Henkilöstökertomus 2014 - Etelä

Transcription

Henkilöstökertomus 2014 - Etelä
1
Henkilöstökertomus
2014
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Sisällysluettelo
2
1 Johdanto .......................................................................................................................................................... 4
2 Henkilöstöresurssit.......................................................................................................................................... 5
2.1 Suunnitellut virat ja työsuhteet yhteensä................................................................................................................ 5
2.2 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä 31.12. vuosina 2012-2014.................................................................. 6
2.3 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä henkilötyövuosina 2012 - 2014.......................................................... 7
2.4 Sijaisten määrä kuukausittain 2014 ........................................................................................................................ 9
2.5 Yleisimmät määräaikaisuuden perusteet 2012 – 2014 ........................................................................................ 9
2.6 Tehty vuosityöaika ammattiryhmittäin 2012 – 2014 ............................................................................................ 10
2.7 Poissaolot ................................................................................................................................................................. 11
3 Henkilöstökustannukset ................................................................................................................................12
3.1 Henkilöstötuloslaskelma vakituiset ja määräaikaiset yhteensä.......................................................................... 12
3.2 Palkat ammattiryhmittäin, vakituiset ja määräaikaiset yhteensä 2014............................................................. 13
3.3 Palkat toiminta-alueittain vakituiset ja määräaikaiset erikseen 2014 ............................................................... 14
4 Henkilöstörakenne ja vaihtuvuus..................................................................................................................15
4.1 Vakituisen henkilökunnan ikärakenne 31.12.2014 .............................................................................................. 15
4.2 Ennuste vakituisen henkilökunnan siirtymisestä vanhuuseläkkeelle ................................................................. 16
4.3 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt.......................................................... 16
5 Rekrytointi ......................................................................................................................................................18
5.1 Avoimet virat ja toimet ........................................................................................................................................... 18
5.2 Sijaisrekrytointi ........................................................................................................................................................ 18
5.3 Kiertävä varahenkilöstö .......................................................................................................................................... 18
Henkilöstökertomus
2014
3
6 Henkilöstön työhyvinvointi ...........................................................................................................................20
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
VARTU -toimintamallin toteutuminen ................................................................................................................... 20
Henkilöstökyselyt..................................................................................................................................................... 21
Työterveyshuolto ..................................................................................................................................................... 21
Sairauspoissaolot .................................................................................................................................................... 22
Työsuojelu ja turvallisuustoiminta ......................................................................................................................... 28
6.5.1 Tapaturmat ................................................................................................................................................29
6.5.2 Tarkastukset...............................................................................................................................................30
6.5.3 Sisäilmatyöryhmä......................................................................................................................................30
6.5.4 Henkilökunnan tekemät vaaratapahtuma-ilmoitukset..........................................................................31
6.6 Henkilökuntayhdistys Virkkujen työkykyä tukeva toiminta ................................................................................. 32
7 Osaamisen kehittäminen ja henkilöstökoulutus .........................................................................................34
7.1
7.2
7.3
7.4
7.5
Koulutuspäivät ja kustannukset ............................................................................................................................. 35
Työsuojelukoulutukset henkilökunnalle ................................................................................................................ 36
Johtamisen kehittäminen ....................................................................................................................................... 36
Työkierto, mentorointi ja perehdytys ..................................................................................................................... 37
Työnohjaus ............................................................................................................................................................... 37
8 Yhteistoiminta ................................................................................................................................................38
8.1 Yhteistoimintaneuvosto .......................................................................................................................................... 38
8.2 Sisäinen tiedottaminen ........................................................................................................................................... 38
9 Keskeiset tunnusluvut ....................................................................................................................................39
Tekstit ja tilastot: HR-palvelut, Henkilöstökertomustyöryhmä
Taitto: Multiprint, Kari-Petteri Setälä
Painopaikka: Multiprint, Vaasa 2014
1 Johdanto
Henkilöstökertomus kuvaa henkilöstövoimavaroja ja niiden kehitystä viimeisten vuosien aikana. Henkilöstövoimavaroja kuvaavat tunnusluvut kertovat henkilöstön määrästä,
henkilöstörakenteesta, työpanoksesta, palkkauksesta, osaamisesta ja työhyvinvoinnista.
Tietojen hyödyntäminen henkilöstövoimavarojen seurannassa, arvioinnissa ja johtopäätöksissä on osa strategista henkilöstöjohtamista. Henkilöstökertomus täydentää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tietoja ja se on tarkoitettu päätöksenteon ja työyhteisön
kehittämisen tueksi kuntayhtymän luottamushenkilöille, johdolle, esimiehille ja henkilöstölle.
4
Henkilöstökertomus on laadittu KT Kuntatyönantajan Henkilöstövoimavarojen arviointisuosituksen mukaisesti. Tunnusluvuissa jakajana on käytetty palveluksessa olevaa
henkilöstömäärää 31.12. tai henkilötyövuotta ja henkilöstökertomuksessa esitettyjen
vuosien tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Kertomuksen lopussa olevaan taulukkoon on koottu yhteenvetona muutamia keskeisiä avaintunnuslukuja. Henkilöstöraportoinnin kehittäminen raportointiohjelmiston osalta on aloitettu vuonna 2014.
Henkilöstöasioiden sähköinen asiointi, HR- työpöytä, on otettu käyttöön porrastetusti
vuoden 2013 syksystä alkaen ja vuoden 2014 lopussa jo 90 % paperiliikenteestä hoidettiin sähköisesti. HR -työpöydän ja kansalliseen Potilastiedon sähköiseen arkistoon siirtymisen koulutukset aiheuttivat henkilöstölle entistä kiireisemmän koulutuskevään.
Uusien tietojärjestelmien opettelu ja järjestelmien vuoksi tehdyt tehtävädelegoinnit ovat
kuormittaneet esimiehiä. Esimiestyön tueksi kaivataan enemmän esimiesvalmennusta,
työnohjausta ja HR -yksikön tukea.
Henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2014 vain vähän, 0,67 %. Vakituisen henkilökunnan
määrä kasvoi 3,06 % ja vastaavasti määräaikaisten määrä väheni -6,53 %. Eläkepoistumaennusteen mukaan eläköityvien määrä tulee lähivuosina tasaisesti kasvamaan. Eläköityminen, muu henkilöstövaihtuvuus ja toiminnan kehitysvauhti asettaa haasteita
optimaalisen henkilöstömäärän ja osaamisen varmistamisen suunnittelulle sekä rekrytoinnille. Osalla erikoisaloista on ollut vuoden aikana haasteita ammattitaitoisen henkilöstön, erityisesti lääkärien, saatavuudessa. Ensihoidon osalta tehtiin paikallinen sopimus
työaikajärjestelyistä. Uutena työaikajouston muotona otettiin käyttöön mahdollisuus etätyöhön. Merkittävimpiä henkilöstöön vaikuttavia päätöksiä oli Ähtärin sairaalan toimintojen ja henkilöstön siirtäminen keskussairaalaan siten, että Ähtärin sairaalan toiminta
loppuu vuonna 2016.
Henkilökunnan sairauspoissaolojen määrä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna.
Sairaanhoitopiirin sairauspoissaoloprosentti on kuitenkin melko alhainen, 3,6 %. Tähän
on vaikuttanut mm. varhaisen tuen eli VARTU -toimintamallin aktiivinen käyttö sekä
raportointi esimiehille sairauspoissaoloista, jotka ylittävät varhaisen tuen toimintamallin
mukaiset hälytysrajat. Sairaanhoitopiirin toimintaa työkyvyttömyyskustannusten hallintaan ottamisessa arvioitiin Kevan Kaari-laskurilla. Sairauspoissaolojen, tapaturma- ja
varhemaksujen sekä työterveyshuollon kustannukset ovat matalammat kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Saavutettujen tulosten ylläpitämiseksi Kaari-laskurin arviointitulokset otettiin huomioon VARTU- toimintamallin päivitysprosessissa. Huomiota kiinnitettiin
entistä enemmän työhön paluun tehostettuun tukeen, osatyökykyisten työjärjestelyihin,
työterveysyhteistyön kehittämiseen ja ennakoivaan toimintaotteeseen tapaturmien ehkäisyssä. VARTU -toimintamallin toteutumista seurataan STM:n osatyökykyiset työssä –
ohjelmassa, joka jatkuu joulukuuhun 2015 asti.
Paula Lehtisaari
HR-suunnittelija
2 Henkilöstöresurssit
Sairaanhoitopiirin tehtävänä on tuottaa terveyttä ja toimintakykyä edistäviä terveydenhuoltopalveluja sekä luoda edellytyksiä tätä tukevalle tieteelliselle tutkimukselle ja koulutukselle. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden
turvaaminen panostamalla aktiiviseen rekrytointiin, kannustavaan henkilöstöpolitiikkaan sekä työssä jaksamisen tukemiseen. Henkilökunnan osaaminen ja mitoitus pyritään
suunnittelemaan tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Asiakaslähtöisyys on toimintaa
ohjaava tekijä ja tämän mahdollistaa osaava ja hyvinvoiva henkilöstö.
2.1 Suunnitellut virat ja työsuhteet yhteensä
5
Suunnitellut vakinaiset virat ja
työsuhteet
ero ed.
vuosi
2012
2013
2014
241
246
246
0
51
52
54
2
1279
1319
1339
20
Muut hoitohenkilöt
342
341
333
-8
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
112
116
117
1
Tutkimusta ja hoitoa avust.henk.
317
324
324
0
Huoltohenkilökunta
370
373
369
-4
Hallinto- ja taloushenkilöt
135
140
140
0
2847
2911
2922
11
Erikoislääkärit
Erikoistuvan vaiheen lääkärit
Eri asteiset sairaanhoitajat
Epshp yhteensä
Vakanssien määrä sairaanhoitopiirissä vuoden 2014 lopussa oli 2922. Virkojen ja toimien suunnitellussa määrässä on eniten lisäystä tapahtunut eri asteisten sairaanhoitajien
määrässä. Vakansseja on perustettu eniten varahenkilöstöön lähinnä pitkään sijaisena
toimineille palvelussuhteen vakinaistamista varten.
2.2 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä 31.12. vuosina 2012-2014
Henkilökunnan määrä
31.12.2014
Miehet
Naiset
Yht.
Muutos % ed.
vuodesta
Vakituiset
460
2 197
2 657
3,06
Määräaikaiset
188
614
802
-6,53
Yhteensä
648
2 811
3 459
0,67
6
Osa-aikaisia vakituisesta henkilöstöstä oli 4,7 % ja määräaikaisista 14,1 %.
2012
2013
2014
Henkilökunnan määrä 31.12.
vak.
määr.
yht.
vak.
määr.
yht.
vak.
määr.
Yht.
Erikoislääkärit
174
58
232
182
51
233
188
53
241
9
67
76
81
81
83
83
1 158
283
1 441
1 219
266
1 485
1 255
279
1 534
Muut hoitohenkilöt
303
123
426
311
139
450
306
129
435
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
102
43
145
110
40
150
114
30
144
Tutkimusta ja hoitoa avust.henk.
293
65
358
286
67
353
306
36
342
Huoltohenkilökunta
344
81
425
330
79
409
347
66
413
Hallinto- ja taloushenkilöt
138
24
162
140
25
165
141
17
158
105
105
110
110
109
109
849
3 370
858
3 436
802
3 459
Erikoistuvan vaiheen lääkärit
Eri asteiset sairaanhoitajat
Palkkioperusteiset palvelussuhteet
Epshp yhteensä
2 521
2 578
Henkilökunnan määrä 31.12. sisältää erikseen vakituiset ja määräaikaiset henkilöt.
Selvennyksenä ammattiryhmiin kuuluu mm. seuraavia ammattinimikkeitä:
• Eri asteiset sairaanhoitajat (apulaisosastonhoitaja, ensihoitaja, fysioterapeutti, kätilö,
laboratoriohoitaja, osastonhoitaja, röntgenhoitaja, sairaanhoitaja, ylihoitaja)
• Muut hoitohenkilöt (kuntohoitaja, lastenhoitaja, lähihoitaja, mielenterveyshoitaja, perushoitaja)
• Tutkimus- ja hoitohenkilöt (farmaseutti, puheterapeutti, psykologi, ravitsemusterapeutti, sairaalabiologi, sosiaalityöntekijä, ylifyysikko, ylikemisti)
• Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt (kuulontutkija, lääketyöntekijä, lääkintävahtimestari, osastonsihteeri, tutkimuslaborantti, välinehuoltaja)
2 657
• Huoltohenkilökunta (huoltoinsinööri, kahvilatyöntekijä, laitosasentaja, logistiikkatyöntekijä, rakennusmestari, ravitsemistyöntekijä, sairaalahuoltaja, siivoustyönjohtaja,
suurtalouskokki, sähköasentaja, vahtimestari)
• Palkkioperusteiset palvelussuhteet (asiantuntija, konsulttilääkäri, kouluttaja, päivystäjä, työnohjaaja)
2.3 Palveluksessa olevan henkilöstön määrä henkilötyövuosina 2012 - 2014
Kun henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä 31.12.
Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä /
365 eli henkilöstön määrä keskimäärin vuoden aikana. Henkilötyövuoden määrä on aina
enintään yksi.
2012
7
2013
2014
Henkilötyövuodet
vak.
määr.
yht.
vak.
määr.
yht.
vak.
määr.
Yht.
Erikoislääkärit
152
39
191
163
40
203
161
38
199
10
51
61
3
62
65
0
65
65
Eri asteiset sairaanhoitajat
958
264
1 222
1 083
264
1 346
1 114
250
1 364
Muut hoitohenkilöt
263
73
337
288
121
409
284
117
401
84
35
119
85
33
118
95
30
125
Tutkimusta ja hoitoa avust.henk.
261
67
328
276
67
344
287
46
333
Huoltohenkilökunta
287
70
357
303
75
378
319
65
384
Hallinto- ja taloushenkilöt
126
22
148
130
20
150
127
17
144
2 142
621
2 763
2 331
681
3 012
2 387
629
3 016
Erikoistuvan vaiheen lääkärit
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
Epshp yhteensä
Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. (esim. osa-aikaisuus 50 % koko vuoden = 0,5 henkilötyövuotta). Vain osan vuotta
palvelussuhteessa olleen henkilötyövuosi lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin.
(esim. työssä 3 kk = 0,25 henkilötyövuotta) Henkilöstön määrän laskeminen eri tavoin
antaa kuvan suunnitellusta ja toteutuneesta henkilöstömäärästä (taulukko alla).
2012
Henkilöstön määrä
vakituiset
Vakanssit 31.12.
2847
Henkilömäärä 31.12.
2521
HTV1
HTV2
määräaik
2013
yhteensä vakituiset
2847
2911
744
3265
2578
2314
636
2950
2142
621
2763
määräaik
2014
yhteensä vakituiset
yhteensä
2911
2922
748
3326
2657
693
3350
2504
699
3203
2565
646
3211
2331
681
3012
2387
629
3016
8
Henkilöstömäärä keskimäärin 1.1.- 31.12. eli henkilötyövuosi voidaan esittää kahdella
tavalla.
HTV1 on koko vuoden palvelussuhteessa olleet. Määräaikaiset ja osa-aikaiset on suhteutettu työaikaprosentin ja työsuhteen keston mukaan. Tämä on palvelussuhteeseen
palkattujen henkilöiden määrä. HTV2 on koko vuoden palkallisessa palvelussuhteessa
olleet. Tästä on vähennetty palkattomat poissaolot, muuten tämä lasketaan samoin kuin
HTV1.
Vakanssien suurempi määrä verrattuna vakituisen henkilökunnan määrään johtuu
täyttämättömistä vakansseista, joita on eniten lääkäreiden, sairaanhoitajien, sairaalahuoltajien ja ravitsemistyöntekijöiden ammattiryhmissä. Sairaanhoitajien vakansseja
on eniten täyttämättä operatiivisen ja päivystyksen toiminta-alueilla. Lisäksi vakanssien
määrässä on erikoistuvien lääkäreiden ja amanuenssien vakansseja, joita hoidetaan pääasiassa määräaikaisena.
Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin saajat vuonna 2014. Kuva Foto Alkula.
määräaik
2922
2.4 Sijaisten määrä kuukausittain 2014
800
700
Tilapäinen tarve
600
Vuosilomasijainen
Sairauslomasijainen
Muu työsop.sijainen
500
Muu viransijainen
400
9
300
200
100
0
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu
Vuosilomasijaisten määrä kasvaa kesäkuukausien ajaksi. Sairauslomasijaisia on eniten
ollut tammi-helmikuussa sekä elo-lokakuussa. Tilapäistä henkilökuntaa on tarvittu eniten joulukuussa.
2.5 Yleisimmät määräaikaisuuden perusteet 2012 – 2014
250000
Virkajärjestelyt kesken
Toimintojen uud.järj.kesken
Sijaisuus
Projektityö
200000
Oma pyyntö
Muu toimintaan liittyvä syy
150000
100000
50000
0
2012
2013
2014
Sijaisuus määräaikaisuuden perusteena on vähentynyt vuonna 2014, samoin on vähentynyt toimintojen uudelleenjärjestelyjen keskeneräisyys. Tähän vaikuttaa mm. määräaikaisena hoidettujen toimien täyttäminen, joista eniten on täytetty sairaanhoitajien, osastonsihteerien ja sairaalahuoltajien toimia. Oma pyyntö -peruste on hieman lisääntynyt.
Myös virkajärjestelyt kesken -peruste on lisääntynyt.
2.6 Tehty vuosityöaika ammattiryhmittäin 2012 – 2014
2012
2014
Vuosityöaika
vak.
määr.
yht.
vak.
määr.
yht.
vak.
määr.
yht.
Erikoislääkärit
114
33
147
126
33
160
117
33
149
8
45
53
3
56
58
0
57
57
Eri asteiset sairaanhoitajat
732
233
965
851
246
1 097
868
225
1 093
Muut hoitohenkilöt
201
67
268
224
123
348
219
111
330
68
30
98
65
30
95
71
27
98
Tutkimusta ja hoitoa avust.henk.
209
61
270
224
63
287
234
42
275
Huoltohenkilökunta
230
66
296
243
77
320
255
63
319
Hallinto- ja taloushenkilöt
104
20
124
106
19
125
103
16
119
1 665
556
2 221
1 842
647
2 489
1 866
574
2 440
Erikoistuvan vaiheen lääkärit
10
2013
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
Epshp yhteensä
Tehty vuosityöaika eli työpanos on täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely vähennettynä poissaoloilla ja lisättynä lisä- ja ylitöillä. Osa-aikainen henkilöstö
huomioidaan osa-aikaprosenttiaan vastaavasti ja vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin.
Tehty vuosityöaika 2014 -taulussa on eritelty poissaolojen määrä prosentteina sekä tehtyjen lisä- ja ylitöiden määrä prosentteina. Henkilöt keskimäärin on HTV1 eli palkattujen
henkilöiden määrä.
Vakituiset
Tehty vuosityöaika 2014
Erikoislääkärit
Määräaikaiset
henkilöt
keskim.
poissaolo %
lisä- ja
ylityö %
tehty
työaika
henkilöt
keskim.
poissaolo %
lisä- ja
ylityö %
tehty
työaika
175
37,3
3,85
117
43
25,1
1,17
33
73
21,3
0,06
57
Erikoistuvan vaiheen lääkärit
Eri asteiset sairaanhoitajat
1224
30,9
1,78
868
252
12,7
2,01
225
Muut hoitohenkilöt
300
28,5
1,33
219
117
10,8
5,72
111
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
108
34,0
0,05
71
32
16,7
0,72
27
Tutkimusta ja hoitoa avust.henk.
295
22,2
1,36
234
46
10,7
1,37
42
Huoltohenkilökunta
332
23,7
0,61
255
66
7,2
3,08
63
Hallinto- ja taloushenkilöt
131
22,6
1,18
103
17
10,4
0,63
16
2565
28,8
1,57
1866
646
13,6
2,37
574
Epshp yhteensä
Lisä- ja ylityöprosenttiin sisältyy myös lisätyö, jota tehdään sovitun osa-aikatyön lisäksi.
2.7 Poissaolot
Poissaolo- % vakituiset ja määräaikaiset
Sairaus,
tapaturma
Perhevapaa
Vuosiloma
Koulutus
Virkamatka
Kuntoutus
Muut
poissaolot
Poissaolo -% 2012
4,0 %
4,4 %
11,4 %
0,5 %
0,1 %
0,4 %
4,3 %
25,2 %
Poissaolo -% 2013
3,6 %
4,6 %
11,2 %
0,5 %
0,1 %
0,5 %
3,7 %
24,1 %
Poissaolo -% 2014
3,6%
4,9%
11,3%
0,6%
0,1%
0,4%
3,7%
24,6%
Poissaolonsyyryhmä
Poissaolo- % on poissaolot kalenteripäivinä jaettuna palvelussuhdepäivillä. Päivät sisältävät lauantait ja sunnuntait. Näistä poissaoloista Sairaus, tapaturma- % on pienentynyt 0,4
% vuodesta 2012. Perhevapaat ovat lisääntyneet 0,5 % vuodesta 2012. Perhevapaita ovat
mm. äitiysvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa.
Perhevapaiden pitäminen on tasaisesti kasvanut vuosi vuodelta.
Yhteensä
11
3 Henkilöstökustannukset
Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Näitä ovat palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut.
Vuoden 2014 aikana maksettiin palkkoja sivukuluineen 160 828 769 euroa. Vuonna
2013 vastaava summa oli 159 945 864 euroa. Paikallisten sopimusten mukaisia lisätyökorvauksia sivukuluineen maksettiin n. 2,79 milj. euroa (v. 2013 n. 2,97 milj. euroa)
3.1 Henkilöstötuloslaskelma vakituiset ja määräaikaiset yhteensä
12
Palkat ja palkkiot
2012
2013
2014
Luottamushenkilöstö
70 320
94 428
98 304
Lääkärihenkilöstön palkat
26 344 965
27 925 122
27 883 975
Hoito-ja tutk.henkilöstön palkat
43 467 631
50 437 471
51 495 024
Muun henkilöstön palkat
42 743 343
46 640 839
46 951 068
Jaksotetut palkat ja palkkiot
2 704 403
1 515 415
553 466
Aktivoidut palkat ja palkkiot
-379 825
-242 292
-202 308
2 294 752
1 681 632
1 910 257
117 245 590
128 052 614
128 689 786
Henkilöstösivukulut
30 714 610
33 998 803
34 237 143
Henkilöstökorvaukset (sairaus-, tapaturma-, kuntoutuskorvaus ym)
-2 046 573
-2 105 554
-2 098 160
145 913 626
159 945 864
160 828 769
Konsultointi- yms.palkat/palkkiot
Yhteensä
Yhteensä
3.2 Palkat ammattiryhmittäin, vakituiset ja määräaikaiset yhteensä 2014
Säännöllinen työaika
Lisä- ja ylityöaika
Työaika yhteensä
Palkat
Palkat
Varsinaiset palkat
Muut
palkanosat
16 218 677
1 171 074
62,1
5 474 531
2 993 222
281 395
29,9
1 166 927
264 857
58 363
62,5
Eri asteiset sairaanhoitajat
41 836 427
7 961 194
Muut hoitohenkilöt
10 939 042
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
Ammattiluokka
Erikoislääkärit
Euroa /h
Euroa /h
Euroa /h
70,7
1,1
4 441 545
33,8
0,7
6 813
330 033
63,8
4,9
23,7
858 127
27,7 50 655 748
23,7
0,2
3 337 559
22,5
245 226
19,6 14 521 827
22,4
0,6
5 215 063
334 658
30,6
85 158
94,9
5 634 879
30,9
0,3
Tutkimusta ja hoitoa avust.henk.
9 041 023
898 730
19,0
134 937
26,7 10 074 689
19,0
0,1
Huoltohenkilökunta
9 929 360
1 493 716
18,5
126 441
21 11 549 518
18,6
0,2
Hallinto- ja taloushenkilöt
5 162 847
407 187
25,9
66 441
5 636 475
26,0
0,5
Yhteensä
101 600 518 15 943 875
25,2
8 164 602
66,3 125 708 995
26,2
0,3
+ Laskennalliset sivukulut 26,40 %
128 423 055 20 153 058
31,8 10 320 057
83,8 158 896 170
33,1
0,3
Erikoistuvan vaiheen lääkärit
Hammaslääkärit
126,1 22 864 281
Ero ed.
vuoteen
€/h
52,9
30,4
Tehdyn työn hinta € / tunti sivukuluineen on noussut vuodesta 2013 keskimäärin 0,30
€. Keskimääräinen tuntiansio v. 2014 oli 26,2 € (v. 2013 25,9 €). Miesten keskimääräinen
tuntiansio oli 33,9 € (33,2 €) ja naisten 24,4 € (24,1 €).
Taulukkoon ei sisälly palkkioperusteisten palvelussuhteiden kokonaisansio, eli erilaiset
konsultointi- ym. palkat ja palkkiot. Näiden määrä vuonna 2014 oli 1 910 257 €.
Vuonna 2014 palkkoja korotettiin 1.7.2014 alkaen yleiskorotuksella, joka KVTES- ja
Tekniset –sopimusten mukaan oli 20€/ kokoaikainen henkilö. Myös henkilökohtaista lisää korotettiin (KVTES 0,88 % ja Tekniset 0,82 %). Lääkärisopimuksen alueella ei yleiskorotusta ollut.
13
3.3 Palkat toiminta-alueittain vakituiset ja määräaikaiset erikseen 2014
Toiminta-alue
14
vakituinen
vak %
määräaikainen
ma %
yhteensä
Kuntayhtymähallinto
2 480 132
86
392 397
14
2872615
Sairaanhoid.palvelut
12 013 445
84
2 280 192
16
14293638
Tukipalvelut
10 031 068
86
1 681 110
14
11712178
Operatiivinen
30 370 202
78
8 563 451
22
38933652
Konservatiivinen
16 393 076
78
4 502 257
22
20895333
Psykiatria
14 147 682
80
3 578 579
20
17726261
Päivystyskeskus
9 740 143
67
4 789 578
33
14529721
Hallintopalvelut
4 071 394
87
608 350
13
4679744
Hankekirjanpito
5 534
8
60 405
92
65939
99 252 676
79
26 456 319
21
125709081
Yhteensä
+ Laskennalliset sivukulut 26,40 %
158 896 170
Taulukossa on erikseen vakituisten palkat ja määräaikaisten palkat sekä niiden osuudet
palkoista yhteensä. Päivystyskeskuksen toiminta-alueella henkilöstörakenteesta johtuen
33 % palkoista koostuu määräaikaisten henkilöiden palkoista ja hankkeiden osalta 92%
koostuu määräaikaisten palkoista.
Poissaoloajan kustannukset 2014
vuosiloma
sairausloma
perhevapaa
kuntoutus
koulutus
muut
yhteensä
Yhteensä
13 834 252
3 488 657
895 007
60 889
866 836
257 254
19 402 895
+ Laskennalliset sivukulut 26,40 %
17 486 495
4 409 662
1 131 289
76 964
1 095 681
325 169
24 525 259
0,27
0,65
-3,05
-15,97
36,07
31,53
1,63
Muutos edelliseen vuoteen %
Poissaoloajan kustannusten osuus palkoista v. 2014 on 15,43 % (v. 2013 15,14%)
4 Henkilöstörakenne ja vaihtuvuus
4.1 Vakituisen henkilökunnan ikärakenne 31.12.2014
Alle 30 -vuotiaita on suhteellisesti eniten sairaanhoitajien ja muun hoitohenkilökunnan
ammattiryhmässä. Muun hoitohenkilöstön, hoitoa avustavan henkilöstön, huollon ja
hallinnon ammattiryhmässä yli 50 –vuotiaiden osuus on suuri. Suhteellisesti eniten yli
60 –vuotiaita on lääkärihenkilökunnassa sekä huollon ja hallinnon henkilökunnassa. Yli
65 - vuotiaita henkilöitä oli palvelussuhteessa 7.
Ikärakenne ammattiryhmittäin 31.12.2014
väh. 60 v
60
50-59
40-49
50
30-39
alle 30 v
40
30
20
10
0
Lääkärit
Sairaanhoitajat
Muu
hoitohenk.
Vakituisen henkilökunnan keski-ikä
Tutk. Ja
Tutk. Ja
Huoltohenk.
hoitohenk. hoitoa avust. henk.
Hall. ja
taloushenk.
2010
2011
2012
2013
2014
Erikoislääkärit
52,1
51,7
52,1
51,7
50,8
Eri asteiset sairaanhoitajat
49,1
48,5
46,8
45,8
44,6
Muut hoitohenkilöt
55,3
54,9
53,0
51,5
50,1
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
48,6
48,4
48,1
46,7
46,3
Tutkimusta ja hoitoa avust.henk.
53,6
53,3
53,1
52,9
51,6
Huoltohenkilökunta
53,9
53,0
51,8
51,0
49,7
Hallinto- ja taloushenkilöt
52,2
52,4
52,0
51,4
50,9
Keski-ikä yhteensä
51,3
50,8
49,6
48,7
47,6
Vakituisen henkilökunnan keski-ikä v. 2014 oli 47,6 vuotta. Henkilökunnan keski-ikä on
laskenut 3,7 vuotta vuodesta 2010.
15
4.2 Ennuste vakituisen henkilökunnan siirtymisestä vanhuuseläkkeelle
Vanhuuseläkepoistuma, ennuste
Eläkeikä täyttynyt
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
Erikoislääkärit
6
5
10
7
3
5
9
11
6
13
10
Eri asteiset sairaanhoitajat
6
24
28
30
24
30
28
26
43
53
43
Muut hoitohenkilöt
2
17
9
12
18
26
18
18
12
25
11
7
3
1
2
5
2
4
3
3
2
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
16
Tutkimusta ja hoitoa avust.henk.
1
6
13
16
11
16
12
18
10
23
19
Huoltohenkilökunta
6
16
14
15
16
21
15
9
13
17
20
Hallinto- ja taloushenkilöt
2
4
3
11
7
10
7
9
5
7
8
23
79
80
92
81
113
91
95
92
141
113
Yhteensä
Taulukosta ilmenee ammattiryhmittäin eläkkeelle jäävien lukumäärät vuosittain. Eläkeikänä on tässä ennusteessa käytetty Kevan laskelman mukaista henkilökohtaista painotettua eläkeikää tai 63 vuoden ikää.
4.3 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt
Vaihtuvuusprosentti saadaan suhteuttamalla alkaneiden tai päättyneiden vakituisten
palvelussuhteiden lukumäärä edellisen vuoden vakituisen henkilöstön kokonaismäärään 31.12. Vaihtuvuus keskimäärin on alkaneiden ja päättyneiden summa jaettuna tällä
henkilöstön määrällä. Eniten vuonna 2014 on alkanut sairaanhoitajien ammattiryhmän
vakituisia palvelussuhteita. Alkaneiden palvelussuhteiden lukumäärään sisältyy myös
henkilöt joiden aiemmin määräaikaisena alkanut jatkuva palvelussuhde on muuttunut
vakituiseksi.
Vakituisen henkilöstön
vaihtuvuus
2012
2014
2013
lkm
vaihtuvuus%
lkm
vaihtuvuus%
lkm
vaihtuvuus%
Alkaneet palvelussuhteet
312
13,38
220
8,73
229
8,88
Päättyneet palvelussuhteet
118
5,06
139
5,51
130
5,04
Vaituvuus keskimäärin
430
17,06
359
13,93
359
13,51
Kokonaisvaihtuvuus tarkoittaa sitä, että jokaisen poislähteneen tilalle on otettu uusi henkilö, mutta ei välttämättä samoihin tehtäviin. Kokonaisvaihtuvuus on siten pienin % eli
vuonna 2014 se on 5,04 %.
Palvelussuhteen päättymisen
syyt (vakituiset)
2010
2011
2012
2013
2014
Vanhuuseläke
55
61
60
62
69
Irtisanoutuminen
33
27
45
64
48
Työkyvyttömyyseläke
4
9
9
5
4
Muu syy
2
5
4
8
9
94
102
118
139
130
Yhteensä
17
Irtisanoutuneiden henkilöiden osuus verrattuna edellisen vuoden lopun henkilöstön
määrään on 1,86 % ja vanhuuseläkkeelle jääneiden osuus 2,68 %. Vanhuuseläkkeelle
v. 2014 siirtyneiden keski-ikä oli 62,8 vuotta, työkyvyttömyyseläkkeelle 59,8 vuotta ja
irtisanoutuneiden 43,7 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle v. 2014 siirtyi 7 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä 31.12.2014 oli 32 henkilöä. Vuonna 2013 osa-aikaeläkkeellä oli 38 henkilöä.
Vuonna 2014 eläkkeelle sairaanhoitopiirin palveluksesta siirtyneet. Kuva Foto Alkula.
18
5 Rekrytointi
Rekrytoinnin tavoitteena on ollut tukea toimintayksikköjä rekrytointiprosessissa sekä sijaisten hankinnassa. Rekrytointiyksikkö on koordinoinut ulkopuolisten sijaisten käyttöä
sekä vakituisen varahenkilöstön käyttöä ja välittänyt yksiköihin sijaisia yhteistyössä ylihoitajien ja yksiköiden esimiesten kanssa. KOMIA -yhteistyön merkeissä on osallistuttu
2014 vuoden Sairaanhoitajapäiville Helsingissä.
5.1 Avoimet virat ja toimet
Avoimia virkoja ja toimia on vuonna 2014 laitettu auki 106 kappaletta. Näistä yhdeksän
oli määräaikaisiin työ-/ virkasuhteisiin hakuja. Työpaikkojen läpimenoaika oli noin 54
vuorokautta. Avoinna olleista lääkärin viroista 12:een ei saatu yhtään hakemusta. Määrällisesti eniten hakijoita on ollut logistiikka-asiantuntijan, hallintosihteerin ja ensihoidon avoimiin toimiin.
5.2 Sijaisrekrytointi
Avoimia sijaishakemuksia tuli 762 kappaletta. Rekrytointiyksikkö käsittelee kaikki avoimet hakemukset ja hyväksyy hoitohenkilökunnan osalta hakijat sijaiseksi sekä tarjoaa
hakijoille alkuhaastattelun. Muiden hakijoiden osalta rekrytointiyksikkö välittää hakemukset eteenpäin soveltuvien yksiköiden esimiehille.
Ulkopuolisten sijaisten käyttöä seurataan raportoinnilla. Rekrytointiyksikkö käyttää sijaisten hankintaan sähköistä järjestelmää joka on kahden vuoden käytön jälkeen vakiinnuttanut asemansa sijaisten välityksen työkaluna. Sähköiseen sijaisjärjestelmään luotiin
lyhytaikaisia sijaistarpeita 1368 kappaletta, joista täytettiin 77 %. Ensihoito ja kuljetuskeskus käyttävät sijaisvälitysohjelmaa itsenäisesti sekä ulkopuolisten sijaisten rekrytointiin että vakituiselle henkilökunnalle tarjottavissa vapaissa vuoroissa.
Rekrytoimassa on käyty jo viitenä vuotena
Sairaanhoitajapäivillä ja monesti myös
Lääkäripäivillä.
19
5.3 Kiertävä varahenkilöstö
Kiertävän varahenkilöstön käyttöä seurataan kuukausittain toiminta-alueittain. Kiertävää varahenkilöstöä käytetään sairaanhoitopiirissä lyhytaikaisten poissaolojen täyttämiseen tarvittaessa myös yli toiminta-aluerajojen. Vuonna 2014 kiertävän varahenkilöstön
tekemistä työvuoroista 38 % oli sairausloman ja 18 % lisätarpeen vuoksi varattuja vuoroja. Tätä lisätarvetta aiheuttaa yksiköissä erityisesti sairaanhoitajarekrytoinnin haasteellisuus. Sekä kiertävä varahenkilöstö että yksiköiden henkilökunta on joustavasti vaihtanut
suunniteltuja työvuorojaan potilasturvallisuuden takaamiseksi.
Kiertävän varahenkilöstön varausperusteet (työvuorot) 2014
Koulutus
100% valvonta
2%
6%
6%
Perehdytys
18 %
Kotiosastolla käytetty työpanos
Sairausloma
12 %
7%
Vuosiloma
3%
8%
Vapaapäivien tekijä
Virkavapaa
Lisätarve
38 %
6 Henkilöstön työhyvinvointi
Vuoden 2014 aikana päivitettiin Varhainen tuki – toimintamalli, VARTU. Tavoitteena oli
selkiyttää varhaisen tuen, työhön paluun ja tehostetun tuen prosesseja huomioiden Kevan Kaarilaskurista saatu palaute. Päivityksessä otettiin huomioon myös työterveyshuoltoa ja osasairauspäivärahaa koskevat lakimuutokset, yhteiskunnalliset linjaukset osatyökykyisten työntekijöiden tukemiseksi sekä aluehallintoviraston palaute psykososiaalisen
kuormituksen havaitsemiseksi ja toimenpiteiden käynnistämiseksi. Lisäksi päivityksessä
korostettiin ennakoivan toimintaotteen vahvistamista riskien arvioinnissa ja tapaturmien ehkäisyssä.
20
TYHY -työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työryhmän keskeisenä tavoitteena oli työterveystoiminnan kehittäminen, VARTU -toiminnan seuranta ja arviointi
sekä lausuntojen ja kannanottojen ja tarvittavien toimenpide-ehdotusten tekeminen työhyvinvointiin vaikuttavissa asioissa. Kokouksissa käsiteltiin mm. sairaanhoitopiirin työhyvinvointitoiminnan tilaa tilastojen kautta ja kutsumalla yksiköiden johtoa keskustelemaan yksikköä koskevista ajankohtaisista työhyvinvoinnin haasteista ja tuen tarpeista.
Kokouksissa otettiin kantaa myös työhyvinvointitoiminnan suuntaan ja kehittämistarpeisiin Kevan Kaari-analyysin pohjalta ja liikuntaseteleiden käyttömahdollisuuteen sekä
käsiteltiin työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisältöä ja kehittämistarpeita. TYHY
-työryhmä organisoi ”Työhyvinvointi kuuluu kaikille” -teematilaisuudet, joissa tavoitteena oli tutustua ajankohtaisiin työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitäviin ja edistäviin asioihin. Yhdeksään tilaisuuteen osallistui yhteensä 235 työntekijää.
Kuluneen vuoden aikana tehostettiin työterveysyhteistyötä Seinäjoen Työterveyshuollon kanssa. Johdon ja työterveyshuollon tapaamisen lisäksi käynnistettiin HR -palvelujen
ja Seinäjoen Työterveyshuollon aluevastaavan lääkärin ja terveydenhoitajan tapaamiset,
joita oli kolme kappaletta. Silmäaseman Työnäköpalveluiden kanssa järjestettiin henkilöstölle 10 näköseulapäivää. Näköseulaan osallistui 371 työntekijää, joista 279:llä ilmeni
jatkotutkimustarvetta.
Verkostoyhteistyötä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja osatyökykyisten työntekijöiden
työssä jatkamisen kehittämiseksi ylläpidettiin sekä alue- että valtakunnan tasolla. Sairaanhoitopiiri osallistui mm. Sosiaali- ja terveysministeriön osatyökykyiset työssä -ohjelmaan, oli mukana Kevan järjestämissä työpajoissa ja seminaareissa sekä paikallisessa
UUMA -hankkeen ohjausryhmässä antaen omaa osaamistaan ja kokemustaan yhteistyökumppaneiden käyttöön ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asioissa.
6.1 VARTU -toimintamallin toteutuminen
VARTU -neuvottelujen määrä lisääntyi edellisvuodesta noin 30 %. Neuvotteluja käytiin
kaikilla seitsemällä toiminta-alueella. Neuvotteluja tilastoitiin seuraavasti: vuonna 2014
neuvotteluja 688 kpl, 455 eri työntekijän kanssa, 115 eri esimiehen toimesta (v. 2013:
496 kpl, 354 työntekijää, 118 esimiestä). Eniten neuvotteluja pidettiin operatiivisella toiminta-alueella (229 kpl), tukipalveluissa (105 kpl) ja konservatiivisella toiminta-alueella
(103kpl). Tavallisimmin VARTU -neuvottelu pidettiin 2-3 kertaa saman työntekijän kanssa. Yleisimmät syyt neuvotteluun olivat sairauspoissaolojen vuoksi tehtävät työjärjestelyt
(52 %), työntekijän oma huoli (6 %), työn tuloksellisuuden ongelmat (4 %) ja epäasiallinen käytös (3 %). Muita syitä VARTU -neuvotteluun olivat mm. esimiestyön ongelmat,
työhön sitoutumattomuus, vuorovaikutusongelmat sekä tuki päihteettömyyteen.
Työhön paluun tukikeinojen avulla pitkien (61- 180 päivää) sairauspoissaolotapausten määrä väheni 38:sta 20:een. Tukikeinoja olivat mm. osasairauspäiväraha, mukautetut
työjärjestelyt ja omaehtoinen työajan lyhennys yhdistettynä ergonomisiin ratkaisuihin.
Myös pitkien sairauspoissaolojen pituus lyheni, lähes puolella edellisvuoteen verrattuna.
Mukautettujen työjärjestelyjen vaikutukset näkyvät myös siinä, että työntekijöiden työuraa kyettiin jatkamaan.
6.2 Henkilöstökyselyt
Työhyvinvointikysely tehtiin vuonna 2013 ja tehdään seuraavan kerran vuonna 2015.
Vuoden 2013 kyselyssä tuli esille, että koko sairaanhoitopiirin tasolla henkilöstön työhyvinvointi oli kohentunut edellisvuoteen verrattuna. Tyytymättömien osuus oli vähentynyt ja vastaavasti erittäin tyytyväisten osuus lisääntynyt.
Vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn mukaan johtamisessa ja esimiestoiminnassa havaittiin kohentumista vuoteen 2012 verrattuna, mutta tulokset jäivät hieman matalammalle tasolle kuin työyhteisön toiminta, työn kehittävyys ja työtyytyväisyys. Henkilöstö
odottaa johdolta ja esimiehiltä vielä enemmän arvostusta, kuulluksi tulemista ja keskustelevaa vuorovaikutusta. Päivittäisen keskustelun lisäksi toivottiin säännöllisiä yksikkökokouksia, osastotunteja, suunnittelupäiviä ja kehityskeskusteluja. Lisäksi odotettiin
enemmän ylemmän johdon tiedotustilaisuuksia. Esimiehiltä odotettiin hyvää alaistensa
työn tuntemusta ja tulevaisuuden näkemystä työn organisoinnissa, toiminnan suunnittelussa, töiden priorisoinnissa ja tehtäväkuvien selkeyttämisessä. Työkavereilta odotettiin
hyvää käytöstä ja toinen toisiaan arvostavaa vastavuoroista toimintaa. Työterveyshuollon
toivottiin vastaavan paremmin henkilöstön tuen tarpeisiin elämäntapamuutosten mm.
painonhallinnan ja tupakoinnin lopettamisen yhteydessä. Osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä pidettiin tärkeänä, mutta koulutusten kokonaissuunnitteluun ja koulutusten
sisältöjen tarpeellisuuden arviointiin haluttiin kiinnitettävän huomioita.
Esimiehille tehtiin kysely vuoden 2014 kehityskeskustelujen käymisestä henkilöstönsä
kanssa. Kehityskeskusteluja oli kyselyn mukaan käyty 62,8 %. Vastanneista esimiehistä
33,7 % kaipaisi ohjausta kehityskeskustelun käymiseen.
6.3 Työterveyshuolto
Työterveyshuollon palvelut tuotti Seinäjoen Työterveys –liikelaitos sekä pieneltä osin 6
maakunnallista toimijaa. Tässä esitetyt tilastot koskevat Työterveys -liikelaitosta, jonka
palvelut sairaanhoitopiirille toteutettiin pääosin Törnävän toimipisteessä. Osittain palvelut tuotettiin myös Kirkonkrannin, Lapuan ja Isokyrön toimipisteissä. Törnävän toimipisteessä ei rekrytointiyrityksistä huolimatta pystytty tarjoamaan riittävästi lääkäripalveluja. Syksyllä 2014 lääkärityöpanos oli yksi kokoaikainen lääkäri sekä 21 viikkotuntia toisen
lääkärin työpanosta. Terveydenhoitajia Törnävän yksikössä on kolme, vastaanottohoitajia
kaksi sekä yksi työfysioterapeutti. Työpsykologin palvelut ovat käytettävissä Kirkonkrannissa.
Työterveyshuoltoa ja koko terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö oli koko vuoden
2014 vilkkaan keskustelun ja muutoksien alaisena. Muutokset ovat edelleen kesken. Painotus työterveyshuollon palveluissa on entistä enemmän siirtynyt työkyvyn arvioon,
ylläpitoon ja työurien pidentämiseen. Tämä on vähentänyt resurssien käyttöä lyhytaikaisten akuuttien sairauksien hoitoon. Sairaanhoitopiirin työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin loppuvuodesta 2014 juuri edellä mainitun hengen mukaiseksi
ja on voimassa vuoden 2016 loppuun.
Lakisääteisen työterveyshuollon osuus vuonna 2014 oli 47,66% koko työterveyshuollon toiminnasta ( v.2013 38,27% ja v. 2012 35,80%). Työterveyshuolto on osallistunut
asiantuntijana sisäilmatyöryhmän, TYHY -työryhmän, yhteistoimintaneuvoston, hygienianeuvottelukunnan, työturvallisuustoimikunnan, työturvallisuusjaostojen ja Savuton
sairaala -työryhmän toimintaan. Työterveysneuvottelu yksittäisen henkilön työkykyyn
liittyen on pidetty 264 kertaa. Asiakastyytyväisyyskyselyssä syyskuussa 2014 Työterveys
-liikelaitos sai kiitettävän tuloksen. Uudet tekniset parannukset kuten ilmoittautumisautomaatti, nettiajanvaraus työterveyshoitajalle ja laboratorioon sekä eReseptit on otettu
hyvin käyttöön ja niihin on oltu tyytyväisiä.
21
Terveystarkastukset
2013
2014
Työterveyshoitaja
1352
1593
Työterveyslääkäri
696
1178
Työfysioterapeutti
799
1024
2013
2014
Työterveyshoitaja
31
35
Työfysioterapeutti
148
170
Sairausvastaanottokäynnit
2013
2014
Työterveyshoitaja
2355
2987
Työterveyslääkäri
6984
6471
200
220
Työpaikkaselvitykset
22
Työpsykologi
Työpaikkaterveydenhuollon toteutuneet
kustannukset
2012
2013
2014
muutos
Ennalta ehkäisevä
342 196
384 881
494438
28,5
Sairaanhoito
594 927
620 355
555774
-10,4
Yhteensä
937 123
1 005 236
1 052 226
4,7
Ennaltaehkäisevän hoidon osuus kokonaiskustannuksista on 47 % ja sairaanhoidon
osuus kokonaiskustannuksista on 53 %. Ennaltaehkäisevän hoidon osuus kokonaiskustannuksista on vuodesta 2012 noussut 10 %.
Seinäjoen Työterveys-liikelaitoksen lisäksi sairaanhoitopiiri osti työterveyspalveluja
maakunnassa muualla kuin Seinäjoella työskentelevälle henkilökunnalleen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta. Myös nämä kustannukset on huomioitu edellisessä taulukossa.
6.4 Sairauspoissaolot
Sairauspoissaolopäiviä koko sairaanhoitopiirissä v. 2014 oli 42097 pv (v. 2013 42202 pv, v.
2012 43534 pv). Vähennystä edelliseen vuoteen tuli yhteensä 105 kalenteripäivää.
Sairauspoissaolot/päivää/henkilö
16,0
15,76
15,5
15,0
14,5
14,01
14,0
13,95
23
13,5
13,0
v2012
v2013
v2014
Sairauspoissaolopäiviä/ työntekijä kertyi vuonna 2014 yhteensä 13,96. Vuonna 2013 vastaava luku oli 14,01. Sairauspoissaolopäivät ovat vähentyneet 0,05 pv/ hlö. Taulukossa
on verrattu vakituisten ja määräaikaisten sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuosiin (palkalliset palveluksessaolopäivät). Sairauspoissaolopäivät verrattuna henkilöstömäärään
31.12. vuonna 2014 olivat 12,6 pv/hlö, vuonna 2013 12,7 pv/hlö ja vuonna 2012 13,3
pv/hlö.
Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin 2014
Tuki seka liik.elin ja sidek.sair
32%
Psykiatria 9%
Hengityselinten
sairaudet
17%
Muut
18%
Hermoston
sairaudet
6%
Vammat,
myrkytykset yms.
11%
Verenkiertoelinten Kasvaimet
5%
sairaudet
2%
Kaaviossa on huomioitu kaikki sairauspoissaolot, myös oma-ilmoitusmenettelyn mukaiset. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut
diagnoosiryhmä ja niiden suhteellinen osuus on lisääntynyt 6 % edellisestä vuodesta.
Hengityselinsairaudet ovat toiseksi suurin ryhmä.
Sairauspoissaolojen määrä pv/työntekijä ammattiryhmittäin
25
20
15
10
5
0
24
Erikoislääkärit
Erikoistuvat
lääk.
Sairaanhoitajat
Muu
hoitohenk.
Akat.tutk.
Avustava
henk.
Huolto
Hallinto
8,0
9,3
15,7
23,6
10,7
14,6
19,5
8,6
2012
7,3
8,3
14,9
20,4
6,7
9,8
16,6
9,3
2013
8,2
4,4
14,6
18,9
8,1
11,9
16,9
8,3
2014
Eniten sairauspoissaolopäiviä/ työntekijä oli muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilöstön ammattiryhmissä. Taulukossa on verrattu vakituisten ja sijaisten sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuosiin (palkalliset palveluksessaolopäivät).
Sairauspoissaolojen kestojakauma 2014 ammattiryhmittäin kalenteripäivinä
Ammattiryhmä
1-3
4-10
11-30
31-60
61-120
Erikoislääkärit
291
130
316
566
179
Erikoistuvan vaiheen lääkärit
131
69
31
54
Eri asteiset sairaanhoitajat
4306
2832
3888
5648
2630
475
Muut hoitohenkilöt
1422
1153
1498
2444
996
71
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
290
186
387
149
Tutkimusta ja hoitoa avust.henk.
944
684
989
943
400
1314
1085
1705
1498
702
158
6461
308
160
389
180
108
58
1203
9006
6299
9203
11482
5015
762
330
42097
319
-43
0
-292
-732
436
207
-105
Huoltohenkilökunta
Hallinto- ja taloushenkilöt
Yhteensä
Muutos ed. vuoteen
121-180
yli 180
Yhteensä
158
1640
285
172
19951
7584
1013
Sairauspoissaolo -% ammattiryhmittäin sekä muutos edelliseen vuoteen verrattuna.
Poissaolo-% on poissolot kalenteripäivinä / palvelussuhdepäivät. Päivät sisältävät lauantait ja sunnuntait.
3960
Sairauspoissaolo % ammattiryhmittäin
2014
muutos
Erikoislääkärit
2,0%
0,2 %
Erikoistuvan vaiheen lääkärit
1,1%
-1,0 %
Eri asteiset sairaanhoitajat
3,7%
-0,1 %
Muut hoitohenkilöt
5,0%
-0,4 %
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
2,0%
0,4 %
Tutkimusta ja hoitoa avust.henk.
3,2%
0,6 %
Huoltohenkilökunta
4,4%
0,1 %
Hallinto- ja taloushenkilöt
2,2%
-0,2 %
Yhteensä
3,6%
0,0 %
Sairauspoissaolo % toiminta-alueittain
2014
muutos
Kuntayhtymähallinto
1,8%
0,4 %
Sair.hoid.palvelut
2,8%
0,1 %
Tukipalvelut
4,2%
-0,1 %
Operatiivinen
3,8%
0,2 %
Konservatiivinen
3,5%
-0,4 %
Psykiatria
3,8%
0,1 %
Päivystyskeskus
3,4%
-0,5 %
Hallintopalvelut
3,2%
0,1 %
Yhteensä
3,6%
0,0 %
Eniten on lisääntynyt kuntayhtymähallinnon sairauspoissaolot edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten on vähentynyt päivystyskeskuksen toiminta-alueen sairauspoissaolot.
Sairauspoissaolot ovat vähentyneet myös tukipalvelujen ja konservatiivisen toimintaalueilla. Keskimääräisen sairauspoissaoloprosenttiin verrattuna eniten sairauspoissaoloja
on kuitenkin tukipalvelujen toiminta-alueella eli 4,2 %.
25
Sairauspoissaolot oma
ilmoitus -menettely
2014
2013
Muutos %
päivät
pv/hlö
päivät
p/hlö
päivät
pv/hlö
ed.vuoteen
66
2,4
75
2,4
47
1,6
-33,4
Sair.hoid.palvelut
355
2,1
426
2,3
408
2,4
3,8
Tukipalvelut
424
2,4
515
2,6
533
2,6
-0,2
Operatiivinen
1392
2,5
1358
2,6
1489
2,7
5,8
Konservatiivinen
624
2,4
695
2,5
715
2,7
11,6
Psykiatria
551
2,5
600
2,6
705
3,0
13,5
Päivystyskeskus
134
2,6
430
2,5
524
2,6
3,1
Hallintopalvelut
127
2,5
115
2,4
126
2,4
0,6
3672
2,5
4214
2,5
4545
2,7
5,9
Kuntayhtymähallinto
26
2012
Yhteensä kalenteripv
Oma-ilmoituksella esimies voi myöntää sairauspoissaoloa 1-3 pv/kerta. Oma-ilmoituksella myönnetyt poissaolot ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 0,2 pv/henkilö eli 5,9 %.
Vakituiset henkilöt joilla ei ole vuoden 2014 aikana ollut sairauspoissaoloja
Vakituiset
2014
muutos
Erikoislääkärit
45,3
-3,7
Eri asteiset sairaanhoitajat
17,9
0,0
Muut hoitohenkilöt
14,8
-0,1
Tutkimus- ja hoitohenkilöt
27,4
7,4
Tutkimusta ja hoitoa avust.henk.
23,0
-0,6
Huoltohenkilökunta
20,1
4,6
Hallinto- ja taloushenkilöt
32,3
4,0
Yhteensä
21,4
0,7
Vuonna 2014 palvelussuhteessa olleesta vakituisesta henkilöstöstä 21,4 %:lla ei ole ollut
lainkaan sairauspoissaoloja. Tämä on 0,7 % enemmän kuin vuonna 2013.
Kuntoutuspäivät
2012
2013
2014
hlöä 2014
45
69
61
9
Sairaanhoit.
468
305
448
39
Muu hoitohenk.
118
329
117
13
Akat. tutk.henk.
17
25
17
3
Avustava henk.
187
133
30
6
Huolto
205
41
35
4
Hallinto
35
84
9
2
Yhteensä
1073
984
715
76
Vuorotteluvapaapäivät
2012
2013
2014
hlöä 2014
176
181
276
2
Sairaanhoit.
3987
3926
3049
28
Muu hoitohenk.
1155
2276
2287
16
Akat. tutk.henk.
123
2
2
Avustava henk.
1703
1650
1225
9
Huolto
384
758
1856
9
Hallinto
364
92
465
4
Yhteensä
7892
8883
9160
70
Erik.lääk.
Erik.lääk.
27
Kuel -varhemaksut
700000
638 955
577 404
600000
500000
451 955
400000
300000
28
200000
100000
0
2012
2013
2014
Sairaanhoitopiirin varhe -eläkemaksut ovat lisääntyneet vuodesta 2012. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu määräytyy työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle tai varhaiseläkkeelle jääneiden määrän perusteella. Vuoden 2014 luku perustuu Kevalta tilinpäätöstä varten saatuun arvioon.
Osa-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden perusteella ei määräydy varhe -eläkemaksua.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle ( osa tai täysi) ja kuntoutustuelle jääneistä oli yhteensä v. 2013 oli 73 % ja v. 2014 yhteensä 82 %.
Koko vakituisesta henkilökunnasta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle (osa tai täysi) ja kuntoutustuelle vuonna 2013 yhteensä 1,32 % ja v. 2014 yhteensä 0,43 %. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä v. 2014 oli 59,8 vuotta ja osa-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 52,6 vuotta.
Sairauspoissaolojen palkkakustannukset v. 2014 olivat 4 409 662 € ja varhe -eläkemaksut 638 955 euroa. Tämä yhteensä on 13832 €/kalenteripäivä. Muutosta edelliseen vuoteen on +246 €/pv.
6.5 Työsuojelu ja turvallisuustoiminta
Työsuojeluorganisaation tehtävien perustana on Työturvallisuuslain hengessä parantaa
työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsuojelun
toiminnan lähtökohtana ovat myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
Hyvä hallinto- ja johtamistapa sekä strategia.
Työturvallisuusjaostojen tarkoituksena on parantaa ja kehittää yhteistoimintaa työntekijöiden ja työnantajan välillä työsuojelu-, turvallisuus- ja työhyvinvointiasioissa. Työturvallisuusjaostojen kokouskäytäntöä on tehostettu yhdistämällä hallintopalvelujen
ja tukipalvelujen turvallisuusjaostot. Vuonna 2014 jaostot kokoontuivat kolme kertaa
erikseen ja yhdessä yhteiskokouksessa. Yhteistoimintaneuvoston asettama työturvallisuustoimikunta kokoontui neljä kertaa. Toimikunnassa on käsitelty työterveyshuollon
työpaikkaselvityksiä, Haipro-ilmoituksia ja vartijoiden ilmoituksia, sekä tapaturmailmoituksia. Toimikunta on linjannut henkilöstölle suunnattuja turvallisuuskoulutuksia. Li-
säksi on käsitelty yhteistyötä Liikenneturvan ja Tampereen Teknillisen yliopiston kanssa.
Työturvallisuustoimikunta päätti sairaanhoitopiirin liittymisestä Työturvallisuuslaitoksen 0-tapaturmaa foorumiin.
Riskien arviointi on toteutettu vuonna 2014 aiemmasta käytännöstä poiketen siten,
että yksiköt velvoitettiin tarkistamaan riskien arvioinnin ajantasaisuus ja toteuttamaan
riskeille kirjatut toimenpiteet niiden poistamiseksi tai pienentämiseksi laadullisesti ja
määrällisesti. Tähän päädyttiin koska yksiköt kokivat, ettei toimenpiteiden tekemiselle
jää riittävästi aikaa riskien arvioinnin välissä vuosittain.
Sairaalassa toimii savuton sairaala –työryhmä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tukee muita Suomen sairaaloita, sekä Etelä-Pohjanmaan kuntia, terveyskeskuksia, yhteistoiminta-alueita ja oppilaitoksia savuttomuuden kehittämisessä.
6.5.1 Tapaturmat
29
Vakavia työtapaturmia, mitkä olisivat vaatineet ilmoitusta Aluehallintovirastoon tai poliisille, ei sairaanhoitopiirissä ole sattunut. Ammattitautien osalta neljä on epäiltyä ja kolmessa ei ole todettu työkyvyttömyyttä. Kaikki ammattitautiepäilyt liittyvät syyhyepidemiaan. Korvauspäivien lukumäärä (806) jakaantuu lähes tasan työpaikalla ja työmatkalla
sattuneiden tapaturmien välillä.
Ammattitauti- ja tapaturmatilasto
2012
2013
2014
3
1
7
Työ
93
95
122
Työmatka
46
56
59
Yhteensä
142
152
188
Tapaturma- ja sairaustilasto
2012
2013
2014
Keskivahinko/€
1432
848
627
Tapaturmataajuus 1)
19
20
24
Sairauspäivät/vahinko
9
7
4
1237
1158
806
Ammattitauti
Korvauspäivät
1)Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta.
Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden.
Tapaturmaryhmät, tapaukset kpl, korvauspäivät (vain työmatkalla tapahtuneet)
kpl
muutos
2013
pv
muutos
2013
Putoaminen, kaatuminen
11
-10,0
22
-40
Terävään esineeseen satuttaminen
22
8,0
16
-5
Äkillinen fyysinen kuormittuminen
26
7,0
159
-17
6
-1,0
0
-175
23
10,0
146
69
Väkivalta
Muut poikkeamat
30
Tapaturmien korvauspäivät ovat vähentyneet mutta tapaturmien määrä on edelleen
noussut. KEVA:n Kaari-laskurin mukaan vuoden 2012 tapaturmakustannusten osuus
palkkasummasta oli toiseksi vähiten verrattuna 17 muuhun Kaari-laskuriin osallistuneista organisaatioista. Mukana oli mm. kahdeksan muuta sairaanhoitopiiriä.
Äkillinen fyysinen kuormittuminen pitää sisällään henkilöiden tai esineiden nostamisessa tai työntämisessä tapahtuneet tapaturmat. Tapaturmat ovat kohdistuneet useimmiten sormiin, jalkoihin ja selkään. Vamman laatu on useimmiten ollut sijoiltaan meno,
haava tai tärähdys.
Työmatkatapaturmien osalta korvauspäivien määrä on lähes yhtä suuri kuin työpaikalla sattuneiden tapaturmien korvauspäivien määrä. Tämä osaltaan kertoo työmatkatapaturmien vakavuudesta. Tähän on pyritty vaikuttamaan Liikenneturvan kanssa aloitetulla
yhteistyöllä, minkä pohjalta tehtiin keväällä 2014 työmatkaliikenteeseen liittyvä kysely
henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi 553 henkilöä. Tutkimuksen raportin mukaan suurimman osan vastaajista mielestä työmatka tuntuu pääosin turvalliselta. Suurimmat turvattomuutta aiheuttavat asiat olivat muiden liikennekäyttäytyminen, Björkenheimin silta
ja ruuhkat. Miltei joka viides vastaajista oli joutunut työmatkatapaturmaan viimeisten
vuosien aikana. Sairaalalla on järjestetty Liikenneturvan ja työsuojeluhenkilöstön kanssa
yhteistyössä liikenteeseen liittyviä tietoiskuja ja kyselyjä joiden palkintoina on erilaisia
liikenneturvallisuutta parantavia tuotteita. Tällä tavoin pyritään kiinnittämään henkilöstön huomiota omaan liikennekäyttäytymiseen ja sitä kautta vähentämään työmatkalla
tapahtuvia tapaturmia.
6.5.2 Tarkastukset
Toimintavuoden 2014 aikana tehtiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen toimesta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kolme tarkastusta;
Ensihoitokeskukseen sekä Kliinisen kemian ja Korva-, nenä-, kurkku-poliklinikan rakennustyömaille. Turvallisuuspäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut tarkastivat Ensihoidon toimipisteet työturvallisuuden näkökulmasta ja lähinnä vaatehuoltoon liittyviä epäkohtia
parannettiin kiertoa lisäämällä.
6.5.3 Sisäilmatyöryhmä
Työryhmä on kokoontunut vuoden aikana kahdeksan kertaa. Eniten ovat työllistäneet
Törnävän alueen eri kiinteistöt. Lastenpoliklinikalla ja Apuvälinekeskuksessa ongelmat
ovat jatkuneet jossain määrin saatujen selvitysten perusteella tehdyistä toimenpiteistä
ja ilmanpuhdistimista huolimatta. Näiden lisäksi tehtiin tarkastuksia ja näytteidenottoja
useissa muissa yksittäisissä huoneissa ja pienemmissä tiloissa sisäilmatyöryhmän sekä
ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Merkille pantavaa on, että tiloista ei rakennetutkimusten, eikä näytteiden perusteella löydy sellaisia tekijöitä tai arvoja, joiden perusteella voitaisiin todeta tiloissa olevan vaurioita mitkä aiheuttavat oireilua. Usein oireilu on
enimmäkseen nähtävissä herkistyneillä henkilöillä.
6.5.4 Henkilökunnan tekemät vaaratapahtuma-ilmoitukset
Haipro -työturvallisuusilmoituksia on tehty v.2014 kaikkiaan 440 kpl ja v.2013 kaikkiaan 472 kpl. Tässä luvussa ovat mukana sekä läheltä piti -tilanteiksi että työtapaturmiksi
kirjaamishetkellä arvioidut. Vuoden 2014 ilmoituksista on käsittelemättä kahdeksan ja
käsittelyssä on 26. Riskiluokittelussa ei ole IV- tai V-tason riskejä, vaan kaikki sijoittuvat III-tasolle ja sen alle. Ilmoitukset menevät tiedoksi esimiehelle, jonka tulee käsitellä
ilmoitus kahden viikon kuluessa tai siirtää se ylemmälle asiantuntijataholle eli työsuojeluhenkilöstölle. Ilmoituksesta välittyy tieto myös tapahtumayksikön esimiehelle jos tapahtumapaikka on eri kuin ilmoituksen tekijän yksikkö.
31
Ilmoitusten tekemiseen on kannustettu, koska tarkoitus on oppia tapahtuneista ja siten välttää niitä jatkossa. Työsuojeluhenkilöstö seuraa aktiivisesti tehtyjä ilmoituksia ja
reagoi niihin tarvittaessa ottamalla yhteyttä ilmoituksen tekijään tai yksikköön missä tapahtuma on sattunut. Työsuojeluhenkilöstö informoi myös tapauskohtaisesti laajemmin
esille tulleista vaaratapahtumista, mikäli niiden voidaan arvella esiintyvän muuallakin.
Haipro -työturvallisuusilmoitukset vaaratyypin mukaan 2013 – 2014
2014
Vaaralliset aineet, hengitys,
iholle, silmiin, nieleminen
2013
Putoaminen, kompastuminen,
kaatuminen
Liikkuvan aiheuttajan osuma, törmäys
Pisto, viilto, hankauma, leikkautuminen
Puristuminen
Äkillinen fyysinen tai psyykkinen
kuormittuminen
Tartuntavaara
Väkivalta
Muut mm. sähköisku, kuumuus,
kylmyys, tukehtumisvaara
0
50
100
150
Väkivalta on edelleen suurin vaaratyyppi, käsittäen myös suullisen uhkailun ja sitä
esiintyy eniten Psykiatrian toiminta-alueella. Päivystyspoliklinikalla ja Päivystysosastolla yhteenlaskettu määrä on yksiköistä suurin. Väkivalta-ilmoituksissa riskiluokka on yli
puolessa I tai II ja lopuissa 38 tapauksessa III-luokka. Työväkivallan hallintaan etsitään
keinoja yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tehtävässä tutkimuksessa, mikä
kohdentuu Päivystyspoliklinikalle ja osin psykiatrialle. Hanke kestää kevääseen 2016 jolloin hallintakeinoja testataan käytännössä kohdeyksiköissä.
200
Vartijan tekemät ilmoitukset ja poliisin virka-apu
Henkilökunnan suojaus, turvaaminen ja avustaminen hoitotoimenpiteissä
Poistettu häiritseviä henkilöitä
32
2012
2013
2014
150
330
334
16
31
26
Eniten henkilökuntaa on suojattu päivystyspoliklinikalla ja päivystysosastolla, yhteensä
180 kertaa. Psykiatrian eri yksiköissä suojaamistehtäviä on ollut yli 50 ja loput jakaantuvat tasaisemmin lähinnä vuode-osastoille. Taulukon kokonaislukumäärässä ovat mukana myös Terveyskeskuksen yksiköt. Vartijakutsuja on kaikkiaan sairaala-alueella ollut 597 kpl sisältäen myös virheelliset ja vahinkopainallukset. Poliisilta saadun tiedon
mukaan heiltä virka-apua on annettu 127 kertaa, joista suurin osa tehtävistä on ollut
sairaankuljetuksen avustaminen, 44 kpl.
6.6 Henkilökuntayhdistys Virkkujen työkykyä tukeva toiminta
Henkilökuntayhdistys Virkut ry:n toiminnan tarkoituksena on tukea omalta osaltaan Etelä - Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstön työhyvinvointia. Erilaisissa kerhoissa ja
jaostoissa henkilökunnalla on mahdollisuus harrastaa mieliliikuntalajejaan, edistää kädentaitoja tai vaikka opetella uusi taito tai laji. Harrastepiirissä toimiminen edistää työntekijöiden työssä jaksamista, lisää henkilöstön yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja toimii
samalla työviihtyvyyden edistäjänä. Henkilökuntayhdistyksellä on yli 20 erilaista harrastepiiriä, joista osa toimii aktiivisesti ympäri vuoden, osa on selkeästi talvi- tai kesälajeja.
Laajapohjainen harrastustoiminta on koettu henkilöstön keskuudessa hyödylliseksi ja
henkilökuntaa yhdistäväksi toiminnaksi, sillä kaikkien sairaanhoitopiirin toimipaikkojen
henkilökunta on voinut osallistua yhdistyksen toimintaan. Vuosi 2014 oli yhdistyksen
33. toimintavuosi ja jäsenmäärä oli 2540.
Moni harrastuspiiri on toiminut yhdistyksen toiminnan alusta alkaen, mutta uusiakin harrastusryhmiä syntyy aika ajoin. Esimerkiksi vesijumppapiiri keräsi ensimmäisen
vuoden aikana yli 60 osallistujaa. Vesijumpan suosioon vaikutti sekin, että ryhmä sai
kokoontua uuden Y -talon upeissa vesiterapiatiloissa. Yhdistys tukee muutenkin henkilökunnan uintiharrastusta antamalla alennusta kaikkiin alueen uimahalleihin. Paitsi liikuntaharrastusta, myös kulttuuriharrastusta tuetaan myöntämällä alennusta Seinäjoen
kaupunginteatterin esityksiin ja joka kesä on hankittu henkilökunnalle alennuslippuja
myös Törnävän kesäteatteriin. Ilahduttavaa on, että myös sairaanhoitopiirin palveluksesta eläköityneiden ryhmä Iki-Virkut on saanut suuren suosion ja yhteisissä kokoontumisissa on hienosti pidetty perinteitä yllä. Valokuvauskerho on ahkerasti pitänyt näyttelyitä
Seinäjoen keskussairaalan valokuvauskerhon omalla kerhotaululla ja uusilla pääkäytävän seinille saaduilla näyttelytiloilla. Kerholaiset ovat osallistuneet valokuvauskilpailuihin ja menestymistäkin niissä on saavutettu, mm. vuoden luontokuvakilpailun semifinaaliin selvisi valokuvauskerholaisten töitä.
Virkkujen harrastepiirien toimintaan osallistuminen on henkilökunnalle edullista tai
ilmaista. Sairaanhoitopiirin tukemana yhdistys on voinut lähettää edustajiaan myös
valtakunnallisiin, sairaalan välisiin SM-kisoihin. Seinäjoella järjestettyyn naisten liikuntatapahtuma Nice Runiin osallistui runsas 200 jäsentä. Tapahtumasta saatu palaute on
ollut hyvää ja siitä on syntymässä vuosittainen perinne kesän alkajaisiksi. Myös syksyn
Kyrkösjärven kierros-tapahtumaan on osallistuttu joka vuosi. Liikuntatoimikunta on järjestänyt vaellusmatkoja lähialueelle, vuonna 2014 retki tehtiin Lauhavuoren maastoon.
Yhdistyksen ylläpitämä kuntosali on jäsenten aktiivisessa käytössä, harrastajien määrä
on tällä hetkellä n. 450. Kuntosaliohjausta on järjestetty ajoittain uusien harrastajien saamiseksi.
Henkilökuntayhdistyksellä on neljä jäsenistön ja heidän perheidensä virkistäytymiseen ja lomailuun tarkoitettua vapaa – ajanviettopaikkaa. Virkkulan alue Ähtärissä mökkeineen ja asuntovaunualueineen, Hirvijärven vapaa - ajanviettoalue asuntovaunualueineen sekä pohjoisen lomaosakkeet Virkkuusamo ja Virkkulevi. Viime vuonna niiden
käyttöaste ylitti 80 %.
Henkilökuntayhdistys Virkkujen organisoimat harrastepiirit, massaliikuntatapahtumat
ja kilpailut ovat mahdollistuneet aktiivisien vetäjien ansiosta. Työnantajan ymmärrys ja
positiivinen suhtautuminen Virkkujen toimintaan on kannustanut vetäjiä toimimaan
henkilökunnan hyvinvoinnin eteen.
33
Henkilökuntayhdistys Virkut on liikuttanut sairaalan henkilökuntaa jo yli 30 vuotta. Vanhimpia, mutta edelleen suosittuja harrastuspiirejä ovat hiihto, kalastus ja lentopallo, mutta uusiakin lajeja löytyy. Vesijumppa oli viime vuoden suosituin harrastuspiiri.
7 Osaamisen kehittäminen ja henkilöstökoulutus
Henkilökunnan osaamisen kehittämisen tavoitteena on palvelutuotannon tuloksellisuus
ja työelämän laatu terveyshyödyn tuottamiseksi asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti ja yhteistyökykyisesti. Työn muuttuvat vaatimukset sekä uudet haasteet edellyttävät jatkuvaa
oppimista ja osaamista on kehitettävä suunnitelmallisesti.
34
Sairaanhoitopiiri antaa mahdollisuuden ammatillisen osaamisen kehittämiseen järjestämällä toimintayksikön tarpeista lähtevää suunnitelmallista koulutusta. Myös henkilöstön omaehtoista kouluttautumista tuetaan ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Toimintaamme ohjaaviin arvoihin kuuluu palvelulupauksen mukaisesti ihmisarvon
kunnioittaminen ja vastuullisuus, joka konkretisoituu korkeana työmoraalina; jokainen
tekee oman osuutensa parhaalla mahdollisella tavalla ja ammatillisen osaamisen ylläpitämisen ja edistämisen merkitys tiedostetaan. Potilastyytyväisyysmittauksen 2013 mukaan potilaiden kohtelu lääkärien, hoitajien ja muun henkilökunnan taholta on erittäin
hyvää tasoa. Suurimmat kehittämiskohteet liittyvät informointiin. Asiakkaiden näkemysten huomioiminen ja eri tavat sen toteuttamiseksi ovat kuitenkin jatkossakin kehittämistyön kohteena.
Osaamisen kehittämisen menetelminä sairaanhoitopiirissämme ovat toteutuneet sisäiset tai ulkoiset lisä-, jatko- ja täydennyskoulutukset ja valmennukset erilaisten kurssien,
kurssikokonaisuuksien, seminaarien ja konferenssien muodoissa. Osaamisen kehittämisen menetelminä on käytetty ohjattuja verkkokoulutuksia, muun muassa lakisääteisten
lupien ja todistusten suorittamiseksi. Etäseminaarit, tietokone- ja videovälitteiset koulutukset ovat mahdollistuneet teknologian kehittymisen myötä. Tavanomaisten luentokoulutuksien lisäksi on hyödynnetty pienryhmätyöskentelyä.
Koulutusten toteuttamiseksi sairaanhoitopiiri on ostanut Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköltä (Seamk) koulutussuunnittelua puolen henkilötyövuoden (htv) verran. Seamk järjesti vuonna 2014 yhteensä 94 erilaista koulutusta
(vastaava luku 131 vuonna 2013). Koulutukset ovat vaihdelleet yhden päivän seminaareista pidempikestoisiin koulutuksiin. Sairaanhoitopiiristä erilaisiin koulutustilaisuuksiin
osallistui yhteensä 3149 henkilöä (vastaava luku 3162 vuonna 2013), joista Seamk:n ja
sairaanhoitopiirin yhdessä järjestämiin osallistui yhteensä 1060 henkilöä (vastaava luku
927 vuonna 2013). Sairaanhoitopiirin järjestämiin koulutuksiin osallistui 1945 henkilöä
(vastaava luku 2202 vuonna 2013).
Koulutuksia järjestettiin kaikilta aihealueilta, joita ovat Asiakaspalvelu, Henkilöstö,
Prosessin sujuvuus ja tehokkuus, Taloudellisuus ja vaikuttavuus ja Muu aihealue. Koulutuksista huomattavasti eniten osallistuttiin Ammatillisen osaamisen, Palvelu ja hoitoketjujen hallintataidot sekä Riskienhallintataidot -koulutuksiin. Toiseksi eniten osallistuttiin Työyhteisö- ja hyvinvointitaidot ja Johtamistaidot - koulutuksiin sekä Asiakas- ja
potilas palvelutaitojen hallintaan liittyvään koulutukseen. Koulutuksia järjestettiin myös
runsaasti henkilöstöasioiden sähköisen järjestelmän käyttöön sekä potilastiedon Kantaarkiston käyttöön.
7.1 Koulutuspäivät ja kustannukset
Koulutuspäiviä käytettiin vuosina 2012 - 2014 ammattiryhmittäin seuraavasti:
2012
2013
Päivät
Päivät
Päivät
päivää/hlö
poissaolo
työstä %
1529
1471
1449
6,7
1,5%
435
430
456
6,3
1,4%
27
29
12
3,5
1,8%
Sairaanhoitajat
5866
6193
5038
3,4
0,7%
Muu hoitohenk.
962
1009
1014
2,4
0,4%
Tutkimus- ja hoitoh
652
758
827
5,9
1,4%
Tutkim ja hoit avust
849
671
727
2,1
0,3%
Huoltohenk.
892
603
675
1,7
0,3%
Hallintohenk.
408
259
247
1,7
0,5%
11619
11423
10445
3,3
0,6%
Vakituiset ja määräaikaiset
Erikoislääkärit
2014
35
Erikoistuvat lääkärit
Hammaslääkärit
Yhteensä
Koulutuspäivien lukumäärä/vakituinen työntekijä v. 2014
Koulutuspäivien lukumäärä/vakituinen työntekijä
v. 2014
2014 päivät
päivää/hlö
Erikoislääkärit
1122
6,4
Sairaanhoitajat
4160
3,4
Muu hoitohenk.
807
2,7
Tutk ja hoitohenk.
661
6,1
Tutkim ja hoit avust
647
2,2
Huoltohenk.
622
1,9
Hallintohenk.
210
1,6
8229
3,2
Yhteensä
Osa koulutuspäivistä saattaa kohdentua virkamatkoihin (esim. lääkäreiden osalta). Palkatonta opintovapaata (opintovapaalain mukainen) käytti v. 2014 27 henkilöä yhteensä
3212 päivää ja vuonna 2013 22 henkilöä. Lisäksi v. 2014 myönnettiin palkallista vapaata
omaehtoiseen opiskeluun 188 henkilölle yhteensä 617 pv.
Koulutuskustannukset toiminta-alueittain
2012
€
Pitkät yhteiset koulutukset
36
2013
€
2014
€
62 698
112 935
2012
€/hlö
2013
€/hlö
2014
€/hlö
Kuntayhtymähallinto
166 334
52 377
67 864
2446,09
903,05
1211,86
Sair.hoid.palvelut
160 403
150 220
131 576
445,56
410,44
367,46
Tukipalvelut
59 585
62 183
55 298
148,22
193,72
137,12
Operatiivinen
436 150
399 199
360 949
457,66
388,70
382,39
Konservatiivinen
203 774
222 878
188 466
402,72
448,45
374,67
Psykiatria
266 686
257 029
190 258
613,07
581,51
432,71
Päivystyskeskus
49 452
107 118
89 406
555,64
303,45
238,49
Hallinto
74 875
63 292
57 992
546,53
455,34
437,22
1 417 259
1 376 994
1 254 744
480,43
429,91
390,70
Yhteensä
Kuntayhtymähallinnon toiminta-alueen kustannuksissa v. 2012 näkyvät nk. pitkien
koulutusten kustannukset. Tämä vääristää tilastoa tältä osin. Pitkät yhteiset koulutukset
tarkoittavat koulutuksia, jotka joko kestävät useampia vuosia tai näihin osallistuu usean
toiminta-alueen henkilökuntaa. Näitä on mm. LOVe-lääkekoulutukset ja psykoterapiakoulutukset.
7.2 Työsuojelukoulutukset henkilökunnalle
Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutusta on jatkettu edelleen, koulutuksia on järjestetty työsuojeluvaltuutettujen toimesta 11 kertaa, ja näihin on osallistunut kaikkiaan
n.270 henkilöä. Kaikkiaan koulutettuja on jo n.1500. Tästä tunnustuksena sairaanhoitopiirille myönnettiin keväällä 2014 valtakunnallinen Sosiaali- ja Terveysalan turvallisuuden tunnustuspalkinto mittavista panostuksista turvallisuuden kehittämiseen.
Pelastussuunnitelmasta on henkilökunnalle pidetty kuusi erillistä samansisältöistä
koulutustilaisuutta joihin osallistui 174 henkilöä. Alkusammutuskoulutukseen osallistui
noin 660 työntekijää. Psykiatrian henkilökunnan MAPA-koulutusta on jatkettu edelleen
ja koulutuksen teoriaosuus on jo laajennettu työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti Ensihoitokeskuksen ja Päivystyspoliklinikan sekä Päivystysosaston henkilökunnalle.
MAPA- koulutuksen tavoitteena on kehittää työntekijöiden valmiuksia kohdata väkivaltaista käyttäytymistä. Hätäensiapukoulutuksen suunnitelmallista järjestämistä on selvitetty. Muita kohdennettuja koulutuksia olivat lähinnä tekniikan henkilöstölle järjestetyt
Tulityökorttikoulutus ja Työturvallisuuskorttikoulutus, sekä trukinkuljettajille järjestetty
sisäisen liikenteen koulutus.
7.3 Johtamisen kehittäminen
Vuoden 2014 aikana esimiehiä osallistui erityisvastuualueen (Erva) järjestämään johtamiskoulutukseen, Tampereen yliopiston täydennyskoulutusyksikön järjestämiin PD - ja
SoTeMBA -koulutuksiin. Hoitotyön toimintaohjelmassa painotetaan osallistavaa ja henkilökunnan työhyvinvointia tukevaa johtajuutta. Tämän teeman lisäksi toiminta -alueilla on omia lähiesimiehille kohdennettuja johtamisen kehittämisinterventioita.
Palvelussuhdeasioiden sekä jaksotyön ja työvuoroluettelon koulutusta on suositeltu
vielä niille esimiehille, jotka eivät ole siihen vielä osallistuneet sekä muuta johtamista
tukevaa koulutusta on järjestetty. Myös esimiehille suunnattu työnohjauskoulutus on
mahdollistunut. Vuonna 2014 otettiin käyttöön järjestelmä työsopimusten, virkamääräysten, vuosilomien ja muiden poissaolojen sähköiseen käsittelyyn. HR -palvelut koulutti
järjestelmän käyttämiseen ja esimiehille järjestettiin tietokoneluokkakoulutuksia ja tarvittaessa henkilökohtaista opastusta.
7.4 Työkierto, mentorointi ja perehdytys
Henkilöstön osaamisen kehittämistä on suunniteltu kokonaisuutena ja yhtenä osaamisen kehittymisen muotona sairaanhoitopiirissä on tiedostettu suunnitelmallisen työkierron mahdollisuudet. Suunnitelmallinen työkierto nähdään käyttökelpoisena keinona
laajentaa henkilöstön osaamista. Työkiertoa on toteutettu joko toimintayksikön tarpeista
lähtien jo pidempään yksikköön kuuluvana historiallisempana toimintatapana tai suunnitelmallisena toimintatapana vuodesta 2014 alkaen toimintayksiköistä riippuen.
Koulutuksen ja suunnitelmallisen työkierron lisäksi mentoroinnilla on mahdollistettu
henkilöstön osaamisen laajentaminen tehokkaasti. Mentoroinnilla tässä yhteydessä on
tarkoitettu senioriasemassa olevan työntekijän antamaa ammatillista tukea toiselle, usein
nuoremmalle tai vähemmän ammatissa toimineelle työntekijälle. Näin pitkään työssä
olleella olevan ns. hiljaista tietoa on voitu siirtää normaalien osaamisen kehittämisen
menetelmien lisäksi.
Vuonna 2014 järjestettiin kaikille sairaanhoitopiirin uusille työntekijöille kolme yleistä
perehdytystilaisuutta. Ko. tilaisuuksissa uutta henkilöstöä informoitiin mm. salassapitoon liittyvistä asioista, palvelussuhdeasioista, työturvallisuudesta ja sairaalahygieniasta.
Yleisperehdytystä tärkeämpää on kuitenkin yksiköissä annettu tarkempi ja kohdistetumpi perehdytys. Sairaanhoitopiirin eri yksiköissä on omat nk. perehdytyskansionsa, joiden
mukaan uudet työntekijät perehdytetään ko. yksikön toimintaan. Vuonna 2014 jatkettiin
sähköisen perehdytysohjelman kehittämistä. Yleisperehdytys siirtyy jatkossa tähän sähköiseen järjestelmään. Myös yksiköt voivat jatkossa siirtää oman perehdytysmateriaalinsa
sinne.
7.5 Työnohjaus
Työnohjauksella tuetaan henkilöstön työhyvinvointia, työkyvyn ylläpitoa ja työn sisällöllistä kehittämistä. Työnohjaus on koulutetun työnohjaajan, alan kokeneemman
työntekijän tai ihmissuhdealan asiantuntijan antamaa säännöllistä ja prosessiluonteista
ohjausta. Työnohjauksen tavoitteena on työntekijän kasvaminen ja kehittyminen työntekijänä työtaidoissaan. Työnohjausta on mahdollista saada yksilöllisesti ja ryhmässä. Sen
piiriin kuuluu myös työyhteisön kehittäminen.
Työnohjaus on osa henkilöstön kehittämistä kaikilla sairaanhoitopiirin toimialoilla.
Työnohjaus voidaan aloittaa aluksi muutaman kerran tapaamisella, jonka jälkeen sovitaan mahdollisesta työnohjauksen jatkamisesta. Työntekijän yhden työnohjausjakson
enimmäispituus on kaksi tai kolme vuotta. Työnohjaussuunnitelma laaditaan toimintayksiköissä vuosittain. Työnohjauspäätökset sekä sisäisen että ostopalveluna hankittavan työnohjauksen osalta tekee kalenterivuosittain toimintayksikköjohtaja ja ylihoitaja.
Työnohjaaja etsitään ensisijaisesti sairaanhoitopiirin omista työnohjaajista ja mahdollisuuksien mukaan on suosittava ryhmämuotoista työnohjausta.
Sairaanhoitopiirissä toimii työnohjauksen kehittämisestä ja koordinoinnista vastaava työnohjaustyöryhmä, jossa on jäseniä eri ammattialoilta. Työnohjaustyöryhmä on
kokoontunut vuonna 2014 neljä kertaa. Työnohjaustyöryhmä on jatkanut säännöllisiä
yhteisiä tapaamisia sairaanhoitopiirin työnohjaajien kanssa vuonna 2014. Vuonna 2014
aikana työnohjausta varten on rakennettu uudet työnohjaustilat kantasairaalaan, tilat
otetaan käyttöön kevään 2015 aikana. Vuonna 2014 sisäisten työnohjausten kustannukset ovat olleet 45.800€.
37
8 Yhteistoiminta
Työantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta on järjestetty paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.
8.1 Yhteistoimintaneuvosto
38
Yhteistoimintaneuvostoon kuuluu yhteensä 21 jäsentä: 3 hallituksen jäsentä, sairaanhoitopiirin johtavat viranhaltijat, turvallisuuspäällikkö, järjestöjen valitsemat 10 edustajaa
sekä pysyvänä asiantuntijajäsenenä työterveyshuollon edustaja. Yhteistoimintaneuvoston puheenjohtajuus oli vuonna 2013 työntekijöiden edustajalla ja vuonna 2014 työnantajan edustajalla. Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. Yhteistoimintaneuvoston puheenjohtajana toimi vuonna 2014 hallituksen puheenjohtaja Aulis Ranta-Muotio.
Yhteistoimintaneuvosto kokoontui kertomusvuonna 3 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin
seuraavia asioita:
-
Terveydellisistä syistä johtuvan uudelleensijoituksen periaatteet
Järjestöjen esitys päihteettömyysohjelman muuttamiseksi
Varhaisen tuen toimintamalli
Kuntoutusetuuksien yhdenmukaistaminen
Työaikapankki
Etätyöperiaatteet ja lomakkeet
Asiakkaan/ potilaan kotikäyntiin liittyvät toimintaohjeet
Henkilöstökertomus vuodelta 2013
Sairaanhoitopiirin tilinpäätös vuodelta 2013
Sisäisen valvonnan raportti
Potilastietorekisterin käyttäjälokitietojen valvontasuunnitelma
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017
Työsuojelun toimintaohjelma vuosiksi 2014-2017
Hyvä Hallinto ja Johtaminen -uudistustyö
8.2 Sisäinen tiedottaminen
Sairaanhoitopiirin sisäinen tiedote henkilökunnalle, EPSHP tiedote, on ilmestynyt 18
kertaa v. 2014. Tiedotteessa on informoitu mm. hallituksen päätöksistä, koulutuksista,
avoimista viroista ja toimista, henkilöstövalinnoista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Tiedote sisältää myös henkilökuntayhdistys Virkkujen ilmoituksia harrastepiirien toiminnasta sekä osastojen ilmoituksia mm. toiminnanjärjestelyistä ja muista
ajankohtaisista asioista. Tiedote uudistui joulukuussa ja uusi nimi on Epsote. Epsotessa
yhdistyi EPSHP tiedote, perusterveydenhuoltoyksikkö Aksilan alueuutiset ja TK-lehti.
Uusi lehti on verkkojulkaisu ja se on sairaanhoitopiirin yhteinen tiedotuskanava koko
Etelä-Pohjanmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille.
9 Keskeiset tunnusluvut
Keskeiset tunnusluvut 2012-2014
2012
2013
2014
Vakituinen henkilöstö 31.12.
2521
2578
2657
744
748
693
3265
3326
3350
Määräaikaisia henkilöstöstä
22,79 %
22,49 %
20,69 %
Naisia henkilöstöstä
84,00 %
82,50 %
81,27 %
Henkilötyövuodet
2763
3012
3016
Tehty vuosityöaika
2221
2489
2440
49,6 v
48,7 v
47,6 v
60
62
69
62,5 v
62,5 v
62,8 v
5,06 %
5,51 %
5,04 %
145 913 626 €
159 945 864 €
160 828 769 €
Varhe-maksu
451 955 €
577 404 €
638 955 €
Sairauspoissaolopäivät
43534 pv
42202 pv
42097 pv
Sairauspoissaolopäivät/henkilötyövuosi
15,76
14,01
13,96
Sairauspoissaolo %
4,0 %
3,6 %
3,6 %
Työterveyshuollon kustannukset
937 123 e
1 005 236 €
1 052 226 €
Koulutuskustannukset /henkilö
480,43 €
429,91 €
390,70 €
3,2 pv
3,6 pv
3,3 pv
Määräaikainen henkilöstö 31.12.
Henkilöstö yhteensä 31.12.
Keski-ikä
Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä
Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä
Vakituisen henkilöstön kokonaisvaihtuvuus
Palkat ja palkkiot+sivukulut
Koulutuspäiviä/henkilö
39
Vuonna 2014 päättyi kolmivuotinen
vaativa traumapsykoterapiakoulutus.
Sairaanhoitopiirille räätälöity
ensihoitajan erikoistumisopinnot
toteutettiin vuonna 2014.
Kuusi sairaanhoitopiirin
työntekijää kouluttautui
työnohjaajiksi kesäyliopistossa.
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Huhtalantie 53, 60220 Seinäjoki
puh. 06 415 4111 (vaihde)
fax 06 415 4351
www.epshp.fi