docSosiaali - ja terveystoimen työryhmä
download 
Report Transcription
Sosiaali - ja terveystoimen työryhmä
Vaasan sairaanhoitopiirin kunnat Loppuraportti, syksy 2014 Mikko Ollikainen Sote-uudistus demokraattisesta näkökulmasta Sote-työryhmä, joka koostuu Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien johtavista viranhaltijoista ja jota Jukka Kentala johtaa, palkkasi Vaasan sairaanhoitopiirin palvelukseen Mikko Ollikaisen ajalle 1.8.–15.12.2014. Hänen tehtävänään oli kartoittaa kuntien, väestön ja organisaatioiden kanta sote-uudistukseen ja miltä sosiaali- ja terveydenhuolto voisi Pohjanmaalla tulevaisuudessa näyttää. Kartoituksen tarkoituksena ei ole ollut ottaa kantaa lakiin, vaan pikemminkin tarkastella sitä, miltä hoito voisi näyttää tulevaisuudessa. Työ jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa, joka kesti elokuun alusta syyskuun loppuun, kerättiin taustamateriaalia ja vierailtiin niissä 13 kunnassa ja kaupungissa, jotka kuuluvat Vaasan sairaanhoitopiirin. Käyntien tarkoituksena oli informoida luottamushenkilöitä uudistuksesta ja kuulla heidän ajatuksiaan siitä, miltä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne voisi tulevaisuudessa näyttää Pohjanmaalla. Käyntien jälkeen kunnille lähetettiin asiasta väliraportti 3. lokakuuta. Toisessa vaiheessa, joka kesti 1.10.–15.12., informoitiin kuntien asukkaita, henkilöstöä ja organisaatioita sote-uudistuksesta. Lisäksi internetissä toteutettiin kysely, jossa kansalaiset saivat tuoda esiin ajatuksiaan uudistuksesta. Julkisia tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 7. Toinen vaihe päättyy tähän loppuraporttiin. Yhteensä tuhatkunta henkilöä on osallistunut Ollikaisen pitämiin esitelmiin. Ollikainen on työsuhteensa aikana hoitanut myös muita Jukka Kentalan työryhmän antamia työtehtäviä. Vaihe 1 (1.8.–30.9.) Kuntakäynnit Kuntakäyntien keskeinen tarkoitus oli tiedottaa tasapuolisesti Vaasan sairaanhoitopiirin alueen luottamushenkilöitä siitä, mitä sote-uudistus tarkoittaa. Käynnit tehtiin 8.9. ja 29.9. välisenä aikana. Kartoitus tehtiin siis samaan aikaan, kun kunnat antoivat sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lakiehdotuksesta (takaraja 14.10.). Alla annettu palaute perustuu syyskuun ja lokakuun 2014 tilanteeseen. Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien luottamushenkilöt ovat erittäin kriittisiä sote-uudistuksesta tehtyä lakiehdotusta kohtaan. Kritiikkiä on tullut kaikkialta, ja se on koskenut sekä suuria että pieniä kuntia ja kaupunkeja. Vain muutamat päättäjät ovat nähneet uudistuksessa hyviä puolia ja ne ovat olleet lähinnä taloudellisia (säästöt, kustannuskehityksen hillitseminen). Käyntien osallistumisprosentti (iltakoulut, valtuustokokousta edeltävät kokoontumiset) on ollut korkea, mikä on merkki siitä, että asia kiinnostaa ja koskettaa. Kaikissa kunnissa pidettiin sama esitelmä (liite 1 ja liite 2), joten luottamushenkilöt ovat saaneet uudistuksesta tasapuolisen ja perusteellisen tietopaketin. Yksityiskohtia on käsitelty osallistujien esittämien kysymysten yhteydessä. Uudistuksen laaja-alainen esittely on ollut erityisen tärkeää suurelle joukolle luottamushenkilöitä, joilla ei ole luonnollisia kytköksiä sote-asioihin. Sote-uudistuksen merkityksen laajuus on herättänyt voimakkaita reaktioita esitelmien jälkeen. Keskustelujen painopiste on vaihdellut ajankohdan ja kunnan mukaan (liite 3). Keskeisin kysymys Vaasan sairaanhoitopiirin alueen päättäjille on lähipalvelujen toimiminen tulevaisuudessa, toisin sanoen se, missä yksiköt sijaitsevat ja miten palvelut käytännössä toimivat. Hoidon voimakas keskittäminen tulevaisuudessa aiheuttaa suurta ja aitoa huolta. On puhuttu muun muassa maaseudun näivettämisestä ja paluusta 1800luvulle. Reuna-alueilla, erityisesti pohjoisella alueella, kuuma kysymys on ollut oikeus valita hoitopaikka toiselta sote-alueelta. Useimmissa kunnissa sivuttiin myös sellaisia kysymyksiä kuten kunnallinen demokratia ja päätösvalta tulevaisuudessa, rahoituksen oikeudenmukaisuus, kielelliset palvelut, keskussairaalan asema, ennaltaehkäisevän hoidon asema, miten hankinnat tehdään, mikä on henkilöstön asema ja miten rekrytoinnin käy. Jotkut ovat sitä mieltä, että uudistus ei toteudu, koska eduskuntavaalit ovat tulossa. Kysymykset kunnille Kuntakäyntien yhteydessä esitettiin seuraavat kysymykset: • Mihin sote-alueeseen kuntanne haluaa kuulua? • Kuka tai ketkä voisivat kuntanne mielestä vastata tuotannon järjestämisestä Pohjanmaalla? • Mitkä kolme asiaa ovat kunnallenne tärkeimmät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Pohjanmaalla? Tarkempi kuvaus kuntien antamista vastauksista ja kommenteista kuntakäyntien aikana on liitteissä 3 ja 5. Kuntien kannanotot perustuvat iltakoulujen yhteydessä annettuihin vastauksiin lukuun ottamatta Maalahden kuntaa, joka on tehnyt asiasta virallisen päätöksen kunnanvaltuustossa. Osa kunnista vastasi kysymyksiin huolellisesti, toiset epämääräisemmin. Vaasa päätti kuntakierroksen jälkeen ja laista antamansa lausunnon yhteydessä, ettei se ota kantaa sote-alueeseen (liitteestä 3 ilmenevät Jukka Kentalan arviot vaiheen 1 lopussa). Sote-alue: Useimmat kunnat (11/13) ovat käynnin aikana tai myöhemmin lausuntoluonnoksessaan ilmoittaneet, että ne puoltavat Turun sotealuetta. Näissä kunnissa on annettu myös hajanaisia kommentteja muista suuntauksista. Useissa kunnissa on kysytty, miksi ei ole olemassa vain yhtä valtiollista sote-aluetta viiden sijaan. Laihia seurasi asiassa Vaasan linjausta eli se ei ottanut kantaa siihen, mihin sote-alueeseen se haluaa kuulua. Vaasassa käytiin poliittinen keskustelu sote-alueeseen kuulumisesta. Tuotantoalue: Kaikki kunnat eivät ole kyenneet antamaan selkeää vastausta tuotantoalueeseen kuulumisesta. Useat kunnat haluavat, että hoito jatkuu nykyisen käytännön mukaisesti. Tulkintani mukaan tähän ryhmään kuuluvat muun muassa Korsnäs, Kaskinen ja Luoto. Närpiö on samoilla linjoilla, mutta sille kävisi myös se, että K5 vastaisi perusterveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden tuotannosta. Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki tukevat pohjanmaalaista tuotantoaluetta, joka olisi kuntayhtymä. Myös Mustasaari ja Vöyri tukevat tulkintani mukaan pohjanmaalaista tuotantoaluetta, kuitenkin niin, että Mustasaari ja Vöyri tuottaisivat itse perusterveyden- ja sosiaalihuollon omalla alueellaan. Maalahden kunta on 9. lokakuuta tekemässään valtuustopäätöksessä (liite 5) ilmoittanut, että se puoltaa tuotantoaluetta, jossa kunnat tuottavat perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut. Vaasan kaupunki on ilmoittanut, että se haluaa toimia tuotantoalueen vastuukuntana. Myös Pietarsaari on ilmoittanut, että se haluaa toimia omana tuotantoalueena. Pedersöre haluaa kuulla naapureiden kannat eikä sulje pois mitään vaihtoehtoa. Laihialla on erilaisia näkemyksiä tuotantoalueeseen kuulumisesta. Siellä, kuten joissakin muissakin paikoissa, nostettiin esiin maakäräjämalli, jossa terveydenhuolto tuotettaisiin alueellisesti ja sosiaalipuoli kunnallisesti. Mitä priorisoidaan Sote-uudistus on suuri kokonaisuus ja ottaa aikansa sulatella sen merkitys. Useimmat kunnat ovat priorisoineet lähipalvelut, erityisesti vanhustenhoidon. Kuten liitteestä 3 ilmenee, ovat kunnat usein priorisoineet omat hoitoyksikkönsä, esim. terveyskeskuksen ja palveluasunnot. Keskussairaalan asema on tärkeä sairaanhoitopiirin kunnille. Monessa suhteessa pidetään itsestään selvänä, että keskussairaalan palvelut pysyvät nykyisellä tasollaan. Pietarsaaren seudulla yhteispäivystys on priorisointilistalla ylimpänä. Suupohjassa ollaan kovin huolissaan siitä, että alueella ei tulevaisuudessa ole terveysasematason yksikköä. Kuntakierroksen aikana on esitetty muutamia ehdotuksia siitä, miten tuotanto voitaisiin järjestää koko alueella eikä vain paikallisesti. Yhtenä esimerkkinä tästä on Mustasaaren ajatukset ”hybridimallin” muokkaamisesta myös maaseutua varten. Pietarsaaren terveydenhuoltoalueella on jo tehty mittava toiminnan integrointi ja he katsovat, että on mahdollista poimia siitä parhaat osat ja soveltaa niitä muualla maakunnassa. Nykyisiltä yhteistyöalueilta löytyy myös muita toimivia esimerkkejä, joita voitaisiin hyvin soveltaa koko Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. *** Vaihe 2 (1.10.–15.12.) Esitelmät henkilöstölle ja organisaatioille sekä avoimet tilaisuudet Ajalla 2.10.–8.12. sote-uudistuksesta on pidetty yleisiä esitelmiä sosiaalija terveydenhuoltoalan henkilöstölle, organisaatioille, yhteisöille sekä kaikille avoimia tilaisuuksia. Ruotsinkieliset avoimet tilaisuudet pidettiin Kristiinankaupungissa, Närpiössä, Mustasaaressa ja Pedersöressä. Suomenkieliset tilaisuudet pidettiin Kristiinankaupungissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Esitelmät olivat samat kuin kuntien luottamushenkilöille (liitteet 1 ja 2) lukuun ottamatta lyhyttä yhteenvetoa väliraportista, joka esiteltiin yleisölle vaiheen 2 aikana. Sen jälkeen kun kunnat antoivat lausuntonsa sote-uudistuksesta 14. lokakuuta, oli havaittavissa tiettyä väsymystä, mikä näkyi siellä täällä yleisötilaisuuksien vähäisenä osanottajamääränä. Tilaisuuksiin osallistui 3–250 henkeä. Kaikki esitelmät pidettiin, lukuun ottamatta eläkeläisille tarkoitettua tilaisuutta Maalahdessa 8. joulukuuta, ennen kuin hallitus antoi eduskunnalle esityksensä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Niinpä avoimissa tilaisuuksissa annettua palautetta voidaan hyvin verrata luottamushenkilöiden esittämiin näkökantoihin vaiheessa 1. Kritiikki on ollut yhtä voimakasta kautta linjan. On puhuttu paluusta vaivaistalojen aikaan ja että uudistus iskee erityisesti maaseutuun ja maaseudun naisiin. Jos uudistus toteutetaan aiotussa nopeassa aikataulussa, on odotettavissa uskomaton sekasorto, joka aiheuttaa suurta epävarmuutta kaikille osapuolille (asiakkaille, henkilöstölle, luottamushenkilöille). Monet kaipaavat konkreettisia ehdotuksia potilaan/asiakkaan roolista kokonaisuudessa, ja useassa tilaisuudessa huomautettiin, että tärkeintä on, ettei rakenneuudistus tapahdu asiakkaiden kustannuksella. Samoin kuin luottamushenkilöillä, ovat kommentit koskeneet seuraavia aiheita: huoli lähipalveluiden ja kielellisten palveluiden säilymisestä nykyisellä tasolla (lääkärit ja hammaslääkärit) on kova kannustavien ja ennaltaehkäisevien elementtien puuttuminen rahoituksen epätasaisuus (parempi olisi, että rahat seuraisivat potilasta) epävarmuus kiinteistömassan osalta (kunnat ja vanhustentaloyhdistykset) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon korostaminen = sosiaalihuolto jää sivuun yksityissektorin rooli (vaara, että se muuttaa hintakuvaa suurilla paikkakunnilla) henkilöstövähennysten vaara potilaan valinnanvapaus (toivottavaa, mutta epäillään suuresti toteutuuko se) kunnille mahdollisuus maksaa ylimääräistä uhatun palvelumuodon säilyttämiseksi kritiikkiä kuntayhtymiä ja äänileikkuria kohtaan kouluterveydenhuollon säilyminen kunnalla. On myös toivottu, että eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkää koko esityksen, sillä moni uskoo, että uudistus johtaisi huononnuksiin. Myös Ruotsin maakäräjämalli sai yleisötilaisuuksissa tukea. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämiselle löytyy ymmärrystä, kun taas sosiaalihuolto ja ennen kaikkea vanhustenhuolto halutaan erityisesti maaseudulla järjestää lähellä asukkaita kuntien toimesta. Vanhusväestön turvattomuudentunnetta sivuttiin useissa tilaisuuksissa. Omaisia ja heidän asemaansa on korostettu paljon enemmän yleisötilaisuuksissa. Tämä koskee muun muassa omaishoitajien kunnioittamista ja arvostamista sekä ongelmia, joita väärinkäyttäjien ja mielenterveysasiakkaiden läheisillä on. Huolta ovat aiheuttaneet myös omaisten matkat hoitopaikalle, kun etäisyydet kasvavat ja lisäävät matkakuluja sekä vievät työaikaa. On myös toivottu, että sosiaaliviranomaisten antamista viranomaispäätöksistä tehtävät valitukset osoitettaisiin Vaasan hallinto-oikeudelle eikä Turun hallinto-oikeudelle. Jotkut lääkäreistä ovat antaneet myönteisimmät lausunnot, sillä he näkevät integroinnissa suuria etuja ja toimivampia hoitoketjuja. Kukaan ei ole vastustanut ajatusta siitä, että koko alueella olisi sama tietojärjestelmä. Alla esitellään joitakin parannus- ja muutosehdotuksia: - Matalan kynnyksen kuntoutusta (myös intervalli) kotoa lähellä olevissa yksiköissä (kotiutus sieltä). - Vanhuksille räätälöity tv-kanava, jossa kuntoutusohjelmaa yms. (lisää turvallisuutta). - Mahdollisuus ottaa suurempia maksuja asiakkailta. - Mahdollisuus jatkaa kunnallisia tukitoimintoja – vaikeaa, jos ne siirretään sote-alueelle, sillä nykyisin on keittiöitä, jotka tuottavat ruokaa esim. vanhuksille, kouluille, kiinteistönhoitajille jne. - Lääkäreillä on oltava suurempi tulosvastuu mielenterveyshuollossa. - Keskussairaalan eri osastojen välisen viestinnän pitäisi toimia paremmin. - Asiakas hoidetaan moniammatillisesti, yksilö nähtävä kokonaisuutena. Hoidetaan kaikki vaivat kerralla, ei yksi kerrallaan. Se lyhentää hoitojonoja ja säästää rahaa. Kyselylomake Vaasan sairaanhoitopiirin asukkailla oli 3.–20.11.2014 mahdollisuus kertoa mielipiteensä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta vastaamalla kyselyyn, joka julkaistiin Vaasan keskussairaalan kotisivulla. Kysely koostui monivalintakysymyksistä, mutta vastaajilla oli myös mahdollisuus kommentoida vapaasti, mitä noin 40 prosenttia vastaajista tekikin. Kysymykset olivat yleisiä, niin että myös henkilöillä, joilla ei ole kovin laaja kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta, oli mahdollisuus vastata kysymyksiin. Kovin yksityiskohtaisia kysymyksiä ei voitu esittää sen vuoksi, että meillä ei ollut tietoa siitä, mitä lakiin sisältyy ja ennen kaikkea siitä, miten rahoitus järjestetään. Kyselylomakkeella oli osittain myös informatiivinen tarkoitus, kun siinä annettiin vaihtoehdot sille, miten kukin voisi hoitaa paremmin terveyttään. Kooste vastauksista on liitteessä 4. Vastauksia tuli yhteensä 693, joista 389 oli ruotsinkielisiä ja 304 suomenkielisiä. Suurin osa vastaajista, noin 70 prosenttia, oli naisia. Suurin osa vastaajista oli 25–74-vuotiaita, mutta ikäryhmät 45–54 ja 55–64 vastasivat aktiivisimmin. Pohjalaiset tiedotusvälineet ilmoittivat kyselyn linkistä uutisissaan ja vastausaktiivisuudessa oli selvä piikki silloin, kun linkistä oli ilmoitettu tiedotusvälineissä. Asukaslukuun suhteutettuna vastasivat Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren, Vöyrin ja Vaasan asukkaat aktiivisimmin kyselyyn. Yksi syy tähän voi olla se, että kysely julkaistiin Vaasan keskussairaalan kotisivulla ja näiden kuntien asukkaat käyttävät keskussairaalan palveluita eniten. Passiivisimmin vastasivat asukaslukuun suhteutettuna Luodon, Pietarsaaren, Kristiinankaupungin ja Pedersören asukkaat. Erityisesti suomenkieliset Pietarsaaressa ja Kristiinankaupungissa ovat prosentuaalisesti katsottuna vastanneet kyselyyn passiivisemmin kuin ruotsinkieliset. Vastaukset (liite 4) sivuavat pitkälti samoja kysymyksiä kuin mitä luottamushenkilöt ja kuntien asukkaat sekä aiemmat kyselyt ovat tuoneet esille, mikä vahvistuu erityisesti kysymyksen 16 kohdalla, jossa kysytään, mihin sote-uudistus johtaa. Tarkempi analyysi kyselylomakkeen vastauksista tehdään pro gradu –tutkielmassa. Yleisesti voidaan todeta, että asiakkaat käyttävät eniten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa, molemmissa sairaaloissa (Vaasan keskussairaala ja Pietarsaaren sairaala) sekä yksityisvastaanotoilla. Enemmistö vastaajista katsoo, että lähipalvelun voi sijaita korkeintaan 20 km päässä kotoa. Vastaajat ovat priorisoineet laajat lähipalvelut korkealle. Ainoastaan vaativa erikoissairaanhoito, päihdehuolto ja kuntoutus nähdään vähemmän tärkeinä mitä tulee lähipalveluihin. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että röntgenin ei tarvitse olla lähipalvelu. Vanhusten hoivapalveluissa tärkeinä nähdään hoidon laatu, henkilöstön asiantuntemus ja osaaminen, potilasturvallisuus ja palvelu omalla äidinkielellä, kun taas hoitopaikan sijainti ei ole yhtä tärkeä, vaikka sekin priorisoitiin korkealle. Yhteensä 271 vastaajaa oli kirjoittanut kommentteja (18 sivua tekstiä liitteessä 4). Mukana on joitakin parannusehdotuksia, vaikka useimmat kommentit koskevat huolta palveluiden tulevaisuudesta. Mainitsen tässä joitakin: kaikenlaiset palvelut kuten lähipalvelut (hoitoyksiköt omassa kunnassa), kielelliset palvelut, keskussairaalan asema erikoisaloineen (sydänkirurgia ja mielenterveyshuolto), lääkäreiden työolosuhteet, terveydenhuoltoa painotetaan laissa liikaa, laissa keskitytään rakenteisiin ja talouteen eikä potilaaseen ja hänen tarpeisiinsa (toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi julkiselle sektorille), oikeudenmukaisempi rahoitusjärjestelmä (raha seuraa potilasta), olemassa olevien tilojen tehokas käyttö sekä omaisten kulut kun potilaat joutuvat hakeutumaan kauemmas hoitoon. Alla poimintoja kommenteista. Lainaukset ovat suoraan kyselystä (kirjoittajan äidinkielellä): • • • • • • • • • • Ei säästetä itseämme hengiltä. Terveyspalvelut pitäisi olla viimeinen linnake, jossa ei säästetä hätiköidysti. Muutamat ja samat asiakkaat ruuhkauttavat puhelimet ja vastaanotot. Joku voisi yhteensovittaa eri toimintoja, jotta ihmiset saisivat nopeasti oikean avun. Språken är mycket viktiga, det måste finnas läkare som pratar båda inhemska språken! Det viktigaste är att uppehålla en god närservice med hälsocentraler som kan ge service med lab. och röntgen, där man kan sköta olycksfall, infektionssjukdomar, hälsokontroller och våra vanliga folkhälsosjukdomar. Det är väl nog dags att inse att stora enheter inte klarar av att ta mot patientmängden vid en centralisering, de har ju redan nu stora problem att klara vårdgarantin. Bevara och utveckla (inte avveckla!) Vasa centralsjukhus som ett fullskaligt sjukhus! Förbättra mentalvården Privatisera hälsovården så att vi fritt kan välja kompetenta läkare. Inför ett försäkringssystem som betalar läkaren. Ta exempel av British Columbia i Canada. Där fungerar vården utmärkt och alla är nöjda! Vill lyfta fram åldrings- och handikappvården som i nuläget är en katastrof. Hemvården/hemservice som syftar till att vårda åldringar och andra i det egna hemmet har visat sig vara ett helt ohållbart koncept. Det är inget annat än organiserad vanvård. Jobbade tidigare i hemservicen men valde att sluta eftersom jag inte stod ut med det oetiska arbetssättet och eftersom jag upplevde att jag varje dag var tvungen att gå emot mina egna moraliska principer om respekten för människovärdet. Jag är rädd att det försvinner vårdenheter på landsbygden. Varför kan man inte tänka att forskning i medicin kunde handla om just den situation som finns på en mindre enhet. Utlokalisera forskning så att VCS kan bli kvar som enhet för t.ex. rutinmässiga kirurgiska åtgärder i hjärtat. • • • • • • • • • • • • • • Tycker det är fel att läkare kan jobba både inom privata och offentliga vården samtidigt!! Blir definitivt intressekonflikt! Det är kostnadseffektivare att satsa på hälsofostran än på dyr specialsjukvård Mera familjevård både inom barnskyddet och äldreomsorgen Specialister kunde ambulera och vara 1-4 dagar i andra kommuner och på så vis korta köerna på sjukhuset. Onödiga remisser till specialist kunde undvikas och patienterna slussas till rätt vård i ett tidigt skede. Jag tycker att man nu tänker alldeles för mycket på pengar, och glömmer dem det verkligen gäller. Patienterna/klienterna! Med denna reform ökar riskerna för att den som inte kan eller orkar stå på sej inte får den vård hen behöver. Kehittäisin hoitokulttuuria. Lähtökohta pitäisi olla se että potilas on tervetullut hoitoon. Tällä hetkellä tuntuu että potilas on välttämätön paha joka mahdollistaa hoito-organisaation, mutta vastaanotoilta hänen pitäisi pysyä poissa. Yksityisen ja julkisen sektorin palvelut voidaan saada potilaan kannalta tasavertaiseen asemaan joko ruotsalaisen ja yleiseurooppalaisen Raha seuraa potilasta -mallin tai palvelusetelin avulla. Alla diskuterar sjukvården (primär och special) men ingen pratar om vår socialvård. Jag är mycket oroad över hur det ska gå med vår socialvård i form av socialcentraler som tar hand om de allra svagaste i samhället och möter människor med många och komplicerade problem. Vad händer med vårt barnskydd, familjearbete, handikappservice och vuxet socialarbete??? Man kan inte centrera socialvården den ska finnas nära människor som behöver den, annars blir tröskeln hög att ta kontakt. Läkarna borde se människan mera som en helhet, inte truga på mediciner i första hand. Borde finnas mera tid att lyssna på patienten. Nu har jag den känslan av att snabbt in snabbt ut och nästa patient. Satsa på utveckling, inte avveckling! Gäller speciellt att bevara hjärtkirurgin i Vasa! Ser absolut ingen nytta av denna centraliseringsiver av all vård till storenheter. Utnyttja i stället redan befintliga lokala vårdenheter, fastigheter, lokalkännedom och vårdkunskap. Offentliga sektorn måste få samarbeta med den privata sektorn för att trygga vårdtillgången - speciellt på orter med en hel f.d. kretssjukhusfastighet att tillgå! Det tilltänkta centralsjukhusmonopolsystemet fråntar kommunernas bestämmanderätt och kostnadskontroll. BEHÅLL KVÄLLS- & VECKOSLUTSJOUREN I KSTAD. Lähipalvelujen turvaaminen on äärettömän tärkeätä. Ei yksinelävä autoton tai vanhus voi lähteä johonkin kauas jonottamaan tuntikausiksi, varsinkaan sairaana. Ja usein ei matkoihin ole edes varaa, jo paikallisbussin maksut tekevät vähävaraiselle tiukkaa. Jag har bott utomlands i Norge och då fått uppleva hur det är att tvingas resa 500km enkel väg för att få specialsjukvård. De samhälleliga kostnaderna blir skyhöga när man som patient är i behov av att använda helikopter/flyg för att snabbt få livsviktig vård Johtopäätökset Kunnissa vastustetaan aidosti ja johdonmukaisesti sote-uudistuksen toteuttamista. Tämä koskee sekä asukkaita että luottamushenkilöitä, jotka ovat osallistuneet esitelmiin ja kertoneet mielipiteensä asiasta. Hyvin harva on sitä mieltä, että uudistus johtaisi sosiaali- ja terveydenhuollon paranemiseen Pohjanmaan kunnissa. Asia on yhdistänyt kaupungit ja maaseudun, kuitenkin suurimmaksi osaksi eri syistä. Uudistuksen vieroksuminen on vaikuttanut kykyyn ajatella seuraavaa askelta ja sitä, miten edetä sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksissä Pohjanmaalla. Rahoitusjärjestelmää on kritisoitu voimakkaasti mutta lisäksi on nostettu esiin tarve turvata lähipalvelut. Kyse on siitä, että jokaisessa kunnassa on oltava terveyskeskus ja vanhusten hoitoyksikkö myös jatkossa. Palveluiden huononemista pelätään, kun valta siirtyy kunnilta sote-alueen kuntayhtymälle, mikä puolestaan aiheuttaa sen, että palveluita ei enää koskaan saada takaisin vaikka tarvetta olisi. Kuntakäyntien aikana ilmeni vankkaa tahtoa siihen, että kunnat jatkossakin hoitaisivat perusterveyden- ja sosiaalihuollon. Tämä koskee erityisesti vanhustenhuoltoa. Ruotsalainen maakäräjämalli on saanut kannatusta, erityisesti maaseudulla. Harvat myönteiset kommentit ovat koskeneet toimivampia hoitoketjuja, erityisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, sekä osittain selkeämpää rahoitusta budjetointivaiheessa. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että koko alueella on oltava samat tietojärjestelmät, mieluiten koko Suomessa. Se sujuvoittaa asiakkaan ja henkilöstön toimia ja on lisäksi kustannustehokkaampaa. Seuraavien asioiden olisi, syksyn aikana saadun palautteen perusteella, saatava paljon huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin valmistelutyössä Vaasan sairaanhoitopiirin alueella: - Selvää tietoa siitä, miten ja millä tasolla lähipalvelut toimivat tulevaisuudessa jokaisessa kunnassa, erityisesti maaseudulla. Tämä koskee myös kielellisiä palveluita. - On mietittävä demokraattista näkökulmaa uusissa kuntayhtymissä (sote- ja tuotantoaluetaso). - Selvät pelisäännöt hoitopaikan valinnanvapaudelle myös sotealueen rajojen ulkopuolella. - Vaasan keskussairaalan aseman turvaaminen. - Olemassa olevien tilojen/kiinteistöjen tehokas käyttäminen Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. - Mahdollisuus ostaa palveluita yrityksiltä ja organisaatioilta/yhdistyksiltä. - Selvempää tietoa siitä, miten uudistus koskee sosiaalisektoria (vanhustenhuolto, lastensuojelu, vammaishuolto, päihdehuolto, mielenterveyshuolto, aikuisten sosiaalityö jne.). - - Yhteiset hoitoa tehostavat, ennaltaehkäisevät toimenpiteet koko alueella, tästä löytyy hyviä esimerkkejä alueeltamme. Luodaan koko alueelle yhteinen tietojärjestelmä riippumatta siitä toteutuuko sote-uudistus vai ei. Hoitolaitosten välisen viestinnän parantaminen, myös osastojen välillä, esimerkiksi keskussairaalassa. Läheisten asema (omaishoitajat, väärinkäyttäjien ja mielenterveyspotilaiden läheiset, kulut/logistiikka). Vaikutus muihin sektoreihin kunta-alalla (kouluterveydenhuolto, kiinteistönhuolto, keittiöt). Valmius edetä ja sopia sosiaali- ja terveydenhuollon asioista on nyt parempi kuin vuoden alussa. Hallituksen epäjohdonmukaisuus ja kykenemättömyys päättää sote-uudistuksesta tänä hallituskautena (vuodesta 2011) on kuitenkin aiheuttanut sen, että kuntien luottamushenkilöt, kuten eivät asukkaatkaan, kaikilta osin usko soteuudistuksen toteutumiseen. Jossain määrin mietitään, mikä on seuraava askel uudistuksessa. Esityksen perustuslainmukaisuutta ja rahoitusrakennetta koskeva epävarmuus on aiheuttanut sen, että seuraavan askeleen pohtiminen ei ole edennyt syksyllä sen jälkeen, kun kunnat antoivat lausuntonsa. Muita syitä ovat olleet se, että alueen suuret kaupungit halusivat voimakkaasti toimia isäntäkuntina, mikä ei sitten lopulta ollutkaan mahdollista hallituksen ja parlamentaarisen työryhmän eduskunnalle 4. joulukuuta antaman esityksen mukaan. Esityksen ja rahoitusmallin pohdinta kuntakohtaisine lukuineen vaatii aikaa. Projektin ehdottomasti suurin hyöty on ollut siinä, että se on antanut valtuustotason luottamushenkilöille sekä asukkaille, henkilökunnalle ja organisaatioille tasapuolisesti tietoa sote-uudistuksesta ja että kyseisille tahoille on annettu mahdollisuus sanoa mielipiteensä yleisötilaisuuksissa ja kyselylomakkeen avulla. Pohjanmaalaiset tiedotusvälineet ovat aktiivisesti seuranneet prosessia, ja se on lisännyt ihmisten tietoisuutta uudistuksen sisällöstä. Vastaavanlaisia kuntakäyntejä ei ole järjestetty maamme muissa osissa. Olisi suositeltavaa tehdä lyhyt tiedotuskierros sitten, kun ensimmäiset luonnokset tuotantoalueen rakenteesta alkavat hahmottua. Kuntakäyntien ja tiedotusvälineiden ansiosta pohjalaisten pitäisi olla paremmin valmistautuneita jatkossa tapahtuvaan valmistelutyöhön saatuaan paljon tietoa uudistuksen sisällöstä. Liitteet: Liite 1: Perusesittely sote-uudistuksesta Pohjanmaalla Liite 2: Yhteenveto NHG:n laatimista tulevaisuuden näkymistä Liite 3: Keskustelupöytäkirjat tapaamisista luottamushenkilöiden, henkilöstön, organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa sekä avoimista yleisötilaisuuksista Liite 4: Kooste kyselylomakkeen vastauksista Liite 5: Maalahden kunnan vastaus kuntakysymyksiin Liite 6: Muita projektin aikaisia asiakirjoja
