Opinto-opas 2015–2016 - Aalto

Transcription

Opinto-opas 2015–2016
Kemiantekniikan
kandidaattiohjelma
(CHEM)
Opinto-opas 2015–2016
Kemian tekniikan
korkeakoulu
Kemiantekniikan
kandidaattiohjelma
Toimittanut:
suunnittelija Pia Lahti
opintosihteeri Juha Oksa Unigrafia Oy
Helsinki 2015
Sisällys
Yleistä opinnoista5
Opinto-oppaan käyttäjälle6
Opetuksen aikataulu lukuvuonna 2015 - 20167
Aalto-yliopisto ja Kemian tekniikan korkeakoulu8
Korkeakoulun oppimispalvelut11
Opiskelijan sähköiset työkalut16
Kandidaatin tutkinto19
Tutkinnon rakenne20
Perusopinnot25
Bio- ja kemiantekniikan pääaine26
Materiaalitieteen ja -tekniikan pääaine30
Sivuaine34
Tutkintoon kuuluvat kieliopinnot35
Pakollisiin kieliopintoihin kelpaavat kurssit lv 2015 - 201636
Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö40
Kemiantekniikan kandidaatti-ohjelman
kurssit lukuvuonna 2015 - 201643
Kemian tekniikan korkeakoulu | kandidaatin tutkinto | opinto-opas 2015–2016
3
4
Yleistä opinnoista
5
Opinto-oppaan
käyttäjälle
Edessäsi oleva Kemian tekniikan korkeakoulun kandidaattiohjelman opinto-opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen ja
opintoasioihin. Tutustu oppaaseen huolella, siinä on tietoa opiskelusta ja opinnoista kemian tekniikan kandidaattiohjelmassa. Oppaan avulla voit suunnitella opintojasi, tutustua ohjeisiin ja säädöksiin ja löytää oman tiesi tekniikan kandidaatiksi.
Tutkintovaatimukset määräytyvät alkuvaiheessa opintojen
aloitusvuoden mukaisesti. Myöhemmin noudatat sinulle vahvistettua opintosuunnitelmaa. Tämä opinto-opas, opintopolun varrella
tarvittavia lomakkeita ja lisätietoa kursseista löytyy opiskelijoille
tarkoitetun Into-sivuston kohdasta Kandidaatti- ja maisteriopiskelijalle Kemian tekniikan korkeakoulussa (into.aalto.fi).
Jos tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, käänny rohkeasti opettajatutoreiden, opintoneuvojien, iso-henkilöiden, opintosihteerin ja
opintojen suunnittelijan puoleen. Autamme sinua mielellämme!
Antoisaa opiskeluvuotta!
Terveisin
Pia Lahti Opintojen suunnittelija 6
Juha Oksa Opintosihteeri
Opetuksen aikataulu
lukuvuonna 2015 - 2016
Lukuvuosi jakaantuu viiteen opetusperiodiin, jotka sisältävät kurssien opetuksen ja niihin liittyvän arvioinnin (välikokeet,tentit tai
muun arviointimenetelmän).
Lukuvuoden 2015–2016 opetus- ja arviointijaksot ovat:
Arviointijakso 24.8. - 5.9.2015 Orientaatioviikko
31.8. - 4.9.2015
I opetusperiodi 7.9. - 24.10.2015
I opetusperiodin arviointiviikko II opetusperiodi 19. - 24.10.2015
26.10. - 12.12.2015
II opetusperiodin arviointiviikko 7. - 12.12.2015
Arviointijakso 14. - 19.12.2015
III opetusperiodi 4.1. - 20.2.2016
III opetusperiodin arviointiviikko
15. - 20.2.2016
IV opetusperiod
22.2. - 9.4.2016
IV opetusperiodin arviointiviikko
V opetusperiodi
V opetusperiodin arviointiviikko
Kesäopetusjakso
4. - 9.4.2016
11.4. - 28.5.2015
23. - 28.5.2016
30.5. - 30.7.2016
Lukuvuoden avajaiset pidetään ti 1.9.2015 klo 12.00.
Kontaktiopetus järjestetään pääosin kunkin periodin kuuden
ensimmäisen viikon aikana. Periodit päättyvät ns. arviointiviikkoon (seitsemäs viikko), joka on varattu harjoitustöiden viimeistelyyn, laboratoriotöihin, kurssin tulosten esittelyyn ja opiskelijoiden
oppimisen arviointiin erilaisten menetelmien avulla. Tenttejä järjestetään arviointijaksoilla, ja -viikoilla ja erikseen
ilmoitettavina rästitenttipäivinä (rästitenttien ajankohdat löytyvät korkeakoulun Into-sivuilta, into.aalto.fi).
Korkeakoulu laatii luku- ja tenttijärjestykset lukukauden alkuun mennessä. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille
laaditaan lisäksi mallilukujärjestys. Kurssien opetuksen (luennot,
laskuharjoitukset ym.) ajankohdat löytyvät WebOodista. Korkeakoulun tenttijärjestys ja mallilukujärjestykset löytyvät Intosta.
Yleistä opinnoista
7
Aalto-yliopisto ja Kemian
tekniikan korkeakoulu
Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö - suomalaisille
vahvuuksille rakentuva kansainvälinen yliopisto. Aalto-yliopisto
hyödyntää aktiivisesti monitieteistä ja -taiteista luonnettaan. Tavoitteena on kuulua maailmanluokan yliopistojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Aalto-yliopiston toiminta rakentuu pitkäjänteiselle perustutkimukselle ja taiteelliselle toiminnalle, jotka
muodostavat vankan perustan opetukselle sekä luovalle kehitys- ja
innovaatiotoiminnalle. Kaiken toiminnan lähtökohtana on kestävä
kehitys ja tavoitteena korkea kansainvälinen laatu.
Aalto-yliopisto muodostuu kuudesta korkeakoulusta: Kauppakorkeakoulu, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Sähkötekniikan korkea-koulu ja Perustieteiden korkeakoulu. Aalto-yliopisto on
kansainvälisesti tunnustettu monialainen tutkimusyliopisto. Tutkimus on pitkäjänteistä, korkeatasoista sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Yliopisto ymmärtää ja ennakoi yhteiskunnan tarpeita sekä pyrkii vaikuttamaan niihin. Korkeatasoiseen
tutkimukseen ja opetukseen perustuen se edistää yhteiskunnan ja
sen jäsenten hyvinvointia ja elämän laatua.
Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä
Aalto-yliopisto on 20 000 opiskelijan ja 5 300 työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä
- he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen.
Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja
opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee
opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aaltoyliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja
8
Yleistä opinnoista
maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä
arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa
oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen
Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille
Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja
että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aaltoyliopiston ensimmäiset yhteiset, poikki-tieteelliset maisteriohjelmat.
Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat toiminta-alustoja, joissa yhdistyy Aalto-yliopiston korkeakoulujen
osaaminen tuotekehityksen, median ja palveluiden aloilla. Näillä
alueilla kuuden korkeakoulun tieteiden välinen yhteistyö on jo entuudestaan vahvaa. Factoreissa yhteistyölle haetaan uusia muotoja
ympäristössä, jossa akateemiset tiimit, tutkijat ja opiskelijat toimivat yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Oppimisen ja opetuksen
teemat ovat tärkeä osa Factoreiden toimintaa – syntyvä tutkimustieto siirretään saumattomasti opetukseen. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin.
Lisää Aalto-yliopistosta: http://www.aalto.fi ja opiskelusta Aaltoyliopistossa: into.aalto.fi
Kemian tekniikan korkeakoulu
Kemian tekniikan korkeakoulu haluaa korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen keinoin omalta osaltaan vastata ihmiskunnan
merkittäviin haasteisiin: fossiiliset energiavarastot ehtyvät, puhtaasta vedestä ja ruoasta on pulaa, ja ympäristö uhkaa muuttua likaantumisen ja ilmaston lämpenemisen seurauksena. Korkeakoulu
yhdistää kemian osaamisen bio- ja insinööritieteisiin ja kouluttaa
laaja-alaisia ja vastuullisia osaajia.
Yleistä opinnoista
9
Kemian tekniikan korkeakoulun tutkimuksen painoalueet ovat
energiateknologiat, uudet materiaalit ja luonnonvarojen kestävän
kehityksen periaatteiden mukainen prosessointi sekä niistä valmistettavat tuotteet. Valmistuneet diplomi-insinöörit ja tekniikan
tohtorit työskentelevät monipuolisissa tehtävissä Suomen suurimmilla teollisuuden aloilla metalli- ja elektroniikkateollisuudessa,
puunjalostusteollisuudessa sekä kemian-, lääke-, bio- ja elintarviketeollisuudessa.
Korkeakoulun tutkimusta ja opetusta tukee laaja akateeminen
ja teollinen yhteistyöverkosto, jossa on mukana sekä kotimaisia
että kansainvälisiä toimijoita.
Kemian tekniikan korkeakouluun kuuluu neljä laitosta:
• Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos
• Kemian laitos
• Materiaalitekniikan laitos
• Puunjalostustekniikan laitos.
Kemian tekniikan korkeakoulu pähkinänkuoressa:
• Perustutkinto- ja jatko-opiskelijoita 1900
• Henkilökuntaa 480
• Professoreita 40
Korkeakoulun yhteystiedot:
Kemian tekniikka:
postiosoite: PL 16100, 00076 AALTO
käyntiosoite: Kemistintie 1
Materiaalitekniikka:
käyntiosoite: Vuorimiehentie 2 A
Puunjalostustekniikka 1:
käyntiosoite: Vuorimiehentie 1
Puunjalostustekniikka 2:
käyntiosoite: Tekniikantie 3
Puh. (09) 47001
Lisää Kemian tekniikan korkeakoulusta: chem.aalto.fi
10
Yleistä opinnoista
Korkeakoulun
oppimispalvelut
Kemian tekniikan korkeakoulun Oppimispalveluiden eli CHEMLESin perustehtävä on huolehtia opiskelijoiden suunnitelmallisesta etenemisestä yliopiston asettamien tavoitteiden mukaisesti.
LES toteuttaa tehtäväänsä yhteistyössä koulutusohjelmien, laitosten ja opiskelijoiden sekä muiden palveluorganisaatioiden kanssa.
Yliopiston LES yhteiset-yksikkö toimii koulun Oppismispalvelujen
tukena.
Opiskelijoille tarjottavat tukipalvelut kattavat koko opiskelupolun. LES tukee ohjelmia opiskelijamarkkinoinnissa ja -rekrytoinnissa, osallistuu opiskelijavalintoihin sekä tarjoaa opiskelijoille
palveluita opiskelu- ja valmistumisvaiheessa.
Suoraan opiskelijoille tarjottavien palvelujen ohella korkeakoulujen Oppimispalvelut koordinoi ja avustaa koulutusohjelmia ja
laitoksia sekä koulun henkilökuntaa opetuksen käytännön järjestämisessä sekä opintojen ohjaukseen ja neuvontaan liittyvissä tehtävissä. LES tukee koulutusohjelmia ja laitoksia opetussuunnitelmien valmistelussa ja kehittämisessä.
Palvelulupaus
• Toteutamme palvelutehtäväämme myönteisellä ja eteenpäin
katsovalla asenteella.
• Toimimme asiantuntevasti, ystävällisesti ja asiakasmyönteisesti.
• Viestimme selkeästi ja ymmärrettävästi kohderyhmämme
huomioiden.
• Autamme asiakkaitamme löytämään ratkaisuja
• Tarvittaessa etsimme asiakkaan kanssa yhdessä oikean tukipalvelun.
• Vastaamme yhteydenottopyyntöihin mahdollisimman pian
• Pidämme kiinni palveluajoista ja tiedotamme poikkeustilanteista niin nopeasti kuin mahdollista.
Yleistä opinnoista
11
Opiskelijoiden palvelupiste
Korkeakoulun Oppimispalveluiden palvelupiste sijaitsee Kemian
tekniikan talossa. Palvelupisteeseen voit olla yhteydessä seuraavissa asioissa:
•
•
•
•
•
lukuvuosi-ilmoittautuminen
opiskelu- ja läsnäolotodistukset
viralliset opintosuoritusotteet
nimen- ja osoitteenmuutokset opiskelijarekisteriin
opiskelijoiden rekisteröintiin ja opinto-oikeuksiin liittyvät
asiat (opintojen keskeytys, opinto-oikeudesta luopuminen)
• tutkintotodistuksen noutaminen.
Ohjelmasi opintosihteeriin voit olla yhteydessä seuraavissa asioissa. Opintosihteeri löytyy palvelupisteeltä.
•
•
•
•
•
ohjataan opintoasioissa
otetaan vastaan opintoihin liittyviä hakemuksia
kirjataan opintosuoritukset rekisteriin
koostetaan opinnot opintokokonaisuuksiin
hoidetaan valmistumiseen liittyvät asiat (opinnäytetyöt, tutkinnot).
Jokaisessa koulutusohjelmassa on oma opintojen suunnittelija,
opintosihteeri ja opintoneuvoja, jotka hoitavat erilaisia opintoasioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja tiedottamiseen liittyviä tehtäviä. Korkeakoulun opintojen suunnittelijoiden tehtäviä ovat mm.
• vastaanottaa ja valmistella koulutusneuvoston sekä dekaanin / koulutusohjelmasta vastaavan professorin / laitosjohtajan käsiteltäväksi meneviä tutkintoasioita sekä toimia opintoasioiden esittelijänä koulutusneuvostossa
• toimittaa koulutusohjelman opetussuunnitelma
• neuvoa opintoasioissa (mm. pää-/sivuaineiden valinnat, tutkintosäännön vaihto, koulutusohjelman vaihto, kv-opinnot)
• opintojen seuranta
• vastata opettajatutoroinnista
• kehittää opetusta, ohjausta ja opiskelua.
12
Yleistä opinnoista
Korkeakoulun opintosihteereiden keskeisiä tehtäviä ovat mm:
• neuvoa tutkinnon suorittamista koskevissa opintohallinnollisissa asioissa
• hoitaa opintosuoritusrekisteriä ja antaa virallisia suoritusotteita
• vastaanottaa, valmistella ja esitellä koulutusneuvoston ja dekaanin / koulutusohjelmasta vastaavan professorin / laitosjohtajan käsiteltäväksi meneviä tutkintoasioita
• käsitellä opinnäytetöihin liittyviä asioita
• perustutkintojen valmistumiseen liittyvät asiat (mm. tutkintotodistukset)
• vastaanottaa opintoja koskevia hakemuksia
• tiedottaa opintoneuvonnasta ja päätöksistä.
Lisäksi korkeakoulun jatko-opintoasiat hoitaa tohtoritiimi. Heidän
tehtäviään ovat:
• vastaanottaa ja valmistella korkeakoulun tohtoriohjelman,
tohtorinkoulutusneuvoston sekä dekaanin käsiteltäväksi
meneviä jatkotutkintoasioita sekä toimia jatko-opintoasioiden esittelijänä tohtorinkoulutusneuvostossa
• neuvoa jatko-opintoasioissa ja kehittää jatko-opintojen sujuvuutta.
Opintoneuvola
Korkeakoulun opintoneuvola sijaitsee Materiaalitekniikan talossa. Opintoneuvojat ovat vanhempia opiskelijoita, joiden puoleen voi
kääntyä opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Koulutusohjelmien
opintoneuvojien tehtävänä on neuvoa mm.
•
•
•
•
•
•
•
opiskelutekniikkaan liittyvissä kysymyksissä
lukujärjestyskysymyksissä
henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laadinnassa
erilaisissa hakemustilanteissa
kurssien korvaavuuskysymyksissä
oikeusturvakysymyksissä ja
kaikissa muissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, joissa
opiskelija ei tiedä kenen puoleen hänen tulisi kääntyä.
Yleistä opinnoista
13
Kansainvälisen opintoneuvojan tehtävänä on mm.
• neuvoa korkeakoulun koulutusohjelmien opiskelijoita kaikissa ulkomailla opiskeluun liittyvissä kysymyksissä
• auttaa korkeakoulussa opiskelevia ulkomaalaisia opiskelijoita opintoihin liittyvissä kysymyksissä
• koordinoida ulkomaalaisille opiskelijoille tarkoitettu tutorkoulutus oman koulutusohjelman (ja laitoksen) sisällä
• avustaa opintojen suunnittelijoita kansainvälisiin opintoihin liittyvissä tehtävissä.
Harjoitteluneuvojan tehtävänä on mm.
•
•
•
•
neuvoa erilaisissa harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä
välittää harjoittelupaikkoja koulutusohjelmien opiskelijoille
koordinoida työpaikka- ja harjoittelurekrytointiasioita
hoitaa ulkomaanharjoittelupaikkojen välitys-, hankinta ja
hakuprosesseja
• järjestää harjoitteluseminaareja
• käsitellä opiskelijoiden palauttamat harjoitteluraportit.
Lisäksi kaikki opintoneuvojat osallistuvat mm. abiesittelyjen
koordinointiin, uusien opiskelijoiden rekrytointikampanjoihin ja
uusien opiskelijoiden orientaatioon.
Oppimispalveluiden yhteystiedot
Opintoneuvola
Materiaalitekniikka, Vuorimiehentie 2 A, huone B157
Kemian tekniikan kandidaattiohjelman opintoneuvoja:
[email protected]
Ruotsinkielinen opintoneuvoja: [email protected]
Kv-neuvoja: [email protected]
Harjoitteluneuvoja: [email protected]
14
Yleistä opinnoista
Opiskelijoiden palvelupiste
Kemian tekniikka, Kemistintie 1, huone C208 (palvelupiste)
[email protected]
Opinto- ja opiskelijapalveluiden tarkemmat yhteystiedot ja vastaanottoajat: into.aalto.fi -> Kemian tekniikan korkeakoulu -> Yhteystiedot.
Yleistä opinnoista
15
Opiskelijan sähköiset
työkalut
Aalto-yliopistossa on käytössä erilaisia opetuksen ja opiskelun
verkkopalveluita, joiden avulla voit suunnitella ja seurata omia
opintojasi ja pysyt ajan tasalla korkeakoulun ja yliopiston tärkeistä
tapahtumista. Opintojen suunnittelussa sähköiset työkalut ja tämä
opinto-opas täydentävät toisiaan ja niitä kannattaakin lukea rinnakkain.
WebOodi
WebOodi (oodi.aalto.fi) on opintojen hallinnan työkalu, josta löytyvät koulutusohjelmiin kuuluvien kurssien viralliset kurssikuvaukset, kurssien lukujärjestykset ja tenttien ajankohdat. Kursseille ja
tentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa. Lisäksi WebOodissa voi
suunnitella kurssitasolla omia opintojaan OodiHOPS-työkalulla
sekä antaa palautetta suoritetuista kursseista. WebOodista voi
myös tilata epävirallisen opintosuoritusotteen. MyCourses
MyCourses (mycourses.aalto.fi) on järjestelmä, josta löydät kurssien kotisivut ja verkkotyötilat. Järjestelmässä voit myös selata kurssitarjontaa.
Into
Into (into.aalto.fi) on Aalto-yliopiston portaali Aallon opiskelijoille
opiskeluun, yliopiston palveluihin ja omaan yliopistoon liittyvään
tietoon. Sivusto kerää myös Aalto-yliopiston uutiset ja tapahtumat
kandidaatti- ja maisteriopiskelijoille sekä tohtorikoulutettaville.
Intossa kaikki sisältö on julkista (= ei vaadi kirjautumista) ja pääosin kolmikielistä. Sivuston kohderyhmä on Aalto-yliopistossa
opiskelevat.
Into koostuu useista sivustoista: korkeakoulusivustojen lisäksi
Taideteollisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun laitoksilla ja
16
Yleistä opinnoista
tekniikan alan korkeakoulujen koulutusohjelmilla ja maisteriohjelmilla on omat sivustonsa. Lisäksi palveluilla on oma sivustonsa.
Intosta löydät mm.
•
•
•
•
•
•
•
•
ajankohtaisia uutisia
mallilukujärjestykset
ohjeita uudelle opiskelijalle
ohjeita omien opintojen suunnitteluun
tietoa opinnoista ulkomailla
valmistumiseen liittyvät ohjeet ja aikataulut
opintoihin liittyvät lomakkeet
opinto-oppaan sähköisessä muodossa.
Inton selailu kannattaa aloittaa valitsemalla Kemian tekniikan
korkeakoulu otsikon ”Kandidaatti- ja maisteriopiskelijalle” alta.
Yleistä opinnoista
17
18
Kandidaatin
tutkinto
19
PÄÄAINE 60 OP
KANDIDAATIN
TYÖ 10 OP
Tutkinnon rakenne
PERUSOPINNOT
70 OP
SIVUAINE
OPINNOT
20-25 OP
VAPAASTI
VALITTAVAT
OPINNOT
25-30 OP
Kuvio 1. Kandidaatin tutkinnon rakenne.
Tutkinnon tavoitteet
Kemiantekniikan kandidaattiohjelma
Koulutusohjelman johtaja: prof. Tapani Vuorinen
Kemian tekniikan korkeakoulun kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet perustuvat Aalto-yliopiston määrittelemiin tekniikan
kandidaatintutkinnon osaamistavoitteisiin. Tutkinnon osaamistavoitteet tarkentuvat pääaine- ja kurssikohtaisissa osaamistavoitekuvauksissa.
Koulutustehtävä
Koulutusohjelma kouluttaa tekniikan kandidaatteja, joilla on valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässä bio-,
materiaalija kemiantekniikan asiantuntijoiksi erilaisissa insinööri- ja tutkimustehtävissä teollisuuden tai teollisuuteen liittyvien sidosryhmien, julkishallinnon tai tiedeyhteisön palveluksessa.
20
Kandidaatin tutkinto
Näiden valmiuksien ytimenä ovat bio-, materiaalija kemiantekniikan sekä niihin liittyvien matemaattis-luonnontieteellisten perusteiden hallinta, kyky siirtää ja soveltaa alansa teoreettista osaamista ongelmanratkaisutilanteissa myös monialaisissa yhteyksissä,
kyky hankkia, arvioida ja käsitellä kriittisesti tieteellistä ja ammatillista tietoa sekä taito osallistua monipuolisesti ammatilliseen ja
tieteelliseen viestintään.
Koulutuksen sisällöllisinä painoalueina ovat luonnonvarojen
kestävä käyttö ja jalostus, uudet materiaalit sekä energiateknologian prosessi- ja materiaalitekniset sovellukset.
Tekniikan alat
Suoritettuaan kemian tekniikan korkeakoulun kandidaatin tutkinnon perus- ja pääaineopinnot opiskelijalla on laaja-alainen perusteiden tuntemus bio-, materiaalija kemiantekniikan aloilla.
Hänelle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineen alaan
liittyvä teknistieteellinen ammatti-identiteetti. Opiskelija muodostaa käsityksen alan ammatillisista käytännöistä tutkimus- ja
insinööritehtävissä ja osaa soveltaa oppimaansa tietoa yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tieteellisen tutkimukseen. Hän tietää miten toimia ammatissaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Kemian tekniikan korkeakoulun kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan alan ammatillista kehitystä
ja hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi.
Opiskelijalla on mahdollisuus valita sivuaine ja valinnaisia
opintokokonaisuuksia niin, että opinnoissa yhdistyy Aalto-yliopistolle ominainen tekniikan, talouden ja taiteen vuorovaikutus.
Teknistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa
Kemian tekniikan korkeakoulun kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet yleisesti ja erityisesti bio-, materiaali- tai
kemiantekniikan aloilla. Hän tunnistaa alojen keskeiset käsitteet,
ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja tutkimusmenetelmät ja osaa soveltaa näitä käytännössä hyödyntäen yleisiä luonnontieteen, tekniikan
ja matematiikan välineitä. Hänelle kehittyy insinööriosaamiseen
perustuva yleinen ongelmanratkaisutaito. Hän kykenee arvioimaan insinöörityön tuloksia, prosesseja ja metodeja kriittisesti.
21
Opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva maapallon luonnonvaroista, energiataseesta, aineja energiavirroista ja näiden vaikutuksesta ilmastoon ja elinolosuhteisiin. Hän osaa eritellä luonnonvaroja kestävän käytön näkökulmasta.
Opiskelija osaa kuvailla aineen rakenteen atomi- ja sidostasolta
mikroskooppiseen ja makroskooppiseen rakenteeseen asti ja kykenee vertailemaan ja selittämään eri rakennemittakaavojen välisiä
yhteyksiä. Hän osaa kuvata aineen kemiallisia rakenteita sekä selittää ja analysoida aineen kemiallisen luonteen ja fysikaalisen rakenteen sekä teknisten ominaisuuksien välisiä yhteyksiä keskeisissä
materiaaliryhmissä. Hän osaa selittää yhteyden aineen fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien välillä sekä soveltaa oppimaansa aineen kemiallisen ja fysikaalisen rakenteen muokkaamisessa ja
energiatilojen hallinnassa.
Opiskelija tunnistaa eri energiamuodot ja osaa käsitellä aineen
ja energian yhteyttä ja vuorovaikutuksia kvantitatiivisesti. Hän
hallitsee kuljetus- ja erotusprosessien ja kemiallisten ja biokemiallisten reaktioiden ja tasapainojen kuvauksen ja tekniset sovellutukset yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa kuvata solujen aineenvaihduntaa, energiataloutta sekä solujen ja eliöiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja ekologiaa erityisesti teollisten prosessien ja materiaalien yhteydessä.
Opiskelija osaa tunnistaa, eritellä ja vertailla materiaalien ominaisuuksia niiden soveltuvuuden ja käyttökohteiden näkökulmasta. Hän osaa kuvata luonnontieteellisistä lähtökohdista yleisimmät
oman alansa yksikköprosessit ja osaa lukea prosessikaavioita sekä
pystyy tasetarkastelujen avulla hahmottamaan prosessikokonaisuuksia ja tuotteiden elinkaaria.
Hän tunnistaa biologisiin ja kemiallisiin prosesseihin, materiaaleihin ja niiden muokkaamiseen käytettäviin teknologioihin
liittyviä riskejä ja lainsäädäntöä ja hallitsee työturvallisuuden perusteet tutkimus- ja teollisuusympäristössä.
Opiskelija osaa nimetä ja käyttää bio-, materiaalija kemiantekniikan keskeisiä tietokantoja, sekä muita tiedonlähteitä. Hän
hallitsee teknistieteellisen tiedonhaun menetelmät ja osaa hakea
tietoa opintojensa ja työnsä tueksi. Hän osaa selittää lähdekritiikin
periaatteita ja soveltaa niitä sekä lähdetietojen käytössä että käyttämiensä metodien ja saamiensa tulostensa tarkastelussa.
Opiskelija tuntee bio-, materiaalija/tai kemiantekniikan alojen liiketoimintaa ja tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja tuotantoprosesseja sekä pystyy osallistumaan niissä tarvittaviin insinöörityön vaiheisiin.
Kandidaatin tutkintoa suorittaessaan opiskelija harjaantuu
tarttumaan moniulotteisiin, avoimiin ongelmiin, joihin ei aina ole
22
valmista tai yksiselitteistä ratkaisua. Samalla hänelle kehittyy systeeminen ajattelutapa. Hän tunnistaa tieteen, tekniikan ja oman
työnsä vaikutuksia ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Hän tunnistaa luonnonvarojen käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa huomioida niiden yhteiskunnallisen merkityksen
laajasti ja oman työnsä osalta. Hän oppii analyyttisesti tarkastelemaan vaihtoehtoisia tuotantoprosesseja ja materiaaleja kestävyyden näkökulmasta.
Opiskelutaidot ja perusta
diplomi-insinöörin opintoihin
Opiskelija osaa ottaa vastuun omasta oppimisestaan yliopistoyhteisön jäsenenä. Opiskelija osaa arvioida, eritellä ja hyödyntää itseään oppijana sekä osaa hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä ja
ylittää oppiaineiden välisiä rajoja.
Suoritettuaan Kemian tekniikan korkeakoulun kandidaatin
tutkinnon opiskelijalla on edellytykset opiskella diplomi-insinööriksi Kemian tekniikan korkeakoulun ylemmissä ohjelmissa sekä
muissa soveltuvissa ohjelmissa Aalto-yliopistossa. Hänellä on
mahdollisuus suunnitella opintonsa niin, että hän saa tiedolliset
edellytykset opiskella diplomi-insinööriksi myös oman sivuaineensa alueelta. Tutkinto antaa mahdollisuuden hakeutua ylemmän
korkeakoulututkinnon ohjelmiin muissa yliopistoissa kotimaassa
ja ulkomailla.
Opiskelu tekniikan kandidaatiksi luo perustaa itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle erilaisissa
työ- ja oppimisympäristöissä.
Työelämävalmiudet
Kemian tekniikan korkeakoulun kandidaatin opinnoissa opiskelijalle kehittyy monipuolisia työelämävalmiuksia koulun aloihin liittyvien opintojen yhteydessä.
Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa viestiä
selkeästi, suullisesti ja kirjallisesti sekä oman alansa asiantuntijoille, sidosryhmille että muulle yleisölle, myös vieraalla kielellä.
Opiskelijalla on säädösten mukainen toisen kotimaisen kielen taito. Opiskelijalla on riittävä englannin kielen taito opiskellakseen
ylemmän korkeakoulututkinnon englanniksi.
Opiskelija tunnistaa ryhmätyöskentelyn ja ryhmän johtamisen
periaatteita ja osaa soveltaa niitä omassa työssään. Hän pystyy pääKemian tekniikan korkeakoulu | kandidaatin tutkinto | opinto-opas 2015–2016
23
määrätietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn itsenäisesti
sekä ryhmän jäsenenä ja osaa toimia aktiivisena bio-, materiaalija/tai kemiantekniikan alojen edustajana monialaisessa ryhmässä
myös kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Opiskelija tunnistaa teknisten projektien tyypilliset vaiheet
sekä osaa käyttää erilaisia projektihallinnan menetelmiä.
24
Perusopinnot
Kandidaattiohjelmassa on kaikille opiskelijoille yhteisiä perusopintoja. Perusopinnot koostuvat luonnontieteiden, materiaalitieteen, tekniikan ja kielten opinnoista. Lisäksi niihin kuuluu orientaatiokurssi, Aalto-opintoja sekä työelämävalmiuksia kehittävä
kurssi. Perusopintojen laajuus on 70 opintopistettä.
Taulukko 1. Perusopinnot
Koodi
Kurssin nimi
op
CHEM-A1000
Korkeakouluopiskelijan ABC
2
CHEM-A1100
Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit
5
CHEM-A1110
Virtaukset ja reaktorit
5
CHEM-A2100
Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit
5
CHEM-A1200
Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen
5
CHEM-A1210
Kemiallinen reaktio
5
CHEM-A1310
Biotieteen perusteet
5
CHEM-A1400
Tulevaisuuden materiaalit
5
CHEM-A1500
Työssäoppiminen
5
Kie98.5001/7001
Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio
1
Kie98.5002/7002
Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio
1
Kie-98.xxxx
Vieraita kieliä*
3
MS-A0502
Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
5
MS-A0107
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
5
PHYS-A2120
Termodynamiikka (CHEM)
5
PHYS-A2140 Aineen rakenne (CHEM)
5
Aalto-kurssi**
3
* Täytettävä tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä.
** Opiskelija valitsee yhden Aalto-kurssin erillisestä listasta
Taulukko 2. Kemian tekniikan korkeakoulun Aalto-kurssit **
Koodi
Kurssin nimi
CHEM-A1600
Akateemisen ajattelun alkeiskurssi
Op
3
CHEM-A1610
Design Meets Biomaterials
3
CHEM-A1620
Näkökulmia ympäristöasioihin 3
Näiden kurssien lisäksi opiskelija voi valita jonkun muun Aallon tekniikan koulun
Aalto-kurssin. Lisätietoja Intosta.
25
Bio- ja kemiantekniikan
pääaine
Pääaineen tavoitteet
Kandidaattiohjelman perusopintojen ja bio- ja kemiantekniikan
pääaineopintojen muodostama kokonaisuus antaa opiskelijalle
valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä bio- ja
kemiantekniikan asiantuntijaksi erilaisissa insinööri- ja tutkimustehtävissä teollisuuden tai teollisuuteen liittyvien sidosryhmien,
julkishallinnon tai tiedeyhteisön palveluksessa. Nämä valmiudet
liittyvät
• uusien kemiallisten yhdisteiden ja materiaalien kehittämiseen eri käyttökohteisiin kierrätettävyys huomioiden sekä
• kemiaa ja biokemiaa soveltavien valmistusmenetelmien ja
tuotantoyksiköiden kehittämiseen, suunnitteluun ja hallintaan ottaen huomioon kestävän kehityksen näkökohdat.
Pääaineen osaamistavoitteet ryhmittyvät
• soveltavaan kemian, biokemian ja materiaalitieteen osaamiseen,
• tuote-, materiaalija valmistustekniseen osaamiseen ja
• teollisen toimintaympäristön osaamiseen.
Opiskelija ymmärtää ja osaa kuvata kemiallisia ja biokemiallisia reaktioita, ilmiöitä ja prosesseja molekyylirakenteen ja fysikaalis-kemiallisten perusilmiöiden tasolla. Hän ymmärtää kemiallisen rakenteen, reaktiivisuuden ja aineominaisuuksien välisiä
yhteyksiä.
Opiskelija osaa kuvata kemiallisia ja biokemiallisia reaktioita,
niiden nopeuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä kvantitatiivisesti
lähtien liikkeelle alkeisreaktioista ja kemiallisista tasapainoista.
Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan koejärjestelyjä reaktionopeuden, konversion, ja selektiivisyyden määrittämiseksi.
Hän osaa valita sopivat olosuhteet ja analyyttiset mittausmenetelmät kemiallisen ja biokemiallisen reaktion toteuttamiseksi hallitusti ja mitoittaa yksinkertaisia reaktoreita kineettisen tiedon
perusteella. Hän on tutustunut reaktiosysteemien numeeriseen
26
simulointiin ja osaa soveltaa mallinnusta yksinkertaisiin reaktioihin.
Opiskelija hallitsee yleisimmät oman alansa laboratoriotyöskentelymenetelmät ja tuntee niitä vastaavat teolliset yksikköoperaatiot. Hän osaa valita sopivat menetelmät ja laitteet tapauskohtaisesti sekä ymmärtää niiden mitoitukseen vaikuttavia dynaamisia
ilmiöitä, kuten aineenja lämmönsiirtoa ja virtausdynamiikkaa.
Hän osaa laatia monista yksikköoperaatioista muodostuvista prosesseista ja niiden taseista prosessikaavioita.
Opiskelijalle on kertynyt käytännön kokemusta joistakin kemiallisista ja biokemiallisista yksikköprosesseista. Hän on tutustunut erilaisiin prosesseihin simulaatioiden avulla. Hän ymmärtää
biologisten prosessien ominaispiirteitä ja osaa ottaa ne huomioon
kokeellisessa työskentelyssä. Hän tunnistaa biologisiin ja kemiallisiin valmistusmenetelmiin liittyvät riskit ja osaa ennakoida niitä jo
suunnitteluvaiheessa.
Opiskelija tuntee yleisimmät prosessimittaustekniikat sekä
kemiallisten yhdisteiden, materiaalien ja aineseosten analyyttiset mittausmenetelmät ja niiden perusteet. Hänellä on kokemusta
menetelmien käytöstä laboratoriossa ja hän ymmärtää miten niitä
sovelletaan tuotantoprosessien ohjaukseen ja hallintaan.
Opiskelija kykenee taselaskujen ja reaktiokinetiikan sekä biotekniikan, kemiantekniikan ja yksikköprosessien osaamisen perusteella arvioimaan prosessien sivuvirtoja sekä vertailemaan eri
prosessivaihtoehtojen ympäristökuormitusta.
Opiskelija on perehtynyt teollista toimintaa harjoittavassa yrityksessä, tämän toimittajayrityksessä, insinööritoimistossa, tutkimuslaitoksessa, yliopistossa tai muussa organisaatiossa jonkin
tuotteen, valmistusmenetelmän tai tuotantolaitoksen suunnitteluun, toteutukseen tai kaupalliseen toimintaan. Hän on tutustunut
tuotantoa koskevaan lainsäädäntöön, säädöksiin ja menettelytapoihin, ympäristöselvityksen laadintaan, energia-, materiaalija
ympäristötehokkuutta ja taloutta koskeviin selvityksiin, raaka-aineiden, tuotantomenetelmän ja -laitteiston valintaan tai tuotantolaitoksen kokonaisuuteen ja tuotannon hallintaan.
Pääaineopinnoissa opiskelijan monimutkaisia kokonaisuuksia
ja vuorovaikutussuhteita hahmottava ajattelutapa alkaa kehittyä.
Tutkinnon suoritettuaan hän pystyy laatimaan ja mitoittamaan
yksinkertaisia tuotantojärjestelmiä materiaalija energiavirtoineen ja -taseineen. Hän osaa karkeasti arvioida tuotannon taloudellista kannattavuutta, päästöjä, energiankulutusta ja muita sitä
kuvaavia tunnuslukuja.
27
Pääaineen opinnot
Pääaine valitaan 2. opiskeluvuoden syksyllä. Pääaineen opinnot sijoittuvat pääosin 2. opiskeluvuoden kevääseen. Opintojen laajuus on
60 opintopistettä. Pääaineen vastuuprofessori on Ville Alopaeus.
Taulukko 3. Bio- ja kemiantekniikan pääaineen opinnot
28
Koodi
Kurssin nimi
MS-A0007
Matriisilaskenta
Op
5
MS-A0207
5
CHEM-C2200
Kemiallinen termodynamiikka
5
CHEM-C2210
Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja
karakterisointi
5
CHEM-C2300
Solu - ja molekyylibiologia
5
CHEM-C2120
Industrial processes in bio and chemical technology
5
CHEM-C2220
Orgaanisen synteesin perusteet
5
CHEM-C2230
Pintakemia
5
CHEM-C2310
Bioprosessitekniikka
5
CHEM-C2510
Toiminta työyhteisössä
5
CHEM.kand
Kandidaatintyö ja seminaari
10
CHEM.kyps
Kypsyysnäyte
0
Kemiallinen reaktio
Todennäköisyyslaskennan
ja tilastotieteen peruskussi
PERUSOPINTOJA
Kesä Työssäoppiminen
Pintakemia
Yksikköoperaatiot ja
teolliset prosessit
Vieras kieli
SYYSLUKUKAUSI
PÄÄAINEEN OPINTOJA
Bioprosessitekniikka
Orgaanisen synteesin
perusteet
YLEIS-, KIELI- JA AALTO-OPINTOJA
Matriisilaskenta
Alkuainekemia ja
epäorgaanisten materiaalien
synteesi ja karakterisointi
Industrial processes
in bio and chemical
technology
Differentiaali- ja
integraalilaskenta 2
Aineen rakenne
Kemiallinen
termodynamiikka
KEVÄTLUKUKAUSI
SYYSLUKUKAUSI
2. vuosi
Solu- ja molekyylibiologia
Kuvio 2. Bio- ja kemiantekniikan kaavio opinnoista
= 5 OP
Termodynamiikka
Kemiallinen rakenne ja
sitoutuminen
Differentiaali- ja
Teollisuuden
toimintaympäristö ja
prosessit
Toinen kotimainen kieli (3 op, syksy tai kevät)
Aalto-kurssi (3 op, syksy tai kevät)
KEVÄTLUKUKAUSI
SYYSLUKUKAUSI
1. vuosi
29
SIVUAINE JA VAPAASTI VALITTAVAT
Kandidaatintyö ja
seminaari
(10 op)
KEVÄTLUKUKAUSI
3. vuosi
Materiaalitieteen ja
-tekniikan pääaine
Tavoitteet
Kandidaattiohjelman perusopintojen ja materiaalitieteen ja -tekniikan pääaineopintojen muodostama kokonaisuus antaa opiskelijalle
valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä materiaalitieteen ja -tekniikan asiantuntijaksi erilaisissa insinööri- ja
tutkimustehtävissä teollisuuden tai teollisuuteen liittyvien sidosryhmien, julkishallinnon tai tiedeyhteisön palveluksessa. Nämä valmiudet liittyvät luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvaan
materiaalien valmistukseen, jalostukseen, muokkaukseen, käyttöön
ja kierrätykseen. Pääaineen osaamistavoitteet ryhmittyvät:
(i) soveltavaan kemian, biokemian ja materiaalitieteen
osaamiseen,
(ii)
tuote-, materiaalija valmistustekniseen osaamiseen ja (iii)
teollisen toimintaympäristön osaamiseen.
Pääaineen sisällöllisinä painoalueina ovat uudet materiaalit
ja niiden sovellukset. Pääaineen ala sisältää synteettisen kemian
menetelmiä ja valtaosan nykyistä teknisistä materiaaleista kuten
metallit, keraamit, elektroniikan materiaalit, synteettiset ja luonnon polymeerit, biomassapohjaiset materiaalit ja näiden erilaiset
yhdistelmät, kuten komposiitit. Opiskelijalle muodostuu monitieteinen ja laaja-alainen näkemys materiaaleista.
Pääaineen tieteellisissä perusteissa korostuvat aineen rakenne,
pinnat ja rajapinnat, termodynamiikka, reaktiokinetiikka, aineenja lämmönsiirto sekä kemiallinen ja fysikaalinen analyysi.
Opiskelija tuntee materiaalien rakenteen atomitasolta makroskooppiseen rakenteeseen asti. Hän ymmärtää kiteisen ja amorfisen rakenteen eron ja rakennevirheiden ja anisotropian vaikutuksen materiaalin ominaisuuksiin yleisellä tasolla. Hän tietää
epäorgaanisten ja orgaanisten materiaalien perustyypit sekä näiden atomi-, elektroni-, sidos- ja faasirakenteiden vaikutukset materiaalien ominaisuuksiin. Hän on tutustunut tavallisimpiin fysikaalisen ja kemiallisen rakenteen analyysimenetelmiin.
30
Opiskelija osaa alan käsitteistöä käyttäen määritellä materiaalien ominaisuuksia ja arvioida niiden perusteella eri materiaalien
soveltuvuutta ja suorituskykyä erilaisissa käyttökohteissa. Hän
tietää materiaalien tärkeimmät ominaisuudet ja ymmärtää niiden
välisiä riippuvuussuhteita. Hän on tutustunut tavallisimpiin materiaalien ja niiden ominaisuuksien karakterisointi- ja mittausmenetelmiin laboratoriossa. Opiskelija hallitsee yleisimmät oman alansa laboratoriotyöskentelymenetelmät. Hän osaa valita menetelmät
materiaalien karakterisointiin ja ominaisuuksien mittaamiseen.
Opiskelija tuntee materiaalien vuorovaikutuksia ympäristön,
liuottimien ja muiden kemiallisten yhdisteiden kanssa. Hän tunnistaa näiden mahdollisia vaikutuksia materiaalien ominaisuuksiin. Hän ymmärtää pintailmiöiden merkityksen materiaalien
käyttäytymisessä ja uusien materiaalien, kuten nanoja molekyylimateriaalien kehittämisessä. Opiskelija ymmärtää, miten materiaalien valmistusprosessien, koostumuksen ja rakenteen kautta
vaikutetaan hallitusti materiaalien ominaisuuksiin.
Opiskelija tuntee keskeisimmät materiaalien koostumukseen
ja rakenteeseen vaikuttavat yksikköoperaatiot materiaalien valmistusprosesseissa. Hän pystyy arvioimaan yksikköoperaatioiden
ja valmistusprosessien ympäristövaikutuksia ja hän tuntee ympäristölainsäädäntöä.
Opiskelija kykenee karkealla tasolla vertailemaan materiaalivirtojen kierrätyksen prosessivaihtoehtoja perustuen termodynamiikan, kemian ja fysiikan perusteisiin. Opiskelija kykenee taselaskujen ja reaktiokinetiikan sekä biotekniikan, kemiantekniikan
ja ekstraktiivisen metallurgian yksikköprosessien osaamisen perusteella arvioimaan prosessien sivuvirtoja sekä vertailemaan eri
prosessivaihtoehtojen ympäristökuormitusta.
Opiskelija on perehtynyt teollista toimintaa harjoittavassa yrityksessä, tämän toimittajayrityksessä, insinööritoimistossa, tutkimuslaitoksessa, yliopistossa tai muussa organisaatiossa jonkin
tuotteen, valmistusmenetelmän tai tuotantolaitoksen suunnitteluun, toteutukseen tai kaupalliseen toimintaan. Hän on tutustunut
tuotantoa koskevaan lainsäädäntöön, säädöksiin ja menettelytapoihin, ympäristöselvityksen laadintaan, energia-, materiaalija
ympäristötehokkuutta ja taloutta koskeviin selvityksiin, raaka-aineiden, tuotantomenetelmän ja -laitteiston valintaan tai tuotantolaitoksen kokonaisuuteen ja tuotannon hallintaan.
Pääaineopinnoissa opiskelijan monimutkaisia kokonaisuuksia
ja vuorovaikutussuhteita hahmottava ajattelutapa alkaa kehittyä.
Suoritettuaan kandidaattitutkinnon opiskelija kykenee suunnittelemaan, analysoimaan ja käyttämään materiaaleja. Hän pystyy
laatimaan ja mitoittamaan yksinkertaisia tuotantojärjestelmiä
31
materiaalija energiavirtoineen ja -taseineen. Hän osaa karkeasti
arvioida tuotannon taloudellista kannattavuutta, päästöjä, energiankulutusta ja muita sitä kuvaavia tunnuslukuja.
Pääaineen opinnot
Pääaine valitaan 2. opiskeluvuoden syksyllä. Pääaineen opinnot
sijoittuvat pääosin 2. opiskeluvuoden kevääseen. Opintojen laajuus
on 60 opintopistettä. Pääaineen vastuuprofessori on Jari Koskinen.
Taulukko 4. Materiaalitieteen ja -tekniikan pääaineen opinnot
32
Koodi
Kurssin nimi
MS-A0007
Matriisilaskenta
Op
5
MS-A0207
5
CHEM-C2200
Kemiallinen termodynamiikka
5
CHEM-C2300
Solu - ja molekyylibiologia
5
CHEM-C2110
Materiaalitekniikan teolliset prosessit
5
CHEM-C2400
Materiaalit sidoksesta rakenteeseen
5
CHEM-C2410
Materiaalit rakenteesta ominaisuuksiin
5
CHEM-C2420
Materials performance 5
CHEM-C2510
Toiminta työyhteisössä
5
CHEM.kand
Kandidaatintyö ja seminaari
10
CHEM.kyps
Kypsyysnäyte
0
Lisäksi opiskelija valitsee yhden seuraavista kursseista
CHEM-C2210
5
Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi
CHEM-C2220
Orgaanisen synteesin perusteet
5
CHEM-C2230
Pintakemia
5
Kemiallinen reaktio
Todennäköisyyslaskennan
ja tilastotieteen peruskussi
PERUSOPINTOJA
Yksikköoperaatiot ja
teolliset prosessit
Vieras kieli
Materials performance
Materiaalit sidoksesta
rakenteeseen
Materiaalitekniikan
teolliset prosessit
YLEIS-, KIELI- JA AALTO-OPINTOJA
Matriisilaskenta
Solu- ja molekyylibiologia
SYYSLUKUKAUSI
PÄÄAINEEN OPINTOJA
Valitse yksi:
CHEM-C2210, CHEM-C2220
tai CHEM-C2230
Materiaalit rakenteesta
ominaisuuksiin
Differentiaali- ja
Aineen rakenne
Kemiallinen
termodynamiikka
KEVÄTLUKUKAUSI
2. vuosi
SYYSLUKUKAUSI
Kuvio 3. Materiaalitieteen- ja tekniikan kaavio opinnoista
= 5 OP
Termodynamiikka
Kemiallinen rakenne ja
sitoutuminen
Differentiaali- ja
Teollisuuden
toimintaympäristö ja
prosessit
Toinen kotimainen kieli (3 op, syksy tai kevät)
Aalto-kurssi (3 op, syksy tai kevät)
KEVÄTLUKUKAUSI
SYYSLUKUKAUSI
1. vuosi
33
SIVUAINE JA VAPAASTI VALITTAVAT
Kandidaatintyö ja
seminaari
(10 op)
KEVÄTLUKUKAUSI
3. vuosi
Sivuaine
Tutkintoon kuuluu pääaineen lisäksi sivuaine. Sivuaineen voi valita vapaasti Aalto-yliopiston tai jonkun muun yliopiston eri koulutusohjelmien tuottamista sivuainekokonaisuuksista. Sivuaineen
laajuus on 20 – 25 opintopistettä.
Sivuaine kannattaa valita rohkeasti oman kiinnostuksen mukaan. Aalto-yliopiston eri koulut tarjoavat erillisiä sivuaineita
ja jotkut koulutusohjelmat myös pääaineitaan muiden ohjelmien
opiskelijoille sivuaineiksi. Osaan sivuaineista on erillinen haku.
Tutustu tarjontaan Aallon sivuaineoppaassa tai Aallon koulujen ja
ohjelmien Into-sivuilla!
Sivuaineopas:
http://studyguides.aalto.fi/minors-guide/2015/fi/chem/cheminsivuaineet-kaikille-aallon-opiskelijoille.html
Vapaasti valittavat opinnot
Tutkintoon kuuluu perusopintojen, pää- ja sivuaineen lisäksi vapaasti valittavia opintoja 25 – 30 opintopistettä. Opiskelija voi valita opinnot vapaasti Aalto-yliopiston tai jonkun muun yliopiston
kurssitarjonnasta.
34
Tutkintoon kuuluvat
kieliopinnot
Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 5 §):
1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003)
6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä
kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan
kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen
Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin
suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä
ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Mikäli
korkeakoulu on vapauttanut alempaa ja ylempää perustutkintoa
suorittamaan otetun opiskelijan 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaito-vaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai
vain sen kielen osalta, jossa hänen on osoitettava toisen kotimaisen
kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon
suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä.
Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen suorittamisesta saa Aallon Kielikeskuksesta.
35
Pakollisiin
kieliopintoihin kelpaavat
kurssit lv 2015 - 2016
Kieliä koskevat vaatimukset
Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen kirjallinen ja suullinen taito toisessa kotimaisessa ja yhdessä vieraassa kielessä.
Kandidaatintutkintoon sisältyy pakollisia vieraan kielen opintoja vähintään kolme opintopistettä. Opinnoissa opiskelija harjoittaa työelämässä tarvittavia ja oman alan keskeisiä kirjallisia ja
suullisia taitoja. Opinnot ovat edistyneemmällä kielen tasolla, vähintään CEFR B1-B2. Opinnot suoritetaan samassa kielessä.
Toisen kotimaisen kielen taito osoitetaan sekä kirjallisesti että
suullisesti. Koe koostuu kirjallisesta ja suullisesta osiosta, joista
molemmista saa yhden opintopisteen. Molemmissa osioissa opiskelija osoittaa oman alan sanaston ja käsitteistön tuntemusta. Molemmat osiot arvostellaan erikseen.
Tutkintoon kuuluvista ja muista Aalto-yliopistossa opetettavista kielistä löytyy Kielikeskuksen Into-sivuilta
https://into.aalto.fi/display/filc/Opetus
Toinen kotimainen kieli
Opiskelijan toinen kotimainen kieli määräytyy koulusivistyskielen
mukaan. Jos koulusivistyskieli on suomi, toisen kotimaisen kielen
taito on osoitettava ruotsin kielessä. Jos koulusivistyskieli on ruotsi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava suomen kielessä.
Toisen kotimaisen kielen koe on pakollinen kaikille opiskelijoille, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi ja jotka ovat saaneet
koulusivistyksensä Suomessa.
Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen suorittamisesta
voi saada erilaisten vaihtoehtoisten suoritusten perusteella. Kielikohtaiset vaihtoehdot löytyvät tarkemmin Kielikeskuksen Intosivuilta
36
https://into.aalto.fi/display/filc/Opetus-> Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot -> CHEM ELEC ENG SCI -> Pakolliset opinnot
Pakollinen vieras kieli
Tutkintosäännön mukaisesti alempaan korkeakoulututkintoon tulee sisältyä vähintään yhden vieraan kielen sellainen suullinen ja
kirjallinen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Vaadittava
kielitaito osoitetaan suorittamalla opetussuunnitelmaan sisältyvä
vieraan kielen kurssi tai kursseja. Mikäli yliopistossa on jossain
vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai
osaksi suorittamalla kyseinen koe.
Vieraan kielen opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Vaadittuja vieraan kielen opintoja ei voi koostaa usean eri
kielen opintosuorituksista, vaan kaikki opintopisteet tulee suorittaa samasta kielestä. Tarkemmat tiedot löytyvät Kielikeskuksen
Into-sivuilta https://into.aalto.fi/display/filc/Opetus -> Tutkinnon
kieli- ja viestintäopinnot -> CHEM ELEC ENG SCI -> Pakolliset
opinnot
Pakollisiin kieliopintoihin kelpaavat kurssit
lukuvuonna 2015 - 2016
(o) = kelpaa suullisen kielitaidon opintoihin
(w) = kelpaa kirjallisen kielitaidon opintoihin
Englanti
Kie-98.1114
Kie-98.1115
LC-1117
LC-1118
LC-1310
LC-1320
Kie-98.1330
Kie-98.1340
Kie-98.1410
Communicating Technology (o,w) (3 op)
Persuasive Communication (o,w) (3 op)
Integrated Oral and Written Skills (o + w) (3 op)
Aaltonaut Communication Skills (o + w) (3- 6 op)
Academic Communication for MSc Students (o + w)
(3 op)
Thesis Writing for Engineers (MSc) (w) (3 op)
Presenting Doctoral Research (o) L V (3-5 op)
Writing Doctoral Research (w) L V (3-5 op)
Industrial Communications (o,w) V (3-5 op)
37
Kie-98.1420
Kie-98.1600
Kie-98.1601
LC-1116
Project Communication (o,w) V (3-5 op)
English Reading/Writing Test (w) (1 op)
English Oral Skills Test (o) (2 op)
Directed Studies in English (o/w) (1-2 op)
Espanja
Kie-98.2053
Kie-98.2063
Kie-98.2094
Kie-98.2200
Español 5 (o,w) (3 op)
Español 6 (o,w) (3 op)
Tekniikan espanjaa 1 (o,w) (2 op)
Espanjan luku- ja kirjoituskurssi (w) (2 op)
Japani
Kie-98.3560
LC-3355
LC-3366
Syventäviä japanin kielen opintoja (o,w) (2-4 op)
Nihongo 5 (o,w) 3 op
Nihongo 6 (o,w) 3 op
Kiina
LC-9417
LC-0901
Kiina 5 (o,w) (4 op)
Aalto Tandem/Chinese (o, w) (1-2 op) Ranska
Kie-98.4053
Kie-98.4320
LC-4103
LC-4134
Français 5 (o,w) (3 op)
Grammaire française 2 (o,w) (2 op)
Communication professionnelle avancee (o,w) (3 op)
V
Recherche, gestion et produit (o,w) (3-4 op) V
Saksa
Kie-98.6053
Kie-98.6063
Kie-98.6450
Kie-98.6609
LC-6625
Kie-98.6669
38
Deutsch Niveau 5 (o,w) (3 op)
Deutsch Niveau 6 (o,w) (3 op)
Saksan kielioppia 2 (w) (2 op)
Saksan kirjallinen viestintä (w) (2 op)
Deutsche Landeskunde (o,w) (3-6 op)
Suullista viestintää (o) (2 op)
Kie-98.6670
Kie-98.6729
Kie-98.6730
Saksaa vaihtoon lähteville (o,w) (2 op)
Tekniikan saksan tekstikurssi (w) (2-3 op)
Technisches Deutsch (o,w) (3 op)
Venäjä
LC-8049
LC-8053
LC-8063
LC-8073
LC-8083
LC-8094
LC-8103
Venäjän kielioppia ja oikeinkirjoitusta venäjänkielisille (w) (2 op)
Venäjän jatkokurssi 1 (o,w) (3 op)
Venäjän jatkokurssi 2 (o,w) (3 op)
Työelämän venäjää (o,w) (3 op)
Elinkeinoelämän venäjää (o,w) V (3 op)
Alakohtaista venäjää (o,w) (V) (3 op)
Suullisen ja kirjallisen viestinnän venäjää (o,w) V
(3 op)
39
Kandidaattiseminaari ja
kandidaatintyö
Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön
tavoitteet ja sisältö
Kandidaattiseminaarin tavoitteena on että opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman,
työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti
opinnäytteeksi, raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset
tieteellisen esitystavan mukaisesti ja esittämään opinnäytteensä
julkisesti. Opiskelija oppii myös tieteellistä argumentaatiota arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä.
Kandidaattiseminaari on opintosuoritus, jonka aikana opiskelija tekee kandidaatintyön, esittelee työn julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden
kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija osallistuu lisäksi tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua,
tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja
käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä.
Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön laajuus on yhteensä
10 opintopistettä.
Opetuskieli ja kypsyysnäyte
Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi, ja
kandidaatintyö kirjoitetaan seminaarin opetuskielellä. Opiskelija
voi valita, osallistuuko hän suomen- vai ruotsinkieliseen seminaariin. Suomenkielinen seminaari on kemian tekniikan korkeakoulun
oma seminaari. Ruotsinkielinen seminaari on Aalto-yliopiston yhteinen. Suositeltavaa on, että opiskelija osallistuu koulusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin. Opiskelija voi myös
erikseen kandidaattiseminaarin vastuuopettajan luvalla kirjoittaa
kandidaatintyönsä englanniksi.
Kandidaattiseminaarin yhteydessä tehdään kypsyysnäyte, joka
kirjoitetaan aina sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkis40
taa opiskelijan perehtyneisyys hänen kandidaatintyönsä alaan sekä
sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut
koulusivistyksensä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintyön
ohjaajan tai vastuuopettajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte järjestetään valvotussa kirjoitustilaisuudessa tai tarvittaessa
erillisessä tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa
kielikeskuksen suomen tai ruotsin opettaja, ja sisällön työn ohjaaja
tai vastuuopettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on samalla osoittanut omaavansa suullisen ja kirjallisen kielitaidon, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä.
Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen
tai ruotsin kielellä tai jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä
ulkomailla, kandidaatintyö on poikkeuksellisesti mahdollista kirjoittaa vastuuopettajan suostumuksella ja kypsyysnäyte tiedekunnan suostumuksella myös muulla kielellä. Kypsyysnäytteen tulee
osoittaa paitsi kielitaitoa myös perehtyneisyyttä opinnäytteen aihealueeseen.
Kandidaattiseminaarin toteutus
Kandidaattiseminaari on kahden opetusjakson pituinen ja se järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyisin ja keväisin. Kandidaattiseminaariin ilmoittaudutaan ennen luentokauden alkua,
mieluiten jo ennen sitä edeltävää tenttikautta.
Kandidaatintyö laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta,
joka sovitaan kandidaattiseminaarin vastuuopettajan kanssa kandidaattiseminaarin alussa. Jokaisella opiskelijalla on kandidaatintyölle ohjaaja, joka seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee
opiskelijaa työn tekemisessä. Kandidaatintyö tehdään valmiiksi
seminaarin aikana.
Kandidaatintyö
Kandidaatintyön rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjen mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Opiskelijan tulee
saada ohjausta ja palautetta työtä tehdessään. Kandidaatintyön
arvostelee vastuuopettaja ohjaajan esityksestä, ja hyväksytyn työn
arvostelussa käytetään arvosanoja 1 – 5. Kandidaatintyön ulkoasua
koskevat ohjeet annetaan seminaarissa. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä korkeakoulussa.
41
42
Kemiantekniikan
kandidaattiohjelman kurssit
lukuvuonna
2015 - 2016
43
CHEM3012.kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op)
Vastuuopettaja: Lauri Rautkari
Kurssin taso: kandidaattitasoinen
Opetusperiodi: I-II, III-V
Työmäärä toteutustavoittain:
• 10 op = 270 h
• Luennot/kontaktiopetus 24 h
• Harjoitukset 10 h
• Opinnäytetyön kirjoittaminen 236 h
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
hakea tieteellistä tietoa ja arvioida sitä kriittisesti, laatia tutkimussuunnitelman ja työstää tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman
mukaisesti opinnäytteeksi.
Sisältö: Kandidaatinseminaari koostuu viikoittaisista luennoista,
kandidaatintyöstä ja seminaariesityksestä. Seminaarissa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan
pääaineen alaan liittyvästä aiheesta, josta ohjaaja ja opiskelija keskenään sopivat kandidaatinseminaarin alussa.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Kurssi koostuu pakollisesta luentosarjasta ja itsenäisesti tehtävästä kandidaatintyöstä.
Arvostelu perustuu kandidaatintyöhön (100 %).
Oppimateriaali: Luentokalvot ja muu jaettava materiaali.
Esitiedot: 110 op kandidaatintutkintoon kuuluvia opintoja, perus- ja
pääaineopinnot pääosin suoritettu.
Arvosteluasteikko: 0 - 5
Ilmoittautuminen: WebOodi
Opetuskieli: suomi tai ruotsi
Lisätietoja: Ilmoittautuminen syksyn seminaariin tapahtuu
edeltävän kevätlukukauden lopulla. Ilmoittautuminen kevään seminaariin tapahtuu edeltävän syyslukukauden marraskuussa. Lisätietoja kandidaattiseminaarista ja ilmoittautumisesta Kemian
tekniikan korkeakoulun Into-sivuilla. Aalto-yliopiston tekniikan
alan korkeakoulujen kaikkien koulutusohjelmien yhteinen ruotsinkielinen kandidaattiseminaari järjestetään kerran lukukaudessa.
Ruotsinkielinen seminaari toimii koulutusohjelmien suomenkielisten seminaarien alaopetustapahtumana.
44
Lisätietoa osoitteesta into.aalto.fi/display/svmasterchem/Kandidatseminarium
CHEM3013.kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op)
Vastuuopettaja: Lauri Rautkari
Opetusperiodi: I - II, III - V
• 10 op = 270 h
• Luennot ja muu kontaktiopetus 24 h
• Opinnäytetyön kirjoittaminen 236 h
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa
• hakea tieteellistä tietoa ja arvioida sitä kriittisesti
• laatia tutkimussuunnitelman
• työstää tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti
opinnäytteeksi.
Sisältö: Kurssilla käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua,
tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja.
Kandidaatintyö laaditaan opiskelijan pääaineen alaan liittyvästä
aiheesta, josta ohjaaja ja opiskelija keskenään sopivat kandidaattiseminaarin alussa.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Kurssi koostuu
viikoittaisista luennoista ja niihin liittyvistä harjoituksista, pienryhmätyöskentelystä, kirjallisesta kandidaatintyöstä, seminaariesityksestä ja opponoinnista. Kurssin arvostelu perustuu kandidaatintyöhön (100%).
Oppimateriaali: Luentokalvot ja muu jaettava materiaali.
Esitiedot: 110 op kandidaatintutkintoon kuuluvia opintoja, perus- ja
pääaineopinnot pääosin suoritettu.
Opetuskieli: suomi tai ruotsi
Lisätietoja: Ilmoittautuminen syksyn seminaariin tapahtuu
edeltävän kevätlukukauden lopulla. Ilmoittautuminen kevään seminaariin tapahtuu edeltävän syyslukukauden marraskuussa. LiKemian tekniikan korkeakoulu | kandidaatin tutkinto | opinto-opas 2015–2016
45
sätietoja kandidaattiseminaarista ja ilmoittautumisesta Kemian
tekniikan korkeakoulun Into-sivuilla. Aalto-yliopiston tekniikan
alan korkeakoulujen kaikkien koulutusohjelmien yhteinen ruotsinkielinen kandidaattiseminaari järjestetään kerran lukukaudessa.
Ruotsinkielinen seminaari toimii koulutusohjelmien suomenkielisten seminaarien alaopetustapahtumana.
Lisätietoa osoitteesta into.aalto.fi/display/svmasterchem/Kandidatseminarium
CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC (2 op)
Vastuuopettaja: Tapani Vuorinen
Opetusperiodi: I-V
• Luennot ja palautetilaisuudet 30 h
• Työturvallisuustentti 1 h
• Itsenäinen työskentely 13 h
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää minkälaisista osista tekniikan kandidaatin tutkinto koostuu ja hänellä on alustava suunnitelma omista opinnoistaan. Opiskelija tuntee
turvallisen laboratoriotyöskentelyn perusteet ja osaa työskennellä
niiden mukaan. Opiskelija osaa käyttää ajanhallinnan työkaluja
suunnitelmalliseen opiskeluun, osaa suhteuttaa omaa toimintaansa tehokasta yliopisto-opiskelua varten ja oppii käyttämään omaHOPSia työkaluna opiskelun suunnitteluun. Opiskelija saa tietoa
CV:n ja työhakemuksen laatimisesta ja tutustuu korkeakoulun henkilökuntaan ja opiskelijapalveluihin. Opiskelija oppii käyttämään
Aallon opintoihin liittyviä tietojärjestelmiä sekä ymmärtää tietoturvan merkityksen. Opiskelija tottuu antamaan palautetta.
Sisältö: Opiskelukäytännöt Kemian tekniikan korkeakoulussa, sisältäen turvallisen laboratoriotyöskentelyn periaatteet, opintojen
rakenne, opintojen suunnittelu ja ohjaus, opiskelutaidot, opiskelijaja opettajatuutortoiminta.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Pakollinen osallistuminen luentoihin, palautetilaisuuksiin ja opettajatuutortapaamisiin. Työturvallisuustentti, HOPS, verkkotehtäviä sekä pakollinen kurssipalaute. Kurssisuoritus edellyttää kurssipalautteen
antamista palautejärjestelmän kautta.
46
Oppimateriaali: Opinto-opas 2015 - 2016, luennoilla jaettava materiaali, Kemian tekniikan korkeakoulun INTO-sivut.
Korvaavuudet: CHEM-A100
Arvosteluasteikko: hyväksytty/hylätty
Opetuskieli: suomi
CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja
prosessit (5 op)
Vastuuopettaja: Olli Dahl
Opetusperiodi: I-II (syksy 2015)
• 5 op = 135 h
• Luennot 36 h
• Välikokeet / tentti 5 h
• Projektityöskentely 38 h
• Muu oma opiskelu 20 h
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa
• periaatteellisella tasolla luokitella luonnonvaroja kestävän
kehityksen näkökulmasta ja kuvata niiden kestävän käytön
periaatteita ja potentiaaleja
• muodostaa taseyhtälöitä, sekä tulkita ja käyttää analyyttisesti yksinkertaisia aineja energiataseita sekä ymmärtää
tuotantotaloudellisia taselaskelmia
• selittää prosessitekniikan peruskäsitteitä ja kuvata yleisimpien yksikköprosessien toimintaa käyttäen myös luonnontieteellistä käsitteistöä ja teknisen prosessihallinnan periaatteita sekä lukea prosessikaavioita
• yhdistää esimerkkien kautta raaka-aineja prosessitekniset
ratkaisut jätevirtojen ja päästöjen hallintaan ja ymmärtää
niiden keskinäisen riippuvuuden
• kuvata teollisen toiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja
ympäristövaikutuksia sekä yhteiskuntavastuullisen toiminnan periaatteita ja välineitä esimerkkien avulla
47
• ymmärtää elinkaariajattelun merkityksen teollisessa ympäristössä
• Edellä luetellun ohella opiskelija kehittyy ryhmätyöskentelyja ammatillisen viestinnän taidoissaan sekä perehtyy erilaisiin opiskelumuotoihin
Sisältö: Tekninen asiantuntijuus ja sen merkitys yhteiskunnassa.
Luonnonvarat ja niiden kestävä käyttö, kierrätys ja globaalit haasteet. Teollinen toimintaympäristö. Prosessiteollisuus ja teolliset
prosessit sekä niiden jako prosessiyksiköihin. Taseet ja systeemiajattelu.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet:
Luennot ja välikokeet. Arvosana määräytyy välikokeiden henkilökohtaisten tehtävien, ryhmävastausten ja vertaisarvioinnin perusteella. Kurssisuoritus edellyttää kurssipalautteen antamista
palautejärjestelmän kautta.
Oppimateriaali: Luentoaineisto ja luennoilla ilmoitettu oppimateriaali
Esitiedot: Lukion lyhyet luonnontieteen opinnot tai vastaavat
Opetuskieli: suomi
CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit (5 op)
Vastuuopettaja: Juha Lehtonen
Opetusperiodi: IV-V
• 5 op = 135 h
• Luennot 22 h
• Laboratoriot 26 h
• kotilaskut 40 h
• Välikokeet/tentti 8 h / 5 h
• muu oma opiskelu 24 h
48
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija:
• Osaa soveltaa lämpö- ja mekaanisen energian taseita teknisissä sovelluksissa, erityisesti lämmönsiirron sekä pumppujen ja putkistojen suunnittelussa
• Tuntee virtaustekniikan peruskäsitteet, kuten laminaarin ja
turbulentin virtauksen, painehäviön sekä Newtoniset ja eiNewtoniset fluidit
• Tuntee aineenja lämmönsiirron mekanismit ja niiden yhteyden aineenja lämmönsiirtonopeuksiin osana laitteiden
suunnittelussa tarvittavia taseita
• Osaa perustella integraalisten ja differentiaalisten aineja
energiataseiden tarpeen laitteen oletetun virtauskentän perusteella
• Osaa mitoittaa isotermisen ideaalireaktorin aineja energiataseita hyödyntäen
• Osaa muodostaa yksinkertaisia reaktionopeusyhtälöitä annettujen reaktiomekanismien perusteella, määrittää niiden
parametreja koetuloksista ja soveltaa niitä reaktoreiden
suunnittelussa
• Tuntee kemiallisen tasapainon ja lämpötilan vaikutuksen
reaktioihin sekä reaktorimitoitukseen ja osaa muodostaa
yksinkertaisia reaktionopeusyhtälöitä tasapaino-reaktioille
Sisältö: Aine- ja energiataseet ja niiden sovellukset. Kemiallinen
kinetiikka ja reaktiotekniikka. Ideaalireaktorit. Aineen- ja lämmönsiirto. Pumput, putkistot ja lämmönsiirtimet.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Välikokee/tentti sekä arvosteltavat kotilaskut ja laboratoriotyöt. Kurssisuoritus
edellyttää kurssipalautteen antamista palautejärjestelmän kautta.
Oppimateriaali: Opetusmoniste ja luentomateriaali
Arvosteluasteikko: 0-5
Opetuskieli: suomi
CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen (5 op)
Vastuuopettaja: Minna Nieminen
Opetusperiodi: I-II
49
• 5 op = 135 h
• Kontaktiopetus (70 h):
• Luennot 44 h
• Laboratoriotyöt 26 h
• Oma työ (65 h):
• Kotilaskut 24 h
• Loppuraportin laatiminen 5 h
• Tentti tai muu arviointi 6 h
• Itsenäinen opiskelu 30 h
Osaamistavoitteet:Kurssin suoritettuaan, opiskelija osaa:
• selittää atomin rakenteen ja jaksollisen järjestelmän perusperiaatteet ja kuvata eri kemialliset sidostyypit
• selittää sitoutumisen merkityksen aineen rakenteeseen sekä
kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin myös sovellusten kannalta
• kirjoittaa kemiallisia reaktioyhtälöitä sekä hallitsee kemiallisen tasapainon alkeet, ja osaa soveltaa niitä käytännössä
• kuvata sähkömagneettisen säteilyn ja aineen vuorovaikutuksia, selittää niiden avulla molekyylien rakennetta sekä soveltaa niitä alkuaineiden analytiikassa
• työskennellä turvallisesti laboratoriossa ja dokumentoida
työtään
Sisältö: Kemian peruskurssi jossa perehdytään seuraaviin:
• Atomin rakenne, jaksollinen järjestelmä, kemiallinen sitoutuminen
• Stoikiometria, reaktioyhtälöt
• Kaasut, nestemäinen ja kiinteä olomuoto
• Tasapainoreaktiot
• Spektrofotometria, AAS, AES, gravimetria, titrimetria
• Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, laboratoriotyöt, kotitehtävät ja tentti. Kurssisuoritus edellyttää
kurssipalautteen antamista palautejärjestelmän kautta.
Oppimateriaali: Ilmoitetaan myöhemmin
Arvosteluasteikko: Hylätty, 1 - 5
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja: Kurssi on tarkoitettu vain kemiantekniikan kandidaattiohjelman pää- ja sivuaineopiskelijoille.
50
CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio (5 op)
Vastuuopettaja: Pekka Joensuu
Opetusperiodi: III-V (kevät 2016)
• 5 op = 135 h
• Luennot 12 x 3 t (36 h)
• Laboratoriotyöte 42 h
• Oma työ (57 h)
• Itsenäinen opiskelu (pitää sisällään mm. projektityöstä raportoimisen ja laboratoriotöiden esivalmistelut) 53 h
• hahmottaa molekyylin rakenteen ja reaktiivisuuden väliset
yhteydet
• kemiallisten reaktioiden ja tasapainojen kuvauksen, sekä reaktiomekanismien perusteet
• reaktiokinetiikan perusteet
• suunnitella yksinkertaisia reaktioita ja toteuttaa ne
• seurata reaktion etenemistä keskeisimmillä analyyttisillä
menetelmillä.
Sisältö: Kemian peruskurssi, jossa perehdytään seuraaviin: Molekyylin rakenteen ja reaktiivisuuden yhteys. Kemiallisten reaktioiden ja tasapainojen perusteet sekä reaktiomekanismien perusteet.
Reaktiokinetiikan perusteet. Yksinkertaisten reaktioiden suunnittelu ja toteutus, sekä niiden etenemisen seuraaminen keskeisimmillä analyyttisillä menetelmillä.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, laboratoriotyöt, laskuharjoitukset, tentti. Kurssisuoritus edellyttää kurssipalautteen antamista palautejärjestelmän kautta.
Oppimateriaali: Clayden-Greeves-Warren, Organic Chemistry, 2.
painos, kappaleet 6-17. Oxford University Press 2012.
Esitiedot: CHEM-A1200 tai vastaavat tiedot
Opetuskieli: suomi
51
CHEM-A1220 Orgaaninen kemia BioIT:lle (5 op)
Opetusperiodi: IV-V (kevät 2016)
• 5 op = 135 h
• Luennot 12 x 3 t (36 h)
• Laboratoriotyöte 42 h
• Oma työ (57 h)
• Itsenäinen opiskelu (pitää sisällään mm. projektityöstä raportoimisen ja laboratoriotöiden esivalmistelut) 53 h
• hahmottaa molekyylin rakenteen ja reaktiivisuuden väliset
yhteydet
• kemiallisten reaktioiden ja tasapainojen kuvauksen, sekä reaktiomekanismien perusteet
• reaktiokinetiikan perusteet
• suunnitella yksinkertaisia reaktioita ja toteuttaa ne
• seurata reaktion etenemistä keskeisimmillä analyyttisillä
menetelmillä.
Sisältö: Kemian peruskurssi, jossa perehdytään seuraaviin: Molekyylin rakenteen ja reaktiivisuuden yhteys. Kemiallisten reaktioiden ja tasapainojen perusteet sekä reaktiomekanismien perusteet.
Reaktiokinetiikan perusteet. Yksinkertaisten reaktioiden suunnittelu ja toteutus, sekä niiden etenemisen seuraaminen keskeisimmillä analyyttisillä menetelmillä.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, laboratoriotyöt, laskuharjoitukset, tentti. Kurssisuoritus edellyttää kurssipalautteen antamista palautejärjestelmän kautta.
Oppimateriaali: Clayden-Greeves-Warren, Organic Chemistry, 2.
painos, kappaleet 6-17. Oxford University Press 2012.
52
Opetuskieli: suomi
CHEM-A1250 Kemian perusteet (5 op)
Vastuuopettaja: Tuula Leskelä
Kurssin taso: Kandidaattitasoinen
Opetusperiodi: III-V
• 5 op = 135 h Kontaktiopetus (72 h)
• Luennot (2 * 2 h/vko) 48 h
• Laskuharjoitukset (2 h/vko) 24 h
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa:
• selittää atomin rakenteen ja jaksollisen järjestelmän perusperiaatteet ja päätellä niiden perusteella alkuaineen ominaisuuksia.
• kuvata eri kemialliset sidostyypit (atomien ja molekyylien
väliset) ja selittää sitoutumisen merkityksen aineen rakenteeseen sekä kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin.
• kirjoittaa kemiallisia reaktioyhtälöitä ja soveltaa niitä stoikiometrisissa ja erilaisissa tasapainolaskuissa.
• selittää adsorption, pintajännityksen ja kuljetusominaisuuksien merkityksen.
• kuvata pääryhmien alkuaineiden tärkeimpien yhdisteiden
ominaisuuksia ja tärkeimpiä sovelluksia.
• kuvata orgaanisen kemian tärkeimmät yhdisteluokat, öljynjalostuksen periaatteen, tärkeimmät öljytuotteet, biopolttoaineet ja tärkeimmät muovit.
• tunnistaa kemialliset vaaratekijät (aineiden myrkyllisyys,
palavat kaasut ja nesteet).
Sisältö:
Kemian peruskurssi, jossa perehdytään seuraaviin:
• Atomin rakenne, jaksollinen järjestelmä, kemiallinen sitoutuminen
• Stoikiometria, reaktioyhtälöt, savukaasut
• Nestemäinen ja kiinteä olomuoto
• Kinetiikka
• Termodynamiikka, kemiallinen tasapaino, seokset ja faasitasapainot
53
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Happoemästasapaino, liukoisuustulo
Sähkökemia
Pintakemia ja kuljetusilmiöt
Pääryhmien alkuaineiden kemiaa sovellusten kannalta
Materiaalikemiaa (puolijohteet, elektroniikan materiaalit,
suprajohteet, ohutkalvot, kalsiumpohjaiset rakennusmateriaalit)
Orgaanisen kemian perusteet
Öljynjalostus, biopolttoaineet, muovit
Kemiallinen työturvallisuus
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, laskuharjoitukset ja tentti.
Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alussa.
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja: Kurssia ei voi sisällyttää kemiantekniikan kandidaattiohjelman opiskelijan tutkintoon.
CHEM-A1260 Kemian perusteet II (3 op)
Opetusperiodi: I-II
• Kontaktiopetus (51 h):Luennot 25 h
• Oma työ (30 h):Loppuraportin laatiminen 5 h
• Tentti 3 h
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan, opiskelija osaa:
• selittää sitoutumisen merkityksen aineen rakenteeseen sekä
kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin myös sovellusten kannalta
• kirjoittaa kemiallisia reaktioyhtälöitä sekä hallitsee kemiallisen tasapainon alkeet, ja osaa soveltaa niitä käytännössä
• kuvata sähkömagneettisen säteilyn ja aineen vuorovaikutuksia, selittää niiden avulla molekyylien rakennetta sekä soveltaa niitä alkuaineiden analytiikassa
54
• työskennellä turvallisesti laboratoriossa ja dokumentoida
työtään
Sisältö: Kemian peruskurssi, jossa perehdytään seuraaviin:
• kemiallinen sitoutuminen
• stoikiometria, reaktioyhtälöt
• kaasut, nestemäinen ja kiinteä olomuoto
• spektrofotometria, AAS, AES, gravimetria, titrimetria
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, laboratoriotyöt ja tentti. Kurssisuoritus edellyttää kurssipalautteen antamista palautejärjestelmän kautta.
Oppimateriaali: Ilmoitetaan myöhemmin
Esitiedot: CHEM-A1250
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja: Kurssi on tarkoitettu vain niille kemian sivuaineen
opiskelijoille, jotka ovat aiemmin suorittaneet kurssin CHEMA1250.
CHEM-A1310 Biotieteen perusteet (5 op)
Vastuuopettaja: Markus Linder
Opetusperiodi: III-IV
• 5 op = 135 h
• Kontaktiopetus (36h):
• Luennot 12 x 2 (1 x viikossa) = 24h
• Demonstraatiot laboratoriossa (sis. lasku- tai muut harjoitustehtävät 4 x 3 h = 12 h)
• (elektroninen aineisto, vaihtelevat tuntimäärät, arvio) 5 x 3
= 15h
• Tentti 4 h
• nimetä solujen (kasvi, mikrobi, eläin) perusrakenteita
55
• esittää esimerkkejä aminohappojen ja proteiinien rakenteista ja toiminnasta soluissa
• kuvailla pääpiirteissään entsyymien toimintaa ja entsyymikinetiikan perusteita
• nimetä solutason keskeistä energiametaboliaa ja pääasiallisia metaboliareittejä
• tuottaa esimerkkejä DNA:n ja RNA:n rakenteista ja toiminnoista soluissa
• esittää esimerkkejä uusiutuvista raaka-aineista biotaloudessa.
Sisältö: Biomolekyylit (hiilihydraatit, aminohapot, lipidit, nukleiinihappojen emäkset ja näistä rakentuvat polymeerit). Geenistä
proteiiniksi. Biokatalyysin ja proteiinien toiminnan periaatteet:
entsyymit ja niiden fysikaaliset, kemialliset, biologiset ja katalyyttiset ominaisuudet, entsyymikinetiikka, stabiilius ja aktiivisuus.
Solujen energiametabolian perusteet. Biomolekyylien analyysimenetelmien perusteet. Biomolekyylit uusiutuvissa raaka-aineissa.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Kurssin runko
koostuu opetustapahtumista joissa käytetään sekä luento- että
pienryhmäopetusta. Opiskelijat osallistuvat myös laboratoriodemonstraatioihin, mahdollisiin laskuharjoituksiin ja suorittavat
itsenäisesti tai ryhmässä annettuja harjoitustehtäviä. Arvostelu
perustuu opiskelijan kurssin aikana suorittamiin harjoitus- tai
muihin tehtäviin (esim. ryhmätyöt, demonstraatiot, lukupiirit tai
muut yhteenvedot, tai välikokeet) (25%) sekä tenttiin (75%). Kurssisuoritus edellyttää palautteen antamista palautejärjestelmän
kautta.
Oppimateriaali: Vahvistetaan ennen kurssin alkua. Oppimateriaaliin kuuluu 1) oppikirjasta valitut osat sekä 2) mahdollista materiaalia alan julkaisuista, kirjoista tai elektronisesta aineistosta.
Korvaavuudet: Korvaa kurssin KE-30.2120 Biokemia ja mikrobiologia I
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja: Kurssi on tarkoitettu kemiantekniikan pää- ja sivuaineopiskelijoille.
56
CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit (5 op)
Vastuuopettaja: Jari Koskinen
• 5 op = 135 h
• Kontaktiopetus (54h):12x2 h luentoja (1x viikossa)
• 12x1 h ryhmätöiden purku ja tehtävien palaute (1x viikossa)
• 5x3 h laboratoriotyöt
• 3h ohjeistus laboratoriotyön tekoon
• Oma työ (81h)Laboratoriotyöselostukset (5x2 h)
• Viikkotehtävä ennen luentoa (12x4h)
• Omatoiminen opiskelu (23 h)
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija:
• tietää materiaaliryhmät, metallit, keraamit, polymeerit, biomateriaalit, puolijohteet, komposiitit ja minkä ominaisuuksien perusteella niitä käytetään eri kohteissa
• tietää materiaalitieteen peruskäsitteet kuten koostumus, rakenne, valmistusmenetelmät ja kuinka ne vaikuttavat materiaalin ominaisuuksiin
• perehtyy omakohtaisesti valittuihin materiaaleihin ja osaa
tehdä ohjeen perusteella mittauksia materiaalien ominaisuuksista ja laatia raportin
• tuntee tärkeimmät materiaalien kehitystrendit.
Sisältö: Materiaaliryhmät ja niiden tärkeimmät ominaisuudet.
Valmistuksen, rakenteen, ominaisuuksien ja käyttösovellutusten
väliset riippuvuudet. Materiaalien tärkeimmät kehitystrendit.
Ryhmätyötaidot. Laboratoriotyötaidot. Raportointitaidot.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Viikkotehtävät ja laboratoriotyöselostukset. Kurssisuoritus edellyttää kurssipalautteen
Oppimateriaali:
William D. Callister, David G. Rethwisch: Fundamentals of Materials Science and Engineering: An Integrated Approach. Muu materiaali ilmoitetaan myöhemmin.
Korvaavuudet: Poistuvat peruskurssit. Korvaavuus tapauskohtaisesti.
57
Opetuskieli: suomi
CHEM-A1500 Työssäoppiminen (5 op)
Opetusperiodi: III-kesä (kurssi suoritetaan pääosin kesäharjoittelun yhteydessä)
Työmäärä toteutustavoittain: 5 op = 135 h Luennot 5 h, pienryhmätyöskentely 15 h, itsenäinen opiskelu 115 h
• ottaa vastuun omasta, suunnitelmallisesta oppimisestaan
yliopisto- ja työyhteisön jäsenenä
• toimia ryhmässä ja tukea ryhmän muita jäseniä
• toimia ja kommunikoida osana työyhteisöä
• antaa ja vastaanottaa palautetta
• arvioida, eritellä ja kehittää itseään oppijana.
Sisältö: Oppiminen ja oppimismenetelmät. Oman oppimisen arviointi. Toiminta ja viestintä työyhteisössä.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Oppimispäiväkirja ja osallistuminen ryhmäkeskusteluihin.
Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin aikana.
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja: Kurssi suoritetaan pääosin kesäharjoittelun yhteydessä. Kurssi on tarkoitettu vain kemiantekniikan kandidaattiohjelman opiskelijoille.
CHEM-A1510 Tutkimustyön perusteet (5 op)
Opetusperiodi: kesä tai sovittavissa
58
• 5 op = 135 h
• Tutustuminen tutkimusryhmään ja tutkimuksen tavoitteisiin 30 h
• Mittaukset/tutkimusprojektin toteuttaminen 80 h
• Raportointi 20 h
• Loppuseminaari 5 h
Osaamistavoitteet: Projektityön tavoitteena on tutustuttaa opiskelija tutkimusryhmän työhön.
Sisältö: Projektityössä opiskelija tutustuu projektin tavoitteisiin ja
osallistuu tutkimusprojektin toteuttamiseen osallistumalla tutkimusryhmän työskentelyyn itsenäisesti ryhmän jäsenenä. Opiskelija raportoi tulokset sovitulla tavalla kirjallisesti sekä esittää ne
suullisesti.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Itsenäinen projektityö ja sen raportointi.
Arvosteluasteikko: 0 -5
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja:
Kurssi on tarkoitettu suoritettavaksi 1. opiskeluvuoden jälkeen kesällä tai sivuaineopintoihin kuuluvana projektina erikseen sovittavana aikana.
Kurssi järjestetään 3-5 viikon mittaisena periodina.
Kurssi suoritetaan kurssin CHEM-A1500 yhteydessä tai sivuaineopintoihin liittyvänä projektina.
CHEM-A1600 Akateemisen ajattelun alkeiskurssi (3 op)
Vastuuopettaja: Samuli Franssila
Kurssin asema: Aalto-kurssi
Opetusperiodi: I-II
• 3 op = 78 h
• Kontaktiopetusta 3h/vko. yht. 36 h
• Kotitehtävät ja projektit yht. 45 h.
• Kurssi edellyttää säännöllistä osallistumista luennoille.
59
Osaamistavoitteet:
Opiskelija tuntee tieteellisen ajattelun, kriittisen lukutaidon ja
luovan ongelmanratkaisun perusteet. Hän osaa formuloida yksinkertaisia hypoteeseja, suunnitella kokeita ja mittauksia niiden todentamiseksi ja osaa raportoida tutkimuksensa tuloksia. Opiskelija
osaa tehdä tarvittavia approksimaatioita ja arvioida suuruusluokkia.
Sisältö:
• Tiedon saatavuus ja luotettavuus
• Approksimaatiota ja suuruusluokka-arvioita
• Mitä tiede on?
• Tekniikka vs. tiede
• Koe, mittaus ja demonstraatio
• Todennäköisyys ja riski
• Ajatusharhat
• Kriittinen lukutaito
• Mallit, teoriat, simulaatiot
• Analogiat
Viikoittainen integroitu luentoja tehtäväsessio, jossa käydään läpi
kotitehtäviä, opetellaan uutta asiaa ja tehdään paikan päällä harjoituksia yksilöllisesti ja ryhmissä. Ryhmittäin tehtäviin tutkimusprojekteihin osallistuminen pakollista. Riittävä pistemäärä palautetuista tehtävistä ja projektiraporteista. Ei tenttiä.
Kurssisuoritus edellyttää kurssipalautteen antamista palautejärjestelmän kautta.
Oppimateriaali: Luentomateriaali saatavilla MyCourses-järjestelmässä
Arvosteluasteikko: hyväksytty - hylätty
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja: Kurssi kuuluu tekniikan kandidaattien Aalto-opintoihin. Suositellaan myös BIZ ja ARTS opiskelijoille.
CHEM-A1610 Design Meets Biomaterials (3-5 cr)
Responsible teacher: Janne Laine
Level of the Course: Bachelor studies
Teaching period: IV-V (spring 2015)
60
Workload:
• 3 cr = 78 h
• Lectures 20 h
• Teamwork 58 h
Learning Outcomes:After the course the student will be able to
• Recognize principles of experimental research and design
methods
• Work out links between material performance and design
• Communicate and work in a multidisciplinary and international group
• Content: Insight in biomaterials and their contemporary applications.
Assessment Methods and Criteria: Students will get an insight
in biomaterials and their contemporary applications through lectures and multidisciplinary hands-on teamwork, using design methods. The teams will explore structural features and functional
properties of selected biomaterials and design a product or a product concept that uses these biomaterials.
Study Material: To be announced during the course.
Course Homepage: noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/CHEM-A1610
Evaluation: Fail , 1- 5
Registration for Courses: WebOodi
Language of Instruction: English
Further Information: Course is one of the Aalto-courses.
CHEM-A1620 Näkökulmia ympäristöasioihin (3 op)
Vastuuopettaja: Timo Laukkanen
Opetusperiodi: IV-V
• 3 op = 78 h
• Luennot 24 h
• Tentti/Välikokeet 4 -12 h
• Valmistautuminen välikokeisiin 44 h
61
Osaamistavoitteet: Osallistuttuaan kurssille opiskelija
• hahmottaa ympäristöasioiden monialaisen luonteen
• hallitsee ympäristöalan keskeisen käsitteistön ja pystyy seuraamaan alan keskustelua
• pystyy kuvaamaan eri alojen lähestymistapoja
• saa kontakteja eri alan opiskelijakollegoihin.
Sisältö: Ympäristöhaasteet ja ympäristökysymysten monialaisuus. Luonnonvarojen kestävä käyttö. Kestävä energiatalous. Yhdyskuntien tai/ja teollisuuden ympäristöasioiden hallinta.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot ja välikokeet/tentti. Arvosana määräytyy välikokeiden henkilökohtaisten
tehtävien, ryhmätehtävien ja vertaisarvioinnin perusteella.
Oppimateriaali: Luentoaineisto ja luennoilla ilmoitettu oppimateriaali. Ilmoitetaan luennolla.
Esitiedot: Lukion lyhyet luonnontieteen opinnot tai vastaavat
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja: Kurssi kuuluu tekniikan Aalto-opintoihin
CHEM-A2100 Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit (5 op)
Vastuuopettaja: Ville Alopaeus
• 5 op = 135 h
• Luennot 24 h
• Kotilaskut 20 h
• Muu oma opiskelu 43 h
• Tentti/välikoeet 5/6 h
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija
• tuntee yleisimmät erotusoperaatiot ja osaa valita erotusmenetelmän tarpeen perusteella
62
• osaa tulkita faasitasapainoa kuvaavia diagrammeja sekä valita faasitasapainomalleja ja ratkaista niitä sopivilla ohjelmistoilla
• tuntee tärkeimmät prosessisimulaattorit ja osaa ratkaista
yksinkertaisten virtauskaavioiden aineja energiataseita
niiden perusteella
• ymmärtää kemiallisten teollisten prosessien mekanistisen
mallituksen periaatteet ja osaa muodostaa yksinkertaisia
prosessimalleja sekä ratkaista niitä
• osaa etsiä ja käyttää empiirisiä korrelaatiota aineominaisuuksien ja prosessien malliparametrien estimoimiseen.
Sisältö: Erotusoperaatiot. Mekanistinen kemiallisten prosessien
mallitus. Prosessisimulaattoreiden käyttö. Johdanto kemian teollisuuden prosessien ja laitteiden suunnitteluun. Teollisia esimerkkejä.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, laskuharjoitukset, tentti/välikokeet. Kurssisuoritus edellyttää kurssipalautteen antamista palautejärjestelmän kautta.
Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssilla.
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja:
CHEM-A2250 Fysikaalinen kemia BioIT:lle (5 op)
Vastuuopettaja: Gunilla Fabricius
Opetusperiodi: I-II
• 5 op = 135 h
• Luennot 44 h
• Laskutuvat 22 h
• Välikokeet 8 h
63
• laskea reaktioiden termodynaamisia suureita ja selittää niiden avulla kemiallisia ja sähkökemiallisia tasapainoja
• kuvata sähkökemiallisen kennon toimintaperiaatteen ja käytön energian tuotannossa ja sähkökemiallisessa analytiikassa
• laskea puhtaiden aineiden ja ideaali- ja reaaliseosten faasitasapainoja sekä laatia ja tulkita yksinkertaisia faasidiagrammeja
• monivaiheisten reaktioiden kinetiikkaa sekä kirjoittaa ja ratkaista reaktion nopeusyhtälön lähtien liikkeelle alkeisreaktioista
• pintakemian perusteita ja erityisesti nestepintojen ilmiöitä.
Sisältö: Termodynaamiset suureet ja kemialliset ja sähkökemialliset tasapainot. Sähkökemiallisen kennon toimintaperiaate ja
käyttö energian tuotannossa ja sähkökemiallisessa analytiikassa.
Puhtaiden aineiden ja ideaali- ja reaaliseosten faasitasapainot. Yksinkertaiset faasidiagrammit. Monivaiheiset kemialliset reaktiot
ja niiden kinetiikka, sovelluksia biokinetiikkaan. Pintakemiaa,
pintajännitys, sitoutuminen pinnalle, pinta-aktiiviset aineet, solukalvo.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, harjoitukset ja välikokeet/tentti.
Oppimateriaali: T. Engel and R. Reid: ‘Thermodynamics, Statistical Thermodynamics & Kinetics’, 3rd ed. (Pearson) tai T. Engel and
R. Reid: ‘Physical Chemistry’, 3rd ed. (Pearson). Myös vanhemmat
painokset käyvät. G. Fabricius, S. Liukkonen, G. Sundholm: ‘Fysikaalisen kemian taulukoita’, Otatieto 548.
Esitiedot: Suositellaan CHEM-A1210 ja MS-A0203 (osittaisderivaatta) tai vastaavat kurssit.
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja: Kurssi on tarkoitettu BioIT:n pääaine- ja kemian sivuaineopiskelijoille.
64
CHEM-C2110 Materiaalitekniikan teolliset prosessit (5 op)
Vastuuopettaja: Seppo Louhenkilpi
• 5 op = 135 h
• Luennot 12 x 2
• Harjoitustyöt, ohjaus 18 h, oma työ 66 h
• Tenttiin lukeminen 24 h
• Tentti 3 h
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija
• tuntee materiaalien valmistuksen yksikköprosessit
• tuntee reunaehdot taloudellisesti järkevien teollisten prosessien ja haluttujen tuoteominaisuuksien saavuttamiseksi
• tuntee keskeisimmät materiaalien tuotantoprosesseihin vaikuttavat ilmiöt ja niiden nopeuksiin vaikuttavat luonnonlait
• osaa verrata vaihtoehtoisia prosessiteknisiä tuotantotekniikoita
• tuntee mallinnustekniikoita tyypillisten materiaalitekniikan valmistus/tuotantoprosessien simuloimiseen
• tuntee faasitasapainojen (kemian) vaikutuksen prosesseihin
ja tuoteominaisuuksiin.
Sisältö: Kiinteän olomuodon materiaalien käsittely, prosessitekniikka ja laitteet. Prosessiolosuhteiden ja tuoteominaisuuksien
yhteys. Metallurgiset valmistusprosessit. Polymeerien työstö ja
polymerointitekniikan perusteita sekä valmistuksen arvioketju.
Kierrätysraaka-aineet eri valmistusprosesseissa. Prosessikonseptien suunnittelu ja virtauskaavioiden laadinta. Teollisuustalous ja
kannattavuus.
Luennot, harjoitukset ja tentti. Suoritus tentti ja harjoitustyöt
Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaali; Teräskirja, 2014
(Metallinjalostajat ry)
65
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja:
CHEM-C2120 Industrial Processes in Bio and Chemical
Technology (5 cr)
Responsible teacher: Herbert Sixta
Level of the Course: Bachelor studies
Teaching period: IV-V (spring 2016)
Workload:
• 5 cr = 135 h
• Lectures 24 h
• Exercises 24 h
• Project work 67 h
• Other independent studying 20 h
Learning Outcomes: After the course the student
• knows how to design economically feasible industrial processes for bio technology and chemical technology.
• is familiar with the essential phenomena affecting the processes in bio and chemical technology, and is also familiar
with the models describing the rates of these phenomena.
• is familiar with the unique features of natural resources’ processing.
• is familiar with the concept “biorefinery” and is able to choose different process routes for manufacturing the desired products.
• is able to utilise process simulation tools for simulating typical processes in bio and chemical technology.
• is familiar with the effect of phase equilibrium on the processes and on the product properties.
Content: Processes and products of bio and chemical technology;
Biorefineries; Designing unit operations; Processing of renewable raw materials; Designing process concepts and composing flow
charts; Industrial economy and profitability.
Assessment Methods and Criteria: Lectures, exercises, project
work, exam.
Study Material: Will be announced during the course.
Course Homepage: noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/CHEM-C2120
66
Evaluation: 0 - 5
Registration for Courses: WebOodi
Language of Instruction: English
Further Information: Bachelor-level students majoring in Bio
and Chemical Technology are able to integrate a three-credit English course with this course. The English course fulfils the university regulation on foreign language studies for oral and written skills.
For the English course, participants are required to attend 80% of
the contact sessions. For more information see description of course LC-1117.
CHEM-C2200 Kemiallinen termodynamiikka (5 op)
Vastuuopettaja: Gunilla Fabricius
Opetusperiodi: I-II
• 5 op = 135 h
• Luennot 32 h
• Laskutuvat 16 h
• Laboratoriotyöt 3 x 4 h = 12 h
• Laboratorioraportit 20 h
• Välikokeet 8 h
• laskea reaktioiden termodynaamisia suureita ja selittää niiden avulla kemiallisia ja sähkökemiallisia tasapainoja
• kuvata sähkökemiallisen kennon toimintaperiaatteen ja käytön energian tuotannossa ja sähkökemiallisessa analytiikassa
• laskea puhtaiden aineiden ja ideaali- ja reaaliseosten faasitasapainoja sekä laatia ja tulkita yksinkertaisia faasidiagrammeja
Sisältö: Termodynaamiset suureet sekä kemialliset ja sähkökemialliset tasapainot. Sähkökemiallisen kennon toimintaperiaate ja
käyttö energian tuotannossa ja sähkökemiallisessa analytiikassa.
Puhtaiden aineiden ja ideaali- ja reaaliseosten faasitasapainot. Yksinkertaiset faasidiagrammit.
67
Luennot, harjoitukset, laboratoriotyöt ja välikokeet/tentti.
Oppimateriaali: T.Engel and P. Reid: ‘Thermodynamics, Statistical Thermodynamics & Kinetics’, 3rd ed. (Pearson) tai T.Engel and
P. Reid: ‘Physical Chemistry’, 3rd ed. (Pearson). Myös vanhemmat
painokset käyvät. G. Fabricius, S. Liukkonen, G. Sundholm, Fysikaalisen kemian taulukoita, Otatieto 548.
Esitiedot: CHEM-A1200. Suositellaan CHEM-A1210, MS-A0107
ja PHYS-A2120 tai vastaavat kurssit.
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja: Kurssi on tarkoitettu vain kemiantekniikan kandidaattiohjelman opiskelijoille.
CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op)
Opetusperiodi: III - V
• 5 op = 135 h
• Luennot 32 h
• Tentti 3 h
• Kotitehtävät
• Itsenäinen opiskelu
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa:
• selittää elektronirakenteen merkityksen alkuaineiden ominaisuuksiin ja reaktiivisuuteen
• kuvata tärkeimpien epäorgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja käyttökohteita
68
• kuvata epäorgaanisten materiaalien tärkeimpiä kiderakenteita
• toteuttaa erilaisia epäorgaanisia synteesejä
• karakterisoida tuotteita eri menetelmillä
• tulkita analyysituloksia ja raportoida tuloksia
Sisältö:
• alkuaineiden kemian pääpiirteet
• kemiallinen sitoutuminen
• tärkeimpien epäorgaanisten yhdisteiden ominaisuudet
• kiinteän olomuodon tärkeimmät rakennetyypit
• epäorgaanisten materiaalien synteesi
• epäorgaanisten materiaalien yleisimmät karakterisointimenetelmät
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, laboratoriotyöt, kotitehtävät ja tentti. Kurssisuoritus edellyttää kurssipalautteen antamista palautejärjestelmän kautta.
Oppimateriaali: Rayner-Canham, G., Overton, T., Descriptive Inorganic Chemistry, W.H. Freeman & Company, 2014.
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja:
CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet (5 op)
Opetusperiodi: III - V (kevät 2016)
• 5 op = 135 h
• Kontaktiopetus (54 - 60 h)
• Luennot 30 h
• Laboratoriotyöt 24 - 30 h
• Oma työ (75 - 81 h)
• Tentti 3 h
• Kotitehtävät
• Itsenäinen opiskelu
69
• seminaari/posteri (3h)
• tunnistaa erilaiset reaktiotyypit (esim. additiot, eliminaatiot
ja substituutiot)
• yleisimpien reaktiomekanismien perusteet
• suunnitella sekä toteuttaa orgaanisia synteesejä.
• karakterisoida tuotteita eri menetelmillä
• tulkita analyysituloksia ja raportoida tuloksia
Sisältö:Kemian peruskurssi jossa perehdytään seuraaviin:
• konformaatioanalyysin perusteet
• elektrofiilinen additio alkeeneihin
• elektrofiilinen aromaattinen substituutio
• enolaatit
• konjugaattiadditio
• regioselektiivisyys
• aldoli ja Claisen reaktiot
• suojaryhmät
• synteesisuunnittelu
Luennot, laboratoriotyöt, kotitehtävät, seminaari/posteri ja tentti.
Oppimateriaali: Clayden, Greeves, Warren, kappaleet 16, 19-26,
28. Oxford University Press 2012.
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja:
CHEM-C2230 Pintakemia (5 op)
Vastuuopettaja: Monika Österberg
Opetusperiodi: IV - V
• 5 op = 135 h
70
•
•
•
•
•
•
•
•
Kontaktiopetus (40h):
Luennot 24 h
Laskuharjoitukset 4 h
Laboratoriotyöt 2 x 4 h
Ryhmätyöhön liittyvä ohjeistus ja tulosten esittäminen 4 h
Itsenäinen työ (95h):
Ryhmässä tehty projektityö (sisältää raportoinnin)
Itsenäinen opiskelu (luentoihin ja tenttiin valmistautuminen, mahd. kotitehtävät/oppimispäiväkirjat)
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija
• tuntee pintafaasin termodynamiikkaa, adsorption, eri rajapinnat (kiinteä-kaasu, neste-kaasu, kiinteä-neste, nesteneste), pinta-aktiiviset aineet, misellit, kolloidit ja emulsiot.
• ymmärtää mitkä pintaominaisuudet tai liuotinominaisuudet
vaikuttavat kolloidien ja nanopartikkelidispersioiden stabiilisuuteen
• osaa kuvata mitkä ominaisuudet vaikuttavat vesiliukoisten
polymeerien ja polyelektrolyyttien käyttäytymiseen liuoksessa ja adsorptioon
• tuntee pintakemiallisia ilmiöitä luonnossa ja teollisissa prosesseissa
• osaa työskennellä tarkasti ja turvallisesti laboratoriossa ja
osaa käytännössä suorittaa pintakemiallisesti tärkeitä mittauksia, kuten kriittisen misellikonsentraation määritys,
partikkelikoon määritys ja adsorption mittaaminen
• osaa työskennellä tehokkaasti ryhmässä ja esittää tuloksia
visuaalisesti selkeällä tavalla
Sisältö: Pintakemian perusteet. Pinnan ja rajapinnan määritys.
Adsorptio ja pintojen termodynamiikka. Pinta-aktiiviset aineet,
pintajännitys ja emulsiot. Vesiliukoiset polymeerit ja polyelektrolyytit. Pintakemialliset ilmiöt luonnossa ja teollisissa prosesseissa.
Luennot, laskuharjoitukset, laboratoriotyöt ja projektityö.
Oppimateriaali: G. T. Barnes and I. R. Gentle: ‘Interfacial Science’
(Oxford University Press).
71
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja:
CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia (5 op)
Vastuuopettaja: Katrina Nordström
Opetusperiodi: I
• 5 op = 135 h
• Kontaktiopetus (36h):
• Luennot (2 x viikossa)
• 12 x 2 = 24h
• Demonstraatiot ja laskuharjoitukset (kerran viikossa) 4 x 3
h =12
• Oma työ (99h):
• Kotitehtävät
• (elektroninen aineisto, vaihtelevat tuntimäärät, arvio) 5 x 3h
= 15h
• Tentti 4h
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan, opiskelija osaa
• luokitella pro- ja eukarioottisolujen fysiologisia, kemiallisia
ja biologisia ominaisuuksia
• esittää rakenteiden ja toiminnan vuorovaikutuksia molekyylitasolla
• kuvailla geenien säätelymekanismeja, niiden vaikutuksia solujen fysiologiaan sekä genetiikan menetelmiä.
• nimetä biologisen työskentelyn menetelmiä (mm. aseptinen
työskentely) ja solujen kasvuun vaikuttavia tekijöitä
• kuvailla mikrobifysiologian hyötykättöä biotaloudessa
• kuvailla mikrobien aiheuttamia haittoja ja niiden torjuntaa
teollisessa tuotannossa.
Sisältö: Mikrobi-, kasvi- ja eläinsolujen solutason rakenteiden ja
toiminnan vuorovaikutus. Luokittelun perusteet toiminnallisista lähtökohdista (solujen pääluokat: mm. bakteerit, sienet, levät,
kasvi- ja eläinsolut). Solutason geneettisen säätelyn periaatteet ja
geenitekniikan työkalut. Solujen kasvatus laboratoriossa ja eri tekijöiden vaikutukset kasvuun. Solujen ja solutuotteiden hyötykäyttö
72
bioteollisuudessa. Mikrobiologiset haitat teollisuudessa, biofilmit
ja korroosio.
pienryhmäopetusta. Opiskelijat osallistuvat myös pakollisiin demonstraatioihin, laskuharjoituksiin ja suorittavat elektronisen aineiston harjoitustehtäviä. Arvostelu perustuu opiskelijan kurssin
aikana suorittamiin elektronisen aineiston harjoitustehtäviin, demonstraatioihin ja laskuharjoituksiin osallistumiseen (25%) sekä
kirjalliseen tenttiin (75%). Kurssisuoritus edellyttää palautteen
Oppimateriaali: Mastering Microbiology, Pearson, elektroninen
oppimisympäristö (Tortora et al. Microbiology, an Introduction),
johon opiskelijat saavat käyttöoikeudet. Kurssin oppimateriaaliin
kuuluu 1) elektronisesta oppikirjasta valitut osat joiden sivut ilmoitetaan ennen kurssin alkua ja 2) luennot ja niissä esitetty materiaali
sekä demonstraatioiden ja laskuharjoitusten sisältö.
Korvaavuudet: Korvaa kurssia KE-30.2500 Biokemia II sekä KE30.2110 Mikrobiologia II
Esitiedot: CHEM-A1300 Biokemia/CHEM-A1310
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja: Katrina Nordström, toimisto C304b. Kurssin opetuskieli on Suomi. Oppimateriaali on englanniksi. Tentin ja muut mahdolliset tehtävät voi suorittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
CHEM-C2312 Bioprosessitekniikka I (5 op)
Vastuuopettaja: Tero Eerikäinen
• 5 op = 135 h
• Luennot (4 x viikossa) 9 x 4 h = 36 h
• Demonstraatiot laboratoriossa 2 x 3 h = 6 h
• Laskuharjoitukset 2 x 3 h = 6 h
73
•
•
•
•
Kotitehtävät 20 h
Raportointi 6 h
Tentti 4 h
Itsenäinen opiskelu 57 h
• kuvailla biotekniikkaa teollisuuden alana ja sen tuotteita ja
menetelmiä sekä sovelluksia eri alueilla ja käsitellä teollisen
biotekniikan mahdollisuuksia ja haasteita
• esittää bioprosesseissa esiintyviä siirtoilmiöitä (aineja
energia-) kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti sekä esittää
arvioita biologisten komponenttien (solut, proteiinit, substraatit, tuotteet, entsyymit) käyttäytymisestä prosessiolosuhteissa
• tunnistaa aseptiikan vaatimukset laite- ja prosessiratkaisuissa sekä käytännön toteutuksessa
• konseptitasolla yhdistää bioprosessitekniikan yksikköoperaatioita prosessiratkaisuiksi ja tunnistaa näissä esiintyviä
ilmiöitä ja vaikuttavia tekijöitä
• muodostaa yksinkertaisia aineja energiataseisiin sekä differentiaaliyhtälöihin perustuvia prosessimalleja solu- ja entsyymiprosesseille
• nimetä bioprosessien avainmuuttujat ja kuvailla niihin liittyviä mittaustekniikoita ja laskennallisia ratkaisuja sekä
prosessien säädön periaatteita.
Sisältö:
• Entsyymit: toiminta reaktoreissa (homo- ja heterogeeninen
katalyysi), reaktioiden termodynamiikka, tasapainoreaktiot,
käytännön kinetiikka, immobilisoidut entsyymit ja aineensiirron vaikutukset periaatetasolla, koentsyymien tarve ja
regeneraatio, inaktivoituminen ja sen kinetiikka.
• Solut: toiminta reaktoreissa, kasvun ja tuoton kinetiikka ja
kvantitointi, dynaamiset ilmiöt, prosessien toteutustavat ja
niihin liittyvät yksinkertaiset matemaattiset käsittelyt, aineenvaihdunnan perusteet systeemisessä tarkastelussa.
• (Bio)reaktorit: tyypilliset ratkaisut, siirtoilmiöt, scale-up/
scale-down suunnittelu- ja tutkimusmenetelminä, aseptiikka reaktorien suunnittelussa, mittaus- ja säätötekniset ratkaisut.
• Prosessit: tyypillisten yksikköoperaatioiden perusteet, aineja energiataseiden hyödyntäminen, biologisten tekijöiden
huomioonottaminen prosessisuunnittelussa.
74
• Ilmiöiden, operaatioiden ja prosessien matemaattisen mallintamisen perusteet erityisesti biokomponentit huomioiden.
pienryhmäopetusta. Opiskelijat osallistuvat myös laboratoriotöihin, laskuharjoituksiin ja suorittavat itsenäisesti tai ryhmässä annettuja harjoitustehtäviä. Arvostelu perustuu opiskelijan kurssin
aikana suorittamiin harjoitus- tai muihin tehtäviin (esim. ryhmätyöt, demonstraatiot, lukupiirit tai muut yhteenvedot, tai välikokeet) (25%) sekä tenttiin (75%). Kurssisuoritus edellyttää kurssipalautteen antamista palautejärjestelmän kautta.
Oppimateriaali: Sähköinen kirja: Doran M. Bioprocess Engineering Principles 2 Ed. (2013)
Korvaavuudet: KE-70.2500 Bioprosessitekniikka I
Esitiedot: CHEM-C2300
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja:
CHEM-C2400 Materiaalit sidoksesta rakenteeseen (5 op)
Vastuuopettaja: Simo-Pekka Hannula
Opetusperiodi: III (kevät 2016)
• 5 op = 135 h
• Luennot, 12 x 2 h
• Viikoittaiset harjoitukset
• hjaus 18 h
• oma työ 66 h
• Tentti 3 h
• ymmärtää materiaalien rakenteen atomi-, molekyyli-, nanoja mikrotasolla
• osaa kuvata metallin rakenteen ja rakennevirheet
• osaa kuvata polymeerien rakenteen
75
• osaa kuvata luonnonkuitupohjaisten materiaalien rakenteen
• ymmärtää materiaalien keskeisten ominaisuudet: mekaaniset, termiset, sähköiset ja optiset ominaisuudet ja niiden yhteyden materiaalin mikrorakenteeseen.
Sisältö: Materiaalien rakenne nanoja mikrotasolla: Metallit, polymeerit, luonnonkuitumateriaalit. Kiteisyys, kidevirheet, amorfisuus. Plastinen muodonmuutos metalleissa ja polymeereissa.
Mekaaniset, termiset, sähköiset ja optiset ominaisuudet eri materiaaleissa. Perehtyminen valittuun materiaaliin ryhmätyönä.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, harjoitukset ja tentti. Kurssisuoritus edellyttää kurssipalautteen antamista palautejärjestelmän kautta.
Oppimateriaali:
William D. Callister, David G. Rethwisch: Fundamentals of Materials Science and Engineering: An Integrated Approach. Muu materiaali ilmoitetaan myöhemmimn.
Opetuskieli: suomi
CHEM-C2410 Materiaalit rakenteesta ominaisuuksiin
(5 op)
Vastuuopettaja: Pirjo Pietikäinen
• 5 op = 135 h
• Luennot, 12 x 2 h
• Viikoittaiset harjoitukset
• ohjaus 18 h
• oma työ 66 h
• Tentti 3 h
76
• osaa kuvata metallien seostuksen ja lämpökäsittelyn vaikutuksen ominaisuuksiin
• osaa kuvata polymeerien rakenteen ja valmistustekniikoiden
vaikutuksen niiden ominaisuuksiin
• tunnistaa luonnonkuitumateriaalien rakenteen ja mekaanisten ominaisuuksien yhteyden.
Sisältö: Metallien seostus, faasimuutokset, erkautuminen ja karkeneminen. Polymeerien tärkeimmät ominaisuudet. Luonnonkuitumateriaalien mekaaninen käyttäytyminen. Materiaalien
rakenteen modifiointi: metallit, polymeerit, luonnonkuitumateriaalit. Perehtyminen valittuun materiaaliin ryhmätyönä.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, harjoitustyöt, tentti. Kurssisuoritus edellyttää kurssipalautteen antamista palautejärjestelmän kautta.
Oppimateriaali:
William D. Callister, David G. Rethwisch: Fundamentals of Materials Science and Engineering: An Integrated Approach. Muu materiaali ilmoitetaan myöhemmin.
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja:
CHEM-C2420 Materials Performance (5 op)
Vastuuopettaja: Mark Hughes
Kurssin taso: Bachelor studies
Opetusperiodi: IV-V (spring 2016)
• 5 cr = 135 h
• Lecturer, 12 x 2 h
• Weekly assignments
• Guiding 18 h
• Independent studies 66 h
• Studies for the exam 24 h
• Exam 3 h
77
Osaamistavoitteet: After the course student:
• Is able to describe the material response caused by mechanical loading
• Is able to describe the behaviour of a material using the theory
of plasticity and mechanics of failure
• Is able to describe the interaction between the material and
chemical environment
• Can recognize the effect of temperature on the behavior of
materials
• Can recognize the essential material characterization methods
Sisältö: Mechanical loading. Plastic deformation. Mechanics of
failure. Viscoelasticity. The effect of temperature on mechanical
properties. Corrosion. Oxidation in high temperatures. Microscopy.
XRD. Polymers as technical materials (thermoplastics, thermosets,
elastomers, biopolymers). Thermal analysis. Studying chosen materials in groups.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Lectures, assignments, exam. It is obligatory to give course feedback through the
feedbacksystem.
Oppimateriaali: William D. Callister, David G. Rethwisch: Fundamentals of Materials Science and Engineering: An Integrated Approach. Other material will be annonced during the course.
Opetuskieli: English
Lisätietoja: Bachelor-level students majoring in Material Science
and Technology are able to integrate a three-credit English course
with this course. The English course fulfils the university regulation on foreign language studies for oral and written skills. For the
English course, participants are required to attend 80% of the contact sessions. For more information see description of course LC1117.
78
CHEM-C2510 Toiminta työyhteisössä (5 op)
Vastuuopettaja: Jouni Paltakari
Opetusperiodi: II – kesä Kurssi suoritetaan pääosin kesäharjoittelun yhteydessä,
Työmäärä toteutustavoittain: Pienryhmätyöskentely 15 h, itsenäinen opiskelu 120 h
• soveltaa ryhmätyöskentelyn ja ryhmän johtamisen periaatteita työympäristössä
• työskennellä päämäärätietoisesti ja suunnitelmallisesti ryhmän jäsenenä ja itsenäisesti
• ymmärtää työnantajaorganisaation ja työyhteisön toimintaa
ohjaavia keskeisiä tekijöitä
• toimia oman alansa edustajana monialaisessa ryhmässä tarvittaessa myös kansainvälisessä toimintaympäristössä
• tunnistaa kehittämiskohteita työssään ja työympäristössään
• arvioida, eritellä ja kehittää itseään oppijana ja ammatillisena osaajana.
Sisältö: Toiminta työyhteisössä.
Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot 5 h, pienryhmätyöskentely 30 h, itsenäinen opiskelu 105 h
Oppimateriaali: Ilmoitetaan myöhemmin.
Opetuskieli: suomi
Lisätietoja: Kurssi suoritetaan pääosin kesäharjoittelun yhteydessä. Kurssi on tarkoitettu vain kemiantekniikan kandidaattiohjelman opiskelijoille.
CHEM-CV Vaihtuvasisältöinen opinto (V) (0 op)
79
Aalto-yliopisto
Kemiantekniikan opintoja opiskelijapalvelut
PL 16100
00076 AALTO
Käyntiosoite:
Kemistintie 1
https:/into.aalto.fi/display/fimasterchem
Unigrafia Oy
Helsinki 2015

Opinto-opas 2015–2016 - Aalto

Transcription

Similar documents

Uusia menetelmiä luonnontuotteiden synteesiin

Tuomisto Maiju: Kemian kortti-ja lautapelit - MAOL

Valintakokeen kirjallinen analyysi

Kasvien piilotetut väriaineet

CV:ni - WordPress.com

AGROLOGISTA AGRONOMIKSI

Todistuspyyntölomake, KTK

YMPÄRISTÖTIETEIDEN PERUSOPINNOT 25 OP Pakolliset opinnot