Melontahistoriaa divarien hyllyiltä

kirj at
"Lopuksi j
iitetiiiin Korkeiden uiranomuisten harkittau aksi,
eikd olisijiirkeuiiii antaa rahaaan rakentaa kokeeksi vhsitai
useanxpia t iillaisia tu ohiueneitii kussukin lii iinissii,.. . "
- AndersChydenius1753
Melontahistoriaa
dMrienhyllyflH
Suppeasta
ja melojien
kielialueesta
suhteellisen
vdhiiisestii
m6irdstd
huolimatta
Suomessa
on julkaistu
kohtalaisen
paljonlaadukasta
alan
kirjallisuutta.
KariEskola
on kolunnut antikvariaatteja
ja kertoo,millaisiaaarteitahaaviinon tarttunut.
Teksti:
KARI
ESKOLA
nders Chydeniuksen maisterinseppeleen saamiseksi vuonna
1753 julkisesti tarkastettavaksi
j aittimii julkaisu "Amerikkalaiset tuohiveneef" lienee ensimmdinen
melonta-aiheinen ki{allinen dokumentti pohjoismaisessa melontakirjallisuudessa.Kyseessd on lyhyehko mutta yksityiskohtainen kuvaus Pohj ois -Amerikassa kdytettiivistii tuohikanooteista i a
niiden valmistamisesta. Chydenius
"asettaa
oikeamielisen lukijan eteen sen
hycidyn,joka tdmdn Amerikkalaisen tuohiveneen mycitii voisi virrata meiddn
lsdnmaahamme". Chydeniuksen kirj oi-
AMERICANska
Nf,fverbitar,
Effi
dd
wtutl|ru
Udo
Wdd
A&rcri@
Ilerr PEHR KALMS.
M
t
r
l
ANDERSCIIYDENruS.
/
oddhbG
.
bTryrqbh@d
l:@F6M.lASgmGIJ
l
Kqt_&j
Vanhin?AndersChydeniuksen
julkaisunkansija kirjoitukseen
sisdltyvd
kuvatuohiveneestii
vuodelta'l7 53.
4 Meloja 3/2004
tus piiiittyy vetoomukseen: "Lopuksi
jiitetiiiin Korkeiden viranomaisten harkittavaksi, eikri olisi jiirkevdd antaa rahvaan rakentaa kokeeksi yksi tai useampia tdllaisia tuohiveneitd kussakin lddnissd..."
Tdmi ensimmiinen Suomessa julkaistu intiaanikanootin kuvaus ja sen
kiifidn ylistys jiii kuitenkin ilman vastakaikua sekA rahvaan ettd hallitsevan
luokan piirissd.
Tarkastelen seuraavassa- tosin erditd
syrjiihlppyjd tehden - Chydeniuksen
jiilkeistii suomalaista tai Suomea koskevaa melontakirjallisuutta. Esitys ei
pSrriolemaan kaiken kattava ja tasapuolinen esitys aiheesta, vaan pddasiassa
hallussani oleviin liihteisiin perustuva
kirj oitelma. Jaottelen kirj alliset esitykset seuraavassayleisesityksiin, retkikuvauksiin, melontareittikuvauksiin, seurojen juhlajulkaisuihin ja suppeampiin
melontaoppaisiin.
wueEW
,qffffi*
u'il F*f tJH"
nuu
f
MELONTAAJA EROTIIKKAA
Kaj akkimelonnan varhaisvaiheisiin liitty'vi:i kirjallisia ldhteitd on saatavilla
niukasti. Sitii ilahtuneempi olin, kun
joitakin vuosia sitten divarin pcilyisiltii
hynyiltii kdteeni osui Ruotsissa ilmestyn),1 kolmiosainen kirj as ar1a"Illustre rad. idrottsbok" (utgiven af Victor Balck).
Sarjan ensimmdisessdosassa(painettu Tukholmassa 1886)on laajahko Carl
"Ruotsin
Smith'in,
kanoottiurheilun
isiin" kirjoittama, etupddssdkanoottipurjehdusta kdsittelevdluku, jossa on mycis
melontaa koskevia osioita. Monet meloj alle tarkoitetut yksityiskohtaiset oh jeet vaikuttavat tdmdn hetken lukijasta suorastaan humoristisilta, mutta valottavat toisaalta kiinnostavasti melontaurheilun syntyajan ajattelutapaa.
Viereisen sivun laatikossa on ote tekstistd, josta ilmenee hieman nykyajasta
poikkeava kdsitys melonnania kauniim-
Ylinndurheiluhistoriallisesti
kiinnostavan
lllustrerad
idrottsbokin
taidokkaasti
kirjailtu
kansi(1886),
keskelldJohnMacGregorin
RobRoy-teoksen
(1865)saksankielinen
verp6
ja alinnaAugustRamsayn
sio(1988)
sommarfdrd
i kanotvuodelta,|890.
man sukupuolen vdlisestii vuorovaikutuksesta. Kenties sarjaan "melontaa ja
erotiikkaa" laskettava hemped runo ja
piirros eivat vielakad.nole menettAneet
lumoaan javoivat olla meistd ujoimmille
opiksi...
MacGREGORIN
ROBROY
Smith'in kirj oitukseen sisdltyy mielenkiintoista tietoa kajakkimelonnan alkuvaiheista vanhalla mantereella ja Pohjolassa.Melonnan teki Euroopassafunnetuksi englantilainen John MacGre-
le
Kaksikolla kosioretkel
(1886)katkelmassa
pohdiskellaan
kanootinkayttoaseulllustrerad
idrottsbokin
Oheisessa
liiantiukkakorsettitai hiinon arkaastumaan
rustelunapuv6lineend.
Jostytollaon vaikkapa
yksin,voidaankdyttoonottaasellainen
Engkanoottijohonsopiikaksimelojaa.
kanoottiin
jo tavallisia,
ja ne ovat
lannissa
t6llaiset
ns.'naimisissa
olevienkanootit'ovatkuulemma
yleistyneetmyosYhdysvalloissa.
Ndidennk.tuplakanoottienkaytonei valttdmiittdtarvitse
Rurajoittuavainjo naimisissa
oleville,
vaanniidenavullavoidaanmyospyrkidnaimisiin.
yrittaamonintavoinja monissa
lahestya
mielitiettydan,
eritilanteissa
nossaujo nuorimies
muttaainaratkaisevalla
hetkellitytto kaantyyja katsoopoikaa- joka ainahdkeltyysanatkahdestaan
suuriaukkoisella
he liihteviitmelomaan
tomaksi.Lopultakuitenkinlykdstdd:
- kaikeksi
onneksikiikkerii,
on tytonpakkonyt
kanootilla,ja
koskaseon - pojankannalta
- eikdujo poikajoudu hdkeltymidn.
ja katsella
suoraan
eteenpdin
keskittyimelontaan
IOROTT
TURISTLO
I TC H
I KII\0T
r[ $[lltlll[tTltl
nl l):Rillr'UST
l{Am:Ar
Vid tal om moiti6en frAn vintersiisongen kan
det mAhiinda ej vara ur vdgen att namna det
hon visst icke ntidvdndigtv-is beh<ifuer vara
bannlyst frAn paddlingens nrijen under sommarsdsongen. Skulle hon nu vara frir hArdt
snord eller - kanske mest tillfdlje deraf - fcir
nervos att ensam gifua sig ut i en kanot, sA
finnes det sAdana i hvilka man, i synnerhet
under paddling godt kanvara wA. I England
dro dylika ganska vanliga under bendmningen omarried members canoe> (gift klubbledamots kanot) och iifuen i Fdrenta Staterna
hafua de pA de sista 6Lrenkommit i bruk. Men
sidana s. k. dubbla kanoter eller tiII och med
de enkla behrifua ej nridvdndigtvis vara endast frir folk som redan dro gifta, de kunna
dfuen bidraga till att blifua det, sisom kan
liiras af fdljande IiIla rimmade berittelse om
)en ung mans vdg till ena pigou:
Si underligt var det, jag kom mig ej frir,
fast' tillfiillen funnos ej sdllan.
Hon tycktes ibland vid si gynnsamt humcir,
men alltid kom nigot emellan.
Jag inledde frigan med allmdnna ord,
men just den der siirskilda aldig
blef gjord Hon tittade pA mig - och si kom jag af mig.
Jag hade fcirsrikt bAde morgon och qvdll,
i mAnsken och solsken och dimma,
vid balsalens ljus, di hon tycktes si sAll,
gor 1860-Iuvulla. MacGregor liikkui laajalti Euroopan rannikoilla, jiirvillii ja
joilla itse rakentamallaan, laudoitetul"Rob
la
Roy" kanootilla. Hdnen piiiviikirjanomainen matkakuvauksensa "A
ThousandMiles in the'Rob Roy' Canoe
on Rivers qnd Lakes ofEurope in 1865"
on klassinen melontakirja, joka vetosi
voimakkaasti ajankohdan loltoretkei-
"palataan
luontoon"-henkiseen luly- ja
kijakuntaan. Tiitii klassista, matkakuvauksenomaista melontakirj aa julkais tiin yli kahtenakymmenend painoksena Englannissa ja se kddnnettiin useil]e kielille.
Kesdllii 1866 MacGregor meloi Norjan rannikolla ja Gcitan kanavan kautta Tukholmaan kuvaillen kokemuksiaan seuraavassakirjassaan"Rob Roy on
the Baltic". Hdn perusti tunnetun Royal
Canoe Club'in ja herdtti toimillaan ylei-
i lunden vid s\rmningens timma;
jag hade si mycket pA hjertat minsann,
men yppa rnin hemlighet aldrig jag hann Hon tittade pi mig - och si kom jag af mig.
Vi foro tillsammans i bit och till hiist,
vi spelade, och hon fick plikta,
vi skcitomed bige - det var nastan bast,
dA fick jag sti bakom och rikta;
jag talte om pilar, som trdffa sitt mAl,
och sade: ,Jag undrar hur minga jag tAI?" Hon vdnde sig om - och pA stund kom jag
af mig.
SAkom jag en dag pA visit i kanot,
och hon ville paddla oss biLda;
jag scikte frir skam skull att streta emot,
men qvinnan ju alltid skall rida.
Kanoten iir rank, och en lycka det dr,
man miLste der blicka rakt fram dit det bdr:
hon kunde ej titta och jag kom ej af mig.
TilI ledning for ,hugade spekulanter> - som
det pliigar heta i kungorelser - infores hdr
fig. 19, som derjemte visar huru en kanot,
bygd ursprungligen endast frir en, kan Atminstone under paddling anvdndas frjr tvi,
men till det ofuan antydda iindamAlet, eller
fcir att fria uti, iir den hdr afbildade vel stadig; den tyckes vara konstruerad med tanke pi framtiden.
sen melontainnostuksen, joka vtihitelIen levisi ympiiri Eurooppaa. Ruotsiin
"Rob
Roy"-tyyppinen
ensimmdinen
"Fanny"
kajakki
saatiin vuonna L868ja
kymmenen vuotta mycihemmin kaupallinen kanoottien valmistus oli io siellii
kdynnissd.
AUGUSTRAMSAY
Lahden tdlld puolen eli Suomessa aktiivinen melontaharrastus kiiynnistyi
1880-luvulla. Otaksuttavasti MacGrego-
Meloja3/2004 5
kirjat
"Kanootti
on aarrnempi ju
mukaaampi luin soutuaene,
siinii istuu kuin nojatuolissa
kat se kuLkusuuntuanp iiin I
siinii uoi aaikkapa maal&ta
tuuluj a, lueksia tai syddii."
- JohnMacGregor
| 865
rin esimerkin innoittamana Suomen
"kartoituksen"
meloen suoritti August
Ramsay, melontaurheilun uranuurta ja maassamme, ystlvineen vuosikymmenen jilkipuoliskolla. MacGregorin ta_
paan Ramsay kirj oitti yksityiskohtaisia
matkakuvauksia melontamatkoistaan.
jotka ulottuivat laajalti Saimaan, pdiiiinteen ja Kokemden vesistciihin sekd Nevalle.
Ramsayn klrla"pd sommarfiird. i ka_
nof" ilmestyi L890ja jo seuraavana vuonna suomeksi nimellii "Kesiimatkoilla ka_
nootissa" (Vaasan kanoottikerho ry on
julkaissut teoksesta ndkciispainoksen
1997). Kirjat osoittivat vakuuttavasti
miten sovelias kanootti on retkeilyyn
omassamaassamme.Viirikkiiiden kan_
saneldmd- ja matkakuvausten ohella
ki{ aan sis;iltyi yksityiskohtaisia ohieita kanoottiretkeilij aille,niin melamiehelle kuin melanaisellekin. Ki4asta ldltyivdt myris yksityiskohtaiset ohjeet ja pii_
rustukset rima-kangaskanootin valmis _
tamiseksi.
August Ramsayn kirjoitusten ja esi_
merkin vaikutuksesta melontaharras_
tus koki ensimmdisen - tosin lyhyeksi
jii5neen - kukoistuskauden 1g90-lur,ulla.
Uuden tulemisen melonta koki vasta
niihin aikoihin, kun ensimmdisen suo_
KummajainenEuroopankanavitla1860-tuvulla:
skotlantilainen
asiaffi JohnMacGregorja hSnenkuuruisa
- MacGregorin
RobRoy-kajakkinsa.
kirjankuvitusta.
malaisen melontaseuran Helsingin Ka_
nootfiklubin (v. 1925)vanavedessdmaa_
namme perustettiin useita seuroja ja
niille kansallinen kattojarjestci, Suomen
Kanoottiliitto, vuonna 1932.Harrastuksen suosion nousua vauhdittivat osal_
taan samanaikaisesti ilmestyneet _
molempien esipuheet on p;iivriity marraskuulle 1932 - melontaa swdllisesti
ja laajasti kdsitelleet. kirjat: i(urt Lillqvistin "Kanoottiurheilu" ja Laukka_
Kalarin "Kanoottikirja".
KANOOTTIAKROBATIIKKAA
Edellisen kirjan tekijd Kurt Lillqvist piti
hallussaan vuonna 1932Suomen ennatyksiii sekli 1500 (7.36,6) ettii 10 000
metrin (55.30,8)matkoilla ja oli osak_
kaana Veljekset Lillqvistin Kanooftiveistdmcissd.Tekijdn mukaan "teoksen tarkoituksena on ensi sijassa vastata kys1'rnyksiin,joita aloittelij a kanoottialalia
tekee joutuessaan ensi kerran tekemisiin kanoottiurheilun kanssa'. Kirja on
runsaasti kuvitettu ja se antaa ,'kddes_
tii pitiien" ja todellisen asiantuntiian
otteella kiiytiinncillisid neuvoia melon nan kaikilta osa-alueilta kanoottiretkeilystd kilpamelontaan ja kanootin raken_
tamiseen. Lukijalle kenties ylldttiivin
otsikko on "Kanoottiakrobatiikkaa,,.
Luvun keskeinen aihe on eskimopycirdhdys, jonka oppinutta Lillqvist iituleeraa "kanootin valtiaaksi". Hdn esittiid tiimin silloin vieki eksoottisen tempun lgrmmenvuotisen historian vanhalla
mantereella ja antaa yksityiskohtaisia
neuvoj a eskimopycirdhdyksen suoritta_
miseksi.
TARKAT KUTKUVASTUSKAYRAT
Laukka-Kalarin "Kanoottikirj a" kuuluu
mielestdni melontakirjojen aateliln. Sen
224 sivuun sisiiltyy 173 kuvaa ja erillisend liiteosana on 24 eri kanoottimal_
lin tyripiirustukset. Tiivisti painettuun
tekstiin on sisdllytetty uskomattoman
moninaista ja yksityiskohtaista tietoa
kaikesta melontaan liiftyviistd. "Kanootti
kotirannassa" -luvusta edetiiiin suiuvasti
kaukoretkeilyn saloihin. yleiskarttaan
Suomen jdrvialueen melontareiteistii
liitffi vielS kolme erikoiskarttaa siirtvmdreiteistd suurten vesistrijen vdlillii.
Kilpamelonta ja juuri viridmiissii oleva
"Koska
Ndidenansiokkaidenmerontaoppaidenavuila moni oppi rajinniksit.
Laukka-Kararin
Kanoottikirja
vuodertar933ja vanonen-Korvenkarin
Merontakirja
vuodertar 949.
6 Meloja 3/2004
suomalaisetuastineet
sultkula-ja palkoaene eiaiit
ole uakiintuneet kieleemmeo
kiiytiintnrc tassa[teoksessa]
kano o tti-nimity stii. "
- Kanoottikirjan
johdannosta
l93j
vuosienvarrelta:piiiilliiviisisuomalaista
esittelevdvuodelta1929
reittiiisaksalaisille
ja alla1979ilmestynytVesiretkeilyreitit.
ristiinrastiinSuomeaja kartoittisoveliaita
August Ramsaymeloi tovereineen1880-luvulla
ylitysteoksesta"Pi sommarfiirdi kanot."
reittej6.- Kannaksen
seuratoiminta on my6s seikkaperiiisesti
selvitetty.
"Kanootin
Kanoottikirjan toinen osa
rakenne" kiisittelee ainutlaatuisen perusteellisesti kanootin suunnitteluperiaatteita. Poikkeuksellista on mytis kanootin kulkuominaisuuksien teoreettinen ja kokeellinen tarkastelu silloista
teknistd tietdmystii hy<idyntiien. Hiimmdstystii heriittiiviit erityyppisille kanooteille ndenndisesti yksinkertaisin - mutta
kiiytiinncissii vaativin - kokeellisin menetelmin mitatfuj en kulkuvastuskiiyrien
suuri tarkkuus. Kanootinrakentajalle
ehkii arvokkain osa kirjaa ovat yksityiskohtaiset rakennuspiirustukset ja -ohjeet. Kirja piidttyy lukuun "Kanoottikirjallisuutta", jossa ajankohtaa kuvaavasti
saksankielinen melontakirjallisuus on
hallitseva.
NEUA MELONTATYYLIA
Kansallisten kanoottiliittojen perustamisen mytiti melonnassa alettiin 1930-
luvulla j iirj e stiiii kans ainvdlisiii kilp ailuja EM- ja MM-tasolla ja Berliinissd
vuonna 1,936melonta oli ensi kertaa
olympialajien joukossa. Ensimmiiinen
suomalainen melonnan maailmanmestari oli Maggie Kalka vuonna 1938.Toinen maailmansota pysiiytti tdmiin kehityksen, mutta jo Lontoossa vuonna
1948 suomalaiset melojat ylsiviit taas
mitalipallille.
Kilpamelontaan her6nnyt kiinnostus,
sodan jiilkeinen liikuntaharrastuksen
kasvu ja edelliimainittujen kirjojen tulo
loppuunmyydyiksi loivat tarpeen ja
hyvAt edellytykset uudelle suomenkieliselle melontakirjalle. Haasteen ottivat
vastaan Kanoottiliitossa j a seuratoiminnassa ansioituneet Oiva Vanonen ja
Osmo Korvenkari. Heidiin kirjoitta"Melontamansa melonnan yleisesitys
1949.
vuonna
Uutta kirkiryc" ilmestyi
jassa oli aikaisempaa korostetumpi kilpamelonnan painotus; kilpamelojan valmentautuminen, vuosiohj elmaharj oit-
Melontakirjatovat alkaneeterikoistua
RetkiMarkkuSoikkelin
tietyilleosa-alueille;
melontailmestyi1994ja EerikkiRundgrdnin
melontakelpoisia
SuomenetelSrannikon
jokiaesitteleviiMelontaseikkailu
2003.
telu, tekniikka ja tyyli. Puhuttiin jopa
neljistii tyylilajista: vanha-, sprintteri-, keskieurooppalainen- ja ns. uusi
ruotsalainen tyyli. Ei ole ehkii liian uskaliasta arvella, ettii tillii kirjalla oli oma
osuutensa siihen, ettd Suomen kaikkien aikojen suurin melontamenestys
saavutettiin kolme vuotta mycihemmin
pidetyissii Helsingin olympiakisoissa!
Edellii esitellyt kirjat muodostavat
tavallaan laaja-alaisten melontakirjojen
historiallisen j atkumon. Mycihemmissii
kirjoissa alkaa jo selvemmin niikyii jakautuminen opastyyppisiin ja melonnan yhii enemmdn toisistaan eriytyviin
alalajeihin. Pari viimeaikaista esimerkkia tasta kehityksestd ovat Markku
"Retkimelonta" (1994) ja EeSoikkelin
rikki Rundgrenin jokiretkeilypainot"
teinen Melontas eikkailu" (2003).
RETKET...
't
SprinlteriVanha (Uppsalon)
(leivosensiipi)tyyli
tyyti
-r-+--L
Lfaikhi kolme
tyyli6
"Tatd kuvaa kiiytetiiiin Ruotsissaja nykyisinmydsSuomessa
Vanonentyyliopetuksessa."
asiaamyoskilpamelonnasta.
ilmesty1949ja sisdlsirunsaasti
Korvenkarin
Melontakirja
Suomeen liiffvdssii melontakirjallisuudessa on ainakin kaksi puhtaasti tiettyii, pitkiihkod melontaretkeii kuvaavaa
"Med
Indiankanot genom Finteosta.
Iand" on ruotsalaisen Hans G. Westerlundin yksityiskohtainen, runsaasti
kuvitettu ja ainutkertainen matkakertomus melonnasta Petsamosta Viipu-
Meloja3/2004 7
" Kano
otilla t arkoit et aan
melottauaa alusta, j oka
ylhiiiiltii katsottuna on
molemmista piiistii suippo ja
jossa ei ole minkiiiinlaista
periipeiliii."
- Kanoottiliiton
stirintomciiiritelmt)
I 935
riin 1930-luvun alkupuolella. Martti
Raiveen loqa "Kanootilla Oulusta HeIsinkiin" on vasta sodan jdlkeen ilmest5myt kuvaus kirjoittajan 16 vuotta aikaisemmin kesillzi 1931tekemdstd uitkiistd melontaretkesta. Tuolloin hrin oli
pula-ajan kourissa eldvd, varaton ia
ankarasta taudista toipuva nuorukainen.
Kyseessd on koskettava, paikoitellen
miltei hurmahenkinen ja idealismin
sdvyttiimli kuvaus melonnan parantavasta vaikutuksesta. Kuvituksineen ia
kertomuksineen se on kiinnostava aiankuvaus ja saattaa erityisesti vienattaa
Sinivalkonauhan jo meloneita tai siit;i
vield haaveilevia.
...JAREITIT
Melontareittioppaat ovat mainioita tietoldhteitii retkii suunniteltaessa. Vanhin kdsiini sattunut timlintyyppinen
opaslehtinen on"Finland, das id.ealeZieI
filr den Paddler" vuodelta 1929. Sen
julkaisija on Finnl5ndische Dampfshiffarts A.G. ja siinii kuvaillaan saksalaisille melonnan ja luontomatkailun ystdville viisi vaihtoehtoista reittid Saimian
ja Pdijdnteen vesistcijenalueella.
Ruotsissa Svenska Turistfrireningenin
vuonna 1943julkaisema "Kanotleder pd
Svenska Vatten" on laadukas, huolella
toimitettu ensimm6inen melontareittikuvaus. Suomessauraa aukaisi 30 vuotta
mycihemmin'1/ es ir etke ily r eit it" - julkai su, joka syntyl Suomen Ladun, Suomen
Matkailuliiton ja Suomen kanoottiliiton
yhteistycinii. Mycihemmin samat tahot
E N K A N O T F A R DR U N TA I - A N O .
e" Bot.
\'liLISl'Elt frrx kriDg sji;nrrr, kxnoti\tor
kriDS ijrrnn.
'l'iinli
lNrx l)n (k.tiirrr\ "Iliililren rurt",
"lljiilrnrrrcrr
ruilt", 'lt(!\on rrrrt". och l,i (lf
srnrrcs l)jurgnr(lrn runl", "l,irliDgiI runt",
"l'jii(l('rholrnrrnx
nrnt":
\'iIir il\. delr trx
Kansainvdlinen melontakirjallisuus
avaa lukijalle suomenkielisti monivil)ol |rr
on gilni.{
sr biirj:r ju xltil rrckrx
silsor. rx.lr
vahteisemman ja melonnan erityisalurlettil iir I'criitt(.lscn onr eD trgcr solililxrsrgx
rlttsr.
rlet
eita paljon syvemmiille luotaavan kirlnr ctr gilng liir liinge serlfln. sorr rtt x\ Ininr b{rD
rllr
l.'. Ii. lrxro iiro ju IriDr
jojen spektrin. Eeppiset merimelontalrrrD
tr.rigr(lo nri!. o,D jril \illr
segh rncrl honorn till rlnn(1. ".1r, niir tlilnrl I)lir \\r.[\kt...
retkikuvaukset, monimuotoinen koskisil(lo jilS. tn.l' lr\str {1il \issr lilrhr)l,lriliD!rr
i rlen \;irril.
1 1 ,i l . \ l I i l , l l ' t , \ i r t , . \ \ , . | \ l , t
,tt.l !,,,,:,.r1
melonta, melontaturvallisuus, eskimoi'
\
,
I
,.
|
den kanoottikulttuuri. kanoottien rakentaminen ennen ja nyt - kaikki ndmii aiheet ja paljon muita on kiisitelty ja kiiEnsimmdisiiAhvenanmaanymp6rimelon- sitelliiin yhd kasvavassamelontakirjojen
nankuvauksia
lieneeFcireningen
for Kakirjossa. Huomioonottaen suppean kienotidrott-yhdistyksen
25-vuotiskirjassa
lialueemme j a urheilulajimme pienehvuonna1925julkaistukertomus,
jokaalkaa
kcin harrastajamddrdn katson kuitenkin.
"Polkupyoriiilijdt
sanoilla
jervie,
kiertav6t
etta melontakirjallisuus j a -julkaisutoimelojatsaaria..."
minta ovat olleet maassamme laadukasta ja kansainvd.liset mitat t;iyttiivdd. I
ovat aika ajoin julkaisseet vastaavia.
osittain tarkennettuj a ja reittivalikoimiltaan hieman vaihtelevia melontareittioppaita. Oppaat sisiiltdvdt reittiselostus- Kalm.Pietari;"Americanska
ndfwerbitar,,(suom.
ten lisdksi mycisretkeilyyn ja erityisesti
Amerikkalaiset
tuohiveneet),
Antti Chydeniuksen
koskimelontaan liittyvrid perustietoa.
akateeminen
opinndyte,TurkuI 753.
Tiirkeitd melojan tietoldhteitd ovat
"lllustrerad
idrottsbok",Gernandtsboktrvckerimycis monien kuntien ja kuntaliittjrmiaktiebolag,
Stockholm1886.
- MacGregor,
en julkaisemat tiettyjii joki- ja vesireitJohn;"A thousandMilesin the Rob
RoyCanoeon Riversand Lakesof Europe,,,
tejd kuvaavat esitteet.
London
(k.t I'iillrc
rrnrler srrlrnr
ruDrllurer.
tror
Dit
t.iis {lcltil o.tr
rli;nr scrlnil |
Kirjallisuusviitteet
SEURAT
JULKAISIJOINA
Melontaseurat toimivat aktiivisesti iulkaisemalla omia jdsenlehtiiidn ja opaskirjasia mm. koulutuksesta, turvallisuudesta sekd retki- ja koskimelonnasta.
Seurojen juhlavuosille annetaan erityistd painoa kokoamalla historiaa ja
toimintaa kartoittavia j uhlaj ulkaisuja, joista mainitsen pari esimerkkid. Vanhempi nriistd on Tukholman "Fdreningen fdr Kanotidrott"
-yhdistyksen 25-vuotisj uhlajulkaisu
vuodelta 1925- siis ajalta jolloin ensimmdinen suomalainen melontaKANOTIDROTT
seura vasta perustettiin. Kirjassa on
yksityiskohtaista tietoa melonnan alkuajoilta Ruotsissa, Englannissa ja
"., ,i;,il.1yj":.#
Amerikassa. Kirjoitusten joukossa on
luultavasti vanhimpiin lukeutuva Ahvenanmaan kierron kuvaus "En kanotfdrd runt Aland".
Huomionarvoinen juhlakirja on mycis
"Marjaniemen
Niin melontaseuratkuin -liitotkinovat
Melojat 57-vuotta - Meharrasta
julkaisutoimintaa. Iontaa Suomessa L\}-vuotta". Seuran
neetansiokasta
Tukholmalaisen
Foreningen
for Kanotidrott historiaa, kilpailutoimintaa ja kanada-yhdistyksen
25-vuotisjuhlaju
lkaisuvuodelta Iaismelontaa kdsittelevien kirioitusten
1925ja SKaL:n
sddntokirja
vuodeltaI 935.
lisdksi mukana on Harri Luukkasen 55-
-E
no"oo.;f,flf;J
8 tvtelola3/2004
sivuinen seikkaperdinen selonteko kanootinrakennustoiminnasta Suomessa
ja melonnan historiasta.
Melontaseurojen ohella Suomen Kanoottiliitto on harjoittanut merkittdvdd
julkaisutoimintaa alkaen julkaisusta
"Kilpailuohj
eet, mdiiriiykset sekii s iiiinniit" vuodelta L935. MydhemmistEi julkaisuista mainitsen vain melonnan nousukauteen 1970-luvulle ajoittavan,' Me lontaoppaan". SkaL:in vuosikirjat ja
vuonna 1952 alkunsa saanut Metojalehti ovat merkittiivii osa melonnan kirjallista perintrid maassamme.
186s.
- Ramsay,
August;PAsommarfiirdI kanot,WSOY.
BorgA1890(suom.Kesdmatkoilla
kanootissa,
WSOy,
Porvoo1891).
"Kanoottiurheilu,,,
- Lillqvist,
Kurr;
Kirjapaino
O.y.Alfa,
Helsinki
1933.
"Kanoottikirja,,,
- Laukka-Kalari;
WSOy,porvoo1933.
"Melontakirja,,,
- Vanonen-Korvenkari;
WSOy,porvoo 1949.
"Retkimelonta,,,
- Soikkeli,
Markku;
Gummerrus,
Jyviiskyld1994.
"Melontaseikkailu,,, prima
- EerikkiRundgren;
Edita
Oy,Helsinki2003.
"Med
- Westerlund,
Hans,G.;
indiankanotgenom
Finland",
AlbertBonniers
Boktryckeri,
Stockholm
1935.
"Kanootilla
- Raive,
Martti;
OulustaHelsinkiin,,,
Arvi
A. KaristoOy:nkirjapaino,
Hiimeenlinna1948.
- Finnland,das ideale Ziel fUr den paddler,
Frenckellska
TryckeriAktiebolagetI 92g.
- "Kanotleder
pi svenskavatten,Svenska
turistfdreningensturbok for kanotister,Centraltryckeriet
Esselte,
Stockholm1943.
- "Vesiretkeilyreitit",
SuomenLadunjulkaisujano:
19, Forssan
kirjapainoOy,Forssa1979.
"Kanotidrott,
Fdreningens
for KanotidrottFestskrift",A.B.Fahlcrantz'
Boktryckeri,
Stockholm1925.
- "Marjaniemenmelojat
5O-vuotta,
melontaaSuomessa100-vuotta",
Yliopistopaino,
Helsinki1985.
"Kilpailuohjeet,
meeraykset
sekaseannot,,,
Suomen Kanoottiliittory.,Tilgmanninkirjapaino,Helsinki1935.
- "Melontaopas",
SuomenKanoottiliitto
ry.,Kangasalankirjapaino
1977.