Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2014
Transcription
Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2014
Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2014 Helsinki 2015 Toimintakertomus_2014.indd 1 7.4.2015 14:34:39 2 Toimintakertomus_2014.indd 2 7.4.2015 14:34:40 Sisällys Vuosi 2014 Työterveyslaitoksessa 4 1 Työterveyslaitoksen toiminta strategiakaudella 2011–2014 6 Johdon katsaus 6 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Työurien pidentämisen kehittyminen kaudella 2011–2014 3 Strategiset fokusalueet 9 15 3.1 Työurien pidentäminen 15 3.1.1 Työhön osallisuuden lisääminen 15 3.1.2 Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen 16 3.2 Työelämän laadun kehittäminen 18 3.2.1 Työhyvinvointi ja johtaminen työn ja työelämän muutoksissa 18 3.2.2 Toiminta verkostoissa: Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa 19 3.3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittäminen kaudella 2011–2013 4 Toiminta-alueet 24 27 4.1 Ratkaisujen kehittäminen 4.2 Asiakasratkaisut 27 38 4.3 Tiedolla vaikuttaminen 41 5. Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen 46 6. Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 48 7. Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi 68 8. Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma 69 9. Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä 10. Allekirjoitukset ja määräajat 69 70 3 Toimintakertomus_2014.indd 3 7.4.2015 14:34:40 Vuosi 2014 Työterveyslaitoksessa Vuonna 2014 Työterveyslaitoksessa hyväksyttiin uusi strategia, toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön tilaamana laaja kansainvälinen arviointi laitoksen toiminnasta ja uudistettiin organisaatiota. • Kansainvälinen arviointi totesi laitoksen toiminnan olevan yhteiskuntaa ja työelämää hyödyttävää ja tehokkaasti organisoitua. Laitoksen vaikuttavuuden osoittamista kannustettiin tehostamaan. 850 mediaesiintymistä 447 tieteellistä julkaisua 316 ei-tieteellistä artikkelia 1,8 miljoonaa käyntiä ttl.fi-sivuilla ”Työterveyslaitoksella on keskeinen rooli tutkitun työelämätiedon ja ratkaisujen tuottajana, työelämäverkostojen ylläpitäjänä ja työelämän kehittäjänä.” Kansainvälinen arviointi, kesäkuu 2014 • Työterveyslaitoksen uusi strategia linjaa laitoksen painopisteet 2015−2020: 1. Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä 2. Työkyvyttömyyden vähentäminen 3. Työterveysyhteistyö ja erityiskysymykset: 4. Uusien teknologioiden turvallisuus ja 5. Arktisen työn työhyvinvointi • Asiakasratkaisut-liiketoiminta-alue muokkasi vuoden aikana palvelutarjontaansa. • Ratkaisujen kehittämisen t&k-toiminta jatkaa työtään seitsemässä teemassa. • Tiedolla vaikuttamisen alueella vahvistetaan edelleen päätöksenteon tukea. • Laitoksen henkilötyövuodet laskivat edelleen, kun laitoksessa toteutettiin kahdet yt-neuvottelut. Vaikuttamista verkossa Työterveyslaitoksen näkyvyys sosiaalisessa mediassa kasvoi edelleen vuonna 2014. Facebookin rinnalle on noussut tiedonvälityskanavana Twitter. Mediassa laajimmin näkyneet työelämäaiheet liittyivät mm. stressin hallintaan ja palautumiseen, unettomuuden hoitoon, työpaikkakiusaamiseen ja hyvään ergonomiaan. Uutena aiheena nousi esiin ytneuvotteluista selviäminen. Vuonna 2014 Työterveyslaitos julkaisi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan. Lanseerausta tuki tuhansia tavoittanut avoin webinaari. Opas sisältää työterveyshuollon laatujärjestelmän rakenteen ja laatukriteerit työterveyshuoltojen toimintaan. henkilötyövuotta 850 800 799 751 750 736 736 700 704 709 648 650 600 550 500 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 4 Toimintakertomus_2014.indd 4 7.4.2015 14:34:43 Koulutusta ammattilaisille Työterveyslaitos toteutti vuoden aikana 24 000 koulutuspäivää. Suosituimpia koulutussisältöjä oli mm. työsuojelun ja työterveyshuollon aihepiireissä. Koulutuksiin osallistuu laajasti henkilöstöosaajia, työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja työsuojelupäälliköitä. Yhteiskunnallista vaikuttamista Työterveyslaitos julkaisi seitsemän Viesti päättäjille -tiedotetta (VP). VP:tä toimitetaan 1954 päättäjälle ja vaikuttajalle Suomessa. Aiheita vuonna 2014 olivat mm. työhyvinvointi ja tuloksellisuus, työuran hallinta, palveluiden uudistaminen ja nuorten työmarkkina-aseman parantaminen. Laitos on mukana vaikuttamassa mm. ILOn työturvallisuutta ja terveyttä käsittelevissä elimissä ja Kansainvälinen työterveyskomissio ICOHissa sekä EU:ssa. Pohjoismaisten työterveyslaitosten yhteistyötä tiivistettiin vuoden 2014 aikana. 6000 5241 5000 4527 4000 3134 3000 2213 2000 1000 0 1990 1400 250 110 2010 450 2011 Facebook-tykkääjät 870 2012 2013 2014 Twitter-seuraajat Tutkimus ja kehittäminen Työterveyslaitoksen t&k-toiminnan keskeisimmät rahoittajat ovat EU, Tekes ja Työsuojelurahasto. Ulkopuolisen rahoituksen volyymi oli 9,07 miljoonaa euroa, valtionapua käytettiin 12,3 miljoonaa euroa. T&k-toimintaa määritteli myös vuonna 2014 monitieteisyys ja läheinen yhteistyö työpaikkojen kanssa. Toiminta tieteenaloittain 2013 Laitos osallistui SuomiAreenan työhyvinvoinnin tilaa koskeviin keskusteluihin yhdessä Työelämä2020 -hankkeen ja Suomalaisen Työn Liiton kanssa. Hyvän johtamisen kriteerit syntyivät yhteistyössä Johtamisverkoston kanssa. Julkiselle sektorille suunnattujen kriteerien näkökulmia ovat osaaminen, yhteistyö ja verkostot, luottamus, uudistuminen ja monimuotoisuus. Työn imu keräsi ennätysyleisön Työterveyslaitoksen Tutkimuspäivässä. Työpaikoilla kannattaa siirtää ajatus siihen, mikä toimii hyvin, kannusti professori Wilmar Schaufeli, joka on luonut työn imun käsitteen. Hyvä työn imu tuo parempaa laatua, poissaolojen vähentymistä ja tuottavuuden kasvua. 5 Toimintakertomus_2014.indd 5 7.4.2015 14:34:44 1 Työterveyslaitoksen toiminta strategiakaudella 2011–2014 Johdon katsaus Uudistuva Työterveyslaitos tukemassa työelämää Menneellä strategiakaudella Työterveyslaitoksen keskeinen tavoite oli vaikuttaa työurien pituuteen. Työurat pitenevät, jos työntekijä pystyy, saa ja haluaa olla töissä. Työelämän laatu on keskeisin tekijä, jonka avulla voidaan edistää suomalaisten halua ja mahdollisuutta jatkaa työelämässä pidempään. Työterveyslaitos on kehittänyt lukuisia ratkaisuja, jotka edistävät sekä työhyvinvointia että työn tuloksellisuutta. Työssä jatkamisen kehitys on ollut myönteistä huolimatta viime vuosien hankalasta taloudellisesta tilanteesta. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku ovat osoituksia työikäisen väestön toimintakyvyn kohentumisesta ja tehtyjen lakimuutosten vaikutuksista. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia ja oli ensimmäistä kertaa 2000-luvulla alle 20 000 henkeä. 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odotteella mitattuna työuran keskimääräinen pituus oli 61,2 vuotta vuonna 2014, missä oli parannusta 0,3 vuotta edellisestä vuodesta. Työurien pidentämiseksi on edelleen paljon tehtävää; eliniän pidentyessä huoltosuhteen kehitys vaikuttaa olennaisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Siksi työurien pidentäminen säilyy Työterveyslaitoksen uuden strategian keskeisenä tavoitteena. Menneen strategiakauden visio Hyvinvointia työstä säilyy 1.1.2015 alkaneen strategiakauden iskulauseena. Ajattelutapa siitä, että työssä mukana oleminen tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle, nousi menneen strategiakauden aikana yhteiskunnalliseen keskusteluun aikaisemman työelämää lähinnä riskilähtöisesti tarkastelleen näkökulman rinnalle. Työpaikoilla on havahduttu aiempaa kattavammin tunnistamaan, arvioimaan ja edistämään työhyvinvointia ja tuottavuutta edistäviä tekijöitä ja toimintatapoja. Vuoden 2014 kolmen fokusalueen ohjaamana (työurien pidentäminen, työelämän laadun kehittäminen ja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen) Työterveyslaitos tuotti ja levitti työelämää tukevia ratkaisuja työelämän hyödyttämiseksi. Digitalisaation haasteeseen vastaavat päätöksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua tukevat viestinnän muodot (esim. Viesti päättäjälle -konsepti) ja asiantuntijatoiminnan muodot (mm. laaja asiantuntijoittemme hyödyntäminen mediassa ja työelämän kehittämisen työryhmissä), työelämää koskevan tilannetiedon tuottaminen (mm. Työterveyshuolto Suomessa -katsaus, COCHRANE-katsaukset) ja suoraan työelämää hyödyttävä palveluliiketoimintamme ovat onnistuneesti palvelleet strategisten tavoitteiden toteuttamista. Tutkimuslaitosuudistus ja niukkeneva valtionapu Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisen keskiTutkimuslaitosten valtionavun vähennys johtuu valtioössä on ollut erityisesti yhteistyön ja toimintatapojen keneuvoston periaatepäätöksestä koskien tutkimuslaitoshittäminen työpaikan toimijoiden, muun terveydenhuolten ja tutkimusrahoituksen uudistusta, vuoden 2013 lon sekä kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen kanssa. kehysriihessä sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusTyökyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen puuttumisen toimintaan erikseen kohdennetusta 30 miljoonan euron mallien kehittäminen ja arviointi on ollut keskeistä, tärvaltionavun vähennyksestä sekä erilaisista tuottavuuskeimpinä 30–60–90-toimintamalliin liittyvät käytännöt. vähennyksistä. Kokonaisuudessaan näiden päätösten Uusittu Hyvä työterveyshuoltokäytäntoteuttaminen merkitsee Työterveystö kiteytti työterveyshuollon laadun laitoksen valtionavun vähentymistä kehittämisen tavoitteet. Keskeisiä verkostoja vähintään 26 % vuosina 2014–2017. Verkostoista tuli menneellä strategiakaudella tärkeä tapa kehittää työelämää. Työterveyslaitos toimi avaintahona Johtamisen kehittämisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa sekä osallistui aktiivisesti Työelämä 2020 -hankkeen ja KASTEohjelman toimintaan. työelämätiedon ja työelämän kehittämisen ratkaisujen levittämiselle: Työelämä2020 -hanke Johtamisen kehittämisverkosto Työhyvinvointifoorumi Nolla tapaturmaa -foorumi Strategiakaudella Työterveyslaitoksen valtionavun vähennysten seurauksena jouduttiin YT-neuvottelujen kautta laitoksesta lopettamaan yhteensä 58 työsuhdetta. Lisäksi valtionavun leikkausten seurauksena Lappeenrannan aluetoimipisteen toiminta lakkautettiin ja TTT-lehden julkaisemisesta luovuttiin vuoden 2014 lopussa. 6 Toimintakertomus_2014.indd 6 7.4.2015 14:34:45 henkilötyövuotta 850 800 799 751 750 736 736 700 704 709 648 650 600 550 500 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 1. Työaika henkilötyövuosina -kehitys 2008–2014. Leikkauksilla on vaikutuksensa laitoksen suoriutumiskykyyn ja mm. sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen toteutumiseen. Uusi strategia rajaa laitoksen fokusoitumista aiempaa tiukemmin. Tämä ja niukkenevat resurssit on huomioitava tulossopimusta laadittaessa. Työterveyslaitoksesta tehty kansainvälinen arviointi korosti työelämää koskevan tutkimustiedon tärkeyttä suomalaiselle yhteiskunnalle Työterveyslaitoksen toimintaa vuosina 2009–2013 koskenut kansainvälinen arviointi toteutettiin vuonna 2014 sosiaali- ja terveysministeriön tilaamana. Yhtä aikaa STM:n hallinnonalalla toteutettiin arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Arviointi nosti Työterveyslaitoksen vahvuudeksi keskeisen kotimaisen ja kansainvälisen roolin tutkitun työelämätiedon ja ratkaisujen tuottajana, työelämäverkostojen ylläpitäjänä ja työelämän kehittäjänä. Arviointiryhmän suositukset kannustivat laitosta mm. tunnistamaan työurien pidentämisen kannalta keskeiset sisällöt uutta strategiaa muodostettaessa, panostamaan vaikuttavuuden ja tehokkuuden uskottavaan osoittamiseen sekä lisäämään tehokkaiksi ja vaikuttaviksi osoitettuja työelämäinterventioita. Arviointiryhmän mukaan Työterveyslaitos pystyy dynaamisimmalla ja suorimmalla tavalla palvelemaan sidosryhmiään sekä suomalaista ja eurooppalaista työelämää itsenäisenä laitoksena. Työterveyslaitoksen uusi strategia laadittiin kaudelle 2015–2020 niukkenevassa voimavaratilanteessa Osin yhtä aikaa kansainvälisen arvioinnin kanssa Työterveyslaitoksessa valmisteltiin uusi strategia, joka nosti laitoksen kohteiksi kaudella 2015–2020 kolme strategista painopistettä ja kaksi erityiskysymystä. Strategiset painopisteet: 1. Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä 2. Työkyvyttömyyden vähentäminen 3. Työterveysyhteistyö Erityiskysymykset: 4. Uusien teknologioiden turvallisuus 5. Arktisen työn työhyvinvointi. Työterveyslaitoksen vaikuttamista verkostoissa Tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti SOTERKO-yhteistyöverkostoa laajennettiin: THL:n, STUKin ja Työterveyslaitoksen lisäksi mukaan tulivat Evira, Fimea, Ilmatieteen laitos, Kela, SYKE, VATT ja VTT. Laajennetussa yhteistyössä valmisteltiin kaksi uutta tutkimusohjelmaa: Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset sekä Nanohiukkaset ja terveys. Lisäksi riskienhallintaan liittyvää ohjelmaa laajennettiin kaivosturvallisuuskokonaisuudella. Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen jatkui. Tanskan, Norjan ja Suomen työterveyslaitokset lisäävät keskinäistä yhteistyötään ja pyrkivät yhteisellä Pohjoismaisen ministerineuvoston tukemalla projektilla vakiinnuttamaan pohjoismaista työterveystoimintaa ja tiedonkeruuta. Työterveyslaitos on keskeinen toimija kansainvälisillä työterveyden ja työturvallisuuden foorumeilla globaalisti, Euroopan-laajuisesti ja alueellisesti. Maailmanlaajuinen yhteistyö perustuu Suomen sitoumuksiin osallistua YK-järjestöjen työhön, ja se toteutui Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) verkostoissa. Toteutimme osaltamme WHO:n Global Plan of Action on Workers’ Health -ohjelman (WHA60.26) tavoitteita, erityisesti työterveyshuollon kehittämisen ja kansallisten työterveysprofiilien osalta. Työterveyslaitos on aktiivinen toimija myös ILOn uudessa kansainvälisessä työturvallisuus- ja työterveysverkostossa. 7 Toimintakertomus_2014.indd 7 7.4.2015 14:34:45 Euroopan unionissa Työterveyslaitos on arvostettu asiantuntija ja yhteistyökumppani. Laitoksessa oli käynnissä 15 EU-rahoitteista T&K-hanketta ja useita hankehakemuksia valmisteltiin. Käytimme EU:n tarjoamia rahoituskanavia monipuolisesti ja valmistauduimme hakemaan rahoitusta myös Horisontti 2020 -ohjelmasta. Laajamittaista tutkimusyhteistyötä tehdään erityisesti nanoturvallisuuden alueella, jossa on merkittäviä uusia hankkeita käynnissä. Näitä ovat mm. laitoksen koordinoima laaja Nanosolutions-hanke (2013–2017) ja 59 eurooppalaista partneria käsittävä NANoREG, jossa Työterveyslaitos toimii yhtenä partnerina. Health (ICOH) on keskeisin. Muita keskeisiä työterveysalan kansainvälisiä järjestöjä ovat International Ergonomics Association (IEA) ja International Occupational Hygiene Association (IOHA), jotka molemmat ovat kansallisten yhdistysten kattojärjestöjä. Lisäksi laitos toimii aktiivisesti International Social Security Associationissa (ISSA), erityisesti Prevention Culture -komiteassa. Cochrane Collaboration in Occupational Health on Työterveyslaitoksen johdolla toimiva kansainvälinen systemaattisten katsausten laatija. Cochrane-toiminnassa tuotetaan kansainvälisenä yhteistyönä näyttöön perustuvaa yhteenvetotietoa työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien interventioiden vaikuttavuudesta. Laitos jatkoi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Topic Center -toimintaa nykyisen rahoitussopimuksen puitteissa vuoden 2014 syksyyn. Topic Center -toiminnan loppuessa laitos neuvotteli uusista yhteistyömahdollisuuksista Bilbao-viraston kanssa. Työterveyslaitos vaikuttaa aktiivisesti myös 12 eurooppalaisen työturvallisuus- ja työterveyslaitoksen PEROSH-verkostossa ja EU:n jäsenmaiden yhteisessä tutkimusohjelmasuunnittelussa (Joint Programming Initiative, JPI). Kohti uutta kautta Huolimatta haastavasta vuodesta ja talouden kehityksestä Työterveyslaitos suuntaa seuraavalle strategiakaudelle vakaassa tilanteessa. Ulkoisen rahoituksen määrässä mitattuna laitos on suoriutunut kovassakin kilpailutilanteessa hyvin, ja tutkimuksen laatu ja laitoksen näkyvyys työelämän tukijana ovat pysyneet korkeina. Työterveyslaitoksen asiantuntijat toimivat asiantuntijaroolissa useissa kansainvälisissä ammatillisissa järjestöissä, joista International Commission on Occupational M€ 20 18 16 16,4 17,2 17,2 17,4 17,5 18,7 18,5 18,5 14 12 10 8 9,2 8,4 7,9 10,1 9,3 9,3 8,9 9,1 6 4 2 1,3 1,1 1,1 1,1 2,1 1,9 1,6 1,5 0 2007 2008 2009 Tiedolla vaikuttaminen 2010 2011 Asiakasratkaisut 2012 2013 2014 Ratkaisujen kehittäminen Kuva 2. Omat tuotot toiminta-alueittain milj. euroa 2007–2014. 8 Toimintakertomus_2014.indd 8 7.4.2015 14:34:46 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Työurien pidentämisen kehittyminen kaudella 2011–2014 Työterveyslaitos tähtää Hyvinvointia työstä -visionsa toteuttamiseen fokusalueittensa kautta. Työurien hallinta, erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat Työurien pidentämisen keinot liittyvät systeemiin kohdistuvien muutosten ohella laadullisiin tekijöihin. Työuria voidaan pidentää vaikuttamalla työkykyyn, työhyvinvointiin, terveyteen, työsuojeluun, eriarvoisuuden vähentämiseen ja julkisen palvelujärjestelmän toimivuuteen. Työterveyslaitoksessa tuotettiin tietoa työurien hallintaan liittyvistä tekijöistä sekä kehitettiin ja levitettiin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa mm. seuraavia työkaluja työpaikkojen käyttöön: Kohti työelämää-, Koulutuksesta työhön- ja Vaikuta työturvallisuuteen -ryhmämenetelmät, jotka perustuvat ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen nuorten uraohjaukseen. Menetelmien avulla vahvistetaan nuorten urataitoja ja ehkäistään syrjäytymistä1. Työuran uurtaja® -ryhmämenetelmä kehitettiin organisaatioiden henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteiseksi työkaluksi erityisesti ikääntyvän henkilöstön työuran hallinnan lisäämiseen. Tutkimus osoitti, että menetelmällä parannettiin osallistujien psyykkisiä voimavaroja, vähennettiin masennusoireita ja ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen ajatuksia2. Perhevapaalta työelämään -menetelmä sopii sekä työn hakua että aiempaan työpaikkaan palaamista suunnitteleville3. Käytäntöjä työn ja perheen yhteensovittamiseksi on kerätty Työ ja perhe-elämä -ohjelmassa. Työn ja perheelämän tasapainoa voidaan parantaa muun muassa työaika- ja työjärjestelyillä, yksilöllisillä joustoilla sekä esimiehiä valmentamalla4. kehittymistä ja erilaisia ilmenemismuotoja Euroopassa. Raportin käytännöllinen ote auttaa kehittämään työpaikan ikäjohtamisen käytäntöjä6. Onnistu osaamisen uudistajana -arviointimallin avulla voidaan arvioida yrityksessä käytössä olevien osaamisen ja työuran kehittämistapoja käytännönläheisesti7. Tukemalla maahanmuuttajia sekä työelämää ja työorganisaatioita maahanmuuttokysymyksissä sekä mahdollistamalla erilaisia kouluttautumispolkuja voidaan maahanmuuttajia auttaa kiinnittymään suomalaiseen työelämään. Näin edistetään suomalaisten työpaikkojen hallittua moninaistumista. Työterveyslaitos tuotti tietoa, toimintamalleja ja käytännön ideoita monikulttuurisille työpaikoille sekä maahanmuuttajien työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi8. Terveyden edistäminen työpaikalla Ns. TEDI-menetelmän avulla henkilöstö yhdessä esimiesten ja työterveyshuollon edustajien kanssa tunnistaa työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, luo kriteerit, joilla työyhteisö voi edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä laatii toimintasuunnitelman tarvittaville toimenpiteille9. Interventiotutkimusten kohteina olivat mm. ammattiautoilijat, joilla on korkea riski joutua liikenneonnettomuuteen tai menettää työkykynsä mm. epäterveiden elintapojen seurauksena. Tutkimuksissa kehitettiin työpaikoille, työntekijöille ja työterveyshuolloille työkaluja, joilla voidaan edistää terveiden elintapojen noudattamista työpäivän aikana10. Työkaluja alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikoilla levitettiin mm. interventioiden ja koulutuksen avulla (Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen – ohjeita esimiehelle sekä AHA-kysely)11. Ikäjohtaminen on töiden organisointia ja johtamista ihmisen elämänkulun ja voimavarojen näkökulmasta5. Ikäjohtaminen Euroopassa -raportti analysoi ikäjohtamisen 1 http://www.ttl.fi/fi/tyoura/nuoret/sivut/default.aspx 2 http://www.ttl.fi/fi/asiantuntijapalvelut/tyoura/tyouran_uurtaja/sivut/default.aspx 3 http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/perhevapaa/sivut/default.aspx 4 http://www.ttl.fi/partner/tyojaperhe/Sivut/default.aspx 5http://www.ttl.fi/fi/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/johtaminen_ja_esimiestyo/ikajohtaminen/sivut/default.aspx 6http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/ikajohtaminen/sivut/default.aspx 7http://www.ttl.fi/fi/tyoura/tyouran_uurtaja/Documents/onnistu_osaamisen_uudistajana.pdf 8http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/sivut/default.aspx 9http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/terveyden_edistaminen_tyopaikalla/Sivut/default.aspx 10http://www.ttl.fi/partner/virkeana_ratissa/Sivut/default.aspx 11http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/elintavat_ja_tyokyky/alkoholi/sivut/default.aspx 9 Toimintakertomus_2014.indd 9 7.4.2015 14:34:46 Työ- ja toimintakyvyn tukeminen Laajoissa seurantatutkimuksissa selvitettiin työn psykososiaalisten tekijöiden (stressi, sosiaalinen pääoma), terveyden, työkyvyn ja työssä jaksamisen välistä yhteyttä. Sairaalahenkilöstöä koskevan tutkimuksen mukaan viime vuosien aikana toteutetut rakennemuutokset ovat yhteydessä sairaalaorganisaatioiden työntekijöiden kokemaan työkyvyn alenemaan12. Opettajia koskevan tutkimuksen mukaan oppilaisiin liittyvät psykososiaaliset tekijät, kuten koulun omaisuuteen kohdistuva ilkivalta, koulukiusaaminen ja koulutyytymättömyys, olivat yhteydessä opettajien sairauspoissaoloihin. Pitkittäistutkimukset osoittivat, että kokemukset työn imusta ennakoivat työntekijöiden parempaa terveydentilaa, henkistä hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, onnellisuutta ja positiivisia työuran kokemuksia sekä vaikuttavat myönteisesti myös perhe-elämän laatuun.14,15,16 Työterveyslaitoksen epidemiologisissa tutkimuksissa selvitettiin työhön osallistumiseen tähtäävien lakimuutosten vaikutuksia sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja työhön osallistumiseen. Lisäksi selvitettiin työkyvyttömyyteen johtavia tekijöitä sekä tuki- ja liikuntaelinten ja yleisten kansansairauksien välisiä yhteisiä riskitekijöitä ja niiden ehkäisykeinoja. Lisäksi tunnistettiin työkyvyn kehittymistä ja sitä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä keski-iässä. Tuki- ja liikuntaelinten terveyden edistämiseen ja sairauksien hallintaan kehitettiin TULE TYÖHÖN -toimintamalli, joka soveltuu kaikille toimialoille työnantajien, työntekijöiden ja työterveyshuoltojen käyttöön17. Ammattipohjaiset työaltistematriisit työn fyysisille ja psykososiaalisille kuormitustekijöille valmistuivat. Kuormitustieto löytyy matriiseista 350 ammatille tai ammattiryhmälle. Nämä kattavat 81 prosenttia kaikista Suomen ammateista. Tieto kuormitustekijöistä perustuu useiden tuhansien terveystutkimuksiin osallistuneiden suomalaisten työntekijöiden haastatteluihin. Matriiseja hyödynnetään tutkimuksessa, kun halutaan selvittää työhön liittyvien tekijöiden merkitystä tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Työaltistematriiseja hyödynnetään myös ammatillisessa kuntoutuksessa.18,19 Työpaikan esteettömyys mahdollistaa osatyökykyisten ihmisten osallistumisen työelämään ammattitaitonsa ja edellytystensä mukaisesti. Työterveyslaitos julkaisi ja levitti työkaluja esteettömyyden arviointiin ja edistämiseen työpaikoilla20. Lähes kaikki työ sisältää vuorovaikutusta tietoteknisten välineiden kanssa. On tärkeää suunnitella laitteet ja toiminta siten, että lopputulos on sopusoinnussa ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Kognitiivisen ergonomian tutkimus keskittyi ihmisen ja tietotekniikan väliseen vuorovaikutukseen, visuaaliseen käytettävyyteen ja kognitiiviseen kuormittumiseen. Ikääntymiseen liittyy monenlaisia fysiologisia ja hermostollisia muutoksia. Myös elämäntilanne, uni, stressi ja terveys vaikuttavat kaiken ikäisillä kognitiiviseen suorituskykyyn. Mahdollisia ikääntymiseen liittyviä muutoksia voidaan useissa tapauksissa kompensoida oikeilla työaika-, näkö- ja kognitiivisen ergonomian ratkaisuilla. Työterveyslaitoksessa kehitetyt testit auttavat terveydenhuollon ammattilaisia selvittämään muistin ja keskittymisen heikentymisestä huolestuneen työntekijän tilannetta21. Hyvin toimivat työtilat edistävät työhyvinvointia ja työkykyä, parantavat työprosessien toimivuutta ja lisäävät työn tuottavuutta. Työtilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tilojen käytettävyys ja käyttäjien tarpeet. Työterveyslaitos ohjasi kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita ottamaan huomioon käyttäjälähtöisen lähestymistavat uudis- ja korjausrakentamisessa. Työterveyslaitos kehitti ja levitti työkaluja sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan22. Työelämän laadun kehittäminen Kunta10- sekä sosiaali- ja terveysalan seurantatutkimukset tuottivat tietoa 2000-luvun työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehityksestä julkisella sektorilla, kuntasekä sosiaali- ja terveysalan työoloista sekä työnimun avaintekijöistä eri ammatissa, toimialoilla ja organisaatioissa. Tutkimusten perusteella luotiin periaatteita ja ohjeita julkisten palveluiden uudistamiseen ja uudistumisen johtamiseen23. Strategiakaudella laaditut Hyvän 12 Kokkinen L and Konu A. Work ability of employees in changing social services and health care organizations in Finland. IJO MEH. 2012;25(2) 13 Ervasti J. Oppilaisiin liittyvät psykososiaaliset tekijät, kouluympäristö ja opettajien sairauspoissaolot. Työelämän tutkimus. 2013;11(1):1-98. 14 Hakanen J et al. (2011). A 35-year Follow-up Study on Burnout among Finnish Employees, Journal of Occupational Health Psychology, 16, 345-360. 15 Hakanen J et al. Enrichment processes and gain spirals at work and at home: A three-year cross-lagged panel study. JOOP. 2011;84(1):8-30. Epub 201 16 Hakanen J and Schaufeli Wilmar B. Do burnout and work engagement predict depressive symptoms and life satisfaction? A three-wave seven-year prospective study. JAD. 2012;141(2-3):415-424. Epub 2012. 17http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/tuletyohon/Sivut/default.aspx 18 Solovieva S et al. Development of Physical and Psychosocial Job Exposure Matrices. Juvenes Print. Finnish Institute of Occupa- tional Health; 2014. (60 p.) 19 Solovieva S et al. Evaluation of the validity of job exposure matrix for psychosocial factors at work. PLoS One. 2014;9(9) 20http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/esteeton_tyoelama/sivut/default.aspx 21http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/kognitiivinen_ergonomia/sivut/default.aspx 22http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/tyokalut/Sivut/default.aspx 23 http://www.inno-vointi.fi/fi/ 10 Toimintakertomus_2014.indd 10 7.4.2015 14:34:46 johtamisen kriteerit tukevat julkisen sektorin johtamisen kehittymistä24. Työhyvinvointi edistää tutkitusti tuottavuutta, työntekijöiden jaksamista ja asiakastyytyväisyyttä sekä parantaa organisaation imagoa. Työterveyslaitos kokosi tietoa siitä, millaisten käytäntöjen on työpaikoilla koettu luovan hyvinvointia25 sekä esimerkkejä työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä. Lisäksi se laati ohjeita siihen, miten ehkäistään työpaikkakiusaamista.26,27,28 Työterveyslaitos tutki laajasti nanoteknologioiden vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen. Tutkimustiedon pohjalta laadittiin ja levitettiin malliratkaisuja nanomateriaalien käsittelyyn, tavoitetasoja teollisille nanomateriaaleille sekä ohjeita altistumisen arvioitiin. Politiikkatoimenpiteet Työterveyslaitos teki eduskunnan tarkastusvaliokunnalle Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -tutkimuksen30, jossa arvioitiin merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyys asuin- ja työpaikkarakennuksissa sekä niiden taloudellinen merkitys. Lisäksi selvitettiin kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys ja siitä johtuvat toimenpiteet terveydenhuollon toimintatapojen kehittämiseksi sekä esitettiin keskeisimmät toimenpiteet tutkimuskohteiksi, hallinnollisiksi toimenpiteiksi ja koulutustoimien edistämiseksi. Tarkastusvaliokunta antoi vuonna 2013 eduskunnalle mietinnön, joka sisälsi 14-kohtaisen listan toimenpiteistä, joita eduskunnan tulee edellyttää maan hallitukselta. Asiasta valmistui eduskunnan mietintö, minkä jälkeen ministeriöt saivat toimenpidelistat. Tarkastusvaliokunnan kuulemiset ministeriöittäin on toteutettu vuonna 2014. Työterveyslaitos laati yhteistyössä THL:n kanssa arvioinnin siitä, miten vaikuttavia ja oikeaan osuvia lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisen politiikkatoimet ovat. Tarkoituksena oli parantaa toimien kohdentamista31. Raporttia hyödynnettiin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mm. hallitusohjelman puolivälitarkastelussa, sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä sekä köyhyyttä, syrjäytymistä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa sekä Nuorisotakuun toimeenpanossa. Työterveyslaitos koordinoi EU:n rahoittamaa nanomateriaalien turvallisuutta edistävien hankkeiden yhteenliittymää eli NanoSafety Clusteria. Klusteriin kuuluvissa tutkimusprojektissa EU:n rahoitusosuus on yhteensä 112 miljoonaa euroa. Klusterin yhtenä tavoitteena on tuottaa tietoa nanomateriaalien vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön, jotta teollisuus ja julkinen sektori saa tukea päätöksentekoon ja säädösvalmisteluun EU-tasolla. Arvio tarvittavista lisätoimista Työelämän muuttuessa nopeasti on hahmotettava eri tekijöiden väliset yhteydet. Uutta tutkimustietoa tarvitaan työuraan vaikuttavista tekijöistä ja niiden välisistä yhteyksistä sekä työuran hallinnan keinojen leviämisestä ja vakiintumisesta työpaikkojen rakenteisiin ja käytäntöihin. Työuratutkimuksessa on yhdistettävä talouden, työvoimapolitiikan, terveyden, osaamisen ja työosallisuuden näkökulmat. Automatisaatio, digitalisaatio, robotisaatio, uudet teknologiat sekä laajojen ja monimutkaisten tietomassojen käsittely tulevat edelleen lisääntymään työelämässä. Tämä muuttaa työprosesseja ja työtehtäviä sekä luo uusia vaatimuksia työntekijän työ- ja suorituskyvylle. Kognitiivisen ergonomian ja neuroergonomian kehittäminen ja edistäminen yksilötasolla, työpaikoilla ja terveydenhuollossa korostuvat. Uutta tietoa tarvitaan näiden muutosten vaikutuksista työterveyteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen sisäiseen toimivuuteen ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimukseen perustuvia ratkaisuja tulee edelleen levittää ja juurruttaa muutosten hallinnan tueksi työpaikoille. Synteettisiä nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa ja prosesseissa. Lisää tietoa tarvitaan nanomateriaalien vaikutuksista ihmisen terveyteen sekä suojautumiskeinoista ja turvallisista nanomateriaalista. Työterveys- ja työturvallisuustoiminta kaipaa uudistumista ja laajentamista, koska työn muuttuessa henkinen kuormitus ja psykososiaaliset tekijät korostuvat. Myös työn tuottavuuden, taloudellisten hyötyjen ja asiakasnäkökulman huomioon ottaminen työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittämisessä on tärkeää. Työhyvinvoinnin kehittämisen tulee yhdistyä yhä tiiviimmin työpaikan prosesseihin sekä toimitilojen ja tietojärjestelmien suunnittelun ja käyttävyyden parantamiseen. Työelämän kehitys Työterveyslaitoksen strategisten mittareiden valossa Työterveyslaitoksen toiminnan seurannassa hyödynnetään strategisia mittareita. Mittaristolla arvioidaan hyvinvointia työstä -vision toteutumista. 24http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/sivut/default.aspx 25www.tepsi.fi 26 http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Tuottavuus_ja_tyoelaman_laatu_B5_nettiin.pdf 27 http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/organizaatiomuutos_esimiehen_henkilöstohallinnon_ja_tyontekijan_nakokulmasta.aspx 28 www.ttl.fi/sopuisa 29http://www.ttl.fi/partner/nanoturvallisuuskeskus/Sivut/default.aspx 30 Reijula ym., Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, 18.10.2012 31 Ristolainen H ym. Valtioneuvoston raporttisarja 2/2013, Helsinki 11 Toimintakertomus_2014.indd 11 7.4.2015 14:34:46 Työterveyslaitoksen vaikuttavuus Strateginen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus • 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote pitenee Työelämäasenteet muuttuvat Työurat pitenevät Työhyvinvointiin investoidaan työpaikalla Työterveyshuollon vaikuttavuus paranee • Työllisen työajan odote pitenee Nuoret kiinnittyvät työelämään • Työllisyysaste paranee (15–64 v.) Kuva 3. Työterveyslaitoksen vaikuttavuutta kuvaavat mittarit. 2012 lähtien ollut lievästi laskevassa suunnassa (kuva 4). Vuosina 2014 ja 2013 työllisyysaste on pysytellyt lähes samana (2014: 68,3 %; 2013: 68,5 %). Työllisiä oli vuonna 2014 keskimäärin 2,4 miljoonaa, noin 9 000 vähemmän kuin vuonna 2013. Työelämän kehittyminen pohjaa viime kädessä korkeaan työllisyyteen sekä riittäviin työvoimavaroihin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työikäisten työllisyysaste kasvoi voimakkaasti vuosina 2005–2008, mutta laman myötä se laski alle 70 prosentin ja on vuodesta 74 69,4 % 70,6 69,9 68,9 68 67,7 66 67,7 66,9 68,3 68 67,3 67,2 68,6 68,5 68,3 66,2 Miehet Yhteensä Naiset 65,4 64,3 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 vuotta 36 34,6 35 34 34 33,3 34 33 69 31,5 32 32,1 32 32,1 32,7 34,3 33,5 33,9 33,9 Kuva 5. Strateginen mittari: työllisen ajan odote 15-vuotiaalla, vuotta. Tavoite 2015: n. 33,5 v (2010) pitenee. Lähde: ETK. 33,6 32 31 30 Miehet Yhteensä Naiset 29 28 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 12 Toimintakertomus_2014.indd 12 6 67,8 64 62 69,2 Kuva 4. Strateginen mittari: 15–64 -vuotiaiden työllisyysaste, %. Tavoite 2015: 68 % (2010) + 4 %. Lähde: Tilastokeskus. 72 70 70 7.4.2015 14:34:48 6 30 % Kuva 6. Strateginen mittarit: 15–24 -vuotiaiden työttömyysaste, %. Tavoite 2015: (2010 21,4 %) pienenee. Lähde: Tilastokeskus. 25 20 21 21,8 21,5 21,4 20,7 20,1 19,9 20,5 19 16,5 16,5 15 10 18,7 20,1 Miehet Yhteensä Naiset 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 15-vuotiaan työllisen ajan odote on noussut 2000-luvulla 2,4 vuotta, miehillä nousu on 1,5 vuotta ja naisilla 3,2 vuotta (kuva 5). Työllisen ajan odote vuonna 2013 ja 2014 oli 33,9 vuotta eikä sukupuolten välillä todettu enää eroa odotteessa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,7 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi. Työttömiä oli vuonna 2014 keskimäärin 232 000 henkeä, 13 000 enemmän kuin vuonna 2013. Myös työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömyys syveni vuonna 2014. Maan taloudellinen tilanne vaikuttaa etenkin nuorten työllistymiseen. Laman aikaan vuosina 2009–2010 15–24-vuotiaiden työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) ylitti 20 prosentin tason, jonka jälkeen se kääntyi laskuun. Vuoden 2012 jälkeen se alkoi kasvaa, ja vuonna 2014 20 prosentin raja jälleen rikkoutui (kuva 6). Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 50 000 alle 25-vuotiasta joulukuussa 2014. Heidän määränsä oli 6 000 suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Yksi Kataisen hallituksen kärkihankkeista oli nuorten yhteiskuntatakuun jatkohanke, ns. nuorisotakuu, joka tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan nuorten yhteiskuntatakuu nopeutti hieman nuorten aktivointia ja siitä hyötyivät eniten ammatillisen koulutuksen saaneet nuoret, mutta takuun työllisyysvaikutukset jäivät panostuksiin nähden vähäisiksi32. Tutkijat arvioivat, että myös nuorisotakuuseen kohdistetut työllisyysodotukset voivat olla ylimitoitettuja. Työvoimatutkimuksen mukaan työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2014 joulukuussa lähes 1,5 miljoonaa henkeä. Heistä piilotyöttömiä oli 138 000, mikä oli 14 000 vähemmän vuoden 2013 joulukuuhun verrattuna. Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana. Opiskelijoista on tullut työelämässä puskuri, joka lievittää taantumien aiheuttamaa iskua työmarkkinoilla. Kun työvoiman kysyntä vähenee taantumassa, opiskelijat keskittyvät opiskeluun. Tuoreimman tiedon mukaan opiskelijoista oli työllisiä 43,5 prosenttia vuonna 2013.33 Nuoren sujuvat siirtymäkohdat koulutuspolulla ovat tärkeitä myöhemmälle urakehitykselle. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus pysyi lähes ennallaan vuoteen 2010 asti, mutta on viime vuosien aikana kääntynyt lievään laskuun (kuva 7). Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut nuori16 14 12 % 13,5 11,4 13,3 11,4 13,3 13,6 13,6 11,4 11,7 11,8 10 8 6 4 9,1 9,4 9,5 9,7 9,9 13,1 12,9 11,4 11,4 9,7 9,8 12,5 10,6 10,8 10,5 9,7 9,4 9,5 Miehet Yhteensä Naiset 8,3 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 7. Strateginen mittari: 17–24-vuotiaat koulutuksen ulkopuolella, %. Tavoite 2015: (2010 11,4 %) pienenee. Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus /Mika Witting. 32 Hämäläinen K et al. The labour market impacts a youth guarantee: lessons for Europe? VATT Working Papers 60, Helsinki 2014 33 Lehto A-M, Tilastokeskus, HS 18.1.2014 13 Toimintakertomus_2014.indd 13 7.4.2015 14:34:48 sotakuuseen liittyvä koulutustakuu, joka lupaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. alitti vuonna 2014 ensimmäisen kerran 2000-luvulla 20 000 henkilön tason ja laski 8 % vuoteen 2013 verrattuna. Useimmiten työkyvyttömyyden aiheuttavat mielenterveyden häiriöt tai tuki-ja liikuntaelinten sairaudet. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on suhteellisesti suurempaa työntekijäasemassa kuin asiantuntijatehtävissä olevien keskuudessa. Työntekijämiesten työurat jäävät kolme vuotta lyhemmiksi kuin ylempien toimihenkilömiesten työurat. Vaikka uusien työkyvyttömyyseläkkeiden vuosittainen määrä on vähentynyt 2000-luvulla, erot eri ammattiryhmien välillä eivät ole laskeneet Vuonna 2014 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,2-vuotiaana ja työeläkkeelle siirtyi n. 70 300 henkilöä, n. 3 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa työuran pituutta ja niiden vuosien keskimäärää, joina tietyn ikäisen henkilön voidaan odottaa olevan työssä jäljellä olevana elinaikanaan. Vuonna 2014 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote työeläkejärjestelmässä oli 61,2 vuotta, kun se kahtena edellisenä vuonna oli 60,9 vuotta. Odote on noussut 2,1 vuotta vuodesta 2005 (kuva 8). Vuonna 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu eläkkeellesiirtymisiän odotteen tavoite vuonna 2025 on 62,4 vuotta. Nuoremmissa työikäisten ryhmissä työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on ollut laskusuunnassa 2010-luvulla. Selvintä lasku on ollut 40–44-vuotiaiden ikäkohortissa. Sen sijaan 25–34-vuotiaiden ikäryhmissä työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään yhä lähes yhtä usein kuin viisi vuotta aikaisemmin. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (18 800 henkilöä) vuotta 61,5 60,9 60,9 61 60,4 60,5 60,5 59,8 60 58,9 58,8 59,5 59,5 59,4 59,5 59 Kuva 8. Strateginen mittari: 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuotta. Tavoite 2015: 60,4 v (2010) + 1,6. Lähde: ETK. 61,2 59,1 59,1 58,5 2002 2003 58 57,5 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0,5 0,44 0,45 0,44 0,42 0,39 0,4 0,35 0,31 0,33 0,31 0,29 0,3 0,25 0,2 0,24 0,22 0,18 0,27 0,26 0,24 0,21 0,19 0,18 0,37 0,18 0,24 0,21 0,18 0,19 0,17 0,15 0,1 0,05 0 2009 25–29-vuotiaat 2010 2011 30–34-vuotiaat 2012 35–39-vuotiaat 2013 2014 40–44-vuotiaat Kuva 9. Strateginen mittarit: Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus 25–44 -vuotiailla ikäryhmittäin, %. Tavoite 2015: 2010-tilanne pienenee. Lähde ETK. 14 Toimintakertomus_2014.indd 14 7.4.2015 14:34:49 3 Strategiset fokusalueet 3.1 Työurien pidentäminen 3.1.1 Työhön osallisuuden lisääminen Yhteistyössä Kelan ja Eläketurvakesja perhe-elämä -ohjelmassa kerättiin Sairausvakuuslain kuksen kanssa vertasimme vuonna tietoa kansainvälistä katsausta varten 2008 osasairauspäivärahaa saaneityön ja perheen yhteensovittamista muutoksien tavoitteena on den työhön osallistumista samana aiparantavista interventioista työpaivähentää sairauspoissaoloja kana täyttä sairauslomaa saaneisiin, koilla. Katsaukseen koottiin suomaja työkyvyttömyyseläkkeitä jotka olisivat olleet osasairauspäilaisten työpaikkojen perheystävällisiä sekä lisätä värahaan oikeutettuja. Molemmissa käytäntöjä (n=2 407) sekä vinkkejä osatyökykyisten työhön ryhmissä työhön osallistuminen vätyön ja muun elämän yhteensovitosallistumista. Tietoa heni seuranta-aikana, mutta osasaitamiseen (n=927). Näiden tuloksia näiden toimenpiteiden rausvapaaryhmässä väheneminen oli sekä ohjelman toimintaan osallistuvivaikuttavuudesta on keskimäärin 5 % pienempää kuin veren työpaikkojen kuvauksia on julkaisvähitellen saatavissa. tailuryhmässä. Osasairauspäivärahan tu internetissä.40 käyttö vaikutti myönteisesti työhön osallistumiseen erityisesti miehillä, yli Valmisteilla on työn imua uran seni45-vuotiailla sekä mielenterveydenhäiriöiden yhteydesorivaiheeseen -ryhmämenetelmä vanhempien työntesä.37 Rekisteriaineistopyyntö on vireillä 30:n ja 90 päivän kijöiden hyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tukemiseen. säännön vaikutusten selvittämiseksi. Menetelmän vaikuttavuutta mm. työuran hallintaan, työllistymiskykyyn, Tuotimme verkkomateriaalia vaikeasti hyvinvointiin, työkykyyn ja henkilöLevitimme työpaikkojen työllistyvien nuorten työuran tueksi kohtaisiin voimavaroihin testataan käyttöön menetelmiä työsuojelun näkökulmasta. Materi55 vuotta täyttäneillä työntekijöillä ja toimintamalleja aalia voivat käyttää sekä työllisyysyksityisellä sektorilla, kuntaorganierityisesti nuorten palvelujen ohjaajat että työpaikkojen saatioissa sekä valtion organisaatityöurasiirtymien hallintaan työpaikkaohjaajat. Materiaali on hyöossa. sekä työstä syrjäytymisen dynnettävissä myös muiden kohdeehkäisemiseen tarkoitettuja ryhmien kanssa työelämävalmiuksiOsatyökykyiset työssä -ohjelmassa en vahvistamisessa. Materiaalista on selvitimme uudenlaisen toimintakonratkaisuja ja arvioimme tiedotettu Työterveyslaitoksen, STM:n septin toteutumista ja sitä estäviä ja niiden vaikuttavuutta. ja TE-toimiston tiedotuskanavia käytedistäviä tekijöitä sekä hyviä käytäntäen.38 töjä 12 pilottiorganisaatiossa. Myös ilmiön taloudellisia vaikutuksia tutKehitimme toimintamallin ja ryhmämenetelmän sekä kittiin. Tutkimus tuottaa uutta tietoa käytännöistä, joilla suosituksia perhevapaalta työelämään paluun tukemituetaan osatyökykyisten työelämään pääsyä ja työssä seksi. Menetelmä on saatavilla myös englanniksi. Vaijatkamista. Toimintamalli soveltuu TE-toimistoihin, yrikuttavuusarvioitu menetelmä lisää perhevapaalla olevien tysten henkilöstöhallintoon ja työterveyshuoltoon. vanhempien voimavaroja työuran hallinnassa. Kohdennettu työolosuhteiden mukauttaminen tarkoitJulkaisimme henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhtaa tukitoimia työssä eli mm. ammatillista neuvontaa teistyökaluksi tarkoitetun Työuran uurtaja® -ryhmämenja ohjausta, koulutusta ja pystyvyyden vahvistamista, etelmän suomenkielisen version lisäksi englanniksi.39 työaikajärjestelyitä ja työn organisointia. TyöolosuhteiMenetelmä tukee ammatillista kehittymistä, motivaatioden mukauttaminen tukee etenkin liikuntavammaisten ta ja työhyvinvointia. Osallistuimme useisiin kansainvähenkilöiden työssä olemista ja vähentää kustannuksia. lisiin kirjaprojekteihin työurien kestävyyden alueella. Työ Eri vammaryhmiin kuuluvien henkilöiden työssä olemis37 Kausto J et al. Effectiveness of new legislation on partial sickness benefit on work participation: a quasi-experiment in Finland. BMJ Open. 2014;4(e006685) 38http://www.ttl.fi/fi/tyoura/alkutaival/sivut/default.aspx 39 Participant’s workbooks: Towards succesful seniority, From family leave to work. Työterveyslaitos 2014. 40www.tyojaperhe.fi 41 Nevala N et al. Workplace Accommodation Among Persons with Disabilities: A Systematic Review of Its Effectiveness and Barriers or Facilita tors. Journal of Occupational Rehabilitation 2014. DOI 10.1007/s10926-014-9548-z 42 Nevala N ym. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestel- mällinen kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Työpapereita 6, 2014. http://hdl.handle.net/10138/135671 43 Nevala N ym. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Työterveyslääkäri 2014; 4: 63–66. 15 Toimintakertomus_2014.indd 15 7.4.2015 14:34:49 ta edisti henkilön hyvä pystyvyyden tunne, tukea antava Kehitimme kuljetusalan pk-yritysten henkilöstön, erityönantaja ja työyhteisö, riittävä ohjaus, joustavat työtyisesti nuorten työntekijöiden, työkyvyn hallintamalleaikajärjestelyt sekä työn organisointi. Työssä olemista ja tavoitteena edistää työsuojelutoimijoiden ja työterestivät tai edistivät työkavereiden ja veyshuollon yhteistyötä työkyky- ja työnantajien asenteet sekä vähäiset terveysasioissa. Laadimme TOP 5 – Työterveyslaitos levitti tai kattavat tiedot vammasta tai saityöhyvinvoinnin keihäänkärjet -tartyöpaikoille keinoja raudesta.41,42,43 kastuslistan. Valmisteilla ovat myös työkyvyn ja terveyden perehdyttämisohjeet työhön tulevalle edistämiseksi. kuljettajalle. 3.1.2 Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Tuotimme oppaita maahanmuuttajille ja työnantajille maahanmuuttajanuoren työhön perehdytykseen ja työkyvyn tukemiseen sekä loimme mallin nuorten maahanmuuttajien työkyvyn ja työllistymisen edistämiseen. Näin osallistuimme Nuorisotakuun toteuttamiseen. Luodut työkalut ja menetelmät muodostavat nuoren monikulttuurisen työntekijän työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen mallin. Työkalut ja menetelmät kiinnittävät huomiota nuoren maahan muuttaneen henkilön omien taitojen ja valmiuksien edistämiseen, mutta tukevat myös toimijoita: • Avaimet kestävään opiskelu- ja työkykyyn -vinkkilista monikulttuuriseen ohjaukseen44 • Työkykytaitoja nuorille – Monikulttuurisen nuoren työkyvyn edistäminen45 • Video-oppaat nuorille maahanmuuttajille omasta työkyvystä huolehtimiseen46 • Video material and tips for colleges and workplaces -video-oppaat englanniksi47 • Vinkkejä työpaikoille monikulttuurisen nuoren työkyvyn tukemiseen48 • Perehdyttämisen TOP 10 -tarkastuslista työpaikoille suomeksi ja englanniksi49 • Asiakkaana monikulttuurinen nuori -tarkistuslista työterveyshuolloille.50 Töissä Suomessa -opas ilmestyi 13 kielellä. Oppaassa kerrotaan perusasioita mm. työnhausta, suomalaisesta työkulttuurista, työhön perehdyttämisestä, esimiehen roolista sekä työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisesta. Opas laadittiin yhteistyössä maahanmuuttajataustaisten ja kotimaisten yrittäjien ja työmarkkina- ja tukitoimijoiden kanssa, ja se sai runsaasti positiivista palautetta jo kehitysvaiheessa.51 Kehitimme tyky-prosessityökalun kuljetusalalle. Menetelmälle luodaan tueksi käyttöohjeet sekä Ammattikuljettajan perehdyttäminen työkykynäkökulmasta -tietokortti. Sosiaalinen tuki ja verkostot ovat tärkeitä työkyvyn tukipilareita. Logistiikka- ja kuljetusalan yksinäisessä työssä työpaikkakohtainen verkosto jää usein muodostumatta. Osallistava menetelmä tarjoaa työkaluja työkyvyn edistämiseen maantieteellisestä asuinalueesta, yrityskoosta tai toimipaikasta riippumatta. Materiaalin ja yhteiskehittämistoiminnan avulla aktivoidaan nuoria huolehtimaan omasta työkyvystään. Yrittäjien hyvinvointibarometrin perusteella yrittäjän hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa unohtua. Tällöin yrittäjäjärjestöt, yrittäjän yhteistyökumppanit ja työterveyshuollot voivat auttaa yrittäjää. Yrittäjille viestitään siitä, että apua kannattaa hakea ajoissa ja kerrotaan www. yrittajantukiverkko.fi-sivuston tarjoamista palveluista. Järjestimme yrittäjien yhteistyötahoille valmennuksia aiheina yrittäjän hyvinvointi ja sen puheeksiotto, asiakasvuorovaikutus ja työkyky. Laajasti jaettu ”Hyvinvoiva yrittäjä – hyvinvoiva yritys” -puheeksiottoesite tukee hyvinvoinnista keskustelemista.52 Teimme ja levitimme alkoholihaittojen ehkäisemistä varten erilaisia materiaaleja AHA- työkaluista tiedottamiseen ja koulutukseen, johtamisen ja esimiestyön tueksi, työntekijöiden tietoisuuden herättämiseen, työterveysyhteistyöhön sekä kansalaisille53: • juomapäiväkirja • päihdeohjelmaopas • mini-interventio työterveyshuollossa • alkoholi ja työpaikka • päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen • A-Step • AHA-lyhytkysely. Työterveyshuollolle järjestettiin Aktivoivat ohjausmenetelmät työkyvyn tukemisessa -koulutus, jossa perehdyttiin eri ohjausmenetelmiin terveyden edistämisessä. 44http://tiny.cc/opiskelutyokykyopas 45www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/ohjeita_ja_ideoita/videot_vinkkeja_oppilaitoksiin_tyopaikoille/Docu- ments/TTL_Ryhmaohjaajan_opas.pdf 46http://tiny.cc/vinkkejaoppilaitoksiin 47www.ttl.fi/en/changing_work_life/immigrants_and_work/video_material_tips 48http://tiny.cc/vinkkejatukemiseen 49 http://tiny.cc/NumatTop10Check 50http://tiny.cc/rsh0ex 51 http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/toissa_suomessa/Sivut/suomi.aspx 52 www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Elan_taydesti.aspx. 53www.ttl.fi/alkoholijatyo 16 Toimintakertomus_2014.indd 16 7.4.2015 14:34:49 Kohorttitutkimuksen tulokset osoittavat, että terveyden edistämisessä kannattaa panostaa sekä sosiaalisen tuen lisäämiseen että terveellisten elintapojen edistämiseen. Osana eurooppalaista Joint Action on Mental Health and Well-being: Mental Health at Work- hanketta koottiin tietoa hyvistä käytännöistä mielenterveyden edistämiseksi työpaikoilla. Hankkeessa laaditaan suositukset EU:n mielenterveyspolitiikan kehittämiseksi.54 Lisäksi laadimme TOIMIA-tietokantaan Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö -suosituksen.55 Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin on vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä eläkeikää lähestyvillä kuntaalan työntekijöillä. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttoivat jaksamaan eläkeiän yli silloinkin, kun terveys oli heikentynyt.56 Kunta-alalla kehitettiin työaikojen kuormitustekijöiden arviointimenetelmä organisaatioille. Menetelmä on osa organisaatioiden vuorosuunnittelujärjestelmää, ja siihen liittyy palautejärjestelmä työaikojen kuormittavuudesta.57 Haitallista työstressiä on osoitettu aiheutuvan myös silloin, kun työstään ei saa panostustaan vastaavia palkkioita. Yli 50 000 kunta-alan työntekijää osallistui tutkimukseen, jossa havaittiin, että panostuksen ja palkkion välistä epäsuhtaa kokeneilla työntekijöillä oli 1.6–1.9-kertainen riski jäädä masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Merkittävää oli se, että jos työpaikalla yleisesti koettiin työstressiä tällaisesta epäsuhdasta, se lisäsi kaikkien työpaikan työntekijöiden riskiä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia. Työstressi oli yhteydessä myös tuki-ja liikuntaelinsairauksista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Mitään yhteyttä ei sen sijaan löydetty sydän- ja verisuonitaudeista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin.62 Työuupuneiden tiedonkäsittelyä koskevan tutkimuksen tulokset osoittavat lievästi ja keskivaikeasti työuupuneiden henkilöiden pystyvän kompensoimaan alentuneen kognition vaikutusta mallitehtävässä lisäämällä työsuoritukseen käytettävää ponnistelua. Työuupuneet reagoivat herkemmin negatiivisiin emootioihin.63 Julkaisimme työpaikkojen kosteus- ja mikrobivaurioiden hallinnan tueksi oppaan. Oppaaseen on koottu sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt.58 Työstressi voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja työkykyyn. Eurooppalaisessa konsortiossa toteutettu kuntaalan seurantatutkimus kahdeksasta EU-maasta kuvaa entistä luotettavammin työstressin ja sairauksien välistä yhteyttä sekä antaa tietoa sairastumisalttiimmista henkilöstöryhmistä. Tutkimuksissa havaittiin, että työstressi lisää diabetekseen sairastumisen riskiä. Sen sijaan työstressi ei lisää astman pahenemisvaiheita eikä sairaalahoitoon joutumista. Tämä pätee myös työstressin ja tulehduksellisten suolistosairauksien, kuten Crohnin taudin ja haavaisen paksunsuolentulehduksen yhteyteen.59,60,61 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 Kunta-alan seurantatutkimuksessa todettiin, että työsuhteen määräaikaisuus on yhteydessä sairauspoissaolojen pitkittymiseen masennusta sairastavilla. Yhteys oli erityisen vahva ikääntyneimmillä ja huonommin koulutetuilla. Työn määräaikaisuus ei ollut yhteydessä masennusperusteisen sairauspoissaolon ilmaantuvuuteen eikä toistumiseen.64 Tutkimme tapaustutkimuksella uudisTyöterveyslaitos tunutta työkykyjohtamista kunnallituotti uutta tietoa sessa liikelaitoksessa.65 Selvitimme psykososiaalisten interventiohankkeissa työkyvyn tutekijöiden vaikutuksista kemiseen ja työhön paluun edistäterveyteen ja miseen tähtäävien toimenpiteiden niiden keskinäisistä vaikuttavuutta. riippuvuuksista sekä työkyvyttömyyteen Ylipaino ja lihavuus olivat annosjohtavista tekijöistä, vastesuhteisesti yhteydessä iskiaserityisesti tuki- ja kipuun, kliinisesti diagnostisoituun liikuntaelinsairauksista ja iskiakseen sekä kirurgisesti hoidettuun välilevytyrään sekä miehillä että mielenterveyden häiriöistä. naisilla.66 Myös useita Terveys 2000 -tutkimuksia valmistui: http://ge.tt/51n7GG42; http://ge.tt/35KUFG42; http://ge.tt/7XxrOG42 www.thl.fi/toimia/tietokanta Virtanen M et al. Extending employment beyond the pensionable age: a cohort study of the influence of chronic diseases, health risk factors, and working conditions. PLoS One. 2014;9(2) Härmä M ym. Työaikojen kehittäminen kunta-alalla [raportti]. Helsinki: Työterveyslaitos; 2014. (1-62 s.) Salonen H ym. (2014) Kosteus- ja homevauriot – Ratkaisuja työpaikoille. Työterveyslaitos, Helsinki. Nyberg S et al. Job Strain as a Risk Factor for Type 2 Diabetes: A Pooled Analysis of 124 808 Men and Women. Diabetes Care 2014 37(8):2268–75. Heikkilä K et al. Job strain and the risk of inflammatory bowel diseases: individual-participant meta-analysis of 95,000 men and women. PLoS One 2014;9(2):e88711. Heikkilä K et al. Job strain and the risk of severe asthma exacerbations: a meta-analysis of individual-participant data from 100 000 European men and women. Allergy 2014;69(6):775–83.) Juvani A et al. Effort-reward imbalance as a risk factor for disability pension. The Finnish Public Sector Study. Scandinavian Journal of Work Environment and Health 2014;40(3):266–277. Sokka L et al. Alterations in attention capture to auditory emotional stimuli in job burnout: An event-related potential study. Int. J of Psychophys., 2014 Ervasti J et al. Is temporary employment a risk factor for work disability due to depressive disorders and delayed return to work? The Finnish Public Sector Study. Scandinavian Journal of Work Environment & Health. 2014;40(4):343–352. Juvonen-Posti P ym. (2014) Työkykyjohtaminen–johdettua yhdessä tekemistä. 300. painos. Helsinki: Työterveyslaitos. (86 s.) URN: ISBN. 17 Toimintakertomus_2014.indd 17 7.4.2015 14:34:50 • Työssäkäyvien tule-sairaus tai mielenterveyden häiriö yksinään kaksinkertaisti riskin joutua työkyvyttömäksi verrattuna niihin, joilla ei ollut kumpaakaan sairautta. Jos henkilöllä oli molemmat sairaudet, riski oli nelinkertainen. Samanaikaisesti tulesairautta ja mielenterveyden häiriötä sairastavat tarvitsevat erityistä tukea sekä terveydenhuollossa että työpaikoilla.67 • Selvitys kipualueiden lukumäärän yhteydestä työkyvyttömyyseläkkeisiin osoitti, että mitä useammalla alueella kipua oli esiintynyt, sitä suurempi oli työkyvyttömyyden riski. Yhteys oli voimakkain tukija liikuntaelinsairauksien perusteella myönnetyissä eläkkeissä, mutta se oli nähtävissä myös muista sairauksista johtuvissa eläkkeissä miehillä ja mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyissä eläkkeissä naisilla.68 • Työssäkäyvien unen määrän yhteyksiä sairauspoissaoloihin selvittäneessä tutkimuksessa todettiin, että optimaalinen yöunen pituus on 7–8 tuntia. Tämän verran nukkuvilla on vähemmän sairauspoissaoloja kuin niillä, jotka nukkuivat vähemmän kuin 6 tuntia tai enemmän kuin 9 tuntia yössä. Unettomuus, herääminen liian aikaisin, väsymyksen tunne ja unilääkkeiden käyttö lisäsivät myös sairauspoissaolopäivien lukumäärää.69 Palomiehillä toteutetussa 13 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin uniongelmien moninkertaistavan hermoperäisen selkäkivun riskin raskasta vuorotyötä tekevillä.70 Tutkimme unettomuuden lääkkeettömän ryhmähoidon pitkäaikaisia vaikutuksia ja hoidon tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tulosten mukaan heti hoidon jälkeen todettu paraneminen unettomuudesta koetussa haitassa, unettomuutta ylläpitävissä tulkinnoissa sekä mielialaoireissa säilyi kahden vuoden seurannassa.71 3.2 Työelämän laadun kehittäminen 3.2.1 Työhyvinvointi ja johtaminen työn ja työelämän muutoksissa Toimitimme kaksi laajaa teosta työelämän kehityskuluista ja tulevaisuudennäkymistä. Kestävä työ ja hyvä elämä -kirja on puheenvuoro keskustelussa Suomen ja hyvinvointivaltion uhkista ja mahdollisuuksista 2000-luvun globaalissa ympäristössä. Se ottaa kantaa kestävän työn kulttuurin luomiseen niukkenevissa aineellisissa oloissa ja työelämän sirpaloituessa.72 Suomalainen työntekijyys 1945−2013 -kirja puolestaan peilaa suomalaisten työympäristön ja työkulttuurin muutosta viimeisen 70 vuoden aikana sekä nostaa esiin työntekijöihin ja työntekijyyteen kohdistuvia tulossa olevia kehitystrendejä.73 Työterveyslaitos tuotti ja levitti tietoa työn muutoksista, mm. kansainvälistymisestä ja monikulttuuristumisesta, tietotyön hallinnasta sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan muutosten vaikutuksista työhön ja työntekijöiden terveyteen. Työelämän kansainvälistyessä ja globalisoituessa myös työn tekemisen käytännöt muuttuvat. Projektimaisena tehtävän työn määrä lisääntyy, ja yhtä aikaa lisääntyy myös ketterien menetelmien ja lean-tuotantotapojen käyttö. Tutkimme ja kehitimme työhyvinvointia tukevia tapoja sulautettujen järjestelmien tuotantoon ja tuotimme mallin hyvään projektityön kehittämiseen. Oppaat ja toimintamallit ovat ladattavissa Sulautettujen järjestelmien ketterän käsikirjan74 ja projektityön nettisivustoilta. 75 Ketterää käsikirjaa ladattiin nettisivuilta ilmestymisensä jälkeen ensimmäisten kuukausien aikana jo lähes 1300 kertaa. Innovaatiojohtamisen mallia ja verkkosivuja sekä Innovaattorin työkirjaa (ITU!) esiteltiin yli kymmenessä tilai- 66 Rahman S et al. Obesity as a risk factor for sciatica: A meta-analysis. American Journal of Epidemiology. 2014;179(8):929- 937. 67 Kaila-Kangas L et al. Common mental and musculoskeletal disorders as predictors of disability retirement among Finns. J Affect Disord. 2014;165(April 22):38–44. 68 Haukka E et al. Multisite musculoskeletal pain predicts medically certified disability retirement among Finns. European Journal of Pain. 2014;19, Dec 8. doi: 10.1002/ejp.635 69 Lallukka T et al. Sleep and Sickness Absence: A Nationally Representative Register-Based Follow-Up Study. Sleep 2014;37(9). 70 Lusa S et al. Sleep disturbances predict long-term changes in low back pain among Finnish firefighters: 13-year follow-up study. Int Arch Occup Health. 2014;August(2). 71 Järnefelt H et al. Cognitive behavioral therapy for chronic insomnia in occupational health services: Analyses of outcomes up to 24 months post-treatment. Behaviour Research and Therapy, 2014. 72 Kasvio A. (2014) Kestävä työ ja hyvä elämä. Gaudeamus. 73 Väänänen A ja Turtiainen J. (2014) Suomalainen työntekijyys 1945–2013. Vastapaino. 74 Lehtonen T et. al.: Sulautettujen järjestelmien ketterä käsikirja, 2014, http://trc.utu.fi/embedded/kasikirja, http://www.doria.fi/ handle/10024/99142 75http://www.ttl.fi/fi/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/projektityo/sivut/default.aspx 18 Toimintakertomus_2014.indd 18 7.4.2015 14:34:50 suudessa pääosin julkisen sektorin toimijoille. ITU!-kirjan kysynnän jatkuessa siitä otettiin uusi painos. Kirjaa käytetään oppimateriaalina useissa sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Johtamismallin verkkosivulla on ollut tuhansia käyntejä 2014.76 Lisäksi aihepiiristä ja InnoVointi-hankkeen aineistosta on julkaistu ja tulossa useita tieteellisiä julkaisuja. Osuva-hankkeessa selvitettiin osallistuvan innovaatiotoiminnan toteutumista, johtamista ja sen edistämistä. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa johtamisen rakenteista, prosesseista ja yhteiskehittämisen muodoista, jotka estävät, tukevat ja edistävät osallistuvan innovaatiotoiminnan toteutumista kehitettäessä sosiaali- ja terveyspalveluita ja muutettaessa palvelurakenteita. Tuloksista on julkaistu useita artikkeleita ja konferenssiesityksiä.77 Tutkimme tietojärjestelmien hankintaa ja käyttöä työn sujuvuuden, käytettävyyden, kognitiivisen ergonomian ja tuottavuuden näkökulmasta. Huonot järjestelmät syövät työaikaa yksittäisiltä työntekijöiltä jopa neljä tuntia viikossa. Tästä muodostuu suuri kustannuserä julkisella sektorilla. Hanke ja sen www-sivusto tarjoavat konkreettisia ohjeita siihen, mitä seikkoja tietotekniikan käyttöä ja hankintaa suunniteltaessa tulee huomioida.78 Tietotyön haasteita selvitetään parhaillaan: miten tietoa käsitellään, mitkä ovat työn uudet muodot ja mitkä ovat tulevaisuuden työkalut ja teknologiat. Työterveyslaitos tutkii myös sitä, miten yleistyvä moniaikainen ja -muotoinen työ sekä työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen vaikuttavat työntekijän ja työyhteisön terveyteen ja hyvinvointiin. Selvitys inhimillisistä virheistä ja niille altistavista työolosuhteista huolto-, kunnossapito-, varasto- ja tuotantotyössä toi esiin sen, että kiire, epäselvät ohjeet ja puutteet vaarojen merkitsemisessä altistavat inhimillisille virheille ja vaikuttavat virheiden esiintyvyyteen. Hankkeessa kehitetään uudenlaista vaaratilanteiden tutkintamenetelmää, jonka avulla voidaan tunnistaa virheille altistavia tekijöitä. Nanoteknologioiden käytön yleistyminen terveydenhuollon alalla on lisännyt tiedon tarvetta nanohiukkasille altistumisesta ja suojautumisesta. Nanoturvallisuuskeskuksen asiantuntijat pitivät aiheesta esityksiä useissa terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisille suunnatuissa tilaisuuksissa. Työterveyslaitos valmisteli ohjeita työpaikan ilmansuodatuksesta sekä työntekijöiden suojautumisesta työpaikoille, joilla käytetään teollisia nanomateriaaleja. Vuonna 2014 käynnistettiin laajennetun SOTERKOn nanoturvallisuusohjelma, jossa ovat mukana Työterveyslaitos, THL, Ilmatieteen laitos, SYKE ja Evira. Sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen ja tilojen kehittämisen tarve on ajankohtainen. Kehitimme sisäilmasto-ongelmien ennakointi- ja ratkaisutapoja ja tilojen käytettävyyden arviointimenetelmiä yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Kahdessa yliopistosairaalassa käynnistetyssä projektissa tähdätään terveydenhuollon työprosessien ja tilojen kehittämiseen Lean-ajattelun avulla. Lisäksi tutkimme Lean-ajattelun mahdollisuuksia kehittää tutkimushallintoa ja terveydenhuollon tutkimusta.79,80,81 3.2.2 Toiminta verkostoissa: Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa Työterveyslaitoksen tavoitteena strategiakaudella on ollut vaikuttaa työelämäasenteisiin Hyvinvointia työstä -visionsa mukaisesti laitoksen koordinoitaviksi osoitettujen verkostojen ja systemaattisen tiedolla vaikuttamisen kautta. Samoin tavoitteena on ollut vaikuttaa työelämän laatutekijöihin, johtamiseen, motivaatioon, esimiestyöhön ja työhyvinvointiin. Laitos on pyrkinyt monipuolistamaan keinojaan tukea päätöksentekoa työelämää koskevissa kysymyksissä. Johtamisen kehittämisverkosto osoitettiin Työterveyslaitoksen toteutettavaksi hallitusohjelmassa. Verkostojen tehtäviä fokusoitiin ja aktivoitiin strategiakaudella kiitettävästi. Verkostojen toiminnan keskiössä oli ministeri Ihalaisen käynnistämä Työelämä 2020 -hanke. Laadukas päätöksenteko tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa työelämän kehittymisestä, vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Työterveyslaitos tukee päätöksentekijöitä mm.: • osallistumalla aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja työryhmiin sekä tuottamalla lausuntoja • tuottamalla työelämän kehittämisen tietopohjan ja keskeisiä seurantatietoja • muuntamalla tieteellistä tietoa nopeasti omaksuttavaan muotoon päätöksenteon hyödynnettäväksi (esim. strategiakaudella kehitetty Viesti päättäjälle -konsepti) • suuntaamalla toimintaa erityisesti vaikuttavuusarviointiin ja selvityksiin • takaamalla laadukkaan ja luotettavan tieteellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan työelämäkysymyksissä. 76http://www.inno-vointi.fi/fi/ 77http://www.osuva-foorumi.fi/ 78www.flowit.fi 79 Aalto L et al. A model to evaluate indoor air problems in hospital buildings. https://blogs.aalto.fi/arch14conference/program me/ 80 Reijula J. Lean process and environment design development project in two Finnish hospitals, 8th NOVO symposium, Sustai- nable health care production systems, November 6-7, 2014, Copenhagen 81 Halkoaho A et al. Can Lean Thinking enhance research administration? Journal of Hospital Administration, 2014 (3)2. 19 Toimintakertomus_2014.indd 19 7.4.2015 14:34:50 Kuva 10. Verkostot kehittämässä työelämää. Kuva: Työterveyslaitos. Päätöksenteolle tuotettavan tiedon tuottamista tulee edelleen kehittää. Monimutkaisten kysymysten ja ratkaisuvaihtoehtojen pohdinnassa on kasvavaa tarvetta tieteen ja päätöksenteon väliselle aktiiviselle keskustelulle ja yhteisen ymmärryksen muodostamiselle. Työterveyslaitos on vuodesta 2009 ollut mukana toteut- tamassa vuosittain julkaistua Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa -tutkimusta. Tutkimuksen keskeinen indeksi mittaa työpaikoilla toteutettavan työhyvinvointityön johtamisen järjestelmällisyyttä ja tasoa. Luku on kehittynyt koko strategiakauden ajan suotuisasti. Tämä tukee näkemystä siitä, että tietoisuus työhyvinvoinnista on parantunut työpaikoilla ja että siihen panostetaan ja sitä johdetaan entistä systemaattisemmin. Kuva 11. Työterveyslaitoksen toiminta työhyvinvointia ja työelämän laatua koskevan päätöksenteon tukena. Kuva: Työterveyslaitos. 20 Toimintakertomus_2014.indd 20 7.4.2015 14:34:50 52 50,7 51 50 48 46,5 46 44,6 44,2 44 42,4 42 40 2009 2010 2011 2012 2014 Kuva 12. Strateginen mittari: Strategisen työhyvinvoinnin johtamisen indeksi. Tavoite 2015: (44,6 2010) 50. Lähde: Pohjola Terveys Oy ja Työterveyslaitos. Koko 2000-luvun ajan enemmistö työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin vastaajista arvioi työn mielekkyyden kehityksen menevän huonompaan suuntaan (kuva 13). Pohjalukema oli vuonna 2012. Sen jälkeen balanssi on hieman parantunut, mutta oli vuonna 2014 edelleen selvästi negatiivinen (–16 %). Balanssiluku ei kuitenkaan huomioi niitä, jotka arvioivat työn mielekkyyttä koskevan tilanteen pysyneen ennallaan. 0 2001 2006 2010 2011 2012 2013 2014 80 70 60 50 40 30 20 10 0 -15 -15 41 2006 2009 2012 Työterveyslaitos on yksi Työelämä 2020 -hankeen päätoimijoista. Työterveyslaitoksen koordinoimat Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisverkosto ovat Työelämä 2020 -hankkeen kehittämisohjelmia. Työterveyslaitoksen yhteistyölupauksiin 2013–2015 kirjattiin neljä avaintavoitetta: • -23 Kuva 13. Strateginen mittari: Työn mielekkyyden kehityssuunta. Tavoite 2015: (2010 –7, 2011 –16) trendi kääntyy. Lähde: TEM työolobarometri. Tavoitteen mukaisesti trendi on kääntynyt, mutta toimia yhä tarvitaan. Työurien pidentäminen ja kestävän työelämän kehittäminen edellyttää työelämää koskevien positiivisten asenteiden vahvistamista ja kannattelevien voimavarojen tunnistamista ja vahvistamista. 74 43 Johtaminen, työhön osallistuminen, työhyvinvointi ja tuottavuus kehittyvät myönteisesti. Suomen työelämän laatu paranee ja työurat pitenevät. Työterveyslaitos luo ja kehittää ratkaisuja, työkaluja ja käytäntöjä työpaikoille sekä levittää niitä. • Työhön osallistumista ja työuran hallintaa tukevien ratkaisuja tuotettiin, levitettiin ja esiteltiin laajasti päättäjille. • Johtamisen kehittämisverkoston yhteydessä rakennettiin hyvän johtamisen laatukriteerit ja kehitettiin ikäjohtamisen malleja. • Työn imuun ja avainvoimavaroihin sekä palvelevaan johtamiseen liittyviä tekijöitä selvitettiin ja siirrettiin johtamiskäytäntöihin mm. Innostuksen spiraali -hankkeessa. • Työhyvinvointifoorumin yhteydessä kerättiin työpaikoilta toimivia työhyvinvoinnin ratkaisuja Tepsi-hankkeessa sekä tuotettiin aineistoa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä. -18 Työ ja terveys 2012 -tutkimuksen mukaan 74 % kyselyyn vastanneista vähintään 45-vuotiaasta työssäkäyvästä harkitsee työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen (kuva 14). 47 45 -16 -16 -20 -25 58 64 Toiminta Työelämä 2020 -hankkeessa -7 -9 49 Kuva 14. Strateginen mittari: 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkamista harkitsevat, %. Tavoite 2015: (2009 64 %) kasvaa. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012. -5 -10 % • Työpaikan toimijoiden välinen yhteistyö, mukaan lukien työterveysyhteistyö, työhyvinvoinnin parantamiseksi tiivistyy. Tässä hyödynnetään työpaikan turvallisuutta ja työkykyä edistäviä ratkaisuja sekä käytäntöjä, joissa työterveyshuollolla on keskeinen rooli. • Työterveyslaitos käynnisti toimenpiteitä, joiden tarkoitus on tehdä työterveyshuollon roolista entistä selkeämpi ja enemmän työpaikan kehittämistä tukeva. • Kehitimme toimintamalleja työkyvyn ja työturvallisuuden edistämiseksi pienyrityksissä (esim. Pira-työkalu). 21 Toimintakertomus_2014.indd 21 7.4.2015 14:34:51 Kuva 15. Johtamisverkoston toiminta sähköisessä verkossa. • • Kehitimme ja veimme käytäntöön työterveyshuoltomallin pienille yrityksille ja yrittäjille työterveysyhteistyön tukemiseksi • Kehitimme keinoja työkyvyn yksilölliseen tukemiseen työntekijöillä, joilla ongelmia on jo ilmennyt. • Uusi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas ilmestyi. Työpaikkojen, mukaan lukien pk-sektori, työhyvinvointitoiminta paranee, ja työhyvinvoinnista saadaan tietoa työpaikkatasolla. Työterveyslaitos tarjoaa maksullisia työhyvinvoinnin ja työterveyden asiantuntija- ja koulutuspalveluja sekä osallistuu palveluiden tuottajien verkostoon. • Pientyöpaikoille suunnattu tietopaketti päivitettiin Työterveyslaitoksen verkkosivuille. Laadittiin työpaikkojen itsearviointityökalu, joka on käytössä Työelämä 2020 -verkkopalvelujen kautta. • Tuotimme ja julkaisimme Työterveyslaitoksen verkkosivuilla maakuntakohtaiset esitteet yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltopalveluista sekä työterveyshuoltopalveluiden tarkistuslistan • • • • Levitimme tietoa yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltopalveluista yritysneuvonnan ja yrittäjäjärjestöjen kautta Työhyvinvointifoorumin yhteydessä kehitettiin työtapaturmakustannusten laskuri (PIKU), joka toimii verkossa, sekä Kemikaalivihi-sivusto, jossa on helppokäyttöistä tietoa ja työkaluja kemikaaliturvallisuuden edistämiseen. Työterveyslaitoksen palveluja ollaan laajentamassa helposti saavutettavien sovellusten suuntaan. Esimerkiksi yllä mainitusta Pira-työkalusta kehitetään myös verkkopalvelusovellus. Työelämän laadun kehittämiseksi ja keinojen käyttöönottamiseksi tiedon tulee tavoittaa työpaikkojen toimijat ja työntekijät. Työterveyslaitos levittää tietoa ja ratkaisuja tavoitteen edistämiseksi. • Myönteistä työelämäviestintää edistettiin erityisesti Johtamisen kehittämisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla, uutiskirjeissä, verkkolehti Työpisteessä, sosiaalisessa mediassa, TTT-lehdessä sekä TTT-Digissä ja tiedotteissa uutisoitiin Työelämä 2020 -hankkeesta ja jaettiin monipuolista tietoa työelämän parantamisesta. • Työterveyslaitos edisti hankkeen tavoitteita Työterveyspäivillä ja muissa järjestämissään tilaisuuksissa. Johtamisverkosto (JKV) Vuonna 2014 Johtamisverkostossa koottiin verkkosivuille hyvää johtamista koskevaa tietoa ja käytäntöjä ja levitettiin niitä suomalaiseen työelämään. Vuoden 2014 aikana keskityttiin erityisesti ikäjohtamiseen ja johtamisen laatukriteereiden valmiiksi saattamiseen. Työ jakaantui seuraaviin asiakokonaisuuksiin: • Laadittiin julkisen johtamisen laatukriteerit ja saatiin päätökseen niiden testaus pilottiorganisaatioissa. • Ikäjohtamiseen liittyen julkaistiin raportti kaikenikäisten johtamista koskevasta kehittämistyöstä Euroopassa. • Tuotettiin hyvää johtamista koskeva kirja, joka julkaistaan keväällä 2015. Johtamisverkosto on erityisesti hyödyntänyt verkkosivujaan hyvää johtamista koskevan tiedon kehittämisessä ja levittämisessä. Kuvassa 15 on esitetty keskeiset tunnusluvut JKV:n verkkotoiminnasta. Työhyvinvointifoorumi Työhyvinvointifoorumi (THF) tähtää työpaikkojen verkottumiseen työhyvinvoinnin edistämisessä ja alueellisen toiminnan aktivoimiseen. THF oli järjestäjänä ja osallistujana valtakunnallisissa tilaisuuksissa yhdessä Johtamisverkoston ja Work goes happy -organisaation kanssa. Myös Työterveyslaitoksen alueellisten neuvottelukuntien työ on linkitetty Työhyvinvointifoorumin toimintaan. 22 Toimintakertomus_2014.indd 22 7.4.2015 14:34:51 THF on toteuttanut seuraavia kehittämishankkeita: • KPI-OSH-Tool: Development and validation of a KPIbased method and a user-friendly software tool for resilience-focused measurement of OSH management system performance (SAF€RA-hanke) • Asiakasväkivallan ja sen uhan parempi hallinta kotihoitotyössä • Väkivaltatilanteiden ilmoitusmenettely opetusalalle • Sopuisa työyhteisö – kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin vahvistaminen • Tukea työpaikoille organisaatiomuutosten toteuttamiseen • Työhyvinvoinnin kehittämisen taloudelliset hyödyt työpaikoille • Suorien ja epäsuorien tapaturmakustannusten laskeminen ja niiden merkitys yritystoiminnassa – tapaturmakustannuslaskuri • Vaaka-verkostohanke – ammatillisten oppilaitosten turvallisuuden kehittämisen verkosto (Tampereen teknillinen yliopisto) • Liikkuvan myyntityön tekijöiden työssä jaksaminen ja työhyvinvointitekijät • Mielekäs-ohjelma työn vetovoimaisuuteen sosiaalija terveysalalle (oma erillinen ohjelma) • Työn ja perhe-elämä -ohjelma perhemyönteisten toimintatapojen edistämiseksi työpaikoilla (oma erillinen ohjelma). Kaikilla alueilla on järjestetty alueellista yhteistyötä ja alueellisia työpajoja. Alueellinen yhteistyö on verkottunut Johtamisverkoston ja Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (Tyhyverkoston) toiminta on laajentunut, ja se käsittää nyt yhdeksän aluetta. Jäseniä on noin 700. Vuonna 2014 Tyhy-verkosto järjesti yhteensä 20 tapaamista, joissa oli yhteensä noin 1 000 osallistujaa. THF on toteuttanut seuraavia alueellisia hankkeita: • LapponiaSeitti – työterveyshuollon osaamisen ja verkostoitumisen vahvistaminen Lapissa • Kaivosalan työhyvinvointi- ja elinympäristöfoorumi Pohjois-Suomessa • Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin suunnattu kehittämishanke (Apajaisku) Lempäälässä Tepsi-työhyvinvoinnin ratkaisupankkiin on koottu noin 200 hyväksi havaittua työhyvinvoinnin käytäntöä työpaikoilta. Kemikaalivihi–hankkeessa on rakennettu interaktiivinen verkkosivusto, edistetty verkottumista ja koulutettu toimijoita kemikaaliriskien hallintaan. SujuVaksi – sujuva työ ergonomiaa soveltaen ja Psykososiaalisten tekijöiden foorumi -hankkeissa on kerätty hyviä käytäntöjä, ohjeita ja tietoja verkkosivuilla julkaistavaksi. Ratkaisujen ja palvelutoiminnan kehittäminen Verkostojen kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti Työterveyslaitos on tuottanut ratkaisuja ja tietoa työympäristön altisteiden ja riskien hallintaan sekä työtapaturmien ehkäisyyn. Ratkaisuja ja tietoa on tuotettu esimerkiksi KemikaaliVihi-portaalin ja useiden hankkeiden kautta: BEST bioenergian turvallisuus ja Kemikaalit kuntoon -hankkeet sekä hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja ja keinosavujen keuhko- ja verisuonivaikutuksia käsittelevät hankkeet. Muita työympäristöön ja työturvallisuuteen liittyviä hankkeita olivat mm. Seafit (merenkulkijoiden turvallisuus), Minehealth (kaivostyön terveys) ja Value of Safety (VALOSA) sekä metallintyöstönesteaerosolien kohdepoistoon ja muusikon kuulonsuojeluun keskittyneet hankkeet. Työterveyslaitos kehittää parhaillaan pk-sektorille suunnattuja palveluita.82 Kuntasektorin kehittämiseen suunnattu Kunta-Q saatiin koekäyttöön. Kiinnostus työkalua kohtaan on vahvaa, ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää Kunta-Q:ta pienemmissä kunnissa.83 82http://www.ttl.fi/fi/toimialat/pienyritykset/sivut/default.aspx 83http://www.tyoelama2020.fi/tyopaikoille/apua_arvioimiseen/arvioi_oma_tyopaikkasi 23 Toimintakertomus_2014.indd 23 7.4.2015 14:34:52 3.3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittäminen kaudella 2011–2013 Kuntoutuspalvelut Sosiaalivakuutus Työhallinto Työnantaja Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Työntekijä Kuva 16. Työterveyshuolto osana työpaikan, terveydenhuollon ja kuntoutuksen kokonaisuutta. Kuva: Työterveyslaitos. Strategiakauden tavoitteina työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisessa olivat yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä, yksilöllisen työkyvyn tuen kehittäminen, työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien parantaminen erityisesti työn psykososiaalisten terveys- ja työkykyriskien torjunnassa sekä laatutyön laajentaminen. Myös työterveyshuollon kattavuutta itsensä työllistävien, pienten yritysten sekä maatalouden piirissä pyrittiin kohottamaan. Lisäksi työterveyshuollon käyttämien tietojärjestelmien kartoittaminen ja kehittäminen vastaamaan uusia linjauksia asetettiin tavoitteeksi. Tavoitteena oli myöskin tuoda uudelleenarvioinnin kohteeksi työterveyshuollon sairaanhoidon laajuus ja rooli työterveyshuollon erityisroolin ja sille asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden näkökulmasta. Kaikissa tavoitteissa on edistytty strategiakauden aikana. Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetus astui voimaan (Vna 708/2013) ja Työterveyslaitos julkaisi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan84. Opas sisältää työterveyshuollon laatujärjestelmän rakenteen ja laatukriteerit. Aloitimme laatukoulutukset. Valmistelimme valtakunnallisen laatuportaalin tukemaan laatujärjestelmää. Laatujärjestelmän vaikutus työterveyshuollon toimintaan arvioidaan aikaisintaan vuoden 2017 aikana. Työpaikan kanssa tehtävään työterveysyhteistyöhön kehitimme PIRA-työkalun riskinarvioinnin työvälineeksi pienten yritysten kanssa. Työkalu on levinnyt laajaan käyttöön. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas sisältää mallin työterveysyhteistyöstä työpaikan kanssa sekä uuden mallin työterveystoiminnasta pienissä, alle 20 henkilön yrityksissä. Nostimme keskusteluun lainsäädäntöön ja korvausjärjestelmään liittyvät työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien rajat ja rajoitukset työpaikkojen riskien hallinnan tukemisessa. Työterveyslaitos edisti työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen alueellista yhteistyötä työkyvyn tukemisessa viidessä sairaanhoitopiirissä ja neljässä SEITTI-hankkeessa. Tutkimme yhteistyön nykytilaa ja kehittämishaasteita. Yhteistyössä on suuria alueellisia ja erikoisalakohtaisia eroja. Työterveyshuollon roolia työkyvyn koordinaattorina hoitoketjuissa kirkastettiin. Vaikuttavien toimintamallien luomisessa ollaan vasta alussa, mutta tehty työ on hyvä alku tulevien sote-alueiden puitteissa tehtävälle jatkotyölle. Laitoksen kehittämän työkyvyn tukemisen opas sisältää hyviä käytäntöjä ja työkyvyn edistämisen indikaattoreita. Valmistelimme oppaat työkyvyn tukemisesta pieniä ja suuria yrityksiä varten. Tutkimme ja koulutimme työkykyohjauksen toimintamalleja ja aloitimme sosiaalialan asiantuntijoiden työterveyshuollon koulutuksen. Työkyvyn tuen toimintamallit ovat levinneet laajasti työterveyshuoltoihin ja etenkin suuremmille työpaikoille. Jatkossa mallien vaikuttavuutta koskevalle tutkimustiedolle on suuri tarve. Strategiakaudelle suunniteltu työterveyshuollon vaikuttavuustutkimus -ohjelma supistui rahoituksen puuttuessa kolmen tutkimushankkeen kokoiseksi. Tiedon tarpeita on edelleen erityisesti työterveysneuvotteluiden, terveystarkastusten, työterveyspainotteisen sairaanhoidon sekä työterveysyhteistyön vaikuttavuudesta. Myös työterveyshuollon tietojärjestelmien kehittämisessä edettiin rahoituksen puutteesta johtuen oletettua hitaammin. Tietojärjestelmiltä vaadittavien perusominaisuuksien kartoitus saatiin alkuun. Lisäksi työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä tukevan tietotekniikan kehittäminen aloitettiin. Laajemmalle kehitystyölle tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseksi on edelleen tarvetta. Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden ja sisällön kehittämiseksi toteutimme pienten yritysten työterveyshuoltomallin valtakunnallisen toimeenpano- ja tutkimushankkeen. Siinä koulutimme työterveyshuoltoja ja tiedotimme työterveyshuoltopalveluista yritysneuvonnan asiantuntijoille, yrittäjille ja yrittäjäjärjestöille. Kokosimme kattavan tutkimusaineiston pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon järjestämisestä ja palveluista sekä selvitimme mallin toimeenpanon vaikuttavuutta. Osallistuimme aktiivisesti työterveyshuollon roolin arviointiin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa yhteistyössä THL:n kanssa, sote-järjestämislain valmisteluissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen vaihtoehtoja pohtineiden työryhmien yhteydessä. Onnistuimme korostamaan työterveyshuollon resurssien nykyistä parempaa kohdistamista työpaikkojen tukemiseen työhyvinvoinnin, työterveyden ja työkyvyn asioissa. 84 Uitti J. (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyslaitos 2014. 24 Toimintakertomus_2014.indd 24 7.4.2015 14:34:52 Taulukko 1. Strateginen mittari Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään 33 % (2010) 50 % Strateginen mittari Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä 33 % (2010) (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään 50 % Strateginen mittari Työterveyshuollon yhteistyötä lisätään Neuvottelut viidessä sh-piirissä 2012 (PSHP, EP perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja SHP, OYS, KYS, KSHSP, PKSSK) kuntoutuksen kanssa 15:ssä sh-piirissä 2015 Strateginen mittari Työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tuki 30 % (2010) -mallien käytön yleisyys tth:n asiakastyöpaikoissa 50 % 1% 3% Kuva 17. Strateginen mittari: Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyön sujuvuus työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen arvioimana, %. Tavoite 2015: (2012: 89 % kokee yhteistyön hyväksi) yhteistyön hyväksi kokevien osuus kasvaa (erittäin tai melko hyvin toimivaa -vastaukset). Lähde: TS-paneeli 2012, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. 1% Erittäin hyvin toimivaa Melko hyvin toimivaa 16 % 35 % Keskinkertaisesti toimivaa Melko huonosti toimivaa 44 % Erittäin huonosti toimivaa Ei osaa sanoa Kuva 18. Strateginen mittari: Pientyöpaikkojen työterveyshuollon kattavuus (yksinyrittäjät ja 2–9 henkilön työpaikat), %. Tavoite 2015: yksinyrittäjät 54 %, 2-9 henkilön työpaikat 85 %. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012, Työterveyslaitos. 70 % 60 50 65 % 56 % 40 30 20 34 % 23 % 10 0 13 % 2006 2–9 henkilön työpaikka Strategisista mittareista saadaan lisää tietoa vuonna 2015, kun Työterveyshuolto Suomessa -katsaus toteutetaan. Toimintavuosi työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittämisessä 2014 Työterveyshuollon toimintaedellytysten parantaminen Tuimme työterveyshuollon muutosta työterveysyhteistyön ja työkyvyn tukemisen suuntaan julkaisemalla uudistetun Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan ja järjestämällä yli tuhat henkeä tavoittaneen webinaarin uuden oppaan sisällöstä. 63 % 2009 2012 Yksinyrittäjä Loimme edellytyksiä työterveyshuollon laadun parantamiseksi tekemällä työterveyshuollon laatukriteerit ja aloittamalla työterveyshuoltojen koulutukset laatujärjestelmän käyttöönottamiseksi. Kehitimme palvelutarjontaamme laatuasioissa sekä työterveyshuollon hankkimisen tuessa. Lisäksi valmistelimme valtakunnallisen työterveyshuollon laatuportaalin käyttöönottamista. Laatuportaalin kautta tullaan keräämään myös Työterveyshuolto Suomessa -katsauksen tiedot. Paransimme työterveyshuoltoon saapuvien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaamista uudistamalla työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta vastaamaan uutta asetusta, uutta Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (HTTHK) -opasta sekä muuttuvan työelämän vaatimuksia. 25 Toimintakertomus_2014.indd 25 7.4.2015 14:34:53 Yksilöllinen työkyvyn tuki Laajensimme osaamista työkyvyn tukemisesta työterveysyhteistyössä. Arviointitutkimus työterveyshuollon ns. 90:n päivän lausunnoista lain voimaan tulon alkuvaiheessa valmistui.85 Oppaat työkyvyn tukemisesta pienissä ja suurissa yrityksissä valmistuivat julkaistavaksi vuoden 2015 alkupuolella. Tapaustutkimus työkyvyn tukemisesta ja sen taloudellisista vaikutuksista kunnallisessa liikelaitoksessa valmistui.86 Järjestimme koulutusta työkyvyn tukemisesta sekä aloitimme työterveyshuollossa toimivien sosiaalialan asiantuntijoiden koulutuksen. Selvitimme Kelan uudessa kuntoutusmallissa työterveyshuollon osallistumista yhteistyöhön työpaikan ja kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa.87 Yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa Edistimme yhteistyötä työkyvyn tukemiseksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä viidessä sairaanhoitopiirissä alueellisissa seminaareissa. Kokosimme tutkimusaineiston näiden toimijoiden yhteistyön tilasta eri sairaanhoitopiireissä. Lisäksi SEITTI-hankkeissa Lapin ja Pohjois-Savon alueella kehitettiin alueellisten terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä sekä kunnallisten työterveyshuoltoyksiköiden välistä osaamisen ja toiminnan kehittämistä. Toimivat ja yhtenäiset tietojärjestelmät Yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuollon kehittäminen Jatkoimme ponnisteluja itsensä työllistävien ja pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi. Koulutimme maanlaajuisesti työterveyshuoltoja uuden, yrittäjille ja pienryrityksille tarkoitetun työterveyshuoltomallin käyttöönottamiseksi. Laadimme esitteitä ja koulutimme maanlaajuisesti ELY-keskusten yritysneuvojia tukemaan yrittäjiä ja yrityksiä työterveyshuollon järjestämisessä. Keräsimme uutta tutkimustietoa yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuollon järjestämisen esteistä ja mahdollisuuksista sekä koulutushankkeemme vaikuttavuudesta. Laajempaa työterveysyhteistyötä Pyrimme laajentamaan työterveyshuollon mahdollisuuksia osallistua työterveysyhteistyöhön työpaikoilla tuomalla esiin sekä lainsäädännössä että korvauskäytännössä vaikuttavia rajoituksia ja esteitä vaikuttavalle ja työpaikan tarpeen mukaiselle yhteistyölle. Edistimme työterveyshuollon ja työpaikan työsuojelun yhteistyötä työolojen kehittämisessä selvittämällä työpaikkaselvityksen ja työpaikan riskinarvioinnin yhdistävän PIRA-selvitystyökalun käytettävyyttä ja vaikuttavuutta.88 Aloitimme määritystyön oleellisista rakenteisista tiedoista, joita työterveyshuoltojen käyttämiin potilastietojärjestelmiin tulee kirjata. Tämä luo edellytyksiä jatkossa sekä tietojärjestelmien kehittämiselle että näiden tietojärjestelmien yhteensopivuuden varmistamiselle terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmiin. Lisäksi aloitimme tutkimushankkeen tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kuntoutusyhteistyössä. 85 86 87 88 Pirjo Juvonen-Posti ym. Työssä jatkamisen tuki pitkittyvässä työkyvyttömyydessä. Työterveyslaitos 2014 Pirjo Juvonen-Posti ym. Työkykyjohtaminen – johdettua yhdessä tekemistä. Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa. Työterveyslaitos 2014. Seppänen-Järvelä R (toim.) Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea. Työhönkuntoutuksen toisen vaiheen arviointitutki- mus. Sosiaaliturvan selosteita 84/2014. Kelan tutkimusosasto. Helsinki Savinainen M ym. Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys – pienen yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön tuloksena. Tietoa työstä. Työterveyslaitos 2014. 26 Toimintakertomus_2014.indd 26 7.4.2015 14:34:53 4 Toiminta-alueet Työterveyslaitosta ohjaa ministeriöiden edustajista ja työelämäosapuolista koostuva johtokunta. Työterveyslaitos kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön tulosohjauksen piiriin. Johtokunta Pääjohtaja ja johtoryhmä Toiminta-alueet Asiakasratkaisut Ratkaisujen kehittäminen Tiedolla vaikuttaminen Yhteiset palvelut 4.1 Ratkaisujen kehittäminen Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen ytimenä on tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka perustuu yhteiskunnalliseen tilaukseen ja tähtää työelämän kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Teemojen tehtävänä on tarjota työelämän eri toimijoille hyödyllisiä, tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä työurien pidentämiseksi. Kansainvälisen arvioinnin yhteydessä tehdyssä itsearvioinnissa tunnistettiin seuraavat vahvuudet ja kehittämiskohteet ratkaisujen kehittämisen matriisimaiselle toimintatavalle strategiakaudella 2011–2014 (Taulukko 2). Uuden strategiakauden valmistelussa otettiin huomioon seuraavia asioita: • Teemojen ja uudistavan toiminnan tutkimusalueiden visioita, asiakaslupauksia ja tavoitteita fokusoitiin uuden strategian painotukset huomioon ottaen. Lisäksi arvioitiin, mitä aihealueita keskitetään yhteen teemaan ja mitkä aiheet ovat useita teemoja läpileikkaavia. Teemojen määrä väheni kahdella, ja uudistavan toiminnan tutkimusalueet määriteltiin. • Painopistettä pyrittiin siirtämään uusien ratkaisujen kehittämisestä olemassa olevien ja levittämisvaiheessa ratkaisujen toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Myös uusiin tutkimusavauksiin varauduttiin. • Teemojen ja uudistavan toiminnan tutkimusalueiden valmistelussa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen osaamista monipuolisesti ja käytettiin henkilöstöä osallistavia työskentelytapoja. • Taloudellisten resurssien vähentymiseen varauduttiin tunnistamalla päättyvää T&K-toimintaa ja merkittävimmät yhteistyötahot sekä hyödyntämällä monipuolisesti T&K-rahoituslähteitä. T&K-rahoituslinjaukset päivitettiin. • Taloushallinnon työnjakoa selkiytettiin toimintaalueen ja yhteisten palveluiden välillä. Osaamiskeskukset • Terveys ja työkyky • Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen • Työympäristön kehittäminen Helsinki • Kuopio • Oulu • Tampere • Turku Kuva 19. Työterveyslaitoksen organisaatio. Työterveyslaitoksen asiakkaisiin kohdistuva ydintoiminta tapahtuu kolmella toiminta-alueella: Ratkaisujen kehittäminen (t&k-toiminta), Asiakasratkaisut (liiketoiminta) ja Tiedolla vaikuttaminen (ulkoinen ja sisäinen viestintä, mediavaikuttaminen, asiantuntijatoiminta). Kuva 20. Työterveyslaitoksen innovaatiotimantti. Työelämää tukevan tiedon, ratkaisujen ja palveluiden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. 27 Toimintakertomus_2014.indd 27 7.4.2015 14:34:54 Taulukko 2. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen itsearvioinnin tulos 2011–2014. Vahvuudet Heikkoudet / kehittämiskohteet • Yhteistyö ja vuorovaikutus TTL:n sisällä • Toiminta-alueen taloudellisen tilanteen seuran- on lisääntynyt. ta ja ennakointimahdollisuudet eivät ole riittä- • Henkilöstön osaamista hyödynnetään vän hyvällä tasolla. TTL:n yhteisiä talouden monipuolisesti. prosesseja ja keskitettyä tukea tulee selkiyttää • Uusia avauksia on tarkasteltu ja toteutettu ja päällekkäistä hallintoa poistaa. rohkeasti. • Henkilöresurssien suunnittelu ja hallinta on • Laajempien T&K-kokonaisuuksien hallinta on haasteellista. Päätöksenteko ja ongelmien kehittynyt. ratkaisu on monimutkaista. • Aktiivisuus erilaisissa verkostoissa on lisääntynyt. Yhteistyökäytäntöjä ja vastuunjakoa • Innovaatiomalli on toteutunut parhaimmillaan toiminta-alueen ja osaamiskeskusten välillä projekteissa, joissa vaikuttavuutta on saatu tulee kehittää. aikaan kansallisella ja EU-tasolla. • Yhteistyötä toiminta-alueiden välillä tulee • Projektitoimisto on tehostanut merkittävästi kehittää mm. kaupallisten tuotteiden kehittä T&K-projektien hallintoa ja ollut yksi misessä ja tiedon viemisessä työpaikkatasolle. onnistuneimmista innovaatioista matriisissa. • Päällekkäisyydet teemojen visioissa ja • Toiminta-alueen sisällä johtaminen, prosessit ja tavoitteissa tulee tunnistaa. toimintamallit ovat selkeitä ja loogisia sekä • Taloudellisten resurssien vähenemiseen tulee sisäinen viestintä on aktiivista ja tehokasta. sopeutua hallitusti. Turhaa byrokratiaa tulee karsia. Ydintoimintaan pitää varata enemmän aikaa. Toiminta-alueen tuloksellisuus 2014 Toiminta-alueen käyttämä kokonaistyöpanos vuonna 2014 oli 216 htv, joka oli 23 htv pienempi kuin v. 2013 (239 htv). T&K-projektien suunnitteluun ja toteutukseen kohdistui 179 htv, kun se oli 198 htv vuosina 2012 ja 2013. Siten suurin osa (19 htv) T&K-volyymin pienentymisestä kohdistui T&K-projekteihin. Loppuosa työpanoksen vähentymisestä liittyi tieteelliseen julkaisemiseen. Vuonna 2014 tieteellisten julkaisujen kirjoittamiseen T&K-projektien päättymisen jälkeen käytettiin työaikaa 9,9 htv, minkä kustannus on 1,05 milj. euroa. Vuonna 2013 tähän toimintaan käytettiin 13,4 htv. Ulkopuolisen T&K-rahoituksen tavoite vuonna 2014 oli 8,5 milj. €. Toteuma oli 9,07 milj. €, josta 90 % kohdistui yhdeksään teemaan. Vuoteen 2013 verrattuna ulkopuolinen T&K-rahoitus väheni 270 000 €:lla. Tavoitteensa ylittivät Työhön osallistuminen ja kestävä työura (RK10), Vaikuttava työterveyshuolto (RK12), Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat (RK14) ja Aivot työssä (RK15) -teemat. (Kuva 21). Ulkopuolinen T&K-rahoitus teemoittain 2011 - 2014 1600000 1400000 EURO 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 2011 toteuma RK00 833537 RK10 1572220 RK11 860353 RK12 1441094 RK13 580901 RK14 1048736 RK15 946676 RK16 1197671 RK17 1003012 RK18 352758 2012 toteuma 798179 2013 toteuma 909022 1366974 739071 831396 453870 882013 1149385 1229532 807880 491512 1066826 1208569 828375 891866 779562 1112946 1273370 565862 2014 tavoite 713218 850000 900000 850000 700000 850000 750000 850000 1300000 650000 2014 toteuma 800000 873198 1443962 647096 928431 836941 818464 1017617 1176463 571673 756642 Kuva 21. Ulkopuolinen T&K-rahoitus teemoittain 2011–2014.89 89 RK00 Uudistava toiminta, RK10 Työhön osallistuminen ja kestävä työura, RK11 Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut, RK12 Vaikuttava työterveyshuolto, RK13 Työelämän tila ja tulevaisuus, RK14 Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat, RK15 Aivot työssä, RK16 Nanoturvallisuus, RK17 Sosiaalinen pääoma, terveys ja hyvinvointi, RK18 Työkyvyn tuki 28 Toimintakertomus_2014.indd 28 7.4.2015 14:34:56 1000 € 2500 Kuva 22. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kehitys rahoittajittain 2010−2014. 2000 1500 1000 500 0 2010 2011 2012 2014 2013 EU, ESR Suomen Akatemia Ministeriöt Tekes Muu ulkopuolinen rahoitus TSR Taulukko 3. T&K-hakemusten läpimenoprosentit vuonna 2014 päätöksen saaneista hakemuksista. Rahoittaja Läpimeno -% (hakemusten lukumäärä) Työsuojelurahasto TEKES EU: Horizon 2020 EU muut ohjelmat ESR Suomen Akatemia 53 % (n=49) 40 % (n=10) 9 % (n=11, TTL kaikissa partnerina) 50 % (n=4, TTL kaikissa partnerina) 50 % (n=4) 30 % (n=10) Viime vuosien tapaan suurimmat T&K-rahoittajat vuonna 2014 olivat EU, Tekes ja Työsuojelurahasto, joista saatu rahoitus oli suunnilleen yhtä suuri (kuva 22). Vuoteen 2013 verrattuna EU:lta ja Tekesiltä saatu rahoitus hieman väheni ja Työsuojelurahaston rahoitus kasvoi. Kun otetaan huomioon Tekes-rahoituksen edellyttämä yritysrahoitus (kuvassa 22 kohdassa muut rahoittajat), Tekes oli suurin T&K-rahoittaja vuonna 2014. Ministeriöiden rahoitus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuosina 2012−2014. Suomen Akatemian rahoitus hieman kasvoi vuoteen 2013 verrattuna, mutta oli selvästi pienempi kuin vuosina 2010−2012. Muiden rahoittajien osuus vastaavasti kasvoi vuodesta 2013. Tähän ryhmään kuuluvat mm. Kela (688 k€) ja Tekes-rahoitukseen liittyvä yritysten rahoitus (600 k€), säätiöt (460 k€) ja ulkomainen tutkimusrahoitus (Kuva 22). Kilpaillun rahoituksen piirissä olevien T&K-hankehakemusten läpimenoprosentti päätöksen saaneiden hakemusten lukumäärästä oli vuonna 2014 keskimäärin 38,6 %, kun se vuonna 2013 oli 42,5 %. Taulukossa 3 on esitetty rahoittajakohtaiset läpimenoprosentit. Kokonaistulosta heikensi vaatimaton menestys Horizon 2020 -ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella. Sen sijaan Suomen Akatemian hauissa Työterveyslaitos menestyi edellisvuotta paremmin. Muiden rahoittajien kohdalla läpimenoprosentit pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2013. T&K-toiminnan kokonaiskustannukset olivat 21,4 milj. euroa, mikä henkilötyövuotta kohden oli 99 120 euroa/ htv (Taulukko 4). Vaikka T&K-toiminnan kokonaiskustannukset vähenivät vuoteen 2013 verrattuna 1,2 milj. eurolla, ne kasvoivat henkilötyövuotta kohden vuoden 2013 tasosta 3 977 eurolla/htv. Kasvu selittyy palkkatason ja yleiskustannusten nousulla. Teemakohtainen vaihtelu puolestaan johtuu pääasiassa toimintaan osallistuvien eri henkilöstöryhmien palkkaeroista. Taulukossa 4 on myös esitetty valtionavun käyttö. T&Ktoimintaan käytettiin valtionapua vuonna 2014 yhteensä 12,3 milj. euroa, mikä oli 1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2013. T&K-projektien tuottojen osuus kuluista (toiminnallinen kate) vaihteli 45 %:sta 67 %:iin ja oli keskimäärin 51 % kuten vuonna 2013 (Taulukko 4). Laskennassa on mukana T&K-projektien suunnittelun ja toteutuksen kustannukset. Kun otetaan huomioon myös T&K-toiminnan yleishallinnon, osaamispääoman ja tieteellisen julkaisemisen kulut, koko toiminta-alueella tuottojen osuus kuluista oli keskimäärin 42 %, kun se vuosina 2012 ja 2013 oli 41 %. 29 Toimintakertomus_2014.indd 29 7.4.2015 14:34:56 Taulukko 4. T&K-toiminnan kustannukset ja toiminnallinen kate vuonna 201490 Uudistava/ Henkilö- päättyvä työvuodet T&K-toiminta tai teema Kokonais- kustannukset (euroa)* Kokonais- Käytetty kustannukset valtionapu (euroa/htv)* (euroa) Tuotot/ kulut (%) RK00 RK10 RK11 RK12 RK13 RK14 RK15 RK16 RK17 RK18 RK:n koko toiminta* 17 26 23 16 17 13 19 20 12 16 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 107 582 90 437 80 324 123 238 96 724 107 390 101 443 87 881 102 495 96 783 980 579 1 138 214 976 470 1 055 285 827 423 620 710 945 043 569 622 705 762 811 439 47 52 46 47 50 57 52 67 45 48 216 21 442 227 99 120 12 332 517 42 853 391 814 983 664 439 962 746 277 568 776 227 515 716 364 174 661 085 435 082 *sisältää ulkopuolisen rahoituksen ja valtionavun kustannukset 700 kpl 649 600 519 500 443 400 489 470 408 441 449 475 379 348 300 421 408 366 327 246 200 100 0 2008 Tieteelliset julkaisut 2009 2010 Yleistajuiset julkaisut 2011 2012 2013 Yhteisjulkaisut Kuva 23. Tieteelliset, yleistajuiset ja yhteisjulkaisut Työterveyslaitoksessa 2011–2014. Tieteellisten julkaisujen määrässä saavutettiin 400 kappaleen tavoite (Kuva 23). Yleistajuisten painettujen julkaisujen määrä on laskenut viime vuosina, mikä johtuu erityisesti verkkoviestinnän käytön yleistymisestä. Kaikista julkaisuista noin puolet oli yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä laadittuja julkaisuja. 90 RK00 Uudistava toiminta, RK10 Työhön osallistuminen ja kestävä työura, RK11 Työpaikan työhyvinvoinnin rat-kaisut, RK12 Vaikuttava työterveyshuolto, RK13 Työelämän tila ja tulevaisuus, RK14 Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat, RK15 Aivot työssä, RK16 Nanoturvallisuus, RK17 Sosiaalinen pääoma, terveys ja hyvinvointi, RK18 Työkyvyn tuki 30 Toimintakertomus_2014.indd 30 7.4.2015 14:34:57 Teemat ja uudistava toiminta vuonna 2014 Työhön osallistuminen ja kestävä työura Visio 2015: Työhön osallistuminen on lisääntynyt työuran eri vaiheissa. Tähän on päästy, koska työssä ja työelämän rajoilla olevat, erityisesti nuoret, ovat saaneet valmiuksia ja ratkaisuja kiinnittyä työhön ja menestyä työssä. TTL on ollut tärkeässä roolissa kehittämällä yhteistyökumppaneiden kanssa yksilö- ja työ-paikkatason ratkaisuja työntekijöiden työkyvyn, terveyden, voimavarojen ja osaamisen varmistamiseksi. Kehitetyt tuotteet, joiden vaikutuksia on tarkasteltu, on otettu käyttöön työpaikoilla, opetuksessa ja työterveyshuollossa. Arvio vision toteutumisesta vuoden 2014 lopussa: Teemassa tarkasteltiin työuraa ja sen moninaisuutta uran alku, keski- ja loppuvaiheessa. Tutkimme, kehitimme ja levitimme ratkaisuja, joilla eri-ikäisiä, erilaissa elämäntilanteissa ja erilaisista lähtökohdista työelämään osallistuvia tuettiin työhön kiinnittymisessä, työssä pärjäämisessä sekä siellä eheämmin ja pidempään jatkamisessa. Työhön osallistumisen kehityssuunta on ollut nousujohteinen. Nuoriin panostaminen on näkynyt nuorten parantuneena tulevaisuususkona ja pärjäämisen kokemuksina. Työterveyslaitos on ollut aktiivinen ja haluttu yhteistyökumppani, mikä näkyy yhteishankkeiden ja konsortiokumppanuuksien määrässä. Yhteiskehittäminen työpaikan kanssa on toimintatapana ollut käytössä useassa teeman hankkeessa. Teeman tuottamat ratkaisut ovat levinneet hyvin työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja oppilaitosten käyttöön. Kokonaisuutena voi todeta teeman vision toteutuneen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toiminta 2014 Teema tuotti tietoa työuramenetelmien ja ryhmätoiminnan vaikuttavuudesta suhteessa psyykkisiin voimavaroihin, mielenterveyteen sekä työllistymiseen ja työhön paluun onnistumiseen. Lisäksi selvitettiin, mihin tekijöihin työpaikoilla kannattaa panostaa, jotta terveyden edistämistoiminta jalkautuu onnistuneesti ja työyhteisö ja työympäristö tukevat terveyttä ja työkykyä edistäviä päätöksiä ja tekoja. Nuorten maahanmuuttajien ja vammaisten työllistymisen tueksi kehitettiin ja levitettiin työkaluja ja toimintamalleja eri toimijoiden käyttöön. Tuloksia on tarkemmin kuvattu kappaleissa 3.1.1 ja 3.1.2. Ikäjohtamisen hyvistä käytännöistä eri maissa on tehty selvitys, ja ikäjohtamisen hyviä käytäntöjä on levitetty. Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut Visio 2015: Teeman ydintavoitteena on tietoisuuden kehittäminen työpaikkojen työhyvinvoinnista, työhyvinvoinnin tilannekuva sekä palvelutoiminnan ratkaisumallien kehittäminen. Tuotamme tietoa ja ratkaisuja työpaikkojen työhyvinvointitoimintaan ja työturvallisuuteen sekä uusia näkökulmia työpaikan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden väliseen vuorovaikutukseen. Perinteisiin sisältöihin, joita ovat mm. kemikaaliturvallisuus, ääniympäristö ja tapaturmantorjunta, yhdistetään voimavaralähtöinen näkökulma. Voimavaralähtöisellä näkökulmalla tarkoitetaan työhyvinvoinnista lähteviä positiivisia ja tuottavuutta lisääviä sisältöjä riskilähtöisen tarkastelutavan rinnalla. Toiminta-ajatuksena on koota aineistoa ja näkökulmia työpaikan työhyvinvointitoiminnasta ja yhdistää sitä teoriatiedon kanssa yleiseen työhyvinvointitoiminnan muotoon. Tällöin syntyy hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja. Yhteistyössä työpaikkojen kanssa viedään ratkaisut käytäntöön verkostomaisella työotteella. Tässä keskeisiä foorumeita ovat Työhyvinvointifoorumi, johtamisen kehittämisverkosto, Soterko ja Työelämä 2020. Teema hakee aktiivisesti vaikuttamisreittejä ja arvioi, tehdäänkö työpaikan tasolla ratkaisuja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tätä työtä varten tarvitaan myös mittareita, esimerkiksi yritysten työhyvinvoinnin tasoluokituksia. Teema ei unohda perinteisiä, aina ajankohtaisia työturvallisuuden ongelmia, mutta uutta voimavaralähtöistä näkökulmaa nostetaan esiin. Teeman ratkaisuista syntyy mahdollisuuksia työhyvinvoinnin palvelutoiminnan tuotteille, jolloin teema toimii palvelun ja tutkimuksen rajapinnassa. Arvio vision toteutumisesta vuoden 2014 lopussa: Yleisellä tasolla työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tietoisuus ja tilannekuva ovat kehittyneet suotuisasti. Useita perinteisiä työympäristöön ja työturvallisuuteen liittyviä hankkeita on toteutettu. Esimerkiksi kemikaaliturvallisuuden alueella on tuotettu uutta tietoa altistumisesta, riskeistä ja riskinhallinnasta sekä Suomen merkityksellisimmistä kemikaalialtisteisista töistä. On kehitetty työvälineitä kemikaaliriskien hallintaan työpaikoilla. Nämä toimet toteuttavat osaltaan Työterveyslaitokselle annettuja Kansallisen kemikaaliohjelman tavoitteita. SOTERKOn RISKY-ohjelmassa on järjestetty vuosittain seminaa- 31 Toimintakertomus_2014.indd 31 7.4.2015 14:34:57 reja, joissa ovat yhdistyneet ympäristön ja työympäristön näkökulmat. Myös kaivosalalla on tehty yhteistyötä SOTERKOn puitteissa. Työpaikkatason työhyvinvoinnin kehittämiseen T&Krahoituksen saaminen on ollut vaikeampaa. Voimavaralähtöinen toiminta perinteisillä työympäristön ja työturvallisuuden alueella etenee myös ajateltua hitaammin. Erilaisia työhyvinvoinnin tasoluokituksia on kehitetty, mutta niiden lanseeraaminen yleiseen käyttöön on vaikeaa. Työhyvinvoinnin edistäminen haasteellisessa taloustilanteessa ja ongelmallisilla työpaikoilla kaipaa keinoja. Toiminta 2014 Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisen ratkaisuja kehitettiin yhteistyössä STM:n ja Suomen yrittäjien kanssa kymmenissä hankkeissa. Lisäksi toteutettiin hankkeita uudenlaisen työturvallisuuskulttuurin kehittämiseksi ja edistämiseksi työpaikoilla. Työhyvinvoinnin mallia turvallisuuskriittisille aloille valmisteltiin. Tuloksia ja ratkaisuesimerkkejä koottiin mm. www.tepsi.fi-sivustolle ja verkkokirjoiksi (Johda tuottavasti, Nostetaan tuottavuutta ja työelämän laatua yhdessä sekä Organisaatiomuutos esimiehen, henkilöstöhallinnon ja työntekijän näkökulmasta). Työympäristöön ja kemikaaliturvallisuuteen liittyviä ratkaisuja levitettiin. Vaikuttava työterveyshuolto Visio 2015: Vaikuttava työterveyshuolto tukee työntekijän hyvinvointia ja on tuottava investointi työnantajalle. Kehitämme ratkaisuja työterveyshuollon sisällön, laadun ja kustannushyödyn parantamiseksi sekä yrittäjien ja pientyöpaikkojen työterveyshuollon kattavuuden lisäämiseksi. Kehitämme työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä tukevia toimintamalleja, jotka auttavat työpaikkoja hyödyntämään tehokkaasti työterveyshuollon asiantuntemusta. Arvioimme työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuutta. Teeman vision mukaan yritykset ja työpaikat kokevat hyötyvänsä työterveyshuollosta ja yritysten ja työterveyshuollon hyvä yhteistyö vaikuttaa pidentävästi työuriin. Teeman toimintasuunnitelmassa vuodelle 2011 visiota perusteltiin vähenevällä työvoimalla ja kasvavilla eläkekustannuksilla, joihin voidaan vaikuttaa edistämällä työntekijöiden työterveyttä sekä toimintaja työkykyä. Tässä keskeinen asema on työterveyshuollolla, joka asiantuntijana tukee työpaikkoja terveyden edistämisessä ja työkykyasioissa. Arvio vision toteutumisesta vuoden 2014 lopussa: Vuonna 2014 käydyssä julkisessa keskustelussa työterveyshuollon rooli on tunnustettu entistä paremmin työurien pidentämisessä, erityisesti osatyökykyisten osalta. Työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen vähenemiseen tähtäävien toimenpiteiden merkitys on korostunut työterveysyhteistyössä. Sen sijaan työhyvinvoinnin kehittämisessä ei ole edistytty samassa määrin luomaan uudenlaisia, modernia työelämää vastaavia toimintatapoja, jotka olisivat levinneet käytännössä. Työterveyshuollon kattavuutta pientyöpaikkojen keskuudessa on pyritty edistämään entistä laajemmalla yhteistyöllä työvoimahallinnon kanssa. Tilastojen valossa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on vähentynyt, osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet, Kelan korvaamat sairauspäivärahapäivät ovat vähentyneet ja osasairauspäivärahan käyttö on lisääntynyt. Osittain nämä muutokset voivat liittyä meneillään olevaan talouden taantumaan. Työnantajien panostus työterveyspalveluihin ylitti vuonna 2012 ensimmäisen kerran 700 miljoonaa. Toiminta 2014 Uudistunut Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetusta vastaava opas julkaistiin syksyllä 2014, mitä seurasi laajasti seurattu lanseeraustapahtuma. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaassa on kuvattu työterveyshuoltoyksikön laatujärjestelmän tärkeimmät piirteet, ja Työterveyslaitoksessa on käynnistetty laatujärjestelmän rakentamista tukeva koulutus. HTTHK-oppaassa on oma kappaleensa työterveysyhteistyöstä. Tietojärjestelmiä ja alueellisia työkyvyn tuki -hoitoketjuja kehittävä Hahmotus-projekti on käynnissä viiden sairaanhoitopiirin alueella. Myös pienten yritysten työterveyshuollon sisällön ja kattavuuden kehittämiseen, toimeenpanoon ja vaikuttavuuteen paneutuva tutkimushanke on edennyt suunnitellusti. Työelämän tila ja tulevaisuus Visio 2015: Tuomme esiin muuttuvan suomalaisen työelämän vahvuuksia ja haasteita sekä parannamme työpaikkojen, työntekijöiden ja muiden työelämätoimijoiden mahdollisuuksia edistää hyvää ja kilpailukykyistä työelämää. Tuotamme tietoa ja käytännön ratkaisuja työelämän kansainvälistymisen, muuntuvien työyhteisöjen, työn ja työntekijyyden, uusien teknologioiden ja kestävän työelämän voimavaralähtöiseen huomioon ottamiseen työpaikoilla. Työelämän tila ja tulevaisuus -teema on luonteeltaan ennen kaikkea tulevaa luotaava teema. Teeman onnistuminen työssään näkyy työelämän uusien ilmiöiden 32 Toimintakertomus_2014.indd 32 7.4.2015 14:34:57 tunnistamisessa ja työelämässä tapahtuvan muutoksen kuvaamisessa ja ennakoinnissa. Teeman tärkein tehtävä on ymmärryksen lisääminen käynnissä olevasta työelämän murroksesta ja uusien välineiden ja toimintamallien kehittäminen hyvän tulevaisuuden tueksi. Arvio vision toteutumisesta vuoden 2014 lopussa: Teema on saavuttanut tavoitteensa luomalla laajaa kuvaa kehityssuunnista, nousevista ilmiöistä ja uudistuvan työelämän tarpeista. Olemme tuottaneet käytännönläheistä tietoa ja työpaikkoja palvelevia välineitä. Olemme rakentaneet omat sivustot, jotka sisältävät monikulttuurisuuden, kansainvälistymisen ja maahanmuuttajien työskentelyn sekä onnistuneiden organisaatiomuutosten ja projektityön tietoa, oppaita ja välineitä. Tuotimme useita julkaisuja ja työkirjoja uusista työskentelymuodoista, organisoitumistavoista, teknologian käytöstä ja soveltamisesta sekä johtajuuden malleista. Lähes kaikki hankkeemme, etenkin teemakauden loppupään hankkeet, ovat saaneet paljon positiivista palautetta osallistujilta ja tiedon käyttäjiltä. Osa hankkeista on vielä kesken. Niiden tuotokset tulevat pääosin vuonna 2015, jolloin otetaan käyttöön muun muassa ensimmäinen suomalainen johtamispelisovellus. Uudet välineet lisäävät osaltaan työpaikan käytettävissä olevia vaihtoehtoja ja auttavat saavuttamaan myös niitä ryhmiä, jotka eivät koe perinteisiä paperijulkaisuja enää riittäviksi. Toiminta 2014 Verkostoituvan työelämän tukemisen kokeiluna kehitimme toimintamallin, jolla toimialan yhteistä työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämistä voidaan viedä eteenpäin sosioteknisen murroksen maailmassa. Avasimme verkostomaista projektityötä tukevat nettisivut ja kehitimme lohkoutuvien työyhteisöjen ryhmille sopivan työhyvinvoinnin edistämisen konseptin, joka on jo otettu käyttöön yhdellä toimialalla. Olemme olleet mukana uusien tiedonlevityskanavien etsinnässä, uutena keinona työelämää kuvaava dokumenttielokuva sai runsaasti mediahuomiota. Tulevaisuuteen suuntaavat, kestävän työelämän rakentumista ja työntekijyyden kehityskulkua peilaavat kirjat valmistuivat, samoin Työterveyslaitoksen kansainvälistä arviointia varten tehty työelämän ennakointiraportti. Julkaisimme Töissä Suomessa -oppaan kolmellatoista kielellä ja tuotimme monikulttuurista ja kansainvälistyvää työpaikkaa sekä maahanmuuttajatyöntekijöitä ja -yrittäjiä tukevat nettisivut. Kaikkia näitä tuloksia on tarkemmin kuvattu kappaleissa 3.1.2 ja 3.2.1. Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat Visio 2015: Kiinteistö- ja rakennusala (KIRA) tunnistaa sen, että tila on tehty ihmistä ja hänen toimiaan varten. Työpaikoilla huomio kohdistuu toimintojen sujuvuuteen, jota työtilat edistävät. Työtilat suunnitellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistuvasti. Uudet, tutkimuksiimme pohjautuvat tavoitetasot otetaan huomioon rakentamishankkeissa. Ymmärrys koetusta sisäympäristöstä on oleellisesti lisääntynyt. Tutkimus on tuonut tiedon siitä, mitkä tekijät todella edistävät työtiloissa työntekijöiden hyvinvointia. Tuloksena saavutetaan työympäristöjä, jotka tukevat sujuvaa toimintaa, hyvinvointia, alan vetovoimaisuutta ja jopa elämyksellisyyttä. Sisäympäristö on alettu nähdä organisaatiolle lisäarvoa tuottavana, strategisena tuotantoresurssina. Arvio vision toteutumisesta vuoden 2014 lopussa: Teemassa tutkittiin miten voidaan tukea työkykyä ja jatkaa työuria kehittämällä työympäristöjä. Laadukas sisäympäristö ja toimintaprosessien sujuvuutta edistävät tilat voivat tuoda merkittävän lisän hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Teeman toiminta kohdistui kiinteistö- ja rakennusalaan (KIRA). Tavoitteena oli uudistaa uudis- ja korjausrakentamista niin, että lopputuloksena ovat nykyistä paremmat sisäympäristön olosuhteet. Teeman toiminta on vaikuttanut merkittävästi KIRA-alan asenneilmapiiriin. Rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun merkitystä terveydelle ei enää aseteta kyseenalaiseksi. Ymmärrys hyvinvointia edistävän työympäristön piirteistä on lisääntynyt. KIRA-alalla asiakaslähtöisyys on lisääntynyt kehittämistoiminnassa, erityisesti Rakennetun ympäristön (RYM) SHOKissa. RYM SHOKin kumppanuusverkostossa on kehitetty ja otettu käyttöön tuoteratkaisuja hyvän sisäympäristön hallintaan sekä menetelmiä työympäristöjen käyttäjälähtöisen suunnittelun tueksi. Sisäympäristö on alettu nähdä organisaatiolle lisäarvoa tuottavana resurssina. Osaavat asiakkaat edellyttävät KIRA-alalta entistä enemmän omien toiveiden huomioimista tilojen rakentamisessa. Tilojen käyttäjät ovat ymmärtäneet toimivien ja tasokkaiden tilojen tuovan myös kasvua heidän oman toimintansa tuottavuuteen. Teeman tuottamalla tiedolla on ollut merkittävää yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Esimerkkeinä tästä ovat mm. teeman tutkimukset ääniympäristön kehittämiseksi, jotka johtaneet kansainvälisten standardien tarkistamiseen. Työterveyslaitoksen toimenpideehdotukset rakennusten kosteus- ja homevaurioiden ennalta ehkäisemiseksi saivat vahvan tuen eduskunnalta. 33 Toimintakertomus_2014.indd 33 7.4.2015 14:34:57 Toiminta 2014 RYM Sisäympäristöohjelmassa kehitimme työympäristön arvioinnin mittareita ja työpaja-konseptin osallistuvan suunnittelun tueksi sekä visualisointimenetelmän, jolla voidaan havainnollistaa ja paikantaa käyttäjäkokemuksia.91 Lisäksi kehitimme teoreettisen viitekehyksen hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuuksista.92 Tutkimme ilmanvaihdon määrän vaikutusta työsuoriutumiseen avotoimiston ihmisperäisiin epäpuhtauksiin liittyen. Vaikutukset olivat oletettua pienempiä.93 Kehitimme uuden menetelmän työpistekohtaiseen jäähdytykseen avotoimistoissa. Menetelmä vaikuttaa lupaavalta. Avotoimistojen erilaisten akustiikkaratkaisujen vaikutusta työtehoon ja hyvinvointiin selvittänyt tutkimus valmistui. Tulokset ovat kansainvälisesti merkittäviä.95 ovat vaikuttaneet suoraan ISO-standardisointiin, laboratoriotoimintaan sekä uusittavaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan C1.96 Infektioiden mahdollinen leviäminen eristystiloihin on merkittävä riskitekijä sairaaloissa. Julkaisimme mallinnustuloksia, joiden mukaan leviämisriskiä voidaan pienentää.97,98,99 Kehitimme huonevirtausten, lämpöolojen ja ilman laadun mallinnukseen uusia menetelmiä.100,101,102,103 Tutkimme energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusta pientalojen sisäympäristöön.104,105 Olimme mukana kehittämässä IV-kuntotutkimusohjeita. Ohjeiden pilotointi jatkuu vuoden 2015 aikana kenttäkohteissa.106 Subjektiivista kokemusta selittävä, ilmaääneneristystä kuvaava mittaluku on määritetty laboratoriotutkimuksella, joka on maailmassa tehdyistä kokeista laajin. Tulokset 91 Ruohomäki V et al. (2014) Workplace Needs and Experiences of University Staff. In: O. Broberg, N. Fallentin, P. Hasle, P.L. Jensen, A. Kabel, M.E. Larsen, T.Weller (Eds.) 11th International Symposium on Human Factors in Organisational Design and Management. 46th Annual Nordic Ergonomics Society Conference. Conference Proceedings, Vol. 2, p. 705-710. 92 Ruohomäki V et al. (2014) Dimensions of workspaces that promote well-being. Proceedings of ARCH14, International Con- ference on Research on Health Care Architecture, November 19-21, 2014, Espoo, Finland. http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/rymshok http://rym.fi/results/new-participatory-methods-for-workplace-design/ http://rym.fi/results/dimensions-of- workspaces-promoting-well-being/ 93 Koskela H et al. Effect of Low Ventilation Rate on Office Work Performance and Perception of Air Quality - a Laboratory Expe- riment, Indoor Air 2014, The 13th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, paper 384, July 7-12, 2014, Hong Kong. 94 Maula H et al. Perception of a Cooling Jet from Ceiling - a Laboratory Study, 35th AIVC Conference, Poznan, Poland, September 24-25, 2014. 95 Haapakangas A et al. Effects of irrelevant speech on performance and subjective distraction: The role of acoustic design in open-plan offices, Applied Acoustics 86 2014 1-16. 96 Hongisto V et al. Subjective and objective rating of airborne sound insulation – living sounds, Acta Acustica united with Acusti- ca 100 2014 848-863. 97 Kalliomäki P et al. Effect of Door Opening in Hospital Isolation Room, R3-proceedings, 45th R3-nordic symposium 19 – 20 May 2014, Naantali, Finland. 98 Kalliomäki P et al. Airflow patterns through a single hinged and a sliding-door in hospital isolation room, Indoor Air 2014, The 13th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, paper 339, July 7-12, 2014, Hong Kong. 99 Saarinen P et al. Air Leakage through Isolation Room Doorway - Measurements and CFD Simulations, Indoor Air 2014, 13th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Hong Kong, July 7-12, 2014. 100 Saarinen P et al. Large-Eddy Simulation of Ventilation Jets with a New Inlet Treatment, Roomvent 2014, 13th International Conference on Air Distribution in Rooms, São Paulo, Brazil, October 19-22, 2014, p. -614. 101 Saarinen P et al. Simulation of Air Migration through an Isolation Room Doorway during Passage, Roomvent 2014, 13th International Conference on Air Distribution in Rooms, São Paulo, Brazil, October 19-22, 2014, p. 614-621. 102 Koskela H et al. LES Simulation of the Active Chilled Beam Flow Pattern, Roomvent 2014, 13th International Conference on Air Distribution in Rooms, São Paulo, Brazil, October 19-22, 2014, p. 582-589. 103 Freitag H et al. Particle Image Velocimetry Measurements of the Internal Air Flow in Active Chilled Beams, Roomvent 2014, 13th International Conference on Air Distribution in Rooms, São Paulo, Brazil, October 19-22, 2014, p. 566-573. 104 Kähkönen E ym. (2014) Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa. SIY Raportti 32 (toim. Säteri, Back- man) SIY-Sisäilmatieto. Espoo. s. 257-262. 105 Salmi K ym. (2014) Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa. SIY Raportti 32 (toim. Säteri, Backman) SIY-Sisäilmatieto. Espoo. s. 93-98. 106 http://www.sulvi.fi/ajankohtaistaprojektitaineistot/ 34 Toimintakertomus_2014.indd 34 7.4.2015 14:34:57 Aivot työssä Visio 2015: Tavoitteemme on edistää aivoystävällistä työtä. Teemme työelämää palvelevaa soveltavaa aivotutkimusta. Teeman toiminta edistää yhteiskunnassa asetettuja tavoitteita työurien pidentämisestä sekä päämäärää, jonka mukaan Suomessa on 2020-luvulla Euroopan paras työelämä. Vaikutamme siihen, että yhteiskunnallinen tietous aivoterveyden merkityksestä yhteiskunnan ja työelämän kilpailukyvylle lisääntyy. Tuotamme tietoa, jonka avulla työ on kansainvälisessä, liikkuvassa ja moniaikaisessa toimintaympäristössä järjestetty ja mitoitettu niin, että kuormituksen ja palautumisen suhde on aivojen palautumisen kannalta optimaalinen. Tuottamamme tiedon avulla työterveyshuollot, työsuojelu ja työntekijöittensä työhyvinvoinnista vastaavat yksiköt voivat toiminnassaan kehittää toimintamalleja aivoterveyteen vaikuttavien riskitekijöiden tunnistamiseksi ja niiden poistamiseen sekä kognitiivisen toimintakyvyn heikentymän hallintaan. TTL:lla on kansainvälisesti korkeatasoinen asiantuntemus tietotyöstä. Vaikutamme siihen, että informaatioympäristöt ja tietojärjestelmät sekä teknologiset työvälineet on suunniteltu niin, että ihminen löytää työlleen oleellisen tiedon ja tietotyö on sujuvaa. Arvio vision toteutumisesta vuoden 2014 lopussa: Teeman visio on toteutunut hyvin. Teemassa on käsitelty erityisesti modernia, moniaikaista ja -muotoista tietotyötä. Tutkimme tietotyötä ja ihmisen tiedonkäsittelyä sekä tietojärjestelmien ja ihmisen vuorovaikutusta yhdessä Tekesin lippulaivahankkeista (Tietotyön vallankumous) sekä tietojärjestelmähankintoja ja tietojärjestelmien suunnittelua. Kehitimme lääkkeettömän terapian unettomuuden hoitoon. Tutkimme työuupumusta ja osoitimme työuupumukseen liittyvän mitattavissa olevan aivotoiminnan muutoksen. Teema on paitsi julkaissut tieteellisillä foorumeilla myös ollut hyvin näkyvä mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Teeman tutkijat ovat kysyttyjä asiantuntijoita ja kouluttajia. Toiminta 2014 Unettomuuden lääkkeetöntä ryhmähoitoa ja työuupuneiden tiedonkäsittelyä koskevia tuloksia on esitetty kappaleessa 3.1.2. Unen äänistimulaatiolla voidaan parantaa unenaikaista muistia ja unen virkistysvaikutusta. Illalla opittu materiaali muistetaan stimulaatioyön jälkeen paremmin kuin tavallisen yön jälkeen. Tulokset ovat herättäneet laajaa kiinnostusta tiedeyhteisössä. Soveltava hanke aloitetaan suuren suomalaisen työnantajan kanssa. Tietotyön haasteita, tietojärjestelmien käytön kognitiivisia vaikutuksia sekä inhimillisiä virheitä ja niille altistavia olosuhteita käsitteleviä tutkimuksia on kuvattu kappaleessa 3.2.1. Nanoturvallisuuskeskus Visio 2015: Teeman visio 2015 on olla Suomen ja koko Euroopan johtava ja globaalisti keskeinen nanoturvallisuuden asiantuntijaja tutkimuskeskus, joka edistää erityisesti teollisten nanomateriaalien ja nanoteknologioiden turvallista käyttöä työpaikoilla. Teema tuottaa luotettavaa ja tasapuolista, huipputason tutkimukseen perustuvaa tietoa, josta on hyötyä työpaikoille, yrityksille, viranomaisille, välittäjäorganisaatioille ja tutkimusyhteisölle sekä kansalaisille. Teema on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut ja sillä on vaikuttavuutta sekä Suomessa että maamme ulkopuolella nanomateriaalien turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Teema toteuttaa visiotaan hyödyntäen tehokkaasti alan keskeisten asiantuntija- ja tutkimusorganisaatioiden osaamista. Teeman vaikuttavuus toteutuu suomalaisilla työpaikoilla käytännön ohjeina ja suosituksina, sekä räätälöityinä nanomateriaalien ja -teknologioiden yritystoimintaa hyödyttävinä dokumentteina. Tutkimukseen perustuva tietoaines soveltuu käytettäväksi viranomaisohjeiden, -määräysten sekä lainsäädännön pohjana. Nanoteeman vaikuttavuus suureen yleisöön välittyy yleistajuisen viestinnän välityksellä. Arvio vision toteutumisesta vuoden 2014 lopussa: Teeman visio on toteutunut erinomaisesti, ja teema on vakiinnuttanut asemansa Suomen johtavana ja luotettavana nanoturvallisuusalan keskuksena. Sama kehitys on ollut nähtävissä sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella. Teemalla on aktiivista yhteistoimintaa Yhdysvaltain kanssa ja sillä on mm. aktiivinen tutkijanvaihto-ohjelma Brasilian ja Kiinan kanssa. Yhteistoimintaa Brasilian kanssa syvennetään yhdessä OKM:n kanssa. Tutkimushankkeissaan teema on globaalisti verkottunut, ja EU-komissio turvautuu säännöllisesti teeman tukeen omissa nanoturvallisuuteen liittyvissä toimissaan. Suomessa on ollut yhä enemmän kysyntää Nanoturvallisuuskeskuksen osaamiselle. Vuonna 2014 käynnistettiin laajennetun SOTERKOn nanoturvallisuusohjelma, jossa ovat mukana Työterveyslaitos, THL, Ilmatieteen laitos, SYKE ja Evira. 35 Toimintakertomus_2014.indd 35 7.4.2015 14:34:57 Toiminta 2014 Teema arvioi tieteellisten tutkimusten pohjalta, että teollisten nanomateriaalien tavoitetasot ovat edelleen ajan tasalla eikä niiden päivittämiseen ole tunnistettu tarvetta. Valmistelimme ohjeita ilmanvaihdon toimivuuden parantamiseksi työpaikoille, joissa työntekijöillä on riski altistua teollisille nanomateriaaleille. Samaa tarkoitusta palveleva henkilösuojaindokumentti valmistuu keväällä 2015. Tuotimme tietoa Suomelle tärkeiden selluloosananomateriaalien turvallisuudesta ja erityisesti sinkkioksidin vaikutuksista iholla. Tietoja käytetään mm. hallinnollisen päätöksenteon ja puunjalostusteollisuuden tuotekehityksen tukena sekä sinkkioksidin turvallisuuden arvioinnissa ja EU:n kosmetiikkadirektiivin valmistelussa. Nanoteema on tiedottanut aktiivisesti toiminnastaan. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin 12.–15.4.2015 pidettävää kansainvälistä nanoturvallisuuskokousta (SENN’2015). Sosiaalinen pääoma, terveys ja työhyvinvointi Visio 2015: Olemme lisänneet tietoa työn psykososiaalisten tekijöiden ja terveyden välisistä yhteyksistä sekä johtamisen, sosiaalisten innovaatioiden ja työhyvinvoinnin yhteyksistä. Organisaatiot ovat ottaneet käyttöön TTL:n kanssa kehittämiään uudistavia johtamisja toimintamalleja. Muutos näkyy parempina palveluina, työn tuottavuuden kohentumisena ja työntekijöiden hyvinvointina. Olemme tunnettu kansainvälisessä tiedeyhteisössä sekä arvostettu yhteistyökumppani erityisesti julkiselle sektorille. Arvio vision toteutumisesta vuoden 2014 lopussa: Lisäsimme tietoa työhön liittyvien psykososiaalisten tekijöiden yhteyksistä terveyteen, työhyvinvointiin ja työssä jatkamiseen. Psykososiaalisia tekijöitä ovat mm. työyhteisön sosiaalinen pääoma, johtaminen, työn imua edistävät voimavaratekijät sekä työn vaatimukset ja muut kuormitustekijät. Kehitimme työpaikkojen kanssa johtamiseen, esimiestyöhön ja arjen kehittämistyön to- teuttamiseen liittyviä toimintamalleja, valmennussisältöjä ja välineitä. Näiden avulla työorganisaatiot voivat kehittää toimintaansa sekä parantaa tuloksellisuuttaan työhyvinvointia edistävällä tavalla. Teema on laajasti verkottunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii yhteistyössä erityisesti julkisen sektorin tahojen kanssa. Toiminta 2014 Teemassa tutkittiin kunta-alalla työskentelevien univaikeuksia ja työajan hallintaa sekä työssä koettua luottamusta ja työssä jatkamista. Vähäinen työaikojen hallinta on yhteydessä univaikeuksiin.107 Työssä koettu luottamus vaikuttaa positiivisesti työssä jatkamiseen. Luottamuksen lisääminen työpaikoilla on yksi keino työurien pidentämiseen.108 Tuloksia työstressin yhteyksistä terveyteen ja työkykyyn sekä yrittäjän hyvinvointia tukevasta toiminnasta on kuvattu kappaleessa 3.1.2. Vuoden aikana toteutettiin voimavaralähtöisiä kehittämisprosesseja, jotka keskittyivät työyhteisöjen voimavarojen edistämiseen, palvelevaan esimiestoimintaan ja työn muokkaamiseen. Kehittämishankkeissa luotu mobiilisovellus tuki prosessia. Mielekäs-ohjelman julkistamistilaisuudessa 12 työpaikkaa sai ministeri Risikolta Vetovoimainen työpaikka -tunnustuksen. Alueellisissa työpajoissa levitettiin hyviä käytäntöjä ja ohjelmaa markkinoitiin mediakanavia hyödyntäen.109 Innovaatiojohtamisen ja osallistuvan innovaatiotoiminnan tuloksia on esitetty kappaleessa 3.2.1. Hyvän johtamisen kriteereiden pilottiversiota testattiin 20 organisaatiossa.110 Onnistu osaamisen uudistajana -malli liitettiin Työterveyslaitoksen palvelutoimintaan ja toimialakohtainen versiointi aloitettiin. Organisaatiot ovat ottaneet mallin käyttöönsä ja jatkokehittäneet sitä.111,112 Palveluverkostotyön oppimishaasteista julkaistiin tuloksia.113 Käynnissä olevassa hankkeessa tutkitaan kompleksisen työn työkäytäntöjä ja osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on kehittää uusi asiantuntijatyön oppimisen tukiväline. Sopuisa työyhteisö -tietopankki avattiin.114 Sivusto sisältää tietoa kiusaamisesta ja siellä jaetaan ohjeita mm. kiusaamisen kohteeksi joutuneille. 107 Salo P et al. Work time control and sleep disturbances: prospective cohort study of Finnish public sector employees. Sleep 2014;37(7):1217-25. 108 Muurinen C et al. Vertical and horizontal trust at work as predictors of retirement intentions: The Finnish Public Sector study. PLOSONE 2014;9(9):e106956. 109 http://www.ttl.fi/partner/mielekas/Sivut/default.aspx 110 http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/sivut/default.aspx 111 http://www.ttl.fi/fi/tyoura/tyouran_uurtaja/Documents/onnistu_osaamisen_uudistajana.pdf 112 http://www.digipaper.fi/statetreasury/126765/ 113 http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Palveluverkostojen%20muuttuvat%20toimintakonseptit.pdf 114 www.ttl.fi/sopuisa 36 Toimintakertomus_2014.indd 36 7.4.2015 14:34:57 Työkyvyn tuki Visio 2015: Suomalaisten terveys ja toimintakyky näyttävät kehittyneen 2000-luvulla pääosin myönteisen suuntaan. Erityisesti keski-ikäisillä ja vanhemmilla koettu terveys, työkyky ja toimintakyky ovat parantuneet (Koskinen 2012). Hyvinvointija terveysongelmien vähenemisestä huolimatta työkyvyttömyys – erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden vuoksi – on kuitenkin edelleen yleistä, niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Näissä kansansairauksissa työkyvyttömyys on useimmiten osittaista. Osittaista työkykyä ei riittävästi hyödynnetä Suomessa, vaan esimerkiksi tuotannon asettamat vaatimukset ja työkyvyttömyyden mahdollisen pahenemisen ja pitkittymisen yrityksille aiheuttamat taloudelliset riskit voivat olla esteenä. Osittaisen työpanoksen hyödyntäminen nykyistä enemmän edellyttää asennemuutosta työpaikoilla ja työterveyshuollossa sekä laajemmin yhteiskunnassa. Työterveyshuollon toiminnassa on pyritty sairauksien ehkäisyn ohella kehittämään työkyvyttömyyden ehkäisyä. Työkyvyn tuki -teema pyrkii toiminnallaan edistämään tätä kehitystä ja tuottamaan näyttöön perustuvaa tietoa näistä uusista toimintatavoista. Arvio vision toteutumisesta vuoden 2014 lopussa: Teemassa on valmistunut ja käynnissä useita interventiohankkeita, jotka tähtäävät osittaisen työkyvyn hyödyntämiseen. Myönteisiä tuloksia on saatu työhön kohdistuneista toimenpiteistä yläraajaoireiden ilmaantumisen alkuvaiheessa115, osasairausvapaan käyttämisestä tukija liikuntaelinsairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden varhaisvaiheessa116 ja selkäpotilaiden asteittain lisätystä harjoittelusta ja moniammatillisesta kuntoutuksesta.117 Käynnissä olevat hankkeet selvittävät mahdollisuuksia edistää työhön paluuta tilapäisillä työjärjestelyillä tuki- ja liikuntaelinperäisissä kivuissa ja mielenterveyden häiriöissä sekä erityyppisten ryhmä- ja yksilöhoitojen vaikutuksia toiminnallisiin oireisiin sisäilmaongelmissa. Toiminta 2014 Selvitimme työterveyslääkäreiden näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen käytöstä liikuntaelinten kipujen ja masennusoireiden yhteydessä. Tuloksia hyödynnetään kansainvälisen tiedeyhteisön lisäksi myös käynnissä olevan interventiohankkeen koulutusvaiheessa ja myöhemmin työterveyshuollon koulutuksessa. Osasairauspäivärahan käytön vaikutuksista työhön osallistumiseen on raportoitu kappaleessa 3.1.1.118 Aineistopyyntö Kelalle on tehty 30:n ja 90 päivän sääntöjen vaikutusten selvittämiseksi. Kappaleessa 3.1.2 on esitetty tuloksia tekijöistä, jotka ennustavat työhön paluuta masennussairauspoissaolon jälkeen119, monikipuisuuden, samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden ja TULEsairauksien merkityksestä120 sekä työaikojen yhteydestä työhyvinvointiin121. Kakkostyypin diabetesta sairastavien sairauspoissaolojen kulusta valmistui kongressiabstrakti. Yksilöllisen alttiuden, työn ja elintapojen merkityksistä selkäsairauksissa valmistui käsikirjoitus. Psykososiaalisten tekijöiden työaltistematriisi on esitelty kappaleessa 2.1.1122. Uudistava toiminta Uudistava toiminta tarkoittaa uuden, kansainvälisesti korkeatasoisen tiedon tai aineistojen tuottamista. Se tähtää työelämän kestävään kehitykseen ja sitä tukevan tieteen ja innovaatioiden edistämiseen. Uudistava toiminta hyödyntää Työterveyslaitokselle arvokasta henkilöstö-, rakenne- ja suhdepääomaa ja tukee teemojen toimintaa. Uudistava toiminta jakaantui kahteen tutkimusalueeseen. Biolääketieteellisten tutkimusmenetelmien kehittäminen ja validointi Tutkimuksissa on tunnistettu allergiaa aiheuttavia ja allergioilta suojaavia uusia mikrobiprofiileja ja selvitetty, miten ne vaikuttavat allergisen tulehduksen ja terveen immuunivasteen kehittymiseen. Tutkimukset mahdollistavat uusien ehkäisy-, hoito- ja diagnoosimenetelmien kehittämisen työhön liittyviin allergioihin. Esim. on tun- 115 Shiri R et al. The effect of workplace intervention on pain and sickness absence caused by upper-extremity musculoskeletal disorders. Scand J Work Environ Health. 2011 Mar;37(2):120-8. 116 Viikari-Juntura E et al. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health. 2012 Mar;38(2):134-43. 117 Rantonen J et al. The effectiveness of two active interventions compared to self-care advice in employees with non-acute low back symptoms: a randomised, controlled trial with a 4-year follow-up in the occupational health setting. Occup Environ Med. 2012 Jan;69(1):12-20. 118 Kausto ym. 2014 119 Ervasti ym. 2014 120 Kaila-Kangas 2014, Haukka 2014, Lusa 2014 121 Härmä ym. 2014 122 Solovieva 2014 37 Toimintakertomus_2014.indd 37 7.4.2015 14:34:57 nistettu nenän limakalvolta allergiseen nuhaan liittyviä proteiiniprofiileja, joiden avulla voidaan parantaa hengitystieallergioiden erotusdiagnostiikkaa. Merkittävien työn ja terveyden vuorovaikutukseen liittyvien aineistojen keruu ja ylläpito Keväällä 2014 toteutettiin sairaalahenkilöstölle seurantakysely, johon vastasi lähes 13 000 työntekijää (vastausprosentti 67 %). Tulokset osoittavat, että työyhteisötaidot olivat parantuneet ja työn kuormittavuus helpottanut. Toisaalta työsuhteen turvallisuus ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus olivat heikentyneet. Muutokset edelliskyselyyn verrattuna olivat kuitenkin pieniä. Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus laajeni merkittävästi, kun Helsingin kaupunki liittyi tutkimukseen 2014. Kunta10-tutkimuksen seurantakyselyyn osallistuikin yli 90 000 kunta-alan työntekijää syksyllä 2014, vastausprosentti 69 %. Tulokset saadaan alkuvuodesta 2015. 4.2 Asiakasratkaisut Yhteenveto: • toiminta-alueen tuottotavoite saavutettiin ja kannattavuus parani • laatujohtaminen hyppäsi selvästi eteenpäin ja asiakastyytyväisyys säilyi korkeana • Lisenssit- ja Koulutus-palvelukeskukset pääsivät vahvasti liikkeelle • Räätälöidyt palvelut lopetettiin ja kannattamattomia tuotteita rationalisoitiin • perustettiin Työterveysyhteistyön palvelukeskus • rohkeus kehittää ja onnistua kasvoi sekä tuoteinvestoinnit fokusoitiin softaan • uudistettiin palveluverkkosivut sekä siirryttiin digipohjaiseen tuotemarkkinointiin. Asiakasratkaisut-toiminta-alue vastaa Työterveyslaitoksen maksullisen palvelu-, lisenssi- ja koulutusliiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä. Vuonna 2014 silmiinpistävä piirre toiminta-alueella oli muutos ja uusiutuminen poikkeuksellisen haastavassa markkinatilanteessa. Toiminta-alue käytti vuoden 2014 aikana yhteensä 145 henkilötyövuotta. Vaikean kilpailutilanteen vuoksi jouduimme luopumaan useista perinteisisiä liiketoiminta-alueista sekä sen vastapainona hakemaan aktiivisesti uutta kasvua niin kansainvälisesti, toiminnallisesti kuin digitalisaationkin kautta. Vuoden 2014 aikana uudistimme toiminta-alueen strategian. Tätä varten analysoimme laajasti toimintamme nykytilan ja pääsaavutukset vuoden 2014 lopussa päättyneen strategiakauden aikana. Edellisen strategiakauden tuloksista voidaan todeta, että Asiakasratkaisuttoiminta-alue eteni pääsääntöisesti hyvin, määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi palvelu- ja koulutusliiketoiminnat kasvoivat selvästi, kun vuosituotot lisääntyivät noin 15 % kannattavuuden parantuessa. Toisaalta eteneminen etenkin laatujohtamisessa ja asiakkuuksien johtamisessa takasi positiivisen kehitystrendin asiakastyytyväisyydessä. Samalla toiminnan johtamisen läpinäkyvyys parantui kautta linjan. Näiden rinnalla kehitystä kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin palvelukonseptin toteutuksessa voidaan kuitenkin pitää pettymyksenä, kun toimintaa jouduttiin voimakkaasti fokusoimaan strategiakauden loppupuolella. Yhteenvetona voidaan silti todeta strategiakauden olleen menestyksekäs etenkin liiketaloudellisilla mittareilla. Lisäksi hyvän kehityksen tuloksena Asiakasratkaisut on nyt selvästi vahvempi menestymään tulevaisuuden kiristyvässä kilpailukentässä. Merkittävimpänä liiketoiminta-avauksena perustimme Työterveysyhteistyö-palvelukeskuksen uuden strategian viitoittamana. Vuoden 2014 aikana pääsimme myös hyvään vauhtiin vuoden 2013 lopussa perustettujen Koulutus- ja Lisenssit-palvelukeskusten kehittämisessä. Näitä varten lisäsimme oleellisesti panostustamme ja osaamistamme digitalisaation, ohjelmistotuotteiden ja pilvipalveluiden saralla. Vuoden aikana onnistuimme myös avaamaan lupaavia uusia kansainvälisiä projekteja ja asiakassuhteita (Kuva 24). Kuva 24. Laadimme yhteistyösopimuksen mm. eteläkorealaisen KATRIn kanssa 38 Toimintakertomus_2014.indd 38 7.4.2015 14:34:58 Taulukko 5. Yhteenveto Asiakasratkaisut-toiminta-alueen tuloksista vuonna 2014. Suoritteiden määrä 2011 2012 2013 20142014 toteuma toteuma toteumatavoite toteuma Liikevaihto (M€) 17.6 18.7 18,5 18,5 18,6 Työympäristön mittaukset ja analyysit (kpl) 53 000 58 700 67 000 56 000 69 900 Ammattitauti- ja 1 930 1 864 1 681 1800 työkyvyn arviointi- tutkimukset (kpl)* Koulutettavapäivät 20 900 22 700 Taulukossa 5 on esitetty Asiakasratkaisut toiminta-alueen tulosyhteenveto. Tärkeimpänä tuloksena saavutimme tuotto- ja volyymitavoitteet sekä paransimme toiminnan kannattavuutta kautta linjan osia toiminnoista saneeraamalla sekä palveluportfolion kilpailukykyä kehittämällä. Lisäksi etenimme vahvasti laatujohtamisessa. Vuonna 2014 toimintamme päärungon muodostivat viisi palvelukeskusta sekä niitä tukeva Liiketoiminnan kehitys ja tuki -tiimi. Työympäristö-palvelukeskukselle vuosi 2014 oli edelleen menestyksellinen. Taloudellinen tulos oli hyvä, palveluiden myynti ylitti tavoitteen ja myyntikate oli erinomainen haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Asiakkaille toimitettujen työympäristöä koskevien lausuntojen ja raporttien määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Asiakaspalautteen perusteella palvelumme laatu on edelleen korkealla tasolla. Toiminnan tehokkuus kasvoi kaikilla mittareilla arvioituna. Vuoden 2014 palvelukeskuksen tuotevalikoimaa fokusoitiin luopumalla sisäilmatoiminnassa osin vasta-aineanalytiikasta ja lopettamalla suojainpalveluissa huonosti kannattavia toimintoja. Sisäilma-analytiikka keskitettiin Kuopioon. Sisäilmapalvelussa kehitettiin moniammatillinen toimintamalli ratkaisuksi vaativiin sisäilmakohteisiin. Työympäristön arviointi- ja katsastustuote Tsekkis valmistui. Kemikaaliturvallisuuteen liittyvä konsultaatiopalvelu irrotettiin biomonitoroinnin palvelutoiminnasta ja sen yhdistäminen Työympäristö-palvelukeskukseen siirtyviin työturvallisuuspalveluihin valmisteltiin. Lisäksi palvelukeskus vastasi vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskuksen toiminnasta. C-osaamiskeskus on Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kemiallisten uhkien eri asiantuntijatahojen muodostama yhteistyöverkosto, jonka koordinaattorina toimii Työterveyslaitos. Toimintamme perustana akkreditoitua toimintaa auditoitiin FINASin toimesta 3 kertaa: akkreditointi on nyt voimassa vuoden 2017 loppupuolelle asti. Työterveys-palvelukeskus lähes saavutti vuodelle 2014 asetetut tuottotavoitteet. Tuotimme vaativaa työperäisten sairauksien diagnostiikkaa valtakunnallisesti yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Ammattitautien diagnostiikan kysyntä pysyi ennallaan vuoteen 2013 ver- 22 089 24 000 Helsingin toimipiste: 1 349 Yhteistyössä yliopistosairaaloiden kanssa: 760 28 123 rattuna. Valmistelimme uuden, vuonna 2015 käyttöön otettavan hinnoittelumallin ammattitautidiagnostiikan palveluille. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen sisältyvän kuuden kuukauden mittaisen Työterveyslaitosjakson suoritti vuoden aikana runsaat 40 erikoistuvaa lääkäriä. Koulutusjakson sisällön kehittämisessä teimme yhteistyötä sekä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden että yliopistojen vastuuhenkilöiden kanssa. Vuoden 2014 aikana jatkoimme työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen sisällön ja toteutuksen kehittämishanketta ja käynnistimme uuden koulutusmallin pilottikoulutukset. Tuotimme työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta n. 300 koulutettavalle neljällä paikkakunnalla. Teimme myös yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen ja ylempien korkeakouluopintojen toteutuksessa. Lisäksi jatkoimme työ- ja toimintakyvyn palvelumittauksia ja arviointeja erityisesti fyysisesti kuormittavissa ja korkean stressin työtehtävissä. Koulutus-palvelukeskus aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa, jolloin toiminta jaettiin neljän kokonaisuuden alle: hyvinvoiva työyhteisö, turvallinen työympäristö, toimiva työsuojelu ja vaikuttava työterveyshuolto. Kaikissa tuotekokonaisuuksissa toteutettiin avointa täydennyskoulutusta, räätälöityjä tilauskoulutuksia ja asiantuntijaluentoja muiden kouluttajatahojen tilaisuuksissa. Eniten koulutuksia toteutettiin työsuojelun alueella. Palvelukeskuksen tuottotavoite vuodelle 2014 ylitettiin selvästi. Myös asiakaspalautteen laatu pystyi hyvänä koko vuoden ajan. Tyytyväisyys koulutukseen kokonaisuutena oli 95 %. Tuoteryhmistä Toimiva työsuojelu ja Vaikuttava työterveyshuolto ylittivät tuottotavoitteensa ja muodostivat yli puolet koulutuksen kokonaisliikevaihdosta. Vuoden 2014 aikana fokusoitiin entisestään koulutuksen tuotetarjontaan ja huonosti kannattavista tuotteista luovuttiin. Koulutustarjonta kuvattiin tuotetarjottimina ja oppimispolkuina, jotka kohdennettiin etenkin henkilöstöosaajille, työterveyshuollon ammattihenkilöille ja työsuojelupäälliköille. Merkittävänä virstapaaluna toteutimme syyskuussa ”Hyvä työterveyshuoltokäytäntö” -webinaarin, jonka avulla tavoitettiin yli 2 300 työterveyshuollon asiakasta. Vuonna 2014 siirryimme myös sähköisiin oppimateriaaleihin ja vahvistimme pedagogista osaamista. 39 Toimintakertomus_2014.indd 39 7.4.2015 14:34:58 Räätälöidyt palvelut -palvelukeskuksen osalta vuosi 2014 oli vaikea. Heikosta kysynnästä ja kilpailukyvystä johtuen jäimme jo kevään aikana selvästi jälkeen asetetuista tavoitteista ja jouduimme kohdistamaan palvelukeskukseen voimakkaita saneeraavia toimenpiteitä. Osana tätä prosessia palvelukeskus lakkautettiin ja sen sisältämiä tuoteperheitä joko lopetettiin, siirrettiin spinoffeina ulos Työterveyslaitoksesta tai siirrettiin osaksi muita isompia palvelukeskuksia. Toiminta-alueen koko vuoden 2014 tulokseen nämä muutokset vaikuttivat tuottoja vähentäen mutta kannattavuutta parantaen. Kaikki muutoksiin liittyvät prosessit saatiin päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2014 aikana loimme uutena avauksena Lisenssit-palvelukeskuksen. Määrittelimme lisenssituotteen monistettavien lisenssi- ja toimitusmallien kehittämiseksi sähköisille palveluille ja tuotteille. Lisenssituotteiden markkinointitarpeet kartoitettiin ja tehostettiin toimitustapoja. Työn aikana korostui lisenssituotteiden ohjelmistointensiivisyys. Vuonna 2015 työnsä aloitti ohjelmistokehitystiimi, jonka muotoutumista tuimme (Työterveyslaitoksen sähköisten palveluiden kehittäminen: LATU-projekti). Vuoden 2014 aikana Lisenssit ylitti tuottotavoitteensa. Tuotetasolla Työkykyindeksi®, TKI® ja Parempi Työyhteisö (Party)® -tuotteiden jakeluyhteistyö vahvistui uusilla sopimussuhteilla sekä olemassa olevien sopimussuhteiden päivittämisellä. Merkittävimpänä kehityskohteena käynnistettiin ”Nolla tapaturmaa” -foorumin konseptin uudistus. Työ jatkuu vuonna 2015 tietojärjestelmän uudistamisella. Toiminta-alueen liiketoiminnan kehityksessä ja tuessa vakautimme Kaupallistamisprosessin perusaskeleet organisaatioon vuoden 2014 aikana. Johdimme tuoteportfoliota priorisoimalla ja tarkastelemalla tuoteaihioiden potentiaalista asiakaskysyntää ja kannattavuutta. Tämän tuloksena osa Kaupallistamisprosessissa olevista tuoteaihioista todettiin kannattamattomiksi ja niiden kehittäminen lakkautettiin; valtaosa tuoteaihioista kuitenkin jatkoi kehittymistä kohti valmista tuotetta. Vuoden 2014 aikana otimme suuren askeleen kohti digitaalisia palveluja investoimalla alan erityisosaamiseen ja aloittamalla uusien sovellusten kehitystyön (LATU-projekti). Lisäksi uudistimme verkkosivustomme (kuva 25), joka lisäsi merkittävästi asiakas¬yhteydenottojen määrää. Osana verkkosivu-uudistusta fokusoimme myös palveluportfolion tehokkaammin markkinoitavaan muotoon tavoitteena vahvasti brändätyt tuotteet, joilla on suuri, positiivinen heijastusvaikutus kaikkiin Työterveyslaitoksen palveluihin. Vuoden 2014 aikana uudistimme myös asiakastiedon (CRM) kirjaamisperiaatteita ja loimme uuden CRM-kirjausmallin Työterveyslaitoksen sisäisille verkkosivuille. Samanaikaisesti järkeistimme asiakastietoparametrien hallintaa. Lisäksi yhdistimme Toimitusprosessin ja Asiakasprosessin tavoitteena toimintojemme tehostaminen ja selkeyttäminen. Osana Työterveyslaitoksen sisäistä koulutusta valtaosa Asiakasratkaisut-toiminta-alueella työskentelevistä suoritti AR Code of Conduct -koulutuksen, jonka avulla pyrimme varmistamaan kaikille yhteisen eettisen toimintakulttuurin. Kuva 25. Vuonna 2014 uudistimme Asiakasratkaisujen verkkosivut 40 Toimintakertomus_2014.indd 40 7.4.2015 14:34:58 4.3 Tiedolla vaikuttaminen Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alue vastaa Työterveyslaitoksen tuottaman tutkimus- ja asiantuntijatiedon eteenpäin välittämisestä vaikuttavassa muodossa. Tiedolla vaikuttamisen kulut Työterveys-laitoksessa olivat 8,6 miljoonaa euroa v. 2014, noin viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kulujen rahoittamiseen käytettiin ulkoisia tuottoja 1,5 miljoona euroa ja valtionapua 7,1 miljoonaa euroa. Strategiakautta 2011–2014 suuntasivat laitokselle osoitettujen verkostojen koor-dinointi ja viestinnän kehittäminen sekä käytössä olevien viestintäkanavien monipuolistaminen ja ajantasaistaminen. Digitaalisen median painoarvo lisääntyi. Verkkopalvelu päivitettiin ja luotiin uusia konsepteja kuten verkkolehti Työpiste. Monet hankkeet siirtyivät tuottamaan lopputuotteenaan sähköisiä aineistoja tai tietopalveluja, jotka ovat helposti työelämän ja kansalaisten tavoitettavissa. Sähköisen tiedon käyttäjämäärät lisääntyivät selvästi. Työterveyslaitos sai seuraajia sosiaalisessa mediassa. Työelämää koskevat uutiset ja tapahtumat saivat huomiota ja kommentteja Twitterissä. Vastaavasti painetun median painoarvo väheni. Työ Terveys Turvallisuus -lehden toimittaminen ja kustantaminen Työterveyslaitoksessa loppui. Strategiakausi oli verkostojen luomisen ja kehittämisen aikaa. Työterveyslaitos oli keskeinen toimija Johtamisen kehittämisverkoston sekä Työhyvinvointifoorumin synnyttämisessä. Työhyvinvointifoorumin yhteydessä edistettiin työpaikkojen alueellisten työhyvinvointiverkostojen syntymistä ja toimintaa. Nämä verkostot linkittyivät puolestaan Työelämä 2020 -verkoston toimintaan. Myös työterveysalan kansainvälinen yhteistyö jatkui aktiivisena. Tutkimustiedon parempi hyödyntäminen päätöksenteossa oli keskustelun kohteena monilla foorumeilla. Työterveyslaitos osallistui aktiivisesti keskusteluun ja kehitti mm. Viesti päättäjille -konseptin. Niin erilaisten toimintakäytäntöjen ja lakimuutosten vaikutusten arvioinnit kuin olemassa olevan tutkimustiedon perusteella tehdyt arvioinnit saivat lisää painoarvoa toiminnassa. Työterveyslaitos toimii Cochrane-verkostossa ja julkaisee sen systemaattisia kirjallisuuskatsauksia työterveysalalta. Laitoksen näkyvyys ja viestintäkanavat Ajankohtaisia tutkimuksia käsitelleistä tiedotteista eniten huomiota vuonna 2014 saivat kiusaamisen ja vuorotyöntekijöiden uniongelmien ehkäisy sekä etätyön ja työhyvinvoinnin johtaminen. Uutena tiedotteissa nousivat esille tietojärjestelmät ja niiden hankintaosaamisen puute, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia työn tekemisen tehokkuuteen ja mielekkyyteen. Kestoaiheina jatkuivat keskustelut homeista ja aivojen sopeutumisesta infotulvaan. Työterveyslaitoksen asiantuntijat näkyivät aktiivisesti eri medioissa vuoden 2014 aikana. Asiantuntijat antoivat haastatteluita ja toimivat luennoitsijoina yli 850 kertaa. Erilaiset youtube-videot tai sähköiset tietoiskut kasvattivat suosiotaan. Mediassa taajaan näkyviä aiheita olivat stressi, uni ja uupumus, hyvinvoiva työyhteisö ja hyvä johtaminen. Uudeksi aiheeksi nousi YT-neuvotteluista selviäminen. Sote-uudistuksen myötä työterveyshuollon rooli kirvoitti runsaasti näkemyksiä. Sairaanhoidon osuus työterveyshuollosta on monien mielestä kasvanut liian nopeasti ja työterveyshuollon tulisi palata perustehtäväänsä työstä aiheutuvien terveysvaarojen ehkäisyyn sekä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämiseen. Etätyöpäivä twiitatuin Suomessa 18.9.2014 Kansallinen etätyöpäivä järjestettiin yhdessä Microsoftin kanssa jo neljättä kertaa 18.9.2014. Työterveyslaitos oli vuonna 2014 pääyhteistyökumppani. Teemana oli työn uusi johtaminen. Etätyöpäivä oli Suomen kolmen twiitatuimman aiheen listalla 18.9.2014. Laitoksen maine on sidosryhmien parissa vakaa ja kehittyy positiivisesti Maine-tutkimuksen 2014 mukaan Työterveyslaitoksen vahvuuksia ovat luotettavuus ja asiantuntemus. Parannettavaa laitoksella on nopeudessa ja joustavuudessa. Työterveyslaitoksen maine on pysynyt tasaisena. Kaikkien sidosryhmien antamat kouluarvosanat olivat nousseet (8–8½). Parhaan arvosanan antaa oma henkilökunta (8 ½). Suurin osa sidosryhmistämme suosittelisi meitä yhteistyökumppaniksi. Sosiaalisen median käyttö lisääntyi edelleen Digitaalisuus on juurtumassa osaksi Työterveyslaitoksen toimintakulttuuria. Työterveyslaitos on läsnä Facebookissa, Youtubessa, SlideSharessa, Issuu-palvelussa, Instagramissa ja Twitterissä. • Facebookissa Työterveyslaitoksella organisaationa ja laitoksen verkkolehdellä Työpisteellä on molemmilla yli 2 000 seuraajaa. • Työterveyslaitos twiittasi aktiivisesti. Laitoksen Twitter-päätili @tyoterveys ylitti vuoden lopussa 4 000 seuraajan rajan. Twitterin oman tilastoseurannan mukaan keskimääräisen hyvä @tyoterveystwiitti saa tuhatkunta näyttökertaa seuraajiemme Twitter-uutissyötteissä. Laitoksen asiantuntijoiden Twitterin käyttöä tuettiin vuonna 2014. • Esimiestehtäviin siirtyville on perustettu @pomohautomo-Twitter-tili jolla on yli 300 seuraajaa. Pomohautomosta tehtävä kirja syntyy yhteistyössä asiantuntijoiden ja @pomohautomo-aktiivien kanssa. Pomohautomopakettiin kuuluu myös luentoja. • Vuosittain ilmestyy noin parikymmentä julkaisua Työterveyslaitoksen verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston ylläpitämässä Julkari-arkistossa. Oppaita ja käsikirjoja on käytettävissä Duodecimin ylläpitämässä Terveysportissa ja Työterveyskirjastossa. Siir- 41 Toimintakertomus_2014.indd 41 7.4.2015 14:34:58 laitoksen asiantuntijat pitivät messuilla useita esityksiä ja palvelujamme esiteltiin monipuolisesti. Muita isompia tapahtumia olivat Work goes happy, Suomi Areena, Esimies ja henkilöstö, Okra-maatalousmessut, Kirjamessut ja Kuntamarkkinat. 2000000 1500000 1000000 Kansainvälinen toiminta 500000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 26. Käynnit Työterveyslaitoksen www-sivuilla 2008–2014. 6000 5241 5000 4527 4000 2213 2000 1000 0 Kansainväliset järjestöt 3134 3000 1990 1400 250 110 2010 450 2011 Facebook-tykkääjät 870 2012 Kansainvälisessä ympäristössä toimimalla vaihdetaan tietoa ja näkemyksiä työelämästä koskevista kysymyksistä sekä vaikutetaan myös Suomen työelämää koskettavaan lainsäädäntöön ja linjauksiin. Vaikuttaminen perinteisissä työelämän kansainvälisissä järjestöissä jatkui aktiivisena. Työterveyslaitoksen toiminnan arvioinnista vastannut kansainvälinen arviointiryhmä kehotti laitosta edelleen vahvistamaan rooliaan työelämää koskevassa yhteistyössä Euroopassa ja kansainvälisesti. 2013 2014 Twitter-seuraajat Kuva 27. Työterveyslaitoksen näkyvyys sosiaalisessa mediassa 2010–2014. tyminen elektronisiin julkaisuihin on ollut Suomessa varsin hidasta. Kysyntää painetuille kirjoille on edelleen, joskin kiinnostus elektronisiin aineistoihin kasvaa. Sisäisessä viestinnässä vuonna 2013 alkanut laaja intran ja dokumenttien hallinnan uudistamisprojekti päättyi keväällä 2014. Uusi SharePoint 2013 -järjestelmä on tehokkaamman viestinnän ja liiketoiminnan mahdollistaja. Sisäisen viestinnän välineet mahdollistavat entistä paremmin liikkuvaa työtä. Työterveyspäivät ja muut tapahtumat 61. Työterveyspäivien uudistamisprosessia jatkettiin kehittämällä erityisesti ohjelmasisältöä, perustuen asiakaspalauteanalyysiin ja kohderyhmien edustajien kanssa käytyyn keskusteluun. 61. Työterveyspäivät tavoitti yli 500 työhyvinvoinnin kehittämisen keskeistä toimijaa, pääteemana Mielekäs työ – Tuottava työ. Lisäksi tuettiin eri verkostoja kansallisten sekä kansainvälisten tapahtumien tuottamisessa. Vuoden 2014 aikana Työterveyslaitos järjesti lähes 100 maksutonta tilaisuutta, joissa osallistujia oli yhteensä n. 2 500. Hyödynsimme viestinnän kanavana myös erilaisia messuja osallistumalla yhteensä 17 messutapahtumaan. Yksi vuoden 2014 suurimmista työhyvinvointitapahtumista oli EuroSafety -messut Tampereella. Työterveys- Työterveyslaitos osallistuu Maailman terveysjärjestön WHO:n maailmanlaajuisen työterveysstrategian ja toimintaohjelman toteuttamiseen työterveyshuollon kehittämisessä ja systemaattisten katsausten toteuttamisessa. Toimintavuoden aikana Työterveyslaitos tuki toimintaohjelman implementointia. Lisäksi laitos osallistui WHO:n nanoteknologiaohjeistusta koskevan työryhmän konsultointiin, ohjeiden systemaattisen tietopohjan arviointiin ja työryhmän työn ohjaukseen. Työterveyslaitos osallistui ILOn työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan ohjelman suunnittelu- ja ohjausryhmään. Vuoden aikana G20-maat osoittivat kiinnostusta osallistua työolojen parantamiseen maailmanlaajuisesti yhdessä ILOn kanssa. Sen seurauksena ILO käynnisti vuoden jälkipuoliskolla työterveys- ja turvallisuusalan lippulaivaohjelman suunnittelun. Työterveyslaitos osallistui yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston kanssa Suomen oheistapahtuman järjestämiseen ILO-ISSAn maailmankongressissa. Työterveyslaitos oli aktiivinen Kansainvälisen työterveyskomissio ICOHin toiminnassa ja isännöi järjestön puolivälikokousta. ICOHin kanssa järjestettiin myös kansainvälinen asbestikokous. ICOHin puolivälin kokoukseen osallistui yhteensä noin 70 asiantuntijaa. Vuoden 2014 aikana suunniteltiin ICOH2015-maailmankongressia, joka toteutuu vuonna 2015 Soulissa. Alueelliset tiedotuslehdet Toimintavuonna toimitettiin ja julkaistiin kolme numeroa African, Asian-Pacific ja Barents Newslettereistä. Teemoina olivat kansainvälisessä ympäristössä keskeiset teemat: asbestin aiheuttamien sairauksien ehkäisy, ikääntymiseen liittyvät työterveysnäkökohdat, rakennusalan turvallisuus, työterveyshuolto, kemikaaliturvallisuus ja työelämän monimuotoisuus. Lähialueyhteistyö Työterveyslaitos toimii Baltic Sea Network on Occupational Health and Safety -verkoston koordinaattorina. 42 Toimintakertomus_2014.indd 42 7.4.2015 14:34:59 Vilnassa järjestettiin verkoston 20-vuotisjuhlakokous, jonka teemoina olivat näyttöön perustuvan ohjeistuksen merkitys, työterveysalan asiantuntijoiden koulutuksen kehitysnäkymät ja työterveysalan tietojärjestelmien keskeisyys erityisesti työtapaturmien rekisteröinnin osalta. Yhteistyössä Saimian ja Lappeenrannan teknisen korkeakoulun kanssa toteutettavan hankkeen tavoitteena on selvittää lähialueella toimivien suomalaisten yritysten työterveyspalvelujen tarve ja saatavuus sekä luoda alusta, jonka avulla yritykset voivat helpommin siirtyä uusille markkinoille. Itämeren alueen maiden työtapaturmarekisteröintiä koskeneessa hankkeessa tunnistettiin tekijöitä, joiden edistäminen vaatii poliittista päätöksentekoa. Hankkeen johtopäätökset esitetään Pohjoisen ulottuvuuden ministerikokoukselle vuonna 2015. Työterveyslaitos toteutti opinnäytetyönä pilotin liittyen terveyden edistämiseen työpaikoilla elintapoja koskevan tiedon avulla. Pilottia hyödynnetään hankkeen edistämisessä. Kansainväliset kokoukset Työterveyslaitos järjesti lukuisia kansainvälisiä kokouksia toimintavuoden aikana: • The 12th European Seminar on Personal Protective Equipment • ICOHin Mid-term Meeting • Helsinki Criteria Update • Prevention of Asbestos-Related Diseases • Sessio ILO-ISSA maailmankongressissa • ILO-ISSA maailmankongressin oheistapahtuma yhdessä STM:n kanssa • Nordic Meeting on Agricultural Occupational Health (NMAOH). Yhteistyössä ICOHin kanssa järjestetty kansainvälinen symposium asbestisairauksien ehkäisystä oli merkittävä tutkimukseen perustuvan tiedon ajantasaistus asbestin osalta. Symposiumissa tarkistettiin ja saatettiin nykytiedon tasalle Helsinki Criteria 1997. Asiakirjalla on ollut suuri merkitys asbestille altistuneiden työntekijöiden oikeusturvan kannalta. Kokouksessa laadittiin ja hyväksyttiin ns. Helsinki-deklaraatio, joka tukee asbestin käytön täydellistä kieltämistä asbestin haitallisten terveysvaikutusten kiistattomuuden takia. Työryhmien taustadokumentit on julkaistu Työterveyslaitoksen verkkosivuilla123. Consensus Statement julkaistiin Scandinavian Journal of Work, Environment and Health -lehdessä124. Työterveyslaitos solmi erityisesti ikäjohtamista ja työhön paluun tukemisen toimia koskevan raamiyhteistyösopimuksen Brasilian SESI-laitoksen kanssa. Kansainvälistymisen tuki Tuimme laitoksen asiantuntijoiden kansainvälistymistä ja järjestimme työterveydestä kiinnostuneiden kansainvälisten asiantuntijoiden lyhytaikaisia tutustumisjaksoja (110 ulkomaista vierasta) yhdessä laitoksen asiantuntijoiden kanssa. Tilanne- ja trenditiedon tuottaminen Työterveyslaitoksen Cochrane-ryhmä julkaisi kahdeksan valmista katsausta ja neljä katsauksen protokollaa. Katsaukset koskivat terveydenhuoltohenkilöstön työsuojelua, (stressi, käsineet, neulanpistot), masennuspotilaiden työhön paluuta ja vuorotyön aiheuttamien unihäiriöiden hoitoa. Protokollat koskivat mm. istumatyötä vähentäviä interventioita ja terveydenhuoltohenkilöstön immunisaatioastetta lisääviä interventioita. Laitoksen Cochrane-ryhmä lisäsi näkyvyyttään Twitterissä ja Wikipediassa sekä julkaisi kuusi uutiskirjettä yli 1500 tilaajalle. Ryhmän vuoden 2013 ns. tieteellinen impact factor oli hyvä (6,4). EU:n Eurofound-säätiölle toimitettiin raportit työoloista, työmarkkinasuhteista sekä työelämän rakennemuutoksista, ja säätiö on julkaissut niitä verkkosivuillaan. EU:n työterveys- ja työturvallisuusvirastoon toimitettiin eurooppalaisena yhteistyönä raportti työperäisestä syövästä ns. Topic Centerin (TC-OSH) puitteissa. Työterveyslaitos ylläpitää lakisääteisiä rekistereitä. Niihin liittyen julkaistiin vuosiraportit sekä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista aineista sekä ammatissaan altistuvien (ASA) että työperäisten sairauksien (TPSR) rekisteristä. Lisäksi tuotettiin englanninkielinen raportti TPSR-rekisteristä. Lisäksi toteutettiin pyydettyjä tietopalveluita laitoksessa ja laitoksen ulkopuolelle (64 kpl). Varsinaista ASA-rekisterin vaikuttavuustutkimusta ei vielä aloitettu osin päällekkäisen ja vastaavaa informaatiota keräävän, vaarallisten kemikaalien korvaamista koskevan Työterveyslaitoksen projektin vuoksi. Tutkimustoiminnassa osallistuttiin useisiin kemikaaliturvallisuuteen liittyviin hankkeisiin: Reach-asetuksen vaikutus (1. väliarviointi), terveydelle vaarallisten kemikaalien korvaaminen, työterveys ja maatalous Suomessa, Parkinsonin taudin riskitekijät, rakennusteollisuuden nanoaltistuminen (Scaffold), veneenrakentajien liuotinaltistuminen ja Kemikaaliriskien hallinta kuntoon (Kemku). FINJEM-altistumistietomatriisiin lisättiin altistumisarviot alveolipölylle, ja matriisin kopioita toimitettiin pyynnöstä ulkomaisille tutkimusryhmille. Työ ja terveys -haastatteluaineistoja pyydettiin käyttöön kolmeen Itä-Suomen yliopiston opinnäytetyöhön, ja niitä hyödynnettiin myös laitoksen omissa hankkeissa. Sekä Työterveyslaitoksen että muiden toimittamia tilastoaineistoja saatettiin yleisesti käytettäväksi verkkosivujen kautta. Työhyvinvointiprofiilien julkaisemisessa todettiin ongelmaksi eri lähteis- 123 http://www.ttl.fi/en/publications/Electronic_publications/Pages/asbestos_asbestosis_and_cancer.aspx 124 http://www.sjweh.fi/show_abstract.php?abstract_id=3462 43 Toimintakertomus_2014.indd 43 7.4.2015 14:34:59 • työhyvinvointitoiminnan kattavuuden lisääminen • työpaikkojen ja työpaikkoja tukevien toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen, esim. työterveysyhteistyö • työpaikkojen eri toimijoiden välisen vuoropuhelun vahvistaminen • yhteistyön lisääminen sidosryhmien sekä muiden verkostojen ja hankkeiden kanssa • tutkimustuloksien käytäntöön vienti soveltamishankkeiden, työkalujen ja menetelmien sekä julkaisujen avulla • Verkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen hyvien käytäntöjen ja esimerkkien kokoaminen, niiden esiin nostaminen ja jakaminen • yhdessä oppiminen Koordinoimme Johtamisen kehittämisverkoston, Työhyvinvointifoorumin, Nolla tapaturmaa -foorumin ja Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (Tyhy) toimintaa. Kaikki verkostot tukevat Työelämä 2020 -hanketta. Työterveyslaitos on tehnyt yhteistyölupaukset Työelämä 2020 -hankkeelle. Toiminta verkostoissa on kuvattu kappaleessa 3.2.2. • yhdenmukainen viestintä. Hallitusohjelman mukaisesti Työterveyslaitos kehitti sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa Työhyvinvointifoorumia. Laitos kehitti verkostolle alustavan toimintakonseptin, joka esiteltiin STM:lle. tä saatavien tietojen saapuminen eri aikaan ja toisinaan pitkälläkin viiveellä. Asiantuntijatyö Työterveyslaitoksen henkilöstö toimi asiantuntijoina erilaisissa työryhmissä ja verkostoissa, antoi lausuntoja, esiintyi tilaisuuksissa ja mediassa. Asiantuntijatyöhön käytettiin vuonna 34 henkilötyövuotta vuonna 2014, mikä on viisi prosenttia koko työpanoksesta. Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alue koordinoi asiantuntijatyötä yhdessä osaamiskeskusten kanssa. Verkostomainen toiminta edistää vuorovaikutteista kontaktia eri alojen, sektoreiden ja sidosryhmien kanssa. Verkostotoiminnan hyötyjä ovat: • työpaikkatason työhyvinvointitoiminnan tukeminen 44 Toimintakertomus_2014.indd 44 7.4.2015 14:34:59 Taulukko 6. Tiedolla vaikuttaminen numeroina. TIEDOLLA VAIKUTTAMISEN MITTAREITA Virallisten annettujen lausuntojen määrä Vieraiden määrä Medianäkyvyys – lehdistötiedotteiden määrä – tiedotustilaisuuksien määrä – osumat verkossa)* Verkkopalvelut www.ttl.fi ja sosiaalinen media – käyntien määrä yhteensä Facebook-tykkääjät (Työterveyslaitos ja Työpiste) Twitter-seuraajat (fi + eng) Kustannetut julkaisut – uudet nimikkeet – myydyt kappaleet: julkaisut – uusintapainokset – väitöskirjat Kirjasto- ja tietopalvelut – lainat ja artikkelijäljenteet – kirjastossa asioivat – tiedonhaut – sähköisten tiedonlähteiden käyttö, kpl artikkeleita 2011 2010 2009 2014 2013 2012 58 38 27 22 34 31 1 200 963 1 047 1 177 808 730 81 7 71 10 77 15 81 15 1 012 77 7 1355 87 5 1972 1 007 924 988 000 250 1 000 000 1400 1 451 000 2213 110 450 870 1990 (+ Työpiste 200) 5241 (834) 32 29 696 17 3 25 29 600 17 4 24 29 200 18 3 74** 28 910 5 2 58 26 000 12 4 51 26 250 11 4 7 421 1 290 194 22 201 5 310 818 94 19 445 5 746 823 216 20 279 3 251 675 175 24 146 3 189 477 55 23 308 1 673 *** 43 21 144 1 697 000 1 780 000 3134 4527 * 2012 siirryttiin seuraamaan medialevikin sijasta osumia internetissä. ** 30 julkaisua, 28 Tietoa työstä -tutkimusraporttisarjassa ilmestynyttä julkaisua ja 16 verkkojulkaisua. *** Kirjaston kävijämäärää ei enää seurata. 45 Toimintakertomus_2014.indd 45 7.4.2015 14:35:00 5 Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen ja resurssien suuntaaminen muuttuvan työelämän tarpeiden mukaan ovat olleet määräävä ilmiö Työterveyslaitoksen toiminnassa kuluneella strategiakaudella. Valtionavun supistusten vuoksi toteutuneet henkilöstövähennykset ovat tehneet toiminnan fokusoinnin entistä tiukemmaksi ja osaajia on ollut välttämätöntä suunnata aktiivisesti Työtä jatketaan edelleen 2015 alkavalla strategiakaudella uuden strategian painopisteiden ohjaamina. Osaamislinjaukset päivitetään strategian mukaisiksi ja käytäntöjä kehitetään niin, että osaamista tulee läpinäkyvää ja henkilöstöresurssien liikkuvuus hankkeiden ja yksiköiden välillä mahdollistuu (mm. osaamis- ja kokemusportfolio -hanke). Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Strategiakauden keskeisinä kehittämiskohteina ovat olleet työhygienian pätevyyden ylläpitokoulutuksen uusien muotojen ja sisältöjen käyttöönotto sekä kemikaaliasiantuntijoiden pätevyyskoulutuksen ohjelman luominen eri ammattiryhmille. Resurssien fokusoiminen ja niukkenevien henkilöresurssien oloissa tehdyt henkilöiden uudelleensuunnatut tehtävänkuvat ja laajempien tehtäväkokonaisuuksien haltuunotto ovat olleet jatkuvaa toimintaa viime vuodet. Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista fyysisen työympäristön kehittämisessä, sen riskien ja turvallisuuden arvioinnissa ja hallinnassa sekä työympäristön tutkimisessa ja kehittämisessä voimavaratekijänä. Osaamisen kehittämisen painopisteinä olivat vuonna 2014: • vahvistaa osaamista uusien teknologioiden työympäristöriskien tunnistamisessa ja hallinnassa ja haittatekijöiltä suojautumisessa • kehittää osaamista ja menetelmiä, jotka tukevat asiakkaita oman työympäristön kehittämisessä ja arvioinnissa • vahvistaa moniammatillista kehittämisosaamista • vahvistaa asiantuntemusta ja perusosaamista kemikaaliturvallisuuden, pienhiukkasten, melun ja tärinän ja biologisten haittojen hallinnan alueilla. Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus Strategiakauden 2011–2014 keskeisinä kehittämiskohteina olivat työterveyshuollon osaamisresurssin lisääminen ja monipuolistaminen, työlääketieteen osaamisresurssien määrän turvaaminen sekä työhön liittyvien sairauksien mekanismien tutkimuksessa uuden systeemibiologisen menetelmä- ja osaamisperustan luominen. Strategiakauden loppua kohden on panostettu työkyvyttömyyden ehkäisyä koskevan osaamisen laajentamiseen osaamiskeskuksessa. Niukkenevat resurssit ovat pakottaneet erityisesti hoito- ja tukipalveluiden sekä laboratoriotoimintojen uudelleenjärjestelyihin. Lisäksi esimieskoulutukseen, johtamisjärjestelmään ja omaan työterveysyhteistyöhön on panostettu. Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista työterveyden, työkyvyn ja toimintakyvyn edistämisessä, työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien mekanismeissa, diagnostiikassa ja ehkäisyssä sekä työterveyshuollon kehittämisessä. Osaamisen kehittämisen painopisteinä olivat vuonna 2014: • vahvistaa sekä terveyden edistämisen että työhön osallistumisen kehittämis- ja tutkimusosaamista • vahvistaa työterveyshuollon toimintaa koskevaa tutkimusosaamista yhdistämällä työhön liittyvät sairaudet -tiimin ja työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen -tiimin • kehittää toimintakyvyn arviointia koskevaa palveluja tuoteosaamistamme • vahvistaa työterveyshuollon koulutuksen johtamisen osaamista • vahvistaa laadullista arviointiosaamista sekä interventiotutkimuksen osaamista • vahvistaa työlääketieteellistä osaamista yhdistämällä työlääketiede- ja yli-herkkyyssairauksien hallinta -tiimit. Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen -osaamiskeskus Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen -osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista työtä, sen muutoksia sekä näiden työhyvinvointi- ja työuravaikutuksia koskevan tiedon ja uudistumiskykyisyyttä, osaamista, innovatiivisuutta ja toiminnan tuloksellisuutta lisäävien kehittämisen menetelmien osalta. 46 Toimintakertomus_2014.indd 46 7.4.2015 14:35:00 Osaamisen kehittämisen painopisteitä olivat vuonna 2014: • vahvistaa 2020-luvun työelämän mahdollisuuksia ja haasteita koskevaa ymmärrystä ja tietoa sekä analysoida ja kehittää keinoja mahdollisuuksien toteutumisen tukemiseksi ja haasteista selviämiseksi erilaisilla työurilla, erilaisissa kansalaisryhmissä ja eri toimialoilla. • vahvistaa monipuolisten ja toisiaan täydentävien paradigmojen (lähestymistapojen) soveltamista ja kehittämistä muuttuvan ja kehittyvän työn tutkimuksessa. • kehittää edelleen interventio-, evaluaatio-, ja implementointitutkimuksen osaamista. • vahvistaa työelämän mielenterveyskysymysten sekä neurologisten ja neuropsykologisten kysymysten hallintaa. • vahvistaa monipuolista osaamista työn, työyhteisöjen, yksilöiden ja organisaatioiden kehityksen tukemisessa ja kriisivaiheiden ratkaisemisessa. • vahvistaa erityisesti turvallisuuskriittisillä toimialoilla tarvittavien tutkimus- ja palvelukonseptien kehittämistä ja soveltamista. Työterveyslaitoksen toiminnan kehittäminen ja Yhteiset palvelut Sisäisen toiminnan kehittämisen kannalta strategiakautta 2011−2014 leimasi voimakkaaseen matriisiorganisaatioon siirtyminen vahvuuksineen ja haasteineen. Muun muassa osaamisen ja resurssien johtamiselle sekä tukitoiminnoille matriisissa täytyi luoda uudet käytänteet ja innovaatiomallin toimintatapoja matriisimallissa testattiin. Osin työ jatkuu myös uudella kaudella. Strategiakauden aikana toteutettiin useita ICT-järjestelmäuudistuksia, kehitettiin voimakkaasti toimitilojen käyttöä sekä toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä JOTIa. Lisäksi toteutettiin laatu- ja riskikartoitus CAFHenkilöstön motivaatio Osaamisen taso - Tieteellisten ja ei-tieteellisten julkaisujen määrä/ t&k-htv - INSPI-kysely työn imu Palvelujen laatu - asiakastyytyväisyys (koulutus) Arvostus ja hyödyntäminen tutkimuslaitoksena Maine-tutkimus Tulossopimus Innovaatiomallin toimivuus - CAF mallissa sekä työn vaarojen ja riskien arviointi kaikissa tiimeissä, kehitettiin johtoryhmätyötä ja strategista johtamista sekä parannettiin ja uudistettiin keskeisiä, koko henkilöstöä koskevia HR-toimintoja ja kirjattiin tarkemmat sopimukset IPR-asioiden hallitsemiseksi laitoksessa. Uuden strategian laatiminen aloitettiin vuonna 2013. Vuosi 2014 oli aktiivinen kansainvälisen arvioinnin valmistuessa ja johtokunnan hyväksyessä uuden strategian syyskuussa 2014. Strategian uudistamisen yhteydessä myös toiminta-alueiden toimintamallia kehitettiin, osin työ jatkuu myös vuonna 2015. Strategisen johtamisen voimistamiselle edelleen on selkeä tilaus niukkenevassa resurssitilanteessa. Yhteenveto laitoksen kyvykkyyttä ja toiminnan tehokkuutta kuvaavista mittareista kaudella 2011−2014: Sisäistä kyvykkyyttä osoittavat mittarit ovat kehittyneet strategiakaudella suotuisasti. Haastavasta henkilöstötilanteesta huolimatta työpaikan työn imun tekijöitä mittaavan INSPI-kyselyn indikaattorit ovat vahvistuneet (kyselyt vuonna 2011 ja 2014), tieteellisten ja ei-tieteellisten julkaisujen määrä suhteessa T&K-henkilötyövuosiin on pysynyt korkeana samoin kuin asiakastyytyväisyys palveluihin (seurantatiedot koulutuksesta). Maine-tutkimuksesta on saatu yhä kiittävämpiä palautteita ja tulos-sopimuksen toteuttaminen STM:n kanssa on koettu kiitettäväksi. Muutaman mittarin periaatteet ovat muuttuneet: avainasiakassopimusten määrä on noussut, mutta lukumäärää ohjaavammaksi periaatteeksi on nostettu avainasiakassopimusten laatu. Vuonna 2012 toteutettua laadunarviointikierrosta ei uusittu kaudelle siirtyneen laajan kansainvälisen arvioinnin vuoksi. T&K-kokonaiskustannus suhteessa T&K-henkilötyövuosiin on kasvanut, tämä johtuu palkka-tason noususta ja yleiskustannusten lisääntymisestä suhteessa laskeneisiin henkilötyövuosiin. Mitta-van toimitilakehittämisen vaikutukset astuvat toden teolla voimaan vasta vuonna 2016. Johtaminen - INSPI-kysely, palveleva esimies Kumppanuus - Avainasiakassopimusten määrä - Yhteisjulkaisujen osuus Toiminnan mukaiset toimitilat - Toimitilakulut/ toimintakulut Kilpailukyky T&Krahoituksessa T&K-rahoitus/T&K-htv - T&K-kokonaiskustannus/ T&K-hakemusten läpimeno% = kehittynyt positiivisesti = pysynyt ennallaan = kehittynyt negatiivisesti = tieto puuttuu Kuva 28. Työterveyslaitoksen kyvykkyyttä kuvaavat mittarit. 47 Toimintakertomus_2014.indd 47 7.4.2015 14:35:01 6 Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Seuraavassa osiossa arvioidaan Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä solmitun tulossopimuksen toteutumista itsearviona. Työterveyslaitoksen toteuttamassa tulostavoitteiden itsearvioinnissa on käytetty tulosohjauksessa asetettua arviointiasteikkoa 1-5. 1. 2. 3. 4. 5. Tulostavoitetta ei ole edistetty toimintavuonna Tulostavoite on osittain toteutunut Tulostavoite on lähes toteutunut Tulostavoite on saavutettu Tulostavoite on ylitetty Tavoitetason tulkinnoissa käytetään periaatetta, jossa saavutettava arvosana riippuu saavutetun tuloksen merkityksestä tavoitteeseen nähden. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa arvosanaan neljä (4). Arvosana viisi (5) edellyttää tavoitteen merkittävää ylitystä, joka tukee minis¬teriön strategiaa ja ylityksestä on erityistä hyötyä ministeriön strategian toteutuksessa. 48 Toimintakertomus_2014.indd 48 7.4.2015 14:35:01 49 Taulukkosivut_49_65.indd 49 8.4.2015 10:04:27 Aiemmissa tuottavuusohjelmissa toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet on toteutettu taloudellisten kokonaisvaikutusten osalta. TTL:n tuottavuus, vaikuttavuus ja tuloksellisuus on kehittynyt uudessa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toiminnallinen tavoite 2015 4 Tulosarvio TTL on toteuttanut yhteen toimivuuden sekä kuvaukset kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä ja menetelmä on osa jatkuvaa toimintaa. Toiminnallinen tavoite 2015 4 Kokonaisarkkitehtuuria käytetään välineenä johtamisessa ja suunnittelussa. Merkittävimmät kehityshankkeet ovat hankesalkunhallinnan piirissä ja niissä toteutetaan arkkitehtuuria Työterveyslaitoksen toiminnallisten vaatimusten mukaisesti. Tietovarantojen kuvaukset ovat ajan tasalla ja avoimen data osalta edetään suunnitelman mukaisesti. TTL on osallistunut KA-kohdealueen yhteisiin tehtäviin sovitusti. KA-kypsyystaso 3,0 on saavutettu itsearvioinnin mukaan. Toteuma ja tulosarvio TTL:lla on kattava ylätason kokonaisarkkitehtuuri ja kehityspolku, jota käytetään johtamisessa ja suunnittelussa. Merkittävimmät kehitysprojektit ovat hankesalkunhallinnan piirissä ja niissä toteutetaan arkkitehtuuria. Tietovarantojen kuvaukset ovat ajan tasalla ja avoimen datan osalta edetään suunnitelmien mukaisesti. TTL osallistuu KA- kohdealueen yhteisiin tehtäviin 2014 konsernijohtoryhmässä hyväksytyn työsuunnitelman mukaisesti. KA-kypsyystaso 3,0 on saavutettu Tulostavoite 2014 Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttö TTL on osallistunut vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toteutukseen STM:n ja VM:n ohjeiden mukaisesti. TTL on osallistunut hallinnonalan VATU-ryhmän toimintaan. TTL on tehnyt IPO-suunnitelman omaan toimintansa tasolla (nk. virastotaso). TTL:ssa ei ole yhteisseurannan hankkeita, joihin liittyisi hankekohtaisia IPO-suunnitelmia. TTL on asiantuntijaroolissa osallistunut aktiivisesti IPO-työhön. Aiemmissa tuottavuusohjelmissa toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus ovat parantuneet. Toteuma TTL ottaa toiminnan suunnittelun ja henkilöstösuunnittelun yhteydessä huomioon inhimillisen pääoman (IPO) VATU-ohjeiden mukaisesti. kuin niistä on päätetty. TTL toimeenpanee ydintoimintoanalyysin (YTA) johtopäätökset siltä osin Tulostavoite 2014 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimenpiteet Tuottavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallinen tuloksellisuus 50 Taulukkosivut_49_65.indd 50 8.4.2015 10:04:27 Tietohallintolain ja JulkICT-strategian edellyttämät ja muut VIPin tarjoamat yhteiset palvelut sekä järjestelmät on otettu käyttöön. Korotettu turvataso on saavutettu. TTL:ssa on käytössä hallinnonalan yhteinen jakelu- ja asiakasrekisterijärjestelmä. Toiminnallinen tavoite 2015 4 Yhteenliittymän toimintaa laajennetaan ja kehitetään Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. TTL osallistuu SOTERKOn roolin ja toimintatapojen arviointiin KV-arvioinnin pohjalta. Tulostavoite 2014 SOTERKO-yhteenliittymä TTL on osallistunut SOTERKOn tutkimusohjelmien avulla valtioneuvoston yhteiseen hanketoimintaan hallitusohjelman mukaisesti. Tulevaa hanketoimintaa on linjattu SOTERKOn pidemmän aikavälin suunnitelmien mukaisesti. Toiminnallinen tavoite 2015 4 Työterveyslaitos on arvioinut mahdollisuuden osallistua TORI-järjestelmään. Arvioinnissa päädyttiin siihen, että Työterveyslaitos ei voi siirtyä Valtorin palveluiden piirin. Tietoturvan osalta on saavutettu asetetut tavoitteet. Työterveyslaitos on osallistunut yhteisen jakelu- ja asiakasrekisterijärjestelmähankkeen suunnittelukokouksiin, mutta hanke ei ole edennyt. Suunnitteilla ei ole rakentaa integraatiota Työterveyslaitoksen järjestelmiin. Työterveyslaitos on osallistunut julkaisujärjestelmän suunnitteluun. Järjestelmän mahdollinen hyödyntäminen Työterveyslaitoksessa on sovittu arvioitavaksi v. 2015. Työterveyslaitoksen linjaukset noudattavat hallinnonalan ja JulkICT:n linjauksia niiltä osin kun se on mahdollista. Asetetut säästötavoitteet on saavutettu. Työterveyslaitos käyttää soveltuvin osin valtion yhteisiä palveluita. Toteuma TTL osallistuu hallinnonalan yhteisen asiakkuuden hallintajärjestelmän hankkeeseen ja käyttöönottoon sekä rakentaa integraation omaan järjestelmäänsä. TTL etenee kohti korotettua tietoturvatasoa suunnitelmallisesti. TTL arvioi perustietotekniikkapalveluiden siirron TORI-organisaatioon. TTL osallistuu hallinnonalan yhteisen verkkopalvelujen julkaisujärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen, sekä sitoutuu käyttöönottoon sovitun aikataulun mukaisesti. TTL:n omat ICT-linjaukset noudattavat hallinnonalan sekä JulkICT-linjauksia. Asetetut ICT-säästötavoitteet on toteutettu. TTL on ottanut v. 2014 aikana käyttöön valtion yhteiset palvelut soveltuvin osin (VY-verkko, VYVI-palvelut, Virtu). Tulostavoite 2014 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tehostaminen 51 Taulukkosivut_49_65.indd 51 8.4.2015 10:04:27 TTL on edistänyt naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä tukenut ministeriön työtä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Toiminnallinen tavoite 2015 4 Uuden strategian laatiminen oli vuonna 2014 keskeisin hanke. Tässä prosessissa on strategiaan tehty ulkopuolisen asiantuntijan johdolla arviointi toiminnallisen tasa-arvon toteutumisesta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Sisäisessä toiminnassa TTL on toiminut voimassaolevan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti. Osana palkkausjärjestelmän toimivuuden arviointia seurataan myös naisten ja miesten välisten palkkojen tunnuslukuja. Työterveyslaitos on johtoryhmän päätöksellä linjannut toiminnallisen tasa-arvon suunnittelun ja seurannan vastuut yksiköiden johtajille. Toteuma ja tulosarvio TTL toteuttaa suunnitellut toimenpiteet sukupuolinäkökulman huomioon ottamiseksi keskeisissä hankkeissa. Tulostavoite 2014 Sukupuolten välisen tasa-arvon suunnitelmallinen edistäminen SOTERKOn tutkimus- ja kehittämisohjelmat ovat tukeneet hallitusohjelman kolmea kärkihanketta. Työterveyslaitos osallistui kaikkiin SOTERKOn ohjelmiin ja koordinoi niistä kahta. SOTERKO-yhteistyötä laajennettiin valtioneuvoston TULA-päätöksen mukaisesti. Työterveyslaitos osallistui laajennetussa yhteistyössä ilmastonmuutokseen ja nanoterveyteen liittyvien uusien ohjelmien valmisteluun (jälkimmäisessä valmistelun koordinoijana) sekä käynnissä olevan riskienhallinnan ohjelman laajentamiseen kaivosturvallisuuteen. Toteuma ja tulosarvio 52 Taulukkosivut_49_65.indd 52 8.4.2015 10:04:27 Hallinnonalan kansalaisille tuottama sosiaali- ja terveystieto on koordinoitua ja tavoittaa kohderyhmänsä tehokkaasti. TTL:ssa on hyvä valmius hoitaa verkkoviestintää kriisitilanteissa. TTL:n julkaisut on tallennettu hallinnonalan yhteiseen julkaisuarkistoon, ja ne löytyvät helposti viraston verkkopalvelun kautta. Hallinnonalan yhteinen verkkoviestintäratkaisu on käytössä ja sivustot on julkaistu uudella alustalla erikseen sovitussa aikataulussa TTL:n viestinnän vaikuttavuus on parantunut (kansalaiskysely 2012, mediabarometri 2015, mainetutkimus 2014 ) Toiminnallinen tavoite 2015 4 4 4 3 4 TTL on linkittänyt THL:n kanssa sovitut aineistot sosiaali- ja terveystiedon palveluun. Kriisiviestintäohje on päivitetty ja osallistuttu valtionhallinnon kriisiviestinnän auditointiin ja vaaratiedotekoulutukseen. Vastaajia auditointikyselyyn oli vähän tietotekniikkaongelmien vuoksi. Verkkopalvelut tukevat kriisiviestintää. TTL on tallentanut hallinnonalan yhteiseen julkaisuarkistoon julkaisuja. TTL on osallistunut hallinnonalan yhteisen verkkoviestintäratkaisun kehittämiseen. TTL selvittää omia tarpeitaan ja ratkaisujaan, jotka liittyvät sekä sisällöntuotantoon että verkkopalvelun tekniseen ratkaisuun. Työterveyslaitos on osallistunut Mainetutkimukseen 2014 ja kaikkien sidosryhmien antamat kouluarvosanat olivat nousseet (8–8½). Parhaan arvosanan antaa oma henkilökunta (8 ½). Työterveyslaitoksen maine on pysynyt tasaisena. Vahvuuksia ovat luotettavuus ja asiantuntemus, parannettavaa nopeudessa ja joustavuudessa. Toteuma ja tulosarvio TTL on tuottanut sovitut sisällöt sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuteen TTL on päivittänyt kriisiviestinnän ohjeensa Valtioneuvoston uuden häiriötilanneviestinnän ohjeen mukaisiksi ja ottanut ne osaksi häiriötilanteiden johtamista. Verkkopalvelut toimivat moitteettomasti kriisiviestinnän tukena. Sähköinen julkaisuarkisto, Julkari, on soveltuvin osin vakiintuneessa käytössä TTL:ssa, ja myös ajankohtaiset aineistot on tallennettu Julkariin. TTL osallistuu aktiivisesti STM:n konsernin verkkopalvelun sisältöhankkeeseen. TTL osallistuu hallinnonalan yhteiseen mainetutkimukseen. Tulostavoite 2014 Viestinnän kehittäminen sidosryhmätyö, verkkoviestintä, julkaisutoiminta, kriisiviestintä, SADE-hanke 53 Taulukkosivut_49_65.indd 53 8.4.2015 10:04:28 TTL:lla on käytössä systemaattinen riskienhallinta sekä kattava valvonta ja sitä tukeva sisäinen tarkastus. Toiminnallinen tavoite 2015 4 TTL:n toimitilatehokkuus toimistotiloissa on parantunut ja lähestynyt selkeästi 25 htm2/henkilö tavoitetta. Toiminnallinen tavoite 2015 4 Aluetoimipisteiden tilankäyttöä on tehostettu kaikkien toimipisteiden osalta. Tampereen, Turun ja Kuopion osalta on vuokrattujen tilojen määrä pienentynyt noin kolmanneksella vuosien 2013 – 2014 aikana. Oulun osalta muutokset ovat toistaiseksi olleet pienemmät, muiden toimipisteiden muutostöiden valmistuttua tullaan Oulun tilankäyttöä tehostamaan vuosien 2015–2016 aikana. Helsingin alueen toimitilojen käytön tehostamiseen panostettiin edelleen voimakkaasti vuoden 2014 aikana. Töölöntullinkatu 8 sekä Arinatiellä tehostettiin tilankäyttöä, jolloin näihin toimitiloihin pystyttiin sijoittamaan merkittävässä määrin aikaisempaa enemmän henkilöitä. Osa näin vapautuneista tiloista saatiin vuokrattua HUS:lle, vuokrattavien tilojen määrä on n. 1.500 m2. Tilatehokkuus tulee merkittävästi edelleen paranemaan, kun Topeliuksenkatu 41 A sekä Haartmaninkatu 1 A luovutaan vuokrasopimusten päättyessä vuoden 2015 lopussa/ vuoden 2016 alussa. Toteuma ja tulosarvio TTL on päivittänyt suunnitelman toimitilojensa tilatehokkuuden lisäämiseksi. Tulostavoite 2014 Toimitilojen käytön ja hankintatoimen tehostaminen Työterveyslaitoksessa on toteutettu laadun ja riskien arviointi CAF-mallissa vuonna 2012. Vuonna 2013 toteutettiin tiimitason työn vaarojen ja riskien arvioinnit kaikissa Työterveyslaitoksen tiimeissä. Vuonna 2014 toteutettiin Työterveyslaitoksen toiminnan kansainvälinen arviointi STM:n tilaamana ja jatkettiin tunnistettujen riskien hallintaa ja kehittämisprojektien edistämistä. Toiminnan laadun ja riskien arvioinnin uusintakierrosta valmisteltiin toteutettavaksi vuonna 2015. Asiakasratkaisut-toiminta-alueella auditoitiin akkreditoitua toimintaa ja sertifiointia vuonna 2014 FINASin toimesta seitsemässä kohteessa ja akkreditointi on voimassa vuoden 2017 loppupuolelle saakka. Toteuma ja tulosarvio Jatketaan ja syvennetään hallinnonalan sisäisen tarkastuksen yhteistyötä (SITA-verkosto). TTL osallistuu hallinnonalan riskienhallinnan kehittämiseen, jossa ryhdytään käyttämään hallinnonalan yhteistä riskienhallintajärjestelmää. Tulostavoite 2014 Riskienhallinnan, valvonnan ja sisäisen tarkastusten kehittäminen 54 Taulukkosivut_49_65.indd 54 8.4.2015 10:04:28 1 229 3 990 1 024 1 299 rahoitus EU:lta muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus: TSR, säätiöt, ulkomainen rahoitus rahoitus Suomen Akatemialta rahoitus Tekesiltä (ja siihen liittyvä yritysrahoitus) ja SHOKilta yhteisrahoitteisen toiminnan muut tulot • • • • • Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 889 rahoitus muilta valtion virastoilta: ministeriöt, Kela • Toteuma 2008 984 1 109 3 621 1 704 1 743 Toteuma 2009 1 052 1 307 3 110 2 074 1 728 Toteuma 2010 43 % 1 473 1 451 3 060 2 358 1 572 Toteuma 2011 41 % 1 754 1 101 3 082 1 907 891 Toteuma 2012 Taulukko 7. Yhteisrahoitteinen valtion ulkopuolinen T&K-rahoitus yhteensä ja päärahoittajittain (1000 euroa) 41 % 1 969 480 3 127 2 239 984 Toteuma 2013 42 % 2 234 577 2 854 1 828 1 609 Toteuma 2014 55 Taulukkosivut_49_65.indd 55 8.4.2015 10:04:28 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan tuotot (palvelu ja koulutus) (Erikseen maksuperustelain mukaisista ja erityislakien suoritteista) Maksullinen toiminta (1 000 €) 100 % 17,2 2008 toteuma 100 % 17,2 2009 toteuma Taulukko 8. Maksullisen toiminnan tulos ja kustannusvastaavuus 100 % 17,4 2010 toteuma 100 % 17,6 2011 toteuma 100 % 17,5 2012 toteuma 100 % 18,5 2013 toteuma 100 % 18,5 2014 Toteuma 56 Taulukkosivut_49_65.indd 56 8.4.2015 10:04:28 TTL osallistuu omalla panoksellaan STM:n ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden osittain rahoittamiin tutkimushankkeisiin. TTL tukee STM:n ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden ydinviestien levittämistä ja tuottaa tarvittavaa asiantuntijatietoa niiden päätöksenteon tueksi. TTL hoitaa verkostoyhteistyön operatiivisia tehtäviä erikseen sovittavalla tavalla (ml. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston verkostot). TTL ylläpitää Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kampanjan internet-sivuja STM:n toimittamaan materiaaliin pohjautuen ja ylläpitää osiota tiedossa olevista tilaisuuksista. TTL huomioi toiminnassaan työhyvinvointiin liittyvien toimintamallien esittelyn myös EU-tasoisesti (esim. ikäjohtaminen). TTL varmistaa, että keskeiset alueelliset ja valtakunnalliset työhyvinvoinnin toimijat ovat mukana THF:n työpajatyöskentelyssä. TTL laatii vuosittain tilastoanalyysit terveydenhuollon ja työsuojeluhallinnon toiminnan tueksi kansallisia ja alueellisia toimintaympäristöanalyysejä varten. Analyysien sisältöä kehitetään vuosittain yhteistyössä STM:n kanssa. Alueelliset toimintaympäristöanalyysit laaditaan aluehallintovirastokohtaisesti. Analyysipäivitys tehdään vuosittain elokuun loppuun mennessä. TTL on osallistunut alueellisissa työelämäverkostoissa tiedolla johtamiseen ja asiakasratkaisujen etsimiseen. TTL on osallistunut työelämän kehittymistä kuvaavien mittareiden valmistelutyöhön. Viestinnällä, koulutuksella, työpajatyöskentelyllä ja hyvien käytäntöjen jakamisella on lisätty työpaikkojen, työterveyshuollon sekä muiden työhyvinvoinnin toimijoiden tietoisuutta ja osaamista sekä parannettu yhteistyötä työhyvinvointia ja työterveyshuoltoa koskevissa kysymyksissä. TTL on osallistunut Työelämä 2020 ohjelman valmisteluun ja jalkauttanut sitä tehokkaasti, mikä pystytään arvioinnilla osoittamaan. Työhyvinvointifoorumin toiminta on vakiintunut ja toimintamalli on aktiivisessa käytössä. Hyvien käytäntöjen tietopankki (TEPSI) on käyttöönotettu. 3 4 4 4 Työterveys, työturvallisuus ja työhyvinvoinnin tukeminen ovat osa yritysten strategiaa. TTL toteuttaa Työelämä 2020 -hanketta ja käyttää Työhyvinvointifoorumia, työpaikkojen työhyvinvointiverkostoa ja Johtamisen kehittämisverkostoa hyvien johtamis- ja esimiestyökäytäntöjen ja työhyvinvointia edistävien toimintatapojen levittämiseen. TTL tukee toimialakohtaisten työelämän kehittämisohjelmien valmistelua ja toteutusta. Johtamisen kehittämisverkoston toiminta on vakiintunut, mikä pystytään arvioinnin avulla osoittamaan, ja julkisen sektorin johtamisen laatukriteerit on tehty. Tulosarvio Toiminnallinen tavoite 2015 Tulostavoite 2014 Hyvinvoinnille vahva perusta Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla Työn ja työolojen ja työelämän laadun kehittäminen Tuotokset ja laadunhallinta 57 Taulukkosivut_49_65.indd 57 8.4.2015 10:04:28 Toiminnallinen tavoite 2015 3 Tulosarvio TTL toteutti Osatyökykyiset työssä -verkkopalvelua valmistelevan esiselvityksen verkkopalvelun tarpeesta ja olemassa olevasta tietomateriaalista. TTL on tukenut aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden toiminnan kehittämistä osallistumalla työsuojeluneuvottelukunnan kautta useiden valvontaohjeiden sekä työsuojeluvalvonnan tulostavoitteiden suunnitteluun. TTL on tehnyt yhteistyötä vastuualueiden työympäristöanalyysien puitteissa toimittamalla aineistoa niiden pohjaksi. TTL on ylläpitänyt Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston kampanjan internet-sivuja STM:n kanssa sovitulla tavalla. Alueellista verkostotoimintaa on kehitetty erityisesti Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kautta. Valtakunnallisia ja alueellisia tilaisuuksia on järjestetty yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan vakiinnuttamissuunnitelma on laadittu. Työhyvinvointifoorumi on toteuttanut useita hankkeita, joissa on viety tutkimustietoa käytäntöön. Tepsi-tietopankin ensimmäinen versio on käytössä ja seuraavan, monipuolisemman version suunnittelu aloitettiin. Monipuolisen tietojärjestelmän toteuttamisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta on käyty neuvotteluja yhteistyökumppaneiden kanssa. Työterveyslaitos on hoitanut Työhyvinvointifoorumin viestintää aktiivisesti ja monipuolisesti useilla kanavilla: tiedotteet, Facebook, uutiskirje, tapahtumat. Media on kutsuttu alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin ja medialle ja sidosryhmille on tiedotettu hankkeiden tuloksista. Eniten huomiota mediassa on kerännyt Sopuisa työpaikka -hankkeen tulokset ja kiusaamisen ehkäisyyn liittyvät verkkosivut. Myös väkivallan ehkäisy kotihoitotyössä ja TEPSI-hanke ovat saaneet huomiota. Myös Työhyvinvointifoorumin erillishankkeet Mielekäs (vetovoimaiset sote-työpaikat) ja Työ ja perhe ovat olleet esillä 2014. Työhyvinvointifoorumin yhteydessä on toteutettu useita kymmeniä alueellisia työpajoja yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Työpajoja on toteutettu erityisesti Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston, Mielekäs-ohjelman sekä Työ ja perhe-elämä -ohjelman ja Sopuisa työyhteisö -hankkeen puitteissa. Työhyvinvointifoorumin yhteydessä on toteutettu useita kymmeniä alueellisia työpajoja yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Työpajoja on toteutettu erityisesti Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston, Mielekäs-ohjelman sekä Työ ja perhe-elämä -ohjelman ja Sopuisa työyhteisö -hankkeen puitteissa. Työterveyslaitos on hoitanut Työhyvinvointifoorumin viestintää aktiivisesti ja monipuolisesti useilla kanavilla: tiedotteet, Facebook, uutiskirje, tapahtumat. Media on kutsuttu alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin ja medialle ja sidosryhmille on tiedotettu hankkeiden tuloksista. Eniten huomiota mediassa on kerännyt Sopuisa työpaikka -hankkeen tulokset ja kiusaamisen ehkäisyyn liittyvät verkkosivut. Myös väkivallan ehkäisy kotihoitotyössä ja TEPSI-hanke ovat saaneet huomiota. Myös Työhyvinvointifoorumin erillishankkeet Mielekäs (vetovoimaiset sote-työpaikat) ja Työ ja perhe ovat olleet esillä 2014. Työhyvinvointifoorumi on toteuttanut useita hankkeita, joissa on viety tutkimustietoa käytäntöön. Tepsi-tietopankin ensimmäinen versio on käytössä ja seuraavan, monipuolisemman version suunnittelu aloitettiin. Monipuolisen tietojärjestelmän toteuttamisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta on käyty neuvotteluja yhteistyökumppaneiden kanssa. Johtamisen kehittämisverkoston toiminta on toteutunut hallitusohjelmassa esitetyn mukaisesti. Julkisen sektorin johtamisen laatukriteerit laadittiin ja niitä pilotoitiin 20 organisaatiossa vuoden 2014 aikana. Saatujen arvioiden ja kokemusten pohjalta ne viimeisteltiin lopulliseen muotoonsa. Verkoston verkkosivut ja sosiaalisen median alustat ovat aktiivisessa käytössä. Työterveyslaitos on osallistunut Työelämä 2020 toimintaan sen eri työryhmissä mm. verkoston tieteellisessä asiantuntijaryhmässä. Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat luennoineet aihepiiristä ja antaneet medialle haastatteluja ja kirjoittaneet blogikirjoituksia aihepiiristä. Työterveyslaitos on osallistunut aktiivisesti Työelämä 2020 -hankkeen johtoryhmään, valmisteluryhmään sekä kaikkiin yhteistyöverkostoihin: aluetyöryhmä, tiedeverkosto, työmarkkinaverkosto, kansainvälinen verkosto. Verkostojen lisäksi olemme osallistuneet eri alaryhmiin, esim. mittariryhmään. Työterveyslaitoksella on vahva panos hankkeen alueverkostoissa. Työterveyslaitoksen koordinoimat Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisverkosto ovat Työelämä 2020 -hankkeen kehittämisohjelmia. Toteuma TTL osallistuu Osatyökykyiset työssä -ohjelman verkkopalvelun kehittämiseen. Tulostavoite 2014 58 Taulukkosivut_49_65.indd 58 8.4.2015 10:04:28 Työterveysyhteistyölle on kehitetty selkeät toimintatavat. TTL on toteuttanut työterveystoiminnan vaikuttavuustutkimusohjelman. TTL mallintaa työterveysyhteistyön prosessin HTTHK-oppaassa erikokoiset yritykset huomioiden. Työpaikkojen kemikaaliriskienhallintaa kos- 5 kevat järjestelmät ovat yleisesti tiedossa ja käytännössä toimivia. TTL kehittää kemikaaliriskien viestintää vuonna 2013 valmistuvan toimintaohjelman mukaisesti sekä toteuttaa muita vastuullaan olevia kansallisen kemikaaliohjelman tavoitteita. Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa kehitetään suunnitelmien mukaisesti. Työterveyshuolloille suunnattu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö maatalousyrittäjien työterveyshuollossa -oppaan päivittäminen ja uudistaminen on käynnissä. Maatalousyrittäjille aaditaan työterveyspalvelujen hankinnan tueksi ns. ostajan opas. Molemmat oppaat valmistuvat vuoden 2015 aikana. Uudistetun hyvän työterveyshuoltokäytännön juurtumista työterveysyksiköissä edistetään syksyn aikana alueellisten verkostopäivien yhteydessä. Pk-yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantamiseen tähtäävä hanke on edennyt suunnitellusti yhteistyössä paikallisten työterveyshuoltojen ja työvoimahallinnon yritysneuvojien kanssa. Lisäksi STM:n ja Kelan kanssa pidetty on esillä rakenteellisia muutoksia pk-yritysten työterveyshuollon järjestämisen helpottamiseksi esim. Kelan suorakorvauksella. PIRA-hanke on valmistunut vahvistaen työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyön merkitystä erityisesti pk-yrityksissä. Asiakasosaaminen on huomioitu uudessa HTTHK-oppaassa. Työterveyshuollon asiakasosaamista on kehitetty omaa työtään tekevien ja pienyritysten osalta PIE-hankkeen keinoin. Asiakasosaamisen sisällöiltään uudistettua pätevöittävää koulutusta on toteutettu. Asiakasosaamista parantavista työkyvyn tuen indikaattoreista on valmistumassa opas. Työkykyjohtamiseen liittyvää asiakasosaamista on tutkittu Hoffmanco-aineiston avulla. Hankkeissa kehitetyt käytännöt ovat osa työterveyshuoltoon pätevöittävää ja avointa koulutusta. Uudessa HTTHK-oppaassa työterveysyhteistyötä on käsitelty laajasti eri näkökulmista. Työterveystoiminnan vaikuttavuustutkimusohjelmasta on toteutettu STM:n rahoittamat projektit. Toteuma Pienten yritysten, yrittäjien, omaa työtään tekevien, maatalousyrittäjien ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työterveyshuoltopalvelujen kattavuus ja laatu on parantunut. 4 4 Tulosarvio Työterveyshuoltopalvelujen kehittämisen painopistettä suunnataan pieniin yrityksiin, yrittäjiin, omaa työtään tekeviin ja maatalousyrittäjiin. Työterveyshuollon asiakasosaamisen hyvät käytännöt ja yhteistyön malleja on levitetty ja niiden vaikutuksia seurataan. Masto-, Mieli 2009, Tomahoek, PIRA ym. hankkeissa kehitetyt käytännöt on sisällytetty osaksi työterveyshuoltoa. Toiminnallinen tavoite 2015 Tulostavoite 2014 Työhyvinvoinnin ja terveyden edistäminen työpaikalla (työterveysyhteistyö) 59 Taulukkosivut_49_65.indd 59 8.4.2015 10:04:28 Toiminnallinen tavoite 2015 Tulosarvio Työterveyshuolloille ja työnantajille on annettu tietoa ja järjestetty koulutusta vammaisten ja osatyökykyisten terveyden ja työkyvyn tukemisesta TTL:lle siirretyn työterveyshuollon koulutusmäärärahan käytöstä on tehty suunnitelma ja määrärahan käytön seurannasta on sovittu ministeriön kanssa. TTL osallistuu työterveyshuollon koulutustyöryhmän ehdotusten toimeenpanoon kehittäen ja järjestäen koulutusta yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. TTL vie käytäntöön hyvän työterveyshuoltokäytännön toimintamalleja koulutuksen avulla ottaen huomioon valtioneuvoston asetuksen 708/2013. Tulostavoite 2014 Vammaisten ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työhön on lisätty ja vaikutuksia selvitetty. Työterveyshuollon henkilöstön koulutus on valtioneuvoston asetuksen 708/2013 mukaista ja sisältö vastaa uudistunutta työterveyshuoltoa. Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen mallit on kehitetty ja viety käytäntöön. Hyvän työterveyshuoltokäytännön toimintamallit on ajantasaistettu ja toimintamallit on viety käytäntöön. Toiminnallinen tavoite 2015 Työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen työuran eri vaiheissa 4 4 Tulosarvio Työterveyslaitoksen vastuulla kansallisessa kemikaaliohjelmassa on tukea pk-yritysten kemikaaliriskinhallintaa, tuottaa tietoa kemikaalialtistumisista ja kemikaaliriskienhallinnasta työpaikoilla ja edistää nanomateriaalien tutkimusta, riskinarviointia- ja hallintaa sekä REACHin ja CLP:n soveltamista työpaikoilla. Vuonna 2014 PK-yritysten riskinhallinnan parantamiseksi olemme ylläpitäneet Kemikaalivihi-verkostoa (www.ttl.fi/kemikaalivihi, www.facebook.com/ kemikaalivihi) ja suomenkielistä kemikaaliriskinhallintajärjestelmää (Stoffenmanager) ja edistäneet niiden käyttöä tiedotuksen, messujen ja TTL:n avoimen koulutustoiminnan kautta. Koulutustoiminnan ja Kemikaalivihin kautta olemme edistäneet myös REACH- ja CLP-tietoisuutta työpaikoilla. Aloitimme v. 2014 REACH-asetuksen vaikutus työpaikkojen kemikaaliturvallisuuteen – 1. väliarvio -hankkeen. Kemikaaliriskien hallinta kuntoon (KemKu) -hankkeessa selvitettiin merkittävimmät työ- ja toimialat joissa kemialliset tekijät ovat ongelma. Ensimmäisistä tuloksista tiedotettiin v. 2014, ja hanke jatkuu vielä 2015. Lisäksi olemme tuottaneet eri hankkeissa tietoa altistumisista eri kemiallisille altisteille, mukaan lukien tietyille hormonitoimintaa häiritseviksi epäillyille aineille. Nanomateriaaleihin liittyen TTL koordinoi EU:n NanoSafety Clusteria ja osallistuu EU:n (SCENIHR, SCOEL) ja OECD:n työryhmien nanomateriaaleja koskevien suositusten valmistelutyöhön. TTL koordinoi laajaa EU-rahoitteista Nanosolutions-hanketta 2013–2017 ja lisäksi sillä on useita kotimaisia ja kansainvälisiä nanoturvallisuuteen liittyviä tutkimushankkeita käynnissä, ks. www.ttl.fi/nanoturvallisuuskeskus. TTL järjesti nanoturvallisuuskurssin NIVAn kanssa ja selvitti Pohjoismaisen ministerineuvoston toimeksiannosta nanomateriaalien luokitustarpeita. Yksityiskohtainen kuvaus TTL:n toimista liittyen kansallisen kemikaaliohjelman tavoitteisiin on toimitettu STM:n alaiselle Kemikaalineuvottelukunnalle 1/2015, joka seuraa kemikaaliohjelman toteutumista. Tulostavoite 2014 60 Taulukkosivut_49_65.indd 60 8.4.2015 10:04:28 TTL on arvioinut sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisen sekä työhön osallistumisen lisäämiseen tähtäävien sairausvakuutuslain muutosten vaikuttavuutta. Toiminnallinen tavoite 2015 4 4 Tulosarvio Tutkimme työhön osallistumisen lisäämiseen tähtäävien lakimuutosten vaikutuksia. Yhteistyössä Kelan ja Eläketurvakeskuksen kanssa vertasimme osasairauspäivärahaa vuonna 2008 saaneiden työhön osallistumista samana aikana täyttä sairauslomaa saaneisiin, jotka olisivat olleet osasairauspäivärahaan oikeutettuja. Molemmissa ryhmissä työhön osallistuminen väheni seuranta-aikana, mutta osasairausvapaaryhmässä väheneminen oli keskimäärin 5 % pienempi kuin vertailuryhmässä. Osasairauspäivärahan käyttö vaikutti myönteisesti työhön osallistumiseen erityisesti miehillä, yli 45-vuotiailla sekä mielenterveydenhäiriöiden yhteydessä. Rekisteriaineistopyyntö on vireillä 30 ja 90 päivän säännön vaikutusten selvittämiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut ja levittänyt työkaluja esteettömyyden arviointiin ja edistämiseen työpaikoilla. Osatyökykyiset työssä -ohjelman tutkimus tuottaa tietoa käytännöistä, joilla tuetaan osatyökykyisten työelämään pääsyä ja työssä jatkamista. Kohdennettuja työolosuhteita koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan tukitoimia työssä eli mm. ammatillista neuvontaa ja ohjausta, koulutusta ja pystyvyyden vahvistamista, työaikajärjestelyitä ja työn organisointia. TTL on tutkinut työolosuhteiden mukauttamista liikuntavammaisten henkilöiden työssä olemisen tukemiseksi ja kustannuksien vähentämiseksi. Luentoja ja materiaalia on tuotettu edellä kuvattuihin koulutusohjelmiin sekä Lapponia-Seittiin osallistuville. Määrärahan käytöstä ja seurannasta on tehty suunnitelma, jota on seurattu vuositasolla. TTL on tuottanut koulutustyöryhmän ehdotusten mukaisesti yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa työterveyshuollon syventävät opinnot ylempiin korkeakoulututkintoihin. Vna 708/2013 mukaisten sosiaalialan asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset määriteltiin yhteistyössä STM:n kanssa ja TTL käynnisti sosiaalialan asiantuntijoiden työterveyshuollon koulutuksen. Työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen sekä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa suunnitellun koulutuksen sisältö on uudistettu vastaamaan uuden asetuksen ja uuden HTTHK -oppaan sisältöä. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas on julkaistu, lanseeraus tehty webinaarin avulla, laatukoulutus aloitettu ja uudistettu HTTHK-opas on tuotu työterveyshuollon koulutuksiin. Toteuma ja tulosarvio Sairausvakuutuslain osasairauspäivärahalain vaikutuksia työhön osallistumiseen selvitetään, mukana Kela ja ETK. TTL tuottaa tietoa työkyvyttömyyteen johtavista tekijöistä ja työkyvyttömyyden ehkäisykeinojen vaikutuksista sekä työn psykososiaalisten tekijöiden yhteydessä työkykyyn ja työssä jatkamiseen. TTL levittää työpaikkojen käyttöön nuorten työurasiirtymien hallintamalleja, vammaisten ja osatyökykyisten työtiloihin tarkoitettuja mukauttamisratkaisuja ja esteettömyyden arviointimenetelmiä, maahanmuuttajien työllistymistä ja työhyvinvointia tukevia käytäntöjä sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä toimintamalleja, ja arvioi näiden vaikuttavuutta. Tulostavoite 2014 61 Taulukkosivut_49_65.indd 61 8.4.2015 10:04:28 TTL on kehittänyt opiskeluterveydenhuoltoa yhteistyössä THL:n kanssa. TTL on kehittänyt työttömien ja osatyökykyisten mahdollisuuksia siirtyä kuntoutuksen kautta työelämään yhteistyössä THL:n kanssa TTL on vahvistanut opetushallinnon kanssa työelämään siirtyvien nuorten työelämävalmiuksia ja nuorten aikuisten työuran kestävyyttä (ml. perehdytys, nuorten työntekijöiden ja nuorten johtajien työssä pärjääminen). 3 1 4 Työterveyshuollon tietojärjestelmiä on 4 kehitetty niin, että ne vastaavat työterveyshuollon yhteistyön ja raportoinnin Laatukriteerit on luotu ja implementointi on aloitettu yhteistyös- tarpeisiin sekä muuttuneisiin säädöksiin ja oheisiin. sä Kelan kanssa sekä koulutuksen ja laatuvastaavaverkoston avulla. Laatujärjestelmän käyttöönoton seuranta on aloitettu. Työterveyspalveluja tuottavilla yksiköillä on kattavasti toimiva laatujärjestelmä. 4 TTL vastaa Työterveyshuolto Suomessa TTL selvittää mahdollisuudet perustaa kansallinen työterveys-katsauksen toteuttamisesta. huollon laatuportaali. TTL osallistuu opiskeluterveydenhuollon ohjelman toteuttamiseen ja mielenterveys- sekä päihdetyön menetelmien kehittämiseen yhteistyössä THL:n kanssa. (Päävastuu THL:lla) TTL järjestää yhteistyössä THL:n kanssa maksullista koulutusta terveyskeskuksille työttömien terveydenhuollon palveluista resurssien puitteissa. (Päävastuu TTL:lla) TTL laajentaa Seitti-hankkeen (hanke alueellisten työterveyshuoltoyksikköjen perustaminen ja niiden toiminnan kehittäminen) toimintaa alueellisesti mm. Lappiin, Pohjois-Savoon ja Pohjanmaalle. TTL osallistuu monikanavarahoituksen selvittämiseen yhteistyössä STM:n ja THL:n kanssa. (Päävastuu STM:llä) Seitti-hankkeeseen osallistuneissa yksiköissä kehitetyt toimintamallit on viety käytäntöön ja varmistettu Seitti-hankkeissa mukana oleville työterveyshuoltojen asiantuntijatuki ja tietoa jaettu valtakunnallisesti. 4 Työterveyshuolto on integroitunut osaksi terveydenhuoltojärjestelmää STM:n linjausten mukaisesti, huomioon ottaen paikalliset olosuhteet, tarpeet ja resurssit. TTL osallistuu sujuvien hoitoketjujen rakentamiseen työkyvyn tukemiseksi edistämällä perusterveydenhuollon, työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen yhteistyön huomioonottamista järjestämissuunnitelmissa resurssien puitteissa (Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä). (Päävastuu THL) 4 Tulosarvio Toiminnallinen tavoite 2015 Tulostavoite 2014 Työterveyshuollon roolin kirkastaminen työterveyshuollon, muun terveyden huollon, sosiaalivakuutuksen ja työeläkevakuutuksen yhteistyössä sekä yhteistyön rakentaminen. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin. Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat 62 Taulukkosivut_49_65.indd 62 8.4.2015 10:04:28 Toiminnallinen tavoite 2015 Tulosarvio Laatukoulutus on käynnistynyt. Laatuportaalin kehitystyö on aloitettu yhtenä Asiakasratkaisut-toiminta-alueen prioriteeteista. TTH Suomessa -katsauksen tiedot kerätään laatuportaalilla vuoden 2015 aikana. Vuonna 2014 on ollut vireillä kolme työterveyshuollon tietojärjestelmiin kehittämiseen liittyviä tutkimushankkeita, joihin haettiin myös ulkopuolista rahoitusta. Tieto- ja viestintätekniikan käytön mahdollisuudet työterveyshuollon kuntousyhteistyössä -hanke sai rahoituksen Kelalta ja hanke käynnistyi syksyllä 2014. Loppuvuodesta 2014 hyväksyttiin aloitettavaksi TTL:n omana työnä tutkimushanke, jonka tarkoituksena on kehittää työterveyshuollon tietojärjestelmiä määrittelemällä työterveyshuollon eri palveluprosesseissa kirjattavat oleelliset tiedot ja niiden mahdollisuudet kirjata rakenteisesti. TTL edustaja on osallistunut opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmään (Wuolijoki), ammattikorkeakoulujen YTHS-kokeilun arviointiin, kehittämistoimenpiteiden kommentointiin ja koulutuksen suunnitteluun. THL:ssä opiskeluterveydenhuollon yhdyshenkilöä tai vastuutahoa ei ole. Satunnaista yhteistyötä on tehty henkilötasolla. Yhteistyö THL:n kanssa työttömien ja osatyökykyisten työelämään siirtymisen kehittämiseksi kuntoutuksen kautta ei ole edistynyt. Työterveyslaitos laati yhteistyössä THL:n kanssa arvioinnin siitä, miten vaikuttavia ja oikeaan osuvia lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisen politiikkatoimet ovat. Kehitimme kuljetusalan pk-yritysten henkilöstön, erityisesti nuorten työntekijöiden, työkyvyn hallintamalleja Tuotimme oppaita maahanmuuttajille ja työnantajille maahanmuuttajanuoren työhön perehdytykseen ja työkyvyn tukemiseen sekä loimme mallin nuorten maahanmuuttajien työkyvyn ja työllistymisen edistämiseen. Luodut työkalut ja menetelmät muodostavat nuoren työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen mallin. TTL julkaisi henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteistyökaluksi tarkoitetun Työuran uurtaja® -ryhmämenetelmän myös englanniksi. Menetelmä tukee ammatillista kehittymistä, motivaatiota ja työhyvinvointia. TTL on levittänyt Kohti työelämää-, Koulutuksesta työhön- ja Vaikuta työturvallisuuteen -ryhmämenetelmiä, joiden avulla vahvistetaan nuorten urataitoja ja ehkäistään syrjäytymistä. TTL on tuottanut verkkomateriaalia vaikeasti työllistyvien nuorten työuran tueksi työsuojelun näkökulmasta. Materiaalia voivat käyttää sekä työllisyyspalvelujen ohjaajat että työpaikkojen työpaikkaohjaajat. Pohjois-Savon ja Lapin SEITTI -hankkeet on toteutettu. TTL on osallistunut monikanavarahoitusta pohtineiden valmisteluryhmän ja varsinaisen työryhmän toimintaan aktiivisesti. Yhteistyötä THL:n kanssa on tehty. Kunnallisten työterveyshuoltojen kehittämistä ja verkostoitumista tukevat Seitti-hankkeet ovat edenneet suunnitellusti Lapissa ja Pohjanmaalla, samoin viidessä sairaanhoitopiirissä on tehty selvitys työkyvyn hoitoketjujen kehittämismahdollisuuksista. Sisällytetty Seitin (Lappi) ohjelmaan ja maakuntatason yhteistyöhön. Kunnallisten työterveyshuoltojen kehittämistä ja verkostoitumista tukevat Seitti-hankkeet ovat edenneet suunnitellusti Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Savossa. Samoin viidessä sairaanhoitopiirissä on tehty selvitys työkyvyn hoitoketjujen kehittämismahdollisuuksista. Sisällytetty Seitin (Lappi) ohjelmaan ja maakuntatason yhteistyöhön. TTL on osallistunut monikanavarahoitusta pohtineiden valmisteluryhmän ja varsinaisen työryhmän toimintaan aktiivisesti. Yhteistyötä THL:n kanssa on tehty. Toteuma ja tulosarvio Tulostavoite 2014 63 Taulukkosivut_49_65.indd 63 8.4.2015 10:04:28 2 3 Kaste II:n osaohjelma: Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistumista ja työhyvinvointia toteutettu suunnitelman mukaisesti TTL on osallistunut osaohjelman Sosiaalija terveydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen toteuttamiseen. Tulosarvio Toiminnallinen tavoite 2015 Parhaat hoitomuodot työympäristössä herkistyneiden, vakavia oireita kokevien henkilöiden auttamiseksi on kartoitettu ja otettu käyttöön. Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskuksen eli C-osaamiskeskuksen toiminnan ylläpito ja kehittäminen. Valmiuden ylläpitäminen, ohjeiden tarkistaminen tarvittaessa. Valmiuden ylläpitäminen, ohjeiden tarkistaminen tarvittaessa. TTL on osallistunut STM:n ympäristöyliherkkyysverkoston toimintaan. Toiminnallinen tavoite 2015 Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa (pandemia) Tulostavoite 2014 Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta 4 4 Tulosarvio Rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen -työryhmä on kokoontunut kerran vuoden aikana, muuten yhteistyötä on tehty SOTE-rakenteiden uudistukseen tähtäävän lakiehdotuksen tiimoilta Johtamisen osaohjelman toteutus on edistynyt suunnitelman mukaisesti hyvin ja aikataulussa toimenpide 12:een kirjattujen tavoitteiden osalta (Vahvistetaan johtamista uudistamaan palvelurakennetta ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja sekä edistämään henkilöstön osallisuutta ja työhyvinvointia). Toimenpide 13 (Vahvistetaan johtamista edistämään henkilöstön riittävyyttä ja kehittämään osaamista) on edennyt hitaammin eivätkä siihen kirjatut toiminnot ole kaikki ehtineet käynnistyä johtuen mm. ohjelmallisten tavoitteiden toteuttamisvastuun jakautumisesta usealle taholle, jolloin toiminnan käynnistämisen koordinointi on käytettävissä olevien resurssien johdosta ollut haasteellista. Toteuma ja tulosarvio Kaste II Tulostavoite 2014 64 Taulukkosivut_49_65.indd 64 8.4.2015 10:04:29 4 4 4 Tulosarvio Vuonna 2014 osallistuttiin STM:n käynnistämään sähkömagneettisten kenttien direktiivin implementointiin liittyvän valtioneuvoston asetuksen ja sen perustelumuistion laadintaan. Soveltamisohje ja muu viestintämateriaali tuotetaan yhteistyössä STUKin kanssa asetuksen valmistuttua v. 2015. TTL laati vuonna 2014 taustamuistiot seitsemän uuden tai päivitettävän aineen HTP-arvon pohjaksi ja yhden aineen biomonitorointiarvon pohjaksi. Lisäksi osallistuttiin HTP-arvot 2014-julkaisun valmisteluun. Työhyvinvointifoorumin yhteydessä toimiva Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto on laajentunut ja toimii jo yhdeksällä alueella, jäseniä on noin 700. Työterveyslaitos on osallistunut Työelämä 2020 -hankkeen aluetoiminnan suunnitteluun ja on aktiivisesti mukana hankkeen alueverkostoissa. Alueellisten neuvottelukuntien toimintaa on yhdenmukaistettu. Neuvottelukuntien työ on synkronoitu Työhyvinvointifoorumin ja Johtamisen kehittämisverkoston toiminnan kanssa. Työterveyslaitoksen koordinoiman alueellisen verkostotoiminnan vakiinnuttamista on tehty osana Työhyvinvointifoorumin vakiinnuttamissuunnitelmaa. Toteuma TTL tekee sähkömagneettisten kenttien direktiivin soveltamisohjeen ja siihen liittyvän viestintäaineiston työpaikkojen käyttöön yhteistyössä STUKin kanssa. TTL valmistelee työsuojeluviranomaisen määräämiä työolosuhdemittauksia ja -selvityksiä koskevat lausunnot sovitussa ajassa. TTL on luonut tutkimus-, koulutus- ja viestintäpalveluiden sekä muiden asiantuntijapalveluiden tuotantoon selkeän ja toimivan palvelukonseptin. TTL on käynnistänyt alueellisen yhteistyön kehittämisen sisältöinä mm. merkittävien alueellisten työhyvinvointiin ja terveyteen liittyen asiakokonaisuuksien ratkaiseminen SOTERKO-yhteistyössä ja työhyvinvointifoorumin toiminnassa sekä alueellisten toimijoiden kehittämistyön aktivointi ja synkronointi. TTL tuottaa HTP-perustelumuistiot HTP-jaostolle. Toiminnallinen tavoite 2015 Palvelukyky ja laatu Yhteistyö hallinnonalan muiden laitosten ja virastojen kanssa sekä asiantuntijapalvelu Tulostavoite 2014 TTL osallistui STM:n ympäristöherkkyysverkoston toimintaan. Verkosto suunnitteli viestintää ja käytön ohjeistusta liittyen uuteen ympäristöherkkyyden nimikkeeseen ICD10-tautiluokituksessa. TTL:n johdolla verkosto toteutti yhteistyössä Duodecimin kanssa terveydenhuollolle suunnatun verkkokurssin Duodecimin Oppiportti-portaaliin aiheena kosteus- ja homevauriot ja oireilevan potilaan kohtaaminen. TTL käynnisti STM:n tuella hankkeen, jossa kehitetään sisäilmasto-ongelmiin liittyvän ympäristöherkkyyden tunnistus- ja arviointimenetelmiä. Verkosto edisti Duodecimin Käypä hoito –suosituksen laatimisen aloittamista aiheesta kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. TTL on ylläpitänyt C-osaamiskeskuksen päivystystoimintaa yhdessä THL:n kanssa. Toimintaa seurataan STM:n koordinoiman ohjausryhmän toimesta. Päivystäjien ja kenttäryhmäläisten osaamista kehitettiin Pelastusopistolla järjestytyssä varautumiskoulutuksessa tammikuussa 2014 ja päivystäjien koulutustilaisuudessa. Lisäksi päivystäjät osallistuivat syyskuussa Sköldvikissä kemikaalionnettomuusharjoitukseen. Vuonna 2014 tuotettiin kemikaalionnettomuuksien varalle kaksi uutta OVA-ohjetta. Toteuma 65 Taulukkosivut_49_65.indd 65 8.4.2015 10:04:29 Tulostavoite 2014 Toiminnallinen tavoite 2015 • • • eläkkeelle siirtymisen keski-ikä (vuotta) työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus (% henkilöstöstä) määräaikaisten osuus (% henkilöstöstä) Henkilöstörakenne vähintään 64,5 v alle 0,5 % enintään 25 % 63 v 9 kk (25 henk) 0,6 27 enintään 25 alle 0,5 vähintään 64,5 v Työhyvinvointi Johtaminen, osaaminen ja työkyky 3,7 (2009) yli valtion keskitason • työtyytyväisyysbarometrin Työn imu (2011): 3,2 kokonaisindeksi (VM Baro) ja Palveleva esimies määriteltyjen 6 kysymyksen (2011): 3,55 indeksit • sairauspoissaolot • sairauspoissaolot (pv/htv) sairauspoissaolo-% enintään sama taso enintään sama taso 3,4 (2010) kuin 2010 (3,4%) kuin 2010 (3,4%) Henkilöstömäärä (htv) • yhteensä 736 seurataan seurataan • budjettirahoitus 522 • maksullinen toiminta 214 (2011) toiminnan välillä. Vertailuluku Taulukko 9. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Määräaikaisten osuus: 20 % henkilöstöstä 0,2 % 64 v 1 kk (28 henk) Sairauspoissaolot: sairauspoissaoloprosentti: 2,9 % sairauspoissaolot: 4 699 pv / 18,7 htv Vuonna 2014 henkilöstökysely toteutettiin In nostuksen spiraali (INSPI) -tutkimuksena: Palveleva esimies: 3,75 Työn imu: 3,29 Työterveyslaitos luopuu henkilötyövuosieritte lystä budjettirahoitteisen ja maksullisen Henkilötyövuosimäärä yhteensä 648 htv. budjettirahoitus: 452 htv maksullinen toiminta: 196 htv Toteuma 2014 henkilötyövuotta 850 800 799 751 750 736 736 704 700 709 648 650 600 550 500 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 29. Työaika henkilötyövuosina -kehitys 2008–2014. Työterveyslaitoksen henkilötyövuosien kehitys on ollut laskeva vuosina 2008–2014. Vuonna 2014 käytyjen ytneuvotteluiden vaikutukset näkyvät htv-kehityksessä. Henkilötyövuosivähennykset pyrittiin kohdistamaan tarkoituksenmukaisesti. Taulukko 10. Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2011–2014 Menot (1000 euroa) Osaamiskeskus 201120122013 2014 2011 201220132014 20112012 2013 2014 Tiedolla vaikuttaminen 10 965 9 540 Ratkaisujen kehittäminen 9 114 8 631 Omat tuotot (1000 euroa) 1 925 1 680 1 485 8 869 23 789 22 812 22 661 21 422 10 121 8 866 9 369 9 108 13 668 13 946 13 292 12 314 Asiakasratkaisut 21 480 20 511 20 763 20 369 17 412 18 748 18 445 18 451 4 068 Osaamiskeskusten toiminta 10 704 14 220 16 224 15 845 679 Yhteensä 666768 66 29 293130 3737 37 36 942 083 762 267 796 987408093 146096 354 174 2 096 Valtionapu (1000 euroa) 45 % 447 45 % 1 914 46 % 1 049 45 % 7 615 1 763 7 434 2 318 1 918 7 146 10 025 13 773 14 310 14 796 55 % 55 % 54 % 55 % Yhteisten palveluiden toiminta on kohdennettu toiminta-alueille. Taulukko 11. Tuottojen ja valtionavun kehitys 2006–2014. 2006 2007 20082009 2010 20112012 20132014 Tuotot (M€) 26,2 27,7 27,928,4 28,7 30,330,0 31,430,0 Tuloutettu valtionapu (M€)36,3 38,1 39,037,9 38,5 37,137,5 37,136,5 Valtionavun osuus menoista (%) 59 58 5756 57 5556 5455 66 Toimintakertomus_2014.indd 66 7.4.2015 14:35:01 M€ 20 18 16 17,2 16,4 17,2 17,4 18,7 17,5 18,5 18,5 14 12 10 8 9,2 8,4 7,9 10,1 9,3 9,3 8,9 9,1 6 4 Kuva 30. Omat tuotot toimintaalueittain milj. euroa 2007–2014. 2 1,1 1,3 1,1 1,1 2,1 1,9 1,6 1,5 0 2007 2008 2009 Tiedolla vaikuttaminen 2010 2011 2012 2013 2014 Ratkaisujen kehittäminen Asiakasratkaisut % 120 100 80 37 45 43 43 44 12 12 18 2007 2008 2009 36 41 39 41 39 44 44 44 45 21 15 17 15 16 2010 2011 2012 2013 2014 60 40 44 44 20 Kuva 31. Työtunnit toimintaalueittain, % 2007–2014. 0 Tiedolla Työterveyslaitos siirtyi kolmen toiminta-alueen organisaatioon vuoden 2011 alusta alkaen. Vuosienvaikuttaminen 2006– 2010 vertailutiedot on laskettu yhdistämällä koulutuksen tuotot palvelutuottoihin. Ratkaisujen kehittäminen Asiakasratkaisut Lain mukainen 20 % oman toiminnan tuottovaatimus valtionapuun oikeuttavassa toiminnassa on toteutunut. Vaatimustaso ylittyi 5 % vuonna 2014. Taulukko 12. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kulut, tuotot ja tuottoaste 2006–2014. 2006 2007 20082009 2010 20112012 20132014 VOO-kulut 46,6 48,8 51,447,2 47,7 45,246,1 47,649,3 VOO-tuotot 11,5 11,7 11,011,5 11,8 11,011,4 11,915,7 VOO-tuotto % 25 % 24 % 21 % 24 % 25 % 24 % 25 % 25 % 32 % 67 Toimintakertomus_2014.indd 67 7.4.2015 14:35:01 7 Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi Taulukko 13. Rahoitus Toimintamenot 20102011201220132014 toteumatoteumatoteumatoteumatoteuma Menot (1000 euroa) 65 748 66 939 67 083 68 762 66 267 Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot 28 943 30 308 29 987 31 408 30 093 Nettomenot 36 805 36 631 37 096 37 354 36 174 Talousarvio/kehys 37 268 37 628 37 369 37 964 36 543 194 758 527 Tilikauden tulos Tulostavoitteet on asetettu siten, että ne on mahdollista saavuttaa laitoksen käytettävissä olevalla rahoituksella. Työterveyslaitokselle on vuoden 2014 talousarviossa myönnetty 36,543 miljoonaa euroa. 7.1 Rahoituksen rakenne Työterveyslaitos saavutti lievästi ylijäämäisen tuloksen. Vuoden 2014 ylijäämä oli 0,3 milj. euroa, nousua vuoteen 2013 verrattuna oli 0,5 milj. euroa. Toiminnasta rahoitettiin valtionavulla 55 %, loput toiminnasta rahoitettiin omalla maksullisella toiminnalla. 7.2 Tuotot – 240 287 7.3 Kulut Kulut pysyivät kokonaisuudessaan hyvin hallinnassa, käyttömenot ja henkilökulut olivat 63,0 milj. euroa. Kustannukset alittivat selkeästi vuoden 2013 tason sekä kulubudjetin. Lähes kaikki kustannuserien osalta saavutettiin merkittäviä säästöjä. Laitehankintoihin ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin käytettiin 3,2 milj. euroa, laskua edelliseen vuoteen nähden oli 0,1 milj. euroa. 7.4. Tase Taseen loppusumma oli 62,3 milj. euroa, nousua edelliseen vuoteen nähden oli 1,7 milj. euroa. Oman toiminnan tuotot olivat 30,0 milj. euroa, mikä ylitti lievästi budjetoidun tason. Laskua edelliseen vuoteen nähden oli 0,4 milj. euroa. Valtionapua saatiin 36,5 milj. euroa, mikä oli 1,4 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2013. 68 Toimintakertomus_2014.indd 68 7.4.2015 14:35:02 8 Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma Työterveyslaitoksessa arvioidaan ja tarkastetaan toimintaa ja taloutta vuosikellon mukaisessa suunnittelun ja seurannan prosessissa. Toimintavuonna toteutettiin kansainvälinen arviointi Työterveyslaitoksen toiminnasta STM:n tilaamana. Arviointi valmistui kesäkuussa 2014. Osana arviointia Työterveyslaitos tuotti laajan itsearviointimateriaalin. Itsearviointiraportissa kuvattiin ja arvioitiin Työterveyslaitoksen toimintamallin toimivuus, strategisten tavoitteiden toteutuminen, toiminta-alueiden operatiivisen toiminnan ja yhteisten palveluiden tukitoiminnan suoriutuminen kaudella 2009–2013. Arviointiryhmän raportti on saatavilla Työterveyslaitoksen internet-sivuilla. Lisäksi jatkettiin vuonna 2012 tunnistettujen ydintoimintojen sekä tiimien työn vaarojen ja riskien hallintaa ja kehittymisen seurantaa. Arjen työn riskit kohdentuvat erityisesti henkisen jaksamisen alueelle. Vuonna 2014 saatiin päätökseen Työterveyslaitoksen uuden strategian 2015–2020 valmistelu. Strategian laatimiseen osallistuivat henkilöstö ja keskeisimmät sidosryhmät. Lisäksi vuonna 2014 toteutettiin FINASin tekemät ulkopuoliset määräaikaisarvioinnit, jotka kohdistuivat Asiakasratkaisut-toiminta-alueelle. Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskinhallinta täyttivät sille asetetut tavoitteet vuonna 2014. 9 Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Toimintakertomusvuonna ei ollut väärinkäytöksiä. 69 Toimintakertomus_2014.indd 69 7.4.2015 14:35:02 10 0 Allekirjoitukset ja määräajat Työterveyslaitoksen johtokunta on hyväksynyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Helsingissä 5.3.2015 Kari Välimäki Puheenjohtaja Leo Suomaa Varapuheenjohtaja Antti Närhinen Kari HaringRiitta Työläjärvi Heikki PärnänenJan Schugk Maire Lumiaho Niilo Hakonen Riitta Wärn Harri Vainio Pääjohtaja 70 70 Toimintakertomus_2014.indd 70 7.4.2015 14:35:04