Tietojärjestelmien onnistuminen, menestystekijät, esimerkkejä

Tietojärjestelmien onnistuminen,
menestystekijät, esimerkkejä
onnistumisen arvioinnista
5.3.2015
Pirkko Nykänen
Aineisto
•
•
•
•
•
S Petter, W DeLone and E McLean, Measuring information
systems success - Models, Dimensions, Measures, and
Interrelationships. European Journal of Information Systems 17,
2008, 236-263
DeLone WH & McLean ER, Information systems success: The quest
for the dependent variable. Information Systems Research 3(1),
1992, 60-95.
DeLone WH & McLean ER,
The deLone and McLean model of information systems success: A
ten-year update. Journal of Management Information Systems 19
(4),2003, 9-30
Brender J, Ammenwerth E, Nykänen P and Talmon JT, Factors
influencing success and failure of health informatics systems - A
pilot Delphi study. Methods of Information in Medicine 1, 2006, 125136
Lyytinen K and Robey , Learning failure in information systems
development. Information Systems Journal 9, 1999, 85-101
• DeLeon&McLean framework
System
quality
Informtion
quality
Use
Effects on
individual
Effects on
organisation
User
satisfaction
DeLone and McLean: Information systems success: The quest for the dependent
variable, 1992
Extended DeLeon & McLean 2002
Information
quality
Use (intention
to use)
Net
Benefits
System
quality
Service
quality
User
satisfaction
DeLeone WH and McLean ER, Information systems success revisited. A ten-year update. 2002
Sähköisen kaupan onnistuminen
• DeLone ja McLean tekevät ajatuksellisen kokeilun
soveltamalla päivitettyä mallia sähköiseen kauppaan ja siinä
tapahtuvaan kommunikaatioon. He käyvät läpi kuusi
onnistumisdimensiota:
• 1 ”Systeemin laatu” internet-ympäristössä mittaa
sähköisen kaupan järjestelmän haluttuja piirteitä, esim.
käytettävyyttä, saatavuutta, luotettavuutta, soveltuvuutta ja
vastausaikaa.
• 2 ”Informaation laatu” koskee sähköisen kaupan sisältöä.
Kauppapaikan sisältö voidaan tehdä henkilökohtaiseksi,
täydelliseksi, relevantiksi, helpoksi ymmärtää ja turvalliseksi
rohkaisemaan ensikertalaista aloittamaan kaupanteon ja
tottunutta asiakasta palaamaan sivulle
• 3 ”Palvelun laatu” on palvelun tarjoajan kokonaistuki,
järjestipä tuen oma tietohallinto, uusi organisaatioyksikkö
tai ulkoistettu tarjoaja. Se on tärkeää siksi, että nyt käyttäjät
ovat asiakkaita, joiden menetys tietää myös myynnin
menetystä.
• 4 ”Käyttö” mittaa kaikkea sivulla vierailusta, sivulla
navigointiin, informaation hakuun ja kauppatapahtuman
tekemiseen.
• 5 ”Käyttäjätyytyväisyys” säilyy tärkeänä keinona
mitata käyttäjien tyytyväisyyttä sähköisen kaupan
systeemiin aina odotuksista, informaation hakuun,
hankintaan, maksamiseen, kuittaukseen ja palveluun
asti.
• 6 ”Nettohyöty” on tärkein onnistumisen mittari, sillä se
tasapainottaa sekä negatiiviset että positiiviset
sähköisen kaupan vaikutukset asiakkaisiin, toimittajiin,
työntekijöihin, organisaatioihin, markkinoihin,
toimialoihin, talouksiin ja jopa yhteisöihin. Säästääkö
internet-hankinta aikaa ja rahaa? Ovatko hyödyt
suuremmat kuin haitat?
IS kehittämiseen liittyvät ongelmat /
epäonnistumiset
•
•
•
•
•
Osapuolten vaikeus määritellä tavoitteita: ristiriitaiset, kapeat, eivät ole
operationalisoitavissa
Teknologian valinnan vaikeus: valitaan teknologiaa joka ei ole
kustannustehokasta, sopivaa etc
Taloudelliset seikat: ei osata arvioida kehittämiskustannuksia, tai
kehitettävän järjestelmän taloudellisia vaikutuksia
Organisaationäkökulma: Ei osata ennustaa / ottaa huomioon
järjestelmän organisatorisia, sosiaalisia, toiminnallisia vaikutuksia
Kehittämisprosessin ongelmat: Osapuolet eivät osallistu
kehittämisprosessiin, ei pystytä jakamaan kehittämisen tavoitteita etc
– Väärä kuva kehittämisprosessista: ei ymmärretä kehittämisprosessia
Lyytinen 1988
IS käyttöön liittyvät ongelmat /
epäonnistumiset
•
Tekninen ratkaisu:
– ei ole saatu aikaa sellaista teknistä ratkaisua, joka olisi helppo,
luotettava, nopea etc käyttää
•
Tieto-ongelmat:
– Ei pystytä ylläpitämään järjestelmässäolevaa tietoa luotettavana,
relevanttina, kattavana etc
•
Käsitteelliset ongelmat
– kehitetty järjestelmä ei pysty ratkaisemaan todellista, ratkaisua
vaativaa ongelmaa, väärinymmärryksiä
•
Käyttäjien reaktiot
– kehitetty järjestelmä, joka herättää negativiisia tuntemuksia ja
aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia työhön, valtarakenteisiin etc
•
Kompleksisuus:
– on tehty liian monimutkaisia ratkaisuja, vaikeita ymmärtää,
ylläpitää, käyttää, muuttaa etc
Lyytinen 1988
Tietojärjestelmien epäonnistumisen syitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tietojärjestelmän toiminnallinen määrittely
– mitä tietojärjestelmän tulisi tehdä, epäonnistuu
Ei ymmärretä eikä osata kuvata muutosta, joka tietojärjestelmän avulla
pyritään toteuttamaan
Tietojärjestelmän kehittäjä, IT-ammattilainen ja toimialueen
ammattilainen eivät ymmärrä toisiaan
– heillä ei ole yhteistä kieltä ja käsitteistöä, jolla he voisivat keskustella
kohdeongelmasta
Käyttäjien tarpeita ei tunneta
Käyttäjät eivät osallistu kehitykseen
Käytettävyys ei kiinnosta
Teknologian tuomia mahdollisuuksia ei tunnisteta
Kilpailun puute
Viranomaisvaatimukset
Tietojärjestelmän rakentaminen
– valitut menetelmät, tekniikat ja välineet ovat epäsopivia tai huonosti
hallinnassa, tai kehittämisprosessin ja muutoksen hallinta on
heikkoa
Delphi-tutkimus tietojärjestelmien onnistumiseen
vaikuttavista seikoista
– Toiminnallisuus : Järjestelmän toiminnot tukevat erilaisia käyttötapoja,
Järjestelmän toiminnallisuudet vastaavat käyttäjän tarpeita
– Organisatoriset tekijät: Käyttäjillä on IT-alan osaamista, käytön
koulutusta, tietojärjestelmän käyttö liittyy sujuvasti organisaation
työnkulkuihin
– Tekniset ominaisuudet: Kehittämisprosessi on mahdollistanut
käyttäjien osallistumisen, kehittäminen on ammattitaitoista ja
standardeihin perustuvaa, järjestelmäarkkitehtuuri on joustava,
modulaarinen, mahdollistaa integraation ja yhteistoiminnallisuuden
– Johtamisen näkökulma: Hyvä projektin toteutus ja hallinnointi, riittävät
rahoitus ja resurssointi, ammattitaitoinen henkilöstö
– Kulttturiset tekijät: Suunnittelussa ja toteutuksessa seurataan visiota ja
strategiaa, ollaan avoimia muutoksille
– Juridiset / lainsäädännölliset: Riittävä ja asianmukainen normatiivinen
ohjeisto ja lait
Brender J, Ammenwerth E, Nykänen P and Talmon JT, Factors influencing success and failure of health
informatics systems - A pilot Delphi study. Methods of Information in Medicine 1, 2006, 125-136
– Tietojärjestelmän kehittäjälle onnistuminen voi olla
sitä, että järjestelmä kehitetään aikataulussa ja
määrittelyjen mukaisena
– Organisaation johdolle järjestelmä voi olla
onnistunut kun se vähentää toiminnan riskejä ja
parantaa resurssien käyttöä
– Useissa tutkimuksissa onnistuminen /
epäonnistuminen liittyy orgaanisaatio- ja
käyttäjäympäristöön, erityisesti niihin
tekijöihin jotka määrittävät järjestelmän
käyttöä
• ulkoisen, organisaatio, kehittämis- ja
käyttöympäristön vaikutus!
– Epäonnistuminen voi olla seurausta
kehittämisvirheistä tai järjestelmän käytön
ongelmista
Voidaanko epäonnistumisista oppia?
• Suosituksia epäonnistumisten välttämiseksi
–
–
–
–
Kehittämisriskien parempi hallinta
Käyttäjien osallistuminen
Eri mallinnnusvaiheiden hyvä dokumentaatio, hyvät työkalut
Kehittämisprojektien parempi organisointi ja hallinta
• Muuttuvatko organisaation toiminta, tietojärjestelmien
kehittämiskäytännöt epäonnistumisten seurauksena?
• Miten saadaan toivottu organisaatioiden oppiminen
aikaan?
– Jos jokainen ISD-hanke on koe jossa testataan käytössä
olevia menetelmiä / käytäntöjä ja opitaan kokeen tuloksista /
erehdyksistä >>>ISD on oppivan organisaation toimintaa,
ISD = oppiva organisoitu toiminta
Failing to learn, miksi?
• 1 Organisaation älykkyyden rajoitteet, ei kykyä oppia
erehdyksistä, koska
– Rajoitteita kyvyssä käsitellä tietoa ( kokemuksesta saatua
tietoa),
– Tiukat aikataulut ja työnjaot estävät kokemuksesta oppimisen ja
myös kokemuksen jakamisen,
– Toimijat ovat sokeutuneet sovittujen ja vallitsevien käytäntöjen
vuoksi näkemään uutta tietoa, hyödyntämään kokemustietoa (ns
formative context- asetelma)
– Käytettyjen teorioiden ja menetelmien avulla saadusta tiedosta /
kokemuksesta puuttuu tieteellinen validisuus, koska ei osata
mitata, tehdään virheellisiä analyysejä, tiedon hankinta ei ole
hallinnassa
Onko oppimisen mahdollisuuksia?
• 2 Kannustimet, oppimisen mahdollistajat
puuttuvat usein
– tavoitellaan onnistumista, ei osata hyödyntää
epäonnistumisesta saatavaa oppia
– pyritään unohtamaan epäonnistumiset, ei analysoida niitä
– Jos opitaan vain onnistumisista, ei opita analysoimaan mistä
epäonnistuminen / failure johtuu!
• 3 Organisaation rakenne ja toimintatavat
– osastojen, toimintojen väliset rajat esätävt tiedon
välittymisen, pääsyn relevanttiin tietoon, erilaisten
vaihtoehtojen harkinnan ja valinnan
• 4 Koulutukselliset esteet
– soveltuvan koulutuksen puute: onko tietojärjestelmän
suunnittelija tekninen ammattilainen vai yrityksen /
organisaation toimintaa tunteva tietojärjestelmien
rakentamisen ammattilainen
KATTAVA
Kansallisen tason
potilastietojärjestelmien
toteuttamisvaihtoehdot
Tietojärjestelmä-arkkitehtuurin
näkökulma
Aaltonen J, Ailio A, Kilpikivi P, Nykänen P, Nyberg P, Kunnamo I, Kuosmanen P,
Reijonsaari K, Wiesenthal A, Kansallisen tason sähköisten
potilastietojärjestelmien toteuttamisvaihtoehtojen vertailu. Sitran
selvityksiä 12, 2009, www.sitra.fi
Kansallinen terveydenhuollon IT-arkkitehtuuri
www.kanta.fi
Arkkitehtuurivaihtoehtojen
tarkastelun dimensiot
•
Dimensiot, joista kukin voidaan toteuttaa kansallisella,
alueellisella ja paikallisella tasolla
1.
2.
3.
4.
5.
Data / ydinpotilastiedot
Data / muu potilastieto
Ydinpotilastietojärjestelmä
Erillisjärjestelmät
Yleiskäyttöiset järjestelmäpalvelut (varmenneratkaisut,
suostumusten hallinta, tietoturva jne)
Vaihtoehtoiset mallit
Pirkko Nykänen
19.11.2010
20
Mallien pisteytys
B. AlueellisC.
D. PaikallisA.
F. AlueellisG.
Kansallinen kansallinen Alueellinen kansallinen E. Sekamalli paikallinen
Nykytilanne
malli
malli
malli
malli
malli
Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen
Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen
Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen
Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Paikallinen Paikallinen Paikallinen
Toiminnallisuus
Data / ydinpotilastiedot
Data / muu potilastieto
Ydinpotilastietojärjestelmä
Erillisjärjestelmät
Yleiskäyttöiset järjestelmäpalvelut (viestinvälitys,
tunnistautuminen, suostumuksenhallinta,
allekirjoitus, ym.)
Kansallinen
Kansallinen
Alueellinen
Kansallinen
Kansallinen
Alueellinen
Paikallinen
Terveyspalvelunäkökulma yht.
Tekninen näkökulma yht.
Elinkeinopoliittinen ja innovaationäkökulma
Toteutusnäkökulma yht.
1
3
1
1
5
2
3
5
4
1
3
4
3
1
2
2
3
2
3
4
4
1
3
3
3
1
2
2
6
15
12
8
12
11
8
Pisteet yhteensä
Mallien pisteytys
B. AlueellisC.
D. PaikallisA.
F. AlueellisG.
Kansallinen kansallinen Alueellinen kansallinen E. Sekamalli paikallinen
Nykytilanne
malli
malli
malli
malli
malli
Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen Kansallinen
Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen
Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen
Kansallinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen Paikallinen Paikallinen Paikallinen
Toiminnallisuus
Data / ydinpotilastiedot
Data / muu potilastieto
Ydinpotilastietojärjestelmä
Erillisjärjestelmät
Yleiskäyttöiset järjestelmäpalvelut (viestinvälitys,
tunnistautuminen, suostumuksenhallinta,
allekirjoitus, ym.)
Kansallinen
Kansallinen
Alueellinen
Kansallinen
Kansallinen
Alueellinen
Paikallinen
Terveyspalvelunäkökulma yht.
Tekninen näkökulma yht.
Elinkeinopoliittinen ja innovaationäkökulma
Toteutusnäkökulma yht.
1
3
1
1
5
2
3
5
4
1
3
4
3
1
2
2
3
2
3
4
4
1
3
3
3
1
2
2
6
15
12
8
12
11
8
Pisteet yhteensä
Arkkitehtuurinäkökulma
Hybridiratkaisu
Kansallinen taso (KanTa 2.0)
M u u to s
n y k y ti l as ta:
Ydintiedot
Sovellus: eArkisto, eResep ti, eKatsel u, lääkityslist a,
diagnoo silista, do kume nttien koonti, …
0,1%
>20%
Infra: palveluväylä, suost umus , tun nistaut umine n, käyt töloki, CDAmuunn okset, haku, indeks ointi, va rme nner atkaisut , koo distop alvelu,
arkiston hallinta, amm attihe nkilöt- j a palvel uyksikkör ekisterit ,…
Aluetaso (alueita 5-20)
9,9%
>50%
Muut
potilastied ot
Sovellus: Potilashallinto- ja potilaske rto musjärj estelm ät, päivys tys,
ensihoito, toimin nano hjaus,PACS, labo rato rio,al ueell e rillisjärjestel mät,…
Infra: Viestinvälitys,roolienhallin ta, tie totu rvallinen kom munika atio, …
Paikallistaso (organis aatioita 15.000)
Sovellus:
90%
>30%
Muut
Te h o , s y n ny ty s y ms e ri l li s j ä rj es te l m ä t, re s u rss i e n h a l i n ta ,
y k s i ty s
i en s ek o
t ri n EHR, o rg a n i s a a ti o k o h ta i n e n l a a d u n h a l il n ta , …
Pirkko
Nykänen
19.11.2010
23
Infra:
Työasemat, org anisaati okoht ainen s ovelluste n käytt ö,
tietoturv aor ganisa atio,…
Kansallinen taso
Data:
ydintiedot
Data: muut
tiedot
Sovellus:
ydinjärjestelm
ä(t)
Sovellus:
muut
järjestelmät
Yleiskäyttöiset
palvelut
Ydintietomäärittelyn mukaiset tiedot (jatkuva
sairauskertomus, hoitotyön yhteenveto, radiologian
pyynnöt ja lausunnot, lääkelista, riskitiedot, läheteja hoitopalaute, laboratoriotulokset; dg- ja
toimenpidelista)
Alueellinen taso
Paikallinen taso
-
-
Muut potilaskertomustiedot
Kansalliset tilastointitiedot
Arkistonhallinnan asiakirjat, henkilötiedot
Suostumukset ja valtuutukset
Ammattihenkilöt ja palveluyksiköt
Luovutusloki
Koodistot
Tehohoidon, anestesiologian, ym.
Tuotannonohjaus- ja
fysiologinen tieto
laadunhallintatiedot (ajanvaraus-,
hoitoketju-, palveluluokittelu-, ym.
Laskutustiedot
tiedot)
Reskontra, ym.
Kuva-/videosignaalit
Varastot, materiaalilogistiikka
Käyttöoikeudet
Resurssien ohjaustiedot
Käyttöloki
eArkisto
eReseptikeskus
eKatselu
Potilashallinto- ja
kertomusjärjestelmät (ml.
päätöksentuki)
Päivystys
Ensihoito
Tuotannon-/toiminnaohjaus (ml. Yksikkökohtaiset, tarkasti rajatut
potilasjärjestelmät, kuten
hoitoketjuhallinta)
anestesia-, teho-, synnytys-, ym.
Materiaalihallinta, tilausResurssienhallinta
toimitusketjun hallinta, ym.
Organisaatio- ja
Preventio ja epidemiologia
ammattilaiskohtainen
PACS
laadunhallinta
Laboratorio
Suun terveydenhuollon järjestelmä
Neuvola-, ym. järjestelmät
Apuvälineet
Kansantautien laaturekisteri(t)
Palveluiden laaturekisteri (Valvira)
Yleisimpien/kalleimpien kansantautien
hoitosovellukset (vaatii kans. tason toimijan)
Suostumustenhallinta
Varmenneratkaisut
Tunnistautuminen
Tietoturva
Koodistopalvelu
Tutkimuksen tukipalvelut (ml.
Pirkko Nykänen
anonymisointipalvelu)
Standardien hallinta (vaatii oman
vastuutoimijan/koordinoijan)
Viestinvälitys
Roolienhallinta
Master Data –management
Tietoturvallinen kommunikaatio
ammattilaisten kesken
Asiakirjallisen tiedon automatisoitu
”pilkkominen” jatkoprosessointia
19.11.2010
24
varten (edellyttää muutosta
suostumuksenhallintaan)
-
Tavoitetilan looginen arkkitehtuuri
Kansallinen
KanTa2 (suostumushallinta, lääkityslista, ++)
- volyymi 20%
Alueellinen
- volyymi 50%
Toiminnanohjausjärjestelmä (ERP)
ERP:n rooli korostuu.
Erillinen järjestelmä, tai
lisätoimintoja EHR:ään
tai aluetietojärjestelmään
Tukijärjestelmät (HR, talous, tilat)
Potilastietojärjestelmä (EHR)
- julkiset palvelut
Paikallinen
- volyymi 30%
Erillisjärjestelmät
Potilastietojärjestelmä (EHR)
Erillisjärjestelmät
- pienet yksityiset
- osin paikallisia
Yhteenveto
•
Hybridiratkaisu huomioi eri alueiden erityistarpeet, sekä mahdollistaa riittävät
investointi-, kehitys- ja henkilöresurssit tehokasta toteutusta varten
–
•
•
–
Keskittää yhteisen perustoiminnallisuuden ja mahdollistaa alueiden prosesseja tukevat
tietojärjestelmät
Kansallis-alueellisesti yhtenäinen potilastietonäkymä
–
Mahdollistaisi alueellisen resurssien tehokkaan suunnittelun, käytön ja seurannan
–
–
Ydintiedot + muut asteittain rakenteistuvat tiedot
Erillisjärjestelmät, jotka tuottavat suuria määriä yksityiskohtaista dataa jolla ei ole
merkittävää hoidollista käyttöä irrallaan kyseisestä erikoisjärjestelmästä, voidaan toteuttaa
alueellisten / paikallisten erityistarpeiden mukaisesti
Kuvamateriaalien ja biosignaalien tallentamisessa alueelliset tietovarastot ovat
perusteltuja, ainakin niin pitkään kun näiden kuvamateriaalien käsittelyyn vaaditaan
erikoislaitteistoja
Toiminnanohjausta voidaan kehittää alueellisesti potilastietojärjestelmiin tai
aluetietojärjestelmiin perustuen tai erillisenä ERP-järjestelmänä ja tarjota SaaSpalveluna
Kansallisesti tulisi tallentaa mahdollisimman suuri osa potilaan hoitoon liittyvistä
potilastiedoista
–
•
•
Alueellisesti voidaan kilpailuttaa sopivia ratkaisuja niissä toiminnoissa joita ei ole
kansallisesti sovittu / toteutettu
Nykytilanteessa on saavutettu paljon kehitystä, mm. klusteritoiminnan ansiosta
• EVOLUTIONÄÄRINEN KEHITYS kansallis-alueellisen mallin
toteuttamiseksi, aktiivista ohjausta tarvitaan!
Aluetietojärjestelmien
tilanne, rooli ja
mahdollisuudet kansallisen
arkkitehtuurin kehyksessä
Nykänen P, Ohtonen J, Seppälä A,
Viitetietokantaan perustuvien
aluetietojärjestelmien nykytila, roolit ja mahdollisuudet
kansallisen arkkitehtuurin kehyksessä
Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Raportti B-2008-1
saatavana: http://www.cs.uta.fi/reports/dsarja/D-2008-7.pdf
Pirkko Nykänen
19.11.2010
27
Aluetietojärjestelmän osakokonaisuudet
Informaatiopalvelut, palvelun tarjoajat,
palvelut, mallipalveluketjut
Alueelliset
sovellukset
Asiakkaan tietojen katselu, Suostumukset,
Katseluloki, Palveluketjut, Omaneuvojasopimukset, Asiakkaan palvelusivut
ATJ:n yhteiset osat,
Käyttäjähakemisto,
Käyttäjien tunnistaminen, todentaminen,
käyttöoikeudet, Istunnon hallinta,
koodistojen hallinta ja vastaavuudet
Viitetietojärjestelmä
ja viitetietokannat
Avoimet rajapinnat
CDA rakenne
Perusjärjestelmien
tietosisällöt
Yhteinen sanasto ja
esitysmuoto
Koodistopalvelut
Perusjärjestelmäadapterit
Musti
Multilab
Selainkäyttöliittymä,
sosiaaliturvakortti
Sinuhe
(Pegasos) SairaalaSeniori
TAMPEREEN YLIOPISTO
TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS
Pallas ( Oberon Jne...)
TAMPERE UNIVERSITY
Perusjärjestelmät
DEPARTMENT OF COMPUTER SCIENCES
Viitetietojärjestelmien mahdollisia
käyttötapoja
• Viitetietokanta säilyy muuttumattomana
– ei muutoksia, alueellinen viitetietokanta, kansallinen arkisto
käytössä
• Keskeneräisten asiakirjojen tallennus
– keskeneräisiin asiakirjoihin alueelliset viitteet, keskeneräiset
palvelukokonaisuudet, valmiit vain kanta-arkistoon
• Hakutietojen talletus
– Asiakirjan hakutiedot viitetietokantaan, asiakirjojen selailu
viitteiden avulla, varsinainen haku kanta-arkistosta
• Kuvantamispalvelujen alueellinen tiedonhallinta
– käytettyin HUSin alueella viitetietojärjestelmän palveluista
– Kuvien siirto ja haku nykyisin sujuvaa
– Kuvat arkistoidaan sopimusten mukaan myös kanta-arkistoon
Pirkko Nykänen
19.11.2010
29
• Koodistojen alueellinen jakelu
– koodistopalvelu kansallisena ja alueellisena palveluna,
viitetietojärjestelmät voisivat jaella koodistoja perusjärjestelmiin,
alueellisten koodistojen ylläpito
• Alueelliset resursoinnin apuvälineet
– Alueellinen resursointikalenteri ja alueelliset lähete-palaute
ratkaisut, mahdollistaa alueellisen resurssien hallinnan
• Alueellinen toiminnanohjaus ja data warehouse-ratkaisut
– Radiologian RIS-ratkaisu esimerkki tietovarastoratkaisu,
asiantuntijakonsultoinnit alueellisesti hoidettuna
• Aito integrointi noudattaen kanta-vaatimuksia
– ATJ on arkisto potilastietojärjestelmän näkökulmasta ja
perusjärjestelmä arkiston näkökulmasta
– ATj toimisi alueellisena väliarkistona
• Viitetietokanta aktiivisena toimijana
– viitetietojärjestelmä hoitaisi joitain Kanta-arkistolle kuuluvia
tehtäviä, hakutoiminnot viitetietokannan avulla, välivarasto tiedon
tallennuksessa ja haussa
Pirkko Nykänen
19.11.2010
30
Yhteenveto, Road Map
• Alueelliselle tietojenkäsittelylle on
tarvetta ja tietyt alueelliset palvelut
kannattaa säilyttää, ja niitä kehittää, ja
nämä alueelliset palvelut eivät häiritse
tai uhkaa kansallisen arkiston
käyttöönottoa, käyttöä tai hyödyllisyyttä
Pirkko Nykänen
19.11.2010
31
• Alueellinen toiminnanohjaus, alueellinen resurssien suunnittelu ja
käyttö
• Alueellinen yhteispäivystys; tietojen ja toiminnan jakaminen,
• Erilaiset lääketieteen erikoisaloihin liittyvät rekisterit hoidon
suunnittelun, toteutuksen ja seurannan mahdollistamiseksi.
– Esimerkkinä diabetes-rekisteri, kliinisen neurofysiologian yms
erillisjärjestelmät. Näiden järjestelmien integrointi
aluetietojärjestelmään voi olla yksinkertaisempaa kuin rakentaa
niistä suora liittymä kansalliseen arkistoon. Aluetietojärjestelmä
voi näiden erillisjärjestelmien tapauksessa toimia eräänlaisena
tietojen koontipaikkana, jonne tiedot erillisjärjestelmistä kootaan
ja jossa näistä tiedoista muokataan kansalliseen arkistoon
arkistoitavat asiakirjat. Nämä erikoisalojen järjestelmät ovat
monessa tapauksessa kansainvälisten ohjelmistotoimittajien
tuotteita joiden muokkaaminen ei ole yksinkertaista.
• Alueellinen kuvantaminen; kuvantamisen tiedonhallinta, kuva-arkisto
ja kuvien jakaminen. Alueellinen kuvantaminen voi alueesta riippuen
kattaa hyvin monipuolisesti erilaiset kuvat ja niiden hallinnoinnin ja
jakamisen, ml. silmänpohjakuvat, endoskopiat yms.
• Alueelliset asiantuntijakonsultointipalvelut, joissa
tietoliikenneyhteyksien ja tietojärjestelmien avulla voidaan välittää
asiantuntemusta alueen sisällä.
Pirkko Nykänen
19.11.2010
32
Mutta…
• Kansallisen arkiston käyttöönoton myötä
aluetietojärjestelmien nykyinen rooli ja
käyttötarkoitus muuttuvat
• Aluetietojärjestelmät muuttuvat luonteeltaan
potilastietojen viitteitä tallentavista ja käyttävistä
järjestelmistä
Alueellisiksi toiminnanohjausjärjestelmiksi,
jotka orkestroivat ja hallinnoivat alueellisten
resurssien käyttöä, alueellista tiedonhallintaa,
alueellisten palvelujen tuottoa ja toimivat
alueellisen sähköisen asioinnin alustoina
Pirkko Nykänen
19.11.2010
33
• Aluetietojärjestelmien roolin ja tehtävien muutos
tarkoittaa konkreettisesti sitä, että:
– Kun kansallinen arkisto on tuotantokäytössä, alueellisia
viitetietoja potilastiedoista ei enää tuoteta, tallenneta eikä
käytetä potilastietojen hauissa.
– Kukin potilastietojärjestelmä, perusjärjestelmä, tuottaa
arkistoitavat potilasasiakirjat (noudattaen määriteltyä muotoa
ja sisältöä) ja arkistoi nämä asiakirjat kansalliseen sähköiseen
potilasasiakirja-arkistoon joko suoralla liitännällä arkistoon tai
erillisen palvelurajapinnan, palvelukomponentin kautta.
– Kukin potilastietojärjestelmä hakee tarvitsemansa
potilasasiakirjat kansallisesta arkistosta noudattaen annettuja
hakutietoja ja hakuehtoja.
– Tarvittaessa potilastietojärjestelmä tallentaa itse tuottamansa
potilasasiakirjat myös omaan tietokantaansa
Pirkko Nykänen
19.11.2010
34
Road Map ATJn kehittämiseksi
•
•
•
•
•
•
•
•
Jo tehdyt paikalliset, alueelliset ja kansalliset investoinnit ja toimivat ratkaisut
pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan kansallisessa kehityksessä
Pyritään noudattamaan kansallisesti sovittuja arkkitehtuuriperiaatteita, jotta
pysytään integroimaan jo olemassa olevia ja kehittymässä olevia
terveydenhuollon tietojenkäsittelyn verkostoituneita toteutuksia ja
terveydenhuollon yksiköiden erillissovelluksia
Kehittäminen toteutetaan modulaarisena, komponenttipohjaisena niin, että uusia
toiminnallisuuksia voidaan määritellä ja lisätä tulevaisuudessa
Määrittelyt ja ratkaisut perustuvat avoimille standardeille. Erilaisten käytettyjen
standardien yhteistoiminnallisuus on paremmin saavutettavissa, jos nämä
standardit perustuvat yhteen, hyväksyttyyn, riittävän kattavaan kohdealueen
malliin
Standardointipyrkimykset, joiden tavoitteena on terminologian ja
potilaskertomusten standardointi, kohdistetaan yksikäsitteisen ja yksiselitteisen
tietomallin, ontologian, rakentamiseen
Käyttöönotot tulisi toteuttaa inkrementaalisesti niin, että kehitetään
kattavuudeltaan laajenevia ja toiminnallisuuksiltaan kehittyviä pilotteja
Käyttöönottojen tulokset ja kokemukset jaetaan valtakunnallisesti kaikkien
toimijoiden käyttöön
Järjestelmien käytettävyyteen, käyttäjäystävällisyyteen, tehokkuuteen ja
luotettavuuteen panostetaan erityisesti
Pirkko Nykänen
19.11.2010
35
Lessons learnt
• Arvioinnin ajoitus
– kehittämishankkeen eri vaiheissa voidaan arvioida eri asioita
– vaikuttavuuden arvioiminen edellyttää, että palvelut ovat
käytettävissä todellisissa ympäristöissä
• Arvioinnin fokusointi, kohdentaminen
– Arvioidaan niitä asioita, jotka todella kuvaavat kehittämisen
onnistumista ja haluttuja vaikutuksia
– Fokusointi tärkeisiin arviointikohteisiin
• Arvioinnin luonne
– Arvioinnin tulee olla konstruktiivista, KanTa-palvelujen
kehittämistä tukevaa ja ohjaavaa
•
Arviointia eri sidosryhmien näkökulmista
– onnistumisen kriteerit eri sidosryhmille erilaiset
– Käyttäjien ja käytettävyyden näkökulma on tärkeä!
•
Harno K, Ruotsalainen P, Nykänen P and Kopra K,
Health care information exchange and care integration.
Int J on Advances in Life Sciences, vol 1, no 1, 2009,
IEEE Computer Society, 46-57
•
Harno K, Nykänen P, Ruotsalainen P, Ranta S, Tolppanen EM,
Kopra K and Ohtonen J, Upgrading regional ICT technologies for
integrated care. In: Safran C et al. (eds.), Proceedings of the
Medical Informatics Worldcongress, MEDINFO2010, IOS Press,
2010, poster
Harno K, Nykänen P, Ohtonen J, Seppälä A and Kopra K,
Healthcare information exchange in a regional ehealth network.
Implications for national initiatives in advancing shared care. Int
Conference on eHealth, Telemedicine and Social Medicine, IEEE
Computer Society, February 2009, Mexico (Best Paper Award)
•
•
Harno K, Ruotsalainen P, Nykänen P and Kopra K,
Migration from regional to national eHealth network.
The Second International Conference on the Digital
Society, ICDS 2008, February 10-15, 2008 - Sainte
Luce, Martinique (Best paper award)
Pirkko Nykänen
19.11.2010
37
Nykänen P, Seppälä A, Jiang J (2008):
Evaluation of technology acceptance and
success of health IT: Case maternity
pathway in Shanghai Weifang CHC and
East Hospital
University of Tampere, China-Finland eHealth Partnership Research Project
Report 2
38
Maternity pathway overview (Luukkonen et al., 2008)
39
Information systems in Weifang maternity pathway
(Luukkonen et al., 2008)
40
DeLone and McLean 2003, IS success model, a ten-year update
41
Success / failure factors
1) work from the
workflow,
2) continuous user
involvement and user
participation,
3) understanding the
context,
4) organizational
commitment.
1) poor specifications and
unclear objectives,
2) overambitious
implementation plans,
3) not understanding the
organizational context,
4) underestimating user
acceptance
42
TAM_model (Technology Acceptance Model)
43
Technology acceptance
• Users were very positive in waiting for the new systems.
They had good earlier experiences on the use of health IT
systems and they expected to have a lot of benefits when
they have these new systems in use
• They had a good picture of the Pudong project, and its
progress, though they had little knowledge on the project
objectives and the current project situation
• In October 2008 they were in a duplicate work situation,
storing paperbased information manually into computers
and waiting for the new systems to change the situation
• However, they perceived to have a useful system in use
44
Success / Failure
•
•
•
•
According to the interviewees the workflow was not analyzed, at
least not in the interviewed persons’ organizations
The project manager said that the regional system will have only
little effect to the current workflow
The interviewees also told that they don’t know anything about the
system and they have not been part of the development project
Continuous user participation is seen as a success factor in the
scientific literature
– However, in this situation the project management, pilot organizations
and the future users seemed to be committed to the project and new
system
– Also it seemed that all stakeholders were waiting for the system and
there were no internal conflicts
– However, lack of user participation and communication might result in
problems in user acceptance and also raise resistance towards change
when the system is to be taken into use.
45
Nykänen P & Karimaa E, Success and failure factors in the
regional IS design process - Results from a constructive
evaluation study. Methods of Information in Medicine,
2006
•
•
Satakunnan makropilotin tietoteknologian arviointi
pyrittiin tunnistamaan arvioinnin avulla niitä tekijöitä jotka
vaikuttavat tietojärjestelmän onnistumiseen /
epäonnistumiseen
• keskeisiä käsitteitä kehitettävässä järjestelmässä: saumaton
palveluketju, aluetietojärjestelmä, viitetietokanta,
informaatioportaali, sähköinen tunnistaminen
Suunnitteluprosessin arvioinnin kriteerit
ja menetelmät
•
Suunnitteluprosessin laatu
– haastattelut, havainnointi, järjestelmän suunnitteluun ja
kehittämiseen liittyvän dokumentaation analyysi
• Kehitettävän tietojärjestelmän ominaisuudet
– määrittelydokumentaation analyysi, suunnittelumenetelmän
analyysi, systeeminsuunnittelijoiden haastattelut
• Kehitetyn järjestelmän soveltuvuus käyttäjien ympäristöön
ja aiottuun käyttötarkoitukseen
– rajoitettu käytettävyystutkimus pilottikäytössä, haastattelut,
havainnointi
Success - failure tekijät
•
•
•
Suunnitteluprosessin laatu
yleinen palveluketjumalli success factor,
puutteet alueellisessa tietomallissa failure factor
•
•
Tietojärjestelmän ominaisuudet
yhteistoiminnallisuus, avoimuus, skaalattavuus eivät
toteutuneet - failure,
• integraatio- success
• Soveltuvuus käyttöön ja käyttöympäristöön
• pilotoinnin käyttökokemukset positiivisia, positiivisia
vaikutuksia työhön, yhteistyön vahvistumista
Evaluation of ePrescription piloting in Finland
• Objectives:
• Provide information to guide ePrescription piloting, evaluate legal and
data protection aspects and evaluate functionality and impacts in
terms of technology, users and organisations
• Results, main findings
• Evaluation resulted in missing functionalities in the planned concept of
ePrescribing
Piloting was not technically well prepared, difficulties due to
disintegration of system components, administration and funding not
sufficiently organised
Redesign for implementation phase with better understanding
and better tools and methods
Hyppönen H, Salmivalli L, Nykänen P, Ruotsalainen P and Pajukoski M, Testing a theoretical framework
for interdisciplinary IT evaluation: The case of the Finnish electronic prescription. Int J Healthcare
Technology and Management, vol 8, nos 1-2, 2007, 42-65
Summary - Evaluation frameworks
• Many approaches and models exist,
multidisciplinary, with focus on various
aspects, no single globally accepted
methodology available
• Evaluation of health information systems
requires consideration and understanding of
the domain problem, context, social and
organisational environment issues and legal
aspects
Evaluation is always focussed on the health
information system in a given context, in the use
and user context
Arviointitutkimuksista opittua
•
•
•
•
Toimialan tuntemus
Käyttäjien osallistuminen !!!!
Teoriat ja mallit tarpeellisia!
Palvelunäkökulma terveydenhuoltoon –
palveluita potilaille ja kansalaisille
• Avoimet, standardoidut lähestymistavat
• Tietomallittaminen – tietojen tasolla
yhteensopivuus
• Liitä arviointi järjestelmän kehittämiseen jotta
saat palautetta / informaatiota
kehittämisprosessiin
GEP_HI guideline flowchart
Nykänen P, Brender J, Ammenwerth E et al., Guideline for good evaluation practice in health
2.3.2015
informatics (GEP-HI). Int Journal Med Inform 80 (2011), 815-827
EFMI STC2012 GEP_HI Seminar 18.4.2012
• GEP_HI Good evaluation practice guideline
– gives a good framework to plan and execute an evaluation study
– references on methods and approaches should be consulted!
– Nykänen P, Brender J, Ammenwerth E et al., Int
Journal Med Inform 80 (2011), 815-827
• STARE_HI Statement on reporting of
evaluation studies
– advises in preparing a good report on the study
• Talmon JT, Ammenwerth E, Brender J, deKeizer N,
Nykänen P, Rigby M, Int J Med Inform 78 (2009), 1-9
•
These support
– scientific approach, comparable studies, harmonised study
design and reporting, progress to evidence-based health
informatics research and practice
Kiitos!
2.3.2015