ABI-fakta 14-15 alkusivut.indd

Transcription

ABI-
FAKTA
2015-2016
ä
k
k
i
s
a
j
ir
Hyvä opiskelija
Abi-fakta-käsikirja on tehty yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa Sinulle
abiturientti.
Abi-fakta antaa tukea ja käytännön vinkkejä abivuoteen, eväitä itsenäistymiseen sekä näkymiä tuleviin opintoihin ja työelämään. Samojen kansien välistä
löytyy myös opiskelukalenteri lukuvuodelle 2015–2016.
Toivomme, että käsikirjasta on sinulle hyötyä abivuotena sekä tulevina opiskeluvuosina. Kaikkien yhteistyökumppaniemme puolesta toivotamme menestyksekästä abivuotta 2015–2016.
Kustannus Oy Maamerkki
PS. Mielipiteesi on meille tärkeä.
Voit antaa palautetta käsikirjasta
internet-sivuilla www.kustannusmaamerkki.fi
tai sähköpostitse osoitteella
[email protected].
Artikkelin kirjoittaja vastaa tuottamansa tekstin sisällöstä ja virheettömyydestä.
Julkaisija:
Kustannus Oy Maamerkki
[email protected]
www.kustannusmaamerkki.fi
Graafinen suunnittelu ja taitto: Kirjapaino Jaarli Oy
Kuvat: Shutterstock
Paino: Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki
AbiFakta 2015-2016
käsikirja
Nimi..............................................................................................
Osoite...........................................................................................
....................................................................................................
Puhelin..........................................................................................
Sähköposti....................................................................................
Oppilaitoksen nimi..........................................................................
Osoite...........................................................................................
Ryhmä..........................................................................................
Ryhmänohjaaja..............................................................................
Muuta tärkeää...............................................................................
....................................................................................................
....................................................................................................
....................................................................................................
....................................................................................................
Hyvä abiturientti!
Viimeinen opiskeluvuotesi lukiossa on edessäsi. 12 vuoden yleissivistävät opinnot perusopetuksessa ja lukiossa ovat päättymässä abivuoden jälkeen. Näiden vuosien aikana olet oppinut tietoja,
taitoja ja valmiuksia, joita tarvitset tulevaisuudessa jatko-opinnoissa ja työelämässä.
Lukion päättävä opiskeluvuotesi tulee vaatimaan sinulta työtä, ajankäytön hallintaa sekä suunnittelua, mutta avaa sinulle myös mahdollisuuden saavuttaa tavoitteesi. Edessäsi ovat opinto-ohjelmasi mukaiset viimeiset lukiokurssit sekä mahdollisesti aikaisemmin suorittamatta jääneet kurssit.
Suunnittele abivuotesi työ siten, että saat nämä kaikki kurssit suoritettua hyvissä ajoin ennen ylioppilastutkintoon osallistumista ja viimeistään lukiosi ilmoittamana ajankohtana. Viimeisen vuoden keväälle ei yleensä enää kannata jättää viimeisiä kurssisuorituksia. Lukiokurssisi ovat pohja
ylioppilastutkinnon eri kokeisiin. Jos opinnoissasi on ongelmia, älä jää pohtimaan niitä yksin vaan
keskustele niistä lukiosi opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa.
Ylioppilastutkinnon suorittaminen ja valmiiksi saaminen on lukio-opintojesi viimeinen haaste.
Muista, että tutkinnon suorittaminen on tarkkaan määriteltyä ja annettuja ohjeita on noudatettava
tarkoin. Kannattaa myös huolella miettiä, mitä tutkinnon kokeita sinun kannattaa tehdä ja mistä on
hyötyä sinulle jatko-opintoihin pyrittäessä. Tavoitteeksi kannattaa ottaa kunnianhimoisesti hyvät
tulokset omista lähtökohdistasi realistisesti ajatellen. Viimeisen vuoden aikana on jo selviteltävä
myös jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyviä asioita, kuten hakuaikoja sekä mahdollisia pääsykoeohjeistuksia. Tavoitteena olisi hyvä olla, että pyrit jatkamaan opintoja heti lukion jälkeen ja kannattaa hakea erilaisiin jatko-opintopaikkoihin, jotta jokin paikka varmasti sinullekin löytyy.
Intoa abivuoden opiskeluun ja muista pitää hyvää huolta riittävästä liikunnasta ja levosta.
Johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus
ABI-fakta 2015–2016
Sisällys
Alueelliset yhteistyökumppanit
Lukuvuosikalenteri
Opiskelu ja ammatinvalinta
Opon vinkit abivuoteen Nyyti ry Opintotuki ja muut opintoetuudet ammattiin opiskelevalle ja lukiolaiselle Minne hakea Abi-vuoden jälkeen – yliopistoon vai ammattikorkeakouluun
Mitä abivuoden jälkeen
Opiskelu yliopistossa
Hae koulutukseen opintopolussa
Välivuosi on täynnä mahdollisuuksia Elämä ja valinnat edessä Opiskelu Lahden Kansanopistossa rohkaisi omalle alalle Yrittäjyyskurssilla omat ideat lentoon
76
89
90
93
96
99
108
111
114
116
118
Kansainvälisyys
Ulkomaille opiskelemaan – mikä ettei 122
Itsenäistyminen
Oma talous, oma duuni, oma koti, oma vastuu Varusmiespalvelu kutsuu 128
142
Jaksa ja voi hyvin
Kunnon eväät Vauhti virkistää – liikkuminen osaksi arkea Treenaa mielenterveyttäsi 156
158
164
Pohjanmaa / Etelä-Pohjanmaa
LÖYDÄ TULEVAISUUTESI OPISTOSSA!
Toteuta itseäsi, löydä oma alasi tai hae valmiuksia jatko-opintoihin!
Vauhtia yliopisto-opintoihin
opistovuodesta!
Lääketiede • Luonnontieteet • Liikuntatieteet
Oikeustiede • Englanti • Psykologia
Kasvatustiede • Terveyskasvatus •
HAE
Ilmaisun iloa
Kulttuuriopistossa!
31.7.
menne
ssä!
Kirjoittaminen • Maskeeraus
Rytmimusiikki • Tanssitaide • Teatteritaide
Muista myös abikurssit, valmennuskurssit sekä avoimen
yliopiston opinnot.Tutustu koko opintotarjontaamme netissä!
www.epopisto.fi
Etelä-Pohjanmaan Opisto
Opistontie 111, 60800 Ilmajoki, (06) 4256 000
Oikeusaputoimisto auttaa kaikissa oikeudellisissa ongelmissa.
ETELÄ-POHJANMAAN OIKEUSAPUTOIMISTO
Juhonkatu 4, 4. krs, 60320 SEINÄJOKI
puh. 029 56 61160, 050 405 8105, faksi 029 56 61170
[email protected]
www.oikeus.fi/oikapu/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan oikeusaputoimistolla on toimipaikat Seinäjoella, Alavudella,
Kauhajoella ja Lapualla sekä vastaanotot Alajärvellä, Jalasjärvellä, Kauhavalla,
Kurikassa, Lappajärvellä, Teuvalla, Virroilla ja Ähtärissä.
Lakimiehemme antavat oikeudellista puhelinneuvontaa siihen soveltuvissa asioissa
aikavarauksen perusteella.
Jurvan, Kurikan, Teuvan ja Ähtärin yhteispalvelupisteistä on mahdollisuus etäyhteyden saamiseen Etelä-Pohjanmaan oikeusaputoimistoon.
Tiedustelut ystävällisesti puh. 029 56 61160, 050 405 8105.
Abi-fakta 2015–2016
AVAA OVI UUTEEN!
ÖPPNA DÖRREN TILL NÅGOT NYTT!
AVOIN YLIOPISTO-OPETUS / ÖPPEN UNIVERSITETSUNDERVISNING
AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS / ÖPPEN YRKESHÖGSKOLEUNDERVISNING
TYÖELÄMÄN KOULUTUKSET / FORTBILDNING
KIELIKURSSIT / SPRÅKKURSER
VALMENTAVAT KURSSIT / FÖRBEREDANDE KURSER
Vaasan kesäyliopisto on mutkaton vaihtoehto suorittaa avoimia korkeakouluopintoja
ja kielikursseja. Meidän kynnyksemme yli on helppo astua akateemisten opintojen
maailmaan tai syventää osaamista, jota tarvitaan työelämässä juuri nyt!
Tutustu koko koulutustarjontaamme ja ilmoittaudu: www.vaasankesayliopisto.fi
Vaasan kesäyliopisto ry | Vasa sommaruniversitet rf
Wolffintie 35 Wolffskavägen, Vaasa 65200 Vasa
044 754 5783| [email protected]
www.vaasankesayliopisto.fi
Nuorten tietoja neuvontapalvelu
Ungdomarnas informationsoch rådgivningsservice
www.reimari.info
[email protected]
06 - 325 3724
Seuraa opintojasi
oppiaine
arvosanat
kokeista/tehtävistä
tuntiosaaminen
arvosana
Seuraa opintojasi
oppiaine
arvosanat
kokeista/tehtävistä
tuntiosaaminen
arvosana
Lukujärjestys ajalle____.____. - ____.____
klo
ma
ti
ke
to
pe
Lukujärjestys ajalle____.____. - ____.____
klo
ma
ti
ke
to
pe
Tarvitsetko kirjoja?
Klikkaa meille
– adlibris.com
Vertaa hintoja ja huomaa
miten paljon säästät
Toimitamme tilauksesi
ilman postimaksua
Sinustako
ekonomi?
Abi, sijoita
tulevaisuuteesi
ja hae opiskelemaan
kauppatieteitä.
Suomessa voi opiskella
kauppatieteitä kymmenessä
eri yliopistossa sekä
suomeksi, ruotsiksi että
englanniksi.
Lue lisää ja tutustu
eri oppilaitoksiin
ekonomit.fi/
kauppatieteidenopiskelu
Katso videolta, minkälaista opiskelu on
ja minkälaisiin töihin sillä pääsee!
ekonomit.fi/kylterikertomuksia
Heta, Tampereen yliopisto
Kaisa, Aalto, Mikkeli campus
Johannes, Hanken
heinäkuu 2015
viikko 31
27
Maanantai
28
Tiistai
29
Keskiviikko
30
Torstai
31
Perjantai
1
2
Lauantai
Sunnuntai
ELOKUU 2015
viikko 32
3
Maanantai
4
Tiistai
5
Keskiviikko
6
Torstai
7
Perjantai
8
9
Lauantai
Sunnuntai
ELOKUU 2015
viikko 33
10
Maanantai
11
Tiistai
12
Keskiviikko
13
Torstai
14
Perjantai
15
16
Lauantai
Sunnuntai
ELOKUU 2015
viikko 34
17
Maanantai
18
Tiistai
19
Keskiviikko
20
Torstai
21
Perjantai
22
23
Lauantai
Sunnuntai
ELOKUU 2015
viikko 35
24
Maanantai
25
Tiistai
26
Keskiviikko
27
Torstai
28
Perjantai
29
30
Lauantai
Sunnuntai
SYYSKUU 2015
viikko 36
31
Maanantai
1
Tiistai
2
Keskiviikko
3
Torstai
4
Perjantai
Yrittäjän päivä
5
6
Lauantai
Sunnuntai
n
u
u
k
s
y
Sy
MUISTILISTA
Syksyn 2015 KOEPÄIVÄT
syyskuu
2015
37
38
39
40
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET
Ma 7.9. toinen kotimainen kieli,
pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
Ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja
Ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia
KIRJALLISET KOKEET
Pe 11.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
Ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
Ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
Pe 18.9. toinen kotimainen kieli,
Ma 21.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi/ruotsi toisene kielenä -koe
Ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
Pe 25.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskunta oppi, kemia, maantiede, terveystieto
Ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Ke 30.9. äidinkieli, saame, esseekoe
teishaku
Korkeakoulujen yh a
8.-22.9.2015 alka
a!
sen yhteishaku alka
uk
ut
ul
ko
en
is
ill
at
Amm
www.opintopolku.fi
Tarkista aikataulu
SYYSKUU 2015
7
viikko 37
Kuullunymmärtämiskokeet: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä:
ruotsi A- ja B-taso, suomi A- ja B-taso
Maanantai
8
Kuullunymmärtämiskokeet: vieras kieli, pitkä oppimäärä: englanti, saksa ranska, venäjä/espanja
Tiistai
Korkeakoulujen yhteishaku 8.9.-22.9.2015 alkaa
9
Kuullunymmärtämiskokeet: vieras kieli, lyhyt oppimäärä: saksa, ranska, espanja, englanti,
venäjä/italia
Keskiviikko
10
Torstai
11
Kirjalliset kokeet: äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
Perjantai
12
Lauantai
13
Sunnuntai
SYYSKUU 2015
14
viikko 38
Kirjalliset kokeet: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
Maanantai
15
Tiistai
16
Kirjalliset kokeet: vieras kieli, pitkä oppimäärä
Keskiviikko
17
Torstai
18
Kirjalliset kokeet: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
Perjantai
19
20
Lauantai
Sunnuntai
SYYSKUU 2015
21
viikko 39
Kirjalliset kokeet: äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
Maanantai
22
Korkeakoulujen yhteishaku 8.9.-22.9.2015 päättyy klo 15
Tiistai
23
Kirjalliset kokeet: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
Keskiviikko
Syyspäiväntasaus
24
Torstai
25
Kirjalliset kokeet: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
Perjantai
26
27
Lauantai
Sunnuntai
Lokakuun MUISTILISTA
lokakuu
2015
41
42
43
44
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
LOKAKUU 2015
28
viikko 40
Kirjalliset kokeet: vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Maanantai
29
Tiistai
30
Kirjalliset kokeet: äidinkieli, saame, esseekoe
Keskiviikko
1
Torstai
2
Perjantai
3
4
Lauantai
Sunnuntai
Mikkelinpäivä
LOKAKUU 2015
viikko 41
5
Maanantai
6
Tiistai
7
Keskiviikko
8
Torstai
9
Perjantai
10
11
Lauantai
Sunnuntai
Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
LOKAKUU 2015
viikko 42
12
Maanantai
13
Tiistai
14
Keskiviikko
15
Torstai
16
Perjantai
17
18
Lauantai
Sunnuntai
LOKAKUU 2015
viikko 43
19
Maanantai
20
Tiistai
21
Keskiviikko
22
Torstai
23
Perjantai
24
25
Lauantai
Sunnuntai
YK:n päivä
Kesäaika päättyy
MARRASKUU 2015
viikko 44
26
Maanantai
27
Tiistai
28
Keskiviikko
29
Torstai
30
Perjantai
31
1
Lauantai
Sunnuntai
Pyhäinpäivä
n
u
u
k
s
a
r
r
MUISTILISTA
Ma
marraskuu
2015
S
45 M
T
K
T
P
L
S
46 M
T
K
T
P
L
S
47 M
T
K
T
P
L
S
48 M
T
K
T
P
L
S
49 M
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
4.11.2015 Koulu lähettää viimeistään tiedon syksyn
päättötodistuksen saajista YTL:lle
Oulun yliopiston abipäivä 11.-12.11.2015.
23.11. Yo-kirjoituksensa aloittavat ilmoittautuvat
viimeistään Kevään 2016 kirjoituksiin.
(huom. tarkista oman koulusi aikataulu).
Valintojen tulokset julkaistaan viimeistään
26.11.2015
Isänpäivä
8.11.
julkaistaan
Valintojen tulokset 2015
viimeistään 26.11.
MARRASKUU 2015
viikko 45
2
Maanantai
3
Tiistai
4
Keskiviikko
5
Torstai
6
Perjantai
Svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä
7
8
Lauantai
Sunnuntai
Isänpäivä
MARRASKUU 2015
viikko 46
9
Maanantai
10
Tiistai
11
Keskiviikko
12
Torstai
13
Perjantai
14
15
Lauantai
Sunnuntai
MARRASKUU 2015
viikko 47
16
Maanantai
17
Tiistai
18
Keskiviikko
19
Torstai
20
Perjantai
Lapsen oikeuksien päivä
21
22
Lauantai
Sunnuntai
MARRASKUU 2015
23
viikko 48
Yo-kirjoituksensa aloittavat ilmoittautuvat viimeistään Kevään 2016 kirjoituksiin.
(huom. tarkista oman koulusi aikataulu).
Maanantai
24
Tiistai
25
Keskiviikko
26
Korkeakoulujen valintojen tulokset julkaistaan
Torstai
27
Perjantai
28
29
Lauantai
Sunnuntai
1. adventtisunnuntai
JOULUKUU 2015
viikko 49
30
Maanantai
1
Syksyn 2015 tutkintoon osallistuneet ilmoittautuvat viimeistään kevään 2016 tutkintoon
Tiistai
2
Keskiviikko
3
Torstai
4
Syksyn ylioppilasjuhla
Perjantai
5
6
Lauantai
Sunnuntai
Itsenäisyyspäivä
n
u
u
k
u
l
u
MUISTILISTA
Jo
Syksyn yo-juhla 4.12.2015
joulukuu
2015
50
51
52
53
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
Opiskelupaikka otettava viimeistään vastaan
9.12.2015 klo 15
Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen abipäivä
11.12.2015
Syksyn
ylioppilasjuhla
JOULUKUU 2015
viikko 50
7
Maanantai
8
Tiistai
Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä
9
Korkeakoulujen opiskelupaikka otettava viimeistään vastaan klo 15
Keskiviikko
10
Torstai
Ihmisoikeuksien päivä
11
Perjantai
12
13
Lauantai
Sunnuntai
Lucian päivä
JOULUKUU 2015
viikko 51
14
Maanantai
15
Tiistai
16
Keskiviikko
17
Korkeakoulujen varasijoilta hyväksyminen päättyy klo 15.00
Torstai
18
Perjantai
19
20
Lauantai
Sunnuntai
JOULUKUU 2015
viikko 52
21
Maanantai
22
Tiistai
Talvipäivänseisaus
23
Keskiviikko
24
Torstai
Jouluaatto
25
Perjantai
Joulupäivä
26
27
Lauantai
Sunnuntai
Tapaninpäivä
n
u
u
k
i
m
MUISTILISTA
Tam
tammikuu
2016
1
2
3
4
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
ukset ja taide
Vieraskieliset koulutrityö) 8.-27.1.
(TaiY ja TaY:n teatte
TAMMIKUU 2016viikko 53
28
Maanantai
Viattomien lasten päivä
29
Tiistai
30
Keskiviikko
31
Torstai
1
Perjantai
Uudenvuodenpäivä
2
3
Lauantai
Sunnuntai
4
Maanantai
5
Tiistai
6
Keskiviikko
Loppiainen
7
Torstai
8
Perjantai
Korkeakoulujen 1. hakuaika
Vieraskieliset koulutukset ja taide (TaiY ja TaY:n teatterityö) Hakuaika 8.-27.1.
9
10
Lauantai
Sunnuntai
11
Maanantai
12
Tiistai
13
Keskiviikko
14
Torstai
15
Perjantai
16
17
Lauantai
Sunnuntai
18
Maanantai
19
Tiistai
20
Keskiviikko
21
Torstai
22
Perjantai
23
24
Lauantai
Sunnuntai
25
Maanantai
26
Tiistai
27
Keskiviikko
Vainojen uhrien muistopäivä
28
Torstai
29
Perjantai
30
31
Lauantai
Sunnuntai
Kynttilänpäivä
n
u
u
k
i
m
l
e
MUISTILISTA
H
Kevään 2016 KOEPÄIVÄT
helmikuu
2016
5 M
T
K
T
P
L
S
6 M
T
K
T
P
L
S
7 M
T
K
T
P
L
S
8 M
T
K
T
P
L
S
9 M
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
KIRJALLISET KOKEET
Pe 12.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET
Ma 15.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja
Ti 16.2. toinen kotimainen kieli,
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
Ke 17.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia
Ystävänpäivä
14.2.
Ammatillisen koulutuksen yhteishaku alkaa!
Tarkista aikataulu www.opintopolku.fi
HELMIKUU 2016viikko 5
1
Maanantai
2
Tiistai
3
Keskiviikko
4
Torstai
5
Perjantai
J.L. Runebergin päivä
6
7
Lauantai
Sunnuntai
Saamelaisten kansallispäivä
Laskiaissunnuntai
8
Maanantai
9
Tiistai
Laskiaistiistai
10
Keskiviikko
11
Torstai
12
Kirjalliset kokeet: äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
Perjantai
13
14
Lauantai
Sunnuntai
Ystävänpäivä
15
Kuullunymmärtämiskokeet: vieras kieli, pitkä oppimäärä, englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja
Maanantai
16
Kuullunymmärtämiskokeet: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi A- ja B-taso, suomi A- ja B-taso
Tiistai
17
Kuullunymmärtämiskokeet: vieras kieli, lyhyt oppimäärä, saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia
Keskiviikko
18
Penkkarit
Torstai
19
Perjantai
20
21
Lauantai
Sunnuntai
22
Maanantai
23
Tiistai
24
Keskiviikko
25
Torstai
26
Perjantai
27
28
Lauantai
Sunnuntai
Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
MAALISKUU 2016viikko 9
29
Maanantai
Karkauspäivä
1
Tiistai
2
Keskiviikko
3
Torstai
4
Perjantai
5
6
Lauantai
Sunnuntai
n
u
u
k
s
i
l
a
MUISTILISTA
Ma
maaliskuu
2016
10
11
12
13
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
KIRJALLISET KOKEET
Ma 14.3. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
Ke 16.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskunta oppi, kemia, maantiede, terveystieto
Pe 18.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä
Ma 21.3. toinen kotimainen kieli,
Ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
Pe 30.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
Pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Ma 4.4. äidinkieli, saame
Toinen hakuaika 16.3.-6.4.
MAALISKUU 2016
viikko 10
7
Maanantai
8
Tiistai
Kansainvälinen naistenpäivä
9
Keskiviikko
10
Torstai
11
Perjantai
12
13
Lauantai
Sunnuntai
MAALISKUU 2016
14
viikko 11
Kirjalliset kokeet: äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
Maanantai
15
Tiistai
16
Kirjalliset kokeet: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
Keskiviikko
Korkeakoulujen 2. hakuaika 16.3.-6.4.
17
Torstai
18
Kirjalliset kokeet: vieras kieli, pitkä oppimäärä
Perjantai
19
20
Lauantai
Sunnuntai
Palmusunnuntai
Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
Kevätpäiväntasaus
MAALISKUU 2016
21
viikko 12
Kirjalliset kokeet: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
Maanantai
22
Tiistai
23
Kirjalliset kokeet: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
Keskiviikko
24
Torstai
Kiirastorstai
25
Perjantai
Pitkäperjantai
26
27
Lauantai
Sunnuntai
Pääsiäispäivä
Kesäaika alkaa
n
u
u
k
i
t
h
u
MUISTILISTA
H
huhtikuu
2016
14
15
16
17
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
KIRJALLISET KOKEET
Pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Ma 4.4. äidinkieli, saame
Toinen hakuaika päättyy ma 6.4. kello 15.00
Kansallinen
veteraanipävä 27.4.
HUHTIKUU 2016
viikko 13
28
Maanantai
2. pääsiäispäivä
29
Tiistai
30
Kirjalliset kokeet: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
Keskiviikko
31
Torstai
1
Kirjalliset kokeet: vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Perjantai
Aprillipäivä
2
3
Lauantai
Sunnuntai
HUHTIKUU 2016
4
viikko 14
Kirjalliset kokeet: äidinkieli, saame
Maanantai
5
Tiistai
6
Korkeakoulujen 2. hakuaika päättyy klo 15.00
Keskiviikko
7
Torstai
8
Perjantai
Romanien kansallispäivä
9
10
Lauantai
Sunnuntai
Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
HUHTIKUU 2016
viikko 15
11
Maanantai
12
Tiistai
13
Keskiviikko
14
Torstai
15
Perjantai
16
17
Lauantai
Sunnuntai
HUHTIKUU 2016
viikko 16
18
Maanantai
19
Tiistai
20
Keskiviikko
21
Torstai
22
Perjantai
23
24
Lauantai
Sunnuntai
TOUKOKUU 2016
viikko 17
25
Maanantai
26
Tiistai
27
Keskiviikko
Kansallinen veteraanipäivä
28
Torstai
29
Perjantai
30
1
Lauantai
Sunnuntai
Vappu, suomalaisen työn päivä
n
u
u
k
o
k
u
MUISTILISTA
To
toukokuu
2016
18
19
20
21
22
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
Äitienpäivä
8.5.
5.5.2016 Koulu lähettää viimeistään tiedon kevään päättötodistuksen saajista YTL:lle
Syksyn tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään
5.6.2016.
(tarkista oman koulun aikataulu, joka on todennäköisesti toukokuussa)
Ilmoita 15.5. mennessä, jos et halua kompensaatiota.
TOUKOKUU 2016
viikko 18
2
Maanantai
3
Tiistai
4
Keskiviikko
5
Torstai
Helatorstai
6
Perjantai
7
8
Lauantai
Sunnuntai
Äitienpäivä
TOUKOKUU 2016viikko 19
9
Maanantai
Eurooppa-päivä
10
Tiistai
11
Keskiviikko
12
Torstai
J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä
13
Perjantai
14
15
Lauantai
Sunnuntai
Helluntai
Kaatuneitten muistopäivä
TOUKOKUU 2016
viikko 20
16
Maanantai
17
Tiistai
18
Keskiviikko
19
Torstai
20
Perjantai
21
22
Lauantai
Sunnuntai
TOUKOKUU 2016
viikko 21
23
Maanantai
24
Tiistai
25
Keskiviikko
26
Torstai
27
Perjantai
28
29
Lauantai
Sunnuntai
KESÄKUU 2016viikko 22
30
Maanantai
31
Tiistai
1
Keskiviikko
2
Torstai
3
Perjantai
4
Kevään ylioppilasjuhla
Lauantai
Puolustusvoimien lippujuhla
5
Sunnuntai
Syksyn tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään 5.6.2016.
(tarkista oman koulun aikataulu)
KESÄKUU 2016
viikko 23
6
Maanantai
7
Tiistai
8
Keskiviikko
9
Torstai
10
Perjantai
11
12
Lauantai
Sunnuntai
Suomalaisen saunan päivä
KESÄKUU 2016
viikko 24
13
Maanantai
14
Tiistai
15
Keskiviikko
16
Torstai
17
Perjantai
18
19
Lauantai
Sunnuntai
KESÄKUU 2016
viikko 25
20
Maanantai
21
Tiistai
Kesäpäivänseisaus
22
Keskiviikko
23
Torstai
24
Perjantai
Juhannusaatto
25
26
Lauantai
Sunnuntai
Juhannuspäivä, Suomen lipun päivä
HEINÄKUU 2016
viikko 26
27
Maanantai
28
Tiistai
29
Keskiviikko
30
Torstai
1
Valintojen tulokset ilmoitetaan
Perjantai
2
3
Lauantai
Sunnuntai
HEINÄKUU 2016
viikko 27
Mahdolliset lisähaut 4.7.-31.8.
4
Maanantai
5
Tiistai
6
Keskiviikko
Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
7
Torstai
8
Perjantai
9
10
Lauantai
Sunnuntai
HEINÄKUU 2016
viikko 28
11
Maanantai
12
Tiistai
13
Keskiviikko
14
Torstai
15
Perjantai
16
17
Lauantai
Sunnuntai
HEINÄKUU 2016viikko 29
18
Maanantai
19
Tiistai
20
Keskiviikko
21
Torstai
22
Perjantai
23
24
Lauantai
Sunnuntai
HEINÄKUU 2016
viikko 30
25
Maanantai
26
Tiistai
27
Keskiviikko
Unikeonpäivä
28
Torstai
29
Perjantai
30
31
Lauantai
Sunnuntai
ELOKUU 2016
viikko 31
1
Maanantai
2
Tiistai
3
Keskiviikko
4
Torstai
5
Perjantai
6
7
Lauantai
Sunnuntai
ELOKUU 2016
viikko 32
8
Maanantai
9
Tiistai
10
Keskiviikko
11
Torstai
12
Perjantai
13
14
Lauantai
Sunnuntai
Opon vinkit abivuoteen
opinto-ohjaaja Anu Turunen | Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi
Olet aloittamassa nyt abivuoden. Tämän vuoden aikana sinua on odottamassa monta kivaa
ja mielenkiintoista asiaa – mm. penkkarit ja muut koulun lopettamiseen liittyvät teemapäivät ja tapahtumat. Kaiken mukavan ohella sinun täytyy tänä lukuvuonna pitää huoli myös
tietyistä tärkeistä asioista, jotta abivuotesi onnistuisi mahdollisimman hyvin. Vaikka olisitkin 3,5 tai 4 vuoden opiskelija, näitä asioita on hyvä miettiä jo nyt.
Eri koulujen toimintatavat voivat erota hieman toisistaan. Koulusi opinto-opas/-oppaat on
hyvä lukea viimeistään tässä vaiheessa läpi. Muista kysyä asioista myös ryhmänohjaajaltasi, eri aineiden opettajilta, rehtorilta ja opinto-ohjaajalta.
Lukuvuoden alussa sinun pitäisi ensimmäiseksi tarkistaa tuleva kurssimääräsi. Saadaksesi
ylioppilastutkintotodistuksen sinun tulee tietysti läpäistä yo-kirjoitusten pakolliset kokeet,
mutta sinulla pitää olla myös suoritettuna lukion oppimäärä tiettyjen sääntöjen mukaisesti.
Lukiokursseja sinulla tulee olla suoritettuna yhteensä 75 kurssia, joista pakollisia kursseja
47–51 kurssia riippuen siitä, oletko opiskellut lyhyen tai pitkän matematiikan. Valtakunnallisia syventäviä kursseja tulee olla suoritettuna yhteensä kymmenen. Jos olet jossain erityislukiossa, pakollisten ja syventävien kurssien suoritusmäärä voi poiketa tästä laskentakaavasta. Tarkista asia koulultasi.
76
Päättötodistus
Lukiossa opiskellun aineen oppimäärän loppuarvostelussa otetaan huomioon kaikki suoritetut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät
kurssit. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa
olla hylättyjä kurssiarvosanoja seuraavasti:
Opiskelusuunnitelman
mukaisesti opiskeltuja
pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä
kursseja tulee olla
enintään hylättyjä
kursseja
1–2 kurssia
0
3–5 kurssia
1
6–8 kurssia
2
9 kurssia tai enemmän
3
Kunta- ja koulukohtaisista kursseista lasketaan kokonaiskurssimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Näitä kursseja pidetään
opetussuunnitelman mukaisesti arvosanaan
vaikuttavana lisänäyttönä. Ko. kurssit voivat
ainoastaan korottaa oppimäärän arvosanaa.
Koko oppimäärän arvosanaa voi yrittää korottaa myös erillisissä kuulusteluissa eli tenteissä
ennen ja jälkeen kirjoitusten. Kysy asiaa tarkemmin koulusi opettajilta.
Päättötodistukseen arvioidaan numerolla pakolliset oppiaineet ja valinnaiset kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.
Opiskelija voi pyytää suoritusmerkintää päättötodistukseen liikunnasta ja niistä oppiaineista, joita hän on käynyt vain yhden kurssin (valinnaisissa vieraissa kielissä 2 kurssia).
Yo-kirjoitukset
Tämän vuoden päätavoite on tulla ylioppilaaksi.
Joillakin tavoitteena on kuusi laudaturia. Joku
opiskelija voi iloita kuudesta approbaturista. Mieti, mitkä ovat sinun tavoitteesi ja miten
saavutat tavoitteesi. Muista asettaa oma riABI-fakta 2015–2016
masi oikealle korkeudelle ja tehdä itsellesi välitavoitteita. Näin tavoiteltavat asiat onnistuvat
helpommin.
Ylioppilastutkinnon kokeet
Ylioppilastutkintoon sisältyy neljä pakollista
koetta, joista kaikille pakollinen koe on
1. äidinkielen koe (tai suomi toisena kielenä
-koe).
Seuraavista neljästä kokeesta opiskelija valitsee itselleen kolme muuta pakollista koetta
2. toisen kotimaisen kielen koe (tasot A ja B)
3. vieraan kielen koe (tasot A ja C)
4. matematiikan koe (M ja N)
5. reaaliaineen koe.
A-taso = A1 ja A2 oppimäärä
B-taso = B1 oppimäärä
C-taso = B2 ja B3 oppimäärä
M = pitkä matematiikka
N = lyhyt matematiikka
Lisäksi kokelas voi kirjoittaa ylimääräisiä kokeita. Muista kuitenkin, että neljässä pakollisessa kokeessa pitää olla yksi A-tason koe.
Sen voit valita vapaasti riippumatta opiskelemistasi oppimääristä. Jatko-opintojen kannalta kannattaa usein kirjoittaa useampia A-tason
kokeita. Yhdellä tutkintokerralla voit kirjoittaa
ainoastaan yhden vieraan kielen A-tason kokeen. Toiselle kotimaiselle kielelle on oma
koepäivä. Voit siis kirjoittaa A-ruotsin ja yhden
muun A-kielen samalla tutkintokerralla.
Osallistuaksesi ylioppilaskirjoituksiin, sinulla
tulee olla suoritettuina kirjoitettavasta aineesta kyseisen aineen pakolliset kurssit. Koetehtävät laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten
syventävien kurssien perusteella. Päästäksesi
mahdollisimman hyvään suoritukseen sinun
olisi hyvä valita myös kirjoitettavien aineiden
valtakunnallisia syventäviä sekä mahdollisia
oman koulun syventäviä ja soveltavia kursseja.
77
Yo-kokeet aineittain
Enemmän tietoa eri aineiden kokeista löydät
Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta www.
ylioppilastutkinto.fi.
Reaaliaineen koe
Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan
tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on
noin viikko. Koepäivien järjestys voi vaihdella.
Yhtenä päivänä voi osallistua yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla
voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voi halutessaan
osallistua jopa kuuden reaaliaineen kokeeseen.
Reaalikoetta varten sinun on kiinnitettävä huomiota hyvään reaalivastaukseen. Ylioppilaslautakunta on antanut ohjeissaan hyvän kypsyyttä osoittavan reaalivastauksen tuntomerkkejä.
•Esitetyt väitteet perustellaan selkeästi.
•Asioiden käsittely ilmentää tietojen ja
taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden
soveltamiseen.
•Tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti.
•Esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin.
•Erityisesti pohdiskelua edellyttävissä
tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut
kannanotot ja mielipiteet.
Matemaattista käsittelyä edellyttävissä tehtävissä suureyhtälöt ja kaavat on perusteltava
tavalla, joka osoittaa kokelaan hahmottaneen
tilanteen oikein ja soveltaneen ratkaisussaan
asianmukaista periaatetta tai lakia.
esimerkki täsmällisestä vastauksesta:
Tehtävä 1: …funktion f(x) arvo kun x ≥ 0, kun….?
Vast: 2 ≤ f(x) ≤ 5
Heikon vastauksen tunnusmerkit:
Kypsyyttä osoittavan vastauksen
tuntomerkit:
•Kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen.
•Tehtävän kannalta olennaisia tietoja on
riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen
määrä eivät sinänsä ole ansioita.
•Syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista.
•Suorituksessa on selviä asiavirheitä.
•Ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti.
•Esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on
käsittänyt tehtävän väärin, tai ovat muuten
selvästi epäolennaisia.
•Vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden
varaan.
Reaaliaineen tehtävien määrä/vastaukset enintään
samana koepäivänä
78
samana koepäivänä
psykologia
10
6
ev.lut. uskonto
10
6
filosofia
10
6
ortodoksinen uskonto
10
6
historia
10
6
elämänkatsomustieto
10
6
fysiikka
13
8
yhteiskuntaoppi
10
6
biologia
12
8
kemia
12
8
maantiede
10
6
terveystieto
10
6
Yleisten arvosteluperusteiden lisäksi painotetaan kunkin reaaliaineen luonteen mukaista
esitystapaa ja kielenkäytön täsmällisyyttä.
esimerkki epätäydellisestä vastauksesta:
Tehtävä 1: …funktion f(x) arvo kun x ≥ 0, kun….?
Vast: positiivinen
Muista
•kiinnittää huomiota tekstin ulkoasuun ja
johdonmukaisuuteen
•käyttää hyvää kieltä
•tehdä mitä pyydetään tekemään
•miettiä ajankäyttöä
•lähteä liikkeelle helposta vaikeaan
•pitää erillisiä ”suttupapereita”, joihin kirjaat
ylös mieleen tulevia asioita!
Seuraavalta sivulta löydät hyviä harjoituksia ja
ohjeita ylioppilaskirjoituksia varten: www.yle.fi/
abitreenit
Seuraavilta sivuilta löydät vanhoja yo-tehtäviä
http://oppiminen.yle.fi/abitreenit/oppiaineetyo-kokeet
myös
vastausohjeita
Kysy luku- ja
. He ovat
ta
jil
eiden opetta
koulusi eri ain iantuntijoita!
as
oman aineensa
Hyvän vastauksen piirteet
Kevään 2013 tutkinnosta alkaen ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut luonnehdinnan
kunkin kokeen tehtävien hyvän vastauksen
piirteistä. Kevään 2014 tutkinnosta alkaen
ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut
matematiikan kokeen osalta alustavat pisteitysohjeet osana hyvän vastauksen piirteitä.
Luonnehdinnat julkaistaan lautakunnan verkkosivuilla koepäivänä aikaisintaan klo 17:15.
http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/hyvaen-vastauksen-piirteet
Samoilta sivuilta löydät myös aikaisempien
tutkintokertojen hyvän vastauksen piirteet eri
kokeiden osalta.
Huom!
Luonnehdinnat eivät sido lautakunnan arvostelua. Lopullisesta arvostelusta päättää tutkintoaineen sensorikunta.
Ylioppilastutkintolautakunta vastaa arvostelua koskeviin tiedusteluihin vasta sen jälkeen,
kun sensoreiden arvostelutyö on päättynyt ja
tulokset on lähetetty lukioihin. Viranomaistoiminnan julkisuutta koskevan lain (621/1999)
mukaan sensorin henkilötiedot ovat salaisia
arvostelutyön aikana. Näin turvataan sensoreiden oikeus häiriöttömään ja puolueettomaan
työskentelyyn.
Tulosten saavuttua lukioihin aineen opettaja
tai rehtori voi tiedustella ylioppilastutkintolautakunnan sensorilta arvostelun perusteita ja
välittää tiedon kokelaalle. Kokelas itse voi tiedustella perusteita sensorilta kevään tutkinnon
osalta 20.6. alkaen ja syksyn tutkinnon osalta
20.12. alkaen.
Kokeiden uusiminen
Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena perättäisenä tutkintokertana. Näiden
kolmen kerran aikana sinun tulee siis ehtiä kirjoittaa neljä pakollista koetta.
Kokeiden uusiminen on asia erikseen. Hylättyä
pakollista koetta saat yrittää uusia kaksi kertaa
välittömästi hylättyä koetta seuraavina kolmena kirjoituskertana. Toisin sanoen on fiksu idea
jättää heikoin aine viimeiselle kirjoituskerralle
ja antaa itselle aikaa rauhassa opiskella tätä
ainetta. (Mahdollisten reppujen tullessa tutkinto voi kestää tällöin jopa kuusi perättäistä
kertaa.)
sia kerran
kokeen saat uu a 2020).
n
Hyväksytyn
on
vu
(vaikka
ilman aikarajaa
79
Paljon kysyttyä
Maksavatko ylioppilaskirjoitukset?
Yo-kirjoitukset maksavat. Jokaisella osallistumiskerralla veloitetaan perusmaksu 14 € ja
koekohtainen maksu 28 €. Maksut tarkistettu 28.5.2015
Muut mahdolliset maksut löydät
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/yleiset-maaraykset-ja-ohjeet
Jos haluat Ylioppilastutkintolautakunnan tekevän tarkastusarvostelun ja se tehdään turhaan,
niin maksu tarkastusarvostelusta on 50 €.
Miten yo-todistuksesta lasketaan
yleisarvosana?
Ylioppilastutkintotodistukseen ei enää merkitä
yleisarvosanaa.
Voiko ylioppilastutkinnon arvosanasta
valittaa?
Lautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kokeiden arvostelua koskevaan lautakunnan päätökseen saa lautakunnalta hakea tarkistusarvostelun toimittamista.
Jos olet sitä mieltä, että sinua on ”kohdeltu
väärin”, ota yhteyttä mahdollisimman pian viralliset tulokset saatuasi koulusi rehtoriin. Voit
tehdä tarkistusarvostelun hänen kauttaan.
Miten ylioppilaskokeet arvostellaan?
Koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee lopullisesti Ylioppilastutkintolautakunta. Lautakunnan sensorit arvostelevat kaikki suoritukset
ja antavat niistä pistemäärän kussakin ainejaoksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Arvosanojen pisterajat
lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö
on saatu päätökseen, kullakin tutkintokerralla
erikseen. Eri arvosanojen suhteelliset osuudet
lautakunta pyrkii pitämään perättäisinä vuosina jokseenkin samoina. Kokeista annetaan arvosanoja jotakuinkin seuraavasti: L 5%, E 15%,
M 20%, C 24%, C 24%, B 20%, A 11%, I 5%.
Arvosanojen suhteelliset osuudet vaihtelevat
jonkin verran eri kokeissa ja eri tutkintokerroilla. Kevään 2014 ylioppilastutkinnossa otettiin
käyttöön uudenlainen menettelytapa arvosanojen pisterajojen määrittelyssä eräiden tutkintoaineiden osalta. Pisterajojen määrittelyssä
käytetään standardoitujen yhteispisteiden
keskiarvoa kts. http://www.ylioppilastutkinto.
fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/
arvosanojen_vertailtavuus_fi.pdf
Edellisten vuosien pisterajoja löydät sivulta
http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/pisterajat
80
Mitä jos minulla on lukihäiriö?
Jos sinulla on lukihäiriö tai jokin muu sellainen
asia, joka voi heikentää sinun suoritustasi yokokeessa ylioppilastutkinto-lautakunta voi ottaa tämän huomioon arvostelussa tai voit saada lautakunnalta päätöksen erityisjärjestelyistä.
Kysy asiasta lisää koulultasi.
Mitä tarkoittaa kompensaatio?
Voit päästä ylioppilaaksi vaikka olisitkin reputtanut yhdessä yo-kokeen pakollisessa kokeessa (jos et ole kirjallisesti kieltäytynyt kompensaatiosta). Ylimääräisen kokeen reputtaminen
ei aiheuta ongelmia. Ylimääräisen kokeen arvosanaa ei tällöin edes laiteta yo-todistukseen.
Hylätyt suoritukset on eri oppiaineissa jaettu
neljään luokkaan. Näistä luokista käytetään
seuraavia merkintöjä: i+, i, i- ja i=.
Kokelaan kustakin hyväksytystä kokeesta
saamasta arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: laudatur 7,
eximia cum laude approbatur 6,
magna cum laude approbatur 5,
cum laude approbatur 4,
lubenter approbatur 3 ja
approbatur 2.
Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä
kompensoi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14
i:n, 16 i-:n ja 18 i=:n.
joitukset ovat
Muista YO-kir
sähköisiksi.
uudistumassa
itukset
sähköiset kirjo
Ensimmäiset
isää tietoa
ksyllä 2016. L
sy
än
tä
te
es
rj
jä
ivustolta.
stutkinto.fi -s
la
pi
op
li
y
t
dä
y
lö
Muista, että menestyminen on itsestä kiinni.
Kuinka motivoitunut olet? Kuinka paljon olet
valmis tekemään töitä oppimisen hyväksi?
Varsinaista oikotietä oppimiseen ei ole olemassa. Tärkeitä asioita, jotka tukevat oppimista ovat motivaatio, opiskeluasenne, opiskelutaidot, itseluottamus sekä erilaiset muisti- ja
oppimisstrategiat. Oppimista kannattaa harjoitella!
Tenttikirjan lukeminen
Tentit
Ennen kevään yo-kirjoituksia abiturienteilla on
noin kolmen viikon lukuloma. Sanana lukuloma
on hieman harhaanjohtava, sillä lomasta tuskin
on kysymys. Tämä aika on nimittäin tarkoitettu
asioiden kertaamiseen ja omaksumiseen. Jos
hajautat yo-tutkintosi, sinulla voi olla yhtä aikaa myös koulua.
Lukuloman aikana yo-tutkintoon osallistuville
järjestetään erillisiä kuulusteluja. Niiden tarkoituksena on ennen kaikkea valmentautua
yo-tutkintoon, mutta niissä voi korottaa myös
päättöarvosanoja. Muista valmistautua tentteihin mahdollisimman hyvin, niin saat niistä
parhaan mahdollisen hyödyn itsellesi. Erillisiin
kuulusteluihin eli tentteihin voi sisältyä sekä
suullisia että kirjallisia osioita.
Hyviä vinkkejä oppimiseen
Oppimiseen ei vaikuta lukemasi määrä vaan
laatu. Kuten varmaan itsekin tiedät, niin ne asiat, jotka kiinnostavat sinua paljon, jäävät mieleen paljon helpommin kuin asiat, jotka eivät
niin kiinnosta. Mieti miten voisit vietellä itsesi
kiinnostumaan myös niistä asioista, jotka eivät
ole ennen olleet sinun mielestäsi niin kiinnostavia. Mieti millaisia oppimissuunnitelmia (strategioita) käytät asioissa, jotka opit helposti.
Voisitko käyttää näitä keinoja myös muissa
opiskeltavissa asioissa?
Nämä ohjeet pätevät koelukemiseen, tentteihin, yo-kokeisiin ja pääsykokeisiin valmistautumisessa:
1. Aktivoi entinen osaamisesi.
2. Silmäile kirja läpi.
3. Tee jäsennys takakannen tiivistelmästä,
sisällysluettelosta, johdannosta ja loppusanoista.
4. Muista, että otsikot ilmaisevat usein luvun
olennaisen sisällön.
5. Työstä tekstiä. Pyri ymmärtämään lukemasi, liitä oppimasi asia entisiin tietoihisi,
tee merkintöjä ja muistiinpanoja kirjan
laitaan. Auttaisiko käsitekartta tai mind
map vai puhutko ääneen oppimasi asian?
Muista kerrata pääasiat.
“Oppiminen koo
kahdesta osastastuu aina
. Ensinnäkin
on oltava
avoin uudelle tied
uusille kokemuk olle ja
sille.
Toiseksi
on löydettävä as
oma ja yksilöllinioille
en
merkitys.“
A. W. Combs
81
Hyvä opas hyviin opiskelutaitoihin on mm.
Aiotko opiskelijaksi?
(Sari Lindblom, Kirsti Lonka, Virpi Slotte).
Lisää hyviä opiskelulinkkejä löydät tästä kalenterista ja mm. seuraavista nettisivustoilta
www.uta.fi/tyt/verkkotutor
http://oppiminen.yle.fi/abitreenit/abi-infoa
Mm. seuraavilla keinoilla voit helpottaa
oppimista:
•Aseta itsellesi tavoite, jota kohdin olet
pyrkimässä.
•Aseta välitavoitteita, jotka vievät sinua kohti
päätavoitteita (opiskeltavat kokonaisuudet,
sivumäärä/tuntimäärä jne.).
•Tee itsellesi lukujärjestys.
•Muista huolehtia oppimisen ulkoisista
seikoista (happea tarpeeksi, valo, hyvä
lukupaikka jne.).
•Muista syödä hyvin ja terveellisesti.
•Muista liikkua.
•Viritä molemmat aivopuoliskot käyttöön; ole
luova.
•Luota itseesi.
•Seuraa ajankohtaisia asioita tiedotusvälineistä.
•Osallistu erillisiin kuulusteluihin eli tentteihin.
•Auttaisiko yhdessä opiskelu asioiden kertaamisessa?
Mikä minusta tulee isona?
Toisaalta yo-kirjoitukset ja koulussa menestyminen ovat vain välitavoitteita matkalla tulevaisuuteen. Viimeistään nyt on aika alkaa pohtia
miksi isona aikoo ryhtyä. Oman alan valinta on
monen eri päätöksen tulos. Esimerkiksi sinun
arvosi ja arvostuksesi suuntaavat tätä päätöstä; jollekin on tärkeää suuri palkka, toiselle
toisten auttaminen, toiselle taas etenemismahdollisuudet ja itsensä kehittäminen. Ehkäpä
sinä haluat työn, jossa voit kouluttautua mahdollisimman monipuolisesti. Mitkä asiat ovat
82
sinulle tärkeitä? Mitä asioita haluat työssäsi
toteuttaa?
Joillekin abiturienteista tuleva ala on ollut selvillä jo pienestä tytöstä tai pojasta saakka.
Joillekin abiturienteille tämä ei ole ihan niin
yksinkertaista. Osa abiturienteista miettii ehkä
muutamaa kiinnostavaa vaihtoehtoa, ja osalle
abeista asia ainakin tuntuu olevan täysin epäselvä. Tästä ei pidä kuitenkaan olla kovin huolissaan. Suurimmalle osalle asiat vain jotenkin
loksahtavat abivuoden aikana kohdalleen.
Pitää muistaa, että tulevaisuus ei ole kaikille
mikään suora putki, jota kohti mennään luotijunalla. Jotkut matkaavat reittiä välillä kävellen,
välillä lentäen ja muutamia sivupolkuja tehden
ja katsellen. Tärkeintä on se, että päätös on sinun omasi, eikä kenenkään muun.
Koska opiskelu kannattaa aina, minkäänlaisia
virhevalintoja ei voi oikeastaan tehdä. Itse asiassa nykyinen työelämä vaatii tekijöiltään jatkuvaa kouluttautumista ja sopeutumista uusiin
olosuhteisiin. Monipuolisuudesta ei ole mitään
haittaa.
Omaa tulevaisuutta miettiessä voit lähteä liikkeelle vaikkapa omista vahvuuksistasi. Missä
minä olen hyvä? Mikä minua kiinnostaa? Millaisessa työssä viihtyisin?
Omia kykyjään, taitojaan ja kiinnostuksen
kohteitaan voi arvioida esim. työvoimahallinnon avo-ohjelman avulla www.mol.fi/avo tai
saada tukea uravalinnalleen sivustolta www.
aarresaari.net >opiskelijalle>urasuunnittelu..
Erilaisia työkaluja uravalinnan tueksi löydät
myös Lauri Järvilehdon sivustolta upeaa työtä
http://upeaatyota.fi/ sekä Taloudellisen tiedotustoimiston sivustolta www.kunkoululoppuu.fi
Yksi tapa lähteä liikkeelle on, että tutustuu
mahdollisimman moneen eri ammattiin. TiesitABI-fakta 2015–2016
kö, että sivustolta www.ammattinetti.fi löydät satoja erilaisia ammatteja? Sivustoon liittyy
läheisesti Ammattikatalogi 2014 -kirja. Tähän
kirjaan voit tutustua koulullasi.
Muista, että koulusi opinto-ohjaaja tietää tuhat
ja sata ammattia ja on koulutettu ohjaamaan
sinua mm. tässä asiassa.
Jos sinusta vielä tuntuu siltä, että mikään
näistä keinoista ei auta, voit aina tilata ajan
ammatinvalinnanpsykologilta työ- ja elinkeinotoimistosta. Palvelu on maksutonta, luottamuksellista ja vapaaehtoista. Koulusi opinto-ohjaaja auttaa sinua varmaan mielellään
ajanvarauksessa. Keskustelu ulkopuolisen
ammatti-ihmisen kanssa voi hieman selkeyttää asioita. Muista kuitenkin, että psykologi ei
ole mikään automaatti, joka antaa sinulle valmiit vastaukset tulevaisuuttasi varten. Ratkaisujen pitää tällöinkin olla omia.
Suomen koulutusjärjestelmä
Tulevaa uraa/ammattia lähestytään myös tutustumalla tarkkaan erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin. Opintopolusta voit hakea ajankohtaiset tiedot koko maan koulutustarjonnasta
www.opintopolku.fi. Voit aloittaa vaikkapa
miettimällä ensimmäiseksi koulutustason.
Ammatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus on tapa päästä nopeasti käytännönläheiseen ammattiin. Ammatillinen
peruskoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle, mutta myös ylioppilaat voivat hakeutua ylioppilaspohjaiseen koulutukseen. Lukion
suorittaneiden opiskeluaika on noin vuoden
lyhyempi kuin peruskoulusta tulleiden. Lisää
Ylemmät
korkeakoulututkinnot
Alemmat korkeakoulututkinnot
Yliopistot
5
4
3
2
1
Ylemmät amktutkinnot
1
työkokemus
4
3
Ammattikorkea2
koulututkinnot
Ammattikorkeakoulut 1
työkokemus
Keskustelu ja terve uteliaisuus kannattaa aina.
Juttele eri alojen edustajien kanssa. Oletko
muuten koskaan keskustellut vanhempiesi
kanssa siitä, miten he päätyivät omille aloilleen?
Tohtori
Lisensiaatti
3
2
1
Ylioppilastutkinto
Lukiot
Ammatilliset
peruskoulututkinnot
Ammatilliset oppilaitokset
ja oppisopimuskoulutus
3
2
1
Erikoisammattitutkinnot
Ammattitutkinnot
työkokemus
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
PERUSOPETUS
ESIOPETUS
tietoa ammatillisesta koulutuksesta löydät seuraavilta sivuilta: www.opintopolku.fi
www.ammattiosaaja.fi
Korkeakoulutus
Suomen korkeakoulutusjärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.
Karkeasti erotellen yliopistoille on tyypillistä
tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin
opetus. Ammattikorkeakoulut puolestaan
suuntautuvat työelämään ja perustavat toimintansa sen asettamiin ammattitaidon vaatimuksiin. Jako ei tietysti käytännössä ole näin
yksiselitteinen. Parhaimman käsityksen saat
tutustumalla opintopolku.fi -sivustoon sekä tutustumalla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kotisivuihin, opinto-oppaisiin ja sivustoilla
oleviin erilaisiin opiskelijoiden koulutusala- /
tiedekuntaesittelyihin. Seuraavilta sivustoilta
löydät: ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen
kotisivut:
www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkeakoulut
83
www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/yliopistot
Koulullasi käy mahdollisesti vieraita eri koulutuspaikoista. Heitä kannattaa käydä kuuntelemassa mahdollisimman paljon – silloinkin kun
ala tuntuu ihan ”oudolta”. Se saattaa olla juuri
sun juttusi!
Vierailut eri jatkokoulutuspaikkoihin ovat tosi
hyödyllisiä. Pääset tutustumaan oppilaitosten
ilmapiiriin ja saat varmasti tuoreinta tietoa koulutuksesta ja millaisiin työtehtäviin ko. koulutusesta on mahdollista päästä.
Ammattikorkeakouluista yleensä valmistutaan
tiettyyn ammattiin. Yliopistojen kohdalla asia
ei ole läheskään aina näin yksinkertainen. Itse
asiassa monella eri tutkinnolla voi päätyä tekemään samaa työtä. Jos haluat tietää mihin ammatteihin voi milläkin tutkinnolla päästä, kannattaa tutustua toissa.fi –sivustoon. Tutustu
päivälehtien työpaikkailmoituksiin, niin pysyt
ajan tasalla millaisilla aineyhdistelmillä on kysyntää. Erilaisia urapolkuja löydät yliopistojen
ja ammattikorkeakoulujen kotisivuilta, yleensä
työelämä ja rekrytointipalveluista.
Hakeminen kouluihin
Kouluihin hakeutumisessa on syytä pitää huoli,
että on hakeutumassa koulutukseen oikeaan
aikaan. Kaikki koulutukseen ja hakemiseen
liittyvät tiedot ja asiat löydät palveluportaalista
opintopolku.fi.
Opintopolku on kaikille kansalaisille tarkoitettu palveluportaali, johon kerätään kaikki tieto
suomalaisesta koulutuksesta ja jonka kautta
pääsee hakeutumaan niin perusopetuksen
jälkeiseen koulutukseen kuin aikuis- ja korkeakoulutukseenkin.
Koulutus – ja valintatietoa löydät toki myös
eri oppilaitosten kotisivuilta. Lue tarkkaan hakuohjeet.
84
Sinulla on mahdollisuus lähteä opiskelemaan
myös ULKOMAILLE. Seuraavilta sivuilta löydät
paljon tietoa tästä mahdollisuudesta:
www.maailmalle.net
www.maatieto.net
www.cimo.fi
http://ec.europa.eu/ploteus
Milloin ammatilliseen koulutukseen
haetaan?
Keväällä 2016 alkavaan koulutukseen haetaan
syys-lokakuussa. Syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen haetaan helmi-maaliskuussa. Toisen
asteen hakuaikatauluja ei oltu vahvistettu vielä
kalenterin painoon mennessä. Muista tarkistaa hakuajat www.opintopolku.fi. Koulutuksiin haetaan sähköisesti www.opintopolku.fi.
Lisätietoa hakemisesta seuraavista osoitteista:
www.opintopolku.fi.
HAKU KORKEAKOULUIHIN
UUDISTUU
Syksystä 2014 lähtien korkeakoulujen haetaan
yhteisen sähköisen hakujärjestelmän kautta.
Yhteishaussa haet kaikkiin haluamiisi ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksiin samalla
hakulomakkeella.
Jokaisella hakukerralla voit hakea enintään
kuuteen korkeakoulujen yhteishaussa olevaan
koulutukseen.
Sinun on asetettava valitsemasi hakukohteet
hakulomakkeeseen mieluisuusjärjestykseen ja
sinulle tarjotaan opiskelupaikka siitä koulutuksesta, jonka olet priorisoinut korkeimmalle, ja
johon pisteesi riittävät.
Yhteishaussa ovat mukana ammattikorkeakouluista
• suomen- ja ruotsinkieliset amk-tutkintoon
johtavat koulutukset
• vieraskieliset amk-/Bachelor-tutkintoon johtavat koulutukset
KORKEAKOULUJEN YHTEISHAUN
AIKATAULU – SYKSYN 2015
YHTEISHAKU
• suomen- ja ruotsinkieliset ylempään amktutkintoon johtavat koulutukset.
Ammattikorkeakouluissa yhteishaku järjestetään keväisin ja syksyisin. Osaan ammattikorkea-koulukoulutuksia voit hakea vain kevään
yhteishaussa, sillä syksyn haussa koulutuksia
on tarjolla vähemmän. Yhteishaun ulkopuolella
olevien koulutusten suorahauista saat tietoa
korkeakoulujen kotisivuilta.
Yliopistoon haetaan tavallisesti korkeakoulujen
yhteishaussa. Valtaosaan yliopistokoulutuksista voit hakea vain kevään yhteishaussa. Syksyn haussa koulutuksia on tarjolla huomattavasti vähemmän.
Yliopistojen erillishaut on yleensä suunnattu
tietyille kohderyhmille. Näitä ovat mm.
• maisteriohjelmat, jotka on tarkoitettu alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille
• vieraskieliset koulutukset
• korkeakoulusta toiseen siirtyvät
• avoimen yliopiston opintoja suorittaneet
KEVÄÄN 2016 YHTEISHAUN
AIKATAULU
> Hakuaika 8.–22.9.2015 klo 15
> vieraskieliset koulutukset ja Taideyliopiston ja Tampereen yliopiston teatterityön koulutukset 8.1.-27.1.2016
> Valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 26.11.2015
>toinen hakuaika 16.3.-6.4.2016
> hakuajat päättyvät kello 15.00
> Hakijan on otettava opiskelupaikka viimeistään 9.12.2015 klo 15,00
> Varasijoilta hyväksyminen päättyy
17.12.2015 klo 15.00
> Mahdolliset lisähaut saa järjestää aikavälillä 26.11.-14.12.2015
> valintojen tulokset 1.7.2016
> kevään yhteishaussa tarjottu korkeakoulupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään 15.8.2016 klo 15.00
> varasijoilta valinta päättyy 15.8. 2016
> mahdolliset lisähaut 4.7.–31.8.2016
85
a
Muista tarkista
et!
valintaperuste
paljon kysyttyä
Mitä tarkoitetaan ensikertalaiskiintiöllä?
Keväällä 2016 järjestettävistä valinnoista alkaen korkeakoulujen on varattava paikkoja
ensikertalaisille yhteishaun hakukohteissa. Ensikertalaisia ovat opiskelijat, joilla ei ole vielä
korkeakoulupaikkaa tai joilla ei ole vielä suomalaista korkeakoulututkintoa. Korkeakoulun
päätöksen mukaan vieraskielisen koulutuksen
ja pienen sisäänoton hakukohteissa paikkoja ei
tarvitse varata.
86
kulttuuriministeriö valmistelee yhdessä korkeakoulujen kanssa suosituksia ja linjauksia yhteishaun ulkopuolisten hakumahdollisuuksien
kehittämiseksi.
Miten opiskelijat valitaan
ammattikorkeakouluun?
Miten alan vaihto onnistuu jatkossa?
Ammattikorkeakouluissa valintaan voivat vaikuttaa todistusarvosanat, valintakoe, työkokemus ja muut ammattikorkeakoulujen päättämät
asiat, esimerkiksi aiemmat opinnot. Jokaisella
koulutuksella on omat ammattikorkeakoulun
määrittelemät valintaperusteet, joiden pohjalta
opiskelijat valitaan.
Alaa vaihtavat voivat edelleen hakea yhteishaussa koulutukseen. Yhteishaun lisäksi korkeakoulut järjestävät erillisiä valintoja esim.
maisterivaiheen koulutuksiin. Lisäksi Opetus- ja
Ammattikorkeakoulujen valintaperusteista
päätetään vuosittain valtakunnallisten valintaperustesuositusten pohjalta. Pääsääntöisesti
ammattikorkeakoulut noudattavat valintaperustesuosituksia, mutta joissakin koulutuksissa
suosituksista voidaan niistä hieman poiketa.
Se miten pisteitä saa eri osa-alueista, vaihtelee
koulutusaloittain.
Koulumenestyspisteitä annetaan lukion päättötodistuksen painottomasta keskiarvosta ja
ylioppilastutkinnon arvosanoista.
Esim. matkailu-, ravitsemus- ja talousalalle annetaan ylioppilastutkinnosta pisteitä äidinkielen,
parhaan kielen ja matematiikan tai reaalin arvosanoista.
Ammattikorkeakoulut kutsuvat hakijat aina valintakokeisiin. Yleensä ammattikorkeakouluihin
pyrittäessä ei tarvitse lukea erillisiä pääsykoekirjoja vaan pääsykokeet perustuvat esim.
haastatteluihin ja ”testeihin”, joissa tutkitaan
alalle sopivuutta. Tarkista asia kuitenkin aina
ammattikorkeakoulujen valintaoppaista, koska
joihinkin koulutusohjelmiin pitää lukea ennakkoaineisto. Tämä voi vaihdella myös eri ammattikorkeakoulujen välillä. Kun tiedät mihin
ammattikorkeakouluihin olet hakeutumassa,
käy aina tarkistamassa valintaperusteet myös
ko. ammattikorkeakoulujen kotisivuilta. Muista,
että kulttuurialoille pitää yleensä tehdä ennakkotehtävät.
Huom!
•Myös ylioppilasaineista saatavat pisteet
vaihtelevat koulutusaloittain.
•Tarkista kulttuurialan valintaperusteet, ne
poikkeavat aika lailla muiden alojen valintaperusteista.
•Ammattilukiolaiset voivat valita, millä todistuksella he hakevat.
•EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkintojen suorittaneille on oma muuntokaava.
•Ilman valintakoetta ei voi tulla valituksi ammattikorkeakouluun.
Miten opiskelijat valitaan yliopistoihin?
Yliopisto päättää valintaperusteista, ja ne saattavat vaihdella paljonkin yliopistoittain ja koulutuksittain. Niiden on kuitenkin oltava yhdenmukaiset kaikille hakijoille.Eri yliopistoissa ja
tiedekunnissa voi olla hyvinkin erilaiset valintaperusteet vaikka nykyään eri yliopistojen välillä
tehdään jo aika lailla valintayhteistyötä.
Periaatteessa yliopistoihin haettaessa on kolme eri kiintiötä (ei koske välttämättä kaikkia yliopistoja ja tiedekuntia):
1
2
3
Sisäänpääsy yo-tutkinnon ja valintakokeen yhteispisteiden perusteella.
Sisäänpääsy pelkän valintakokeen
perusteella.
Suoravalinta pelkän yo-tutkinnon ja
todistusten perusteella.
Joihinkin tiedekuntiin otetaan muutama opiskelija nk. avoimen yliopiston reittiä pitkin.
Yleensä nämä suoravalinnat koskevat tekniikkaa ja luonnontieteitä. Suunnitelmissa on, että
yo-tutkintoa ja reaaliaineiden yo-kokeita alettaisiin painottamaan yhä enemmän yliopistojen
valintaperusteissa.
Yliopistoihin pyrittäessä on yleensä luettava
erilliset pääsykoekirjat. Mahdolliset pääsykokeet ovat yleensä touko-kesäkuussa, mutta
käytännöt vaihtelevat eri yliopistoissa ja eri
koulutusaloilla. Yleensä yliopistojen pääsykokeisiin ei tule erillistä kutsua, vaan jokainen
hakija pitää itse huolen siitä, että on oikeana
päivänä oikeassa paikassa. Poikkeuksen tekevät alat, joissa on kaksivaiheinen pääsykoe.
Taidealat kutsuvat yleensä hakijat pääsykokeisiin ennakkotehtävien perusteella. Tarkista asia
valintaoppaista.
87
Opintotuki ja asuminen
Töihin
Opintotuesta saat lisätietoja:
www.kela.fi > opintotuki
Tarvitsetko apua töihin hakeutumisessa? Apua
voit hakea Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta
http://www.te-palvelut.fi/te/fi/ >työnhakijalle
Opiskeluasunnot ympäri maan löydät osoitteesta: www.soa.fi
>nuoret. Sivustolta löydät tietoa myös nuoritakuusta. Suurimmissa työvoimatoimistoissa on
nuorten neuvojia, jotka auttavat sinua erilaisissa asioissa, vaikkapa työmarkkinatuen avulla
menosta harjoitteluun. Seuraavilta sivuilta
löydät ohjeita mm. miten voit saada työmarkkinatukea tai miten voit päästä työkokeiluun.
www.aarresaari.net > opiskelijapalvelut >
työhakuopas
Varusmiespalvelus / Siviilipalvelus
Pojille kuuluu asevelvollisuuden suorittaminen.
Jos jokin syy estää varusmiespalveluksen, voit
hakeutua siviilipalvelukseen. Tytöt voivat hakea naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
Enemmän tietoa varusmies- ja siviilipalveluksesta löydät seuraavilta sivuilta:
www.puolustusvoimat.fi ja www.sivarikeskus.fi
Vaikka sinulla olisikin edessä asevelvollisuuden suorittaminen, kannattaa kuitenkin hakeutua heti jatko-opintoihin. Erityisesti tämä
koskee jatko-opintoja, joiden pääsykokeissa
kysytään juuri lukiossa opiskeltuja ja opittuja
asioita. Palveluksen aikana on myös erittäin
vaikea valmistautua pääsykokeisiin. Suoritatpa asevelvollisuuden kummalla tavalla tahansa, voit siirtää opiskelujen aloittamista. Muista
kysyä menettelytapaa jatko-opintopaikastasi.
Voit siirtää myös palveluksen suorittamista
myöhemmäksi opintojen takia. Ota tällöin yhteyttä kutsuntaviranomaisiin.
"Välivuosi"
Mitä sitten voi tehdä, jos suunnitelmasi jatkoopinnoista ei heti onnistunut tai jos et alun
perinkään halunnut heti opiskelemaan? Kotiin
ei kannata jäädä makaamaan vaan kannattaa
miettiä tarkkaan, miten mahdollisen välivuoden voisi hyödyntää parhaiten. Avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opinnot voit
hyödyntää myöhemmin tulevissa jatko-opinnoissa. Ulkomaan kokemuksesta saat mahtavan kielitaidon. Kansanopistossa voit vaikkapa
näytellä, kirjoittaa tai valmistautua tuleviin pääsykokeisiin. Työelämässä ja työharjoittelussa
voit kerätä työkokemuspisteitä tai saada tuntumaa tulevasta urastasi. Vapaaehtoistyön kautta saat puolestaan uskomattomia kokemuksia
vähän toisenlaisesta maailmasta.
Avoin yliopisto: www.avoinyliopisto.fi
Avoin ammattikorkeakoulu: www.avoinamk.fi
Ulkomaille töihin: www.nuorisovaihto.fi, www.maailmalle.net/
Virtuaaliyliopisto: www.virtuaaliyliopisto.fi
Virtuaaliammattikorkeakoulu: www.amk.fi
Työmarkkinatuki: www.kela.fi > työttömät > työmarkkinatuki
Töihin: www.te-palvelut.fi/te/fi/
Oppisopimus: www.oppisopimus.net
Kansanopistot: www.kansanopistot.fi
Kesäyliopistot: www.kesayliopistot.fi
www.te-palvelut.fi > Työnhakijalle > Ammatinvalinta ja koulutus
(http://te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/ammatinvalinta_koulutus/index.html)
88
Nyyti ry
Yhdistyksemme edistää ja tukee
opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja
elämänhallintaa.
Apua, tietoa, tukea. Verkkosivuiltamme löydät laajan kokoelman artikkeleita elämänhallinnasta ja hyvinvoinnista. Niiden avulla selviät
paremmin päivittäisestä arjesta läpi opiskelujesi. Sivuiltamme löydät tietoa myös auttajatahoista, jotka antavat tukea, apua ja neuvoja
erilaisiin elämäntilanteisiin.
Vertaistukea Nettiryhmistä. Sinulla on mahdollisuus keskustella mm. sinkkuna olemiseen
ja yksinäisyyteen liittyvistä kysymyksistä toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Lukukausittain toimivien ohjattujen ryhmien keskusteluja voi seurata kuka tahansa.
Kirjoittajiksi voivat rekisteröityä kaikki korkeakouluopiskelijat.
Hengaillaan yhdessä. Hengailuilloissa voit
viettää aikaa toisten opiskelijoiden kanssa rennossa ja ystävällisessä ilmapiirissä. Illat tarjoavat ajanviettomahdollisuuden ilman päihteitä
ja ne ovat maksuttomia ja avoimia kaikille opiskelijoille. Opiskelijajärjestöt järjestävät HenABI-fakta 2015–2016
gailuiltoja eri puolilla Suomea. Nyyti järjestää
Hengailuiltoja pääkaupunkiseudulla syys- ja
kevätlukukausien aikana yhteistyössä useiden
eri tahojen kanssa.
Ole oman elämäsi tähti! Nyytin Elämäntaitokurssi® -ryhmässä vaalit ja lisäät elämänhallintaa, hyvinvointia, itsetuntemusta ja itsestäsi välittämistä. Kurssi antaa valmiuksia
selvitä stressistä, kiireestä ja vastoinkäymisistä. Elämäntaitokurssilta saat tietoa hyvän
arjen perustasta, ajankäytöstä ja ongelmien
ratkaisemisesta. Opit tunnistamaan tunteitasi ja ajatuksiasi sekä työskentelemään niiden
kanssa. Kurssilla käsitellään omia tavoitteita ja
arvoja sekä sosiaalisia taitoja.
Olemme 30-vuotias järjestö, joka on kaikkia
Suomen korkeakouluopiskelijoita, myös sinua
varten!
Tutustu meihin nettisivuillamme – www.nyyti.fi
tai facebookissa – www.facebook.com/nyytiry
89
Opintotuki ja muut opintoetuudet ammattiin
opiskelevalle ja lukiolaiselle
Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta.
Opintorahaa ja asumislisää maksetaan
opiskelukuukausilta. Kelalta voi saada
opintolainaan valtiontakauksen, mutta laina haetaan pankista.
Opintotuen tarkoituksena on turvata opiskeluaikaisen toimeentulosi rahoitus siltä osin, kun
opintojen rahoitus ei ole vanhempiesi velvollisuus tai et ole turvannut toimeentuloasi muulla
tavoin. Myöntämisperusteita ovat päätoiminen
opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve.
Ammatilliset opinnot ovat päätoimisia, kun
niiden laajuus on keskimäärin vähintään 4,5
osaamispistettä tai 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti (tai 25 viikkotuntia). Lukioopinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus
on vähintään 75 kurssia. Aikuislukio-opintoja
voidaan tukea, jos ne suoritetaan yhdistelmätutkintona eli ammatillisen perustutkinnon
yhteydessä. Jos olet lukiolainen, sinun on
osallistuttava lukukauden aikana vähintään 10
kurssiin tai 2 ylioppilastutkinnon kokeeseen
saadaksesi tukea.
Opintoraha
Voit saada opintorahaa, kun lapsilisäoikeutesi
päättyy. Kun olet täyttänyt 17 vuotta, opintoraha voidaan myöntää sinulle seuraavan kuukauden alusta lukien. Vanhempiesi tulot vaikuttavat opintorahaasi, kun olet alle 20-vuotias
toisen asteen opiskelija. Opintorahan suuruus
määräytyy ikäsi, asumismuotosi, siviilisäätysi
ja oppilaitosryhmäsi mukaan. Opintoraha on
veronalaista tuloa.
90
Opintorahan perusmäärät toisella
asteella (€/kk, brutto):
Avioliitossa oleva
tai elatusvelvollinen
250,28 €
Itsenäisesti asuva
20 vuotta täyttänyt
250,28 €
Itsenäisesti asuva
18–19-vuotias
250,28 € a
Itsenäisesti asuva
alle 18-vuotias
101,74 € k/a
Vanhempansa luona asuva
20 vuotta täyttänyt
81,39 € k
Vanhempansa luona asuva
alle 20-vuotias
38,66 € k/a
Vanhempien tulojen perusteella opintorahaa
voidaan:
k = korottaa
k/a = korottaa tai alentaa
a = alentaa
Asumislisä
Voit saada asumislisää, jos asut vuokralla tai
asumisoikeusasunnossa. Asumislisän saamisessa ei ole ikärajaa. Asumislisä on 80 %
vuokrasta ja sen enimmäismäärä on 201,60
€/kk. Vanhempiesi tulot vaikuttavat asumislisääsi, kun olet alle 18-vuotias ja perheetön.
Asumislisää ei myönnetä, jos asut vanhempasi kanssa, oman tai puolisosi lapsen kanssa
(eräin poikkeuksin) taikka omistamassasi tai
puolisosi omistamassa asunnossa. Jos et ole
oikeutettu asumislisään edellä mainituin perustein, voit hakea yleistä asumistukea.
Lainatakaus
Opintolainan valtiontakaus myönnetään opintorahaa saavalle eräin poikkeuksin. Voit saada
lainatakauksen ilman opintorahaa, jos olet 18–
Opintotuki Facebookissa
Tykkäämällä Opintotuesta,
pysyt ajan tasalla
ajankohtaisista asioista,
kuten opintotuen maksupäivistä, hakuajoista ja
poikkeusaukioloajoista.
19 –vuotias tai jos asut muualla kuin vanhempasi luona ja olet 17-vuotias (vanhempiesi tulot
vaikuttavat). Opintolainaa haetaan pankista.
Opintolainan valtiontakauksen kuukausimäärä
on Suomessa opiskelevilla 400 € (alle 18-vuotiailla 260 €).
Opintotukiaika
Jos opiskelet ammatillisessa koulutuksessa,
voit saada opintotukea opintojen laajuutta
vastaavaksi ajaksi. Lukiossa opintotuki myönnetään kolmeksi ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi (opintojen alkamisesta lukien). Tämän
tukiajan jälkeen voit hakea opintotukea samoihin opintoihin enintään lukuvuodeksi kerrallaan,
jos opintosi ovat päätoimisia. Säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä opintotukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle.
Omat tulot vaikuttavat tukeen
Omat tulosi otetaan huomioon opintotuessa koko kalenterivuodelta. Tuloraja perustuu
käyttämiesi tukikuukausien määrään. Voimassa olevat tulorajat voit tarkistaa www.kela.fi/
opintotuki. Sinun on itse huolehdittava siitä, ettei vuositulorajasi ylity. Voit korottaa tulorajaasi
perumalla etukäteen tukea tai palauttamalla
maksettua tukea tukivuotta seuraavan vuoden
toukokuun loppuun mennessä. Tuen perumisen tai palauttamisen voit tehdä kätevästi verkossa (www.kela.fi/asiointi).
Koulumatkatuki
Jos olet lukiolainen tai opiskelet ammatillista
perustutkintoa tai muuta ammatillista peruskoulutusta, Kela korvaa koulumatkatukena päivittäisten koulumatkojesi kustannukset. Voit
saada koulumatkatukea, jos yhdensuuntainen
koulumatkasi asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 km ja koulumatkan kustannukset yli
54 €/kk (eräin poikkeuksin). Maksat matkastasi
vähintään 43 €/kk.
Hakeminen ja muutoksista ilmoittaminen
Voit hakea opintotuen verkossa www.kela.fi/
asiointi. Vaihtoehtoisesti voit käyttää hakulomaketta OT 1. Toimita opintotukihakemus liitteineen joko oppilaitoksellesi tai Kelalle. Ilmoita
tukeen vaikuttavista muutoksista verkossa tai
lomakkeella OT 15 tai OT 16. Koulumatkatukea
haetaan hakulomakkeella KM 1.
Lisätietoa saat oppilaitoksestasi, Kelasta,
Opiskelijan tuet -palvelunumerosta
020 692 209 (ma–pe klo 8–18) ja osoitteesta
www.kela.fi/opintotuki.
91
Ammattinetti on verkkosivusto, jossa
esitellään ammattialoja, ammatteja,
työtehtäviä ja työelämän kehitystä.
Sivusto on tarkoitettu sinulle, joka
valitset koulutus- tai ammattialaasi.
Tervetuloa tulevaisuuteesi!
Ammattinetti-verkkopalvelun on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriö.
92
Minne hakea abi-vuoden jälkeen
- YLIOPISTOON VAI AMMATTIKORKEAKOULUUN?
Katariina Fleming
Abi-vuoden jälkeen tuntuu, että maailma on
auki ja mahdollisuuksia on monia.
Ammattikorkeakouluopinnot kestävät noin 3,5 –
4,5 vuotta opintojen laajuudesta riippuen.
Monen tie vie yliopistoon, mutta myös ammattikorkeakoulu on hyvä ja suosittu vaihtoehto.
Kouluihin voi hakea, jos on suorittanut lukion
oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon. Myös
120 opintoviikon pituisella ammatillisella perustutkinnolla, ammatillisen perustutkinnon näyttötutkinnolla, ammattitutkinnolla ja vastaavalla
tutkinnolla voi hakea. Ulkomailla suoritetuilla
tutkinnoilla voi myös pyrkiä.
Jos ei ole vielä varma tulevasta ammatista, voi
tehdä netissä ammatinvalintatestin ja saada siitä osviittaa.
Lukion päättäneet hakevat yleensä yhteishaussa.
Ammattikorkeakouluopinnot sisältävät perusopintoja, ammattiopintoja, harjoittelua ja opinnäytetyön.
Perusopinnot luovat pohjaa alan opinnoille ja
erikoistumiselle. Ammattiopinnoissa opiskelijan tulee valita alue, johon hän haluaa saada
asiantuntijuuden.
Opintoja voi suorittaa joko omassa ammattikorkeakoulussa tai muussa kotimaisessa oppilaitoksessa. Opiskella voi myös ulkomailla, mutta
opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia.
Ohjattua työharjoittelua vaikka ulkomailla
Työharjoitteluosuudessa perehdytään omaan
alaan todellisessa työympäristössä. Koulutusta
ohjataan työharjoitteluna, joka voi olla useammassa jaksossa. Harjoittelu voi tapahtua myös
ulkomailla.
Opintojen lopuksi opiskelija tekee opinnäytetyön syventäen osaamistaan ja osoittaa näin
olevansa kypsä hankkimaan tietoja ja taitoja
käytännön elämässä.
Työn ohellakin voi opiskella
Myöhemmin voi hakea ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, jos on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulutuksen tai muun
korkeakoulututkinnon. Lisäksi vaaditaan vähintään kolmen vuoden työssä olo alalla tutkinnon
suorittamisen jälkeen.
Ammattikorkeakoulussa voi opiskella monimuoto-opiskeluna myös työn ohella. Näin voi
täydentää aiempaa koulutusta ja työkokemusta. Amk-tutkinnon jälkeen voi hakea virkoihin,
joissa vaaditaan korkeakoulututkinto.
Ammat tiko
rkeakoulu
ihin haetaan
yhteishauss
a ja niissä
voi opiske
yhdeksällä
lla
eri alalla:
• Human
istinen ja ka
svatusala
• Kulttuuria
la
• Luonno
ntieteet
• Luonno
nvara-ala
• Matkailu
- ravitsemis
- ja talousal
• Sosiaal
a
i- terveys- ja
liikunta-ala
• Tekniikan
ja liikenteen
ala
• Turvallis
uusa
• Yhteiskun la
tatieteiden,
liiketalouden
hallinnon al
ja
a
93
Yhteishaussa ovat mukana amk-tutkintoon johtavat koulutukset päätoimisina tai työn ohella ja
ylempään amk-tutkintoon johtava koulutus.
Yliopistoissa monia mahdollisuuksia
Yliopistoihin voi hakea suomalaisen tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittanut tai
muita vastaavia tutkintoja omaava. Myös vähintään kolmevuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat opinnot suorittanut voi
hakea. Näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut voi myös hakea. Ulkomailla
hankittu koulutus riittää, jos se antaa asianomaisessa maassa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Yliopistoihin haetaan yleensä todistuksilla ja
myöhemmillä valintakokeilla. Korkeakoulujen
yhteishaussa voi tulla hyväksytyksi vain yhteen
koulutukseen hakijan ilmoittaman halutuin-järjestyksen mukaan.
Suomessa toimii opetus- ja
kulttuuriministeriön hallinnonalalla
14 yliopistoa eri puolilla maata.
Yliopistoissa voi opiskella
lukuisia aloja, kuten:
• Farmasia, lääketiede,
hammaslääketiede
• Eläinlääketiede
• Humanistinen
• Kasvatustiede
• Kauppatieteet
• Luonnontieteet
• Liikuntatiede
• Oikeustiede
• Psykologia
• Taiteiden ala
• Tekniset tieteet
• Teologia
• Terveystieteet
• Yhteiskuntatieteet
• Sotilasala
Lähteet: Opintopolku,Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ylöjärven lukiossa opiskelijat viihtyvät
Katariina Fleming
Minna Sirén toimii opinto-ohjaajana Ylöjärven
lukiossa Koulutuskeskus Valossa.
Vielä uutuuttaan hohtava opinahjo on valmistunut vuonna 2012 ja se on maamme nykyaikaisimpia koulurakennuksia.
Koulutuskeskus valon suojissa opiskelee ja
viihtyy noin 700 opiskelijaa. Saman katon alla
toimivat Ylöjärven lukio, Tampereen seudun
ammattiopiston nuoriso- ja aikuiskoulutus sekä
yrittäjyysopintoja tarjoava Ylötehdas. Valos-
94
sa toimii myös perusopetuksen lisäopetus eli
kymppiluokka, Tampereen seudun työväenopiston Ylöjärven toimipiste ja osa sen opetusta.
Minna Sirén toimii lukion opinto-ohjaajana 15.
vuotta. Hän kertoo ylioppilaaksi kirjoittavia
kiinnostavan monet vanhat tutut alat, kuten
kauppatieteet, oikeustiede, lääketiede, psykologia ja teatteriala. Ylöjärven lukiossa kuitenkin
jokaisen opiskelijan kanssa mietitään oma henkilökohtainen jatkokoulutussuunnitelma, joka
sisältää niin pääsuunnitelman kuin varasuunnitelmankin. Opinto-ohjaajan yhtenä tärkeänä
tehtävänä onkin kannustaa nuorta löytämään
juuri se itseä kiinnostava ala ja tavoittelemaan
unelmiaan.
Sirén antaa opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta tulevan ammatin valinnassa. Hän ohjaa
myös netin piiriin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen Opintopolku.fi tarjoaa
monipuolista tietoa niin lukiosta, ammatillisesta
koulutuksesta, ammattikorkeakoulusta, yliopistoista, oppisopimuksista, aikuiskoulutuksesta
ja koulutuksen valinnasta. Myös yhteishaku
tehdään Opintopolku.fi kautta.
Hyvänä vaihtoehtona Minna Sirén pitää myös
kansanopistoa, avointa ammattikorkeakoulua
tai avointa yliopistoa. - Jos ei saa haluamaansa
opiskelupaikkaa, voi pitää välivuoden ja mennä
opiskelemaan esimerkiksi kansanopistoon. Välivuoden aikana kannattaa ilman muuta pyrkiä
parantamaan sisäänpääsymahdollisuuksiaan
haluamalleen alalle. Myös oppisopimuskoulutus tai toisen asteen ammatillinen koulutus voi
joillekin olla hyvä vaihtoehto, neuvoo Sirén.
Opinto-ohjaaja Minna Sirén on jo 15 vuotta kannustanut nuoria löytämään unelma-ammattinsa.
95
Mitä abivuoden jälkeen?
Omalle uralle
Joko tiedät, mitä haluat tehdä työksesi? Jos et,
mieti mistä olet kiinnostunut, mitä asioita arvostat ja missä asioissa olet hyvä. Älä jätä valintoja yhden kortin varaan – unelma-ammatille
voi olla monia hyviä vaihtoehtoja. Apua ammatinvalintaan saat seuraavista palveluista:
Ammattinetistä (www.ammattinetti.fi) löydät
muun muassa ammatti- ja alakuvauksia, videoita, sekä haastatteluja ja uratarinoita.
Ammattibarometrista (www.ammattibarometri.fi) näet, onko tietyn ammatin osalta työvoimapulaa tai ylitarjontaa ja miten tilanne vaihtelee eri alueilla.
ForeAmmatti-palvelusta (www.foreammatti.
fi) saat tietoa ammattien työllisyysnäkymistä,
työtehtävistä, keskipalkoista, kuinka paljon työpaikkoja on tarjolla eri puolella Suomea sekä
millaista osaamista työantajat toivovat hakijoilta.
Jos et tiedä, mikä koulutus tai ammatti sinua kiinnostaa, tee AVO-ammatinvalintatesti (www.te-palvelut.fi/avo). Sen
avulla voit selvittää, mitkä ammatit vastaavat
toiveitasi ja millä perusteella.
TE-palvelut auttaa ammatinvalinnassa
Voit jutella TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa
ja etsiä heidän tuellaan sinulle sopivaa ratkaisua. Keskustelut lähtevät sinun toiveistasi ja ne
ovat luottamuksellisia.
Työlinjan koulutusneuvonta auttaa koulutukseen liittyvissä kysymyksissä joko puhelimitse
0295 020 702 tai sähköpostilla [email protected]. Facebookista löydät koulutusneuvonnan osoitteesta www.facebook.
com/Koulutusneuvonta. Lisätietoa TE-palveluista saat osoitteesta www.te-palvelut.fi.
Työlinjan uraohjaus palvelee mm. ammatinvalintaan liittyvissä asioissa ilman varausta puh.
0295 020 720 maanantaisin ja torstaisin klo 12
– 16, muina aikoina ajanvarauksella (sähköpostitse [email protected]) tai soittamalla koulutusneuvontaan.
Paikallisten TE-palveluiden sivuilla ovat yhteystiedot mm. lähimmän toimistosi psykologien
ajanvaraukseen ja muihin palveluihin.
Hae koulutukseen - turvaat myös
työttömyysetuutesi
Työttömyysetuutta saadaksesi sinun on haettava jo abikeväänä vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden edellytykset täytät. Jos jätät ilman
pätevää syytä hakematta koulutukseen, menetät oikeuden työmarkkinatukeen.
Jos jäät ilman opiskelupaikkaa, kannattaa etsiä
täydennyshausta vaihtoehtoa ykkösvaihtoehdolle. Usein ensimmäisenä vuonna koulussa
opetellaan perusvalmiuksia, joista on hyötyä
myöhemmissä opinnoissa.
96
Apua työnhakuun
TE-toimiston verkkopalvelut (www.te-palvelut.
fi) ovat käytössäsi ympäri vuorokauden. Apua
sähköisten palvelujen käyttöön saat TE-palvelujen Työlinjalta.
• Avoimet työpaikat -palvelusta löydät koko
maan avoimet työpaikat.
• Työpaikkavahdin avulla voit tilata tiedot sopivista työpaikoista suoraan sähköpostiisi.
• CV-netissä voit esitellä itsesi – ehkä tuleva
työnantajasi löytää sinut juuri sieltä?
• joBitti on palvelu nuorille, jotka haluavat
parantaa työnhakutaitojaan, www.jobitti.fi,
www.facebook.com/jobitti.
Voit myös asioida TE-toimistossa, jos et esimerkiksi pysty käynnistämään työnhakuasi
verkossa.
Jos jäät työttömäksi, ilmoittaudu työnhakijaksi
viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi
sähköisellä työnhakijalomakkeella osoitteessa
www.te-palvelut.fi/omaasiointi. Alle 25-vuotias
tai 25–29-vuotias vuoden sisällä valmistunut
työtön työnhakija kuuluu Nuorisotakuun piiriin.
Nuorisotakuu tarkoittaa, että sinulle tarjotaan
omaan tilanteeseesi sopiva aktiivinen vaihtoehto viimeistään silloin, kun työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti kolme kuukautta. Kaiken
tarjottavan työn tai palvelun tavoitteena on tukea kestäviä uraratkaisuja eikä ainoastaan katkaista työttömyyttä. TE-toimistosta voit saada
myös Sanssi-kortin, jolla parannat mahdollisuuksiasi saada työtä. Lisätietoja: www.nuorisotakuu.fi, www.te-palvelut.fi/sanssi
Vaihtoehtona yrittäjyys
Oletko koskaan ajatellut, että voisit ryhtyä yrittäjäksi? Yritys-Suomi-puhelinpalvelu auttaa ja
neuvoo sinua yrittämiseen ja yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa puh. 0295 020 500.
Lisätietoa yrityksen perustamisesta löydät
Yritys-Suomi-verkkopalvelun osiosta Yrityksen
perustaminen osoitteesta www.yrityssuomi.fi ja
www.facebook.com/yrityssuomi.
Mahdollisuuksia on paljon – ne on vain ensin
löydettävä ja niihin on uskallettava tarttua!
97
98
Opiskelu yliopistossa
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Y
liopisto-opinnoissa korostuvat
akateemiset valmiudet, kuten
kyky käsitellä laajaa määrää tietoa
ja tehdä sen pohjalta analyysejä,
sekä kriittisyys ja kyky itsenäiseen
työskentelyyn. Näitä taitoja tarvitaan ja arvostetaan työelämässä. Yliopisto ei ole koulu,
vaan tieteellistä opetusta antava ja tieteellistä
tutkimusta tekevä laitos. Yliopistolla opettajat
ovat samalla tutkijoita, jolloin opetus pohjautuu aina tuoreimpiin tutkimuksiin. Opettajat,
tutkijat, opiskelijat ja professorit muodostavat
yhdessä yliopistoyhteisön.
Yliopistoja on kahdenlaisia: tiede- ja taideyliopistoja. Tiedeyliopistot voivat olla joko
yksialaisia, kuten esimerkiksi teknilliset yliopistot, tai perinteisemmin monialaisia, useiden
alojen yhteenliittymiä. Useimmat yliopistot
jakautuvat tiedekuntiin tai osastoihin. Tiedekuntien alaisuudessa voi toimia eri laitoksia tai
alayksiköitä.
Yliopistossa opiskellaan pitkälti omatoimisesti ja opintojen etenemisestä huolehditaan itsenäisesti. Opiskelukyky on opiskelijan
työkykyä, ja siitä kannattaa pitää hyvää huolta. Ensimmäisinä vuosina ohjattua opetusta,
kuten luentoja ja pienryhmiä, on usein enemmän kuin opintojen lopussa. Opiskelutavat
voivat vaihdella tieteenaloittain. Yliopistossa
suoritetaan ensin kandidaatin tutkinto ja sitten
maisterin tutkinto, joka huipentuu lopputyöhön.
Lopputyö voi olla kirjallinen pro gradu, diplomityö tai taidealoilla opinnäytetyö. Tutkinnon
jälkeen voi myös tehdä jatko-opintoja – moni
opiskelee jopa tohtoriksi asti.
Opiskeluaika ei ole vain opiskelua vaan
muutoinkin täysipainoista elämää. Opiskelijaelämä on tärkeä osa opintoja, sillä verkostoituminen ja erilaisten ihmisten kanssa toimiminen
on paitsi hyödyllistä myös hauskaa. Jokaisessa yliopistossa toimii ylioppilaskunta, joka
tarjoaa opiskelijoille palveluja ja valvoo etuja.
Ylioppilaskuntien yhteydessä toimii erilaisia
alayhdistyksiä, kiltoja, ainejärjestöjä ja osakuntia, joiden toimintaan jokaisella on mahdollisuus mennä mukaan. Kirjoittautuessasi läsnä
olevaksi yliopiston opiskelijaksi ja maksamalla
ylioppilaskunnan jäsenmaksun, sinusta tulee
automaattisesti ylioppilaskunnan jäsen. Ylioppilaskunnan ylimmän päättävän elimen – edustajiston – valitsevat opiskelijat keskuudestaan
vaaleilla. Valtakunnallisesti yliopisto-opiskelijoita ja ylioppilaskuntia edustaa kattojärjestö
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL).
Yliopisto-opiskelijan terveydenhoidosta
vastaa opiskelijoiden itsensä perustama Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS (www.
yths.fi), jolla on toimipiste kaikilla yliopistopaikkakunnilla. Useimmilla paikkakunnilla toimii
myös opiskelija-asuntosäätiö tai muu taho,
joka tarjoaa kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja.
Yliopisto-opiskelija voi hakea valtiolta opintotukea. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja mahdollisuudesta nostaa valtion
takaamaa opintolainaa.
Ylioppilaskunnan jäsenenä olet oikeutettu opiskelijoiden oman etupalvelun, Frankin,
etuihin. Etupalvelun lisäksi Frank tuottaa valtakunnallista opiskelijakorttia yhteistyössä Elisan
kanssa. Opiskelijakortti on samalla jäsenkorttisi, sillä saat kaiken opiskelijalounaista alennushintaisiin bussi- ja junamatkoihin. Suomen parhaisiin opiskelijoille kohdistettuihin alennuksiin
ja etuihin pääset käsiksi osoitteessa frank.fi.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
facebook.com/SYL_FIN
twitter.com/SYL.FIN
instagram.com/syl_fin
www.syl.fi
frank.fi
99
ÄLÄ SANO EI
TULE SYLIIN
Opiskelijan paremman huomisen puolesta.
SYL_FIN
SYL_FIN
SYL.FIN
www.syl.fi
SUOMEN RYHDIKKÄIN YLIOPISTO
Tie johZtajaksi
alkaa osoittee
st
a
100
HELSINGIN YLIOPISTO
AVOIN YLIOPISTO
n
i
o
v
A
o
t
s
i
p
o
i
l
y
Löydä oma alasi ja käytä välivuosi hyödyksesi!
Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa
voit opiskella kymmeniä oppiaineita.
Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon.
Myös paljon verkko-opintoja!
www.helsinki.fi/avoin
ALOITA AMK-OPINTOSI AVOIMESSA!
Meillä voit suorittaa polkuopintoja seuraavissa koulutuksissa:
• matkailu
:
SÄÄ
• liiketalous
U LI .fi
T
S
U
k
• konetekniikka
TUT w.kam a.fi
ww .aikop
/
• tietoja viestintätekniikka
com
w
ww ebook.
c
• tietojenkäsittely (pelit ja datacenter)
w.fa kopa
ww
ai
• hoitotyö (sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja)
• liikunta ja vapaa-aika
101
Lue lisää:
www.turkuamk.fi/haku
”Haluan ammatin
ja innostavan
työpaikan.”
SUOSITTELEMME:
Valitse yhteishaussa
Turun AMK
turkuamk.fi
102
103
lamo.fi
Degree Programme in Tourism
TourismManagementandExperienceDesign
Matkailu- ja palveluliiketoiminta Tapahtumaosaaminen,palvelukonseptien
johtaminentaisuuntautumisvaihtoehdoksivoi
valitaenglanninkielisiäTourismManagement
andExperienceDesign–opintoja.
Restonomiopinnot (AMK):
MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN kautta
opiskelijoille on tarjolla mielenkiintoisia yhteistoteutuksia,
projekteja ja ristiinvalittavia opintoja!
MATKAILU.. ala vETÄÄ!
Matkailuala
• matkailupalvelujentuottaja
• matkailuvirkailija
Hotelli-, ravintola- ja catering-ala
• kokki
• tarjoilija
• vastaanottovirkailija
WWW.LUC.FI/MATKAILU
hae.ulapland.fi
Tiede- ja taideyliopisto Rovaniemellä
Opinnoissapainottuvatmatkailunvastuulli
suudenekonomiset,ekologiset,sosiaaliset,
kulttuurisetjapoliittisetulottuvuudet.
Yhteiskuntatieteidentiedekunnanmatkailu
tutkimuksenopinnotopettavattarkastele
maanjasuunnittelemaanmatkailuataloudel
lisena,kulttuurisenajayhteiskunnallisena
ilmiönä.
Matkailututkimuksen opinnot
pääaineenavainLapinyliopistossa
Opiskele matkailun ammattilaiseksi Lapissa!
tie ko
hti tuopintotu
tkint ki
kaveriota
Aloita
YLIOPISTO- tai
AMK-OPINTOSI
ilman pääsykokeita!
Opintolinjat
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Biologia ja luonnontieteet
Englannin kieli ja kansainvälisyys
Historia
Kasvatustieteet
Kauppatieteet
Lääketieteeseen suuntaavat opinnot
Psykologia
Sosiaali- ja hoivatyö
Terveysliikunta
Valtio- ja yhteiskuntatieteet
Suoritettuja tutkinnon osia
voi sisällyttää myöhemmin
korkeakoulututkintoon.
Pääsykoevalmennusta
Väylä jatko-opintoihin
Jyväskylän Korpilahdella | Puh. 050 409 3004 | www.alkio.fi
Opiskele tai harrasta
Wellamo-opiston kursseilla!
* Kieliä, kuvataidetta, kädentaitoja, liikuntaa, tanssia, musiikkia ...
* Yleisen kielitutkinnon perus- ja keskitason kokeita useissa kielissä
* Tietotekniikan A- ja @-ajokorttikoulutusta
* Taiteen perusopetusta
Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, 15140 Lahti
Puh. 03 814 4734 Email toimisto@wellamo-opisto.fi
wellamo-opisto.fi
104
www.jamsanopisto.fi
www.lyhytkurssille.fi
YhdessŠ oppien
Sinustako ravintokokki? Datanomi? Leipuri-kondiittori? Maalari? Puuseppä?
Eläintenhoitaja? Merkonomi? Puutarhuri? Talonrakentaja? Lähde liikkeelle ja
hyödynnä mahdollisuutesi hankkia ammatti!
esi!
n osaamise
Aloita opiskelu nyt!
aa
Investoi om
Aikuisten ammattilliset perustutkinnot
y käytännönläheistä monimuotokoulutusta
y myös oppisopimuksella
www.pkky.fi/aiko > Koulutuskalenteri
Nopea tapa hankkia osaamista – lyhytkoulutus!
y mm. hygieniapassi, anniskelupassi, työturvallisuuskortti
www.pkky.fi/aiko > Työelämän koulutussalkku
Vauhtia jatko-opintoihin
LASTENOHJAAJAKSI
kahdessa vuodessa
ALA-KÖNNI-KANSANMUSIIKKILINJA
HIEROJAKSI vuodessa
TAVOITTEENA KORKEAKOULU
VIONOJAN KUVATAIDELINJA
105
Tietoa opiskelusta, ammateista,
työllisyydestä!
opiskelu
työ
106
.fi
7
LUKUVUODEN PITUISET LINJAT:
Hae nyt!
Lasitaidelinja
 kirjoittajalinja
Teatteripainotteinen erityislinja
 Tanssiteatterilinja
 suomen kielen opetusta
maahanmuuttajille
JAMIlAHdeN
kANsANopIsTo
opintoihin on mahdollista hakea opintotukea.
Tikkupolku 1,
49460 HAMINA
Tiedustelut: [email protected]
p. 044 399 4530/05 755 6600
www.jamilahti.fi
Paljon monipuolisia lyhytkursseja ympäri vuoden!
Tule mukaan tekemään
turvallisempaa yhteiskuntaa!
Rikosseuraamuslaitos toimii oikeusministeriön
alaisuudessa ja huolehtii vankeusrangaistusten
ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta.
Tavoitteenamme on lisätä yhteiskunnan
turvallisuutta myötävaikuttamalla uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rikollisuutta
ylläpitävän syrjäytymiskehityksen
katkaisemiseen.
Tutustu rikosseuraamusalan tehtäviin!
www.rskk.fi | www.rikosseuraamus.fi
Abifakta 2013.indd 1
23.4.2013 12:37:54
107
Hae koulutukseen Opintopolussa
Teksti Sampo Utriainen, Tuottaja Opetushallitus
Jatko-opintopaikan miettiminen kannattaa aloittaa ajoissa. Koulutuspaikan valinta voi olla vaikeaa, onhan se yksi suurimpia ratkaisuja elämässäsi. Kun olet
löytänyt omat suosikkisi hyvissä ajoissa,
hakeminen sujuu helposti. Voit hakea
kaikkiin koulutuksiin Opintopolku-verkkopalvelussa.
Opetushallituksen uudesta verkkopalvelusta
Opintopolusta (www.opintopolku.fi) löydät
kaiken tiedon, jota tarvitset koulutukseen hakiessa. Palveluun on koottu ajantasaista tietoa
Suomessa järjestettävästä koulutuksesta. Uuden verkkopalvelun tavoitteena on, että yhdestä verkko-osoitteesta saat tietoa tutkinnoista,
opiskeluvaihtoehdoista, muuta koulutukseen
haettaessa tarvittavaa tietoa sekä ohjausta ja
neuvontaa.
Opintopolusta voit hakea myös koulutukseen.
Sivustolta on helppo siirtyä hakulomakkeen
täyttämiseen. Oman koulutusvalinnan apuna
ovat kattavat tiedot yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten
koulutuksista sekä valintaperusteista. Sivuilla
julkaistaan myös haastatteluja, videoita ja kuvakertomuksia, joissa jo alalla työskentelevät
kertovat omista koulutuspoluistaan.
Yhteishaut
Lukion jälkeen koulutukseen haetaan yleensä
yhteishaussa. Haet sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon samassa yhteishaussa.
Yhdellä hakulomakkeella haet kaikkiin korkeakouluihin. Voit hakea enintään kuuteen koulutukseen. Näihin kuuteen hakukohteeseen
kuuluvat sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen koulutukset.
108
Korkeakoulujen yhteishaussa voit saada vain
yhden opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta
tai yliopistosta. Hakulomakkeella sinun on asetettava valitsemasi hakukohteet ensisijaisuusjärjestykseen. Sinulle tarjotaan opiskelupaikka
siitä koulutuksesta, jonka olet valinnut ensimmäiseksi ja johon valintamenestyksesi riittää.
Yhteishaku korkeakouluihin on kaksi kertaa
vuodessa: keväällä ja syksyllä. Valtaosaan
korkeakoulujen koulutuksista haetaan kevään
yhteishaussa. Katso hakuajat Opintopolusta:
www.opintopolku.fi. Tutustu eri aloihin ja mieti vaihtoehtoja. Keväällä haetaan seuraavana
syksynä alkaviin koulutuksiin ja syksyllä seuraavan vuoden alussa alkaviin koulutuksiin.
Hakulomake ohjaa käyttäjää
Hakulomakkeen voit täyttää netissä lähes vuorokauden ympäri. Ennen hakuaikoja voit etsiä
Opintopolusta koulutuksia sekä tutkia ja vertailla valintaperusteita.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivuilta
löydät lisää tietoa koulutuksista ja pääsyvaatimuksista.
Nettihakemuksen tekeminen on helppoa, sillä
vuorovaikutteinen palvelu opastaa sinua askel
askeleelta eteenpäin. Se räätälöityy hakulomakkeelle valitsemiesi koulutusten mukaan.
Saat vahvistuksen hakemuksesi tallentumisesta sähköpostiisi, kunhan muistat kirjoittaa
toimivan sähköpostiosoitteen hakulomakkeelle.
Muutoksia yhteishaussa:
ensikertalaiskiintiö
Uudistuneessa yhteishaussa korkeakouluilla
on mahdollisuus varata osa aloituspaikoisABI-fakta 2015–2016
109
ta opiskelijoille, joilla ei ole aikaisemmin ollut
opiskelupaikkaa korkeakoulussa. Tästä käytetään nimitystä ensikertalaiskiintiö.
Ensikertalaiskiintiöön kuuluvat ne hakijat, jotka
eivät ole aikaisemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai jotka eivät ole ottaneet opiskelupaikkaa vastaan korkeakoulusta. Molempien
mainittujen kriteerien pitää täyttyä, jotta sinut
voitaisiin katsoa ns. ensikertalaiseksi.
Jos otat opiskelupaikan vastaan yliopistosta
tai ammattikorkeakoulusta, se vaikuttaa siihen,
mihin hakijaryhmään kuulut, jos aiot tulevaisuudessa hakea uudestaan sellaiseen korkeakoulun koulutukseen, jossa ensikertalaiskiintiö
on käytössä.
110
Haku ammatilliseen koulutukseen
Abi voi hakea yhteishaussa vain sellaisiin ammatillisiin koulutuksiin, jotka koulutuksen järjestäjä on varannut ylioppilaille. Koulutukseen
haetaan lukion päättötodistuksella.
Jos olet suorittanut ammatillisen tutkinnon tai
korkeakoulututkinnon, et voi hakea nuorten yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen.
Hakijoiden neuvonta
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
Jos haluat kysyä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon hakemisesta, tutustu ensin ohjeisiin
Opintopolun sivuilla. Kysy lisätietoja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hakijapalveluista
ja lue lisää korkeakoulujen omilta sivuilta.
Voinko siirtää opintojen aloittamista?
Ammatillinen koulutus
Ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi lukuvuodelle vain,
1. jos suoritat asevelvollisuutta, siviilipalvelua
tai naisten vapaaehtoista asepalvelua
2. olet äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai
3. et voi sairauden tai vamman vuoksi aloittaa
opintoja, jolloin olet poissa lukukauden tai lukuvuoden.
Jos haluat kysyä ammatilliseen koulutukseen
hakemisesta tai hakulomakkeen täyttämisestä,
ota yhteyttä Opintopolun ohjaus- ja neuvontapalveluun. Opintopolun hakuneuvonta neuvoo,
kun olet hakemassa lukioon, ammatilliseen
oppilaitokseen tai muuhun peruskoulun jälkeiseen koulutukseen Opintopolun kautta.
VÄLIVUOSI ON TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA
Helena Mielikäinen, Opinto-ohjaaja, Lappeenrannan Lyseon lukio
Välivuoden voi hyödyntää monella tavalla, jotka edistävät tulevaisuuden työ- ja
opiskelumahdollisuuksia.
Korkeakouluhaku-uudistuksen myötä välivuosi
voi tuoda tarpeellisen lisäajan oikean korkeakoulupaikan valitsemiseen.
Kannattaa olla itse aktiivinen ja hakea avoimin
mielin uusia kokemuksia. Monelle välivuosi
saattaa olla ihan omakin valinta. Nuorena kannattaa tutkailla maailmaa ja kokeilla erilaisia
asioita.
Elämä koostuu vaiheista – nyt on sinun
vuorosi
Kun on ollut lukio-opinnoissa tunnollinen ja
ahkera, se voi vaatia palautumista. Lukion oppimäärä on hurja ja kirjoitukset vaativat. Niiden
päälle moni tarvitsee lepoa. Kannattaa ladata
akut täyteen ja nauttia.
- Jos minulta joku nuori jotain kysyisi, antaisin
takuulla holtittomuuteen kannustavia neuvoja.
Kehottaisin tekemään mitä mieli tekee turhia
tulevaisuutta murehtimatta. Rohkaisisin tavoittelemaan kuuta taivaalta, jos nuori sattuu
haaveilemaan suuria. Ponnistelu ei tarkoita
suoraviivaista etenemistä. Kehotan tekemään
reippaasti asioita, jotka eivät päällepäin näytä
järkeviltä. (Roosa Meriläinen, Helsingin Sanomat 5.7.2012)
Vietä välivuosi viisaasti
Kannattaa harkita, miten välivuoden viettää
parhaiten. Parastahan olisi, että välivuoden ai-
iva
llesi sop
Etsi itse i osoitteesta
i-blog
välivuos .blogilista.fi
www
• Yli 60 % uusista ylioppilaista
pitää välivuoden
• Yli puolet välivuotta pitävistä on töissä
• Yli 95 % valmistuneista ylioppilaista saa
6 vuoden kuluessa opiskelupaikan
(Lähde: Tilastokeskus)
kaiset kokemukset olisivat hyödyksi tulevissa
opinnoissa tai auttaisivat uravalinnoissa. Älä
siis jää sohvalle makaamaan, vaan käytä välivuosi viisaasti.
Armeija tai siviilipalvelus
Armeijan tai siviilipalveluksen suorittaneet
keräävät usein välivuoden aikana hyödyllistä
kokemusta. Björn ”Nalle” Wahlroosin mukaan
RUK:n suorittaminen ennakoi menestyksellistä
siviiliuraa ja hän pitää Reserviupseerikoulua oivana väylänä yritysjohtajuuteen.
Töihin - arvokasta työkokemusta
Harvalla suoraan lukiosta opiskelemaan päässeellä on näyttöä työelämästä. Työkokemus
on aina merkki aktiivisesta ihmisestä, jollaiset
taatusti menestyvät tulevissakin työnhakutilanteissa. Työssä voi myös kerätä rahaa opiskeluaikaa varten. Välivuoden aikana voi kokeilla
millaista työskentely omalla unelma-alalla
käytännössä on. Surkea työ taas motivoi lukemaan pääsykokeisiin.
- Työnantajana innostun ihmisistä, joilla on monenlaista työkokemusta. Välivuoden viettänyt
ei ole minulle luuseri, vaan kiinnostava ihminen.
Siksi suosittelen tuoreille ylioppilaille elämän
opettelua ja ihmettelyä. Mars maailmalle, Siwan kassalle tai vaikka vapaaehtoistöihin maailmaa pelastamaan! (Raija Kivinen, Kuntoplus)
Ulkomaille - Kielitaidolla erotut joukosta
Välivuoden voi myös viettää ulkomailla. Näin
111
tei
Varo, et lle!
pää
loma jää
voi saavuttaa vahvat kielelliset taidot. Nuorille
on paljon mahdollisuuksia työntekoon ja opiskeluun ulkomailla. Monille esim. reppumatkailu
antaa sellaisia voimavaroja, ystäviä, kokemuksia ja suhteita, joista on helppo ammentaa
myöhempien opiskelu- ja työvuosien aikana.
Maailmalle voi lähteä kielikurssille tai työskentelemään esimerkiksi au-pairiksi tai vapaaehtoistyöprojekteihin.
Eka EURES -työpaikka on avoin 18–30-vuotiaille EU:n kansalaisille, jotka asuvat laillisesti
jossakin jäsenvaltiossa ja haluavat löytää työ-,
harjoittelu- tai oppisopimuspaikan jostakin
muusta EU-maasta kuin asuinmaastaan. Katso lisää tietoa http://ec.europa.eu/social/main.
jsp?catId=993&langId=fi
Opiskelemaan – säilytä tuntuma
Välivuoden aikana voi opiskella tutkintoon
kuuluvia opintoja jo etukäteen. Monelle alan
opintojen tekeminen antaa realistisemman
kuvan unelmien opiskelupaikasta. Muista
kansanopistojen, avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun tarjoamat opinnot. Kun
opiskelupaikka tulevaisuudessa toteutuu,
opintosuoritukset ovat voimassa automaattisesti.
Työharjoittelu – työnantajalle ilmaista
Hakeutumalla mieluiseen paikkaan töihin, työ112
www.te-palvelut.fi
www.avoinyliopisto.fi
www.kansanopisto.fi
www.maailmalle.net
www.alli.fi
www.koulutustakuu.fi
www.eures.europa.eu
harjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön voi tutustua työskentelyyn alalla, jonne aikoo hakea
opiskelemaan. Työharjoitteluun voi hyvin yhdistää esim. avoimen yliopiston opintoja.
Muista Nuorten palvelut TE-toimistolla
Työ- ja elinkeinotoimisto auttaa välivuoden
aikana ammatinvalinnassa. Sieltä saat tietoa
siitä, mitä työpaikkoja on tarjolla ja miten niitä
kannattaa hakea. Saat myös takuun siitä, että
et jää tyhjän päälle.
Elämä on ihmisen parasta aikaa
Välivuosi on monille haave ja mahdollisuus.
Joku jää lähikaupan kassalle elämää ja opiskeluintoa kalastelemaan, joku lähtee maailmalle
ja kieltä oppimaan. Välivuosi tekee hyvää ja
katkaisee kahdentoista vuoden lukemisputken.
Vuoden päästä ylioppilaskirjoituksista tulee
olemaan ihan toinen ääni kellossa. Lukeminen
maistuu ja preppauskurssillekin voi tarvittaessa lähteä.
113
Elämä ja valinnat edessä
Eeva Kallio, dosentti, PsT, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Tulevaisuuden ennakoiminen ja jatkoopintoihin pyrkiminen on osa arkipäivää
abeille. Ylioppilastutkinnon suorittaminen
antaa arvion siitä, kuinka olet sisäistänyt
nyky-yhteiskunnassa vaadittavia tietoja ja
taitoja: se antaa perusteet, pohjan, josta
ponnistaa liikkeelle. Se ei kuitenkaan ole
ainoa tekijä, jota pitää tuijottaa, kun arvioi
omaa tulevaisuuttaan.
Yksilölliset voimavarat ovat tekijä, jota ei voida
mitata tai määritellä ulkoisen arvioinnin perusteella. Kyse on jokaisen henkilökohtaisesta, sisäisestä kyvystä, joka on kehitettävissä, opittavissa ja joka saattaa olla joillakin luontaisesti
valmiina. Yksilöllisten voimavarojen näkökulma
on aina otettava huomioon eräänlaisena väliin
tulevana osatekijänä, jonka vaikutusta on vaikea ennustaa.
Ehkä saatat pohtia sitä, millä alueella tai alalla olet vahvin ja millä olet suoriutunut hyvin
koulussa. Olisiko se ala jolle suuntautua? Vai
etenetkö siihen suuntaan, mikä tuntuu sinusta
omimmalle ja mihin koet omaavasi lahjakkuutta? Etenetkö tielle, joka on vaativa vai tielle,
jolla odotat eteneväsi helposti?
lista työstää uudella tavalla, tai etsiä jopa kokonaan uusi tie. Lukion jälkeen tehdyt valinnat
eivät ole lopullisia: ne muokkautuvat ja elävät,
ottavat uudestaan suuntaa ja ne avaavat aina
uusia reittejä.
Omien voimavarojen tunnistaminen on tässä
elämänvaiheessa oleellista. Tällaiseen tunnistamistyöhön voi käyttää erilaisia välineitä: reflektointia, tiedostavaa kirjoittamista, piirtämistä, maalaamista, liikuntaa tai keskusteluja. Tai
voi olla, että mitään työstämistä ei tarvita; voit
olla suhteellisen varma millä alueilla tai alueella
sinulla on vahvuuksia.
Saatat kuitenkin kysyä: miksi tällaista työskentelyä? Tavoitteiden asettelu ja suunnitelmallisuus tulevaisuuden suhteen voivat olla
hyvinkin hankalalle tuntuvaa ja enemmän
uuvuttavaa kuin mielekästä. Miksi pitäisi luoda suunnitelmaa tulevaisuudesta? Eikö kaikki
voisi tapahtua spontaanisti ja itsestään? Miksi huolestua liian aikaisin? Tietoisesti voimme
olla välinpitämättömiä ja päättämättömiä suhteessa omaan tulevaisuuteemme. Kuitenkin
alitajuisesti voimme työskennellä asian suhteen koko ajan, vaikka emme olisikaan siitä
tietoisia.
Valintojaan voi aina muuttaa
Ihmisen yksilölliset valinnat ovat aina omintakeisia; voi myös olla, ettei valintojaan tee
yksilöllisesti vaan antautuu virran vietäväksi.
Vaikka jättäytyisikin virtaan, luo samalla omaa
elämäänsä, omaa polkuaan. On kuitenkin
aina muistettava, että tehdyt valinnat eivät
ole lopullisia. Elämä voi ottaa suuntia, jolloin
aiempia tavoitteita ja päämääriä on mahdol-
114
Muutos on mahdollista
Psykologian, erityisesti aivotutkimuksen aluella tiedetään jo varsin paljon ihmisen kehitysmahdollisuuksista. Tällä hetkellä tiedetään,
että aivot ovat eräässä mielessä muokkautuva elin: niiden muuttuminen ja muuttumiskykyisyys ei pääty nuoruuteen tai aikuisuuteen,
vaan jatkuu läpi elämän. Voimme siis itse
muovata itseämme valitsemalla omat ajattelutapamme ja uskomuksemme. Siksi on tärkeää, millaisia uskomuksia luo omasta itsestään,
mahdollisuuksistaan ja kyvyistään.
Positiiviset uskomukset ylläpitävät mielen tasapainoa. Stressaaviin tilanteisiin, kuten ylioppilaskirjoituksiin, valmistautuessa on mahdollista jo pidemmän aikaa alkaa rakentaa
ajatustapaa, johon sisällyttää positiivisia sisältöjä omien voimavarojensa suhteen. Tutkimusperäisesti tällaisen sisäisen puheen tietoinen
muuttaminen voi vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti omaan toimintaan. Tulevien ahdistavien
tilanteiden uudelleen mallintaminen luomalla
niistä järjestelmällisesti miellyttävä, vaihtoehtoinen malli, voi vaikuttaa mieleen muuntamalla toimintaa. Tällaista työskentelyä on kuitenkin
jatkettava jonkin aikaa ennen kuin muutoksen
vaikutukset ulottuvat ei-tietoiseen mieleen.
Ihminen ei ole passiivinen olosuhteidensa uhri,
vaan kykenevä jo ennakoiden muuttamaan
omia asenteitaan ja ajattelutapojaan sekä käytöstään. On siis paljon kiinni siitä, kuinka itse
hahmottaa, käsittää ja uskoo omien mahdollisuuksiensa olevan – myös ennen vaativia tenttitilanteita ja kamppailua jatko-opintopaikoista.
115
Karlo Haapiainen vaihtoi kauppatieteet teatteriin
Opiskelu Lahden kansanopistossa
rohkaisi omalle alalle
Katariina Fleming
Karlo Haapiainen
on paitsi näyttelijä
myös laulaja, tangon taitajanakin
tunnettu.
116
Karlo Haapiainen ehti opiskella neljä vuotta kauppatieteitä, kun hän huomasi, ettei
se ollut hänen alansa.
Hän päätti palata lapsuutensa ja nuoruutensa rakkaan harrastuksen, teatterin ja
näyttelemisen pariin.
Lahden kansanopiston teatterilinjalta urkeni uusia mahdollisuuksia.
- Ystäväni suosittelivat minulle Lahden kansanopistoa korkeatasoisena ja vaativana teatterialan koulutuksena. Vietin siellä lukuvuoden
2013-2014 teatterilinja II: n oppilaana.
Minkälaista opiskelu Lahdessa oli?
- Intensiivistä, kunnianhimoista ja laaja-alaista.
Teimme paljon produktioita, joista isoin syksyllä ja kaksi pienempää keväällä. Akrobatia,
laulu, kuoro, esitysanalyysi, keskustelut sekä
henkilökohtaiset demot rohkaisivat oman taiteellisen ajattelun ilmaisemiseen ja kehittämiseen.
Mitä pidit asuntolassa asumisesta?
-Kommuunihenkisenä ihmisenä nautin suuresti.
Omaa tilaa sai tarvittaessa ja rauhan takasivat
yhteiset pelisäännöt.
Mikä oli parasta koulussa?
- Tuki, jonka sain itsenäiseksi taiteilijaksi kasvamisessa. Opin vuoden aikana valtavasti
näyttelijäntyöstä, teatterista ja elämästä. Sain
myös monia erittäin hyviä ystäviä, joiden
kanssa olemme yhä tekemisissä.
Minkälaisia teatteriesityksiä teitte?
-Misa Palanderin ohjaus Peer oli vuoden isoin
juttu. Lisäksi teimme Juha Hurmeen ohjaamana Lahti-esityksen keväällä ja esitimme sitä
myös kiertueella. Runodemo FackThePainA-
wayn kanssa olimme Kajaanin Runoviikolla.
Keväällä teimme myös lauludemon Outoon
valoon.
- Jokainen teatterilinja II:n opiskelija teki oman
lopputyönsä. Esitykset olivat taiteellisesti kunnianhimoisia ja ammattimaisesti toteutettuja.
- Päällimmäisinä muistoina niistä jäivät usko
tulevaisuuteen, usko parempaan, usko maailman muuttamiseen.
Mitä koulu sinulle antoi?
-Itseluottamusta, ystäviä, rakkautta ja huikean
tekijäverkoston.
Mitä olet tehnyt koulun jälkeen? Oletko
saanut alan töitä?
- Olen Helsingin Ylioppilasteatterin jäsen ja
näytellyt siellä kahdessa produktiossa. Työskentelen näyttelijänä myös improvisaatioryhmä Kolinassa. Kesällä olen Jeppe Niilonpoika
-näytelmässä teatteri Pulsan asemalla Lappeenrannassa.
-Töitä ja tekemistä teatterin saralla on riittänyt.
117
Yrittäjyyskurssilla omat ideat lentoon
Teksti: Heidi Jalonen
Oletko täynnä nerokkaita ideoita, jotka olet
tahtonut aina toteuttaa? Oletko ajatellut, että
voisit ansaita ideoillasi rahaa? Voit kehittää
yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja
sekä saada hyvän perustan yrittäjyyteen jo
opintojesi aikana.
Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa lukio-opiskelijoille
esimerkiksi NY Vuosi yrittäjänä -yritysohjelmaa, jossa yrittäjyyttä pääsee kokeilemaan
omakohtaisesti perustamalla oikealla rahalla
toimivan yrityksen. NY Vuosi yrittäjänä -kurssi
on osa koulun opetusta ja se on avoin kaikille
lukiolaisille ja ammatillisen toisen asteen opiskelijoille. Lukuvuonna 2014–2015 ohjelmaan
osallistui ympäri Suomea yli 4 000 nuorta, jotka perustivat yhteensä 1 500 NY-yritystä.
NY Vuosi yrittäjänä on 9.-luokkalaisille, lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville suunnattu
opinto-ohjelma, jossa
• perustetaan lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla toimiva yritys
• tutustutaan yrittäjämäiseen toimintatapaan
• opitaan tekemällä
• perehdytään liike-elämän perusasioihin kuten budjetointiin, markkinointiin ja kirjanpitoon
• käydään läpi kaikki yrityksen vaiheet perustamisesta yrityksen lopettamiseen.
Lisätietoa: www.nyvuosiyrittajana.fi ja
www.nuoriyrittajyys.fi
Kuva Topias Saari
Jos olet kiinnostunut NY-toiminnasta, keskustele asiasta esimerkiksi opinto-ohjaajasi
kanssa ja olkaa yhteydessä Nuori Yrittäjyys
-järjestöön (www.nuoriyrittajyys.fi). Voisiko
yrittäjyys olla osa tulevaisuuttasi?
NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma sopii sinulle,
jos haluat:
• oppia yrittäjyyttä
• tehdä ideoillasi rahaa
• perustaa yrityksen
• oppia käytännön tekemisen kautta
• tutustua muihin yrittäjähenkisiin nuoriin
• vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi.
Tämä kaikki on mahdollista NY
Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa!
Uskallatko ottaa haasteen
vastaan ja toteuttaa unelmasi?
118
Tutustu NY-yritykseen:
Yhteisistä vahvuuksista syntyi toimiva yritys
Mitä jos voisit tehdä jotain, mistä tykkäät ja
missä olet hyvä ja ansaita sillä rahaa? NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa se on mahdollista.
Sofia Järvinen, Anniina Rytkönen, Iina Korhonen ja An Cong Etelä-Tapiolan lukiosta Espoosta valitsivat koulunsa kurssitarjottimelta
valinnaisen Vuosi yrittäjänä -kurssin, sillä he
halusivat tehdä jotakin konkreettista osana
lukio-opintojaan. Kurssin alussa tytöt heittivät
ilmoille monta eri yritysideaa, mutta lopulta yhteiset vahvuudet ja aiempi kokemus ratkaisivat
liikeidean perustettavalle yritykselle.
Vuosi yrittäjänä -kurssin aikana paremmin
toisiinsa tutustuneet Sofia, Anniina, Iina ja An
totesivat englannin olevan heille kaikille vahva kieli. Kaikilla oli myös ennalta kokemusta
lapsista, joten vahvuudet päätettiin yhdistää
yritykseksi, joka tarjoaisi englannin kielen ope-
tusta 1.–2.-luokkalaisille. Yrityksen nimeksi
tuli Anglomania NY. Yrityksen perustaminen
yhteisten taitojen ja vahvuuksien varaan osoittautui menestyksekkääksi strategiaksi, sillä
tyttöjen kielikerhosta tuli menestys ja se myös
palkittiin sekä Uudenmaan aluemessuilla että
koko Vuosi yrittäjänä -ohjelman kansallisessa
Uskalla Yrittää -finaalissa parhaana palveluna.
Paljon työtä ja palkitsevaa palautetta
Sofian, Anniinan, Iinan ja Anin yritystoiminta
kehittyi sitä mukaa, kun Vuosi yrittäjänä -ohjelma eteni.
– Vuosi yrittäjänä -ohjelman tehtävät ja erilaiset
kilpailut auttoivat meitä kehittämään toimintaamme. Tehtävät, kilpailuvalmistelut ja ohjelmaan kuuluvat messut vaativat aika paljon aikaa ja työtä, mutta ne olivat myös hauskoja ja
119
palkitsevia ja kirkastivat omaa liikeideaamme,
Anglomania NY:n tytöt kertovat.
Palkitsevaa nuorille yrittäjille on ollut myös
nähdä oman työn tulos kielikerhoissa käyneiden lasten kielitaidon kehittymisenä. Tytöt ehtivät vetää lukuvuoden aikana neljä kerhoa, jotka kokoontuivat yhteensä viisi tai kuusi kertaa
1,5 tunniksi kerrallaan. Lapsia yhteen kerhoon
otettiin enintään kymmenen, jotta opetus pysyisi henkilökohtaisena.
– Ensimmäisen kielikerhon jälkeen kerholaisten
vanhemmilta tuli heti tilausta jatkokerholle. Toinen kerhomme olikin jatkoryhmä ensimmäiselle kerholle. Olemme opettaneet englantia Anniinan tekemän vihkosen pohjalta ja lisänneet
mukaan erilaisia toiminnallisia ja osallistavia
oppimismuotoja kuten pelejä, leikkejä ja lauluja. Lapset ovat olleet innoissaan, nuoret yrittäjät kertovat.
NY-vuosi opettanut oma-aloitteisuutta ja
itsevarmuutta
NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa opettajat eivät
määrää, mitä oppilaiden täytyy tehdä. Nuoret saavat itse päättää, millaisen yrityksen he
haluavat perustaa. Anglomania NY:n tyttöjen mukaan kurssi onkin opettanut erityisesti
omatoimista työskentelyä, oma-aloitteisuutta
ja itsevarmuutta.
– Meidän on itse pitänyt ottaa yhteyttä alakoulujen rehtoreihin ja markkinoida kielikerhoamme heille. NY-vuoden aikana olemme tajunneet
markkinoinnin tärkeyden – hyväkään yritysidea
ei myy itse itseään!
Sofia, Anniina, Iina ja An ovat oppineet NY
Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa myös esiintymistaitoja, sillä he ovat esitelleet yritystään paitsi
ohjelmaan kuuluvilla messuilla, myös omalla
koulullaan niin japanilaisille vieraille kuin Ale-
120
xander Stubbillekin. Pääministerin lisäksi tytöt
ovat päässeet tapaamaan ohjelman kautta
monia muita NY-yrittäjiä ja laajentaneet näin
omia henkilökohtaisia verkostojaan. Lisäksi
tytöt sanovat tajunneensa NY-vuoden aikana,
että he voivat itse vaikuttaa asioihin.
– Minulle on tullut varmempi fiilis siitä, että
maailmaa voi muuttaa, Sofia sanoo.
Muita NY Vuosi yrittäjänä -kurssia harkitsevia
lukiolaisia Anglomania NY:n tytöt rohkaisevat
ottamaan kurssin. Kurssilla saa kokeilla yrittäjyyttä riskittömässä ympäristössä ja tyttöjen
mukaan se on murtanut heidän ennakkovaikutelmansa yrittäjyydestä.
Yrittäjyyttä myös NY-vuoden jälkeen
Vaikka NY-yritykset lakkautetaankin lukuvuoden päättyessä, Sofia, Anniina, Iina ja An
sanovat harkitsevansa kielikerhon jatkamista
vielä kesän jälkeen. Kokemuksistaan viisastuneina he aikovat aloittaa kerhon markkinoinnin
heti koulujen alkaessa, kun lasten harrastuksia
ei ole vielä lyöty lukkoon koko lukuvuodelle.
Ainakin Anniina aikoo jatkaa yrittäjänä myös
kielikerhon ulkopuolella.
– Minulla on pää täynnä uusia yritysideoita ja
aionkin osallistua kurssille taas ensi vuonna ja
perustaa uuden yrityksen, Anniina sanoo.
Myös työnantajat ovat olleet kiinnostuneita
nuorten yrittäjyydestä. Iina haki Linnanmäen
huvipuistoon kesätöihin ja mainitsi hakemuksessaan NY-yrityksensä.
– Haastattelijat olivat tosi kiinnostuneita NYyrityksestäni ja Vuosi yrittäjänä -kurssista ja
kyselivät niistä paljon. NY-kokemukseni saattoi auttoi työpaikan saamisessa, Lintsiltä koko
kesäksi töitä saanut Iina sanoo.
This is not forestry.
It is your opportunity
to grow your career.
Find out more at storaenso.com/careers
121
Ulkomaille opiskelemaan – mikä ettei!
Marianne Autero/Metropolia Ammattikorkeakoulu
Maailma muuttuu aina vain kansainvälisemmäksi, ja eri kulttuurit ja tavat kohtaavat ja sulautuvat toisiinsa. Myös yhteydenpito eri puolille maailmaa on nykyään
helppoa, melkein missä ikinä oletkin. Tämän vuoksi ulkomaille opiskelemaan lähteminen voi vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta. Lähteminen voikin olla erityisen
helppoa, jos olet esimerkiksi matkustellut
paljon, viettänyt jo vaihto-oppilasvuoden
ulkomailla tai muuten tutustunut ja ystävystynyt eri kulttuureista ja maista tulevien
nuorten kanssa.
Kun opintopolku johtaakin ulkomaille
Ulkomaille opiskelemaan lähtemistä ei koskaan pidä tehdä hetken mielijohteesta, tai siksi, että kaverikin lähtee. Muutto pois lapsuudenkodista on iso muutos jokaiselle nuorelle,
vaikka uusi koti olisi samassa kaupungissa,
saatikka, jos koti sijaitseekin 2000 kilometrin
päässä. Vaikka olisitkin matkustanut paljon,
niin matkustaminen ja eläminen vieraassa
maassa ovat kaksi eri asiaa. Arki voi näyttäytyä hyvinkin erilaisena suomalaiseen elämään
verrattuna riippuen opiskelumaastasi, sen kulttuurista sekä opiskelukäytänteistä.
Valmistaudu ja suunnittele tuleva elämäsi siis
huolella etukäteen; mieti kiinnostaako sinua
ennemmän tietty maa tai maanosa vai onko
kiinnostuksen kohteesi nimenomaan joku
tietty oppilaitos taikka tutkinto. Pohdi myös,
kumpi on tärkeämpää: tietyssä lempimaassasi
asuminen vai siellä suorittamasi tutkinto. Aina
lämmin ja lempeä ilmasto ja sopiva oppilaitos
eivät kuitenkaan kohtaa eli mieti opiskelumaatasi ja -vaihtoehtoja monelta eri kannalta.
122
Ulkomaille suuntautuvien opintojen suunnitteluvaiheessa kannattaa käydä tutustumassa
Helsingissä toimivan CIMOn (Kansainvälisen
liikkuvuuden ja yhteistyön keskus) palveluihin joko paikan päällä taikka internetin kautta.
CIMO tarjoaa kattavasti tietoa niin ulkomailla opiskelusta kuin työskentelystäkin (www.
cimo.fi). Opiskeluvaihtoehdoista ja eri maista
on helppo etsiä tietoa myös internetin eri palveluiden kautta, ja monilla oppilaitoksilla on
omat Facebook -sivustonsa, joiden kautta voi
hakea tietoa ja vaikka keskustella muiden hakijoiden taikka jo oppilaitoksessa opiskelevien
opiskelijoiden kanssa. Keskustele myös perheesi, ystäviesi sekä tuttaviesi kanssa ja etsi
esimerkkejä ulkomailla opiskelusta ihan lähipiirisikin kautta. Muista kuitenkin, että jokaisella
on oma kokemustaustansa ja tapansa käsitellä
asioita eli yritä lähinnä etsiä käytännön vinkkejä kohdemaassa elämiseen ja opiskelemiseen.
On kiinnostuksen kohteesi ja motivaatiosi
kohde mikä tahansa, niin mieti silti tarkkaan,
minkä vuoksi haluat lähteä juuri tiettyyn maahan taikka oppilaitokseen, ja mitä vaikutuksia
sillä voi olla sinulle vaikkapa viiden vuoden
tähtäimellä. Tärkeä seikka on myös tulevien
opintojesi opetuskieli eli onko sinulla varmasti tarvittava kielitaito, jotta pystyt seuraamaan
vieraskielistä opetusta sinulle ehkä aiemmin
täysin tuntemattomalta alalta. Kielitaito kehittyy luonnollisesti vauhdilla, kun sitä käyttää
niin arkielämässä kuin opinnoissakin, mutta
puutteellinen kielitaito voi sekä vaikeuttaa
taikka hidastaa opintoja sekä aiheuttaa sinulle stressiä ja ahdistusta. Jos haluat opiskella
tietyssä maassa, mutta sinulla ei ole vielä tarvittavaa kielitaitoa, niin tutustu ensin maahan
muuta reittiä kuin opintojen kautta. Tällöin voi
opiskella uutta kieltä käytännön ympäristössä
sekä kartoittaa, olisiko sinulla mahdollisuus
myös opiskella kyseisellä kielellä tulevaisuudessa.
Ulkomaille opiskelemaan lähteminen on joka
tapauksessa iso ja tärkeä päätös. Se on epäilemättä yksi merkittävimmistä päätöksistä,
jonka olet tähän mennessä elämässäsi tehnyt. Siksi onkin tärkeää olla lähtemättä täysin
hetken huumassa maailmalle, vaikka se niin
houkuttelevaa olisikin. Tietysti voit aina palata
takaisin kotiin sillä kuuluisalla ”maitojunalla”,
mutta silti on parempi valmistautua, suunnitella valmiiksi ja lähteä sen jälkeen kohti uusia
seikkailuja. .
Tutkinnolla on väliä
Suomessa on kattava ja muuallakin maailmassa arvostettu korkeakoulujärjestelmä. Lisäksi
lukion jälkeen voi opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa, jonka jälkeen ovet korkeakoulutuksen ovat myös avoinna. Suomalaisen koulu-
tusjärjestelmän kulmakivi on myös elinikäisen
oppimisen mahdollisuus eli opiskelemaan
voi palata missä tahansa iässä ja elämänvaiheessa. Tämä ei välttämättä ole ain mahdollista muualla. Maailmalla on paljon erilaisia ja
eritasoisia oppilaitoksia, joissa voi suorittaa
monentasoisia tutkintoja. Ota siis ihan ensimmäiseksi selvää, minkä tasoinen mahdollinen
tuleva oppilaitoksesi on verrattuna muihin kyseisen maan oppilaitoksiin. Mikäli haluat suorittaa korkeakoulututkinnon, niin tarkista, että
kyseinen oppilaitos todellakin on korkeakoulu,
ja sen myöntämä todistus on vertailukelpoinen
korkeakoulun myöntämä todistus myös Suomessa sekä muualla maailmassa.
Ulkomaisten oppilaitosten myöntämien tutkintojen tunnustamista sekä niiden vertailtavuutta Suomessa voi tiedustella Opetushallituksesta (www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen).
Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon
tuottamasta virkakelpoisuudesta Suomessa
sekä toimii lisäksi tutkintojen kansainvälisen
123
vertailun tiedotuskeskuksena. Tutkinnolla on
väliä silloin, jos tulevaisuuden haaveenasi on
esimerkiksi virkamiesura Suomessa. Varmista
siis, että tutkintosi täyttää hakukelpoisuusvaatimukset myös Suomessa. Tämä voi olla merkityksellinen seikka esimerkiksi kielitaitovaatimusten kannalta Suomessa.
Tutkinnolla on merkitystä myös jatko-opintojen
kannalta. Jos aikomuksenasi on jatkaa opintoja Suomessa, niin varmista, että ulkomailla
suorittamasi tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden myös täällä. Mieti myös, minkälaisia työmahdollisuuksia opiskelemasi tutkinto
antaa sinulle sekä kohdemaassa, Suomessa
tai muuallakin maailmassa. Osa ammateistahan on sellaisia, joita voi harjoittaa vain ja
ainoastaan, jos on suorittanut tietyn tutkinnon
kyseisen maan lakien ja säädösten mukaisesti.
Tämä tarkoittaa sitä, että voit joutua Suomeen
palattuasi täydentämään opintojasi tai suorittamaan jonkun lisäkurssin, jotta voit harjoittaa
ammattia ja käyttää tiettyä ammattinimikettä.
Tutkinnon suorittaminen toisessa maassa ei
välttämättä ole ilmaista opiskelijalle kuten Suomessa. Lukukausimaksut voivat olla korkeita,
ja myös eläminen sekä asuminen maksavat.
Ota tämä huomioon opiskelumaata ja -paikkaa
valitessasi. Korkeat lukukausimaksut eivät aina
välttämättä tarkoita korkealaatuista opetusta
eli ota myös selvää, minkälainen maine oppilaitoksella on. Selvitä lisäksi vaikka oppilaitoksen alumnitoiminnan kautta, minkälaisiin työpaikkoihin tai jatko-opintoihin oppilaitoksesta
päädytään.
Hyppy tuntemattomaan
Uuteen maahan muuttaminen ja erilaiseen
kulttuuriin sopeutuminen voi olla erittäin vaiherikasta aikaa. Aluksi saatat olla aivan ihastuksissasi uudesta maasta ja sen tavoista, ja elämä hymyilee. Tämä on todennäköistä etenkin
silloin, jos kaikki käytännön asiat sujuvat hyvin
124
eivätkä aiheuta sinulle pettymyksiä. Toisaalta
ensikosketus uuteen asuin- ja opiskelumaahan
voi olla täysin toisenlainenkin; mikään ei toimi,
ja erilaiset tavat ja käytänteet aiheuttavat sinulle vaikeuksia ja päänvaivaa.
Molemmat vaihtoehdot ovat täysin mahdollisia, ja voi käydä myös niin, että alkuaikojen
ihanuus muuttuukin hammastenkiristykseksi
taikka päinvastoin. Tästä ei kuitenkaan kannata häkeltyä, sillä uuteen kulttuuriin sopeutuminen on pitkäkestoinen prosessi, ja silloin
oma asenteesi ja itsetuntemuksesi auttavat
karikoissa.
Tieto siitä, mitä kulttuuri on, ja mitä kaikkea se
pitää sisällään, auttaa jo paljon. Kulttuuri ei
suinkaan ole peritty ominaisuus, vaan se on
tietyn yhteisön tapa jäsentää asioita sekä miten näitä asioita viestitään. Paras tapa lähestyä kulttuuria on oikeastaan miettiä seuraavia
asioita: Kuka minä olen? Miksi ajattelen tietyllä
tavalla? Mikä on minulle tärkeää? Miksi reagoin asioihin tietyllä tavalla? Kulttuurihan on
oikeastaan sekä näkyvää että näkymätöntä, ja
usein kulttuuriin liittyviä asioita ei edes ajattele,
ennen kuin joutuu tekemisiin erilaisten tapojen
ja arvojen kanssa. Silloin myös oma kulttuuri
ja sen tavat muuttuvat myös itselle näkyvämmiksi.
Koulutus on hyvin vahvasti kulttuurisidonnaista, mikä heijastuu esimerkiksi opettajien
ja opiskelijoiden väliseen hierarkiaan, opetuskäytänteisiin sekä opetus- ja oppimistapoihin.
Suomessa hierarkia opettajien ja opiskelijoiden välillä on matala, mutta monessa maassa
ei ole todellakaan sopivaa esimerkiksi puhutella opettajaa taikka professoria etunimellä. Ole
siis opintojesi alussa ensin tarkkailijan roolissa,
jotta opit havaitsemaan opiskelumaasi oppilaitoksessa vallitsevia tapoja ja käytänteitä.
Mitä kulttuuri sitten on? Mietipä esimerkiksi
ihan tavallista sipulia. Sinun on helppo nähdä
sen pintakerros, mutta kun alat kuoria sipulia,
löydät aina uuden kerroksen. Voisikin ajatella,
että uloin kerros on kulttuurissa nimenomaan
sitä, mikä on näkyvää: vaatteet, taideteokset,
rakennukset ja vaikkapa ruokailuun liittyvät
asiat. Sisemmät kerrokset, joita ei voi nähdä,
pitävät sisällään kaikki ne tavat, uskomukset ja
arvot, jotka ovat ominaisia tietylle kulttuurille.
Jos sipulin sisäkerroksia ei ole helppo nähdä,
niin sama pätee myös kulttuurisiin arvoihin ja
käsityksiin. Sinun pitää vain nähdä vaivaa ja
olla tarkkavaistoinen sille, minkä vuoksi asioita
tehdään toisessa paikassa eri tavalla kuin Suomessa. Anna myös itsellesi lupa olla väsynyt,
kiukkuinen ja turhautunut. Se kuuluu asiaan,
ja on osa sopeutumisprosessia.
Kulttuuriin sopeutuminen käy työstä
Kulttuurinen sopeutuminen taikka ”kulttuurishokki” on ihan virallisestikin tunnustettu asia.
Kulttuurinen sopeutuminen on aina henkilökohtainen prosessi, ja sen kesto ja vaikutukset
riippuvat monesta eri tekijästä kuten aiemmista kokemuksistasi, perusluonteestasi sekä elämäntilanteestasi.
Kulttuurishokkiin on määritelty neljä eri vaihetta:
1. Kuherruskuukausi: Olet äärimmäisen innostunut kaikkeen uuteen kulttuuriin liittyvästä ja
näet sen vielä ns. ulkopuolisen vierailijan silmin.
Et näe tai halua nähdä kulttuurisia erovaisuuksia tai ne eivät ainakaan haittaa sinua. Saatat
myös ajatella, että oma kulttuurisi ja sen tavat
eivät ole läheskään niin hienoja kuin uudessa
kulttuurissa. Katsot siis maailmaa vaalenapunaisten lasien lävitse.
2. Shokin kynnysvaihe: Voisi sanoa, että kuherruskuukausi on ohi, ja alat huomata kaikenlaisia eroja sekä uusi kulttuuri ja sen tavat
eivät ehkä enää olekaan niin ihania. Saatat olla
väsynyt ja masentunutkin, ja myös koti-ikävä
voi alkaa vaivata. Tämä vaihe voi olla pitkäkestoinenkin, joten suhtaudu siihen kärsivällisesti
125
ja tee kaikkea sellaista, mikä saa sinut hyvälle
tuulelle. Mikäli tunnet myös muita suomalaisia
opiskelumaassasi, niin nyt on ihan hyvä aika
pitää heihin yhteyttä. Samanlaisesta taustasta
tulevien ihmisten kanssa on helpompi vaihtaa
tuntemuksia sekä analysoida omaa sopeutumisprosessia. Pidä myös yhteyttä perheeseesi
ja ystäviisi Suomessa. Yksinkertaisesti: anna
itsellesi aikaa ja ole lempeä itseäsi kohtaan.
3. Sopeutumisvaihe: Alat pikkuhiljaa sopeutua
uuteen kulttuuriin sen hyvine ja huonoine puolineen. Tunnet olosi kotoisaksi ja pystyt kommunikoimaan ihmisten kanssa lähes ongelmitta. Et ole enää niin stressaantunut, ja aiemmin
sinua ärsyttäneet pikkuasiat eivät häiritse
sinua. Et myöskään enää vertaile omaa kulttuuriasi ja uutta kulttuuria, vaan alat hyväksyä
molemmat osaksi omaa elämääsi.
4. Paluushokki: Palaaminen takaisin kotimaahan voi olla kovempikin shokki kuin vieraassa
kulttuurissa eläminen. Sinä et ole enää täysin
samanlainen ihminen kuin alun perin lähtiessäsi, vaan olet muuttunut ihmisenä erilaisten kokemusten myötä. Palaamiseen voi liittyä myös
suuria odotuksia niin perheen kuin ystävienkin
suhteen, jolloin koet, että olet vieraantunut
sekä Suomesta että lähipiiristäsi. Tämäkin
vaihe on helpompi käsitellä, kun olet siitä tietoinen, ja annat jälleen itsellesi sekä läheisillesi
aikaa sopeutua.
Muista myös, että lähes kaikkea muuta voit
maailmassa paeta, paitsi itseäsi. Tämä tarkoittaa sitä, että kotimaahan jätetyt ikävät asiat
taikka ihmiset eivät välttämättä tule muuttumaan, vaikka niihin ottaisikin etäisyyttä. Ainut
ihminen tai asia, johon voit oikeasti vaikuttaa,
on sinä itse sekä oma suhtautumistapasi asioihin. Sopeutumisprosessin edetessä tulet huomaamaan, että asiat eivät ole mustavalkoisia,
vaan niissä on usein monia harmaan eri sävyjä. Sinun tulee vain olla avoin uusille asioille,
126
mutta myös samalla pitää myös kiinni omista
arvoistasi. Erilaisessa kulttuurissa eläminen
onkin oikeastaan paras tapa tutustua omaan
itseensä, koska vasta silloin voi joutua ensi
kertaa pohtimaan omia arvojansa, tapojansa
ja uskomuksiansa. Ota sopeutumisprosessi
siis itsetuntemuksen ja oppimisen kannalta,
vaikka välistä kaikki ympärilläsi olevat asiat ja
ihmiset olisivatkin sinusta täysin eri planeetalta
kuin sinä.
Kokemuksen verran viisaampi - ja
kansainvälisempi
Opiskelu on aina ainutkertainen kokemus
sekä merkittävä ajanjakso elämässä. Opiskelun myötä kasvat viimeistään aikuiseksi sekä
itsenäistyt lapsuudenkodistasi. Opiskelujesi
aikana tapaat uusia ihmisiä, osasta saatat saada elinikäisiä ystäviä, opit uusia asioita sekä
hankit samalla ammatin tai ainakin saat eväät
työelämään. Tämän kaiken saat opiskelemalla
niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Ulkomailla opiskeluun liittyy kuitenkin erilaisia
asioita kuin Suomessa opiskeluun. Vieraassa
maassa sekä erilaisessa kulttuurissa asuminen
ja eläminen voi olla avartava kokemus, joka
muokkaa valintojasi sekä työ- ja urasuunnitelmiasi pitkäkestoisestikin. Voihan vaikka käydä
niin, että et enää palakaan Suomeen, vaan rakennat elämäsi esimerkiksi opiskelumaahasi.
Suomeen palaaminen opiskelun ja valmistumisen jälkeen on myös uudenlainen prosessi.
Suomessa arvostetaan kansainvälistä kokemusta, mutta sinun tulee myös olla valmis esittämään tietojasi ja taitojasi työnantajille aktiivisesti, koska tutkintosi ja sen myötä osaamisesi,
voivat olla työnantajille vieraita. Kielitaito on
ehdottomasti myös tärkeä valttikorttisi Suomeen palatessasi, sillä monen vuoden korkeakouluopinnot taikka muun kouluasteen opinnot
suoritettuasi voit varmasti vannoa osaavasi
kohdemaan kielen erinomaisesti. KansainväABI-fakta 2015–2016
linen kokemus on osittain myös hyvin määrittelemätöntä, sillä se pitää sisällään monta eri
ulottuvuutta. Osaamisesi ja taitosi tulevat sekä
opiskelun kautta että omasta henkilökohtaisesta oppimisprosessistasi vieraassa kulttuurissa.
Tämä voi ilmetä esimerkiksi uusina taitoina:
• kykynä ymmärtää asioita eri näkökulmista
• itsetuntemuksena
• kieli- ja vuorovaikutustaitoina
• avoimuutena uusille asioille
• muuttuneena maailmankuvana
Ulkomaille opiskelevaan aikovan
muistilista
Ennen kuin ampaiset matkaan kohti uutta
asuinmaata ja opiskelupaikkaa, sinun kannattaa listata kaikki tärkeät asiat, joista sinun tulee
ottaa selvää. Oikeastaan listoja voisi olla kaksi:
ensimmäisessä listassa ovat ne asiat, joista sinun täytyy ottaa selvää ennen opiskelupaikan
hakemista:
HAKIJAN MUISTILISTA
•Mitä tutkintoa haen suorittamaan ja mihin
oppilaitokseen?
•Milloin on hakuaika ja miten hakemus
tehdään?
•Mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan
(koulutodistukset, kielitodistukset, muita
mahdollisia todistuksia taikka suosituksia)?
•Onko pääsykoetta ja/tai ennakkotehtäviä,
haastattelua? Jos kyllä, missä ja miten
ne tulee suorittaa?
•Milloin saan tietää, olenko saanut opiskelupaikan?
•Mihin mennessä paikka pitää vastaanottaa?
•Voiko opintoihin anoa esimerkiksi lykkäystä vuodella tarpeen vaatiessa?
Toinen lista puolestaan kartoittaa, mitä sinun
tulee muistaa tehdä ennen lähtöäsi:
LÄHTIJÄN MUISTILISTA
•Hanki kaikki tarvittavat kohdemaahan
tarvittavat maahantuloasiakirjat (passi,
mahdollinen oleskelulupa)
•Hanki kattava vakuutussuoja sinulle ja
matkatavaroillesi. Tarkista, millainen vakuutus kelpaa kohdemaassa ja huolehdi,
että se kelpaa myös pitkän oleskelun aikana sekä suojaa myös Suomeen jäävän
omaisuutesi
•Kelan opintotukiasiat ovat kunnossa
(opintotuki, asumistuki, mahdollinen
opintolaina)
•Olet muuttanut osoitetietosi tarvittaviin
paikkoihin
•Asuntoasiat kohdemaassa eli varmista,
että sinua odottaa edes jonkinlainen
asunto perillä
•Selvitä jo etukäteen, miten saat avattua
kohdemaassa pankkitilin ja mitä asiakirjoja tarvitset sitä varten (esim. todistus
opiskelupaikasta, passi/muu henkilöllisyystodistus)
•Pitääkö sinun ilmoittautua esimerkiksi
paikalliselle poliisille/muulle viranomaiselle maahan saavuttuasi
Onnea matkaan
Se on sitten siinä; laukut on pakattu, ja matka
uutta opiskelumaata kohti voi alkaa. Opiskeluaikasi tulee varmasti olemaan mieleenpainuvaa niin opintojen kuin asuinympäristönkin
puolesta. Välillä sinusta voi tuntua, että elämän
olisi voinut tehdä helpommaksi pysymällä Suomessa, mutta toisaalta et olisi koskaan saanut
tietää, millaista elämä juuri tässä elämäntilanteessa ulkomailla olisi ollut – taikka päinvastoin.
Elämä on valintoja täynnä, ja tämä on sinun
valintasi, joten ole siitä ylpeä. Mikään ei kuitenkaan ole peruuttamatonta eli aina on mahdollisuus vaihtaa alaa tai maatakin, mutta älä luovuta liian helpolla.
127
Oma talous, oma duuni, oma koti, oma vastuu
Teksti on koottu Kuluttajaliitto ry:n Valtti-tietosuora nuoren talouteen -sivustolta (www.kuluttajaliitto.fi/valtti)
Oma talous
Talouden suunnittelun ei tarvitse olla tylsää.
Olet itse oman elämäsi finanssipomo, ota
taloudenhallinta haasteena! Aseta tavoite ja
säästä vaikkapa tulevaa lomamatkaa tai muuta
tarpeellista hankintaa varten.
* Pienet ostokset kasvattavat
suuresti menoja! Heräteostokset
ovat usein esim. karkkia,
suklaata tai sipsejä. Välttele
pieniä heräteostoksia, niin
saat rahaa säästöön. Pienistä
ostoksista kertyy vuoden
mittaan suuri summa!
Säästäminen
Harvalla on rahaa niin paljon, että saisi kaiken
minkä haluaa. Säästäväisyys on keino, jolla
128
rahat saadaan riittämään paremmin ja säästämisen palkintona on asia, jota varten rahaa on,
pikkuhiljaa säästetty. Useilla pienillä säästöillä
voit toteuttaa jonkin isomman unelmasi. Säästäminen on kannustavaa ja kannattavaa kun
sillä on jokin tavoite, kuten uusi takki, pyörä,
asunto tai lomamatka. Kaikilla on oma tapansa
säästää ja käyttää rahaa.
Vaikka rahasta ei suoranaisesti olisikaan tiukkaa, voit silti miettiä, mihin kaikkeen rahaa tuleekin laitettua. Isoäidin neuvo: ”pitää aina jonkin verran rahaa sukanvarressa pahan päivän
varalle”, ei ole lainkaan huono neuvo. Sukan
sijaan kannattaa kuitenkin laittaa rahat vaikkapa pankkitilille, jossa ne saattavat jopa kasvaa
hieman korkoa. Tärkeää kuitenkin on, että saat
rahat tarpeen tullen nopeasti käyttöön. Yllättäviä menoja elämässä tulee eteen joka tapauksessa, kyse on vain siitä, milloin.
Talouden suunnittelu
Kirjanpito on keino, joka auttaa sinua ymmärtämään paremmin talouttasi, parantamaan
sen hallintaa ja näin ollen jopa saamaan tulosi
suunniteltua niin, että voit tehdä hyvällä omallatunnolla uusiakin hankintoja.
* Menojen vähentäminen
on helpompaa kuin
tulojenkasvattaminen.
Osta kaunis vihko, muistikirja tai käytä tietokoneesi taulukko-ohjelmaa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toteuttaa kirjanpitoa, vaan voit tehdä sen
niin kuin sinulle itsellesi parhaiten sopii. Tärkeää on, että kirjaat ylös oman taloutesi tulot ja
menot. Tämän tiedon avulla sinun on helpompi
suunnitella elämää eteenpäin ja pohtia uusia
vaihtoehtoja.
Yksi kirjanpidon menetelmistä on budjetin teko.
Tässä tapauksessa teet itsellesi henkilökohtaisen laskelman tuloista ja menoista. Budjetin
avulla saat käsityksen oman taloutesi tuloista
ja menoista ja siitä, kuinka paljon rahaa käytät
ja mihin. Saattaa olla, että tietämättäsi kulutat
suuria summia johonkin. Budjetin avulla voit
karsia turhia menoja ja käyttää ennen niihin
kuluneet rahat johonkin, jota haluat ja tarvitset
enemmän.
* Budjetin laatiminen on hyvä
apuväline, kun haluat oman
taloutesi hallintaan.
Tulot
Tulot koostuvat palkasta, mahdollisista sivutuloista, palkkioista ja tulonsiirroista. Tulonsiirtoja ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuki,
toimeentulotuki ja opintotuki. Opiskelijalla päätulona on opintotuki.
* Katso lisätietoa www.kela.fi
Menot
Menoista kannattaa ensin kirjata ylös pakolliset ja toistuvat menot (eli kiinteät menot). Näitä ovat esimerkiksi vuokra, lainanlyhennykset,
korot, vakuutusmaksut, matkakulut työpaikalle
tai kouluun, puhelinlasku, sähkölasku, lehtitilaukset jne. Joitakin menoja on vaikeaa arvioida
etukäteen, varsinkin jos budjetin tekee ensimmäistä kertaa. Tällaisia menoja ovat ruoka-,
juoma-, vaate-, opinto-, harrastus- ja terveydenhoitomenot. Näistä menoista kerätään talteen kassakuitit, joiden summat myöhemmin
kirjataan ylös. Muulla kuin käteisellä maksetut
menot näkyvät myös pankin tiliotteessa.
* Muista, että laina ei lisää tuloja,
vaan on menojen siirtämistä!
Kortti vai käteinen
Käteistä automaatista, pankkikortti lompakossa vai Visa-lasku odottamassa kuun lopussa?
On monia maksutapoja ja jokainen meistä on
erilainen. Voit valita tavan, joka sopii omaan
elämäntilanteeseesi. Muista kuitenkin, että
luotolla ostamisesta koituu sinulle aina lisää
kuluja. Ilmaista lainaa ei ole!
Tuotteen lopullinen hinta voi vaihdella riippuen
siitä, minkälaisen maksutavan tuotteelle valitset. Kaupat voi tehdä esim. käteisellä, pankkikortilla, luottokortilla, lainalla tai osamaksulla.
Voit itse valita omaan tilanteeseesi sopivan
maksutavan, mutta muistathan, että velka on
aina maksettava takaisin ja pidempi maksuaika tarkoittaa enemmän todellisia kuluja!
Lisätietoa eri maksutavoista löydät esimerkiksi
osoitteesta www.kuluttajaliitto.fi/valtti tai pankkien Internet-sivuilta.
* Kallis ei muutu halvaksi vain
pidentämällä maksuaikaa!
Pulassa?
129
Laskut on tarkoitus maksaa eräpäivään mennessä, eikö totta? Jos eräpäivä kuitenkin oli ja
meni, eikä rahaa vieläkään ole tiedossa, tilanne on vielä pelastettavissa! Tärkeintä on toimia
nopeasti, kun huomaa, ettei pystykään maksamaan laskua. Antamalla asian vain olla joutuu
pian huomaamaan, että alkuperäinen lasku
onkin kasvanut nopeasti todella suureksi.
Muista aina ottaa yhteyttä velkojaan, jos huomaat, ettet pystykään maksamaan laskua!
Tartu rohkeasti puhelimeen, soita maksun
saajalle ja kerro tilanteestasi. Usein yhteistyöhalukkuutta arvostetaan, ja voit sopia uudesta
maksuaikataulusta. Muista pyytää uusi maksusuunnitelma kirjallisena. Mainitse myös, jos
maksuvaikeutesi johtuvat vaikkapa sairaudesta tai työttömyydestä.
* Neuvottelemalla uudesta
maksusuunnitelmasta voit
välttyä huomattavilta kuluilta,
joita alkaa kertyä heti eräpäivän
mentyä, jos et tee asialle mitään.
Laskun loppusumma kasvaa koko ajan, kunnes sen maksaa. Kuluja kertyy tässä järjestyksessä:
•viivästyskorko
•viivästys- tai muistutusmaksut velkojalle
•perintätoimiston perintäkulut
•tuomioistuimen käsittelymaksut
•velkojan oikeudenkäyntikulut
•ulosottomaksut
Perintä
Jos et ole maksanut laskua merkittyyn eräpäivään mennessä, saat vähintään yhden maksumuistutuksen eli ”karhukirjeen”. Tähän men-
130
nessä laskun summa kasvaa viivästyskoron ja
muistutuskulujen verran.
Jos et vieläkään maksa laskua tai ota yhteyttä
maksun saajaan, voi velkoja siirtää asian perintätoimiston hoitoon. Ennen perintään siirtoa
tulee viimeisestä maksumuistutuksesta tulla
kuluneeksi vähintään 14 vrk. Perintä voi siis
käynnistyä n. kuukauden sisällä siitä kun lasku
on erääntynyt. Nyt laskun summaan lisätään
korkojen lisäksi myös perintätoimiston kulut.
samoin työpaikka, jossa kävit
työhaastattelussa. Myös
kännykkäliittymän avaaminen
on hankalaa.
Velan summa ei ratkaise rekisteriin
joutumista. Laskun maksukaan merkinnän
saamisen jälkeen ei poista merkintää
rekisteristä, vaikka laskun maksaisi pois
heti. Rekisteriin voidaan kuitenkin kirjata,
että olet maksanut laskun. Uusi merkintä
lykkää pääsyäsi pois listalta.
Mistä apua?
Perintätoimistokin lähettää sinulle vähintään
yhden maksuvaatimuksen. Muista, että myös
perintätoimiston kanssa voi neuvotella! Sopiminen on aina viisaampaa kuin se, että asia
etenee käräjäoikeuteen.
Ulosotto
Jos laskua ei ole perintätoimistonkaan muistutusten jälkeen maksettu, asia etenee käräjäoikeuteen. Velkoja hakee oikeuden tuomiota, jotta saisi rahansa pois. Jos laskun maksuun ei
vieläkään löydy rahaa, oikeus tuomitsee velan
ulosottoon. Ulosotto tarkoittaa sitä, että sinulta ulosmitataan omaisuutta tai tuloja, niin kauan että olet maksanut laskusi. Oikeudenkäyntikulut lisätään saataviin kun velka on siirtynyt
käräjäoikeuteen. Laskuusi kilahtaa taas lisää
maksettavaa, tällä kertaa oikeudenkäynnin kulut ja myöhemmin ulosottomaksut. Aluksi pienikin lasku voi näin paisua valtavaksi!
Jos et pysty selviytymään veloistasi, ota mahdollisimman nopeasti yhteyttä maksuttomaan
talousja velkaneuvontaan. Velkaneuvonnassa
avustetaan asiakkaita taloudellisen tilanteen
selvittämisessä ja sopimusneuvotteluissa velkojien kanssa. Velkajärjestelyssä on tarkoitus
järjestellä velkojen maksaminen velallisen
maksukyvyn mukaiseksi. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat. Oman kuntasi talousja velkaneuvojan löydät Kilpailu- ja Kuluttajaviraston sivuilta www.kkv.fi haulla ”Talous- ja
velkaneuvojat”.
Velkaongelmiin liittyvistä asioista voit kysyä
myös esim. Takuu-Säätiön velkalinjalta. Voit
soittaa maksutta Takuu-Säätiön neuvontanumeroon 0800 98009 kaikkialta Suomesta.
Neuvontanumero palvelee ma–pe klo 10–14.
Lisätietoja Takuu-Säätiön kotisivuilta www.
takuu-saatio.fi.
Jotkut laskut, kuten sakot, verot ja osa vakuutusmaksuista voivat mennä suoraan ulosottoon ilman, että tarvitaan oikeuden tuomiota.
Töihin
* Maksuhäiriö-merkintä estää
usein lainan tai luottokortin
saamisen, sekä ostamisen
osamaksulla. Vuokraisäntä
voi tarkistaa luottotietosi,
Työsopimuksella sovitaan työntekijän ja työnantajan välisestä työsuhteesta. Sopimuksessa
työntekijä sitoutuu työskentelemään työnantajan palveluksessa palkkaa vastaan. Kun aloitat
uudessa työpaikassa, muista pyytää työnantajaa tekemään sinulle työsopimus. Kaikki sopi-
Työsopimus
131
mukset kannattaa aina tehdä kirjallisina, jotta
voi myöhemmin katsoa mitä on tullut sovittua,
jos eteen ilmestyisi jotain hankaluuksia.
Työehtosopimukset asettavat palkalle minimirajat, joista ei tarvitse joustaa. Kesätyöntekijää
koskevat samat säädökset kuin muitakin työntekijöitä. Kesätyöntekijän kannattaa muistaa,
* Verokortti
että kesätyössä kertyneet lomat maksetaan
lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.
* Kun aloitat uudessa työssä,
toimita pomollesi verokortti. Katso
lisää www.vero.fi.
Työsopimuksessa tulee näkyä
seuraavat tiedot:
•työpaikan ja työntekijän tiedot
•työnteon alkamispäivä
•määräaikaisen työsopimuksen kesto
•työntekopaikka
•irtisanomisaika
•pääasialliset työtehtävät
• säännöllinen työaika
•vuosiloman määräytyminen
•palkan suuruus ja sen maksupäivä
• sovelletteva työehtosopimus
Työsuhde voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva. Tämäkin näkyy työsopimuksesta. Jos olet koeajalla, tulee ajanjakson
näkyä työsopimuksessa. Tänä aikana kumpi
tahansa osapuoli voi purkaa sopimuksen.
Palkka
Palkkasi määräytyy usein työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan. Sopimuksessa mainittua
minimipalkkaa ei saa alittaa. Voit myös neuvotella itsellesi sopimuskohtaisen palkan, jos
pääsette yhteisymmärrykseen työnantajasi
kanssa. Palkan tulee näkyä tililläsi sovittuna
päivänä. Yleensä palkka maksetaan kerran tai
kaksi kertaa kuussa. Sinun tulisi saada myös
palkkalaskelma, josta näet paljonko olet saanut palkkaa ja paljonko maksoit siitä veroja ja
muita maksuja. Laskelmat on hyvä säilyttää
vaikka mapissa, koska voit tarvita niitä myöhemmin esim. kun haet Kelalta tukia.
132
* Bruttopalkka on palkka, jonka
työnantajasi maksaa sinulle.
Tästä vähennetään verot ja
muita maksuja (työttömyysja sairasvakuutusmaksut,
työeläkemaksut).
* Tilillesi ilmestyy nettopalkka, eli
paljonko palkasta jää käteen ja
käyttöön.
* Nuorena tehty työ ja ansaitut
palkkarahat vaikuttavat
työeläketurvaan.
Työtodistus
Kun lopetat työpaikassa, sinulla on oikeus
saada työtodistus. Siihen merkitään missä olet
ollut töissä, kuinka kauan ja mitä olet tehnyt.
Jos haluat, voit pyytää pomoltasi myös arvostelun siitä, miten työsi on sujunut. (Huom!
Jos pyydät kirjallisen arvion, sen tulisi aina olla
positiivinen. Jos työnantajalla on jotain huonoa
sanottavaa työstäsi, hänen tulee jättää kohta
tyhjäksi. Ketään ei saa haukkua työtodistuksessa!) Jos itse päätät irtisanoutua, kannattaa
todistukseen pyytää maininta, että työsuhde
loppui omasta pyynnöstäsi. Tulevat työnantajat tietävät silloin, ettet ole saanut potkuja,
vaan olet itse halunnut lopettaa. Työtodistukset kannattaa laittaa talteen ja säilyttää siististi. Tarvitset niitä myöhemmin hakiessasi uutta
työpaikkaa, kirjoittaessasi omaa ansioluetteloasi tai joskus myös hakiessasi opiskelemaan.
* Ammatinvalinnassa ja työnhaussa sinua auttaa mm.
työvoimatoimistot, katso lisää
www.te-palvelut.fi.
Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus,
jos sitä pyydetään kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työntekijän työtaidoista ja käytöksestä on kuitenkin
pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen
päättymisestä.
Uudessa työpaikassa
Kun olet töissä, sinulla on velvollisuuksien ja
vastuun lisäksi myös oikeuksia. Nämä oikeudet on merkitty myös lakiin. Työlainsäädäntö
määrittelee työehdot, jos alalla ei ole käytössä
omaa työehtosopimusta. Voit kysyä pomoltasi
miten asia on omassa työpaikassasi.
Jos sinusta tuntuu, että työnantaja on menetellyt väärin (esim. palkka ei tule tilille silloin kun
pitäisi, tai se ei olekaan sama kuin on sovittu,
työpäivät venyvät todella pitkiksi tai sopimuksista ei pidetä kiinni), kannattaa ensin jutella
oman työpaikkasi työsuojeluvaltuutetun kanssa. Voit myös ottaa yhteyttä työsuojelupiiriin.
Työsuojelupiiri opastaa ja valvoo mm. työpaikkojen turvallisuutta ja työsuhteen ehtoihin liittyviä asioita. Oman työsuojelupiirisi yhteystiedot
saat kuntasi puhelinvaihteesta tai internetistä.
Jos kuulut oman alasi ammattiliittoon, voit
soittaa liittoon ja kysyä neuvoa. Vaikka et kuuluisikaan ammattiliittoon, liiton työttömyyskassaan liittyminen kuitenkin kannattaa mahdollisen työttömyyden varalta. Ammattiliittoon ja
liiton työttömyyskassaan kuulumisesta täytyy
maksaa. Vastineeksi saat neuvoja ja tukea
133
esim. hankalissa tilanteissa työnantajan kanssa sekä turvaa mahdollisen työttömyyden tai
sairauden varalle. Lisää tietoa saat Työmarkkina-avain -oppaasta. Oppaassa on selvitetty
keskeiset työelämän säännökset, työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet
sekä sosiaaliturvan pääkohdat. Työmarkkinaavain löytyy sivulta www.tyomarkkina-avain.fi.
Mistä uusi duuni?
Töitä voit hakea esimerkiksi käväisemällä työvoimatoimistossa juttusilla. Työvoimatoimiston
kautta tulevat avoimet työpaikat voit tarkistaa
myös netissä www.te-palvelut.fi. Lisäksi voit
selata lehtien palstat, joilla tarjotaan töitä, lähettää avoimia hakemuksia kiinnostaviin yrityksiin tai vaikka käydä henkilökohtaisesti paikanpäällä kysymässä työtä.
Jos näit kivalta vaikuttavan paikan lehdessä,
ilmoituksessa yleensä pyydetään lähettämään
kirjallinen hakemus tiettyyn päivään mennessä. Kirjallinen hakemus koostuu yleensä vapaamuotoisesta hakemuksesta, jossa kerrot,
miksi olet kiinnostunut paikasta ja perustelet,
miksi juuri sinut pitäisi palkata. Muista lähettää
hakemuksesi ajoissa.
Liitteeksi hakemukseen laitat ansioluettelosi eli CV:n (latinaksi curriculum vitae). CV:ssä
listaat aikaisemmat työpaikkasi, koulutuksesi
ja muut toimintasi, esim. järjestötyöt, kielitaidon, it-taidot tai vaikka lyhyesti harrastuksesi.
CV:n on tarkoitus korostaa parhaita puoliasi ja
erottaa sinut muista hakijoista. Omaperäisyys
ja persoonallinen ote hakemuksessa kannattaa usein, jos et ole hakemassa varsin perinteiseen tilitoimistoon. Älä kuitenkaan liioittele.
Netistä löydät useita ohjeita sekä työhakemuksen että CV:n tekoon ja asetteluun.
Hakemuksesi perusteella sinut voidaan palkata tai kutsua työhaastatteluun. Haastattelu
on tilaisuus vakuuttaa työnantaja siitä, että he
134
haluavat palkata juuri sinut töihin. Ole ajoissa,
pukeudu siististi ja tuo kopiot aikaisemmista
työtodistuksista, koulutodistuksista ja muista
papereista, jotka haastattelijasi kenties haluaisi nähdä. Ole oma itsesi ja onnea matkaan!
Älä masennu, vaikka saisit hakemuksiisi kielteisiä vastauksia tai haastattelu ei mennyt putkeen. Niin voi käydä ja käy kaikille joskus. Ei
muuta kuin uusi yritys, ehkä silloin jo tärppää.
Työsuhteen päättyminen
Työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassa
olevan työsopimuksen joko työntekijästä johtuvista syistä, tuotannollisista tai taloudellisista
syistä. Irtisanomissyyn pitää aina olla asiallinen ja painava. Työntekijälle on annettava varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä,
jos työnantaja harkitsee irtisanomista työntekijästä johtuvista syistä. Laissa on tarkoin määrätty, että irtisanomisen syy ei saa olla esim.
sukupuoli, poliittiset mielipiteet, uskonto tai
lailliseen lakkoon osallistuminen. Työntekijä voi
irtisanoa työsopimuksen syytä ilmoittamatta.
Irtisanomistilanteissa on noudatettava irtisanomisaikoja.
Työsopimuksen purku ja työsopimuksen päättyminen irtisanomisella ovat eri asioita. Työsuhde voidaan purkaa välittömästi vain erittäin
painavasta syystä (esim. lain rikkominen tai
jatkuva poissaolo työpaikalta ilmoittamatta).
Työntekijä voi purkaa työsopimuksen, jos työnantaja rikkoo ja laiminlyö asioita, jotka on mainittu laissa tai työsopimuksessa. Kun työsuhde puretaan, irtisanomisaikoja ei noudateta.
Uuteen kotiin
Kun muutat pois kotoa, menosi kasvavat.
Yksinasuvan menot ovat suhteessa kalliimmat kuin silloin, kun samassa asunnossa
asuu useampi henkilö. Silloin kiinteät menot, kuten sähkö, vakuutukset ja tv-lupa
voidaan jakaa asukkaiden kesken.
* Postille ilmoitus kannattaa jättää
jo noin viikkoa ennen muuttoa,
jotta saat postit ilman häiriöitä
uuteen osoitteeseen.
Muistettavaa muutossa
Kun teet muuttoilmoituksen internetissä, uudet
osoitetietosi päivittyvät samalla ilmoituksella
Postiin ja valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään. Väestötietojärjestelmästä ne välitetään automaattisesti viranomaisille ja useille
muille tahoille. Posti ilmoittaa uudet osoitetietosi myös useiden yritysten asiakasrekistereihin, jos olet näiden yritysten asiakas.
Maistraatille on lain mukaan ilmoitettava muutosta ja maastamuutosta aina kun kotikunta tai
siellä oleva asuinpaikka muuttuu. Ilmoitus on
tehtävä viimeistään viikon kuluttua muutosta.
Vakinaisen osoitteen perusteella määräytyy
mm. verotuskunta, äänestyspaikka ja joidenABI-fakta 2015–2016
kin sosiaaliturvaan liittyvien palveluiden saanti.
Posti ohjaa vanhaan osoitteeseen tulevat postilähetykset haluamasi ajan uuteen osoitteeseen. Kotimaan muuttoilmoituksen voi tehdä
internetissä, puhelimitse tai lähimmässä postissa.
Vuokrasopimus
Kun muutat, pitää vuokrasopimus tehdä aina
kirjallisesti. Silloin sekä vuokralaisen että vuokranantajan on helppo tarkistaa, mitä on sovittu.
Muista: kun molemmat ovat allekirjoittaneet
vuokrasopimuksen, on sopimus sitova!
Vuokrasopimuksessa tulisi olla seuraavat tiedot:
•vuokran määrä
•vuokran maksupäivä (esim. kerran kuussa)
•vuokran korottamistapa (esim. elinkustannusindeksiin sidottu indeksikorotus)
•vuokratakuu ja muut ehdot
•vuokranantajan ja vuokralaisen allekirjoitus
Ennen kuin muutat uuteen vuokra-asuntoon,
on aina hyvä tehdä asunnossa kuntotarkastus.
Tämä tarkoittaa sitä, että asunnon omistaja
135
ja uusi vuokralainen toteavat samaan aikaan
asunnon kunnon ja allekirjoittavat kuntotarkastuksesta tehdyn pöytäkirjan. Tällä menettelyllä
estetään esimerkiksi se, että uutta vuokralaista voitaisiin syyttä jostain asunnon viasta, joka
on aiheutunut jo edellisen vuokralaisen toimesta. Kuntotarkastus kannattaa tehdä myös,
kun asunnosta muutetaan pois.
Muuta ilmoitettavaa muuton jälkeen:
•Ilmoita muutostasi isännöitsijälle kolmen
päivän kuluessa.
•Tee sähkösopimus uuteen osoitteeseen.
Soitto uuteen sähköyhtiöön riittää.
•Toimita tarvittavat lomakkeet (esim. olosuhdemuutosilmoitus tai uusi asumistukihakemus) Kelaan, jos saat tukia.
•Tarkista kotivakuutusehdot uuteen asuntoon.
Muista, että kotivakuutus on voimassa myös
muuton aikana.
•Mieti kenellä on avain uuteen kotiisi. Joskus
voi tuntua siltä, että asunnon lukot olisi syytä
vaihtaa uusiin. Keskustele tästä asunnon
omistajan kanssa.
•Postista ilmaiseksi saatavilla osoitteenmuutoskorteilla voit ilmoittaa uuden osoitteesi
kavereille, sukulaisille ja tuttaville.
136
räaikainen sopimus voidaan purkaa vain laissa
määriteltyjen seikkojen perusteella.
Velvollisuutesi vuokralaisena
•Maksa vuokra säännöllisesti.
•Hoida asuntoa huolellisesti.
•Kysy aina vuokranantajalta lupa, jos haluat
remontoida asuntoa tai vaikkapa piristää
kämppää maalaamalla ovenkarmit. Tauluja
varten voit porata kohtuullisen määrän reikiä.
•Jos huomaat asunnossa ongelmia, ilmoita
niistä heti vuokranantajalle. Esim. kosteusvaurioista tai rikkinäisestä jääkaapista on
hyvä ilmoittaa heti. Jos itse olet aiheuttanut
asunnolle vahinkoa, vastaat korvauskuluista.
•Vuokrasopimuksessa voidaan sopia, että
asunnossa ei saa tupakoida tai pitää lemmikkieläimiä.
Mitä voit odottaa vuokranantajaltasi?
•Asunto on pidettävä kunnossa.
•Jääkaapin ja muiden koneiden on toimittava,
jos ne vuokraushetkellä esiteltiin asuntoon
kuuluvina.
•Vuokrasopimuksen päättyessä vuokranantajan on palautettava maksamasi vuokravakuus viipymättä.
Vuokrasopimuksen irtisanominen
Milloin vuokrasopimus voidaan purkaa?
Jos vuokrasopimus on kestänyt alle vuoden,
vuokranantajan puolelta irtisanomisaika on
kolme kuukautta. Jos vuokrasopimus on kestänyt yli vuoden, vuokranantajalla on kuuden
kuukauden irtisanomisaika. Vuokralainen voi
aina irtisanoa sopimuksen kuukauden varoitusajalla, irtisanomisaika lasketaan irtisanomiskuukauden lopusta.
•Vuokraa ei makseta tai maksut viivästyvät
jatkuvasti.
•Asuntoa hoidetaan huonosti.
•Vuokraoikeus siirretään toiselle ilman sopimusta.
•Asunnossa vietetään häiritsevää elämää.
•Asuntoa käytetään muuhun tarkoitukseen
kuin on sovittu.
Jos vuokrasopimus on määräaikainen, on sopimuksessa mainittu alkamis- ja päättymispäivä. Jos olet tehnyt määräaikaisen vuokrasopimuksen, olet velvollinen asumaan asunnossa
sopimuksessa merkityn ajan tai joka tapauksessa maksamaan vuokran tältä ajalta. Mää-
Vuokranantajan pitää ilmoittaa sopimuksen
purkamisesta kirjallisena. Muissa tapauksissa
kuin vuokranmaksun laiminlyönnissä tai vuokraoikeuden luvattomassa siirrossa vuokralaiselle on annettava kirjallinen varoitus ennen
kuin vuokranantaja voi purkaa sopimuksen.
Vakuutukset
Vakuutuksia ottamalla halutaan suojautua
odottamattomien tapahtumien ja onnettomuuksien aiheuttamilta taloudellisilta menetyksiltä. Vakuutus voi olla myös sosiaaliturvaa
vapaaehtoisen eläkevakuutuksen muodossa.
Työtapaturmien varalle on oma lakisääteinen
vakuutus. Kun muutat pois kotoa, sinulla on
ehkä vakuutuksia, joita vanhempasi ovat hankkineet turvaksesi. Näiden lisäksi tarvitset ehkä
uusiakin vakuutuksia. Jokaisen on hyvä tarkistaa vuosittain omien vakuutuksiensa ajankohtaisuus ja tarve. Näin välttyy maksamasta turhia vakuutusmaksuja tai voi hankkia lisäturvaa
muuttuneiden tilanteiden takia.
Kun mietit vakuutuksen ottamista tai
muutat pois kotoa:
•Tarkista tai kysy vanhemmiltasi mitä vakuutuksia sinulla on.
•Mieti, mitä vakuutuksia tarvitset. Useimmilla
olevia perusvakuutuksia ovat esim. henkilövakuutus, kotivakuutus ja matkavakuutus.
•Varaa hieman aikaa ja käy läpi usean vakuutustoimiston tarjoukset. Voit vierailla vakuutusyhtiön toimistossa tai käyttää hyväksesi
netistä löytyviä laskureita.
•Muista, että sinä olet asiakas ja päätät mitä
haluat. Kysele rohkeasti saadaksesi selville
sinulle edullisimman ja sopivimman vaihtoehdon. Sinun ei tarvitse suostua kalliilta
tai turhilta kuulostaviin sopimuksiin. Käy
useassa paikassa ja pyydä itsellesi mukaan
tarjous pyyntö. Pyytämällä tarjouksen et vielä sitoudu mihinkään, vaan voit vielä vertailla
eri vaihtoehtoja kotona! Vertailu kannattaa
usein, vaikka viekin hieman aikaa.
•Kun mietit vakuutusta yhdessä virkailijan
kanssa, hän antaa usein mukaasi valmiit
vakuutusehdot (tarjouksen). Kun olet löytänyt sopivalta kuulostavan tarjouksen, lisäät
papereihin allekirjoituksesi ja toimitat paperit
vakuutustoimistoon.
•Kun hankit kaikki vakuutukset samasta paiABI-fakta 2015–2016
kasta, voit saada edullisemman tarjouksen.
•Nuorena voit saada yhtiöiltä edullisia tarjouksia. Esim. kotivakuutuksen omavastuuosuus
tai kuukausimaksu voi olla pienempi.
•Vakuutuksen hintaan vaikuttavat omavastuun osuus ja vakuutusturvan laajuus.
Omavastuuosuus on summa, jonka joudut
maksamaan ennen kuin saat vahingon ylimenevältäosalta korvausta vakuutusyhtiöltä.
Vakuutusturva taas tarkoittaa tasoja, joita
vakuutus kattaa. Kattavampi vakuutus on
kalliimpi. Mieti, tarvitsetko laajempaa turvaa
vai riittääkö sinulle edullisempi vaihtoehto.
Lisätietoa vakuutusasioista saat esim. Finanssialan Keskusliitosta www.fkl.fi tai www.fine.fi.
* Itsenäisen elämän aloittaminen
tuo vapautta, mutta myös paljon
vastuuta. Törmätessäsi uusiin
tilanteisiin kysele ja ota selvää
asioista, on olemassa paljon
asiantuntevia tahoja, joiden
tehtävänä on auttaa.
Lisää tietoa vuokra-asumisesta:
•Ympäristöministeriö, www.ymparisto.fi
•Kuluttajaliitto, www.kuluttajaliitto.fi
•Vuokralaiset VKL ry, www.vuokralaiset.fi
•Asukasliitto, www.asukasliitto.fi
•Nuorisotiedotuskeskus Kompassi,
www.kompassi.info
•Nuorisoasuntoliitto ry, www.nal.fi
•Suomen opiskelija-asunnot SOA ry,
www.opiskelija-asunnot.fi
Sivuilta www.kuluttajaliitto.fi/valtti löydät paljon hyödyllistä tietoa mm. lain pykälistä ja kuluttajansuojasta, säästövinkkejä sekä linkkilistan muihin asiantuntijatahoihin.
137
Haluaisitko perustaa kimppakämpän?
Tarvitsetko nopeasti asuntoa?
Kaipaatko niukkaa yksiötä enemmän tilaa?
Parvikoti
™
on kimppakämppä sinulle ja valitsemillesi kavereille.
Säästät puolet asumismenoista. Voit muuttaa heti.
Lue lisää www.asokodit.fi
138
Opiskele Tampereella,
asu TOASilla.
TOASIN VUOKRALLA ASUKAS SAA KÄYTTÖÖNSÄ:
- Oman opiskelija-asunnon
- Sähkön
- Veden
- Lämmityksen
- Nopean internetyhteyden
- Kaapeli-TV:n
- Pesulan käytön
- Saunan käytön
Lue lisää osoitteessa:
www.toas.fi
139
Kiinnostaako oma opiskelijakoti?
Koko talo täynnä opiskelijoita – miltä
kuulostaa? Kun haluat asua hyvässä porukassa lähellä opiskelupaikkaasi tai hyvien kulkuyhteyksien varrella, on opiskelija-asunto oikea valinta.
Opiskelija-asunnot on suunniteltu opiskelijoiden kodeiksi ja asuminen on vaivatonta. Useimmiten vuokra sisältää
myös nettiyhteyden, sähkön ja vesimaksun. Taloissa on myös tarjolla yhteisiä
palveluita, kuten sauna ja pesutupa.
Asunnon saannin edellytyksenä on opiskeluoikeus jossakin peruskoulun jälkeisessä oppilaitoksessa.
Opiskelija-asuntoja tarjolla seuraavilla paikkakunnilla
Helsinki, Espoo,
Vantaa, Kauniainen
Hämeenlinna, Forssa,
Riihimäki
Joensuu
Jyväskylä
Kajaani
Kotka
Kuopio
Lahti
Lappeenranta
Mikkeli
Oulu
Pori
Rovaniemi
Savonlinna
Seinäjoki
Tampere
Turku, Rauma
Vaasa
HOAS, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö, www.hoas.fi
HOPS, Hämeenlinnan seudun Opiskelija-asuntosäätiö, www.hops.fi
ELLI, Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, www.joensuunelli.fi
KOAS, Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, www.koas.fi
Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, www.kajaaninpietari.fi
KOTOPAS, Kotkan Opiskelija-asunnot Oy, www.kotopas.fi
KUOPAS, Kuopion opiskelija-asunnot Oy, www.kuopas.fi
Oppilastalo Oy, www.oppilastalo.fi
LOAS, Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö, www.loas.fi
MOAS, Mikkelin opiskelija-asunnot Oy, www.moas.fi
PSOAS, Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, www.psoas.fi
Porin YH-Asunnot Oy, www.porinyhasunnot.fi
DAS, Domus Arctica -säätiö, www.das.fi
SAO, Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy, www.sao.fi
Kiinteistö Oy Marttilan kortteeri, www.marttilankortteeri.fi
TOAS, Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö, www.toas.fi
Kiinteistö Oy Opintanner, Pirkan Opiskelija-asunnot Oy,
www.opintanner.net
TYS, Turun Ylioppilaskyläsäätiö, www.tys.fi
VOAS, Vaasan opiskelija-asuntosäätiö,
www.voas.fi
www.opiskelija-asunnot.fi
140
ASU NIIN KUIN ELÄT.
Koteja elämän eri tilanteisiin
www.avara.
Asuntojen vuokraus: Ovenia
Puh. 020 177 4500 asuntovuokraus@ovenia.
141
VARUSMIESPALVELUS KUTSUU
Suomi tarvitsee sinunkin panostasi, sillä
olet paras henkilö puolustamaan maatamme. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva
sotilaallinen maanpuolustus sekä oma toimintasi takaavat, ettei sinun eikä muiden
maassamme asuvien oikeuksia loukata,
eikä elämäämme Suomessa päästä uhkaamaan.
Ensin kutsuntoihin
Kutsunnat pidetään vuosittain elo-joulukuussa.
Ne koskevat miespuolisia Suomen kansalaisia,
jotka kyseisenä vuonna täyttävät 18 vuotta. Lisäksi kutsunnat koskevat niitä, jotka on määrätty kyseisen vuoden kutsuntaan uudelleen
tarkastettavaksi sekä niitä alle 30-vuotiaita,
jotka eivät ole aiemmin kutsuntavelvoitettaan
hoitaneet. Aluetoimisto lähettää kutsunnoista infopaketin keväällä. Lisätietoja löydät mm.
puolustusvoimien verkkosivuilta ja aluetoimistojen asiakaspalvelupisteistä.
Palveluksen aloittaminen
Kutsuntatilaisuuden yhteydessä annetusta
palveluksen aloittamismääräyksestä selviää
tuleva palveluspaikkasi ja palveluksen alkamisajankohta kutsuntoja seuraavien kolmen vuoden aikana, joko tammikuussa tai heinäkuussa.
Hyvissä ajoin ennen palveluksen alkua
joukko-osasto toimittaa jokaiselle palveluksen aloittavalle alokaskyselyn ja oppaan. Oppaasta löytyy niin listat mukaan otettavista
tavaroista kuin tietoa tulevista haasteista ja
mahdollisuuksista. Ennen palveluksen alkua
kannattaakin tutkia tulevia koulutusmahdollisuuksia, selvittää mahdollisten sotilasavustusten tarve ja järjestää siviilielämä palvelusta
tukevaksi.
Palveluksen aloittamismääräys on samalla
matkalippu. Muista ottaa se mukaasi joukkoosastoon. Palveluksen alkua ei kannata suot142
ta jännittää, vaan matkaan voi lähteä reippain
mielin, sillä edessä on runsaasti uusia kokemuksia ja uusia kavereita.
Kunnostaudu kuntoilussa
Varusmiespalvelus tarjoaa fyysisiä haasteita.
Mikäli viime aikoina ei ole tullut liikuttua, kannattaa ennen varusmiespalvelusta aloittaa
säännöllinen liikunta. Mikään supermies tai
-nainen ei varusmiespalveluksessa tarvitse olla,
mutta hyvä peruskunto helpottaa jokapäiväistä palvelusta. Kuntoilla voit vaikka puolustusvoimien ”Inttikuntoon kolmessa kuukaudessa” -sivustolla marsmars.fi Mikael Granlundin
opastuksella.
Palveluksen aloittamisajankohdan tai
palveluspaikan muutos
Jos sinulle syntyy pakottava tarve muuttaa
saapumiserääsi tai joukko-osastoasi esimerkiksi ammattiin valmistumisen, opintojen tärkeän vaiheen, vaikean taloudellisen tilanteen tai
muun erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi,
niin ota ajoissa yhteys omaan aluetoimistoosi
palveluksen aloittamisajankohdan tai palveluspaikan muutosta varten. Palveluskelpoisuuteen vaikuttavista terveydentilan muutoksista
on toimitettava lääkärintodistus aluetoimistoon.
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus
Naiset voivat hakea vapaaehtoiseen asepalvelukseen varusmieskoulutusta antaviin
joukko-osastoihin. Edellytyksenä on palveluksen alkaessa 18—29 vuoden ikä, Suomen
kansalaisuus sekä terveydentilan ja muiden
ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen.
Hakemus on toimitettava oman alueen aluetoimistoon vuosittain 1.3. mennessä. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen tulossa olevan naisen
on kirjallisesti ilmoitettava aluetoimistolle, mikäli hän ei aio aloittaa palvelusta.
Varusmieskoulutus ja palveluksen pituus
Varusmieskoulutuksen jaksottelu on oheisessa
kuvassa. Monipuolinen ja mielekäs varusmieskoulutus on nousujohteista tiivistyen vaativiin
loppuharjoituksiin. Kehittyviä oppimisympäristöjä hyödyntävä koulutus antaa sinulle osaamisia (mm. ensiaputaidot, kuljettajan ammattipätevyys, johtamistaidot) hyödynnettäväksi
tulevissa opiskeluissasi ja työelämässäsi.
Varusmiespalvelus kestää joko 165, 255 tai
347 päivää. Johtajiksi ja miehistön vaativimpiin
erityistehtäviin koulutettavien palvelusaika on
347 päivää. Miehistön erityistaitoa vaativiin
tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 255
päivää. Muissa miehistötehtävissä palvelusaika on 165 päivää. Aseettomaan palvelukseen
hakeutuneen palvelusaika on koulutusvalinnoista riippuen 255 tai 347 päivää.
Joukko-osastossa suoritettavien valintojen
perusteella ratkeaa palveluksen pituus ja tehtävä, johon varusmies koulutetaan. Varusmies
voi esittää toiveita koulutussuunnastaan, mutta valinnat tehdään puolustusvoimien tarpeita
varten. Palveluspäiviltä maksetaan päivärahaa,
joka on porrastettu palvelusajan mukaan.
Erikoisjoukot ja erityistehtävät
Erikoisjoukkoihin on hakeuduttava erikseen
kunkin erikoisjoukon hakuaikojen mukaan ennen tai jälkeen kutsuntojen. Hakeutuminen eriABI-fakta 2015–2016
koisjoukkoihin ei muuta kutsunnoissa saatuun
palveluksen aloittamismääräykseen merkittyä
palveluspaikkaa tai -aikaa ennen hyväksymistä erikoisjoukkoihin. Erikoisjoukkoja ovat mm.
laskuvarjojääkärit, sukeltajat, erikoisrajajääkärit, Suomen kansainvälinen valmiusjoukko,
elektronisen sodankäynnin joukot, sotilassoittajat, ilmavoimien kurssit ja urheilukoulussa
palvelevat urheilijat.
Erityistehtäviin haetaan palveluksen jo
alettua valtakunnallisilla erityishauilla. Erityistehtävissä tavoitteena on kouluttaa korkeakoulututkinnon suorittaneita tai opinnoissaan
riittävän pitkälle edenneitä, jolloin pyritään
hyödyntämään varusmiehen erityisosaaminen.
Erityistehtäviä on esimerkiksi viestintäalalla, johtamisjärjestelmäalalla, logistiikka-alalla
sekä erilaisissa tutkimustehtävissä. Ennen
varusmiespalvelusta erityistehtävistä voi tiedustella aluetoimistosta tai suoraan koulutusta
antavasta yksiköstä.
Lisätietoja mm.
www.puolustusvoimat.fi
www.varusmieheksi.fi
www.youtube.com/puolustusvoimat
www.facebook.com/puolustus
www.facebook.com/aluetoimisto
143
Varusmieheksi
I L M ASOTA KO U L UUN
Lentoreserviupseerikurssille
Lentotekniselle aliupseerikurssille
Johtokeskuslinjalle
Sotilaskuljettajaksi
Puolustusvoimat
ilmavoimat.fi
66
144
ABI-fakta
2015–2016
ABI-fakta
2015–2016
67
145
VARUSMIEHEKSI
KANSAINVÄLISEEN
VALMIUSJOUKKOON
146
147
TULE VARUSMIESPALVELUKSEEN
ERIKOISRAJAJÄÄKÄRIKSI
Rajavartiolaitoksen hakuaika
ERIKOISJOUKKOON
päättyy 6.12.2015
facebook.com/MahdollisuuksienRaja
raja.fi
ajokortti
MiELESSÄ?
Tarjoamme kattavan paketin opetusluvalla
ajokorttia hankkivalle:
ajokoULU-NEttiPaLVELU: Jäsenille
maksuttomat teoriaopetussisällöt videoina,
tehtäviä sekä mahdollisuus kysyä Autoliiton
asiantuntijalta.
kirja: Startti-oppikirja
US!
UUtU
opetuslupaopetukseen.
katSaStUS: Ajoneuvon muutoskatsastus
opetuskäyttöön K1-katsastusasemilla
(alennus jäsenille -25 %)
Katso hinnat ja jäsenalennukset:
autoliitto.fi
148
Kymmenen faktaa verenluovutuksesta
Verenluovutus on helppo tapa auttaa. Pieni vaiva luovuttajalle on iso apu potilaalle.
1 Seuraa oman veriryhmäsi tilannetta
Suomessa tarvitaan joka arkipäivä lähes 1 000
verenluovutusta, jotta verivalmisteita riittää jatkuvasti potilaiden hoitoon. Koska verihiutaleet
säilyvät käyttökelpoisena vain viisi päivää, verenluovutus on aina yhtä ajankohtaista. Seuraa
oman veriryhmäsi tilannetta esimerkiksi Veripalvelun nettisivuilta tai mobiilisovelluksen kautta,
ja tule verenluovutukseen ainakin silloin, kun
saat kutsun. Se takaa veren riittävyyden joka
päivä.
2 Ainutlaatuinen apu kolmelle potilaalle
Luovutettu veri jaetaan osiin punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Potilas saa vain tarvitsemaansa veren osaa, joten yhdellä luovutuksella voit auttaa jopa kolmea potilasta.
Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkausja syöpäpotilaille, onnettomuuksien uhreille ja
keskosvauvoille. Vuosittain yli 50 000 potilasta
saa hoitoa verivalmisteilla. Verta ei voi korvata
muilla valmisteilla.
3 Suurin osa aikuisista voi luovuttaa verta
Verenluovuttajan tulee olla terve, 18–70-vuotias
ja painaa vähintään 50 kiloa. Suurin osa aikuisikäisistä voi siis luovuttaa verta. Miehet voivat
luovuttaa verta 91:n ja naiset 61 vuorokauden
välein. Voit tarkistaa sopivuutesi verenluovuttajaksi etukäteen netissä (www.sovinkoluovuttajaksi.fi) tai soittamalla ilmaiseen luovuttajainfoon
0800 0 5801 (arkisin klo 8–17). Ota henkilötodistus mukaasi verenluovutukseen.
4 Luovutetun veren pitää olla turvallista
potilaalle
Luovuttajien valinta on tärkeää verivalmisteiden turvallisuuden kannalta. Noin joka kymmenennellä verenluovuttajaksi tarjoutuvalla on
jokin este. Verenluovutuksen voi väliaikaisesti
estää esimerkiksi flunssa, lääkekuuri, tatuointi
tai matkailu. Katso tarkemmin netistä tai soita
ilmaiseen luovuttajainfoon 0800 0 5801 (arkisin
klo 8–17).
5 Verenluovutuksen pitää olla turvallista
luovuttajalle
Verenluovutuksen kriteereillä huolehditaan myös
siitä, että luovutus on turvallista luovuttajalle.
Usein lääkitystä merkittävämpi verenluovutukseen vaikuttava asia on sairaus, johon lääkettä
käytetään. Pysyviä esteitä verenluovutukselle
ovat muun muassa lääkärin toteamat sydän- ja
verisuonisairaudet ja sairastettu syöpä. Tarkista
tilanteesi soittamalla ilmaiseen luovuttajainfoon
0800 0 5801 (arkisin klo 8–17).
6 Verenluovutus on helppo ja nopea tapa
auttaa
Veripussi (noin puoli litraa) täyttyy noin kymmenessä minuutissa, ja kaikkineen luovutukseen
kannattaa varata aikaa puolesta tunnista tuntiin.
Useimpiin veripalvelutoimistoihin voi varata ajan,
mutta verenluovutukseen voi tulla myös ilman
ajanvarausta. Ennen luovutusta on luettava tietopaketti ja täytettävä terveydentilakysely, jonka
avulla sairaanhoitaja arvioi sopivuuden verenluovuttajaksi. Hoitajan haastattelun yhteydessä
mitataan veren hemoglobiini. Luovutuksen jälkeen kannattaa levähtää hetki tarjoilujen äärellä.
7 Kaikki luovutettu veri testataan
Verenluovuttajilta tutkitaan luovutuksen yhteydessä otettavista verinäytteistä aina tärkeimmät
veren välityksellä tarttuvat taudit, kuten HI-virus,
maksatulehdusvirukset A, B ja C sekä syfilisbakteeri, eli kuppa. Tuore tartunta ei välttämättä näy testeissä. Siksi on tärkeää, ettei luovuta
verta, jos epäilee olleensa tartuntariskissä.
149
8 Kaikkia veriryhmiä tarvitaan
Kaikilta verenluovuttajilta määritetään keskeiset
veriryhmätekijät ABO-, Rh- ja Kell-järjestelmän
mukaan. Potilaat saavat yleensä oman veriryhmänsä mukaisia verivalmisteita. Siksi kaikki
veriryhmät ovat tärkeitä. Kaikkien veriryhmien
luovuttajia tarvitaan suhteessa suomalaisten
veriryhmäjakaumaan. O negatiivista verta käytetään potilaille hätätilanteessa ennen kuin potilaan oma veriryhmä on ehditty selvittää. Siksi
O negatiivista verta tarvitaan enemmän kuin vain
sen veriryhmän potilaille.
9 Kannusta muitakin ja tule porukalla
verenluovutukseen
Verenluovutukseen voi tulla porukalla. Porukalta
saa kannustusta ja tukea, ja samalla arvokas lahja moninkertaistuu. VeriRyhmän, eli verenluovutusryhmän, voi perustaa kuka tahansa esimerkiksi työkavereiden, harrastusryhmän tai ystävien
kesken. Yrityksille VeriRyhmä on ainutlaatuinen
tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta yhdessä henkilöstön kanssa. Rekisteröitynyt VeriRyhmä saa
muun muassa kuljetuksen (vähintään 4 henkilön
ryhmille), kattavan materiaalipaketin ja oikeuden
käyttää VeriRyhmä-tunnusta. Lisätietoa VeriRyhmä-toiminnasta löytyy osoitteesta www.veripalvelu.fi/ryhmat. Jos yrityksessä työskentelee yli
500 henkilöä, voidaan harkita myös työpaikalla
järjestettävää verenluovutustilaisuutta.
10 Verta voi luovuttaa monella paikkakunnalla
Verta voi luovuttaa joko 10 veripalvelutoimistossa tai vuosittain jopa 1500 verenluovutustilaisuudessa. Veripalvelutoimistoissa verta voi
luovuttaa joka arkipäivä. Toimistot sijaitsevat
Espoossa, Helsingissä (Sanomatalo ja Kivihaka),
Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa,
Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Osoitteet
ja aukioloajat sekä verenluovutustilaisuuksien
kalenteri löytyvät osoitteesta www.veripalvelu.fi.
Kuka voi luovuttaa?
Suurin osa suomalaisista voi luovuttaa verta. Yleisimmin käytetyt lääkkeet kuten verenpaine-,
kolesteroli- ja lievät masennuslääkkeet eivät lääkkeinä estä verenluovutusta. Verenluovuttajan
tulee olla terve, 18–70-vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle
60-vuotias. 66 vuotta täyttänyt henkilö voi luovuttaa verta, jos edellisestä verenluovutuksesta
on alle kaksi vuotta. Miehet voivat luovuttaa verta 61 ja naiset 91 vuorokauden välein.
Hemoglobiiniarvo mitataan aina ennen luovutusta ja sen tulee olla miehillä vähintään 135 g/l ja
naisilla 125 g/l. Verenluovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella.
Soveltuvuuden verenluovuttajaksi voi tarkistaa etukäteen osoitteessa www.sovinkoluovuttajaksi.
fi tai soittamalla ilmaiseen luovuttajainfoon 0800 0 5801 (arkisin klo 8–17). Soveltuvuus arvioidaan ennen jokaista luovutuskertaa.
Vuosittain arviolta 50 000 potilasta saa Suomessa hoitoa verivalmisteilla. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkausja syöpäpotilaiden hoidossa, onnettomuuksien uhreille sekä keskosvauvoille. Veripalvelu kerää verta sairaaloiden veriryhmäkohtaisen tarpeen mukaan. Suomessa tarvitaan joka arkipäivä lähes 1000 verenluovuttajaa. Verenluovuttajan kannattaa seurata
oman veriryhmänsä tilannetta Veripalvelun verkkosivuilta tai mobiilisovelluksesta ja tulla ainakin
silloin, kun kutsutaan.
150
aBI!
HEI SINÄ TÄYSI-IKÄINEN
HALUAISITKO TEHDÄ JOTAIN TODELLA ARVOkASTA?
TULE
LUOVUTTAMAAN
VERTA!
• Lue lisää ja katso päivän veritilanne: www.veripalvelu.fi
• Testaa etukäteen: www.sovinkoluovuttajaksi.fi
• Ota virallinen henkilötodistus mukaasi
• Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801
• Yhdellä verenluovutuksella autat jopa kolmea potilasta
OJENNA KÄTESI. • Espoo kauppakeskus Iso Omena • Helsinki Kivihaantie 7 ja Sanomatalo,
Töölönlahdenkatu 2 • Jyväskylä Kalevankatu 8 • Kuopio Sektori • Lahti Kauppakatu 10 • Oulu
Isokatu 32 C • Seinäjoki Kauppakatu 26 • Tampere Rautatienkatu 21 B • Turku Yliopistonkatu 16 C
151
Hinta alkaen
10€ / kk
Helppo vakuutuspaketti nuorille aikuisille
VALINNAINEN
+
&
Matka
Tapaturma
Koti
Koko Setti 173€ / vuosi ( Ilman kotivakuutusta 125€ /vuosi). Ainoastaan 18 — 28 vuotiaille.
LUE LISÄÄ JA OSTA SUORAAN NETISTÄ!
popvakuutus.fi/setti
Saat vakuutuksen heti voimaan.
Tunnistautumiseen tarvitset verkkopankkitunnuksesi
Onnistuu myös
mobiililla!
Etukoodilla leffaan
Hyödynnä etukoodisi settikmm oston yhteydessä ja saat
kaupan päälle Finnkinon leffalipun.
Tarjous voimassa 30.5.2016 asti. Lippukoodi toimitetaan sähköpostitse 30 päivän kuluessa .
Vakuutus
Suomen Vahinkovakuutus Oy
152
Jo yli 60 000 asiakasta
9/10 asiakkaasta suosittelee
popvakuutus.fi
puh. 010 3910 391
TUTUSTU S-PANKKIIN
OSOITTEESSA
S-PANKKI.FI TAI TULE
KÄYMÄÄN.
JOS ET VIELÄ TIEDÄ S-PANKISTA,
LUNTTAA TÄSTÄ.
S-Pankki on hyvä vaihtoehto opiskelijalle. Keskittämällä raha-asiat S-Pankkiin pääset hyötymään
S-Etukortin käyttäjille kuukausi- ja vuosimaksuttomista peruspalveluista, kuten käyttötilistä,
S-Etukortti Visasta sekä verkkopankista, ja säästät vuositasolla merkittävän summan. Kun omat rahat tai opintoraha eivät riitä, hae S-Pankista S-Opintolainaa. Sillä rahoitat
opiskeluelämän menot, eikä takaisinmaksusta tarvitse kantaa huolta ennen kuin olet jo
työelämässä. Laina on valtion takaamaa, eli vanhempia ei tällä asialla tarvitse vaivata.
S-PANKKI.FI
153
EVÄSTYSTÄ VEROASIOIHIN
Kutsuuko työ kirjoitusten jälkeen?
Työskentelitpä sitten kotimaassa
tai maailmalla, ansaitsemastasi
palkasta menee veroa.
Valmistaudu työpäivään tilaamalla ajantasainen verokortti tai tarkistamalla olemassa olevan korttisi tiedot. Voit tilata verokortin tai
muokata sitä verkossa osoitteessa
www.vero.fi /verokortti. Palveluun kirjautumista varten tarvitset verkkopankkitunnukset tai
sirullisen henkilökortin.
Jatkuvatko opinnot ensi syksynä?
Opintotuen, mahdollisten palkkatulojen ja verojen yhdistelmä
kannattaa kuitenkin selvittää hyvin, ettei tule jälkikäteen ikäviä
yllätyksiä.
Askarruttavatko veroasiat? Veroasioissa löydät apua ja neuvoja
muun muassa verkkosivuiltamme
www.veronmaksajat.fi/nuoret.
Lisätietoa
www.veronmaksajat.fi
www.vero.fi
154
155
KUNNON EVÄÄT
Aamu alkaa aamiaisella! Miten pysyä iskussa koko päivä?
Kun mikään ei tunnu maistuvan, kannattaa
aloittaa nestemäisellä ruoalla. Muutama voileipä teen kanssa tai lautasellinen puuroa/mysliä
maidon kera takaavat hyvän vireen puoleen
päivään asti. Marjoista tai hedelmistä ja jogurtista tehdyllä smoothiellakin pääsee jo hyvin
liikkeelle.
Testaa onko kuitu kaverisi: www.leipatiedotus.
fi/testit/kuitutesti
Pitkä opiskelupäivä on takana. Väsyttää
ja nälättää. Maha kurnii niin, ettei omia
ajatuksiaan kuule.
Pika-apua saa toki paljon sokeria sisältävistä
karkeista, limusta, tuoremehusta ja mausteLisää herkullisia reseptejä
www.leipätiedotus.fi/reseptit
tuista jogurteista, jotka nostavat verensokerin hetkellisesti pilviin. Alle puolessa tunnissa
väsymys iskee vielä pahemmin ja ollaan taas
lähtöruudussa. Fiksumpi apu löytyy eväistä,
jotka sisältävät kuitua ja pitävät verensokerin
tasaisena sekä nälän poissa pitkään. Näitä
ovat esimerkiksi täysjyväleipä, hedelmät ja
kasvikset. Kokonaisuutta täydentävät rasvattomat maitotuotteet.
* Varoitus! Tuoremehun, limun,
sokeripitoisten mehujen ja
energiajuomien sisältämä runsas
sokerimäärä heittelee verensokeria,
mikä voi häiritä keskittymistä ja
vireänä pysymistä.
Vinkki illanistujaisiin
Ruisleipä-nachos
Salsakastike:
400 g
jauhelihaa
2
valkosipulinkynttä hienonnettuna
1
sipuli silputtuna
1
punainen paprika kuutioituna
500 g tomaattimurskaa
1
jalapeno hienonnettuna
mustapippuria myllystä
merisuolaa myllystä
ripaus cayennepippuria
1 tl
timjamia
1 tl
oreganoa
juustoraastetta pinnalle
Avokadotahna:
1avokado
1 rkl
sitruunamehua
sormisuolaa
Ruskista jauheliha ja kuullota sipuli, valkosipulinkynnet sekä paprika. Lisää tomaattimurska ja
mausteet. Asettele uunivuoan reunoille varrasleivän paloja. Voit käyttää myös muuta leipää, joka
on paahdettu tai hiukan kuivahtanut. Kaada keskelle salsakastike. Ripottele pinnalle juustoraaste.
Laita vuoka uuniin 250 asteeseen kunnes juusto sulaa.
Tee avokadosta tahna ja mausta. Syö sormin. Tarjoa lisänä kurkkua, tomaattia ja jäävuorisalaattia.
156
Jotta ajatukset säilyisivät kirkkaina läpi kirjoitusten / päivän / tentin, kannattaa mukaan
pakata järkevät eväät: voileipiä, hedelmiä ja
kasvispaloja. Viljatuotteiden ja kasvisten sisältämä kuitu pitää verensokerin tasaisena,
jolloin jaksaminen ja keskittyminen paranevat. Jälkiruoaksi voi varata vaikka välipalapatukan. Paras juoma on tavallinen vesi. Eväiden laatuun ja makuun panostaminen todella
kannattaa!
Testaa tietosi – ovatko seuraavat väittämät
totta vai tarua?
1. Suositeltu kuitumäärä päivässä on vähintään 25–35
grammaa. Riittävän kuitumäärän saa 6–9 täysjyväleipäviipaleesta. Totta vai tarua?
2. Yhdessä reilunkokoisessa täysjyväleipäviipaleessa
on enemmän kuitua kuin kahdessa kilossa salaattia
(kiinankaali – tomaatti – kurkku). Totta vai tarua?
3. Välipalalla on väliä. Päivittäin välipalaksi syöty 50
gramman suklaapatukka tai 50 grammaa perunalastuja voileivän tilalla (leivän päällä margariini, juustoviipale
ja kasviksia) tarkoittaa vuodessa energiamäärältään
seitsemän kilon lisäpainoa. Totta vai tarua?
Vastaukset: 1. totta, 2. totta, 3. totta
Edessä kirjoitukset / tenttipäivä. Herätyskello soi, perhosia vatsassa. Uskallanko syödä mitään? Ei ole oikein nälkäkään, mutta syömättä ei päivästä selviä.
Lautasmalli auttaa koostamaan
monipuolisen aterian.
Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
* Testaa oletko sokerista:
www.leipatiedotus.fi/
testit/sokeritesti
Valitse ruokakolmion alaosasta ruoka-aineita
päivittäin ja ylemmistä
lohkoista harvemmin.
157
Vauhti virkistää – liikkuminen osaksi arkea!
Anne-Mari Jussila, LitM, palveluja kehityspäällikkö, UKK-instituutti
Anna Ojala, ETM, ravintoasiantuntija, UKK-instituutti
Meitä liikkujia on monenlaisia. Yksilölliset
tavoitteet vaihtelevat kunnon kohottamisesta ja painonhallinnasta kilpaurheilun
haasteisiin. Erilaisista tavoitteista riippumatta liikkumisen parasta antia on sen
tuottama ilo.
Terveyden kannalta olisi hyödyllistä, että viikon
varrella kertyisi mahdollisimman monipuolisesti erilaista fyysistä aktiivisuutta. Myös epämiellyttäviltä tuntuviin arkiaskareisiin voi saada
puhtia, kun motivoi itsensä liikkeelle terveyshyötyjä ajatellen.
Nuorten liikuntasuositus
rannat kestävyyttä, kehität voimaa, lisäät notkeutta ja pysyt pirteänä.
Päivittäinen liikkuminen voi koostua yhdestä
tai useammasta, vähintään 10 minuutin pituisesta liikuntajaksosta. Tärkeintä on paikallaan
olon vähentäminen − rajoita se kahteen tuntiin
kerrallaan ja pidä lyhyitä taukoja istumisessa.
Lisäksi ruudun ääressä istuminen kannattaa
yrittää rajoittaa pariin tuntiin päivässä. Hyvä istuma-asento ja asennon vaihtelu ehkäisevät istumisesta ja ruudun ääressä olosta aiheutuvia
selkä- ja hartiavaivoja. Istumisen tauottamisella voit myös vähentää istumisen terveyshaittoja. Liikkumisen voi yhdistää muihin harrastuksiin: kuntoile televisiota katsellessa ja kuuntele
musiikkia kuulokkeilla vaikkapa kävelylenkillä.
Vauhti virkistää!
Liiku ainakin 1 1/2 tuntia päivässä ja puolet
siitä reippaasti. Liikkumalla monipuolisesti pa-
liiku ainakin 1½ tuntia päivässä
– puolet siitä reippaasti
Paranna
kestävyyttä
Kehitä voimaa
ja notkeutta
• reipas kävely
• hölkkä
• pyöräily
• uinti
• hiihto
• tanssi
• kuntosali
• pallopelit
• venyttely
• lumilautailu
• skeittailu
Nosta
sykettä ja
hengästy
joka päivä
Kuormita
lihaksia
3 krt/vk
Pysy pirteänä
• pelaile pallopelejä välitunnilla
• kulje kävellen tai pyörällä
• käytä portaita, unohda hissit
• vältä pitkäaikaista istumista
158
Liiku
aina kun
voit
Ravinto
Lepo
Virtaa riittää, kun
hyvinvoinnin kolmio
pysyy tasapainossa.
Liikunta
Näin voit lisätä liikkumista:
Viisas verryttelee
•Kokeile uusia kiinnostavilta tuntuvia lajeja.
•Ota selvää lähiseudun liikuntatarjonnasta ja
-paikoista.
•Ota kaveri mukaan liikkumaan tai kokoa oma
peliporukka.
•Kokeile valitsemaasi lajia vähintään 2 viikkoa.
Liikunta on terveellistä, mutta liikkuessa sattuu
myös yllättävän paljon tapaturmia. Useimmat
tapaturmat ja vammat on kuitenkin ehkäistävissä. Riittävän monipuoliset liikuntataidot on
varmin tae vammoja vastaan. Tehokas ja helppo tapa ehkäistä monia vammoja on huolellisesti toteutettu alkulämmittely. Alkulämmittely
ja loppujäähdyttely ovatkin olennainen osa
kaikkea liikuntaa. Alkulämmittelyn aikana valmistelet kehoa tulevaa liikuntasuoritusta varten
ja loppujäähdyttely puolestaan takaa, että palautuminen käynnistyy tehokkaasti.
Jos et koe liikunnan harrastamista
omaksesi, lisää arjen aktiivisuutta:
•Kulje mahdollisimman paljon ainakin lyhyitä
matkoja kävellen tai pyörällä.
•Käytä portaita aina kun mahdollista, unohda
liukuportaat ja hissit.
Säännöllinen päivittäinen liikunta on terveyden
ja hyvän olon kannalta oleellista, mutta aivan
yhtä tärkeää on syödä sopivasti sekä levätä ja
nukkua riittävästi. Kunto kasvaa ja virtaa riittää
sekä opiskeluun että vapaa-ajan puuhiin, kun
hyvinvoinnin kolmio pysyy tasapainossa.
Lämmittele ennen jokaista harjoitusta vähintään vartti.
•Syke nousuun ja pieni hiki pintaan yleislämmittelyllä.
•Lisää liikettä, vaihtele vauhtia, liiku eri
suuntiin.
•Varmista lajissa tarvittavat liikelaajuudet.
159
Tapaturman sattuessa
Tekevälle sattuu. Jos nilkka nyrjähtää tai reisi
revähtää, on hyvä muistaa liikuntavammojen
ensiavun kolmen K:n ohje.
•Kompressio eli puristus: Pidä vamma-alue
paikallaan ja purista vammakohtaa heti itse
tai pyydä puristamiseen apua.
•Kohoasento: Nosta vammautunut kohta
sydämen yläpuolelle tai pyydä apua.
•Kylmähoito: Laita kylmää (esim. lunta pussissa, kylmäpakkaus) vamma-alueelle. Sido
kylmä vammakohtaan puristuksen säilyttämiseksi. Laita kylmän ja ihon väliin pyyhe,
sukka tai muu kangas. Anna kylmähoitoa
15−20 minuuttia kerrallaan. Toista useita
kertoja päivässä.
tai vamma mietityttää muuten, mene terveydenhoitajan vastaanotolle tai lääkäriin.
Lisää tietoa fiksusta liikkumisesta, verryttelyistä ja liikuntavammojen ehkäisystä ja hoidosta
on luettavissa Terve Liikkuja -verkkosivuilta:
www.terveliikkuja.fi
Jokaiselle löytyy mieluinen laji
Fyysinen kunto kohenee vain liikkumalla. Kunnon eri osa-alueet kehittyvät harrastamalla liikuntaa monipuolisesti. Liikunta on myös oiva
tapa purkaa stressiä. Tärkeintä on löytää itselleen mieluisia tapoja liikkua. Voisiko joku näistä olla sinun lajisi?
Jumpat
Kaikki ensiaputoimet vähentävät vamma-alueen verenvuotoa – muista kuitenkin kolmen
K:n oikea järjestys hoidon tehokkuuden takia.
Mitä pienempi vuoto, sitä pikaisempi paraneminen! Jos kipu ja turvotus ovat voimakkaita
160
Oppilaitokset, liikuntakeskukset, urheiluseurat, kansalaisopistot ja monet muut toimijat
järjestävät ohjattuja jumppia, joissa tavoitetta
riittää laidasta laitaan. Valitse oma jumppasi
tavoitteesi mukaan. Ammattitaitoisen ohjaajan
vetämät jumpat ovat turvallisia ja hyvässä ryhmässä on mukava liikkua.
venytellä rauhallisesti ainakin reidet, pohkeet,
kyljet ja niska-hartiaseudun lihakset.
Pilates, jooga, stretching ja muut vastaavat
liikuntamuodot kehittävät kehon hallintaa ja
liikkuvuutta. Rauhallisen luonteensa ansiosta
tunneilla on myös mieltä rauhoittava vaikutus.
Body pump, tankojumppa ja muokkaus harjoittavat lihaskuntoa. Aerobic, zumba, step ja
circuit-training puskevat hengitys- ja verenkiertoelimistöä ponnistelemaan.
Tärkeää: Valitse lajiin sopivat jalkineet.
Juoksemiseen saat hyviä harjoitusvinkkejä mm.
juoksukouluista ja liikuntalehdistä.
Tärkeää: Laadukkaisiin lenkkareihin kannattaa satsata.
Kuntosaliharjoittelu
Erinomainen harjoitusmuoto, kun haluat juuri
sinulle sopivaa lihaskunnon kehittämistä. Keskeisintä on suorittaa liikkeet teknisesti oikein.
Jos olet aloittelija, on aluksi fiksua pyytää ammattilaisen tekemä ohjaus.
Yleislämmittelyksi sopii ulkolenkki, sisäpyöräily
tai -soutu tai vaikkapa cross-training. Tee aina
ensimmäinen liikesarja kevyesti ja hyvää tekniikkaa painottaen.
Tärkeää: Teetä itsellesi henkilökohtainen
kuntosaliohjelma.
Laskettelu, lumilautailu
Laskettelu ja lumilautailu kehittävät mitä parhaimmin kehon hallintaa. Tiukat käännökset
ja hypyt taas vahvistavat mm. reisiä, luita ja
lihaksia. Laskettelussa polvet ovat kovilla, mutta ikäviltä yllätyksiltä voi välttyä hyvällä lämmittelyllä ja hallitulla laskuvauhdilla.
Tärkeää: Kypärä on luonnollinen osa lasketteluvälinepakettia.
Salibandy, koripallo, jalkapallo
Juoksupallopelit ovat todellisia kuntopankkeja.
Juoksu kehittää kestävyyttä ja nopeat suunnanmuutokset ja pyrähdykset vaativat sekä
nopeutta että voimaa. Pallon käsittely edellyttää sen sijaan taitoa ja tekniikkaa.
Tärkeää: Muistathan huolellisen lämmittelyn ja lajiin liittyvät suojaimet.
Kävely, hölkkä, juoksu, hiihto
Kävely on loistavaa perusliikuntaa kestävyyskunnon kohottamiseen. Liiku yksin, kaksin tai
ryhmässä – fiiliksen mukaan. Valitse kuntosi
mukaan kävely, hölkkä tai juoksu tai vaihtele
kaikkia etenemismuotoja vuorotellen. Lähde
aina rauhallisesti liikkeelle. Alkulämmittelyyn
sopivat pienet hypähtelyt, jalkojen ja käsien
heiluttelut ja ravistelut. Monipuolisuutta lenkkiin saat vauhtia vaihtelemalla ja pyrähtämällä
välillä ylä- ja alamäkiä tai poikkeamalla metsäpoluilla. Talvella kannattaa lenkkarit vaihtaa
hiihtomonoihin ja suunnata ladulle.
Jos lenkki on hyvin reipas, rauhoittele vauhtia
viimeisen 5−10 minuutin aikana. Lopuksi voit
Liikkujan ravitsemus
Terveyden ylläpito edellyttää ravinnon ja liikunnan yhteispeliä. Hyvin syövä jaksaa liikkua,
suorituskyky paranee ja liikunnasta voi nauttia.
Tärkeintä ravitsemuksessa on laadukas ja monipuolinen perusruokavalio. Kun syöt lautasmallin mukaan terveellisiä ruoka-aineita, saat
riittävästi energiaravintoaineita, vitamiineja ja
kivennäisaineita.
Hiilihydraatit ovat pääasiallinen energianlähde
arkiaskareissa ja liikunnassa. Niitä saat viljatuotteista, perunasta, kasviksista, marjoista ja
hedelmistä.
161
Proteiini on elimistön rakennusaine, jota tarvitaan kasvuun ja kehitykseen sekä liikunnassa
kehittymiseen ja siitä palautumiseen. Proteiinin
päälähteitä ovat liha, kana, kala, kananmuna,
maitotuotteet ja erilaiset pavut.
Rasva on olennainen osa terveellistä ruokavaliota. Liikkuja tarvitsee kasvi- ja kalaöljyistä
saatavaa hyvää, pehmeää rasvaa, jotta elimistö palautuu liikunnasta ja lihakset pysyvät
joustavina.
Sopivasti energiaa
Sovita energiansaantisi liikuntatavoitteeseen:
•Kunnon kohottamisessa energiansaanti
vastaa kulutusta.
•Lihasmassan kasvattamisessa energiansaanti on hieman suurempi kuin kulutus.
•Laihduttamisessa energiansaanti on kulutusta pienempi.
162
Kun kohotat kuntoa, riittävä syöminen on tärkeää, jotta liikunta olisi tehokasta, nautinnollista ja kehittävää. Todellinen kunnon kohottaja ei
pyri syömään liian niukasti tai laihduta, koska
lihasten energiavarastot jäävät muuten liian
vähäisiksi. Sopivan energiansaannin mittareita
ovat painon pysymien samalla tasolla ja liikunnassa jaksaminen.
Juo riittävästi nestettä
Nestehukka on yleinen ja varma tapa väsyttää itsensä ennen aikojaan. Nesteen kulutus
kasvaa liikunnan tehon ja ilman lämpötilan
noustessa. Jos juo päivän mittaan riittävästi, tunnin mittaisen harjoituksen aikana ei ole
välttämätöntä juoda. Pidempään kestävässä
kovatehoisessa harjoittelussa nestehukka voi
olla haitallisen suuri. Tällöin juominen on tärkeää, koska nestevaje heikentää jaksamista ja
keskittymistä vaativia suorituksia sekä altistaa
liikuntavammoille.
Nyrkkisääntö nesteen määrään:
•2 litraa päivässä + 0,5−1 litraa / liikuttu tunti
•”kulaus” (1−2 dl) vartin välein liikunnan aikana
Kun liikut pitkään, tehokkaasti ja kuumassa ilmassa, käytä veden lisäksi urheilujuomia, jotka
sisältävät sopivasti hiilihydraattia ja suoloja. Ne
myös imeytyvät helposti.
Energiajuomat eivät ole urheilujuomia. Ne eivät
sovellu liikunnan yhteyteen, sillä niiden piristävät ainesosat poistavat kehosta nestettä ja hiilihappo aiheuttaa tukalaa oloa liikunnan aikana.
Aterioiden ja välipalojen ajoitus
Tasainen ateriarytmi tukee parhaiten perusarkea ja myös liikunnassa kehittymistä ja palautumista. Älä tingi kunnon aamupalasta, päivän
lämpimistä aterioista ja terveellisestä iltapalasta. Kun syöt sopivasti liikuntaa ennen ja sen
jälkeen, ehkäiset flunssaa ja liikuntavammoja.
Ihannetilanteessa ennen fyysistä rasitusta syödään pieni välipala. Siitä elimistö saa proteiinia,
jota tarvitaan turvaamaan lihasten kehitystä.
Kun pidät välipalan kohtuullisen kokoisena, sinun ei myöskään tarvitse kärsiä vatsavaivoista
tai huolestua verensokerin heilahteluista.
Huolehdi riittävästä juomisesta liikunnan jälkeen. Viimeistään tunnin sisällä liikkumisen
loppumisesta tulisi syödä palauttava välipala
tai kunnon ateria. Tätä ravintoa tarvitaan energiavarastojen palauttamiseen ja hyödyn saamiseen liikuntasuorituksesta.
Lue lisää liikkujan ravinnosta verkosta:
tervekoululainen.fi ja terveurheilija.fi.
163
treenaa mielenterveyttäsi!
Nauti elämästä, ystävistä, iloisista hetkistä, uuden opettelusta! Uskalla unelmoida ja suunnitella
tulevaisuutta. Opettele myös huomaamaan omia onnistumisiasi! Saat luottamusta ja rohkeutta ja
itsetuntosikin vahvistuu. Kirjoita onnistumisiasi vaikka muistivihkoon, niin saat niistä voimaa, kun
elämä murjoo. Mieti, mitkä ovat omia selviytymiskeinojasi. Niiden avulla selviät murheista ja pettymyksistä. Ole rohkea ja uskalla tarpeen tullen hakea apua mieltäsi painaviin asioihin.
NUOREN MIELENTERVEYS
Arjen selviytymistaidot
Itsetuntemus
ja -luottamus
Oma
turvaverkkoni
Sosiaaliset
taidot
Stressinhallinta
ja rentoutuminen
Seksuaaliterveys
Erilaisuuden
kunnioittaminen
Tunnetaidot
Osallistuminen
ja aktiivisuus
164
NUOREN MIELENTERVEYS
Arjen
selviytymistaidot
Sosiaaliset
taidot
Itsetuntemus
ja -luottamus
Seksuaaliterveys
Osallistuminen
ja aktiivisuus
Stressinhallinta
ja rentoutuminen
Tunnetaidot
Erilaisuuden
kunnioittaminen
Oma turvaverkkoni
Miten huolehdin mielenterveydestä?
Miten rentoudun?
Millaisista asioista saan iloa?
Kenelle soitan, kun on huolia?
Suutunko usein? Lepynkö helposti?
Missä tilanteessa olin rohkea?
Mistä saan kiksejä?
Missä olen hyvä?
Miten autan ystävää, jos hänellä on huolia?
Mikä on mielestäni romanttista?
Mitä pidän niin tärkeänä, että siitä en luovu?
165
HYVINVOINNIN MUISTILISTA
Anna itsellesi aikaa virkistyä ja rentoutua vapaa-ajalla.
Ystävistä, harrastuksista, levosta ja liikunnasta saat vastapainoa opiskelulle ja jaksat paremmin.
Osaatko olla tekemättä mitään?
Etsi itsellesi sopiva tapa opiskella.
Toiset oppivat kirjoittamalla, toiset kuuntelemalla, jotkut lukemalla. Käytä tarvittaessa tukipalveluita,
kuten erityisopettajaa, opiskelusi edistymisen tukena.
Suunnittele ajankäyttöäsi.
Kirjaa ylös, mitä sinun on tehtävä tiettyyn päivään mennessä ja suunnittele, milloin työskentelet
näiden tavoitteiden eteen. Käytä muu aika siihen, mitä arvostat ja mistä sinulle tulee hyvä olo.
Tunnista omia rajojasi ja aseta inhimillisiä tavoitteita.
Mikä on mahdollista ikäsi, taitotasosi ja käytettävissä olevan aikasi huomioiden?
Aseta selkeät rajat tavoitteillesi ja uskalla olla tyytyväinen, kun tavoite on saavutettu.
Jos olet päättänyt kirjoittaa esseetä neljä sivua, älä venytä sitä pidempään vaan lopeta ja ole itseesi tyytyväinen.
Älä jää jumiin ongelman kanssa.
Pyydä apua tai kokeile toista tapaa.
Mistä tukea ja apua?
Linkkivinkkejä:
•Vanhemmat, huoltaja
•Suomen Mielenterveysseura
Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202,
ma–pe klo 9–07, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00-07.00
www.mielenterveysseura.fi
•Opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja muut
opettajat
•Terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi
•Nuoriso-ohjaaja, verkkonuoriso-ohjaaja
•Terveyskeskus/ perheneuvola
•Paikalliset oman kunnan mielenterveyspalvelut
•Nuorisopsykiatrian poliklinikka, oman alueen
kriisikeskus
•Seurakunnan nuorisotyöntekijä ja pappi.
”Älä lyö päätä seinään.
Avaa ovi.”
•Erilaisten oppijoiden liitto
www.erilaistenoppijoidenliitto.fi
•Nuorten kriisipiste
www.helsinkimissio.fi
•Nyyti ry, www.nyyti.fi
•Tietoa auttavista verkkopalveluista
www.apua.info
•Tieto- ja tukipalvelu Helppimesta
www.helppimesta.fi
•Verkkokriisikeskus Tukinet, www.tukinet.net
•Väestöliitto, www.vaestoliitto.fi/nuoret
”Eilisen vaikeus on
huomisen viisaus.”
Lukuvinkki: Mielenterveys voimaksi. Käsikirja nuorisotyön ammattilaisille.
Erkko A., Hannukkala M. 2013 Helsinki: Suomen Mielenterveysseura.
Lisätietoa: www.mielenterveysseura.fi
http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehittämistoiminta/lapset-ja-nuoret
166
Tietoa ja tukea
pelaamisen haittoihin
maksutta ja nimettömänä
Onko oma tai läheisesi pelaaminen alkanut
haitata elämää? Taskut tyhjenevät, keskit
tymiskyky herpaantuu eikä aikaa riitä
opiskelulle, kavereille ja harrastuksille
entiseen malliin? Mitä tehdä?
Hyödynnä Peluurin tietoa, tukea,
ohjausta ja neuvontaa kaikessa
peliongelmiin liittyvässä.
Tutustu monipuolisiin
palveluihin internetissä
tai soita.
www.peluuri.fi
Auttava puhelin
0800 100 101
arkisin klo 12–18
167
AVAT
TOILUSSA SAATT
U
A
T
A
N
N
LI
VA
OIKEAT
HENGEN.
N TAI LÄHEISESI
U
N
SI
A
A
ST
LA
PE
oja. Turvalosaamista ja järkeviä valint
Ajaminen vaatii harkintaa,
liikenajoneuvon käsittelytaidot,
aa:
asi
nta
mo
a
tta
ku
vai
en
lisuute
t matkalle
tavoitteet, joita olet asettanu
netilanteiden hallinta sekä
ja tulevaisuudelle.
AR VI OI ITS EÄ SI
masta viea, mikään ei estä sinua ole
Vaikka olisit hyvä kuljettaj
ajamisen
pohdit säännöllisesti, millä
ä
ett
ä,
keä
tär
On
pi.
em
lä par
huomiota
annettavaa. Kiinnittämällä
osa-alueilla sinulla olisi par
”läheltä
kuljettajana. Myös kaikki
äsi
itse
t
itä
keh
in
oih
asi
n
näihi
Niistä voi
alysoida huolellisesti läpi.
piti” -tilanteet kannattaa an
nteeseen
in joutumasta vastaavaan tila
nä
ä
ttä
väl
ja
een
iks
op
aa
ott
on tärkeä
tsutaan itsearvioinniksi. Se
uudelleen. Tätä kaikkea ku
.
osa kuljettajaksi kasvamista
AIRBAG?
MADALLUSSARJA VAI
simmäisenä
ään erilaisia valintoja. En
Kuljettajana joudut tekem
ssarja vai
tko auton, jossa on madallu
lua
ha
i,
iet
M
.
on
aut
n
itse
val
akautusjärrut? DVD-soitin vai ajonv
airbag? Subbari vai ABS-jar
vai vähän
teet halvoilla kitkarenkailla
van
ini
mi
alu
t
Iso
?
mä
tel
jes
ailla nastarenkailla?
pienemmät vanteet laadukk
TELLEN?
FIILIKSELLÄ VAI SUUNNI
ketä otat
llisesti. Harkitse tarkasti,
ole
hu
i
ses
mi
aja
e
tel
nit
un
Su
Tee aikamyös eri reittivaihtoehtoja.
matkalle mukaan. Vertaile
nata lähteä
onolla kelillä ei matkaan kan
Hu
jä.
väl
än
täv
riit
ta
lus
tau
ko.
ollenkaan, jollei ole aivan pak
168
OLUTTA VAI VETTÄ?
Huolehdi, että auton kuljettaja on selvin päin – olet se sitten sinä
tai joku muu. Jo yksikin olut saattaa lamauttaa kuljettajan toimintakykyä kohtalokkaasti.
Myös oluthuuruissa olevien matkustajien kuljettamiseen liittyy
omat riskinsä, vaikka kuljettaja itse olisikin selvin päin. Älä anna
matkustajien viedä huomiotasi pois olennaisesta – liikenteestä.
Kannattaa siis harkita, ketä otat kyytiin ja millaisessa kunnossa.
KYKYJEN VAI RAJOITUSTEN MUKAAN?
Nopeusrajoituksella on oma tarkoituksensa – juuri siinä paikassa
jossa se on. Perusteena rajoitukselle saattaa esimerkiksi olla risteys,
asuntoalue, koulu, ydinkeskusta tai tiukka mutka.
Osaava kuljettaja on tarvittaessa valmis ajamaan myös rajoitusta
alhaisemmalla nopeudella. Ajonopeuden nostamiseen ei tule antaa
matkustajien vaikuttaa.
MAINE VAI HENKI?
Kaverien läsnäolo autossa tai sen ulkopuolella aiheuttaa nuorelle
kuljettajalle helposti sosiaalista painetta. Jos kuljettajan paineensietokyky ei ole riittävä, hän saattaa ajautua kilpailutilanteeseen
ikätovereiden kanssa. Näyttämisen halu johtaa helposti vakavaan
onnettomuuteen.
VILLE VAI PETTERI?
Viikonloppuiltaisin saattaa paikallisen huoltoaseman parkkiksella tulla vastaan houkuttelevia ajelu- tai kyyditystarjouksia. Älä
kuitenkaan nouse sellaisen kuljettajan kyytiin, jonka ajokunnosta,
-tyylistä ja -käytöksestä et ole täysin varma.
169
KIRJAPAINO
Pukkilantie 2, 14200 TURENKI
w w w. j a a r l i . f i
Tämän kalenterin toimitti sinulle
DB Schenkerin Express-pakettipalvelut.
www.dbschenker.com/fi
170
muistiinpanoja
178
muistiinpanoja
178
muistiinpanoja
178
muistiinpanoja
178
muistiinpanoja
178
muistiinpanoja
178
2
0
1
5
2
0
1
6
tammi
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
helmi
1 S
M
T
K
2 T
P
L
S
M
T
K
3 T
P
L
S
M
T
K
4 T
P
L
S
M
T
K
5 T
P
L
tammi
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
1 53
2
3
4 1
5
6
7
8
9
10
11 2
12
13
14
15
16
17
18 3
19
20
21
22
23
24
25 4
26
27
28
29
30
31
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
helmi
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
maalis
6
7
8
9
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
10
11
12
13
14
maalis
5 T
K
T
P
L
S
M
6 T
K
T
P
L
S
M
7 T
K
T
P
L
S
M
8 T
K
T
P
L
S
M
9 T
K
T
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
10
11
12
13
huhti
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
1
2
3
4
5
6 15
7
8
9
10
11
12
13 16
14
15
16
17
18
19
20 17
21
22
23
24
25
26
27 18
28
29
30
huhti
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
14
15
16
17
touko
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
19
20
21
22
touko
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
18
19
20
21
22
kesä
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
kesä
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
heinä
23 K
T
P
L
S
M
T
24 K
T
P
L
S
M
T
25 K
T
P
L
S
M
T
26 K
T
P
L
S
M
T
27 K
T
P
23
24
25
26
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
28
29
30
31
elo
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
heinä
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
27
28
29
30
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
elo
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
syys
32
33
34
35
36
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
loka
37
38
39
40
syys
31 T
P
L
S
M
T
K
32 T
P
L
S
M
T
K
33 T
P
L
S
M
T
K
34 T
P
L
S
M
T
K
35 T
P
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
marras
41
42
43
44
loka
36
37
38
39
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
45
46
47
48
49
marras
40
41
42
43
44
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
45
46
47
48
joulu
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
50
51
52
53
joulu
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
S
M
T
K
T
P
L
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
49
50
51
52
ABIFAKTA
2015-2016
käsikirja

ABI-fakta 14-15 alkusivut.indd

Transcription

Similar documents

ABIN OHJEISTO

OHJEITA KEVÄÄN 2015 YLIOPPILASTUTKINNON KOKEISIIN

Ilmoittautuneita, kevät ja syksy yhteensä

YO-KOKEIDEN ALUSTAVAT TULOKSET, SYKSY 2015

Abin muistilista 2012-2013 2. – 5. jaksoihin

2015 Opinto-opas

Arola - Turun yliopisto

Lukion opinto-opas 2015-2016

Kirjoittajalle1415 (vihko)

Abi-info II materiaali kevät 2015.pdf