n tekemässä haastattelussa edelleen vahvistaneet, etteivät he ehdota sovellettavaksi kiinteää suojaetäisyyttä tuulivoimalan ja lähimpien herkkien
kohteiden välille vaan korostavat tarkkojen selvitysten laadintaa tilanteissa jossa
asuinkohteita esiintyy lähempänä kuin 2 km etäisyydelle suunnitellusta tuulivoimalasta.
12. Kaavoitettavalle alueelle on laadittu kattavat luontoselvitykset. Uhanalaisista lajeista mm. maakotka on huomioitu luontoselvityksissä. Yleiskaavan laadintaprosessia ohjaavat sektoriviranomaistahot eivät ole kritisoineet lausunnoissaan
huomiota uhanalaisiin lajeihin tai työn aikana laadittuun luontoselvitykseen, joten tältä osalta voimme olettaa selvitysten riittävyyden ja tarkkuustason olevan
riittäviä.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
32 (40)
11.5.2015
14. Näkemäanalyysin mukaan voimalat eivät näy suurimmalle osalle Kangasharjun
alueesta. Kangasharjulta etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on noin 4-5 km mittauspaikasta riippuen. Kangasharjun sijainti on osoitettu alla olevassa otteessa
näkemäanalyysistä, sinisellä nuolella.
15. Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992
mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä
määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla.
Yleiset melutasojen ohjearvot (VNp 993/1992):
Ulkona
LAeq, klo 7-22
LAeq, klo 22-7
Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja
niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia
palvelevat alueet
55 dB
50 dB1) 2)
Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien
ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet
45 dB
40 dB
3) 4)
Sisällä
Asuin, potilas ja majoitushuoneet
35 dB
30 dB
Opetus ja kokoontumistilat
35 dB
-
Liike ja toimistohuoneet
45 dB
-
1)Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.
2)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.
3)Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai
luonnon havainnointiin yöllä.
4)Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
33 (40)
11.5.2015
Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei
valtio-neuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin
muiden maiden kokemuksiin tuuli-voimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.
Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot:
Tuulivoimarakentamisen
ulkomelutason
suunnitteluohjearvot
LAeq päivä
klo 7-22
LAeq yö
klo 22-7
Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla
45 dB
40 dB
Loma-asumiseen käytettävillä
alueilla taajamien ulkopuolella,
leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla*
Muilla alueilla
40 dB
35 dB
ei sovelleta
ei sovelleta
Huomautukset
* yöarvoa ei sovelleta
luonnonsuojelualueilla,
joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon
havainnointiin
yöllä
Soidinmäen tuulivoimapuiston kaavan meluselvitykset on tehty YM OH 2/2014
noudattaen. Tuloksia on verrattu suoraan ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvoihin, jotka ovat juuri äänen sykinnän
vuoksi tiukemmat.
16. Soidinmäen tuulivoimapuiston melumallinnukset on tehty ja raportoitu ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti.
syitä nouse esiin.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
34 (40)
11.5.2015
Soidinmäen kaava-asiakirjoissa em. kohdat on huomioitu.
Osana tuulivoimayleiskaava hanketta on laadittu niin sanottu Natura tarveharkinta-arviointi. Arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta Natura-alueisiin mukaan lukien Kulhavuoren alue. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin.
18. Tuulivoimapuiston maanvuokrasopimuksiin liittyen yleiskaavaprosessiin ei voida
sisällyttää yksityisoikeudellisten sopimusten käsittelyjä eikä yleiskaavoissa voida
määräyksillä viitata yksityisoikeudellisiin sopimuksiin. Yksityisoikeudelliset sopimusasiat eivät kuulu kuitenkaan yleiskaavan vastineissa käsiteltäviin asioihin.
Tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia on tutkittu epidemiologisin tutkimusmenetelmin vuodesta 1993 lähtien. Niissä on kerätty kyselyjen avulla tietoa asukkailta alueilla, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Äänitasot asuntojen pihamaalla on yleensä määritetty mallintamalla.
Tutkimusten2 perusteella tuulivoimalamelun äänitaso on yhteydessä melun häiritsevyyteen. Yksilölliset erot melun kokemisessa ovat kuitenkin erittäin suuria.
Noin 10 % väestöstä kokee tuulivoimalamelun häiritseväksi asunnon sisäpuolella, kun A-painotettu äänitaso ulkona ylittää 40 dB. Tätä korkeampien äänitasojen osalta ei ole olemassa luotettavaa tietoa, koska vastaajamäärät ovat
erittäin pieniä. Tuulivoimalamelu koetaan yhtä häiritseväksi kuin tasoltaan samanlainen lentoliikennemelu mutta hieman häiritsevämmäksi kuin tasoltaan
samanlainen tieliikennemelu.
Yhteyttä tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt. Tämä
ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö herkimmät yksilöt voisi kokea tuulivoimalamelun häiritsevän unta.
Suurin osa kyselyihin vastanneista sijaitsee alueella, jossa tuulivoimaloiden äänitaso on alle 40 dB LAeq. Tässä tilanteessa melun häiritsevyyttä näyttäisivät
selittävän äänitasoa paremmin erilaiset väliin tulevat muuttujat kuten tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan, odotukset asuinalueen rauhallisuuden suhteen ja taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista.
2
Pedersen ja Persson Waye (2004, 2007, 2008), Pedersen ja Larsman (2008), Pedersen ym. (2009,2010), Pedersen (2011),
Janssen ym. (2011), Shepherd ym. (2011), Bakker ym. (2012), Nissenbaum ym. (2012), Persson Waye ja Öhrström (2002),
Lee ym. (2011), Sakamoto ym. (2013), Bolin ym. (2014)
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
35 (40)
11.5.2015
Soidinmmäen Tuulivoimapuiston osayleiskaavan melu- ja varjostusvaikutus ei
ylitä käytössä olevia raja-arvoja.
19.
Sosiaali- ja terveysministeriön edustajien laatimassa artikkelissa Ympäristö ja
terveys –lehden numerossa 4/2014 esitettiin 2 kilometrin puskurivyöhykettä
käytettäväksi maakuntakaavassa, ei yleiskaavassa. Samassa artikkelissa todetaan, että keskusteluun on jäänyt 2 km minimivyöhyke ehdottomana minimietäisyytenä, mikä ei artikkelin mukaan ollut sosiaali- ja terveysministeriön maakuntakaavoituksen yhteydessä jättämien lausuntojen tarkoitus. Tarkoituksena oli
korostaa vaikutusten arvioinnin tarvetta, minkä perusteella tuota sosiaali- ja terveysministeriön esittämää puskurivyöhykettä voi tarkistaa ja pienentää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.
Maakuntakaava suunnitellaan mittakaavassa 1:50000, kun yleiskaavan tyypillisin
mittakaava on 1:10000. Karkeasti ilmaistuna yleiskaava suunnitellaan siis viisi
kertaa tarkemmin kuin maakuntakaava. Tämä edellyttää luonnollisesti huomattavasti tarkempia ja paikallisempia selvityksiä, jotta yleiskaavassa osoitetut ratkaisut olisivat perusteltuja. Tuulivoimaloiden sijoittamista tai puistoalueiden kaavoittamista ohjaavassa lainsäädännössä, määräyksissä tai ohjeissa ei ole ko. 2
km etäisyysvaadetta.
Sekä Sosiaali- ja terveysministeriö että Ympäristöministeriö ovat helmikuussa
2015, FCG:n tekemässä haastattelussa edelleen vahvistaneet, etteivät he ehdota
sovellettavaksi kiinteää suojaetäisyyttä tuulivoimalan ja lähimpien herkkien kohteiden välille vaan korostavat tarkkojen selvitysten laadintaa tilanteissa jossa
asuinkohteita esiintyy lähempänä kuin 2 km etäisyydelle suunnitellusta tuulivoimalasta.
22.
Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi
etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Tuulivoimalaan lähimaisemassa suhtautuminen vaihtelee hyvin positiivisesta hyvin negatiiviseen
henkilöstä riippuen. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen
tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista
vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että
tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä.
23. Yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus eivät edellytä näkemyksemme mukaan
yksityiskohtaisempaa kuljetusreittiselvitystä. Pirkanmaan ELY – keskukselta
haetaan aikanaan erikoiskuljetuslupa, jonka yhteydessä kuljetus-reitistö selvitetään ja määritetään. Hanketoimija on yhteydessä ELY-keskuksen Lvastuualueeseen, mikäli erikoiskuljetuslupaa selvitettäessä imenee, että maantieverkolle tarvitaan parannuksia.
Tuulivoimapuistojen sisäisen tieverkon selvitys ja tarkempi suunnittelu tehdään
aikanaan rakennuslupahakemuksen liitteeksi.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
36 (40)
11.5.2015
24. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi
etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Tuulivoimalaan
lähimaisemassa suhtautuminen vaihtelee hyvin positiivisesta hyvin negatiiviseen
henkilöstä riippuen. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen
tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista
vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että
tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä.
Kuljetusten osalta tuulivoimaloiden voidaan katsoa helpottavan metsänhoitoa,
koska alueen tiestö tulee paranemaan voimaloiden rakentamistyön yhteydessä
tehtävien parannustöiden jäljiltä, sekä talviaikaan myös sen vuoksi, että tiestön
ylläpito paranee, kun kulkuyhteydet voimaloille pidetään auki.
25. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa tuulivoimaloiden käytön aikaiseen tai toiminnan
päättymisen jälkeiseen tilanteeseen. Korvausvastuuseen liittyvät seikat eivät
kuulu kaavoitusmenettelyn piiriin.
26. Ks. vastine 16.25.
27. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa tuulivoimaloiden käytön aikaiseen tai toiminnan
päättymisen jälkeiseen tilanteeseen. Korvausvastuuseen liittyvät seikat eivät
kuulu kaavoitusmenettelyn piiriin.
Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on
laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa.
29. Kaava-asiakirjojen taustaselvityksiin kuuluu erillinen maisemaselvitys. Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Alueelle on tehty maastokäynti 13.6.2014 sekä 4.2.2015. Selvityksessä on tutkittu arvokkaat maisema-alueet sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu kattavasti kaavaselostuksen kohdassa
10.5. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava ei ulotu Konttimäen kylään
saakka, joten tässä kaavassa ei ratkaista kylään liittyvää, mielipiteessä esitettyä, suojelun tarvetta
30. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa Saarijärven kaupungin talouteen.
31. Tiedoksi.
32. Tiedoksi.
33. Kaavaprosessi on edennyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
34. Osayleiskaava on kokonaan suunnittelutarveprosessista erillinen kokonaisuus.
Ympäristöhallinnon ohjeessa 4/2012 s. 27 on esitetty suuntaa-antava taulukko
suunnittelutarveratkaisun käyttömahdollisuuksista. Luokittelu perustuu kaavatilanteeseen, tuulivoimaloiden sijaintiin ja lukumäärään. MRL 137 §:n mukaan
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
37 (40)
11.5.2015
suunnittelutarveratkaisun myöntäminen edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta
haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta
eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä
eikä virkistysarvojen turvaamista.
Kaavaprosessin aikana on ollut mahdollista tutkia soveltuuko Soidinmäen alueelle 9 tuulivoimalaa. Soidinmäen aluetta on tutkittu kaavan laadinnan yhteydessä
ja toistaiseksi mitään sellaisia reunaehtoja tai tekijöitä ei ole noussut esiin, jota
edellyttäisivät suunnitelmien ja sijoittelun uudelleenharkinnan tekemistä.
35. Osayleiskaavassa ei ole erikseen vaihetta 1 tai vaihetta 2. Kaavaluonnoksessa
on ollut 9 voimalaa, samoin kaavaehdotuksessa. Osayleiskaavalla luodaan edellytykset myöntää rakennuslupa 9 tuulivoimalalle Soidinmäen alueelle.
Kaavaprosessi etenee MRL:n mukaisesti. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.913.10.2014 ja kaavaehdotus on ollut nähtävillä 26.3-26.4.2015. Kaavaehdotuskarttaan ei tule muutoksia, joten kaavaehdotusta ei aseteta uudelleen nähtäville. Kaava etenee seuraavaksi hyväksymiskäsittelyyn.
36. Tiedoksi.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
38 (40)
11.5.2015
17 Jukka Lauttamäki
1. Soidinmäestä suoraan pohjoiseen n. 10 km etäisyydellä sijaitsee maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde, Lauttamäen kulttuurihistoriallinen
pihapiiri. Se on mainittu selvityksen sivulla 7, mutta mitään analyysia tai arviota
ei ole tehty.
2. Edellytetään, että asia selvitetään ennen tuulivoimapuiston kaava-alueen hyväksymistä.
Vastine:
1. Näkymäanalyysin mukaan Lauttamäen pihapiiristä ei ole näköyhteyttä voimaloille. Lauttamäen pihapiirin eteläpuoliselta tieltä käsin 1-3 voimalaa saattaisi näkyä
parista kohtaa.
Toisin kuin kohdassa 3 väitetään, Lauttamäen pihapiirin arvio sisältyy seuraavaan maisemaselvityksen sivulta 11 poimittuun tekstiin: ”Välialue –vyöhykkeellä
sijaitsee yksi maakunnallisesti arvokas maisema-alue Pajupuro sekä viisi maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä: Pylkönmäen
kirkko ja pappila, Riekonkoski – Taipaleenlahti, Lauttamäki, Lehtolan seurantalo ja Puromäki. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat on sen verran laaja aluekokonaisuus, että se ulottuu myös tähän
etäisyysvyöhykkeeseen. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita ei näy Pajupuron maisema-alueelle eikä myöskään maakunnallisesti merkittäviin
rakennettuihin kulttuuriympäristökohteisiin, jotka lisäksi sijoittuvat
kaikki varsin kauas eli noin 9-11 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Pylkönmäelle, suhteellisen lähelle kirkkoa ja pappilaa, kaikki voimalat
näkyvät ja suurin osa niistä lähes koko pituudessaan mutta kuten havainnekuvasta voi todeta, etäisyyttä on sen verran, etteivät ne häiritse maisemakuvassa
vaan sulautuvat varsin hyvin taustaansa.”
Vaikka voimalat näkyisivätkin, olisi etäisyyttä lähimmillään 10 kilometriä, mikä
on sen verran paljon, että voimalat sulautuisivat jo varsin hyvin taustaansa ja
vaikutukset jäisivät vähäiseksi. Pylkönmäen valokuvasovitteesta (valokuvasovite
5), jossa etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin yhdeksän kilometriä, voi verrata tilannetta.
2. Tiedoksi.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
39 (40)
11.5.2015
18 Merja Palonen
1. Pyydetään huomioimaan tuulivoimaloiden aiheuttamat meluhaitat lähiasutuksille.
2. Voimaloista aiheutuva melu, sekä niiden vaikutus asunnon jälleenmyyntiarvoon
mietityttävät.
3. Olisiko mahdollista rakentaa voimalat alueelle, missä ei asutusta ole lähimailla,
jolloin haitat saisi minimoitua.
Vastine:
1. Soidinmäen tuulivoimapuiston melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/ 2014 mukaisesti.
Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 dB, yö 50 dB) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 dB,
yö 40 dB).
Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen
mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 dB, yö 40 dB) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40
dB, yö 35 dB).
2. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN
978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.:
Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on
noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson
(2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona
käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä
kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi.
Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön
arvoon. (Henningson ym. 2012)
Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on
tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin
referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako
tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
40 (40)
11.5.2015
teutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus
osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli
suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä,
jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien
kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut
tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu
näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön
hinnan kehitykseen.
Edellä on kuvattu perusteet sille, miksi yleiskaavaprosessin aikana on tehty tulkinta siitä, että Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan vaikutus kiinteistön arvoon
mahdollisessa myyntitilanteessa on vähäinen, eikä missään tapauksessa kohtuuton.
3. Soidinmäen aluetta on tutkittu kaavan laadinnan yhteydessä ja toistaiseksi mitään sellaisia reunaehtoja tai tekijöitä ei ole noussut esiin, jota edellyttäisivät
suunnitelmien ja sijoittelun uudelleenharkinnan tekemistä.
Ei muutosta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki

Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transcription

Similar documents

Sähköinen dokumentointi erityistyöntekijöiden palveluissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksia

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n tarjous 14.1.2015

SohviTellu_2015 200.9 KB

2015-5-25 Vihisuo kaavaehdotus

RAFAELA®-päivät 21.

RAFAELA®-päivät 21.

aittovuoren asemakaava ar al lp ap ao vl vl-1 lt et

Kuntastrategia ja strategiatyöskentely kunnassa

osa 2 - Mäntyharju