docSÄHKÖSELOSTUS
download 
Report Transcription
SÄHKÖSELOSTUS
SÄHKÖSELOSTUS KIANTAMA OY MARJATIE 1 89600 SUOMUSSALMI (TYÖ N:O 2362) Pohjolankatu 30 A 87100 Kajaani (08) 625 605 e-mail: [email protected] (08) 625 606 Y 0684494-1 alv. rek. SISÄLLYSLUETTELO A KIINTEISTÖHALLINTO ..............................................................................................2 A0 YLEISTIEDOT KOHTEESTA ....................................................................................2 H SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN TIEDOT............3 H0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET .............................................................3 H01 URAKAN LAAJUUS............................................................................................................... 3 H011 Suoritusvelvollisuudet uusien ja uusittavien asennusten osalta............................3 H013 Urakoitsijoiden väliset työt ja velvoitteet..............................................................3 H014 Rakennusaikainen käyttö.......................................................................................3 H02 H03 ASIAKIRJONEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS ........................................................................... 3 SÄÄDÖSPERUSTEISET TARKASTUKSET......................................................................... 4 H031 Käyttöönottotarkastukset.......................................................................................4 H032 Varmennustarkastukset .........................................................................................4 H033 Muut tarkastukset ..................................................................................................4 H034 Rakentamisen viranomaisvalvonta........................................................................4 H04 VASTAANOTTO..................................................................................................................... 5 H041 Rakennuttajan suorittamat tarkastukset................................................................5 H042 Tarkistusmittaukset ja koestukset ..........................................................................5 H043 Toimintakokeet ......................................................................................................6 H044 Käytön opastus ......................................................................................................6 H05 DOKUMENTOINTI SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVAIHEESSA.................................. 7 H051 H052 H053 H055 H056 H057 H06 Sopimuspiirustukset...............................................................................................7 Rakennusaikaisten toteutus- ja luovutuspiirustusten laadinta ..............................7 Rakennusaikaiset toteutuspiirustukset...................................................................7 Työmaan piirustuskäytäntö ...................................................................................8 Luovutuspiirustukset..............................................................................................8 Piirustuskustannukset..........................................................................................10 KOHDEKOHTAISET USEITA JÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT ASENNUSOHJEET ....... 10 H061 H062 H063 H064 H065 H0651 H0652 H0653 H0654 H066 H067 Tarvikkeet ............................................................................................................10 Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus ...............................................................11 Työn suorittaminen..............................................................................................13 Metallipintojen pintakäsittely..............................................................................14 Merkinnät ja merkintätarvikkeet .........................................................................14 Sähkö- ja sähköteknisten tietojärjestelmien tilat..............................................14 Kojeisto- ja keskustunnukset .............................................................................14 Johto- ja johdintunnukset ..................................................................................14 Laitteiden ja laitteistojen tunnukset ..................................................................15 Johdot ja niiden varusteet ...................................................................................15 Putkitukset ja rasioinnit.......................................................................................16 H1 ASENNUSREITIT ........................................................................................................18 H100 H101 H102 YLEISTIEDOT..................................................................................................................... 18 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ..................................................................................... 18 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄT ................................................................................... 19 H1021 H1023 H104 H105 H2 Johtokanavat .....................................................................................................19 Asennuslistat......................................................................................................20 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄT .............................................................................................. 21 LÄPIVIENNIT ..................................................................................................................... 22 SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT .............................................................23 H202 0,4 KV PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT ............................................................................. 23 H2022 Pääkeskukset .....................................................................................................24 H2023 Nousukeskukset..................................................................................................24 H2024 Muut keskukset ..................................................................................................24 H2025 Keskusten väliset syöttöjärjestelmät..................................................................25 H2026 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset.............................................................25 H3 LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS.............................................................................26 H301 H302 LVI-JÄRJESTELMIEN SÄHKÖISTYS.............................................................................. 26 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS ......................................................... 28 H3021 Laitteet...............................................................................................................29 H3022 Kaapelointi ........................................................................................................29 H3023 Vahinkokäynnistyksen estokytkimet, käynnistin- ja liitäntälaitteet sekä liitäntäosat ........................................................................................................29 H4 SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT....................................................................29 H401 H5 PISTORASIAT ..................................................................................................................... 29 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT.................................................................................30 H501 YLEISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ .................................................................................. 30 H5011 Valaisimet..........................................................................................................30 H5012 Valonlähteet.......................................................................................................31 H5013 Kaapeloinnit ja johdotukset...............................................................................31 H5014 Valaistusohjauslaitteet ja -järjestelmät.............................................................31 H504 H506 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ .................................................................................. 31 TURVAVALAISTUS JA POISTUMISTIEOPASTEET ..................................................... 32 H6 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET .......................................33 H601 H603 J RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ ................................................. 33 ERILLISET SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT ......................................................... 34 SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT ...........................................................34 J0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET ...............................................................34 J1 PUHELINJÄRJESTELMÄT........................................................................................35 J101 PUHELINJÄRJESTELMÄ.................................................................................................... 35 J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT...........................................................................35 J401 J402 J403 J407 J409 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ ...................................................................................... 35 TYÖAJANSEURANTA- JA KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ .................................................... 36 RIKOSILMOITUSJÄRJESTELMÄ...................................................................................... 37 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ ........................................................................................ 39 PALOSUOJELULAITTEIDEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT ................. 42 J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT ...........................................................................43 J501 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ............................................................................... 43 J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT .............................................................................46 J701 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ .................................................................... 46 LIITE 1. JAKOKESKUSTEN TOTEUTUSOHJEET ......................................................48 LIITE 2. YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN VERKOSTON MITTAUSTULOSTEN RAJA-ARVOT ................................................................................57 2 KOHTEEN YLEISTIEDOT A A0 KIINTEISTÖHALLINTO YLEISTIEDOT KOHTEESTA A01 Rakennuskohde ja sen sijainti Kohteen nimi: Kiantama Oy Osoite: Marjatie 1 89600 Suomussalmi Käyttäjän edustaja: Kiantama Oy Tekninen Johtaja Tero Hyppölä +358 50 464 0262 [email protected] Pää-/arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto H Pyykkönen Hirviahontie 62 B 89600 Suomussalmi Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Esa Korhonen Oy Sumsantie 129 89600 Sotkamo puh. 0400 389 349 email. [email protected] LVI-suunnittelu: LVI-Suunnittelutoimisto Kaiplan Oy Kauppakatu 25 B 3 87100 Kajaani puh. 0400 - 388719 email. [email protected] 3 Sähkösuunnittelu: Lieke Suunnittelu Oy Pohjolankatu 30, 87100 KAJAANI puh. 08 - 625 605 Yhteyshenkilö Martti Karikunnas 040 5945890 email. [email protected] H SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN TIEDOT H0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET Työ tehdään SFS 6000 pienjännitesähköasennukset määräyksiä noudattaen. H01 URAKAN LAAJUUS Urakka käsittää Suomussalmen kunnassa Marjatie 1:ssä sijaitsevan rakennuksen laajennusosaan liittyvät sähköjärjestelmien ja sähköteknisten tietojärjestelmien asennukset. Tässä sähköselostuksessa urakka tarkoittaa sähköurakkaa ja sähköurakoitsijasta käytetään lyhennettä “urakoitsija”. H011 Suoritusvelvollisuudet uusien ja uusittavien asennusten osalta Urakka sisältää kaikkien sähköselostuksessa ja piirustuksissa esitettyjen sähkölaitteiden, johtojen ja -järjestelmien hankinnan ja asennuksen täyteen käyttökuntoon, ellei toisin ole määritetty. H013 Urakoitsijoiden väliset työt ja velvoitteet Urakasta muille kuin sähköurakan osapuolille aiheutuvat velvollisuudet sekä velvollisuudet muiden kuin sähköurakan osapuolten töistä ja hankinnoista urakoitsijan sähköasennustöihin on esitetty urakkarajaliitteessä. H014 Rakennusaikainen käyttö Lopullisiksi jäävien laitteiden tms. käytön ohjeet on esitetty urakkarajaliitteessä. H02 ASIAKIRJONEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS Asiakirjojen pätevyysjärjestys on rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 13 §:n mukainen. 4 H03 SÄÄDÖSPERUSTEISET TARKASTUKSET Urakkaan sisältyy säädösperusteisten tarkastusten kustannukset lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. H031 Käyttöönottotarkastukset Urakkaan sisältyy urakoitsijan suorittama sähkölaitteiston käyttöönottotarkastus urakkaohjelmassa esitetyissä vaiheissa sekä paloilmoitinliikkeen suorittama paloilmoitusjärjestelmän käyttöönotto-tarkastus. Urakoitsija luovuttaa käyttöönottotarkastusten pöytäkirjat rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. H032 Varmennustarkastukset Sähkölaitteiston varmennustarkastukset suorittaa valtuutettu tarkastaja. Sähkölaitteiston varmennustarkastus tulee suorittaa ennen vastaanottotarkastusta. Sähkölaitteiston varmennustarkastuksen pöytäkirja luovutetaan viimeistään vastaanottotarkastuksessa tilaajalle. Paloilmoitinjärjestelmän varmennustarkastuksen suorittaa TUKESin hyväksymä tarkastuslaitos urakoitsijan tilauksesta. Tarkastuspöytäkirjat tulee luovuttaa rakennuttajalle. Varmennustarkastuksista aiheutuvat kustannukset sisältyvät urakkaan. H033 Muut tarkastukset Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmän asennukset tarkastaa paloviranomainen. Antennijärjestelmän tarkastaa valtuutettu teleurakoitsija. H034 Rakentamisen viranomaisvalvonta Paloviranomainen Nimi Kainuun pelastuslaitos Osoite Opintie 1, 87100 Kajaani Puhelin (08)-6155 3100 5 H04 VASTAANOTTO Vastaanottomenettelyn aikataulu sovitaan työmaakokouksessa. Seuraavassa esitetyt asiat täydentävät vastaanottomenettelyä sähkötöiden osalta. H041 Rakennuttajan suorittamat tarkastukset H042 Tarkistusmittaukset ja koestukset Käyttöönottotarkastukseen kuuluvat tarkastukset ja mittaukset ennen jännitteen kytkemistä: • • • • suojajohtimien, PEN-johtimien ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuus eristysresistanssimittaukset L1/L2/L3/N-PE (TN-S- järjestelmässä) SELV- ja PELV-piirien tai suojaerotettujen piirien erotus lämmitysjohtojen eristysvastusmittaukset. Laitos saadaan kytkeä jännitteiseksi vasta, kun yllä mainitut koestukset ja mittaukset on suoritettu sekä mahdolliset virheet korjattu. Seuraavat mittaukset ja koestukset tulee suorittaa, kun laitos on kytketty jännitteiseksi: • • • • • • • • syötön automaattisen poiskytkennän toiminta pistokoeluonteisesti (suunnittelussa on varmistettu laskennallisesti verkoston toiminta) napaisuus (tarkistetaan, että yksinapaiset kytkinlaitteet on kytketty vaihejohtimeen) jännitelujuus (asennuspaikalla valmistetuille tai tyyppitestaamattomille laitteille) kytkin-, käyttö-, ohjaus- ja lukituslaitteiden toiminnan testaus ohjauspiirien toiminnan kokeilu valvonta- ja hälytyspisteiden kokeilu vaihejärjestyksen mittaus sähköteknisten tietojärjestelmien tarkastukset ja koestukset tässä selostuksessa kunkin järjestelmän kohdalla esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Urakoitsija laatii mittauksista ja tarkastuksista rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. pöytäkirjat, jotka tulee toimittaa 6 H043 Toimintakokeet Urakkaan sisältyvät toimintakokeet suoritetaan järjestelmäkohtaisissa ohjeissa kuvatulla tavalla urakoitsijan ilmoitettua rakennuttajalle niiden olevan toimintakunnossa. Tällöin edellytetään, että järjestelmät on asennettu oikein lopullisille paikoilleen. Asennusten on oltava siinä valmiudessa, että toimintakokeen jälkeen voidaan aloittaa laitteiden säätö ja viritys. Kuormituskokeet Ennen kuormituskoetta on korjattava toimintakokeissa mahdollisesti havaitut viat ja puutteet. Turvavalaistusjärjestelmän tulee olla ennen kuormituskokeen suorittamista täysin urakkasopimuksen mukaisessa kunnossa. Järjestelmät, joille kuormituskokeet suoritetaan, ovat: • • H044 merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä paloilmoittimen akut. Käytön opastus Urakkaan sisältyy: • • • käyttäjien opastus järjestelmien käyttöön ja hoitoon koulutustilaisuuksien muodossa tai eri järjestelmien toimintakokeiden yhteydessä valmistajan tekemät kirjalliset ohjeet käyttäjälle jokaisen järjestelmän käytöstä ja huollosta käyttöohjeet toimitetaan suomenkielisinä. Urakkaan sisältyy seuraavien järjestelmien käytönopastustilaisuuksien järjestäminen; tilaisuuksiin varattava aika on esitetty sulkujen sisällä: • • paloilmoitusjärjestelmä (2 h/tilaisuus) merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (0,5 h/tilaisuus) Urakoitsija järjestää käytönopastustilaisuudet kahdessa vaiheessa: ensimmäiset tilaisuudet viikon kuluttua vastaanotosta ja lisäkoulutus noin kuukauden kuluttua ensimmäisistä tilaisuuksista. Urakoitsija esittää käytönopastustilaisuuksien ohjelman (kesto, sisältö ja esitysjärjestys) kirjallisena rakennuttajalle 2 viikkoa ennen käytönopastustilaisuuksia. Urakoitsija luovuttaa käyttö- ja huoltohenkilökunnalle viikkoa ennen ensimmäistä käytönopastustilaisuutta järjestelmä- ja laitekohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet tutustumista varten. 7 H05 DOKUMENTOINTI SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVAIHEESSA Dokumenttien sisällön tulee täyttää hankkeen valmiiksi saattamiselle, luovutuspiirustuksille sekä käyttö- ja huolto-ohjeille tässä selostuksessa asetetut tavoitteet. Kaikki toteutuksen osapuolet huolehtivat tarvitsemiensa piirustusten ja kopioiden tilaamisesta riippumatta siitä, kenen hankintaan piirustukset kulloinkin kuuluvat. H051 Sopimuspiirustukset Sopimusasiakirjojen ja -piirustusten tulkinnanvaraisuudet ja ristiriitaisuudet selvitetään suunnitelmakatselmuksessa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Rakennuttaja korjaa havaitut puutteet sopimuspiirustuksiin. Suunnitelma on laadittu AUTOCAD-version 2009 sovelluksilla CADiE 2009 Sähäkkä (tasopiirustukset), CADiE 2009 Kessu (keskuskaaviot), tekstit Microsoft Word2000ohjelmalla ja taulukot Microsoft Excel2000-ohjelmalla H052 Rakennusaikaisten toteutus- ja luovutuspiirustusten laadinta Urakoitsija laatii toteutuspiirustuksista piirustusluettelon, joka tarkastutetaan ja hyväksytetään rakennuttajalla. Rakennusaikaisista toteutuspiirustuksista laaditaan dwg-formaattia oleva kuvatiedosto AutoCAD 2002-muodossa. Urakoitsija lähettää toteutuspiirustukset kahtena (2) sarjana A4-kokoon taitettuna rakennuttajan tarkastettavaksi, lisäksi lähetetään tiedostot. Toinen sarja palautetaan tarkastettuna urakoitsijalle. Piirustukset toimitetaan tarkastettavaksi niin, että rakennuttaja ehtii tarkastaa ne ennen asennustyön aloittamista. Piirustusten tarkastamiselle on varattava aikaa 2 viikkoa niiden perille tulosta. Hyväksytyistä toteutuspiirustuksista urakoitsija toimittaa kustannuksellaan enintään kuusi (6) sarjaa kopioita rakennuttajan määräämille suunnittelijoille, valvojille ja urakoitsijoille. H053 Rakennusaikaiset toteutuspiirustukset Urakoitsija ylläpitää tarkepiirustussarjaa työmaalla. Sarjaan merkitään työn aikana tehdyt muutokset. Merkinnät tulee tehdä välittömästi ko. asennuksen valmistuttua. Urakoitsijalla tulee olla työmaalla valvojan käyntien yhteydessä kuitattavissa oleva seläkkeillä varustettu tarkepiirustussarja, jota tulee säilyttää kansiossa työnjohtotiloissa. Urakoitsijan tulee esittää tarkepiirustussarja rakennuttajalle pyydettäessä. Urakoitsija kopioi tarkepiirustussarjan väliaikaiseksi käyttöpiirustussarjaksi käyttöhenkilökunnalle viimeistään yhden kuukauden kuluttua vastaanottotarkastuksen jälkeen. Alkuperäisen tarkepiirustussarjan perusteella urakoitsija laatii luovutuspiirustukset. 8 H055 Työmaan piirustuskäytäntö Urakoitsija ylläpitää tarkepiirustussarjaa työmaalla. Sarjaan merkitään työn aikana tehdyt muutokset. Merkinnät tulee tehdä välittömästi ko. asennuksen valmistuttua. Urakoitsijan tulee esittää tarkepiirustussarja rakennuttajalle pyydettäessä. Urakoitsija kopioi tarkepiirustussarjan väliaikaiseksi käyttöpiirustussarjaksi käyttöhenkilökunnalle viimeistään yhden viikon kuluttua vastaanottotarkastuksen jälkeen. Alkuperäisen tarkepiirustussarjan perusteella laaditaan luovutuspiirustukset. H056 Luovutuspiirustukset Urakoitsija siirtää työmaalla tehdyt muutokset tarkepiirustuksista luovutuspiirustuksiin ja luovuttaa luovutuspiirustukset rakennuttajalle ja sähkösuunnittelijalle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua vastaanotosta. Urakoitsija laatii kaikki luovutuspiirustukset vastaavasti kuin kohdassa toteutuspiirustukset on selostettu. Luovutuspiirustussarjoihin sisällytetään tarketiedoilla täydennettyjen toteutuspiirustusten lisäksi myös: • • • • • • sähköselostus sähköselostuksen eri kohdissa erikseen mainitut muut piirustukset sähkön jakelun ja moottorien ylikuormitussuojien koestustaulukko keskuskohtaisesti tarkastuspöytäkirjat ja hyväksymistodistukset mittauspöytäkirjat järjestelmäkohtien vaatimusten mukaisesti urakkaan sisältyvien takuuajan huoltojen huoltosopimusjäljennökset. Urakoitsija lähettää luovutuspiirustukset yhtenä paperisarjana A4-kokoon taitettuna sekä tiedostot CD:llä rakennuttajan tarkastettavaksi. Tarkastettu sarja palautetaan kahden viikon kuluessa kommentoituna luovutuspiirustusten viimeistelyä varten. Urakoitsija täydentää LVI-urakoihin liittyvät piirustukset (laiteluettelot ja säätökaaviot) jakelu- ja ohjauslaitteita koskevilla sähköteknisillä tiedoilla. Urakoitsija varustaa kaikki piirustukset yhdenmukaisella otsikoinnilla ja piirustusnumeroinnilla riippumatta siitä, kuka ko. piirustukset laatii. Piirustuksissa tulee olla yhdenmukainen päiväys. Urakoitsija toimittaa tarpeelliset sähkötiedot huoltokirjaa varten. 9 Paperikopiot A4-kokoon taitettuina ja seläkkeellä varustettuina muovikantisessa rengaskansioissa: • • • • 1 sarjaa rakennuttajalle 1 sarja sähkösuunnittelijalle 1 sarja nousukeskushuoneeseen käyttöpiirustukset jokaiseen ryhmäkeskuskomeroon sekä tietojärjestelmäpiirustukset sähköteknisten tietojärjestelmien keskuslaitteiden läheisyyteen Urakoitsija toimittaa jakokeskusten läheisyyteen seinälle tai keskuskomeroon sekä sähköteknisten tietojärjestelmien keskuslaitteiden läheisyyteen lujan A4-kokoisen muovikotelon, johon sijoitetaan käyttöpiirustukset (paperikopiot) keskuksen pää- ja kokoonpanopiirustuksista ja piirikaavioista sekä tasopiirustus tai asemapiirustus, johon on selvästi ryhmänumeroilla merkitty keskukseen liittyvät ryhmäjohdot. Käyttö- ja huolto-ohjeet Urakoitsija toimittaa luovutusasiakirjojen yhteydessä 2 sarjaa järjestelmä- tai laitekohtaisia käyttö- ja huolto-ohjeita. Käyttö- ja huolto-ohjeet on toimitettava kaikista toimitettavista järjestelmistä. Käyttö- ja huolto-ohjeiden on sisällettävä vähintään laitetoimittajan antamat seuraavat tiedot: • • • • • • • • tekniset tiedot valmistajan nimi edustajan nimi käyttöohjeet säätö- ja asetteluarvot sisäiset kytkentäpiirustukset huolto-ohjeet takuutodistukset. Luovutuspiirustustiedostot Urakoitsija luovuttaa tiedostot CD-R levyllä rakennuttajalle ja sähkösuunnittelijalle. Piirustusluettelossa tulee määritellä • • piirustusten tiedostonimet ja tyypit (esim. dwg) sekä sen CD-R levyn järjestysnumero, jonne ko. piirustus on talletettu millä ohjelmalla ko. piirustus on laadittu. Toimitettavat CD-R levyt tulee tarkistaa virusten tarkistusohjelmalla ennen toimittamista rakennuttajalle ja sähkösuunnittelijalle. 10 CD-R levyjen tarraan tulee merkitä: • • • • kohteen nimi levyn järjestysnumero tiedostojen viimeinen luontipäivä tiedostojen tekijä. Paperikopiot A4-kokoon taitettuina ja seläkkeellä varustettuina muovikantisessa rengaskansioissa: • • • • 2 sarjaa rakennuttajalle 1 sarja sähkösuunnittelijalle käyttöpiirustukset jokaiseen ryhmäkeskuskomeroon sekä tietojärjestelmäpiirustukset sähköteknisten tietojärjestelmien keskuslaitteiden läheisyyteen 1 sarja pääkeskushuoneeseen. Jokaisesta piirustustiedostosta, riippumatta alkuperäisestä suunnittelusovelluksesta, luovutetaan dwg-formaattia oleva kuvatiedosto AutoCAD 2002-muodossa. H057 Piirustuskustannukset Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle veloituksetta sopimuspiirustuksista yhden sarjan tiedostoja ja kaksi sarjaa paperikopioita sekä yhden sarjan paperikopioita muiden alojen piirustuksista. Kaikkien urakoitsijan laatimien ja urakkaan sisältyvien piirustusten ja asiakirjojen kopiointija jakelukustannukset sisältyvät urakkaan. H06 KOHDEKOHTAISET USEITA JÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT ASENNUSOHJEET H061 Tarvikkeet Käytettävien tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien, voimassa olevien määräysten ja direktiivien mukaisia. Tästä osoituksena tulee niissä sähkölaitteissa ja tarvikkeissa, joita merkintävelvollisuus koskee, olla CE-merkintä. Jokaisessa tarvikkeessa tai pakkauksessa on oltava vähintään todistus asianomaisesta hyväksynnästä. Kyseisistä laitteista ja tarvikkeista tulee olla saatavilla valmistajan vakuutus. Tarvikkeina käytetään vain tuotteita, jotka soveltuvat suomalaisiin olosuhteisiin. Urakoitsijan on hyväksytettävä tarvikkeet ja laitteet tämän sähköselostuksen järjestelmäkohtaisten ohjeiden mukaisesti rakennuttajalla. Tarvikkeiden on oltava rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja. Ellei sähköselostuksessa tai piirustuksissa ole työmenetelmiä tai tarvikkeita tarkemmin määritelty, urakoitsija valitsee ne itse. 11 Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Urakoitsijan on kuitenkin hankittava haluamalleen vaihdolle rakennuttajan suostumus. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu vaihdosta jää sen esittäjälle. Hyväksyntäkäsittelylle on varattava aikaa kaksi (2) viikkoa asiakirjojen perilletulosta lukien. Vaihdon esittäjän tulee toimittaa tarvikkeiden ominaisuuksia koskeva aineisto sekä korvaavasta että korvattavasta tarvikkeesta. Käytettävissä tarvikkeissa, niiden pakkauksissa tai toimitusasiakirjoissa on oltava merkintä, jonka perusteella tarvikkeiden laatu on todettavissa, tai nämä tiedot on ilmoitettava muulla tavalla. Varaosien on oltava asianmukaisesti pakattuja ja pakkauksen päällä on oltava merkintä sen sisällöstä. Tarvikkeiden toimitusajat sovitetaan rakennusaikataulun mukaan. Tarpeetonta varastointia on vältettävä. H062 Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus Yleistä 1. Huoneissa, joista on laadittu kalustopiirustus tai seinäprojektiot, kytkimet, pistorasiat ja seinävalopisteet asennetaan näiden piirustuksen mukaan. 2. Kytkimet, painikkeet ja pistorasiat tulee sijoittaa yhdenmukaisesti, kuitenkin ottaen huomioon rakenteiden ja pintamateriaalin asettamat vaatimukset. 3. Kytkin- ja painikeyhdistelmät asennetaan siten, että peitelevyt ovat pystysuorassa. 4. Pistorasiayhdistelmät asennetaan siten, että peitelevyt ovat vaakasuorassa. 5. Pistorasiassa liitetään johtimet siten, että nolla on vasemmalla tai ylimpänä. 6. Valaistuksen yms. ohjauksen merkkilampun väri on valkoinen tai sininen. 7. Vahvavirtarasioinnit ja sähköisten tietojärjestelmien rasioinnit asennetaan kumpikin omien peitelevy-yhdistelmien alle. Asennuskorkeudet 1. Asennuskorkeudet ilmoitetaan alimman rasian keskelle, ellei piirustuksissa ole muuta mainittu. 2. Kytkimien ja painikkeiden asennuskorkeudet: • kostean tai märän yms. tilan pinta-asennus 1500 mm • kuivan tilan pinta-asennus uppoasennuksen ohjeiden mukaan • uppoasennus 1000 mm. 3. Pistorasioiden asennuskorkeudet: • kostean tai märän yms. tilan pinta- ja uppoasennus 1500 mm • porrashuoneiden pistorasiat 1800 mm • siivouspistorasiat ovipielissä ylimmän kytkimen yläpuolella, muualla (käytävät ym. vastaavat tilat) 1800 mm 12 • muut seinäpistorasiat 200 mm • työpöytätason yläpuolella olevat pistorasiat 300 mm työtasosta tai 1200 mm lattiasta • jääkaapin, astianpesukoneen ja pakastimen pistorasia alakaapissa 600 mm • kylmäkaappiyhdistelmän pistorasia 2200 mm 4. Seinävalopisteiden asennuskorkeudet: • WC:n peilivalaisimet 2200 mm • liesituulettimet 1800 mm • yläkaappien yhteyteen asennettavat valaisimet arkkitehdin kalustekuvien mukaisesti. 5. Liitäntärasioiden asennuskorkeudet: • lieden liitäntärasia 200 mm. 6. Sähköteknisten tietojärjestelmien laitteiden asennuskorkeuksia: • huonemerkkilamppu sähköpielessä 1950 mm • telepistorasia = pistorasiakorkeus • paloilmoituspainikkeet 1700 mm • kulunvalvonnan painikkeet ja lukijat 1200 mm • INVA WC:n hätäkutsupainike 800 mm • INVA WC:n hälytyksenpalautuskoje 1400 mm • INVA WC:n hälytyskoje 2200 mm. 7. Sisustus-, käyttö- tai rakennustekniset syyt voivat edellyttää käytettäväksi tästä suosituksesta poikkeavia asennuskorkeuksia. Asennusjärjestys Mikäli piirustuksissa ei ole muuta osoitettu, noudatetaan seuraavia asennusjärjestysohjeita: 1. Kun kytkimiä ja pistorasioita asennetaan yhdistelmäpeitelevyn alle, sijoitetaan pistorasiat ylimmäiseksi. 2. Kulkuvalon kytkin tai painike sijoitetaan kytkinyhdistelmässä alimmaiseksi. 3. Painike- ja kytkinyhdistelmässä sijoitetaan kytkimet ylimmäiseksi. 4. Merkkilamppu sijoitetaan välittömästi kytkimen tai painikkeen yläpuolelle. 5. Summeri tms. koje, jota ei käsitellä käyttötoimenpiteenä, sijoitetaan yhdistelmässä ylimmäiseksi. 13 6. Mikäli samalle pystysuoralle alustalle asennetaan yli viisi kojetta, jaetaan kojeet yhdistelmiksi seuraavasti: a. vahvavirta- ja sähköteknisten tietojärjestelmien kojeet omiin yhdistelmiin telekojeet ylimpänä b. pelkät vahvavirta- tai sähköteknisten tietojärjestelmien kojeet siten, että muodostuu ryhmät 3+3, 4+3, 4+4, alin yhdistelmä ensin mainittuna. 7. Sähköteknisten tietojärjestelmien rasiat asennetaan vaakasuorassa järjestykseen vasemmalta oikealle lukien: • antennirasiat • muut sähköteknisten tietojärjestelmien rasiat • vararasia • puhelinrasia • yleiskaapelointijärjestelmän liitäntärasia. 8. Sähköteknisten tietojärjestelmien rasiat pystysuorassa asennetaan järjestykseen ylhäältä alas lukien: • antennirasiat • muut sähköteknisten tietojärjestelmien rasiat • vararasia • puhelinrasia • yleiskaapelointijärjestelmän liitäntärasia. 9. Lähimpien kojerasioiden etäisyys ovenpielestä 100 mm. 10. Kojerasiayhdistelmien peitelevyjen välinen etäisyys 100 mm. 11. Kojerasia sijoitetaan puhtaaksimuuraukseen symmetrisesti tiilijakoon nähden. 12. Urakoitsija tarkistaa asennuspisteiden, rasioiden yms. paikat kalustepiirustuksista rakennusaikaisia toteutuspiirustuksia laatiessaan. 13. Urakoitsija tarkistaa alakattoon asennettavien valaisimien tarkan sijainnin alakattokuvista. 14. Laitteiden sijoitukset mitoitetaan rakennukseen urakkarajaliitteessä esitetyllä tavalla. H063 Työn suorittaminen Työ tulee suorittaa aina tarkoin kunkin valmistajan ohjeita noudattaen. Työolosuhteet ja muut työn suoritukseen vaikuttavat seikat tarkistetaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. 14 H064 Metallipintojen pintakäsittely Kaikkien työmaalle toimitettavien teräsosien on oltava vähintään pohjamaalattuja tehtaalla, katso urakkarajaliite. H065 Merkinnät ja merkintätarvikkeet Urakoitsija esittää ennen töiden aloitusta ehdotuksen jäljempänä mainituista merkintätarvikkeista ja merkinnöistä rakennuttajalle hyväksyttäväksi. H0651 Sähkö- ja sähköteknisten tietojärjestelmien tilat Sähkö- ja sähköteknisten tietojärjestelmien tilojen ovet varustetaan ruuvikiinnitteisillä kaiverretuilla kerrosmuovikilvillä 120 mm x 20 mm, josta käy ilmi huonetilan nimi, esim. ”SÄHKÖPÄÄKESKUS”. Ryhmäkeskustilojen ja tietojärjestelmien tilojen oviin merkintä “SÄHKÖ” tai “TELE” ja keskuslaitteen (jakokeskuksen) tunnus. H0652 Kojeisto- ja keskustunnukset Katso jakokeskusten toteutusohjeet (liite 1). H0653 Johto- ja johdintunnukset Pääjohdot, laitteiden ja laitteistojen syöttöjohdot sekä ohjaus-, hälytys-, indikointi- ja sähköteknisten tietojärjestelmien runkojohdot merkitään molemmista päistään ja haaroituksista käyttämällä luotettavasti kiinnittyvää kaapelimerkkiä. Valaistusryhmäjohdot merkitään keskuksilla ja jakorasioilla. Lisäksi merkitään kaikki pistorasiat keskus- ja ryhmätunnuksilla. Merkintään käytetään suojataskulla varustettua merkkauspantaa. Merkinnät tulee tehdä koneellisesti. Merkinnästä tulee ilmetä: • • • • ryhmätunnus (vahvavirtajohdot) järjestelmätunnus (sähköteknisten tietojärjestelmien johdot) kaapelin ryhmä- ja/tai numerotunnus kaapelityyppi poikkipintoineen. Merkitseminen suoritetaan kaapelia asennettaessa. Vetovaiheessa saa käyttää vetomerkintänä teippiä. Kaaviossa esitetyt ohjaus-, hälytys- ja rakennusautomaatiojärjestelmän runkojohtojen johtimet numeroidaan molemmissa päissä, elleivät johtimet ole itsessään numeroituja tai värikoodattuja. 15 Jako- ja haaroitusrasiat, kotelot ja tuppipäätteet: • • • • • H0654 Kaikki kytkentä- ja jakorasiat merkitään rasian kiinteään osaan sijoitetulla merkinnällä. Kytkentärasioissa tulee olla ko. järjestelmän järjestelmätunnus (sähkötekniset tietojärjestelmät) sekä juokseva järjestysnumero. Jako- ja haaroitusrasioissa (sähköenergian jakelu- ja käyttöjärjestelmät) tulee olla syöttävän jakokeskuksen tunnus sekä ryhmänumero. Alakattojen yläpuolella, jossa rasia ei ole suoraan nähtävissä, voidaan käyttää tussimerkintää. Muualla käytetään teippimerkintää. Tuppipäätteisiin kiinnitetään nippusiteellä merkintäliuska, johon merkitään järjestelmätunnus, runkojohdon parinumerot ja vapaana olevat parit. Laitteiden ja laitteistojen tunnukset Keskusten ulkopuoliset ohjauskojeet Laitteiden ja laitteistojen ohjauskytkimet, painikkeet, merkkilamput ja soittokellot varustetaan tunnusmerkinnöillä. Merkintävälineenä käytetään koneellisesti tulostettuja liimattavia merkintäliuskoja. H066 Johdot ja niiden varusteet Asennuksissa käytetään yhtenäisvaippaisia Cu- ja Al-kaapeleita. Kaapeleiden on oltava sähkönjohtavuus- ja erityisominaisuuksiltaan piirustuksiin merkittyjä tai vastaavia. Kaapelit asennetaan pääsääntöisesti ilman jatkoksia. Kaapelihyllyillä kaapelit asennetaan oikaistuna hyllylle risteilyjä välttäen. Hyllyasennuksessa voima-, asennus- ja sähköteknisten tietojärjestelmien kaapelit sijoitetaan eri hyllyille tai samalla hyllyllä vähintään 200 mm:n etäisyydelle toisistaan. Johtokanava-asennuksessa vahvavirta- ja tietojärjestelmien kaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti eri kanavaosaan. Metalliputkien yhteydessä käytetään muovisia putkenpäätteitä, jotka asennetaan kaapelivedon yhteydessä halkaisematta putkenpäätettä. Jos kaapeli on asennuspaikalla alttiina mekaaniselle vaurioitumiselle, kaapeli suojataan esim. muototeräksellä tai metallisella vähintään lujuusluokan 3 asennusputkella. Pinta-asennuksessa käytetään muovivaippajohtoa ja muovivaippajohtovarusteita. Kiinnikkeinä käytetään tukevia muovikiinnikkeitä, valkeaksi polttomaalattuja tai muovitettuja ruostumattomia metallikiinnikkeitä ja ruostumattomia ruuveja. Pistorasioina yms. kojeina, jotka asennetaan suoraan metalliseen alustaan, on käytettävä asianomaiseen asennukseen sopivia pistorasioita ja kojeita. Keskukset, kaapelihyllyt, kourut ja valaisimet kiinnitetään kiila- tai vastaavilla pulteilla. 16 Tulpparei’itykset tehdään ennen maalaustyötä, johtojen ja kojeiden asennus lopullisen maalauksen jälkeen. Mikäli asennuksia joudutaan suorittamaan ennen varsinaisia maalaustöitä, maalataan johtojen ja kojeiden asennusalustat ennen asennusten suorittamista (katso urakkarajaliite). Kaapelit kiinnitetään pinta-asennuksessa asennuspaikkaansa kulloinkin soveltuvalla menetelmällä niin, että kaapelien väliset etäisyydet säilyvät yhtä suurina. Kiinnitysväli kevyellä kaapelilla (johdin 6 mm² Cu tai 10 mm² Al) vaakasuorassa asennuksessa on enintään 0,25 m ja pystysuorassa 0,3 m. Raskailla kaapeleilla kiinnitysväli on 20–25 kertaa kaapelin ulkohalkaisija. Ensimmäinen kiinnike asennetaan 5–10 cm rasiasta tai kytkimestä. Lattialäpivienneissä kaapelit suojataan 0,05 m:n korkeuteen lattiatasosta. Vahingoittumiselle alttiissa paikoissa ja ulkoseinillä suojaus on ulotettava 1,5 m:n korkeuteen. Paikalla valetuissa välipohjissa ja seinissä asennukset tehdään molemmista päistään uppoasennusrasiaan päättyvinä putkituksina ML/Mp-asennuksena. Jos johto putkituksien jälkeen jatkuu ilman rasiointia pinta-, hylly- tai kanava-asennuksena, käytetään MMJ-johtoja. Johtokanava-asennuksissa käytetään muovivaippakaapelia. Kaapelit kiinnitetään kojerasioiden vierestä asennusalustaansa tai käytetään järjestelmän kojerasioihin kuuluvia vedonpoistimia. H067 Putkitukset ja rasioinnit Puhtaaksimuuratuissa seinissä olevien sähköputkitusten asennustapa on sovittava rakennusurakoitsijan kanssa. Niissä tiloissa, joihin tulee alakatot, putkitukset ja haaroitukset tehdään yleensä katon välitilassa. Jakorasiat asennetaan helposti irrotettavien kattolevyjen kohdalle. Putkitukset on kiinnitettävä huolellisesti rakenteisiin ja rasioiden kiinnitysalustoihin. Eri järjestelmien seinäpisteet tulee päättää kojerasioihin lukuun ottamatta seinävalopisteitä (esim. pesu- ja WC-tilat). Maalattaviin seiniin tulevat rasioiden kannet saa kiinnittää lopullisesti paikoilleen vasta seinämaalauksen jälkeen. 17 Lisäksi urakassa on noudatettava seuraavia suoritusohjeita: • • • • • • • • • • • • • • • Rasioita ei saa asentaa kohdakkain seinärakenteissa ääneneristyksen heikkenemisen vuoksi. Hyllylle ja ripustuskiskoihin asennettavien jakorasioiden alustojen pitää olla tehdasvalmisteisia. Jakorasialta lähtevien kaapeleiden tulee olla kiinnitettyinä alustaan vedonpoiston varmistamiseksi. Piirustuksissa esitetyt vararasiat putkitetaan lähimmälle kaapelihyllylle JM 25 putkella. Putkitukset päätetään siten, että ne ovat myöhemmin helposti käytettävissä. Yli 3 m pitkiin varaputkiin urakoitsija asentaa vetolangan ML 2,5 mm2. Varaputkitukset esitetään luovutuspiirustuksissa. Putket ja rasiat asennetaan kosteussulun ja lämmöneristyksen sisäpuolelle. Kylmän ja lämpimän tilan välillä putkien sisäpuoli tiivistetään ilmakierron estämiseksi. Galvaanisen korroosiovaaran takia metallirakenteiset putket eivät saa joutua kosteissa tiloissa yhteyteen toisen metallin kanssa. Erillisiä vesikattolävistyksiä vältetään viemällä putkitukset katolle esim. LVIlävistyksen yhteydessä. Putkitukset, jotka lävistävät liikuntasauman, asennetaan siten, että putket pääsevät liikkumaan. Urakoitsijan on esitettävä työtapaehdotus hyväksyttäväksi ennen lopullista asennusta. Lattiaputkitukset asennetaan riittävän syvään lopullisesta betonin pinnasta, etteivät lattiaan tehtävät kiinnitykset tai rei’itykset ulotu putkiin. Tarvittaessa putkitus voidaan tehdä kokonaan valun alle esim. alapohjien sorastusosaan. Putket kiinnitetään huolellisesti niin, etteivät ne liiku valun aikana. Kaikki asennusputket kiinnitetään vähintään 2,0 metrin välein sekä aina jatkosten ja liitosten läheltä. Taipuisat muoviputket kiinnitetään kaarien molemmin puolin, sekä suorilla osuuksilla vähintään metrin välein. IV-konehuoneissa käytetään ainoastaan alumiiniputkea. Urakoitsija voi suorittaa asennukset ns. putkettomana asennuksena. Kivirakenteissa asennukset tulee kuitenkin suorittaa putkittaen. 18 H1 ASENNUSREITIT H100 YLEISTIEDOT Tehdasvalmisteiset johtotiet asennetaan samaan sarjaan kuuluvista, valmiiksi pintakäsitellyistä osista. Asennukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti ottaen huomioon tämän selostuksen järjestelmäkohtaisissa osissa esitetyt erityisvaatimukset. Paloalueen rajalla johtotiet katkaistaan seinäpintaan. Sähköurakoitsija ja LVI-urakoitsijan on keskenään selvitettävä sähkö- ja LVI-laitteiden sijoitukset ja tilavaraukset ennen töitten aloittamista. H101 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Pääkaapelireiteille sekä muihin piirustuksissa esitettyihin tiloihin toteutettavan kaapeli- ja pystyhyllyjen tarkoituksena on helpottaa kaapelointien asennusta ja kaapeleiden lisäystä. Kaapelihyllyt ja -tikkaat asennetaan piirustuksissa esitettyihin paikkoihin. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Piirustuksissa esitetyissä tiloissa käytetään kaapelihyllyinä alumiinisia tai kuumasinkittyjä pienahyllyjä. Hyllyjen leveydet pohjapiirustusten mukaiset. Näkyviin jäävät hyllyosuudet toteutetaan valkoiseksi poltto- tai pulverimaalatuilla levyhyllyillä sekä sisäpuolisilla kannakkeilla ja huomaamattomilla jatkoksilla. Kaapelihyllyjen liitos-, kulma- ja päätyosien sekä vakiokannakkeiden on oltava samaa sarjaa kuin hyllytkin. Paikkoihin joihin on piirretty kaaret, asennetaan tehdasvalmisteiset kaaret. Kaapelihyllyjen katkaisut, suunnan muutokset yms. esim. IV-kanavien takia sisältyy sähköurakkaan. Kaapelihyllyjen rakenneratkaisuiden on mahdollistettava se, että myöhemminkin on mahdollista vaivattomasti lisätä tai poistaa rakennuksen kaapelointia. Seinäkannattimia käytetään tiili- ja betoniseinien kohdalla sekä keskikannattimia kevyiden väliseinien kohdalla. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kaapelihyllyjen leveydet on esitetty tasopiirustuksissa. Asentaminen Asennus suoritetaan siten, ettei taipuma kannatusvälillä ylitä arvoa 1:100 alaslaskettujen kattojen yläpuolella eikä arvoa 1:200 näkyviin jäävissä paikoissa. Kannatustiheys määritetään kuormituksilla 20 kg/m (200 mm leveät hyllyt), 50 kg/m (300 mm leveät hyllyt) ja 80 kg/m (500 mm leveät hyllyt). Hyllyt asennetaan siten, etteivät ne pääse kallistumaan pitkittäissuunnassa tai kiertymään. Hyllyjen kiinnitykseen käytetään kiila-ankkureita tai vastaavia. 19 Näkyville jäävät pystyhyllyt suojataan 1,5 m:n korkeuteen suojalevyin. Suojalevyjä ei asenneta sähkö- ja teletiloissa. Pystyhyllyjen suojalevyjen tulee olla ruuvikiinnitteisiä ja hyllyjen kanssa samaa materiaalia. Paloaluerajoilla väliseinien lävistyksessä kaapelihyllyt katkaistaan ja läpivientiaukoista viedään ainoastaan kaapelit. Kaapelihyllyillä (vaaka) johdotukset asennetaan ns. ”oikaistuna hyllylle” mukaan. Mutkakohdissa kaapelit kiinnitetään kaapelihyllyihin. Pystyhyllyihin kaapelit kiinnitetään kaarikiinnikkeillä. Urakoitsijan on oma-aloitteisesti neuvoteltava asennusjärjestyksestä ja asennusyksityiskohdista muiden urakoitsijoiden kanssa ennen asennustöiden aloittamista. H102 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄT H1021 Johtokanavat Yleiskuvaus Rakennukseen toteutetaan johtokanavajärjestelmä työpaikkakohtaisten sähkö- ja tietoteknisten liitäntöjen ja kaapelointien asentamista varten. Lisäksi johtokanavia käytetään kaapelireittiratkaisuina. Toimistohuoneisiin 156 ja 207 asennetaan johtokanavia. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Johtokanavana käytetään valkoiseksi polttomaalattua alumiinista johtokanavaa, jolla on oma johto-osa heikkovirtakaapeleille vaakaosuuksilla ja pystyosuuksilla. Johtokanavat varustetaan päätylevyin. Toiminta Johtokanavat toimivat johtoteinä ja liitäntöjen asennuspaikkoina siten, että myöhemminkin on mahdollista muunnella pistorasioiden sijaintia sekä täydentää kaapelointeja. Suunnittelu ja dokumentointi Johtokanavien piirrostekniset esitystavat on esitetty piirustuksissa. Urakoitsija siirtää muilta osapuolilta mahdollisesti saadut muutostiedot rakennusaikaisiin toteutuspiirustuksiin. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kaikki piirustuksissa esitetyt johtokanavat sisältyvät urakkaan. Johtokanavia ja pystykanavia asennetaan tasopiirustusten mukaisesti toimistotiloihin. Johtokanavien sisäpuolinen äänieristys sisältyy sähköurakkaan. Johtokanavien ulkopuolisten tiivistyksen tekee rakennusurakoitsija. 20 Asentaminen Johtokanavien asennuksineen tulee olla viimeisteltyjä, ja kanavapituudet tulee mitata tiloittain. Kulmasovitukset tehdään jiiriin tai käytetään valmiita kulmakappaleita. Kiinnityksessä käytetään kanavaan kuuluvia kiinnikkeitä. Johtokanavan katkaisut on tehtävä tarkoitukseen sopivalla työkalulla (esim. sirkkelillä), jolla saadaan siisti ja suora leikkausjälki. Nurkissa tulee käyttää tehdasvalmisteisia sisäkulmia (esim. TBS 17-3). Sähköurakoitsija tiivistää seinäläpivienneissä johtokourujen sisäosan äänieristyssauvoilla esim. Thorsman TTIT5070. Kanavien lopullinen sijainti, käytettävissä oleva tilantarve sekä kiinnitystapa tarkistetaan tilakohtaisesti muiden urakoitsijoiden kanssa ennen kanavamateriaalin tilaamista. Laadunvarmistus Johtokanavat saa asentaa valmiiksi vasta kun asennusalusta on maalattu. H1023 Asennuslistat Yleiskuvaus Sähkölistoja ja pinta-asennusten peitelistoja asennetaan seuraaviin kohteisiin: - uppoasennusalueilla niissä paikoissa, joissa uppoasennusta ei voida toteuttaa rakenteellisista tms. syistä - toimisto-, yleisö- ja muissa siistiä ulkonäköä vaativassa tiloissa pinta-asennuksen peitelistoina. Tapaukset, joissa urakoitsija lista-asennuksilla ja pinta-asennuksilla sekä peitelistoilla haluaa korvata uppoasennuksia, hyväksytetään tapauskohtaisesti arkkitehdilla ja sähkötöiden tilaajalla ja valvojalla. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Listoina käytetään kannellisia asennuslistoja. Yksiosaisia listoja (ns. U-listoja) ei hyväksytä. Listojen värit ( valkea, ruskea ja musta ) ilmoittaa tilaaja. Toiminta Listat toimivat johtoteinä ja liitäntöjen asennuspaikkoina. Suunnittelu ja dokumentointi Listoja ei ole esitetty piirustuksissa. Urakoitsija siirtää muilta osapuolilta mahdollisesti saadut muutostiedot rakennusaikaisiin toteutuspiirustuksiin. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kaikki listat sisältyvät sähköurakkaan. 21 Asentaminen Listojen asennuksineen tulee olla viimeisteltyjä, ja listapituudet tulee mitata tiloittain. Listojen jatkokset sijoitetaan huomaamattomiin ja kolhaisuilta suojattuihin paikkoihin. Kulmasovitukset tehdään jiiriin tai käytetään valmiita kulmakappaleita. Listojen kiinnitys tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Laadunvarmistus Listat asennetaan yleensä valmiille pinnoille, poikkeuksena seinän väriin maalattavat listat tai sähkölistajärjestelmän pohjaosat. H104 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄT Yleiskuvaus Valaisinripustuskiskoja käytetään johto- ja valaisinasennuksiin piirustuksissa esitetyllä tavalla. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Valaisinripustuskiskot ovat teknisissä tiloissa kuumasinkittyjä leveydeltään 70 mm, muualla valkoiseksi polttomaalattuja teräskiskoja leveydeltään 70 mm. Kiskojen kannakkeet ja kannatusvälit valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kulmissa ja haaroituksissa on käytettävä tehdasosia ja kiskojen asennuksissa on huomioitava lämpölaajenemisvara. Asennus suoritetaan siten, ettei taipuma kannatusvälillä ylitä arvoa 1:200. Kannatus määritellään kuormituksella 10 kg/m. Valaisinripustuskiskojen ja niihin liittyvien asennustarvikkeiden (liitos- ja kannatusosien, asennuslevyjen yms.) tulee olla samaan sarjaan kuuluvia kuin valaisinripustuskiskot. Suunnittelu ja dokumentointi Valaisinripustuskiskojen sijaintitiedot ja asennuskorkeudet on esitetty piirustuksissa. Urakoitsija merkitsee muilta osapuolilta mahdollisesti saadut kiskojen korkeusasemien muutostiedot rakennusaikaisiin toteutuspiirustuksiin. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kaikki piirustuksissa esitetyt valaisinripustuskiskot sisältyvät urakkaan. Asentaminen Valaisinripustuskiskot ripustetaan kierretangoilla ja kiinnitetään niin, että kiskot eivät pääse kallistumaan tai kiertymään pitkittäissuunnassa. 22 H105 LÄPIVIENNIT Yleiskuvaus Johdot ja johtotiet suojataan läpivientikohdissa mekaanista vaurioitumista vastaan. Kaikki kaapeleiden ja johtoteiden läpiviennit suljetaan lävistetyn rakenteen ominaisuuksia vastaaviksi palo-, ääni-, lämpö-, kosteus- ja ilmastointitekniikoiden sekä ulkonäön kannalta. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Läpivientien sulkeminen toteutetaan materiaalivalmistajien ohjeiden mukaisesti. Kaikki paloaluerajojen läpiviennit tehdään Palokatkomiehet GPG-palosuojamassalla sisältyen rakennusurakkaan. Läpivientiasennukset tehdään ko. läpiviennin hyväksymispäätöksen ja ST51.18-kortin esittämällä tavalla. Asentaminen Läpiviennit tiivistetään muita rakenteita vastaaviksi paloalueitten rajoilla palotekniikan kannalta ja piirustuksissa erikseen määriteltyjen huoneitten osalta akustiikan kannalta. Yksittäinen johto suojataan metallisella läpivientiputkella 32 mm halkaisijaan saakka. Mekaanisilta rasituksilta vapaassa paikassa voidaan suojaus tehdä lujuusluokan 2 muoviputkea käyttäen. Järjestelmän sisältö ja laajuus Läpivientien urakkarajat on määritelty urakkarajaliitteessä. Laadunvarmistus Luovutustarkastuksessa painotetaan teknisen toteutuksen lisäksi erityisesti ulkonäköseikkoja näkyville jäävien läpivientitoteutusten osalta. Läpivientien tiivistys suoritetaan yleisaikataulun osoittamana ajankohtana. 23 H2 SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT H202 0,4 KV PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT Yleiskuvaus Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Kohteen pääsähkönjakelu pääkeskuksesta muihin sähkökeskuksiin toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Vikatapauksissa vaarallisten kosketusjännitteiden esiintymisen ehkäisemiseksi sekä järjestelmien ja laitteiden häiriöiden minimoimiseksi toteutetaan maadoitukset ja potentiaalintasaukset. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan kokonaisuudessaan TN-S-järjestelmällä (5johdinjärjestelmä) liittymisjohtoa lukuun ottamatta. Muut tekniset vaatimukset ja ratkaisut on esitetty kohdassa Pääosat eriteltynä. Toiminta Sähköteknisen vikatapauksen sattuessa maadoitus- ja potentiaalintasausjärjestelmä aiheuttaa varolaitteiden välittömän toiminnan ja estää vaarallisten kosketusjännitteiden syntymisen. Suunnittelu ja dokumentointi Sähköurakoitsija selvittää ennen rakennusaikaisten toteutuspiirustusten laadintaa kaikki keskuksista syötettävien muihin urakoihin kuuluvien laitteiden lopulliset sähkötekniset tiedot ja vie niiden aiheuttamat muutokset piirustuksiin. Suunnittelu- ja dokumentointivaatimukset on esitetty kohdassa Pääosat eriteltynä. Järjestelmän sisältö ja laajuus Pääjakelujärjestelmän yksityiskohtaiset tiedot on esitetty piirustuksissa ja luetteloissa. Järjestelmän sisältöön ja laajuuteen vaikuttavat tiedot on esitetty kohdassa Pääosat eriteltynä. Asentaminen Johdot asennetaan keskuksiin siten, että tässä selostuksessa määritetyt tarkastukset ja mittaukset voidaan suorittaa myös käytön aikana ilman käyttökeskeytystä. Asennusohjeita on esitetty myös kohdassa Pääosat eriteltynä. Laadunvarmistus Järjestelmään liittyville kojeille ja laitteille suoritetaan kertaalleen käyttöönottotoimenpiteet kuten katkaisijoiden ja releiden kokeilu tai koestus. Järjestelmän N- ja PE-johtimen välinen eristystila tarkistetaan ja mitataan ennen käyttöönottotoimenpiteiden suorittamista. 24 H2022 Pääkeskukset Pääkeskukseen hankitaan laajennusosa PK laajennus nimellisvirraltaan 630A. PK laajennus liitetään kahdella MCMK 4x240/240 suoraan pääkeskuksen kiskostoon. Urakoitsija puhdistaa keskuksen sinne johtojen liittämisen jälkeen mahdollisesti joutuneista eriste- ja johdinjätteistä sekä rakennuspölystä. Jakokeskukset suojataan niin, etteivät ne joudu alttiiksi pölyn tai kosteuden vaikutuksille. Urakoitsijan on hyväksytettävä pääkeskus ja muut keskukset rakennuttajalla ennen niiden valmistuksen aloittamista sekä lähetettävä pääkeskuksesta pääkaavio ja kokoonpanopiirustukset tiedoksi jakeluverkon haltijalle. Mahdollisista keskustilojen tai näiden ovien suurentamisesta sähköurakoitsija ottaa yhteyden hyvissä ajoin rakennustyön alkuvaiheessa rakennusurakoitsijaan. Luovutuspiirustuksia varten sähköurakoitsija toimittaa tukevat kotelot keskustiloihin. Nykyisten keskusten sulake- ja nimilapputarvikkeet, samoin kuin kuvien päivitys sisältyy sähköurakkaan. Pääosat H2023 Nousukeskukset Urakoitsija hankkii ja asentaa nousukeskuksen NK pohjapiirustuksessa esitettyyn paikkaan pääkaavion mukaisesti. H2024 Muut keskukset Sähköurakkaan sisältyy piirustusten mukaiset keskukset. Työpaikkakeskuksiksi TPK1.1-1.12 hankitaan pistorasiakeskukset esim. Vohek VOIMA 0123. Jakokeskus JK1.1 on prosessikeskus ja hankinta on tässä urakassa. Prosessisuunnittelu, kaapelointi, johtotiet ja kytkennät ovat tilaajan hankinnassa. Urakoitsija tarkistaa ennen JK1.1:n tilausta keskuksen ja kaapelien paksuuden riittävyyden. Urakoitsija puhdistaa keskuksen sinne johtojen liittämisen jälkeen mahdollisesti joutuneista eriste- ja johdinjätteistä sekä rakennuspölystä. Jakokeskukset suojataan niin, etteivät ne joudu alttiiksi pölyn tai kosteuden vaikutuksille. Urakoitsijan on hyväksytettävä muut keskukset rakennuttajalla ennen niiden valmistuksen aloittamista. Urakoitsijan on varmistettava keskusvalmistajalta keskuksien koko ja varmistettava että ne mahtuvat niille varattuihin tiloihin. Ennen keskuksien valmistamisen aloittamista urakoitsija varmistaa keskuksille piirustuksissa varatun tilan ja kuljetusreittien riittävyyden. Tarvittaessa keskusten jako pienempiin osiin haalausta varten sisältyy sähköurakkaan. 25 Mahdollisista keskustilojen tai näiden ovien suurentamisesta sähköurakoitsija ottaa yhteyden hyvissä ajoin rakennustyön alkuvaiheessa rakennusurakoitsijaan. Jos myöhemmin käy ilmi, ettei keskukset sovi niille varattuihin paikkoihin, niin muutostyö tehdään sähköurakoitsijan laskuun. Keskukset on asennettava siten, että niitä on mahdollista laajentaa toiselta sivulta (mikäli komerossa on tilaa). Ensisijaisesti tila käytetään korkeussuunnassa, minkä jälkeen lisätään leveyttä. Kuivaan tilaan tarkoitetun, takaa avoimen keskuksen raot peitetään asentamisen jälkeen niin, että keskuksen kosketussuojaus tulee määräystenmukaiseksi. Takaa avoimen keskuksen asennuspintana käytetään palamatonta materiaalia. Keskukset on kytkettävä niin, että vinokuormitus muodostuu mahdollisimman vähäiseksi. Keskuksien kaikki merkkilamput 230V LED-lampuin. Luovutuspiirustuksia varten sähköurakoitsija toimittaa tukevat kotelot keskustiloihin. Nykyisten keskusten sulake- ja nimilapputarvikkeet, samoin kuin kuvien päivitys sisältyy sähköurakkaan. Lisäksi sähköurakoitsija hankkii keskuksiin liittyviä varusteita, katso liite 1 jakokeskusten toteutusohjeet kohta ”Keskuksiin liittyvät varusteet” Johdonsuojakatkaisijoiden nimelliskatkaisukyky tulee olla min. 6 kA. H2025 Keskusten väliset syöttöjärjestelmät Uudet pääjohdot toteutetaan ilman jatkoksia. Kaapelit kiinnitetään pystytikkaille kaarikiinnikkeillä. H2026 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Maadoituksen tekniset arvot ja maadoitettavat laitteet ja järjestelmät käyvät ilmi piirustuksista. Luovutuspiirustuksiin (tasoihin ja kaavioihin) merkitään kaikki maadoitus- ja potentiaalintasauskiskojen sekä maadoitus- ja potentiaalintasausliitäntäpisteiden paikat numeroituina. Vastaavat numeroinnit merkitään maadoituskiskoihin sekä maadoitus- ja potentiaalintasausjohtimen molempiin päihin kohdan H065 mukaisesti. Laskettuihin kattoihin kiinnitetään katon välitilassa olevaa liitoskohtaa osoittava tarramerkki. Putkistoihin tehtävät johtoliitokset ja johdot asennetaan siten, ettei niitä tarvitse irrottaa esim. venttiilin, mittarin tms. vaihdon yhteydessä. Maadoitusjohtimen liitokset on tehtävä luotettavasti ja korroosionkestävästi käyttäen tarkoitukseen valmistettuja liittimiä ja tarvikkeita. 26 H3 LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS H301 LVI-JÄRJESTELMIEN SÄHKÖISTYS Yleiskuvaus Sähköistyksellä toteutetaan kohteeseen asennettavien LVI-laitteiden sähköenergian syöttö. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Asennettavien kaapeleiden tyypit ja poikkipinnat on esitetty tasopiirustuksissa, kaaviossa ja kojeluettelossa. LVI-laitteet ja -laitteistot, jotka tulevat joustaville alustoille tai ovat liikuteltavia, liitetään taipuisalla liitäntäjohdolla ryhmäjohdon vaihtorasiaan. Liitoskohdat varustetaan vedonpoistajilla. Liitosjohdon pituus valitaan sellaiseksi, ettei se rajoita normaalia liikkumista eikä huoltotyötä. Ulkotiloissa vahinkokäynnistyksen estokytkin suojataan metallikatoksella lunta vastaan. 2nopeuksisten kojeiden vahinkokäynnistyksen estokytkiminä käytetään 6-napaisia kytkimiä. Kiertovesipumput varustetaan kumikaapelilla ja CEE 17 pistotulpilla (1-vaiheiset) myös varapumput. Kiertovesipumpuille asennetaan CEE 17 pistorasiat. Kojeille asennetaan päävirtapiiriin vahinkokäynnistyksen estokytkin kojeen välittömään läheisyyteen (IV-konehuoneissa vahinkokäynnistyksen estokytkimet asennetaan tasopiirustusten mukaisesti). Suunnittelu ja dokumentointi Urakoitsija ilmoittaa ennen hankintoja ja asennuksia muille osapuolille (ks. urakkarajaliite) ko. työvaiheen alkamisajankohdan mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin sähköurakoitsija tarkistaa lopulliset tehoarvot, vaiheluvut, kaapeloinnit, liitäntätavat, sijoitukset, ohjaukset, hälytykset ja asennustavat laitetoimittajien luetteloista ja työnaikaisista toteutuspiirustuksista. Jos toimitettavat laitteet poikkeavat suunnitelluista, sähköurakoitsija suorittaa suunnitelmien ja toimitusten teknisen yhteensovittamisen. Mikäli tästä aiheutuu normaalin muutosmenettelyn piiriin kuuluvia vaikutuksia urakkaan, on muutoksista sovittava ennen asennusten aloittamista. Järjestelmän sisältö ja laajuus LVI-järjestelmien sähköistämisen on esitetty pohjapiirustuksissa ja kaavioissa. Nykyisten tilojen alakertaan tekniseen tilaan k05 asentaa PU LV-kiertovesipumpun, jonka kytkentä kuuluu sähköurakkaan. Sähköt pumpulle otetaan kellarikerroksen lähimmältä keskukselta. Pumpulle tarvitaan keskukseen 10A sulakelähtö ja keskuksen viereen 2-kytkin merkkilampulla. Urakoitsija kiinnittää kytkimeen pumpun positionumeron ja nimen. 27 Asentaminen Konehuoneiden kaapeleiden alasottojen asennustapana hyllyiltä käytetään ainoastaan metalliputkia tai kaapelihyllyjä. Taajuusmuuttajakaapeloinnit Moottorin syöttökaapelin Moottorikaapeleina jakokeskukselta saakka käytetään EMC-häiriösuojauksen täyttäviä kaapeleita (esim. MCCMK, MLJRM tai vastaava). Kaapelin häiriösuojausvaipan tulee jatkua katkeamattomana putkimaisena taajuusmuuttajan ja moottorin välillä. Kaikkien mahdollisten rasioiden ja koteloiden taajuusmuuttajan ja moottorin välillä tulee olla metallirakenteisia ja varustetut maadoitusmahdollisuudella. Jotta suurtaajuuksisten radiohäiriöiden emissio saadaan tehokkaasti vaimennettua, moottorikaapelin suojavaipan on jatkuttava moottorilta taajuusmuuttajalle laaja-alaisesti. Maadoitukset on tehtävä 360º:n suurtaajuusmaadoitusholkein, moottorin kytkentäkotelossa, turvakytkimellä, vaihtorasialla ja vaihtokytkimellä. Lisäksi kaapeleiden maadoituksissa tulee noudattaa huolellista ja pieni-impedanssista työtapaa. Moottorit, jotka tulevat joustaville alustoille tai ovat liikuteltavia, tulee liittää puolikiinteästi EMC-suojauksen täyttävillä ohutsäikeisillä kaapeleilla Taajuusmuuttajan ja moottorin välisen kaapelin on oltava mahdollisimman lyhyt. Laitevalmistajien asennusohjeissa on kaapelille annettu maksimi- ja minimipituudet, joilla EMC-vaatimukset täyttyvät. Moottorikaapelin suojauksen tulee jatkua myös turvakytkimien yli, ja moottorin maadoitus on tehtävä huolella, jottei synny laakereita syöviä laakerivirtoja. Ohjauskaapelit Myös ohjauskaapeleina käytetään häiriösuojattuja EMC-kaapeleita. Kaksoissuojattu kaapeli on paras vaihtoehto pienjännitteisille digitaalisille signaaleille. Analogisten ja digitaalisten signaaleiden tulisi kulkea erillisissä, suojatuissa kaapeleissa. Analogisille signaaleille tulisi käyttää kaksoissuojattua kierrettyä johdinparikaapelia. Eri signaalille tulisi käyttää yhtä yksittäin suojattua paria. Yhteistä paluujohdinta eri analogisille signaaleille ei tule käyttää. Taajuusmuuttajan ja valvontakeskuksen välisinä säätökaapeleina käytetään EMC-suojauksen täyttäviä kaapeleita, esim. JAMAKC:tä. 28 Turva/huoltokytkin Moottorin syöttökaapeliin, mahdollisimman lähelle moottoria, on asennetaan EMCmääräykset täyttävä, turvakytkin, jonka kotelo on maadoitettavissa. Läpiviennit turvakytkimelle tehdään 360º:n suurtaajuusmaadoitusholkein. Holkit on mitoitettava kaapelin ulkohalkaisijan mukaan, jotta tiiveys ja EMC-häiriösuojaus säilyy. Laadunvarmistus LVI-laitteiden ja -laitteistojen tarkastusten ja toimintakokeiden suoritusajankohdat ja urakkarajat on esitetty urakkarajaliitteessä. LVI-laitteiden lämpöreleet säädetään laitteiden nimellisarvoihin. H302 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Yleiskuvaus Sähköistyksellä toteutetaan kohteeseen asennettavien laitteiden tai laitteistojen sähköenergian syöttö. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Asennettavien kaapeleiden tyypit ja poikkipinnat on esitetty tasopiirustuksissa, kaaviossa ja kojeluettelossa. Piirustuksissa on esitetty ne laitteet, joille asennetaan vahinkokäynnistyksen estokytkin tai käynnistin- ja liitäntälaitteet kojeen välittömään läheisyyteen. Toiminta Laitteiden ja laitteistojen ohjaustiedot on esitetty niitä koskevissa piirustuksissa. Suunnittelu ja dokumentointi Urakoitsija ilmoittaa ennen hankintoja ja asennuksia muille osapuolille (ks. urakkarajaliite) ko. työvaiheen alkamisajankohdan mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin sähköurakoitsija tarkistaa lopulliset tehoarvot, vaiheluvut, liitäntätavat, sijoitukset ohjaukset ( mukaan lukien hätäseis), hälytykset ja asennus-tavat laitetoimittajien luetteloista ja työnaikaisista toteutuspiirustuksista. Jos toimitettavat kojeet poikkeavat suunnitelluista, rakennuttaja suorittaa suunnitelmien ja toimitusten teknisen yhteensovittamisen. Mikäli tästä aiheutuu urakan sisältöön vaikutuksia, ne kuuluvat normaalin muutosmenettelyn piiriin. Muutoksista on sovittava ennen asennusten aloitusta. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kohteeseen asennetaan piirustuksissa esitetyt sähkötoimiset laitteet kaapelointeineen, pistorasioineen tai liitäntä-rasioineen, vahinkokäynnistyksen estokytkimineen sekä käynnistin- ja liitäntälaitteineen. Urakkarajat on esitetty urakkarajaliitteessä sekä laiteluetteloissa. 29 Asentaminen Liitettäessä laitteistoja ja järjestelmiä rakennuksen sähköverkkoon valvotaan, että viisijohdinjärjestelmä säilyy nollasta eristettynä. H3021 Laitteet Sosiaalitilan keittiölaitteet eivät sisälly sähköurakkaan. Kojeiden liitosjohdot kytkentöineen sisältyy sähköurakkaan. H3022 Kaapelointi Kaikkien kojeiden liitosjohdot kytkentöineen sisältyy sähköurakkaan. Prosessilaitteiden liitosjohdot ja kytkennät eivät sisälly urakkaan. H3023 Vahinkokäynnistyksen estokytkimet, käynnistin- ja liitäntälaitteet sekä liitäntäosat Laitteet merkitty pohjapiirustukseen, jotka on SU:ssa. H4 SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT H401 PISTORASIAT Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Kaikki 3-vaihepistorasiat ovat 5-napaisia, ja niiden vaihejärjestys on sama. Kaikki 1-vaihepistorasiat ovat sulkulaittein varustettuja. Uppoasennuskojeina käytetään valkoisia vakiosarjan kalusteita peitelevyllä 85 mm x 85 mm ja keskiölevyllä 70 mm x 70 mm sekä johtokanavissa johtokanaviin erityisesti tarkoitettua sarjaa. Märissä tiloissa käytetään roiskevedenpitäviä (IP34) asennuskalusteita. Yläjakelun pistorasioiden asennuslevyt ovat eristeaineisia tai pistorasioissa on käytettävä kyseiseen sarjaan kuuluvia muovisia taustalevyjä. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kohteeseen asennetaan piirustuksiin merkityt pistorasiat kaapelointeineen. Laadunvarmistus Rakennuttajalle on esitettävä mallit erilaisista kojeyhdistelmistä ennen hankintojen suorittamista. 30 H5 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT H501 YLEISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Kohteeseen toteutetaan yleisvalaistusjärjestelmä, joka toimii yleis-, kulku- ja työskentelyvalaistuksena. Toiminta Käytävien valaistuksia ohjataan painonapeilla tai yksittäisten huoneiden valaistusta ohjauskytkimillä. Suunnittelu ja dokumentointi Urakoitsijan on ilmoitettava tilaajalle ja suunnittelijalle valaisimien lukumäärämuutoksista välittömästi niitä havaittuaan. H5011 Valaisimet Valaisimien värit valitaan valmistajan valaisinluettelon standardisävyistä. Mikäli valaisinluettelossa mainitaan, että arkkitehti määrää värin, väri on asianomaisesta standardisävystä poikkeava. Kaikki ne upotettavat valaisimet, joissa on erillinen upotuskehys, hankitaan upotuskehyksineen. Alakattoihin tulevat upotetut valaisimet asennetaan arkkitehdin alakattopiirustusten osoittamiin paikkoihin. Ripustinasennukseen merkityt valaisimet tasapainotetaan. Upotettavien valaisimien asennuksessa noudatetaan valaisinvalmistajan ohjeita tuuletuksesta ja turvaetäisyyksistä palaviin rakenteisiin. Asennettaessa valaisimia pinnalle tai upottaen alaslaskettuihin kattoihin urakoitsijan on sovittava työjärjestyksestä ja kiinnitystavoista alakattourakoitsijan kanssa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Sähköurakoitsija tarkastaa ennen valaisimien hankintaa yhdessä rakennus- ja LVIurakoitsijan ja työmaan valvojan kanssa, että sähkösuunnitelmissa esitetyt uppovalaisimet voidaan asentaa hankittaviin alakattoihin sekä että niille jää tarvittavat upotustilat. Valaisimien perusväri on valkea tai valmistajan vakioväri. Kaikki valaisimet varustetaan elektronisilla liitäntälaitteilla. Häiriönpoisto Purkauslamppuvalaisimet varustetaan häiriönvaimennuskondensaattoreilla ja kompensoinnin huomioivin liitäntälaittein kuten valaisinluettelossa määrätään. Valaisinkohtaisessa kompensoinnissa tehokertoimen tulee olla vähintään 0,95. Asennuksessa ja säädössä noudatetaan valmistajan mainittua kondensaattoria koskevaa ohjetta. 31 H5012 Valonlähteet Urakoitsija hyväksyttää valaisin- ja lampputyypit rakennuttajalla. Hyväksymistä varten tarvittavan teknisen aineiston toimittaminen sisältyy urakkaan. Valonlähteet LED-valaisimissa ovat kiinteät valonlähteet. Loistevalaisimissa käytetään T5 valonlähteitä Lampun värilämpötila 4000K. Värintoistoluokka 1B (Ra 80 - 90). Lopullinen valon väri ( värilämpötila ) tarkistettava rakennuttajalta ennen hankintaa. H5013 Kaapeloinnit ja johdotukset Johdotukset tehdään TN-S-järjestelmän mukaisina 5(3) x 1,5…2,5 mm2:n johdoilla (ellei toisin mainittu). Urakka sisältää valaisimien kaapeloinnit ja johdotukset putkituksineen sekä rasiointeineen. Yleensä asennuksissa pyritään uppoasennuksiin. Tilassa missä on merkintä MMJ /a suoritetaan asennukset pinta-asennuksina. H5014 Valaistusohjauslaitteet ja -järjestelmät Urakka sisältää valaistusohjauskytkimet ja -painikkeet kaapelointeineen, johdotuksineen, putkituksineen ja rasiointeineen. Valaistusohjauskytkimet ja -painikkeet ovat samaa asennussarjaa kuin pistorasiat ja sähköteknisten tietojärjestelmien liitäntärasiat. Valaistusohjauskytkimiä ja -painikkeita asennetaan tasopiirustuksissa esitettyihin paikkoihin. H504 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Ulkovalaisimet ovat esitetty valaisinluettelossa valonlähteineen. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Järjestelmää koskevat samat tekniset vaatimukset ja ratkaisut kuin kohdassa H501 Yleisvalaistusjärjestelmä on esitetty. Toiminta Ulkovalaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmilla ja hämäräkytkintoiminnolla. 32 Suunnittelu ja dokumentointi Luovutuspiirustuksiin merkitään kaapelien sijainnit maaston kiintopisteisiin nähden. Kaapeleiden asennusreitit on ohjeellisesti merkitty piirustuksiin, ja ne tarkastetaan työn yhteydessä ennen asennusten aloittamista. Asentaminen Katso kohdat H066 Johdot ja niiden varusteet, H067 Putkitukset ja rasioinnit. H506 TURVAVALAISTUS JA POISTUMISTIEOPASTEET Yleiskuvaus Rakennukseen asennetaan turvavalaistus poistumistiet ja valaisee niitä. ja poistumistieopasteet, jotka osoittavat Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Järjestelmän on täytettävä sisäasiainministeriön asetuksen nro 805/2005 mukaiset vaatimukset poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta. Järjestelmän asennukset suojataan paloa vastaan standardissa SFS 4640 esitetyllä tavalla. Kaapelointi suoritetaan standardin IEC 331 mukaisella palonkestävällä kaapelilla. Keskusakusto on varustettava varauslaitteilla, jotka toiminta-aikaluokan edellyttämän kapasiteetin suuruisen purkauksen jälkeen pystyvät 24 h:n kuluessa varaamaan akustot varaustilaan, joka on 90 % edellä vaaditusta kapasiteetista. Keskusparistot varustetaan automaattisella lataustilan valvontalaitteella ja purkaussuojalla. Kaapeleiden tyypit on esitetty piirustuksissa. Järjestelmän rasiat, jakokotelot ja -laitteet merkitään kerrosmuoville kaiverretulla vihreällä kilvellä, jossa teksti ” TURVAVALAISTUS ” JA ”POISTUMISTIEOPASTE”. Järjestelmän tekniset vaatimukset ja tyypit on esitetty tässä selostuksessa, piirustuksissa ja kaavioissa. Toiminta Verkkojännitteen katketessa tai laskiessa alle 180 V:n järjestelmän jännitesyöttö vaihtuu akkukäyttöiseksi, 24V DC. Opastevalaisimet ovat jatkuvasti käytössä. Suunnittelu ja dokumentointi Käyttäjälle selvitetään säädösten edellyttämät käyttöä ja hoitoa koskevat velvoitteet. Sähköurakaan sisältyy järjestelmälle kunnossapito-ohjelman ja päiväkirjan laatiminen ( paperiversion lisäksi word 2000 tiedostona ) ja sähköurakoitsija hyväksyttää ne rakennuttajalla, pelastusviranomaisella ja sähkösuunnittelijalla. 33 Järjestelmän sisältö ja laajuus Järjestelmä sisältää kaavion mukaiset valaisimet valonlähteineen, kaapeloinnit, keskukset, rasiat ja laitteet. Katto yms. valaisimien kannakkeet sisältyvät hankintaan. Uusi turvavalaistuskeskus asennetaan 2. kerroksen iv-konehuoneeseen. Keskus on malliltaan TKT 3122. Akut 2x12V, 24Ah, TEA 022. H6 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET H601 RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Mikäli lämmitysjärjestelmien laitteita halutaan korvata muilla, laadultaan, ominaisuuksiltaan ja teholtaan täysin vastaavilla laitteilla, on tähän aina hankittava suunnittelijan ja tilaajan suostumus. Puku/pesutilojen 201 ja 202 lattioihin asennetaan lattialämmitykset piirustuksissa esitetyllä tavalla. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Sähkölämmitys asennetaan omiksi, vain yhden tyyppistä sähkölämmitystä sisältäviksi ryhmikseen, joihin ei saa olla liitettynä muuta kulutusta. Lämmityskaapelit on esitetty piirustuksissa ja lämmitysluettelossa. Sähkölämmitys asennetaan omiksi, vain yhden tyyppistä sähkölämmitystä sisältäviksi ryhmikseen, joihin ei saa olla liitettynä muuta kulutusta. Piirustuksissa on esitetty lattialämmitysten tekniset arvot. Toiminta Lattialämmityksiä ohjataan huonekohtaisilla termostaateilla Lattialämmitysten keskuslähdöt varustetaan vikavirtasuojakytkimin. LÄMMITYSKAAPELIT Lämmityskaapelit asennetaan valmistajan niitä koskevien asennusohjeiden mukaisesti. Asentaminen Lattialämmitysten ryhmäjohdot asennetaan niin, että ne eivät lämpene liikaa esim. lämmityslaitteen vaikutuksesta. Lämmityksen ryhmäjohtoon ei saa liittää muunlaista kuormitusta. Laadunvarmistus Kaapeleiden kunto tarkistetaan eristystaso- ja vastusmittauksin ennen valua, valun jälkeen ja ennen kytkentätyön suorittamista. Mittauksista laaditaan pöytäkirjat, jotka liitetään luovutuspiirustuksiin. 34 H603 ERILLISET SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Yleiskuvaus Hallitiloihin asennetaan sähkölämmityspuhaltimet piirustusten esittämällä tavalla. Sähkölämmityspuhaltimet on esitetty pohjapiirustuksessa ja lämmitinluettelossa. Järjestelmää ohjataan huonekohtaisella termostaatilla ja lisäksi laitekohtaisella termostaatilla. Sähkölämmityspuhaltimissa on tehonvalintakytkin 0-1-2 ( 0-3000W-6000W). Sähkölämmityspuhaltimet asennetaan seinälle noin 1800 mm korkeudelle ja suunnataan noin 60 asteen kulmassa lattiaan kohti (kallistuskulma tarkastetaan tilaajan kanssa työmaalla ennen asennusta). Laatikkopesutiloissa oleva puhallin ohjataan omalla termostaatilla samoin vaatteiden kuivaustilan puhallin. Suunnittelu ja dokumentointi Sähkölämmityspuhaltimien asennustilat on tarkastettava ennen asennusta. (Puhaltimet eivät saa olla suunnattu suoraan marjaprosessin laitteisiin koska marjat eivät saa saada liikaa lämpöä). Järjestelmän sisältö ja laajuus Järjestelmä sisältää sähkölämmityspuhaltimet, termostaatit, kaapeloinnit sekä putkitukset ja rasioinnit. J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT J0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET Ellei asianomaisissa järjestelmäkohtaisissa ohjeissa ole toisin määritelty, noudatetaan sähköteknisten tietojärjestelmien asennuksessa niitä kohdekohtaisia suoritusohjeita, jotka on esitetty kohdassa H0 Kohdekohtaiset suoritusohjeet. Niissä asennuksissa (puhelinjärjestelmä, antennijärjestelmät, yleiskaapelointijärjestelmä), J0 jotka teleurakointimääräyksissä on määritelty, on käytettävä Viestintäviraston valtuuttamaa teleurakoitsijaa. Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle kopion Viestintäviraston valtuutuksesta ennen töiden aloittamista. Kaikki sähköteknisten tietojärjestelmien laitteet tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen hankintaa. Sähköteknisten tietojärjestelmien asennuksessa noudatetaan ST-korttia 691.10, ellei piirustuksissa ole toisin esitetty. 35 J1 PUHELINJÄRJESTELMÄT J101 PUHELINJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Puhelinjärjestelmä on osana tietoverkkoa. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Rakennukseen asennetaan puhelinsisäjohtoverkko noudattaen Viestintäviraston määräystä 65 /2013M sekä kulloinkin voimassa olevia, rakennusten sisäisiä viestintäverkkoja koskevia SFS ja EN standardeja. Tarkemmat tiedot on esitetty piirustuksissa. Suunnittelu ja dokumentointi Urakoitsija toimittaa puhelinsisäverkkoa koskevan suunnitelman valtuutetulle teleurakoitsijalle tarkastettavaksi 1 kk ennen johtoteiden ja kaapelointien asentamista. Valtuutettu teleurakoitsija tarkistaa puhelinsisäjohtoverkon määräystenmukaisuuden ennen vastaanottotarkastusta ja varmentaa allekirjoituksellaan tarkistuspöytäkirjan. Laadunvarmistus Vastaanottotarkastuksessa sähköurakoitsija luovuttaa ST 611.40 mukaisen tarkastuspöytäkirjan. J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Kohteen suunnittelussa on noudatettu ST-kortin 603.13 turvallisuustasoluokkaa 2 ja STkortin 603.17 mukaista turvallisuustasoluokkaa 3. Vastaavia tasoluokkia tulee soveltaa toteutuksessa. J401 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Ovien lukitusta, lukituksen sähköistä ohjausta ja ovien valvontaa varten asennetaan sähkölukitusjärjestelmä. Ovet, joiden lukitusta ohjataan sähköisesti, on esitetty piirustuksissa. ( ulko-ovet D07 ja D08) Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Kaapelointi tehdään laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Laitteiden ja kojeiden tulee olla kyseisiä ympäristöolosuhteita varten suunniteltuja sekä koteloituja. Tekniset ratkaisut on esitetty ovivarustelukaaviossa sekä johdotuskaaviossa. 36 Toiminta Järjestelmää ohjataan kulunvalvontajärjestelmällä ja rakennusautomaatiolla. Lukot toimivat siten, että sähkönsyötön katketessa ovet pysyvät lukittuna. Järjestelmä valvoo, että ovi on kiinni ja että se on lukittuna. Lisäksi lukkoja ohjataan alueen kulunvalvontajärjestelmällä. Suunnittelu ja dokumentointi Järjestelmän tarkemmat tiedot on esitetty piirustuksissa. Järjestelmän toiminnan määrittely ja ohjelmointi suoritetaan rakennuttajan antamien tietojen mukaisesti urakoitsijan pyynnöstä. Huom.! Järjestelmän dokumentointia käsitellään luottamuksellisena. Järjestelmän sisältö ja laajuus Sähkölukkoja on sijoitettu ulko-oville (esitetty piirustuksissa). Urakkarajat on esitetty urakkarajaliitteessä. Laadunvarmistus Ennen runkokaapelin kytkemistä ovirasialla urakoitsijan tulee suorittaa ovien sähköisten laitteiden tarkistusmittaus, jossa todetaan, että laitteet on oikein kytketty. J402 TYÖAJANSEURANTA- JA KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Kulunvalvontaa, ovien lukitusta varten rakennukseen asennetaan kulunvalvontajärjestelmä (nykyistä Flexim järjestelmää laajennetaan). Järjestelmän tehtävänä on tunnistaa ja rekisteröidä henkilöt, jotka kulkevat luvallisesti kiinteistöön sisään, sekä estää ¨luvaton kulku. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Järjestelmä liitetään sähkölukitusjärjestelmään. Kaapelointi asennetaan piirustusten mukaisesti. Ennen kaapeloinnin aloittamista tulee tarkistaa laitetoimittajalta kaapeloinnin soveltuvuus laitekantaan. Johdotus tehdään laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Kaapeloinnit ja johtotiet sähköurakassa suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Kaapelointi päätetään ovilla ovirasioille (sähköurakassa) ja nykyiselle kulunvalvontapäätteen lähelle, kaapelia vapaasti kiepillä ). Kaapelit merkittävä yksiselitteisesti. Järjestelmän sisältö ja laajuus Sähköurakkaan sisältyy johdotus piirustusten mukaisesti. Kulunvalvontalaitteet eivät sisälly sähköurakkaan. 37 Asentaminen Kaapelit asennetaan mahdollisimman etäälle häiriöitä aiheuttavista kaapeleista ja laitteista. Tarvittavat putkitukset, rasioinnit, kaapeloinnit ja laitteet on esitetty ovivarustelukaaviossa sekä piirustuksissa. Oviympäristössä päätetään ovirasiaan (johdot kiepillä ovirasiassa ) Laadunvarmistus Järjestelmän kaapelointi hyväksytetään laitetoimittajalla ennen asennustöiden aloitusta. Kulunvalvontajärjestelmä on tilaajan hankinnassa kaapelointi sähköurakassa. Nykyinen kulunvalvonta/työajanseuranta pääte sijaitsee nykyisen sisäänkäynnin lähellä. Uusille kulkuoville D07 ja D08 asennetaan ovirasiat (sähköurakassa) rakennusurakassa ovien sähkölukot ja oviympäristön laitteet. Nykyisen kulunvalvonnan päätteen ja ovirasioiden välille on sähköurakassa kaapelointi (esim. MHS 10x2x0,5). J403 RIKOSILMOITUSJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Murtoja ryöstötapahtumien rikosilmoitusjärjestelmä. havaitsemiseksi rakennukseen asennetaan Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Kytkentärasiat ja -kotelot sekä laitteet varustetaan kansikoskettimilla. Järjestelmän apu- ja jakorasiat varustetaan sinisellä, kaiverretulla, järjestelmää osoittavalla tekstillä. Puhelinverkkoon liitettävien laitteiden tulee olla Viestintäviraston hyväksymiä. Järjestelmä varustetaan varakäyntiakuilla. Asennuksen saa tehdä ainoastaan Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (SVK) hyväksymä rikosilmoitinliike. Kaapelointi ja laitteet on esitetty periaatekaaviossa. Rikosilmoituskeskuksia asennetaan seuraavasti: • • • • • • • • A-luokan osoitteellinen keskus hälytysosoitetietoja 1 kpl/ilmaisin tai ovi, osoitteet määriteltävissä viiveellisiksi, laajennettavissa vähintään 30 kpl sabotaasihälytysosoitteita 1 kpl/ilmaisin tai ovi, laajennettavissa vähintään 30 kpl hälytysryhmien aikaohjauksia (päälle/pois) vähintään 20 kpl käyttäjäkoodeja vähintään 30 kpl, järjestelmä ohjelmallisesti jaettavissa osiin akusto vähintään 36 h toiminta-ajalle liitännät paikallisille hälyttimille käyttö- ja näyttölaitteita sekä ohisulkijoita piirustusten mukaan. Koko järjestelmä toteutetaan SVK:n määrittämän luokan A laittein ja komponentein. 38 Toiminta Ilmaisimilla valvotaan sisätiloja sekä niihin asianomaiselta ulko-ovelta johtavaa käytäväosaa ja ulkokuoren ovia. Järjestelmä havaitsee ilmaisimen antaman hälytyksen ja siirtää sen gsm yhteyden kautta vartiointiliikkeeseen. Järjestelmän hälytyksensiirto tehdään SVK:n hyväksymällä A-luokan mukaisella ilmoituksensiirtojärjestelmällä. Urakoitsija huolehtii ilmoituksensiirtoyhteyden oikea-aikaisesta tilauksesta. Yhteyden hankinta ja käyttökustannukset maksaa tilaaja. Suunnittelu ja dokumentointi Rikosilmoitusjärjestelmän luovutuspiirustuksia ei liitetä yleisten luovutuspiirustusten yhteyteen, vaan ne tehdään kahtena sarjana erillisiin kansioihin. Järjestelmän kaikkia dokumentteja käsitellään erityisen luottamuksellisina, ja tähän asiaan kiinnitetään erityistä huomiota kohteen rakennusvaiheen aikana. Järjestelmästä toimitetaan kohdassa H05 mainittujen asiakirjojen lisäksi seuraavat asiakirjat: Erilliset turvajärjestelmien laitesijoituspiirustukset Järjestelmän laiteosoitteiden paikantamiskaaviot. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kiinteistön ja käyttäjän tiloihin asennetaan yhteisellä rikosilmoituslaitteisto piirustuksissa esitetyssä laajuudessa. Järjestelmän pääosat ovat: • • • • • keskuslaitteella toteutettu rikosilmoituskeskus ilmaisimet ohituskytkin kaapeliverkosto ilmoituksensiirtolaitteet Asentaminen Asennuksessa noudatetaan laitetoimittajan ohjeita. Ennen keskuksen ohjelmointia tulee sähköurakoitsijan käydä käyttäjän kanssa läpi eri aikaohjelmavyöhykkeet ja avainkytkimien toiminnat sekä muut ohjelmointiin liittyvät seikat. Laadunvarmistus Järjestelmän kaapelointi hyväksytetään laitetoimittajalla ennen asennustöiden aloitusta. Ennen vastaanottoa järjestelmälle suoritetaan toimintakoe tilaajan osoittamien henkilöiden kanssa. Järjestelmän toiminnan koestuksessa sekä tarkastuksissa käytetään ST-korttia 663.40 Turvajärjestelmien tarkastus- ja mittauspöytäkirja. 39 J407 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Tulipalon nopeaa havaitsemista varten rakennuksen saneerausalueelle asennetaan automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ( nykyistä järjestelmää laajennetaan ). Paloilmoitinjärjestelmän tarkoitus on suojata käyttäjien kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä rakennuksessa olevia ihmisiä. Hankitaan uuteen rakennukseen uusi paloilmoituskeskus näkyväksi keskukseksi ja se liitetään kahdennettuna väylänä nykyiseen paloilmoitinkeskukseen, joka tehdään ns. näkeväksi keskukseksi. Liitetään nykyiseen keskukseen kahdennetulla väyläkaapelilla. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Paloilmoitin suunnitellaan ja asennetaan seuraavien julkaisujen ja ohjeiden mukaisesti: − Pelastuslaki 468/2003 − Laki pelastustoimen laitteista 10/2007 − Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta julkaisut E1, E2 ja E4. − Sähkötieto ry Paloilmoittimen suunnittelu- ja asennusohje 2009(2010) Järjestelmässä käytetään puolueettoman arviointilaitoksen toimesta kyseiseen käyttöön hyväksyttyjä laitteita. Kaapeleissa ei saa siirtää muiden järjestelmien signaaleja. Rakennuksiin asennetaan paloviranomaisten hyväksymä automaattinen ja osoitteellinen paloilmoitusjärjestelmä. Asennukset tehdään hyväksytyn asennussuunnitelman mukaisesti. Paloilmoituskeskukset asennetaan seuraavanlaisena kokonaisuutena: • • • • • • • • • osoitteellinen ja analoginen järjestelmä ennakkovaroitukset huoltoa varten ilmaisimien likaantumisvalvonta järjestelmän kalibrointi ilmaisinkohtainen herkkyyden säätö 1 kpl osoite/ilmaisin tai painike karttakotelot paloryhmiä vähintään 20 kpl varalla huoltovapaa akku Järjestelmän kaapelointi ja asennus täyteen toimintakuntoon laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti 40 Toiminta Palo havaitaan tilan käyttötarkoituksen mukaan joko lämpö- tai savuilmaisimien, painikkeiden antaman hälytyksen perusteella. Havaittuaan tulipalon järjestelmä hälyttää hätäkeskuksessa sekä palohälyttimien (palokellojen) välityksellä rakennuksessa oleville henkilöille. Paloilmoitinjärjestelmä on osoitteellinen, jossa hälytyksen tai vikailmoitusten sijainti voidaan todeta ilmaisimen tarkkuudella. Suunnittelu ja dokumentointi Urakoitsija tarkastuttaa sopimuspiirustukset ja järjestelmän tekniset määritykset valitsemallaan paloilmoitinliikkeellä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja viimeistään ennen toteutuspiirustusten tekemisen aloittamista. Järjestelmästä tehdään sisäasiainministeriön määräyksen mukainen toteutuspöytäkirja (esimerkiksi ST 662.40 mukaisesti). Käyttölaitteiden yhteyteen sijoitetaan seuraavat piirustukset ja suomenkieliset dokumentit: • • • • • paikantamiskaaviot paloaluekartta ilmaisimien sijaintitietoineen paloalueittain numeroitu aksonometrinen kiinteistöstä järjestelmän käyttöohjeet järjestelmän huolto-ohjeet. paloilmoitusjärjestelmäkaavio koko Järjestelmän sisältö ja laajuus Paloilmoitinjärjestelmän laajuus ja sisältö on esitetty piirustuksissa ja tässä selostuksessa. Järjestelmän pääosat ovat: • • • • • • • ilmoituksensiirtojärjestelmä paloilmoitinkeskus palohälyttimet (palokellot) paloilmaisimet osoitemerkintöineen vaikeissa paikoissa konventionaliset ilmaisimet palopainikkeet (osoitteellisia) kaapeliverkosto 41 Uusi paloilmoituskeskus varustettuna: FX-3NET PALOILMOITINKESKUSRUNGOT kpl FX 3NET/FI, Fire Alarm Panel 1 FX-SLC, Loop Controller 1 FX-OCA, Relay Output Controller 1 FX-MAP1, Kaaviokotelo 1 AKKU 12V 17Ah 2 ESMI22051E, Optical smoke detector 11 ESMI 2251TEME 30 B501AP-W, Asennuskanta 11 B501AP-IV, Asennuskanta kosteaan tilaan 30 MCP5A-RP01FG-01, palopainike 6 SR1T-2G, Surface mounting box 6 1.2 FX NET- JA FX- KESKUSTEN OPTIOYKSIKÖT 1.3 FX- KESKUSTEN TARVIKKEET AP200- SARJAN ILMAISIMET 2.7 OSOITTEELLISET PALOILMOITUSPAINIKKEET Palokellot MBF-6EV, palosoittokello sisätiloihin 3 MBA-6, palosoittokello ulkotiloihin 2 BBX-4, asennusrasia 1 6295, 60oC 15 5.6 KONVENTIONAALISET LÄMPÖILMAISIMET HANKALIIN TILOIHIN 7.3 PALOKELLOT, TARKKAILUTAULUT SUMMERIT, 9. TARRAT JA KILVET ZH-2370, kilpi Palopainike opastekilpi 100x100 5 Osoitetarra FX, silmukat 1-2 41 Asentaminen Ilmaisinryhmäkaapelit sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan suojatun alueen sisäpuolelle. Asennettaessa ilmaisimia välikattoon on sijaintipaikat merkittävä, elleivät ne ole muuten havaittavissa. Automaattisen paloilmoittimen haaroitus-, jako- ja pääterasioiden kannet merkitään PALOILMOITUSLAITTEISTO-kilvin. Paloilmoituspainikkeille ja palohälyttimille asennetaan standardin mukaiset merkinnät Hyllyille asennettavat paloilmoitinjärjestelmän kaapelit sijoitetaan omiksi ryhmikseen erilleen muista kaapeleista tai kokonaan erillisille tietojärjestelmähyllyille. 42 Kaikki palopainikkeet ja ilmaisimet varustetaan kiinteällä osoitekilvellä. Silmukkajohtoina käytetään KLM 4 x 0,8 ja palokellojen johdotuksena MMJ 3 x1,5. Aika, jolloin paloilmoitinjärjestelmä ei ole käytössä tulee urakoitsijan sopia ennakkoon rakennuttajan ja pelastuslaitoksen kanssa. Laadunvarmistus Järjestelmän kaapelointi hyväksytetään laitetoimittajalla ennen asennustöiden aloitusta. Urakoitsija sopii ennen asennusten aloitusta asennuksen aikana tehtävistä omaehtoisista tarkastuksista valitsemansa paloilmoitinliikkeen kanssa, joka vastaa asennusten määräystenmukaisuudesta. Keskus kytketään ja paloilmoituslaitteisto tarkastetaan ennen varmennustarkastusta. Käyttöönottotarkastuksen tekee paloilmoitinliike ja tarkastuksesta tehdään pöytäkirja, esim. kortin ST 622.41 mukaisesti. Aluehälytyskeskukseen liitettävän järjestelmän varmennustarkastus suoritetaan ennen rakennuksen tai sen osan käyttöönottoa. Varmennustarkastuksen suorittaa Turvatekniikan keskuksen valtuuttama tarkastuslaitos. Käyttäjille, varsinkin tilaajan nimeämälle paloilmoittimen hoitajalle, järjestetään riittävä hoidon ja käytön opastus. Opastustilaisuudessa käydään läpi erilaisia käytännön toimintatilanteita. Käyttäjille selvitetään automaattisen paloilmoittimen käyttöä ja hoitoa koskevat säädökset ja niiden asettamat velvoitteet. Paloilmoitinliike laatii järjestelmälle Word-pohjaisen kunnossapito-ohjelman ja hyväksyttää sen rakennuttajalla ja sähkösuunnittelijalla. J409 PALOSUOJELULAITTEIDEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT Yleiskuvaus Savunpoistotoimintaa varten rakennukseen asennetaan savunpoistojärjestelmä. Savunpoistoluukut ja kaapeloinnit on esitetty pohjapiirustuksissa ja kaavioissa. Lisäksi palo-ovien sulkulaitteiden kytkennät ja kaapeloinnit kuuluvat sähköurakkaan. Palo-ovien sulkuautomatiikan laitteet hankkii rakennusurakoitsija palo-ovien kanssa. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Järjestelmässä noudatetaan sisäasiainministeriön pelastusosaston julkaisua “Sisäasiainministeriön päätös eräistä savunpoistolaitteista” ja pelastuslaitoksen ohjeita. Savunpoistopainikkeet varustetaan kiinteällä tekstillä “SAVUNPOISTO” ja ryhmänumerokilvellä. Järjestelmän sisältö ja laajuus Savunpoistojärjestelmälle laukaisulaitteiden läheisyyteen hankkii sähköurakoitsija määräysten mukaisen laminoidun kaavion, missä on esitetty savunpoisto ohjauslaitteineen. Järjestelmän kaapelointi tehdään palon kestävin kaapelein. Lisäksi palo-ovien sulkulaitteiden kytkennät ja kaapeloinnit kuuluvat sähköurakkaan. 43 Palo-ovien sulkuautomatiikan laitteet hankkii rakennusurakoitsija palo-ovien kanssa. Toiminta Savunpoistoa ohjataan manuaalisesti ohjauskytkimellä savunpoistokaavion mukaan. Asentaminen Kaapelointina käytetään palonkestäviä kaapeleita. Laadunvarmistus Järjestelmällä suoritetaan toimintakoe ennen vastaanottoa. J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT J501 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Kiinteistöön toteutetaan avoin kaapelointijärjestelmä (CAT 6 UTP). Verkko rakennetaan ko. valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Järjestelmään kuuluvia rasioita asennetaan piirustusten mukaisiin paikkoihin. CAT 6 UTP perustuu tähtimäiseen parikaapeliverkostoon. Kojerasiaan asennetaan kaksi nopeaan tiedonsiirtoon soveltuvaa RJ45-liitintä. Liittimet kaapeloidaan omilla neliparisilla kaapelilla jakamoon, jossa ne päätetään RJ45-liittimiin. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Kaapelointi täyttää standardien EN 50173-1, ISO/IEC 11801 ja ANSI/EIA/TIA 568B siirtotien luokan E vaatimukset, ja tarvikkeet toteuttavat kategorian 6 vaatimukset. Suunnitelmapiirustuksissa on esitetty käytettävät tarvikkeet. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää tästä poikkeavia tyyppejä, tulee niiden olla teknisillä ominaisuuksiltaan vähintään suunnitelman mukaisia ja ne tulee erikseen hyväksyttää rakennuttajalla. Kaapelointijärjestelmän tulee olla yhtenäinen, yhden valmistajan standardinmukaisista tuotteista valmistettu ja urakoitsijan/toimittajan tulee sitoutua kokonaisuuden toimintaan. Tarvikkeiden tulee olla ensiluokkaisia ja rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja sekä tarvittavassa laajuudessa viranomaisten ja laitetoimittajien kyseiseen käyttöön hyväksymiä. Urakoitsijan on pyydettäessä esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi kaikki niiden tarvikkeiden ja laitteiden mallit ja värit, joita suunnitelmissa ei ole erikseen tarkoin määrätty. Yleiskaapelointijärjestelmän tulee täyttää sekä laitteiden että asennusten osalta seuraavat standardit ja määräykset: - Viestintäviraston määräys 65/2013 M - Liikenneministeriön päätös 1230190 - EN 50173-1 44 Atk-verkot kokonaisuudessaan tulee asentaa siten, että ne eivät ole johtavassa yhteydessä rakennusten runkoon ja muihin sähköä johtaviin osiin muilta osin, yhteistä potentiaalintasauspistettä lukuun ottamatta. Järjestelmän kaapeloinnit tehdään laitetoimittajan hyväksymien piirustusten ja ohjeiden mukaisesti. Atk- ja puhelinjärjestelmät Atk-pistorasiat 2 x RJ-45 pistorasioita uppo- tai pinta-asennusrasiaan asennuspaikasta riippuen. Suunnittelu ja dokumentointi Urakoitsija toimittaa yleiskaapelointijärjestelmää koskevan suunnitelman valitsemalleen teleurakoitsijalle tarkistettavaksi (määräystenmukaisuuden tarkistus) vähintään yksi (1) kuukausi ennen johtoteiden ja kaapeleiden asentamista. Järjestelmän käyttöpiirustukset sijoitetaan jakamoon. Järjestelmän sisältö ja laajuus Aktiivilaitteet hankkii käyttäjä erillishankintana. Työasemien liitäntäkaapelit sisältyvät käyttäjän hankintaan Asentaminen Työn suorittajalla on oltava teleurakointivaltuutus 65/2013 M -määräyksen mukaisesti. Hyllyillä tietoverkon kaapelit asennetaan mahdollisimman etäälle vahvavirtakaapeleista ja turva- ja merkkivalaistuksen kaapeleista (min. 200 mm). Kerrosjakamo: Urakoitsija hankkii 600x600 lukittavan kaapin DJK1.1:ksi ja varustaa sen valukuitu SCpanelilla sekä RJ45-panelilla 12 mod. Valokuitukaapelit: Jakamoiden välille hankkii ja asentaa sähköurakoitsija valokuitukaapelin häntäkuituineen ja liittää kuidut molemmista päitä SC- paneleihin. Kuitujen mittaus ja mittauspöytäkirjan laadinta kuuluu myös urakkaan. Valokuitu DJK – DJK 1,1 on esim. FZOMU-SD 2x6xSML. Tilaaja hankkii valokuituyhteydelle aktiivilaitteet ja liitäntäkaapelit. Kerroskaapelit: Urakoitsijalla tai hyväksyttämällään aliurakoitsijalla tulee olla kaapelointijärjestelmän valmistajan hyväksymät asentajat. Kaapeliasennuksissa on huomioitava kaapelivalmistajan ohjeet sijoittelusta ja työmenetelmistä. Kaapelipituus työpisteestä jakamoon saa olla korkeintaan 90 m. Kaapelit vedetään piirustusten mukaisesti. Kaapelit merkitään selvästi kummastakin päästä. 45 Liitäntärasioiden merkkikilpiin merkintätarvikkeilla. merkitään pistenumerot tehdasvalmisteisilla Liitäntärasiat: Liitäntärasioina käytetään kaavioissa esitettyjä rasioita. Laadunvarmistus Asennuksen jälkeen atk-kaapeloinnille on tehtävä allamainitut mittaukset ja testit. Mittauspöytäkirjat toimitetaan datajakamoihin ja loppupiirustuksiin. Avoimen kaapeloinnin mittauksen suorittaa ammattitaitoinen henkilö, joka tulostaa mittaustapahtumasta pöytäkirjan ja varmentaa sen jokaisen sivun nimikirjoituksellaan. Mittauksista laaditaan mittauspöytäkirja tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: Mittauksessa käytetyn mittalaitteen merkki, malli, sarjanumero, mittauslämpötila ja mittausmenetelmä, mittauksen suorittavan liikkeen ja henkilöiden nimet, tiedot mitattavasta verkosta sekä päiväys. Seuraavat kaapelikohtaiset visuaalisessa tarkastelussa mahdollisesti ilmenneet puutteet "muuta"-sarakkeessa: - kaapelimerkintöjen asiallisuus - eristevaipan kunto - liittimien kytkennän ulkoinen tarkastus - kaapelin minimietäisyys verkkojohdoista - asennuksen yleinen siisteys - mahdolliset muut vauriot Saaduista mittaustuloksista tehty yhteenveto, josta ilmenee myös suoritetut korjaustoimenpiteet ja uusintamittaustulokset. Mittaustulokset tulee toimittaa sekä tulostettuna että tiedostomuodossa siten, että kaikkien pisteiden tiedot on yhdessä teksti- tai tietokantamuotoisessa tiedostossa. Kerroskaapelointi: Kaapeloinnin tarkistusmittauksessa suoritetaan kullekin pisteelle standardin EN 50173-1 ja ISO/IEC 11801 määrittelemät seuraavat mittaukset: - vaimennus - NEXT - PS NEXT - ELFEXT - PS ELFEXT - ACR - PSACR - heijastusvaimennus - kulkuaika - kulkuaikaero 46 Mittaukset tulee tehdä kenttäkäyttöisillä Gigabit Ethernet 1000 Base-T mittalaitteilla. Mittalaitteen on myös oltava päivitelty oikeilla standardin EN 50173-1 mukaisilla hyväksymisrajoilla. Kaikista mittauksista tehdään pöytäkirja, joka päivätään ja allekirjoitetaan. Mittauspöytäkirjaan liitetään tutkauksien tulokset mittauslaitteen printteinä. Mittauspöytäkirja luovutetaan rakennuttajalle vastaanottotarkastustilaisuudessa printteinä ja tiedostoina CDlevykkeillä. Kerroskaapeloinnin mittaustulosten tulee täyttää vaatimukset 250 MHz saakka. Urakoitsijan on esitettävä mittalaite kalibrointitodistuksineen tilaajan hyväksyttäväksi ennen mittausten suorittamista. Vastaanottotarkastuksessa todetaan urakoitsijan toimittamien piirustusten ja suunnitelmaan sisältyvän kohdekohtaisen mittauspöytäkirjan sekä katselmuksen perusteella, onko toimitus hankintasopimuksen mukainen. Urakoitsijalla tai hyväksyttämällään aliurakoitsijalla tulee olla kaapelointijärjestelmän valmistajan hyväksymät asentajat. Työssä tulee noudattaa kaikin osin ko. valmistajan ohjeita. J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT J701 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ Yleiskuvaus Rakennusautomaatiojärjestelmällä ohjataan rakennuksen LVIAS-järjestelmiin liittyviä ohjaus-, säätö-, mittaus- ja valvonta- sekä hälytystoimia. Ennen laitehankintoja ja -asennuksia tarkastetaan ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytyslaitteiden sijoitus- ja ohjauspaikat laitehankkijoiden lopullisista luetteloista, sekä asennus- ja kytkentäpiirustuksista sekä sovitaan sijainnit muiden urakoitsijoiden kanssa. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Rakennusautomaatiojärjestelmän syöttöjännite on 400/230 V, 50 Hz. Sähköisten laitteiden ja asennusten tulee täyttää erityisvaatimukset ja yhteensopivuudet standardin IEC 255-4, E5/K1 III kanssa. Rakennusautomaatioasennuksissa käytettäväksi suositeltavat kaapelityypit: Ohjaukset: MHS, MMO Hälytys/indikointi: NOMAK tai vastaava Mittaukset: KLMA, NOMAK Runkokaapeli: JAMAKC, JAMAK ARM Kaapelien koko valitaan siten, että niiden asennus ja kytkentä on mahdollisimman selkeätä ja varajohtimien lukumäärä on kohtuullinen. Pienjännite on 24 V kontaktoreiden kärkien kautta. 47 Asentaminen Ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytysjohdot asennetaan omiin ryhmänsä erilleen nousu- ja ryhmäjohdoista, hyllyasennuksessa omille hyllyilleen tai muuten erilleen vahvavirtajohdoista. Risteilyjä vältetään. Kaapeleiden asennus, aukikampaus, kuorinta, kytkentä ja suojavaippojen päättäminen tehdään kaapelivalmistajan ohjeita noudattaen ao. toimenpiteeseen tarkoitettua työvälinettä käyttäen. Sellaisista kaapeleista, joiden kytkentä ei kuulu urakoitsijalle, kuoritaan päällysvaippa sisäkerrosta vaurioittamatta. VAK:n pään merkkaus on sähköurakassa, mutta kenttäpää ei. Asennetut kaapelit numeroidaan, merkitään molemmista päistään ja luetteloidaan erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Numeroiduissa kaapeleissa nollajohtimet ja suojajohtimet merkitään molemmista päistään hyväksyttyä merkintätarviketta ja -tapaa käyttäen. Parikierretyissä kaapeleissa käytetään + johtimena punaista ja - johtimena sinistä johdinta. Sähköurakoitsija kytkee kaikki 230 V/400 V jakorasiat ja sähkölaitteet, vaikka ne olisivatkin LVI-urakoitsijan toimittamia. LVI-kojeluettelossa, piiri- ja säätökaavioissa sekä kytkentä- ja johdotustaulukoissa esitetyt ohjaus-, mittaus- ja hälytyskytkentöjen sekä sähköisten lukitusten vaatimat kaapeloinnit asennetaan ja kytketään toimitusrajojen mukaan. Työn aikana tulevat muutokset urakoitsija merkitsee piirustuksiin. LVI-urakoiden järjestelmiin liittyvät hälytys- ja ohjauspisteet lisätään lopullisiin pistetaulukoihin. LVI-konehuoneiden ulkopuolella olevat tuntoelimet, toimilaitteet sekä muut ohjaus- ja säätölaitteet on merkitty tasopiirustuksiin. Säätö- ja automaatiolaitteiden toimittajalle on ilmoitettava ennen säätölaitehankintojen aloittamista TN-S-järjestelmän aiheuttamat vaatimukset. Kytkentöjä suoritettaessa mitataan N- ja PE- liittimen välinen eristystila (StM 5 B). Vialliset laitteet ilmoitetaan laitteen toimittajalle ja kytkentä tehdään niiden osalta vasta korjauksen jälkeen. Johdot asennetaan toimilaitteille siten, että kojeet voidaan irrottaa ja kääntää johtoja irrottamatta. Ennen asennusten aloittamista on järjestelmän toimittajalla hyväksytettävä käytettävät kaapeleiden tyypit. Sähköurakoitsija hankkii ja asentaa kaikki järjestelmän kaapelit sekä kytkee alakeskusten 230 V:n kaapelit. LVI-toimintakaavioissa SU:lla merkityt kohdat sisältyvät sähköurakkaan. Kajaanissa kesäkuun 30. päivänä 2015 LIEKE SUUNNITTELU OY 48 LIITE 1. JAKOKESKUSTEN TOTEUTUSOHJEET Tämä asiakirja on osa sähköselostusta. TEKNISET VAATIMUKSET Jakokeskusten tulee täyttää LVD-direktiivin vaatimukset. Jakokeskusten tulee täyttää EMCdirektiivin vaatimukset silloin, kun keskukset voivat aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä tai häiriö voi vaikuttaa niiden toimintaan. Keskuksissa tulee olla CE-merkintä. Jakokeskusten tulee soveltuvin osin täyttää standardisarjassa SFS-EN 60439-1 ja SFS-EN 60439-3 esitetyt vaatimukset seuraavin tarkennuksin. Tarkennettavien kohtien otsikot ovat kursiivilla tekstillä: Nimellinen tasoituskerroin • noudatetaan taulukkoa 1 (SFS-EN60439-1, kohta 4.7 ja SFS-EN60439-3, kohta 4.8). Arvokilvet Arvokilpiin on merkittävä: • • • • • • • • valmistajan nimi mallimerkintä standardi virtalaji ja taajuus nimellisjännite nimellisvirta kotelointiluokka luokan II merkintä, jos suojaeristetty rakenne. Dokumenteissa esitettävät muut tiedot: • • • • • • • • • • nimelliseristysjännite apupiirien nimellisjännitteet oikosulunkestävyys, kuitenkin yleensä merkitään arvokilpeen suojaus sähköiskulta poikkeavat käyttöolosuhteet jakelujärjestelmä (ei esitetä arvokilvessä) mitat osastointimuoto toimintayksikön sähköiset kytkentämenetelmät EMC-käyttöympäristö. 49 Merkinnät Varokkeet, kytkimet yms. merkitään kuten kortissa ST 51.25 esitetty. Kaikki keskukseen tulevat kojeet ja laitteet merkitään. Kilpimerkinnät tehdään 2-kerrosmuovilevyyn tai tarrakilvillä. Kaikki lähtevien ryhmäjohtojen N- ja PE-johtimet merkitään pujotettavalla tai painettavalla johdinmerkillä, jossa on syöttävän keskuksen ryhmän tunnus. Likaantumisaste Kotelon sisätiloissa noudatetaan likaantumisastetta 3. Kuljetus-, varastointi- ja asennusolot Mahdolliset erityisvaatimukset on esitetty sähköselostuksessa sekä valmistajan antamissa ohjeissa. Mekaaninen rakenne Keskukset suunnitellaan tyyppikoestettuina rakenteina. Keskuksen pääkytkin sijoitetaan keskusrakenteeseen. Keskuksen kansina käytetään keskusrakenteesta riippuen joko ruuvikiinnitteisiä tai saranoituja rakenteita (myös IP2X keskuksissa, jos kannen takana on käyttötoimenpiteinä käsiteltäviä laitteita). Pääkytkimen kansirakenne on voitava avata myös kytkinasennossa I (kytketty). Ulkoiset johtojen liittimet Pääkaaviossa määritellyille alumiinikaapeleille on varattava riittävät kytkentätilat ja sopivat liittimet. Esimerkkejä menettelystä on annettu asiakirjoissa KY 146-83 ja SFS 2663. Varalähdöille varataan riittävät tilat, jotta lähdön nimellisvirran mukainen alumiinikaapeli voidaan liittää edellä mainitusti. Nollajohtimen liittimeen tulee voida liittää vaihejohtimen poikkipintaa vastaava nollajohdin, mikäli N-johtimen poikkipinta ei ole tiedossa. Lähtevien johtojen nolla-, suoja- ja potentiaalintasausjohtimille tulee olla kullekin oma numeroitu liitin, joka sijoitetaan samaan tilaan kuin vaihejohtimet tai niiden välittömään läheisyyteen. PE-liitin on oltava myös vanhoilla kaapeleilla (kaapeleiden myöhempää vaihtoa varten). Liittimien tunnusmerkintöinä käytetään sähköselostuksessa määriteltyjä merkintöjä. Kotelointiluokka Keskusten kotelointiluokka on määritelty pääkaavioissa. Kosketussuojaus vikatapauksessa Keskuksen kosketussuojamenetelmänä käytetään maadoituspiiriä ellei pääkaaviossa ole muuta mainittu. 50 Valvonnan ja käyttötoiminnan vaatimukset Keskus tulee rakentaa siten, että seuraavat toimenpiteet voidaan suorittaa: • • • • • • • • • kytkimien ja laukaisimien asetteluiden ja toimintamerkkien silmämääräinen tarkastus releiden ja laukaisulaitteiden asetteluiden ja toimintamerkkien silmämääräinen tarkastus johdinliitosten ja merkintöjen silmämääräinen tarkastus releiden ja laukaisulaitteiden asettelu ja kuittaus sekä elektroniikkalaitteiden asettelu ja säätö sulakkeen tai johdonsuoja-automaatin vaihto merkkilamppujen vaihto jännitteen ja virran mittaus lähtökohtainen summavirtamittaus lähtevillä johtimilla lämpökuvaus (IP3X keskuksissa sormisuojat saranoituja). Huoltotoiminnan vaatimus Huoltotoiminnan mahdollistamiseksi käytetään seuraavia rakenneperiaatteita: • • riittävät tilat vierekkäisten toimintayksiköiden tai ryhmien välillä huollon ajaksi poistettavat osat kiinnitetään hukkaamattomilla kiinnitystarvikkeilla. Oikosulkusuojaus ja oikosulun kestävyys Keskukselta vaadittava oikosulkukestoisuus on määritelty pääkaaviossa. Johdonsuojakatkaisijoiden nimelliskatkaisukyky tulee olla min. 6 kA. Oikosulkulaitteiden koordinaatio Keskuksen oikosulkulaitteiden asettelut ja valinta tulee tehdä siten, että missä tahansa lähtevässä johtohaarassa tapahtuva oikosulku katkaistaan vialliseen johtohaaraan asennetuilla kytkinlaitteilla ilman, että sillä on vaikutusta muihin johtohaaroihin. Koordinaation suunnittelun laitevalintoineen tekee urakoitsija keskuskohtaisesti. Käytettävyys Keskukseen asennettavat liittimet tulee sijoittaa vähintään 0,2 m:n korkeudelle ja korkeintaan 2,4 m:n korkeudelle lattiasta. 51 Keskuksen sisäinen osastointi (SFS-EN60439-1), kohta 7.7 Keskuksen sisäinen osastointi tulee suorittaa seuraavasti: • • • kosketussuojatut pienivirtaiset (<125 A) keskukset osastointimuodon 2b mukaisesti koteloidut keskukset (yksikkölähtöperiaate) osastointimuodon 4a mukaisesti muut koteloidut keskukset osastointimuodon 2b mukaisesti. Ympäristön lämpötila Testiolosuhteet valitaan siten, että ympäristön lämpötila on +10 °C ...+40 °C. Pääpiirien testaus Nollakiskojen testausvirran on oltava 60 % vaiheoikosulkuvirrasta kolmivaihetestissä. Keskuksen ja sen johdotusten tarkastus ja tarpeen vaatiessa sähköisen toiminnan tarkastus. TEKNISET RATKAISUT Keskukset valmistetaan ja asennetaan pääkaavioiden mukaisina. Keskusten on oltava rakenteeltaan sellaisia, joissa laitteet ovat helposti luoksepäästävissä, ja ettei hoito- ja vaihtotoimenpiteiden yhteydessä jouduta tarpeettomasti irrottamaan muita laitteita tai niihin meneviä johtimia. Jakokeskuksissa on voitava helposti ja turvallisesti mitata vaihejohtimien kuormitusvirta, nousujohdon virtajohtimien summavirta ja suojajohtimen virta pihtiampeerimittarilla. Niissä keskuskoteloissa, joissa joudutaan suorittamaan johdinresistanssimittauksia, on kotelot varustettava putoamissuojalevyillä. Kyseisten keskuskoteloiden (keskusosien) on oltava jännitteettömiä tai kotelointiluokkaa IP20 kannet (ovet) avattuinakin. Käyttöeristetyt johtimet saavat kuitenkin olla kosketeltavissa ja N-liittimiä ei tarvitse suojata. Tällaisissa tilanteissa ei käytetä kahvavarokealustoja, ja mittausten aikana kytkinvarokkeiden on oltava 0-asennossa. Ovien on avauduttava vähintään 120o tai ne on voitava poistaa paikaltaan avaamisen jälkeen ilman työkaluja. Ruuvikiinnitteisten kansien ruuvien on oltava hukkaantumattomia. Samalla keskusrungolla asennettavat keskukset on varustettava väliseinillä ja asennettava selväpiirteisesti. Eri keskusosat rajataan toisistaan esim. rajausteipillä. Kiskot Keskukset on varustettava viidellä (5) kiskolla kaavioiden mukaisesti (L1, L2, L3, N ja PE). PE-kisko on asennettava nollakiskon mukaisesti, mutta siitä selvästi erottuvaksi ja merkittynä. Keskuksissa on oltava omat kytkentäkiskonsa ryhmäjohtojen nolla- ja suojajohtimien liittämiseksi. Kiskot on asennettava riittävän etäälle toisistaan ja merkittävä toisistaan erottuviksi. Kyseiset suojakiskot on voitava helposti erottaa kokoomakiskosta tai vastaavasta tulevasta johtimesta eristysresistanssimittausta varten. 52 Pääkytkimet ja kuormakytkimet Kytkimillä on voitava katkaista ja kytkeä vähintään nimellisvirtaansa vastaava kuormitus. Kytkimien vääntimien tulee olla keskuksen kotelon kannessa. Virtamuuntajat A-mittareille asennetaan virtamuuntajat (3 kpl). Tarkkuusluokka 0,5. Kennokeskusten virtamuuntajat on asennettava helposti luoksepäästäviin kohtiin sekä siten, että keskuksista helposti selviää virtamuuntajien sijainti. Mittarit Osoittavien mittareiden tarkkuusluokan tulee olla 1,5 ja kWh-mittareiden 2,0. Osoittavien mittareiden asteikko on 90o ja mittarikoko 96 x 96. Kehyksen tulee olla kapea ja taulun mustavalkoinen. Mittareiden asteikkojen tulee olla 1, 2, 3, 4, ja 7,5 tai näiden jokin kymmenen kerrannainen. A-mittarit varustetaan huipunosoituksella. Keskuksissa olevia mittareita tulee voida tarkkailla keskuksen kantta avaamatta. Energiamittarit varustetaan potentiaalivapaalla impulssiulostulolla, ks. keskuskohtaiset dokumentit. Kytkinvarokkeet Kytkinvarokkeiden katkaisukyvyn on oltava riittävän suuri, niin että ne pystyvät katkaisemaan myös moottorien käynnistysvirran. Kytkinvarokkeiden ohjauksen on tapahduttava keskuksen oven läpi ja rakenteen on oltava sellainen, että keskuksen oven saa auki varokekytkimen kiinni-asennossa vain työkalua käyttäen. Sulakkeiden vaihdon on tapahduttava varokekytkimen auki-asennossa niiden ollessa jännitteettömiä molemmin puolin. Sulakkeet Tulppa- ja kahvasulakkeiden valinta tehdään pääkaavioiden määritysten perusteella. Sulakkeiden katkaisukyky kyseisten voimassa olevien standardien mukaisesti. Johdonsuojakatkaisijat Johdonsuojakatkaisijoiden tulee olla laukaisukäyriltään SFS-EN 60898 mukaisia. Standardissa on annettu johdonsuoja-automaateille B, C ja D laukaisukäyrät. Käyriä A ja K voidaan käyttää DIN-normin mukaisin menettelyin. Kytkettävät laukaisukäyrät on esitetty pääkaaviossa. 24 V:n asennuksissa käytetään kaksinapaisia johdonsuojakatkaisijoita, ks. keskuskohtaiset dokumentit. 53 Kontaktorit ja lämpöreleet Kontaktoreina on käytettävä saman valmistajan kojeita. Kontaktoreiden lämpöreleiden virityspainikkeet on asennettava keskuksiin siten, että kojeiden ohjaus voidaan hoitaa keskusten kansia avaamatta. Suojakytkimet ja kontaktorit sekä niiden ohjauslaitteet on sijoitettava kussakin keskuksessa numerojärjestykseen ottaen huomioon, että samaan järjestelmään liittyvät kojeet sijoitetaan yhtenäisesti. Lämpöjohtopumppujen kelasuojakytkimet on hankittava ilman 0-jännitelaukaisua. Urakoitsijan on huolehdittava siitä, että ryhmäsulakkeet ovat nimellisvirraltaan enintään niin suuret kuin asianomaisten lämpöreleiden kilpiarvoissa on ilmoitettu. Lämpöreleet on varustettava termisin vaihdevahdein, joissa on kiihdytetty kaksivaihelaukaisu. Kelakytkimet, joiden lämpöreleissä on käsiviritysmahdollisuuden lisäksi automaatti-viritys, on toimitettava käsiviritysasentoon säädettyinä. Kontaktoreiden yhteydessä tarvittavien apukoskettimien ja releiden määrät käyvät ilmi piirikaavioista. Lämpöreleet on säädettävä moottorin nimellisvirran arvoon. Mikäli moottori ottaa nimellisvirtaansa suuremman virran, on syy välittömästi selvitettävä ja ilmoitettava kirjallisesti rakennuttajalle. Virrat on mitattava mittarilla, jonka tarkkuusluokka on vähintään 1,5. Merkkilamput Merkkilamppujen nimellisjännitteen, LED-lamppuja lukuun ottamatta, tulee olla 20 % käyttöjännitettä suurempia. Merkkilampuilla on järjestettävä riittävä jäähdytys. LED-lamput on valittava nimellisjännitteiden mukaisesti. Merkkilamput on asennettava aina siten, että ne näkyvät keskusten kansia avaamatta. Ohjauskytkimet Ohjauskytkimien tulee olla keskusrakenteesta riippuen nokkakytkimiä tai ns. DIN-kytkimiä ja nimellisvirraltaan vähintään 16 A. Nokkakytkimet on asennettava aina keskuksen kanteen ja ns. DIN-kytkimet kannesta läpi. Johdotus on tehtävä käyttötarkoitukseen soveltuvalla johtimella. Kytkimet on varustettava piirustusten mukaisilla asentomerkinnöillä. Kytkimien rakenteiden on oltava sellaisia, että kytkinkoteloiden kannet voidaan avata ohittamalla mahdollinen lukitus työvälinettä käyttäen ilman, että kytkin on käännettävä 0asentoon. Keskusten mukana on toimitettava 2 kpl ko. työvälineitä. Saman keskuskotelon kanteen tai oveen saa asentaa vain yhden lukittavan kytkimen ohjauskahvan. Lukittavalla kytkinkahvalla varustettu ovi on voitava sulkea ilman työkalua. Avautuvissa ovissa olevien kojeiden tulee täyttää osittaisen kosketussuojauksen vaatimukset. 54 Muut komponentit Aikaan perustuvilla ohjauskojeilla (esim. kellokytkin) varakäyntiaika on vähintään 48 h. Riviliittimet Keskuksien riviliittimet asennetaan tilanteesta riippuen joko pysty- tai vaakasuuntaan, ja ryhmäjohdon asennus on tehtävä siten, että lähtevän ryhmäjohdon virtajohtimen summavirtamittaus on helposti ja turvallisesti mitattavissa pihtiampeerimittarilla. Keskusosien lähtevät ryhmät järjestetään niin, että kussakin keskusosassa on saman kannen alla aina lähtevien ryhmien nolla- ja suojajohdinkiskot sekä riviliittimet. Riviliittimet numeroidaan ryhmä-, ohjaus- yms. numerointia vastaaviksi. Riviliittimet sijoitetaan erillisiin koteloihin keskusten ylä- tai alaosaan, johtolähdöistä riippuen. Ryhmäjohtimilla käytetään riviliittimiä keskuskohtaisesti valikkolehden erittelyn mukaisesti. Rakennusautomaatiojärjestelmään liittyvien johtimien riviliittimet asennetaan omaan keskusosaan. Kotelon kansi varustetaan kaiverretulla kilvellä: Rakennusautomaatiojärjestelmän riviliittimet. Jännitteeltään alle 230 V:n liittimet (hälytys, indikointi, mittaus tms.) asennetaan selkeästi erilleen 230 V:n liittimistä. LVI-keskuksiin asennettavien riviliittimien lukumäärä on esitetty kutakin lähtöä kohden piirija johdotuskaavioissa. Kaikki ohjaus-, hälytys-, merkinanto- ja tietojärjestelmien johdot kytketään riviliittimiin piirikaavioiden mukaisesti. Johdotus Eri jännitteisten piirien johtimet, telemerkkijohdot mukaan lukien, on eristettävä toisistaan johdotuksen jokaisessa kohdassa, ja niillä on oltava toisistaan luotettavasti erotetut kytkentätilansa tai pienempi jännitteisten piirien johtimien eristyksen on vastattava jännitteeltään suurimman piirin eristystä. Keskuksesta lähtevät suojajohtimet on kytkettävä ja asennettava niin, että suojajohtimen virta voidaan mitata esim. pihtivirtamittarilla (esim. jättämällä johtimeen tarkoituksenmukainen vesilenkki mittausta varten). Keskusten sisäiset päävirtajohdotukset on tehtävä kuormitusvirtoja vastaavilla johdinpoikkipinnoilla, ellei keskuskohtaisesti ole pääkaaviossa toisin määritelty. Keskusmerkinnät Kaikki merkintäkilvet ovat valkoisia 2-kerrosmuovilevykilpiä tai tarrakilpiä. 1. Keskustunnukset Jakokeskukset ja sähköisten tietojärjestelmien keskuslaitteet varustetaan kaavioiden mukaisilla tunnuskilvillä. 2. Keskuskilvet Keskukset varustetaan pääkytkin- ja maadoituskilvillä sekä käyttökojeiden (ohjauskytkimet, kytkinvarokkeet, ohjauskojeet) kilvillä. Merkkilamput varustetaan tunnuskilvillä. 55 Kytkinvarokelähdön tunnuskilvestä tulee käydä ilmi: • • laitenimitys laitetunnus. Ohjauskytkimen tunnuskilvestä tulee käydä ilmi: • • • tunnuskoodi selväkielinen nimi vaikutusalue (keskuskohtaisten dokumenttien mukaisesti). Varokkeet ja johdonsuojakatkaisijat varustetaan kilpitaskuun sijoitetulla konekirjoitustekstillä, josta käy ilmi lähtönumero, laitteen tai kojeen nimi sekä tunnus. Kytkimet on varustettava asentomerkinnöin esim. A-0-1. Kennokeskukset varustetaan kenttätunnuksin, mikäli keskuskohtaisissa dokumenteissa on niin edellytetty. Tarvittaessa keskukset varustetaan keltaisilla varoituskilvillä esimerkiksi “KESKUKSESSA VIERAS OHJAUSJÄNNITE”, ”KESKUKSESSA KAKSI PÄÄKYTKINTÄ” jne. Pääkytkimen kilven on oltava selkeästi muita suurempi. 3. Keskusten sisäiset kojemerkinnät Keskusten sisäiset kojeet merkitään tarrateipillä. Mikäli samassa kotelossa tai lohkossa on useampien lähtöjen kojeita, on ne eroteltava lähtönumeron mukaisilla merkinnöillä toisistaan. Kaikki riviliittimet numeroidaan käyttäen riviliitinvalmistajan merkintäliuskaa. KESKUKSIIN LIITTYVÄT VARUSTEET Jokaisessa jakokeskushuoneessa ja -komerossa tai jakokeskuksen yhteydessä tulee olla erillinen säilytyskotelo varasulakkeille. Varasulakkeita tulee olla vähintään puolet käytössä olevista sulakkeista. Kuitenkin 5 kpl tulppasulakkeita ja 3 kpl kahvasulakkeita jokaisessa koossa katsotaan riittäväksi määräksi. Mikäli keskuksessa on kahvavarokkeita, on urakoitsijan asennettava keskuksen läheisyyteen kahvasulakkeiden vaihtokahva säilytystelineineen ja suojamaski. Jokaiseen sellaiseen jakokeskushuoneeseen ja -komeroon tai jakokeskuksen yhteyteen, jossa on käytetty suojalaitteina johdonsuojakatkaisijoita, on urakoitsijan hankittava 5 kpl johdonsuojakatkaisijoiden lukituslaitteita, ja niille tulee olla erillinen säilytyskotelo. 56 SUUNNITTELU Urakoitsijan on hyväksytettävä keskusten kokoonpanopiirustukset alustavine kojeluetteloineen sekä riviliitinnumeroilla varustetut piirikaaviot rakennuttajalla ennen keskusten valmistuksen aloittamista. Urakoitsijan on tarkistettava johdonsuojakatkaisijoiden tyypit ennen keskusten valmistusta verkkoon kytkettävien laitteiden varmistuttua. 57 LIITE 2. YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN TULOSTEN RAJA-ARVOT VERKOSTON MITTAUS- Luokan E siirtotien spesifikaatio: Taajuus Vaimennus NEXT PS ELFEXT PS Heijastus- ACR PSACR Kulku- Kulku(Mhz) (dB) (dB) NEXT (dB) ELFEXT vaimennus (dB) (dB) aika aikaero (dB) (dB) (dB) (ns) (ns) 1 4,0 65,0 62,0 64,2 61,2 19,0 61,0 58,0 <498 <43 4 4,0 64,1 61,8 52,1 49,1 21,0 60,1 57,8 <498 <43 10 5,6 57,8 55,5 44,2 41,2 21,0 52,2 49,9 <498 <43 16 7,1 54,6 52,2 40,1 37,1 20,0 47,5 45,1 <498 <43 20 7,9 53,1 50,7 38,2 35,2 19,5 45,1 42,7 <498 <43 31,25 10,0 50,0 47,5 34,3 31,3 18,5 40,0 37,5 <498 <43 62,5 14,4 45,1 42,7 28,3 25,3 16,0 30,7 28,2 <498 <43 100 18,5 41,8 39,3 24,2 21,2 14,0 23,3 20,8 <498 <43 125 20,9 40,3 37,7 22,3 19,3 13,0 19,4 16,8 <498 <43 155,52 23,6 38,7 36,1 20,4 17,4 12,0 15,2 12,6 <498 <43 175 25,1 37,9 35,3 19,3 16,3 11,6 12,7 10,1 <498 <43 200 27,1 36,9 34,3 18,2 15,2 11,0 9,9 7,2 <498 <43 250 30,7 35,3 32,7 16,2 13,2 10,0 4,7 2,0 <498 <43 Luokan E kanavan spesifikaatio: Taajuus Vaimennus NEXT PS ELFEXT PS Heijastus- ACR PSACR Kulku- Kulku(Mhz) (dB) (dB) NEXT (dB) ELFEXT vaimennus (dB) (dB) aika aikaero (dB) (dB) (dB) (ns) (ns) 1 4,0 65,0 62,0 63,3 60,3 19,0 61,0 58,0 <555 <50 4 4,2 63,0 60,5 51,2 48,2 19,0 58,9 56,4 <555 <50 10 6,6 56,6 54,0 43,2 40,3 19,0 50,0 47,5 <555 <50 16 8,3 53,2 50,6 39,1 36,2 18,0 44,9 42,3 <555 <50 20 9,3 51,6 49,0 37,2 34,2 17,5 42,3 39,7 <555 <50 31,25 11,7 48,4 45,7 33,4 30,4 16,5 36,7 34,0 <555 <50 62,5 16,9 43,4 40,6 27,3 24,3 14,0 26,5 23,7 <555 <50 100 21,7 39,9 37,1 23,3 20,3 12,0 18,2 15,4 <555 <50 125 24,5 38,3 35,4 21,3 18,3 11,0 13,8 10,9 <555 <50 155,52 27,6 36,7 33,8 19,4 16,4 10,1 9,0 6,1 <555 <50 175 29,5 35,8 32,9 18,4 15,4 9,6 6,3 3,4 <555 <50 200 31,7 34,8 31,9 17,2 14,2 9,0 3,0 0,1 <555 <50 250 35,9 33,1 30,2 15,3 12,3 8,0 -2,8 -5,8 <555 <50 58 Kanavan vaatimusten on täytyttävä myös kanavan enimmäispituudella 100 m ja neljän liitoksen tapauksessa. Optisen luokan siirtotien ja kanavan spesifikaatio: Kuitutyyppi Käytettävä Minimikaistan- Maksimi- Maksimiaallonpituus leveys etäisyys vaimennus Monimuotokuitu 62,5/125 φm 850 nm 200 MHz×km 300 m 2,5 dB Monimuotokuitu 62,5/125 φm 1300 nm 500 MHz×km 600 m 2,3 dB Yksimuotokuitu 9/125 φm 1310 nm Ei määritelty 4,5 dB 5000 m Optisen luokan kanavan vaimennusvaatimusten on täytyttävä myös maksimietäisyydessä ja kuuden liitoksen tapauksessa.
