Talousarvio 2015 sekä taloussuunnitelma 2016-2017

Transcription

Talousarvio 2015 sekä taloussuunnitelma 2016-2017
Kaupunginhallitus 2.12.2014 § 425
Kaupunginvaltuusto 18.12.2014 § 56
2
SISÄLLYSLUETTELO
Sivu
1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS PUDASJÄRVEN VUODEN 2015 TOIMINTAAN
2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT
5
8
2.1. Johdanto
2.2. Yleinen talouskehitys
2.3. Kuntatalouden tilanne
3. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
15
3.1. Taloussuunnitelman lähtökohdat
Kaupungin alue ja sijainti
Hallinnollinen asema
Asuminen
Väestörakenne ja väestönrakenteen muutokset
Työllisyys ja työpaikat
Maankäyttö ja asuntorakentaminen
Kaupungin hallinto ja organisaatiorakenne, tilivelvolliset
Kaupungin sisäisen valvonnan järjestäminen/Riskienhallinta
Henkilöstö
3.2. Pudasjärven kaupungin talouden kehitys ja seudun taloustilanne
3.3. Pudasjärven kaupunki yhteistyö ja toiminnan muutokset
4. KUNTASUUNNITELMA 2012-2018
29
4.1. Kunnan toimintalinjat ja päämäärät
Visio
Kaupunkistrategian strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät
5. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2016
33
5.1. Talousarvio- ja suunnitelmarakenne
5.2. Talousarvion yleisperustelut ja sitovuudet
6. KÄYTTÖTALOUSOSA
Tuloslaskelma yhteensä, ulkoinen ja sisäinen
TOIMINTA-ALUE: HALLINTOTOIMINTA
Toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalue
Hallintotoimi tulosyksikkö
Kokonaistalous ja toiminta tulosyksikkö
37
3
TOIMINTA-ALUE: KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA
Kuntayhteistyö tulosyksikkö
Yhteistoiminta-alue (sote) tulosyksikkö
Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto tulosyksikkö
Maaseututoimi tulosyksikkö
Oulunkaaren ympäristöpalvelut tulosyksikkö
Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos tulosyksikkö
TOIMINTA-ALUE: KEHITTÄMISTOIMINTA
Elinvoimainen kehitys ja työpaikat tulosalue
Kehittämis- ja elinkeinopalvelut tulosyksikkö
Työllistäminen tulosyksikkö
TOIMINTA-ALUE: SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMINTA
Päivähoito tulosalue
Lasten päivähoito tulosyksikkö
Sivistyspalvelut tulosalue
Hallinto- ja tukipalvelut tulosyksikkö
Esi- ja perusopetus tulosyksikkö
Toinen aste tulosyksikkö
Kulttuuri, nuoriso ja vapaa-aika tulosyksikkö
TOIMINTA-ALUE: TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA
Tekniset palvelut tulosalue
Maan käyttö ja kaavoituspalvelut tulosyksikkö
Liikenneväylät ja yleiset alueet tulosyksikkö
Kuntatekniikka (liikelaitokset) tulosyksikkö
Tilapalvelut tulosyksikkö
Ruokapalvelut tulosyksikkö
Rakennusvalvonta tulosalue
7. TULOSLASKELMAOSA
Tuloslaskelma yhteensä, ulkoinen
Toimintatuottojen kehitys
Toimintakulujen kehitys
Toimintakatteen kehitys
Verotulot ja valtionosuudet
Rahoitustuotot ja rahoituskulut
Vuosikate
Poistot
Tilikauden tulos
Ylijäämä/alijäämä
77
4
8. INVESTOINIOSA
87
9. RAHOITUSOSA
88
Rahoituslaskelma
Lainat
Sijoitustoiminta
Talousarvio/taloussuunnitelma yhteensä
10. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TOIMINNALLISET JATALOUDELLISET
TAVOITTEET
91
Konsernirakenne
Konsernin toiminnan ohjaus
Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä
Kuntakonsernien talousarviot ja -suunnitelmat
Pudasjärven Vuokratalot Oy
Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo
Kiinteistö Oy Saraveitsi
Kiinteistö Oy Pudasjärven Harjus
Pudasjärven Kyläverkot Oy
Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas
Syöte Golf Oy
Kairan Kuitu Oy
Tunturi Travel Oy
Pudasjärven Lämpö Oy
11. LIITTEET
97
Henkilöstöluettelot
Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistojen perusteet
Investoinnit
Soten kuntien maksuosuudet yhteensä
Pudasjärven tilinpäätösten tunnusluvut 2011–2013
Kuntien taloudellisia tunnuslukuja 2001–2013, kaikki kunnat
5
1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSUS PUDASJÄRVEN VUODEN 2015 TOIMINTAAN
Talouden tilanne
Kuntien talousarvioita on valmisteltu kuluvan syksyn aikana varsin epävarmoissa tunnelmissa.
Talouskehityksen valopilkut ovat Suomessa jääneet vähiin ja optimistisimmatkin ennusteet
uskaltavat luvata kansantaloudellemme lähivuosina vain vähäistä kasvua. Julkisen sektorin
mittava sopeutustarve rakenneuudistuksineen, ostovoiman negatiivinen kehitys sekä vientiteollisuutemme rankka rakennemuutos ovat kaikki tekijöitä, jotka vain lisäävät epävarmuutta tulevaisuudesta. Kuntakentän taloudenhoidon haasteena ovat erityisesti valtionosuuksiin viime
vuosina tehdyt leikkaukset, joiden vaikutuksesta vuonna 2015 Pudasjärven kaupungin valtionosuudet ensimmäistä kertaa todellakin laskevat edellisvuoteen verrattuna. Pudotus ei ole
tässä vaiheessa vielä mitenkään dramaattinen, mutta valtionosuuksien kehitys on uuden valtionosuusjärjestelmän myötä kääntymässä pysyvästi tähän suuntaan. Pudasjärven ikärakenteella
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve ei ole kuitenkaan laskeva. Päinvastoin Oulunkaaren
palvelutuotannon lisääntyvät resurssitarpeet kävivät menneen syksyn kuntaneuvottelujen aikana selväksi. Alun perin Oulunkaarelle kesäkuussa 2014 annettua nollakasvuun pohjaavaa
talousarvioraamia oli kaupunginhallituksen pakko nostaa lokakuussa, jotta välttämättömien
lakisääteisten palvelujen tuottaminen saadaan turvattua myös ensi vuonna.
Kaupunginvaltuusto päätti pitää tulo- ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 pääosin ennallaan. Verotulojen arvioidaan hieman kasvavan, joka osaltaan paikkaa valtionosuuksissa tapahtuvaa laskua. Vuoden 2015 talousarvio on tasapainossa, vaikka tilikauden tulostavoite jääkin
kuluvan vuoden talousarvion tasosta. Kaupungin taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää n. 6,5 milj. euroa ja myös vuoden 2014 arvioidaan muodostuvan selvästi ylijäämäiseksi.
Vuodet/
TP 2013
milj. euroa
59,6
-54,9
5,5
-3,0
2,4
Verotulot ja valtionosuudet
Toimintakate
Vuosikate
Poistot
Tilikauden tulos
TA 2014
milj. euroa
59,3
-54,2
4,5
-3,0
1,5
TA 2015
milj. euroa
59,6
-55,7
3,8
-2,9
0,9
Pudasjärven kaupunki TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015
Tilikauden tulos, 1000 €
Työttömyys %
Väestökehitys, asukasta
Väestömuutos, asukasta
-1 890
18,09
9380
1 739
16,12
9217
-163
-1 613
13,43
9 142
-75
-5 779
15,08
9 031
-111
-947
16,98
8 947
-84
3 146
15,44
8 830
-117
1 312
14,80
8 701
-129
603
15,40
8 627
-74
2 439
16,20
8 543
-84
1 484
15,80
8 470
-73
918
8 390
-80
Kaupungilla on aiemmin linjatun mukaisesti käynnissä talouden tasapainottamisohjelman päivittäminen, jonka työn tuloksena on tarkoitus kesäkuussa 2015 hyväksyä valtuustossa ohjelma, jossa tarvittavat toimenpiteet linjataan. Kaupungin taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää, joten kuntalakiin perustuvaa talouden tasapainottamisvelvoitetta meillä ei ole.
Sen sijaan on erittäin järkevää ennakoida tulevaa talouden tiukkenevaa tilannetta ja tehdä jo
etukäteen tarvittavat päätökset, joilla saadaan menot vastaamaan tulopohjan kehitystä. Näin
vältetään viime vuosikymmenellä koetun kaltainen talouden syöksykierre, joka saatiin jämäkällä tasapainottamisohjelmalla katkaistua. Ohjelmaa on tälläkin kertaa syytä tarkastella muutoinkin kuin pelkkänä leikkauslistana. Kyseessä on toimenpideohjelma, jossa on tarkoitus
puuttua palvelujen rakenteisiin ja tehostaa toimintaa ja sitä kautta löytää niin kustannussäästöjä kuin saada henkilöstö-, tila- ja laiteresurssit vielä nykyistäkin tehokkaampaan käyttöön. Erityisesti kiinteistöjen osalta meillä on välttämätöntä laatia toimenpideohjelma, jossa aikataulutetaan konkreettiset toimenpiteet kiinteistöjen omistuksesta luopumiselle, kirjanpidollisille
6
alaskirjauksille ja mahdollisille purkutöille. Osa palvelurakenteeseen kohdistuvista tehostamistoimenpiteistä voivat edellyttää myös lisäresurssointia nykyiseen verrattuna.
Toiminnan painopisteet
Pudasjärven ikärakenteesta johtuen panostukset ikäsidonnaisiin palveluihin myös jatkossa
ovat tärkeällä sijalla. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, tuetun palveluasumisen lisääminen korostaen kuntouttavaa työotetta, omaishoidon edellytysten kehittäminen, Arjen turvaa
kunnissa –hankkeen myötä kehitetyt erityisesti sivukylien palveluja lisäävät toimenpiteet ja
monet muut toiminnallisissa tavoitteissa mainitut tavoitteet tähtäävät omalta osaltaan kuntalaisten ja erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Myös lapsiperheille annettava tuki, moniammatillinen yhteistyö lastensuojelutyössä sekä lapsiperheiden ja työssä käyvän väestön tarpeiden huomioon ottaminen asuntopolitiikassa ovat asioita, joihin tullaan jatkossa panostamaan.
Kaupungilla on meneillään päätöksentekojärjestelmään tehtyihin muutoksiin liittyen valiokuntamallin kehittämistyö, jossa nyt vajaan pari vuotta toiminutta valiokuntamallia kehitetään
toimivammaksi. Tavoitteena on tuoda valiokunnille enemmän aiempaa konkreettisempia asioita valmisteltavaksi siten, että valmisteltavat asiat liittyvät selvästi talousarvion ja toiminnan
suunnitteluun vuosikelloajattelun mukaisesti. Kehittämistyön aikataulua ei ole etukäteen lyöty
lukkoon. Päinvastoin on todennäköistä, että työ jatkuu vielä vuosia. Tavoitteena on ennen
kaikkea, että saamme kehitettyä yhteistyössä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, kuntalaisten ja sidosryhmäkumppaneiden kanssa päätöksentekoa siten, että kaupungin toiminta on
tehokasta, vuorovaikutteista, nopeasti yhteiskunnan muutoksiin reagoivaa ja asiakaslähtöistä.
Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen kaukolämpötoiminnan yhtiöittämisestä vuoden 2015
alusta lukien. Päätös perustuu kuntalakiin tehtyihin muutoksiin, jotka edellyttävät kunnan perustoimintojen järjestämistä siten, että ei toimita enää kilpailutilanteessa markkinoilla. Energiatuotanto on yksi yhtiöittämisvelvoitteen alaisista toiminnoista. Kaukolämpötoiminnan yhtiöittämistä voidaan perustella myös sillä, että kaukolämpö kilpailee muiden energiantuotantomuotojen kanssa. Yhtiömuotoisessa liiketaloudellisesti kannattavassa toiminnassa myytävän
lämmön hinta on suhteessa yhtiön käyttötalouden menoihin ja investointeihin ja siten toiminnan todelliset kustannukset ovat nykyistä läpinäkyvämpiä.
Kaupungin vastuu työllisyyden hoidosta kasvaa jälleen vuoden vaihteen jälkeen, kun työmarkkinatuen kuntaosuuksiin, ns. sakkomaksuihin, liittyvät muutoksen toteutetaan. Jälleen
kerran valtio kasvattaa kuntien työ- ja vastuutaakkaa antamatta tarvittavaa lisärahoitusta. Kuntien on jatkossa välttämätöntä tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä myös työllisyyden hoidossa. Osin yhteisillä välineillä pystymme nykyistä tehokkaammin puuttumaan pitkittyneeseen
työttömyyteen ja syrjäytymisuhkaan. Moniammatillisen osaamisen tarve, valmennustoiminnan tehokkuuden lisäämistarve, yksittäisen kunnan työpaikkarakenteen yksipuolisuus ja monet muut seikat puoltavat kuntien ja alueiden välisen yhteistyön lisäämistä myös työllisyyden
hoidossa.
Kaupunki on perustanut työryhmän pohtimaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen
tulevia haasteita. Julkisen sektorin säästöpaineissa tehdyt rakennepoliittiset linjaukset merkinnevät muutoksia koulutuksen järjestäjäkenttään siten, että varsinkin pienten kuntakohtaisten
lukioiden järjestämisluvat ja sitä myötä rahoituskin ovat jatkossa uhattuina. Myös ammatillisen koulutuksen osalta mennään yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Väheneviä resursseja suunnataan uudelleen mm. tuloksellisuus- ja taloudellisuusnäkökulmista. Pitkien etäisyyksien ja
harvan asutuksen kunnissa, Pudasjärvi mukaan lukien, on ehdottoman tärkeää turvata jatkossakin lukio- ja ammatillisen koulutuksen säilyminen niin, että nuorille on tarjolla riittävästi
toisen asteen opiskeluvaihtoehtoja. Nuorten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on lisäksi
tärkeä osa työllisyyden hoidon ja syrjäytymisen ehkäisyn keinovalikoimassa.
7
Uusi hirsinen koulukampus valmistunee ajallaan koulun alkuun vuoden 2016 elokuuhun mennessä. Pikku-Paavalin päiväkoti on otettu käyttöön syksyllä 2013 ja Hirsikunnaan liike- ja majoitusrakennukset aiempina vuosina. Erityisryhmien käyttöön ryhdytään rakentamaan kolmea
hirsirakenteista rivitaloa vuoden 2015 aikana. Hirsikoulukampuksen valmistuttua meillä on
Pudasjärvellä maailman suurin hirsinen koulu, maailman suurin hirsinen päiväkoti ja maailman suurin hirsitalotehdas. Voisi hyvällä syyllä sanoa, että olemme hirsi- ja puurakentamisen
pääkaupunki Suomessa ja tällä tiellä on hyvä jatkaa. Puurakentamisen mahdollisuudet julkisessa rakentamisessa ovat suurelta osin vielä hyödyntämättä. Pudasjärvi toimii tässä asiassa
edellä kävijänä ja suunnan näyttäjänä. Myös hirsikoulukampuksen elinkaarimallin mukainen
toteuttamis- ja rahoitustapa voi jatkossa toimia yhä useamman julkisen rakennushankkeen
pohjana. Erityisen tärkeää on kehittää myös puurakennuksien seinien sisällä tapahtuvaa toimintaa, esimerkiksi koulurakennuksissa pedagogiikkaa siten, että tuetaan vahvalla kokonaisnäkemyksellä puurakentamisen mahdollisuuksia nousta uudeksi entistä vahvemmaksi rakennusvaihtoehdoksi.
Kiitokset henkilöstölle
Kaupungin toiminnassa on tapahtunut merkittäviä toiminnallisia muutoksia viime vuosina.
Erityisesti opetustoiminnan tilajärjestelyt taajamassa ovat vaatineet henkilöstöltä venymistä ja
vaikeuttaneet normaalia päivittäistyötä. Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara ja työhyvinvointiasiat ovat erityisen tärkeässä asemassa suunniteltaessa tulevaa toimintaa. Työhyvinvointiohjelman päivittäminen yhdessä henkilöstön kanssa ja toimenpiteiden jatkaminen suunnitteluvuosille on osa tätä tärkeää työtä. Henkilöstöresursseihin, työtiloihin, koulutukseen ja
työskentelyn organisointiin liittyvät kehittämishaasteet vaativat pitkäjänteistä useiden vuosien
aikajänteellä tapahtuvaa panostamista. Onnistuminen merkitsee parempaa henkilöstön työssä
jaksamista, työn tuloksien ja asiakaspalautteen paranemista, väheneviä sairauspoissaoloja ja
auttaa osaltaan meitä selviytymään myös kaupungin tulevista taloudellisista haasteista.
Kiitokset henkilöstölle arvokkaasta työpanoksestanne ja jaksamista tuleville vuosille!
Tomi Timonen, kaupunginjohtaja
8
2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT
2.1. Johdanto
Vuoden 2015 talousarvioehdotus perustuu toiminta-alueiden tekemiin talousarvioehdotuksiin,
joiden valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen 4.6.2014 antamiin talousarvioehdotuksen ja
taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeisiin. Lisäksi on otettu huomioon kuntasuunnitelman 2012–2018 koskevat esitykset talousarvioehdotuksen 2015 valmistelussa ja käsittelyssä.
Kaupunginhallitus teki 29.4.2013 § 150 päätöksen käynnistää talouden tasapinotussopimuksen päivitys Eero Laesterän johdolla. Kaupungin tulorahoituksen heikkenemisen johdosta on
tarpeen tehdä suunnitelmia talouden ja toiminnan kehittämiseksi tavoitteena tasapainoinen talous. Vuoden 2015 talousarvion suunnittelu on aloitettu tasapainotussopimuksen päivityksen
pohjalta.
Toimintakateraamit on laskettu ulkoisilla tuotoilla ja kuluilla. Raamin laskennassa on huomioitu toiminnalliset muutokset, vuoden 2013 talouden toteutuminen sekä arvio talouden toteumasta kuluvalle vuodelle. Kustannustason nousu on laskettu nollatason mukaisena. Raamin
kasvu on sopeutettu tulorahoituksen vähenemiseen. Raamin kasvuun on sitten vaikuttanut
kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen ja Oulunkaaren kuntayhtymän soten kustannusten nousu.
Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat
menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin.
Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö.
Talousarvio on kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettävänä joulukuussa 2014. Valtuuston
hyväksyttyä talousarvion saattaa kaupunginhallitus sen täytäntöönpano-ohjeineen toimintaalueiden noudatettavaksi.
2.2 Yleinen talouskehitys
Talousnäkymät vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmaa ajatellen ovat hyvin epävarmoja. Kuntaliton kuntatalous julkaisun 1/14 mukaan maailman talouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Viime vuoden tilastotiedot antavat erittäin heikon lähtökohdan kuluvalle vuodelle, sillä niistä ei tule tälle vuodelle lainkaan kasvuperintöä. Viime aikoina laaditut kokonaistaloudelliset ennusteet ovat varsin yksimielisiä siitä, että Suomen talouskasvu elpyy kuluvana vuonna lähinnä vientivetoisesti. Vuoden 2014 talouskasvun odotetaan jäävän kuitenkin vain nollan ja yhden prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriö ennakoi kuluvalle vuodelle 0,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Seuraavien viiden vuoden
keskimääräiseksi vuotuiseksi kokonaistuotannon määrän kasvuksi ministeriö ennustaa 1,3
prosenttia. Lähivuosien kasvulukuja painavat mittavat julkisen sektorin sopeutustoimet, kuluttajien ostovoiman heikkous sekä kysynnän heikkous niillä toimialoilla, joilla Suomi on perinteisesti suuntautunut.
Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 1,3 %. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen
ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 1,2 %.
Keskimääräinen työttömyysaste nousi vuonna 2013 edellisen vuoden 7,7 %:n tasosta ja oli
8,2 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Keskimääräisen työttömyysasteen valtionvarainministeriö arvioi olevan hieman yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna.
9
Valtion velkaantuminen on haaste kuntasektorille, sillä valtio joutuu oman budjettinsa tasapainottamiseksi asettamaan myös kuntasektorille tiukkenevia taloustavoitteita. Vuosille 20122017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd. €. Valtiontalouden menosäästöistä euromääräisesti suurin kohdentuu kuntien valtionosuuksiin.
10
11
Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus
Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan 1.1.2015. Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena oli alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä.
Valtionosuusuudistuksen myötä monessa kunnassa varmuudella mietitään mistä otetaan puutuvat eurot menojen katteeksi, uudistus on monen kunnan taloudelle äärimmäisen kova paikka.
Stubbin hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2015 sisältyy ehdotus työttömyysturvalain
muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Tämä ehdotus koskee voimallisesti kuntia. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiosta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 150 miljoona euroa. Samalla valtio säästää vastaavan summan. Tosiasiallisesti kustannukset tulevat olemaan kunnille suurempia.
Sote-lakiluonnos on lausunnolla kunnissa. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on
suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Miten tämä uudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan
talousarvioon ja suunnitelmaan on tässä vaiheessa mahdotonta tarkasti arvioida.
Lähde: kuntatalous 3/2014
Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus
Kunnille myönnettiin tänä vuonna harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena yhteensä
20 milj. euroa. Harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta on esitetty luovuttavaksi
vuoden 2015 alusta lukien. Siksi valtion talousarvioesityksessä ei ole enää määrärahaa tätä
tarkoitusta varten (Kuntatalous 3/2014).
12
2.3.Kuntatalouden tilanne
(Peruspalveluohjelma 2015–2018)
Kuntatalouteen on syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen välinen epätasapaino. Viime
vuonna kuntatalouden rahoitusasema parani tilapäisesti kertaluontoisten tekijöiden seurauksena. Vaisu talouskasvu ja valtiontalouden sopeutustoimet pitävät kuntien tulojen kasvun lähivuosina hitaana. Myös menokasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta mutta
olevan koko ennustejakson tulojen kasvua nopeampaa. Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä, ja velan kasvu uhkaa jatkua.
Hallitusohjelmassa ei asetettu tavoitetta kuntatalouden rahoitusasemalle. Kuntataloudessa on
kuitenkin luontevaa pyrkiä tulojen ja menojen rakenteelliseen tasapainoon ja rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanossa hallitus on sitoutunut kuntataloutta tasapainottavien toimien toteuttamiseen.
Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1
mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm.
tuottavuutta parantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla.
Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja
velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien 2015—
2018 kehyspäätöksessä.
Hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta
ilman, että se päättää samalla vastaavansuuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai
uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta
sovelletaan kehyspäätökseen 2014—2017 nähden uusiin hankkeisiin. Tämän lisäksi kehykseen jo sisältyviä kuntien menoja lisääviä hankkeita arvioidaan kriittisesti.
Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.
Päätöksessään rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta hallitus päätti myös, että käyttöön
otetaan uusi kuntatalouden ohjausjärjestelmä, jonka tavoitteena on turvata kuntatalouden kestävyys. Järjestelmällä varmistetaan, että kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat johdonmukaisia
kuntatalouden tasapainotavoitteen kanssa. Kuntatalouden makro-ohjausta toteutetaan osana
julkisen talouden suunnitelmaa ja sen vuosittaista tarkistusta. Vuodesta 2015 lukien julkisen
talouden suunnitelman kuntataloutta koskevassa osassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasemalle asetetun tavoitteen kanssa johdonmukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä
kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle (menorajoite).
Kuntalain kokonaisuudistuksessa, joka tulisi voimaan vuoden 2015 alusta, on tarkoitus uudistaa yksittäisen kunnan taloudenhoitoa koskevat säännöksiä. Muutokset tukevat koko kuntatalouden tasapainon ylläpitämistä.
Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntarakennelaki on tullut voimaan
1.7.2013 ja siihen liittyvä muutosesitys, joka koskee valtioneuvoston toimivaltaa päättää kuntaliitoksista vastoin kunnan tahtoa, annetaan keväällä 2014. Tarkoituksena on, että uudet kunnat voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta lukien.
Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta lukien tavoitteena taloudelliseen toimintaan ja tehokkaaseen palvelujen järjestämiseen kannustava rahoitusmalli. Tavoitteena on, että järjestelmä on pääosin neutraali kuntaliitostilanteissa ja toimii muuttuvassa kunta- ja palvelurakenteessa. Selvitysmiehen alustava hallituksen esitysluonnos uudistuksesta on
lähetetty helmikuussa 2014 lausunnoille kuntiin.
Yhdessä kuntauudistuksen kanssa viedään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Hallitus on päättänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä
koskevasta uudistuksesta siten, että järjestämisvastuu siirtyisi viidelle erityisvastuualueelle.
13
Verotus
Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2015.
Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia
on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille
pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon.
Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuksia riippuen muutoksen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen hallitus on esittänyt, että
myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutoksien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäykset peritään kunnilta valtiolle ja otetaan huomioon kuntakohtaisessa kompensaatiolaskelmissa.
Yhteisöverotuksen muutokset kompensoidaan kuntien jako-osuutta muuttamalla.
Ennusteen mukaan vuonna 2015 kunnallisveromuutosta tulee 1,2 %, yhteisöveron 5,8 % ja
kiinteistöveron 4 %, verotulomuutos yhteensä 1,7 %, kun se 2014 oli 2,3 %.
Lähde: kuntatalous 3/2014
Valtionosuudet
Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta:
1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
(1704/2009) ja
2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta (1705/2009), jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää
on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja
määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet
säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään.
Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden
laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus).
Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet.
Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen
ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskelisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat.
Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin.
14
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi,
jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50
euroa asukasta kohti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2015 valtionosuusrahoitusta alentavat
hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen säästöt ovat kuntien ja kuntayhtymien osalta 102 milj. euroa. Mm.
lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja leikataan. Vuodelle 2015 tehdään normaalit indeksitarkistukset 1,1 %:n mukaan.
Ennusteen mukaan on valtionosuusindeksin muutos 0,6 % vuonna 2015, kun se oli 1,5 %
vuonna 2014.
Lähde. kuntatalous 3/2014
15
3. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
3.1.Taloussuunnitelman lähtökohdat
Kaupungin alue ja sijainti
Pudasjärven kaupunki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa Iijoen keskijuoksulla. Pudasjärvi on Suomen toiseksi laajin kaupunki, kokonaispinta-ala on 5 867,24 km²,
maapinta-ala 5 638,57 km² ja vesipinta-ala 228,67 km.
Pudasjärven naapurikuntia ovat pohjoisessa Ranua ja Posio, idässä Taivalkoski ja Suomussalmi, etelässä Puolanka ja Utajärvi sekä lännessä Oulu ja Ii.
Hallinnollinen asema
Pudasjärven kaupunki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Valtion paikallishallinnossa
poliisihallinnon osalta Pudasjärvi kuuluu Oulun poliisilaitokseen. Syyttäjäasiat hoidetaan Oulun syyttäjäviraston Kuusamon palvelupisteessä. Ulosoton tehtävät hoidetaan Oulun seudun
ulosottoviraston Pudasjärven toimipisteessä. Maistraatin palvelut hoidetaan Pohjois-Suomen
alueen Pudasjärven yksikössä. Oikeusministeriön lakiasiat hoidetaan Oulunseudun oikeusaputoimisto, Pudasjärven sivuvastaanoton kautta.
Asuminen
Alue
Taloutyypit
2009
2010
2011
2012
2013
Pudasjärvi
Kaikki talotyypit
Erillinen pientalo
Rivi- tai ketjutalo
Asuinkerrostalo
Muu rakennus
3857
2650
782
298
127
3856
2627
788
294
147
3863
2627
769
319
148
3850
2614
775
310
151
3856
2604
790
308
154
Tilastokeskus 21.5.2014
Väestörakenne ja väestönrakenteen muutokset
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
0-6
842 791 742 723 735 684 650 643 634 613 618 625 619 612
7-12
906 897 879 823 777 752 720 685 652 638 614 578 585 571
13-15
492 473 460 469 479 466 442 426 413 377 348 332 320 316
16-18
514 493 494 467 446 428 432 430 411 429 414 386 352 325
19-24
584 601 607 623 617 561 527 530 525 522 501 500 483 480
25-64
5 020 4 934 4 867 4 777 4 668 4 617 4 513 4 481 4 425 4 389 4 313 4 210 4 161 4 064
651 686 1 718 1 745 1 792 1 839 1 872 1 933 1 947 1 971 1 979 2 022 2 070 2 107 2 175
Yhteensä 10 044 9 907 9 794 9 674 9 561 9 380 9 217 9 142 9 031 8 947 8 830 8 701 8 627 8 543
Kuva: Pudasjärven väestökehitys ikäluokittain, tilastokeskus
16
Kuva: väestökehitys ikäluokittain
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Väestö yhteensä
Suomenkieliset
Ruotsinkieliset
Saamenkieliset
Muut kielet yhteensä
9 561 9 380 9 217 9 142 9 031 8 947 8 830 8 701 8 627 8 543
9 535 9 352 9 187 9 098 8 988 8 881 8 738 8 604 8 495 8 375
8
7
7
15
11
16
15
12
11
12
0
0
0
2
2
2
0
0
0
0
18
21
23
27
30
48
77
85 121 156
Kuva: Pudasjärven väestö, eri kielet v. 2004-2013, tilastokeskus 21.3.2014
Elävänä Kuolleet Syntyneiden Kuntien välinen Nettomaahan- Väestönlisäys Ennakkosyntyneet
enemmyys nettomuutto
muutto
väkiluku
Pudasjärvi
2011
93
104
-11
2012
81
116
-35
2013
71
116
-45
2014
2015
2016
2017
Kuva: Väestömuutos, tilastokeskus 22.7.2014
-186
-111
-159
63
79
120
-129
-74
-84
-73
-80
-80
-80
8701
8627
8543
8470
8390
8310
8230
Pudasjärven kaupungin väkiluku oli 2013/2014 vuoden vaihteessa 8543. Kaupungin väestö
väheni vuoden 2013 aikana (8627-8543) 84 henkilöllä (muutos 0,97 %). Syyskuussa 2014 lopussa pudasjärvisiä oli (8543-8424) 119 henkilöä vähemmän kuin vuoden alussa.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väestömäärä on kasvanut hieman alle kolmetuhatta henkilöä
vuodessa kolmen viimeisen vuoden aikana.
Pudasjärven kaupungin alue jakaantuu 15 osa-alueeseen, kylään, jotka jakaantuvat edelleen
pienempiin yksiköihin. Väestömäärä jakaantui Kurenala 4203 ja muu kunta 4340 vuonna
2013. Kurenala 4182 asukasta ja muu kunta 4404 asukasta vuonna 2012. Pudasjärven kylien
ominaispiirteisiin kuuluu suuri vapaa-ajanasutuksen määrä.
17
Työllisyys ja työpaikat
Kuva: Työttömyysaste v. 2008-2014
Syyskuu 2014 tilanteen mukaan Pudasjärven työvoima on 3264. Pudasjärven työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 472 henkilöä (14,5 %) ja avoimia työpaikkoja oli 41. Vuosi sitten oli
Pudasjärvellä työnhakijoita 504 (15,2 %) ja avoimia työpaikkoja oli 33.
Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste oli 13,9 %, Oulu 14,9 %, Oulunkaari 15,4 % ja Koillismaa 13,5 % syyskuun lopussa.
Lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, työmarkkinat.
Kuva: Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta seutukunnittain (%)
18
Pohjois-Pohjanmaan työllisyys on heikentynyt tasaisesti viime vuosina. Kansainvälisestä taloustaantumasta johtuvat vaikeudet näkyvät koko alueella ja kaikilla aloilla. Tilausten ja viennin vähyydestä ovat kärsineet erityisesti teollisuus kuin myös rakentaminen, kauppa ja kuljetus. Yksityiset liike-elämää tukevat palvelut ovat viime aikoihin saakka pysyneet tasollaan ja
pitäneet kiinni henkilöstöstään. Työvoiman saatavuusongelmat ovat hieman vähentyneet edellisvuosiin verrattuna johtuen työvoiman ylitarjonnasta. Taantuman ohella iso aluetaloudellinen muutostekijä on ollut ICT-klusterin mukautuminen Nokian jälkeiseen aikaan, jossa iso
joukko osaajia on vapautunut työmarkkinoille.
Työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana pääosin kaikissa seurantaryhmissä ja maakunnan työttömyysaste pysyttelee kuukausittain noin 2 prosenttiyksikköä yli kansallisen keskitason. Säännöllisen työn puute koskettaa noin 40 000 ihmistä maakunnan alueella. Työttömyyden kasvu ja suhdannetilanne heikentävät entisestään erityisesti nuorten, ikääntyneiden ja
pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. ICT-alan yt-ilmoitukset ja irtisanomiset lisäävät työttömien määrää. Lähes kaksi kolmasosaa maakunnan työttömistä asuu Oulun seudulla.
Koko maakunnan haaste on leventää elinkeinollista perustaa. Useita uusia massatyöllistäjiä ei
ole tiedossa lähitulevaisuudessa. Alueen kasvu on vientihakuisten yritysten harteilla. Kehittämistyötä vientivalmiuksien parantamiseksi on tehtävä, sillä nykyisin vientiyritysten määrä on
liian alhainen ja volyymi on liian pientä. Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan edelleen tehokkaita
ja riittävästi resurssoituja toimia työpaikkojen syntymiseksi ja säilymiseksi sekä korkean työllisyyden ja ripeän työllistymisen mahdollistumiseksi.
Lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, työmarkkinat.
Maankäyttö ja asuntorakentaminen
Asemakaavoja on kaupungin alueella Kurenalla ja Syötteellä. Syötteellä asemakaava-alueita
on useita ja ne ovat tarkoitettu pääasiallisesti lomarakentamiseen. Parasta aikaa on meneillään
Iijoen ja Livojoen rantayleiskaavoitus, jotka tulevat ohjaamaan voimakkaasti rakentamista
maankäyttöä jokivarsissa tulevaisuudessa.
Väestöstä noin puolet asuu Kurenalan taajamassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Asukkaista noin 45 % asuu asemakaavoitetulla alueella. Muu väestö on jakaantunut kohtalaisen tasaisesti kaupungin alueelle vesistöjen ja pääteiden varsiin.
Rakentamattomia asuntotontteja on Kurenalla kohtalaisen paljon ja kaupunginkin omistuksessa niitä on lukumääräisesti useiden vuosien tarpeisiin. Rakentamista suunnittelevat ovat kuitenkin valitelleet tonttien huonoa tarjontaa. Lähivuosina Kurenalla puutetta tulee olemaan
ydintaajaman rivitalotonteista, jotka kiinnostavat erityisesti taajamaan muuttavaa vanhusväestöä.
Pientalorakentaminen on pääosin lomarakentamista. Uusia asuinpientaloja rakennettiin 2013
ja 2014 vuosina 11 kappaletta. Omakotirakentaminen on hajaantunut viime vuosina pääsääntöisesti Kurenalan taajaman ulkopuolelle. Lomarakentamisesta noin puolet sijoittuu Syötteen
kaavoitetuille alueille.
19
Kaupungin hallinto ja organisaatiorakenne, tilivelvolliset
20
Luottamushenkilöorganisaatio
Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat
kaupunginvaltuusto,
kaupunginhallitus,
valiokunnat ja
lakisääteiset lautakunnat.
Valtuusto on päättänyt joulukuussa 2012 luottamushenkilöhallinnon uudistamisesta kuntalain
mukaisesti, siten että käyttöön otetaan Pudasjärven oma valiokuntamalli.
Valtuusto jakaantuu kolmeen valiokuntaan, joiden nimet ja tehtävät määritellään valtuustokausittain.
Valtuustokauden 2013 alusta aloittavat seuraavat valiokunnat:
1) Alueyhteistyö- ja elinvoima
2) Hyvinvointi
3) Elinympäristö
Lisäksi valitaan neljä lautakuntaa:
1) Tarkastuslautakunta
2) Keskusvaalilautakunta
3) Viranomaislautakunta
4) Oulunkaaren ympäristölautakunta
Valtuusto jakaantuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin. Valiokuntien jäsenet ovat
valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Valiokuntien yhteinen rooli valmistelussa on ohjata ja seurata kuntayhteisön voimavarojen hyödyntämistä kaupungin kokonaiskehittämisessä. Valiokuntien kokoonpanosta, jäsenten ja valiokuntien lukumäärästä sekä erityisistä tehtävistä päättää
valtuusto. Valtuuston ensimmäisen toimikauden alussa aloittavat alueyhteistyön- ja elinvoiman valiokunta, hyvinvointivaliokunta ja elinympäristö-valiokunta.
21
Kaupungin henkilöstöorganisaatio
Kaupungin henkilöstötoiminta järjestetään siten, että henkilöstövoimavarojen tehokas käyttö
ja yhteistoiminta mahdollistavat valtuuston hyväkymien päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen.
Kaupungin henkilöstö toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Organisaatio jakaantuu neljään
toiminta-alueeseen:
 hallintotoiminta, esimiehenä hallintojohtaja
 kehittämistoiminta, esimiehenä kehittämisjohtaja
 sivistys- ja hyvinvointitoiminta, esimiehenä opetus- ja sivistysjohtaja
 tekninen ja ympäristötoiminta, esimiehenä tekninen johtaja
Toiminta-alueet jakaantuvat tulosalueisiin ja ne edelleen tulosyksiköihin.
Tilivelvolliset
Kuntalain (75 §) mukaan tilivelvollisten todellinen vastuullisuus korostuu ja tilivelvollisten
piiri konkretisoituu. Tilivelvollisia ovat toiminta-alan jäsenet ja asianomaisen tehtäväalueen
johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisia johtavia viranhaltijoita voi tehtäväalueella olla useampia.
Kaupungin sisäisen valvonnan järjestäminen/riskienhallinta
Pudasjärven kaupungin ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on
hyväksytty valtuustossa 10.2.2014 § 4. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Pudasjärven kaupungin sisäisen valvonnan ohjeistuksen 13.5.2014 § 218.
Riskit ja riskienhallinta osana taloussuunnittelu ja seurantaprosessia
Kaupungin ja kuntakonsernin riskit jaotellaan neljään pääryhmään, jotka ovat strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit. Kaikkiin näihin ryhmiin voi kuulua sisäisiä tai ulkoisia riskejä. Riskit jaetaan kolmeen riskiluokkaan: vähäinen (1), kohtalainen (2) ja
merkittävä riski (3). Riskikartoituksessa otettava huomioon merkittävät sopimusriskit. Riskienhallintaa suunnitellaan talousarvion valmistelun yhteydessä.
Kaupunginhallituksen alaisten toiminta-alueitten ja konserniyhteisöjen tulee talousarvion laadinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia
riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatia tarvittavat
suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Kaupunginhallitus kokoaa näiden perusteella koko kuntakonsernia koskevan riskianalyysin ja menettelytavat merkittävimpien riskien
hallitsemiseksi.
Toiminta-alueet raportoivat merkittävistä riskeistään ja riskien hallinnan kehittämisestä osana
väliraportointia ja tilinpäätöstä. Kuntakonsernin yhtiöt määrittelevät ja luokittelevat omat riskinsä sekä raportoivat niistä kaupungille vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.
Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toimintaan vaikuttavista seikoista:
Pudasjärven kaupungin toimintaympäristöön kuuluvat normaalit kuntasektorin riskit. Näistä
merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät kansantalouden muutoksiin. Taloudellisen taantuman
pitkittyminen ja lainamäärän kasvu saattaa muodostua epävarmuustekijäksi kuntasektorilla ja
myös Pudasjärven kaupungin toiminnassa.
Energiakustannusten kehitys on myös kaupungin toimintaan vaikuttava toimintaympäristöstä
aiheutuva epävarmuustekijä. Pinta-alaltaan laajana Pudasjärven kaupungissa etäisyydet ovat
pitkiä, ja tämän vuoksi kuljetus- ja matkustuskustannukset ovat merkittävä kustannuserä kaupungin toiminnassa. Pohjoisen sijaintinsa vuoksi myös kiinteistöjen lämmityskustannukset
22
ovat vuosittain huomattava toimintakulu kaupungin taloudessa. Kiinteistöjen rakentamiseen,
kunnossapitoon ja sisäilmaan liittyvät riskit muodostavat kaupunkitasoisen riskikokonaisuuden.
Pudasjärven kaupungin väestömäärä on laskenut viimeisten vuosikymmenien aikana, eikä
suuntaan ole näköpiirissä muutoksia. Suomessa on myös tapahtumassa lähivuosina suurten
ikäluokkien siirtyminen työelämästä eläkkeelle. Väestön vähentyessä ja suurten ikäluokkien
siirtyessä eläkkeelle riittävän työvoiman saatavuus kaupungin palvelukseen on epävarmuustekijä, joka vaikuttaa kaupungin toimintaan tulevina vuosina.
Palvelujen järjestämisessä tulisi varautua väestörakenteen muutokseen talousarviovuotta ja
suunnitelmakautta pitemmälle ulottuvilla kestävillä valinnoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen
palvelutarve kasvaa väestön voimakkaan ikääntymisen jatkumisen myötä edelleen voimakkaasti. Palveluiden järjestämisen arviointi ja prosessien uudistaminen on pitkäjänteinen prosessi, joka onnistuessaan vaikuttaa tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasprosessin riskitekijät sijoittuvat sekä hoito- ja palveluketjujen sujuvuuteen, saumattomuuteen että päällekkäisyyteen. Asiakkaan ja potilaan palvelutarpeen arviointi ja oikeaaikainen palveluiden järjestäminen ovat edellytys vaikuttavien palveluiden toteutumiselle.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä korostuvat asiakkaan ja potilaan subjektiivisluonteiset oikeudet määrä- ja takuuaikojen myötä. Oikeuksien vahvistuminen yhdistettynä
teknologian ja lääketieteellisen osaamisen huimaan kasvuun kaventaa taloudellisia mahdollisuuksia varautua uusien hoito- ja palvelumuotojen käyttöönottoon. Pudasjärven oman erityispiirteen muodostaa kaupungin laajuus ja asutuksen jakautuminen koko laajalle alueelle. Arkija lähipalveluiden järjestäminen taloudellisesti tehokkaasti koko kaupungin alueelle on osoittautunut vaativaksi. Toisaalta väestön keskittäminen taajamaan vaatisi investointeja rakentamiseen tai elinkaarensa päässä olevien kiinteistöjen suunnitelmallista peruskorjaamista.
Tiedonhallinta ja tietojärjestelmät
Kaupungin toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisimmät riskit liittyvät ICT-palveluiden luotettavuuteen, tieto-omaisuuden turvaamiseen, infrastruktuurin suojaamiseen sekä kehittämisprojektien onnistumiseen. Tieto- ja tietoturvariskien hallinnassa noudatetaan kaupungin tietoturvapolitiikkaa ja tietohallinnon toimintamallin mukaisia riskienhallintatoimintatapoja.
Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset (mm. terveydenhuoltolaki, tietohallintolaki)
edellyttävät kuntasektorin toimijoita panostusta toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä ratkaisujen suunnittelu- ja kokonaisarkkitehtuurityöhön. Nämä kansallisen tason vaatimukset edellyttävät resursointia ja osaamisen kehittämistä. Internet -yhteyksien toimiminen ja luotettavuus ovat perusedellytyksenä.
Kaupungin ja kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä käytetään ulkoistetuista konesaleista. Muita tietojärjestelmiä ja tallennusjärjestelmiä koskee konesaliin kohdistuvat riksit (tulipalo, sähkövirta, jne), joita ei kyetä hallitsemaan. Konesaliriskiä pyritään pienentämään hakemalla ulkoistusratkaisua. Kaikista edellisistä
johtuen tietoliikenne muodostaa suurimman riskin, jonka hallitsemiseksi tietoliikenteen solmupisteiden sähkönvirran saanti tulisi turvata (varavoima). Tällä hetkellä asia on varmistettu
ups-laittein, joiden kesto on 2-4 tuntia.
Viesti- ja Informaatioteknologiaan liittyvät riskit
Internet -yhteyksien toimiminen ja luotettavuus ovat perusedellytyksenä opetuksessa.
Sähköntuotannon häiriöt vaikuttavat olennaisesti koulutyön tekemiseen.
Pedagogiikkaa kehitetään ajanmukaisten opetusvälineiden ja sähköisten oppimisympäristöjen
keinoin. Joillakin kouluilla opetusvälineet ovat vanhoja ja korjauskelvottomia ja niitä joudutaan uusimaan, mikä aiheuttaa suunnittelukaudella ennakoimattomia kustannuksia.
Uuden tekniikan hyödyntämiseksi toteutetut laiterotaatiot aiheuttavat käyttötalouspuolella leasingvuokrien nousua sekä päivähoidossa että sivistyspalveluissa.
23
Liikenteeseen ja oppilaskyydityksiin liittyvät riskit
Kyydityksen piirissä on n. 550 oppilasta.
Teiden kunto ja liukkaus vaikuttavat kuljetuksiin. Tien vaarallisuuden määrittämiseksi käytetään vuosittain päivitettävää ELY -keskuksen teiden vaarallisuusmäärittelyä (Koululiitu) tai
muuta viranomaislausuntoa. Tien vaarallisuuslukua nostetaan talviajalla ja raja-arvot katsotaan tien suuntaisesti ja tien ylityksen mukaan. Energiahinnan nousulla on kyyditys- ja kuljetuskustannuksia lisäävä vaikutus talousarvioon.
Koulukuljetuksen ja majoituksen perusteet on hyväksytty lautakunnassa 27.8.2012 § 134.
Kuljetuksen perusperiaatteena on perusopetuslain 32 §:n mukainen yli viiden kilometrin koulumatka. Kunta järjestää kyydityksen 0-3-luokkalaisille, mikäli koulumatka on yli kolme kilometriä. Koulumatka katsotaan tällöin oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi ja vaaralliseksi.
Mikäli liikennöitsijä ottaa kuljettaakseen oppilaan, jolle ei ole myönnetty koulukuljetusta, ei
vahingon sattuessa kaupungin vakuutus koske oppilasta.
Elintarvikehuoltoon liittyvät riskit
Kuljetusalan tai palvelualan lakko sekä sähkön toimitushäiriöt vaikuttavat ruokapalvelujen
järjestämiseen.
Terveyteen liittyvät riskit
Laajan ja nopeasti leviävän flunssaepidemian aikana koulutyö voi vaarantua.
Väistötiloja on ollut käytössä useita ja niiden kustannukset ovat lisänneet taloudellisia kustannuksia. Väistötiloja on jouduttu varustamaan puhtailla opetustarvikkeilla, -välineillä ja materiaaleilla, mihin ei ole varattu määrärahoja. Sisäilmaryhmiä on jouduttu perustamaan useita.
Yleiseen turvallisuuteen liittyvät riskit
Koulujen turvallisuussuunnitelmat päivitetään säännöllisesti mm. maassamme tapahtuneiden
koulusurmien vuoksi. Yhteistyötä tehdään poliisi- ja pelastuslaitoksen kanssa.
Opetuksen järjestäminen on käynyt entistä haasteellisemmaksi niukkojen resurssien ja pitkien
etäisyyksien vuoksi. Ongelmalliset tilanteet tulevat vaikeutumaan, joten tilanteisiin tulee puuttua tarmokkaasti pientenkin epäilyjen ilmetessä.
Tilapäistäkin leiritoimintaa ja -yöpymistilanteita varten tulee laatia tarkat turvallisuusohjeet.
Ympäristötekijät
Ympäristöriskien hallinta edellyttää ympäristöasioiden nykytilanteen tuntemusta ja jatkuvaa
parantamista. Ympäristöriskien hallinta varmistaa, että toiminta jatkuu häiriöittä, toiminnan
laatu säilyy hyvänä eikä asukkaille tai ympäristölle aiheudu vaaratilanteita tai vahinkoa.
Ympäristöriskejä voivat aiheuttaa haitallisten aineiden virheellinen käsittely ja tekniset häiriöt.
Ympäristöriskejä voi syntyä myös ympäristön vähittäisen pilaantuminen seurauksena. Päästöt
ilmaan, maaperään, vesistöön tai pohjaveteen voivat saada aikaan vakavia taloudellisia tai
toiminnallisia seuraamuksia ja estää tavoitteiden saavuttamisen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.
Ympäristöriskejä voi syntyä myös erilaisten sään ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden, myrskyjen tai tulvien yhteydessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös juomaveden laadun turvaamiseen, pilaantuneista maista aiheutuvan riskin eliminoimiseen sekä yritysten kykyyn kantaa toiminnastaan aiheutuvat riskit.
Kaupunki voi vähentää ympäristöriskejään tunnistamalla riskialueensa, ohjeistamalla niiden
seurannan ja varautumalla erilaisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin, mikä koskee kaikkia
hallintokuntia ja liikelaitoksia. Kaupunki päivittää v. 2015 vesihuollon kehittämissuunnitelman, jossa otetaan kantaa riskitekijöihin.
Pudasjärven keskusta on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä nimetty valtakunnallisesti
merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvariskien vähentämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä tulviin varautumisen parantamiseksi on laadittu tulvariskien hallintasuunni-
24
telma. Suunnitelman on laatinut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän ohjauksessa.
Energiahuolto
Kaupunki ostaa kaukolämpölaitokselta n. 11.000 MWh energiaa.
Keskustan alueen ja Törrönkankaan alueen lämpökeskukset käyttävät lähes 90 %:sti kotimaisia polttoaineita, joten hiilidioksidipäästöt lämpökeskuksilta ovat hyvin vähäiset. Energialaitos
on laajentanut taajamassa kaukolämpöverkostoa, minkä seurauksena on siirrytty fossiilisia
polttoaineita käyttävien rakennusten osalta keskitettyyn lämmöntuotantoon.
Jätehuolto
Vuoden 2008 alusta lähtien on käytössä ollut jätteiden siirtokuormausasema. Samalla paikalla
sijainnut kaatopaikka on suljettu ja maisemoitu. Alueella toteutetaan ympäristöluvan mukaista
pohjavesien jälkitarkkailua Pöyry Finland Oy:n toimesta. Yhdyskuntajätteet siirretään siirtokuormausasemalta pääasiassa poltettavaksi Ekovoimalassa, polttokelvoton jäte siirretään Oulun Ruskon kaatopaikalle loppusijoitettavaksi.
Jätehuollossa myös valtakunnallinen tavoite on saada hyödynnettyä mahdollisimman suuri osa
hyötyjätteistä pois kaatopaikoille sijoitettavan lajittelemattoman yhdyskuntajätteen joukosta.
Syötteen vesi- ja viemärilaitos
Vesi- ja viemärilaitoksen verkostoa on rakennettu Syötteen alueille. Vesi- ja viemäriverkoston
laajentaminen pienentää huomattavasti vesistöjen kuormitusta ja lisää jonkin verran vesi- ja
viemärilaitoksen liikevaihtoa. Ympäristöluvan mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä investointeja. Vuotovesien riskejä pyritään ennaltaehkäisemään vuosittaisilla tarkastuksilla ja kunnossapitotöillä.
Vahinkoriskit ja vakuuttaminen
Pudasjärven kaupunki noudattaa vakuuttamiskäytännössään kaupunginhallituksen hyväksymää periaatetta riskienhallinnan järjestämisestä ja vakuutuskäytännöstä. Vakuuttamispolitiikka/perustiedot vakuutuksista sisältää mm. suojeluohjeet, riskienhallinta ja vakuuttamisohjelman vuositarkistuksen.
Henkilöstö
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI
Henkilöstötarve
Hallintotoiminta
Kehittämistoiminta
Sivistys- ja hyvinvointitoiminta
Tekninen ja ympäristötoiminta
Pudasjärven kaupunki yht.
TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muut. % TS 2016 TS 2017
lkm
lkm
lkm 2014-15
lkm
lkm
28
26
26
1,4
26
26
36
21
26
26,4
25
25
216
217
214
-1,4
212
212
54
46
38
-16,6
36
36
334
311
304
-2,2
299
299
Kuva: henkilöstön lkm 2013-2017
Henkilöstömuutokset 2014 - 2015 ovat:
 kehittämistoiminta (5), muutokset projektityöntekijöiden ja työllistettyjen kohdalla
 sivistys- ja hyvinvointitoiminta (-3) (tp 2013 luku ei sisällä sivutoimisten virkoja),
henkilöstömuutoksia eri kustannuspaikoilla
 tekninen ja ympäristötoiminta, tekniset palvelut -8, henkilöstömuutoksia mm. eri kustannuspaikolla, kaukolämpötoiminnan henkilöstön siirtyminen uuteen yhtiöön sekä
uusi tekninen isännöitsijän toimi
25
Kuva: Arvioitu eläkkeelle jäänti vuoteen 2024 mennessä.
Kunta-alalla vuoden 2005 alusta toteutetun eläkeuudistuksen tavoitteena on vaikuttaa eläkkeelle jäänteihin ja nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää. Vanhuuseläkkeelle voidaan
jäädä joko henkilökohtaisessa eläkeiässä tai valita eläkkeelle jäänti 63-68 –vuotiaana.
Pudasjärven kaupungin vakinaisesta palveluksesta on siirtynyt eläkkeelle vuonna 2012 yhteensä 9 henkilöä. Kaupungin palveluksesta on arvion mukaan jäämässä eläkkeelle vuosien
2014-2024 aikana yhteensä 117 henkilöä (vakinainen). Hallintotoimesta 13, kehittämistoimesta 4, sivistys- ja hyvinvointitoimesta 67 ja tekninen ja ympäristötoimesta 33 henkilöä.
Lähde: Kaupungin henkilöstöraportti 2013.
Henkilöstökulut
Vuoden 2015 talousarviossa välittömät palkat ovat 11,5 milj. euroa ja sivukuluineen yhteensä
16,5 milj. euroa. Kokonaishenkilöstökulut ovat kasvaneet edellisen vuoden talousarvioon verrattuna 36 803 euroa (0,2 %). Solmittujen työehtosopimusten mukainen palkkamenojen nousu
on ollut vuodessa keskimäärin 0,4 %. Sopimuskorotuksen kustannusvaikutus vuodelle 2015
(11,5 milj. €) on noin 46 000 euroa.
Kuva: palkat ja henkilöstökulut 2007-2017
26
Kuva: henkilöstökulut toiminta-alueittain 2013-2017
3.2.Pudasjärven kaupungin talouden kehitys ja seudun taloustilanne
Pudasjärven kaupungilla ei ole kovin suurta talouden liikkumavaraa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä alkuperäinen talousarvio ylittyi n. 2.4 milj. euroa ja muutettu talousarviokin ylittyi
884 000 euroa. Tilikauden varsinainen tulos oli n. 2,4 milj. euroa ylijäämäinen ja kun vanhoja
varauksia purettiin, muodostui tilikauden ylijäämäksi 3.8 milj. euroa.
Vuonna 2013 investointimenot olivat korkeat 6.9 milj. euroa ja edelleen tälle vuodelle on varauduttu 4.3 milj. euron investointeihin ja tuleville vuosille on mittavat investointitarpeet.
Kaupungin lainakanta on vuoden 2013 tilinpäätöksessä 2787 €/asukas. Taloussuunnittelun
mukaan lainakanta lähtisi pienenemään, mutta tulorahoituksen pieneneminen ja investointitarpeet voivat muuttaa tilannetta.
Tulorahoituksen (verotulot + valtionosuus) heikkenemisen vuoksi on tärkeää pystyä jatkamaan menokasvua hillitsevää kehitystä. Tämä edellyttää talouden tasapainotussopimuksen
päivittämistä ja kuluvalta vuodelta tiukkaa talouden seurantaa. Valtionosuusuudistuksen mukaan Pudasjärven kaupungin valtionosuudet tulevat vähenemään viiden vuoden siirtymäajan
puitteissa vuositasolla n. 2,6 milj. euroa, -308 €/asukas vuoden 2014 tasoon nähden. Vuonna
2015 tulorahoituksen arvioidaan pienenevän n. -1,0 % kuluvan vuoden talousarvion toteumaarvioon verrattuna. Raamin kasvu täytyy sopeuttaa tulorahoituksen vähenemiseen.
Pudasjärven kaupungin asukasmäärä vähenee ja ikääntyy, minkä vuoksi erityisesti sosiaali- ja
terveyspalveluiden menot kasvavat. Kaupungin asukasmäärän väheneminen täytyisi saada
käännettyä positiiviseksi, jotta verorahoituksen osuus säilyisi eikä merkittävästi pienenisi. Tulopohjan kehityksen hahmottamista vaikeuttavat verotuloihin ja valionosuuksiin liittyvät valtion ratkaisut; verotusta on kevennetty ja kuntien veromenetykset on kompensoitu lisäämällä
valtionosuuksia. Pudasjärven kaupungin talouden tuloissa valtionosuuksien ja verotulojen kertymä on erittäin merkittävä. Niissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat välittömästi kaupungin
talouteen. Valtionosuusuudistus tulee voimaan 1.1.2015.
27
Ammatillinen peruskoulutus
Kilpailu koulutettavista kiristyy ja paikallisen työvoimatarpeen turvaaminen vaikeutuu olennaisesti. Ammatillinen peruskoulutuksen toteuttajana toimii Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSEKK). Säädösmuutokset tulevat vaikuttamaan koulutuksen järjestäjäverkkoon järjestäjämäärää vähentävästi.
Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä
Väestön, varsinkin lasten ja nuorten määrän vähetessä opetuspuolella on tapahtunut muutoksia
mm. alakoulujen määrässä. Aluekouluverkko pidetään kattavana.
Kulttuuritoimella on vaikutusta mm. kunnan houkuttelevuuteen ja imagoon. Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa ja tarve suurenee. Yhteistyö eri koulutustahojen (vapaa sivistystyö/ kansalaisopisto, korkeakoulut, työvoimatoimisto, ammattioppilaitos) välillä tiivistyy.
Henkilöstön eläköitymiseen vastaaminen luo haasteita tulevaisuudessa. Oppilasmäärän pienentyessä alakoulujen määrää on tarkasteltu. Oulun seudun läheisyys auttaa opettajien rekrytoinnissa.
Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä
haja-asutusvaltaisuus säilyy ja kunnossapidettävän infrastruktuurin yksikkö-kustannukset kasvavat.
3.3.Pudasjärven kaupunki yhteistyö ja toiminnan muutokset
Kunnat voivat sopia palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta yhdessä. Yhteistoiminnan järjestämisen päävaihtoehdot ovat sopimuskuntamallin mukainen ja kuntayhtymämallin mukainen yhteistoiminta.
Tehtävän budjettiehdotukset perustuvat kuntayhtymän ja jäsenkuntien välisiin palvelusopimuksiin. Kaupungin budjetointi, toimintamenot budjetoidaan asiakaspalvelujen ostot tuottajayksiköltä.
Pudasjärven kaupungin
alueet/tulosyksiköt:
talousarviorakenteen
yhteistoiminnassa
yhteistyötoiminta-
Kuntayhteistyön tulosyksikössä on varauduttu Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulunkaaren kuntayhtymän (yleinen) ja Suomen kuntaliiton yhteistoimintaosuuksiin.
Oulunkaaren yhteistoiminta-alue ja Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto (talous-, henkilöstö- ja tietopalvelut)
Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämissopimuksessa osapuolet Pudasjärven kaupunki ja Oulunkaaren kuntayhtymä sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä
budjettiraamista. Järjestämissopimus perustuu valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. Kuntayhtymän tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa, seudullisen kuntapalvelutoimiston (talous- henkilöstö- ja atk-)
palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymä
voi myydä toimialaansa kuuluvia palveluja sopimukseen perustuen myös muille kuin jäsenkunnille.
Maaseutuhallinnon tehtävien yhteistoimintasopimus 1.1.2013 alkaen (kh 1.11.2011). Järjestämisvastuussa olevana kuntana toimii Oulun kaupunki.
Yhteistoimintasopimuksen osapuolet ovat Iin kunta, Oulun kaupunki (Haukipudas ja Oulunsalo), Pudasjärven kaupunki sekä Utajärven kunta. Järjestämisvastuussa olevana kuntana toimii
28
Oulun kaupunki. Sopimus koskee kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle säädettyjä tehtäviä (Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 210/2010 1 §). Sopimus sisältää
a) kaikki kunnan maaseutuviranomaiselle lailla ja asetuksella tai määräyksellä säädetyt
tehtävät ja palvelut
b) muut erillisellä sopimuksella hoidettavat maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät.
Oulunkaaren ympäristöpalvelut sijoittuvat Pudasjärven kaupungin hallinnossa itsenäisenä tulosyksikkönä. Palveluista vastaa Oulunkaaren ympäristölautakunta. Lautakunta huolehtii tehtäväalueensa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Oulun kaupunki, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen kuntien välinen pelastustoimen yhteistoimintasopimus. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatuksena on varmistaa turvallinen toimintaympäristö sekä tuottaa pelastusalan palvelut tehokkaasti ja joustavasti yhteistyössä muiden
toimijoiden kanssa.
Talous- ja velkaneuvontapalvelut ostetaan Oulun kaupungilta. Oulun kaupungin yhden talous- ja velkaneuvojan sijoituspaikka on Pudasjärvi (1 päivä joka toinen viikko). Velkaneuvonnan kuntaosuutta laskutetaan toteutuneiden menojen ja valtion maksaman perus- ja lisäosan erotuksella.
Oulun kaupungin kanssa on hankintayhteistyösopimus. Maksuosuus tulee tehtyjen hankintojen mukaan.
Edunvalvonnan hoitaminen siirtyi oikeusaputoimistojen vastattavaksi vuonna 2009. Pudasjärven kaupunki on tehnyt sopimuksen Oulun oikeusaputoimiston kanssa kaikkien edunvalvontapalveluiden järjestämisestä Pudasjärven ja Taivokosken asukkaille. Tehtävää Pudasjärvellä hoitavat edunvaloja ja edunvalvojan sihteeri.
Kaupunki ostaa Oulunkaaren kuntayhtymältä kuljetus- ja hankintapäällikön työpanoksesta n.
20-30 %, kaupunginhallituksen päätös 20.9.2011.
Asiamiespalvelut. Potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut siirtyivät Oulunkaareen kuntayhtymän
vastattavaksi osana sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluejärjestelyä vuoden 2010 alusta lukien.
Veteraaniasiamiespalvelut ostettiin Taukokangas säätiöltä 31.3.2014 saakka ja sen jälkeen ne
siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymän hoidettavaksi.
Pudasjärven kaupungin omana toimintana harjoittama kaukolämpötoiminta luovutetaan perustettavalle kaupungin 100 %:sti omistamalle yhtiölle 31.12.2014 (valtuusto 6.11.2014).
Oulunkaaren kuntayhtymä/sote:n tehtäväalueelta on siirretty kuntouttava työtoiminta (23 440
€) ja työmarkkinatuen kuntaosuus (85 000 €) tehtävät kehittämistoiminnan tehtäväalueelle
vuoden 2015 alusta.
29
4. KUNTASUUNNITELMA 2012–2018
4.1.Kunnan toimintalinjat ja päämäärät
VISIO: Pudasjärvi on luontaisista voimavaroista elävä ja vahvistuva alueellisesti vaikuttava maaseutukaupunki
Kaupunkistrategian strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät
Johdanto
Pudasjärven kaupunki on tehnyt talouden tasapainottamissopimuksen keväällä 2009, jonka
seurauksena kaupungin talous saatiin tasapainotetuksi. Kaupungin taloudellinen tilanne on nyt
vakiintunut, mutta tulevat valtio-osuuksien leikkauksen tulevat vaatimaan edelleen talouden
rakenteiden vahvistamista. Toimintoja tulee tulevina vuosina tehostaa rakenteita kehittämällä.
Tasapainottamissopimuksessa korostettiin, että kaupungin elinvoimaisuus tulee kaikissa tilanteissa turvata. Tavoitteen ja elinvoimaisuuden varmistamiseksi laadittiin kuntasuunnitelma
vuosille 2012–2018. Kuntasuunnitelmatyön rinnalla valmisteltiin myös harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja elinvoiman kehittämiseen liittyvää, sekä harvaan
asutuille alueille soveltuvan palveluiden tuottamisen mallin Harva-ohjelma. Tämän työn onnistumisen yhtenä merkkinä voidaan pitää Pudasjärven kaupungin valitsemista Suomen kuntamyönteisimmäksi kunnaksi vuonna 2014. Kylien kehittämistä jatketaan mm. laajentamalla
osallistuvan budjetoinnin käyttöä.
Pudasjärven elinkeinonäkymät
Pudasjärven kaupungin elinkeino-ohjelman perusajatuksena on parantaa kaupungin elinvoimaisuutta ja yritystoiminnan edellytyksiä aktiivisesti toimintaympäristöä kehittämällä ja reagoimalla ennakoivasti toimintaympäristön muutoksiin. Läheinen yhteistyö yritysten kanssa
nähdään tärkeänä menestystekijänä.
Elinkeinopolitiikan yleisenä päämääränä on eri toimenpitein hidastaa muuttoliikettä, vauhdittaa työikäisen väestön sisään muuttoa ja pienentää muuttoliikkeen sekä ikääntymisen aiheuttamia haittavaikutuksia. Pudasjärvelle tärkeitä elinkeinoaloja ovat luonnonvaroihin pohjautuvat elinkeinot, kuten, uusiutuvan energian raaka-ainevarojen hyödyntäminen, maa- ja metsätalous, puutuoteteollisuus sekä elintarvikejalostus, porotalous, bioenergian raaka-ainetuotanto ja
matkailu. Nämä elinkeinoalat ovat myös maailmalla kasvavia toimialoja, joita vauhdittavat
esimerkiksi kansainväliset ilmastostrategiat ja uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteet,
joihin Suomi on myös sopimuksillaan sitoutunut. Myös EU:n HARVA-päätöslauselma tukee
erityisesti harvaan asuttujen alueiden sellaisen elinkeinotoiminnan kehittämistä, joka hyödyntää alueiden runsaita luonnonvaroja. Päätöslauselmassa korostetaan että harvaan asutuilla alueilla on myös potentiaalia, joka voi myötävaikuttaa positiivisesti erityisesti energiapolitiikan
sekä tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteiden saavuttamiseen Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.
Syötteen matkailualueen kehittyminen on ollut viime vuosina myönteistä. Alueella toimivat
yritykset muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän matkailualan klusterin. Yritysten liiketoiminnalliset mahdollisuudet oman toiminnan kehittämiseksi ovat parantuneet olennaisesti. Viime vuosina matkailualan yritykset ovat tehneet käytännön yhteistyötä Syötteen ja
Taivalvaaran matkailukeskusten kesken. Nämä muodostavat jatkossakin luontevasti Syötteen
tunturialueen, jota yhdistää yhtenevät asiakasvirrat ja mm. kuntarajojen yli ulottuva Syötteen
kansallispuisto.
30
Syötteen kesämatkailun kehittämiseksi Pudasjärven kaupunki on hakenut Perhokalastuksen
maailmanmestaruuskisojen isännyyskaupungin roolia vuodelle 2017. Mikäli isännyys myönnetään, tullaan kisojen mediajulkisuutta hyödyntämään kalastusmatkailun kehittämiseksi.
Matkailuyhteistyön käynnistämisessä Oulun kanssa Pudasjärvellä on ollut ratkaiseva rooli.
Oulu nähdään strategisena kumppanina lähialueen markkinanäkökulmasta katsottuna ja myös
logistisena solmupaikkana sekä porttina koko Pohjois-Suomen matkailuelinkeinoa ajatellen.
Syötteen tunturialue Suomen eteläisimpänä tunturina tulee jatkossakin olemaan sekä kansainvälisillä, että kotimaisilla markkinoilla osa Suomen Lappia. Syötteen kehittymiselle on erityisen tärkeätä, että Syöte mielletään maailmalla osaksi Lappia. Tämän varmistamiseksi on tavoitteena olla tulevaisuudessakin mukana Lappi-brandia hallinnoivan House of Lapland´in
toiminnassa.
Syötteen alueen matkailun kehittämisen yksi keskeinen lähtökohta on kestävän kehityksen periaate. Kehittämisen kannalta merkittäväksi asiaksi on noussut yritysten liiketoimintamahdollisuuksien ja luontoarvojen yhteensovittaminen. Aluetta tulee kehittää edelleen yhtenä Pohjois-Suomen vetovoimaisimpana matkailualueena. Toimivien yritysten näkökulmasta katsottuna on välttämätöntä, että niillä on pitkän aikavälin näkymä esimerkiksi maankäyttöön ja
alueen monimuotoisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen liittyvien tarpeiden suhteen.
Pudasjärvellä toimii muutamia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä kärkiyrityksiä
kuten puutuotealan yritykset Kontiotuote Oy (n. 300 työntekijää) ja Profin Oy (n. 60 työntekijää). Nämä olemassa olevat vahvat mekaanisen puuteollisuuden yritykset luovat mahdollisuuden uusien, näiden yritysten kanssa yhteistyössä kasvavien yritysten synnylle. Lisäksi hirsirakentamisestä luodaan pitemmällä aikavälillä uusi vetovoimainen matkailukohde. Lännen
Tehtaiden omistama elintarvikejalostusalan tuotantoyksikkö (n. 30 työntekijää) sijaitsee Pudasjärvellä.
Elintarviketeollisuuden kehittämiseksi lähiruokakonseptit tullaan jalkauttamaan niin, että Pudasjärvellä tuotetut elintarvikkeet jalostetaan yhä suuremmassa määrin paikkakunnalla. Lisäksi luodaan edellytykset hyödyntää paikallisia elintarvikkeita laitoskeittiöissä.
Alkutuotannon perusrungon muodostavat edelleen kylillä toimivat maatilat ja porotalous.
Viime vuosina maatilojen määrä on pudonnut, mutta tilakoot ovat samanaikaisesti kasvaneet.
Valtaosa maatalouden alkutuotantotiloista on karjatiloja. Suurimmilla tiloilla lypsylehmiä on
noin 150. Näitä Pudasjärven mittaluokassa suurtiloja on koko pitäjän alueella puolenkymmentä. Toimivat maatilat ovatkin sivukylien elinvoimaa ylläpitäviä yksiköitä, joilla voi jatkossa
olla kylien palveluiden tuottajina nykyistä suurempi ja monipuolisempi rooli.
Pudasjärven erityispiirteenä voidaan pitää useimpien toimialojen kannalta merkittävää kuljetus- ja logistiikka-alan yrityskeskittymää. Erityisen tärkeitä nämä yritykset ovat puutuote- ja
bioenergiatoimialoille. Kuljetus- ja logistiikka-ala on sidoksissa myös maa- ja metsätalouden
sekä matkailutoimialan kanssa.
Pudasjärven Paliskuntien alueella on yhteensä 12500 lukuporoa. Päätoimisia porotilallisia on
noin 30. Poroelinkeinon ja matkailutoimialan jatkuva kasvava yhteistyö luo alueelle merkittävästi uusia mahdollisuuksia. Porotalouden merkitys myös lähiruoan tuottamisessa on merkittävä. Porojen ja porotalouden hyödyntämisessä matkailuelinkeinossa on vielä paljon kehittämismahdollisuuksia.
Paikallisen puutuote- ja energiateollisuuden tuomat työpaikat täydentävät yleensä maa-, metsä- ja porotilataloudesta elantonsa saavien toimeentuloa. Viime vuosina matkailutulo on ollut
uusi ja kasvava tulonlähde. Syötteen matkailualueen vetovoima on säteillyt lähikyliin ja pääliikenneväylien varressa oleville kylille.
Pudasjärven ja Taivalkosken rajalla sijaitsevan Mustavaaran kaivoksen mahdollinen avaaminen tuo hyvinvointia laajalle alueelle. Myös Pyhäjärvelle suunniteltu ydinvoimala ja Lapin
31
alueen kaivannaisteollisuuden hankkeet tuovat lisää taloudellista toimeliaisuutta myös Pudasjärvelle. Tulevina vuosina myös Barentsin alueen suurhankkeet voivat heijastua kuntaan
myönteisellä tavalla. Talouden heikko kehitys ympäri maailmaan on hidastanut kaivannaisteollisuuden kehittymistä kuten myös Barentsin alueen projekteja. On todennäköistä, että nämä
hankkeet tulevan tulevaisuudessa avaamaan uusia mahdollisuuksia myös Pudasjärvelle, mutta
lähiajan taloudellinen kehittyminen täytyy perustua perinteisiin toimialoihin.
Pudasjärven kilpailutekijät
Pudasjärvi on yksi luonnonvaroiltaan rikkaimpia kuntia Suomessa. Maisemallisten vetovoimatekijöiden kärjessä on Syötteen tunturialue ja – kansallispuisto, sekä useat pitäjää halkovat
joet ja järvet. Suomen eteläisin tunturialue on vuosikymmenien ajan ollut mm. oululaisten
oma olohuone ja sen merkitys kasvaa edelleen Oulun matkailuelinkeinon vahvistumisen myötä. Pudasjärvi on mukana Oulun Matkailu Oy:n toiminnassa. Lisäksi Syötteen markkinointia
tukee yhteistyö Lapin kanssa.
Myös Pudasjärven kunnan alueelle sijoittuvat runsaat vesistöt, Iijoki, Livo-joki, Siuruanjoki,
Nuorittanjoki ja monet järvet antavat luonnon monimuotoiselle käyttämiselle runsaasti mahdollisuuksia. Pudasjärven kaupunki onkin käynnistänyt yhdessä maanomistajien kanssa yhden
Suomen historian laajimman rantayleiskaava-prosessin, jonka tarkoituksena on rantayleiskaavan luominen jokivarsille. Rantayleiskaava vauhdittaa jokivarsille sijoittuvaa vakituisen ja vapaa-ajan asumisen rakentamista.
Rikas ja monimuotoinen luonto on myös asumisen ja vapaa-ajanvieton kannalta merkittävä
houkuttelevuustekijä. Luonnon läheisyys, puhtaus, väljyys ja turvallisuus ovat maailmalla
kasvavia trendejä, joihin Pudasjärven tulevaisuus voimakkaasti rakentuu. Saman megatrendikehityksen (myötävirran) tuloksena on lähiruoan arvostuksen nousu, puhtaan pohjaveden arvon ymmärtäminen ja lähi-/uusiutuvan energian tuottaminen ja hyödyntäminen. Kaikki
nämä tukevat Pudasjärven menestystekijöitä.
Pitäjän etelä-lounaislaidan asutuksen kasvaminen mahdollistuu, kun Oulun suunnan liikenneyhteydet paranevat edelleen. Vapaa-ajan asukkaiden viipymäajat kasvat jatkuvasti ja tehdyn
selvityksen mukaan Pudasjärven väkiluku kesäaikana nousee sen ansiosta jopa 16.000 asukkaaseen. Mikäli kaikkien vapaa-ajanasuntojen asukkaat/käyttäjät olisivat samanaikaisesti paikalla, nousisi Pudasjärven väkiluku sesonkiaikoina nykyisellä vapaa-ajanasuntokannalla jopa
25.000 henkilöön.
Pudasjärven suuret raaka-ainevarat ovat elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä. Paikkakunnalla on pitkään toiminut maailman johtavia puutuotealan yrityksiä, joiden raaka-aineet
tulevat lähiseudulta ja työllistävät merkittävän määrän ihmisiä tuotannon lisäksi raakaaineiden hankintaketjuissa. Myös maamme suurimmat turvevarannot ovat Pudasjärven alueella. Niiden hyödyntämisen mahdollisuuksiin uskotaan edelleen.
Pudasjärven läpi kulkee kaksi merkittävää liikenneväylää, VT20 ja kantatie 78. Näiden liikennevirrat muodostavat tulevaisuudessa jatkuvasti kasvavan mahdollisuuden uudelle yritystoiminnalle. Liikennevirtojen pysäyttämiseksi ja taloudelliseksi hyödyntämiseksi tullaan jatkossa
panostuksia lisäämään.
Elinvoiman kehittämisen kriittiset tekijät
Parhaiten Pudasjärven elinvoimaisuus varmistetaan sillä, että paikalliset vahvuudet ja menestystekijät voidaan yhdistää maailmanlaajuisiin, eurooppalaisiin ja suomalaisiin toimintaympäristön muutosta aikaansaaviin myötävirtatekijöihin. Mikäli elinvoimaa yritetään rakentaa näiden myötävirtatekijöiden vastaisesti, eivät yhden kunnan resurssit riitä niiden kääntämiseen.
Tällaisia myötävirtatekijöitä ovat mm. ekologisuuden, ympäristötietoisuuden, puhtauden ja
turvallisuuden arvojen voimakas nousu. Näiden arvojen nousua maailmalla ovat vauhdittaneet
32
keskustelut ja ihmisten tietoisuuden lisääntyminen ilmastonmuutoksesta, sekä huoli energiavarojen hupenemisesta.
Ihmisten taloudellisen vaurauden kasvaminen on mahdollistanut sen, että yksilötasolla ollaan
valmiita entistä enemmän panostamaan henkilökohtaiseen mukavuuteen, hyvinvointiin ja nautintoihin. Tämä kehityssuunta on synnyttänyt jo ja synnyttää tulevaisuudessa lisää yrityksiä
hyvinvointialalle.
Kolmas suuri myötävirtatekijä on rajattomuuden lisääntyminen, laajasti ymmärrettynä. Tavaran, ihmisten, pääomien ja tiedon lähes rajaton liikkuminen ovat luoneet uuden maailman,
jonka vaikutukset näkyvät jo nyt ja lisääntyvät tulevaisuudessa. Tämä luo mahdollisuuksia
uudelle elinkeinotoiminnalle ja se avaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia palveluiden järjestämiselle. Palveluiden järjestämisessä myös kuntarajat ylittävä yhteistyö saa uusia muotoja.
Pudasjärven elinvoimaisuuden säilyttäminen lähtee voimakkaasta kumppanuusajattelusta.
Naapurit ja erityisesti Oulun talousalue ja naapurikunnat nähdään voimavarana, ei uhkatekijänä. Tämä vaatii riittävän hyvää itsetuntoa, jossa nähdään oma arvo ja annetaan arvostus myös
kumppaneille. Elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, sekä palveluiden tuottamiseksi näitä kumppanuuksia etsitään aktiivisesti. Pudasjärven ja sen lähiympäristön lähes rajattomien luonnonrikkauksien monipuolinen hyödyntäminen luo pysyviä elinvoimamahdollisuuksia, joiden varaan elinvoiman peruspilarit rakennetaan.
33
5. TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016–2017
5.1.Talousarvio- ja suunnitelmarakenne
1.1.2013 LUKIEN
KÄYTTÖTALOUSOSA
Toimielin
Toiminta-alue
määräraha sitova
Kaupunginhallitus
Tarkastuslautakunta
Keskusvaalilautakunta
Viranomaislautakunta
Hallintotoiminta
* Toiminnan ja talouden ohjaus
ja johtaminen
Kehittämistoiminta
* Elinvoimainen kehitys ja
työpaikat
Sivistys- ja hyvinvointitoiminta
* Päivähoito
* Sivistyspalvelut
Tekninen ja ympäristötoiminta
* Tekniset palvelut
* Rakennusvalvonta
Kaupungin yhteistoiminta
* Kuntayhteistyö
* Oulunkaaren yhtestoiminta-alue
* Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto
* Maaseututoimi (Oulun kaupunki)
* Oulu-Koillismaan pelastusliikel.
Oulunkaaren ympäristölautakunta
Tulosalue
* Oulunkaaren ympäristöpalvelut
INVESTOINTIOSA
Toimielimet
Toiminta-alueet
Hankkeet
(määräraha sitova)
kuten yllä
kuten yllä
kokonaissumma sitova
TALOUSARVIORAAMI:
Toiminta-alueet
Kaupunginhallitukselle
Hallintotoiminta
Kehittämistoiminta
Sivistys- ja hyvinvointitoiminta
Tekninen ja ympäristötoiminta
Kaupungin yhteistoiminta
Oulunkaaren ympäristölautakunta Ympäristön valvonnan toimiala
34
Suomen Kuntaliitto antaa talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiseen liittyviä ohjeita ja
suosituksia. Edellä mainitut ohjeet on otettu huomioon talousarvion ja taloussuunnitelman
laadinnassa. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kunnan kokonaistalouden
kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista.
Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa. Valtuusto päättää, mitkä toiminnalliset kokonaisuudet muodostavat käyttötalousosan tehtävät. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaisesti toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tehtävät esitetään käyttötalousosassa toiminta-aloittain. Valtuusto voi osoittaa käyttötalousosan tehtävän
tai sen osan käyttöön määrärahan ja tuloarvion brutto tai nettomääräisenä.
Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menojen, rahoitusmenojen ja käyttöomaisuuden kulumista kuvaavien suunnitelmanmukaisten poistojen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa riittävänä tulorahoituksena kaikkina suunnitelmavuosina.
Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai
tehtävätasolla. Investointiosan tulot ja menot esitetään aina bruttomääräisinä.
Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. Rahoitusosassa kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen rahavirrat yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitusosassa on osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa
rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta
pääomaa.
5.2.Talousarvion yleisperustelut ja sitovuudet
Talousarviossa sitovia valtuustoon nähden ovat tavoitteet, tuloarviot ja määrärahat.
Taloussuunnitelman sitovuus valtuustoon nähden on velvoite toimia valtuuston hyväksymän
suunnitelman mukaisesti. Käyttösuunnitelma on sitova kaupunginhallitukseen nähden.
Valtuuston talousarviossa asettamat toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet ovat tehtäväaloja
ja työntekijöitä sitovia. Tavoitteiden sitovuudesta seuraa, että niistä poikkeaminen tai niiden
tarkistaminen edellyttää valtuuston hyväksymistä. Määrärahasitovuus tarkoittaa, ettei rahan
käyttö saa ylittää valtuuston kyseiseen toimintaan myöntämiä varoja. Jos määräraha ei riitä
menoon, on toimialan haettava valtuustolta määrärahan korotusta. Tehtäväalue ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, mikäli toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin
saavutetaan. Talousarviota on noudatettava myös tuloissa siten, että vähintään arvioitu tulojen
määrä toteutuu. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin.
Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menonylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarvioissa tai erillisenä asiana.
Käyttötalousosassa perustelut, toiminnalliset tavoitteet, tunnusluvut, määrärahat ja tuloarviot
esitetään toiminta-alueittain tehtävätasolla.
Valtuustoon nähden sitova määräraha, sisältäen sisäiset erät:
- toimintatulot,
- toimintamenot
- toimintakate
35
-
ulkopuolisella osarahoituksella toteutettavat kehittämishankkeet ja muut hankkeet nettositovina talousarvion mukaisina.
Ulkopuolisella hankerahoituksella tarkoitetaan hankkeita ja projekteja, joihin saadaan rahoitusta kaupungin budjetin ulkopuolelta tai kaupungin kehittämisrahastosta ja jotka ovat määräaikaisia eivätkä vakiintunutta kaupungin toimintaa. Ulkopuolisella osarahoituksella toteutettavat kehittämishankkeet ovat valtuustoon nähden sitovia tehtäväalan kokonaisneton osalta.
Käyttötalousosan perustelujen tunnusluvut ovat ohjeellisia ja niiden oleellisista poikkeamisista on raportoitava osavuosikatsauksissa ja vuosikertomuksessa.
Talousarvion tuloslaskelmaosan tehtävätasoiset määrärahat ja tuloarviot ovat kaupunginhallitusta sitovia.
Investointien kokonaissumma on valtuuston nähden sitova. Määrärahat ovat toimialan esitettyjen hankeryhmien ja erillisten hankkeiden mukaiset. Kaupunginhallitus päättää hankekohtaisista määrärahoista. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kaupunginhallituksella ja sillä toiminta-alueella, jolle määrärahat on myönnetty.
Investointiosan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamääräraha on tarkoitettu sellaisen irtaimen hankintaan, jonka käyttöikä on 3 vuotta ja hankintahinta pääsääntöisesti yli 10 000 euroa.
Irtaimistohankinnoissa noudatetaan hankeohjetta.
Talousarvion rahoitusosan tuloarviot ja määrärahat ovat kaupunginhallitusta sitovia.
Käyttösuunnitelmat
Kaupunginvaltuuston antamien tavoitteiden mukaisesti toimialat hyväksyvät tehtäväalueensa
toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahojen käyttösuunnitelmat.
Toimialan on valmisteltava kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi määrärahojen käyttöä ja tuloarvioiden toteutumisen seuraamista varten käyttösuunnitelma, jossa tarkistetaan määrärahoja
tehtäväalueelle sitovuustasot huomioon ottaen. Toiminta sopeutetaan myönnettyjen määrärahojen sallimiin rajoihin.
Käyttösuunnitelma on valtuuston hyväksymää toiminta- ja taloussuunnitelmaa yksityiskohtaisempi toiminnallinen ja taloudellinen selvitys tehtävistä ja määrärahoista. Määrärahat kohdistetaan tuotettaville palveluille ja oikeille tileille. Käyttösuunnitelma on johtamisen keskeinen
väline toimialan sisällä ja antaa pohjan toiminnan ja määrärahojen seurannalle.
Käyttösuunnitelmien laadinnassa on otettava erityisesti huomioon kaupunginvaltuuston hyväksymän kuntasuunnitelma - ohjelman ja sitovien tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat
voimavarat. Vuoden 2015 käyttösuunnitelman laadinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota
mm. henkilöstösuunnitteluun ja hyväksyttyyn talouden tasapainotusohjelmaan.
Pudasjärven kaupungin tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisöissä
Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista (KuntaL 13 §). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan
konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä.
Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2015 osavuosikatsauksissaan.
36
Erityismääräyksiä
Kaupunginhallitus antaa toiminta-alueille määrärahojen käyttöä ja talousarvion täytäntöönpanoa koskevia sitovia ohjeita. Kaupunginhallitaus oikeutetaan myös taloudellisen tilanteen niin
vaatiessa antamaan määrärahojen käyttöä, virkojen ja toimien täyttämistä sekä työsuhteisen
henkilöstön palkkaamista rajoittavia määräyksiä.
Kaupunginhallitus päättää ulkopuolisella osarahoituksella toteutettavien investointi- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta, aloittamisesta ja ensimmäisen vuoden rahoitukseen varattujen
määrärahojen käytöstä kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan puitteissa. Jos hankkeelle talousarviovuodelle varattua määrärahaa jää käyttämättä ja hanke jatkuu seuraavalla tilikaudella, niin käyttämättä jäänyt osuus myönnetään tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen seuraavalle vuodelle kaupunginhallituksen päätöksellä, edellyttäen että kaupunginvaltuuston kaupunginhallitukselle ohjelmien toteuttamiseen varaama määräraha riittää.
Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta
Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, joka toteutetaan kuntatasolla ja toiminnan
tehtäväalueella. Raportoinnissa seurataan taloudellisen tuloksen, toiminnallisten tavoitteiden
ja tunnuslukujen toteutumista.
Talousarvion käsittelyn aikataulu:
19.5
4.6
lähetekeskustelu/tavoitteet, kaupunginhallitus
päätös raamista ja raamin jakamisesta
toiminta-alueille, laatimisohjeet, kaupunginhallitus
16.9
talousarvion valmistelun tilannekatsaus,
kaupunginhallitus
loka-marrask. talousarvion alustava käsittely, kaupunginhallitus
2.12
talousarvion käsittely, kaupunginhallitus
18.12
talousarvion käsittely, valtuusto
Toiminnalliset tavoitteet
Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet esitetään käyttötalousosan tehtävien perusteluissa.
Sisäisten palvelujen budjetointi
Kunnan omien toimialojen keskinäiset laskutukset ovat sisäisiä eriä. Sisäiset erät ovat toiminnan ja talouden ohjauksen ja seurannan kannalta tärkeitä. Tämän vuoksi talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimiala tai muu toiminnasta vastaava
yksikkö voi vaikuttaa. Niitä ovat mm. teknisen toimen laskuttamat tila- ja ruokapalvelut muilta tehtäväalueilta. Sisäisten erien on oltava yhtä suuret menojen ja tulojen osalta.
Toiminta-alueet ovat vastuussa sisäisten palveluiden käyttöarvioista.
Toiminnan rahoitus
Arvioitu vuoden 2015 verotulokertymä on 22,3 milj. €. Kertymäarvio on noin 0,6 milj. € suurempi kuin talousarviossa 2014 ja yhtä suuri kuin vuoden 2013 verotulokertymä.
Vuoden 2015-2017 verotuloarvioissa on käytetty tuloveroprosenttina 20,5.
37
Verotulotasauksen jälkeen vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuuden määräksi on budjetoitu 37,3 milj. euroa. Vuoden 2015 alustava opetusministeriön osuus on laskettu vuoden 2014
tiedoilla ennusteen vielä puuttuessa.
6. KÄYTTÖTALOUSOSA
Kaupungin tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen
TILINP.
TA
2 013
2 014
Ulkoinen ja sisäinen
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta
TULOSLASKELM A
TOIM INTATUOTOT
9 355 839
M yyntituotot
742 219
M aksutuotot
1 382 057
Tuet ja avustukset
5 210 968
M uut toimintatuotot
16 691 083
TOIMINTATUOTOT
112 675
Valmistus omaan käyttöön
TOIM INTAKULUT
-16 430 512
Henkilöstökulut
-45 904 754
Palvelujen ostot
-4 037 417
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-892 799
Avustukset
-4 437 916
M uut toimintakulut
-71 703 398
TOIMINTAKULUT
-54 899 640
TOIMINTAKATE
22 321 342
Verotulot
37 303 705
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
34 122
Korkotuotot
1 432 570
M uut rahoitustuotot
-556 817
Korkokulut
-97 091
M uut rahoituskulut
812 784
Rahoitustuotot ja -kulut
5 538 191
VUOS IKATE
Poistot ja arvonalentumiset
-3 007 157
Suunnitelman mukaiset poistot
-3 007 157
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
-91 348
Satunnaiset kulut
-91 348
Satunnaiset erät
2 439 687
TILIKAUDEN TULOS
Varausten ja rahastojen muutokset
103 263
Poistoeron muutos
1 100 000
Varausten muutos
167 946
Rahastojen muutos
1 371 209
Varausten ja rahastojen muutokset
3 810 896
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
+ muutos
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
TA Muutos
2 015
9 405 472 7 262 457
722 300
761 200
828 504 1 234 740
5 004 084 5 340 945
15 999 260 14 560 442
27 000
19 500
%
TS
TS
2 016
2 017
tuh
tuh
-22,8 7 341 7 434
726
725
-5,1
49,0 1 219 1 165
6,7 5 438 5 538
-9,0 14 722 14 863
22
24
38,5
-16 418 874
-44 689 082
-3 852 624
-991 098
-4 312 076
-70 263 754
-54 244 994
21 700 000
37 600 000
-16 455 677
-45 059 165
-3 084 414
-1 182 140
-4 497 490
-70 278 886
-55 691 444
22 330 000
37 300 000
0,2
0,8
-19,9
19,3
4,3
0,0
2,7
2,9
-0,8
-16 341
-45 544
-3 079
-1 183
-4 586
-70 733
-55 987
22 246
37 310
-16 305
-45 960
-3 098
-1 185
-4 685
-71 233
-56 348
22 725
37 120
44 000
264 000
-800 000
-48 000
-540 000
4 515 006
68 300
441 100
-600 000
-57 000
-147 600
3 790 956
55,2
67,1
-25,0
18,8
-72,7
-16,0
69
441
-600
-57
-147
3 422
69
441
-600
-57
-147
3 350
-3 030 911
-3 030 911
-2 872 777
-2 872 777
-5,2
-5,2
-2 818
-2 818
-2 805
-2 805
1 484 095
918 179
-38,1
604
545
103 263
103 263
0,0
103
103
100 000
203 263
1 687 358
100 000
203 263
1 121 442
0,0
0,0
-33,5
100
203
807
100
203
748
Vuoden 2015 talousarviossa arvioidaan toimintatuloja kertyvän 14,6 milj. euroa. Vähennystä
vuoden 2014 talousarvioon on -9,0 % ja vuoden 2013 tilinpäätökseen -12,8 %. Kaukolämpö-
38
toiminnan yhtiöittäminen toi toimintatuottoihin noin 2 milj. euron (-12,5 %) muutoksen. Toimintamenoihin muutosta tuli (1 759 615 € - 558 000 €) nettona 1,2 milj. euroa (1,7 %). Kaupungin kaukolämmön ostoon varauduttiin yhteensä 558 000 euron edestä.
Toimintamenojen määrä on 70,3 milj. euroa vuonna 2015. Kasvu vuoden 2014 talousarvioon
verrattuna jäi 0,02 prosenttiin ja vuoden 2013 tilinpäätökseen vähennystä tuli n. -2,0 %.
Toimintakatemuutosta tuli 2,7 %, vuosikate - 16 %, tilikauden tulos – 38,1 % ja tilikauden yli/alijäämä – 33,5 % verrattuna edelliseen vuoteen.
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
33,3
0,0
1,7
-1,2
268
0
-2 623
-2 355
270
0
-2 647
-2 376
1 134 874
48,2
1 152
1 080
-2 511 126
-1 376 252
34,9
25,5
-2 511
-1 359
-2 445
-1 364
S IVIS TYS - JA HYVINVOINTITOIMINTA
TOIM INTATUOTOT
1 004 882 1 092 571 1 116 400
TOIM INTAKULUT
-16 666 040 -16 780 992 -17 256 530
TOIM INTAKATE
-15 661 158 -15 688 421 -16 140 130
2,2
2,8
2,9
1 117
-17 287
-16 170
1 116
-17 343
-16 227
8 101 165
27 000
-8 023 264
104 901
-20,4
38,5
-17,7
-76,9
8 233
24
-8 086
171
8 366
22
-8 145
243
3 662 153 3 744 092 3 915 973
-39 349 440 -39 299 194 -39 865 136
-35 687 287 -35 555 102 -35 949 163
4,6
1,4
1,1
3 953
-40 226
-36 273
4 030
-40 654
-36 624
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta
TOIM INTATUOTOT
16 691 083 15 999 260 14 560 442
Valmistus omaan käyttöön
112 675
19 500
27 000
TOIM INTAKULUT
-71 703 398 -70 263 754 -70 278 886
TOIM INTAKATE
-54 899 640 -54 244 994 -55 691 444
-9,0
38,5
0,0
2,7
14 723
24
-70 733
-55 986
14 863
22
-71 233
-56 348
Ulkoinen ja sisäinen
HALLINTOTOIMINTA
TOIM INTATUOTOT
Valmistus omaan käyttöön
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
KEHITTÄMIS TOIMINTA
TOIM INTATUOTOT
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
256 815
48 961
-2 133 092
-1 827 316
219 072
0
-2 577 853
-2 358 781
292 030
0
-2 622 830
-2 330 800
1 235 724
765 887
-2 066 919
-831 195
-1 862 084
-1 096 197
TEKNINEN JA YMPÄRIS TÖTOIMINTA
TOIM INTATUOTOT
10 531 509 10 177 638
Valmistus omaan käyttöön
63 714
19 500
TOIM INTAKULUT
-11 487 907 -9 743 631
TOIM INTAKATE
-892 684
453 507
KUNNAN YHTEIS TYÖTOIMINTA
TOIM INTATUOTOT
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
TA Muutos
2 015
%
Kuva: toiminta-alueittain käyttötalous
Kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen toi muutosta teknisen ja ympäristötoiminnan toimintatuottoihin ja –kuluihin.
39
TOIMINTA-ALUE: HALLINTOTOIMINTA
Visio: Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi.
Toiminta-ajatus: Pudasjärven kaupungin tehtävänä on luoda turvallinen ja viihtyisä asuinpaikka järjestäen kilpailukykyisen toimintaympäristön ja hyvän elämän tarvitsemat palvelut
joustavasti ja kehitystä edistävästi tavoitteena luonnostaan tunnetun maaseutukaupungin imagon parantaminen.
Hallintotoimen tilivelvolliset ovat: kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja.
Hallintotoimen toiminta-alue sisältää toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalueen.
Toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalue jakaantuu kahteen tulosyksikköön hallintotoimi sekä kokonaistalous ja toiminta.
Tulosyksikkö
Kustannuspaikka
Hallintotoimi
Valtuusto
Tarkastustoimi
Valiokunnat
Kaupunginhallitus
Valtiolliset vaalit
Viranomaislautakunta
Kokonaistalous ja toiminta
Keskustoimisto
Asiakaspalvelutiimi
IT-Käyttö
Henkilöstötoimikunta
Kuljetus- ja hankintatoimi
Edunvalvonta
Joukkoliikenne
Kunnan yhteistyötoiminta
Kuntayhteistyö
Oulunkaaren yhteistoiminta-alue
Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto
Kuntayhteistyö
Oulunkaaren yhteistoiminta-alue
Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto
Maaseututoimi
Maataloushallinto
Maaseutuelinkeinojen kehittäminen
Maatalouslomitus (eläkemeno)
Oulunkaaren ympäristöpalvelut
Ympäristön valvonta
Terveysvalvonta
Eläinlääkintä, Pudasjärvi
Eläinlääkintä, Kuivaniemi-Simo
Eläinlääkintä, Vaala-Utajärvi
Ympäristön valvonta, yhteiset kulut
Terveysvalvonta Simo
Oulun kaupunki, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos
Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos
40
Tuloslaskelma
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
HALLINTOTOIMINTA
TULOS LAS KELMA
TOIMINTATUOTOT
M yyntituotot
M aksutuotot
Tuet ja avustukset
M uut toimintatuotot
TOIMINTATUOTOT
Valmistus omaan käyttöön
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
M uut toimintakulut
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
TA Muutos
2 015
%
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
113 620
101 883
19 215
14 052
248 771
48 961
106 385
76 200
20 667
15 820
219 072
153 750
83 850
40 720
13 710
292 030
44,5
10,0
97,0
-13,3
33,3
158
84
12
14
268
159
84
13
14
270
-792 860
-813 315
-1 000 431 -1 255 195
-70 279
-41 670
-75 267
-94 500
-130 035
-294 510
-2 068 872 -2 499 190
-1 771 140 -2 280 118
-892 900
-1 256 650
-40 500
-78 000
-292 780
-2 560 830
-2 268 800
9,8
0,1
-2,8
-17,5
-0,6
2,5
-0,5
-894
-1 255
-40
-78
-292
-2 559
-2 292
-897
-1 268
-41
-78
-297
-2 582
-2 312
-28 500
-50 163
-78 663
-78 663
-7 700
-54 300
-62 000
-62 000
-73,0
8,2
-21,2
-21,2
-8
-56
-63
-63
-8
-57
-65
-65
-2 577 853
-2 358 781
-2 622 830
-2 330 800
1,7
-1,2
-2 623
-2 355
-2 647
-2 376
-16 691
-16 691
-17
-17
-16 691
-16 691
-17
-17
Sisäiset erät
Sisäiset myyntituotot
Sisäiset palvelut
Sisäiset vuokrat
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
8 044
-32 798
-31 422
-64 220
-56 175
Ulkoinen ja sisäinen yhteensä
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
-2 133 092
-1 827 316
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistot rakennuksista
Poistot kiint. rakenteista ja laitteista
Poistot koneista ja kalustosta
Suunnitelman mukaiset poistot
-10
-16 691
-1 097
-17 798
YLEISPERUSTELUT
Hallintotoimi
Valtuustossa on 35 kunnallisvaaleilla valittua jäsentä. Valtuuston jäsenistä nimetään puheenjohtaja sekä 1, II ja III varapuheenjohtaja. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta.
Valtuuston menot muodostuvat valtuutettujen vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden,
kokouspalkkioista sekä luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista.
Kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto, joka vastaa kaupungin strategisesta
johtamisesta ja määrittää tulevaisuuteen suuntautuen hyväksymäänsä kuntasuunnitelmaan perustuvat kaupungin pitkäntähtäimen tavoitteet ja päämäärät. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, kuntalain 13 §:n tehtävät.
Tarkastuslautakunnassa on 6 jäsentä, jotka ovat valtuutettuja. Tarkastustoimen menot muodostuvat luottamushenkilöiden vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden kokouspalkkioista, luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista sekä tilintarkastajien asiantuntijapalvelumaksuista.
41
Kuntalain ja kaupungin tarkastussäännön määräyksiin perustuva tarkastustoiminta käsittää
kaupungin hallinnon ja talouden valvonnan, joka järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen
valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään
toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja
tilintarkastaja. Sisäinen valvonta on johtamisen väline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalaissa ja kaupungin
tarkastussäännössä. Keskeistä tarkastuslautakunnan työssä on selvittää, onko kaupunkia johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti ja tuleeko kaupungin tilintarkastus asianmukaisesti suoritetuksi.
Pudasjärven kaupungin uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä käynnistyi vuoden 2013
alussa. Johtamisjärjestelmän muutoksen tarkoitus on lisätä valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksia jo asioiden valmisteluvaiheessa. Uuden johtamisjärjestelmän mukaan valtuusto jakaantuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin. Valiokuntien yhteinen rooli valmistelussa
on ohjata ja seurata kuntayhteistyön voimavarojen hyödyntämistä kaupungin kokonaiskehittämisessä. Valtuuston 1.1.2013 alkavan ensimmäisen toimikauden alussa aloittivat: alueyhteistyön- ja elinvoimavaliokunta, hyvinvointivaliokunta sekä elinympäristövaliokunta. Valiokuntien jäsenet ovat valtuutettuja ja varavaltuutettuja.
Valiokuntien menot muodostuvat luottamushenkilöiden vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden kokouspalkkioista ja luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista.
Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä, joiden toimikausi kestää kaksi vuotta. Kaupunginhallituksen jäsenistä nimetään puheenjohtaja sekä I ja II varapuheenjohtaja.
Kaupunginhallituksen menot muodostuvat kaupunginhallituksen jäsenten sekä toimikuntien
jäsenten palkkioista, luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan kokouspalkkioista, palkka- ja henkilöstökustannuksista, tilakustannuksista, asiantuntijapalvelujen menoista sekä edustukseen käytettävästä määrärahasta.
Määrärahaa on varattu lisäksi mm. osuus verokustannuksiin (210 000 €), opiskelun tukeminen/toinen aste (45 000 €) ja vauvaraha (30 000 €).
Talous- ja velkaneuvontapalvelut ostetaan Oulun kaupungilta. Oulun kaupungin yhden talousja velkaneuvojan sijoituspaikka on Pudasjärvi (1 päivä joka toinen viikko). Velkaneuvonnan
kuntaosuutta laskutetaan toteutuneiden menojen ja valtion maksaman perus- ja lisäosan erotuksella. Talous- ja velkaneuvonnan maksuosuus on ollut 200 eurosta 400 euroon vuodessa ja
lisäksi kaupunki antaa työtilan työntekijän käyttöön.
Oulun kaupungin kanssa on hankintayhteistyösopimus. Maksuosuus tulee tehtyjen hankintojen
mukaan. Hankintayhteistyön maksuosuus on ollut noin 10 800 € vuodessa.
Kaupunginhallitus, jonka valtuusto nimittää, vastaa kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon
toimeenpanosta käytännössä, valmistelee valtuustoasiat, valvoo kaupungin etua sekä edustaa
kaupunkia. Kaupunginhallitus toimii kuntaa koskevien erityislakien mukaisena toimielimenä
ja päättää näissä erityislaeissa kunnalle määrätyistä tehtävistä, jollei muualla hallintosäännössä
ole toisin määrätty. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kuntalaissa säädetyn lisäksi kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden puitteissa johtaa, valvoa ja arvioida kaupungin hallintoa
sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä huolehtimalla toiminnan, talouden ja maankäytön suunnittelusta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin elinkeinojen ja elinvoimaisuuden kehittämisestä. Kaupunginhallitus toimii kaikkien
toimialueiden monijäsenisenä luottamuselimenä, pois lukien lakisääteisille lautakunnille ja viranomaislautakunnalle kuuluvat asiat.
Kunnan kaikinpuolisen kehittämisen vauhdittamiseksi ja mm. EU-hankkeiden hyödyntämiseksi ja toteuttamiseksi perustettiin vuonna 1996 kehittämisrahasto, johon siirretään vuosittain valtuuston päätöksellä tarvittava pääoma.
Kehittämisrahaston pääoma vuonna 2013 oli 6 042 739,50 euroa.
42
Kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää 300 000 euroa vuonna 2015 kuntastrategiaa ja
kaupungin elinvoimaisuutta tukeviin kehittämis- ja tukihankkeisiin, joihin ei ole talousarviossa varattu erillismäärärahaa. Kaupunginhallitus päättää varojen käytöstä rahaston säännön
mukaisesti.
Viranomaislautakunnassa on 11 jäsentä, jotka ovat valtuutettuja. Viranomaislautakunnan
menot muodostuvat lautakunnan jäsenten vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden kokouspalkkioista sekä luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista.
Viranomaislautakunta valitsee keskuudestaan yksityistielain tarkoittamia toimituksia ja katselmuksia varten tiejaoston, johon kuuluu 3 varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Viranomaislautakunta päättää niistä asioista, jotka lakien mukaan tulee käsitellä monijäsenisessä toimielimessä, joka ei voi olla kaupunginhallitus sekä niistä toiminta-alueen ratkaistavaksi kuuluvista asioista, jotka edellyttävät hallintopakkolain käyttöä. Viranomaislautakunta toimii MRL 21 §:n mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena ja jätelain 23 §:n mukaisena kunnan jätehuoltoviranomaisena.
Kokonaistalous ja toiminta
Keskustoimiston tehtävänä on huolehtia kaupungin hallintoon yleisesti liittyvistä valmistelu-,
toimeenpano- ja valvontatehtävistä. Lisäksi keskustoimiston tehtävänä on kehittää kaupungin
hallinto-organisaatiota, valmistella yleiset ohjeet ja säännöt. Keskustoimisto vastaa kaupungin
keskusarkistonhoidosta ja kokonaan kirjaamistehtävistä.
Keskustoimiston menot muodostuvat laskentasihteerin, palvelusihteerien (2) ja arkistosihteerin (0,5) palkka- ja henkilöstökuluista, asiantuntijapalveluista (monistuskoneet, kuntarekry,
Dynasty, väestörekisteri, vakuutusmeklari, kopiointi tekijänoikeus), toimistotarvikeostoista,
koneiden leasingvuokrista.
Asiakaspalvelutiimi toimii kaupunkilaisten neuvonta- ja palvelupisteenä. Sisäisten palvelujen
osalta se toimii osana toimistotiimiä, joka on toiminta-alueiden hallinnollinen tukipalvelu.
Keskitetystä toimistotarvikepalvelusta vastaa asiakaspalvelutiimi. Keskitetyistä palveluksista
laskutetaan toiminta-alueita käytön mukaan.
Asiakaspalvelutiimin menot muodostuvat asiakaspalvelusihteereiden (4) palkka- ja henkilöstökuluista, asiantuntijapalveluista (postiajo n. 20 000 €). Tuloja tulee muista yhteistyökorvauksista kuten kelan ja verohallinnon palveluista n. 5 800 €.
Kaupungin tietopalvelut ovat siirtyneet valtuuston hyväksymän tietopalvelusopimuksen mukaan 1.1.2009 Oulunkaaren kuntapalvelutoimiston hoidettaviksi. Laitehankintakustannuksista
vastaa kukin organisaatio, vaikka kilpailuttaminen ja hankita tehdäänkin seudullisesti. Kunnan
sisäiseen verkkoon liittyvät johtovuokrat, kytkimet, keskittimet, rakennusten sisäinen verkotus
kuuluvat kaupungin kustannettavaksi.
Henkilöstöasioita hoitaa kaupunginhallitus. Kaupungin ja sen palveluksessa olevan henkilöstön yhteistoimintaa sekä työsuojelua hoidetaan henkilöstötoimikunnan toimesta.
Yhteistoiminnan tarkoituksena on turvata henkilöstön osallistumismahdollisuudet omaa työtään, työnsä toteuttamista, työyhteisöä, työn turvallisuutta sekä henkilöstön fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämistä koskevien asioiden käsittelyssä. Tavoitteena on saada kaikki
käytettävissä olevat taloudelliset ja henkiset voimavarat tukemaan Pudasjärven kaupungin tavoitteiden saavuttamisessa.
Määräraha on varattu mm. työsuojelupäällikön tehtävien hoitamiseksi (osa-aika 30 %), työhyvinvointipäivän ja henkilöstöjuhlan järjestämiseksi, henkilöstön sporttipassin sekä lounasruokailumahdollisuuden järjestämiseksi.
Edunvalvonnan hoitaminen siirtyi oikeusaputoimistojen vastattavaksi vuonna 2009. Pudasjärven kaupunki on tehnyt sopimuksen Oulun oikeusaputoimiston kanssa kaikkien edunvalvontapalveluiden järjestämisestä Pudasjärven ja Taivokosken asukkaille. Tehtävää Pudasjärvellä hoitavat edunvaloja ja edunvalvojan sihteeri. Edunvalvonta toimii taloudellisissa asiois-
43
sa, sellaisten päämiesten tukena jotka eivät itse sairautensa vuoksi kykene itse niitä huolehtimaan Lisäksi edunvaloja edustaa päämiestään erilaisia oikeustoimissa, perinnänjakoja, kiinteistön kauppoja yms. Asiakasmäärä on ollut Pudasjärvellä keskimäärin 115 ja Taivalkoskella
44 vuodessa.
Kuljetus- ja hankintatoimen tavoitteena on tuottaa palveluita kaikille hallintokunnille. Tehtävänä on koordinoida, kehittää ja kilpailuttaa kaupungin sisäisiä kuljetustarpeita, kysyntää tyydyttävällä tavalla. Toimintaan on kuulunut myös valvoa kaupungin liikenneturvallisuus- ja liikennekasvatussuunnitelman toteuttamista sekä tuoda esiin uusia liikenneturvallisuuteen liittyviä kehittämisideoita sekä järjestää liikenneturvallisuuteen liittyvää koulutuksia ja tilaisuuksia.
Lisäksi tehtävänä on huolehtia kaupunkilaisten tasapuolisesta mahdollisuudesta, käyttää tarjottavia kuljetuspalveluja.
EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja kansallinen joukkoliikennelaki astuivat voimaan
3.12.2009, jonka mukaan jatkossa alueen toimivaltainen viranomainen on PohjoisPohjanmaan ELY-keskus. Jatkossa alueen joukkoliikenne suunnitellaan yhdessä kuntien ja
toimivaltaisen viranomaisen kanssa yhdessä. Yksittäiset kunnat voivat jatkossa hankkia vain
täydentäviä kuljetuspalveluja mm. koululaiskuljetukset ja sote kuljetukset. Vuoden 2015 aikana aloitetaan Pudasjärven alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittely. Tavoitteena on laatia kunta/ELY sopimus. Kaupungin ja ELY-keskuksen välisellä sopimuksella on tarkoitus sopia liikenteen suunnitteluun, järjestämiseen ja seurantaan liittyvästä yhteistyöstä, periaatteista
ja menettelytavoista sekä rahoituksesta.
Toimintavuotena kaupunginhallituksen päätöksellä kaupungin ostamia, kaikille avoimia linjaliikennereittejä on kuusi (6). Reiteistä neljä (4) ajetaan koulupäivinä. Sarakylän alueelta kaupunki ostaa kerran viikossa ajettavaa alueen sisäistä asiointiliikennettä kahdella reitillä, joilla
on mahdollistettu alueen asukkaiden asiointi lähikauppaan. Kipinän alueella ajetaan kahden
viikon välein, alueen sisäinen palvelulinja, jonka tarkoituksena on parantaa alueen asukkaiden
asiointi lähikauppaan.
Lisäksi kaupunki ostaa kaksi (2) palvelubussireittiä Kipinän ja Siuruan alueella, jotka ajetaan
vuorotellen kahden viikon välein.
Kesällä 2012 on aloitettu taajama-alueen palveluliikenne, jota ajetaan kolme kertaa viikossa,
kahdella eri reitillä / ajopäivä. Sopimuskausi jatkuu kesäkuulle 2015.
Koulutoimessa kaupunki ostaa kuljetuspalveluja noin 600 oppilaalle. Kuljetuksessa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevaa linjaliikennettä, mutta kuljetustarpeisiin joudutaan käyttämään merkittävästi paikallistakseja sekä jonkin verran ostamaan bussikuljetusta. Koulukuljetukset on kilpailutettu vuonna 2012.
Perusturvan kuljetustarpeet hoidetaan Oulunkaaren kuntayhtymän toimesta, käyttämällä paikallisia taksipalveluja. Kuljetuksessa on käytössä Taksiliiton taksikorttia.
Kaupunki ostaa Oulunkaaren kuntayhtymältä kuljetus- ja hankintapäällikön työpanoksesta n.
20-30 %, kaupunginhallituksen päätös 20.9.2011.
Asiamiespalvelut. Potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut siirtyivät Oulunkaareen kuntayhtymän
vastattavaksi osana sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluejärjestelyä vuoden 2010 alusta lukien.
Veteraaniasiamiespalvelut ostettiin Taukokangas säätiöltä 31.3.2014 saakka ja sen jälkeen
Oulunkaaren kuntayhtymältä. Veteraaniasiamiehen vastaanottoajat ovat tiistaisin ja torstaisin
ja Puikkarissa on ollut kerran kuukaudessa neuvontaa ja ohjausta. Vuonna 2013 veteraanien
päiväkuntoutusta on toteutettu 8 henkilön ryhmänä 10 viikon ajan keskiviikkoisin Puikkarissa.
Toimistolla on asioinut 27 henkilöä, puhelinneuvontaa on annettu 110 kertaa ja kotikäyntejä
tehty 6 käyntiä.
44
HALLINTOTOIMINNAN KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, – TAVOITTEET JA MUUTOKSET
1000 Valtuusto
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Kuntasuunnitelman päivittäminen.
2. Vaikutusten arviointi osana päätöksentekoa.
3. Tasapainoinen talous
1001 Tarkastustoimi
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. 15 kokousta.
2. 30 tilintarkastajan tarkastuspäivää.
1002 Valiokunnat
Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta
Keskeiset tehtävät/toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015:
Asioiden valmistelussa noudatetaan kuntasuunnitelman mukaisia periaatteita.
Vuoden 2015 keskeisiä asioita ovat
1. koettu hyvinvointi
2. paikkakunnan viihtyisyys
3. eri kansanryhmien kohtaamiset – kohtaamisten lisäämiset
4. työllisyys
5. yrittäjyys
6. koulutus (työllisyyskoulutukset ja kaikki ikäryhmät)
Toimenpiteille tullaan hakemaan toimenpide-ehdotuksia ja mittareita. Asiat viedään vuosikelloon etukäteen, jolloin valiokunnan jäsenillä on mahdollisuus etukäteen tutustua aihepiiriin.
Osallistuvan budjetoinnin kehittämiseen on haettu hankerahaa uuden toimintamallin kehittämiseksi. Hankkeen käynnistyttyä alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta tukee/seuraa aktiivisesti ja säännöllisesti projektin etenemistä.
Hyvinvointivaliokunta
Keskeiset tehtävät/toiminnalliset tavoitteet
1. Kuntalaisten ja eri väestöryhmien hyvinvointitarpeiden ennakointi ja suunnittelu
2. Kuntalaisten hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen
3. Kuntalais- ja asiakastyytyväisyyden seuranta ja edistäminen
4. Oman toimialueensa tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavien tekijöiden ennakointi
Elinympäristövaliokunta
Keskeiset tehtävät/toiminnalliset tavoitteet
1. Kuntasuunnitelman mukaisten asioiden vieminen päätöksentekoon
2. Pitkäntähtäimen suunnitelmien valmisteluun tuominen tulevien vuosien budjetointia varten
1010 Kaupunginhallitus
Raamimuutos: avustukset yhteisöille (kaupunginhallitus 5 500 €) siirto Kehittämistoimeen.
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Ennalta suunnittelemattomia hankkeita voidaan kattaa kehittämisrahastosta kaupunginhallituksen erillispäätöksellä.
2. Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle.
45
1013 Valtiolliset vaalit
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Vuoden 2015 määrärahat sisältävät varauksen eduskuntavaaleihin.
2. Vuoden 2016 määrärahoissa on varauduttu kunnallisvaaleihin. Määrärahojen kohdalla on
huomioitava, että valtio ei maksa korvauksia kunnallisten vaalien järjestämisestä.
1016 Viranomaislautakunta
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. 12 kokousta
1200 Keskustoimisto
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Kaupungin asiahallinta- ja arkistotoimen sääntöjen ja ohjeiden päivittäminen ja kehittäminen, toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottaminen ja uuden arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen, määrärahavaraus tehty vuosille 2014–2015
2. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän ja kuntien kanssa.
3. Sähköisten palveluiden/toiminnan kehittäminen
1205 Asiakaspalvelutiimi
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Varautuminen valtion yhteispalveluvelvoitteen perusteella tulevaan valtion toimintojen
asiakaspalveluun.
2. Asiakaspalvelun toimivuuden tehostaminen ja yhteistyön kehittäminen poikkihallinnollisesti kaikkien toiminta-alueitten välillä.
3. Sähköisten palveluiden kehittäminen Valtiovarainministeriön etäpalvelupilotin avulla.
1212 It-käyttö (kaupungille jääneet omat kustannukset)
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Määräraha on varattu IT-palvelujen ostoon 214 000 € ja leasingvuokriin 14 000 €. Kustannuksista vastaa kaupunki suoraan (ei Oulunkaaren tietopalveluiden kautta).
1216 Henkilöstötoimikunta
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. työhyvinvoinnin tukeminen ja kehittäminen
2. kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelman jalkauttaminen (työhyvinvointi,
koulutus, yhteistoiminnan periaatteet, työturvallisuus, riskien arviointi ym.)
3. henkilöstön omaehtoisen liikunnan aktivointi/tukeminen
4. työkykyä ylläpitävää toimintaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen paikallisia voimavaroja.
Lounasruokailun määrärahatarpeeksi on arvioitu 20 henkilöä/työpäivä, menona 65 400 € ja tulona 40 000 €.
1225 Kuljetus- ja hankintatoimi, joukkoliikenne
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. asukkaiden tarpeita huomioiva joukkoliikenteen järjestäminen koko kaupungin
alueella
2. kaupunki tukee kuljetuspalveluita, ostamalla joukkoliikennevuoroja sekä tukemalla kylien
sisäistä asiointiliikennettä
3. on mukana kehittämässä ja suunnittelemassa yhdessä eri toimijoiden kanssa
liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita
1231 Edunvalvonta
Toiminnan keskeiset muutokset toiminnan kannalta
1. Asiakasmäärä Pudasjärvellä 115 ja Taivalkoskella 44.
46
HALLINTOTOIMINNAN KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT
Kuntasuunnitelmasta 2012-2018 johdetut toimenpiteet
Kriittinen menestystekijä
Tavoite
Mittari
1. Talouden tasapainotus vastaamaan tulorahoitusta
Talous kestävällä pohjalla,
investoinnin sopeutetaan talousresursseihin.
Vaihtoehtoisten palvelumuotojen hyödyntäminen, yhteistyön
lisääminen
Elinvoimainen kunta, työllisyys
hallinnassa
Maanhankinta ja kaavojen hyväksyntä
Oikea henkilöstömitoitus. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman jalkauttaminen käytännön
tasolle.
Vuosikate vähintään poistojen suuruinen. Lainamäärä
/asukas
Uudet yhteistyöalueet kumppanit
2. Käytettävissä olevien resurssien perusteltu hyödyntäminen
3. Työllisyyden ja elinvoiman
edistäminen
4. Aktiivinen maapolitiikka ja
kaavoitus
5. Asiakaslähtöinen ja palveluhaluinen sekä motivoitunut henkilöstö
Ostettu ha, kaavoitettu ha
Kehityskeskustelut, työhyvinvointikysely, henkilöstö
ja koulutussuunnitelma
Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet
Kärkihanke
Käynnistettävät toimenpiteet
Mittari
1. Väestökehityksen turvaaminen
Työpaikkojen lisääminen, toimiva hallinnassa oleva maahanmuuttopolitiikka
Työllisyyden edistäminen – aktivointitoiminnan lisäämisen mahdollistaminen
Toimiva asiakaspalvelu kuntalaisille myös valtion yhteis- ja etäpalveluna
Väestökehitys +/Uudet työpaikat
2. Tulopohjan vahvistaminen
3. Asiakaspalvelun kehittäminen, yhteispalvelu, etäpalvelu,
sähköiset palvelut
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI
Työttömyysaste
Verotulopohja
Asiakaspalautteet
Yhteis-/etäpalveluasiakkaat
sähköisten palvelujen saatavuus
47
TOIMINTA-ALUE: KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA
Tuloslaskelma
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
KUNNAN YHTEIS TYÖTOIMINTA
TULOS LAS KELMA
TOIMINTATUOTOT
M yyntituotot
M aksutuotot
Tuet ja avustukset
M uut toimintatuotot
TOIMINTATUOTOT
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
M uut toimintakulut
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
3 500 013
111 973
4 025
42 932
3 658 942
3 596 092
136 000
0
12 000
3 744 092
-1 987 008
-34 949 636
-26 546
-109 802
-100 425
-37 173 418
-33 514 475
TA Muutos
2 015
%
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
3 758 973
122 000
4,5
-10,3
3 795
123
3 871
124
35 000
3 915 973
191,7
4,6
35
3 953
35
4 030
-1 936 377 -1 957 833
-34 863 760 -35 268 776
-34 280
-33 280
-121 470
-121 120
-71 430
-75 410
-37 027 317 -37 456 419
-33 283 225 -33 540 446
1,1 -1 954 -1 963
1,2 -35 571 -35 927
-2,9
-33
-34
-0,3
-122
-124
5,6
-76
-77
1,2 -37 757 -38 124
0,8 -33 804 -34 094
Sisäiset erät
Sisäiset myyntituotot
Sisäiset palvelut
Sisäiset vuokrat
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
3 210
-871 841 -916 800
-1 304 181 -1 355 077
-2 176 022 -2 271 877
-2 172 812 -2 271 877
-980 800
-1 427 917
-2 408 717
-2 408 717
7,0
5,4
6,0
6,0
-1 005
-1 464
-2 469
-2 469
-1 030
-1 500
-2 530
-2 530
Ulkoinen ja sisäinen yhteensä
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
-39 349 440 -39 299 194 -39 865 136
-35 687 287 -35 555 102 -35 949 163
1,4 -40 226 -40 654
1,1 -36 273 -36 624
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistot rakennuksista
Poistot kiint. rakenteista ja laitteista
Poistot koneista ja kalustosta
Suunnitelman mukaiset poistot
-1 922
-9 432
-1 781
-3 703
-1 781
-11 213
-375 655 3 882,8
-12 774
100,0
-11 471
544,1
-399 900 3 466,4
-376
-10
-2
-388
-376
-8
-2
-386
Kunnan yhteistyötoiminta-alue jakaantuu kuuteen tulosyksikköön: Kuntayhteistyö, Oulunkaaren yhteistoiminta-alue, Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto, Maaseututoimi, Oulunkaaren
ympäristöpalvelut ja Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos.
Tulosyksikkö: 1011 Kuntayhteistyö, vastuuviranhaltija kaupunginjohtaja
Kaupunki kuuluu jäsenenä järjestöihin ja yhteisöihin, joilla katsotaan olevan merkitystä kaupungin toiminnalle. Kuntayhteistyön tulosyksikkö sisältää seuraavat maksuosuudet: Oulunkaaren kuntayhtymä/hallinto ja elinkeino 278 331€, Pohjois-pohjanmaan liitto n. 60 000 € ja
Suomen kuntaliitto n. 32 000 €. Kuntayhteistyön tulosyksikössä on myös varauduttu Suomen
Kuntaliiton, Kunnallispainon ja Työmarkkinalaitoksen eläkemenoperusteisen KuEL maksuosuuksiin 8760 €.
Tulosyksikkö: 1241 Oulunkaaren yhteistoiminta-alue (sote), vastuuviranhaltija kaupunginjohtaja
Raamiin tehdyt muutokset ovat: työmarkkinatuen kuntaosuus -85 000 € ja kuntouttavan työtoiminnan -23 440 € tehtävien siirtäminen kehittämistoiminnan tehtäväalueelle sekä -91 000 €
siirto kuntapalvelutoimiston kustannuspaikalle. Kaupunginhallitus 28.10.2014 § 382 on nos-
48
tanut Oulunkaaren sosiaali- ja terveystoimen raamia 400 000 euroa, soten raami on
33 707 000 € (asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymältä). Toiminnallisten muutosten vaikutusten jälkeen kasvua on n. 1,4 % vuoden 2014 talousarvioon nähden. Kaupungin antama raami
sisältää poistot ja hankkeet.
Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimus vuodelle 2015
Alla on kuvattu palvelualojen yhteiset tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2015. Tarkemmat tavoitteet palvelukokonaisuuksittain on kuvattu vuoden 2015 järjestämissopimuksessa.
Perhepalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet
 Palvelutakuut toteutuvat
 Jatketaan palvelujärjestelmän kehittämistyötä ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen
palvelujen vahvistamiseksi lainsäädännön uudistusten edellyttämällä tavalla
 Sähköisten palvelujen kehittämistyössä hyödynnetään seudullista osaamista ja kehitetään etäpisteistä tuotettavia palveluja
 Kehitetään edelleen kirjaamiskäytäntöjä
 Vahvistetaan työntekijöiden osaamista eri sosiaalityön osa-alueilla, tuetaan työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä seudullisten käytäntöjen avulla
 Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen
 Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen
 Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen
Terveyspalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet
 Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotakuun aikarajoissa.
 Kiinnitetään huomiota henkilökunnan osaamiseen niin, että ammattitaito vastaa työn
asettamia vaatimuksia.
 Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin tarvittaviin muutoksiin ja uusiin palvelutapoihin.
 Kuntalaisten omaa osuutta korostetaan heidän hyvinvointinsa edistämisessä esim.
palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla, tavoitteena on osallistuva asiakkuus.
 Ohjauksen ja neuvonnan osuus kasvaa. Sähköisten palvelujen merkitys on entistä suurempi.
 Tietohallintoon liittyvät kehittämistarpeet, jotka johtuvat pääosin kansallisista lakisääteistä velvoitteista, koskettavat kaikkia terveyspalveluitten palvelualoja.
 Terveyspalvelut tekevät tiivistä ja laaja-alaista yhteistyötä sekä perhepalvelujen (esim.
päihdetyö) että vanhuspalveluiden (esim. saattohoito) kanssa.
 Toimintatapojen yhtenäistäminen kuntayhtymän tasolla vahvistaa Oulunkaaren asemaa myös tulevaisuuden palveluntuottajana.
Vanhuspalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet
 Toimeenpannaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut suunnitelmat vanhuspalveluiden kehittämiseksi:
o Vanhuspalveluiden tiekartta (vuoteen 2020)
o Lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017)
 Varhaisen tuen ja hyvinvointia tukevien palveluiden vahvistaminen osana Oulunkaaren palvelukokonaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuetaan asiakkaiden ja
kuntalaisten osallisuutta sekä omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä.
 Ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä palvelutarpeen arvioinnin asiakaslähtöinen kehittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen Oulunkaaren kunnissa.
 Kuntouttavan työotteen vahvistaminen ja toiminnallisuuden edistäminen; henkilöstön
osaamisen tukeminen ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen.
49








Käyttäjälähtöisen teknologian juurruttaminen osaksi työntekijöiden ja asiakkaiden sujuvaa arkea.
o Esimerkkejä ict:n hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa: Omahoitopalvelu, mobiilikotihoito, kuvapuhelimet, älytelevisiot, monitorointi, paikantaminen
Selvitetään hoiva-avustajien suunnitelmallista käyttöä osana vanhuspalveluiden henkilöstörakennetta.
Tuetaan henkilöstön työhyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vahvistetaan kumppanuutta työterveyshuollon kanssa.
Työllistämistoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Mahdollistetaan joustavat ja innovatiiviset yhteistyömuodot.
Toteutetaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä asiakkaiden ja kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi eri toimijoiden kanssa (yritykset, yhdistykset, oppilaitokset,
omaiset, vanhusneuvostot jne.).
Varmistetaan palveluketjujen sujuvuus eri palvelualojen välillä (perhe-, terveys-, vanhuspalvelut, erikoissairaanhoito, oma toiminta ja ostopalvelut).
Omais- ja vuorohoitoprosessin sekä toiminnan kehittäminen.
Henkilöstön laaja-alainen osaaminen on täysimääräisesti käytössä.
Soten ilmoittama (24.11.2014) määrärahavaraus on Soten omatuotonto yhteensä sis. soten
hankkeet 22 209 412 euroa ja erikoisairaanhoito 11 518 860 euroa, sote yhteensä 33 728 272
euroa. Talousarvion liitteenä on erittely soten budjetoinnista.
Tulosyksikkö: 1240 Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto, vastuuviranhaltija hallintojohtaja
Kuntapalvelutoimiston tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2015 on kirjattu kuntayhtymän ja
kunnan väliseen palvelusopimukseen.
Kuntapalvelutoimiston maksuosuus on yhteensä 491 286 € (v. 2014/476 693 €), kasvua 3 %
edellisestä vuodesta. Määräraha on varattu henkilöstöpalvelut 85 000 €, talouspalvelut
118 586 € (Laskuhotellin, Rondon ja ProEcon vuoksi toimintakulut kasvavat noin paljon) ja
tietopalvelut 287 700 €.
Lisäksi varataan Kuntapalvelutoimiston lukuihin lisää henkilöstöpalveluun 13 919,54 €, talouspalveluun 42 651,71 € ja tietopalveluun 34 816,53 €, yhteensä 91 000 € mikä summa vähennetään soten raamista (soten sisäinen tehtävien järjestely). Kuntapalvelutoimiston maksuosuusvarausta on hallintotoiminnan tehtäväalueella 464 286 € ja hyvinvointi- ja sivistystoiminnan tehtäväalueella (oppilaskoneiden osuus) 118 000 €, yhteensä kuntapalvelutoimiston
määrärahavaraus on yhteensä (491 286 + 91 000) 582 286 € vuonna 2015 (476 693 €/2014).
Kuntapalvelutoimiston ilmoittama määrärahavaraus on yhteensä 585 500 euroa (24.11.2014).
Tulosyksikkö: Maaseututoimi (Oulun kaupunki), vastuuviranhaltija kehittämisjohtaja
Kustannuspaikka: 1120 Maataloushallinto
Maaseututoimen yhteistoimintasopimus 15.6.2012 käsittää maaseutuelinkeinoviranomaispalvelujen työtehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset. Kustannukset jaetaan Oulun, Pudasjärven, Utajärven ja Iin kesken, jakajana käytetään kuntien tilojen määrää prosenttiosuutta. Pudasjärven kustannusarvio asiakaspalvelujen ostot kunnilta (21 %) on 82 240 € vuonna 2015.
Kustannuspaikan koko toimintakatearvio on 111 330 euroa.
Kustannuspaikka: 1121 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen
Maaseutu- ja maatalousyrittäjien toimialan kehittämistyötä varten on koottu Maaseudun kehittämisen työryhmä vuonna 2014, joka kokoontuu kehittämisjohtajan kutsusta muutaman kerran
vuoden aikana. Määräraha koostuu avustuksista kotitalouksille 121 120 €. Raamimuutos:
avustukset yhteisöille (2014/20 000 €) on siirretty Kehittämistoimeen.
50
Kustannuspaikka: 1132 Maatalouslomitus (eläkemeno- ja varhemaksu)
Määräraha koostuu eläkemenoperusteisesta KuEL maksusta 50 490 € ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta 405 €.
Tulosyksikkö: Oulunkaaren ympäristöpalvelut, vastuuviranhaltijat hallintojohtaja ja ympäristöjohtaja
Tilivelvolliset: Oulunkaaren ympäristölautakunta, ympäristöjohtaja
Talous
Pudasjärven kaupunki
Ulkoinen/sisäinen
Ympäristön valvonta
TOIM INTATUOTOT
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
Terveysvalvonta
TOIM INTATUOTOT
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
Eläinlääkintä Pudasjärvi
TOIM INTATUOTOT
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
Eläinlääkintä Ii - Yli-Ii - Haukipudas
TOIM INTATUOTOT
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
Eläinlääkintä Vaala - Utajärvi
TOIM INTATUOTOT
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
Ympäristön valvonta yhteiset kulut
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
Oulunkaaren ympäristöpalvelut
TOIM INTATUOTOT
M yyntituotot
M aksutuotot
Tuet ja avustukset
M uut toimintatuotot
TOIMINTATUOTOT
TOIM INTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
M uut toimintakulut
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
M uut rahoituskulut
Suunnitelman mukaiset poistot
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
TILINP.
2 013
TA
2 014
TA Muutos
2 015
%
S UUNN tuh S UUNN tuh
2 016
2 017
117 475
-151 008
-33 533
115 692
-155 737
-40 045
130 979
-173 049
-42 070
13,2
11,1
5,1
132
-174
-43
132
-176
-45
163 417
-191 124
-27 707
175 238
-216 315
-41 077
176 474
-212 796
-36 322
0,7
-1,6
-11,6
178
-214
-36
180
-216
-36
50 063
27 500
33 500
21,8
34
34
-359 180
-309 117
-347 146
-319 646
-358 008
-324 508
3,1
1,5
-361
-327
-364
-330
277 906
-221 474
56 432
301 962
-242 016
59 946
301 324
-231 440
69 884
-0,2
-4,4
16,6
302
-234
68
302
-236
66
132 883
-122 924
9 959
122 140
-112 898
9 242
120 657
-110 599
10 058
-1,2
-2,0
8,8
121
-112
9
121
-113
8
-60 327
-60 327
-83 017
-83 017
-86 703
-86 703
4,4
4,4
-88
-88
-88
-88
582 814
111 973
4 025
42 932
741 744
594 532
136 000
605 934
122 000
1,9
-10,3
608
123
609
124
12 000
742 532
35 000
762 934
191,7
2,7
35
766
35
768
-874 428 -918 517 -933 705
-97 625 -112 800 -112 400
-26 321
-32 280
-32 280
-107 663
-93 532
-94 210
-1 106 037 -1 157 129 -1 172 595
-364 293 -414 597 -409 661
-31
-1 781
-9 292
-9 292
-366 105 -423 889 -418 953
1,7
-0,4
0,7
1,3
-1,2
-941
-112
-32
-96
-1 182
-416
-950
-113
-33
-97
-1 193
-425
-1,2
-9
-425
-9
-435
YLEISPERUSTELUT
Oulunkaaren ympäristöpalvelut tuottavat kunnallisen ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palvelut Iin, Utajärven ja Vaalan kuntiin sekä Pudasjärven kaupunkiin. Ympäristönsuojelun viranomaispalvelut tuotetaan Iin ja Utajärven kuntiin sekä Pudasjärven kaupunkiin. Lisäksi tuotetaan eläinlääkintähuollon palvelut entisen Yli-Iin kunnan alueelle Oulun
kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan.
51
Pudasjärven kaupunki hallinnoi ympäristöpalveluja ja sen koko henkilöstöä. Yhteisenä toimielimenä on Oulunkaaren ympäristölautakunta, jossa on kaksi jäsentä jokaisesta sopijakunnasta.
Kuntien tekemän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnat vastaavat kustannuksista kuhunkin kuntaan tuotettujen palvelujen määrän ja aiheutuneiden nettokustannusten perusteella.
Kustannusten jaosta päättää tarkemmin ympäristölautakunta.
Vuosina 2016 ja 2017 toiminnan suunnitellaan jatkuvan nykyisellä organisaatiolla ilman merkittäviä muutoksia.
Ympäristöterveysvalvonta
Terveysvalvonnan toiminta painottuu elintarvikevalvontaan, asumisterveyden edistämiseen,
talous- ja uimaveden laadun valvontaan ja muihin elinympäristön terveyshaittojen poistamiseen ja terveellisyyden edistämiseen. Pääasiallisia toimintamenetelmiä ovat neuvonta, ohjaus
ja viranomaisvalvonta. Tehtävät ovat lakisääteisiä tehtäviä, jotka kunnan on järjestettävä joko
yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa, ottaen huomioon mitä kuntien yhteistoiminnasta on
säädetty.
Ympäristöterveysvalvonnassa on 3 päätoimista ympäristötarkastajan virkaa, jotka on sijoitettu
Iihin, Pudasjärvelle ja Utajärvelle.
Viranomaisvalvontaa ohjaa ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontaohjelma, jossa on
esitetty valvontakohteiden määrät, tarkastusten määrät, painopisteet ja valvonnan suuntaaminen eri osa-alueille. Nykinen valvontaohjelma on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka.
Vuotta 2015 koskeva valvontaohjelma tehdään vuoden 2014 loppupuolella.
Eläinlääkintä
Eläinlääkintähuollon toiminnasta vastaa johtava eläinlääkäri. Eläinlääkintähuollossa tuotetaan
lakisääteiset kunnalliset eläinlääkäripalvelut tuotantoeläinpraktiikassa sekä pieneläinpraktiikassa. Lisäksi toteutetaan eläinlääkintähuollon viranomaistehtävät. Kaksi eläinlääkäriä toimii
Iissä, yksi Vaalassa ja kaksi Pudasjärvellä. Lisäksi on palkattu yksi 50 % työajalla työskentelevä sijaistava eläinlääkäri ja kaksi eläinlääkärin avustajaa.
Ii, Yli-Ii ja Pudasjärvi muodostavat oman neljän eläinlääkärin päivystysalueen. Utajärven ja
Vaalan eläinlääkäripäivystys hoidetaan samassa päivystysrenkaassa Siikalatvan ja Pyhännän
kuntien kanssa.
Eläinlääkäreiden palkkauskustannuksissa on otettu huomioon vakinaisen sijaistavan 50 %:n
työajalla toimivan eläinlääkärin lisäksi yhden sijaisen palkkaaminen 6 kk:n ajaksi. Sijaisen
palkkaaminen mahdollistaa normaalin toiminnan, päivystysvapaiden ja lomien pitämisen niin
ettei vapaapäiviä jää rästiin.
Vuonna 2015 tuotetaan arviolta 1600 tilakäyntiä, 2500 vastaanottokäyntiä ja 200 viranomaissuoritetta.
52
Ympäristönsuojelu
Ympäristönsuojelun viranomaistoiminnan painopistealueita ovat ympäristönsuojelu- ja vesilaissa säädetyt ympäristölupa- ja ilmoitusasiat, maa-aineslupien käsittely sekä maanottotoiminnan valvonta, ympäristön tilan seuranta ja jätehuollon valvonta. Lisäksi tehtävänä on yleinen ympäristönsuojelun edistäminen kunnassa ja siihen liittyvä tiedottaminen. Vuonna 2015
keskitytään erityisesti ympäristölupavelvollisten laitosten suunnitelmalliseen valvontaan ja hajajätevesiasetuksen toteuttamiseen liittyvään neuvontaan ja tiedottamiseen.
Luvallisia maa-ainesten ottopaikkoja on yhteistoiminta-alueen kunnissa 110 kpl. Niihin tehdään 90 tarkastusta vuonna 2015. Ympäristölautakunta päättää kunnan toimivaltaan kuuluvista
ympäristöluvista, joita tulee vuosittain vireille n. 7 kpl.
Oulunsaaren ympäristöpalvelujen toiminta-alueella aluehallintovirastossa vireillä olevien lupien käsittelyyn osallistutaan lausunnonantajana ja tarvittaessa osallistumalla maastokatselmuksiin.
Ympäristönsuojelun henkilöstönä on ympäristöjohtaja sijaintipaikkanaan Pudasjärvi, sekä
kaksi päätoimista ympäristötarkastajaa, joiden sijaintipaikat ovat Utajärvellä ja Iissä.
OULUNKAAREN YMPÄRISTÖPALVELUJEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET
VUODELLE 2015
Kriittinen menestystekijä
Tavoite
Mittari
Elintarvikkeiden, kulutustavaroiden sekä kuluttajapalvelujen turvallisuus, hyvä asumisterveys, talousveden ja uimaveden laatu sekä yleinen elinympäristön terveellisyys.
Tavoitteena on ylläpitää viihtyisä,
terveellinen ja turvallinen sekä
luonnontaloudeltaan kestävä
elinympäristö sekä edistää terveydensuojelua ja ympäristönsuojelua toimialueellaan.
Riittävä ammattitaitoisten
työntekijöiden määrä. Asioiden viivytyksetön käsittely niin lautakunnassa, kuin
viranhaltioiden päätöksenteossakin.
Ympäristöterveydenhuollon
yhteisen valvontaohjelman
toteutuma- %
Ympäristönsuojelua valvotaan ja
edistetään siten, että luontoa ja
muuta ympäristöä suojelemalla,
hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava
sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö.
Ympäristö-, maa-aines- ja muutkin lupahakemukset käsitellään
viivytyksettä. Haja-asutusalueiden
asukkaille tiedotetaan riittävästi
jätevesijärjestelmien jätevesiasetuksen edellyttämistä toimenpiteistä.
Käsiteltyjen lupien määrä ja
käsittelyaika.
Vesistöjen laatu ja virkistyskelpoisuusluokitus. Annettujen lausuntojen määrä.
Tuotantoeläinten hoito ja eläinlääkintä sekä pieneläinpraktiikka
hoidetaan ammattitaidolla ajanmukaisissa tiloissa. Toimintaa
kehitetään asiakkaiden palvelutarpeen edellyttämällä tavalla.
Peruseläinlääkäripalvelut toimivat
hyvin. Alueella on riittävä määrä
ammattitaitoisia eläinlääkäreitä ja
toimiva eläinlääkäripäivystys.
Käytössä on ajanmukaiset klinikkatilat.
Suoritettujen toimenpiteiden
määrä.
Asiakkailta tuleva palaute.
Kunnallisen eläinlääkintähuollon suunnitelman toteutuksen arviointiraportti.
Muuttuva ympäristö. Lakimuutokset ja niiden käyttöönotto.
Toimintaympäristön ja asetusten
muutokset hallinnassa.
Käsittelyprosessien sujuvuus, käsiteltyjen lupien
määrä ja käsittelyaika.
Valvontasuunnitelman- ja ohjelman laatiminen, sen toteutus sekä
tehostuminen.
Suunnitelman toteutumisprosentti sekä
valvontatoimien muutoksien
tuomat edut.
Uuden ympäristösuojelulain
vaatimukset ja mahdollisuudet
valvonnassa ja tietojärjestelmissä.
53
SUUNNITTELUKAUDEN 2016–2017 TAVOITTEET:
Strategiset tavoitteet:
Tuotetaan laadukkaat ja lainmukaiset palvelut
hyvin toimivassa alueellisessa organisaatiossa.
Henkilöstö on osaavaa ja päätöksenteko sujuvaa. Tarkastellaan organisaation ja toimintaalueen tulevaisuutta itsenäisenä alueena ja yhteistyömahdollisuuksia muiden alueiden kanssa.
Toteutetaan tilanteen edellyttämiä muutoksia.
Uudet lakisäädökset ja asetukset otettu käyttöön
hallitusti. Osaamista ylläpidetään ja kehitetään
lisäkoulutuksin. YSL:n tietojen tallennusvelvollisuus sujuvaksi.
Vaikuttavuustavoitteet:
Sekä yritys- että yksityisasiakkaat ovat palveluihin tyytyväisiä. Elinympäristö on terveellinen ja turvallinen. Eläinten terveys on hyvä.
Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa sujuvaa.
Tuotantotavoitteet:
Järjestetään tasapuoliset palvelut ja kustannusten jako yhteistoiminta-alueen kuntiin. Palvelut
tuotetaan kustannustehokkaasti. Sähköisten
asiakirjahallinnan järjestelmien käyttöönotto.
Maksullisten palvelujen osuutta palveluista
lisätään lainsäädännön sallimissa rajoissa.
Viranomaisyhteistyö sujuvaa.(kvalitatiivinen)
Tulosyksikkö: 1017 Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos, vastuuviranhaltija tekninen johtaja
Kaupunginhallituksen vastuulla on palo- ja pelastustoimen järjestäminen. Pudasjärvellä on yhteistoimintasopimus Oulun kaupungin kanssa Oulu-Koillismaa alueellisesta pelastustoimesta.
Oulu- Koillismaan pelastusliikelaitoksen palvelujen ostot ovat 561 130 € ja eläkemenoperusteinen KuEL maksu 11 880 €.
54
TOIMINTA-ALUE: KEHITTÄMISTOIMINTA
Kehittämistoimi jakaantuu kehittämis- ja elinkeinopalveluihin ja työllistämisen tulosyksiköihin. Kehittämis- ja elinkeinopalvelut tulosyksikkö käsittää kehittämis- ja elinkeinopalveluiden, maahanmuuton ja hankkeiden kustannuspaikat. Työllistäminen käsittää kaupungin oman
työllistämisen, Karhupajan ja kuntouttavan työtoiminnan kustannuspaikat.
Tulosyksikkö
Kustannuspaikka
Kehittämis- ja elinkeinopalvelut
Kehittämis- ja elinkeinopalvelut
Pohjantähti
Flat rate
Asumisneuvojatoiminta
Laavu
PoRi
Työtä ja yrittäjyyttä
Liikeri
Maahanmuuttajat
Työllistäminen
Kaupungin oma työllistäminen
Karhupaja
Kuntouttava työtoiminta
Tuloslaskelma
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
KEHITTÄMIS TOIMINTA
TULOS LAS KELMA
TOIMINTATUOTOT
M yyntituotot
Tuet ja avustukset
M uut toimintatuotot
TOIMINTATUOTOT
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
M uut toimintakulut
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
TA Muutos
2 015
%
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
247 410
893 846
56 130
1 197 387
241 850
391 237
105 600
738 687
267 954
725 820
135 600
1 129 374
10,8
85,5
28,4
52,9
272
739
136
1 147
256
684
136
1 075
-1 077 029
-928 624
-741 204
-576 647
-50 371
-68 462
-93 344
-191 320
-35 639
-37 347
-1 997 586 -1 802 400
-800 199 -1 063 713
-1 315 803
-698 968
-43 490
-396 320
-15 845
-2 470 426
-1 341 052
41,7
21,2
-36,5
107,2
-57,6
37,1
26,1
-1 231
-784
-43
-396
-15
-2 469
-1 323
-1 183
-766
-43
-396
-13
-2 402
-1 327
27 200
-2 500
-57 184
-59 684
-32 484
5 500
-500
-40 200
-40 700
-35 200
-79,8
-80,0
-29,7
-31,8
8,4
6
-1
-41
-42
-36
6
-1
-42
-43
-37
-1 862 084
-1 096 197
-2 511 126
-1 376 252
34,9
25,5
-2 511
-1 359
-2 445
-1 364
Sisäiset erät
Sisäiset myyntituotot
Sisäiset palvelut
Sisäiset vuokrat
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
38 337
-4 659
-64 674
-69 333
-30 996
Ulkoinen ja sisäinen yhteensä
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
-2 066 919
-831 195
55
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistot rakennuksista
Poistot koneista ja kalustosta
Suunnitelman mukaiset poistot
-55 855
-742
-56 596
-12 282
-12 282
-32 314
-742
-33 056
163,1
100,0
169,1
-32
-1
-33
-32
-32
Kehittämistoiminnan toimintamuutokset: eri tehtäväalueilta on siirretty avustusmäärärahoja
yhteensä 61 600 € ja yhteistoiminta-alueelta siirto työmarkkinatuen kuntaosuus 175 500 € ja
kuntouttava työtoiminta 23 440 €.
YLEISPERUSTELUT
Kehittämistoiminnan tehtävinä ovat kaupungin elinvoiman strateginen kehittäminen, hankkeiden ja maahanmuuttotyön koordinointi, kuntamarkkinointi, asumisen edistäminen, yritystoiminnan kehittäminen, työllistäminen, liikenteen logistiikka ja muut kaupunginhallituksen
määräämät tehtäväalueet.
Tavoitteena kehittämistoiminnalla on asukkaiden ja yritysten toimintaedellytysten varmistaminen ja monipuolinen toimintamahdollisuuksien aktivointi sekä alueen pitkäjänteinen elinvoimaisuuden varmistaminen.
Olennainen osa kehittämistoimintaa on eri osa-alueiden kehittämishankkeet. Pääsääntöisesti
kehittämishankkeiden rahoitus katetaan useista rahoituslähteistä. Toimintavuoden aikana
käynnistyvät hankkeet käsitellään kaupunginhallituksessa ja mikäli niiden käynnistäminen
hyväksytään, varaa kaupunginhallitus hankkeeseen vaadittavan kuntaosuuden kehittämisrahastosta. Mikäli hankkeen kokonaisrahoitus ei toteudu suunnitellusti, käsitellään hanke kaupunginhallituksessa uudelleen ja mikäli hankkeesta päätetään luopua, puretaan kehittämisrahastosta tehty varaus.
Kaupungin viestinnän tarkoituksena on edistää asukkaiden, kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tiedonsaantia sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Viestinnällä
pyritään lisäämään myös kaupungin tunnettuutta ja vahvistamaan eri sidosryhmien toimintaedellytyksiä. Kaupungin viestinnästä vastaa kehittämistoiminta kaupunginjohtajan johdolla.
Kehittämistoimi on uuden hallintomallin mukaisesti vastannut kehittämis- ja elinkeinopalveluista, työllisyys- ja maahanmuuttoasioista sekä kehittämishankkeiden hallinnoinnista. Kehittämistoimelle on kuulunut lisäksi toimiminen erilaisissa yhteistyöverkostoissa mm PohjoisPohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Oulun kaupungin, Oulun Ylipiston,
Taivalkosken- ja Kuusamon kuntien, Kuntaliiton, Lapin liiton kanssa. Kehittämistoimen toimintaa ohjaa Kuntasuunnitelma.
KEHITTÄMIS- JA ELINKEINOPALVELUT
Vuoden 2014 alussa on käynnistetty uuden elinkeino-ohjelman valmistelu yhteistyössä yrittäjäjärjestön ja Syötteen Matkailuyhdistyksen kanssa ja se tulee valmistumaan vuoden 2015 alkupuolella. Uusi elinkeino-ohjelma tulee vastaamaan Kuntasuunnitelman linjauksia.
Pudasjärven elinkeinot nojautuvat edelleen laajasti ottaen luonnonvarojen hyödyntämiseen.
Ne ja niitä tukevat palvelutoimialat tulevat jatkossakin olemaan toimialoja, joille uusia työpaikkoja syntyy. Mahdollisuutena nähdään erityisesti uusiutuvan energian raaka-aineen alkupään jalostus ja kuljetustoimiala, joille tulevina vuosina on odotettavissa lisää uusia työpaikkoja. Odotukset perustuvat Pudasjärven suuriin energiavaroihin ja maailmanlaajuiseen, sekä
valtakunnalliseen uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteisiin. Hallituksen lokakuussa
56
2014 tekemä päätös tukea turpeen ja metsähakkeen hyödyntämistä luo entistä paremman pohjan näiden energiatuotteiden tuotannolle.
Turpeen ja metsähakkeen hyödyntämisen lisäksi haetaan uusia mahdollisuuksia tuulivoiman
hyödyntämiseen. Vuoden 2015 aikana Pudasjärven kaupunki ottaa myös kantaa Kollajan altaan rakentamiseen. Allas projektin kustannusarvio on 155 miljoonaa euroa ja se loisi paikallisille maarakennusyrityksille useiksi vuosiksi työmahdollisuuksia.
Yksi elinkeinojen kehittämisen painopiste on maaseutuelinkeinot ja elintarviketuotanto. Lähiruuan tuotannon ja saatavuuden kehittäminen vahvistaa paikallistaloutta ja luo uusia työpaikkoja. Uuden koulukampuksen valmistuessa vapautuu Rimmin koulukeskuksesta laitoskeittiö,
josta voidaan kehittää paikallisten elintarvikkeiden jatkojalostusta paremmin laitoskeittiöiden
tarpeita vastaaviksi. Tavoitteena on käynnistää kehittämishankkeita, lähiruuan saatavuuden lisäämiseksi ja jalostusasteen nostamiseksi.
Pudasjärvellä toimii kaksi kansallisestikin merkittävää mekaanisen puuteollisuuden yritystä:
Kontiotuote Oy ja Profin Oy. Kehittämistoimi selvittää mahdollisuuksia kehittää uutta yritystoimintaa, joka tukee tuotteillaan tai palveluillaan näiden yritysten toimintaa. Uusi mekaaninen puutuoteteollisuus voisi hyödyntää esimerkiksi olemassa olevien yritysten raaka-aineiden
sivuvirtoja ja markkinointikanavia.
Taajama-alueen palveluyritysten mahdollisuuksia hyötyä ohikulkuliikenteestä pyritään parantamaan kaavoituksen, liikennejärjestelyjen, näkyvyyden, houkuttelevuuden, markkinoinnin ja
mahdollisten investointien avulla.
Vapautuvan Kurenalan koulun tontille suunnitellaan yrittäjien kanssa yhteistyössä uutta kauppapaikkaa, joka vahvistaisi erikoistavarakauppaa ja tukisi olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä.
Syötteen kehittämiseksi valmistui vuonna 2014 päivitys Syötteen matkailun Kehittämissuunnitelmaan 2011–2023.
Suunnitelmassa painopiste on kasvulla, erityisesti kesämatkailussa. Erityisesti kesämatkailussa tullaan kehittämään maastopyöräilyä ja kalastusmatkailua. Pudasjärven kaupunki on päättänyt hakea vuoden 2017 MM-perhokalastuksen isännyyskaupungin roolia. Kilpailukeskus sijaitsisi Syötteellä ja kilpailualueena olisi Iijoen vesistö. Vuoden 2015 aikana käynnistetään
hanke kalastusmatkailun kehittämiseksi, joka tukeutuu MM-perhon tarjoamaan mediahuomioon.
Matkailutoimialan kehittymisen yhtenä edellytyksenä on läheinen ja toimiva yhteistyö Oulun
kaupungin ja Lapin maakunnan kanssa. Pudasjärvi on mukana Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton matkailutoimikunnassa ja Oulun Matkailun osakasyrityksessä Tunturi Travel Oy:ssä.
Lisäksi on tavoitteena jatkaa yhteistyötä Lapland-North of Finland – markkinoinnissa. Ulkomaille suunnatussa talvimatkailun markkinoinnissa on erityisen tärkeätä, että Syöte leimautuu
osaksi Lappia.
Syötteen vahvuutena kotimaisille matkailijoille on helpompi saavutettavuus autolla ja ulkomaisille matkailijoille vaihtoehtoiset yhteydet Oulusta, Rovaniemeltä tai Kuusamosta.
Pudasjärven kaupunki on profiloitunut hirsirakentamisen edelläkävijäkuntana ja – alueena
Suomessa. Hirsikorttelihanke ja hirsirakenteinen päiväkoti, sekä hirsisen koulukampusalueen
suunnittelu, ovat nostaneet Pudasjärven kaupungin positiivista mielikuvaa. Myönteinen julkisuus ja suuri näkyvyys ovat konkretisoituneet paikallisten puutuotetoimialan yritysten tilauksissa. Niiden vaikutus jo nyt on ollut työpaikkoja säilyttävä ja uusia työpaikkoja luova. Tärkeää on, että kaupunki omilla toimillaan tukee tätä kehitystä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti.
Hirrestä kehitetään Pudasjärvelle uutta matkailutuotetta, joka vahvistaa keskustaajaman matkailua ja tukee myös Syötteen matkailuyrityksiä.
57
Perinteiset peruselinkeinot, kuten maatalous, metsätalous, porotalous, sekä kone-, kuljetus- ja
logistiikkatoimialat ovat säilyttäneet asemansa elinkeinojen perustukirankana. Porotalous ja
matkailutoimiala ovat löytäneet uusia molempia toimialoja hyödyttäviä yhteistyömuotoja,
mm. Meri-City-Tunturi-hankkeen puitteissa.
Budjettivuoden tulosten saavuttamista saattaa heikentää maailmanlaajuinen taloustaantuma.
Toisaalta heikentyvä euro antaa lupauksia helpottuvasta viennistä, joka vaikuttaisi positiivisesti Pudasjärven sekä vientiä harjoittaviin teollisuusyrityksiin että matkailuyrityksiin.
Yksityisten investointien käynnistyminen edellyttää näköalojen parantumista sekä paikallisesti
että kansainvälisesti. Pankkien kiristyvä luotonantopolitiikka saattaa vaikuttaa negatiivisesti
alueella toimiviin yrityksiin.
Käynnissä oleva Pudasjärven ja Taivalkosken yhteinen laajakaista-hanke on panostusta tulevaisuuteen. Mittaluokaltaan tämä hanke on yksi suurimpia, mitä Laajakaista kaikille hankkeen
puitteissa on toteutettu. Pudasjärven kaupunki tukee hanketta hankerahoitusehtojen mukaisesti. Kairan Kuitu Verkko-osuuskunnan muuttaminen osakeyhtiöksi on parhaillaan käynnissä.
Osakeyhtiöön kuuluvat Pudasjärven kaupunki ja Taivalkosken kunta. Pudasjärven Kyläverkot
Oy, jonka Pudasjärven kaupunki omistaa, toteuttaa kyläverkko-osuuden rakentamisen. Rakentaminen on suunniteltu vuosille 2014 – 2015.
Kehittämistoiminnan erityisenä painopisteenä on palvelusuunnittelijan työn kautta koko ajan
harvan astutuksen problematiikan esillä pitäminen ja Harva-palvelustrategian sisällön monipuolistaminen ja vahvistaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on alueellisen ja valtakunnallisen asiakäsityksen vahvistaminen. Tätä työtä tukee Pudasjärven vuonna
2014 saama titteli ”Suomen kylämyönteisin kunta”.
Maahanmuutto
Pudasjärven kaupunki saa laskennallista korvausta humanitaarisesta vastaanotosta sen perusteella, että kaupunki on solminut toistaiseksi voimassa olevan vastaanottosopimuksen PohjoisPohjanmaan Ely-keskuksen kanssa. Vastaanottosopimuksen mukaan kaupunki on sitoutunut
perheryhmäkodin, tuetun asumisen, vastaanottokeskuksesta kuntaan siirtyvien sekä kiintiöpakolaisten vastaanottoon.
Maahanmuuttotyön tavoitteena on kehittää kaupungin peruspalveluja niin, että ne huomioivat
myös maahanmuuttajat asiakkainaan.
Maahanmuuttotyö pitää sisällään yleisen koordinoinnin ja palvelujen kehittämisen, pakolaisten vastaanoton, palvelujen ostot (esim. käännöstyöt, tulkkaukset muille kuin pakolaisille,
henkilöstön täydennyskoulutus) sekä kehittämis- ja toiminta-avustusten jakamisen eri toimijoille. Kehittämis- ja toimintatukea voivat hakea kaikki Pudasjärvellä toimivat kolmannen
sektorin toimijat, joka pystyvät osoittamaan, että suunniteltu toiminta edistää kotoutumista,
tukee suomen kielen oppimista ja kehittää ja luo hyviä etnisiä suhteita.
Hankkeet
Asumisneuvojatoiminta-hanke
Pudasjärven kaupunki on hakenut ARA:lta avustusta asumisneuvojatoiminnan käynnistämiseksi Pudasjärvellä ajalle 1.8.2013 – 31.7.2016. Toimintaan on saatu avustuspäätös heinäkuussa 2013 ja avustusta on myönnetty 20 % vuonna 2013 ja 2014 toteutuvista hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus on haettava kunakin vuonna erikseen.
58
Asumisneuvojatoiminnassa tarkastellaan erityisryhmien asuntotilanne ja kartoitetaan mahdollinen uudisrakentamisen tarve. Asunnot pyritään hajasijoittamaa olemassa olevaan asuntokantaan, jotta keskittymiä ei syntyisi.
Pudasjärven kuntasuunnitelmaan on sisällytetty tavoite, että Pudasjärven väestöstä vuonna
2018 maahanmuuttajataustaisia on 10 %. Tämä edellyttää kaupungin peruspalvelujen, myös
asumispalvelujen, kehittämistä voimakkaasti niin, että ne vastaavat nykyistä paremmin maahanmuuton tarpeisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä asuntojen tarjoamista ja asumiseen liittyvien palvelujen ja erilaisten tukitoimien kehittämistä myös niille kuntalaisille, joiden kieli- ja
kulttuuritausta poikkeaa kantaväestöstä.
Asumisneuvojatoiminnan kautta jatkuvasti kasvavalle maahanmuuttajataustaisille kuntalaisille
suunnataan alkuvaiheessa ohjausta ja neuvontaa asumiseen ja turvallisuuteen liittyen sekä autetaan kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Käytännössä on huomattu, että he tarvitsevat
paljon neuvontaa kodinkoneiden yms. sellaisten käytössä sähkö- ja paloturvallisuus asioissa
sekä perehdyttämistä suomalaiseen turvallisuustoimintaan mukaan lukien vapaehtoisten (VAPEPA) toiminta. Arjen turvaa kunnissa - hankkeessa, etsitään viranomaistoiminnan resurssien
vähetessä turvallisuus ja hyvinvointityöhön uusia kumppaneita järjestöistä, kyläyhdistyksistä
ja muista vapaaehtoisista toimijoista. Asumisneuvojatoiminnan kautta voidaan ohjata myös
kolmannen sektorien työtä erityisryhmien asumisessa avustamiseen ja neuvontaan. Toimintaa
ohjaa Pudasjärven kaupungin ja Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijöistä koostuva asiantuntijatyöryhmä.
Rahoitusta haettu seuraaville hankkeille:
Laavu-hanke
Hankkeen tavoitteena on luoda uusia ennaltaehkäiseviä hyvinvointi- ja työllisyyspalveluja
syrjäytymisen ehkäisyyn ja köyhyyden torjuntaan. Tavoitteena on myös luoda kestävä ja kustannustehokas malli palvelujen tuottamiseen yhteistyössä kaupungin ja kuntayhtymän sekä
kyläyhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen kautta edistetään ja tuetaan kuntalaisten, ja erityisesti syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneiden henkilöiden, osallisuutta ja työllistymistä. Hankkeen tavoitteena on toimenpiteiden kautta lisätä kuntalaisten osallisuutta, vähentää työttömyyttä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä, helpottaa
muiden haastavassa tai vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien (mm. kotiäidit, maahanmuuttajat) osallisuutta ja työllistymistä.
Kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.8.2014 § 307 hankehakemuksen jättämisen ja ohjausryhmään on kaupunginhallituksen edustajana nimetty Hilkka Parkkisenniemi.
Työtä ja yrittäjyyttä-hanke
Syötteen alueen masterplan valmistui kesällä 2014. Työtä ja yrittäjyyttä -kehittämishankkeen
tarkoituksena on tarkentaa ja selvittää masterplanissa esille nousseiden keskeisten kehittämiskohteiden kaupallinen hyödyntäminen, kustannukset ja mahdolliset riskit. Aikaisempia kehittämiskohteita alueella ovat olleet esimerkiksi Safaritalon rakentaminen v. 2008 - 2009, Luppoveden rakentaminen v.2008 – 2011 sekä useiden reitistöjen rakentamiset ja kunnostukset.
Jotta voidaan turvata alueen elinvoimaisuus ja pitkäjänteinen kehittyminen sekä luoda edellytyksiä kannattavalle yritystoiminnalle, alueelle tarvitaan kehittämissuunnitelma, joka sisältää
myös talous- ja toimintasuunnitelman keskeisille kehittämiskohteille. Tämä kehittämissuunnitelma toimii myös toimijoita sitouttavana ja yritystoiminnan kehittämistä tukevana asiakirjana. Hankkeen toisena tavoitteena on tehdä selvitys ja suunnitelma alueen saavutettavuuden
parantamiseksi.
Hankkeen aikana alueelle saadaan kehittämissuunnitelma, jonka avulla Syötteen aluetta voidaan lähteä kehittämään masterplanista ja yrittäjiltä saatujen toiveiden pohjalta. Hankkeen tu-
59
loksena on syntynyt selvitys, jonka avulla voidaan arvioida kehittämistoiminnan kustannukset,
taloudelliset hyödyt ja mahdolliset riskit. Alueella toimivat yritykset ovat sitoutuneita ja tietoisia kehittämissuunnitelmista ja uusista potentiaalisista sisällöllisistä palvelukokonaisuuksista. Hankkeen jälkeen alueen yritykset ja muut toimijat voivat tehdä omia investointisuunnitelmiaan ja kehittää palveluitaan alueen kokonaissuunnitelmaan peilaten. Yritykset ovat sitoutuneita myymään ja markkinoimaan tulevia uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Alueella on
myös saavutettavuuteen liittyvä suunnitelma ja arvio sen kustannuksista.
Hankkeesta vastaa Pudasjärven kaupunki, joka nimeää hankkeelle ohjausryhmän. Keskeisiä
yhteistyötahoja ovat mm. Iso-Syötteen matkailuyhdistys ry. Metsähallitus/Laatumaa, Oulun
Seudun Setlementti ry ja Pudasjärven yrittäjät ry.
Kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.8.2014 § 307 hankehakemuksen jättämisen ja ohjausryhmään on kaupunginhallituksen edustajana nimetty Reijo Talala.
PoRi-hanke
Yhteistyöprojekti PoRin toteuttajana on Pudasjärven kaupungin organisaatiosta kehittämistoimi sekä Vapo Oyj. Kaupungilla on vetovastuu projektista.
Toteutusaika 1.1.2015 – 31.12.2017. Toteutusalue on Pohjois-Suomi, kuitenkin siten että kuntarahoittajana ja hallinnoivana yhteisönä Pudasjärvi on pilottikohteiden rekrytoinnissa erityisasemassa suhteessa muut kunnat.
Turvetuotantoalueet ovat osoittautuneet erinomaiseksi poron- ja riistanhoidon kannalta. Luonnontilaisia kosteikkoalueita on menetetty runsaasti lähinnä ojitusten seurauksena, joita kuitenkin voidaan osittain palauttaa turvetuotantoalueiden jälkikäytöllä. Kosteikot ovat tärkeitä
luonnonvaraisille eliölajeille mm. ravinnon lähteinä, laidun- ja lisääntymisalueina, joissa tapaa
porojen ohella niin vedessä kuin maalla viihtyviä riistaeläimiä. Lisäksi tuotantoalueita voidaan
ottaa rehun kasvatusalustaksi talvi- tai muuta ruokintaa varten. PoRi-hankkeessa on tavoite pilotoida turvetuotannosta poistuville alueille mallikohteita, jotka pohjautuvat kokemusperäisiin
selvityksiin, tutkimuspohjaiselle tiedolle ja vahvalle ympäristörakentamisen osaamiselle.
PoRi-hanke toteuttaa Pudasjärven kaupungin toiminta-ajatusta ja strategiaa sekä Pudasjärven
kaupungin ja Vapon 28.1.2011 allekirjoittamaa aiesopimusta, jonka tavoite on edistää turpeen,
energiapuun ja näitä toimialoja palvelevan kone- ja kuljetusalan liiketoiminnan kehittämistä
Pudasjärvellä niin että turvesoiden jälkikäytössä tuetaan luonnon monimuotoista hyödyntämistä huomioiden erityisesti metsästysmatkailun ja porotalouden mahdollisuudet (esim. riistapellot/lintukosteikot). Hanke noudattaa valtioneuvoston hyväksymää periaatepäätöstä soiden
ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta 30.8.2012. Periaatepäätöksessä linjataan Suomen soiden ja turvemaiden käytön ja suojelun kokonaisuutta, linjauksilla
edistetään soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä sekä suojelua Suomessa.
Vapo on alustavasti hyväksynyt PoRi-hanketta koskevan yhteistyön Pudasjärven kaupungin
kanssa. Talven 2013 - 14 aikana Ilkka Saarijärvi on esitellyt hanketta Paliskuntain yhdistykselle, Suomen Riistakeskukselle, Pohjois-Pohjanmaan liitolle ja Metsähallitukselle. Edellä
mainitut tahot ovat ilmaisseet myönteisen suhtautumiseen hankkeeseen suullisesti ja kirjallisella lausunnolla.
Kustannusarvion mukaiset kokonaiskustannukset ovat yhteensä 821 768 euroa. PohjoisPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta haetaan 657 414 euroa. Pudasjärven
kaupungilta haetaan 23 671 euroa ja Vapo Oyj:lta 15 780 euroa ensimmäisen vuoden 2015
osalta, jolloin pääpaino on valmistelussa ja suunnittelussa. Lisäksi Pudasjärven kaupunki sitoutuu hallinnoimaan hanketta ja Vapo Oyj lupautuu olemaan asiantuntijan roolissa koko
(2015 – 17) hankkeen keston ajan. Vuosien 2016 – 17 osalta, kunta ja yksityisestä rahoituk-
60
sesta neuvotellaan niiden maaomistajien ja kuntien kanssa, joiden alueella kunnostettavat jälkikäyttökohteet tulevat sijaitsemaan.
Kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.8.2014 § 307 hankehakemuksen jättämisen.
Pudasjärven kaupungin työllistämispalvelut
Työllistämispalveluiden tehtävänä on tukea työnhakija-asiakkaiden työllistymistä tai kuntoutumista kohti työelämää tarjoamalla asiakaslähtöisiä työllisyyspalveluita ja henkilökohtaista
tukea ja ohjausta. Työllistämispalveluiden toimintaan kuuluvat kaupungin palkkatukityöllistäminen, Karhupajan toiminta, työllistämishankkeet, koululaisten kesätyöllistäminen ja yhdistysten työllistämisen tukeminen.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia työttömyysturvalakiin. Jatkossa kunnat maksaisivat työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella tukea vähintään 300 päivää. Tällä hetkellä kunnat joutuvat maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuutta, joka on 50 % työmarkkinatuesta, niiden työttömien osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 500 päivää. Kun työtön on saanut työmarkkinatukea 1 000 päivää,
kuntien osuus nousisi 70 prosenttiin. Nämä lakimuutokset tulevat asettamaan erittäin kovan
haasteen työmarkkinatuen kuntaosuuden pitämiseksi edes kohtuullisissa rajoissa.
Pudasjärvellä on arvioitu olevan noin 100 työtöntä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli
300 päivää mutta alle 500 päivää. Kun perustyömarkkinatuki on 32,66 €/pv, on näiden henkilöiden yhteinen vuotuinen työmarkkinatuki ilman lapsikorotuksia noin 850 000 €. Tästä summasta uuden lainsäädännön mukaan kaupungin osuus on 50% eli 425 000 €. Kun tähän lisätään yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden arvioitu kuntaosuus (175 000€, perustuu 2014
toteumaan) ja yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneiden työttömien korotusosuus (50%:sta 70
%:iin) nousee kaupungin laskennallinen työmarkkinatuen kuntaosuus kokonaisuudessaan yli
600 000 euroon.
Avoimet työmarkkinat eivät tulle vuonna 2015 helpottumaan ja siksi työmarkkinatuen kuntaosuuden hallinta tulee pääsääntöisesti lankeamaan kaupungin omien toimenpiteiden varaan.
On hyvin todennäköistä, ettei talousarvioon työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatut 175 000
euroa tule riittämään koko vuodeksi. Lisäksi talousarviovuoden aikana tulee varautua harkitsemaan uusien työllistämistoimenpiteiden käynnistämistä ja lisähenkilöresurssien palkkaamista.
Tavoitteet ja kehittämiskohteet vuodelle 2015
1. kehittää kuntouttavan työtoiminnan ja työllistämisyksikön aktivointiryhmiä kylien pitkäaikaistyöttömille yhteistyössä Oulun seudun TE-toimiston ja Oulunkaaren kanssa
2. vahvistaa Pudisfoorumin resursseja kohtaamaan lisääntyvä työmäärä työmarkkinatuen
kuntaosuuden kasvaessa merkittävästi
3. juurruttavat työllistymistä tukevat koulutukset, mm. työhönvalmennusryhmä ja työpaikkavalmentajakoulutus, osaksi kaupungin työllistymistä edistävää toimintaa
4. vahvistaa edelleen paikallisten yhdistysten ja pk-yritysten roolia työllistäjänä ja arjen turvan ylläpitäjänä kylillä sopimuksellisuuteen nojautuen
5. jatkaa Pudisfoorumilla käyttöön otettua pop-up foorumi -ajattelua
6. monipuolistaa työpajan toimintaa nuorten elämänhallintaa tukevana toimintana sekä hyödyntää työpajan henkilöstön ammattitaitoa myös aikuisväestön elämänhallinnassa ja työhön valmennuksessa.
61
Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttavaa työtoimintaa on toteutettu Oulunkaaren kuntayhtymän ohjaajan toimesta. Lainsäädännön muuttuessa ja kuntien työllistämisvelvoitteiden lisääntyessä vuoden 2015 alusta
lähtien kaupunki ryhtyy toteuttamaan kuntouttavaa työtoimintaa omana toimintana. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymän palveluksesta kaupungin viranhaltijaksi vanhana työntekijänä 1.1.2015 alkaen..
KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET
Tunnusluvut ja keskeiset muutokset talouden kannalta
1100 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. EU-rakennerahastojen hankekausi on auennut osittain syksyllä 2014 ja loputkin aukeaa
vuoden 2015 aikana. Kehittämistoimi toimii keskitettynä hankkeiden suunnittelupisteenä
ja kaikkien kaupungin hankkeiden on jollain tavalla oltava yhteistyössä kehittämistoimeen. Näin taataan koordinointi, kuntasuunnitelmaan linkittäminen, turhat päällekkäisyydet ja yhteistyö poikkihallinnollisesti/hankkeiden kesken.
Kaupungin hallinnoimat hankkeet 2015:
Hankkeen nimi
Asumisneuvojatoiminta
1.8.2013–31.7.2016
kp 11011
Hankkeen budjetti
2015
Yksityisen
rahan osuus
2015
KuntaRahoittajan
rahoitus 2015 tuki 2015
36 400
0
29 120
7 280
Laavu-hanke
171 039
0
34208
136831
Työtä ja yrittäjyyttä-hanke
103 000
0
20 600
82 400
PoRi-hanke
171 039
0
34 208
136 831
97 536
363 342
481 478
Osallisuushankkeet 2015:
Hankkeen nimi
*) Arjen turvaa kunnissa
jatkohanke
Terveysliikuntaohjelma
vuosille 2013–2016
Kaupunginhallituksen
Toteuttaja-taho päätös §
Lapin liitto
Terveyden ja
hyvinvoinnin
laitos
valmistelussa
kaup.hall.
18.6.2013 §
250
Kuntaosuus
koko
hankkeen
aikana
yhteensä
ei vielä
tiedossa
Kuntaosuus €
2015
5 000
Erikseen raportoitava kunnallinen, laskennallinen osuus
2015
0
9 900
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Manner-Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella 2014–2020 yhtä kansallista rakennerahasto-ohjelmaa, joka sisältää sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) että Euroopan aluekehi-
62
tysrahaston (EAKR) mukaiset toimenpiteet. Osa hankerahoituksesta on auennut haettavaksi syksyllä 2014 ja loput aukeaa vuoden 2015 aikana. Hankekauden vaihtumisen
vuoksi hankkeita on vielä vähän käynnissä, mutta ohjelman käynnistyttyä kunnolla hankerahoitusta tullaan hakemaan aktiivisesti. Tavoitteena on saada lisäresurssia ja –rahoitusta
kuntastrategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
2. Pudasjärven kaupunki varautuu osallistumaan Lapin liiton valmistelemaan Arjen turvaa
kunnissa jatkohankkeeseen 5 000 euron kuntaosuusmaksulla vuonna 2015.
1220 – 1221 Työllistäminen
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Vuoden 2015 alusta alkaen kuntien maksettaviksi tulevat vaikeasti työllistyvien (500 pv)
lisäksi myös pitkäaikaistyöttömien (300 pv) työmarkkinatuesta 50 %. Lisäksi yli 1000
päivää työmarkkinatukea saavien osalta nousee kunta osuus 70 %:iin. Vuoden 2015 alusta
alkaen kuntouttava työtoiminnan ohjaaja siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymältä kehittämistoimen työllistämisyksikön alaisuuteen. Karhupajan toimintaa tarkastellaan asiakastarpeita
vastaavaksi. Oulunkaaren kuntayhtymän aiemmin maksama työmarkkinatuen kuntaosuusmaksu (-175.000 €) siirtyy kehittämistoimen maksettavaksi. Kuntaosuusmaksun pitäminen budjetoidussa 175 000 € tulee olemaan erittäin haastavaa. Pudasjärvellä on arviolta noin 100 henkeä, jotka ovat olleet työttömänä yli 300 pv mutta alle 500 päivää. Kun
arvioidaan näiden henkilöiden työmarkkinatuesta kaupungin maksettava osuus ja kun siihen lisätään yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneiden lisääntyvä kuntaosuus, olisi laskennallinen kuntaosuusmaksu vuonna 2015 noin 600 000 €.
2. Etsivä nuorisotyö siirtyy opetus- ja sivistystoimeen.
Työllistämisen tunnusluvut ja mittarit:
1. Nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen vahvistuminen:
Missä on onnistuttava
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
Pop-up työfoorumintoiminnan kehittäminen
Kesätyöllistäminen
Toiminta
Mittari
Haetaan valtion avustusta nuorten
työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön (opetus- ja sivistystoimi)
Nuorten koulupudokkaiden määrä 0
50 % nuorten työpaja valmennettavista löytää jatkopolun
(Nuorten alle 20-v. työttömyys 0 %
12/2015)
Koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevat 25–29 v. nuoret mukana
työpajatoiminnassa 100 % 12/2015)
Luodaan matalan kynnyksen ”seinätön pop-up työfoorumi”- malli
sekä tarvelähtöinen matalan kynnyksen työtoiminta
Ammattikoulutetuilla / nuorten työpajatoiminnan ulkopuolella olevilla
nuorilla on pop-up foorumi-, työkokeilu- tai työpaikka tai kuntouttavan
työtoiminnan paikka
Haetaan kumppani nuorten kesätyöllistämiseen
Toimintasuunnitelman mukaiset
toimenpiteet toteutuvat
Työllistetään kaikki 97 – 00 syntyneet kesällä 2015
63
2. Aikuisten työfoorumitoiminnan sisällön kehittäminen
Missä on onnistuttava
Osallisuuden
tukeminen
Toiminta
Mittari
– verkostoitunut toiminta
– yksilön tavoitteita tukevaa
– matalan kynnyksen tarvelähtöinen työfoorumitoiminta ja
seinätön työtoiminta
Työfoorumitoiminnan laadun arvioinnin kehittäminen
Yli 300 päivää passiiviaikaista työmarkkinatukea saaneiden työttömyys minimoidaan 12/2015 mennessä
3. Kuntouttavan työtoiminnan vahvistaminen/kehittäminen
Missä on onnistuttava
Toiminta
Kuntouttavan työtoiminnan oikea-aikainen ja
riittävä toteuttaminen
kaupungilla oma kuntouttavan
työtoiminnan ohjaaja ja riittävästi
työtoimintaan paikkoja
Mittari
Toiminta tuloksellista; yksilöllistä ja asiakasta voimaannuttavaa
4. Palkkatukityöllistäminen
Missä on onnistuttava
Toiminta
Palkkatukityöllistämisen kehitUusia työpaikkoja yrityksiin entistäminen/lisääminen
ten työllistäjien lisäksi (työn etsijä
/työhönvalmentaja)
Mittari
Yli 300 päivää työttömänä olleiden
määrä minimoidaan 12/2015
työmarkkinatuenkunta-osuusmaksu
alle 175 000 €/v
5. Työttömien terveystarkastukset
Pudasjärvellä työttömien terveydenhuollon tarkastukset suorittaa terveydenhoitaja sosiaali- ja
terveysministeriön (19.8.2013) ohjeistuksen mukaisesti.
Missä on onnistuttava
Toiminta
Mittari
Työttömät pääsevät terveysneuvontapalvelujen piiriin
Terveystarkastusten toteuttamisesta tehdään suunnitelma
Terveystarkastukset toteutuvat
Toiminta
Suunnitelma toiminnasta, sisällöstä ja periaatteista (sisältää laadun)
Mittari
Työllistymistä tukevia työkokeilupaikkoja on riittävästi
6. Työkokeilut
Missä on onnistuttava
Työkokeilupaikka löytyy
viikon sisällä asiakkuuden
alkamisesta tai tarpeen ilmaannuttua.
7. Oppisopimuskoulutus
Missä on onnistuttava
Oppisopimuskoulutuksen
tarpeen ja mahdollisuuksien
kartoitus asiakaslähtöisesti
Toiminta
Tehdään selvitys oppisopimuskoulutustarpeista ja toteutusmahdollisuuksista sekä kustannuksista
Mittari
Toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja tavoitteellisesti
64
1222 Karhupaja
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta:
1. Karhupajan toimintaan haetaan valtionavustusta, joka kohdentuu alle 29 vuotiaisiin.
Myönnettävä avustuksen suuruus on harkinnanvaraista ja voi muuttaa toiminnan tulorahoitusta.
2. Karhupajan oman toiminnan sisäiset ja ulkoiset myyntituotot voivat vaihdella pajalle tulevien valmentautujien työkuntoisuudesta tai määrästä riippuen
1224 Kuntouttava työtoiminta
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta:
1. Toiminta siirtyy 1.1.2015 alkaen Oulunkaaren kuntayhtymältä kaupungin omaksi toiminnaksi ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyy kaupungin työntekijäksi vanhana työntekijänä. Talousarviomäärärahat on siirretty Oulunkaaren kuntayhtymän maksuosuudesta
kaupungille. Samoin siirtyvät työmarkkinatuen kuntaosuusmaksut kaupungin talousarvioon 175 000 €.
1026 Maahanmuuttotoiminta
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta:
1. Toimintatuotot koostuvat kaupungin saamasta laskennallisesta korvauksesta sekä vastaanottokeskuksen vuokrasta (40 %). Näillä tuotoilla katetaan pakolaisten vastaanoton ja terveyspalvelujen (perhepalvelut), maahanmuuttotyön koordinoinnin ja ohjaavan koulutuksen (Työstartti) kulut sekä maahanmuuttotyön toiminta- ja kehittämisavustukset järjestöille.
Strategiset päämäärät
Pudasjärvi hyödyntää maailmanlaajuisesti tunnistettavia kehitystrendejä (myötävirtoja), jotka
auttavat kuntaa rakentamaan elinvoimaisen tulevaisuuden. Tällaisiksi myötävirroiksi on tunnistettu ekologisten arvojen nousu, yksilön hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen panostamisen
kasvaminen ja yhteiskunnan erilaisten rajojen murtuminen (rajattomuus).
65
KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT
Kuntasuunnitelmasta 2012–2018 ja maaseutupoliittisesta toimenpideohjelmasta 2012 2015 johdetut toimenpiteet
Kriittinen menestystekijä
Tavoite
Mittari
1. Syötteen matkailun kehittäminen
2. Lähiruokakonseptin kehittäminen ja uusien yritysten saaminen
alueelle
Miljoona kävijää vuonna 2023
Kävijämäärässä kasvua
vuositasolla 7 %
Lähiruokakulttuurin kehittäminen; 15 – 20 uutta yritystä.
3. Kaikkien saatavilla olevat
toimivat viestintäyhteydet (tietoliikenne ja puhelin)
Puhelin liikenteen varmistaminen
ja toimivat ATK-yhteydet koko
Pudasjärven alueelle vuoteen 2015
mennessä
Uusi, sisällöltään ja oppimisympäristöltään moderni koulukampus 1.
ja 2. asteen opiskelijoille. Koulutuksen sisällön suunnittelussa huomioidaan omat luonnonvarat ja
kärkiyritykset. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus väestöstä 10 % vuoteen 2018 mennessä.
Tuetaan sukupolvenvaihdoksia
neuvonnalle
4. Osaavan työvoiman saatavuus
5. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien sukupolven vaihdosten tukeminen
Elinvoimainen ja kannattava maataloustuotanto. Tuetaan olemassa
olevia maatiloja ja rohkaistaan
nuoria perustamaan uusia maatiloja.
Koulukampuksen toteutuminen.
Maahanmuuttajataustaisten
henkilöiden osuus väestöstä
Sukupolvenvaihdokset kpl /
vuosi
Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet
Kärkihanke
1. Laajakaistan rakentaminen
2. Lähiruoka otetaan keskeiseksi
kehittämiskohteeksi
4. Syötteen matkailijoiden palvelutarjonnan lisääminen laajentamalla tarjontaa Kurenalan
taajamassa ja kylillä
5. Keskustan alueen kehittäminen
Käynnistettävät toimenpiteet
100 Mg laajakaistan rakentamisen
aloittaminen vuonna 2014 Kairan
Kuitu Oy:n toimesta
Kehittämistoiminta suunnataan alan
imagotyöhön, menekinedistämiseen
ja tunnettuuden lisäämiseen kampanjoiden ja tapahtumien avulla.
Pudasjärven teurastamon laajempi
hyödyntäminen ja vapautuvan Rimminkankaan koulun keskuskeittiön
hyödyntäminen jatkojalostuksessa.
Uuden kauppakeskus tukemaan
Kurenalan ja Syötteen kehittymistä
Tapahtuminen lisääminen Kurenalla
Mittari
Liittymisaste 450 liittyjää v.
2013 ja 900 liittyjää v. 2014
ja 1350 liittyjää v. 2015
2 – 3 lähiruokaan liittyvää
tapahtumaa vuodessa eri
kylillä ja Syötteen matkailualueella, mm. ravintolapäivien hyödyntäminen
66
TOIMINTA-ALUE: HYVINVOINTI JA SIVISTYSTOIMINTA
Visio Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi
Tehtävä
Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan tehtävänä on kuntalaisten koulutus- ja päivähoidontarpeiden
tyydyttäminen ja niistä huolehtiminen, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaan liittyvien palvelujen
organisointi sekä kaikkinainen kuntalaisten henkisen ja fyysisen elämän laadun kohentaminen.
Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan toiminta-alueeseen kuuluvat päivähoito ja sivistyspalvelut
Päivähoito, tulosalue
Tulosyksikkö
Kustannuspaikka
Lasten päivähoito
Perhepäivähoito
Lasten kotihoidontuki
Pikku-Paavalin päiväkoti
Sivistyspalvelut, tulosalue
Tulosyksikkö
Kustannuspaikka
Hallinto- ja tukipalvelut
Koulutoimisto/hallinto
Esi- ja perusopetus
Aittojärven koulu
Hirvaskosken koulu
Kipinän koulu
Kurenalan koulu
Lakarin koulu
Sarakylän koulu
Syötteen koulu
Rimminkankaan koulu
Yhteiset
Peruskoulun projektit
Valmistava opetus
Maahanmuuttajien täydentävä opetus
Toinen aste
Lukio
Lukion projektit
Ammattioppilaitos (eläkemeno)
Kulttuuri, nuoriso ja vapaa-aika
Kansalaisopisto
Kirjasto
Kulttuuritoimi
Museo
Liikuntatoimi
Puikkari
Nuorisotoimi
Sivistyspalvelujen projektit
67
Tuloslaskelma
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
TILINP.
2 013
HYVINVOINTI- JA S IVIS TYS TOIMINTA
TULOS LAS KELMA
TOIMINTATUOTOT
M yyntituotot
170 755
M aksutuotot
429 635
Tuet ja avustukset
354 319
M uut toimintatuotot
28 739
TOIMINTATUOTOT
983 448
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
-10 241 991
Palvelujen ostot
-2 256 586
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-475 360
Avustukset
-559 983
M uut toimintakulut
-236 581
TOIMINTAKULUT
-13 770 501
TOIMINTAKATE
-12 787 053
TA
2 014
+ muutos
158 400
450 000
413 600
33 497
1 055 497
TA Muutos
2 015
%
180 800
417 400
464 200
33 800
1 096 200
-10 572 797 -10 417 644
-2 194 760 -2 659 210
-430 580
-478 026
-538 808
-538 700
-272 350
-293 050
-14 009 295 -14 386 630
-12 953 798 -13 290 430
14,1
-7,2
12,2
0,9
3,9
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
181
417
464
34
1 096
181
417
464
34
1 096
-1,5 -10 386 -10 386
21,2 -2 672 -2 677
11,0
-478
-478
0,0
-539
-539
7,6
-293
-293
2,7 -14 367 -14 372
2,6 -13 271 -13 276
Sisäiset erät
Sisäiset myyntituotot
Sisäiset vuokrat
Sisäiset palvelut
Sisäiset vuokrat
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
21 366
37 074
20 200
68
-890 530 -885 574
-878 700
-2 005 009 -1 886 123 -1 991 200
-2 895 539 -2 771 697 -2 869 900
-2 874 105 -2 734 623 -2 849 700
-45,5
20
20
-0,8
5,6
3,5
4,2
-879
-2 041
-2 920
-2 899
-878
-2 092
-2 970
-2 951
Ulkoiset ja sisäiset yhteensä
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
-16 666 040 -16 780 992 -17 256 530
-15 661 158 -15 688 421 -16 140 130
2,8 -17 287 -17 343
2,9 -16 170 -16 227
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistot rakennuksista
Poistot kiint. rakenteista ja laitteista
Poistot koneista ja kalustosta
Suunnitelman mukaiset poistot
-529 836
-7 068
-28 801
-565 705
-623 958
-10 227
-26 611
-660 796
-670 337
-50 281
-94 138
-814 756
7,4
391,6
253,8
23,3
-670
-44
-94
-808
-670
-43
-92
-805
YLEISPERUSTELUT
1. Päivähoito
Varhaiskasvatussuunnitelman keskeisiä arvoja ovat turvallisuus, leikki ja yhteisöllisyys.
Toiminta-ajatuksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä lapsen yksilöllisyys huomioiden. Päivähoidon toiminta-alueeseen kuuluvat perhepäivähoito, päiväkotihoito ja lasten kotihoidon tuki.
Päivähoitomuodot
Perhepäivähoitoa tarjotaan hoitajan kotona, lasten kotona tapahtuvassa (mikäli perheessä on
vähintään neljä alle kouluikäistä lasta) ja Koivutien ryhmäperhepäivähoitokodissa ja PikkuPaavalin päiväkodin Mesitassut- ryhmässä (vuorohoitoa tarjoava osasto).
Päiväkotihoitoa tarjotaan Pikku-Paavalin päiväkodissa viidellä osastolla, joista kaksi tarjoaa
vuorohoitoa. Päiväkotiryhmät muotoutuvat joko sisarusryhmiksi (1-6-vuotiaat lapset), 1-3vuotiaiden ryhmäksi tai 3-6 -vuotiaiden ryhmäksi kysynnän mukaan. Henkilöstömäärissä
68
noudatetaan päivähoitolain määräämiä suhdelukuja. Päiväkodissa annetaan esiopetusta niille
6-vuotiaille lapsille, joilla on esiopetuksen lisäksi päivähoidon tarve.
Lasten kotihoidontukea voivat saada perheet, joilla on alle kolme vuotta vanha oleva lapsi,
eikä lapsi käytä kunnallista päivähoitoa.
KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET
Lasten vanhemmat voivat valita lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, hoitaa lasta
kotihoidon tuella tai järjestää lapsen päivähoidon yksityisen hoidon tuella vanhempainrahakauden päättymisestä siihen saakka, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisena kouluun.
Vuorohoitoa tarjotaan silloin, kun lapsen molemmat vanhemmat ovat vuorotyössä.
Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset voivat saada päivähoitoa myös
oppivelvollisuuden aikana, ja lapsesta toimitetaan erikoislääkärin lausunto.
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Vuorohoidon keskittäminen säästää resursseja
2. Perhepäivähoitajien ikääntyminen ja perhepäivähoitajien työaikalain mukaisten vapaiden
antaminen vaikuttaa perhepäivähoidon menoihin
3.Maahanmuuttajalasten päivähoito lisää henkilöstön määrää ja kustannuksia päivähoidon alkaessa
4. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille palkataan tarvittaessa henkilökohtainen
tai ryhmäavustaja (edellyttää erikoislääkärin lausuntoa) antaminen kasvattaa perhepäivähoidon menoja
PÄIVÄHOIDON KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT
Kaupunkistrategiasta/kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet
Kriittinen menestystekijä
Tavoite
Mittari
1. Päivähoidon saatavuus
Päivähoito myönnetään lain
mukaisissa hakuajoissa
2. Päivähoidon laatu
Lapset saavat laadukasta hoitoa
toimivassa oppimisympäristössä pätevän henkilöstön ohjauksessa
Varahoidon keskittäminen
päivähoidon yksiköihin
Päivähoito myönnetään:
1)kahdessa viikossa, mikäli
päivähoidon tarve johtuu äkillisestä työllistymisestä tai opiskelusta, 2) kahdessa kuukaudessa,
mikäli työllistyminen tai opiskelun aloitus on ennalta tiedossa ja 3) neljässä kuukaudessa,
mikäli päivähoitoa haetaan
muusta syystä
Koulutetun henkilöstön rekrytointi ja nykyisen henkilöstön
lisäkoulutus
3. Varahoidon kehittäminen perhepäivähoidossa
Varahoitopaikkojen saatavuus
ja pysyvyys
Kärkihanke
Käynnistettävät toimenpiteet
Mittari
1. Työtapojen kehittäminen
päiväkodissa
Omahoitaja / pienryhmätoiminnan aloittaminen
Toiminnan sujuminen ja laadukkuus
69
2. Sivistyspalvelut
Sivistyspalvelujen tavoitteena on vastata toimintaympäristön muutoksiin ja tulevaisuuden
haasteisiin, joita yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät sivistyspalveluilta. Sivistyspalveluissa painotetaan asiakaslähtöistä palvelua ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Toimintaalueeseen kuuluvat hallinto, opetus: esi- ja perusopetus ja toinen aste sekä kulttuuri, vapaaaika ja nuorisotoiminta.
Pudasjärven kaupungin kouluverkkoon kuuluu viisi haja-asutusalueen 0-6 vuosiluokan kyläkoulua: Aittojärvi, Hirvaskoski, Kipinä, Sarakylä ja Syöte. Syötteen koulu toimii Oulun Setlementti ry:n Syötekeskuksen tiloissa. Keskustan alueella on kolme peruskoulua: Lakari, Kurenala ja Rimminkangas. Kurenalan koululla on erityisluokat (0-9 lk), samoin Rimminkankaalla. Aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluu koulun toimintaan ja sitä järjestetään Hirvaskosken,
Kurenalan ja Lakarin kouluilla.
Myönteisen kotiseutukuvan edistäminen on kriittinen menestystekijä. Tavoitteena on kotiseudun tuntemuksen sisällyttäminen kaikkiin oppiaineisiin ja myönteinen pudasjärvisyys. Kiinnitetään huomiota myös ekologisuuteen, elinvoimaisuuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Uuden
koulukeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa korostetaan ekologisia arvoja.
Lukio on toisen asteen oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun kasvatustehtävää ja antaa yleissivistävää opetusta, joka on tarpeen korkeakouluopintojen ja muiden lukiopohjaiseen ammatillisesti eriytyvään koulutukseen kuuluvien opintojen aloittamiseksi. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä järjestää ammatillisen koulutuksen. Määräraha sisältää eläkemaksuja.
Kulttuuri-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluiden tehtävänä on järjestää eri puolilla kaupunkia
laadukkaita ja monipuolisia palveluja, jotka ovat toiminnallisesti merkityksellisiä kaikenikäisten kaupunkilaisten elämässä. Tavoitteena on elinikäisen oppimisen ja osaamisen sekä harrastamisen ja kulttuurin kokonaisvaltainen edistäminen.
KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET
1. Muuttuvan toiminnan ja talouden sovittaminen yhteen säästää resursseja
2. Kaikkien työntekijöiden työpanos tehokkaasti käyttöön työnkuvien tarkistamisen kautta
3. Opetustoimintojen keskittäminen suunniteltavaan koulukeskukseen tuottaa synergiaetuja
4. Uuden kuntakohtaisen opetussuunnitelman laatiminen lisää toimintakuluja
5. Pudasjärven kaupungin asema toisen asteen koulutuksen järjestäjänä selviää valtion linjausten mukaisesti
6. Pudasjärven kansalaisopiston ylläpitolupa tulee uudelleen haettavaksi v. 2015
7. Liikuntapaikkojen hoitoon varatun resurssin riittämättömyys aiheuttaa talousarvioon ylityspaineita
8. Nuorisotoimen muuttaminen Rimminkankaan koulun tiloihin edistää yhteistoiminnallista
toimintakulttuuria oppilaitosympäristössä
70
KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT
Kaupunkistrategiasta/kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet
Kriittinen menestystekijä
Tavoite
Mittari
Toimintatavat yksilökeskeisestä
yhteisökeskeiseksi
Hyvät, uusiutuvat ja yrittäjyysmyönteiset peruspalvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo
Tunnit/oppilas
Opetusryhmän koko
Opetuksen taso/keskiarvot
Aloittaneiden/osallistujien määrä
Jatkokoulutukseen sijoittuminen
Kurssien/tapahtumien määrä
2. Talous
Palvelut järjestetään taloudellisen
tehokkaasti käyttötarpeiden mukaan
Toiminnan ja talouden sovittaminen yhteen
Resurssien riittävyys turvataan
Talouden mittarit/toimintakate
Opetustunnin hinta
Valtionosuus/opetustunti
3. Asuinpaikka
Myönteisen kotiseutukuvan lisääminen
Pudasjärvi – maailman paras
paikka
1. Palvelut
Uuden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin luominen
Ajanmukaiset ja yrittäjyysmyönteiset palvelut
4. Henkilöstö
Henkilöstön hyvinvointi ja työssä
jaksaminen
Työssä jaksamista vahvistavien
keinojen ja menetelmien kehittäminen
Työn jakamista edistävät toimenpiteet
Työnkuvien selkiyttäminen
5. Päätöksenteko ja johtajuus
Opetus- ja sivistysorganisaation
uudistaminen
Toimintayksiköiden vastuiden
selkiyttäminen
Vetovoimatekijät
Kansainvälisyys
Kehittämishankkeet
Muuttovoitto/-tappio
Kyselyt
Henkilöstön mitoitus ja pätevyystaso
Sairauspäivät/henkilö
Opettajien määrä/avustajien
määrä
Hyvinvointia edistävän toiminnan tunnusluvut
Ammattiryhmäkohtaiset työnkuvat
Esimiestuki
Kehityskeskustelut
Suunnitelmallinen viestintä
Yhteistyö/tiedotus
Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet
Kärkihanke
Käynnistettävät toimenpiteet
Mittari
1. Uusi, sisällöltään ja oppimisympäristöltään moderni koulukokonaisuus
Toteutetaan kehittämistyötä
viihtyvyyden ja välittämisen
kulttuurin edistämiseksi
Kouluviihtyvyys/turvallisuus
Tilojen riittävyys ja soveltuvuus eri toiminnoille
Kuljetukset lain mukaiset
Aktiivisuuden lisääntyminen
Asiakkaiden määrä
71
MUUT TAVOITTEET
Tunnusluvut ja perustelut
Sivistys- ja hyvinvointitoiminta
Toiminnan laajuus
Oppilasmäärä/ Opiskelijat
Esiopetus/ Peruskoulu
Esiopetus/Päivähoito
Perusopetus
Lukio-opetus
Kansalaisopisto/netto
Osallistujamäärä
Lasten kotihoidon tuki
perheet/vuosi
Kurssilaiset/kansalaisopisto
Fyysiset kirjastokäynnit
Liikuntahallin kävijät
Puikkarin kävijät
Nuorisotilan kävijät
Kirjastolainojen määrä
Hoitopaikkojen määrä
Perhepäivähoito
Päiväkodit
Hoitopäivien määrä
Perhepäivähoito
Päiväkodit
Opetustuntien määrä
Vuosiviikkotuntia
Vvt/oppilas
Opetustunnit/kansalaisopisto
Valt.osuustunnit +lisätunnit maahanm.nuorisot./kansalaisopisto
Suoritekustannus €/lapsi
TP
2013
TA
2014
TA
2015
TS
2016
TS
2017
75
12
889
119
2081
78
16
900
112
2500
69
16
873
104
2200
73
16
830
113
2200
81
16
799
112
2200
100
100
100
100
100
3900
60000
34000
53000
7000
160000
4000
60000
34000
53000
7000
160000
4000
60000
34000
53000
7000
160000
4000
60000
34000
53000
7000
160000
4000
60000
34000
53000
7000
160000
135
57
135
57
135
57
135
57
135
57
22000
10000
22000
10000
22000
10000
22000
10000
22000
10000
2100
1,91
8950
2100
1,93
9900
2100
2,00
9900
2100
2,06
9900
2100
2,00
9900
7245+550
7401+1000
7401+1000
7401+1000
7401+1000
TP
2013
TA
2014
TA
2015
TS
2016
TS
2017
8769
6992
2583
5252
67,43
8745
60,98
8495
7270
2536
7283
92,50
7767
55,08
8591
7951
2633
6927
88,66
7068
48,19
9310
7274
2633
6930
88,70
7087
48,32
8564
7303
2622
6930
88,60
7053
48,09
1613
293
1658
312
1679
291
1748
291
1748
291
1025
1018
1040
1037
1038
170
24,4
18
195
29,5
18
234
26
18
235
26
18
236
26
18
54
162
54
162
56
158
55
157
55
157
Kokonaiskustannus €/oppilas, brutto
Peruskoulutus €/oppilas, brutto
Lukiokoulutus €/oppilas, brutto
Kuljetuskustannukset €/oppilas
Päiväkotihoito €/lapsi, brutto
Päiväkotihoito €/htp, brutto
Perhepäivähoito €/lapsi, brutto
Perhepäivähoito €/htp, brutto
Tehokkuus/taloudellisuus
Käyttöaste %
Menot €/asukas/hyvinvointi- ja sivistystoiminta
Menot €/asukas/ päivähoito
Menot €/asukas/esi- ja perusopetus
Menot €/asukas/ kulttuuri, vapaa-aika,
nuoriso
Opisto-opiskelijat % /asukas
Kokonaislainausluku/ asukas
Resurssit
Henkilöstön määrä/päivähoito
Henkilöstömäärä/sivistyspalvelut
Tilat, m2
72
TOIMINTA-ALUE: TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA
Visio: Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi
Toiminta-ajatus: Tekninen ja ympäristötoiminta-alueen tehtävänä on järjestää kuntaorganisaatiolle ja kuntalaisille tekniset palvelut sekä vastaa maankäytöstä huomioiden ekologisesti
kestävän kehityksen. Toiminta-alue ylläpitää ja kehittää elinympäristön viihtyvyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta edistäen hyvää rakentamistapaa ja ympäristönsuojelua.
Tilivelvollisia ovat: kaupunginhallitus, tekninen johtaja ja tulosyksikköjen vastaavat viranhaltijat.
Tekninen ja ympäristötoiminta-alue sisältää kaksi tulosaluetta: tekniset palvelut ja rakennusvalvonta.
Tekniset palvelut, tulosalue
Tulosyksikkö
Kustannuspaikka
Hallinto- ja tukipalvelut
Maan käyttö- ja kaavoituspalvelut
Kaavoitus- ja mittaustoiminta
Maa- ja metsätilat
Liikenneväylät ja yleiset alueet
Liikenneväylät
Yksityistiet
Puistot ja yleiset alueet
Liikuntapaikat
Kuntatekniikka
Vesi- ja viemärilaitos
Jätehuolto
Tilapalvelut
Omassa käytössä olevat rak. ja toimit.
Vuokratut rakennukset ja toimitilat
Muut rakennukset ja toimitilat
Korjausneuvonta
Asuntotoimi
Ammattikoulu (rakennukset)
Ruokapalvelut
Ruokapalvelut
Rakennusvalvonta
Rakennusvalvonta
73
Tuloslaskelma
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
TEKNINEN JA YMPÄRIS TÖTOIMINTA
TULOS LAS KELMA
TOIMINTATUOTOT
M yyntituotot
M aksutuotot
Tuet ja avustukset
M uut toimintatuotot
TOIMINTATUOTOT
Valmistus omaan käyttöön
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
M uut toimintakulut
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
TA Muutos
2 015
%
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
2 842 146
98 728
110 651
1 506 036
4 557 561
63 714
2 937 871
99 000
3 000
1 338 320
4 378 191
19 500
998 280
99 050
4 000
1 451 850
2 553 180
27 000
-66,0
0,1
33,3
8,5
-41,7
38,5
1 007
100
4
1 457
2 568
24
1 015
101
4
1 463
2 582
22
-2 331 626
-4 475 001
-3 414 861
-54 403
-372 157
-10 648 048
-6 026 772
-2 167 761
-3 433 846
-3 277 632
-45 000
-137 592
-9 061 831
-4 664 140
-1 871 497
-3 272 861
-2 489 118
-48 000
-149 420
-7 830 896
-5 250 716
-13,7
-4,7
-24,1
6,7
8,6
-13,6
12,6
-1 876
-3 334
-2 484
-48
-147
-7 889
-5 298
-1 876
-3 370
-2 502
-48
-148
-7 944
-5 340
2 410 937
3 563 010
-682 068
-157 792
-839 860
5 134 088
2 300 600
3 498 847
-531 500
-150 300
-681 800
5 117 647
1 877 000
3 670 985
-35 000
-157 368
-192 368
5 355 617
-18,4
4,9
-93,4
4,7
-71,8
4,6
1 902
3 763
-36
-161
-197
5 468
1 927
3 857
-36
-165
-201
5 583
-9 743 631
453 507
-8 023 264
104 901
-17,7
-76,9
-8 086
171
-8 145
243
-11 963
-26 417
-1 191 421 -1 257 451
-1 016 493 -965 292
-117 061 -107 186
-2 363 355 -2 329 929
-788 587
-799 565
-20 222
-1 608 374
-37,3
-17,2
-81,1
-31,0
-789
-775
-9
-1 573
-789
-775
-2
-1 565
Sisäiset erät
Sisäiset myyntituotot
Sisäiset vuokrat
Sisäiset palvelut
Sisäiset vuokrat
TOIM INTAKULUT
TOIM INTAKATE
Ulkoinen ja sisäinen yhteensä
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
-11 487 907
-892 684
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistot tietokoneohjelmista
Poistot muista pitkävaikutt. menoista
Poistot rakennuksista
Poistot kiint. rakenteista ja laitteista
Poistot koneista ja kalustosta
Suunnitelman mukaiset poistot
YLEISPERUSTELUT
Tekniset palvelut -tulosalue jakaantuu seuraaviin kuuteen tulosyksikköön:
Hallinto- ja tukipalvelut hoitaa koko toiminta-alueeseen liittyviä hallinnollisia ja taloudellisia tehtäviä. Yksikkö vastaa elinympäristövaliokunnan asioiden valmistelusta käyttäen apuna
toiminta-alueen muita tulosyksiköitä. Tiejaostolle tulevien asioiden valmistelutehtävien vastuu
on ko. tulosyksiköllä. Tiejaoston jäsenet valitsee viranomaislautakunta keskuudestaan.
Maankäyttö ja kaavoituspalvelut – tulosyksikkö sisältää kaavoitus- ja mittaustoiminnan sekä maa- ja metsätilat. Yksikkö vastaa maankäytön suunnittelusta, maaomaisuuden hoidosta,
kartastotehtävistä sekä osoitejärjestelmän ylläpidosta. Yksikkö hoitaa myös kaupungin metsienhoitoon liittyviä tehtäviä.
Liikenneväylät ja yleiset alueet – tulosyksikköön sisältyvät: liikenneväylät, yksityistiet,
puistot ja yleiset alueet sekä liikuntapaikat. Yksikkö hoitaa ja valvoo kaupungin tiestöön liit-
74
tyvät kunnossapito- ja ylläpitotehtävät. Tulosyksikköön kuuluvat myös puistojen ja yleisten
alueiden ylläpitotehtävät. Liikuntapaikkojen ylläpitotehtävät siirtyvät 1.1.215 alkaen sivistysja hyvinvointi-tehtäväalueen vastuulle. Ylläpitotehtävät hoidetaan alueurakoiden kautta.
Kuntatekniikka (liikelaitokset) – tulosyksikköön sisältyvät: kaukolämpölaitokset, Syötteen
vesi- ja viemärilaitos sekä jätehuolto. Jätelain 23 §:n mukaisena jätehuoltoviranomaisena toimii viranomaislautakunta. Kaukolämpölaitoksen toiminta eriytetään kaupungin varsinaisesta
toiminnasta yhtiöittämällä kuntalain mukaisesti. Yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2015 ja se siirretään konserniin.
Tilapalvelut – tulosyksikköön sisältyvät: omassa käytössä olevat rakennukset ja toimitilat,
vuokratut rakennukset ja toimitilat, käytöstä poistetut tai tyhjillään olevat rakennukset ja toimitilat, korjausneuvonta, asuntotoimi ja ammattikoulun rakennukset. Tulosyksikkö hoitaa
omien tilojen vuokrausta kaupungin tulosyksiköille, teollisuustilojen vuokrausta ja kaupungin
suoraan omistamien asuntojen vuokrausta. Tilapalvelut hoitavat kaupungin omien rakennusten
siivouspalvelut ja kiinteistöjenhoitopalvelut sekä kaupungin omien piha-alueiden ylläpitotehtävät. Palvelutehtävät hoidetaan palvelu-urakoiden kautta.
Ruokapalvelut sisältävät Rimmillä sijaitsevan keskuskeittiön, josta ruoka toimitetaan kaupungin eri yksiköille sekä myydään ateriapalveluja Oulunkaaren kuntayhtymälle. Ruokapalvelut järjestävät myös kaupungin eri tilaisuuksiin tarjoiluja. Kaupungin henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus käydä ruokailemassa kouluilla, terveysasemalla sekä palvelukeskuksessa.
Rakennusvalvonta – tulosalueen tehtävät määritellään pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslaissa. Viranomaislautakunta toimii MRL 21 §:n mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena.
KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET
4100 Hallinto- ja tukipalvelut
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Talouden tasapainottamissopimuksen täytäntöönpano
2. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen
4101 Kaavoitus- ja mittauspalvelut
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Törrönkankaan ja Kurenalan yleiskaavat valmistuvat
2. Pietarilan asemakaava valmistuu
4123 Maa- ja metsätilat
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Yhteismetsäasiaa valmistellaan
2. Metsänmyyntitulot pyritään pääasiassa saamaan puistometsien harventamisilla
3. Maisemanhoitotöitä tehdään työllistämishankkeiden kautta
4102 Liikenneväylät
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Liikenneväyliä koskevat tehtävät on keskitetty yhteen tiestön alueurakkaan
4103 Yksityistiet
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Tiekuntien aktivointia oma-aloitteiseen toimintaan
2. Mahdolliset yksityisteiden perusparannusavustukset edellyttävät erillispäätöksen
4104 Puistot ja yleiset alueet
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
75
1. Tehtävät on keskitetty yhteen puistojen ja yleisten alueiden alueurakkaan
2. Kunnossapidettävien puistojen ylläpitoa tarkistetaan
3. Tulvapenkereiden ylläpitoon kiinnitetään huomiota
4110 Kaukolämpölaitokset
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2015
2. Yhtiö siirtyy kaupungin konserniin
4111 Syötteen vesi- ja viemärilaitos
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Taksojen tarkistus 1.1.2015 alkaen n. 5 %:lla
2. Ympäristölupa voi ratketa vuoden 2015 aikana
4112 Jätehuolto
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Yhteistoiminnan kehittäminen Oulun Jätehuollon kanssa
2. Taksojen tarkistus 1.1.2015 alkaen n. 5 %:lla
3. Yhdyskuntajätteiden kuljetuksen osalta on hyväksytty option käyttö 31.5.2016 saakka
4120 Omassa käytössä olevat rakennukset ja toimitilat
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano, omistuspohjan uudelleenjärjestäminen
2. Uuden koulukeskuksen rakentaminen elinkaarimallilla
3. Sisäisten vuokrien korotus vastaamaan todellisia ylläpitokustannuksia
4121 Vuokrakäytössä olevat rakennukset ja toimitilat
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano
2. Teollisuusrakennusten myyminen, vuokran korottaminen tai yhtiöittäminen
3. Asuntotuotannon keskittäminen vuokrataloyhtiöön
4122 Muut rakennukset ja toimitilat
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano
2. Rakennusten purkaminen tai myyminen
4124 Korjausneuvonta
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Avustushakemuksia vähemmän kuin aikaisemmin
2. Avustusten ehdot kiristyneet aikaisemmasta
1230 Asuntotoimi
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Isännöinnin laajuuden tarkastelu
2. Asuntorakentamisen suunnittelun jatkaminen
5010 Ammattikoulun rakennukset
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano
2. Rakennuskannan myyminen ja purkaminen
4130 Ruokapalvelut
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Toimintojen kehittäminen ja tuotteistaminen
2. Vanhan hinnoittelun purkaminen ja uuden hinnaston laatiminen
76
3. Uuden keskuskeittiön toiminnan suunnittelu ja palvelukeittiöiden kehittäminen
4200 Rakennusvalvonta
Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta
1. Sijaisjärjestelyt ja niistä koituvat ylimääräiset kustannukset
2. Hinnoittelun tavoitteena Kuntaliiton suositukset
TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINNAN KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT
Kaupunkistrategiasta johdetut toimenpiteet
Kriittinen menestystekijä
Tavoite
1. Keskittyminen ydintehtäviin
2. Yhteistoiminta muiden tahojen ja toimijoiden kanssa
3. Palveluiden tuottaminen
kustannustehokkaasti
Lakisääteisten tehtävien
täyttäminen
Hyvän palvelutason ylläpitäminen
Taksojen ja lupamaksujen
tarkistaminen
4. Palvelun saatavuus
Palveluaikojen aikatauluttaminen
Aktiivinen kaavoitus
5. Elinvoimaisuuden vahvistaminen
Mittari
Budjettiraami
Asiakaspalautteet
Päivitettyjen taksojen ja
uusien lupamaksujen käyttöönotto 1.1.2015 alkaen
Asiakaspalautteet
Rakennuslupien määrä
Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet
Kärkihanke
Käynnistettävät toimenpiteet
Mittari
1. Huoliteltu ympäristö
2. Ruokapalvelujen kehittäminen
3. Hirsi- ja puurakentaminen
Metsätulojen lisääminen
Suomesta ostetut elintarvikkeet n. 80 %
Hiilijalanjälki pienenee
4. Liikennejärjestelyt
5. Ohikulkuliikenteen pysäyttäminen
Puistometsien hakkuut 2015
Lähiruuan käytön lisääminen
Uusien hirsirakennusten rakennuttaminen ja tarpeettomien rakennusten purku
Pietarilan alueen liikennejärjestelyt
Kauppapaikkojen suunnittelu
Järjestelyt oltava valmiit
elokuussa 2016
Toimijoiden hankinta
77
7. TULOSLASKELMAOSA
Tuloslaskelma yhteensä, ulkoinen
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta
TULOSLASKELM A
TOIM INTATUOTOT
M yyntituotot
M aksutuotot
Tuet ja avustukset
M uut toimintatuotot
TOIMINTATUOTOT
Valmistus omaan käyttöön
TOIM INTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
M uut toimintakulut
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
M uut rahoitustuotot
Korkokulut
M uut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut
VUOS IKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Satunnaiset kulut
TILIKAUDEN TULOS
Varausten ja rahastojen muutokset
Poistoeron muutos
Varausten muutos
Rahastojen muutos
Varausten ja rahastojen muutokset
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
6 873 944 7 040 598
742 219
761 200
1 382 057
828 504
1 647 889 1 505 237
10 646 109 10 135 539
112 675
19 500
TA Muutos
2 015
%
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
5 359 757
722 300
1 234 740
1 669 960
8 986 757
27 000
-23,9
-5,1
49,0
10,9
-11,3
38,5
5 413
725
1 219
1 675
9 031
24
5 481
726
1 165
1 681
9 054
22
-16 430 512
-43 422 859
-4 037 417
-892 799
-874 837
-65 658 424
-54 899 640
22 321 342
37 303 705
-16 418 874
-42 324 208
-3 852 624
-991 098
-813 229
-64 400 033
-54 244 994
21 700 000
37 600 000
-16 455 677
-43 156 465
-3 084 414
-1 182 140
-826 505
-64 705 201
-55 691 444
22 330 000
37 300 000
0,2
2,0
-19,9
19,3
1,6
0,5
2,7
2,9
-0,8
-16 341
-43 616
-3 079
-1 183
-823
-65 042
-55 987
22 246
37 310
-16 305
-44 008
-3 098
-1 185
-828
-65 424
-56 349
22 725
37 120
34 122
1 432 570
-556 817
-97 091
812 784
5 538 191
44 000
264 000
-800 000
-48 000
-540 000
4 515 006
68 300
441 100
-600 000
-57 000
-147 600
3 790 956
55,2
67,1
-25,0
18,8
-72,7
-16,0
69
441
-600
-57
-147
3 422
69
441
-600
-57
-147
3 350
-3 007 157 -3 030 911
-91 348
2 439 687 1 484 095
-2 872 777
-5,2
-2 818
-2 805
918 179
-38,1
604
545
103 263
1 100 000
167 946
1 371 209
3 810 896
103 263
103 263
0,0
103
103
100 000
203 263
1 687 358
100 000
203 263
1 121 442
0,0
0,0
-33,5
100
203
807
100
203
748
Toimintatulot / Toimintamenot, %
Vuosikate / Poistot, %
Vuosikate, euroa/asukas
16,2
184,2
648,3
15,7
149,0
533,1
13,9
132,0
451,8
13,9
121,4
411,8
13,8
119,4
407,0
Asukasmäärä vuoden lopussa
8 543
8 470
8 390
8 310
8 230
Tuloslaskelmaan summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot.
Tuloslaskelman mukaan kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menojen, rahoitusmenojen ja käyttöomaisuuden käytöstä aiheutuneiden menojen ja poistojen kattamiseen.
Voimaantulleiden säännösten mukaan (65.3 §) taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai
ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kunta, jonka kuluvan vuoden tasearvio on
78
ylijäämäinen, voi sen sijaan tehdä alijäämäisen taloussuunnitelman. Alijäämän kattamisvelvollisuus (KuntaL § 65 mom. 3)
Kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös osoitti yhteensä 3,8 milj. euron ylijäämää. Kaupungilla ei
vuonna 2014 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää mikäli vuoden
2014 ja 2015 toteutuvat arvioiden mukaan.
Toimintatuottojen kehitys 2013-2017
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta
TULOSLASKELM A
TOIM INTATUOTOT
M yyntituotot
M aksutuotot
Tuet ja avustukset
M uut toimintatuotot
TOIMINTATUOTOT
Valmistus omaan käyttöön
TILINP.
2 013
TA
2 014
6 873 944 7 040 598
742 219
761 200
1 382 057
828 504
1 647 889 1 505 237
10 646 109 10 135 539
112 675
19 500
TA Muutos
2 015
%
5 359 757
722 300
1 234 740
1 669 960
8 986 757
27 000
-23,9
-5,1
49,0
10,9
-11,3
38,5
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
5 413
725
1 219
1 675
9 031
24
5 481
726
1 165
1 681
9 054
22
Toimintatulojen muutos on – 11,3 % vuonna 2015 vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.
Myyntituotot, muutos on – 23,9 % ja maksutuotot, muutos -5,1 % verrattuna edelliseen
vuoteen. Myyntituloja syntyy tavaroista ja palveluista, jotka on tarkoitettu myytäväksi
tuotantokustannukset kattavaan hintaan sekä maksutuloja asiakasmaksuista tai muista
maksuista, joissa tuotantokustannuksia ei pyritä kattamaan. Myyntituotoissa kaukolämmön
yhtiöittäminen toi muutosta 1 999 500 euroa ja toimintakuluihin – 1 759 615 euroa. Kaukolämmön ostoon varauduttiin 558 000 euron edestä.
Tuet ja avustukset, kasvu on 49 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muutosta tuli mm.
uusien hankkeiden muut tuet ja avustukset valtiolta osalta. Tuet ja avustukset sisältävät
tulonsiirtoja, jotka eivät ole korvausta suoritteen myynnistä tai rahoitusosuutta
investointimenoon eivätkä suoraan tuloslaskelmaan kuuluvia valtionosuuksia. Tukeja ja
avustuksia on arvioitu kertyvän seuraavasti:
- työllistämistuki 194 400 €, kasvu 13,6 % edelliseen vuoteen,
- muut tuet ja avustukset valtiolta 962 415 €, kasvu 60,7 % (mm. uudet kehittämistoimen
hankkeet).
Muut toimintatuotot, kasvu on 10,9 %, kasvua tuli mm. vuokratuotoissa 8,5 prosenttia.
Kaupungin toimintatuottoja arvioidaan tulevan 1 071 €/asukas vuonna 2015 (1 197 €/v. 2014).
Kaikkien kuntien toimintatuottojen keskimääräinen luku oli 1 570 €/asukas vuonna 2013.
79
Myyntituotot
8%
Pudasjärven tulopohja 2015
Korkotuotot
0%
Muut rahoitustuotot
1%
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
1%
2%
Vuokratuotot
Muut tuotot
2%
0%
Valmistus omaan
käyttöön
0%
Kunnallisvero
26 %
Valtionosuudet
54 %
Kiinteistövero
3%
Yhteisövero
3%
Kuva: Pudasjärven tulopohja vuonna 2015
Toimintatuotot ta 2015
8 000
7 000
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
2015
2014
Myyntituotot
5 360
7 041
Maksutuotot
722
761
Tuet ja avustukset
1 235
829
Kuva: Pudasjärven toimintatuotot vuosina 2014-2015
Muut toim.tuot.
1 670
1 505
80
Toimintakulujen kehitys
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
M uut toimintakulut
TOIMINTAKULUT
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
TA Muutos
2 015
%
-16 430 512 -16 418 874 -16 455 677
-43 422 859 -42 324 208 -43 156 465
-4 037 417 -3 852 624 -3 084 414
-892 799
-991 098 -1 182 140
-874 837
-813 229
-826 505
-65 658 424 -64 400 033 -64 705 201
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
0,2 -16 341 -16 305
2,0 -43 616 -44 008
-19,9 -3 079 -3 098
19,3 -1 183 -1 185
1,6
-823
-828
0,5 -65 042 -65 424
Toimintakulut tuovat kasvua 0,5 % vuonna 2015 vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.
Kaupungin henkilöstökulut, kasvu on 0,2 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.
-
-
Hallintotoiminta, henkilöstökulujen kasvu on 9,8 %, mikä tuli kokouspalkkioiden
määrärahatarkistuksista.
Kehittämistoiminta, henkilöstökulujen kasvu on 41,7 %, kasvua tuli mm. uusien
hankkeiden henkilöstökuluista, toiminta-alueiden välisistä tehtävien tarkistamisista
sekä sotelta siirtyvien tehtävien (kuntouttava työtoiminta, työmarkkinatuen kuntaosuus) henkilöstökulujen määrärahavarauksista.
Sivistys- ja hyvinvointitoiminta, henkilöstökulujen muutos on – 1,5 %. Muutosta
tuli mm. opettajien palkkojen määrärahavarauksista – 1,3 %.
Tekninen ja ympäristötoiminta, henkilöstökulujen muutos on – 13,7 %. Muutosta
tuli mm. kaukolämpötoiminnan henkilöstön siirrosta uuteen yhtiöön.
Palvelujen ostot, kasvu on 2 %. Palvelujen ostojen suurimpana menoeränä ovat asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymältä (Oulunkaaren kuntayhtymä) noin 33,7 milj. €, kasvua 1,1 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.
Muiden palvelujen ostoista suurimpina menoerinä ovat:
-
toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 0,8 milj. €, kasvu 26,6 %
puhtaanapito- ja pesulapalvelut 1,3 milj. €, kasvu 5,2 %,
rakennusten. ja alueiden kunnossapitopalvelut 1,8 milj. €, kasvu 5,8 %,
matkustus- ja kuljetuspalvelut 0,6 milj. €, kasvu 14,5 %
oppilaiden kyyditykset 1,4 milj. €, kasvu 3,8 % ja
muut yhteistoimintaosuudet 1,8 milj. €, muutos -3,5 %.
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, muutos – 19,9 %. Aineet, tarvikkeet ja tavaroiden suurimpina
menoerinä ovat:
- lämmityskulut n.1 milj. €, muutos -40,1 %,
- sähkö 0,8 milj. €, muutos -9,7 % ja
- ateriapalveluiden elintarvikekulut 0,6 milj. €, kasvu 1,1 %.
Muutosta on verrattu edelliseen vuoteen.
Kaupungin toimintakulut arvoidaan olevan n. 7 712 €/ asukas vuonna 2015 (7 603 €/asukas v.
2014). Kaikkien kuntien toimintakulujen keskimääräinen luku oli 6 662 €/asukas vuonna
2013.
81
Pudasjärven toimintakulut
tehtäväalueittain v. 2015
Hallintotoiminta
4%
Kehittämistoiminta
4%
Sivistys- ja
hyvinvointi.
22 %
Kunnan yhteistyöt.
58 %
Tekninen ja
ympäristöt.
12 %
Kuva: toimintakulut tehtäväalueittain vuonna 2015
Toimintakulut ta 2014 ja 2015
50 000
40 000
30 000
20 000
10 000
0
Henk.kulut
Palv.ostot
Avustukset
43 156
Aineet ja
tarv.
3 084
1 182
Muut
toim.kulut
827
TA 2015
16 456
TA 2014
16 419
42 324
3 853
991
813
Kuva: Toimintakulut vuosina 2014 ja 2015
Toimintakatteen kehitys
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
TOIMINTAKATE
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
TA Muutos
2 015
%
-54 899 640 -54 244 994 -55 691 444
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
2,7 -55 987 -56 349
Toimintakatteella osoitetaan, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelutuotteiden
myynti- ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen.
82
Vuonna 2015 toimintakatearvio on – 55,7 milj. €, kasvua 2,7 % (v.2014 / – 54,2 milj. €, kasvu
1,2 %).
Toimintakate vuonna 2015 on 6 638 €/asukas (v. 2014 oli 6 404 €/asukas). Kaikkien kuntien
keskimääräinen toimintakate oli 4 984 € / asukas vuonna 2013.
Verotulot ja valtionosuudet
2 015
euroa
2016
1 000 €
2017
1 000 €
17 456 820 17 857 884 18 732 358 18 060 000 18 333 000
1 514 303 1 535 874 1 611 266 1 740 000 1 861 000
2 837 750 1 845 988 1 977 718 1 900 000 2 136 000
21 808 873 21 239 745 22 321 342 21 700 000 22 330 000
2,1 %
-2,6 %
5,1 %
-2,8 %
2,9 %
18 496
1 861
1 889
22 246
-0,4 %
18 844
1 861
2 020
22 725
2,2 %
22 580
22 496
22 974
Valtionosuudet
Peruspalvelujen valtionosuus, €
27 880 121 29 770 001 30 523 829 30 369 907 29 395 474
Sisältää valtionosuuden siirtymätasauksen
430 899
Verotuloihin perustuva valtiono. tasaus, €
7 479 458 7 376 039 7 803 745 8 140 908 8 504 526
Muut opetus- ja kulttuurit. valt.os. €
-1 148 302 -1 136 931 -1 023 869
-910 815
-600 000
Valtionosuudet yhteensä, €
34 211 277 36 009 109 37 303 705 37 600 000 37 300 000
Muutos -% edell. vuoteen verr.
-2,4 %
5,3 %
3,6 %
0,8 %
-0,8 %
29 405
431
8 505
-600
37 310
0,0 %
29 215
690
8 505
-600
37 120
-0,5 %
59 556
-0,1 %
59 845
0,5 %
Verotulot ja valtionosuudet
Verotulot
Kunnan tulovero, €
Kiinteistövero, €
O suus yhteisöveron tuotosta, €
Verotulot yhteensä, €
Muutos -% edell. vuoteen verr.
2011
euroa
Vehohallinnon arvio 9.10.2014
2013
euroa
2014
euroa
22 486
Ministeriön alustava laskelma 30.9.2014, perusp.valtionosuus
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ann. Rahoitus
Kotikuntakorvaus tulo ja meno (netto)
Elatustuen takaisinperinnän palautus
Valtionosuus yhteensä
Verotulot ja valtionosuudet yht. €
Muutos -% edell. vuoteen verr.
2012
euroa
39 070 658 38 664 969
-826 417
-600 000
-51 984
-52 000
-11 120
-11 000
38 181 137 38 001 969
56 020 150 57 248 854 59 625 047 59 300 000 59 630 000
2,2 %
4,2 %
-0,5 %
0,6 %
Verotulot
Kaupungin verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuoden 2015 veron tuotoksi arvioidaan 22,3 milj. euroa, kasvu 2,9 %, mikä on noin 0,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2014 arvioitu verotuotto. Vuonna 2014 arvioidaan verotuloja kertyvän hieman yli talousarvion.
Verotuloarviot on laskettu 20,50 veroprosentin mukaan vuodelle 2015, sekä vuosille 2016 ja
2017. Verotulojen arviointi on tehty kuluvan vuoden verotilitysten ja Suomen Kuntaliiton verotulojen ennustekehikon pohjalta.
Kaupungin verotuloja arvioidaan kertyvän 2 661 €/asukas vuonna 2015 (2 562 €/asukas v.
2014), kun kaikkien kuntien keskimääräinen verotulo oli 3 787 euroa / asukas vuonna 2013.
Pudasjärven tulovero- ja kiinteistöveroprosentit ovat vuonna 2015 (valtuusto 6.11.2014):
– tuloveroprosentti
20,50
– yleinen kiinteistöveroprosentti
0,80
– vakituinen asuinrakennus
0,40
– muu asuinrakennus
0,87
– voimalaitosrakennukset
2,50
– rakentamaton rakennuspaikka
2,00
– yleishyödylliset yhteisöt
0,40
83
Valtionosuudet
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräytymiseen vaikuttavat yleinen osa, sosiaali- ja
terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen
laskennalliset kustannukset, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus ja verotuloihin perustuva
tasaus.
Kaupungin vuoden 2015 valtionosuuksien kokonaismääräksi on arvioitu 37,3 milj. euroa, mikä on 0,3 milj. euroa (-0,8 %) vähemmän kuin vuonna 2014 on arvioitu. Opetusministeriön
muut opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoitusosuus on laskettu vuoden 2014 tiedolla ennusteen
vielä puuttuessa. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan vuonna 2015 (0,3 milj.
euroa) 0,6 % vuodesta 2014. Valtionosuus on talousarviossa laskettu Kuntaliiton ennusteen
mukaisesti huomioimalla oppilasmäärämuutosten, asukaslukumuutosten ja verotulotasauksen
vaikutukset.
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi,
jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Pudasjärven valtionosuuksien muutos on yhteensä – 2 654 000 € (- 308 €/asukas), laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin 3 %. Valtionosuuden vähennystä tuli n. 430 900 € vuonna 2015.
Kaupungin valtionosuuksia arvioidaan tulevan 4 446 €/asukas vuonna 2015 (4 439 €/2014).
Rahoitustuotot ja rahoituskulut
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
Korkotuotot
M uut rahoitustuotot
Korkokulut
M uut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
34 122
1 432 570
-556 817
-97 091
812 784
44 000
264 000
-800 000
-48 000
-540 000
TA Muutos
2 015
%
68 300
441 100
-600 000
-57 000
-147 600
55,2
67,1
-25,0
18,8
-72,7
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
69
441
-600
-57
-147
69
441
-600
-57
-147
Korkotuotoissa on huomioitu talletustilien korot (kilpailutettu maaliskuussa 2006). Sijoitusten
rahoitustuotot ja kulut on arvioitu vuoden 2014 toteuman perustella. Uutena korkotuotoissa on
myös arvioitu Pudasjärven Lämpö Oy:n lainan korkotuottoja.
Korkotuotoiksi vuonna 2015 arvioidaan 68 300 € ja korkokuluiksi -600 000 euroa.
Talousarviolainojen korot on laskettu olemassa olevan lainakannan mukaan. Uutta lainaa on
budjetoitu otettavaksi 2,0 milj. euroa vuonna 2015 ja lainoja maksetaan takaisin noin 2,7 milj.
euroa, joten lainamäärä vähenee noin 0,7 milj. euroa. Kaupunginhallitus on 9.1.2006 päättänyt ottaa käyttöön kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi kuntatodistusohjelman. Kunkin
kuntatodistusohjelman limiitti on 2,0 milj. euroa.
Rahoitustuottoihin on arvioitu Kairan Kuitu Oy:n ja Pudasjärven Kyläverkot Oy:n 3,8 %:n takausprovisiota n. 200 000 euroa.
Rahoitustuottoja vuonna 2015 arvioidaan kertyvän 441 100 euroa ja rahoituskuluja – 57 000
euroa, rahoitustuotot ja –kulut on arvioitu vuoden 2013 toteutuman ja 2014 talousarvion perusteella.
Rahoitustuotot ja – kulut yhteensä arvioidaan olevan – 147 600 euroa vuonna 2015, kun ne
olivat – 540 000 euroa talousarviovuonna 2014.
Pudasjärven kaupungilla oli seuraavat sijoitukset 30.09.2014:
Evli Pankki Oyj:n sijoitussalkku, markkina-arvo 7 808 775,52 € (v. 2013/7 272 369,23 €).
Mandatum life, markkina-arvo 6 353 183,16 € v. 2013/6 133 911,43 €).
84
Vuosikate
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
VUOS IKATE
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
5 538 191
4 515 006
TA Muutos
2 015
%
3 790 956
-16,0
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
3 422
3 350
Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä. Siinä toimintakatteen lisäksi
huomioidaan verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja – kulut.
Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään yhtä suuri kuin käyttöomaisuuden poistot. Oletus
pätee kuitenkin vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä investointitasoa. Satunnaisten
tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus eri
vuosien ja kuntayksiköiden kesken.
Kaupungin tulorahoitus on riittävä, koska vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Kaupungin vuosikate kattaa poistoista 132 %. Kaupungin tulorahoituksen tulkitaan olevan riittävä,
kun vuosikate suhteessa poistoihin on vähintään 100 %:
Verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet ovat kunnan varsinaisen toiminnan kulujen kattamiseen tarkoitettua säännöllistä tulorahoitusta, jonka jälkeisen vuosikatteen tulee terveessä taloudessa olla ylijäämäinen.
Vuoden 2015 talousarvioesityksessä vuosikate arvioidaan olevan 3,8 milj. euroa, asukasta
kohti se on 451,8 €/asukas, kun se oli 533,1 €/asukas edellisenä vuonna. Kaikkien kuntien
keskimääräinen vuosikate oli 380 €/asukas vuonna 2013.
Kuva: vuosikate ja nettoinvestoinnit
Yllä olevassa kuviossa on nettoinvestoinnit kuvattu + -merkkisinä. Investointien netto on vuosittain ollut suurempi kuin vuosikate, joka on tarkoittanut investointien ja lainan hoitokustannusten rahoittamista uudella lainalla. Vuonna 2010 tilanne muuttui hetkellisesti hieman paremmaksi, mutta seuraavina vuosina jouduttiin edelleen investointeja rahoittamaan uudella
lainalla. Tulevina vuosina talousarvioissa ja – suunnitelmissa täytyy varautua suuriin investointitarpeisiin sekä tarpeettomien huonokuntoisten kiinteistöjen poistamiseen käytöstä joko
85
myymällä tai purkamalla. Kiinteistöjen purkaminen tai myyminen aiheuttaa suuria alaskirjauksia, jotka tulevat heikentämään kaupungin tulosta.
Poistot
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
Suunnitelman mukaiset poistot
-3 007 157
-3 030 911
TA Muutos
2 015
%
-2 872 777
-5,2
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
-2 818
-2 805
Poistojen määräksi on arvioitu – 2,9 milj. € vuonna 2015. Poistojen määrän laskuun vaikutti
vuonna 2015 mm. kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen, jolloin suunnitelman mukaisia poistoja siirtyi kaupungilta 358 596 € perustetulle uudelle yhtiölle. Kaupungin suunnitelman mukaiset poistot arvioidaan olevan 342 €/asukas vuonna 2015. Kaikkien kuntien keskimääräiset
poistot ja arvonalentumiset olivat 380 €/asukas vuonna 2013.
Poistojen kokonaismäärä on arvioitu kaupunginhallituksen 15.10.2013 § 366 päätöksen mukaisesti. Päätöksellä tarkistettiin valtuuston hyväksymien perusteiden pohjalta aineellisten
hyödykkeiden poistoaikoja. Poistojen kokonaissummaa pienentävät myydyt kiinteistöt.
Tilikauden tulos
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
TILIKAUDEN TULOS
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
2 439 687
1 484 095
TA Muutos
2 015
%
918 179
-38,1
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
604
545
Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää
kunnan varauksia tai vapaata pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsittelyerät eli vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset.
Kaupungin tilikauden tulos arvioidaan olevan 0,9 milj. €, 109 €/asukas, vuonna 2014 se oli
175 €/asukas. Kaikkien kuntien keskimääräinen tilikauden tulos oli 68 €/asukas vuonna 2013.
Ylijäämä/alijäämä
PUDAS JÄRVEN KAUPUNKI
Ulkoinen
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
TILINP.
2 013
TA
2 014
+ muutos
3 810 896
1 687 358
TA Muutos
2 015
%
1 121 442
-33,5
TS
2 016
tuh
TS
2 017
tuh
807
748
Vuoden 2015 talousarvion ylijäämäksi arvioidaan 1,1 milj. €, asukasta kohti 133 euroa, kun
se oli 199 €/asukas ta 2014.
Tilinpäätöshetkellä 2013 Pudasjärven kaupungin tiedossa oleva Osekk/Koipak:n valtionosuuksien takaisinperintä on kirjattu (pakollinen varaus) tilikausien ylijäämä/alijäämätilitä koko päätöksen suuruisena korkoineen yhteensä 3 033 651,53 €.
86
Kuva: toimintatuotot, -kulut ja –kate sekä vuosikate kehitys 2007-2017
87
8. INVESTOINTIOSA
Investointiosan yhteenveto
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI
INVESTO INNIT
Kok.
kust.arvio
€
TP 2013
TA + muutos TA 2014
2014
Toteuma
€
31.10.2014
€
TA
2015
€
Muutos % TS
TS
Ta 2014- 2016 2017
2 015
tuh. € tuh. €
PERUSPALVELUT
Hallintotoiminta
Menot
Tulot
Netto
-8 205 402 -2 057 628
671 385
418 932
-7 534 017 -1 638 696
-1 260 000
0
-1 260 000
-813 932
167 618
-646 314
-780 000
0
-780 000
-38,1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0,0
-9 631 189 -3 657 586
1 469 000
32 000
-8 162 189 -3 625 586
- 560 000
0
-560 000
- 77 665
0
-77 665
- 560 000
0
-560 000
-8 735 289 -1 103 868
600 950
22 865
-8 134 339 -1 081 003
-2 355 000
130 000
-2 225 000
-38,1
-400
0
-400
-300
0
-300
0
0
0
0
0
0
Kehittämistoiminta
Menot
Tulot
Netto
Sivistys- ja hyvinvointitoiminta
Menot
Tulot
Netto
Tekninen ja ympäristötoiminta
Menot
Tulot
Netto
ELINVO IMAHANKKEET
Syötteen alue
Menot
Tulot
Netto
Taajama- ja haja-asutusalueet
Menot
Tulot
Netto
-20 000
0
-20 000
- 849 156 -3 815 000
0
515 000
- 849 156 -3 300 000
0,0
0,0 - 2 625 - 1 670
0,0
171
450
0,0 -2 454 -1 220
62,0 - 1 715
296,2
0
48,3 - 1 715
- 565
0
- 565
-1 504 003
536 744
-967 259
- 617 304
296 643
- 320 661
- 171 117
49 782
- 121 335
- 203 709
0
- 203 709
- 390 000
0
- 390 000
127,9
-100,0
221,4
- 130
0
- 130
- 100
0
- 100
-3 574 371
706 193
-2 868 178
- 244 702
5 977
- 238 725
- 160 000
0
- 160 000
- 121 733
0
- 121 733
0
0
0
0,0
0,0
0,0
0
0
0
0
0
0
INVESTO INTIO HJELMA YHTEENSÄ
MENO T
Menot -31 670 254 -7 681 088
TULO T
Tulot 3 984 272
776 417
NETTO
Netto -27 685 982 -6 904 671
-4 506 117 -2 066 195 -5 545 000
179 782
167 618
515 000
-4 326 335 -1 898 577 -5 030 000
23,1 -4 870 -2 635
186,5
171
450
16,3 -4 699 -2 185
Investointimenoja vuoden 2015 talousarviossa on yhteensä noin 5,5 milj. euroa, josta hallintotoiminnan tehtäväalue 0,8 milj. €, hyvinvointi- ja sivistystoiminnan tehtäväalue 0,5 milj. € ja
teknisten ja ympäristötoiminnan tehtäväalue 4,2 milj. €.
Yksityiskohtaisempi luettelo investointikohteista on esitetty investointien liitteessä.
Suurimmat investointikohteet ovat vuonna 2015:
- sijoitukset 0,2 milj. €,
- maanosto 0,3 milj. €,
- koulukeskuksen valvonta ja suunnittelu 0,2 milj. €,
- Suojalinnan urheilukenttä 0,15 milj. €.,
- haja-asutusalueen koulujen ja Lakarin koulun piha-alueen peruskorjaukset 0,15 milj. €,
- uuden koulun liikennejärjestelyt 0,7 milj. €,
- uuden koulukeskuksen kalusteet 0,2 milj €,
- Jussinahon alikulkusilta 0,2 milj. €,
- Kurenalan kaava-alueen kunnostaminen 0,3 milj. €,
- terveyskeskuksen saneeraus 2,5 milj. €
88
9. RAHOITUSOSA
Rahoituslaskelma
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI
RAHO ITUSLASKELMA
TO IMINNAN JA INVESTO INTIEN RAHAVIRTA
TO IMINNAN RAHAVIRTA
Vuosikate
Satunnaiset erät
Myyntivoitot ja tappiot
Muut korjauserät
T ulorahoituksen korjauserät
TO IMINNAN RAHAVIRTA
INVESTO INTIEN RAHAVIRTA
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pys. vastaavien vars. myyntitulo
Pys. vastaavien hyödykkeiden myyntivoito
Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustul
INVESTO INTIEN RAHAVIRTA
TO IMINNAN JA INVESTO INTIEN RAHAVIRTA
RAHO ITUKSEN RAHAVIRTA
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainauksen muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset, lyhytaikainen
Edellisten tilikausien yli/alijäämä
O man pääoman muutokset
T oimeksiantojen varojen ja pääom. muutok
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
RAHO ITUKSEN RAHAVIRTA
RAHAVARO JEN MUUTO S
Rahavarat 31.12., 1 000 €
Rahavarat 1.1.
RAHAVARO JEN MUUTO S
Lainakanta 31.12., 1 000 €
Lainakanta 31.12.,/ asukas
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Asukasluku
TP 2013
€
5 538 191
-91 348
-22 142
3 033 652
3 011 509
8 458 352
TA 2014
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
€ Tot.enn. €
€
1 000 €
1 000 €
4 515 006
4 875 000
3 790 956
3 422
3 350
0
4 515 006
4 875 000
0
3 790 956
0
3 422
0
3 350
-7 681 089 -4 506 117 -3 340 000 -5 545 000
661 885
179 782
340 000
515 000
114 532
22 142
136 675
-6 882 529 -4 326 335 -3 000 000 -5 030 000
1 575 823
188 671 1 875 000 -1 239 044
-4 870
171
-2 635
450
-4 699
-1 277
-2 185
1 165
2 218 500 2 000 000 2 000 000 2 000 000
-2 889 331 -2 758 000 -2 758 000 -2 708 331
-870 544
-1 541 375
-758 000
-758 000
-708 331
-3 033 652
-3 033 652
0
0
-7 497
-269 237
375 191
1 647 939
1 746 396
0
0
-2 828 631
-758 000
-758 000
-708 331
-1 252 808
-569 329 1 117 000 -1 947 375
12 414 368 12 594 802 12 594 802 12 594 802
13 667 176 13 164 131 11 337 802 14 542 177
-1 252 808
-569 329 1 257 000 -1 947 375
23 813
23 400
22 232
24 072
2 787
2 763
2 625
2 869
80,2
104,4 %
162,5 %
75,4 %
1,45
1,04
1,27
0,96
65,4
63,4
64,7
62,5
8 543
8 470
8 470
8 390
2 000
-2 700
2 000
-2 700
-700
-700
0
0
-700
-1 977
12 795
14 772
-1 977
26 049
3 135
72,8 %
0,86
63,8
8 310
-700
465
12 995
12 530
465
25 584
3 109
153,3 %
0,83
66,4
8230
Kaikkien kuntien keskimääräinen lainakanta oli 31.12. €/asukas 2 540 euroa vuonna 2013.
Talousarvioon on kuntalain 65 §:n 3 momentin mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden
edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Toiminnan rahoitus esitetään talousarvion rahoitusosassa kassavirtalaskelman muodossa.
Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien
nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan,
miten alijäämäinen nettokassavirta on katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman
muuttamiseen.
Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin kunta pystyy suunnittelukauden aikana oman
toimintansa (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen,
89
uusien investointien tekemiseen ja lainojen takaisinmaksuun ulkopuolisiin rahoituslähteisiin
turvautumatta.
Investointien rahavirta osoittaa sen rahavarojen käytön, jonka kunta suuntaa palvelutuotannon edellytysten järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä.
Rahoituksen rahavirta osoittaa antolainasaamisten ja lainakannan muutokset suunnittelukaudella. Talousarvion rahoituslaskelma päättyy riviin Vaikutus maksuvalmiuteen.
Lainakannan muutokset
Rahoituslaskelma osoittaa miten kunnan rahoitusrakenne on tilivuoden aikana muuttunut. Pitkäaikaisten lainojen lisäys osoittaa kuinka paljon kunta on tilivuoden aikana ottanut uutta pitkäaikaista lainaa tai uusinut niitä. Lyhytlainojen lisäys osoittaa kuinka paljon kunta on ottanut
uutta lyhytaikaista lainaa tai uusinut sitä. Lyhytaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset esitetään rahoituslaskelmassa nettona.
Muut maksuvalmiuden muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat seuraavista tase-erien muutoksista: toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden muutos, pitkäaikaisten saamisten
muutokset, lyhytaikaisten saamisten muutokset, korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen
muutokset ja rahavarojen muutos.
Lainat
Valtuuston hyväksymän tavoitteen mukaan lainarahoitusta käytetään tarvittaessa.
Kaupungin lainoista osa on kiinteäkorkoista ja osa viitekorkolainaa. Koko lainasalkun keskikorko on vajaa 3 prosenttia. Lisääntyvä lainamäärä kasvattaa lainanhoitokustannuksia.
Pudasjärven kaupungin pitkäaikaista lainaa arviolta nostetaan 2,0 milj. euroa ja vanhoja lainoja maksetaan 2,7 milj. euroa. Lainanhoitokate tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.
Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat valtion toimeksiannoista (mm. aravalainat), pitkä
ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilien pääomien muutoksista.
Sijoitustoiminta
Valtuusto on hyväksynyt 5.2.2009 § 15 sijoitustoiminnan perusteet. Sijoitustoiminnan tulee
olla taloudellisesti tuottavaa, vähimmäisvaatimuksena on sijoituksen reaaliarvon säilyttäminen. Sijoitustoiminta on hoidettava suunnitelmallisesti siten, että maksuvalmius turvataan. Sijoitustoimintaan liittyvät riskit kartoitetaan ja niiltä pyritään suojautumaan ennakolta.
90
Talousarvio/taloussuunnitelma yhteensä
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI
(ulkoinen)
KÄYTTÖ TALO USO SA
T oimintatulot
T oimintakulut
TO IMINTAKATE
TP 2013
TA 2014
TA 2015
€
€
€
2014/15 TS 2016 TS 2017
Muutos
% 1 000 € 1 000 €
10 758 784 10 155 039
9 013 757
65 658 424 64 400 033 64 705 201
-54 899 640 -54 244 994 -55 691 444
-11,2 %
9 055
9 076
0,5 % 65 042 65 424
2,7 % -55 987 -56 348
RAHO ITUS
T oimintatulot
T oimintakulut
TO IMINTAKATE
64 011 900
653 908
63 357 992
59 608 000
848 000
58 760 000
60 139 400
657 000
59 482 400
0,9 %
-22,5 %
1,2 %
60 066
657
59 409
60 355
657
59 698
INVESTO INTI
T oimintatulot
T oimintakulut
TO IMINTAKATE
798 559
7 681 089
-6 882 530
130 000
4 456 335
-4 326 335
515 000
5 545 000
-5 030 000
296,2 %
24,4 %
16,3 %
171
4 870
-4 699
450
2 635
-2 185
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI
T oimintatulot
T oimintakulut
TO IMINTAKATE
75 569 243
73 993 421
1 575 822
69 893 039
69 704 368
188 671
69 668 157
-0,3 %
70 907 201
1,7 %
-1 239 044 -756,7 %
69 292
70 569
-1 277
69 881
68 716
1 165
-2 889 331
2 218 500
-2 758 000
2 000 000
-2 708 331
2 000 000
-1,8 %
0,0 %
-2 700
2 000
-2 700
2 000
Antolainauksen lisäykset
Pitkäaik.lainojen vänennys
Pitkäaik.lainojen lisäys
T ulorahoituksen korjauserät
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Omanpääoman muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
-870 544
-3 033 651
1 746 395
RAHO ITUKSEN RAHAVIRTA
-2 828 631
-758 000
-708 331
-6,6 %
-700
-700
RAHAVARO JEN MUUTO S
-1 252 809
-569 329
-1 947 375
242,0 %
-1 977
465
Kokonaistulojen ja – menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat.
Kokonaistulo ja – meno – käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien
tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön.
Kaupungin kokonaismenot arvioidaan olevan 8 451 €/asukas vuonna 2015, kun se oli (arvio)
8 230 €/asukas vuonna 2014.
91
10. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET
Pudasjärven kaupunki, konsernirakenne
Pudasjärven kuntakonserni
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI
Tytäryhteisöt:
PUDASJÄRVEN
VUOKRATALOT OY
100 %
As Oy Pudasjärven
Tamlanderinpuisto
62,50 %
KIINTEISTÖ OY
PUDASJÄRVEN
TEURASTAMO
57 %
KIINTEISTÖ OY
SARAVEITSI
100 %
As Oy Pudasjärven
Syöte, 82,72 %
KIINTEISTÖ OY
PUDASJÄRVEN
HIRSIKUNNAS
100 %
As Oy Pudasjärven
Kuusitie 12
66,72 %
Kuntayhtymät:
POHJOISPOHJANMAAN
SAIRAANHOITOPIIRIN
KUNTAYHTYMÄ
2,97 %
KIINTEISTÖ OY
PUDASJÄRVEN
HARJUS
63,55 %
PUDASJÄRVEN
KYLÄVERKOT OY
SYÖTE
GOLF OY
100 %
KAIRAN KUITU
Oy
100 %
65,00 %
Pudasjärven
Lämpö Oy
100 %
OULUNKAAREN
KUNTAYHTYMÄ
31,73 %
POHJOISPOHJANMAAN
LIITTO
2,49 %
Osakkuusyhteisöt:
TUNTURI TRAVEL OY
40 %
KOILLIS-SUOMEN
AIKUISKOULUTUS OY
28,00 %
PUDASJÄRVEN
VUOKRATALOT OY
As Oy Lakarinkuusikko 41,5 %
Konsernin toiminnan ohjaus
Pudasjärven kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisönä Pudasjärven Vuokratalot Oy, Kiinteistö
Oy Saraveitsi, Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo, Kiinteistö Oy Pudasjärven Harjus, Syöte Golf Oy, Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas, Pudasjärven kyläverkot Oy, Kairan Kuitu
Oy ja Pudasjärven Lämpö Oy. Konserniin kuuluu kuntayhtyminä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan Liitto ja Oulunkaaren kuntayhtymä. Osakkuusyhteisönä konserniin kuuluivat Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy, Syöte Travel Oy ja
Pudasjärven Vuokratalot Oy:n As Oy Lakarinkuusikko.
Konsernin toiminnan ohjaus tapahtuu Pudasjärven kaupunginvaltuuston 13.12.2007 § 74 hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Konsernin toiminnan ohjaus tapahtuu käytännössä konserniyhteisöjen yhtiökokousedustajiksi ja hallituksen jäseniksi valittujen luottamushenkilöedustajien toimesta sekä kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksillä konserniin liittyvissä asioissa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat niiden edustajia tytäryhteisön toimielimissä.
92
Pudasjärven Vuokratalo Oy, kaupungin omistusosuus 100 %
Taloudelliset tavoitteet:
Ennuste
TP 2013
2014
TA 2015
Liikevaihto, €
1841834,05
1844000
2220000
Liikevoitto, €
390260,29
270000
396000
Tilikauden tulos, €
-19851,48
0,00
0,00
Taseen loppusumma, €
7200967,36
7000000
10000000
Investoinnit, €
0,00
0,00
3150000
Henkilöstö, €
103028,08
102000
110000
Käyttökate, %
34,33
Omavaraisuusaste
Toiminnalliset tavoitteet:
- Asuntojen vuokraus. Asunnon asuttuina, käyttöaste korkeana 97 %.
- Uusien asuntojen rakentaminen.
- Asuntojen remontoiminen tarvittaessa.
- Asumisviihtyisyyden parantamien.
Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo, kaupungin omistusosuus 57 %
Taloudelliset tavoitteet:
Ennuste
TP 2013
2014
TA 2015
Liikevaihto, €
28703,00
54680,00
55773,60
Liikevoitto, €
9437,00
18044,00
18404,00
Tilikauden tulos, €
9432,00
17968,00
18327,00
Taseen loppusumma, €
13857,06
31825,06
32184,06
Investoinnit, €
-
-
-
Henkilöstö, €
-
-
-
Käyttökate, %
33
33
33
Omavaraisuusaste
100
100
100
KOY:n tilikausi on 1.6.–31.5. Yhtiön hallinnoimat tilat ovat kaupungin taseessa ja yhtiö on
ns. hoitoyhtiö. Teurastamo käsittää vuonna 2000 valmistuneet n. 375 m2:n poron ja muun
eläimen teuraslinjat sosiaalitiloineen sekä vuonna 2004 valmistuneet n. 155 m2:n suuruiset
leikkaamo-jatkojalostustilat. Teurastamon kaikkinaisesta hallinnoinnista vastaa Kiinteistö Oy
Pudasjärven Teurastamo. Osakkeita on yhteensä 100 kpl, osakepääoma 10.000 euroa ja osakkeen nimellisarvo 100 euroa. Omistussuhteet jakaantuvat seuraavasti: 57 % Pudasjärven kaupunki ja 43 % paliskunnat Ikonen, Jokijärvi, Kiiminki, Kollaja, Pintamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. Yhtiön toimialana on hallita Jyrkkäkoskentie 13:ssa sijaitsevaa teurastamorakennusta ja
jatkojalostustiloja irtaimistoineen sekä vuokrata tiloja toiminnanharjoittajien käyttöön. Tilat
sijaitsevat Pudasjärven kaupungilta vuokratulla maa-alueella, tilalla Törrö RN:o 9:67 Jyrkkäkosken alueella.
Kiinteistöyhtiö Pudasjärven Teurastamo Oy hallinnoi Teurastamokiinteistössä tapahtuvaa
toimintaa. Talous- ja toimintasuunnitelmassa esitetyt tuotot muodostuvat poroteurastuksesta,
leikkaamotilojen vuokrasta sekä ko. yrittäjältä perityistä maksuista teuraslinjojen käytöstä.
Suuria toiminnallisia muutoksia teurastamon tai leikkaamon osalta ei ole laadintavaiheessa
93
tiedossa. Kuluvalla kaudella teurastamon käyttöaste on noussut aikaisemmista vuosista selvästi, mm lammasteurastuksen ansiosta. Tiloissa toimii paliskuntien lisäksi kaksi yritystä vuokralaisina.
Yhtiön talous on saatu vakautetuksi siten, että tuotto-odotukset ovat realistisella pohjalla ja
kiinteitä kuluja on pystytty karsimaan merkittävästi. Teurastamon toiminnan kehittämistä pyritään vauhdittamaan osana Törrönjoki-Lentokenttä-Kirkonseutu kehittämishanketta.
Kiinteistö Oy Saraveitsi, kaupungin omistusosuus 100 %
Taloudelliset tavoitteet:
Ennuste
TP 2013
2014
TA 2015
Liikevaihto, €
19929,20
17715
17627
Liikevoitto, €
-606,00
-2000
-9200
-539,43
-2000
-9200
108112,12
98000
96000
0,00
0,00
0,00
1149,27
1200
1200
Tilikauden tulos, €
Taseen loppusumma, €
Investoinnit, €
Henkilöstö, €
Käyttökate, %
6,73
Omavaraisuusaste
Toiminnalliset tavoitteet:
- Käyttöasteen nostaminen (käyttöaste nyt 56,35%.).
Kiinteistö Oy Pudasjärven Harjus, kaupungin omistusosuus 63,55 %
Taloudelliset tavoitteet:
Ennuste
TP 2013
2014
TA 2015
63689
65143
Liikevaihto, €
61591,81
Liikevoitto, €
2,57
0,00
0,00
Tilikauden tulos, €
2,57
0,00
0,00
Taseen loppusumma, €
Investoinnit, €
Henkilöstö, €
Käyttökate, %
Omavaraisuusaste
672508,81
674000
675000
0,00
0,00
0,00
1300,00
1300
1300
18,87
94
Pudasjärven Kyläverkot Oy, kaupungin omistusosuus 100 %
Taloudelliset tavoitteet:
Ennuste
TP 2013
2014
TA 2015
Liikevaihto, €
100 676
225 000
231 000
Liikevoitto, €
43229
82 000
94 000
Tilikauden tulos, €
43229
18 000
31 000
Taseen loppusumma, €
2 856 177
2 780 000
2 640 000
Investoinnit, €
0
0
0
Henkilöstö, €
7040
3 800
0
Hoitokate, %
67,0
76
76
Omavaraisuusaste
100
100
100
Toiminnalliset tavoitteet:
- Optisen tilaajateleverkon rakentaminen Pudasjärvelle
- Rakentaminen on aloitettu vuonna 2014 ja rakentaminen jatkuu vuoteen 2016 saakka
- Liikevaihto koostuu Kairan Kuitu Oy:ltä tulevista vuokrakuluista
- Muuta liiketoimintaa ei ole
Laajakaista kaikille 2015- hankkeen tavoitteena on edistää nopeiden 100 Mb/s – yhteyksien
aikaansaamista haja-asutusaluilla ja tukea tällä tavoin palveluiden saatavuutta, etätyömahdollisuuksia ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä haja-asutusalueella.
Pudasjärven kyläverkot tavoitteena on rakentaa valo-kuituyhteydet haja-asutusalueelle runkoverkosta kiinteistöihin eli asiakkaille. Näitä verkkoja kutsutaan tässä kyläverkoiksi.
Kyläverkkojen toteuttamista varten Pudasjärven kaupunki on perustanut erillisen osakeyhtiön
Pudasjärven kyläverkot Oy, joka vuokraa rakentamansa verkot runkoverkkoa operoivalle Kairan Kuitu Verkko-osuuskunnalle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas, kaupungin omistusosuus 100 %
Taloudelliset tavoitteet:
Ennuste
TP 2013
2014
TA 2015
Liikevaihto, €
100 676
225 000
231 000
Liikevoitto, €
43229
82 000
94 000
Tilikauden tulos, €
43229
18 000
31 000
Taseen loppusumma, €
2 856 177
2 780 000
2 640 000
Investoinnit, €
0
0
0
Henkilöstö, €
7040
3 800
0
Hoitokate, %
67,0
76
76
Omavaraisuusaste
100
100
100
Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas rakentaa ja vuokraa toimitiloja. Toimitiloja on vuokrattu mm. Metsähallitukselle, jotka sijoittuvat ”hirsitalokortteli” – alueelle yhdeksi Hirsirakentamisen ekologisia vaikutuksia tutkivan hankkeen tutkimuskohteeksi. Järjestelyn tarkoituksena on toisaalta tutkia ja selvittää kokonaisvaltaisesti hirsirakentamisen vaikutuksia ilmaston
muutokseen sekä hirsitalorakentamisen energiankulutusta raaka-aine hankinnasta jalostamiseen, rakentamiseen, yhdyskuntasuunnitteluun ja asumiseen saakka. Pudasjärven kaupunki on
95
sitoutunut viemään tutkimushankkeen päätökseen siten, että myös tutkimuskohteita syntyy
hankkeen sisällöllisten tulosten testaamiseksi.
Järjestelyn tarkoituksena on myös turvata laadullisesti sekä määrällisesti riittävä toimitilojen
saatavuus kaupungissa toimiville yrityksille ja yhteisöille. Toimitilojen saatavuus liittyy kaupungin elinkeinoelämän yleisten edellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen, joka on määritelty kaupunginvaltuuston 30.1.2008 päättämässä elinkeino-ohjelmassa.
Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas pystyy saatavilla vuokratuloilla suorittamaan rakentamiseen tarvittavan rahoituksen koron, lyhennykset ja muut rahoituskustannukset.
Alue käsittää rakennukset;
Toimistorakennus I, valmistunut 1.10.2011
Toimistorakennus II, valmistunut 1.1.2013.
Syöte Golf Oy, kaupungin omistusosuus 100 %
Syöte Golf Oy:n tehtävänä on hoitaa golfosakemyynnistä tulevien tulojen rahastointia. Yhtiöllä ei ole ollut 2014 rahastoitavia tuloja, eikä mitään liiketoimintaa eikä toimintaa tule olemaan
myöskään vuonna 2015. Tällä hetkellä huonon markkinatilanteen vuoksi kaikki suunnitelmat
golfradan rakentamisesta on jäädytetty.
Kairan Kuitu Oy, kaupungin omistusosuus 65 %
Taloudelliset tavoitteet:
TA 2015
TA 2016
Liikevaihto, €
1384
1700
Liikevoitto, €
639
628
Tilikauden tulos, €
554
463
Taseen loppusumma, €
10059
7759
Investoinnit, €
8339
5079
Henkilöstö, €
4
4
Käyttökate, %
805
794
Omavaraisuusaste
18,6 %
30,0
Toiminnalliset tavoitteet:
- optisen televerkon rakentaminen Pudasjärven ja Taivalkosken alueille
- rakentaminen on aloitettu 2014 ja rakentaminen jatkuu vielä vuosina 2015 ja 2016
- tavoitteena on rakentaa valokuituyhteyksiä siten, että vuoden 2015 lopussa on käyttöön
kytkettynä noin 2000 liittymää ja 2016 lopussa 3200 liittymää.
- yhtiön tilikaudet 2014,2015 ja 2016 ovat rakentamisvuosia, jolloin investoidaan koko valokuituverkon rakentaminen
- liikevaihto koostuu liittymien käyttömaksuista
Pohjois-Pohjanmaan alueelle perustettiin maakuntaliiton ehdotuksesta Kairan Kuitu Verkkoosuuskunta. Osuuskunnassa on toteutettu yhteisömuodon muutos, jonka vuoksi Kairan kuitu
on muutettu osakeyhtiöksi 27.11.2013 lukien. Kairan Kuitu on operaattoririippumaton, jäsentensä omistama osuuskunta, joka rakentaa ja ylläpitää valokuituverkkoa Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Kairan Kuitu toimii sekä verkon rakentajana että sen operaattorina. Suomen valtion ja EU:n tukiosuus koskee vain runkoverkon rakentamista, joka ulottuu määritelmän mukaan vähintään 2 kilometrin päähän kiinteistöstä. Pudasjärven kaupunki ja Taivalkosken kunta
96
merkitsivät Kairan Kuidun osakkeet rahoitusvastuidensa suhteessa (alustavasti Pudasjärvi 65
% ja Taivalkoski 35 %).
Tunturi Travel Oy, kaupungin omistusosuus 40%
Toiminnalliset tavoitteet:
Tunturi Travel Oy on perustettu kaupungin ja Syötteen yritysten kanssa kokoamaan Pudasjärveltä tuleva rahoitusosuus Oulun Matkailu Oy:n toimintaan. Pudasjärven kokonaispanostus
Oulun Matkailu Oy:n toimintaan on 25000 €/vuosi, josta kaupungin osuus on 10000 €. Lisäksi
Tunturi Travel Oy:n osakkaat ovat sitoutuneet kattamaan vuotuisia hallinnollisia kuluja 2 500
€:lla, josta kaupungin osuus on 1000 €.
Syötteen yhteinen kansainvälinen markkinointi on kanavoitu toteutettavaksi Oulun Matkailu
Oy:n kautta. Tämä varmistaa riittävän näkyvyyden, joka olisi Pudasjärven kaupungin ja Syötteen yrittäjien omilla resursseilla muuten saavuttamattomissa.
Edellä mainitun lisäksi Tunturi Travel Oy:llä ei ole muuta toimintaa.
Taloudelliset tavoitteet:
Ennuste
TP 2013
2014
TA 2015
Liikevaihto, €
27125
27500
28000
Liikevoitto, €
2052
1000
1000
Tilikauden tulos, €
2100
1000
1000
Taseen loppusumma, €
9248
10248
11248
Investoinnit, €
0
0
0
Henkilöstö, €
0
0
0
Käyttökate, %
7,5
3,6
3,6
Omavaraisuusaste
100
100
100
Pudasjärven Lämpö Oy, kaupungin omistusosuus 100 %
Pudasjärven kaupunginvaltuusto päätti 6.11.2014 § 45 kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti, että kaupungin omana toimintana harjoittama kaukolämpötoiminta yhtiöitetään ja luovutetaan perustettavalle kaupungin 100 %:sti omistamalle yhtiölle 31.12.2014.
Uusi yhtiö perustetaan 2500 euron osakepääomalla ja osakemäärä on 100 osaketta.
Henkilöstön osalta noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatteita, jolloin henkilöstö siirtyy yhtiössä vastaaviin tehtäviin.
Yhtiön toimialana on kaukolämmön tuotanto ja jakelu. Lisäksi yhtiö voi harjoittaa muuta liiketoimintaa. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä sekä käydä niillä kauppaa ja vuokrata niitä. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain
tarkoittamassa mielessä omistajien sidosyksikkönä.
Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Yhtiön toimitusjohtajan
valitsee hallitus.
Kaupungin toimintana valmistellun budjetin mukaan kaukolämpölaitosten toimintakuluiksi oli
arvioitu yhteensä 1,8 milj. euroa vuodelle 2015. Pudasjärven Lämpö Oy jatkaa luovuttajan aikaisemmin harjoittamaa kaukolämpötoimintaa välittömästi entiseen tapaan aikaisemmassa
laajuudessa. Kauppahinnan lopullinen määrä määräytyy luovutushetken mukaisilla arvoilla.
97
11. LIITTEET
Henkilöstöluettelot
Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistojen perusteet
Investoinnit
Soten kuntien maksuosuudet yhteensä
Pudasjärven tilinpäätösten tunnusluvut 2011–2013
Kuntien taloudellisia tunnuslukuja 2001–2013, kaikki kunnat
Henkilöstöluettelot
Hallintotoimi
HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017
Vastuualue kustannuspaikka
Hallintotoimi
Kaupunginhallitus
v/t/tunt./ TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muut. % TS 2016 TS 2017
kp
1010 Kaupunginjohtaja
Hallintojohtaja
määr.
lkm
lkm
lkm
2014-15
lkm
lkm
v
v
1,00
1,00
1,00
1,00
1,00
1,00
0,0
0,0
1,0
1,0
1,0
1,0
v
v
v,t
v
t
määr.
1,00
0,40
2,00
0,50
0,50
0,50
1,00
0,00
2,00
0,50
0,00
0,00
1,00
0,00
2,00
0,50
0,00
0,00
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1,0
0,0
2,0
0,5
0,0
0,0
1,0
0,0
2,0
0,5
0,0
0,0
Keskustoimisto
1200 Laskentasihteeri
Osastosihteeri
Palvelusihteeri
Arkistosihteeri
Arkistosuunnittelija
T yöllistetty
Asikaspalvelutiimi
1205 Yksikkösihteeri
Asiakaspalvelusihteeri
t
t
0,50
4,00
0,00
4,00
0,00
4,00
0,0
0,0
0,0
4,0
0,0
4,0
Henkilöstötoimikunta
1216 T yösuojelupäällikkö
v
0,33
0,30
0,25
-16,7
0,3
0,3
1230 Isännöitsijä
v.
0,15
Edunvalvonta
1231 Edunvalvoja
Asiakassihteeri
v
v
1,00
1,00
13,88
1,00
1,00
11,80
1,00
1,00
11,75
0,0
0,0
-0,4
1,0
1,0
11,8
1,0
1,0
11,8
Ympäristönvalvonta
4301 Ympäristöjohtaja
Ympäristotarkastaja
v
v
0,30
2,00
0,30
2,00
0,50
2,00
0,0
0,0
0,5
2,0
0,5
2,0
Ympäristönt.huolto
4302 Ympäristötarkastaja
v
3,00
3,00
3,00
0,0
3,0
3,0
Eläinlääkintä Pudasj.
4303 Kaupungineläinlääkäri
Eläinlääkärin avustaja
v
t
2,50
1,00
2,50
1,00
2,50
1,00
0,0
0,0
2,5
1,0
2,5
2,0
4305 Kaupungineläinlääkäri
Eläinlääkärin avustaja
v
t
2,00
1,00
2,00
1,00
2,00
1,00
0,0
0,0
2,0
1,0
1,0
1,0
Eläinlääkintä Vaala ja
Utajärvi
4306 Kaupungineläinlääkäri
v
1,00
1,00
1,00
0,0
1,0
1,0
Ympäristövalvonnan
yhteiset menot
4308 Ympäristöjohtaja
Asiakassihteeri
v
t
0,30
0,60
0,30
0,60
0,50
0,60
0,0
0,0
0,5
0,6
0,5
0,6
13,70
13,70
14,10
-2,9
14,1
14,1
27,58
25,50
25,85
1,4
25,9
25,9
Eläinlääkintä Ii, Yli-Ii
(Haukipudas)
Oulunkaaren ymp. Yhteensä
Yhte e nsä
virka-tai toiminimike
98
Kehittämistoimi
HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017
Vastuualue
kustannuspaikka
Kehittämistoimi
Elinkeinopalvelut
Maahanmuutto
Pohjantähden projektit
Projektit/työllistäminen
Kuntouttava työtoiminta
Bioyty
Kalamatkalle
Sykli
Kulttuurikeskus Pohjantähti
Laajakaistahanke
Arjen turvaa kunnissa
Asumisneuvojatoiminta
Laavu
PoRi
T yötä ja yrittäjyyttä
Liikeri
Maaseututoimi
Kunnan oma työll.
Karhupaja
Etsivä nuorisotyö
v/t/tunt./ TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muut. % TS 2016 TS 2017
kp
virka-tai toiminimike
määr.
lkm
lkm
lkm
2014-15
lkm
lkm
1100 Kehittämisjohtaja
v
Palvelusuunnittelija
v
Erityisasiantuntija
t
Webmaster
t
Yksikkösihteeri
t
1026 Erityisasiantuntija
t
T yöstartti-työntekijä
t
projektipäällikkö
määr.
1111 Projektipäällikkö
määr.
1221 Projektipäällikkö
määr.
Projektikoordinaattori
määr.
Aluetyöntekijä
määr.
Projektityöntekijä
määr.
1224 kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja t
11001 Projektipäällikkö
määr.
11002 Projektipäällikkö
määr.
11004 Projektipäällikkö
määr.
11007 Projektipäällikkö
määr.
11008 Projektityöntekijä
määr.
11009 Projektityöntekijä
määr.
11011 Asumisneuvojatoiminta
11012 projektipäällikkö
määr.
Projektityöntekijä
määr.
11013 projektipäällikkö
määär.
11014 projektipäällikkö
määr.
11015 Projektityöntekijä
määr.
1120 Maaseutuasiamies
v
Asiakassihteeri
t
1
0,5
0
1
0,2
1
0,0
0,4
0,5
1,0
0,2
1,0
1,00
0,75
0,30
1,00
0,60
0,70
1,00
100,0
87,5
-40,0
0,0
200,0
-30,0
100,0
1,00
0,75
0,30
1,00
0,60
0,70
1,00
1,00
0,75
0,30
1,00
0,60
0,70
1,00
0,5
0,5
0,5
0,6
0,4
1,00
0,5
100,0
-100,0
1,00
1
0,8
1
0,5
0,4
-100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
1,00
1,00
1,00
1,00
1,00
1,00
1,00
1,00
7,00
7,00
-100,0
1,00
1,00
1,00
1,00
1,00
1220 T yöll. Koordin.
Vapaa-ajan ohjaaja
T yöllistämistuella
t
oppis.
määr.
1
1
18
1,0
0,4
7,0
1,00
7,00
0,0
-100,0
0,0
1222 T yöpajatoim.ohj.
T yövalmentaja
T yöpajatyöntekijä
Yksilövalmentaja
T yöohjaaja
t
t
oppis.
t
t
1
3
1,0
3,0
1,00
3,00
0,0
0,0
1,00
3,00
1,00
3,00
1
1,0
1,0
1,00
1,00
0,0
0,0
1,00
1,00
1,00
1,00
t
2
2,0
2,00
0,0
2,00
2,00
36,1
20,8
26,35
26,44
25,35
25,35
1223 Etsivä nuorisotyöntekijä
99
Hyvinvointi- ja sivistystoimi
HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017
Vastuualue
Sivistystoimi
Sivistystoimen hallinto
v/t/tunt./
2013
2014
2015 Muut. %
2016
2017
kp
virka-tai toim.
3000 Opetus- ja siv.johtaja
T alous- ja hall.päällikkö
Koulutussuunnittelija
Osastosihteeri
Kurssi- ja osastosihteeri
Palvelusihteeri
määr.
v
v
v
v
t
t
lkm
1,00
lkm
1,00
0,20
0,60
lkm
1,00
1,00
0,20
0,50
2014-15
0,0
100,0
0,0
-16,7
lkm
1
1
0,2
lkm
1
1
0,2
2,00
3,80
2,00
4,70
0,0
23,7
2
4,2
2
4,2
3650 Lastentarhanopettaja
Päivähoitaja/lähihoitaja
Päivähoitaja/lähihoitaja
Päivähoitaja/lähihoitaja
Henk.koht./ryhmäavust.
Henk.koht./ryhmäavust.
Päiväkodin johtaja
v
v
t
määr.
v.
määr.
v
1,00
0,00
13,00
4,00
0,00
13,00
4,00
0,00
13,00
0,0
0,0
0,0
1,00
3,00
1,00
2,00
1,00
1,00
2,00
1,00
1,00
0,0
0,0
0,0
4
0
13
0
2
2
1
4
0
13
0
2
2
1
Elto
3650 Perhepäivähoitaja
3620 Päivähoidonohjaaja
Lastentarhanopettaja
Päivähoitaja/lähihoitaja
Perhepäivähoitaja
Perhepäivähoitaja
Palvelusihteeri
v.
0,75
4,00
2,00
1,00
1,00
14,00
14,00
0,10
0,75
4,00
2,00
0,75
4,50
2,00
0,0
12,5
0,0
1,00
11,00
18,00
0,20
1,00
12,00
14,00
0,60
0,0
9,1
-22,2
200,0
0,75
4,5
2
0
1
10
14
0,6
0,75
4,5
2
0
1
10
14
0,6
0
0
0,25
55,1
Hallinto yht.
Päivähoito
Pikku-Paavalin päiväk.
Perhepäivähoito
Päivähoito yht.
Sivistyspalvelut
Esi- ja perusopetus
Aittojärven koulu
Hirvaskosken koulu
v
v
t
vakit
määr.
määr.
0,50
0,50
0,70
2,70
3600 Erityislastentarhaop. 40%
3610 Erityislastentarhaop.40 %
3620 Erityislastentarhaop.20 %
v
v
v
0,40
0,40
0,20
54,10
3200 Luokanopettaja, ma 2 lv
Erityisopettaja 30 %
Koulunkäyntiavustaja
v
v
t
3203 Luokanopettaja
Esiluokan tuntiopettaja
Esiluokan tuntiopettaja
Erityisopettaja 40 %
Resurssiopettaja 40 %
Koulunkäyntiavustaja
Kipinän koulu
3204 Luokanopettaja
Luokanopettaja
Koulunkäyntiavustaja
Kurenalan koulu
3205 Rehtori
Luokanopettaja
Luokanopettaja
Esiluokanopettaja
Erityis-/luokanopettaja
Erityisluokan opettaja
Aineenopettaja
Koulusihteeri 60 %
Koulusihteeri
Kouluavustaja/AP/IP vast.
Koulunkäyntiavustaja
Koulunkäyntiavustaja
Kouluavustaja
0,25
58,20
0,25
56,10
0,0
-3,6
0
0
0,25
55,1
3,00
0,30
1,00
3,00
3,00
0,0
3
3
1,00
0,80
-20,0
0,8
0,8
v
määr.
v
v
määr.
v
4,00
4,00
4,00
0,0
4
4
1,00
0,60
0,20
1,00
0,60
0,40
1,00
0,40
0,40
1,00
-33,3
0,0
0,0
0,4
0,4
1
0,4
0,4
1
v
määr./t
v
3,00
1,00
0,80
3,00
1,00
1,00
3,00
0,00
0,80
0,0
-100,0
-20,0
3
0
0,8
3
0
0,8
v
v
määr.
v
v
määr.
v
v
määr.
t
v
määr.
määr.
1,00
13,00
1,00
13,00
2,00
5,00
2,00
5,00
1,00
0,40
0,20
1,00
9,00
6,00
0,90
2,00
0,40
0,20
1,00
8,00
4,00
0,90
1,00
10,00
2,00
2,00
4,00
2,00
1,00
0,60
0,0
-23,1
100,0
0,0
-20,0
100,0
-50,0
50,0
-100,0
0,0
-30,0
-15,0
-100,0
1
10
2
2
4
2
1
0,6
1
10
2
2
4
2
1
0,6
1
5,6
3,4
1
5,6
3,4
1,00
5,60
3,40
100
HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017
Vastuualue
kp
Lakarin koulu
v/t/tunt./
2013
2014
2015 Muut. %
2016
2017
virka-tai toim.
määr.
Valmistava- täydentävä opetus:
Opettaja/luokanopettaja
t
Luokanopettaja
määr.
Koulunkäyntiavustaja
v
Oppisop. koulunkäyntiav.
määr.
Mikrotukihenkilö
määr.
Resurssiopettaja
määr.
Nivelopettaja
määr.
lkm
lkm
lkm
2014-15
lkm
lkm
2,00
2,00
1,00
0,40
0,40
1,00
1,00
1,00
1,00
1,00
0,80
-50,0
100,0
0,0
-20,0
1
1
1
0,8
1
1
1
0,8
1,00
0,40
100,0
100,0
1
0,4
1
0,4
1,00
1,00
7,00
4,00
0,80
0,40
4,00
0,0
100,0
0,0
33,3
-20,0
0,0
33,3
-100,0
1
1
7
4
0,8
0,4
4
1
1
7
4
0,8
0,4
4
3206 Rehtori
Esiluokanopettaja
Luokanopettaja
Luokanopettaja
Erityisopettaja
Koulusihteeri 40 %
Koulunkäyntiavustaja
Kouluavustaja
v
v
v
määr.
v
v
v
määr.
1,00
1,00
7,00
2,00
0,70
0,40
3,00
0,30
7,00
3,00
1,00
0,40
3,00
0,40
Sarakylän koulu
3211 Luokanopettaja
Luokanopettaja
Erityisopettaja 20 %
Resurssiopettaja 20 %
Koulunkäyntiavustaja
v
määr.
v
määr.
v
2,00
1,00
0,20
0,20
1,00
2,00
1,00
0,20
2,00
1,00
0,20
0,0
0,0
0,0
2
1
0,2
2
1
0,2
Syötteen koulu
3212 Luokanopettaja
T untiopettaja
Erityisopettaja 19 %
Resurssiopettaja 60 %
v
määr.
v
määr.
1,00
1,00
0,20
0,60
2,00
2,00
0,0
2
2
0,20
0,60
0,40
0,60
100,0
0,0
0,4
0,6
0,4
0,6
3214 Erityis-/luokanopettaja
T untiopettaja
T untiopettaja
Aineenopettaja
Opinto-ohjaaja
Koulusihteeri
Koulunkäyntiavustaja
v
v
määr.
v
v
v
v
5,00
7,00
20,00
2,00
0,50
1,00
5,00
5,00
2,20
18,00
2,00
0,50
1,00
5,00
3,90
2,00
20,00
2,00
0,50
1,00
0,0
-22,0
100,0
11,1
0,0
0,0
0,0
5
3,9
2
20
2
0,5
1
5
3,9
2
20
2
0,5
1
2,00
2,00
2,00
0,90
0,90
0,90
0,60
119,20 114,90 113,50
-100,0
100,0
0,0
100,0
-1,2
2
0,9
0,6
113,5
2
0,9
0,6
113,5
Rimminkankaan koulu
Valmistava-täydentävä opetus:
T untiopettaja
t
Opettaja/tuntiopettaja
määr.
Kouluavustaja
määr.
Nivelopettaja
määr.
Esi- ja perusopetus yht.
Toinen aste
Lukio
Toinen aste yht.
3300 Rehtori
Aineenopettaja
T untiopettaja
T untiopettaja
Opinto-ohjaaja
Koulusihteeri
v
v
määr.
v
v
v
1,00
7,00
1,00
1,00
6,00
1,00
1,00
6,00
2,00
0,09
0,0
0,0
100,0
100,0
1
6
2
0,09
1
6
2
0,09
1,00
0,50
10,50
0,50
8,50
0,50
9,59
0,0
12,8
0,5
9,59
0,5
9,59
101
HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017
Vastuualue
Kulttuuri- vapaaaika ja nuorisoKansalaisopisto
kp
virka-tai toim.
v/t/tunt./
2013
2014
2015 Muut. %
2016
2017
määr.
lkm
lkm
lkm
2014-15
lkm
lkm
3400 Rehtori
v
Suunnittelijaopettaja
v
Koulutussuunnittelija
määr.
Musiikinopettaja
v
T aide- ja taitoaineiden
opettaja
t
Maahanmuuttajien kouluttaja tuntiop.
T untiopettajat, tilap.
110 tuntiop=7-9 htv
tuntiop.
Osastosihteeri
v
Kurssi- ja os.sihteeri
määr.
Palvelusihteeri
v
Kansalaisopisto yht.
Kirjasto
3410 Kirjastonjohtaja
Kirjastonhoitaja
Kirjastovirkailija
Kirjastovirkailija
Kirjastovirk. velv.kulj.
kirjastoautoa
v
v
v
t
t
Kulttuuritoimi
3420 Kulttuuriohjaaja
Näyttelynvalvoja
v
määr.
3430 Museonhoitaja
Museo-opas
Harjoittelija
määr.
määr.
määr.
Kirjasto yht.
Kultuuritoimi yht.
Museo
Liikuntatoimi yhteensä
Puikkari
Sivistystoimi yht.
0,80
1,00
-20,0
0,0
0,8
1
0,8
1
0,40
0,40
1,00
0,80
100,0
100,0
1
0,8
1
0,8
120/8
0,50
0,50
15,71
0,50
110/7
0,50
0,0
0,0
10,70
1,00
14,40
1,00
12,10
100,0
-16,0
1
11,6
1
11,6
1,00
1,00
3,00
1,00
1,00
1,00
1,00
3,00
1,00
1,00
1,00
1,00
3,00
1,00
1,00
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
1
1
3
1
1
1
1
3
1
1
7,00
1,00
0,40
0,50
1,00
1,50
0,50
7,00
1,00
0,80
1,80
0,40
0,10
0,20
0,70
0,50
1,00
1,50
0,50
0,0
0,0
100,0
80,0
0,0
100,0
100,0
75,0
0,0
0,0
0,0
0,0
7
1
0,8
1,8
0,4
0,1
0,2
0,7
0,5
1
1,5
0,5
7
1
0,8
1,8
0,4
0,1
0,2
0,7
0,5
1
1,5
0,5
110/7 110/7
v
t
3470 Uimahallivastaava
v
t
t
3,00
2,00
3,00
2,00
3,00
1,00
0,0
-50,0
3
1
3
1
3485 Vapaa-aikaohjaaja
Nuorisotyöntekijä
v
t
5,50
1,00
1,00
2,00
5,50
1,00
1,00
2,00
4,50
1,00
1,00
2,00
-18,2
0,0
0,0
0,0
4,5
1
1
2
4,5
1
1
2
3500 Projektityöntekijä
määr.
0,75
0,75
100,0
100,0
0,75
0,75
0,75
0,75
Puikkari yht.
Nuorisotoimi yht.
Siv.palvelujen
projektit
Projektit yht.
1,00
1,00
3455 Vapaa-aikaohjaaja
Liikuntapaikkamestari
Uimahallivalvoja-/opet.
Asiakassihteeri/
Palv.pisteen hoitaja
Nuorisotoimi
1,00
7,00
1,00
1,00
2,00
0,40
0,12
0,25
0,77
0,50
0,15
0,65
0,50
Museo yht.
Liikuntatoimi
1,00
0,30
1,00
1,00
1,00
0,40
216,12 217,20 214,24
-1,4 212,24 212,24
102
Tekninen ja ympäristötoiminta
v/t/tunt./ TP 2013 TA2014 TA2015
HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017
kp
Vastuualue
Tekninen ja ympäristötoiminta
T ekninen toimi
Hallinto- ja
tukipalvelut
Maankäyttö
Kaavoitus ja
mittaustoimi
Liikenneväylät ja yleiset
Liikenneväylät
alueet
Liikuntapaikat
Kuntatekniikka
Jätehuolto
Lämpölaitokset
Syötteen vesi- ja
viemärilaitos
kp
virka-tai toiminimike
Muut.% TS 2016 TS 2017
määr.
lkm
lkm
lkm
2013-14
lkm
lkm
4100 T ekninen johtaja
4100 Osastosihteeri
4100 Projektityöntekijä
v
v
va.
1
1
0,1
0,9
1
0,1
1
1
0
11,1
0,0
-100,0
1
1
0
1
1
0
4101 Maankäyttöinsinööri
4101 T ekninen avustaja
4101 Mittausmies
Yhdyskuntatekniikan
4102 päällikkö
4102 Mittausmies
4105 Liikuntapaikkamestari
Siirtokuormausaseman
4112 hoitaja
4112 Mittausmies
4110 Energiainsinööri
4110 Laitosmies
4110 T eknikko
4110 Kaukolämpöpäällikkö
v
t
tun
1
1
0,4
1
1
0,4
1
1
0,4
0,0
0,0
0,0
1
1
0,4
1
1
0,4
v
tun
t
1
0,4
0,68
1
0,4
0
0,5
0,4
0
-50,0
0,0
0,0
1
0,4
0
1
0,4
0
t
tun
t
tun
tun
t
0,6
0,2
0,6
4,5
1
0
0,6
0,2
0,6
5,5
1
0
0,5
0,2
0
0
0
0
-16,7
0,0
-100,0
-100,0
-100,0
0,0
0
0,2
0
0
0
0
0
0,2
0
0
0
0
t
t
0,4
0
0,4
0
0
1
-100,0
100,0
0
1
0
1
tun
1,5
1,5
1
-33,3
1
1
v
t
tun
t
t
t
tun
tun
tun
v
t
t
v
v
t
t
v
t
t
t
t
0,9
0,4
1
1
0,9
0,5
1
1
0
1,5
1
1
0,1
0,1
0,2
1
1
2,4
7
5
2
1
1
1
43,98
0,25
1
1
1
0,1
0
0,2
1
1
2
7
5
2
1
1
1
43,55
1
0,4
1
1
1
0
1
1
1
0
0
0,2
1
1
2
7
5
2
1
1
0,4
36
11,1
-20,0
0,0
0,0
100,0
-100,0
0,0
0,0
0,0
-100,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-60,0
-17,3
1
0,4
1
1
1
0
1
1
1
0,1
0
0,2
1
1
2
7
4
1
1
1
0,4
34,1
1
0,4
1
1
1
0
1
1
1
0,1
0
0,2
1
1
2
7
4
1
1
1
0,4
34,1
0,1
1,35
1
2,45
0,1
1,35
1
2,45
0,3
1,05
1
2,35
200,0
-22,2
0,0
-4,1
0,3
1,05
1
2,35
0,3
1,05
1
2,35
54
46
38,35
-16,6
36,45
36,45
4111 Energiainsinööri
4111 Vesilaitosinsinööri
Vesi- ja viemärilaitoksen
4111 hoitaja
T ilapalvelut
Omassa käytössä ja
vuokratut
rakennukset
4120
4120
4120
4121
4121
4121
4120
4120
4120
1230
1230
Korjausneuvonta
4124
Ruokapalvelut
Ruokapalvelut
4130
4130
4130
4130
4130
4130
4130
4130
4130
TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ
Rakennusvalvonta
Rakennusvalvonta
RAKENNUSVALVO NTA YHTEENSÄ
YHTEENSÄ
Kiinteistöpäällikkö
Yksikkösihteeri
Prosessinhoitaja
Kiinteistönhoitaja
T ekninen isännöitsijä
Yksikkösihteeri
Rakennusammattimies
Putkiasentaja
Maalari
Kiinteistöpäällikkö
Yksikkösihteeri
Korjausnevoja
Ruokapalvelupäällikkö
Keittäjä
Keittäjä
Keittiöapulainen
Keittiöapulainen
Jakelukeittiönhoitaja
Koulutyöntekijä
Keittäjä-siivooja-talonmies
Keittiöapulainen-siivooja
4200 T arkastusinsinööri
4200 Rakennustarkastaja
4200 Asiakassihteeri
v
v
t
103
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI
KÄYTTÖ O MAISUUDEN SUUNNITELMAPO ISTO JEN
PERUSTEET
Kaupunginhallitus 6.10.2009 § 358
Kaupunginhallitus 8.1.2013 § 12, valtuusto 24.1.2013 § 10, kaupunginhallitus
Kupunginhallitus 15.10.2013 § 366
Yleisohje
Voimassa Poistoajat
suositus
olevat
1.1.2013
ohjeellinen poistoajat
alkaen
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
T utkimus ja kehittämismenot
Atk-ohjelmistot
Muut
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Hallinto- ja laitosrakennukset
T ehdas- ja tuotantorakennukset
T alousrakennukset
Asuinrakennukset
Vapaa-ajan rakennukset
Vesilaitoksen rakennukset
Koillis-Pohjanmaan ammatillisen
koulutuksen kuntayhtymältä siirtyneet
rakennukset
5-20 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
tasapoisto
2-5 vuotta
2-5 vuotta
2-5 vuotta
3 vuotta
3 vuotta
3 vuotta
3 vuotta
3 vuotta
3 vuotta
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
arv.käyttöajan mukaan
pitoaika enemmän kuin 2 v.
pitoaika enemmän kuin 2 v.
ei poistoa
20-50
20-30
10-20
30-50
20-30
20-30
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
30
30
20
30
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
25 vuotta
30
30
20
30
20
25
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
40 vuotta
samat kuin
kaup.omistamat rak.
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
%
vuotta
vuotta
vuotta
%
vuotta
vuotta
20 vuotta
30 vuotta
15 vuotta
30 vuotta
30 vuotta
15 %
15 vuotta
10 vuotta
15 vuotta
25 %
15 vuotta
10 vuotta
20 vuotta
20 vuotta
15 vuotta
30 vuotta
30 vuotta
15 %
15 vuotta
10 vuotta
15 vuotta
25 %
15 vuotta
10 vuotta
4-7 vuotta
5-10 vuotta
10-15 vuotta
5-10 vuotta
5-15 vuotta
3-5 vuotta
3-5 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
5 vuotta
7 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Kadut, tiet, torit, puistot
15-20
Sillat, laiturit ja uimalat
10-30
Muut maa- ja vesirakenteet
15-30
Vedenjakeluverkosto
30-40
Viemäriverkko
30-40
Kaukolämpöverkko
10-15
Sähköjohdot, ulkoval.laitteet
15-20
Puhelinverkko, kesk.asema, alakeskus
10-12
Muut putki- ja kaapeliverkostot
15-20
Sähkö, vesi- yms. Laitosten koneet ja laitteet 15-25
Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet
15-20
Muut kiinteät koneet ja laitteet ja rakenteet 10-15
Koneet ja kalust
Muut kuljetusvälineet
Muut liikkuvat työkoneet
Muut raskaat koneet
Muut kevyet koneet
Sairaala-, terv.huolto yms.laitteet
Atk-laitteet
Muut laitteet ja kalusteet
PoistoPerustelu
menetelmä
Muut aineelliset hyödykkeet
luonnonvarat
Arvo- ja taide-esineet
Keskeneräiset hankinnat
Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
uusi
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
arv.käyttöajan mukaan
arv.käyttöajan mukaan
arv.käyttöajan mukaan
arv.käyttöajan mukaan
tasapoisto
tarkistus
tarkistus
tarkistus
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
menoj.
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
menoj.
tasapoisto
tasapoisto
kestävyys 20 v
kestävyys 20 v
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
arv.käyttöajan mukaan
ei poitoa
ei poistoa
ei poistoa
ei poistoa
alarajan mukaan
arv.käyttöajan mukaan
arv.käyttöajan mukaan
arv.käyttöajan mukaan
104
INVESTOINNIT
P UDAS JÄRVEN KAUP UNKI
Kokonais-
INVES TO INTIO HJELMA TA 2 0 15 - 2 0 17
kust.arvio
TP 2013
tulot
tulot
netto
Iijoe n ympä ris tönhoitoha nke III- va ihe
Ka a voituks e n pohja ka rttoje n pä ivittä mine n
Kouluke s kuks e n va lvonta ja s uunnitte lu
Te ke s - Oppimis - ha rra s te - ja s ivis tys ymp.
menot
tulot
netto
menot
tulot
netto
Me not
Tulot
Ne tto
TA 2014
TA 2015 TS 2016 TS 2017
Toteuma
€
HALLINTO TO IMINTA
Os a kke ide n/os uuks ie n os to ja myynti
Ra ke nnus oma is uude n/irta imis ton myynti
Ma a nos to
Ma a - a lue ide n myynti
Ka upunginta lon korja us työt
P a loa s e ma n la a je nta mine n, me not
TA 2014
-1 510
182
-965
22
-3 623
-1 050
350
-700
-30
-105
-550
€
€ 31.10.2014
039
362
000
656
tuh.
€
€
€
-240 000
0
-300 000
0
0
0
0
0
-10 000
-30 000
-200 000
0
-200 000
0
0
-300
0
0
0
0
0
0
0
-300
0
0
0
0
0
0
-100
0
-100
0
0
0
0
704
533
786
852
912
000
000
000
000
000
000
0
-550 000
-249
106
-38
8
-357
-830
200
-630
-50
-10
-171
914
107
863
425
515
424
000
424
466
477
842
0
-171 842
-620 000
0
-300 000
0
0
0
0
0
-10 000
-30 000
-300 000
0
-300 000
-350 000
116 000
-234 000
-348 127
104 400
-243 727
0
0
0
-72 193
11 600
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-2 057 628 -1 260 000
418 932
0
-1 638 696 -1 260 000
-813 932
167 618
-646 314
-780 000
0
-780 000
-400
0
-400
-300
0
-300
-8 205 402
671 385
-7 534 017
-321
149
-110
6
tuh.
-222 242
-6 991
-81 467
KEHITTÄMIS TO IMINTA
P ohja ntä hde n pe rus korja us
-20 000
0
0
0
0
0
Me not
Tulot
Ne tto
-20 000
0
-20 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Ra k.koht. ra hoitus
%
Muut
inve
inve ss t.
t.
€ tulot €
v. 2015: Ka ira n Kuitu Ve rkko kunta ra h. 240 tuh
ha nke s uunn 12- 13, pä ä tös 2014; ra ke nt. 2015
Törrönk., s uunnite lma vuos itta is is ta pä ivityks is tä
105
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI
INVESTOINTIOHJELMA TA 2015-2017
Kokonaiskust.arvio
TP 2013
TA 2014
TA 2014
Toteuma
€
€
€
31.10.2014
-70 000
0
0
-80 000
-61 448
-25 622
-17 951
menot
tulot
netto
-610 000
183 000
-427 000
0
0
-50 000
-10 000
0
0
0
0
0
menot
tulot
netto
Haja-asutusalueen koulujen peruskorjaukset
Lakarin koulun piha-alueen peruskorjaus
Taajaman koulujen peruskorjaukset
Jäähalli-investointi
Päiväkoti-investointi
menot
tulot
netto
Päiväkodin irtaimisto
Urheilu-, koululiikuntapaik. ja puistojen
kehittäminen (kts. kohta 3)
Kirjastoauton hankinta
menot
tulot
netto
Uuden koulukeskuksen kalusteet
-1 976 546
320 000
-1 656 546
-598 669
-400 000
-916 051
0
-661 943
32 000
-629 943
-9 186
0
-146 940
-3 215 661
730 000
-2 485 661
-200 000
-2 316 428
0
-2 316 428
-179 648
0
0
0
0
-100 000
-200 000
-150 000
0
0
0
0
0
-311 045
-353 217
120 000
-233 217
2 000 000
-34 451
-265 417
0
-265 417
-50 000
0
0
0
M enot
Tulot
Netto
-9 631 189
1 469 000
-8 162 189
-3 657 586
32 000
-3 625 586
-560 000
0
-560 000
TA 2015 TS 2016 TS 2017
tuh.
tuh.
€
€
€
0
-30 000
0
-150 000
0
0
0
0
-70
21
-49
0
0
0
-120
-500
150
-350
0
0
0
-100 000
-50 000
0
-10 000
0
0
0
0
-15
0
0
0
-100
0
0
0
0
0
0
0
-50
0
0
0
-100
0
0
0
0
0
0
0
-17 950
-20 000
0
0
0
-200 000
-20
0
0
0
-1800
-20
0
0
0
0
-77 665
0
-77 665
-560 000
0
-560 000
-2625
171
-2454
-1 670
450
-1 220
Rak.koht.
Muut
invest.
rahoitus
%
€ tulot €
S IVIS TYS - JA HYVINVOINTITOIMINTA
Kirjastotalon saneeraus
M useon rakennukset (kts. kohta 1)
Uimahallin laitehankinnat
Suojalinnan urheilukenttä
Siirrettävä varavoimakontti
Koulun lähiliikuntapuiston rakentaminen
Taajaman latu/kuntoverkosto (kts. kohta
2)
Uimahallin ja liikuntahallin saneeraus
menot
tulot
netto
-14 432
-8 150
-12 302
-21 471
-3 360
0
-3 360
-1500
450 30 %
-1050
0
0
0
0
0
0 30 %
0
v. 2016 suunnittelu,valtionapuhakemus
2017 peruskorjaus
Kts. kohta 1
v. 2014: invanosturi Puikkariin
juoksukentän pinnoitteen uusiminen
Avustushakemus Elyllä
Kts. kohta 2
2015 Hirvaskoski (vesikatt. ja ulkomaal.),Kipinä
hankesuunnittelu
Kts. kohta 3
106
P UDAS JÄRVEN KAUP UNKI
Kokonais-
INVES TO INTIO HJELMA TA 2 0 15 - 2 0 17
kust.arvio
TEKNINEN JA YMP ÄRIS TÖ TO IMINTA
Os oite ka rta n pä ivittä mine n
Ma a nkä yttöpa inotte ine n ke hittä mis s uunnite lma
Ka upungin ta ka piha n pa ikoitus a lue
Uude n koulun liike nne jä rje s te lyt
J us s ina hon a likulkus ilta
Tie va la is tuks e n uus imine n
e lohope a la mppuje n os a lta EU- s ä ä nnös te n
menot
muka is iks i
tulot
netto
Kure na la n ka a va - a lue e n kunnos ta mine n (kohta 4)
Ke lloka nka a n a likulkutunne lin ra ke nta mine n
Ta a ja ma - a lue e n kuiva tus (kohta 5)
Yks ityis te ide n ja ka a va te ide n os oite viitoitus
Moottorike lkka urie n pe rus pa ra nnus työt
Moottorike lkka - ja ulkoilure itt. kunn.
Kiinte is tökohta is e t e ne rgia ka ts e lmuks e t
Te rve ys ke s kuks e n s a ne e ra us
S a ra kylä n va nhus te nta lon ka nna tus yh.
Työke s kuks e n pe rus korja us
Ka rhupa ja ha llin ilma s toinnin muutos työt
Erityis ryhmie n a s unnot
Amm.oppila it. pä ä ra ke nnuks e n ka ton korja us
Me not
Tulot
Ne tto
menot
tulot
netto
menot
tulot
netto
TP 2013
TA 2014
TA 2014
TA 2015 TS 2016 TS 2017
Toteuma
€
€
-30
-30
-120
-1 600
-700
000
000
000
000
000
0
0
-61 956
0
-8 815
-349
87
-262
-2 012
-353
-543
-76
-5
-9
-30
13
-16
-4 289
500
-3 789
-165
500
450
050
654
403
993
007
716
400
000
500
500
516
000
516
100
-20 000
-8 735 289
600 950
-8 134 339
-111
22
-88
-398
-164
-88
-13
-5
-9
455
865
590
148
409
928
848
716
400
0
0
0
-72 072
-72 072
-165 086
-4 035
tuh.
tuh.
€
€
€
-10 000
0
0
-700 000
-200 000
0
-30
0
-700
-400
0
0
0
0
0
-60
15
-45
-300
-630
-2 500 000
500 000
-2 000 000
0
0
0
0
0
0
0
-450
0
-120
-15
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-849 156
0
-849 156
-3 815 000
515 000
-3 300 000
-1 715
0
-1 715
€ 31.10.2014
-30
-30
-30
-700
-200
000
000
000
000
000
-120
30
-150
-450
000
000
000
000
0
-100 000
-15 000
0
-500
100
-600
-100
-30
-50
0
0
0
000
000
000
0
000
000
000
-1 103 868 -2 355 000
22 865
130 000
-1 081 003 -2 225 000
-18
-28
-139
-12
867
449
774
608
-109 097
0
-109 097
-308 900
-61 892
-7 966
-75 443
0
-75 443
-85 530
000
000
000
000
0
-30 000
-15 000
0
0
0
0
Ra k.koht. ra hoitus
%
0
0 25 %
0
-400
0
-120
-15
0
-30
0
0
0
0
0 20 %
0
0
0
0
0
-565
0
-565
Muut
inve
inve ss t.
t.
€ tulot €
Osoitekartat ja infotaulujen päivittäminen (ent.kartta 2008)
v:lta 2014 siirtyy 200tuh v:lle 2015 € ja 2016 300tuh
v:lta 2014 siirtyy 100tuh v:lle 2016
Kts . kohta 4
Kts . kohta 5
P e rus korja us la a ditun s uunnite lma n
muka a n; va ltiona pupä ä töks e n muka a n
tote utus te htä vä v. 2015
107
P UDAS JÄRVEN KAUP UNKI
Kokonais-
INVES TO INTIO HJELMA TA 2 0 15 - 2 0 17
kust.arvio
TP 2013
menot
tulot
netto
S yötte e n kulttuuri- ja liikunta ke s kus ha nke (S ykli)m enot
tulot
netto
P ikku- S yötte e ntie n pä ä llys tä mine n
menot
tulot
netto
S yötte e n Murts ikka - ha nke
P ikku- S yötte e n huipuntie
Is o- S yötte e n huipuntie
S yötte e n a lue e n ve s i- ja vie mä rihuolto
P e ikkopolun la a je nnus ha nke
menot
tulot
netto
menot
tulot
netto
Me not
Tulot
Ne tto
Ta a ja ma - ja h a ja - a s u tu s a lu e e t
Ke s kus ta n lä mpöke s k
s a vuka a s upuhdis time n uus imine n
Ke s kus ta n lä mpöke s kuks e n uus imine n
Ka ukolä mpöve rkos toje n ra ke nt.
Humina n va ra ka ttila n ha nkinta
Törrönka nka a n 4 MW:n la a je nnus
Iijoe n ra nta yle is ka a voitus
menot
tulot
netto
menot
tulot
netto
menot
tulot
netto
-15
-431
194
-237
-346
242
-103
-80
30
-49
-80
-160
-631
70
-561
-71
49
-21
-1 504
536
-967
TA 2014
TA 2015 TS 2016 TS 2017
Toteuma
€
Elin vo ima h a n kke e t
S yö tte e n a lu e
S yötte e n jä te ve de npuhdis ta mon s a ne e ra us
TA 2014
000
768
296
472
220
354
866
000
094
906
000
000
015
000
015
117
782
335
003
744
259
-20 000
-10 000
-601 906
0
-601 906
-66 000
-2 486 465
496 193
-1 990 272
-250 000
125 000
-125 000
€
-1
-416
266
-149
410
413
549
864
0
0
0
-60 189
30 094
-30 095
-139 292
0
-139 292
-617 304
296 643
-320 661
-90
5
-84
-65
-5
532
977
555
790
497
0
-5 497
-50 891
0
-50 891
€ 31.10.2014
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-100 000
0
-100 000
-71 117
49 782
-120 899
-171 117
49 782
-220 899
-20 000
-10 000
-120 000
0
-120 000
0
0
0
0
0
0
0
-56 539
0
-56 539
-87 119
-60 051
0
-60 051
-203 709
0
-203 709
-20 396
-1 054
-81 391
0
-81 391
tuh.
tuh.
€
€
€
-10 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-120 000
-180 000
-80 000
0
-80 000
0
0
0
-390 000
0
-390 000
-30
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-100
0
-100
0
0
0
-130
0
-130
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-100
0
0
0
0
0
-100
0
-100
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Ra k.koht. ra hoitus
%
Muut
inve
inve ss t.
t.
€ tulot €
Kantavan kerroksen lisäys ja päällysteen uusim. n. 1,2 km
P ä ä llys te e n uus imine n n. 2,4 km
Kts . kohta 6
108
Livojoen rantayleiskaavoitus
menot
tulot
netto
-170 000
85 000
-85 000
-31 992
0
-31 992
-10 000
0
-10 000
-18 892
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-3 574 371
706 193
-2 868 178
-244 702
5 977
-238 725
-160 000
0
-160 000
-121 733
0
-121 733
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-13813663
1 843 887
-11 969 776
-1 965 874
325 485
-1 640 389
-2 686 117
179 782
-2 506 335
-1 174 598
0
-1 174 598
-4 205 000
515 000
-3 690 000
-1 845
0
-1 845
-665
0
-665
Menot -31 670 254
Tulot
3 984 272
Netto -27 685 982
-7 681 088
776 417
-6 904 671
-4 506 117
179 782
-4 326 335
-2 066 195
167 618
-1 898 577
-5 545 000
515 000
-5 030 000
-4 870
171
-4 699
-2 635
450
-2 185
M enot
Tulot
Netto
TEKNINEN JA YMPÄRIS TÖTOIMINTA YHTEENS Ä
menot
tulot
netto
INVES TOINTIOHJELMA YHT.
Tarkemmat selvitykset:
1
2
3
4
5
6
v. 2015: Riihen pystytys (ns. Ankkalinnasta museolle siirretty rakennus), museon vanhojen aittojen malkakattojen uusiminen
V. 2016: latu/kuntoreitistön suunnittelu ja töiden aloitus. M m. latu/kuntoverkoston laajentaminen/palvelevuuden parantaminen
uuden koulukeskuksen tarpeet huomioiden.
v. 2017: latu/kuntoreitistön parantamistyöt
v. 2014: Kiinteistöjen piha-alueiden ja puistojen leikkivälineiden uusiminen
v. 2015: Valiontien ja Kallentien peruskorjaus, Tuulimyllyntien ja Suojakujan päällystäminen,
seur. vuoden töiden suunnittelu (v. 2015 yht. 300.000)
v. 2016: M ustanlammentien ja Huhtotien peruskorjaus, Valiontien, Kallentien ja Killinkujan päällystäminen,
seuraavan vuoden töiden suunnittelu (v. 2017 yht. 450.000)
v. 2017: Pietarilantien peruskorjaus, M ustanlammentien ja Huhtotien päällystäminen, seuraavan vuoden
vuoden töiden suunnittelu (v. 2016 yht. 400.000)
v. 2015: kuivatussuunnitelmien laadinta (suunn. mukaan myös putkituksen jatkaminen
Varsitie - tulvapenkereen lampi)
v. 2016: kuivatussuunnitelman mukaiset työt - vuositasolla tarkentuvat suunnitelman valmistuttua
v. 2017: kuivatussuunnitelman mukaiset työt - vuositasolla tarkentuvat suunnitelman valmistuttua
Syötteen verkoston jatkorakentaminen ja vuotovesien vähentäminen sekä kaukokäyttö- ja valvontalaitteiston
ohjauksen uusiminen
109
Soten kuntien maksuosuudet yhteensä
KUSTANNUSTENJAKO RAPO RTTI
HALLINTO , ELINKEINO JEN KEHITTÄMINEN
Asukkaat 1.1.2014
Asukkaat
%
Asukkaat
%
Asukkaat
%
HALLINTO
Kp
Nimi
1101 Yhtymävaltuusto
1102 T arkastuslautakunta
1103 Yhtymähallitus, tiimit
1201 Yleinen toimisto
1204 Arkisto
1205 Viestintä
1206 T ietohallinto
1301 Asiakirjahall. Ja tied.ohj.
HALLINTO YHTEENSÄ
Ii
9 610
34,77
9 610
39,57
9 610
45,56
Ii
x
x
x
x
x
x
x
x
Pj
8 537
30,89
8 537
35,15
8 537
40,48
Pj
x
x
x
x
x
x
x
x
Uj
2 945
10,65
2 945
12,13
2 945
13,96
Kunnat
Uj
x
x
x
x
x
x
x
x
Va
Si
3 193 3 356
11,55 12,14
3 193
13,15
Yht
27 641
100,00
24 285
100,00
21 092
100,00
Maksuosuus
Va
x
x
x
x
x
x
x
x
ELINKEINO JEN KEHITTÄMINEN
Kunnat
Kp
Nimi
Ii
Pj
Uj
Va
2101 Elinkeinoneuvonta
x
x
x
Bothnian Arc, Brysselin tsto,
2102 P-PY:n om.vaihd.
x
x
x
x
2102 Energia Plus
x
x
x
x
2810 Matkailupalv. tuott
x
x
x
x
2812 Business Silta
x
x
x
x
ELINKEINO JEN KEHITTÄMINEN YHTEENSÄ
HALLINTO JA ELINKEINO JEN KEHITTÄMINEN YHTEENSÄ V.2015
Si
x
x
x
x
x
x
x
x
52
28
65
303
46
65
103
5
671
597
500
200
300
300
709
705
900
211
Maksuosuus
Ii
18
9
22
105
16
22
36
2
233
287
909
668
449
097
845
055
051
361
Ii
Pudasjärvi
Utajärvi
16
8
20
93
14
20
32
1
207
5
3
6
32
4
7
11
245
802
137
675
300
294
030
822
305
Pudasjärvi
604
037
947
315
933
001
049
629
71 514
Utajärvi
Vaala
6
3
7
35
5
7
11
076
292
532
036
348
590
980
682
77 536
Vaala
Simo
6
3
7
36
5
7
12
386
460
916
825
621
978
591
716
81 494
Simo
Yhte e nsä
52
28
65
303
46
65
103
5
671
597
500
200
300
300
709
705
900
211
Yhte e nsä
Si
73 400
x
15
35
19
52
195
866
000
000
660
124
184
395
33 443
5
12
7
20
79
313
936
169
780
626
953
314
29 709
5
10
6
18
71
278
273
810
911
323
026
331
10 249
1
3
2
6
24
96
819
729
384
321
502
016
73 400
1
4
2
6
15
92
972
043
585
853
453
990
4 249
4 249
85 744
15
35
19
52
195
866
000
000
660
124
184
395
110
KUNTAPALVELUTO IMISTO N TUO TANTO
Kuntapalve lutoimisto
Maksuosuus
Henkilöstöpalvelut
T alouspalvelut
T ietopalvelut
Kuntapalve lutoimisto yhte e nsä
754 700
860 907
1 521 500
3 137 107
Ii
113
174
231
519
Pudasjärvi
450
670
420
540
95
147
342
585
600
050
850
500
Utajärvi
Vaala
Simo
40
111
72
225
58
86
137
282
66
56
91
214
930
460
890
280
650
770
570
990
370
450
870
690
Kunnat
O ulunkaari
yhte e nsä
375 000
379 700
576 400
284 507
876 600
644 900
1 828 000
1 309 107
Kaikki
yhte e nsä
754 700
860 907
1 521 500
3 137 107
Kuntapalvelutoimiston maksuosuudet jakautuvat vuodesta 2015 alkaen tuotteistamisen perusteella hinnoiteltujen tuotteiden käytön mukaisesti.
SO TEN TUO TANTO
Asukkaat 1.1.2014
Asukkaat
%
Asukkaat
%
Asukkaat
%
SO TE-HANKKEET
Kp
Nimi
4812 eResepti- ja Kanta-hanke
4820 SenioriKaste-hanke
4821 LastenKaste-hanke
4822 Virta 2 -hanke
4824 Hyve-jatkohanke
SO TE-HANKKEET YHTEENSÄ
Ii
9 610
34,77
9 610
39,57
9 610
45,56
Ii
x
x
x
x
x
Pj
8 537
30,89
8 537
35,15
8 537
40,48
Pj
x
x
x
x
x
Uj
2 945
10,65
2 945
12,13
2 945
13,96
Kunnat
Uj
x
x
x
x
x
Va
Si
3 193 3 356
11,55 12,14
3 193
13,15
Yht
27 641
100,00
24 285
100,00
21 092
100,00
Maksuosuus
Va
x
x
x
x
x
29
18
11
11
40
110
x
x
x
x
600
475
357
100
325
857
Maksuosuus
Sote n tuotanto
Perhepalvelut
T erveyspalvelut
Vanhuspalvelut
O ma tuotanto yhte e nsä sis sote n hankke e t
Erikoissairaanhoito
SO TE YHTEENSÄ
Kuntie n maksuosuude t yhte e nsä
V 2015
Ii
Pudasjärvi
Utajärvi
10
5
3
3
12
35
3
1
1
1
4
12
Vaala
Simo
Yhte e nsä
Si
21
20
20
62
35
98
133
592
615
452
869
321
11
6
3
3
14
39
Ii
713
423
949
859
020
964
405
706
508
428
454
502
Pudasjärvi
590
968
210
183
296
247
Utajärvi
390 6 083 790 7 304 977 2
850 5 884 762 6 323 564 2
064 5 616 284 8 545 369 2
161 17 624 800 22 209 412 7
660 11 068 200 11 518 860 3
821 28 693 000 33 728 272 10
493
307
304
118
519
638
933
755
630
565
500
065
Maksuosuus
Ii
Pudasjärvi Utajärvi
101 016 216 29 525 854 34 592 103 10 959 361
3
2
1
1
4
13
892
134
312
282
658
278
Vaala
3
2
2
8
4
13
243
831
441
529
563
092
713
207
507
705
100
805
Vaala
13 468 785
2
1
1
4
9
Simo
2
3
1
6
5
12
006
245
707
969
200
169
29
18
11
11
40
110
243
379
348
896
866
600
475
357
100
325
857
Yhte e nsä
977
562
274
679
000
679
Simo
12 470 113
21
20
20
62
35
98
133
592
615
452
869
321
390
850
064
161
660
821
Yhte e nsä
101 016 216
111
Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,4.6.2014
Valitse kunta valikosta:
KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET 2011 - 2013
Pudasjärvi
Asukasluku
203
2011
2012
8 695
8 620
2013
-0,9
8 537
-1,0
Tunnuslukuja
muut.%
Lainat, euro/as
Konsernilainat, euro/as
Lainanhoitokate
Suhteellinen velkaantuneisuus
Rahoitusvarallisuus, euro/as
Omavaraisuusaste, %
Rahavarat, euro/as
Kassan riittävyys, pv
Kassastamaksut, euro/as
Tuloslaskelma
Henkilöstöm enot (palkat+sivukulut)
Palvelujen ostot
Toimintatuotot, sis. valmistus omaan käyt.
Toimintakulut
Toim intakate
Verotulot
Valtionosuudet,
josta hark.var. avustus
Verorahoitus
Käyttökate
2 753
3 840
1,4
44,3
-1 271
65,9
2 941
4 173
1,2
45,5
-1 510
64,9
1 597
69
7 738
1 585
67
8 630
1 000 €
16
40
11
62
-51
331
375
032
393
361
euro/as
1
4
1
7
-5
878
643
269
176
907
1 000 €
16
42
11
65
-53
848
498
841
345
504
6,9
8,7
muut.%
2 789
0 Marrask-14
1,8
45,0
-1 733
62,4
1 454
59
8 993
euro/as
1
4
1
7
-6
muut.%
955
930
374
581
207
3,2
5,3
7,3
4,7
4,2
-2,6
5,3
1 000 € euro/as
16
43
10
65
-54
430
423
759
658
899
1
5
1
7
-6
-2,5
2,2
-9,1
0,5
2,6
22 321
37 304
0
59 625
4 726
2 615
4 370
0
6 984
554
5,1
3,6
-523
1 335
5 538
-61
156
649
3 007
0
91
2 440
352
0
11
286
2 508
3 935
0
6 443
536
21 240
36 009
0
57 249
3 745
2 464
4 177
0
6 641
434
Korkotuotot/-menot, netto
Muut rahoituskulut/-tuotot, netto
Vuosikate
-685
81
4 054
-79
9
466
-633
259
3 371
-73
30
391
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalen.
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos
2 743
0
0
1 311
315
0
0
151
2 767
0
0
604
321
0
0
70
103
-1 100
68
382
12
-127
8
44
103
2 334
143
3 184
12
271
17
369
103
1 100
168
3 811
12
129
20
446
2 503
288
5 670
658
6 449
755
Kum ulatiivinen yli-/alijääm ä
Rahoituslaskelma
1 000 €
euro/as
1 000 €
3
-6
-7
1
847
008
060
033
19
886
845
000
0
161
442
-691
-812
119
2
217
-327
345
0
-249
3 318
-5 245
-5 515
179
91
-40
-2 792
2 000
2 213
-1 927
385
-608
-640
21
11
-5
-324
232
257
-224
Verotulot
Kunnallisvero
21 808
17 457
2 508
2 008
21 240
17 858
2 464
2 072
Yhteisövero
2 837
326
1 846
Kiinteistövero
1 514
174
1 536
Lainakanta,
23 933
2 753
25 354
josta pitkäaikainen laina
19 208
2 209
18 483
josta lyhytaikainen laina
4 725
543
6 871
0
0
0
Lainasaamiset
Tuloveroprosentti
Veroprosenttiyksikön tuotto
Sijoitus vuosikatteen (euro/as) mukaan
Lähde: Tilastokeskus
-2
20,50
852
48
0,9
871
8,7
8 481
-6 905
-7 681
662
114
375
-2 889
2 219
-871
1 576
993
-809
-900
78
13
44
-338
260
-102
185
-2,6
2,3
22 321
18 732
2 615
2 194
5,1
4,9
214
-34,9
1 978
232
7,2
178
1,5
1 611
189
4,9
2 941
5,9
23 813
2 789
-6,1
2 144
-3,8
17 812
2 086
-3,6
797
45,4
6 001
703
-12,7
0 #JAKO/0!
0
-12,7
-21,9
-82,7
378,9
20,50
98
4,2
1 000 € euro/as
euro/as
Toim innan rahavirta
Investoinnit, netto
- Investointimenot
+ Rahoitusosuudet investointimenoihin
+ Investointihyödykkeiden luovutustulot
Saamisten muutos
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
± Lyhytaikaisten lainojen muutos
Toim innan ja investointien rahavirta
1
-2
3
2,2
muut.%
925
086
260
691
431
21 808
34 211
0
56 019
4 658
Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+)
Varausten lisäys(-) tai vähennys(+)
Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+)
Tilikauden yli-/alijääm ä
-5,2
0 #JAKO/0!
20,50
101
42
Rahoitusvarallisuus = ((saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot))
914
25
31,6
39,3
269,8
25,3
107
112
Kuntien taloudellisia tunnuslukuja vuosilta 2002-2013, kaikki kunnat
Lähde:Tilastokeskus
Muuttuja
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012 2013*
Asukasluku 31.12, 1000 henk.
5 206 5 220 5 237 5 256 5 277 5 300 5 326 5 351 5 375 5 401 5 427 5 451
Tuloveroprosentti
17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,24 19,38
Toimintatuotot, €/as.
981 1 042 1 104 1 127 1 209 1 242 1 321 1 360 1 458 1 508 1 567 1 570
Toimintakulut, €/as.
4 144 4 319 4 521 4 696 4 907 5 127 5 531 5 738 5 937 6 223 6 531 6 662
Toimintatuotot/-kulut, %
24,1
24,6
24,8
24,4
25
24,6
24,3
24,1
24,9
24,7
24,4
24
Toimintakate, €/as.
-3 086 -3 197 -3 339 -3 500 -3 622 -3 807 -4 118 -4 287 -4 388 -4 599 -4 855 -4 984
Verotulot, €/as.
2 704 2 587 2 613 2 712 2 874 3 074 3 291 3 291 3 414 3 530 3 560 3 787
Käyttötalouden valtionosuudet , €/as.
748
822
904
964 1 042 1 086 1 206 1 291 1 383 1 418 1 487 1 520
Vuosikate, €/as.
381
240
211
213
327
382
363
340
461
384
249
380
Poistot ja arvonalentumiset, €/as.
251
257
268
277
277
283
296
312
317
325
351
380
Vuosikate %:a poistoista
152
94
79
77
118
135
123
109
145
118
71
100
Tilikauden tulos, €/as.
193
27
-29
-9
193
140
116
-11
341
79
-57
68
Investointien omahankintamenot, €/as.
472
490
505
481
526
568
627
580
648
622
660
665
Poistonal. invest. omahank.menot, €/as.
404
413
431
415
440
472
549
492
468
527
540
Vuosikate %:a poist. inv. omahank.men.
94
58
49
51
74
81
66
69
99
73
46
Tulorahoitusjäämä, €/asukas
-24
-173
-220
-202
-113
-90
-185
-152
-7
-144
-290
Toiminnan ja investointien rahavirta, €/as.
14
-168
-224
-159
49
-86
-152
-166
199
-172
-312
-163
Investointien tulorahoitus, %
81
49
42
44
62
67
58
58
71
62
38
57
Pääomamenojen tulorahoitus, %
57
38
32
31
43
50
42
41
43
43
25
41
Lainanhoitokate
2,3
1,6
1,3
1,4
1,7
1,8
1,7
1,4
2
1,5
1
1,3
Rahavarat 31.12., €/as.
542
530
504
483
668
703
640
663
746
702
621
798
Kassan riittävyys, pv
41
39
35
33
43
43
36
37
39
36
30
38
Lainakanta 31.12., €/as.
862 1 000 1 176 1 351 1 464 1 548 1 631 1 839 1 957 2 037 2 261 2 540
Rahoitusvarallisuus 31.12., €/as.
-573
-757
-995 -1 198 -1 164 -1 245 -1 426 -1 614 -1 625 -1 795 -2 126 -2 245
Omavaraisuusaste, %
72,9
71,9
69,7
68
67,5
67
66,2
64,6
64,9
64,2
62,1
60,5
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
33,5
36,5
39,6
42
42,1
42,5
41,9
44,6
44,5
45,4
48,3
50,7
Kertynyt yli-/alijäämä, €/as.
490
523
570
568
677
765
937
986 1 314 1 398 1 224 1 290
Konsernin lainakanta, €/as.
2 755 2 972 3 198 3 433 3 590 3 738 3 913 4 257 4 578 4 729 5 041
Konsernin omavaraisuusaste, %
55,3
54,3
52,7
51,1
51,1
50,8
50
48,1
47,5
47,1
45,2
Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, €/as.
180
201
253
234
362
457
716
768 1 020 1 130
931