Seurantaraportti I/2015

Transcription

Seurantaraportti I/2015
Seurantaraportti
I/2015
Valtuusto 7.9.2015
Strategia ja talous -yksikkö
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
Sisällysluettelo
1 JOHDON YHTEENVETO
1.1 Kaupunginjohtajan katsaus
1.2 Toimintaympäristö
1
1
2
2 ESPOO-TARINAN VUODEN 2015 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
5
3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN
9
3.1 Talous, tulosennuste
3.2 Henkilöstö
3.3 Verorahoitus
3.4 Rahoitus
3.5 Rahastot
3.6 Talousarviomuutokset
4 VUODEN 2015 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN
4.1 Yleishallinto
4.2 Sosiaali- ja terveystoimi
4.3 Sivistystoimi
4.4 Tekninen ja ympäristötoimi
4.4.1 Tilakeskus-liikelaitos
4.4.2 Suurpellon taseyksikkö
4.4.3 Tapiolan taseyksikkö
4.5 Palveluliiketoimi
4.5.1 Espoo Talouspalvelut -liikelaitos
4.5.2 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos
4.5.3 Espoo Logistiikka -liikelaitos
4.5.4 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos
4.5.5 Espoo Catering -liikelaitos
4.5.6 Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos
4.5.7 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos
9
11
12
13
15
19
21
21
25
32
40
46
49
50
53
58
59
61
62
64
65
67
5 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN
69
5.1 Peruskaupungin investoinnit
5.2 Aineettomat hyödykkeet
5.3 Maa- ja vesialueet
5.4 Kiinteät rakenteet ja laitteet
5.5 Koneet ja kalusto
5.6 Osakkeet ja osuudet
70
70
71
71
72
73
6 TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISET LASKELMAT
6.1 Tuloslaskelma 31.7.
6.2 Rahoituslaskelma 31.7.
6.3 Tase 31.7.
7 LIITTEET
1 Espoo-tarina (Espoo-strategia) 2014- 2017. Tulostavoitteiden toteutuminen
2 Talonrakennushankkeiden ajoitusseuranta 1/2015
3 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet. Hankkeiden toteutumistilanne
74
74
74
75
77
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
1
1 JOHDON YHTEENVETO
1.1 Kaupunginjohtajan katsaus
Espoon kaupungin tulos tammi - heinäkuussa oli
48 milj. euroa ja se on noin 35 milj. euroa parempi
kuin edellisenä vuonna. Tulokseen ovat vaikuttaneet erityisesti etupainotteisesti kertyneet toimintatulot sekä edellisvuotta suuremmat rahoitustuotot.
Vuosikatteemme tulee olemaan 136,6 milj. euroa ja
tilikauden tulos 15,7 milj. euroa.
tuottavampia tapoja järjestää palveluja. Kaupungin
tuottavuusohjelma tullaan päivittämään uuteen tilanteeseen. Valmistelemme luopumista tilaaja-tuottaja
-toimintamallista ja entistä tehokkaampaan organisaatioon siirtymistä. Kehitämme kaupungin johtamista ja kiinnitämme entistä suurempaa huomiota
tilakustannusten hallintaan.
Kokonaistalouden ennusteet ovat kuitenkin edelleen
heikkoja ja Suomen tilanne on edelleen erittäin
haastava. Tällä on suora vaikutus myös Espoon
talouteen ja toimintaan, mikä näkyy verotulojen
hitaana kasvuna, työttömyyden kasvuna ja kerrannaisvaikutuksina kaupungin kasvaviin palvelutarpeisiin.
Tuottavuusohjelman lisäksi rakennamme myös
muita menestyksen keinoja. Länsimetron kehityskäytävä on avain Espoon menestymiseen tulevaisuudessa. Länsimetron kehityskäytävän osalta tuotteistamme kaupunkikehittämiseen liittyviä haasteitamme ja etsimme niihin parhaat toteutustavat.
Metrokäytävä mahdollistaa kansallisesti merkittävien kaupunki-innovaatioiden kehittämisen.
Talousarviossa on edellä mainituista syistä menojen
ylityspaineita ja tulojen alituspaineita. Tärkeimpänä
tavoitteena syksylle on, että pysymme valtuuston
hyväksymässä talousarviossa ja toimeenpanemme
valtuuston hyväksymän talouden tasapainotus- ja
tuottavuusohjelman.
Toimintaympäristössämme on suuria haasteita;
väestömäärä kasvaa voimakkaasti yli 4 000 henkilöllä tänäkin vuonna. Väestönkasvu lisää palvelutarvetta ja kasvanut työttömyys tuo entistä useamman vaikeassa elämäntilanteessa olevan espoolaisen kaupungin asiakkaaksi. Koska kaupungin verorahoitus kehittyy hitaasti, meidän tulee löytää yhä
Jukka Mäkelä
kaupunginjohtaja
Espoo rakentaa erityisesti sitä, mitä metro mahdollistaa. Todennäköisesti on kysymys nähtävissä
olevassa lähitulevaisuudessa Suomen tärkeimmästä kehitys- ja kasvukäytävästä. Länsimetron kasvuja kehityskäytävä antaa hyvät edellytykset voittaa
takaisin Suomen menettämiä osaamis- ja tietointensiivisiä yrityksiä ja työpaikkoja, kehittää
Euroopan parasta Innovaatioympäristöä sekä rakentaa raiteisiin tukeutuvaa kaupunkirakennetta,
monipuolista asumista ja älykästä liikennejärjestelmää. Kaupungin talouden kannalta Länsimetron
varren maankäyttötulot ja kasvava verotulopohja
ovat merkittävä tulonlähde tulevina vuosina.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
2
1.2 Toimintaympäristö
Yleinen taloustilanne
Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 % ja vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %.
Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna ennakoitua
heikompaa. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna kuluvan vuoden työllisyysnäkymiä. Työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin ja ennuste työttömyysasteeksi vuodelle 2015 on 9,3 %.
Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä
lisäävä tekijä. Tammi - kesäkuun väestönkasvusta
reilut 50 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä,
15 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa ja 34 prosenttia kuntien välisestä muuttoliikkeestä johtuvaa.
Huomioitavaa on, että samalla kun vieraskielisten
osuus väestöstä lisääntyy, heidän osuutensa syntyneistä ja siten koko väestönkasvusta kasvaa merkittävästi. Vieraskielisiä on myös kuntien välisessä
muuttoliikkeessä.
Työttömyyden kehitys
Tavaroiden ja palvelujen vienti kehittyi alkuvuoden
aikana erittäin heikosti ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna vain 0,3 %.
Yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä tukevat
kotitalouksien reaalitulojen kasvu ja kuluttajien odotusten koheneminen, minkä seurauksena yksityinen
kulutus lisääntyy tänä vuonna 1,2 %.
Tuotanto ei ole käytännössä lisääntynyt Suomessa
kolmeen vuoteen. Talouskasvu on elpymässä epäyhtenäisesti, sillä talouden aktiviteettia ylläpitävät
tänä vuonna muutamat yksityisten palveluiden toimialat ja alkutuotanto. Taloutta supistavat jalostustoimialat teollisuudessa ja rakentamisessa.
(Lähde: VM:n talouskatsaus kesä 2015).
Keväällä aloittaneen hallituksen ajaman yhteiskuntasopimuksen valmistelu on käynnissä ja alkuperäisten tavoitteiden toteutuminen vaikuttaisi myös
kuntatalouteen pitemmällä aikavälillä. Hallitusohjelmassa vahvalla painotuksella oleva kuntien tehtävien vähentäminen on parhaillaan valmisteluvaiheessa. Kuluvan vuoden (kuntien) talouskehitykseen
näillä valtion ohjaamilla hankkeilla ei ole vaikutusta.
Väestökehitys
Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan 267 362 asukasta. Kasvu alkuvuoden osalta oli 1 819 asukasta, mikä on 600 asukasta vähemmän kuin viime vuoden vastaavan ajankohdan väestönkasvu. Vuonna 2014 väestönkasvu
oli ennätyskorkeaa ja väestömäärä kasvoi lähes
5 000 henkilöllä. Väestönkasvu on ollut odotetun
mukainen alkuvuonna ja ennusteiden mukaan väestömäärä tulee kasvamaan noin 4 000 henkilöllä
tänä vuonna.
Vuonna 2014 Espoossa oli noin 12 300 yritystä,
joista aidosti toimivia 7 000–7 500. Yritysten määrä
kasvoi edellisvuodesta reilulla 500:lla (5 %).
Espoossa oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä noin 124 500 työpaikkaa. Vuonna 2014
työpaikkoja oli keskimäärin saman verran eli
124 500. Määrä pieneni muutamalla tuhannella
edeltävästä vuodesta. Työpaikkamäärältään suurin
toimiala oli tukku- ja vähittäiskauppa. Seuraavina
ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta,
teollisuus, informaatio- ja viestintä sekä terveys- ja
sosiaalipalvelut.
Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat irtisanomiset ovat jatkuneet koko Suomessa ja myös
Espoossa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan
kesäkuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä
15 141 ja työttömyysaste oli 11,1 %. Koko maan
työttömyysaste oli 14 %.
Espoossa, kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa, työttömien määrä kasvoi huomattavasti
voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli
kesäkuun lopulla työttömiä 16,1 % (2 102 henkeä)
enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi. Koko maassa työttömiä oli 9 %
enemmän ja työttömyysaste oli 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Korkeasti koulutetuista on tullut uusi pitkäaikatyöttömien ryhmä kasvavan vieraskielisten työttömien
ryhmän rinnalle. Espoon työllisyystilanteessa huomionarvoista on, että erityisesti yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden kasvu on nopeaa ja
että kaksi suurta työttömien erityisryhmää ovat korkeasti koulutetut ja vailla ammattia olevat. Toisaalta
avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät kohtaa tai vastaa toisiaan, sillä työttömyys on kasvanut
avointen työpaikkojen lisääntymisestä huolimatta.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
3
Alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut
Espoossa vuoden 2011 lopulta alkaen. Kesäkuussa
2015 oli 1 795 alle 25-vuotiasta työtöntä. Määrä oli
17,7 % vuodentakaista suurempi ja kasvu näyttää
lähikuukausina jatkuvan samaa tahtia. Nuorisotyöttömyys on kesäkuukausina muita kuukausia korkeampi oppilaitosten lomakauden vuoksi. Kuluneen
vuoden aikana tapahtuneen kehityksen perusteella
vuoden 2015 lopulla olisi alle 25-vuotiaita työttömiä
arviolta noin 1 700.
Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun
lopulla 1 352 avointa työpaikkaa, mikä oli 23,6 %
vuodentakaista enemmän. Paitsi että työttömien
määrä on vuoden 2015 alkupuoliskolla korkein sitten 1990-luvun lamavuosien, myös avoimia työpaikkoja on ollut enemmän kuin muutamaan vuoteen, joten kyseessä on työmarkkinoiden huomattava rakenteellinen ongelma.
Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti
työttömänä olleita) oli kesäkuussa 5 322 eli 45,1 %
vuodentakaista enemmän. Osuus kaikista työttömistä oli 35,1 %. Ammattiryhmistä johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli kesäkuun lopulla
työttömänä yhteensä 5 358 eli 35 % työttömistä.
Kaupunki jatkaa aktiivisia toimenpiteitä työllistymisen edellytysten luomiseksi. Esimerkkinä tästä on
ammattiliittojen urapalvelujen sekä TE-toimiston
keskeisten palvelujen ja kunnan työllisyydenhoidon
palvelujen yhteistyö, jolla palvellaan kasvanutta
pitkäaikaistyöttömien joukkoa.
Ulkomaan kansalaisia oli työttömänä kesäkuun
2015 lopussa 3 133, kun vuotta aiemmin määrä oli
2593. Kasvua vuodentakaiseen oli 21 %.
Työttömien määrä Espoossa 31.12. ja kesäkuussa 2015 (TEM, työnvälitystilasto)
Työttömyysaste Espoossa kesäkuussa (TEM)
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
4
Asuntotuotanto
-
Tiedot ovat ajalta 1.1.–31.7.
-
Alkaneet asunnot yhteensä 1 580 asuntoa, josta
303 valtion tukemia vuokra-asuntoja
(sisältäen Espoon Asunnot 0 asuntoa)
124 asumisoikeusasuntoja
177 vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja
976 vapaarahoitteisia omistusasuntoja.
Valmistuneet asunnot yhteensä 1 301 asuntoa,
josta
120 valtion tukemia vuokra-asuntoja
(sisältäen Espoon Asunnot 45 asuntoa)
81 asumisoikeusasuntoa
113 valtion tukemia lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja (ns. välimallin asuntoja)
411 vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja
576 vapaarahoitteisia omistusasuntoja.
Tammi - heinäkuu 2015 myönnettyjä lupia asuntotuotantoon on yhteensä 1 904 asunnolle, näistä
kerrostalotyyppisiä on 1 492 asuntoa ja rivi-, pari- ja
omakotitaloja 412.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
5
2 ESPOO-TARINAN VUODEN 2015 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille 2014 2017 ja sitä toteutetaan yksiköiden omilla
tarinoilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla
tuloskorteilla ja poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Espoo-tarinassa on kolme näkökulmaa,
jotka ovat resurssit ja johtaminen, asukkaat ja
palvelut sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä
kehitys. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden
asettamista ja tulostavoitteet hyväksytään
vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä.
Vuodelle 2015 on asetettu yhteensä 31 tulostavoitetta. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat ovat
asettaneet tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon
nähden sitovia, mutta niiden toteutumisen
eteneminen raportoidaan lauta- ja johtokunnille.
Osassa tulostavoitteita toteutumisen arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen
toteutumistieto on arvioitavissa vasta myöhemmin
seurantavuoden aikana tai tilinpäätöksen
yhteydessä.
Resurssit ja johtaminen -näkökulmassa on
merkittävin osa kuluvan vuoden tulostavoitteista,
yhteensä 16 kappaletta. Asukkaat ja palvelut
-näkökulmassa on kahdeksan tulostavoitetta sekä
elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulmassa seitsemän tulostavoitetta. Näkökulmiin
on myös arvioitu merkittävimmät tavoitteiden
toteutumista uhkaavat riskit.
Yhdeksän tulostavoitteen osalta arvioidaan, että
tulostavoite ei toteudu tai sen toteutuminen on
epävarmaa tai se toteutuu osin loppuvuoden
aikana. Nämä kohdistuvat resurssit ja johtaminen
sekä asukkaat ja palvelut -näkökulmien
tulostavoitteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja
kestävä kehitys -näkökulmn kaikkien
tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan tänä
vuonna.
Valtuuston hyväksyttäväksi tuodaan myöhemmin
sellaiset tulostavoitteiden toteutumisten
poikkeamat, joita voidaan pitää olennaisina. Jos
useasta tavoitteen toteutumiskriteeristä joku
toteutuu vain osittain, on tapauskohtaisesti
arvioitu jääkö tavoite tämän vuoksi toteutumatta.
Tulostavoitteiden tarkempi toteutuminen on
esitetty liitteessä.
Resurssit ja johtaminen
Valtuustokaudella Resurssit ja johtaminen
-näkökulman päämääränä on, että kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja
uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen
laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet
ovat seuraavat: Espoo toimii edelläkävijänä
kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja
vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen,
esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat
hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja
rahoitusasema on tasapainossa.
Toimialat arvioivat omissa tammi - heinäkuun
ennusteissaan, että talousarvion toimintakate ja
sen myötä koko kaupungin rahoitusaseman
paranemista ja tuottavuutta koskevat tavoitteet
eivät toteudu. Konserniesikunnassa
kokonaisluvuista tehdyn arvion mukaan on
kuitenkin mahdollista päästä alkuperäisen
talousarvion toimintakatteeseen ja sen
seurauksena tuottavuutta ja taloutta koskevat
tulostavoitteet toteutuisivat. Vuosikatetta kertyisi
enemmän kuin talousarvioon on merkitty, sillä
valtionosuuksia tilitetään tuloarviota enemmän.
Kaupungin johtoryhmässä on sovittu, ettei
määrärahojen ja tuloarvioiden muutoksia viedä
tässä vaiheessa luottamushenkilökäsittelyyn.
Loppuvuoden aikana tavoitellaan sitä, että
mahdolliset menoylitykset kyetään kattamaan
talousarvion sisällä. Mikäli tässä ei onnistuta,
asiaan palataan lokakuun kuukausiraportin
yhteydessä.
Tulostavoitteena on, että henkilöstömäärä ei
kasva vuonna 2015 ja sen saavuttaminen on
epävarmaa. Sivistystoimi arvioi osaltaan
toteuttavansa tulostavoitteen. Kaupunkitasolla
henkilöstömäärä on 31.7. tilanteessa 4 henkilöä
enemmän kuin vuonna 2014 vastaavaan aikaan.
Sivistystoimesta siirtyi kuitenkin noin 80 henkilöä
vuoden vaihteessa Omniaan, joten kaupungin
muissa toiminnoissa henkilöstömäärä on
alkuvuoden aikana kasvanut edellisvuotiseen
verrattuna.
Työhyvinvointia mittaavan työhyvinvointimatriisin
tulokset saadaan vuoden 2016 alussa, joten
tavoitteen toteutumista ei ole mahdollista sitä
ennen arvioida. Tulostavoitteena on, että työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään
yhden yksikön vuoden 2014 arvoon verrattuna.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
Tulostavoitteena on, että terveysperusteisia
poissaoloja on enintään 13,5 päivää / henkilötyövuosi, mutta tulostavoitteen saavuttaminen on
epävarmaa. Kokonaisuutena poissaolojen määrä
on hieman alempi kuin edellisvuonna vastaavaan
aikaan. Toimialoista sosiaali- ja terveystoimessa
ja teknisessä ja ympäristötoimessa poissaolojen
määrä on kasvanut edellisvuotiseen verrattuna.
Palveluliiketoimessa ja sivistystoimessa poissaolojen määrä on sen sijaan vähentynyt tavoitteen
suuntaan. Kaupunkitasoisesti erityisesti lyhyiden,
1 - 3 päivän kestoisten poissaolojen määrä ei
kuitenkaan ole vähentynyt.
Tulostavoitteena on, että maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä
lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta
väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suhteellinen osuus henkilöstöstä on
kasvanut hieman, kuitenkin hitaammin kuin osuus
väestöstä on viime vuosina kasvanut. On
ennakoitavissa, että tavoitetta ei tulla
saavuttamaan kaupunkitasolla. Toimialoista
ainoastaan palveluliiketoimessa on maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus kasvanut
selvästi.
Asukkaat ja palvelut
Valtuustokaudella Asukkaat ja palvelut -näkökulman päämääränä on, että espoolaiset ovat
aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään,
läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan
ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo
järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä
kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet
ovat seuraavat: Palveluvalikoima muodostaa
ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja
kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten
omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden.
Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan
yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja
saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä
kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja
käyttöönotossa.
Asukkaat ja palvelut -näkökulman tulostavoitteiden arvioidaan pääosin toteutuvan.
Kaikille peruskoulun päättäneille pystytään
tarjoamaan toisen asteen koulutuspaikka,
lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikka.
Koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuuden
paranemisen arvioidaan toteutuvan. Lasten,
nuorten ja ikäihmisten palveluja on kehitetty ja
6
hyvinvointia vahvistettu lisäämällä matalan
kynnyksen kerhotoimintaa. Ala- ja yläkouluissa
noin 7 500 oppilasta osallistuu noin 500 kerhoon.
Aikuiskoulutuksen oppimiskeskuksen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset saadaan vasta
loppuvuodesta, minkä vuoksi tulostavoitteen
toteutumisesta saadaan tieto vasta silloin.
Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa
kerhopaikkojen määrää lisätään vähintään
tavoitteen mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa
kerhotoimintaan sijoitettujen lasten määrä on
kasvanut vuodessa 154 lapsella. Liikunta- ja
nuorisopalveluissa on järjestetty maksutonta
kerhotoimintaa koululaisille. Kulttuurin tulosyksikössä on järjestetty paljon eri tapahtumia
lapsille ja nuorille, kuten asukaspuistokiertue
kahdeksaan asukaspuistoon, kirjastoissa 1 105
tapahtumaa, KULPS! -käyntejä 31 588 ja 26
Kulttuurineuvola-tapahtumaa. Lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat.
Alueelliset hyvinvointiryhmät ovat toiminnassa,
vuosisuunnitelma on tehty ja toimintamalli laadittu.
Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden (Svenska
bildningstjänster) tarina on valmistelussa ja
toimintamallia käynnistetään. Tavoite yrityskylän
seurantajärjestelmän luomisesta ja kehittämistoiminnan aloittamisesta etenee, valmistelu on
käynnissä Espoon kumppaneiden kanssa.
Vanhuspalvelujen rakenteelliset tavoitteet
saavutetaan. Lasten ja nuorten sijoitusten tarvetta
on vaikuttavasti pystytty ehkäisemään. Tavoitteet
saavutetaan kaikkien sijoitettujen osalta, mutta
kiireellisesti sijoitettujen lasten/nuorten määrä on
toimenpiteistä huolimatta kasvanut.
Teknisen ja ympäristötoimen tuottavuutta on
tehostettu kehittäen palveluja ja toimintaprosesseja sekä tilaajatehtäviä. Toimialan
sähköisten palvelujen määrä on kasvanut ja niitä
kehitetään. Uusittu toimitilaprosessi on käytössä.
Investointiohjelmaa toteutettaessa huomioidaan
kaupungin palvelujen järjestelyt, korjaustoiminta
sekä energiansäästötavoitteet.
Palveluliiketoimen toimialan Jutellaanko -konsepti
on lanseerattu ja sitä sovelletaan mm. esimiehille
ja henkilöstölle suunnatuissa tulevaisuusryhmissä
ja asiakkaiden kehityskokouksissa. Konseptin
avainsanoja ovat mutkattomuus, avuliaisuus ja
rohkeus. Tavoitteena on, että Espoo näyttäytyy
yhtenäisenä, innovatiivisena ja asukkaitaan
ihmisläheisesti palvelevana kaupunkina. Asiakasrajapintaan konseptia laajennetaan enemmän,
kun toimialan organisaatioratkaisu on saatu ja
palvelustrategiat saadaan päivitettyä ajan tasalle.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
7
Tavoite oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen
piiriin pääsemisestä 7 vuorokauden kuluessa on
toteutunut 97 prosenttisesti, mutta tulostavoitetta
ei saavuteta täysin. Terveyspalvelujen palvelukyky on parantunut selvästi, mutta tavoitetta
14 päivän odotusajasta kiireettömälle vastaanotolle ei saavuteta.
kansainvälisissä yrityksissä. Kaupunki jatkaa
aktiivisten toimenpiteiden tekemistä työllistymisen
edellytysten luomista ja yhtenä toimenpiteenä on
ammattiliittojen urapalveluiden sekä TE-toimiston
keskeisten palveluiden ja kunnan työllisyydenhoidon palvelujen yhteistyö palvelemaan
kasvanutta korkeasti koulutettujen työttömien
joukkoa.
Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys
Kestävän kehityksen toimenpiteet ja tavoitteet on
koottu poikkihallinnollisen Kestävä kehitys
-ohjelman toimesta. Valtuuston päättämät
tavoitteet ja kestävät ratkaisut saavutetaan ennen
kaikkea toimitilarakentamisen, kaupunkisuunnittelun, energiaratkaisujen ja liikkumisvalintojen kautta. Espoon ilmasto-ohjelman
päivitys on aloitettu ja ohjelma tuodaan
päätöksentekoon syksyn aikana. Kumppaneita ja
asukkaita kestävän kehityksen tavoitteiden
toteuttamiseen osallistava portinvartijayhteistyö on
käynnistynyt. Espoo antoi ensimmäisenä
suomalaisena kaupunkina kestävän kehityksen
yhteiskuntasitoumuksen. Länsimetron kasvu- ja
kehitysvyöhykkeen tavoitteet valmistellaan
yhdessä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys
-ohjelman kanssa.
Valtuustokaudella Elinvoima, kilpailukyky ja
kestävä kehitys -näkökulman päämääränä on,
että kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja
kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen.
Valtuustokauden tavoitteet ovat seuraavat:
Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti
kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja
talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana
metropolialuetta Espoon verkostomaista
kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti,
sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia
kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen
viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin,
työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi.
Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten
erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset
edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja
tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen
kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja
vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen.
Espoon menestyminen EU:n ensimmäisessä
innovaatiopääkaupunkikilpailussa (iCapital)
asemoi Espoon entistä vahvemmin johtavien
eurooppalaisten innovaatiokaupunkien joukkoon.
Kilpailun myötä Espoo on saanut laajalti huomiota
ja kiinnostus Espoon kanssa yhdessä toimimiseen
on kasvanut. Espoota kehitetään jatkuvasti
innovaatioiden kasvualustana ja hyödyntäjänä
yhdessä keskeisten kumppaneiden kanssa.
Espoo sai merkittävän kansainvälisen näkyvyyden
kesäkuussa Otaniemessä järjestetyssä
kansainvälisessä Open Innovation 2.0 -konferenssissa, jossa Espoo Innovation Garden
esittäytyi Euroopan innovaatiojohtajille.
Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat
irtisanomiset ovat jatkuneet koko Suomessa ja
myös Espoossa. Korkeasti koulutetuista on tullut
uusi pitkäaikaistyöttömien ryhmä kasvavan
vieraskielisten työttömien ryhmän rinnalle. Tämän
kohderyhmän uusien työpaikkojen löytyminen on
todennäköisintä kasvavissa yrityksissä, uusissa
syntyvissä yrityksissä, kansainvälistyvissä pkyrityksissä tai Suomeen toimintojaan sijoittavissa
Poikkihallinnollinen Kilpailukyky, innovatiivisuus ja
yrittäjyys -kehitysohjelma käynnisti marraskuussa
2014 Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset
kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivän
tutustuen yritystoimintaan ja työelämään.
Espoolaisia oppilaita kävi viime lukuvuonna noin
2 900 ja muiden kuntien oppilaita noin 1 700 eli
yhteensä kävi 4 600 oppilasta. Ohjelma edistää
pienhankintojen avoimuutta ja kaupunki on ottanut
käyttöön pienhankintajärjestelmän. Yritysyhteistyötä on kehitetty mm. jatkamalla hankintaneuvontaa. Espoo yritysten toimintaympäristönä
-tutkimuksen mittariston avulla seurataan yritysmyönteisyyden kehittymistä Espoossa ja
tutkimuksen pohjalta on aloitettu useita toimenpiteitä.
Valtuusto hyväksyi 14.4.2014 kaupungin monikulttuurisuusohjelman, jonka tavoitteena on
vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin
haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin
mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua
palvelevalla tavalla. Ohjelman vuoden 2014
seurantatulokset käytiin läpi monikulttuuriasiain
neuvottelukunnassa 4.6.2015 sekä Terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmässä
13.5.2015. Syksyn 2015 aikana konserniesikunta
huolehtii ohjelman toimeenpanosta
suunnittelemalla vuoden 2016 tulostavoitteita
yhdessä toimialojen kanssa, käymällä
neuvotteluja Euroopan sosiaalirahaston kanssa
ohjelman toimeenpanoon liittyvän hankkeen
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
rahoituksesta sekä neuvottelemalla ministeriöiden
kanssa hallitusohjelman toimeenpanosta.
Tulostavoitteisiin liittyvät keskeisimmät
riskit ja riskien hallinta
Toimialat ovat vuoden 2015 talousarvio- ja
taloussuunnitelmassa kuvanneet keskeisimpiä
suunnitelmakauden riskejään Espoo-tarinan
strategisten alueiden osalta tuloskortteihinsa
näkökulmittain. Tuloskorttien seurannan
yhteydessä toimialat ovat päivittäneet riskiarviotaan ja koostaneet yhteenvedon
keskeisimmistä riskeistä, eli sellaisista asioista
jotka voivat vaarantaa toimialan tulostavoitteiden
tai tavoitteiden saavuttamisen kyseisessä näkökulmassa. (Keskeisimmät riskit on kirjattu
näkökulmittain toimialojen tuloskorttien yhteyteen
raportissa.)
Eniten riskejä toimialat tunnistivat liittyen
Resurssit ja johtaminen -näkökulmaan.
Väestömäärän ja -rakenteen muutokset
kasvattavat palvelutarvetta samaan aikaan kun
kaupungin tulot kasvavat vain niukasti.
Palveluiden resursointi, palvelutason
säilyttäminen ja palvelun parantaminen nähdään
haasteena toiminnan kasvuun nähden.
Henkilöstömäärää ei onnistuta pienentämään,
koska lakisääteisiin toimintoihin tarvitaan lisää
henkilöstöä, eikä vastaavia henkilöstövähennyksiä
onnistuta tekemään muista toiminnoista.
Kustannuksia nostaa yleisen kustannuskehityksen
nouseminen (mm. verotuksen muutokset,
henkilöstökulut, energiakustannukset) sekä
ylläpidettävien kiinteistöjen ja infran, kuten katujen
ja teiden määrän kasvu, ja rakennetun ympäristön
ikääntyminen.
8
Toimialat kuvasivat riskiyhteenvedoissaan myös
riskiensä nykyistä hallintaa ja tulevia toimenpiteitä.
Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan
toimialat vastaavat itse riskienhallinnan käytännön
toteuttamisesta esikunnissaan ja yksiköissään.
Kaupunkitasolla vuoden 2015 tulostavoitteiden
saavuttamista uhkaa edelleen työllisyystilanteen
epäsuotuisa kehittyminen joka vaarantaa myös
kaupungin elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn
liittyviä tavoitteita tuloskaudella. Yritysten irtisanomiset ja ostovoiman lasku aiheuttavat
kasvavaa palvelukysyntää erityisesti sosiaali- ja
terveystoimen palveluissa. Tästä syntyy
ennakoimattomasti nousevia kustannuksia
kaupungille.
Kaupunki hallitsee riskejään seuraamalla ja
analysoimalla riskitilannettaan ja markkinoita
jatkuvasti. Taloudellisia riskejä ennakoidaan ja
hallitaan tarkalla kokonaistalouden, kehyksen ja
määrärahojen suunnittelulla ja seurannalla.
Espoo-tarinan toteutuksen ja tavoitteiden
saavuttamisen keskeisenä keinona käytetään
kehitysohjelmia. Kaupungin suurimpiin haasteisiin
vastaamaan on valtuustossa hyväksytty talouden
tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU) jota
kuvataan tarkemmin seurantaraportin
Yleishallinto-kohdassa.
Tämän seurantaraportin myötä koottuja ja muuten
seurannassa olevia riskejä sekä niiden hallinnan
tilannetta päivitetään seuraavaksi toimialoilla ja
kaupunkitasoisesti loppuvuodesta. Uusi kuntalaki
sekä etenkin toimintaympäristömme kasvavat
haasteet edellyttävät kaupunkikonsernilta entistä
ennakoivampaa ja järjestelmällisempää
riskienhallintaa.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
9
3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN
3.1 Talous, tulosennuste
Tuloslaskelma
ESPOON KAUPUNKI
1000 EUR
Tilinimi
Myyntituotot, ulkoiset
Maksutuotot, ulkoiset
Tuet ja avustukset, ulkoiset
Vuokratuotot, ulkoiset
Muut tuotot, ulkoiset
TOIMINTATULOT, ULKOISET
Valmistus omaan käyttöön
TP 2014
64 545
104 464
35 895
24 996
40 840
270 740
Muutettu TA
Poikkeama
2015 Ennuste 2015
2015
62 783
63 618
836
110 625
112 201
1 577
35 323
40 280
4 958
25 768
26 060
292
61 923
46 657
-15 266
296 420
288 817
-7 603
Toteuma
7/2014
29 430
45 982
21 934
16 485
9 390
123 220
Toteuma Toteuma-%
7/2015
2015
30 739
49,0 %
51 266
46,3 %
26 917
76,2 %
18 194
70,6 %
24 692
39,9 %
151 809
51,2 %
Kasvu-%
2014-2015
4,5 %
11,5 %
22,7 %
10,4 %
163,0 %
23,2 %
60 399
72 294
79 641
7 347
21 675
29 903
41,4 %
38,0 %
-627 982
-713 124
-70 785
-150 400
-58 281
-7 228
-1 627 817
-648 341
-741 484
-69 450
-159 457
-67 552
-8 431
-1 694 715
-635 507
-752 355
-68 380
-161 658
-67 209
-6 999
-1 692 112
12 834
-10 871
1 070
-2 201
343
1 432
2 603
-377 475
-390 342
-38 208
-87 857
-37 396
-2 768
-934 059
-381 572
-405 195
-38 278
-96 316
-41 310
-3 078
-965 757
58,9 %
54,6 %
55,1 %
60,4 %
61,2 %
36,5 %
57,0 %
1,1 %
3,8 %
0,2 %
9,6 %
10,5 %
11,2 %
3,4 %
467 618
-467 618
499 624
-497 569
509 707
-509 585
10 083
-12 016
254 063
-254 063
275 870
-275 871
55,2 %
55,4 %
8,6 %
8,6 %
Tulot yhteensä
Menot yhteensä
798 757
-2 095 436
868 338
-2 192 284
878 165
-2 201 697
9 827
-9 413
398 959
-1 188 122
457 582
-1 241 628
52,7 %
56,6 %
14,7 %
4,5 %
TOIMINTAKATE
-1 296 678
-1 323 946
-1 323 532
414
-789 163
-784 045
59,2 %
-0,6 %
Verotulot
Valtionosuudet
1 332 758
29 769
1 386 045
5 500
1 387 075
29 712
1 030
24 212
825 092
17 342
849 678
17 333
61,3 %
315,1 %
3,0 %
-0,1 %
KÄYTTÖKATE
65 848
67 599
93 256
25 657
53 272
82 965
122,7 %
55,7 %
Korkotuotot, ulkoiset
Muut rahoitustuotot, ulkoiset
Korkokulut, ulkoiset
Muut rahoituskulut, ulkoiset
15 688
44 128
-3 661
-4 906
14 510
23 760
-7 064
-3 079
14 706
37 515
-5 500
-3 292
196
13 755
1 564
-213
7 426
21 852
-2 454
-1 011
7 472
32 950
-2 617
-803
51,5 %
138,7 %
37,0 %
26,1 %
0,6 %
50,8 %
6,6 %
-20,6 %
117 098
95 598
136 612
41 014
79 085
119 967
125,5 %
51,7 %
-117 578
-121 720
-120 923
797
-66 169
-71 940
59,1 %
8,7 %
-480
-26 122
15 689
41 811
12 917
48 027
-183,9 %
271,8 %
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot, ulkoiset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset
Avustukset, ulkoiset
Vuokrat, ulkoiset
Muut kulut, ulkoiset
TOIMINTAMENOT, ULKOISET
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
VUOSIKATE
Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista
TILIKAUDEN TULOS




Ulkoiset toimintamenot ovat jäämässä talousarviosta, sillä 48,9 milj. euron maanmyyntitavoitteesta
siirtyy arvion mukaan 13 milj. euroa vuodelle 2016
Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, mutta se edellyttää kaikilta toimialoilta loppuvuodesta tiukennettua menokehitystä ja tulojen keräämistä. Ennusteiden realistisuuteen
kiinnitetään edelleen erityistä huomiota.
Henkilöstömäärä on samalla tasolla kuin viime vuonna, mutta luvuissa on huomioitu Omniaan siirtyneet henkilöt. Tosiasiallisesti henkilöstön määrä on kasvanut ja henkilöstön palkkausperusteita tulee
arvioida kriittisemmin.
Kaupungin vuosikatetta ja tulosta parantavat valtionosuudet ja rahoitustuotot.
Kaupungin tulos tammi - heinäkuulta 2015 oli
48 milj. euroa ja se on 35 milj. euroa parempi kuin
vuosi sitten. Tulosta parantavat edellistä vuotta
etupainotteisemmin syntyneet ulkoiset tuotot ja
rahoitustuotot.
Toimialojen ennusteiden mukaan toimintatulot ovat
alittamassa ja toimintamenot ylittämässä talousarvion. Koko kaupungin tasolla on kuitenkin nähtävissä, että ennusteet ovat turhan pessimistiset ja
siksi kaupunkitasoinen ennuste (yllä oleva tuloslaskelma) on laadittu noin 15 milj. euroa positiivisem-
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
maksi. Ennuste toimii myös kehysvalmistelun pohjana.
Vaikka toimialoilla onkin yksittäisiä tulojen alituspaineita ja menojen ylityspaineita, on loppuvuonna
tavoiteltava nykyistä tiukemmin valtuuston hyväksymän toimintakatteen toteutumista ja myös alittamista. Alkuvuosi ja kesä ovat olleet menojen osalta
melko maltillista, mutta erityisesti henkilöstömäärä
ja henkilöstökulut ovat kehittyneet ennakoitua suurempina. Henkilöstösopimuksen toteutumiseksi on
tiukennettava vapautuvien vakanssien täyttämistä ja
projektihenkilökunnan palkkaamista. Samalla on
huolehdittava siitä, että kustannukset eivät siirry
vuokratyövoimaan tai palveluiden ostoihin.
Ulkoiset toimintatulot kehittyvät ennusteiden mukaan heikommin kuin talousarviossa on varauduttu.
Kokonaisarvio tuloista on 288,8 milj. euroa eli noin
7,6 milj. euroa talousarviota heikompi. Merkittävin
syy tähän on maanmyyntivoitot, jotka näyttävät osin
siirtyvän vuodelle 2016. Tukia ja avustuksia kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös toimintamenoja vastaavalla summalla.
Tuloennuste on noin 8 milj. euroa viime vuotta pienempi.
Henkilöstökuluennusteessa on koko kaupungin
tuloslaskelmatasolla varauduttu noin 1,1 prosentin
kasvuun, joka sisältää yleisten korotusten vaikutukset, tälle vuodelle perustetut uudet vakanssit sekä
niiden toimintojen henkilöstökustannukset, jotka
kaupunki on päättänyt siirtää omaksi toiminnokseen. Henkilöstökuluja kertyy 635,5 milj. euroa.
Palvelujen ostojen ennuste on 752,4 milj. euroa ja
se ylittää talousarvion lähes 11 milj. eurolla. Tämä
tarkoittaa, että palvelujen ostot kasvavat viime vuodesta 5,5 prosenttia eli vajaat 40 milj. euroa. Osa
kasvusta liittyy valmistus omaan käyttöön -erän
kasvuun ja nettobudjetoitujen yksiköiden toimintaan
sekä avustuksiin, jolloin lisäys on myös menopuolella.
Yksittäinen iso talousarvion ylittävä erä on erikoissairaanhoito 8,6 milj. eurolla. Vaikka erikoissairaanhoito on suurin yksittäinen palvelujen osto ja se kattaa noin 34 prosenttia kaupungin ostoista, ei palvelujen ostojen kehityksen tarkastelussa voi unohtaa
myös muita toimittajia ja palvelujen tuottajia.
Toimintakatteessa (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) tavoitellaan talousarviota,
joka on -1 323,9 milj. euroa ja reilut 27 milj. euroa
suurempi kuin edellisvuonna. Se tarkoittaa, että yhä
10
suurempi osa verorahoituksesta käytetään palvelujen tuottamiseen ja pienempi osa investointien rahoittamiseen.
Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja tilitettiin
850 milj. euroa ja ennusteen mukaan talousarvio
1 386 milj. euroa tullaan saavuttamaan. Verotulot
tulevat kasvamaan noin 4 prosenttia eli 54 milj.
euroa viime vuodesta. Valtionosuuksia saadaan
29,7 milj. euroa eli 24 milj. euroa enemmän kuin oli
arvioitu. Kasvu johtuu siitä, että kiinteistöveron alarajojen nostosta aiheutuva verotulolisäys kerättiin
valtiolle ottamalla se valtionosuuksien kokonaissuummasta. Muutoksen valmistelun alkuvaiheessa
valtiovarainministeriö suunnitteli ottavansa lisätulon
kuntakohtaisesti niiltä kunnilta, joiden kiinteistöverotulo nousi alarajojen korottamisen takia.
Rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuoden aikana
ennakoitua paremmin ja ne tulevat ylittämään talousarvion lähes 14 milj. eurolla. Rahastojen tuottojen
toteuma on ollut ennustettua suurempaa johtuen
mm. Euroopan keskuspankin elvytysohjelmasta,
heikentyneestä eurosta ja alhaisesta öljyn hinnasta.
Myös rahastopurku on realisoinut tuottoja. Sijoitusten tuottoennuste on pidetty kuitenkin loppuvuoden
osalta maltillisena.
Toimintakatteen toteutuessa talousarvion mukaisena tulevat valtionosuudet ja rahoitustuotot parantamaan kaupungin tulosta ja helpottamaan kaupungin
maksuvalmiutta. Ennusteiden mukaan vuosikate
tulee olemaan 136,6 milj. euroa ja tilikauden tulos
15,7 milj. euroa. Vuosikate toteutuu 41 milj. euroa
talousarviota parempana, vaikka onkin vielä 43 milj.
euroa alle 180 milj. euron vuosikatetavoitteen.
Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun
lopussa on yhteensä 108,3 milj. euroa. Muutetussa
talousarviossa investointeihin on varattu 355 milj.
euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida korkeintaan
335 milj. euroa.
Vuoden 2015 talousarvioon merkitystä 219 milj.
euron lainannostovaltuudesta on käytetty 150 milj.
euroa. Tämän lisäksi alkuvuonna purettiin rahastoja
suunnitellusti 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 405,1 milj. euroa.
Jo hyväksytyt ja valtuustolle esitettävät talousarviomuutokset on esitetty kohdassa 3.6 Talousarviomuutokset.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
11
3.2 Henkilöstö
Kaupungin henkilöstömäärä oli 31.7.2015 yhteensä 13 707 henkilöä. Tämä on neljä työntekijää
enemmän kuin vuoden 2014 heinäkuun lopussa.
Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi vuoden
takaisesta 134 henkilöllä ja määräaikaisten määrä
väheni 130:llä.
tömäärän kehitystä tulee suhteuttaa siihen muiden
toimintojen osalta. Lisäksi vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä perustettiin syksyllä 2015 käyttöön otettavia virkoja ja toimia erityisesti sivistystoimeen ja sosiaali- ja terveystoimeen, joten henkilöstömäärän voidaan ennustaa
syksyn kuluessa jonkin verran kasvavan tätäkin
kautta.
Toimialoittain tarkasteltuna sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä jatkoi edelleen kasvuaan
johtuen erityisesti perhe- ja sosiaalipalvelujen ja
vanhusten palvelujen lisäyksistä. Myös teknisen ja
ympäristötoimen henkilöstömäärä kasvoi hieman.
Sivistystoimen henkilöstömäärä pieneni ja palveluliiketoimen sekä konsernihallinnon pysyi lähes
entisellään.
Maksettujen palkkojen kasvu pysyi heinäkuussa
maltillisesti 1,1 %:ssa verrattuna vuoden 2014
vastaavan ajankohdan kertymään.
Vuokratyövoimakustannukset kasvoivat 1,3 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan kertymään verrattuna.
Sivistystoimesta siirtyi noin 80 henkilöä vuoden
vaihteessa Omnian palvelukseen, joten henkilös-
Hlömäärä
Henkilömäärän ja vuokratyövoimakustannusten kehitys
kk-tasolla alkaen vuodesta 2009
Vuokratv Kust T€
15 000
5 000
14 800
4 500
14 600
4 000
14 400
3 500
14 200
3 000
14 000
2 500
13 800
2 000
13 600
1 500
13 400
1 000
13 200
500
13 000
0
1
4
7 10 1
2009
4
7 10 1
2010
4
7 10 1
2011
4
7 10 1
2012
Hlölkm
4
7 10 1
2013
4
7 10 1
2014
4
7 10
2015
t€
Palvelussuhteiden määrä toimialoittain heinäkuussa vuosina 2012 - 2015
sekä ajankohtien väliset muutokset
Toimiala
Yleishallinto
Sosiaali- ja terveystoimi
Sivistystoimi
Tekninen ja ympäristötoimi
Palveluliiketoimen toimiala
Yhteensä
1
31.7.2012
97
3 421
6 844
605
2 330
13 297
Muutos
12-13
0
142
66
32
19
259
31.7.2013
97
3 563
6 910
637
2 349
13 556
Muutos
13-14
1
159
-24
-1
12
147
31.7.2014
98
3 722
6 886
636
2 361
13 703
Muutos
14-15
-2
42
-45
8
1
4
31.7.2015
96
3 764
6 841
644
2 362
13 707
Muutoksia 1.1.2015 alkaen: suomenkielisen työväenopiston ja aikuislukion henkilöstöä siirtyi Omnian palvelukseen noin 80 henkilöä. Muilta toimialoilta ja
konserniesikunnasta siirtyi palveluliiketoimeen noin 30 tietohallinnon työntekijää. Yhteispalvelupisteiden henkilöstö (32 hlöä) siirtyi 1.1.2014 alkaen sivistystoimesta palveluliiketoimeen. Sivistystoimen aula- ja turvallisuuspalveluhenkilöstö (43 työntekijää) siirtyi palveluliiketoimeen 1.8.2012 alkaen. Muutoksia
1.1.2012 alkaen: suuri osa konsernipalveluista (n. 370 työntekijää) siirtyi keskushallinnosta palveluliiketoimeen. Toimialoilta siirtyi 43 taloushallinnon henkilöä palveluliiketoimeen. Henkilöstömäärissä ovat mukana yli 50 %:n työaikaa tekevät.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
12
3.3 Verorahoitus
Verorahoitus sisältää kunnan verotulot sekä käyttötalouden valtionosuudet. Verotuloja ja valtionosuuksia arvioidaan vuonna 2015 kertyvän kaikkiaan noin
1 417 milj. euroa, joten verorahoitusarvio on noin
25,2 milj. euroa yli talousarvion.
Muutettu TA
2015
1 391 545
1 391 545
1000 EUR
Tulot
Netto
Ennuste 2015
1 416 787
1 416 787
Espoon kaupungin saamien valtionosuuspäätöksien
mukaan valtionosuudet vuodelle 2015 ovat
29,7 milj. euroa. Tämä on 24,2 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Lisäys johtuu
kiinteistöveron alarajojen korotukseen suunnitellusta takaisinperinnän peruuntumisesta.
Poikkeama
2015
25 242
25 242
Toteuma
7/2014
842 434
842 434
Toteuma
7/2015
867 010
867 010
Verotulon kertymä
Verotulon kumulatiivinen kehitys ja muutos% edelliseen vuoteen verrattuna
Maksukuukausi
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu
m€
2011
muutos%
108,7
213,9
321,8
423,3
539,8
649,7
754,3
857,9
958,1
1 086,8
1 125,6
1 231,4
13,4
15,6
10,3
9,2
6,0
9,4
7,9
7,6
7,8
7,7
5,7
4,0
m€
2012
muutos%
113,3
228,7
343,6
448,2
572,6
670,3
784,7
891,0
990,0
1 116,9
1 138,8
1 249,3
4,2
6,9
6,8
5,9
6,1
3,2
4,0
3,9
3,3
2,8
1,2
1,5
m€
2013
muutos%
113,8
221,2
337,7
442,3
571,8
669,8
787,3
912,1
1 044,5
1 148,6
1 180,6
1 307,2
0,5
-3,3
-1,7
-1,3
-0,1
-0,1
0,3
2,4
5,5
2,8
3,7
4,6
m€
2014
muutos%
119,9
252,9
358,4
468,4
600,1
703,7
825,0
938,2
1 078,4
1 187,5
1 221,6
1 332,7
5,4
14,3
6,1
5,9
5,0
5,0
4,8
2,9
3,2
3,4
3,5
2,0
m€
2015
muutos%
117,8
249,2
359,8
472,9
620,4
726,2
849,8
-1,8
-1,5
0,4
1,0
3,4
3,2
3,0
Toteuma-%
2015
62,3%
62,3%
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
13
Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty
kaikkiaan 849,8 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna on +24,8 milj. euroa (+3,0 %).
Heinäkuun loppuun mennessä on kirjattu ansiotulojen kunnallisveroa 761,7 milj. euroa, joka on
14,1 milj. euroa (+1,9 %) enemmän kuin edellisvuonna. Verovuoden 2014 verotuksen valmistuttua
marraskuussa 2015 oikaistaan verovuoden 2014
jako-osuudet ja tilitykset. Joulukuussa 2015 tarkistetaan verovuoden 2015 ennakoiden jako-osuudet.
Yhteisöveroa on kirjattu 86,7 milj. euroa. Tämä on
10,8 milj. euroa (+14,3 %) enemmän kuin vuonna 2013. Yhteisöveron kertymän arvioitiin alkuvuo-
den tilitysten perusteella jäävän talousarviosta, mutta toukokuun tilitys muutti tilannetta niin, että nyt
yhteisöveroa arvioidaan tilitettävän talousarvion
mukaisesti.
Kiinteistöveroa on maksuunpantu verovuodelle
2015 noin 98,7 milj. euroa, joka on 32,1 prosenttia
suurempi kuin vuoden 2014 tilitys. Maksuunpannun
määrän kasvuun vaikuttaa yleisen kiinteistöveron ja
vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttien alarajojen korotukset. Kiinteistöveron tilitykset saadaan
pääosin syys- ja marraskuussa.
3.4 Rahoitus
82 Rahoitustulot ja -menot
1000 EUR
Tulot
Menot
Netto
Muutettu TA
2015
45 195
-9 193
36 002
Ennuste 2015
47 125
-7 829
39 296
Rahoitustulot koostuvat mm. antolainojen koroista,
kassavarojen ja rahastojen sijoittamisesta saaduista
korko- ja muista rahoitustuotoista, verontilityskoroista, osinkotuotoista, kurssivoitoista, sekä liikelaitosten ja kuntayhtymien maksamista sijoitetun
pääoman koroista. Rahoitusmenot koostuvat talousarviolainoista johtuvista korkomenoista sekä ve-
Poikkeama
2015
1 930
1 364
3 294
Toteuma
7/2014
24 702
-2 891
21 811
Toteuma
7/2015
26 214
-3 016
23 198
Toteuma-%
2015
58,0%
32,8%
64,4%
rotilityskoroista, kurssitappioista sekä muista lainanhoitoon liittyvistä menoista.
Merkittävimmät budjetoidut tuloerät ovat Tilakeskusliikelaitoksen peruspääoman korko 16,4 milj. euroa
sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut
-kuntayhtymän maksama lainankorko 6,9 milj. euroa.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
14
87 Antolainat
1000 EUR
Tulot
Menot
Netto
Muutettu TA
2015
815
-60 000
-59 185
Ennuste 2015
815
-60 000
-59 185
Poikkeama
2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015
0
289
445
0
-500
-50 000
0
-211
-49 555
Toteuma-%
2015
54,6 %
83,3 %
83,7 %
Muutettu TA
2015
219 000
-61 988
157 012
Ennuste 2015
219 000
-61 988
157 012
Poikkeama
2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015
0
117 000
150 272
0
-24 872
-31 889
0
92 128
118 383
Toteuma-%
2015
68,6 %
51,4 %
75,4 %
88 Talousarviolainat
1000 EUR
Tulot
Menot
Netto
Vuoden 2015 talousarvioon merkitystä 219 milj.
euron lainannostovaltuudesta on käytetty 150 milj.
euroa. Tämän lisäksi alkuvuonna purettiin rahastoja
budjetoidusti 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 405,1 milj. euroa. Suu-
rin osa lainoista on sidottu vaihtuvakorkoiseen viitekorkoon. Osa lainoista on suojattu koron nousuilta
koronvaihtosopimuksilla. Lainojen keskikorko korkosuojaukset huomioiden on 0,93 prosenttia ja keskikorkosidonnaisuusaika 2,42 vuotta.
Kaupungin lainojen korkosidonnaisuuden jakautuminen ilman koronvaihtosopimuksia sekä koronvaihtosopimukset huomioiden
* Lainasalkkua on suojattu yhdellä 50 milj. euron vuonna 2016 alkavalla foreward-start swap -sopimuksella sekä yhdellä
30 milj. euron vuonna 2019 alkavalla swap-optio -sopimuksella.
Vuosien 2013 - 2015 aikana on lainasalkun suojausastetta pyritty nostamaan korkotason pysytellessä ennätysalhaalla. Peruskaupungin lainojen
painotettu keskimääräinen jäljelläoloaika on
11,33 vuotta. Ilman painotusta lainojen jäljelläolo-
ajan keskiarvo on 22,53 vuotta. Tätä nostaa kolme
Valtiokonttorin pitkäaikaista lainaa, joiden yhteismäärä on alle 2 milj. euroa. Ilman Valtiokonttorin
lainoja jäljelläoloajan keskiarvo on 9,24 vuotta.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
15
Kaupungin kassatilanne 2014 ja 2015, toteuma ja ennuste
Alkuvuonna keskimääräiset kassamenot olivat
172,3 milj. euroa ja kassatulot 160,4 milj. euroa
kuukaudessa. Lyhytaikaista lainaa nostettiin laskemalla liikkeelle kuntatodistuksia tammi - maaliskuussa yhteensä 291,5 milj. euron edestä sekä
huhti - heinäkuussa 42 milj. euron edestä. Lainat
olivat keskimäärin 20 päivän pituisia. Kuntatodistusten avulla katetaan tilapäiset kassavajeet, jotka
johtuvat epätasaisista rahavirroista. Talousarviolainoilla sekä rahastojen puruilla tasapainotetaan
kassavajetta vuositasolla.
Kuvassa näkyy kassan koko, kun kassavaje on
katettu lyhytaikaisella rahoituksella sekä erikseen
kassan todellinen koko ilman tätä rahoitusta. Koska
vuoden 2015 ensimmäinen talousarviolaina nostettiin vasta huhtikuussa, jouduttiin alkuvuonna turvautumaan aikaisempiin vuosiin verrattuna suurempiin
ja pidempiin lyhytaikaisiin lainoihin.
Loppuvuoden ennustettu kassavaje tullaan kattamaan nostamalla talousarviolainaa vuoden 2015
talousarvioon merkityn lainanottovaltuuden mukaan
sekä tarvittaessa lyhytaikaisilla lainoilla.
3.5 Rahastot
Maailman pörsseissä vuosi 2015 alkoi reilulla nousulla. Vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen
markkinaheilunta on kuitenkin lisääntynyt ja hinnat
ovat tulleet hieman alas. Turbulenssia markkinoilla
ovat aiheuttaneet USA:n ja Kiinan talouden kasvuvauhdin hidastuminen, euroalueen talouden toipumiseen liittyvä epävarmuus sekä Kreikan velkakriisin kärjistyminen. Tuloskasvuennusteita on tarkistettu alaspäin etenkin USA:ssa. Rahapolitiikka on
yhä hyvin elvyttävää (mm. EKP, Japani ja Kiina),
mutta eri maiden rahapolitiikan syklit ovat eri tahdissa.
Euroalueen talous jatkaa vahvistumistaan, joskin
melko hidasta vauhtia. Yritysten tulosten odotetaan
parantuvan euroalueella johtuen hitaasta palkkainflaatiosta, euron arvon heikkenemisestä, öljyn
markkinahinnan laskusta ja yleisestä talouskehityksen kohentumisesta. Myös Euroopan keskuspankin voimakkaasti elvyttävä rahapolitiikka
tukee sijoitusympäristöä. Epävarmuutta euroalueella on aiheuttanut Kreikan kärjistynyt tilanne. Kreikan
hallitus hylkäsi jo toisen maalle tarjotun tukipaketin
ja tämä johti mm. maan ulkomaankaupan pysähtymiseen sekä pankkien sulkemiseen. Tilanne jatkuu
hyvin epävarmana ja Kreikan hallitus on joutunut
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
16
palaamaan neuvottelupöytään pohtimaan aiempaa
tiukemmat ehdot sisältävää kolmatta tukipakettia
talousarvion mukaisesti 40 milj. euroa. Peruspalvelujen kehittämisrahaston riskipanoa on alettu ajamaan alas rahaston purkua silmällä pitäen jo viimevuosien aikana. Rahaston arvo 31.7.2015 oli 12,4
milj. euroa ja ne tullaan purkamaan vuoden 2016
aikana.
Ekonomistien odottamat Yhdysvaltojen talousindikaattorit ovat olleet ennustettuja heikompia alkuvuonna. Yhtenä syynä pidetään Dollaria, joka on
vahvistunut tänä vuonna noin 7,8 % päävaluuttoja
vastaan ja jatkanut viime vuoden voimakasta positiivista trendiä. Ekonomistit odottavat Fedin nostavan ohjauskorkojaan loppuvuoden aikana, joka voi
johtaa hetkelliseen markkinaheilunnan lisääntymiseen myös kehittyvillä markkinoilla.
Osa rahoitustuotoista vaikuttaa suoraan kyseisenä
vuonna käytettävissä oleviin varoihin ja ne pyritään
arvioimaan mahdollisimman tarkasti etukäteen.
Erityiskatteisten rahastojen osalta vaihtelu tuotoissa
voi olla erityisen suurta, jolloin ne arvioidaan varovasti. Tuotot eivät ole vuoden aikana käytettävissä,
vaan ne kertyvät rahastoon. Sieltä ne ovat jatkossa
valtuuston päätöksellä käytettävissä rahastojen
sääntöjen mukaisesti.
Kiinan talouden hidastuminen aiheuttaa myös heiluntaa markkinoille. Kiinassa pitkään jatkuneen
investointibuumin seurauksena maahan on syntynyt
ylikapasiteettia. Kiinan talous on kasvanut keskimäärin 10 prosentin vuotuista vauhtia, mutta jatkossa kasvun odotetaan hidastuvan 5–6 prosentin
luokkaan. Etenkin Manner-Kiinassa vuosi 2015 on
ollut hyvin voimakkaiden markkinaliikkeiden aikaa.
Tämä heijastuu myös raaka-aineiden hintoihin
Kiinan ollessa suuri kuluttaja ja tuottaja monissa eri
raaka-aineissa. Muun muassa öljyn ja malmien
hinta on ollut voimakkaassa laskupaineessa tänä
vuonna ja esimerkiksi WTI öljylaatu on romahtanut
pelkästään heinäkuussa peräti 21 %, joka on suurin
lasku sitten finanssikriisin.
Rahastojen tuloslaskelma sisältää ne rahastot, jotka
ovat kirjanpidossa eriytetty erillisiksi taseyksiköiksi.
Näitä ovat peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, peruspalvelujen kehittämisrahasto,
elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, vahinkorahasto sekä sosiaalisen luototuksen rahasto.
Rahastojen osalta suurin osa sijoituksista on tehty
rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. Tästä johtuen esimerkiksi sijoitusten tuotot eivät vuosittain
kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon ja voidaankin todeta, ettei kirjanpito anna oikeaa kuvaa
rahastojen sijoitusten kehittymisestä. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti sijoitusten arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.
Arvonalentumisten palautumiset tehdään hankintahintaan asti. Arvonnousuja ei kirjata ennen niiden
realisoitumista.
Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuotto heinäkuun 2015 lopussa oli 7,0 % ja
tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 48,6 %.
Peruspalvelujen kehittämisrahaston tuotto heinäkuun 2015 lopussa oli 2,3 % ja tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 68,3 %. Peruspalvelujen
kehittämisrahastoa purettiin toukokuussa 2015
Liikelaitosten tuloslaskelma
RAHASTOT
1000 EUR
Tilinimi
TP 2014
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma Toteuma-%
7/2015
2015
Kasvu-%
2014-2015
Liikevaihto
126
129
129
0
72
15
12,0%
Liiketoiminnan muut tuotot
960
678
688
10
506
510
75,3%
-78,6%
0,8%
Materiaalit ja palvelut
Palvelujen ostot
-68
-68
-50
-50
-90
-90
-40
-40
-42
-42
-84
-84
168,3%
168,3%
101,6%
101,6%
Liiketoiminnan muut kulut
Muut kulut
-699
-699
-1 020
-1 020
-1 020
-1 020
0
0
-331
-331
-570
-570
55,9%
55,9%
72,1%
72,1%
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Muut rahoituskulut
318
39 165
966
40 793
-2 593
-264
20 776
576
21 150
-950
-294
32 801
576
33 175
-950
-30
12 025
0
12 025
0
205
20 682
177
21 075
-570
-128
30 590
200
30 781
-391
48,7%
147,2%
34,8%
145,5%
41,2%
-162,5%
47,9%
13,0%
46,1%
-31,3%
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
39 484
20 512
32 507
11 995
20 888
30 462
148,5%
45,8%
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
39 484
20 512
32 507
11 995
20 888
30 462
148,5%
45,8%
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
39 484
20 512
32 507
11 995
20 888
30 462
148,5%
45,8%
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
17
Rahastoja seurataan kuukausittain kirjanpidollisen
tuloksen lisäksi myös markkina-arvostettuna. Tällöin
sijoitusten kunkin raportointiajankohdan markkina-
arvon perusteella lasketaan ja analysoidaan sijoitusten kehitystä.
ESPOON KAUPUNKI
RAHASTOJEN SIJOITUKSET JA KASSAVARAT, MARKKINA-ARVOSTETTUNA PER 31.7.2015
PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO
Sijoitus / Varainhoitaja
Salkku/
Alfred Berg
Salkku/
Tuoteportfolio
Salkku/
Evli
Salkku/
Danske
Salkku/
Seligson
Salkku/
Oma varainhoito
Rahasto yhteensä
Salkku, Eur
31.12.2014
Salkku, Eur
31.7.2015
93 707 840
98 015 257
117 917 871
114 251 929
13 494 493
76 269 863
513 657 253
100 381 984
104 751 911
128 293 443
121 963 780
14 665 752
79 780 890
549 837 760
Rahastojen purku/ Tuotto, Eur
Rahastojen lisäys
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
6 674 144
6 736 654
10 375 572
7 711 851
1 171 259
3 511 027
36 180 507
Tuotto %
7,1 %
6,9 %
8,8 %
6,7 %
8,7 %
4,6 %
7,0 %
PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO
Sijoitus / Varainhoitaja
Salkku/
Alfred Berg*
Salkku/
SEB*
Salkku/
Oma varainhoito
Salkku/
Danske
Rahasto yhteensä
Salkku, Eur
31.12.2014
Salkku, Eur
31.7.2015
15 611 930
17 912 597
247 741
17 205 086
50 977 354
19 713
12 398 306
12 418 019
Rahastojen purku/ Tuotto, Eur
Rahastojen lisäys
-15 968 485
-18 317 583
-213 932
-5 500 000
-40 000 000
356 555
404 986
-70
693 220
1 454 691
Tuotto %
2,3 %
2,3 %
-0,1 %
4,0 %
2,3 %
VAHINKORAHASTO
Sijoitus / Varainhoitaja
Salkku/
Oma varainhoito
Salkku, Eur
31.12.2014
Salkku, Eur
31.7.2015
5 493 381
5 551 209
Tuotto, Eur
58 179
Tuotto %
1,1 %
ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO
Sijoitus / Varainhoitaja
Ei sisällä pysyviä vastaavia
Salkku, Eur
31.12.2014
Salkku, Eur
31.7.2015
Salkku/
23 440 648
23 637 320
Sijoitus / Varainhoitaja
Salkku, Eur
31.12.2014
Salkku, Eur
31.7.2015
Salkku/
82 689 387
81 003 868
Oma varainhoito
Tuotto, Eur
209 727
Tuotto %
0,9 %
INVESTOINTIRAHASTO
Oma varainhoito
RAHASTOT YHTEENSÄ
Tuotto, Eur
820 025
672 448 176
* Peruspalvelujen kehittämisrahaston varainhoitosopimukset Alfred Berg- sekä SEB-varainhoitotalojen kanssa
irtisanottiin toukokuussa 2015.
Tuotto %
1,0 %
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
18
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
19
3.6 Talousarviomuutokset
Talousarvioon on tehty alkuvuoden aikana muutoksia. Muutokset ovat kaupungin sisäisiä määrärahojen siirtoja, eivätkä näin vaikuta maksuvalmiuteen.
Korotukset / vähennykset ovat määrärahoihin ja
tuloarvioihin tehtäviä lisäyksiä, jotka vaikuttavat
maksuvalmiuteen. Määrärahoja on siirretty sekä
toimialojen sisällä että toimialojen välillä.
hankkeille siirtyi yhteensä 6,9 milj. euroa ja talonrakennushankkeille 17,7 milj. euroa.
Investointien korotukset liittyivät mm. vuodelta 2014
keskeneräisiksi jääneisiin talonrakennushankkeisiin,
sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen/rakennuttamiseen, jotka siirrettiin vuodelle
2015 (valtuusto 23.3.). Kunnallistekniikan jatkuville
Kaupungin tulos- ja rahoituslaskelmaosiin ei ole
tehty muutoksia eikä korotuksia alkuvuoden aikana.
Tuloslaskemaosaan tehdään seuranta I:n yhteydessä korotus valtionosuuksiin saatujen valtionosuuspäätösten perusteella.
Tapiolan taseyksikköön lisättiin määrärahaa
2,8 milj. euroa Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden ostamiseen ja 0,5 milj. euroa Tapiolan
Keskusvalvomo Oy:n osakkeiden merkitsemiseen.
Käyttötalousosa
TOIMINTAKULUT
KÄYTTÖTALOUSOSA
YLEISHALLINTO
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
SIVISTYSTOIMI
TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI
PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA
Alkuperäinen TA
2015
Muutokset
7/2015
-1 803 250
-49 190
-789 900
-684 237
-225 221
-54 702
-14
1 400
-1 400
-14
Alkuperäinen TA
2015
Muutokset
7/2015
Korotukset /
Vähennykset
7/2015
Muutettu TA
-1 803 263
-47 790
-791 300
-684 251
-225 221
-54 702
0
Investoinnit
TOIMINTAKULUT
INVESTOINTIOSA
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
MAA- JA VESIALUEET
KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET
KONEET JA KALUSTO
OSAKKEET JA OSUUDET
-201 660
-72 732
-4 000
-107 300
-16 828
-800
Korotukset /
Vähennykset
7/2015
-9 744
-2 800
-6 944
Muutettu TA
-211 404
-72 732
-6 800
-114 244
-16 828
-800
Tilakeskus-liikelaitos investoinnit
Alkuperäinen TA
2015
TOIMINTAKULUT
INVESTOINTIOSA
UUDISRAKENTAMINEN
INVESTOINTIOSA
AINEETTOMAT
UUDISRAKENTAMINEN
PERUSPARANTAMINEN
KONEET JA KALUSTO
OSAKKEET JA OSUUDET
-1
-1
-76 263
-90
-56 474
-9 000
-250
-10 449
Muutokset
7/2015
Korotukset /
Vähennykset
7/2015
-17 104
-17 104
Muutettu TA
-1
-1
-93 367
-90
-73 578
-9 000
-250
-10 449
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
20
Taseyksiköt
Alkuperäinen TA
2015
TOIMINTAKULUT
TASEYKSIKÖT
SUURPELTO
TAPIOLA
-40 150
-8 000
-32 150
Muutokset
7/2015
Korotukset /
Vähennykset
7/2015
-3 330
-3 330
Muutettu TA
-43 480
-8 000
-35 480
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
21
4 VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN
Tuloslaskelma
KÄYTTÖTALOUSOSA
1000 EUR
Tilinimi
Myyntituotot, ulkoiset
Maksutuotot, ulkoiset
Tuet ja avustukset, ulkoiset
Vuokratuotot, ulkoiset
Muut tuotot, ulkoiset
TOIMINTATULOT, ULKOISET
Valmistus omaan käyttöön
TP 2014
38 971
93 517
32 897
17 989
30 167
213 541
Muutettu TA
Poikkeama
2015 Ennuste 2015
2015
34 883
34 431
-452
98 668
100 465
1 797
33 042
37 817
4 775
18 336
18 353
17
38 743
36 166
-2 576
223 672
227 232
3 560
Toteuma
7/2014
13 274
41 981
21 230
11 687
7 175
95 348
Toteuma Toteuma-%
7/2015
2015
11 282
32,3 %
47 222
47,9 %
25 639
77,6 %
12 781
69,7 %
23 768
61,3 %
120 692
54,0 %
Kasvu-%
2014-2015
-15,0 %
12,5 %
20,8 %
9,4 %
231,3 %
26,6 %
23 329
30 455
25 636
-4 819
10 526
10 419
34,2 %
-1,0 %
-534 571
-624 253
-27 979
-141 013
-10 834
-5 895
-1 344 563
-549 773
-665 881
-24 894
-149 360
-13 137
-7 064
-1 410 109
-547 864
-678 221
-25 136
-150 674
-12 577
-5 708
-1 420 184
1 909
-12 339
-242
-1 315
560
1 356
-10 075
-320 762
-344 896
-13 165
-85 424
-6 258
-2 488
-773 005
-324 033
-362 856
-12 866
-90 394
-6 488
-2 712
-799 359
58,9 %
54,5 %
51,7 %
60,5 %
49,4 %
38,4 %
56,7 %
1,0 %
5,2 %
-2,3 %
5,8 %
3,7 %
9,0 %
3,4 %
67 167
-361 839
102 664
-393 154
110 054
-393 738
7 389
-584
32 357
-201 001
52 491
-220 614
51,1 %
56,1 %
62,2 %
9,8 %
Tulot yhteensä
Menot yhteensä
304 036
-1 706 402
356 791
-1 803 263
362 922
-1 813 922
6 131
-10 659
138 231
-974 006
183 602
-1 019 972
51,5 %
56,6 %
32,8 %
4,7 %
TOIMINTAKATE
-1 402 366
-1 446 472
-1 451 000
-4 528
-835 775
-836 371
57,8 %
0,1 %
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot, ulkoiset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset
Avustukset, ulkoiset
Vuokrat, ulkoiset
Muut kulut, ulkoiset
TOIMINTAMENOT, ULKOISET
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
4.1 Yleishallinto
Tuloslaskelma
YLEISHALLINTO
1000 EUR
Tilinimi
Myyntituotot, ulkoiset
Tuet ja avustukset, ulkoiset
Muut tuotot, ulkoiset
TOIMINTATULOT, ULKOISET
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot, ulkoiset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset
Avustukset, ulkoiset
Vuokrat, ulkoiset
Muut kulut, ulkoiset
TOIMINTAMENOT, ULKOISET
TP 2014
410
200
79
689
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
2
7
1 679
2 487
29
29
1 710
2 523
Poikkeama
2015
5
808
0
813
Toteuma
7/2014
1
172
38
211
Toteuma Toteuma-%
7/2015
2015
6
300,5 %
1 133
67,5 %
26
88,0 %
1 165
68,1 %
Kasvu-%
2014-2015
684,4 %
557,9 %
-32,2 %
452,9 %
-12 620
-18 210
-242
-2 305
-12
-1 637
-35 026
-12 760
-20 227
-92
-2 115
-121
-1 678
-36 993
-12 493
-18 981
-92
-2 132
-73
-1 708
-35 478
266
1 247
0
-17
48
-30
1 514
-7 716
-10 180
-180
-1 445
-6
-1 199
-20 726
-7 504
-9 275
-46
-1 527
-5
-1 296
-19 653
58,8 %
45,9 %
50,5 %
72,2 %
4,0 %
77,2 %
53,1 %
-2,7 %
-8,9 %
-74,3 %
5,7 %
-25,3 %
8,1 %
-5,2 %
29
-7 968
0
-10 797
2 040
-14 756
2 040
-3 959
28
-4 293
1 136
-8 654
80,1 %
3 933,7 %
101,6 %
Tulot yhteensä
Menot yhteensä
717
-42 995
1 710
-47 790
4 563
-50 235
2 853
-2 445
239
-25 019
2 301
-28 307
134,5 %
59,2 %
863,3 %
13,1 %
TOIMINTAKATE
-42 277
-46 079
-45 671
408
-24 780
-26 006
56,4 %
4,9 %
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset

Kela on muuttanut käytäntöään ja tulkitsee vuoden 2015 alusta Espoo Henkilöstöpalvelut
-liikelaitoksen tuottaman työterveyshuollon palvelutuottajan toiminnaksi. Laskutus joudutaan jatkossa
hoitamaan nettona yleishallinnon kautta. Tästä syystä yleishallintoon kohdistuu sisäiset työterveyshuollon kokonaismenot 4 milj. euroa ja vastaavasti saadaan sisäistä tuloa 2 milj. euroa ja Kelakorvaus 2 milj. euroa.

Kuutoskaupunkien 6Aika -yhteistyöstrategia on lähtenyt käyntiin odotettua verkkaisemmin ja tämän
takia tälle vuodelle budjetoituja 1,2 milj. euron tuloja ei saada. Vastaavasti myös menot alittuvat.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
22

Palvelujen ostoista säästyy 1,2 milj. euroa. Säästöt syntyvät mm. 6Ajasta, vaalien menojen alittumisesta, yksiköiden ulkoisista ostoista ja keskitetyistä henkilöstörahoista.

Yleishallintoon on keskitetysti varattu 2,4 milj. euroa kaupungin toteuttamaan tukityöllistämiseen.
Summasta on tähän mennessä siirretty 1,4 milj. euroa sosiaali- ja terveystoimeen tuki- ja velvoitetyöllistämiseen.

Kuntien Tiera Oy:lta on päätetty hankkia palveluna SAP-pohjainen Kunta Erp -ratkaisu sekä
Populus-palkanlaskentajärjestelmä. Tavoitteena on, että kokonaisuus on käytössä vuoden 2017
alusta lukien.
Talous
Tulot
Yleishallinnolle on kertynyt ulkoisia tuloja 1,2 milj.
euroa eli 68,1 prosenttia.
Summasta 1,1 milj. euroa on Kelan maksaa korvausta työterveyshuollosta. Loput ovat mm. vuokratuloja kaupungin henkilöstömökeistä ja Reilun
kaupan tukiyhdistykseltä saatua korvausta.
Eduskuntavaalien järjestämisestä on saamatta
valtion korvaus 350 000 euroa. 6Aikaan budjetoidut 1,2 milj. euron tulot jäävät toteutumatta.
Sisäiset tulot 1,1 milj. euroa ovat toimialoilta ja
liikelaitoksilta saatua korvausta työterveyshuollosta.
Sekä Kela-korvaus että sisäiset tulot työterveyshuollosta näkyvät taulukossa poikkeamana, koska
talousarviomuutosta niistä ei ole vielä tehty.
Menot
Yleishallinnon ulkoisista toimintamenoista käytettiin 19,7 milj. euroa eli 53,1 prosenttia.
Henkilöstökuluihin käytettiin 7,5 milj. euroa eli
58,8 prosenttia. Kulujen 2,7 prosentin lasku viime
vuodesta selittyy pääasiassa eläke- ja varhemaksujen alenemisella sekä konserniesikunnan
henkilöstömäärän laskulla. Konsernihallinnossa
työskentelee tällä hetkellä 96 henkilöä, joka on
neljä henkilöä vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Vuoden alussa kuusi henkilöä
siirtyi yleishallinnosta Espoo Tietotekniikkaan.
Palvelujen ostoihin käytettiin 9,3 milj. euroa eli
45,9 prosenttia. Alkuvuodesta palvelujen ostoista
on maksettu mm. asiantuntija- ja konsulttipalveluja, työsuhdematkalippuja ja kuntayhtymien maksuosuudet. Osa yksiköille ja vaaleihin palvelujen
ostoon varatuista rahoista säästyy vuoden aikana.
Myöskään 6Aikaan varatut määrärahat eivät tule
kaikilta osin käytetyksi.
Avustuksia on maksettu 1,5 milj. euroa mm.
Espoon Matkailu Oy:lle, Espoon seudun
uusyrityskeskus ry:lle ja Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:lle.
Muihin kuluihin käytettiin 1,3 milj. euroa. Summa
sisältää mm. sporttipassin maksuja, eri yhteisöjen
jäsenmaksuja ja Kopiosto-luvat.
Sisäisiin toimintakuluihin käytettiin 8,7 milj. euroa
eli 80,1 prosenttia. Luvusta 2,2 milj. euroa on
Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitokselle maksettua korvausta työterveyshuollon järjestämisestä.
Koko vuoden korvaus on 4 milj. euroa.
1 YLEISHALLINTO (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus)
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
1 710
-46 979
-45 269
4 563
-49 424
-44 861
2 853
-2 445
408
236
-24 621
-24 385
2 301
-27 891
-25 590
134,5%
59,4%
56,5%
Yleishallintoon keskistetysti varattua määrärahaa
tuki- ja velvoitetyöllistämiseen siirrettiin heinä-
kuussa 1,4 milj. euroa sosiaali- ja terveystoimeen.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
23
112 TARKASTUSLTK JA TILINTARKASTUS
1000 EUR
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
-811
-811
-811
-811
0
0
0
3
-398
-395
-416
-416
51,3%
51,3%
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Toiminta ja sen kehittäminen
Espoon uuden IT-toimintamallin käyttöönotto alkoi
suunnitelman mukaisesti vuoden alussa. Operatiiviset IT-toiminnot keskitettiin Espoo
Tietotekniikkaan ja vastuu kokonaisarkkitehtuurista, tietoarkkitehtuurista, Espoon digiagendasta
sekä tietoturvan johtamisesta konserniesikunnan
neljän henkilön ICT-ryhmään. Keväällä järjestettiin
valtuustotalolla ensimmäinen DigiEspoo -tilaisuus
ja kokeiltiin joukkoistamisen hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä. Osana toimintamalliuudistusta aloitti työnsä aikaisemmat tietohallinnon
ohjaus- ja johtoryhmät korvaava ICT kehittämisjohtoryhmä. Tietoturvan ohjaus ja johtaminen
siirrettiin tietohallintoryhmän vastuulle. Espoon
kaupungille valmistellaan uusi tietoturvapolitiikka
ja -ohjeistus.
Kaupungin verkkosivustot, Espoo.fi kieliversioineen ja intra Essi, uudistettiin responsiivisiksi,
joten niiden käyttö on helppoa kaikilla päätelaitteilla. Essin pääsynhallinta uudistettiin niin, että kaupungin henkilöstö voi käyttää intraa, ryhmätyötiloja ja sähköpostia tietoturvallisesti millä hyvänsä
päätelaitteella.
Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen EsPro
-malli täydentyy projektisalkun johtamisella. Kevään aikana on määritelty ja pilotoitu projektisalkkutietojärjestelmää, johon kootaan keskeiset tiedot kaupungin kehittämisprojekteista. Systemaattisen projektisalkun hallinnan avulla voidaan mm.
hahmottaa kehittämistoiminnan kokonaisuus,
kohdistaa resursseja Espoo-tarinan mukaisiin
painopisteisiin ja parantaa kehittämisprojektien
näkyvyyttä ja viestintää. Projektisalkun laajempi
käyttöönotto käynnistyy syksyllä.
Pitkäaikaistyöttömien määrä Espoossa on kasvanut vuodessa 45 prosentilla kokonaismäärän ollessa 5 300 henkilöä (06/2015). Erityisesti korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömien määrä on
kasvanut Espoossa seurantajaksolla huolestuttavasti. Työmarkkinatuen kuntien maksuosuudet
muuttuivat vuoden alusta niin, että yli 300 päivää
työttömänä olleiden työmarkkinatuki siirtyi valtiolta
kuntien maksettavaksi.
Espoon työllisyydenhoidon nykytila on todettu
epätarkoituksenmukaiseksi nykytilanteen haasteisiin nähden. Toiminnan vaikuttavuuden kehittämiseksi on suunniteltu sosiaali- ja terveystoimen
kanssa uutta toimintamallia, joka kehittää työllisyyspalveluja ja parantaa eri toimijoiden välistä
yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää erityisesti
nuorille ja korkeasti koulutetuille työttömille palveluja, jotka edistävät työllisyyttä sekä hillitsevät
työmarkkinatuen menokasvua.
Uusien työpaikkojen syntymistä Espooseen on
edistetty tukemalla hyvinvointi- ja terveysteknologian startup -klusterin syntymistä Espooseen sekä
aktiivisella kaupunkimarkkinoinnilla, jonka kärkiviestinä toimii Espoo Innovation Garden
(www.espooinnovationgarden.fi). Kaupunkimarkkinoinnin keskeisenä kohderyhmänä ovat kansainväliset yritykset ja sijoittajat.
Espoo on mukana ’6Aika - Avoimet ja älykkäät
palvelut’ -kehitysohjelmassa, jota toteuttavat kuusi
suurinta kaupunkia. Vuoden aikana yhteistyötä on
rakennettu, ohjelman suuntaa täsmennetty ja
painopistealueiden sisältöä konkretisoitu ohjelmaan osallistuvien kaupunkien kesken. Keväällä
2015 käynnistyivät kärkihankkeet Avoin data ja
Avoimet innovaatioalustat sekä käynnistettiin ensimmäinen hakukierros EAKR- ja ESR-rahoitteisille piloteille, joiden tarkoituksena on tukea
kaupunkien yhteisten kärkihankkeiden tavoitteita
ja uudenlaisen yhteistyön syntymistä.
Espoon kaupungin kestävän kehityksen asioita
edistetään poikkihallinnollisen ohjelman kautta.
Keskeisimpiä alkuvuoden toimintoja ovat olleet
Espoon uuden ilmasto-ohjelman valmistelu, kestävän kehityksen portinvartijayhteistyön käynnistäminen, talkootoiminnan edistäminen sekä
Länsimetron kehitysvyöhykkeen tavoitteiden asettaminen yhdessä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja
yrittäjyys -ohjelman kanssa. Kestävän kehityksen
organisoitumiseen ja valmisteilla olevaan ilmastoohjelmaan sisältyy myös cleantechin edistäminen.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
24
Espoo on mukana pääkaupunkiseudun kuntien ja
Sitran Smart & Clean -valmisteluhankkeessa,
jonka tavoitteena on luoda kansainvälisen luokan
referenssejä älykkäille ja ekologisesti kestäville
ratkaisuille ja tukea näin kaupungin ja hallitusohjelman asettamien ilmasto-, ympäristö- ja elinkeinotavoitteiden saavuttamista.
Hankintojen kaupunkitasoista ohjausmallia on
valmisteltu osana talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. Hankintatoimen kokonaisuuden
kehittämistä jatketaan omistaja-tilaaja-tuottaja
-mallin osalta tehtävien linjausten mukaisesti.
Hankintojen ennakoivan työn ja riskienhallinnan
kehittäminen on käynnistetty. Hankinnan painopisteiden toimeenpanoa on jatkettu toimialojen kanssa. Perhe- ja sosiaalipalveluiden kanssa on pilotoitu uudenlaista yhteiskehittämiseen ja kumppanuuteen perustuvaa hankintamallia (allianssi).
Vastuullisia hankintoja on edistetty osana kuntakokeiluhanketta tavoitteena laajentaa syksyllä
toimintamalli myös teknisen ja ympäristötoimen
toimialalle. Cleantech-hankintojen edistämisen
yhteistyöverkoston toiminta on käynnistynyt.
Pienhankintajärjestelmän pilotointia on jatkettu
tavoitteena kaupunkitasoinen käyttöönotto vuoden
2016 aikana. Sähköisen innovaatioalustan mahdollisuuksia hankintoihin liittyvässä tuote- ja palvelukehityksessä sekä toimittajayhteistyössä ja
markkinavuoropuheluissa on selvitetty tavoitteena
ottaa tarkoituksenmukaisin ratkaisu käyttöön syksyn 2015 aikana. Terveen kilpailun edistämisen
ryhmä ja konserniyhteisöjen hankintaverkosto on
jatkanut toimintaansa. Hankintalain kokonaisuudistuksen toimeenpanon valmistelu käynnistyi
keväällä 2015.
Omistajapolitiikka ja konserniohjeet ovat valmisteilla ja tuodaan päätöksentekoon vuoden 2015
aikana.
Kesäkuussa tehtiin päätös hankkia Espoolle
Kuntien Tiera Oy:lta palveluna SAP-pohjainen
Kunta Erp -ratkaisu sekä Populus-palkanlaskentajärjestelmä. Tavoitteena on, että kokonaisuus on
käytössä vuoden 2017 alusta lukien.
TATU-ohjelma
Tatu-ohjelman täytäntöönpano on käynnissä ja
sen tuloksia on jossain määrin nähtävissä. Toimialat ovat raportoineet omalta osaltaan ohjelman
toteutustilanteesta jäljempänä. Tuottavuustavoitteiden valmistelu ja esilläpito on osaltaan johtanut
siihen, että talousarvion pitävyys on parantunut, ja
huolimatta palvelutarpeen merkittävästä kasvusta,
kustannuskehitys on hidastunut. Myös tulojen
perinnän tehostamiseksi asetetut tavoitteet ovat
toteutumassa.
Konserniesikunta ohjaa ja johtaa TATU-ohjelmakokonaisuuden toteuttamista. Sen lisäksi konserniesikunnan vetovastuulla on useita yksittäisiä
TATU-toimenpiteitä ja -projekteja. Näistä voidaan
mainita Espoolaisen johtamisen kehittämisprojekti
(ESJO) sekä omistaja-tilaaja-tuottaja -toimintatavan muuttaminen ja siihen liittyen palveluliiketoimen liikelaitosten ja yksiköiden toiminnan uudelleenjärjestelyt.
Kesällä on otettu käyttöön uusi projektisalkkutyökalu, jonka avulla ohjataan jatkossa kaikkea kaupungin projektiluonteista kehittämistoimintaa.
TATU-ohjelman versio 2:n valmistelua käynnistetään parhaillaan. Sillä on tarkoitus terävöittää
talouden tasapainotus- ja tuottavuustyötä sekä
ohjata valtion hallitusohjelman toteuttamisen
mahdollistamia kaupungin talouden tervehdyttämistoimia.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
25
4.2 Sosiaali- ja terveystoimi
Tuloslaskelma
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1000 EUR
Tilinimi
Myyntituotot, ulkoiset
Maksutuotot, ulkoiset
Tuet ja avustukset, ulkoiset
Vuokratuotot, ulkoiset
Muut tuotot, ulkoiset
TOIMINTATULOT, ULKOISET
Valmistus omaan käyttöön
TP 2014
15 792
38 860
24 940
9
2 409
82 011
Muutettu TA
Poikkeama
2015 Ennuste 2015
2015
15 668
16 138
469
40 623
41 167
543
24 522
25 087
565
13
13
0
2 065
2 389
324
82 892
84 794
1 902
Toteuma
7/2014
6 944
19 953
12 162
6
1 347
40 412
Toteuma Toteuma-%
7/2015
2015
5 469
34,9 %
20 454
50,3 %
13 244
54,0 %
5
37,5 %
1 514
73,3 %
40 686
49,1 %
Kasvu-%
2014-2015
-21,2 %
2,5 %
8,9 %
-13,0 %
12,4 %
0,7 %
898
5 900
1 081
-4 819
222
75
1,3 %
-66,2 %
-176 840
-419 721
-7 469
-75 476
-1 437
-1 274
-682 226
-180 705
-431 843
-7 763
-84 148
-1 392
-1 147
-706 997
-182 009
-436 994
-7 903
-85 422
-1 442
-1 147
-714 920
-1 304
-5 151
-140
-1 274
-50
0
-7 923
-105 162
-243 762
-4 004
-44 565
-904
-188
-398 590
-107 364
-247 795
-3 944
-49 242
-585
-177
-409 112
59,4 %
57,4 %
50,8 %
58,5 %
42,1 %
15,4 %
57,9 %
2,1 %
1,7 %
-1,5 %
10,5 %
-35,2 %
-5,8 %
2,6 %
222
-68 740
208
-84 303
208
-79 905
0
4 398
4
-37 722
-5
-44 458
-2,3 %
52,7 %
-218,7 %
17,9 %
Tulot yhteensä
Menot yhteensä
83 131
-750 966
89 000
-791 300
86 083
-794 825
-2 917
-3 525
40 638
-436 312
40 757
-453 570
45,8 %
57,3 %
0,3 %
4,0 %
TOIMINTAKATE
-667 835
-702 300
-708 742
-6 442
-395 674
-412 813
58,8 %
4,3 %
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot, ulkoiset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset
Avustukset, ulkoiset
Vuokrat, ulkoiset
Muut kulut, ulkoiset
TOIMINTAMENOT, ULKOISET
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset

Sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan tuottavuus on kasvanut.

Espoolaiset ikääntyneet pääsivät vanhusten palvelujen piiriin viiveettä.

Terveyspalvelujen kysyntä ja tuotantomäärät ovat kasvaneet kaikilla palvelualueilla.

Lastensuojelun painopisteen siirto laitoshoidosta avopalveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin
näkyy säästönä omassa laitoshoidossa ja ostopalveluissa.
Talous
Toimialan tulojen arvioidaan (ilman teknistä
valmistus omaan käyttöön -erää) ylittävän talousarvion 1,9 milj. eurolla. Menojen arvioidaan
toteutuvan talousarvion mukaisesti, erikoissairaanhoidon HUS-palvelusopimusta lukuun ottamatta.
Viimeisin HUS:n arvio ylityksestä on 8,6 milj. euroa.
Investointitalouteen liittyvästä valmistus omaan
käyttöön -erästä jää käyttämättä 4,8 milj. euroa,
joka on seurausta uuden sairaalan IT-hankintojen
muutoksista.
TATU -ohjelma
Sosiaali- ja terveystoimen tulostavoitteet ovat
pääosin toteutumassa. Keskeisissä rakenteellisissa
tavoitteissa kehitys on ollut myönteistä ja tavoitteet
ollaan osittain saavuttamassa.
Toimialan tulojen varmistaminen -projekti on
edennyt aikataulujen mukaisesti. Toimenpiteistä on
päätetty jo lastensuojelun osalta ja muutosten tulovaikutukseksi arvioidaan 1,5 milj. euroa. Muiden
tulosyksiköiden osalta selvitystyö on lähes valmis ja
sen pohjalta tehdään toimenpidesuunnitelmat ja
tarkennetaan tulokehitysarviot. Lisätuloarvio on
yhteensä noin 2 milj. euroa.
Ikäihmiset asuvat kotona -projektissa pitkän
aikavälin kehitys on myönteinen, mutta
alkuvuodesta on ollut vähäistä laskua. Kuntoutus ja
kotiutus ovat nopeutuneet ja vuodeosastojen
hoitoajat lyhentyneet.
Lastensuojelun kiireellisten sijoitusten tarve
vähenee -projektissa kokonaissijoitettujen määrä ja
osuus ikäluokasta on vähentynyt ja sijoitusten kesto
lyhentynyt. Kiireellisesti sijoitettujen määrä ja osuus
ovat lisääntyneet. Lastensuojelun toimintamenot
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
26
alittuvat noin 3 prosenttia määrä-rahavaraukseen
nähden.
nykytilan kartoitus on meneillään samanaikaisesti.
2
Poistuvat tilat ovat yhteensä 18 800 m , joista
2
3 500 m on sellaisia, joiden tilalle ei tule uutta tilaa.
Terveysasemien palvelu paranee -projektissa
kiireettömälle lääkärin vastaanotolle pääsy on
nopeutunut viime vuoteen verrattuna. Terveysasemien kustannukset/asukas eivät ole nousseet ja
kustannukset/asiakas sekä kustannukset/käynti
ovat laskeneet selvästi.
Sotet/Pali tuottavuuden nosto -projektissa alustava
tavoite on 1,5 milj. euroa. Esiselvitys on käynnissä
ja ensimmäisiksi kohteiksi on valittu ETT ja
Logistiikka. Tavoitteena on lisätä IT-hankintojen
tehokkuutta ja hallintaa. Logistiikan osalta
selvitetään kuljetuspalvelujen tehostamismahdollisuuksia.
Tilatehokkuuden nosto -projektissa projektisuunnitelma on valmisteltu käsittelyä varten ja
Tuottavuusmittarit
Palvelujen saatavuus
Mittari
Tavoite
taso
2014
loka
2014
marras
2014
joulu
2015
tammi
2015
helmi
2015
maalis
2015
huhti
2015
touko
2015
kesä
2015
heinä
76,1 %
64,8 %
70,8 %
88,9 %
64,8 %
93,1 %
87,4 %
97,9 %
98,7 %
16
14
21
16
22
23
24
19
20
19
47
55
73
93
90
79
73
8
3
2
1
2
1
-
-
-
-
-
-
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT
Toimeentulotukihakemusten käsittelyaika
< 90 %
90,1-99,9 %
100 %
TERVEYSPALVELUT
Odotusaika lääkärin vastaanotolle
kiireettömässä asiassa (T3, kolmas vapaa
aika), vuorokautta
> 20
15-19
< 14 vrk
Odotusaika hammaslääkärin vastaanotolle
kiireettömässä asiassa (T3, kolmas vapaa
aika), vuorokautta
< 40 vrk
VANHUSTEN PALVELUT
Espoolaiset yli 3 kk ympärivuorokautista
palvelua/asumispalvelua odottaneet (lkm)
Yli 3 kk muistipoliklinikalle odottaneet
-
-
-
Maksulliset erikoissairaanhoidon
siirtoviivepäivät
Tuotetut palvelut
Mittari
Tavoite
taso
2014
loka
2014
marras
2014
joulu
2015
tammi
2015
helmi
2015
maalis
2015
huhti
2015
touko
2015
kesä
2015
heinä
-
-
-
38 %
60 %
29 %
56 %
27 %
59 %
28 %
58 %
27 %
64 %
27 %
17 %
-
-
-
16,4 %
8,9 %
8,5 %
6,0 %
7,2 %
7,2 %
7,9 %
-
-
-
16 419
33 207
51 496
68 282
84 087
100 156
114 342
(166 447)
(184 284)
(201 783)
(15 962)
19 537
(14 926)
(33 842)
(65 573)
77 148
(71 674)
(111 599)
(223 754)
(48 532)
58 386
(52 758)
(99 040)
(203 065)
(31 376)
37 827
(81 954)
(171 438)
95 339
(85 368)
113 615
(100 407)
129 599
(129 599)
-
-
-
3,6 %
5,5 %
12 %
8%
6,6 %
6,00 %
6,4 %
PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT
Muiden kuin määräaikaistarkastuskäyntien
osuus
•Äitiys- ja lastenneuvola
•Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
30 % tai yli
50 % tai yli
TERVEYSPALVELUT
Käyntien määrä (kumul.) terveysasemilla
(2015 / ( 2014))
•Lääkärillä käynnit
<0 %
0%-+5 %
>+5 %
•Hoitajalla käynnit
Käyntien määrä (kumul.) suun
terveydenhuollossa (2015 / (2014))
<0 %
•Hammaslääkärillä käynnit
0%-+5 %
-
-
-
13 875
27 723
44 656
57 927
72187
85 488
92286
>+5 %
(129 857)
(144 304)
(156 642)
(13 528)
(26 734)
(40 774)
(54 322)
(68 047)
(80 386)
(86 720)
-
-
-
3 992
8 088
13 067
17 004
20553
24 847
26 576
(41 895)
( )
(45 445)
( )
(3 713)
(7 224)
(10 949)
(14 969)
(18 958)
(22 789)
(24 885)
2014 taso (suluissa)
tai sen alle
(37 763)
( )
1044
(954)
990
(932)
1043
(1023)
1059
(981)
981
(974)
198
(207)
199
(202)
•Suuhygienistillä käynnit
MTP-poliklinikan vastaanottotoiminta,
eri asiakkaiden määrä /kk (2015 / 2014)
VANHUSTEN PALVELUT
Espoon sairaalan hoitojaksot (kumul.)
(2015 /(2014))
>1 % tai yli
-
-
-
307
615
937
1 237
1 523
1 845
2 205
(3193)
(3495)
(3800)
(283)
(544)
(857)
(1209)
(1528)
(1830)
(2202)
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
27
Terveysasematoiminnan
käynnin hinta
1-7/2014
68,2
1-7/2015
60,5
Muutos %
-11 %
* mukana lääkäri-, sairaanhoitaja- terveydenhoitaja- ja lähihoitajakäynnit
** menoissa mukana henkilöstökulut, laboratorio- ja röntgenkulut
24 VANHUSTEN PALVELUT
1000 EUR
Toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
29 700
5 900
-165 006
-129 406
30 097
1 081
-158 809
-127 632
397
-4 819
6 196
1 774
14 451
198
-80 669
-66 020
14 807
75
-83 846
-68 964
49,9%
1,3%
50,8%
53,3%
Tulot ylittynevät noin 0,4 milj. euroa. Valmistus
omaan käyttöön -erän tulot ovat erillisenä eränä.
Vanhusten palveluista arvioidaan jäävän
käyttämättä noin 6,2 milj. euroa, tästä 4,8 milj.
euroa on investointeihin lopullisesti kirjattava
valmistus omaan käyttöön -erä, joka ei toteudu.
Espoon uuden sairaalan tietotekniikassa
tukeudutaan suunniteltua enemmän HUS:n
tietojärjestelmiin. Espoon uuden sairaalan
päivystysosaston käyttöönotto siirtyy vuoden 2016
tammikuulle, joten menoja jää käyttämättä 1,4 milj.
euroa.
Toiminta ja sen kehittäminen
Espoolaisen 75 vuotta täyttäneen väestön määrä
kasvoi noin 3 prosenttiyksiköllä eli 340 henkilöllä,
verrattuna tilanteeseen 31.12.2014. Kesäkuun
lopussa 91,8 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asui
kotona joko itsenäisesti tai yksilölliseen
palvelutarpeen arviointiin perustuvien, kunnallisten
palvelujen turvin. Kotona asuvien osuus 75 vuotta
täyttäneistä nousi hieman verrattuna vuoden lopun
tilanteeseen, jolloin heidän osuutensa oli 91,7
prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Kotona
asuviin sisältyvät omaishoidon-tuen, säännöllisen
kotihoidon ja tavallisen, ei ympärivuorokautisen,
palveluasumisen asiakkaat.
Talouden tasapainoon pyritään kehittämällä
palveluja avohoitopainotteisiksi, varmistamalla
sujuvat hoitoketjut sekä parantamalla keskeisten
toimintojen tuottavuutta.
Espoolaiset ikääntyneet pääsivät vanhusten
palvelujen piiriin viiveettä. Omaishoidontuki,
sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuki ja
säännöllisen kotihoidon palvelut järjestettiin vanhus-
palvelulaissa määriteltyä, kolmen kuukauden
odotusaikaa nopeammin. Espoon sairaala
vastaanotti jatkohoitoa tarvitsevat potilaat erikoissairaanhoidosta viiveettä. HUS maksullisia siirtoviivepäiviä ei syntynyt. Pitkäaikaispaikka pystyttiin
järjestämään pääsääntöisesti kolmen kuukauden
kuluessa. Yli kolme kuukautta pitkäaikaispaikkaa
odottavien määrä laski alkuvuoden kahdeksasta
heinäkuun lopun yhteen asiakkaaseen.
Omaishoidontuen piiriin pääsivät kaikki asiakkuuskriteerien mukaiset asiakkaat. Kesäkuun loppuun
mennessä asiakkaita oli noin 12 prosenttia ja
tuettuja kuukausia noin 6 prosenttia enemmän
edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Ennusteen mukaan omaishoidontuen asiakasmäärä
kasvanee noin 16 prosentilla eli 100 asiakkaalla ja
tuettujen kuukausien määrä noin 8 prosentilla eli
480 tukikuukaudella talousarvoon verrattuna.
Tuettujen kuukausien arvioitu toteuma tarkoittaa
toteutuessaan noin 0,3 milj. euron ylitystä, joka
katettaneen muusta toiminnasta säästyvillä määrärahoilla.
Kotihoito vastaanotti kaikki asiakkaat, jotka
yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella
tarvitsivat kotihoidon palveluja. Säännöllisen
kotihoidon peittävyys ikäluokassa 75 vuotta
täyttäneet nousi 8,5 prosenttiin edellisen vuoden
lopun 8,3 prosentista. Kokonaisuutena alueellisen
kotihoidon asiakasmäärän ennustetaan kasvavan
noin 6 prosentilla vuoden loppuun mennessä.
Asiakasmäärän arvioitu kasvu on maltillisempi kuin
talousarviota laadittaessa tehty arvio. Käyntimäärä
toteutuu talousarvion mukaisena.
Itsenäistä kotona asumisen tukea lisätään
keskittämällä ikääntyvän väestön neuvonta ja
ohjaus sekä iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeiden
selvittäminen ja palveluohjaus uuteen yksikköön
vuoden 2016 alkupuolella. Keskittäminen tehdään
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
28
olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentamisella. Selvitys keskittämisen vaikutuksista
asiakaspalveluun ja toiminta-ympäristöön on
aloitettu.
Vanhuspalvelulain edellyttämä vastuutyöntekijätoiminta käynnistyy syksyllä 2015. Kotihoidon
asiakkaiden lääkäripalveluja yhdenmukaistetaan ja
kehitetään keskittämällä kotihoidon lääkärit
vanhusten palvelujen tulosyksikköön syksyn aikana.
Ympärivuorokautisen laitoshoidon ja asumispalvelun yhteenlaskettu peittävyys ikäluokassa
75 vuotta täyttäneet laski hieman vuoden 2014
lopun 8,27 prosentista kesäkuun lopun 8,21 prosenttiin. Vanhuspalvelulain tavoitteiden mukaisesti
ympärivuorokautiseen hoitoon sisältyvän laitoshoidon peittävyys ikäluokassa 75 vuotta täyttäneet
laski. Peittävyys oli kesäkuun lopussa 1,28 prosenttia, kun se vuoden 2014 lopussa oli 1,67 prosenttia.
Laitoshoidon peittävyyttä laski Taavinkodin muutos
laitoshoidosta ympärivuorokautiseksi muistisairaiden asumispalveluksi ja Puolarkodin
toiminnan päättyminen. Puolarkodin laitospaikkojen
määrä korvattiin ostetuilla asumispalvelupaikoilla.
Peittävyys 30.6. on verrattu 2014 Kuusikkoraportissa esitettyihin peittävyystietoihin samoin
määrittelyin.
Vanhusten palvelutuotantoa ja työskentelymenetelmiä kehitettiin kaikilla palvelualueilla.
Espoon sairaalassa kuntoutuksen painopistettä
siirretään asiakkaan kotona tapahtuvaksi. Uuden
sairaalan toimintakonsepti hyväksyttiin sosiaali- ja
terveyslautakunnassa. Konsepti sisältää periaatteet
uuden sairaalan palveluohjauksesta, hoidosta ja
kuntoutuksesta sekä kotiutuksesta. Konseptia
jatkotyöstetään syksyn aikana.
25 TERVEYSPALVELUT
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
14 000
-361 236
-347 236
14 455
-369 688
-355 233
455
-8 452
-7 997
7 202
-213 531
-206 329
7 483
-221 085
-213 602
53,4%
61,2%
61,5%
Tulojen ennustetaan ylittyvän 0,5 milj. eurolla.
Suurimmat ylitykset ovat terveysasematoiminnassa
ja suun terveydenhuollossa.
Terveyspalveluiden oman toiminnan menojen ilman
HUS:n erikoissairaanhoitoa arvioidaan toteutuvan
talousarvion mukaan. HUS:n toukokuussa antaman
ennusteen mukaan palvelusopimuksen mukainen
erikoissairaanhoito ylittyy 8,6 milj. eurolla, kun
otetaan huomioon kesäkuun 4 milj. euron
tasauslaskutus.
Toiminta ja sen kehittäminen
Terveyspalveluiden kysyntä ja myös tuotantomäärät
ovat kasvaneet kaikilla palvelualueilla. Lisääntyneeseen kysyntään vaikuttaa väestömäärän kasvu,
ikääntyminen ja heikentynyt taloustilanne.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa henkilöstömenojen ennustetaan alittuvan noin 0,2 milj. eurolla.
Vakansseja on ollut määräajan, esim. uuden
työntekijän rekrytointiaikana, tyhjänä. Kaksi lääkärin
vakanssia on täyttämättä, ostopalvelulääkäreiden
kulut kirjataan työvoimavuokraukseen joka tilinä
tulee ylittymään. Ulkoisten palvelujen ostoissa
budjetti alittunee noin 0,3 milj. eurolla. Palvelujen
ostot, sisäiset, tullee ylittymään. Uhka- ja vaaratilanteiden vuoksi on jouduttu lisäämään aula- ja
turvallisuuspalveluja.
Avopalveluissa keskeinen tavoite on tuottavuuden
paraneminen ja asiakasmäärien kasvu. Pieni
asiakasmäärien kasvu toteutuneekin. Tavoitteena
on myös, että avohoidon ensikäynneistä 80 %
toteutuu 10 arkipäivän kuluessa, joka saavutettaneen. Omien laitosten käyttöaste pysynee
tavoitetasolla yli 90 %. Psykiatrisen palveluasumisen osalta ostopalveluissa ennustetaan
pysyttävän vuoden 2014 tasolla, kun palvelua
järjestetään myös omana toimintana.
Avosairaanhoidon asiakkaiden ja käyntien määrän
ennustetaan nousevan, mutta vaikutus peittävyyteen on lievä, koska samalla väkiluku kasvaa.
Lisäyksen syynä on väestönkasvu, palveluiden
lisääntynyt kysyntä ja aikaisempia vuosia parempi
saatavuus. Lääkäriaikojen saatavuuden T3 -kokonaistaso on ollut noin 21 päivää. Osalla asemista
taso on enintään 14 vuorokautta ja lopuilla
realistinen tavoite on enintään 21 päivää, jolloin
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
29
kokonaistaso olisi noin 17 - 18 päivää. Puhelintavoitettavuus on hieman heikentynyt. Takaisinsoiton keskimääräinen aika on noin 30 minuuttia,
mutta joillain asemilla taso on selvästi heikompi
johtuen osin lisääntyneistä puhelin-määristä ja osin
henkilöstön poissaoloista.
Suun terveydenhuollossa asiakkaiden ja käyntien
määrän ennustetaan nousevan noin 5 prosenttia.
Syynä on palveluiden lisääntynyt kysyntä ja
aikaisempia vuosia parempi saatavuus. Hammaslääkäriaikojen T3 -taso eli kolmas vapaa aika, oli
heinäkuussa 72 päivää ja suuhygienistien 35 päivää. Hammaslääkäreiden ja suuhygienistien T3 on
pysynyt viime vuoden tasolla, mutta tämä ei yllä
tämän vuoden tavoitetasoon. Puhelintavoitettavuus
on pysynyt hyvänä, vaikka puhelumäärät ovat
lisääntyneet. Mediverkon työskentely ajanvarauksessa loppui heinäkuun puolessa välissä.
vuonna 2014. Tuotteiden, joita ovat käynnit, DRGtuotteet ja hoitopäivät, lukumäärä lisääntyi 3,6 prosenttia.
Erikoissairaanhoidon menot/asukas ajalla tammi kesäkuu 2015 olivat 472 euroa, kun ne vastaavana
aikana viime vuonna olivat inflaatiokorjattuna
470,60 euroa eli +0,3 prosenttia. Koko vuoden
menoennusteen mukaan menot/asukas nousevat
1,22 prosenttia. Ennuste 31.12.2015 on
934,10 euroa/asukas, kun se 31.12.2014 oli
922,80 euroa/asukas. HUS menojen
kokonaisuudessaan ennustetaan nousevan
edellisvuoden 240 milj. eurosta 250,1 milj. euroon
eli 4,2 %. Seuraava mahdollinen ylijäämän palautus
tehdään tammi - elokuun toteuman perusteella.
Erikoissairaanhoitoon kuuluvissa muista kustannuspaikoissa menojen ennustetaan ylittyvän 0,2 milj.
eurolla Ylityksen aiheuttaa päivystyksen hintojen
nouseminen.
HUS:n menot tammi - kesäkuussa 2015 kasvoivat
3,3 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan
27 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT
1000 EUR
Toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
40 100
0
-254 651
-214 551
1 300
0
-1 629
-329
18 535
24
-135 040
-116 481
18 294
47,1%
-142 383
-124 089
56,3%
57,9%
38 800
-253 022
-214 222
Talous
Tulojen arvioidaan ylittyvän noin 1,3 milj. eurolla.
Tuloja kasvattavat toimeentulotuen takaisinperintä,
valtiolta saatava korvaus perustoimeentulotuesta ja
pakolaisista, työllistämisestä saatavat tulot sekä
lastensuojelun kunnilta saatavat korvaukset.
Menojen kokonaisylitys on noin 1,6 milj. euroa.
Suurin ylitys on vammaispalvelujen henkilökohtaisessa avustajatoiminnossa, kuljetuspalvelutuessa sekä omaishoidon tuessa.
Vammaispalvelujen kokonaisylitys on 2,3 milj.
euroa.
Lisääntynyt työttömyys kasvattaa toimeentulotuen
ja työmarkkinatuen kuntaosuuden asiakasmääriä ja
kustannuksia. Toimeentulotuen ja työmarkkinatuen
kuntaosuuden talousarvio on tällä hetkellä yhteensä
71,1 milj. euroa ja ylitykseksi arvioidaan 0,5 milj.
euroa. Lisääntynyt asiakasmäärä asettaa paineita
toimeentulotuen päätöksenteolle säädetyssä
määräajassa. Työntekijöitä on palkattu lisää ja
ruuhkahuippuja on hoidettu ylitöin, mistä syystä
henkilöstömenot ylittyvät 0,4 milj. euroa.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu
ennakoi 0,3 milj. euron lisäkustannusta. Valtio
korvaa em. menot täysimääräisesti.
Lastensuojelupalvelujen painopisteen siirto
laitoshoidosta avopalveluihin ja kotiin vietäviin
palveluihin näkyy säästönä sekä omassa
laitoshoidossa että ostettavissa palveluissa.
Lastensuojelun kokonaissäästöksi arvioidaan noin
1,8 milj. euroa. Vastaavasti kotipalvelujen kysyntä ja
asiakasmäärä on lisääntynyt ja määrärahaylitykseksi arvioidaan noin 0,1 milj. euroa.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
30
Toiminta ja sen kehittäminen
Neuvolatoiminnan määräaikaistarkastukset ovat
toteutuneet asetuksen mukaisesti ja palvelua on
kohdennettu erityistä tukea tarvitseville. Vuoden
2014 syntyvyyden aleneminen on vaikuttanut
käyntimääriä vähentävästi. Neuvolatoiminnan
nettiajanvaraus on otettu kevään aikana käyttöön
suunnitellusti: kaikki asiakkaat voivat tarkastaa
oman aikansa ja leikki-ikäisten terveydenhoitajakäynneille voi tehdä ajanvarauksen netissä.
1.8.2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiset esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmat on tehty ja toimintakäytännöt on
sovittu.
Kotipalvelun vastaanottotiimin toiminta on
vakiintunut. Vastaanottotiimiä on työllistänyt
lisääntynyt kysyntä ja kuntalaisten yhteydenotot.
Lapsiperheiden kotipalvelun ja lastensuojelun
välistä yhteistyötä on kehitetty.
Sähköinen palveluseteli on käytössä kodin- ja
lastenhoitoavun osalta arviolta loppuvuonna 2015.
Mobiilikotihoito -hankkeen pilotointia suunnitellaan
perhetyössä ja kotipalvelussa
Lasten terapiapalvelujen saatavuus on kohentunut
laadusta tinkimättä. Vuoden alkupuoliskolla
toiminnoista annettiin 23 972 palvelukontaktia
3 810 lapsiperheelle sekä tuotettiin ostopalveluna
1 093 palvelukontaktia 254 lapsiperheelle. Lisäksi
578 perhettä sai asiakkuutta ehkäisevää ohjausta ja
neuvontaa. Käyntiajan on saanut lasten kuntoutuspalveluihin keskimäärin 53:ssa, perheneuvolapalveluihin 36:ssa ja lastenpsykiatriseen
avohoitoyksikköön 69 vuorokaudessa.
Sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015. Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen määrittyy laissa
uudella tavalla ja asiakkuus alkaa vasta palvelutarpeen arvion jälkeen. Tästä johtuen lastensuojelun asiakasmäärä on kääntynyt 5,9 prosentin.
laskuun Vireilletuloja lastensuojeluun on kuitenkin
tullut viiden ensimmäisen kuukauden aikana 39 prosenttia enemmän edellisen vuoden vastaavaan
aikaan verrattuna. Ilmoitukset on pystytty keskimäärin käsittelemään lain edellyttämässä ajassa,
mutta palvelutarpeen selvityksien käsittelyajoissa
on ollut haastetta joillain alueilla.
Lastensuojelun toimintamenojen ennustetaan
alittuvan rakennemuutoksesta johtuen. Painopistettä on siirretty raskaista palveluista
kevyempään avohuoltoon. Lastensuojelun
sijoitusten kokonaismäärä on edelleen pienentynyt
edellisvuodesta. Kiireellisiä sijoituksia on ollut
hieman enemmän kuuden ensimmäisen kuukauden
aikana kuin viime vuonna, jolloin kiireellisten
sijoitusten määrät laskivat reilusti. Jälkihuollossa
tukiasuntojonossa ei ollut heinäkuussa yhtään
nuorta, mutta tilanteen odotetaan ruuhkautuvan
syksyllä, jolloin moni sijoitettu nuori tulee täysiikäiseksi.
Lähisuhde- ja perheväkivallasta tai sen uhasta
aiheutuvan tuen tarpeessa oleville espoolaisille
tarkoitetusta ns. Omatila-palvelusta on saatu hyviä
tuloksia. Yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa on
pyritty kehittämään ja tiivistämään. Asiakas saa
tarvitsemansa avun ns. matalan kynnyksen
periaatteella. Asiakasmäärät ja -käynnit ovat
samalla hyvällä tasolla kuin vuonna 2014.
Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä
ajalla 1.1.–30.6.2015 kasvoi 8 prosenttia edelliseen
vuoteen verrattuna. Toimeentulotuen kustannukset
ovat kasvaneet noin 4 prosenttia. Työttömyyden ja
erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu
voimakkaana.
Aikuisten sosiaalipalveluissa jatkettiin sähköisten
palveluiden kehittämistä myös muiden palveluiden
kuin toimeentulotuen osalta. Toimeentulotukihakemuksista 30 prosenttia on jätetty sähköisesti.
Vuoden loppuun mennessä on tavoitteena, että
puolet hakemuksista jätetään sähköisesti.
Aikuisten sosiaalipalveluissa on valmistauduttu
uuden sosiaalihuoltolain tuomiin muutoksiin.
Työalueeksi on noussut yhä enemmän monialainen
ja varhaisessa vaiheessa tehtävä sosiaalityö
lapsiperheiden kanssa.
Ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa vuonna 2015. Valtion
kanssa on sovittu ainakin 20 alaikäisen tilapäisestä
lisäpaikasta. Valtio korvaa menot täysimääräisinä.
Vammaispalvelun asiakkaiden palvelujen käyttö
kasvaa tasaisesti. Omaishoidon tuessa asiakasmäärä kasvaa erityisesti alle 18-vuotiaiden
kohdalla. Ensimmäisen puolen vuoden aikana
lapsiasiakkaiden määrä kasvoi 15 prosenttia
edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelussa asiakasmäärän kasvu oli puolessa vuodessa 2 prosenttia
suurempaa kuin edellisvuonna vastaavana aikana.
65 vuotta täyttäneiden ikäluokassa asiakasmäärä
kasvoi 3,7 prosenttia ja matkojen määrä 4,5 prosenttia. Alle 65-vuotiaiden asiakkaiden määrä on
sen sijaan vähentynyt muutamalla prosentilla.
Kuljetuspalveluasiakkaiden kokonaismäärä kasvaa
vuoden aikana noin 7 prosentilla.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
31
Vammaispalvelujen hakemusten määrä lisääntyi
3 prosenttia. Alkuvuodesta vammaissosiaalityössä
oli haasteita palvelutakuun toteutumisessa.
Päätöksenteko toteutui pääsääntöisesti alle 3 kuukaudessa (97 %), mutta hakemusten selvityksen
käynnistämisessä lain edellyttämässä määräajassa
(7 vrk) oli haasteita. Selvitys pystyttiin käynnistämään määräajassa keskimäärin 68 prosentissa
hakemuksista. Toukokuusta lähtien vammaispalveluissa on poikkeusjärjestelyin (ylityöt,
lisätyövoima) purettu hakemusjonoa.
Kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitoshoidon
asiakkaiden määrä laski viime vuoden vastaavasta
ajankohdasta 25,6 prosenttia. Laitoshoitoa
korvaavia palveluratkaisuja on pääasiallisesti tehty
asiakaskohtaisesti. Kustannukset nousevat
asiakasta kohti noin 1,5 -kertaisiksi laitoshoidon
kustannuksiin verrattuna johtuen päivätoiminnan ja
erilaisten tukipalvelujen lisääntymisestä
asumispalveluihin siirryttäessä.
Kuluvana vuonna käynnistyvä Venepuuntien
asumisyksikkö tarjoaa vaikeavammaisille, runsaasti
apua ja hoitoa tarvitseville nuorille ympärivuorokautista asumispalvelua. Yksikön käyttöönotto
siirtyy loppuvuodelle 2015. Asumispalvelut
tuotetaan asukkaille ostopalveluna.
Henkilökohtaiseen apuun varattu määräraha ylittyy.
Henkilökohtainen apu on lakisääteiseen
subjektiiviseen oikeuteen perustuva palvelu
vaikeavammaisille henkilöille. Henkilökohtaisen
avun asiakasmäärä kasvoi kesäkuun tarkastelussa
17,5 prosenttia ja kustannukset 3 prosenttia viime
vuoden kesäkuusta. Ylitykseen vaikuttaa myös
palvelusetelin arvioitua suurempi käyttö sekä
talousarvioon suunniteltu 200 000 euron alvvähennysosuus, joka jää toteutumatta. Kesäkuun
loppuun mennessä palveluseteliä käyttäneiden
asiakkaiden määrä kasvoi 23,5 prosenttia ja
kustannukset 40 prosenttia edellisvuoden
vastaavaan jaksoon verrattuna. Toimintakulujen
suurempi kasvu asiakasmäärän kasvuun verrattuna
johtuu siitä, että yhä useamman asiakkaan kohdalla
palveluseteliä ei käytetä vain sijaisuuksiin tai pieniin
tuntimääriin, vaan tilanteisiin, joissa palveluseteli on
ainoana järjestämistapana asiakkaalle sopiva
ratkaisu. Henkilökohtaisen avun työnantajamallia
käyttäville vammaisille henkilöille tehtiin keväällä
kysely, jossa selvitettiin työnantajamalliin liittyviä
hyviä käytäntöjä, haasteita ja neuvontatarpeita.
Tulokset julkistetaan syksyllä.
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakasmäärä
kasvoi kesäkuun loppuun mennessä vastaavasta
viime vuoden ajasta 2 prosenttia ja tehtyjen
matkojen määrä 3,1 prosenttia. Kuljetuspalvelun
toimintakulut ylittyvät. Tämä johtuu palvelun
arvioitua suuremmasta käytöstä sekä taksitaksojen
vuosittaisesta korotuksesta ja maksuttoman
tilausnumeron käyttöönoton kustannuksista, joihin
ei talousarviossa ollut varauduttu.
29 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ESIKUNTA
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
600
-12 036
-11 436
350
-11 676
-11 326
-250
360
110
228
-7 072
-6 844
98
-6 256
-6 157
16,4%
52,0%
53,8%
Esikunnan tuloja jää kertymättä noin 0,3 milj. euroa
ja menoista säätynee noin 0,4 milj. euroa. Esikunta
on vastannut myös toimialan tulojen keräämisen
kehittämishankkeesta (TATU). Hankkeen tulokset
tulevat näkymään toimialan tulojen kasvuna vuosina
2015 ja erityisesti 2016. Toimenpiteet koskettavat
kaikkia tulosalueita.
Ketterä -kehittämisen tulosalue on jatkanut
systemaattista Lean-koulutusta ja -valmennusta
toimialalla. Palvelujen IT-ratkaisujen kehittämisen
SOTE-ohjelman hankkeet etenevät suunnitelmien
mukaisesti niin potilastietojärjestelmien kuin
sähköisen asioinninkin kehittämisessä. Palvelusetelitoiminnan kehittämishanke on siirtymässä
normaalitoiminnaksi syksyn aikana.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
32
4.3 Sivistystoimi
Talous
SIVISTYSTOIMI
1000 EUR
Tilinimi
Myyntituotot, ulkoiset
Maksutuotot, ulkoiset
Tuet ja avustukset, ulkoiset
Vuokratuotot, ulkoiset
Muut tuotot, ulkoiset
TOIMINTATULOT, ULKOISET
TP 2014
4 579
32 278
7 718
110
1 213
45 898
Valmistus omaan käyttöön
Muutettu TA
Poikkeama
2015 Ennuste 2015
2015
3 937
3 007
-930
31 684
32 431
747
6 841
10 178
3 337
92
109
17
3 972
1 069
-2 902
46 526
46 795
268
Toteuma
7/2014
1 845
17 620
8 878
57
603
29 004
Toteuma Toteuma-%
7/2015
2015
1 620
41,2 %
18 096
57,1 %
11 199
163,7 %
68
73,5 %
711
17,9 %
31 694
68,1 %
Kasvu-%
2014-2015
-12,2 %
2,7 %
26,1 %
17,9 %
17,9 %
9,3 %
33
0
0
0
28
29
3,0 %
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot, ulkoiset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset
Avustukset, ulkoiset
Vuokrat, ulkoiset
Muut kulut, ulkoiset
TOIMINTAMENOT, ULKOISET
-309 859
-66 747
-17 659
-62 880
-2 456
-2 590
-462 197
-317 523
-61 623
-13 520
-62 631
-1 493
-3 960
-460 750
-314 686
-69 135
-13 751
-62 655
-1 523
-2 581
-464 331
2 838
-7 512
-231
-24
-30
1 379
-3 581
-186 601
-37 092
-7 435
-39 305
-1 355
-1 014
-272 804
-186 867
-36 951
-7 089
-39 568
-862
-1 128
-272 465
58,9 %
60,0 %
52,4 %
63,2 %
57,8 %
28,5 %
59,1 %
0,1 %
-0,4 %
-4,7 %
0,7 %
-36,3 %
11,3 %
-0,1 %
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
377
-211 072
41
-223 500
1 636
-224 128
1 596
-628
177
-121 239
743
-128 569
1 831,0 %
57,5 %
320,1 %
6,0 %
Tulot yhteensä
Menot yhteensä
46 308
-673 269
46 567
-684 251
48 431
-688 459
1 864
-4 209
29 210
-394 043
32 467
-401 034
69,7 %
58,6 %
11,2 %
1,8 %
TOIMINTAKATE
-626 961
-637 684
-640 028
-2 345
-364 833
-368 567
57,8 %
1,0 %
3 SIVISTYSTOIMI (pl. työväenopisto ja kulttuuri)
1000 EUR
Toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
45 777
0
-668 438
-622 661
46 931
0
-671 936
-625 005
1 154
0
-3 499
-2 345
26 161
28
-380 291
-354 102
31 379
29
-391 984
-360 576
68,5%
58,6%
57,9%

Perusopetuksen oppilaiden ja päivähoidossa olevien lasten määrät ovat kasvaneet huomattavasti
viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös päiväkotitiloja valmistuu useita.

Toimialalla on meneillään useita TATU-ohjelmia, joilla haetaan mm. toimintojen ja tilojen käytön tehostamista ja sitä kautta kustannussäästöjä.

Opetushallitukselta on saatu mm. 1,4 milj. euron erityisavustus esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseksi vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Avustus on suomen- ja ruotsinkielisen
opetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteinen.

Opetusministeriön tukema Kaikukortti-kokeilu käynnistyi Espoossa huhtikuussa ensimmäisenä
Suomessa. Kortilla voi hankkia maksuttomia lippuja kokeilussa mukana olevien toimijoiden kulttuuritapahtumiin.

Suurpellossa sijaitsevan Opinmäen oppimiskeskuksen toiminta käynnistyi koulujen alkaessa elokuussa.
Toimialan tulokertymä oli heinäkuun lopussa
32,5 milj. euroa eli 69,7 prosenttia. Ilman nettositovaa kulttuuria kertymä on 31,4 milj. euroa eli
68,5 prosenttia.
Koko sivistystoimen toimintatulojen arvioidaan ylittyvät 1,9 milj. eurolla. Ilman nettobudjetoitua kulttuuria toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin
1,2 milj. eurolla. Ylitys johtuu mm. valtion myöntä-
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
mistä avustuksista, jotka on otettu huomioon tuloennusteessa.
Toimintamenojen kertymä oli 401 milj. euroa eli
58,6 prosenttia. Ilman nettobudjetoitua kulttuuria
menokertymä oli 392 milj. euroa eli 58,6 prosenttia.
Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset
olivat 193,3 milj. euroa ja käyttöprosentti 60. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät.
Koko sivistystoimen toimintamenojen arvioidaan
ylittyvän 4,2 milj. eurolla. Ilman nettobudjetoitua
kulttuuria toimintamenot ylittyvät noin 3,5 milj. eurolla. Ylitys johtuu mm. valtiolta saaduista avustuksista, jotka on otettu huomioon menoennusteessa.
Avustusten summat täsmentyvät lokakuun kuukausiseurantaan mennessä.
Nettobudjetoidun kulttuurin toimintatulot ja -menot
ylittävät talousarvion noin 0,7 milj. eurolla.
Suomenkielisen opetuksen sekä tuloihin että menoihin esitetään 1,5 milj. euron talousarvion korotusta vammaisten aamu- ja iltapäivähoidon sekä
lomahoidon järjestämiseen. Toiminnan kulut laskutetaan sisäisenä laskutuksena sosiaali- ja terveystoimen vammaispalveluilta. Tämä on otettu huomioon ennusteessa.
TATU-ohjelma
Palveluverkkoihin ja tiloihin liittyvät toimenpiteet
ovat pidemmän ajan tavoitteita, mutta kirjastoverkon
osalta Espoonlahden tuleviin ratkaisuihin on saatu
lautakunnan päätös ja Matinkylän alueen palvelujen
tarveselvityksistä on päätökset. Opinmäki valmistuu
ja Ison Omenan palvelutorin yhteistyömallin valmistelussa ollaan mukana.
33
dessä.
Kerhotoiminnan kehittäminen sekä koululaisten
iltapäivätoiminta: Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa syyskauden 2015 kerhotoimintaan on
sijoitettu noin 150 lasta enemmän kuin syksyllä
2014. Koululaisten iltapäivätoiminnan perusteita on
uusittu. Iltapäivätoiminta keskitetään koulutiloihin.
Ruotsinkielisen opetuksen osalta ns. kokopäivä
koululaisilla -toiminnan suunnittelu etenee.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa lisätään
matalan kynnyksen kerhotoimintaa.
Taksoja ja maksuja on tarkistettu ja avustusperiaatteita uudistettu liikunta- ja kulttuuripalveluissa.
Väestövastuumalliin siirtyminen on tuomassa
säästöjä perusopetuksessa, kun kuljetuskustannukset pienenevät.
Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä sähköiset yo-kirjoitukset, resurssivarausjärjestelmä,
varhaiskasvatuksen mediakasvatus sekä Sito-infra
-projekti etenevät edelleen. Toimialan sisäisenä
järjestelynä toimialajohtajan alaisuuteen on irrotettu
digikehityksestä vastaava henkilö.
Henkilöstömäärän kehitystä seurataan, aikuiskoulutuksen ulkoistus on tapahtunut, uusien opettajien
aloitusajankohta tuo säästöä ja opetuksen resursoinnista tehdään päätökset osana vuoden 2015
budjetin sopeuttamista. Oppilasmäärän sekä päivähoitolasten määrän kasvu on ennakoitua suurempi
eikä siihen ole täysimääräisesti varauduttu. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärän kasvu syksystä 2014 on noin 840 oppilasta.
Kasvu on lähes 200 oppilasta enemmän kuin
talousarviossa arvioitiin. Kasvu hoidetaan pääsääntöisesti tuottavuustoimenpiteillä.
Tilojen käytön tehostamisen osalta päiväkoti- ja
koulutilojen kapasiteettia ja nykykäyttöä on tutkittu.
Tehtävä on työläs ja aikataulusta ollaan hieman
jäljessä.
Espoolaisen johtamisen kehittämisohjelmassa
sivistystoimesta pilottina jatkaa suomenkielinen
opetus, johtoryhmävalmennukset ovat käynnissä.
IT:n organisointi palveluliiketoimeen on tapahtunut
ja toimintamallia otetaan käyttöön. Yhteistyötä kehitetään.
Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleen
järjestely on toteutunut 1.1.2015, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät Espoon
seudun koulutuskuntayhtymä Omniaan. Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä
sivistyspalveluja. Talouden osalta tehdään tarvittaessa tarkistus lokakuun kuukausiseurannan yhtey-
Lisäksi varhaiskasvatuksessa tehostetaan lomien
suunnittelua ym. arjen säästötoimenpiteitä, vapaaajan palveluissa priorisoidaan perustehtäviä, liikuntapalveluissa kehitetään kumppanuuksia ja kouluyhteistyömallia, hankinta- ja tilausprosesseja uudistetaan, sopimuksia palveluliiketoimen kanssa ei ole
tehty.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
34
31 OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA
Talous
1000 EUR
Toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
30 589
-499 365
-468 776
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
34 289
0
-502 865
-468 576
3 700
0
-3 500
200
19 666
23 870
27
-295 286
-271 389
78,0%
-285 868
-266 203
59,1%
57,9%
(tulot ja menot sitovia)
Suomenkielisen opetuksen toimintatulojen arvioidaan ylittävän muutetun talousarvion noin 3,5 milj.
eurolla johtuen mm. opetushallitukselta saaduista
avustuksista, kuten ylimääräinen perusopetusryhmien pienentämiseen suunnattu avustus ja lähes
kaksinkertaistunut tasa-arvoraha. Lisäksi on useita
muita avustuksia. Muutamassa koulussa järjestetään lakisääteistä iltapäivätoimintaa omana toimintana, joka lisää asiakasmaksutuloja.
Toimintamenojen arvioidaan ylittävän muutetun
talousarvion noin 3,5 milj. eurolla. Ylitys on katetta
saatuihin avustuksiin, joita ei voida käyttää ilman
lisämäärärahaa.
Lokakuun kuukausiraporttiin mennessä avustusten
tarkat summat ja myös niistä tehtävät siirrot seuraavalle vuodelle ovat tiedossa.
Perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa noin
800 oppilaalla elokuun alusta verrattuna vuoden
takaiseen. Kasvu on noin 180 oppilasta enemmän
kuin talousarviossa arvioitiin.
Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulojen
arvioidaan ylittävän muutetun talousarvion 0,2 milj.
eurolla. Vaikka suomenkielisen varhaiskasvatuksen
lapsimäärät ovat kasvaneet, yleisen taloustilanteen
heikkeneminen vaikuttaa asiakasmaksutulojen kertymiseen.
Toimintamenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Toiminta ja sen kehittäminen
Talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka 14 401 lapselle. Toukokuussa 2015
päivähoidossa oli 15 150 lasta, mikä oli 749 lasta
ennakoitua enemmän. Toukokuussa lapsimäärä on
yleensä korkeimmillaan.
Päivähoidon kysyntä näyttää pysyvän vuotta 2014
suurempana myös syksyllä. Syyskuun 2015 loppuun mennessä päivähoidon aloittavia lapsia on
tällä hetkellä noin 170 enemmän kuin vastaavana
aikana vuonna 2014. Osa päivähoitopaikoista järjestetään edelleen ns. poikkeusjärjestelyin muilla
palvelualueilla paitsi Espoon keskuksen pohjoisella
alueella ja Matinkylä-Olarissa. Keväällä 2015 päivähoito järjestettiin poikkeusjärjestelyin enimmillään
294 lapselle.
Vuoden 2015 alusta lukien uudistettiin ja tarkennettiin seurantaa yksityisen ja kotihoidon tuella olevien
lasten sijoittumisesta ruotsin- ja suomenkieliseen
varhaiskasvatukseen. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tarkennus lisäsi yksityisen hoidon
tuella olevien lasten määrää ja vähensi kotihoidon
tuella olevien lasten määrää. Yksityisen hoidon
tuella oli vuoden 2015 toukokuussa 139 lasta
enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014.
Kotihoidon tuella oli 50 lasta ennakoitua vähemmän.
Uusi Painiityn päiväkoti Leppävaarassa otettiin käyttöön huhtikuussa. Päiväkodissa on tilat kuudelle
lapsiryhmälle. Elokuussa 2015 avataan Opinmäen
päiväkoti Suurpellon alueelle. Päiväkodissa on tilat
viidelle lapsiryhmälle ja avoimelle päiväkodille.
Mainingin päiväkodille valmistui lisätilaa Mainingin
koulun yhteyteen Espoonlahteen. Tiloissa järjestetään valmistavaa opetusta 6-vuotiaille lapsille elokuusta alkaen. Loppuvuodesta valmistuu
Lintuvaaran päiväkodin peruskorjaus ja laajennus.
Espoon keskuksen pohjoisella alueella lakkautettiin
kesällä 2015 Kurjenkellon, Ponin, Varsan ja
Tähkäpään toisen ryhmäperhepäiväkodin toiminta
ryhmäperhepäivähoidon kysynnän vähenemisestä
johtuen. Hoidossa jatkavat lapset ja henkilöstö on
sijoitettu Espoon keskuksen muihin toimipaikkoihin.
Matinkylä-Olarin alueella luovuttiin Kala-Maijan
päiväkodin yhden erillisryhmän tiloista terveysviranomaisten suosituksesta. Lapset ja henkilöstö siirtyivät Olariin Maapallokujan tiloihin.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
35
Mittarit
Päivähoidossa olevia lapsia
- kaupungin päiväkodit
- perhepäivähoito
- ostopalvelut
- yksityisen hoidon tuki
TA 2015
14 401
9 335
913
2 008
2 145
Toteuma
2015
15 150
9 971
962
2 065
2 152
TP 2013
13 889
9 046
1 001
2 000
1 842
TP 2014
14 330
9 457
933
1 996
1 944
Poikkeama
749
636
49
57
7
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
4 301
0
-62 224
-57 923
0
0
0
0
2 235
2 252
3
-35 422
-33 168
52,4%
Toteuma 2015 on toukokuulta.
32 SVENSKA RUM -LAUTAKUNTA
1000 EUR
Muutettu TA
2015
Toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Toimintakate
4 301
-62 224
-57 923
-34 700
-32 466
56,9%
57,3%
(tulot ja menot sitovia)
Toimintatulotulojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Kolme koulua siirtyy iltapäivätoiminnan osalta kaupungin omaksi toiminnaksi syksyllä. Toiminnasta tulee tuloja ja menoja noin
0,1 milj. euroa.
Toimintamenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Ruotsinkielisen työväenopiston osal-
ta on kustannusten jako vielä kesken, joten kaikki
menot eivät ole oikein kohdistettuna.
Kotihoidontuen avustuksiin varattu määräraha tulee
ylittymään johtuen perheille maksettavien avustusten tarkistetusta jakoperusteesta suomenkielisen ja
ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen välillä.
35 KULTTUURILAUTAKUNTA
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
1 740
-47 980
-46 240
2 450
-48 690
-46 240
710
-710
0
3 645
-33 807
-30 162
1 640
-29 153
-27 513
94,3%
60,8%
59,5%
Vuoden 2014 heinäkuun toteumassa on mukana
työväenopiston luvut (tulot 2 M€, menot 5,2 M€).
Suomenkielinen työväenopisto siirtyi vuoden 2015
alusta osaksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä
Omniaa ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten sivistyspalvelujen yksikköön.
KULTTUURILAUTAKUNTA (pl. työväenopisto ja kulttuuri)
Talous
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
950
-32 167
-31 217
950
-32 167
-31 217
0
0
0
625
-20 055
-19 431
582
-20 103
-19 522
61,2%
62,5%
62,5%
(tulot ja menot sitovia)
Toimintatulot ja -menot toteutuvat talousarvion mukaisina.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
36
ovat saaneet tietoa Espoon lastenkulttuuritarjonnasta.
Toiminta ja sen kehittäminen
Opetusministeriön tukema Kaikukortti-kokeilu käynnistyi Espoossa huhtikuussa. Kaikukortti on tarkoitettu sosiaalialan yhteisöjen asiakkaille, jotka kokevat olevansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa.
Kokeilusta on saatu erittäin myönteistä palautetta.
Kaikukortin käyttäjät saavat maksuttomia lippuja
kulttuuritilaisuuksiin ja voivat pyytää kulttuuritapahtumaan mukaan myös vapaaehtoisen kulttuurikaverin. Näin taloudellisten esteiden lisäksi poistetaan
myös muita osallistumisen esteitä.
Kulttuuriketju - Kulturkedjan vie kulttuuria ikäihmisten palvelukeskuksiin ja hoivalaitoksiin. Ohjelmiston
kulttuuriesityksiin ja -tilaisuuksiin on osallistunut
vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 2 500 henkilöä.
Kulttuurin tulosyksikössä on käynnissä
KulttuuriEspoo -brändityö, joka kokoaa kaupungin
oman kulttuuriorganisaation lisäksi avustettavat
yhteisöt. KulttuuriEspoolle on luotu yhteinen visuaalinen ilme ja avattu omat sosiaalisen median kanavat. Keväällä aloitettu yhteisen tapahtumasivuston
suunnittelu jatkuu koko vuoden.
Kevätkaudella 2015 KULPS! -toimintamalli tavoitti
koululaisia koulupäivän aikana entiseen tapaan.
Kulttuuripolulla vieraili yhteensä noin 16 700 ja liikuntapolulla noin 14 900 peruskoululaista. Keväällä
on myös parannettu KULPS! -ohjelmiston yhteyttä
opetussuunnitelman tavoitteisiin sekä valmistauduttu vuoden 2016 opetussuunnitelman uudistukseen.
Espoonlahdessa aloitetun pajatoiminnan myötä 3D
-tulostusta on tarjolla nyt kaikilla suuralueilla.
Entressen kirjastossa keväällä tehtyjen tilamuutosten ansiosta pajatoiminnalle lohkaistiin entistä parempi tila. Aikaisemmin pajatoimintaa järjestettiin
Entressessä eri puolilla kirjastoa. Pajatoiminnan
oma blogi kertoo uutuuksista ja palveluista osoitteessa www.kirjastopaja.fi.
Tänä vuonna on järjestetty yhteensä 26 Kulttuurineuvola-kertaa. Kulttuuritoimijat ovat vierailleet
Leppävaaran, Matinkylän tai Suvelan neuvoloissa.
Odotustilan kulttuurielämyksen lisäksi lapsiperheet
Mittarit
Kaupunginkirjasto
Lainauksia
Käyntejä
Verkkokäyntejä (HelMet
kokonaisuudessaan)
TP 2013
TP 2014
TA 2015
Toteuma
7/2015
4 039 596
3 606 110
4 084 038
3 427 791
4 000 000
3 600 000
2 277 850
1 894 622
8 137 304
8 212 190
4 957 580
357 KULTTUURI
Talous
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
790
-15 813
-15 023
1 500
-16 523
-15 023
710
-710
0
997
-8 579
-7 582
1 059
-9 050
-7 991
134,0%
57,2%
53,2%
(toimintakate sitova)
Sitova toimintakate toteutuu talousarvion mukaisesti.
Toiminta ja sen kehittäminen
Syksyllä kaupunginmuseo avaa Gladiaattorit –
voitto ja kuolema Colosseumilla -näyttelyn
KAMUssa. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut järjestää
Espoo-päivän ja itsenäisyyspäivän konsertin, joten
loppuvuosi on kustannuspainotteinen.
Vuonna 2015 kaupunginmuseon kokoelmien luettelointitoiminta on keskittynyt Kauklahden lasi
-näyttelyn valmisteluun. Pentalan tulevan saaristo-
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
museon laajaa esineistöä käsitellään esittelykuntoon. Kokoelmahallintajärjestelmän täydentämistä ja
koekäyttöä on jatkettu pitkäjänteisesti. Keväällä
Futuro-talon suunnittelijan Matti Suurosen perikunta
lahjoitti kansainvälisestikin merkittävän arkistokokonaisuuden museon kokoelmiin.
Pentalan saaristomuseon valmistelu jatkuu kaikilla
museon vastuualueilla. Keväällä ja kesällä valmistauduttiin myös elokuisiin Pentalan saaristopäiviin.
Rakennuskauden suurena työnä Pentalan pihaalueet tehtiin valmiiksi yhteistyössä Tilakeskuksen
kanssa. Rakentamistyöt pysyivät aikataulussa.
Espoossa elokuun alussa pidetyille valtakunnallisille
Kotiseutupäiville suunniteltiin museon osuus, johon
kuului myös Pentalaan tutustuminen. Kotiseutupäiviin liittyen valmisteltiin pieni näyttely Sellon
kirjastoon. Glimsin kesässä on ollut ohjelmaa jokaiselle päivälle. Talomuseon kesäohjelma on huomioitu mediassa hyvin.
Kevätkaudella 7–9-luokkalaisille suunnatuissa
KULPS! -konserteissa esiintyivät Marzi Nymanin
lisäksi Mariska ja Felix Zenger. Samalla kokoonpanolla soitettiin myös yksi perhekonsertti. Lisäksi
muusikot tekivät koulu- ja palvelutalovierailuja sekä
soittivat runsaasti kamarimusiikkia. Kylätalo
Palttinan päiväkodissa tehtiin tarinasävellysprojekti.
Etelä-Korean kiertueella aloitettua yhteistyötä
Espoo Innovation Gardenin toimijoiden kanssa jatkettiin. Espoon Kaupunginteatterin ja EMMAn kanssa laadittiin liiketoimintasuunnitelma Culture Garden
-toiminnan aloittamiseksi.
Sivistystoimessa käynnistettiin Espoon tapahtumaseminaarikonseptin suunnittelu. Ensimmäinen
tapahtumaseminaari järjestettiin toukokuussa.
37
Espoon valotapahtuman hankeselvitys käynnistettiin. Kaupungin suurtapahtumien, Kotiseutupäivien
ja Espoo-päivän, tuotannot jatkuivat.
Alueellinen kulttuurityö järjesti Pikku-Aurorassa
Espoon isännöimät valtakunnalliset Lasten
Kulttuuriverkoston seminaaripäivät. Toukokuisen
seminaarin yhteydessä perustettiin Suomen
lastenkulttuurikeskusten liitto ry. Pikku-Auroran
erilaisten tapahtumien lisäksi talossa järjestettiin
lasten kesäleirejä.
Kevään aikana nuorisopalvelujen kanssa toteutettiin
nuorten bänditapahtumia. Uutena matalan kynnyksen toimintona Karatalossa järjestettiin seniorien
aamupäivän kohtaamistuokioita. Kaupunkikulttuuria
elävöittämään saatiin Suvelan alikulkutunnelien
maalaukset. Taiteilija Jussi TwoSevenin johdolla
koululuokat toteuttivat ympäristötaideteoksen. Kahdeksan puiston asukaspuistokiertue alkoi heinäkuussa.
Espoon kulttuurikeskuksen saleissa ja aulatiloissa
oli tammi–heinäkuussa yli 350 yleisötapahtumaa.
Näyttelykeskus WeeGeellä otettiin käyttöön
Museoliiton lanseeraama kansallinen Museokortti.
Aulan yhteydessä sijaitsevaan Studio Suuroseen
WeeGee tuotti keväällä Futuron maailma -näyttelyn,
jossa on nähtävillä kuvia maailman Futuro-taloista.
Näyttelyjen ohella talon toimintaan kuuluivat tapahtumat lapsille ja perheille sekä koululaisten kesäleirit. Sellosalissa lisättiin kevään monipuolisen ohjelmiston lisäksi ikäihmisille suunnattua maksutonta
tarjontaa, mm. päivätansseja sekä iltapäiväkonsertteja ja -elokuvia.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
38
Mittarit
Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut
Kävijöitä
- Näyttelykeskus WeeGee*
- Espoon kulttuurikeskus
- Sellosali
- Alueelliset kulttuuripalvelut yhteensä
- Karatalo
- Taidetalo Pikku-Aurora
- Kannusali**
- Seinätön aluetyö ja projektit
TP 2013
TP 2014
TA 2015
Toteuma
7/2015
300 000
168 000
40 224
72 828
38 136
12 992
13 000
8 700
321 722
176 685
41 719
71 218
33 600
14 474
8 978
14 166
230 000
170 000
43 000
81 300
38 000
13 300
20 000
10 000
173 841
79 012
25 115
44 426
18 554
8 529
9 849
7 494
46 861
50 265
69 000
31 474
18 292
1 265
20 538
1 445
23 000
1 900
10 177
768
30 052
2 993
31 236
3 760
45 000
6 000
14 062
1 781
Kaupunginmuseo
Museo- ja näyttelykävijöitä*
Lapsia ja nuoria museopedagogisessa
toiminnassa
Opastusten lukumäärä
Kaupunginorkesteri
Kuulijoita yhteensä
- lapset ja nuoret
* Molemmat sisältävät KAMUn kävijät.
** Kannusalin peruskorjaus kesä 2013 - talvi 2014
38 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
4 727
-44 042
-39 315
5 097
-44 042
-38 945
370
0
370
2 553
-24 325
-21 772
3 204
-24 447
-21 243
67,8%
55,5%
54,0%
(tulot ja menot sitovia)
Toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin
0,4 milj. eurolla johtuen mm. Sitran ja opetus- ja
kulttuuriministeriön tuista Tajua mut! - viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille.
Toiminnasta saatujen tulojen arvioidaan toteutuvan
suunnitelmien mukaisesti.
Toimintamenojen arvioidaan toteutuvan muutetun
talousarvion mukaisesti.
Laaksolahden jäähallin käyttökiellosta johtuvaa
jääpulaa on vuosina 2013 - 2014 korvattu sopimukseen perustuvilla ostoilla Tapiolassa sijaitsevalta
Barona Areenalta. Vuonna 2015 päätettiin ostaa
Leppävaaran uimahallin säästyneillä uinninvalvontamäärärahoilla lisäjääaikaa Barona Areenalta.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
39
39 MUU SIVISTYSTOIMI
1000 EUR
Toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
5 210
0
-30 640
-25 430
2 294
0
-30 639
-28 345
-2 916
0
1
-2 915
1 082
28
-15 342
-14 231
1 471
28,2%
-16 725
-15 254
54,6%
60,0%
(tulot ja menot sitovia)
Toimintatulot alittavat muutetun talousarvion noin
2,9 milj. eurolla. Tulosyksiköiden tuloarviot arvioitiin
käyttösuunnitelmassa realistisiksi ja se osa tuloista,
minkä ei arvioitu toteutuvan, budjetoitiin muuhun
sivistystoimeen.
Toimintamenojen arvioidaan toteutuvan muutetun
talousarvion mukaisina. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnialle Espoon työväenopistosta ja
Espoon aikuislukiosta maksettavaa korvausta ei
tässä vaiheessa ole tarvetta muuttaa.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
40
4.4 Tekninen ja ympäristötoimi
Tuloslaskelma
TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI
1000 EUR
Tilinimi
Myyntituotot, ulkoiset
Maksutuotot, ulkoiset
Tuet ja avustukset, ulkoiset
Vuokratuotot, ulkoiset
Muut tuotot, ulkoiset
TOIMINTATULOT, ULKOISET
Valmistus omaan käyttöön
TP 2014
18 001
22 367
17
17 870
26 422
84 678
Muutettu TA
Poikkeama
2015 Ennuste 2015
2015
15 115
15 118
3
26 353
26 859
506
0
59
59
18 231
18 231
0
32 645
32 647
2
92 343
92 913
570
Toteuma
7/2014
4 376
4 402
12
11 624
5 168
25 583
Toteuma Toteuma-%
7/2015
2015
4 102
27,1 %
8 668
32,9 %
56
12 708
69,7 %
21 497
65,9 %
47 030
50,9 %
Kasvu-%
2014-2015
-6,3 %
96,9 %
370,4 %
9,3 %
315,9 %
83,8 %
22 378
24 555
24 555
0
10 260
10 293
41,9 %
0,3 %
-29 804
-104 210
-2 439
-352
-2 529
-369
-139 705
-31 035
-115 569
-2 781
-466
-3 326
-185
-153 363
-30 983
-122 799
-2 782
-466
-3 326
-229
-160 585
52
-7 230
-1
0
0
-43
-7 222
-17 978
-44 840
-1 494
-109
-1 456
-71
-65 949
-18 023
-50 712
-1 323
-58
-1 499
-105
-71 721
58,1 %
43,9 %
47,6 %
12,4 %
45,1 %
56,8 %
46,8 %
0,2 %
13,1 %
-11,5 %
-47,4 %
3,0 %
47,2 %
8,8 %
36 094
-71 840
45 777
-71 858
57 044
-72 278
11 268
-420
14 134
-36 463
23 700
-37 436
51,8 %
52,1 %
67,7 %
2,7 %
Tulot yhteensä
Menot yhteensä
143 150
-211 545
162 675
-225 221
174 512
-232 863
11 837
-7 642
49 977
-102 412
81 024
-109 157
49,8 %
48,5 %
62,1 %
6,6 %
TOIMINTAKATE
-68 396
-62 546
-58 351
4 195
-52 435
-28 133
45,0 %
-46,3 %
TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI (pl. ulkopuoliset työt ja rakentamisen sisäiset palvelut)
1000 EUR
Muutettu TA
Poikkeama
Toteuma
Toteuma Toteuma-%
TP 2014
2015 Ennuste 2015
2015
7/2014
7/2015
2015
1 190
1 115
1 118
3
572
544
48,8 %
22 367
26 353
26 859
506
4 402
8 668
32,9 %
17
0
59
59
12
56
17 870
18 231
18 231
0
11 624
12 708
69,7 %
26 422
32 645
32 647
2
5 168
21 492
65,8 %
67 866
78 343
78 913
570
21 779
43 467
55,5 %
Kasvu-%
2014-2015
-4,9 %
96,9 %
370,4 %
9,3 %
315,8 %
99,6 %
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot, ulkoiset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset
Avustukset, ulkoiset
Vuokrat, ulkoiset
Muut kulut, ulkoiset
TOIMINTAMENOT, ULKOISET
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
(koko tekninen ja ympäristötoimi)
Tuloslaskelma
Tilinimi
Myyntituotot, ulkoiset
Maksutuotot, ulkoiset
Tuet ja avustukset, ulkoiset
Vuokratuotot, ulkoiset
Muut tuotot, ulkoiset
TOIMINTATULOT, ULKOISET
Valmistus omaan käyttöön
2 384
2 070
2 070
0
391
369
17,8 %
-5,5 %
-29 804
-67 482
-2 439
-352
-2 529
-369
-102 976
-31 035
-68 684
-2 781
-466
-3 326
-185
-106 478
-30 983
-64 614
-2 782
-466
-3 326
-229
-102 400
52
4 070
-1
0
0
-43
4 078
-17 978
-38 340
-1 494
-109
-1 456
-71
-59 448
-18 023
-34 383
-1 323
-58
-1 499
-105
-55 393
58,1 %
50,1 %
47,6 %
12,4 %
45,1 %
56,8 %
52,0 %
0,2 %
-10,3 %
-11,5 %
-47,4 %
3,0 %
48,3 %
-6,8 %
13 159
-48 762
12 892
-49 373
12 859
-49 793
-32
-420
7 863
-26 484
7 296
-27 373
56,6 %
55,4 %
-7,2 %
3,4 %
Tulot yhteensä
Menot yhteensä
83 409
-151 738
93 305
-155 851
93 842
-152 193
537
3 658
30 033
-85 932
51 133
-82 765
54,8 %
53,1 %
70,3 %
-3,7 %
TOIMINTAKATE
-68 329
-62 546
-58 351
4 195
-55 899
-31 632
50,6 %
-43,4 %
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot, ulkoiset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset
Avustukset, ulkoiset
Vuokrat, ulkoiset
Muut kulut, ulkoiset
TOIMINTAMENOT, ULKOISET
Toimintatulot, sisäiset
Toimintamenot, sisäiset
(tekninen ja ympäristötoimi ilman nettositovia tehtäväalueita)

Kaupunkitasoisesta 48,9 milj. euron maanmyyntivoittotavoitteesta siirtyy arvion mukaan 13 milj.
euroa vuodelle 2016.

Joukkoliikenteen vuoden 2014 ylijäämä vähentää vuoden 2015 menoja 3,7 milj. euroa. Myös vuoden
2015 kuntaosuuksista ennakoidaan säästyvän määrärahaa.

Maanhankintaan esitetään lisämäärärahaa 1 milj. euroa.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
41
kuvaa koko vuoden tilannetta tilapäisesti auki
olleiden vakanssien täyttämisen ja harjoittelijoiden
vuoksi. Henkilöstömäärä 644 henkilöä on vakituisen henkilöstön osalta pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Henkilöstömäärän analysointia vaikeuttaa määräaikaisen henkilöstön
rekisteröintitavan muutos tarkasteltavien vuosien
välillä. Vuonna 2015 harjoittelijat on kirjattu määräaikaiseksi henkilöstöksi toisin kuin vuonna 2014.
Henkilöstön määrä pysyy nykyisellään (TATU).
Talous
Tulojen ennustetaan toteutuvan. Tuloarvioihin
sisältyy kaksi suurta erää: maankäyttösopimustulot 20 milj. euroa sekä maanmyyntivoitot 27 milj.
euroa. Näiden erien kertymiseen liittyy luonnollisesti epävarmuutta. Vuokratuottojen kertymä on
sopimusten perusteella etupainotteista.
Menojen ennustetaan toteutuvan 3,8 milj. euroa
talousarviota pienempinä joukkoliikenteen vuoden
2014 kuntaosuuden täsmäytyksen vuoksi. Täsmäytys, 3,7 milj. euroa, tehtiin Espoon vuoden
2015 menoihin, koska HSL:n tilinpäätös valmistui
huomattavasti Espoon tilinpäätöstä myöhemmin.
Espoo on ottanut asian esille vuoden 2014 talousarviolausunnossaan kehottamalla HSL:ää kehittämään raportointiaan niin, että tilinpäätöstiedot
olisivat käytettävissä jäsenkuntien tilinpäätösrytmillä.
Joukkoliikenteen vuoden 2014 kuntaosuuden
täsmäytys selittää palveluiden ostojen poikkeaman. Muutoin palveluiden ostoissa on ennusteessa täsmennetty ulkoisten ja sisäisten ostojen
suhdetta, kun palvelusopimukset, ostettavien palveluiden volyymit sekä tietotekniikkapalveluiden
organisoinnin muutokset ovat vakiintuneet.
Kunnallistekniikan poistot toteutuvat talousarviossa arvioitua pienempinä. Talousarviota laadittaessa ei ollut vielä täsmällistä tietoa vuoden 2014
investointimenojen ja -tulojen toteutumisesta.
Henkilöstömenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Henkilöstömenojen kertymä ei
41 TEKNINEN LAUTAKUNTA
1000 EUR
Toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
27 133
1 960
-46 901
-17 808
27 133
1 960
-46 901
-17 808
0
0
0
0
3 263
391
-24 335
-20 680
7 635
369
-24 143
-16 138
28,1%
18,8%
51,5%
90,6%
Sekä ulkoisten toimintatulojen 26,5 milj. euroa että
sisäisten toimintatulojen 0,6 milj. euroa on ennustettu toteutuvan talousarvion mukaisina.
maankäyttömaksuista (20 milj. euroa) tuloutetaan
suhteessa enemmän loppuvuodesta.
Ulkoisten ja sisäisten toimintamenojen yhteissumman 46,9 milj. euroa on ennustettu toteutuvan
talousarvion mukaisena.
Ulkoisten toimintatulojen toteuma oli heinäkuun
lopussa 7,2 milj. euroa, koska toimintatulojen
Mittarit
413 KATU- JA VIHERPALVELUT
Liikenneväylien ala milj. m²
Viherhoitoala milj. m²
Liikenneväylien ja viherhoitoalojen tunnusluvut
eivät ole toteumatilanteesta 31.7.2015 kaikilta
osin vertailukelpoisia edellisten vuosien lukuihin.
TP 2013
TP 2014
TA 2015
Toteuma
7/2015
9,7
9,2
10,3
9,8
9,7
10,7
9,3
8,8
Rekisterin tietojen eheyttä on tarkistettu toimintavuotena ja rekisteristä on poistettu metsät, jotka
löytyvät metsärekisteristä, sekä väyliä ja viherhoitoaloja, jotka eivät ole kaupungin omistamalla
maalla tai ylläpidossa.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
42
415 ULKOPUOLISET TYÖT
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
14 000
-14 000
0
14 000
-14 000
0
0
0
0
3 805
0
3 805
3 559
-65
3 494
25,4%
0,5%
Ulkopuoliset työt on nettobudjetoitu ja toimintakate
on sitova.
jen rakentamispalveluiden aiheuttamia tuotanto- ja
palvelukustannuksia.
Toimintatulot ovat ulkopuolisille, pääasiassa
HSY:lle, toteutettavia vesi- ja viemäriverkostojen
rakentamispalveluja ja muille osapuolille telekaapeleiden putkituksia. Toimintamenot ovat tuotettu-
Toimintatulojen ja -menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Toteutuneita kuluja
ei ole samassa määrin kuin tuloja, koska vasta
loppuvuodesta kirjataan tuloja vastaavat menot.
418 RAKENTAMISEN SISÄISET PALVELUT
1000 EUR
Toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
32 885
22 485
-55 370
0
44 185
22 485
-66 670
0
11 300
0
-11 300
0
6 271
9 869
-16 480
-341
16 408
9 924
-26 327
5
49,9%
44,1%
47,5%
Rakentamisen sisäiset palvelut on nettobudjetoitu
ja toimintakate on sitova.
Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden kunnallistekniikkainvestoineille tekemistä töistä.
Menot kertyvät kunnallistekniikkainvestointeihin
kohdistuvista ostoista Espoo Kaupunkitekniikka
-liikelaitokselta sekä teknisen keskuksen
Suurpellon taseyksikön tulojen ja menojen arvioidaan alittuvan 1 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Tapiolan taseyksikön tulojen ja
menojen arvioidaan ylittyvän 12,3 milj. euroa.
43 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
316
-10 962
-10 646
336
-10 964
-10 628
20
-2
18
239
-6 365
-6 125
210
-5 970
-5 760
66,4%
54,5%
54,1%
Tuloja on kertynyt 0,2 milj. euroa. Tulojen arvioidaan ylittyvän 20 000 euroa budjetoidusta. Tukia ja
avustuksia on käynnissä olevista hankkeista kertynyt 52 000 euroa.
Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on täyttämättömiä
vakansseja. Useita kokoaikaisia harjoittelijoita on
palkattu tasaamaan työmäärää. Henkilöstömenot
tulevat toteutumaan budjetoidusti.
Menojen toteuma on 5,97 milj. euroa. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Asiantuntijapalveluita on ostettu 0,7 milj. eurolla eli
39,3 prosentilla. Loppuvuoteen kohdistuu runsaasti
projekti- ja muita selvitystarpeita. Määräraha tullaan
käyttämään.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
43
Mittarit
43 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA
Kaavojen mahdollistama asuntojen
vuosituotannon määrä k-m²
TP 2013
TP 2014
TA 2015
Toteuma
7/2015
367 180
496 600
350 000
197 900
44 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
1000 EUR
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
50
-2 638
-2 588
67
-2 638
-2 571
17
0
17
33
-1 420
-1 387
46
-1 310
-1 264
91,1%
49,6%
48,8%
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Tuloja on kertynyt 46 000 euroa. Tulojen arvioidaan
ylittyvän budjetoidusta noin 20 000 euroa. Uusi
taksa on tullut voimaan 1.8.2015.
Henkilöstömenojen toteuma on 0,9 milj. euroa.
Määräaikaisen henkilöstön osalta menojen kertyminen painottuu loppuvuoteen.
Menoja on kertynyt 1,3 milj. euroa. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Haltia-luontokeskuksen menoja (345 000 euroa) ei
ole vielä kertynyt. Projektimenojen kertyminen painottuu loppuvuoteen.
45 RAKENNUSLAUTAKUNTA
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
4 402
-3 972
430
4 902
-4 033
869
500
-61
439
3 525
-2 183
1 342
3 452
-2 420
1 032
78,4%
60,9%
240,0%
Rakennusvalvontakeskus on vuoden 2015 alusta
nettobudjetoitu yksikkö. Sitova toimintakate on
0,43 milj. euroa. Toteumaennuste on 0,87 milj. euroa. Tulot ja menot ylittyvät budjetoidusta.
Tuloja on kertynyt 3,5 milj. euroa. Tulojen arvioidaan ylittyvän budjetoidusta, mikäli suunnitellut
hankkeet toteutuvat. Tuloennuste on 4,9 milj. euroa.
Mittarit
45 RAKENNUSLAUTAKUNTA
Myönnettyjä lupia kpl
Uudis- ja laaj. kerrosala (1 000 m²)
Uudis- ja laaj. tilavuus (1 000 m³)
Tuloylitys on noin 0,5 milj. euroa. Seuraava taksan
tarkistus tehdään vuonna 2016.
Menoja on kertynyt 2,4 milj. euroa. Menojen arvioidaan ylittyvän noin 60 000 euroa budjetoidusta lähinnä henkilöstömenojen osalta, joiden toteuma on
61,7 prosenttia.
TP 2013
TP 2014
TA 2015
1 827
1 817
457
2 403
1 900
3 420
2 400
Toteuma
7/2015
1 017
381
2 639
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
44
46 JOUKKOLIIKENNE
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
2 700
-56 999
-54 299
2 700
-53 277
-50 577
0
3 722
3 722
1 666
-33 867
-32 202
1 823
-29 439
-27 616
67,5%
51,6%
50,9%
Joukkoliikenteen vuoden 2014 ylijäämä vähentää
vuoden 2015 menoja 3,7 milj. euroa.
Alituksen euromäärään palataan syksyn
kk-raporteissa.
Vuoden 2015 menojen arvioidaan alittavan talousarvion HSL:n alkuvuoden ennustetietojen valossa.
Tuloarvion ennustetaan toteutuvan talousarvion
puitteissa.
48 PELASTUSTOIMI
1000 EUR
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
-17 530
-17 530
Ennuste 2015
-17 530
-17 530
Pelastustoimen määrärahasta maksetaan Espoon
maksuosuus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen
Poikkeama
2015
0
0
Toteuma
7/2014
-10 040
-10 040
Toteuma
7/2015
-10 204
-10 204
Toteuma-%
2015
58,2%
58,2%
toiminnasta. Maksuosuuden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaan.
49 MUUT TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT
1000 EUR
Toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
56 634
110
-16 849
39 895
56 634
110
-16 849
39 895
0
0
0
0
20 916
0
-7 722
13 194
37 598
66,4%
0,0%
55,1%
71,0%
Tulojen ja menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisina.
Tuloarvioon sisältyy maanmyyntivoittoja 27 milj.
euroa. Maanmyyntivoittoja on kertynyt 18 milj.
euroa. Tuloarvion ennustetaan toteutuvan, joskin
kertymään liittyy luonnollisesti epävarmuutta.
Vuokratuottojen kertymä on sopimusten perusteella etupainotteista ja tulee tasaantumaan vuoden edetessä.
Toiminta ja sen kehittäminen
Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja
paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Edistämme asuntotarjontaa ja myötävaikutamme aluekeskusten ja asuntoalueiden kehitykseen. Luomme
edellytykset myös liike- ja toimitilarakentamiselle.
Elokuun alkuun mennessä on alkanut yhteensä
-9 280
28 318
Menoihin on budjetoitu 16,8 milj. euroa. Menoja
on kertynyt 9,2 milj. euroa eli 55,1 prosenttia. Menojen kertymä ei ole tasaista. Vuoden loppupuolella maksetaan avustuksia 0,4 milj. euroa.
Henkilöstömenoista on alkuvuodesta säästynyt
noin 100 000 euroa, koska vakansseja on ollut
tilapäisesti vapaana: Säästyneet varat on käytetty
Toivo-projektin projektipäällikön palvelujen ostamiseen sekä sähköisen asioinnin kehittämiseen.
1 580 asunnon rakentaminen ja uutta asuinker2
rosalaa on kaavoitettu 197 900 k-m :ä. Kehitämme kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin.
Tavoitteenamme on käynnistää metroliikenne
vuonna 2016, jota täydentää metron jatkeen ra-
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
kentaminen Kivenlahteen. Kaupunkikeskusten
rakentaminen ja kehittäminen etenevät. Espoon
suurin rakennuskohde Espoon Sairaalan rakentaminen etenee. Uudella konseptilla toteutettu
Opinmäen oppimiskeskus otetaan käyttöön elokuussa.
Sähköisten palvelujen, toimintatapojen ja asiakaspalvelun kehittäminen on käynnissä. Kehitystyössä haemme toimintaprosessien muutoksia ja
tehokkuuden lisäämistä sekä palvelun laadun
parantamista. Toimiala vahvisti elokuun alussa
asiakaspalveluaan yhdistämällä eri asiakaspalvelupisteitä.
Toimialalla on myös käynnissä useita talouden ja
tuottavuuden kehittämishankkeita, jotka koskevat
kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista, palvelujen
järjestämistä sekä tilakustannusten ja tilatehokkuuden kehittämistä. Espoon Kaupunkitekniikka
-liikelaitoksen ja Espoon Kiinteistöpalvelut
-liikelaitoksen sijoittumista toimialalle valmistellaan
tulevan syksyn kuluessa.
Vuoden toimintaan vaikuttavat kuntalain kokonaisuudistus ja tilaajavastuulain sekä tuloverolain
muutokset. Ympäristöministeriö pyysi syksyllä
2014 lausuntoja maankäyttö- ja rakennuslakimuutoksiin, joiden tavoitteena on kilpailun edistäminen
kaupan ja asuntorakentamisen aloilla. Valtion
rakennepoliittisen ohjelman tuomat muutokset
toimialan tehtäviin ja velvoitteisiin tarkentuvat
syksyn kuluessa.
45
Toimialan palvelut
TA 2015 ylläpitomenot liikenneväylien ja viherhoitoalan osalta vähenevät 1,1 milj. euroa (5 %)
TA 2014 nähden.
Suunnitelmassa on vuoden 2015 säästöjä ITjärjestelyjen osalta (-2,9 milj. euroa TYT - Pali
yhteistyönä).
Toivo-tuotannonohjausjärjestelmä on otettu 16.6.
osittain käyttöön. Vuosien 2016–2018 osalta on
laskettu Toivon tuovan säästöjä.
Palvelutasojen tarkistukset ja hinnoittelu on tehty.
Ravan ja Teken palvelujen hinnantarkistusten
lisätulot voidaan arvioida vuoden lopussa.
Sähköisen asioinnin lisääminen etenee sähköisten lupaprosessien osalta.
Tilatehokkuuden nosto ja sisäilman parantaminen
Hallinnon tilasuunnittelu on käynnissä ja tilojen
käytön tehostamistoimenpiteet muiden toimialojen
kanssa etenevät.
Tilakustannukset ja palvelutaso/mittariston kehittäminen sekä suunnitelma tilakustannusten kasvun hallitsemiseksi on hyväksytty.
Tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessin
kehittäminen ja kustannusten ohjaus ja hallintaprojektin projektisuunnitelma on hyväksytty.
Käyttö- ja energiakustannusten seurantatiedot
saadaan vuoden lopussa.
Sisäilman parantaminen -projektisuunnitelma
etenee suunnitelman mukaisesti.
Maankäytön periaatteet
Periaatteiden ja linjausten kuvaaminen : ajantasaistaminen etenee. Maankäytön periaatteet:
kuvaus on tehty.
TATU-ohjelma
Toimialalla on käynnissä useita talouden ja tuottavuuden projekteja ja toimenpiteitä, jotka koskevat
kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista, palvelujen
järjestämistä sekä tilakustannusten ja tilatehokkuuden kehittämistä.
Sähköistä asiointia ja toimintatapoja on edistetty
Sähköisten lupien määrä on kasvanut (rakennusluvat 60 % sähköisin asiakirjoin). Selkeytetään
kaupunkikuvatoimikunnan asemaa ja tehtäviä
sekä viestintää. Kaavoitusprosessia on tehostettu
uudistetulla osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla
(OAS-menettely).
Kaupunki- ja aluekeskusten vetovoiman ja tuottavuuden kasvattaminen
Raideliikenteeseen tukeutuvan Metron kehyskäytävän ja Kaupunkiradan lähialueiden kehittäminen
etenevät.
Tänä vuonna on valmius 2 500 uudelle asunnolle.
2
KHL on hyväksynyt 197 900 k-m heinäkuun lop2
puun mennessä (tavoite 350 000 k-m ).
Henkilöstö
Vuoden 2015 henkilöstömäärä säilyy nykyisellään
tehtävämäärän kasvaessa (tilanne nyt TYT 644).
Palvelujen ja tuottavuuden kehittämiseksi Espoo
Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen ja Espoo
Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen sijoittumista toimialalle valmistellaan tulevan syksyn kuluessa.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
46
4.4.1 Tilakeskus-liikelaitos
Liikelaitosten tuloslaskelma
TILAKESKUS-LIIKELAITOS
1000 EUR
Tilinimi
TP 2014
Liikevaihto
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma Toteuma-%
7/2015
2015
Kasvu-%
2014-2015
188 554
197 690
197 960
270
109 310
115 323
58,3%
5,5%
Valmistus omaan käyttöön
10 615
8 954
9 820
866
2 668
3 080
34,4%
15,4%
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
1 892
6 154
0
613
613
0
350
6 149
613
-64 355
-16 816
-47 539
-57 028
-19 290
-37 738
-57 647
-18 054
-39 593
-619
1 236
-1 855
-33 962
-11 027
-22 935
-31 586
-11 054
-20 532
55,4%
57,3%
54,4%
-7,0%
0,2%
-10,5%
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
74,9%
-100,0%
-5 737
-6 063
-6 063
0
-3 404
-3 525
58,1%
3,6%
Poistot ja arvonalentumiset
-46 292
-42 885
-45 675
-2 790
-25 140
-26 740
62,4%
6,4%
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat
Muut kulut
-55 361
-55 071
-290
-63 242
-62 933
-309
-63 240
-62 931
-309
1
1
0
-35 806
-35 633
-173
-39 006
-38 849
-157
61,7%
61,7%
50,8%
8,9%
9,0%
-9,5%
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
35 469
-28 211
37 425
-28 217
35 766
-28 325
-1 659
-108
20 166
-16 425
18 159
-16 528
48,5%
58,6%
-10,0%
0,6%
7 258
9 208
7 441
-1 767
3 741
1 631
17,7%
-56,4%
7 258
-1 229
9 208
7 441
4 920
-1 767
4 920
3 741
-6 149
1 631
17,7%
-56,4%
-100,0%
6 030
9 208
12 362
3 154
-2 408
1 631
17,7%
-167,8%
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

Tilatehokkuuden parantamisessa on saavutettu hyötyjä eri osa-alueiden nopeilla toimenpiteillä, joihin
lukeutuu mm. monitoimitilapilotti ja uudet työtavat. Projektisuunnitelman mukaisten toimialakohtaisten pidemmän aikajänteen toimenpiteiden suunnittelu on edennyt aikataulujen mukaisesti.
Talous
Liikevaihdon ennustetaan olevan 198 milj. euroa,
koska ulkoisten toimitilavuokrien toteuman perusteella on arvioitu vuokrien toteutuvan 270 000 euroa
talousarviota korkeampana.
Ennusteessa on valmistus omaan käyttöön -erässä
huomioitu investointien uudisrakennushankkeisiin
kohdistuneet sisäiset ostot 866 000 euroa.
Kaupungin vahinkorahastolta on saatu vahinkokorvauksia 475 000 euroa, liikelaitoksen omavastuuosuudesta kahdesta erillisessä palossa tuhoutuneesta rakennuksesta.
Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat pääsääntöisesti
lämpö-, sähkö-, vesi- ja jätevesikuluja. Ennustettu
aine-, tarvike- ja tavarakulujen olevan 18 milj. euroa, koska arvioitu, että lämpö- ja sähkökulut toteutuvat 1,2 milj. euroa talousarviota alhaisempina.
Palvelujen ostojen on ennustettu olevan 39,6 milj.
euroa, koska pohjautuen aikaisempaan käytäntöön
on arvioitu, että vahinkorahastolta saadut omavastuuosuudet 475 000 euroa käytetään kokonaisuudessaan rakennusten korjauksiin. Lisäksi TATU:n
sisäilman laadun parantamista koskevan projektin
toteutuksen on arvioitu vaativan asiantuntijaostoja
650 000 euroa ja rakennushankkeiden esisuunnittelun, selvitysten ja tutkimusten on arvioitu kasvattavan palvelujen ostoja 800 000 eurolla.
Poistojen on ennustettu olevan 45,7 milj. euroa.
Väistötilojen perustusten, joiden poistoaika on kolme vuotta, on arvioitu nostavan poistoja 2,4 milj.
eurolla sekä perusparannusten kertaluonteisten
poistojen 295 000 eurolla.
Poistoeron vähennyksen on ennustettu olevan
4,9 milj. euroa, joka on linjassa vuoden 2014 toteuman kanssa. Poistoeron muutosta ei ole talousarviossa vuodelle 2015, mutta tullaan sisällyttämään seuraaviin talousarvioihin.
Muilta osin ennustetaan muutetun talousarvion
vuodelle 2015 toteutuvan suunnitellusti.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
Mittarit
71 TILAKESKUS
Toimitilat, m²
- oma rakennuskanta
- osaketilat
- vuokratilat
47
TP 2013
TP 2014
TA 2015
Toteuma
7/2015
1 086 043
765 596
164 439
156 008
1 132 016
761 661
190 874
179 481
1 134 835
764 939
194 879
175 017
1 128 478
773 512
185 469
169 497
Taulukossa TA 2015 on talousarviovaiheen arvio
vuoden 2015 tilakehityksestä. Toteuma 2015 on
31.7.2015 tilanne. Oman rakennuskannan kasvua
selittää EVTEK-kuntaytyhmän purkamisesta
Tilakeskus-liikelaitokselle siirtyneet Espoossa sijaitsevat Metropolian ammattikorkeakoulun rakennuk-
set. Osaketilojen TP 2014 luvussa oli virheellisesti
mukana 1.8.2015 käyttöönotettava Kiinteistö Oy
Opinmäen Kampuksen rakennus. Vuokratilojen
määrä on alentunut, koska Omnialle välivuokratut
kohteet ovat siirtyneet heille suoraan vuokrattaviksi.
Toiminta ja sen kehittäminen
Tilakeskus-liikelaitoksen talonsuunnittelun ja talonrakennuksen organisaatioita on uudistettu ja muutos on astunut voimaan 1.1.2015. Uudistuksessa
talotuotannon palvelualueen nimeksi on tullut talonrakennuttaminen. Palvelualueessa toimii kaksi yksikköä; ”Hankekehitys ja erikoissuunnittelu” ja ”Rakennuttaminen”.
Siirtokelpoisten tilojen hankinnassa on saatu käyttöön puitejärjestely, joka helpottaa siirtokelpoisten
tilojen hankintaa.
Valtuusto päätti 18.5.2015 kiinteistöpalvelujen tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin
valmistelun jatkamisesta siten, että kaupungin tilojen ja niiden hoidon omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään yhteen ja samaan organisaatioon.
Tilakeskus-liikelaitos on mukana valmistelutyöryhmässä ja tavoitteena on yhdistää Espoo
Kiinteistöpalvelut -liikelaitos Tilakeskus-
liikelaitokseen siten, että yhdistetty yhden liikelaitoksen toimintamalli aloittaisi 1.1.2016.
Heinäkuun loppuun mennessä on valmistunut
Kirstin siirtokelpoinen väistökoulu, Mattlidens skolan
lisätilat, Painiityn päiväkoti ja avoin päiväkoti,
Päivänkehrän koulun väistötilat sekä Rödskogs
skolan väistötilat.
Suvelan asukaspuiston varastotila, Espoonlahden
lastenkoti ja Merisaappaan koulun, Pentalan rakennusten, Leppävaaran uimahallin, Mankkaan koulun
ja Viherlaakson terveysaseman peruskorjaukset ja
uudisrakennukset sekä Viherlaakson hammashoitolan ja Mankkaan neuvolan ja hammashoitolan palveluverkkomuutostyöt ja Rödskogs skolan,
Viherlaakson terveysaseman, Päivänkehrän koulun
ja Pohjois-Tapiolan päiväkodin väistötilat valmistuvat tämän vuoden aikana.
TATU-ohjelma
Teknisen ja ympäristötoimen toimitilaryhmä on hyväksynyt Tilakeskuksen talouden tasapainotus- ja
tuottavuusohjelman projektit ja toimenpiteet toteutettavaksi laadittujen projektisuunnitelmien mukaan.
Liikelaitoksen TATU-projektit ovat sisäilman laadun
parantaminen ja tilankäytön parantaminen sekä
tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessin
kehittäminen ja kustannusten ohjaus ja hallinta.
TATU-toimenpiteet puolestaan ovat energiatehokkuuden ja materiaalitehokkuuden parantaminen
sekä tilakustannukset ja palvelutaso/mittariston
kehittäminen.
TATU:n tilankäytön parantamisen -projektissa on
saavutettu hyötyjä eri osa-alueiden nopeilla toimenpiteillä, joihin lukeutuu mm. monitoimitilapilotti ja
uudet työtavat. Projektisuunnitelman mukaisten
toimialakohtaisten pidemmän aikajänteen toimenpiteiden suunnittelu on edennyt aikataulujen mukaisesti. Myös muut TATU-projektit ja toimenpiteet
etenevät suunnitelmien mukaisesti.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
48
Tulostavoitteiden toteutuminen
Tilakeskus-liikelaitosta sitoo valtuustoon nähden talousarviossa ja taloussuunnitelmassa esitetyt liikelaitoksen sitovat tavoitteet, jotka on esitetty talousarviokirjassa liikelaitoksen suunnitelmatekstissä.
1. Liikelaitoksen vuoden 2015 tulostavoite on 9 milj.
euroa ylijäämäinen tulos.
2. Liikelaitoksen investoinnit ovat enintään valtuuston
hyväksymän muutetun talousarvion mukaiset.
Tilakeskus-liikelaitoksen tuloksen ennustetaan
olevan noin 7,4 milj. euroa ylijäämäinen ennen
tilinpäätössiirtokirjauksia ja tilinpäätössiirtokirjaukset huomioiden, tilikauden tuloksen olevan
12,4 milj. euroa ylijäämäinen. Tulostavoite toteutuu.
Tilakeskus-liikelaitoksen muutetun talousarvion
mukaan, investointien enimmäismäärä on
93,3 milj. euroa. Investointien ennustetaan olevan 88,7 milj. euroa. Tulostavoite toteutuu.
7192 UUDISRAKENTAMINEN
1000 EUR
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
0
73 578
73 578
0
61 977
61 977
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
9 000
9 000
9 000
9 000
7192 UUDISRAKENTAMINEN
Tulot
Menot
Netto
Poikkeama
2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015
0
-11 601
-11 601
1 288
23 401
22 112
Toteuma-%
2015
30 780
30 780
41,8 %
41,8 %
Poikkeama
2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015
Toteuma-%
2015
7193 PERUSPARANTAMINEN
1000 EUR
7193 PERUSPARANTAMINEN
Tulot
Menot
Netto
0
0
0
2 735
2 735
2 658
2 658
29,5 %
29,5 %
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
49
4.4.2 Suurpellon taseyksikkö
Liikelaitosten tuloslaskelma
SUURPELTO
1000 EUR
Tilinimi
TP 2014
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma Toteuma-%
7/2015
2015
Kasvu-%
2014-2015
Liikevaihto
6 038
8 185
8 185
0
2 577
4 020
49,1%
56,0%
Valmistus omaan käyttöön
5 861
5 000
4 000
-1 000
2 477
1 602
32,0%
-35,3%
-5 944
-4 092
0
-4 092
997
4
993
-2 514
-1 690
-2 514
-1 690
33,2%
0,0%
33,2%
-32,8%
-5 944
-5 089
-4
-5 085
-119
-99
-99
0
-59
-59
60,1%
0,8%
-5 058
-5 506
-5 506
0
-2 887
-3 237
58,8%
12,1%
0
0
0
0
0
0
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
-32,8%
Liiketoiminnan muut kulut
Muut kulut
0
0
-100,0%
-100,0%
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
778
36
2 492
34
2 489
30
-3
-4
-407
7
636
6
25,5%
17,7%
-256,2%
-10,2%
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
815
2 525
2 519
-7
-400
642
25,4%
-260,3%
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
815
2 525
2 519
-7
-400
642
25,4%
-260,3%
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
815
2 525
2 519
-7
-400
642
25,4%
-260,3%

Opinmäen oppimiskeskus otetaan käyttöön elokuussa.

Suurpellon jätehuolto Oy:hyn esitetään 1,7 milj. euron lisäosakesijoitusta korkomenoissa säästämiseksi.
Talous
Taseyksikön tuotot kertyvät tuloutettavista maankäyttömaksuista sekä pitkäaikaisten vuokrasopimusten tuotoista. Maankäyttömaksuja tuloutetaan
tilikauden investointien verran. Investointien ja
maankäyttömaksujen toteumaprosentti oli heinäkuun lopussa 49.
Tuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Ulkoiset menot ja poistot toteutuvat talousarvion mukaisina. Tilikauden tuloksen arvioidaan toteutuvan.
Toiminta ja sen kehittäminen
Suurpellon alueella asuu noin 2 500 asukasta.
Vuoden 2015 aikana Suurpellon kunnallistekniikan rakentaminen pintarakenteiden osalta jatkuu.
Ensimmäisten kaava-alueiden teiden ja katujen
osalta on pohjarakennustyöt tehty. Eteläisten ja
läntisten osien katujen osalta on rakennettu myös
pintarakenteet. Myös Kehä II:n eritasoliittymä on
käytössä.
Suurpellon keskusta-alueen kehittämistä jatkettiin
erityisesti ensimmäisen kauppakorttelin osalta.
Suurpellon ensimmäinen kauppa toimii väliaikaistiloissa ja ensimmäiset liiketilat ovat rakenteilla.
Kaava-alueet IV ja V on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kaava-alueiden VI ja
VII sekä kaava-alueen III kaavaluonnoksia valmisteltiin. Ns. kaupan kaava on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Maakirjan ja Suurpellon päiväkodit ovat käytössä.
Opinmäen oppimiskeskus otetaan käyttöön kesällä.
Arvio tulevasta kehityksestä
Suurpellon markkinointi Oy:n toiminta jatkui.
Suurpellon jätehuolto Oy:n toiminta on laajentunut
valmistuneiden kohteiden mukana. Suurpellon
jätehuolto Oy:n omistavat alueen maanomistajat.
Asuntokohteita käynnistyi vuonna 2015 hieman
oletettua vähemmän, mutta odotettavissa on, että
asuntorakennuskohteita käynnistyy tavoitteen
mukaisesti lähivuosina. Alueen pohjoisosan kaavojen vahvistaminen on viivästynyt, mutta kokonaisuuden kannalta aikataulu on vielä ehyt.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
50
Alueelle on saatu olennaiset palvelut tavoitteen
mukaisesti etupainotteisina. Päiväkodit ja koulut
rakentuvat alueelle lähes aikataulussa ja joukkoliikenne alueella toimii erinomaisesti. Kaupallisia
palveluja varten kiinteistöihin on rakennettu palvelueteiset, joiden toimintaa PopUp -tiloina on jo
käynnistynyt. Alueen keskustan palvelukortteleiden rakentumista pyritään jouduttamaan laajempien palvelujen mahdollistamiseksi siten, että
kaupan tilat saadaan rakentumaan tulevan talven
aikana.
Toiminnallisesti projekti on asetetussa tavoitteessa. Edellisen taantuman jälkeen on nyt saavutettu
keskimääräinen tavoitetaso etenemisessä. Lähivuosien toteutuman osalta on merkitsevintä projektia laajempien taloustekijöiden vaikutukset.
Alueen toteutumisedellytykset ovat kohtuulliset.
4.4.3 Tapiolan taseyksikkö
Liikelaitosten tuloslaskelma
TAPIOLA
1000 EUR
Tilinimi
TP 2014
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma Toteuma-%
7/2015
2015
Kasvu-%
2014-2015
5 924
4 560
4 331
-229
2 002
669
14,7%
-66,6%
20 593
27 885
40 185
12 300
6 004
14 802
53,1%
146,5%
6 723
21 900
9 000
-12 900
0
-20 669
0
-20 669
-27 993
0
-27 993
-40 272
0
-40 272
-12 279
0
-12 279
-6 065
0
-6 065
-14 814
0
-14 814
52,9%
52,9%
144,2%
-17,9%
144,3%
-101
-104
-104
0
-63
-55
53,2%
-11,9%
-3 227
-4 670
-4 600
70
-1 882
-2 683
57,5%
42,5%
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat
Muut kulut
-248
-248
0
-240
-240
0
-261
-261
0
-21
-21
0
-13
-12
0
-188
-188
0
78,4%
78,4%
1 390,7%
1 407,4%
-73,8%
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
8 996
2
21 339
8 279
-13 059
0
-17
2
-2 270
-5
-10,6%
13 549,8%
-404,4%
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
8 998
21 339
8 279
-13 059
-15
-2 275
-10,7%
15 241,0%
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
8 998
21 339
8 279
-13 059
-15
-2 275
-10,7%
15 241,0%
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
8 998
21 339
8 279
-13 059
-15
-2 275
-10,7%
15 241,0%
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
0,0%

Keskeinen Tapiolan keskustan kunnallistekniikan hanke Merituulentie (välillä Tapiolantie - Pohjantie)
etenee tänä vuonna nopeammin kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin. Tämä tarkoittaa, että
12,3 milj. euroa taloussuunnitelmassa vuosille 2016–2018 suunnitellusta investointivarauksesta tarvitaan vuonna 2015.

Talousarvion maanmyyntivoittoja 21,9 milj. euroa ei todennäköisesti tulla saavuttamaan. Tämänhetkinen arvio maanmyyntivoitoista on 9 milj. euroa.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
Talous
Talousarvion maanmyyntivoittoja 21,9 milj. euroa
ei todennäköisesti tulla saavuttamaan. Tämänhetkinen arvio maanmyyntivoitoista on 9 milj. euroa.
Maankäyttösopimustuottoja ja maanvuokratuottoja
arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisesti.
Menoissa oli varauduttu projektin johtajan ja projektipäällikön menoihin, asiantuntijapalveluiden
ostoon sekä Tapiolan keskuspysäköinti Oy:n rahoitusvastikkeiden maksuun. Ulkoisten menojen
ja poistojen ennustetaan toteutuvan talousarvion
mukaisesti.
Tilikauden tuloksesta muodostuu 13 milj. euroa
talousarviota heikompi maanmyyntivoittojen alhaisen kertymän vuoksi.
Toiminta ja sen kehittäminen
Tapiolan keskuspysäköinnin (sisältäen keskushuollon ja yhteisväestönsuojan) sisärakentamistyöt etenivät.
LähiTapiola-hankkeen (kaupungin ja LähiTapiolan
kesken 17.6.2014 allekirjoitettu sopimus), rakennustyöt etenivät sopimuksen mukaisesti. Sopimukseen liittyvä Kaava 1b hyväksyttiin helmikuussa. Päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen.
Tapiolan keskukseen perustettiin Tapiolan
Keskustavalvomo Oy, joka vastaa viranomaisten
edellyttämistä keskitetyistä valvontatehtävistä.
Tapiolan keskuksen kehittämistä jatkettiin kokonaisuutena usean kiinteistön alueella.
Tapiolanympyrän ja Leimuniityn sekä Tapiolan
koulun ja lukion rakennustyöt etenivät.
Vuoden aikana Tapiolan keskuksen tuntumassa
oli käynnissä kahden asuntokohteen rakennustyöt. Ahertajankulman ja Tuuliniityn asemakaavoitus eteni.
Tapiolan Elä ja Asu -seniorikeskuksen sijoittamista Tuuliniityn alueen eteläosaan suunniteltiin.
Kaupungin ja valtion kesken tehtiin kesäkuussa
aiesopimus Kehä I:n uudistamisesta
Keilaniemessä vaiheittain (kaupunginhallitus
15.6.2015). Ensimmäisellä vaiheella luodaan
edellytykset kahden asuintornin toteuttamiselle.
Ensimmäinen vaihe rahoitetaan kahden ensimmäisen asuintornitontin myynnistä saatavilla tuloilla. Tornihankkeen kehittäjä on SRV Yhtiöt Oy.
Keilaniemen Kehä I:n tiesuunnitelma hyväksyttiin
kesäkuussa. Edelleen valmisteltiin asemakaava-
51
muutosta, jolla mahdollistetaan Fortumin tornin
muuttaminen asuinkäyttöön.
Raide-Jokerin hankesuunnitelman laadinta käynnistettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa
kaupunginhallituksen 10.2.2014 tekemän linjauspäätöksen pohjalta.
Valtuusto hyväksyi kesäkuussa Otaniemen keskuksen asemakaavan, jolla luodaan edellytykset
Aalto-yliopiston uuden Taiteiden ja suunnittelun
korkeakoulun päärakennuksen rakentamiselle.
Otaniemessä oli vireillä myös useita muita maankäytön kehittämishankkeita, joissa yhtenä tärkeänä tavoitteena on asumisen lisääminen sekä liikkumiskulttuurin muuttaminen kevyttä liikennettä
suosivaksi. HOAS ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta jatkoivat opiskelija-asuntojen suunnittelua
entiselle Poliisiopiston tontille.
Jousenpuistossa jatkui Urheilupuiston metroaseman rakentaminen. Metroaseman päälle tulevan
pysäköintilaitoksen rakennustyöt käynnistettiin
maaliskuussa. Valtuusto hyväksyi 26.1.2015 pysäköintilaitoksen rahoituksen. Jousenpuiston alueen ensimmäisiä asuintontteja koskeva tarjouskilpailu käynnistettiin kesäkuussa.
Urheilupuistossa käynnistettiin Barona-areenan
harjoitushallin rakennustyöt.
Arvio tulevasta kehityksestä
Metroliikenne käynnistyy elokuussa 2016.
Tapiolan keskuspysäköintilaitos, keskushuolto ja
yhteisväestönsuoja valmistuvat maaliskuussa
2016.
LähiTapiola rakentaa 17.6.2014 allekirjoitetun
toteuttamissopimuksen mukaisesti Merituulentietä
ja Stockmannin uutta tavarataloa niin, että uusi
Stockmann avataan keväällä 2017 ja
Merituulentie ja bussiterminaali valmistuvat vuoden 2018 lopussa. Tapiolanympyrä ja Leimuniitty
valmistuvat kesällä 2016. Tapiolan koulun ja lukion rakennustyöt valmistuvat kesällä 2016.
Tapiolan keskuksen kehittäminen jatkuu seuraavilla kaava-alueilla.
Tapiolan 1960-luvulla toteutetun rakennustaiteellisesti arvokkaan keskuksen kehittäminen jatkuu.
Kirjastolle haetaan edelleen uusia tilaratkaisuja.
Kulttuurikeskusta kehitetään. Tapionkenttä uudistetaan koulun peruskorjauksen yhteydessä. Entisen terveysaseman tontista (asuintontti) järjestetään tarjouskilpailu syksyllä 2015. Keilahallin talon
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
ja Kaupinkallion paikoitustalon tonttien kehittäminen käynnistetään vuoden 2015 lopussa.
Ahertajankulman ja Tuuliniityn asemakaavat tulevat hyväksyttäviksi elokuussa 2015. Tavoitteena
on, että asuntorakentaminen näillä alueilla aloitetaan vuonna 2016.
52
Otaniemen keskuksen kehittäminen jatkuu. Entisen poliisiopiston rakennus puretaan syksyllä
2016 ja sen paikalle aletaan rakentaa opiskelijaasuntoja vuoden 2017 alussa.
Kehä I:n uudistamista suunnitellaan Hagalundinkallion alueella ja Maarinsolmussa.
Kehä I:n uudistamisen ensimmäisen vaiheen
käynnistäminen Keilaniemessä tuodaan valtuuston päätettäväksi vuoden lopussa. Tähän liittyen
tuodaan syksyn aikana päätettäväksi kahden
asuintornitontin myynti. Syksyn aikana tulee käsittelyyn asemakaavanmuutos, joka mahdollistaa
Fortumin tornin muuttamisen asuinkäyttöön.
Jousenpuistossa jatkuu Urheilupuiston metroaseman sekä metroaseman päälle tulevan pysäköintilaitoksen rakentaminen. Pysäköintilaitos
otetaan käyttöön samanaikaisesti metroliikenteen
käynnistymisen kanssa elokuussa 2016. Tavoitteena on, että ensimmäiset asuintontit myydään
vuoden 2015 lopussa.
Raide-Jokerin hankesuunnittelu saatetaan valmiiksi vuoden 2015 lopussa.
Urheilupuiston kokonaissuunnitelma laaditaan
vuoden 2015 loppuun mennessä.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
53
4.5 Palveluliiketoimi
Liikelaitosten tuloslaskelma
PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA
1000 EUR
Tilinimi
TP 2014
Liikevaihto
Muutettu TA
Poikkeama
2015 Ennuste 2015
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma Toteuma-%
7/2015
2015
265 994
289 197
285 421
-3 775
143 474
158 184
Valmistus omaan käyttöön
20
0
0
0
17
21
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
5 225
770
3 172
946
3 425
820
253
-126
2 919
369
1 826
368
57,5%
38,9%
-37,5%
-0,2%
-128 976
-26 346
-102 630
-143 854
-26 626
-117 228
-139 232
-26 179
-113 053
4 622
447
4 175
-68 148
-14 166
-53 981
-77 850
-14 977
-62 874
54,1%
56,2%
53,6%
14,2%
5,7%
16,5%
-92 901
-73 175
-19 726
-14 718
-5 009
-100 052
-79 021
-21 031
-15 827
-5 204
-99 070
982
-56 493
-44 255
-12 239
-9 081
-3 157
-58 176
-45 676
-12 499
-9 301
-3 198
58,1%
57,8%
59,4%
58,8%
61,5%
3,0%
3,2%
2,1%
2,4%
1,3%
-5 771
-5 771
-6 164
-6 164
-6 479
-6 479
-315
-315
-3 290
-3 290
-3 464
-3 464
56,2%
56,2%
5,3%
5,3%
-41 481
-15 536
-24 774
-1 171
-38 798
-10 098
-27 405
-1 296
-39 125
-10 984
-26 978
-1 163
-327
-886
427
133
-23 436
-8 582
-14 579
-275
-21 956
-5 922
-15 669
-366
56,6%
58,6%
57,2%
28,3%
-6,3%
-31,0%
7,5%
33,2%
2 880
4 447
5 760
1 313
-4 588
-1 047
-23,6%
-77,2%
-449
6
0
-23
-417
-14
-596
0
0
-53
-543
0
-446
-262
6
0
-17
-243
-7
-258
43,3%
0
-23
-419
-3
150
0
0
30
123
-3
0
-10
-243
-4
18,6%
44,8%
-1,5%
-100,0%
38 122,2%
-41,4%
0,0%
-39,1%
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
2 431
3 851
5 314
1 463
-4 850
-1 305
-33,9%
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
2 431
3 851
5 314
1 463
-4 850
-1 305
-33,9%
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
6 149
0
0
0
6 149
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
8 580
3 851
5 314
1 463
1 299
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Avustukset
Vuokrat
Muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
54,7%
Kasvu-%
2014-2015
10,3%
26,6%
-73,1%
-73,1%
-100,0%
-1 305
-33,9%
-200,4%

Palveluliiketoimen tuloksen ennustetaan ylittävän budjetin 1,5 milj. euroa.

Hankintapalvelujen ruuhkaantuneen tilanteen ennustetaan helpottuvan alkusyksystä.

Tietotekniikassa on laskettu kuituverkon säästöjen olevan noin 1,5 milj. euroa vuodessa
verrattuna operaattorin hintaan. Office 365:n säästöt käyttöönoton- ja päivityspalveluiden osalta
ovat noin 0,5 milj. euroa vuodessa. Tulosyksikön organisointi- ja tulostuskulut ovat vastaavasti
kasvattaneet toimintamenoja.

Palveluhintojen laskeminen 1,1 milj. eurolla Espoo Kaupunkitekniikan ylläpidossa lisää
haastetta budjettiin pääsemiseksi.
Talous
Toimialalla laaditun talouden tasapainotus- ja
tuottavuusohjelman toimenpiteistä ja projekteista
on käynnistetty useita tuottavuustoimenpiteitä.
Toimenpiteillä toimialan tuottavuus on noussut ja
tämänkin vuoden tuloksen ennustetaan ylittävän
hyväksytyn budjetin 1,5 milj. eurolla. Tuottavuustavoitteeseen 1,8 prosenttia ei kuitenkaan päästä
ennustetulla tulostasolla tänä vuonna.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
54
PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA
1000 EUR
Ylijäämä 1000€
PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA
Hallinto- ja kehittämisyksikkö
Espoo Tietotekniikka -tulosyksikkö
Kaupunkitieto
LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS
ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS
ESPOO CATERING -LIIKELAITOS
ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS
ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS
ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS
ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS
TP 2014
8 580
1
1 509
440
288
742
1 421
2 502
102
791
785
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
3 851
5 314
20
20
707
108
71
80
10
12
661
663
639
1 225
1 051
1 375
471
490
110
774
111
568
Poikkeama
2015
1 463
0
-599
9
2
2
586
324
19
664
457
Toteuma
7/2014
1 299
-9
1 270
20
1 201
601
968
-314
-2 954
891
-375
Toteuma Toteuma-%
7/2015
2015
-1 305
-33,9%
88
432,8%
-1 770
-250,3%
186
263,0%
1 945 19 446,2%
-233
-35,2%
916
143,4%
-781
-74,3%
-3 363
-714,1%
1 001
911,2%
706
635,4%
Espoo Talouspalvelujen tulosennuste kasvaa
0,7 milj. euroa. Liikevaihto on toteutunut volyymikasvusta johtuen 0,5 milj. euroa isompana ja
palvelujen ostot 0,2 milj. euroa pienempinä.
kaupungin omistaman in house -yhtiön ja kehotti
kaupunginjohtajaa käynnistämään valmistelun
siten, että muutos on toimeenpantavissa vuoden
2016 alusta.
Espoo Henkilöstöpalvelujen tulos paranee
0,5 milj. euroa arvioitua suuremman vuoden 2013
Kela-korvauksen ja säästyneiden henkilöstökulujen vuoksi. Säästöä syntyy avoimista
vakansseista.
Espoo Tietotekniikan uusi organisaatio ja toimintamalli on otettu käyttöön vuoden alusta. Toimialojen kanssa suunnitellut ja jo aloitetut projektit
jatkuvat ennallaan. Yhtenäistä asiakkuusyhteistyön mallia on kehitetty.
Espoo Catering ennustaa 0,6 milj. euron lisätulosta säästöistä elintarvikkeissa (hintojen
maltillinen kehitys ja Aromin tehokas käyttö) ja
henkilöstökuluissa.
Toimialalla on jatkettu manuaalisen työn sähköistämistoimenpiteitä. Rutiinitöiden sujuvoittamisella
on vaikutusta koko kaupunkitasolla erityisesti
taloushallinnon, henkilöstöpalvelujen ja logistiikan
töiden osalta.
Espoo Kiinteistöpalvelujen tulosparannus 0,3 milj.
euroa syntyy lähinnä siivouspalveluista ja käyttäjäpalveluista.
Espoo Tietotekniikassa ennustetaan 0,6 milj.
euroa budjetoitua heikompaa tulosta. Tämä johtuu
kaupungin tulostuskustannusten kasvusta ja
organisoitumisvaiheen budjetoitua isommista
kustannuksista.
Toiminta ja sen kehittäminen
Toimialan kehittämisen keskiössä ovat olleet
Kaupunkitekniikan ja Kiinteistöpalvelujen uudelleenorganisoinnin kartoitus sekä Catering organisointivaihtoehdot -projekti. Selvitystyöhön ja
vaihtoehtoisten mallien kartoitukseen on osallistunut johtoa ja henkilöstöä useista yksiköistä.
Kiinteistöpalveluja ja Kaupunkitekniikkaa koskien
valtuusto päätti 18.5.2015 kehottaa jatkamaan
Kiinteistöpalvelujen ja Kaupunkitekniikan tuotantoja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin
valmistelua.
Cateringin osalta kaupunginhallitus päätti 15.6.
ehdottaa, että valtuusto valitsee elokuussa Espoo
Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi
Osassa toimintoja on ollut resurssipulaa mm.
Espoo Catering, Espoo Henkilöstöpalvelut ja
hankintapalvelut. Hankintojen osalta tilanne näyttää korjautuvan syksyllä. Tiukka taloustilanne on
vähentänyt yksiköiden tilausmääriä.
TATU-ohjelma
Palveluliiketoimen osalta pääosa talouden
tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaan kuuluvista
toimenpiteistä ja projekteista on toteutuksessa.
Projekteilla on ollut mm. seuraavia taloudellisia
vaikutuksia:
- Tehostamisen vaikutuksesta palveluliiketoimen vuoden 2015 hinnat ovat laskeneet
2,9 milj. euroa edellisestä vuodesta.
-
Espoo Catering on säästänyt ainekustannuksissa Aromin käyttöä tehostamalla.
-
Toivo-tuotannonohjausjärjestelmä on otettu
käyttöön. Hyödyt tulevat näkymään tuloksissa jonkin verran jo kuluvana vuonna Espoo
Kiinteistöpalveluissa ja Kaupunkitekniikassa.
Vuosien 2016 - 2018 osalta on laskettu Toivon tuovan säästöjä yhteensä 2,9 milj. euroa.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
-
55
PATE-työhyvinvointi- ja esimiesohjelma:
Kevään 2015 aikana PATE-ohjelmassa on
käynnistetty keskustelu muutoksenhallintaan
liittyen ja jatkettu työtä tapaturmien vähentämiseksi. Sairauslomapäivien ja tapaturmien
laskennalliset kustannukset ovat vähentyneet
kesäkuun 2014 tilanteesta noin
1000 EUR
350 000 euroa. Suunta jatkuu, mutta työ- ja
työmatkatapaturmien osalta tavoite 10 prosentin vähenemästä on haasteellinen.
-
Palin tiloja on karsittu: vuonna 2014 yhteensä
2
3 600 m ja 2015 suunnitelmissa ja osittain
2
toteutuneet yhteensä 3 400 m .
Tulot, menot, netto
J01 Hallinto- ja kehittämisyksikkö
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
1 462
-1 442
20
1 462
-1 442
20
0
0
0
848
-857
-9
853
-765
88
58,3%
53,0%
432,8%
Talous
Hallinto- ja kehittämisyksikön kulujen ennustetaan
toteutuvan budjetin mukaisesti.
Toiminta ja sen kehittäminen
Yksikkö on ollut aktiivisesti mukana käynnissä
olevassa tilaaja-tuottaja -mallin uudelleenarviointityössä sekä Espoo Catering -liikelaitoksen
uudelleenorganisointiprojektissa.
1000 EUR
Työhyvinvointi- ja esimiestyön kehittämisohjelmassa (PATE) on keskitytty henkilöstön
osallistamiseen ja työkyvyn hallinnan
tehostamiseen yhteistyössä henkilöstön ja
esimiesten kanssa.
Lisäksi Hallinto- ja kehittämisyksikkö on
suunnitellut Espoolaisen johtamisen (ESJO)
tarjoaman johtoryhmäsparrauksen toteutuksen
toimialalla ja käynyt läpi sparrauksen yksikön
osalta sekä ollut pilotoimassa kaupungin
projektisalkkua.
Tulot, menot, netto
J03 Espoo Tietotekniikka -tulosyksikkö
1000 EUR
Toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
50 770
-48 767
2 003
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
43 320
0
-41 671
1 649
-7 450
0
7 096
-354
14 893
17
-13 013
1 896
23 532
21
-24 713
-1 160
46,3%
50,7%
-57,9%
Talous
Investoinnit
Espoo Tietotekniikan tulos on heinäkuun lopussa
- 1,7 milj. euroa. Tulosennuste on 0,1 milj. euroa.
Laskutus on saatu lähes ajan tasalle, mutta järjestelmäpalveluiden laskutus on edelleen jäljessä.
Kaupungin tulostuskustannukset jatkavat tasaista
kasvua päinvastaisesta tavoitteesta huolimatta.
Organisoitumisvaihe on aiheuttanut kustannuksia,
joihin budjetissa ei varauduttu.
Aineettomat investoinnit
Kehittämisrahaa on varattu 5,2 milj. euroa. Petite-,
Hektori- sekä PKS-verkkomaksaminen -hankkeiden
eteneminen jatkuu ja SitoInfra ja graafinen tilahallinta -hankkeet on aloitettu. Toivo otettiin käyttöön toukokuussa. Viime vuodelta jatkuu myös
sähköisen asioinnin alustan käyttöönotto. Uutena
hankkeena on käynnistynyt palvelukassajärjestelmän käyttöönotto. Tällä hetkellä sidottua rahaa
on jo 2,7 milj. euroa. Aineettomiin investointeihin
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
56
varatun määrärahan ennustetaan kuluvan vuoden
loppuun mennessä.
yhteistyössä toimialojen kanssa asiakkuuspäälliköiden koordinoimina.
Koneet ja kalusto
Kuituverkon kehittämistä jatketaan suunnitelman
mukaisesti ja 1,9 milj. euron määrärahan ennustetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Kaupungin asiakirjojen sähköisen säilyttämisen
ratkaisun etenemisvaihtoehtoja on selvitetty ja
Espoo Tietotekniikka on osallistunut Turun ja
Vantaan kaupunkien kanssa yhteisen integraatioalustan rakentamisen suunnitteluun.
Esitysteknisiin laitteiden vaihtoon tarkoitettu
määräraha 0,6 milj. euroa käytetään kesän aikana,
kun koulujen laitekantaa uusitaan ja huolletaan.
Sitovat tulostavoitteet:
Nettobudjetoidun yksikön tulos on positiivinen.
Tulostavoite toteutuu.
Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston
hyväksymän talousarvion mukainen. Tulostavoite
toteutuu.
Toiminta ja sen kehittäminen
Espoo Tietotekniikka aloitti uudella keskitetyn
tietohallinnon organisaatiolla 1.1.2015. Uuden
yksikön organisoituminen on lähtenyt hyvin käyntiin.
Ryhmien tehtävät ja vastuut sekä roolit ja niihin
liittyvät tehtävät on määritelty. Kehitystyötä
jatketaan vuoden 2015 loppuun saakka.
Sivistystoimessa ruotsinkielisten koulujen Linuxympäristö (Opinsys) poistetaan ja päätelaitteiden
yhdenmukaistaminen samaksi suomenkielisten
koulujen kanssa on käynnissä.
SitoInfran pilvipalveluiden toteutusprojekti on alkamassa. EMS-lisenssit on hankittu ja käyttöönotto
koulutoimen osalta on tarkoitus saada valmiiksi
tämän vuoden loppuun mennessä. Hallinnon osalta
toteutus on suunnitteilla vuodelle 2016. Tämä hanke palvelee myös TATU-tavoitteita.
Sosiaali- ja terveystoimen osalta jatketaan sähköisen asioinnin projektien toteutusta (Effica, PSOP,
verkkoneuvonta, ODA), kotihoidon toiminnanohjaus
saadaan valmiiksi, samoin Effica-järjestelmien laajennusten käyttöönottojen ja integraatioiden projektit. IT-järjestelmiin liittyvän hallintamallin määrittely
ja käyttöönotto tullaan myös toteuttamaan.
Keväällä otettiin käyttöön Thinking Portfolio
-projektisalkku. Vuoden 2016 IT-investointien
projekti-ideoiden kokoaminen projektisalkkuun on
aloitettu. Myös tämän vuoden aineettomien ITinvestointien seuranta on viety projektisalkkuun.
Tietotekniikka täydentää projektisalkkua ITjärjestelmäkehitystä sisältävillä projekteilla
Syksyllä aloitetaan kolme suurta projektia:
Kuntien Tiera Oy:n Kunta ERP ja
palkanlaskentajärjestelmän hankinnasta on
tehty päätös.
Espoo on lähtemässä isäntäkunnaksi
kaupunkien yhteisen integraatioalustan
määrittelyssä ja hankinnassa.
Sähköisen säilyttämisen järjestelmän projekti etenee selvityksellä Tieran tarjoaman
säilytysratkaisun soveltuvuudesta Espoon
tarpeisiin. Mikäli se näyttää soveltuvan,
valmistellaan pilotointi Espoon uuden
sairaalan aineistolla.
TATU-ohjelma
Palvelinkustannukset ovat pienentyneet noin
miljoona euroa huhtikuusta 2014 huhtikuuhun 2015.
Nykyisen kuituverkon säästöt verrattuna operaattorin hintaan ovat 1,5 milj. euroa. Puhti-projekti
puolestaan ei ole tuonut juurikaan säästöjä.
Tulostuspalveluiden vuosikustannukset ovat
3,2 milj. euroa. Tavoitteena on kolmasosan
vähennys. Tulostuspalveluissa ei vielä ole päästy
tavoitteeseen. Laitekanta on päinvastoin hieman
kasvanut alkuvuonna. Tulostuspolitiikkaan ja
tulostimien hankintaan tulee jatkossa suhtautua
entistä kriittisemmin, jotta tulostinpalvelukustannuksia saadaan karsittua suunnitellulla
tavalla.
Office365:n tuomat säästöt: käyttöönotto- ja
päivityspalveluiden kustannussäästöjä kertyy
ensimmäisenä vuonna 578 280 euroa ja kolmen
vuoden aikana 1 734 840 euroa.
Kustannusvaikutuksissa on huomioitu nyt vain
Espoon kaupungin nykyisen ympäristön korvaamisesta tulevat säästöt. On oletettavissa, että
kustannussäästöjä löytyy jatkossa lisää, sillä
kustannuslaskelmassa ei ole otettu mukaan
tulevaisuuden kustannussäästöpotentiaalia.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
57
Mittarit
J03 ESPOO TIETOTEKNIIKKA
IT-kulut euroa/asukas
TP 2013
Tuottavuusmittarin laskennassa on ennusteessa
käytetty kesäkuun lopun asukaslukua (talousarviossa on käytetty vuoden 2015 lopun
1000 EUR
TP 2014
TA 2015
Toteuma
2015
181
156
Poikkeama
-25
ennustetta). Kustannuksissa on huomioitu Espoon
uuden sairaalan huomattavasti talousarviota
pienemmät projektikustannukset vuoden 2015
osalta.
Tulot, menot, netto
J05 Kaupunkitieto
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
Poikkeama
2015
Toteuma
7/2014
Toteuma
7/2015
Toteuma-%
2015
4 607
-4 493
114
4 551
-4 429
122
-56
65
8
2 410
-2 350
60
2 648
-2 428
221
57,5%
54,0%
193,6%
Talous
Kaupunkitiedon tulosyksikön kate on tällä hetkellä
0,1 milj. euroa budjetoitua parempi. Tästä huolimatta tuloksen ennustetaan toteutuvan suunnitelman mukaisesti. Käännöspalvelut tulee tekemään ainakin 40 000 euron tappion, koska tilauskanta on laskenut edellisiin vuosiin verrattuna
15 prosenttia. Tilauskannan pienenemiseen on
reagoitu niin, että virkavapaille jäävien tilalle ei ole
palkattu uusia henkilöitä.
Sitovat tulostavoitteet:
Nettobudjetoidun yksikön tulos on positiivinen.
Tulostavoite toteutuu.
Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen.
Tulostavoite toteutuu.
Toiminta ja sen kehittäminen
Kaupunkitieto uudisti organisaatiotaan 1.1.2015
alkaen niin, että yhteispalvelu jaettiin kolmeen
palvelualueeseen. Yhteispalvelun uudeni toimintamallin käyttöönotto on edennyt suunnitellusti.
Yhteispalvelun tilakonsepti on otettu käyttöön
uudistetussa Leppävaaran yhteispalvelupisteessä. Espoon keskuksen yhteispalvelupisteelle on
saatu uudet tilat Espoontorilta ja muuttoa suunnitellaan parhaillaan. Alkuvuodesta tehdyt aukioloaikojen muutokset ovat osoittautuneet
toimiviksi.
Ison Omenan palvelutorin palvelukonseptin
valmistelu etenee aikataulun ja suunnitelmien
mukaisesti. Palvelukonseptin koostava palvelutoriopas julkistettiin tammikuussa 2015.
Sopimukset ulkoisten yhteistyökumppaneiden
kanssa on käyty lävitse. Poliisi ja Seure ovat
sanoneet yhteistyösopimuksen yhteispalvelun
kanssa irti. Irtisanomisen syynä on palvelujen
muuttuminen sähköisiksi.
Asiakirjahallinto valmistelee yhteistyössä
toimialojen kanssa tietojen käsittelyn, rekisteröinnin ja säilyttämisen ohjeistoa. Asiakirjahallinto valmisteli hankehakemuksen yhdessä
Helsingin ja Turun kanssa 6Aika - avoin data
-hankkeeseen. Päätös hankkeen toteuttamisesta
saatiin toukokuussa ja se oli kielteinen eli EAKRrahoitusta ei myönnetty. Tämä tarkoittaa sitä, että
arkistoaineiston digitointia jatketaan omin voimin.
Sähköisen asiakirjahallinnon edistämiseen on
osallistuttu Espoon IKATIDI TK5 -tiedonhallinnan
hallintamalli -työryhmässä. Sähköisen arkistoinnin
selvitystyö aloitettiin kesäkuussa.
Kielenkääntäjien aikaisemmin suorittamat Dynasty
0
360 -työt siirrettiin keväällä konsernihallintoon.
Uusi käytäntö valtuuston listan kääntämisessä on
vakiintunut ja käytäntö on sujuvoittanut työtä.
TATU-ohjelma
Käännöspalveluiden palvelustrategia on tarkistettu
käännöspalveluiden ja yhteispalvelun osalta.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
58
Käännöspalveluiden vertailukustannukset yksityisiin palveluntarjoajiin verrattuna on laskettu ja
analyysin tulokset on toimitettu eteenpäin.
Toimitilojen käyttöä on tehostettu hallinnon
työtiloissa. Yleiskuluja on pyritty pienentämään
Mittarit
J05 KAUPUNKITIETO
Kustannukset euroa/asukas
- asiakirjahallinto
- tietotuotanto
Käännöspalvelut, kustannukset
euroa/käännetty merkki
Yhteispalvelu, kustannukset euroa/asiakas
TP 2013
Asiakasmääräennuste sisältää eduskuntavaalien
ennakkoäänestäjät ja asukasmäärä on 31.7.
kaikissa yksiköissä toimintaprosesseja selkiyttämällä ja toimintaa tehostamalla. Asiakirjahallinto
aloitti maaliskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon
kirjaamisprosessin arvioinnin ja kehittämisen
LEAN-mallin mukaisesti.
TP 2014
TA 2015
Toteuma
2015
Poikkeama
4,87
1,78
5,21
2,38
5,15
2,46
-0,06
0,08
0,050
8,37
0,052
9,69
0,060
7,83
0,008
-1,86
ennakkotiedon mukainen.
4.5.1 Espoo Talouspalvelut -liikelaitos
1000 EUR
Tulot, menot, tilikauden ylijäämä
74 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
11 054
11 560
-10 908
-10 753
110
774
Poikkeama
2015
506
155
664
Toteuma
7/2014
7 115
-6 201
891
Toteuma
7/2015
6 896
-5 876
1 001
Toteuma%2015
62,4%
53,9%
911,2%
Talous
Toiminta ja sen kehittäminen
Liikelaitoksen liikevaihdon sekä muiden tuottojen
odotetaan toteutuvan 0,5 milj. euroa käyttösuunnitelmaa suurempina. Henkilöstökulujen arvioidaan
toteutuvan 30 000 euroa käyttösuunnitelmaa suurempina johtuen hankintapalveluiden lisäresursointitarpeesta. Palvelujen ostojen arvioidaan toteutuvan 0,2 milj. euroa pienempänä johtuen lähinnä
järjestelmähankkeiden peruuntumisista ja lykkääntymisistä. Liikelaitoksen tuloksen arvioidaan olevan
0,8 milj. euroa ja ylittävän käyttösuunnitelman noin
0,7 milj. eurolla.
Rutiinitehtävien automatisointi etenee ja sähköisiä
palveluja otetaan käyttöön useissa palveluissa.
Kertapalkitsemisen sekä lomien ja poissaolojen
sähköiseen ilmoittamiseen tähtäävä eILO -projekti
on aikataulustaan jäljessä johtuen järjestelmätoimittajan vaikeuksista. Tämä viivästyttää sähköisen toimintatavan käyttöönottoa koko kaupungin
osalta sekä luopumista palkanlaskennan manuaalisesta tallennustyöstä. Järjestelmän käyttöönoton projektisuunnitelmassa määritellyssä laajuudessa odotetaan tapahtuvan kokonaisuudessaan
ennen vuoden päättymistä.
Sitovat tulostavoitteet:
Liikelaitoksen tulos on positiivinen. Tulostavoite
toteutuu.
Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston
hyväksymän talousarvion mukainen. Tulostavoite
toteutuu.
Sähköinen tilaaminen etenee OSKU-projektin
suunnitelman mukaisesti. Sähköisten tilausten
määrä kasvaa edelleen ja ostolaskujen automaattinen kohdistuminen sähköisiin tilauksiin on noussut
noin 23 prosenttiin kaikista kaupungin ostolaskuista.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
59
Matkahallinnan uudistaminen on käynnistynyt.
Tarkoituksena on uusia matkahallinnan tietojärjestelmä sekä liittää siihen Espoon kaupungin työntekijöiden maksuaikakortit. Markkinavuoropuhelu
mahdollisten toimittajien kanssa pidettiin kesäkuussa ja tarjouspyynnöt on tarkoitus saada
julkaistua alkusyksystä. Uusi matkahallintaprosessi
pitäisi olla käytössä vuoden 2016 alkupuolella.
Laskutettavan työajan seuranta on laajentunut koko
liikelaitoksen henkilöstöön. Seuranta on tuonut lisää
tietoa työvaltaisista tehtävistä sekä viitteitä prosessiheikkouksista. Saatujen tietojen perusteella
prosesseja kehitetään tehokkaammiksi yhteistyössä
asiakkaiden kanssa.
Hankintapalvelujen resurssipula helpottuu kolmella
uudella vakanssilla. Keskeneräisiä kilpailutuksia on
Mittarit
74 ESPOO TALOUSPALVELUT
Ostolaskut, sähköisten ostolaskujen ja
tilausten %-osuus kaikista tilauksista
Myyntilaskut, myyntilaskuihin käytetty aika
min/lähetetty myyntilasku
Palkanlaskenta, palkkalipukkeita
kpl/kk/palkkakirjanpitäjä
tällä hetkellä 92 kappaletta (123 edellisessä kuussa), kokonaan aloittamatta on 41 (43) kilpailutusta
ja sopimusseurannassa on 320 (299) sopimusta.
TATU-ohjelma
Liikelaitoksella on kaksi TATU-projektia: eILO
sähköinen perustietoilmoitus ja OSKU (Ostolaskut
kuntoon). Projektit etenevät tämänhetkisten
projektisuunnitelmien ja budjetin mukaisesti.
eILO -projektin ulkopuoliset kulut ovat olleet tähän
mennessä budjetin mukaisesti 0,41 milj. euroa
(kokonaisbudjetti on 0,47 milj. euroa). OSKUprojektista ei ole aiheutunut ulkopuolisia
kustannuksia.
TP 2013
TP 2014
TA 2015
Toteuma
2015
Poikkeama
13,7
14,0
30,0
25,0
-5,0
0,00
2,05
1,52
2,00
0,48
504
526
560
545
-15
Sähköisiin tilauksiin automaattisesti kohdistuvien
ostolaskujen osuuden arvioidaan tämän vuoden
loppuun mennessä nousevan noin 30 prosenttiin,
mikä tarkoittaisi vuoden 2015 kumulatiivisen arvon
olevan noin 25 prosenttia. Alkuperäisestä tavoitteesta jäätäisiin 5 prosenttiyksikköä. Tämä johtuu
merkittävästi arvioitua alemmasta lähtöarvosta
vuoden alussa.
Myyntilaskuihin käytetty aika ei laske tavoitteen
mukaisesti, sillä ennen nykyistä tarkempaa
työajanseurantaa työntekijät olivat arvioineet
työajan käyttönsä osin virheellisesti.
Palkanlaskennan lomakkeiden sähköistämisen
viivästyminen aiheuttaa palkkalaskelmien tavoitteen alittumisen.
4.5.2 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos
1000 EUR
Tulot, menot, tilikauden ylijäämä
75 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
8 085
8 037
-7 873
-7 373
111
568
Poikkeama
2015
-48
500
457
Toteuma
7/2014
3 891
-4 225
-375
Toteuma
7/2015
4 850
-4 095
706
Toteuma%2015
60,0%
52,0%
635,4%
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
Talous
Liikelaitoksen tuloksen ennustetaan olevan
0,5 milj. euroa talousarviota parempi.
Kela-korvauspäätös vuodelta 2013 oli 0,3 milj.
euroa arvioitua suurempi. Jos vuoden 2014
korvauspäätös saadaan tälle tilikaudelle, niin sen
arvioidaan nostavan tulosta vielä 0,2 - 0,3 milj.
euroa. Lisäksi säästöt henkilöstökuluissa ja
palvelujen ostoissa vaikuttavat tuloksen kasvuun.
Vuoden alusta työterveyspalveluissa on siirrytty
bruttolaskutukseen konsernihallinnolta. Muutos
tehtiin Kelan vaatimusten mukaisesti. Käyttösuunnitelmaan on tehty tiliryhmien välinen tekninen
muutos, jossa tuet ja avustukset tililtä on siirretty
1,8 milj. euroa sisäiseen myyntiin.
Liikevaihdon ennustetaan alittuvan 0,4 milj. euroa.
Työterveyspalveluissa on ollut ensimmäisellä
vuosipuoliskolla lääkärivajetta ja tutkimuspalvelujen käyttö budjetoitua pienempää.
Rekrytointimäärien ennustetaan jäävän noin
4 prosenttia budjetoitua pienemmiksi.
Menot alittuvat 0,5 milj. euroa pääosin henkilöstökuluissa johtuen mm. virkalääkärien avoinna
olevista vakansseista. Sisäiset palvelujen ostot
alittuvat tietotekniikan palveluissa.
Investointien osalta eArkisto on käyttöönotettu
maaliskuussa ja perustietoilmoituksen sähköistäminen on edelleen testausvaiheessa.
Sitovat tulostavoitteet:
Liikelaitoksen tulos on positiivinen. Tulostavoite
toteutuu.
Investointien kokonaismäärä on enintään
valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen.
Investointirahat on siirretty Espoo
Tietotekniikkaan.
Toiminta ja sen kehittäminen
Sähköisen Reg@Web -nettisovelluksen käyttöönotto on lisännyt HR-neuvomon yhteydenottoja
14 prosenttia. Timecon työajanseurannassa
olevista käyttäjistä sähköisen nettisovelluksen on
ottanut käyttöön 1 715 käyttäjää (60 %).
Tavoitteena on saada kaikki käyttäjiksi vuoden
loppuun mennessä. Eläkehakemuksien määrä
60
215 kpl on kasvanut edellisvuodesta 21 prosenttia.
Sähköinen perustietoilmoitus -projekti jatkuu
kesälomien jälkeen. Sähköisten lomakkeiden
käyttöönoton jälkeen neuvontapalvelut on
suunnitelmissa kohdentaa vain esimiehille ensi
vuoden alusta alkaen.
Kevään valmennuksiin ja koulutuksiin on osallistunut kevään aikana yli 2 000 henkilöä. Sähköisen oppimisalustan hankinnan valmistelu jatkuu.
Lyyti-koulutuksen hallintajärjestelmän käyttöönotto on saanut kaupunkitasoisesti hyvän
vastaanoton.
Stipendikukkaroa kehitettiin sekä menetelmän että
sisältöä koskevien linjausten osalta. Stipendi on
tarkoitettu omalla ajalla ja kustannuksella
tapahtuvan opiskelun tukemiseen. Tälle vuodelle
siihen oli varattu 250 000 euroa ja stipendiä haki
427 työntekijää.
Rekrytointipalveluissa rekrytointimäärät ovat noin
2 200 vuodessa, suunnilleen saman verran kuin
edellisenä vuonna. Kesätyöpaikkoja oli tarjolla
noin 750, joka oli enemmän kuin viime vuonna.
Kesätyöhakemuksia saapui yli 20 000. Rekrytointipalvelut on ollut mukana koordinoimassa
20:tä oppisopimuspaikkaa. Kohderyhmänä ovat
olleet alle 30-vuotiaat ja tavoitteena on nuorisotyöttömyyden ehkäiseminen. Videohaastattelutyökalua on pilotoitu ja siitä on saatu hyvää
palautetta.
Keskitetyillä markkinointirahoilla tuetaan mm.
uuden sairaalan päivystysosaston rekrytointikampanjaa syksyn aikana. Espoon kaupunki on
osallistunut Vastuullinen kesäduuni 2015
-kampanjaan ja siihen liittyviin kilpailuihin. Elokuussa rekrytointipalvelut pitää työnhakuvalmennusta sosiaali- ja terveystoimen etuuskäsittelijöille, joiden työ on loppumassa
etuuskäsittelytyön siirtyessä vuonna 2017
KELA:lle.
Työterveyspalveluissa uuden potilastietojärjestelmäversion käyttöönotto sekä valtakunnalliseen eArkistoon liittyminen toteutettiin
keväällä.
TATU-ohjelma
Liikelaitoksessa on suunnitelma sähköisten
menetelmien kehittämisestä. Osa hankkeista on jo
toteutettu ja valmistelussa olevat etenevät pääosin aikataulun mukaisesti.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
61
Työterveyden tiloissa aloitetaan syksyllä muutostyöt, jolla haetaan tilojen tehokkaampaa käyttöä.
Muiden tilojen osalta jatkossa on valmius tilojen
muuttamiseen monitoimitiloiksi, jolloin niihin voi
sijoittua nykyistä enemmän henkilöstöä.
Kaupunki tiukensi vuoden alusta gynekologi- ja
mammografiapalvelujen ehtoja. Maksusitoumukset poistettiin mammografiapalveluista
päällekkäisten valtakunnallisten seulontojen
vuoksi.
Varhaisen tuen mallin prosesseja on kehitetty
sivistys- ja palveluliiketoimen kanssa ja toimintamallista on informoitu eri foorumeissa.
Mittarit
75 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT
Toimintamenot euroa/kaupungin työntekijä
- palvelussuhdepalvelut
- henkilöstön kehittämispalvelut
- rekrytointipalvelut
- työterveyspalvelut (brutto)
TP 2013
TP 2014
TA 2015
Toteuma
2015
78
45
72
272
87
38
75
234
91
45
78
258
89
39
77
239
Poikkeama
-2
-6
-1
-19
4.5.3 Espoo Logistiikka -liikelaitos
1000 EUR
Tulot, menot, tilikauden ylijäämä
5 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
32 927
33 840
-29 484
-30 320
661
663
Talous
Tulosennuste on budjetoidun mukainen.
Vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa on
7,5 prosentin, noin 0,9 milj. euron kasvupaine
vuoteen 2014 verrattuna kasvaneista asiakas- ja
kuljetusmääristä johtuen. Kesäajan henkilökuljetuksia on laskuttamatta 0,35 milj. euroa sekä
käyttötarvikkeita 0,1 milj. euroa. Vastaavat menot
ovat toteutuneet, mikä heikentää heinäkuun lopun
tulosta.
Investointeja arvioidaan toteutuvan 1,0 milj. euroa,
talousarvio on 2,6 milj. euroa. Kalustotarpeen
epävarmuus johtuu Espoo Kaupunkitekniikka
-liikelaitokseen ja Espoo Kiinteistöpalvelut
-liikelaitokseen kohdistuvasta selvitystyöstä.
Sitovat tulostavoitteet:
Liikelaitoksen tulos on positiivinen.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
Poikkeama
2015
913
-836
2
Toteuma
7/2014
17 846
-21 843
601
Toteuma
7/2015
19 884
-18 424
-233
Toteuma%2015
60,4%
62,5%
-35,2%
Investointien kokonaismäärä on enintään
valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
Toiminta ja sen kehittäminen
Liikelaitoksen toiminta on ollut toimintasuunnitelman mukaista lukuun ottamatta
painatuspalveluja, jonka toimintaan asiakkaiden
toimintojen sähköistyminen sekä säästöt ovat
vaikuttaneet. Painatuspalvelujen tuloksen
arvioidaan jäävän negatiiviseksi.
Kevätlukukauden koulukuljetusten reklamaatioiden määrä 0,02 prosenttia (syyslukukausi 2014
0,05 %) on edelleen laskenut. Henkilöstön
työmäärä on kuormittunut. Tilannetta helpotetaan
sähköistyvillä prosesseilla sekä mahdollisilla
sisäisellä järjestelyllä. Login verkkokaupan
päivitetty versio otetaan käyttöön syksyllä ja se
mahdollistaa uusien tuoteryhmien sähköisen
tilaamisen.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
62
Postipalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn
tulokset ovat hieman parantuneet.
Vaihdepalvelujen välitysympäristö on päivitetty ja
uusi järjestelmä on otettu käyttöön, samoin uusi
puhelinluettelo. Välitysjärjestelmässä on ollut
paljon häiriöitä, jotka ovat vaikuttaneet vaihteen ja
Contact Centereiden toimintaan.
1.4.2015 alkaen. Uudessa toimintamallissa
ulkopuolinen operaattori vastaa operationaalisesta
kuljetus-, terminaali- ja varastotoiminnasta.
Samalla luovuttiin omasta varastotilasta.
Muutto- ja retkikuljetuksissa on aloitettu sähköisen
tilausjärjestelmän suunnittelu. Sähköinen toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä.
Orionintiellä sijaitseva sähköautojen pikalatauspiste on liitetty Fortum Charge & Drive -latausverkostoon, joten se on kaikkien sähköautoilijoiden käytössä.
Auto- ja konepalveluissa päästään ajoneuvokaluston käytön tehostamiseen ja optimointiin
vasta sitten, kun tilaaja-tuottajamalliin liittyvästä
selvitystyöstä on saatu päätös.
Liikelaitoksen johtoryhmän toiminnan kehittäminen on päättynyt ESJO-projektin mukaisesti.
Liikelaitoksen tiloja on karsittu: kustannukset
alenevat noin 0,2 milj. euroa vuoteen 2014
verrattuna.
TATU-ohjelma
Kuljetus- ja materiaalipalvelujen käyttötarvikelogistiikan uuteen toimintamalliin siirryttiin
Mittarit
51 ESPOO LOGISTIIKKA
Auto- ja konepalvelut, ajoneuvojen
hallinnointikustannukset euroa/ajoneuvo
TP 2013
TP 2014
TA 2015
Toteuma
2015
Poikkeama
2 112
2 034
1 897
1 897
0
0,00
19,70
19,60
19,60
0,00
312
287
260
260
0
41 412
19 498
24 162
24 162
0
Kuljetus- ja materiaalipalvelut, kuljetukset
euroa/kuljetus/henkilö tai tapahtuma
Painatuspalvelut, työmääräimet kpl/henkilö
Vaihdepalvelut, tuleva puhelumäärä
kpl/henkilö
Tuottavuusmittareiden arvioidaan toteutuvan
talousarvion mukaisesti.
4.5.4 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos
1000 EUR
Tulot, menot, tilikauden ylijäämä
47 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
38 896
38 774
-36 944
-36 998
10
12
Talous
Liikevaihdon toteuma on kasvanut uuden ensihoitoalueen vuoksi verrattuna vuoteen 2014.
Heinäkuun liikevaihdossa on myös ennakkoon
Poikkeama
2015
-122
-54
2
Toteuma
7/2014
21 386
-19 187
1 201
Toteuma
7/2015
24 292
-21 350
1 945
Toteuma%2015
62,5%
57,8%
19 446,2%
laskutettu normaalin elokuun erien lisäksi syyskuun
eriä. HUS Länsi-Uudenmaan alueen ensihoitopalveluiden Kela-korvauksien arvioidaan jäävän alle
budjetin ja henkilöstöpuolella vakansseja on jätetty
täyttämättä. Kokonaishenkilöstökuluihin vaikuttaa
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
63
lomapalkkajaksotuksien suuruus. Lisäksi helmikuussa siirryttiin poikkeusluvan mukaista työaikaa
tekevän henkilöstön osalta kokonaispalkkaukseen,
mikä vaikuttaa erilliskorvausten sekä vuorotyöjaksotuksien suuruuteen.
Toimitilavuokrien ennustetaan ylittävän talousarvion
0,2 milj. euroa. Ulkoiset toimitilavuokrat ovat
alibudjetoitu ja vuokrien korotukset ovat olleet
arvioitua suurempia.
Investoinneissa puomitikasauton hankinta siirtyy
vuodelle 2016, samoin palosuojelurahaston
avustus.
Sitovat tulostavoitteet:
Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi. Tulostavoite
toteutuu.
Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston
hyväksymän talousarvion mukainen. Tulostavoite
toteutuu.
määrän merkittävästä kasvusta johtuen. Vuoteen
2013 verrattuna resurssipula kiireellisten ensihoitotehtävien osalta on lisääntynyt 35 prosenttia.
Tästä johtuen perustetaan hälytysvalmiuteen
loppuvuoden 2015 aikana yksi 24/7 hoitotasoinen
ensihoitoyksikkö. Toiminnan laajentumista ei ole
budjetoitu vuoden 2015 talousarvioon. Vuoden
2015 osalta talousarvio saattaa ylittyä. Asiasta on
neuvoteltu palvelun tilaajan (HUS) kanssa.
Länsimetron rakentaminen vaikuttaa pelastuslaitoksen toimintaan. Pelastustoiminta maanalaisissa tiloissa edellyttää uutta tekniikkaa,
pelastushenkilöstön täydennyskoulutusta sekä
laajaa yhteistyötä eri turvallisuusviranomaisten
välillä. Louhintatyöt edellyttävät kuukausittain
pelastusharjoituksia urakoitsijoiden kanssa.
Keskuspaloaseman peruskorjaus ja laajennus
valmistuu marraskuussa 2016. Sen yhteydessä
toimintakulttuuria kehitetään monitilatoimistoratkaisujen suuntaan, joka mahdollistaa joustavan
työskentelyn kaikilla 12 paloasemalla ja myös
etätyönä. Samoin johtokeskus- ja tilannekeskustoimintoja kehitetään keskuspaloaseman sisätilasuunnitteluun liittyen.
Toiminta ja sen kehittäminen
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alkuvuoden
toiminta on ollut palvelutasopäätöksen ja toimintasuunnitelman mukaista.
HUS Jorvin alueen ensihoitopalveluissa ambulanssien miehitys muuttui keväällä 2015 siten, että
kaikki 24/7 ambulanssit ovat hoitotasoisia. Ainoastaan 12/7 hälytysvalmiudessa oleva ambulanssi
jäi perustasoiseksi. Muutos paransi asiakkaiden
hoitotason palvelun saatavuutta ja yhdenmukaisti
järjestelmää suhteessa naapurialueisiin. Järjestelmä on yhdenmukainen sekä Jorvin että LänsiUudenmaan sairaanhoitoalueilla. Ensihoitotoimintaa
ja -palvelua sekä kalustoa on pystytty yhdenmukaistamaan sekä Jorvin että LUS:n alueilla.
HUS Jorvin alueella pelastuslaitos ei suoriudu
nykyisillä resursseilla sille sopimuksessa määritetyistä kiireellisistä ensihoitotehtävistä tehtävä-
Mittarit
47 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS
Bruttomenot euroa/asukas
- pelastustoimi
- ensihoito, HUS Jorvin alue
- ensihoito, HUS Länsi-Uudenmaan alue
Pelastuslaitoksen johtokunta on hyväksynyt
öljyntorjuntasuunnitelman, ja se on toimitettu
vahvistettavaksi ELY-keskukseen. Suunnitelmaa ja
öljyntorjunnan suorituskykyä testattiin käytännön
harjoituksessa kesäkuun alussa Hangossa.
TATU-ohjelma
Pelastuslaitoksen TATU-toimenpiteet liittyvät sisäministeriössä käynnissä olevan pelastustoimen
rakenneuudistukseen. Sen tavoitteena on saavuttaa
pysyvä, vähintään 7,5 milj. euron vuosittainen säästö kuntamaksuosuuksissa palvelutasoa heikentämättä vuoteen 2017 mennessä. Pelastuslaitoksia
(22 kpl) arvioidaan kokonaisuutena. Toteutunutta
säästöä verrataan vuoden 2014 talousarviolukuihin.
Säästöjä laskettaessa otetaan huomioon kuntatason palkkatason nousu kokonaisuudessaan.
TP 2013
TP 2014
TA 2015
Toteuma
2015
Poikkeama
68,86
13,55
65,94
15,17
65,09
15,13
95,70
65,09
15,13
95,70
0,00
0,00
0,00
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
64
4.5.5 Espoo Catering -liikelaitos
1000 EUR
Tulot, menot, tilikauden ylijäämä
70 ESPOO CATERING -LIIKELAITOS
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
45 801
45 559
-45 100
-44 275
639
1 225
Talous
Tulosennuste on 0,6 milj. euroa talousarviota
parempi tarvikkeisiin ja henkilöstökuluihin arvioiduista säästöistä johtuen. Liikevaihdon arvioitu
alitus 0,1 milj. euroa johtuu ulkoisten ostajien
asiakasmäärän vähenemisestä.
Elintarvikkeiden hintojen nousut ovat olleet
arvioitua maltillisempia ja Aromi-järjestelmän
käytön lisääminen ohjaa ostojen oikeellisuutta.
Elintarvikkeiden hintojen muutosten vaikutukset
tarkentuvat syksyllä.
Henkilöstökulujen säästö 0,3 milj. euroa johtuu
rekrytointivaikeuksista. Vastaavasti työvoimanvuokrauspalveluja on käytetty 21 prosenttia
enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana ja niiden arvioidaan ylittyvän. Henkilöstökuluja loppuvuonna kasvattavat päivähoitoon
maksettavat yhteisen avustavan henkilöstön
palkkauskustannukset.
Sitovat tulostavoitteet:
Liikelaitoksen tulos on positiivinen.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
Investointien kokonaismäärä on enintään
valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen.
Investointirahat on siirretty Espoo
Tietotekniikkaan.
Toiminta ja sen kehittäminen
Teema- ja juhlapäivien ateriat sekä asiakaspalautteista nousseet muutostarpeet on suunniteltu ruokalistoille. Ruokaohjeita on päivitetty ja
tuotevalintoja arvioitu uudelleen. Liemivalmisteiden ja kasvirasvasekoitteen osuutta reseptiikassa on vähennetty tai ne on poistettu kokonaan. Kasvisruokien monipuolistamiseksi on
linssien ja papujen osuutta lisätty ruokalistalla.
Sokerin määrät resepteillä on tarkistettu.
Poikkeama
2015
-242
826
586
Toteuma
7/2014
24 428
-23 433
968
Toteuma
7/2015
25 091
-24 140
916
Toteuma%2015
54,8%
53,5%
143,4%
Kasvisten määrää on lisätty edelleen ja kauden
tuotteet huomioidaan valikoimassa. Aamupaloilla
tarjotaan kerran viikossa kotimaisista marjoista
tehtyä sosetta.
Espoon kaupungin poikkihallinnolliseen Kestävä
elämäntapa -ohjelmaan liittyen Espoo Catering
järjestää ilmastoystävällisen ruoan lisäämiseksi
kasvisruokareseptikilpailun.
Opinmäen kampuksen keittiön toiminta on
suunniteltu.
TATU-ohjelma
Organisointivaihtoehdot -projektissa on selvitetty
vaihtoehtoisia malleja, joilla kaupungin tarvitsemat
catering-palvelut voidaan tuottaa lakia noudattaen, kokonaistaloudellisesti ja sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus huomioiden. Kaupunginhallitus
päätti 15.6. ehdottaa, että valtuusto valitsee elokuussa Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi
organisointitavaksi kaupungin omistaman in
house -yhtiön ja kehotti kaupunginjohtajaa
käynnistämään valmistelun siten, että muutos on
toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta.
Keskuskeittiön laitteet, prosessi ja tuotanto on
suunniteltu. Toiminta on suunniteltu siten, että
tuottavuus paranee 1 milj. euroa. Laitteet on
kilpailutettu ja tarjousvertailu tehty. Hankesuunnitelma on päivitetty. Suunnittelussa tilatehokkuuden parantamiseen on panostettu,
toimintaprosessien kustannustehokkuutta on
kehitetty ja tekniset ratkaisut on suhteutettu
saavutettavaan hyötyyn. Ruokatuotantoa varten
on jatkettu ruokien testaamista ja arvioitu eri
raaka-aineiden soveltuvuutta cook and chill
-valmistukseen.
Aromi-ruokatuotantojärjestelmän käyttöä on
lisätty. Palvelukeittiöistä 69 on aloittanut
tukkutuotteiden sähköisen tilaamiseni Aromilla.
Aromin käytön lisääminen ohjaa ostojen oikeel-
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
65
lisuutta ja vähentää henkilöstöresurssitarvetta.
Säästöksi arvioidaan 70 000 euroa.
vuutta ja toimivuutta laskutuksen automatisoimiseksi ja manuaalisen työn vähentämiseksi on
selvitetty.
Asiakkaan sähköinen ateriatilaus on otettu
käyttöön yhdeksässä päiväkodissa ja kolmessa
tuotantokeittiössä. Sähköinen ateriatilaus tehostaa
ja selkiyttää keittiöiden ja päiväkodin osastojen
välistä aterioiden tilaus- ja laskutusprosessia.
Community- ja Aromi-järjestelmän yhteensopi-
Mittarit
70 ESPOO CATERING
Ruokajätteen väheneminen 31.12.
tilanteesta, %
Automaattisesti kohdistuneet ostolaskut %
kaikista ostolaskuista
TP 2013
Aromi-järjestelmästä saatavaa sähköistä
lähetyslistaa on testattu yhteistyössä tavaran- ja
järjestelmätoimittajien kanssa. Sähköinen
lähetyslista tuo varmuutta keittiöiden toimintaan ja
tulee nopeuttamaan laskutusprosessia.
TP 2014
44,4
Tuottavuusmittarit ovat toteutuneet. Ruokajätteen
määrän pysyttämiseksi tavoitteen mukaisena
panostetaan. Ylijäänyttä ruokaa myydään
50,0
TA 2015
Toteuma
2015
Poikkeama
2,0
2,9
0,9
55,0
55,1
0,1
kahdessa henkilöstöravintolassa ja myyntikokeilu
jatkuu kahdessa koulussa.
4.5.6 Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos
1000 EUR
Tulot, menot, tilikauden ylijäämä
72 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
52 734
53 594
-51 398
-51 925
1 051
1 375
Talous
Liikelaitoksessa laadittiin käyttösuunnitelma
talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman
lisäsäästövaatimuksen -0,5 milj. euroa mukaisesti.
Useita tuottavuustoimenpiteitä käynnistettiin ja
osa on jo valmistunut. Tuloksen arvioidaan
ylittyvän 0,3 milj. euroa. Heinäkuun tulos on
alijäämäinen 0,8 milj. euroa johtuen
jaksotuseroista.
Kunnossapidon palvelut on laskutettu alkuvuonna
toteuman perusteella. Laskutus korjataan tuotannonohjausjärjestelmä Toivon käyttöönoton jälkeen syyskaudella, jolloin korjaustyöt laskutetaan
töittäin tuntilaskutuksen mukaan.
Palveluyksiköiden tulosten arvioidaan olevan
budjetin mukaisia lukuun ottamatta siivouspalveluja, jonka henkilöstökulujen arvioidaan
Poikkeama
2015
860
-527
324
Toteuma
7/2014
30 554
-30 703
-314
Toteuma
7/2015
28 856
-29 476
-781
Toteuma%2015
54,7%
57,3%
-74,3%
vähenevän 0,2 milj. euroa ja palvelujen ostojen
0,1 milj. euroa. Käyttäjäpalvelujen tulojen
arvioidaan ylittyvän 0,9 milj. eurolla ja menojen
0,8 milj. eurolla.
Sitovat tulostavoitteet:
Liikelaitoksen tulos on positiivinen.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
Toiminta ja sen kehittäminen
Liikelaitoksen toiminnan painopisteenä on ollut
tuotannonohjauksen käyttöönoton valmisteluun
liittyvät toimenpiteet ja koulutukseen osallistuminen. Tuotannonohjausjärjestelmän toiminnan
suunnittelu otettiin käyttöön 11.5. Kesän aikana
pilotoidaan tuotannossa sähköisten ostotilausten
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
66
tekemistä ja tarkoitus on ottaa se tuotantoon
syksyllä.
Liikelaitoksen eri palveluyksiköiden sisäisen
yhteistyön parantamista on jatkettu viiden oman
projektin avulla, joiden on tarkoitus valmistua
syksyn aikana. Projekteissa keskitytään viestinnän ja tiedonvarastoinnin kehittämiseen, kesätöiden suunnitteluun sekä yksiköiden toiminnan
tunnetuksi tekemiseen.
Liikelaitoksen tilakustannukset ovat laskeneet,
koska kunnossapidon toimintaa on keskitetty
yhteen tukikohtaan Mikkelään. Yhdessä tukikohdassa toimiminen on parantanut yhteistyötä ja
alentanut toiminnan kustannuksia.
Liikelaitoksen johtoryhmän toiminnan kehittäminen on päättynyt ESJO-projektin mukaisesti.
Kiinteistöpalvelujen tilaaja- ja tuottajayksiköiden
keskittäminen yhteen uuteen yksikköön on
aloitettu yhteistyössä Tilakeskus-liikelaitoksen
kanssa.
TATU-ohjelma
Liikelaitoksen palvelustrategian laatimisen tavoitteena on kilpaillun markkinan tehokkaampi hyödyntäminen. Tavoite toteutui syksyn siivouspalvelujen kilpailutuksessa.
Tilakeskus on kilpailuttanut kiinteistönhoidon L3
-alueen. Alue siirtyy ulkopuoliselle toimijalle mahdollisesti joulukuussa 2015, joten kuluvana
vuonna säästöjä ei ehdi syntyä.
Kaluston käytön ja tilojen tehostaminen tavoitteena on kustannustehokkaampi toiminta.
Kunnossapidon tukikohta on keskitetty Mikkelään
Mittarit
72 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT
Kustannukset euroa/m²/vuosi
- kiinteistönhoitopalvelut
- siivouspalvelut
Kunnossapitopalvelut, kustannukset
euroa/työ
Kunnossapidon vuosiohjelmatyöt, kpl/v
Kunnossapidon vikakorjaukset, kpl/vuosi
alkuvuodesta: vuokrasäästöä 35 000 euroa/ vuosi.
Kaluston käytön tehostaminen ei ole vielä
toteutunut. Kaluston käytön optimointi tehdään
yhteistyössä Espoo Logistiikan kanssa syksyllä
2015.
Työhyvinvoinnin ja esimiestyön kehittämisen
tavoite toteutuu, sillä koulutuksiin ja PATE:en on
osallistuttu, on luotu uusia tehokkaita toimintamalleja (mm. sisäilmaprosessit, hankintaprosessit), sisäistä yhteistyötä on lisätty ja
johtoryhmän sparraus on tehty.
Toiminnan tehostamisen säästöt ovat
siivouspalveluissa noin 2 prosenttia ja
kiinteistönhoidossa noin 4,7 prosenttia.
Hankintatoimen kehittämisen tavoitteena on koko
kaupungissa kustannustehokkaampi toiminta.
Tavoite on osittain toteutunut. Kunnossapidon
urakoiden ja puitesopimusten hankintaprosesseja
on hiottu hankintapalvelujen kanssa yhteistyössä
ja liikelaitoksen Cloudia-kilpailutusjärjestelmän
osaamisen tasoa on nostettu. Hankintapalvelujen
resurssivajeen vuoksi liikelaitoksessa on kilpailutettu kunnossapidon urakoita.
Liikelaitosten tuotannonohjauksen kehittämisen
tavoitteena ovat kustannustehokkaammat sisäiset
palvelut. Tuotannonohjausjärjestelmän tuomat
säästöt ovat sähköiseen toimintaan siirtymisen
osalta laskettu olevan noin 0,3 milj. euroa vuodessa. Työ vähenee sähköisillä prosesseilla. Lisäksi
mobiilipalvelun käyttöönotto tehostaa kenttätuotannon toimintaa. Säästötavoite on jatkossa
0,3 milj. euroa vuositasolla. Vuoden 2015 ennuste
toiminnan tehostumisesta on 0,1 milj. euroa.
TP 2013
TP 2014
TA 2015
Toteuma
2015
Poikkeama
8,90
23,30
6,30
21,60
5,90
20,60
5,90
19,70
0,00
-0,90
2 042
1 098
9 952
2 019
1 038
9 646
1 998
1 017
8 000
1 747
814
9 500
-251
-203
1 500
Rakentamispalveluissa työn hintaan vaikuttavat
lisääntyneet pienet vikakorjaukset, joiden kustannukset korjausta kohden ovat matalammat kuin
ohjelmoitujen isojen vuosikorjausten. Vanhat
kiinteistöt aiheuttavat edelleen paljon vikakorjauksia ja niiden määrä kasvaa edelleen
vuosittain.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
67
4.5.7 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos
1000 EUR
Tulot, menot, tilikauden ylijäämä
73 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS
1000 EUR
Toimintatulot
Toimintamenot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Muutettu TA
2015 Ennuste 2015
47 069
48 969
-46 386
-48 243
471
490
Talous
Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen heinäkuun ennusteessa on liikevaihtoa ulkoisten tulojen osalta lisätty
1 milj. euroa. Maanvastaanoton tulokertymän
arvioidaan myös loppuvuoden osalta olevan enemmän kuin budjetti 2,3 milj. euroa ja huhtikuun ennusteessa lisätty 0,5 milj. euroa. Kaikkien palveluyksiköiden arvioidaan pääsevän positiiviseen
tulokseen.
Näistä tulonlisäyksistä huolimatta liikelaitoksen
budjetti vuodelle 2015 on hyvin haastava. Positiivisen tuloksen saavuttaminen vaatii kulukuria ja
tehostettua toimintaa. Palvelujen ostoja on pyritty
karsimaan vähentämällä yrityksiltä tilattujen autojen
ja koneiden käyttöä. Vuokramenot ovat laskeneet
0,5 milj. euroa irtisanomalla toimitiloja ja keskittämällä enemmän toimintaa Mikkelän tukikohtaan.
Henkilöstömenojen osuus tulee supistumaan jonkin
verran, koska vakansseja on jätetty täyttämättä ja
määräaikaisia on palkattu aiempia vuosia vähemmän. Heinäkuun lopussa vakinaisen henkilöstön
lukumäärä on 20 henkilöä vähemmän ja määräaikaisten 17 vähemmän verrattuna vuoteen 2014.
Rakentamishankkeita ja ylläpidon lisätöitä ei
lomakaudesta johtuen ole voitu laskuttaa heinäkuun
osalta. Laskutusvaje on rakentamishankkeiden
osalta 1,7 - 2 milj. euroa ja ylläpidon lisätöiden
osalta 0,7 milj. euroa. Tilanne korjautuu syksyn
aikana. Rakentamisen tilauskanta on sekä katuettä viherrakentamisessa loppuvuoden osalta hyvä.
Ympäristöpalvelut ovat lähinnä maanvastaanottotulojen ansiosta tehneet ylijäämäistä tulosta.
Kaupunginpuutarhan puutyöhallin palo loppuvuonna
2014 on vaikeuttanut puutarhan toimintaa ja tuonee
palovakuutuskorvauksista huolimatta lisäkustannuksia. Puutyöhallin tilauskanta olisi hyvä, mutta toimitila Soukassa ei ole kaikilta osin käyttövalmis, joten
töitä ei päästä vielä tekemään.
Poikkeama
2015
1 900
-1 857
19
Toteuma
7/2014
24 097
-26 971
-2 954
Toteuma
7/2015
24 208
-27 452
-3 363
Toteuma%2015
51,4%
59,2%
-714,1%
Sitovat tulostavoitteet:
Liikelaitoksen tulos on positiivinen. Tulostavoitteen
arvioidaan toteutuvan.
Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston
hyväksymän talousarvion mukainen.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
Toiminta ja sen kehittäminen
Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen toimintaa jatketaan
nykyisillä palveluvalikoimilla. Sisäisten palvelujen
hinnat ovat toiminnan tehostumisen ansiosta laskeneet ylläpidon neliöhintojen osalta. Ulkoisten myyntien hinnat eivät ole nousseet, volyymit ovat
alkuvuoden osalta kasvaneet.
Vähentynyt henkilöstömäärä on aiheuttanut
varsinkin ylläpidossa resurssipulan. Riskinä on, että
resursseilla ei kaikkia tilattuja töitä ehditä suorittaa.
Riskin eliminoimiseksi on lisätöille laadittu resurssija aikataulusuunnitelma.
Koko vuoden tasaisella työkannalla tuottavuuden
parantumista voidaan odottaa rakentamisessa ja
ympäristöpalveluissa. Yksityisten maansiirtoautojen
tehokkaan työajan mittaaminen suoritetaan viikoittain. Tavoitteena on vähentää odotusaikaa ja tehostaa prosessia. Mittaustulokset ovat olleet keskimäärin 59 prosenttia (tavoite 57 %), joten tavoite on
saavutettu.
MVR-mittaukset, joilla mitataan työmaiden
turvallisuutta, tehdään säännöllisesti katu- ja viherrakentamisessa sekä maanvastaanotossa.
Mittausten tulokset ovat olleet erittäin hyviä,
keskimäärin 96 prosenttia jokaisella mittauspaikalla.
Tuotannonohjausjärjestelmä Toivo on otettu
ensimmäisen vaiheen osalta käyttöön toukokuussa.
Tehtävien töiden ilmoitus mobiililla, lisätöiden
tilaaminen, hankkeiden seuranta ja laskutus
tehdään jo Toivo-järjestelmällä. Elokuussa otetaan
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2014
68
käyttöön tavaroiden ja palveluiden sähköinen
tilaaminen sekä ostolaskujen kirjaus.
Liikelaitoksen johto osallistuu johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen sekä muutoksenhallintaprojektiin, jossa rakennetaan muutoksen hallintaan
ja johtamiseen toimintamalli. Projektiin osallistuu
myös henkilöstön edustajia.
TATU-ohjelma
Yksityisten maansiirtoautojen säännöllinen tehokkaan työajan mittaaminen suoritetaan viikoittain.
Tavoitteena on vähentää odotusaikaa ja tehostaa
prosessia saaden aikaan kustannussäästöjä.
Mittarit
73 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA
Katualue, indeksoidut ylläpitokustannukset
euroa/m², 2. luokka
Viheralue, indeksoidut ylläpitokustannukset
euroa/m², A3 -luokka
Maansiirtoautojen käyttöaste, %
Liikelaitos on ottanut käyttöön syyskuun alussa
2014 uuden sähköisen palvelun ylijäämämaiden
vastaanotossa. Sähköinen menetelmä tuo säästöä
vastaanottoprosessin tehostumisella noin kuusi
miestyövuotta/vuosi niin ylijäämämaata tuoville
yrittäjille kuin myös liikelaitokselle. Sähköisten
palvelujen tuotantokäyttö maan ja lumen vastaanotossa vähentää laskutuskustannuksia.
Toivon käyttöönotto vähentää kirjaus- ja raportointityötä, tuo säästöjä ja parantaa tuottavuutta. Kunnossapitotöiden tilaukset, tarjoukset ja toteutuneet
kustannukset tehdään mobiiliratkaisulla. Säästöjen
on arvioitu aikavälillä 2015 - 2018 olevan 1,9 milj.
euroa.
TP 2013
TP 2014
TA 2015
Toteuma
2015
Poikkeama
1,97
2,70
1,35
1,21
-0,14
1,01
51
1,62 €
86
0,80
57
0,74
59
-0,06
2
Tuottavuusmittarin laskennassa on käytetty
heinäkuun toteumatietoja. Tuottavuus on
kasvanut suunniteltua enemmän ja palveluhinnat
ovat edelleen alentuneet taulukon mukaisesti.
Tuottavuusmittareiden toteumat ovat ylittäneet
asetetut tavoitteet sekä ylläpidossa että
maansiirtoautojen käyttöasteen osalta.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
69
5 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN
Investoinnit 2015
1 000 EUR
Alkuperäinen
TA 2015
91 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
92 MAA- JA VESIALUEET
94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHT.
941 Liikenneväylät
942 Alueellinen kunnalistekniikka
HA KT-sopimusrakentaminen
948 Muu sopimus- ja projektirakentaminen
949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen
95 KONEET JA KALUSTO
96 OSAKKEET JA OSUUDET
TILAKESKUS YHTEENSÄ
Aineettomat
Muutokset
Korotukset
-72 732
Muutettu
TA 2015
Toteuma
7/2015
Jäljellä
Ennuste
7/2015
-72 732
-5 210
-67 522
-69 143
-4 000
-2 800
-6 800
-1 790
-5 010
-7 800
-107 300
-13 350
-17 900
-20 000
-51 850
-1 500
-6 944
-2 587
-114 244
-15 937
-17 900
-20 000
-56 207
-1 500
-44 316
-7 688
-11 109
-5 625
-16 776
-748
-69 928
-8 249
-6 791
-14 375
-39 431
-752
-114 244
-15 937
-17 900
-20 000
-56 207
-1 500
-16 828
-16 828
-2 304
-14 524
-16 888
-800
-800
-7
-793
-800
-17 104
-93 367
-90
-33 441
-17 104
-73 578
-9 000
-250
-10 449
-1
-59 927
-90
2
-42 798
-6 342
-250
-10 448
-88 664
-90
-6 899
-61 977
-9 000
-250
-10 449
-76 263
-90
0
0
-4 357
Vanhat rakennukset
Uudisrakentaminen
Perusparantaminen
Koneet ja kalusto
Osakkeet ja osuudet
-56 474
-9 000
-250
-10 449
-2
-30 780
-2 658
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos
-4 314
-4 314
-402
-3 912
-2 934
Espoo Logistiikka -liikelaitos
-2 600
-2 600
-467
-2 133
-1 000
-90
-90
-90
-90
-8 000
-8 000
-3 921
-4 079
-8 000
-3 330
-35 480
-16 449
-19 031
-47 780
-30 178
-355 255
-108 307
-246 949
-357 343
Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos
Suurpellon taseyksikkö
Tapiolan taseyksikkö
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
-32 150
-325 077
Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun
lopussa on yhteensä 108,3 milj. euroa. Muutetussa
talousarviossa investointeihin on varattu 355 milj.
euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja
tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan
investointien kokonaismääräksi arvioida noin
335 milj. euroa. Vuodenvaihteen yli jatkuvien
kunnallistekniikan ja talonrakennushankkeiden
eteneminen ja kustannusten kertyminen tarkentuu
vuoden lopulla.
Aineettomien investointien kautta kanavoidaan
länsimetron valtionosuudet Länsimetro Oy:lle. Sekä
menoihin että tuloihin on budjetoitu valtionavustuksia 59,1 milj. euroa. Vuodelle 2015
kirjattavien valtionavustusten määrä tarkentuu
vuoden lopulla ja kirjaukset tehdään vuodenvaihteessa.
0
Investoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin
jatkuvat pääosin suunnitelmien mukaan. Suurista
hankkeista meneillään on mm. Kauklahdenväylä,
Turvesolmun eritasoliittymä ja Turveradantie,
metron asemaseutujen rakennustyöt sekä Tapiolan
alueen rakentaminen.
Tilakeskuksen investointimenojen on ennustettu
olevan 88,7 milj. euroa. Vanhojen valmiiden
rakennusten ennusteessa on huomioitu EVTEK
kuntayhtymän purkautumisessa kaupungille
siirtyvän rakennuksen siirto peruskaupungilta
Tilakeskus-liikelaitokselle kirjanpitoarvosta 6,9 milj.
euroa. Uudisrakentamisen investoinnit eivät tule
toteutumaan siinä määrin kuin muutetussa
talousarviossa on arvioitu johtuen muutamien
hankkeiden suunnittelun ja urakoiden
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
70
viivästymisistä. Uudisrakentamisen ennuste on
62 milj. euroa.
Yhtiöhankkeista meneillään on Lintuvaaran ja
Päiväkehrän koulujen peruskorjaus sekä Espoon
sairaalan ja Leppävaaran Elä ja Asu -keskuksen
rakentaminen.
Suurpellossa Opinmäen koulu on valmistunut ja
kunnallistekniikan rakentaminen pintarakenteiden
osalta jatkuu. Talousarviossa osakkeisiin on varattu
3 milj. euroa Koy Opinmäen Kampukselle. Elokuun
alussa Opinmäkeen sijoitettiin 2,3 milj. euroa.
Sijoitettu summa on yhtiön kannalta riittävä.
Suurpellon jätehuolto Oy:n investointien rahoitus
hoidetaan joko osakkaalta perittävillä lainanhoitokustannuksilla tai osakesijoituksella. Osakkaan
lainan korko 5 prosenttia on nykykorkotasolla kallis.
Korkomenojen hillitsemiseksi kaupunginhallitukselle
esitetään 1,7 milj. euron osakesijoitusta yhtiöön.
Tapiolan taseyksikön keskeinen kunnallistekniikan
hanke Merituulentie välillä Tapiolantie - Pohjantie
etenee tänä vuonna nopeammin kuin talousarviota
laadittaessa arvioitiin. Tämä tarkoittaa, että
12,3 milj. euroa taloussuunnitelmassa vuosille
2016–2018 suunnitellusta investointivarauksesta
tarvitaan vuonna 2015. Hankkeen eteneminen
varmistaa edellytykset muiden hankkeiden
toteutumiselle metron aikataulussa. Muiden
kunnallistekniikkahankkeiden ennustetaan
toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Palveluliiketoimen liikelaitosten investoinnit ovat
arviolta noin 4 milj. euroa. Pelastuslaitoksen
kalustohankinnoista osa siirtyy seuraavalle
vuodelle. Logistiikassa investointeja arvioidaan
toteutuvan 1,0 milj. euroa. Kalustotarpeen
epävarmuus johtuu Espoo Kaupunkitekniikka ja
Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksiin
kohdistuvasta selvitystyöstä (TILTU).
5.1 Peruskaupungin investoinnit
1000 EUR
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
60 632
211 404
150 772
63 582
208 875
145 293
I INVESTOINTIOSA
Tulot
Menot
Netto
Poikkeama
2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015
2 950
-2 529
-5 479
236
66 386
66 149
4 904
53 627
48 723
Toteuma-%
2015
8,1 %
25,4 %
32,3 %
5.2 Aineettomat hyödykkeet
1000 EUR
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
59 082
72 732
13 650
59 082
69 143
10 061
91 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Tulot
Menot
Netto
Poikkeama
2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015
0
-3 589
-3 589
0
2 109
2 109
5 210
5 210
0
9111 Yleishallinto
Tulot
Menot
Netto
9121 Sosiaali- ja terveystoimi
Menot
Netto
91J1 Palveluliiketoimi, aineettomat
Menot
Netto
59 082
62 793
3 711
0
1 211
1 211
0
0
280
280
3 716
3 716
5 900
5 900
1 100
1 100
-4 800
-4 800
0
196
196
75
75
0
0
0
5 250
5 250
5 250
5 250
0
0
0,0 %
7,2 %
38,2 %
0,0 %
59 082
61 582
2 500
9131 Opetus- ja varhaiskasvatusltk
Menot
Netto
Toteuma-%
2015
0,0 %
6,0 %
148,7 %
0,0 %
1,3 %
1,3 %
0,0 %
29
29
0,0 %
1 053
1 053
1 389
1 389
26,5 %
26,5 %
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
71
Yleishallinnon aineettomista on investoitu Tiera
ERP -hankkeeseen 3,6 milj. euroa. Lisäksi
yleishallinnon aineettomiin kirjataan länsimetron
valtionosuudet vuoden lopulla. Sosiaali- ja
terveystoimessa investoidaan Espoon sairaalan
IT-järjestelmiin arviolta 1,1 milj. euroa. Sairaalan
tietotekniikassa tukeudutaan suunniteltua
enemmän Hus:n tietojärjestelmiin ja kaupungin
omat investoinnit jäävät suunniteltua pienemmiksi.
Palveluliiketoimen investoinnit sisältävät
kaupungin kaikki muut IT-kehityshankkeiden
investointimenot. Petite-, Hektori- sekä PKSverkkomaksaminen -hankkeiden eteneminen
jatkuu ja SitoInfra ja Graafinen tilahallinta
-hankkeet on aloitettu. Toivo otettiin käyttöön
toukokuussa. Viime vuodelta jatkuu myös
sähköisen asioinnin alustan käyttöönotto. Uutena
hankkeena on käynnistynyt palvelukassajärjestelmän käyttöönotto.
5.3 Maa- ja vesialueet
1000 EUR
92 MAA- JA VESIALUEET
I6 Tulot
I4 Menot
INETTO
Netto
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
1 100
6 800
5 700
4 500
7 800
3 300
Maanhankintamäärärahaa kuluttaa tänä vuonna
erityisesti Holmanpuiston kaava-alueeseen liittyvät
tontinosien järjestelyt, yhteensä noin 2,6 milj. euroa.
Tontinosien hankkiminen kaupungille mahdollistaa
tonttien luovutuksen myöhemmin yhtenäisellä
kilpailutuksella. Lisäksi Gobbackan kaava-alue saa
juuri lainvoiman ja sen maankäyttösopimuksiin
sisältyvien esisopimusten täytäntöönpano vie noin
1,1 milj. euroa. Yhdessä normaalin, lähinnä yleisten
alueiden, maanhankinnan kanssa nämä aiheuttavat
yhden miljoonan lisämäärärahatarpeen
tämänhetkiseen budjettiin verrattuna.
Poikkeama
2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015
3 400
1 000
-2 400
30
5 809
5 779
4 359
1 790
-2 569
Toteuma-%
2015
396,2 %
26,3 %
-45,1 %
Tuloja kertyy arviolta 4,5 milj. euroa. Tulojen ylitys
johtuu kahdesta tontinluovutuksesta Niittykummun
ja Holmanpuiston uusilla kaava-alueilla. Osa
luovutettavien tonttien alueista on hankittu vuonna
2014 maankäyttösopimusten yhteydessä rakennusmaana, jolloin hankintamenon osuus kauppahinnasta on raakamaalle tai kaupungin vanhastaan
omistamalle maalle kaavoitettuihin tontteihin
verrattuna huomattavasti suurempi ja suurempi osa
kauppahinnasta kirjaantuu tällöin investointituloksi.
5.4 Kiinteät rakenteet ja laitteet
Muutettu TA
2015
94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET
Tulot
450
Menot
114 244
Netto
113 794
1000 EUR
Ennuste 2015
0
114 244
114 244
Poikkeama
2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015
-450
0
450
0
A94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (pl. liikuntapaikkojen perusparantaminen)
Tulot
450
0
-450
Menot
112 744
112 744
0
Netto
112 294
112 744
450
0
949 LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSPARANTAMINEN
Menot
1 500
1 500
0
Netto
1 500
1 500
0
170
56 172
56 002
489
44 316
43 827
Toteuma-%
2015
108,6 %
38,8 %
38,5 %
0,0 %
170
55 460
55 290
489
43 568
43 079
108,6 %
38,6 %
38,4 %
0,0 %
712
712
748
748
49,9 %
49,9 %
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
72
5.5 Koneet ja kalusto
1000 EUR
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
16 828
16 828
0
16 888
16 888
95 KONEET JA KALUSTO
Tulot
Menot
Netto
Poikkeama
2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015
0
60
60
36
2 291
2 255
2 304
2 304
0
Toteuma-%
2015
13,7 %
13,7 %
0,0 %
9521 Sosiaali- ja terveystoimi
Menot
Netto
6 665
6 665
6 665
6 665
0
0
0
547
547
27
27
0,4 %
0,4 %
0,0 %
9531 Opetus- ja varhaiskasvatusltk
Menot
Netto
4 322
4 322
4 322
4 322
0
0
0
1 003
1 003
496
496
11,5 %
11,5 %
0,0 %
20
20
80
80
60
60
0
0
0
30
30
149,6 %
149,6 %
0,0 %
2 316
2 316
0
2 316
2 316
0
0
0
0
36
259
223
254
254
11,0 %
11,0 %
0,0 %
760
760
760
760
0
0
0
425
425
214
214
28,1 %
28,1 %
0,0 %
0
0
0
0
0
0
0
549
549
9532 Svenska rum -lautakunta
Menot
Netto
9535 Kulttuuriltk
Tulot
Menot
Netto
9538 Liikunta- ja nuorisoltk
Menot
Netto
9539 Muu sivistystoimi
Menot
Netto
9541 Tekninen ltk
Menot
Netto
95J2 Espoo Tietotekniikka
Menot
Netto
0,0 %
240
240
240
240
0
0
0
0
0
100
100
41,6 %
41,6 %
0,0 %
2 505
2 505
2 505
2 505
0
0
57
57
634
634
25,3 %
25,3 %
Toimialojen kone- ja kalustoinvestointien
ennustetaan toteutuvan pääosin budjetin mukaan.
Sosiaali- ja terveystoimessa on varauduttu Espoon
sairaalan kalustamiseen ja varustamiseen.
Sivistystoimessa on kalustettu valmistuneita kouluja päiväkotitiloja ja tehty kulttuurin ja liikunnan
hankintoja.
Palveluliiketoimessa kuituverkon kehittämistä
jatketaan suunnitelman mukaisesti ja 1,9 milj.
määrärahan ennustetaan kuluvan vuoden loppuun
mennessä. Esitysteknisiin laitteiden vaihtoon
tarkoitettu määräraha noin 0,6 milj. euroa tullaan
käyttämään kesän aikana, kun koulujen laitekantaa
uusitaan ja huolletaan.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
73
5.6 Osakkeet ja osuudet
1000 EUR
96 OSAKKEET JA OSUUDET
Tulot
Menot
Netto
Muutettu TA
2015
Ennuste 2015
800
800
0
800
800
Poikkeama
2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015
0
0
0
0
4
4
56
7
-50
0
9611 Yleishallinto
Tulot
Menot
Netto
800
800
0
800
800
0
0
0
Toteuma-%
2015
0,9 %
-6,2 %
0,0 %
0
4
4
56
7
-50
0,9 %
-6,2 %
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
74
6 TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISET LASKELMAT
6.1 Tuloslaskelma 31.7.
On esitetty raportin kohdassa 3.
6.2 Rahoituslaskelma 31.7.
RAHOITUSLASKELMA
(sis. liikelaitokset ja taseyksiköt)
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta yhteensä
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta yhteensä
Toiminnan ja investointien rahavirta
31.7.2015
€
96 456 130,78
-17 990 438,17
78 465 692,61
31.7.2014
€
31.07.2013
€
56 224 760,28
-2 414 115,35
53 810 644,93
65 537 450,19
-28 590 032,85
36 947 417,34
-108 308 358,88 -101 552 246,50
935 760,00
1 544 587,00
22 441 445,12
2 640 407,45
-84 931 153,76 -97 367 252,05
-85 925 420,77
573 264,00
29 366 264,69
-55 985 892,08
-6 465 461,15
-43 556 607,12
-19 038 474,74
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Antolainauksen muutokset yhteensä
-50 000 000,00
819 899,93
-49 180 100,07
-500 000,00
306 370,05
-193 629,95
0,00
289 136,85
289 136,85
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset yhteensä
150 272 237,00 117 000 000,00
-31 889 072,29 -24 872 385,81
38 299 897,82
9 825 995,24
156 683 062,53 101 953 609,43
70 000 000,00
-15 879 652,09
12 428 659,59
66 549 007,50
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä
277 370,29
679 062,74
71 889 771,83
-59 368 592,09
13 477 612,77
1 746 487,45
61 802,94
80 667 618,32
-24 035 474,66
58 440 434,05
Rahoituksen rahavirta yhteensä
120 980 575,23 107 792 310,18 125 278 578,40
Rahavarojen muutos
114 515 114,08
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.07.
Rahavarat 01.01.
114 515 114,08 64 235 703,06 106 240 103,66
805 941 151,45 846 574 617,40 729 030 694,43
691 426 037,37 782 338 914,34 622 790 590,77
Rahoituksen rahavirta
153 605,07
166 954,98
60 149 352,07
-54 437 581,42
6 032 330,70
64 235 703,06 106 240 103,66
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
75
6.3 Tase 31.7.
TASE
(sis. liikelaitokset ja taseyksiköt)
31.07.2015
€
31.07.2014
€
31.07.2013
€
VASTAAVAA
3 352 377 947,69 3 244 974 700,73 3 066 652 078,05
A
I
II
III
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
2 471 971 852,77 2 290 055 022,76 2 224 149 631,36
83 541 546,12
79 399 815,29
82 174 143,87
1 561 603 191,29 1 444 598 088,73 1 384 145 078,72
826 827 115,36 766 057 118,74 757 830 408,77
B
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
C
I
II
III
IV
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
11 384 744,03
11 773 152,87
21 283 201,27
869 021 350,89
-230 389,84
63 310 589,28
561 680 146,03
244 261 005,42
943 146 525,10
145 425,51
96 426 482,19
601 942 409,02
244 632 208,38
821 219 245,42
529 035,33
91 659 515,66
533 560 608,85
195 470 085,58
VASTATTAVAA
3 352 377 947,69 3 244 974 700,73 3 066 652 078,05
A
I
III
IV
V
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
2 380 745 079,22 2 380 436 172,14 2 388 336 196,30
1 444 132 783,76 1 444 132 783,76 1 444 132 783,76
541 252 095,38 581 147 850,20 616 227 937,52
370 843 717,86 365 099 526,29 325 461 766,87
24 516 482,22
-9 943 988,11
2 513 708,15
B
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
C
PAKOLLISET VARAUKSET
D
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
E
I
II
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lyhytaikainen
177 631 367,96
144 072 784,65
108 387 093,02
1 804 733,32
483 399,99
87 400,00
12 598 013,37
12 928 198,87
23 717 751,36
779 598 753,82
362 603 136,22
416 995 617,60
707 054 145,08
273 240 924,53
433 813 220,55
546 123 637,37
154 710 642,90
391 412 994,47
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
76
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti I/2015
77
7 LIITTEET
1. Espoo-tarina (Espoo-strategia) 2014 - 2017. Tulostavoitteiden
toteutuminen
2. Talonrakennushankkeiden ajoitusseuranta 1/2015
3. 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet. Hankkeiden toteutumistilanne
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Konserniesikunta
Espoo-tarina (Espoo-strategia) 2014 - 2017. Tulostavoitteiden toteutuminen
Liite 1
YLEISHALLINTO
Konserniesikunta
1. Resurssit ja johtaminen
Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.
Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys
kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.
Oma valtuustokauden tavoite
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Seuranta 31.7.
Kaupungin tuottavuus paranee
vähintään 1 % vuodessa.
Kaupungin tuottavuus paranee
vähintään 1,8 % v. 2015
Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa
toteutetaan ja tammi-heinäkuun tietojen perusteella
tehdyn ennusteen mukaan talousarvion toimintakate
toteutuu.
Indeksi- ja väestökorjattu
toimintakatteen muutos %
Tulostavoite toteutuu.
Konsernin ja emokaupungin
vuosikate ja rahoitustasapaino
paranevat suunnitelmallisesti.
Toimintakate on vähintään
alkuperäisen talousarvion
mukainen -1 319 milj. euroa
Toimintakate, €
Tamän hetken arvion ja tavoitteen mukaisesti
talousarvion toimintakate toteutuu alkuperäisen
talousarvion mukaisena.
Tulostavoite toteutuu.
Vuosikate vähintään 101 Me
Vuosikate, M€
Kaupungin lainakanta vuoden
lopussa enintään 436 Me
Kaupungin lainakanta, M€
Konsernin lainakanta vuoden
lopussa enintään 2 818 Me
Konsernin lainakanta, M€
1
Arvion mukaan vuosikatetavoite saavutetaan.
Peruskaupungin lainakanta on arvion mukaan vuoden
lopussa 451 Milj. euroa. Kaikki budjetoidut lainat
nostetaan. Lainojen lyhennysten arvioidaan jäävän
budjettiarviota pienemmäksi, mikä johtuu lainojen
nostoajankohtien myöhentymisestä sekä lyhennysten
siirtymisestä vuoden 2016 puolelle.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Oma valtuustokauden tavoite
Konserniesikunta
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Seuranta 31.7.
Konsernin lainakantaa voidaan arvioida tarkemmin
loka-marraskuussa. Tämän hetken arvion mukaan
konsernilainoja on vuoden lopussa 2633 Milj. euroa.
Tulostavoite toteutumassa muutoin kuin
peruskaupungin lainakannan määrän osalta.
Johtaminen ja työhyvinvointi
Työhyvinvointimatriisin lukuarvo
paranee. (Johtamisen kannustavuus kasvaa vähintään yhden yksikön
ja vastuullisuus paranee, työvuoden 2014 arvoon verrattuna.
hyvinvointi paranee.)
Maahanmuuttajataustaisten
työntekijöiden osuus henkilöstöstä
lähenee maahanmuuttajataustaisten
osuutta väestöstä.
Työhyvinvointimatriisi.
Matriisin lukuarvoa seurataan kerran vuodessa,
vuoden lopun tilanteesta.
Tulostavoitteen toteutuminen voidaan arvioida
v. 2016.
Terveysperusteisia poissaoloja on Terveysperusteisista poissaoloista
enintään 13,5 päivää /
aiheutuva kuorma päivää per
henkilötyövuosi.
henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin
poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja
(Vuoden 2012 lähtöarvo on 16,2
palkattomat sairaspoissaolot,
päivää / henkilötyövuosi.
kuntoutustuki, työ- ja työmatkaTavoiteltava alenema vuonna 2015 tapaturmiin liittyvät poissaolot.)
vuoteen 2012 verrattuna on 17 %.
Koko valtuustokauden 2013-2016
aikana 20 %).
Terveysperusteisia poissaoloja per henkilötyövuosi
(kuorma) oli tammi-kesäkuun 2015 ajalta 15,1 päivää
(tammi-kesäkuu 2014: 15,3 päivää). Poissaolot ovat
vähentyneet edelleen, mutta on epävarmaa,
vähentyykö tavoitteeseen nähden riittävästi.
Maahanmuuttajataustaisten
työntekijöiden osuus
henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta
väestöstä.
Maahanmuuttajien osuus 31.7.2015 oli kaupunkitasolla 5,40 %, kun se 31.7.2014 oli 5,28 %.
Maahanmuuttajien osuus on hienoisessa kasvussa
tulostavoitteen suuntaisesti, mutta väestöosuuden
kasvun arvioidaan olevan nopeampaa.
Osuus työntekijöistä % suhteessa
osuuteen väestöstä %
Tulostavoitteen toteutuminen on epävarmaa.
(osuus henkilöstöstä vuoden 2013
lopussa oli 5,1 % ja osuus väestöstä
oli 12,2 %)
Kaupungin henkilöstömäärä ei
kasva v. 2015.
Tulostavoitteen toteutuminen on epävarmaa.
Vakituinen ja määräaikainen
henkilöstö yhteensä
2
Kaupungin henkilöstömäärä oli 31.7.2015 yhteensä
13 707, kun se vuotta aikaisemmin oli 13 703.
Henkilöstömäärä on noussut 4:llä henkilöllä.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Oma valtuustokauden tavoite
Konserniesikunta
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Seuranta 31.7.
Tavoitteen toteutuminen vaatii jatkuvaa tarkkailua ja
tarvittaessa toimenpiteitä.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa:

Yleinen talouskehitys on odotettua heikompaa, eikä verotulot kasva.

Yleinen työllisyyskehitys on heikkoa, ja siitä johtuvat kaupungin kustannukset kasvavat.
Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa:

Kiinteä yhteydenpito valtion valmisteluun ja nopea reagointi.

Oma valmistelu etupainotteista.

Tehostetaan toimenpiteitä, joilla ratkotaan työttömyysjaksoja ja kohdennetaan toimenpiteet niin, että voidaan vähentää yli 300 päivää työttömänä olevia.

Aktiiviset elinkeinopoliittiset toimenpiteet, erityisesti metron kehityskäytävä.
3
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Konserniesikunta
2. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys
Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen.
Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana
metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta
joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja
vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle
asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen.
Oma valtuustokauden tavoite
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Seuranta 31.7.
Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden
edellytykset vahvistuvat.
Uusien työpaikka-alueiden
lanseeraus ja muutostilanteessa
olevien uudelleenprofilointi.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kehittäminen
resurssitehokkaaksi ekoteollisuuskeskuksi, Ekomoksi,
on edennyt positiivisesti HSYn johdolla. Ekomo on
materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen
keskittymä, jossa yritykset tekevät yhteistyötä HSY:n ja
muiden alueella olevien yritysten kanssa. Karaportin
kampuksen kehittäminen etenee yhteistyössä Nokian
kanssa.
Tulostavoite toteutuu.
Ämmässuon Ekoteollisuuspuiston
konseptoinnin ja toteutuksen
eteneminen.
Karaportin Kampuksen
vahvistuminen ja
monimuotoistuminen.
Elinkeinoelämän rakennemuutoksiin Kaupungin työllisyydenhoidon
toimenpiteet tehostuvat ja
vastataan tarkoituksenmukaisin
toimenpiteiden koordinointi
työllisyydenhoidon toimenpitein.
paranee.
Työllisyydenhoidon kokonaisprosessi Espoon työllisyydenhoidon nykytila on arvioitu osana
on kuvattu ja roolit ja vastuut
toiminnan kehittämistä. Arvioinnissa on kuvattu Espoon
määritelty.
kaupungin työllisyydenhoidon kokonaisuus sekä
työllisyyspalveluiden toimenpiteet ja eri toimijoiden
Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste
keskeiset tehtävät. Arvioinnin pohjalta on sovittu
paranee. Vaikeasti työllistettäville,
sosiaali- ja terveystoimen kanssa uutta toimintamallia,
nuorille ja korkeasti koulutetuille on joka edistää työllisyyttä ja parantaa eri toimijoiden
määritelty omat toimenpiteet.
välistä yhteistyötä.
Tulostavoite toteutuu.
Osallistutaan kaupunkikeskusten
kehittämiseen, niiden vahvuuksien
määrittelyyn ja maankäytön
suunnittelutavoitteiden asettamiseen.
Länsimetron kehityskäytävä toimii
perustana elinvoimaiselle
yritystoiminnalle, monipuolisille
asuminen ratkaisuille ja toimiville
kuntapalveluille.
Kaupungin keskeiset kehittämistavoitteet Länsimetron kehitysvyöhykkeelle on määritelty ja
hyväksytty.
4
Kehittämistyö on edennyt suunnitelman mukaisesti KE,
TYTn sekä kiky- ja keke -ohjelmaryhmien yhteistyönä.
Tulostavoite toteutuu.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Konserniesikunta
Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa:

Isojen irtisanomisten kerrannaisvaikutus vaikeuttaa työllisyydenhoitoa ja sen suotuisaa kehittämistä.

Valtio osoittaa kunnille lisävelvoitteita työllisyydenhoidossa, kaupunkien organisoituminen ei tue uusien velvoitteiden hoitamista.

Länsimetron kehityskäytävän mahdollisuuksia ei kyetä muuttamaan konkreettisiksi kehitysprojekteiksi.
Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa:


Työllisyydenhoito:
o
kaupungin yhteinen tuloskorttitavoite
o
työllisyydenhoidon uudelleenorganisointi kaupunkiorganisaatiossa; toimenpiteiden johtaminen
o
työllisyyskokeilut ELY+TE + kaupunki
Määritellään Länsimetron kehityskäytävän tavoitteet
o
Organisoituminen.
5
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Sosiaali- ja terveystoimi
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1. Resurssit ja johtaminen
Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.
Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys
kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.
Oma valtuustokauden tavoite
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Seuranta 31.7.
Työn tuottavuus Sote-palveluissa
paranee
Tuottavuus paranee vähintään
1,8 %
Kotihoidon asiakaspalvelutunnin
hinta.
Vertailtaessa deflatoituja kustannuksia kaikki
arviointikriteerit täyttyvät.
Terveyspalvelujen kustannukset /
asukas.
Vertailtaessa deflatoimittomia kustannuksia muut
paitsi tervesypalvelujen asukaskohtaiset
kustannukset laskevat.
Aikuissosiaalityön
henkilöstökustannukset /
Toteumat ilman deflatointia:
toimeentulotukea saavat kotitaloudet.
Alueellisen kotihoidon henkilöstömenot / tuotettu
asiakaspalvelutunti
1-4 2014: 68,3 € (sis. alueellisen kotihoidon
henkilöstömenot+tvv, kotihoidon keskitettyjen
palvelun henkilöstömenojen osuus)
1-4 2015: 68,2 € (sis. alueellisen kotihoidon
henkilöstömenot+tvv, kotihoidon keskitettyjen
palvelun henkilöstömenojen osuus,)
Muutos: -0,2%, vuoden 2014 menoja ei ole deflatoitu
Terveyspalveluiden toiminnan kustannukset / asukas:
1-7/2014: 223,8 €
6
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Sosiaali- ja terveystoimi
1-7/2015: 225,4 €
Muutos: 0,7 %
1-12/2014: 404,1 €
ennuste 1-12/2015: 410,9 €
Muutos 1,6 %
Aikuissosiaalityön henkilöstökustannukset /
toimeentulotukea saavat kotitaloudet.
1 – 6 /2014: 71,63 €
1 – 6 /2015: 70,83 € (-1,13 %)
Tulostavoite toteutuu.
Toimintakate on vähintään
alkuperäisen talousarvion
mukainen
Toimintakate, M€
Toimintakate alkuperäisessä talousarviossa on
700,9 milj. euroa.
Toimintakate 3.7.2015 oli 412,8 milj. euroa.
Ennuste 31.12.2015 on 709,8 milj. euroa.
Tulostavoite toteutuu osittain. Erikoissairaanhoidon toimintakate ylittää talousarvion.
Muussa toiminnassa toimintakate on alkuperäisen
talousarvion mukainen.
Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa:

Menoja ei onnistuta rajaamaan, kun tarvittavia päätöksiä ei saada tehtyä. Palvelujen hinnat nousevat. Palveluprosessien uudistaminen etenee hitaasti.
Tuottavuushankkeet käynnistyvät arvioitua hitaammin. Kuntia velvoittavat säädökset lisääntyvät ja vanhoja ei onnistuta karsimaan.

Henkilökunta ei koe työtä riittävän mielekkääksi ja houkuttelevaksi, jolloin ei saada kokenutta henkilöstöä. Johtamiseen ja esimiestyöhön ei jää riittävästi aikaa.
7
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Sosiaali- ja terveystoimi
2. Asukkaat ja palvelut
Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo
järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa.
Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta
tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan
yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän
kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Oma valtuustokauden tavoite
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Seuranta 31.7.
Terveysasemien palvelukyky
paranee
Odotusaika kiireettömälle
vastaanotolle on korkeintaan
14 pv
Terveysasemien T3:
T3 (kolmas kiireetön
vastaanottoaika), terveysaseman
mediaani
tammikuu: 16 vrk
helmikuu: 22 vrk
maaliskuu 23 vrk
huhtikuu: 24 vrk
toukokuu. 19 vrk
kesäkuu: 20 vrk
heinäkuu: 19 vrk
Lisääntyneestä kysynnästä johtuen tulostavoite ei
toteudu.
Ennuste 17-21 vrk.
Ikäihmiset saavat apua ja
kuntoutusta niin että he pystyvät
asumaan kotonaan
Akuutisti sairastuneiden hoito,
kuntoutus ja kotiutus on
tehokasta
Pysyvässä laitoshoidossa tai
tehostetussa palveluasumisessa
asuvian osuus yli 75-v.
Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa
palveluasumisessa asuvien osuus yli 75+ väestöstä
oli:
Hoitojaksojen pituus vuodeosastoilla
31.12.2014 8,0 %
8
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Sosiaali- ja terveystoimi
Asiakastyön osuus kotihoidossa
30.6.2015 on 8,2 % (Väestönkasvu 75+ jaettu
tasaisesti)
Hoitojakson KA pituus:
1.1.-30.6.2014 oli 20,46
1.1.-30.6 2015 oli 20,81
Asiakastyön osuus kotihoidossa
042014 oli 36,6 %
042015 oli 39,5 %
Tulostavoite toteutuu.
Tarve lasten ja nuorten kiireellisiin
sijoituksiin vähenee, erityisenä
kohderyhmänä 13-17 vuotiaat
Asiakkaat saavat tarvitsemansa
tuen koordinoidusti
arkiympäristössään. Jatketaan
painopisteen siirtämistä
korjaavista palveluista
varhaisempaan tukeen.
Sijoitettuina olevien lasten/nuorten
13-17v sijoitetut, kum.
määrä ja osuus ikäluokasta 13-17 v.,
sekä näistä kiireellisesti sijoitettujen Sijoitetut yhteensä (osuus ikäluokasta, vuoden
keskiväestö)
määrä ja osuus ikäluokasta.
Tavoite 31.12.2015 (kum.):
1 – 6 /2014: 284 lasta/nuorta (1,88 %)
≤ 340 sijoitettua lasta/nuorta (2,25 % 1 – 6 /2015: 271 lasta/nuorta (1,79 %)
ikäluokasta), joista kiireellisesti
sijoitettuja ≤ 121 lasta/nuorta (0,80% kiireellisesti sijoitettujen määrä (osuus ikäluokasta,
vuoden keskiväestö)
ikäluokasta)
1 – 6 /2014: 58 lasta/nuorta (0,39 %)
1 – 6 /2015: 66 lasta/nuorta (0,44 %)
Kokonaissijoitettujen määrä ja osuus ikäluokasta on
vähentynyt. Sen sijaan kiireellisesti sijoitettujen määrä
ja osuus on edelleen kasvanut.
Tulostavoite toteutuu osittain. Kiireellisiä
sijoituksia koskeva arviointikriteeri ei toteudu.
9
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Sosiaali- ja terveystoimi
Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa:

Parhaat käytännöt eivät leviä yksiköistä toiseen. Toimintatapojen uudistamiseksi tarvittavia päätöksiä ei saada tehtyä. Asiakkaat eivät osaa ja halua hyödyntää uusia
palveluja. Palvelutarpeen arviointi ei toimi ja asiakkaat eivät pääse ripeästi heille soveltuvien palvelujen pariin.

Työnjako erikoissairaanhoidon ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ei toimi.
10
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Sivistystoimi
SIVISTYSTOIMI
1. Resurssit ja johtaminen
Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.
Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys
kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.
Oma valtuustokauden tavoite
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Seuranta 31.7.
Sivistystoimi tekee talousarvion
mukaisen tuloksen vuosittain.
Toimintakate on vähintään
alkuperäisen talousarvion
mukainen.
Sivistystoimen toimintakate ei toteudu ennusteen
mukaan johtuen liian korkeasta tulo-odotteesta.
Toimintakate
Tulostavoite ei toteudu.
Tuottavuus paranee vähintään
1,8 %
Yksikköhinnat, palveluiden
tuottamisen tehokkuus
Tuottavuustavoite toteutuu tuottavuustoimenpiteiden
ansiosta.
Tulostavoite toteutuu.
Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa:

Tehdyt säästö- ja tuottavuustoimenpiteet eivät toteudu suunnitellusti tai niillä ei ole toivottua vaikutusta tuottavuuteen.

Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vasta pidemmän ajan kuluessa.

Viranhaltijoiden esittämät toimenpiteet eivät tule hyväksytyksi poliittisessa päätöksenteossa.

Yllättävät tilanteet, kuten sisäilma- tai muut nopeita toimenpiteitä (esim. hätäväistöjä) vaativat ongelmat, tuovat odottamattomia lisämenoja.

Tilakustannuksia ei pystytä karsimaan, koska lasten määrä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa lisääntyy, jolloin vanhoista tiloista ei voida luopua ja uusia otetaan
käyttöön.

Henkilöstömäärää ei onnistuta laskemaan, koska lakisääteisiin toimintoihin tarvitaan lisää henkilöstöä, eikä vastaavia henkilöstövähennyksiä onnistuta tekemään
muista toiminnoista.

Kiristyvä taloustilanne ja tuottavuustoimenpiteet vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin ja lisäävät sairauspoissaoloja.
11
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Sivistystoimi
2. Asukkaat ja palvelut
Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo
järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa.
Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta
tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan
yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän
kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Oma valtuustokauden tavoite
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Nuorten itsenäistymistä tuetaan
antamalla valmiuksia koulutukseen,
työelämään, asumiseen ja arjen
hallintaan.
Kaikille peruskoulun päättäneille Koulutus-, lisäopetus- ja työpajatarjotaan koulutuspaikkaa,
paikat suhteessa tarpeeseen.
lisäopetusta, muuta koulutusta tai
työpajapaikkaa.
Seuranta 31.7.
Yhteishaun tulosten perusteella lukioon pääsy tiukentui.
Lisäopetusta tai muuta koulutusta pystytään kuitenkin
tarjoamaan kaikille peruskoulun päättäville nuorille,
jotka eivät saa muuta toisen asteen koulutuspaikkaa.
Sähköisten ylioppilaskirjoitusten pilotointi on toteutunut.
Tieto koulujen määrästä saadaan syksyllä.
Tulostavoite toteutuu.
Espoon seudun
koulutuskuntayhtymä Omnian
vaikuttavuus (työllistyminen ja
jatko-opintoihin sijoittuminen)
paranee.
OPH:n tulosrahoitusmittari
OPH julkistaa tulokset kuluvan vuoden lokakuussa.
Tulostavoite toteutuu.
Aikuiskoulutuksen
Asiakastyytyväisyys
oppimiskeskuksen asiakkaat ovat
tyytyväisiä saamaansa palveluun
ja opetukseen.
12
Oppimiskeskuksen tulokset tulevat pohjautumaan
loppuvuodesta tehtävään asiakastyytyväisyyskyselyyn.
Tulostavoite toteutuu.
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Sivistystoimi
Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin pääsee
7 vuorokauden kuluessa
Palvelun 7 vuorokauden kuluessa
saaneet oppilas- ja opiskelijahuollon Määräajat ovat toteutuneet noin 97-prosenttisesti.
asiakkaat
Yksikkökohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat
valmistuvat syyskuun loppuun mennessä ja ne
päivitetään syksyllä.
Tulostavoite ei toteudu.
Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa:

Työllisyystilanteen heikentyminen heikentää myös Omniasta valmistuvien työllistymistä.

Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulo nopealla aikataululla aiheuttaa ongelmia uusien velvoitteiden (mm. ammatillinen koulutus, yksityiset
palveluntuottajat, psykologipalvelut) toteuttamisessa ja lisää kustannuksia.
13
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Sivistystoimi
3. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys
Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen.
Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana
metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta
joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja
vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle
asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen.
Oma valtuustokauden tavoite
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Espoolaisten koululaisten
oppimistulokset ovat kärkisijoilla
valtakunnallisissa vertailuissa.
Perusopetuksen kansalliset
oppimistulosten seuranta- arvioinnit
(KARVI), ylioppilaskirjoitusten
puoltoäänet.
Seuranta 31.7.
Valtakunnalliseen matematiikan oppimistulosten
arviointiin on osallistuttu. Tulokset saadaan syksyllä.
Kevään ylioppilaskirjoitusten tulosten arviointi
valmistuu syksyyn mennessä.
Tulostavoite toteutuu.
Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa:

Opetuksen resurssien väheneminen voi pitkällä aikajänteellä alkaa näkyä myös oppimistuloksissa.
14
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Tekninen ja ympäristötoimi
TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI
1. Resurssit ja johtaminen
Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.
Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys
kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.
Oma valtuustokauden tavoite
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Toimialan (TYT) toimintakate ei
heikkene vuoden 2013 tasosta.
Toimintakate on vähintään
alkuperäisen talousarvion
mukainen.
Seuranta 31.7.
Toimintakate.
Toimintakatteen arvioidaan toteutuvan.
Alkuperäinen toimintakate oli -62,5 milj. euroa.
Talousarvion 31.7. ennusteen mukaan
toimintakatteeksi tulee -58,4 milj. euroa, poikkeama 4,1
milj. euroa.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranee.
Tuottavuus paranee vähintään
1,8 %.
Tuottavuuden kasvu
Indeksi- ja väestökorjattu
toimintakatteen muutos %
Toiminnan kustannustehokkuus on noussut eri
toiminnoissa.
Ylläpidettävien kohteiden määrä on kasvanut
edellisvuodesta käyttömenojen pysyessä ennallaan.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
Tilakustannukset alenevat 1 %
edellisestä vuodesta.
Tilakustannukset/asukas
15
Tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessia on
kehitetty.
• Tilankäytön parantaminen projektisuunnitelma
hyväksytty toimitilaryhmän kokouksessa 1.4. Projekti
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Tekninen ja ympäristötoimi
etenee projektisuunnitelman mukaisesti.
• Tilakustannukset ja palvelutaso/mittariston
kehittäminen sekä suunnitelma tilakustannusten
kasvun hallitsemiseksi, projektisuunnitelman
hyväksytty toimitilaryhmän kokouksessa 1.4.
Toimenpide etenee suunnitelmien mukaisesti.
• Tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessin
kehittäminen ja kustannusten ohjaus ja
hallinta-projektin projektisuunnitelma on hyväksytty
toimitilaryhmässä 25.6. Projekti etenee suunnitelman
mukaisesti.
• Käyttö- ja energiakustannusten seurantatiedot saadaan
vuoden lopussa, jolloin voidaan arvioida
kustannuksien alenemista.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa:

Palvelutason säilyttäminen ja parantaminen nähdään haasteena. Toimintakatetavoitteen toteutumista vaikeuttaa ylläpitomäärärahojen epäsuhta toiminnan kasvuun
nähden. Kustannuksia nostaa yleisen kustannuskehityksen nouseminen (mm. verotuksen muutokset, henkilöstökulut, energiakustannukset) sekä ylläpidettävien
kiinteistöjen ja infran kuten katujen ja teiden määrän kasvu että rakennetun ympäristön ikääntyminen.

Investointimäärärahojen riittävyys nähdään riskinä.

Toimialan toimintamenojen muodostumiseen vaikuttaa myös voimakkaat sääolosuhteiden vaihtelut. Rakentamisessa luonnon olosuhteet sisältävät aina riskin
toiminalle ja ne voivat nostaa kustannuksia.

Ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttava usein eri keinoin. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä teknisessä ja ympäristötoimessa (luvussa mukana
Tilakeskus-liikelaitos) oli elokuun 2015 lopussa 49 vuotta, suurin ikäryhmä olivat 50 - 59 -vuotiaat. Toimialan vakinaisesta henkilöstöstä saavuttaa yksilöllisen
eläkeiän 13 % vuoteen 2017 mennessä.
Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa:

Palvelujen tehostamisella ja uudelleen järjestelyillä varmistetaan tuottavuuden kasvu.

Varmistetaan investointimäärärahojen riittävyys.

Sääolosuhteiden riskit voivat realisoitua, eikä niihin voi etukäteen vaikuttaa (esim. lumisade).

Ikääntymiseen varaudutaan henkilöstön kohdistuvin eri keinoin, tehtäväjärjestelyillä, rekrytoinnit, koulutus.
16
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Tekninen ja ympäristötoimi
2. Asukkaat ja palvelut
Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo
järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa.
Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta
tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan
yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän
kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Oma valtuustokauden tavoite
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, Toimitilat tukevat palvelujen
tehokkaat, terveelliset ja turvalliset ja tuottamista ja ne tuotetaan
asiakaslähtöisesti ja kustannustuotettu vastuullisesti asiakkaille.
tehokkaasti.
Seuranta 31.7.
Kustannustehokkuus
Tilatehokkuus
Palvelutasomittariston kehittäminen
Uusitun toimitilaprosessin tavoitteena on parantaa
tila- ja kustannustehokkuutta.
Tilojen käyttötaloudellisuutta ja energiatehokkuutta on
edistetty investointien ja korjausrakentamisen
yhteydessä.
Tilojen tilatehokkuus on 4,3 htm2/asukas, mukaan
lukien tilat, joissa ei ole vuokralaisia. (31.12.14).
Jatkotoimenpiteet tämän tulostavoitteen osalta on
liitetty käynnistyneeseen Tatu-projektiin
“Tilatehokkuuden nosto”.
ja toimenpiteisiin “Hallinnon tilatehokkuuden
parantaminen” ja “Tilakustannukset ja
palvelutaso/mittariston kehittäminen”.
Projekti ja toimenpiteet etenevät suunnitelmien
mukaisesti.
Espoon keskuksen Tilavisio-selvitys etenee.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
17
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Tekninen ja ympäristötoimi
Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa:

Palvelutason säilyttäminen ja parantaminen nähdään haasteena. Palvelutason kuten asuinalueiden, katujen, teiden ja viheralueiden palvelutason säilyttämistä ja
parantamista vaikeuttaa ylläpitomäärärahojen riittävyys toiminnan kasvuun nähden.

Palveluiden tuottamisen kustannuksia nostaa yleisen kustannuskehityksen nouseminen (mm. verotuksen muutokset, henkilöstökustannukset, energiakustannukset)
sekä ylläpidettävien viheralueiden, katujen ja teiden määrän kasvu että rakennetun ympäristön ikääntyminen.

Määrärahojen vähentyessä riski korjaustoimenpiteiden siirtymisestä kasvaa. Korjaustoimenpiteiden oikea-aikainen ajoitus vähentää syntyvien kustannusten määrää.

Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan yhdistymisessä toimialan toimintoihin ei nähdä suuria riskejä. Valmistelu etenee hyvässä yhteisymmärryksessä ja
mahdolliset riskit pyritään selvittämään.
Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa:

Palvelujen tuottamista kehitetään eri keinoin.

Laatutason ja määrien tarkistukset.

Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan yhdistyminen toimialaan.

Toimenpiteiden toteuttaminen ja suunnittelu esim. korjaustoimenpiteissä etenee suunnitelman mukaisesti.
18
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Tekninen ja ympäristötoimi
3. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys
Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen.
Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana
metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta
joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja
vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle
asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen.
Oma valtuustokauden tavoite
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Seuranta 31.7.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen
(MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien
velvoitteiden täyttäminen.
Kaupungilla on kaavalliset ja
kunnallistekniset valmiudet 2 500
asunnon vuosituotannolle.
Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset
valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle.
Kaavoituksen ja asuntotuotannon
määrä
Asuntotuotannon määräksi arvioidaan 2 500 asuntoa.
Elokuun alkuun mennessä on alkanut yhteensä 1 580
asunnon rakentaminen. Näistä 303 (19,2 %) on
valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa.
Asuntotonttien asemakaavoitustavoitetta kasvatetaan
25 % voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen verrattuna vuodesta
2016.
KSL hyväksyi tai hyväksyi KH:lle 31.7. mennessä
197 900 k-m² asuinkerrosalaa, mikä on yli
kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
MAL-tavoite kaupungissa hyväksytyille
asemakaavoille on 250 000 k-m². Tämä luku oli
352 800 k-m² asemakaavoille 31.7. mennessä.
Tavoitteena on, että asuntokaavoituksen määrä
nostetaan MAL -sopimuksen tarkoittamalla tavalla
25 % vuodesta 2016.
Kaavoitusohjelma 2014-2017 on laadittu siten, että
MAL-tavoite saavutetaan tulevina vuosina.
Kaavoitusta kohdennetaan erityisesti SAVU I-III
-vyöhykkeille hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
19
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen
maankäytön tiivistäminen ja
kaupungin investointien eteneminen.
Tekninen ja ympäristötoimi
Tiivistetään kaupunkirakennetta
Kaavoituksen ja investointien
mahdollistamalla asuntojen,
eteneminen.
uusien työpaikkojen syntyminen
ja palvelujen sijoittuminen metron
kehittämisvyöhykkeelle.
Otaniemen keskustan asemakaava on hyväksytty
valtuustossa kesäkuussa 2015.
Espoonlahden liikekeskuksen laajentamisen
mahdollistava asemakaavan muutos hyväksyttiin
ehdotuksena Kh:lle kesäkuussa.
Suurpellon keskuksen asemakaavan muutos
(kaupalliset palvelut) hyväksyttiin Ksl:ssä
ehdotuksena Kh:lle toukokuussa.
Finnoon keskuksen asemakaava on ehdotusvaiheessa. Finnoo-Djupsundsbäckenin asemakaava
on hyväksyttiin ehdotuksena nähtäville 11.3.2015 ja
se etenee syyskaudella Ksl hyväksymiskäsittelyyn.
Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoitus on
käynnistetty ja kaavaehdotus on tulossa nähtäville
loppuvuodesta. Finnoonsataman asemakaavoituksen
lähtökohdat ja tavoitteet ovat tulossa lautakunna
käsittelyyn syyskaudella.
Ison asuinalueen rakentamisen hyvien liikenneyhteyksien varteen mahdollistava Vermontien
asemakaava on hyväksytty valtuustossa huhtikuussa.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
Luodaan edellytykset Länsimetron
jatkeen ja kaupunkiradan
rakentamiselle.
Länsimetron jatkeen rakentaminen Toteutuneet toimenpiteet
etenee.
Edellytysten luominen etenee.
Länsimetron jatkeen rakentaminen ja suunnittelu
etenee. Syksyllä 2014 on käynnistetty työtunneleiden
rakentaminen.
Luodaan edellytykset
kaupunkiradan ja sen lähialueiden
kehittämiselle.
Länsimetron jatkeen asemaseutujen asemakaavoitus
on käynnissä. Kivenlahden osayleiskaava
käynnistetään. Tutkitaan ja luodaan edellytykset
metron jatkeen vaikutuspiiriin 70 000 asukkaalle
vuoteen 2050 mennessä.
20
ESPOON KAUPUNKI
Seurantaraportti 1/2015
Tekninen ja ympäristötoimi
Espoon kaupunkiradan mahdollistavat asemakaavat
ovat lainvoimaisia. Liikennevirasto on aloittanut
ratasuunnitelman laatimisen Espoon kaupunkiradan
välillä Leppävaara–Kauklahti.
Espoonlahden liikekeskuksen laajentamisen
mahdollistava asemakaavan muutos hyväksyttiin
ehdotuksena nähtäville 11.3.2015.
Finnoon keskuksen asemakaava on
ehdotusvaiheessa.
Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoitus on
käynnistetty.
Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan.
Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa:

Toimintaympäristömuutokset kuten yleisen taloudellisen tilanteen muutokset vaikuttavat investointien syntymiseen ja rakennushankkeiden aloituspäätöksiin.

MAL -lisäsopimuksen 25 % asuntokaavoitusmäärän nosto, metron kehyskäytävän kehittäminen ja metron jatkeen suunnittelu ja rakentaminen sitovat resursseja
tuoden haasteita kehittämiselle.

Toimintaan vaikuttavat kaavoitusprosessin ja rakentamisen toimenpiteiden päätösten ja investointien oikea-aikaisuus. Riskeihin varautumalla varmistamme
investointiohjelman etenemisen.

Riskinä nähdään myös ilmastotoimenpiteiden riittämättömyys, joka koskee myös toimialan ulkopuolista toimintaa.
Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa:

Toimintaan vaikuttavat kaavoitusprosessin ja rakentamisen toimenpiteiden päätösten ja investointien oikea-aikaisuus. Riskeihin varautumalla varmistamme
investointiohjelman etenemisen.

MAL-tavoitteiden toteuttamiseen varataan riittävät resurssit ja toimenpiteiden ohjaus etenee.
21
Palveluliiketoimen toimiala
PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA
1. Resurssit ja johtaminen
Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.
Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys
kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.
Oma valtuustokauden tavoite
Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri
Tulostavoite
Seuranta 31.7.
Palvelutuotannon taloudellinen
tehokkuus lisääntyy.
Tuottavuus paranee vähintään
1,8 %.
31.7.2015 tilanteesta tehdyllä tulosennusteella ei tulla
saavuttamaan 1,8 % tuottavuustavoitetta.
Tuottavuuden kasvu
Tulostavoite ei toteudu.
Tulosvastuullisten yksiköiden tulos
pysyy hyvällä tasolla.
1%
Tulos/liikevaihto - %
Tulostavoite toteutuu.
Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa:

Yleinen talouskehitys ja sen tuoma epävarmuuden heijastuminen toimintaympäristöön ja henkilöstöön.

Oman palvelutuotannon, hankinta- ja logistiikkaprosessin tuotannontekijöiden ja kustannusrakenteiden muutosten seurauksena toimintakulut kasvavat ja tavoitteisiin
ei päästä.

Hallitsematon ulkoistus tilaajien toimesta.

Henkilöstön väsyminen heijastuu terveysperusteisten poissaolojen lisääntymisenä ja näkyy myös välinpitämättömyytenä tuottavuuden kehittämiseen ja
osallistumiseen.
Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa:

Aktiivinen seuranta ja keskustelu tilaajien sekä yhteistyökumppaneiden kanssa ja tarvittaessa sopeuttaminen.

Palissa on käynnistetty Jutellaanko muutoksenhallinnasta? -projekti, jolla pyritään osallistamaan ja tukemaan henkilöstöä ja esimiehiä muutoksessa.
22
Liite 2
ESPOON TILAKESKUS
Päällikkö: Pekka Eurasto
Talonsuunnittelu/talonrakennus
Päivitetty: 31.7.2015
Hanke
HP/TS
2014
HP/TR
11
12
1
2
3
4
2015
5
6
7
8
9
10
11 12
1
2
3
4
Talonrakennushankkeiden tuotantoaikataulu 2015
Suunnittelija: Hannu Tuominen
2016
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
2017
4
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
2018
4
5
6
7
8
9
10
11
12 1
2
3
4
2019
5
6
7
8
9
10
11
12
8
9
10
11
12
1
2
3
4
2020
5
6
7
8
9
10
11
12 1
5
6
7
8
9
10
11
12 1
2
3
4
2021
5
6
7
8
9
10
11 12
5
6
7
8
9
10
11 12
1
7192B SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
71930 Sosiaali- ja terveystoimen rakennukset
3075 Riilahden toimintakeskus / laajennus ja peruskorjaus
TRi
KP / kons.
3685 Postipuun lastensuojelupalvelut / korvaava uudisrakennus
SM
KP / kons.
2042 Matinkylän terveysasema / peruskorjaus
JM
NN
4357 Auroran koulu / korvaava uudisrakennus
JHe
EH
4037 Tapiolan koulu ja lukio, peruskorjaus ja laajennus
JI
SL
3754 Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila / korv. uudisrakennus
TRi
RS-H
3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola
JHe
KP / kons.
3672 Nuumäen päiväkoti
TJo
AÅ
3745 Matinkylän keskuksen päiväkoti ja asukaspuisto
JHe
NN
3688 Paapuurin päiväkoti
TRi
RS-H
3086 Pohjois-Tapiolan päiväkoti / korvaava uudisrakennus
TJo
AÅ
8132 Suvelan asukaspuiston varastotila (vanhan purku 2 kk)
HR
Kons./RS-H
3036 Auroran asukaspuisto ja nuorisotila (karkea ajoitus)
HR
NN / kons.
3112 Espoonlahden lastenkoti ja Merisaappaan koulu (karkea ajoitus)
MaH
RS-H
3000 Haukilahden päiväkoti / korvaava uudisrakennus
ART
RS
3020 Karamäen päiväkoti / laajennus (karkea ajoitus)
TJo
NN
JHe
SL
6120 Pentalan rakennukset / peruskorjaus
TJo
RS-H
5107 Pikku-Aurora
TJo
NN
5003 Furuholmin rakennukset / henkilöstön virkistysalue
MiH
TeR / kons.
Hanke- ja esisuunnittelu
1
Suunnittelu
Hanke- ja esisuunnittelu
2
Rakentaminen
Suunnittelu
Rakentaminen
Suunnittelu
Rakentaminen
3
7192C SIVISTYSTOIMI
71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakennukset
Suunnittelu
Rakentaminen
4
Suunnittelu
5
Rakentaminen
Suunnittelu
Rakentaminen
6
Suunnittelu
Rakentaminen
7
Suunnittelu
Rakentaminen
8
Suunnittelu
10
Suunnittelu
11
Suunnittelu
Nykyhetki: 5.8.2015
Hanke- ja esisuunnittelu
9
Suunnittelu
Rakentaminen
Rakentaminen
Rakentaminen
Rakentaminen
12
Suunnittelu
Rakentaminen
13
Suunnittelu
Rakentaminen
14
Hanke- ja esisuunnittelu
Suunnittelu
Rakentaminen
15
Hanke- ja esisuunnittelu
16
Suunnittelu
Rakentaminen
71941 Ruotsinkieliset koulu- ja päivähoitorakennukset
3741 Mattbergets daghem / korvaava päiväkoti
Hanke- ja esisuunnittelu
17
Suunnittelu
Rakentaminen
71943 Kultuuritoimen rakennukset
Suunnittelu
Rakentaminen
Rakentaminen
18
Suunnittelu
Suunnittelu
Rakentaminen
20
2014
11
MUSTA JANA = Hankinta-aika (konsulttien kilpailuttaminen / urakkalaskenta-aika)
Rakentaminen
19
12
1
2
3
4
2015
5
6
7
8
9
10
11 12
1
2
3
4
2016
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
HP/TS = Talonsuunn. hankepäällikkö, HP/TR = Talonrak. hankepäällikkö
PlaNet 6.4.7
4
2017
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
4
2018
5
6
7
8
9
10
11
12 1
2
3
4
2019
5
6
7
1
2
3
4
2020
2
3
4
2021
1
Nimilyhenteistä erillinen taulukko
ESPOON KAUPUNKI
1
Liite 2
ESPOON TILAKESKUS
Päällikkö: Pekka Eurasto
Talonsuunnittelu/talonrakennus
Päivitetty: 31.7.2015
Hanke
HP/TS
2014
HP/TR
11
12
1
2
3
4
2015
5
6
7
8
9
10
11 12
1
2
3
Talonrakennushankkeiden tuotantoaikataulu 2015
Suunnittelija: Hannu Tuominen
2016
4
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
4
2017
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
4
2018
5
6
7
8
9
10
11
12 1
10
11
12 1
2
3
4
2019
5
6
7
8
9
10
11
12
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
4
2020
5
6
7
8
9
10
11
12 1
5
6
7
8
9
10
11
12 1
2
3
4
2021
5
6
7
8
9
10
11 12
5
6
7
8
9
10
11 12
1
71942 Liikuntatoimen rakennukset
Rakentaminen
6002 Leppävaaran uimahalli, peruskorjaus ja maauimala
MiH
RS
6086 Tapion kentän huoltorakennus
TRi
SL
AT
PE/Kons.
2012 Viherlaakson hammashoitolan PaVe-muutostyöt (karkea ajoitus)
TJo
RS-H
9205 Kalajärven Ruskatalon PaVe-muutostyöt
TJo
TiA / kons.
9206 Tapiolan terveysaseman PaVe-muutostyöt (karkea ajoitus)
TJo
TiA / kons.
2034 Mankkaan neuvolan ja hammashoitolan PaVe-muutostyöt (karkea ajoitus)
TJo
TiA / kons.
27
Koulujen hammashoitoloiden PaVe-muutostyöt + muut PaVe-muutostyöt (karkea ajoitus)
TJo
TiA / kons.
28
4086 Mankkaan koulu (karkea ajoitus)
JI
RS-H
29
2012 Viherlaakson terveysasema (karkea ajoitus)
JI
RS-H
Suunnittelu
Rakentaminen
30
3990 Rödskogs skolan väistötilat (karkea ajoitus)
MaH
RS-H / kons.
Viherlaakson terveysaseman väistötilat (karkea ajoitus) ?
NN
TiA / kons.
4305 Päivänkehrän koulun väistötilat, Kuitinmäen kenttä (karkea ajoitus)
ART
EH
4035 Pohjois-Tapiolan päiväkodin väistötilat
SM
TiA / kons.
3689 Aarrekartan päiväkoti / toteutus siirtokelpoisena päiväkotina
ART
RS-H
3692 Nepperportin päiväkoti ja koulutilat / toteutus siirtokelp. päiväkotina (karkea ajoitus)
MaH
NN
4364 Hansakallion koulun siirtokelpoiset lisätilat (karkea ajoitus)
NN
NN
37
4366 Ymmerstan koulun siirtokelpoiset lisätilat (karkea ajoitus)
NN
NN
38
21
Hanke- ja esisuunnittelu
Suunnittelu
22
Rakentaminen
7192D TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI
71951 Tilakeskuksen rakennukset
Rakentaminen
2001 Puolarmetsän paikallissairaala / korjaustyöt
23
7192E MUU TALONRAKENTAMINEN
71962 PaVe-hankkeet
Suunnittelu
Rakentaminen
24
Suunnittelu
Rakentaminen
25
Suunnittelu Rakentaminen
26
SuunnitteluRakentaminen
Nykyhetki: 5.8.2015
Rakentaminen
71964 Elinkaarta jatkavat hankkeet (Talonrakennuksen rakenn. hankkeet)
Suunnittelu Rakentaminen
71981 Siirtokelpoiset toimitilat (väistötilat)
Rakentaminen
31
Rakentaminen
32
Rakentaminen
33
Suunnittelu
Rakentaminen
34
Hanke- ja esisuunnittelu
Suunnittelu
Rakentaminen
35
Suunnittelu
Rakentaminen
36
SuunnitteluRakentaminen
SuunnitteluRakentaminen
7192F PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA
71967 Palo- ja pelastustoimen rakennukset
2014
11
MUSTA JANA = Hankinta-aika (konsulttien kilpailuttaminen / urakkalaskenta-aika)
12
1
2
3
4
2015
5
6
7
8
9
10
11 12
1
2
3
4
2016
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
HP/TS = Talonsuunn. hankepäällikkö, HP/TR = Talonrak. hankepäällikkö
PlaNet 6.4.7
4
2017
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
4
2018
5
6
7
8
9
2
3
4
2019
1
2
3
4
2020
2
3
4
2021
1
Nimilyhenteistä erillinen taulukko
ESPOON KAUPUNKI
2
Liite 2
ESPOON TILAKESKUS
Päällikkö: Pekka Eurasto
Talonsuunnittelu/talonrakennus
Päivitetty: 31.7.2015
Hanke
HP/TS
2014
HP/TR
11
1001 Keskuspaloasema, peruskorjaus ja laajennus
12
1
2
2015
4
5
6
7
Suunnittelu
3
8
9
10
11 12
1
2
3
4
Talonrakennushankkeiden tuotantoaikataulu 2015
Suunnittelija: Hannu Tuominen
2016
5
6
7
8
9
10
11 12 1
2
3
4
Rakentaminen
2017
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
4
2018
5
6
7
HR
SL
39
JHe
JK
40
Lintuvaaran koulu ja päiväkoti, peruskorjaus ja laajennus
ART
EH
43
Päivänkehrän koulu, peruskorjaus ja laajennus
ART
EH
Kirstin koulu, peruskorjaus
JHe
EH
Viherlaakson koulu ja lukio, peruskorjaus
ART
EH
Tuomarilan koulu, peruskorjaus ja laajennus
JHe
KP / kons.
Hanke- ja esisuunnittelu
47
Laajalahden koulu, peruskorjaus
ART
KP / kons.
Hanke- ja esisuunnittelu
48
Opinmäen koulu
JI
JoM / PE
49
Espoon sairaala Jorviin
Kons.
TV / KP
50
Leppävaaran Elä ja Asu-seniorikeskus
AT
AÅ
51
Keskuskeittiö
RA
KP / kons.
Matinkylän Elä ja Asu-seniorikeskus
AT
AÅ
Suviniityn paikoitushalli (karkea ajoitus)
JHe
JHe / kons.
Matinkylän uimahalli
SM
Uusi proj.pääll.
55
Meri-Matin koulu
NN
Uusi proj.pääll.
56
1006 Espoonlahden paloasema (karkea ajoitus)
NN
NN
4024 Karhusuon koulu ja päiväkoti, laajennus (karkea ajoitus)
MaH
NN
3752 Vermon päiväkoti
AT
NN
4006 Leppävaaran koulukeskus ja ymp.vuorok. päiväkoti (karkea ajoitus)
JHe
NN
8
9
10
11
12 1
2
3
2019
4
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
2020
4
5
6
7
8
9
10
11
12 1
2
3
4
2021
5
6
7
8
9
10
11 12
7
8
9
10
11 12
1
YHTIÖHANKKEET
Elinkaari 2
KVR-urakka
Mainingin koulu, peruskorjaus
Elinkaari 3
KVR-urakka
KVR-urakka
44
Elinkaari 4
Hanke- ja esisuunnittelu
Suunnittelu
Rakentaminen
45
Hanke- ja esisuunnittelu
Suunnittelu
Rakentaminen
46
Rakentaminen
Rakentaminen
Rakentaminen
Suunnittelu
Rakentaminen
Nykyhetki: 5.8.2015
Muut yhtiöhankkeet
Suunnittelu
Suunnittelu
Rakentaminen
Suunnittelu
Rakentaminen
52
Hanke- ja esisuunnittelu
53
Suunnittelu
Suunnittelu
Rakentaminen
Rakentaminen
54
Hanke- ja esisuunnittelu
Suunnittelu
Hanke- ja esisuunnittelu
Suunnittelu
Rakentaminen
Rakentaminen
Ajoitukseltaan "epävarmat" budjettihankkeet
Suunnittelu
Rakentaminen
56
Suunnittelu
Rakentaminen
57
Hanke- ja esisuunnittelu
58
Suunnittelu
Rakentaminen
Suunnittelu
2014
11
MUSTA JANA = Hankinta-aika (konsulttien kilpailuttaminen / urakkalaskenta-aika)
Rakentaminen
59
12
1
2
3
4
2015
5
6
7
8
9
10
11 12
1
2
3
4
2016
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
HP/TS = Talonsuunn. hankepäällikkö, HP/TR = Talonrak. hankepäällikkö
PlaNet 6.4.7
4
2017
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
4
2018
5
6
7
8
9
10
11
12 1
2
3
4
2019
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
4
2020
5
6
7
8
9
10
11
12 1
2
3
4
2021
5
6
1
Nimilyhenteistä erillinen taulukko
ESPOON KAUPUNKI
3
Liite 2
ESPOON TILAKESKUS
Päällikkö: Pekka Eurasto
Talonsuunnittelu/talonrakennus
Päivitetty: 31.7.2015
Hanke
HP/TS
2014
HP/TR
11
12
1
2
3
4
2015
5
6
7
8
9
10
11 12
1
2
3
4
Talonrakennushankkeiden tuotantoaikataulu 2015
Suunnittelija: Hannu Tuominen
2016
5
6
7
8
9
10
11
12
5004 Luukin leirikeskuksen päärakennus / peruskorjaus ja lisärakennus (karkea ajoitus)
NN
NN
3015 Jupperin päiväkoti / peruskorjaus (karkea ajoitus)
TJo
NN
4336 Kunngsgårdens skola och daghem / korv. uudisrakennus (karkea ajoitus)
ART
NN
3032 Mainingin päiväkoti (karkea ajoitus)
HR
NN
63
3025 Soukankujan päiväkoti (karkea ajoitus)
NN
NN
64
6085 Tuulimäen väestönsuoja / peruskorjaus (karkea ajoitus)
HR
NN
6062 Karhusaaren alueen rakennusten peruskorjaukset (karkea ajoitus)
AT
NN
0999 Kuljettajien taukotilat / asentaminen vuoden lopussa vuosittain (karkea ajoitus)
ST
TiA
3284 Träskändan kartano
JM / AT
NN
4380 Perkkaan alakoulu ja päiväkoti / korv. uudisrakennus (karkea ajoitus)
NN
NN
4093 Mikkelän koulu / peruskorjaus ja mahd. laajennus (karkea ajoitus)
NN
NN
4094 Haukilahden koulu ja lukio / peruskorjaus ja laajennus (karkea ajoitus)
NN
NN
6004 Leppävaaran urheilupuiston huoltorakennus ja tekojää (karkea ajoitus)
NN
NN
6074 Oittaan ulkoilukartano / peruskorjaus (karkea ajoitus)
NN
NN
JM
JM
1
2
3
4
2017
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
2018
4
5
6
7
8
9
10
11
12 1
2
3
2019
4
5
6
7
8
9
Suunnittelu
10
11
12
1
2
3
2020
5
6
7
8
9
Rakentaminen
4
10
11
12 1
2
3
4
2021
5
6
7
8
9
10
11 12
1
60
Suunnittelu
Rakentaminen
61
Hanke- ja esisuunnittelu
Suunnittelu
Rakentaminen
62
Suunnittelu
Rakentaminen
Suunnittelu
Rakentaminen
Suunnittelu
Rakentaminen
65
Suunnittelu
Rakentaminen
66
Rakentaminen
67
Suunnittelu
Rakentaminen
68
Suunnittelu
Rakentaminen
69
Suunnittelu
Rakentaminen
70
Suunnittelu
Rakentaminen
Nykyhetki: 5.8.2015
71
Suunnittelu
Rakentaminen
72
Suunnittelu
Rakentaminen
73
Vuokrakohteet
Rakentaminen
Matinkylän palvelutori (karkea ajoitus)
74
Purkukohteet
Purkaminen
Pellavan päiväkoti (karkea ajoitus)
SL
Kuusiniemen päiväkoti ja rivitalo (karkea ajoitus)
SL
Tapion kentän huoltorakennus (karkea ajoitus)
SL
Purkaminen
77
Koy Olarinluoma 15 (karkea ajoitus)
TiA
78
Pohjois-Tapiolan päiväkoti (karkea ajoitus)
AÅ
3021 Haukilahden päiväkoti (karkea ajoitus)
NN
2027 Leppävaaran terveysasema (karkea ajoitus)
NN
9420 Poliisiopisto (karkea ajoitus)
NN
75
Purkaminen
76
Purkaminen
Purkaminen
79
Purkaminen
80
Purkaminen
81
Purkaminen
82
2014
11
MUSTA JANA = Hankinta-aika (konsulttien kilpailuttaminen / urakkalaskenta-aika)
12
1
2
3
4
2015
5
6
7
8
9
10
11 12
1
2
3
4
2016
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
HP/TS = Talonsuunn. hankepäällikkö, HP/TR = Talonrak. hankepäällikkö
PlaNet 6.4.7
4
2017
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
4
2018
5
6
7
8
9
10
11
12 1
2
3
4
2019
5
6
7
8
9
10
11
12
1
2
3
4
2020
5
6
7
8
9
10
11
12 1
2
3
4
2021
5
6
7
8
9
10
11 12
1
Nimilyhenteistä erillinen taulukko
ESPOON KAUPUNKI
4
Liite 3
ESPOON KAUPUNKI
Tekninen ja ympäristötoimi
Tekninen keskus
Kunnallistekniikan hankkeiden toteutumistilanne 7/2015
94 - KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET
941 - LIIKENNEVÄYLÄT
YLEISET TIET
Kehä I
Keilaniemen kohdalle on hyväksytty yleissuunnitelma ja
tiesuunnitelma on valmistunut. Hanke kytkeytyy alueen
asemakaavoitukseen.
Maarinsolmun eritasoliittymän tiesuunnittelu on käynnistymässä.
Kehä II
Osuuden Turunväylä - Hämeenlinnanväylä yleissuunnitelma on
valmistunut. Suunnitelman keventämismahdollisuuksia on tarkasteltu
yhteistyössä ELY-keskuksen, Vantaan ja Helsingin kanssa, mutta se
ei näyttäisi johtavan kelvolliseen lopputulokseen.
Kt 51 (Länsiväylä)
Suomenojan liittymän parantaminen on käynnissä. Länsimetron
liityntäyhteyksien rakentaminen Matinkylässä on käynnissä Valtion
johdolla. Hankkeeseen kuuluu bussikaistat, melusuojauksia ja
kevyenliikenteen väylien rakentamista. Lisäksi hankkeessa tehdään
Gräsanlaakson kiertoliittymä.
Lisäkaistojen ja melusuojauksen rakentaminen Piispansilta Espoonlahti välille on käynnissä.
VT1 (Turunväylä)
Turvesolmun rakentaminen on käynnissä.
Kehä II - Tuomarila -välin lisäkaistojen tiesuunnitelma ja
rakennussuunnitelma ovat valmistuneet. Kohteen rakentaminen
odottaa Valtion rahoitusosuuden varmistumista.
Turuntie, Leppävaara-Bemböle
Turuntie on tarkoitus muuttaa kaduksi Leppävaaran ja
Metsälammentien väliltä vaiheittain maankäytön kehittämisen
edellyttämässä tahdissa.
Jorvin sairaalan liittymien suunnittelu on valmistunut.
Turuntien kevyen liikenteen väylä on kunnostettu.
Kauklahdenväylä
Harmaaniityn liittymän rakentaminen on käynnissä.
Kurttilantien kiertoliittymän rakentaminen on alkanut.
Espoon kaupunki
10.8.2015
Sivu 1
Liite 3
Muut yleiset tiet, erilliset meluesteet
Suunnittelu ja toteutus jatkuvat yhteistyössä Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Suunnitteilla on mm. Vihdintielle Mariannantien
ja Juvanmalmintien liittymä. Pellaksenmäen melusuojaus on
valmistunut.
Lunastus- ja korvauskustannukset
Toteutuvat rakentamisen edistymisen mukaan.
PÄÄKADUT
Laaksolahden pääkadut, Riihiniityntie
Laaksolahdentien rakentaminen on käynnistynyt syksyllä 2013 ja
jatkuvat syksyyn 2015.
Piispansilta
Nykyisen kadun leventäminen Länsiväylän ja Kuitinmäentien yli on
valmis.
Nöykkiönkatu
Rakentaminen välillä Finnoontie - Malminkorpi pyritään aloittamaan
2016.
Säterinpuistontie
Rakennussuunnitelma on valmistunut välille Leppävaarankatu Turuntie. Rakentaminen tapahtuu kaupunkiradan LeppävaaraKauklahti rakentamisen yhteydessä vuosikymmenen loppupuolella.
Bassenkyläntie
Bassenkyläntien rakentamisen ensimmäinen vaihe on valmistunut.
JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET
Linja-autoliikenne, erilliskohteet
Rantarata
Toteutettu erillisohjelman puitteissa
Kaupunkiradan Leppävaara-Kauklahti ratasuunnitelman on
valmistumassa. Rakentaminen käynnistynee vuosikymmenen
loppupuolella.
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT
Kevyen liikenteen yhteyksiä on rakennettu aluekunnallistekniikan
yhteydessä, erillisistä kohteista mm. Olarin laatureitti on valmistunut.
LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANTAMINEN
Työtä on tehty hyväksytyn ohjelman mukaisesti, pääpaino on
uudelleenpäällystyksillä.
942 - ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA
URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA
Rakennetaan Kulovalkean LP-alue.
KAAVOITETUT TIIVISTYVÄT PIENTALOALUEET
Ohjelma on käynnissä suunnitellusti. Suurimpia kohteita Jupperi ja
Friisilä.
MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA
Ohjelma on käynnissä suunnitellusti mm. Lahnuksessa ja
Kauklahdessa.
PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENTAMINEN
Ohjelma on käynnissä suunnitellusti.
943 - LIIKUNTARAKENTEET
Nokkalan venesataman parantaminen jatkuu ja Tapiolan
urheilupuiston II nurmen saneeraus käynnissä.
946 - KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU
Kunnallistekniikan yleissuunnitelmien yms. laatiminen.
Kunnallisteknisten kohteiden maaperätutkimuksia ja
maastomallimittauksia.
Espoon kaupunki
10.8.2015
Sivu 2
Liite 3
948 - KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENTAMINEN
Maankäyttökorvaukset
Rakentamista käynnissä mm. Saunalahdessa,Kurttilassa,
Pellaksenmäessä ja Nupurissa.
Kunnallistekniikan projektirakentaminen
Espoon keskuksen alueella parannetaan puistoja. Kylänraitti
toteutetaan 2015.
Kilo - Turvesuon projektikohteet
Turvesolmun, Turveradantien ja Mankkaanväylän rakentaminen
jatkuu.
Perkkaa - Vermon projektikohteet
Perkkaantien länsiosan ja lähikatujen saneeraus alkamassa.
Johtosiirtoja sekä pumppaamon siirto työn alla.
Metroasemien vaatima kunnallistekniikka
Metron liityntäliikenteen edellyttämien kohteiden rakentamista.
Niittykummun metrokeskuksen katujärjestelyt ovat rakenteilla.
Finnoonsolmun rakentaminen käynnistynyt 2014.
Finnoo - Kaitaa -projekti
Projektikohteiden suunnittelu jatkuu. Suomenlahdentien, Kaitaantien
ja Finnoonsillan rakentaminen on alkanut syksyllä 2013, työt
käynnissä.
Leppävaara -projekti
Perusparannetaan Läkkitorin alue,
rakentaminen käynnissä.
Tapiola
Leimuniityn, Tapiolantien ja Tapiolanympyrän
rakentaminen käynnissä.
Suurpelto
Opinmäen ympäristön kadut valmistuneet.
Espoon kaupunki
10.8.2015
Sivu 3