TALOUSSUUNNITELMA 2015 – 2018 TALOUSARVIO 2015

Transcription

TALOUSSUUNNITELMA
2015 – 2018
TALOUSARVIO
2015
Hyväksytty valtuustossa 8.12.2014 § 72
1
SISÄLLYSLUETTELO
1. TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT ..................................... 4
1.1. Yleinen talouskehitys........................................................................................................................................................ 4
1.1.1 Kansainvälinen talous .................................................................................................................................................. 4
1.1.2. Kansantalouden kehitys .............................................................................................................................................. 4
1.1.3 Julkisen talouden näkymät ........................................................................................................................................... 5
1.1.4. Kunnallistalouden tila ja kehitysnäkymät ................................................................................................................... 5
1.2. Väestön rakenne ja kehitysnäkymät.................................................................................................................................. 6
1.3. Työllisyys 7
2. KUNTASTRATEGIA .......................................................................................................................... 10
2.1. Janakkalan visio 2020 ..................................................................................................................................................... 10
2.2. Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain ........................................................................................ 13
3. VUODEN 2015 TALOUSARVION LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA ...................... 14
3.1. Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät .................................................................................. 14
3.2. Talousarvion laatimisen lähtökohdat .............................................................................................................................. 14
3.3. Laatimisprosessi ............................................................................................................................................................. 14
4. TALOUSARVIOEHDOTUS ................................................................................................................ 15
4.1. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta .................................................................................................................... 16
4.1.1 Talousarvion rakenne ja sitovuus............................................................................................................................... 16
4.1.2 Seuranta ..................................................................................................................................................................... 16
4.2. Tulo- ja menoperusteet ................................................................................................................................................... 16
4.2.1. Toimintatuotot .......................................................................................................................................................... 16
4.2.2. Verotulot ................................................................................................................................................................... 17
4.2.3. Valtionosuudet ja valtionosuusuudistus 1.1.2015 ..................................................................................................... 21
4.2.4. Toimintakulut ........................................................................................................................................................... 23
4.2.5. Investoinnit ............................................................................................................................................................... 24
4.2.6. Lainakanta................................................................................................................................................................. 25
5. KUNTAKONSERNIN LIIKELAITOKSELLE JA TYTÄRYHTEISÖILLE ASETTAMAT TAVOITTEET 26
5.1. Janakkalan Vesi .............................................................................................................................................................. 26
5.2. Janakkalan Asunnot Oy .................................................................................................................................................. 26
5.3. Janakkalan Teollisuusalueet Oy...................................................................................................................................... 27
6. KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN ............................................................. 31
TOIMIELIN
KESKUSVAALILAUTAKUNTA ........................................................................................................... 31
TULOSALUE VAALIT .................................................................................................................................................. 32
TOIMIELIN
TARKASTUSLAUTAKUNTA................................................................................................................ 33
TOIMIELIN
KUNNANHALLITUS .............................................................................................................................. 35
TULOSALUE HALLINTOPALVELUT ........................................................................................................................ 39
TULOSALUE TALOUSPALVELUT ............................................................................................................................ 40
TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT ................................................................................................................... 42
TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN.............................................................................................................................. 44
TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT ...................................................................................................................... 46
TULOSALUE PELASTUSLAITOS ............................................................................................................................... 48
TOIMIELIN
MAASEUTULAUTAKUNTA ................................................................................................................. 49
TULOSALUE MAASEUTUPALVELUYKSIKKÖ ...................................................................................................... 52
TOIMIELIN
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA ................................................................................................................ 54
TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT ..................................................................................................................... 55
TOIMIELIN
TEKNINEN LAUTAKUNTA .................................................................................................................. 58
TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO........................................................................................................ 59
TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ ...................................................................................................... 61
TULOSALUE ALUEIDEN KUNNOSSAPITO ............................................................................................................. 64
TULOSALUE TILAPALVELU ..................................................................................................................................... 67
TULOSALUE ATERIA- JA PUHTAUSPALVELUT ................................................................................................... 70
TOIMIELIN
PERUSTURVALAUTAKUNTA ............................................................................................................. 73
TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT ............................................................................................... 74
TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO ............................................................................................ 76
TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA ...................................................................................... 81
TULOSALUE VAMMAISTYÖ ..................................................................................................................................... 88
TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO ............................................................................................ 92
TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO .................................................................................................. 96
TOIMIELIN
KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA ...................................................................................... 99
2
TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO ........................................................................................................ 100
TULOSALUE VARHAISKASVATUS........................................................................................................................ 103
TULOSALUE OPETUSTOIMI .................................................................................................................................... 108
TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA ...................................................................................... 112
TOIMIELIN
ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA....................................................................................................... 115
TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT ................................................................................................................... 119
TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT ....................................................................................................................... 123
TULOSALUE NUORISOPALVELUT ........................................................................................................................ 125
7. TULOSLASKELMAOSA .................................................................................................................. 127
8. RAHOITUSOSA ............................................................................................................................... 130
9. HENKILÖSTÖOSA .......................................................................................................................... 131
9.1 Henkilöstösuunnitelma vuosille 2015 – 2018 ................................................................................................................ 131
9.2 Henkilöstölisäykset vuodelle 2015 ................................................................................................................................ 138
9.3 Viranperustamislomakkeet sekä nimike- ja muut muutokset vuodelle 2015 ................................................................. 142
10. INVESTOINTIOSA, ........................................................................................................................ 160
11. JANAKKALAN VEDEN TALOUSSUUNNITELMA ........................................................................ 164
12. JANAKKALAN KUNNAN JA JANAKKALAN VEDEN YHDISTELMÄLASKELMAT..................... 169
12.1 Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden tuloslaskelmasta ...................................................................... 169
12.2 Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden rahoituslaskelmasta ................................................................. 170
3
1. TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT
1.1. Yleinen talouskehitys
1.1.1 Kansainvälinen talous
Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsauksen mukaan geopoliittiset jännitteet
mm. Venäjällä ja Lähi-idässä varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Toistaiseksi luottamus ei kuitenkaan ole heikentynyt samassa määrin kuin esimerkiksi eräissä aiemmissa
poliittisissa ja valuuttakriiseissä. Venäjän on kuitenkin vaikea välttää taantumaa tänä vuonna, vaikka valtio voikin tukea kysyntää elvyttävällä politiikalla. Korkeana pysyttelevä öljyn
hinta ei enää tuo takavuosien kaltaista kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien
vuoksi. Kasvun edellytyksiä hidastaa maan talousjärjestelmän ja markkinoiden kankeus
sekä innovointien ja kasvua tukevien rakenneuudistusten puuttuminen.
Maailmantalouden kasvun kiihtymisestä vastaavat ennen kaikkea Yhdysvallat ja IsoBritannia, jotka ovat pääsemässä finanssikriisin pitkästä varjosta. Nopeampaa kasvua
näissä maissa tukee yksityisen sektorin taseiden kohentunut tila, erittäin löysä rahapolitiikka sekä aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen. Sen sijaan monissa kehittyvissä talouksissa kasvu on ennustehorisontilla merkittävästi totuttua hitaampaa. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus)
Euroalueen kasvun haurauden taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua
hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia, sekä yksityisen sektorin taseiden sopeutus, joka rajoittaa yksityisen kulutuksen ja
investointien kasvun kiihtymistä. Lisäksi julkisen velan korkea taso heikentää pitkään hallitusten mahdollisuuksia reagoida mahdollisiin tuleviin shokkeihin. Euroopassa merkittävin
valopilkku on Iso-Britannia, jossa vahva kasvu on käynnistynyt huolimatta julkisen sektorin
mittavasta sopeutuksesta. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus)
1.1.2. Kansantalouden kehitys
Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsauksen mukaan Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan vuonna 2014. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu
laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot polkevat paikallaan. Työllisyystilanteen hienoinen koheneminen ja taloudellisen aktiviteetin piristyminen luovat edellytyksiä kuluttajien kokeman epävarmuuden
hälvenemiselle. Kotitalouksien säästämisaste alenee edelleen ja kotitalouksien velkaantumisaste taittuu.
Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Viennin kasvu jää kuitenkin
maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu
edelleen. Tuonnin virkoamisen taustalla on ensisijaisesti investointien elpyminen. Investointien alaeristä vain t&k-investoinnit eivät ensi vuonna lisäänny. Tarjonnan puolella teollisuuden tuotanto lisääntyy hieman yli prosentilla. Teollisuuden virkoamisen ja kotimaisen kysynnän maltillisen nousun myötä myös palveluiden tuotanto lisääntyy vajaalla puolellatoista
prosentilla. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus)
Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus)
4
1.1.3 Julkisen talouden näkymät
Julkisen talouden rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo 5 vuotta. Vuonna 2013 alijäämä
oli 4,7 mrd. euroa mikä on 2,3 % BKT:sta. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään
jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet
alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittaa lisäksi väestön ikääntymisestä
aiheutuva menojen kasvu. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus)
Julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna arviolta 7 mrd. euroa yli 110 mrd. euroon eli n.
56 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkinen velka lisääntyy edelleen lähivuosina ja velkasuhde ylittää 60 prosentin rajan viimeistään ensi vuonna. Myös jatkovuosina velkasuhteen arvioidaan kasvavan. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus)
1.1.4. Kunnallistalouden tila ja kehitysnäkymät
Vuonna 2015 kuntatalouden alijäämän arvioidaan kasvavan 1,1 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Arvio on tehty muuttumattoman politiikan periaatetta noudattaen, eli
se sisältää vain jo sovitut toimenpiteet, joista on riittävästi tietoa saatavilla. Arviossa ei ole
oletettu kunnallisveroprosenttien korotuksia tai muita kuntien omia sopeutustoimia. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus)
Talouskasvu elpyy v. 2015, mutta veropohjien kehitys jää edelleen vaimeaksi ja siksi kuntien verotulojen kasvun arvioidaan jäävän v. 2015 runsaaseen 2 prosenttiin. Kataisen ja
Stubbin hallitukset ovat päättäneet sekä kuntien verotuloja kasvattavista että vähentävistä
veroperustemuutoksista, joiden yhteisvaikutuksena kuntien verotulot alenevat noin 130 milj.
eurolla. Valtionosuuksiin tehdään vastaavan suuruinen kompensaatio, joten veroperustemuutoksilla ei ole vaikutusta kuntien rahoitusasemaan. Kuntien valtionosuudet supistuvat
0,7 % v. 2015. Osana valtiontalouden sopeutustoimia kuntien valtionosuuksiin tehdään vajaan 190 milj. euron leikkaus. Yhteensä kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kasvun arvioidaan jäävän yhteen prosenttiin v. 2015. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus)
Kuntatalouden kustannustason arvioidaan nousevan v. 2015 edelleen maltillisesti. Kuntaalan ansiotason nousu on jäämässä runsaaseen prosenttiin. Myös työnantajamaksujen
muutosten yhteisvaikutus on edelleen menokehitystä hillitsevä. Toisaalta väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu nostaa kuntatalouden kulutusmenojen
kasvun runsaaseen 2 prosenttiin. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus)
Muuttumattoman politiikan mukainen arvio kuntatalouden näkymistä vuosille 2016–2018 on
synkkä. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä menojen kasvu jatkuu tulojen
kasvua nopeampana. Kuntatalouden alijäämä syvenee 2,6 mrd. euroon eli 1,1 prosenttiin
bruttokansantuotteesta vuoteen 2018 mennessä. Kuntatalouden velan määrä kasvaa runsaaseen 26 mrd. euroon eli yli 11 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus)
Hallitus on sitoutunut vähentämään rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien tehtäviä
ja velvoitteita 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Toimenpideohjelman tavoitteena on
lisäksi vahvistaa kuntataloutta 1 mrd. eurolla kuntien omin toimenpitein. Tavoiteltuja säästövaikutuksia voidaan sisällyttää kuntatalouden kehitysarvioon siinä tahdissa kuin toimenpiteistä on päätetty ja niiden vaikutukset voidaan luotettavasti arvioida. Julkisen talouden
suunnitelmaan vuosille 2015–2018 sisällytetyt toimet kattoivat alustavan laskennallisen
arvion mukaan reilun kolmanneksen tavoitellusta miljardin euron säästöstä. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävistä toimenpiteistä on tässä laskelmassa huomioitu toimet siltä
osin kuin niiden on arvioitu johtavan kuntatalouden säästöihin vuoteen 2018 mennessä.
Kuntien omia toimenpiteitä ei ole muuttumattoman politiikan periaatteen mukaisesti huomioitu. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus)
5
Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa. Kuntatalouden vakauttaminen edellyttää myös, että kunnat sitoutuvat
jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimia. Väestön ikärakenteen
muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vaikeuttaa kuntien pyrkimyksiä hillitä menojen
kasvua. Siksi ilman tehtävien ja velvoitteiden merkittävää vähentämistä kuntatalouden velkaantumisen taittaminen merkitsisi huomattavia kunnallisveroprosenttien korotuksia. Jos
kuntatalous tasapainotettaisiin vain kunnallisveroprosenttia korottamalla, merkitsisi se keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 2,5 prosenttiyksikön korotusta vuoteen 2018 mennessä. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus)
1.2. Väestön rakenne ja kehitysnäkymät
Kunnan asukasluku on pysynyt melko vakaana vuoteen 2002 saakka. Tämän jälkeen kunnan asukasluku kasvoi kiihtyvällä vauhdilla vuoteen 2009 saakka. Vuodet 2010 ja 2011 olivat niukan kasvun aikaa. Vuoden 2012 aikana kunnan väestökehitys kääntyi hienoiseen
laskuun, joka jatkui vuoteen 2013 asti. Vuoden 2014 osalta väestömäärässä on odotettavissa taas pientä nousua. Hämeen liiton viimeisimmän tiedon mukaan Janakkalan asukasluku on 30.8.2014 tilanteessa 16.887 asukasta eli kuluvana vuonna asukkaita on tullut kuntaan lisää 45 henkilöä.
Janakkalan kunnan väestökasvua ennustettaessa on otettu huomioon edellisten vuosien
sekä kuluvan vuoden väestökehitys ja arvioitu tulevan kehityksen realistista suuntaa. Kunnan väestökehityksen oletetaan olevan lievästi positiivinen vuosina 2015–2018.
Väkiluku
Muutos, hlö
Muutos%
2010
16 892
97
0,6
2011
16 960
68
0,4
2012
16 921
-39
-0,2
2013 *
16 843
-78
-0,5
2014 *
16 909
66
0,4
2015 *
16 993
84
0,5
2016 *
17 078
85
0,5
2017 *
17 181
103
0,6
2018 *
17 284
103
0,6
6
1.3. Työllisyys
Hämeen Ely-keskuksen syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan Kanta-Hämeen maakunnan työttömyysaste oli syyskuun lopussa 10,4 %, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi
kuin vuoden 2013 syyskuussa. Kunnittain tarkasteltuna työttömien osuus työvoimasta nousi edellisestä vuodesta Kanta-Hämeen kaikissa kunnissa paitsi Forssassa, Jokioisilla ja
Tammelassa. Maakunnan matalimmat työttömien osuudet olivat Hausjärvellä (7,3 %), Lopella (7,7 %), ja Hattulassa (7,8 %). Korkein työttömien osuus oli Forssassa (13,7 %). Koko
maassa työttömyysaste oli elokuun lopussa 12,0 %, kun se vuotta aiemmin oli 10,9 %.
7
Janakkalan työttömyysaste syyskuun 2014 lopussa oli 9,3 %, joka on 1,2 % korkeampi kuin
vuoden 2013 syyskuussa. Työttömyys on syyskuun lopun tilanteessa alhaisemmalla tasolla
kuin vuoden alussa, mutta valitettavasti kuitenkin noususuunnassa verrattuna edelliseen
kuukauden, elokuun, tilanteeseen. Suunta on poikkeuksellinen verrattuna muuhun KantaHämeeseen. Lisäksi myös avoimien työpaikkojen määrä on lievästi laskussa.
.
8
Yli vuoden työttömänä olleita oli syyskuun lopussa Kanta-Hämeessä 2 514. Heidän määrä
kasvoi 19 % edellisvuoteen nähden. Kunnittain katsottuna yli vuoden työttömänä olleiden
määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikissa kunnissa paitsi Jokioisilla.
Syyskuussa nuorten työttömien osuus nuorten työvoimasta oli Kanta-Hämeessä 14,7 %,
mikä on 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna. Kunnittain tarkasteltuna nuorten työttömien osuus nousi edellisestä vuodesta kaikissa Kanta-Hämeen kunnissa paitsi
Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Humppilassa. Matalimmat nuorten työttömien osuudet
nuorten työvoimasta oli Humppilassa (7,7 %) ja Hattulassa (10,6 %). Korkeimmat Forssassa (18,9 %), Hausjärvellä (17,3 %) ja Riihimäellä (17,4 %).
Työllisyyden hoitoon on kiinnitetty kunnan päätöksentekoelimissä erityisesti huomiota.
Kunnanhallitus on perustanut 24.3.2014 kokouksessaan työllisyystoimikunnan, jonka tehtävänä on mm. määritellä työllistämistoimenpiteiden hallittu kokonaisuus. Työllisyystoimikunnan aloitteesta kuntaan esitettiin myös työllistämiskoordinaattorin virkaa. Valtuusto hyväksyi viran kokouksessaan 13.10.2014 määräaikaisena vuoden 2015 loppuun asti. Työllisyyskoordinaattorin tehtävänä on muodostaa kunnan eri työllistämistoimenpiteistä mahdollisimman tehokas kokonaisuuden
9
2. KUNTASTRATEGIA
Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston
ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja – suunnitelmassa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet.
Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 15.11.2010. Vuoden 2014 talousarvion laadinnassa on
käytetty em. hyväksyttyä kuntastrategiaan tulosalueiden strategisten tavoitteiden perustana. Tulosalueittaisissa strategisissa tavoitteissa on esitetty vain ne kriittiset menestystekijät,
joihin lautakunta on asettanut tavoitteen. Tavoitteiden asetantaa on pyritty entisestään tiivistämään. Vuonna 2013 painopiste on ollut koko kunnan tasolla tehtävässä talouden tasapainottamistyössä. Tasapainottamistyön seurauksena on syntynyt lukuisia asioita ja toiminnan uudelleen painottamisen tarpeita kunnan talouden realiteetit huomioiden kunnassa.
2.1. Janakkalan visio 2020
Janakkalan visio on yhteinen ohjenuora kaikkeen kunnan toimintaan. Kaikki strategiset tavoitteet ja linjaukset on ohjeistettu valmistelemaan visiosta johdetusti.
Vuonna 2020 Janakkala on metropolialueen paras asuinkunta.
Olemme taloudellisesti vahva ja teemme rohkeasti omat valintamme. Osaamistamme, vastuullisuuttamme ja yhteistyökykyämme arvostetaan. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat yhteisöömme ja edistävät kanssamme kuntalaisten hyvinvointia. Meidät
tunnetaan laatuasumisen ja terveysliikunnan edelläkävijänä.
Kuntastrategiaa toteutetaan jokapäiväisessä arjen toiminnassa sekä määritellyissä kehittämishankkeissa.
Janakkalan kunnan vision toteuttamistyö on jaettu neljään poikkihallinnolliseen ohjelmointiteemaan: johtamisen kehittäminen, toimintojen kehittäminen, terveysliikunta sekä laatuasuminen. Ohjaustiimit koordinoivat poikkihallinnollisten tiimien toimintaa. Kunnanjohtaja
johtaa vision toteuttamistyötä.
Ohjaustiimi
Johtamisen kehittäminen
Toimintojen kehittäminen
Terveysliikunta
Laatuasuminen
Ohjaustiimin vetäjä
Henkilöstöjohtaja
Talous- ja hallintojohtaja
Sivistystoimenjohtaja
Tekninen johtaja
Hyvän johtamisen varassa onnistuvat suuretkin uudistukset
Johtaminen on laaja käsite. Se ulottuu visionäärisestä kokonaiskuvan rakentamisesta yksittäisen työntekijöiden tavoitteisiin. Johtaminen on sekä asioiden että ihmisten johtamista:
suunnittelua, budjetointia, organisointia, resurssointia, seurantaa ja ongelmien ratkaisemista sekä toisaalta tavoitteiden asettamista, sitouttamista, motivointia ja innostamista.
10
Johtamisen kehittäminen linkittyy luottamushenkilöorganisaation uudistamiseen ja osaamista kehitetään kaikilla tasoilla: alaistaidot, lähiesimiehet, ammattijohtajat sekä poliittinen
johto.
Työ kiteytyy pohdintaan siitä, kuka päättää mistä ja miten. Johtamisorganisaatio eri tasoineen ja tehtäväkuvineen selkeytetään ja johtamisprosessi kuvataan ja yksinkertaistetaan,
jotta jatkossa päätämme oikeista asioista oikeilla päätöksentekotasoilla. Tässä yhteydessä
myös arvioidaan, mikä rooli kullakin johtamistasolla on ja luodaan johtamisen yleisperiaatteet sekä muodostetaan yhteinen ymmärrys Janakkalan kunnan johtamisesta. Jaettu ymmärrys muuttuu käytännön johtamisen toiminnoiksi. Arvioidaan kuntasektorin toimintaympäristöä ja varmistetaan, että meillä on jatkossakin sellaisia johtamisen voimavaroja, joiden
varassa Janakkalan kunta vastaa muutoksiin ja voi hyvin.
Vahva kunta vaatii vahvaa taloutta
Toimintojen kehittämistyössä otetaan huomioon kaikki eri toiminnan tasot konsernista yksittäiseen työyksikköön ja pureudutaan poikkihallinnollisiin kehittämiskohteisiin. Kuntien taloudellisten voimavarojen heikkeneminen edellyttää aiempaakin suunnitelmallisempaa toimintaa. Mahdolliset päällekkäisyydet tulee selvittää ja kehittää kunnan toimintoja optimaalisen työnjaon näkökulmasta. Kaiken toiminnan tulee olla myös taloudellisesti järkevää. Kärkihankkeiksi on valittu mm. talouden tasapainottaminen, konserniohjauksen kehittäminen.
Ennakoinnilla pyritään parempaan päätösten vaikutusten arviointiin.
Liikkuva ihminen voi hyvin
Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja terveyskuntoon. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. (UKK-instituutti). Tavoitteena on, että liikuntakasvatus on laadukasta ja jokaisessa koulussa on liikuntakerho. Tuntikehyksessä on liikuntaa enemmän kuin minimimäärä ja iltapäivätoiminnan sisältö on liikunnallinen sekä koulujen piha-alueet aktivoivat liikkumaan. Suunnitelmissa on laatia nykytilaselvityksen pohjalta eri toimialoille suunnitelmat terveysliikunnan edistämiseksi kunnassa sekä aktivoida liikuntapolku-hankkeen
kautta arkiliikuntaan sellaisetkin kuntalaiset, jotka eivät vielä liiku oman terveytensä kannalta riittävästi.
Laatuasuminen on monimuotoisuutta
Asumista Janakkalassa kehitetään monipuoliseksi ja houkuttelevaksi. Työtä tehdään huolehtimalla kysynnän mukaisesta tonttitarjonnasta mutta myös uudenlaisten, astetta kaupunkimaisempien tiiviiden ja matalien asuinalueiden kehittämisestä. Muuttovoiton ansiosta
Janakkalan ikärakenne ja huoltosuhde saadaan kehittymään suotuisaan suuntaan. Rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyvien laatutekijöiden lisäksi taajamien ja kylien paikallista
identiteettiä sekä asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä pyritään parantamaan. Laatuasumisen
kehittämisen päävastuu on maankäytön tulosalueella. Tekniikka ja ympäristö -toimiala organisoi aiempaa tiiviimmän yhteistyön muiden toimialojen kanssa.
11
12
2.2. Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain
Vaikuttavuus ja palvelukyky
Päämäärä
Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin ja osallistuvat aktiivisesti arjen sujuvuuden parantamiseen.
Kriittiset menestystekijät
• Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut
• Monipuolinen ja houkutteleva asuminen
• Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto
• Helppo ja kattava sähköinen asiointi
• Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä
Prosessit ja rakenteet
Päämäärä
Tuottavuus perustuu ennaltaehkäisyyn ja monimuotoiseen palvelutuotantoon. Prosessit on laadittu palvelun käyttäjän näkökulmasta.
• Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa
• Ennaltaehkäisevä toiminta
• Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta
• Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne
• Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä
• Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista
Talous ja resurssit
Päämäärä
Taloudellinen vakaus mahdollistaa investoinnit ja kehittämisen.
• Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko
• Aktiivinen työllisyyden hoito
• Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu
• Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto
• Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö
Henkilöstö ja uudistuminen
Päämäärä
Kehittyminen perustuu johdon ja henkilöstön väliseen avoimeen, hallintorajat ylittävään
vuorovaikutukseen. Henkilöstö tietää mitä heiltä odotetaan.
• Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu
• Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo
• Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen
• Strategian mukainen osaamisen kehittäminen
• Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen
• Turvallinen ja arvostava työilmapiiri
13
3. VUODEN 2015 TALOUSARVION LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA
3.1. Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät
Tuleva talousarviovuosi 2015 ja suunnitelmavuodet 2016–2018 ovat äärimmäisen haasteellisia Janakkalan kunnalle. Valtionosuuksien leikkaukset ja verotulojen aiempaa arviota
heikompi kehitys sekä toimialojen negatiiviset talousarvioesitykset asettavat Janakkalan
kunnan ensimmäistä kertaa todellisten ongelmien eteen. Juustohöylällä ei Janakkalassa
enää pärjätä. Tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja.
3.2. Talousarvion laatimisen lähtökohdat
Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä, jotka perustuvat valtuuston määrittelemään strategiaan. Janakkalan kunnan toiminnan ja talouden kehittämisen perustana on kuntastrategia, jonka valtuusto hyväksyi 15.11.2010.
Kunnanhallitus hyväksyi 16.6.2014 (§ 152) kokouksessaan vuosien 2015–2018 taloussuunnitelman ja vuoden 2015 talousarvion laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisältyvä kehyslaskelma perustui mm. edellisen vuoden tilinpäätökseen, voimassa olevaan taloussuunnitelmaan, valtuuston hyväksymään tasapainotusohjelmaan, valtiovarainministeriön peruspalveluohjelmaan, Kuntaliiton keväällä julkaistuun veroennustekehikkoon sekä arvioihin taloudellisen tilanteen yleisestä kehittymisestä.
3.3. Laatimisprosessi
Lautakuntien tuli jättää talousarvioesityksensä kunnanjohtajalle 24.9.2014 mennessä. Tämän jälkeen käytiin kunnanjohtajan karsintaneuvottelut, sillä toimielinten esitykset ylittivät
kehyksen toimintakatteen 1,8 miljoonalla eurolla vuoden 2015 osalta ja sama suhteellinen
ylitys oli koko suunnitelmakauden. Ylityksestä 1,7 milj. aiheutui perusturvalautakunnan esityksestä.
Myös toimielinten investointiesitykset ylittivät laadintaohjeissa esitetyn jo melko rohkean 6
milj. tason. Ylitystä kehykseen verrattuna vuodelle 2015 oli n. 1,4 milj. €, vuodelle 2016 n.
2,4 milj. € ja vuodelle 2017 n. 3,4 milj. €. Investointien kokonaisuudesta on enemmän talousarvion kappaleessa 4.2.5 sekä kirjan loppupuolella olevassa investointiosassa.
Kunnanhallitus käsitteli kunnanjohtajan esitystä talousarvioseminaarissaan 23.–24.10. sekä
27.10.2014. Kunnanhallitus teki lopullisen esityksensä valtuustolle 3.11.2014
Valtuusto käsittelee talousarviota 8.12. kokouksessaan.
14
4. TALOUSARVIOEHDOTUS
Kuntalain 65 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle
seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on
hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus).
Vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä em. toimenpiteitä ei vielä tarvitse
osoittaa, koska vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan Janakkalan kunnalla on ylijäämää taseessaan 1,4 milj. €. Vuoden 2014 talousarvio on kuitenkin laadittu 1,1 milj. € alijäämäiseksi ja nyt kuluvan vuoden lokakuussa on tiedossa, että talousarvion ylityksiä on tulossa, joten merkittäviä toimenpiteitä on jatkossa pakko tehdä.
Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa (KuntaL 65.4 §). Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.5 §). Muutoksista talousarvion sitoviin eriin päättää valtuusto.
Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden
toteutuminen. Toteutumisvertailusta on lisäksi käytävä ilmi onko menot, tulojen lisäksi,
muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla (KuntaL 65.4 §). Muulla rahoituksella
tarkoitetaan rahavarojen käyttöä ja muita maksuvalmiuden eriä rahoituslaskelmassa. Talousarvion toteutumisvertailu on osana kunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaa, ja siitä vastaa talouspalveluiden tulosalue. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lisäksi talousarvion toteutumista seurataan koko kunnan tasolla kolmannesvuosittain osavuosikatsauksissa (KH ja KV) erikseen annettavan ohjeen mukaisesti. Lisäksi talous- ja
hallintojohtaja kokoaa kuukausittain talousraportin kunnanhallitukselle (sis. kunta-, toimialaja tulosaluetasot).
Kuntalain 67 § mukaan kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kuntalain 68 § mukaan kunnan kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä. Näitä sääntöjä
sovelletaan myös talousarviota laadittaessa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma,
rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain
68–70 §:n soveltamisesta. Talousarvion laadinnassa on otettu huomioon Kuntaliiton antamat laadintaohjeet ja suositukset.
15
4.1. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta
4.1.1 Talousarvion rakenne ja sitovuus
Kuntalain taloutta koskevien säännösten mukaisesti kunta määrittelee taloussuunnitelmassa palvelutoimintansa laajuuden sekä järjestämiensä palveluiden laadun. Talousarviossa
on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta
noudattaa myös taloussuunnitelma.
Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kunnan kokonaistalouden
kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista. Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Näistä voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin.
Rahoitusosa kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä pääoma- ja investointimenoihin, rahoitusjäämään ja sen käytön tai rahoitustarpeen ja sen kattamisen. Rahoitusosassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten anto- ja ottolainojen muutokset. Rahoitusosa sisältää lisäksi rahoituslaskelman, johon tiedot siirtyvät tuloslaskelma- ja investointiosasta.
Talousarvion käyttötalousosa on bruttositova. Tämä tarkoittaa, että menot (toimintakulut) ja
tulot (toimintatuotot sekä valmistus omaan käyttöön) budjetoidaan erikseen määrärahoina
ja tuloarvioina. Edellä mainitut erät ovat siis valtuustoon nähden sitovia eriä. Menettely on
perusteltu silloin, kun tehtävä rahoitetaan pääsääntöisesti verorahoituksella. Myös silloin,
kun tehtävän menot eivät riipu siihen kohdistuvista tuloista, on bruttoperiaate voimassa,
vaikka tulojen määrä olisi merkittävä.
4.1.2 Seuranta
Toiminnan ohjaaminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vaatii kiinteää, ajanmukaista ja säännöllistä seurantaa. Koko kunnan tasolla laadittavan talouskatsauksen kunnanhallitus saa kuukausittain. Talouskatsauksessa seurataan talouden kehitystä tuloslaskelmatasolla sekä investointien toteumaa. Kunnanhallitukselle raportoidaan tiiviisti merkittävimmistä poikkeamista sekä raportoidaan väestön ja työllisyyden kehityksestä
Lautakunnat valvovat alaistaan toimintaa mm. talousarvion toteutumista käyttösuunnitelmatason raportoinnilla ja edellyttävät selontekoa toteumista ja toimenpiteistä, joihin poikkeamat johtavat.
Osavuosikatsaus tehdään kaksi kertaa vuodessa, huhti- ja elokuun lopussa, jolloin kunnan
strategisten tavoitteiden, käyttötalouden ja investointien toteuma raportoidaan. Osavuosikatsaus etenee kunnanhallituksen käsittelystä kunnanvaltuuston käsittelyyn.
4.2. Tulo- ja menoperusteet
4.2.1. Toimintatuotot
Vuoden 2015 talousarviossa toimintatuottojen kasvu perustuu hallintokuntien omiin arvioihin. Toimintatuotot ovat valtuuston esityksessä n. 28,7 milj. €. Vuoden 2014 talousarvion
osalta on tiedossa elokuun osavuosikatsauksen perusteella, että mm. perusturvan tulos-
16
alueen vanhustyö ja pitkäaikaishoito asumispalvelujen asiakasmaksutulot ovat jäämässä n.
124 000 € alle arvioidun.
Toimintatuotot jakaantuvat seuraaviin eriin: myyntituotot n. 13,5 miljoonaa euroa, maksutuotot 5,6 miljoonaa euroa, tuet ja avustukset n. 1,4 miljoonaa euroa ja muut toimintatuotot
n. 8,2 miljoonaa euroa.
Toimialojen arvioimat sekä talousarvio- että taloussuunnitelmavuosina saatavat käyttötalouden mahdolliset valtionavustukset ja tuet merkitään toimialojen käyttötalouden tuloarvioihin.
4.2.2. Verotulot
Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, kiinteistöverosta sekä osuudesta yhteisöveron tuottoon. Valtuusto päättää veroprosenteista vuosittain marraskuussa.
Kunnallisveron, kiinteistöveron sekä osuuden yhteisöveron tuoton ennuste perustuu
9.10.2014 päivitettyyn kunnan verotulokehikkoon. Kunnallisveron osalta veroennustekehikon perustana toimivat Verohallinnon julkaisemat tilastot. Päivitetyssä kehikossa on otettu
huomioon muun muassa verontilitysten kehitys syyskuulle 2014 asti ja Verohallinnon ennakkotiedot (per 6.10.2014) verovuoden 2013 verotuksesta ja siihen liittyvästä marraskuun
maksuunpanotilityksestä. Kuntaliiton arvioita verotulojen kehityksestä laadittaessa on huomioitu uusimmat tiedot palkkasumman kehityksestä sekä valtiovarainministeriön arvioita
vuosien 2014 - 2018 tulokehityksestä ja yhteisöverokertymästä. Veroperustemuutokset
vuodelle 2015 on huomioitu hallituksen esityksien vaikutusarvioiden mukaisina.
Hallituksen esitysten mukaisesti kunnallisveron tuottoon vuonna 2015 vähentävästi vaikuttavia muutoksia ovat eläkevähennyksen korotus, kolmen alimman tuloluokan ansiotason
nousun mukainen asteikkotarkistus valtionverotuksessa, lapsivähennyksen käyttöönotto,
työtulovähennyksen korotus, perusvähennyksen korotus sekä avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Kunnallisveron tuottoon korottavasti vaikuttavia muutoksia ovat asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen 10 prosenttiyksiköllä, työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen, osinkoveromuutos (suurin osa vaikutuksesta jo vuonna 2014) sekä
opintolainan korkovähennyksen poistuminen. Muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti 131 milj. euroa. Veroennustekehikossa vähennykset kohdistuvat kunnittain
edellisten vuosien jakauman perusteella. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä.
Yhteisöveroon tulee vuonna 2015 muutamia muutoksia joilla on vaikutusta yhteisöveron
tuottoon. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan muuttamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti siten, ettei kuntien euromääräinen osuus yhteisöverosta muutu veroperustemuutosten johdosta. Hallitusten esitysten luonnoksista käy ilmi, että vuonna 2015 edustuskulujen osittainen vähennysoikeus palautetaan, elokuvien tuotantotuet saatetaan veronalaisiksi,
osuuskuntien voitonjaon verokohtelua yhtenäistetään osakeyhtiöiden kanssa ja rahoituslaitosten vuodesta 2015 alkaen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksamat vakausmaksut hyväksytään yhteisöverotuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi. Aiempien päätösten perusteella jako-osuuslaskennassa on jo aiemmin huomioitu, että T&K-kannustimen
sekä tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassa olo päättyy vuoden 2014
lopussa.
Budjettiriihessä päätettiin lisäksi, että kunnille siirtyvän pitkäaikaistyöttömyyden rahoitusvastuun johdosta kunnille ohjataan yhteisöveroa +75 milj. euroa. Siirto toteutetaan ryhmäosuutta nostamalla ja muutos on huomioitu veroennustekehikon jako-osuuslaskennassa.
Kunnittain lisäys jakaantuu jako-osuuksien perusteella, mutta kohdennusta oikaistaan kuntien kesken valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella.
17
Kiinteistöveron osalta on vuoteen 2014 asti tukeuduttu Verohallinnon kiinteistöverotilastoihin. Nyt lokakuun kehikossa on tuoreet kuntakohtaiset kiinteistöjen verotusarvot verovuodelle 2014. Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin uusi vaihteluväli on 0,37 - 0,80 % ja yleisen kiinteistöveroprosentin 0,80 - 1,55 %. Muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Valtiovarainministeriön laskelmien
mukaan niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden alarajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotuksen (n.8 milj.
?) sekä veropohjan kasvun laskennallinen tuotto (n.2 milj. ?) peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa.
Väestötietojen oikea suhde laskelmien taustalla on yksi oikeellisuuden perusperiaatteista.
Talousarvion laadinnan lähtökohtana pidetään, että kunnan väestökasvun oletetaan olevan
+0,5 – +0,6 % vuosittain.
4.2.2.1 Kunnan tulovero
Valtuuston on kuntalain 66 §:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä
päätettävä kunnan tuloveroprosentista. Kuntalain 65 §:n mukaan talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.
Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella.
Koko maan keskimääräinen prosentti on vuonna 2014 19,74 %. Se on 0,36 prosenttiyksikköä enemmän kun vuoden 2013 keskimääräinen tuloveroprosentin taso kunnissa.
Janakkalan vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 – 2018 taloussuunnitelman tulovero
on laskettu 20,50 % mukaan. Vuodelle 2017 on taloussuunnitelman mukaisesti laskettu 0,5
%:n veronkorotus, jolloin kunnallisveroprosentti olisi 21,00 %.
4.2.2.2. Osuus yhteisöveron tuotosta
Yhteisöt maksavat tuloistaan suhteellista veroa, yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Yhteisöveron jako-osuuden sekä yhteisöveroprosentin määräytymisperusteineen määrää valtio.
Janakkalan suhteellinen osuus kuntien yhteisöveron tuotosta on säilynyt melko vakaana.
Elinkeinotoiminnan olennaisia muutoksia ei ole nykytilaan verraten nähtävissä, joilla olisi
merkittäviä vaikutuksia yhteisöveron muuttumiseen. Valtakunnallisen tason yhteisöveron
yleisen romahtamisen vaikutukset eivät siten ole Janakkalassa olleet verotulokertymän
osalta oleellisia.
Janakkalan kunta sai yhteisöveroja noin 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2013. Vuonna 2014
yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 1,9 miljoonaa euroa. Vuodelle 2015 yhteisöveroa arvioidaan kertyvät 2 miljoonaa euroa.
18
4.2.2.3 Kiinteistövero
Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Verosta
on säädetty kiinteistöverolaissa (20.7.1992/654). Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä
lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita sekä kiinteistöjä, joita käytetään yleisiin tarkoituksiin, kuten mm. kadut ja torit. Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle.
Kiinteistöverolain (654/1992) 11 §:n (1266/2001) mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan
kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentti määrätään sadasosaprosentin tarkkuudella.
Kiinteistöveroprosentit perustuvat kunnanvaltuustossa 10.11.2014 (63 §) hyväksyttyihin
prosentteihin
Yleinen kiinteistöveroprosentti
Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti
Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,00 %
Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti
1,00 %
0,40 %
0,00 %
Kunnanvaltuuston 10.11.2014 (63 §) päätös on talousarviovuoden 2015 laskennan pohjana. Vuoden 2016 laskelmassa on käytetty valtuuston 8.12.2014 tekemää päätöstä (72 §)
+ 0,10 % korotusta yleiseen -, vakituisten asuinrakennusten- sekä muiden asuinrakennusten kiinteistöveroihin. Taso pysyy taloussuunnitelmakauden loppuun asti.
Verokannat päätetään kiinteistöverolain (654/1992) 11 §:n (1266/2001) mukaan joka vuosi
erikseen.
TILASTOLLINEN YHTEENVETO JANAKKALAN VEROKANNOISTA 2005 - 2018
2005
Tuloveroprosentti
Efektiivinen
veroaste %
2006
2007
2008
200E
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017 2018
18,50 18,50 1E,00 1E,00 1E,00 1E,50 1E,50 1E,75 1E,75 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00
14,00 14,10 14,70 14,64 14,32 14,52 14,48 14,55 14,63 15,16 15,14 15,13 15,56
Kiinteistöveroprosentit
Kleisen kiint.v-% alaiset
maa-alueet
rakennukset
Vero %
0,65
0,70
0,70
0,70
0,70
0,80
0,80
0,80
1,00
1,00
1,00
1,10
1,10
1,10
0,25
0,30
0,30
0,30
0,30
0,35
0,35
0,35
0,40
0,40
0,40
0,50
0,50
0,50
0,75
0,80
0,80
0,80
0,80
0,90
0,90
0,90
1,00
1,00
1,00
1,10
1,10
1,10
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Vak. asuinrakennukset
Vero %
Muut asuinrakennukset
Vero %
Voimalaitokset
Vero %
KleisOyödylliset yOteisöt
Vero %
Rakentamaton rakenn.paikka
Vero %
IäOde:Kuntien verotulojen ennustekeOikko, lokakuu 2014
19
Edellisessä taulukossa on mainittu Janakkalan kunnan tuloveroprosentti sekä efektiivinen
veroaste vuosittain. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen
veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaan efektiivisestä veroasteesta
joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.
Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä
vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti.
Tämän jälkeen tehdään vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys. Vähennyksistä on tarkemmin kerrottu Verohallinnon nettisivuilla.
Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta. Vähennykset painottuvat alemmille tulotasoille jolloin efektiivinen veroaste on alhaisempi.
Alla olevassa kuvassa on Janakkalan kunnan tuloveroprosentit sekä efektiivinen veroaste
vuosittain.
4.2.2.4 Verotulojen kehitys
TILIVUOSI
2012
2013**
2014**
2015**
2016**
2017**
2018**
51 237
54 380
56 150
56 921
58 683
61 493
63 400
5,6
6,1
3,3
1,4
3,1
4,8
3,1
Yhteisövero
1 854
1 784
1 975
2 040
1 804
1 929
2 014
Muutos %
-33,2
-3,8
10,7
3,3
-11,6
6,9
4,4
Kiinteistövero
2 343
2 826
3 120
3 120
3 634
3 634
3634
3,6
20,6
10,4
0,0
16,5
0,0
0
55 435
58 989
61 246
62 081
64 121
67 057
69 048
3,5
6,4
3,8
1,4
3,3
4,6
3,0
Verolaji
Kunnallisvero
Muutos %
Muutos %
VEROTULOKSI KIRJATTAVA
Muutos %
20
4.2.3. Valtionosuudet ja valtionosuusuudistus 1.1.2015
Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan
tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella.
Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota
hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Vuoden 2015 alussa voimaan on tarkoitus astua uusi Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä.
Valtioneuvosto hyväksyi valtionosuusuudistuksen istunnossaan 17.4.2014. Uudistus siirtyy nyt
eduskunnan käsiteltäväksi. Uudistus on jo linjattu aiemmin sisällön osalta. Uudistuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50, kun
uudessa niitä on 11. Valtion-osuusjärjestelmän uudistus perustuu selvitysmies Arno Miettisen
tekemään ehdotukseen. Valtionosuudet määräytyvät tulevaisuudessakin pitkälti kunnan väestön ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Kriteerien sisältöjä kuitenkin uudistetaan ja
päivitetään. Valtionosuusuudistus ei vaikuta merkittävästi Janakkalan kunnan valtionosuuksiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden,
esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien
muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus).
21
Kunnille peruspalvelujen järjestämisestä maksettavat valtionosuudet ovat alentuneet vuodesta
2013 alkaen. Hallitusohjelman ja kehysriihien vaikutukset vuodelle 2015 ovat n. 1,4 miljardia €
eli n. 15 %.
Talousarvion valtionosuusarvio vuodelle 2015 perustuu Kuntaliiton 30.9.2014 julkaisemiin tarkennettuihin ennakkotietoihin. Ennakkotietojen perusteella vuonna 2015 valtionosuuksia on
arvioitu kertyvän n. 23,2 milj. euroa. Valtionvarainministeriö vahvistaa peruspalveluiden valtionosuudet ja opetus- ja kulttuuriministeriö opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vuodelle
2015 joulukuussa 2014. Syksyn budjettiriihen jälkeen, valtionosuuksien leikkausten vahvistuttua, suunnitelmavuosien valtionosuuksien on arvioitu vähenevän vuosittain lievästi (vrt. edellinen kuva). Suunnitelmakausien määräytymisperusteita ei ole tarkemmalla tasolla tiedossa.
Vuosi
Valtionosuudet 1000 €
2010
21 036
2011
23 293
2012
24 088
2013 TA 2014* TA 2015* TS 2016* TS 2017* TS 2018*
24 124
23 572
23 222
23 338
23 257
23 140
22
Vuosi
Valtionosuudet €/asukas
2010
1 245
2011
1 373
2012
1 424
2013 TA 2014* TA 2015* TS 2016* TS 2017* TS 2018*
1 432
1 394
1 367
1 367
1 354
1 339
4.2.4. Toimintakulut
Talousarviovuoden toimintakulujen taso on n. 111,9 miljoonaa euroa. Toimintakulujen kokonaisuudesta henkilöstökulujen osuus on n. 46 miljoonaa euroa, palvelujen ostojen osuus
45,6 miljoonaa euroa, aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden osuus n. 6,3 miljoonaa euroa,
avustuksien osuus n. 6,0 miljoonaa euroa sekä muut toimintakulut n. 7,9 miljoonaa euroa.
23
4.2.5. Investoinnit
Valtuusto on 3.9.2012 hyväksynyt tilahankkeiden käsittelyohjeet. Sen mukaisesti budjettivastuu rakennushankkeista on tekniikka ja ympäristö- toimialalla tilapalveluiden tulosalueella. Suunniteltavien tarveselvitysten tulee olla tiedossa talousarvion ja taloussuunnitelman
laadinnan yhteydessä ja työhön tarvittava rahoitus varataan tilapalveluiden käyttötalouteen
ja vaikuttavuuden arviointi sekä työvaiheistus suunnittelu voidaan samalla huomioida talousarviovalmistelussa.
Investointeja ovat pitkävaikutteiset menot, jotka ovat palvelutuotannon käytössä useamman
kuin yhden tilikauden ajan. Jotta investoinnin tunnusmerkki täyttyy, tulee myös pienhankintarajan ylittyä. Pienhankintaraja on 10.000 euroa ja sitä pienemmät hankkeet kirjataan käyttötalouden menoksi. Investointihanke on yksittäinen irtaimistohankinta tai nimetty rakentamiskohde.
Investoinnit on bruttobudjetoitu eli sitovuustasona ovat hankekohtaiset tuotot ja kulut.
Talonrakennusinvestointien rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestoinnit (tekninen lautakunta, kohdistamattomat) ovat poikkeuksellisesti sitovia nettomenotasolla. Kunnallistekniikan investoinnit ovat nettomenotasolla sitovia hankeryhmittäin yritystoiminnan infra, asuntotuotannon infra, muut infrahankkeet ja viheralueet, puistot, pihat ja liikunta-alueet. Em. investoinnit kohdistuvat useampaan eri hankkeeseen. Tekninen lautakunta tarkentaa hankkeet vastaamaan valtuuston talousarviopäätöstä käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä.
Tällä toimintatavalla on pyritty saamaan joustavuutta sekä päätöksentekoon että käytännön
töiden toteuttamiseen.
Talousarviovuodelle 2015 esitettävät investoinnit ovat 6,2 miljoonaa euroa.
Taloussuunnitelmavuosille esitettävät investoinnit ovat seuraavan taulukon mukaiset:
INVESTOINNIT, NETTO, 1000 €
%muutos
2015
6 095
2016
6 513
6,9
2017
7 464
14,6
TS 2015-2018
2018 yhteensä, 1000 €
6 169
26 241
-17,3
Vuosien 2015–2018 yksityiskohtainen investointisuunnitelma löytyy tämän kirjan kappaleesta 10, investointiosa.
24
4.2.6. Lainakanta
Kunnan melko korkea vuosittainen lainakannan kasvu johtuu sekä korkeasta investointitasosta että toimintamenojen roimasta kasvusta. Kunnan vuotuinen korkea investointitaso
yhdistettynä alhaiseen vuosikatteeseen ovat kasvattaneet kunnan lainakantaa merkittävästi
2000-luvulla.
Taloussuunnitelmakaudella kunta velkaantuu edelleen. Lainakanta on taloussuunnitelmavuonna 2018 noin 51,8 milj. € (ilman Janakkalan Vettä).
1 000 €
Lainakanta 31.12.
Nettolainanotto
TP 2013
38 497
3 716
TA 2014 MTA 2014
41 183
41 183
2 686
2 686
TA 2015
45 016
3 833
TS 2016
48 340
3 324
TS 2017
50 980
2 640
TS 2018
51 843
862
Lainakanta € / asukas
Janakkalan kunta
TP 2013
2286
TA 2014 MTA 2014
2436
2436
TA 2015
2649
TS 2016
2831
TS 2017
2967
TS 2018
2999
25
5. KUNTAKONSERNIN LIIKELAITOKSELLE JA TYTÄRYHTEISÖILLE ASETTAMAT TAVOITTEET
Janakkalan kunnan valtuusto on hyväksynyt 7.4.2008 kunnan konserniohjeet, joissa on
määritelty kunnan ja sen omistamien tytäryhteisöjen johtamisen, ohjauksen ja seurannan
sekä kunnan konsernin toimintaperiaatteet.
5.1. Janakkalan Vesi
Toiminnalliset tavoitteet
•
•
Korkeatasoisten juomavesi- sekä jätevesipalveluiden tuottaminen liikelaitoksen toiminta-alueella asuville kuntalaisille ja siellä sijaitseville yrityksille.
Talousvesituotannossa ja jätevedenkäsittelyssä tulee huolehtia riittävästä kapasiteetista, jotta uusien toimintojen sijoittuminen kuntaan on mahdollista nopeallakin aikataululla.
Taksapoliittiset tavoitteet
•
Taksat tulee pitää kilpailukykyisinä ympäristökuntien vesilaitoksiin verrattuna.
Taloudelliset tavoitteet
•
•
•
•
Peruskorjaukseen tulee varata riittävät taloudelliset resurssit, jotta verkoston ikääntyminen voidaan pysäyttää.
Janakkalan Vesi tuottaa kunnalle vuosittain 6 % peruspääomasta eli noin 256 000 €.
Janakkalan Veden tilikauden tuloksen on oltava suunnitelmakaudella ylijäämäinen.
Janakkalan kunnan valtuuston hyväksymän (kv 10.6.2013 § 69) talouden tasapainottamisohjelma mukaisesti on asetettu Janakkalan Vedelle lisätuloutusvaatimus 200.000
€/vuosi.
5.2. Janakkalan Asunnot Oy
Yleistä
Janakkalan Asunnot Oy on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö, joka on perustettu 2.6.1987 ja rekisteröity 31.12.1987. Yhtiön toiminimi oli 7.7.1993 saakka Janakkalan
Asunnonhankinta Oy.
Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtaja, isännöitsijä ja toimistosihteeri (1.5.2013 alkaen
kiinteistösihteeri). Toimitusjohtajana toimi 1.1.-31.7.2013 Eila Halme. 15.4.-31.7.2013 välisen ajan isännöitsijä Arja Jaatinen toimi vt. toimitusjohtajana ja 1.8.2013 alkaen varsinaisena toimitusjohtajana isännöitsijätehtävien lisäksi.
Kiinteistöt
Yhtiön omistuksessa on 27 taloa, joista 13 on kerrostaloja ja 14 on rivitaloja. Näissä on yht.
526 asuntoa. Lisäksi yhtiö omistaa 24 asunto-osakehuoneistoa. Osakehuoneistot sijaitsevat asunto-osakeyhtiöissä Turengissa, Tervakoskella ja Leppäkoskella.
Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö:
Asunto Oy Turengin Kolmonen on 1.1.2011 alkaen ollut Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö
Turengin Kolmonen. Kiinteistössä on 18 asuntoa ja se sijaitsee osoitteessa Pikkukuja 1,
Turenki. Toimitusjohtajana on ollut Arja Jaatinen. Osakkeiden omistajana Janakkalan
26
Asunnot Oy vuokraa yhtiön huoneistot ja maksaa yhtiölle vastiketta kattamaan yhtiölle kuuluvat hoito- ja pääomakulut.
Janakkalan Asunnot Oy:n omistuksessa on yhteensä 568 asuntoa.
Talous
2013
2012
2011
2010
3 773 309
3 511 307
3 403 639
3 170 882
99,31 %
98,88 %
97,45 %
97,33 %
Myyntisaamiset liikevaihdosta %
2,15 %
1,92 %
1,69 %
1,80 %
Luottotappiot liikevaihdosta %
1,79 %
0,28 %
0,36 %
0,53 %
Rakennusten poistot %
Rakennusten poistot €
4,00 %
625 384
4,00 %
626 509
4,00 %
646 534
4,00 %
657 398
Lainojen lyhennykset €/tilikausi
850 870
851 081
684 629
814 219
Poistot/lainanlyhennykset %
73,50 %
73,61 %
94,44 %
80,74 %
Liikevaihto €
Asuntojen vuokratuottojen toteutuminen %
•
•
Asumispalvelujen tuottaminen ja kehittäminen siten, että asuntokanta kohdentuu
kuntalaisten tarpeisiin ja on tehokkaassa käytössä. Kehittäminen tapahtuu hyvässä yhteistyössä kunnan kanssa.
Konserniohjaus: Selvitetään Janakkalan Asunnot Oy:n osalta tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja.
•
•
Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä. Yhtiön tulee varata riittävät taloudelliset resurssit asuntokannan kunnossapitotoimenpiteitä ja peruskorjauksia varten
sekä toteuttaa niitä suunnitelmallisesti.
Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan peruskorjaukset ilman kunnan lisäpanostusta, kuitenkin siten että vuokrataso pysyy kohtuullisena ja kilpailukykyisenä ympäristökuntien
kanssa.
5.3. Janakkalan Teollisuusalueet Oy
Janakkalan Teollisuusalueet Oy (JTA) on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö.
Yhtiön 1860 osakkeesta on merkitty Janakkalan kunnalle 1800, Janakkalan Osuuspankille 40 ja Tervakoski Oy:lle 20.
Yhtiö on rekisteröity 23.8.1984. Yhtiön nimi oli 5.6.1990 saakka Tervakosken Teollisuusalue Oy.
Yhtiön toimialana on omistus- tai vuokraoikeuden nojalla hallita Janakkalan kunnan alueella olevia kiinteistöjä, rakentaa teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettavaksi
vuokraoikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa osakkeita ja osuuksia.
Yhtiö tarjoaa vuokralle omistamiaan tuotanto- ja varastotiloja sekä rakennuttaa toimitiloja
vuokrattavaksi ja yritystilasopimuksena lunastettavaksi. Yhtiö hoitaa myös Janakkalan kunnan elinkeinotehtäviä ja kunnan omistamien yritystonttien markkinointia.
Yhtiön toiminta
27
Tilikauden lopussa JTA:n omistuksessa oli toimitilarakennuksia 20 kappaletta, joiden yhteispinta-ala on n. 49.000 m2. Rakennuksista 16 kpl on vuokrakäytössä ja neljään on tehty
yritystilasopimus, jossa asiakasyritys tulee lunastamaan tilat omistukseensa. Yhtiö omistaa
kolme teollisuustonttia Tervakoskella.
Tytäryhtiöt
Kiinteistö Oy Janakkalan Virastotalo, osoitteessa Harvialantie 7 B Turenki, jossa JTA:n
omistuksessa on vuokratoimitiloja 1.662,5 m2. JTA:n omistus KOY Janakkalan Virastotalosta on 86,08 %.
Tumen Kiinteistö Oy osoitteessa Sudenkorventie 1 Turenki, jossa on teollisia vuokratoimitiloja 13.046 m2. Kiinteistöjen yhteispinta-ala on n. 5,4 ha ja teollisuusrakennusten n. 13.046
m2. JTA omistaa 100 %.
Talous
Vuosi
2013
2012
2011
2010
1 602 333
1 704 048
1 632 113
1 579 729
Poistot
402 325
510 723
381 403
398 749
Tilikauden voitto ennen veroja
464 145
323 123
354 390
230 977
13 142 517
13 608 453
14 033 303
13 952 370
8 340 829
8 896 626
9 555 424
9 764 586
350 347
243 868
262 269
170 865
Liikevaihdon muutos %
-5,9 %
4,4 %
3,3 %
7,1 %
Käyttökate %
38,4 %
30,4 %
37,8 %
33,3 %
Liikevoitto %
21,9 %
14,3 %
16,1 %
10,8 %
Liikevaihto
Taseen loppusumma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Tilikauden tulos
•
•
•
•
JTA Oy hankkii aktiivisesti uusia paikkakunnalle sijoittuvia yrityksiä
Tarjota kilpailukykyisiä ja toimivia tilaratkaisuja Janakkalaan muuttaville ja Janakkalassa jo toimiville yrityksille yritysten tarpeet huomioiden
Elinkeinoalueiden profilointi yhteistyössä kunnan kanssa
Asiakkaiden tyytyväisyys kunnan elinkeinopalveluihin
•
•
•
Vuokrataso tulee pitää kilpailukykyisenä ympäristökuntien kanssa.
Yhtiön toiminnan tuottavuuden ylläpito siten, että yhtiö selviytyy vastuistaan ja velvoitteistaan omalla tulorahoituksellaan.
Yhtiön edellytetään tuottavan kunnalle vuonna 2015 vuotuista tuottoa 100.000 € ja
suunnitelmavuosina 100.000 €/vuosi
28
Janakkalan kunnan konserniorganisaatio 31.12.2013
29
KÄYTTÖTALOUSOSA
TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN
30
6. KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN
Käyttötalousosan toimintatuotot, valmistus omaan käyttöön sekä toimintakulut ovat valtuustoon
nähden sitovia eriä.
TOIMIELIN
KESKUSVAALILAUTAKUNTA
Toiminnan kuvaus
Keskusvaalilautakunnan ja sen tulosalueen vaalit tehtävänä on vaalilain ja oikeusministeriön ohjeiden
mukaisesti huolehtia valtiollisten ja kunnallisvaalien järjestämisestä ja tarvittavasta päätöksenteosta kuntatasolla. Valtio korvaa kunnalle valtiollisten vaalien kulut laskennallisin perustein.
Käyttötalous
KESKUSVAALILAUTAKUNTA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN
TP 2013
0
0
0
0
0
0
0
TA 2014
26 000
0
0
0
26 000
0
0
MTA 2014
26 000
0
0
0
26 000
0
0
TA 2015
26 000
0
0
0
26 000
0
0
TS 2016
0
0
0
0
0
0
0
TS 2017
0
0
0
0
0
0
0
TS 2018
52 100
0
0
0
52 100
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
-joista sisäiset kulut
0
0
0
0
0
0
0
18 105
6 450
2 950
0
0
27 505
2 050
18 105
6 450
2 950
0
0
27 505
2 050
16 162
10 600
1 140
0
0
27 902
3 040
18 662
13 250
1 240
0
0
33 152
5 040
0
0
0
0
0
0
0
32 445
17 615
1 441
0
0
51 501
5 041
TOIMINTAKATE
0
-1 505
-1 505
-1 902
-33 152
0
599
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
Poistot ja arvonalentumiset
0
0
0
0
162
0
0
162
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
31
TULOSALUE
VAALIT
Toiminnan kuvaus
Suomessa toimitetaan seuraavat yleiset valtakunnalliset vaalit:
- eduskuntavaalit joka neljäs vuosi
- kunnallisvaalit joka neljäs vuosi
- tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali) joka kuudes vuosi ja
- Euroopan parlamentin vaalit (europarlamenttivaalit) joka viides vuosi.
Käyttötalous
Vaalit
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
0
0
0
0
0
0
0
TA 2014
26 000
0
0
0
26 000
0
0
MTA 2014
26 000
0
0
0
26 000
0
0
TA 2015
26 000
0
0
0
26 000
0
0
TS 2016
0
0
0
0
0
0
0
TS 2017
0
0
0
0
0
0
0
TS 2018
52 100
0
0
0
52 100
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
0
0
0
0
0
0
0
18 105
6 450
2 950
0
0
27 505
2 050
18 105
6 450
2 950
0
0
27 505
2 050
16 162
10 600
1 140
0
0
27 902
3 040
18 662
13 250
1 240
0
0
33 152
5 040
0
0
0
0
0
0
0
32 445
17 615
1 441
0
0
51 501
5 041
TOIMINTAKATE
0
-1 505
-1 505
-1 902
-33 152
0
599
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
0
0
0
0
162
0
0
162
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset
TALOUSARVIOVUOSI 2015
- eduskuntavaalit toimitetaan huhtikuussa
SUUNNITELMAVUOSI 2016
-
kunnallisvaalit toimitetaan lokakuussa
- ei säännönmukaisia vaaleja.
- presidentinvaalit toimitetaan tammikuussa
32
TOIMIELIN
TARKASTUSLAUTAKUNTA
Toiminnan kuvaus
Hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat valtuuston päätettävät asiat valmistelee kunnanhallituksen
sijasta tarkastuslautakunta (KuntaL 71.2 ja 53 §). Tämä on poikkeus kunnanhallituksen valmisteluvelvollisuudesta. Tarkastuslautakunnan ja sen tulosalueen tarkastustoimen tehtävänä on järjestää hallinnon ja
talouden tarkastus, valmistella tarkastusta koskevat asiat ja arvioida valtuuston asettamien taloudellisten
ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista.
Käyttötalous
TARKASTUSLAUTAKUNTA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
TP 2013
20
0
0
298
318
298
0
TA 2014
0
0
0
0
0
0
0
MTA 2014
0
0
0
0
0
0
0
TA 2015
0
0
0
0
0
0
0
TS 2016
0
0
0
0
0
0
0
TS 2017
0
0
0
0
0
0
0
TS 2018
0
0
0
0
0
0
0
14 624
15 060
0
0
2
29 686
403
11 416
25 570
200
0
0
37 186
170
11 416
25 570
200
0
0
37 186
170
14 705
25 810
200
0
0
40 715
410
14 763
26 068
202
0
0
41 033
414
14 882
26 329
204
0
0
41 414
418
15 030
26 592
206
0
0
41 828
422
-29 368
-37 186
-37 186
-40 715
-41 033
-41 414
-41 828
14 756
0
0
25 569
0
0
25 569
0
0
25 811
0
0
25 811
0
0
25 811
0
0
25 811
0
0
33
TULOSALUE
TARKASTUSTOIMI
Toiminnan kuvaus
Tarkastuslautakunta pyrkii kattavaan ja tehokkaaseen hallinnon ja talouden arviointiin ja tarkastukseen.
Tavoitteena on toiminnan kehittäminen siten, että tarkastustoiminta keskittyy valtuustotason tavoitteiden
arviointiin tukeakseen tavoitteiden asettamista ja kunnan kokonaiskehittämistä.
Käyttötalous
Tarkastustoimi
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
TP 2013
20
0
0
298
318
298
0
TA 2014
0
0
0
0
0
0
0
MTA 2014
0
0
0
0
0
0
0
TA 2015
0
0
0
0
0
0
0
TS 2016
0
0
0
0
0
0
0
TS 2017
0
0
0
0
0
0
0
TS 2018
0
0
0
0
0
0
0
14 624
15 060
0
0
2
29 686
403
11 416
25 570
200
0
0
37 186
170
11 416
25 570
200
0
0
37 186
170
14 705
25 810
200
0
0
40 715
410
14 763
26 068
202
0
0
41 033
414
14 882
26 329
204
0
0
41 414
418
15 030
26 592
206
0
0
41 828
422
-29 368
-37 186
-37 186
-40 715
-41 033
-41 414
-41 828
14 756
0
0
25 569
0
0
25 569
0
0
25 811
0
0
25 811
0
0
25 811
0
0
25 811
0
0
34
TOIMIELIN
KUNNANHALLITUS
Toiminnan kuvaus
Kunnanhallitus vastaa valtuuston tekemien päätösten toimeenpanosta ja kuntakonsernin yleisestä johtamisesta kuntastrategian tavoitteiden mukaisesti.
Kunnanhallitus vastaa konsernipalvelujen järjestämisestä kunnassa (yleishallinto, hallintopalvelut, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut sekä työllistäminen). Lisäksi kunnanhallitus vastaa elinkeino- ja pelastuspalvelujen ostamisesta.
Toimielimen johtamisen kokonaisvastuu
kunnanjohtaja Tanja Matikainen
Käyttötalous
KUNNANHALLITUS
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
515 161
0
542 389
607 077
1 664 627
514 304
0
TA 2014
581 210
0
550 500
400 000
1 531 710
575 710
0
MTA 2014
581 210
0
550 500
400 000
1 531 710
575 710
0
TA 2015
409 850
0
466 222
423 444
1 299 516
426 594
0
TS 2016
417 953
0
473 217
406 000
1 297 169
411 152
0
TS 2017
419 147
0
480 323
412 090
1 311 560
412 245
0
TS 2018
430 434
0
487 512
418 271
1 336 218
423 428
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
2 470 753
4 121 309
129 804
24 219
209 706
6 955 790
490 843
2 493 976
4 278 609
104 240
46 200
216 533
7 139 558
533 871
2 493 976
4 278 609
104 240
46 200
216 533
7 139 558
533 871
2 753 411
4 118 159
98 220
533 400
316 536
7 819 726
636 945
2 600 896
4 116 398
99 202
537 118
302 420
7 656 034
645 200
2 503 724
4 154 900
100 194
542 489
305 351
7 606 659
653 581
2 422 636
4 193 768
101 196
547 914
308 278
7 573 792
662 028
-5 291 163
-5 607 848
-5 607 848
-6 520 210
-6 358 865
-6 295 098
-6 237 574
1 925 864
47 855
73 799
2 099 491
75 223
15 716
2 099 491
75 223
15 716
2 114 565
75 986
12 787
2 114 565
75 986
22 697
2 114 565
75 986
36 322
2 114 565
75 986
23 570
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
35
TULOSALUE
YLEISHALLINTO
Toiminnan kuvaus
Konsernipalvelut vastaavat yleishallinnon tulosalueella hallinnon järjestämisestä, viestinnästä ja markkinoinnista sekä keskitetyistä kuljetuspalveluista ja joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä.
Joukkoliikennelain mukaisena viranomaisena toimii Hämeenlinnan kaupunki ja luottamustoimielimenä
yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto.
Tulosalueen kokonaisvastuu
talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela
Tavoitteet
Strategiset tavoitteet
Kriittinen menestys- Tavoite valtuustotekijä
kaudella
Mittari
Toimenpide talousarviovuonna
Tavoite talousarviovuonna
Helposti saavutettavat Joukkoliikenteen pal- Matkustajamäärä
kuntalaisen palvelut
velutasomäärittelyn
euroa/ostettu km
mukaisen joukkoliikenteen toteutus
Siirtyminen joukkoliikenteen lippu- ja
maksujärjestelmä
Walttiin Hattulan ja
Hämeenlinnan tavoin
Toimivat joukkoliikenneyhteydet taloudellisten resurssien
mahdollistamissa
rajoissa.
Helposti saavutettavat Avoin, selkeä ja ajankuntalaisen palvelut
kohtainen viestintä
päätöksenteosta sekä
kunnan toimista ja
palveluista.
Ktweb ilmeen uudistus ja linkitysmahdollisuuksien parantaminen
Lautakuntien, valtuuston ja hallituksen kokoukset uutisoidaan
ennen ja jälkeen kokouksen. Janakkala.fietusivu sekä kunnan
fb-sivu elää päivittäin.
Monipuolinen ja houkutteleva asuminen
Janakkala tunnetaan
hyvien yhteyksien
varrella olevana viihtyisänä asuinpaikkana, jossa tonttien
hinnat ovat kohtuulliset.
Kävijämäärä
Jokavuotinen tonttiwww.palajanakkalaa.fi markkinointikampan-sivustolla.
ja. Läntisen alueen
nimikilpailu.
Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto
Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti yhdistystoimintaan ja yhteisten asioiden hoitoon
Elävä Janakkala –
suunnitelman etenevien ehdotusten määrä
Helppo ja kattava
sähköinen asiointi
Helppokäyttöinen ja
kustannustehokas
verkkopalvelu
VerkkopalveluUuden verkkopalvelun
uudistuksen valmiste- (janakkala.fi sekä
lu, vaihtoehtojen kar- intra) alusta on valittu.
toitus.
Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä
Kuntaan eri kanavia
pitkin tulevaan palautteeseen reagoidaan
nopeasti läpi organisaation, tieto kerätään
Netin palautekanavan
kautta tulevat palautteet raportoidaan
keskitetysti ja käydään läpi toimialoit-
Tontteja myydään
kaikilta asuinalueita:
Kyteri, Harviala, Stoltinkorpi ja Eväsoja.
Elävä Janakkala –
Kiinnostus yhdistyssuunnitelman toteut- toimintaan kasvaa.
taminen kansalaistoiminnan tiimin ohjaamana.
Palautekäytäntöä
tarkennetaan konsernihallinnon ohjeistuksella
36
kaudella
Mittari
ja hyödynnetään.
tain.
kaudella
Mittari
Kunnan sijainnin hyö- Kuntaimagon vahvisdyntäminen osana
taminen
metropolivyöhykettä
Uuteen brändilupauk- Uudistetun brändiluseen pohjaava kunpauksen luominen
tamarkkinointi
Talous ja resurssit
kaudella
Mittari
Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko
Vuosikate, vuosikate
€/asukas, lainakanta,
lainakanta €/asukas,
tuloveroprosentti
Asetetaan tavoitteeksi
vuosittainen vuosikatteen määrä ja lainakannan enimmäismäärä (talousarvio)
Talouden tasapainotusohjelman toimenpiteiden toteuttaminen
koko kuntakonsernissa.
Tasapainotusohjelman mukaisesti koko
kuntakonsernin palvelutuotantoa tarkastellaan kriittisesti ja tarvittaessa muutetaan
reaalitalouden asettamien vaatimusten
mukaisesti.
Talouden tasapainotusohjelman toimenpiteiden toteuttaminen
koko kuntakonsernissa.
Ymmärretään päätöksenteon vaikutukset
talouteen ja resursseihin.
Kustannustietoisuus Toiminta perustuu
ja tehokas resurssien strategian mukaisiin
käyttö
omistajapoliittisiin
linjauksiin.
Käyttötalous
Yleishallinto
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
287 261
0
188 291
582 119
1 057 671
283 820
0
TA 2014
327 657
0
185 500
400 000
913 157
326 657
0
MTA 2014
327 657
0
185 500
400 000
913 157
326 657
0
TA 2015
252 200
0
98 900
400 000
751 100
251 200
0
TS 2016
255 983
0
100 384
406 000
762 367
254 968
0
TS 2017
259 823
0
101 889
412 090
773 802
258 793
0
TS 2018
263 720
0
103 418
418 271
785 409
262 674
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
602 744
1 224 773
21 298
2 000
127 269
1 978 084
52 492
520 681
1 258 972
13 090
0
107 622
1 900 365
53 924
520 681
1 258 972
13 090
0
107 622
1 900 365
53 924
576 275
1 098 493
9 720
0
201 409
1 885 897
112 692
535 197
1 079 178
9 817
0
183 718
1 807 911
113 819
554 460
1 089 970
9 915
0
185 563
1 839 908
114 958
559 981
1 100 869
10 015
0
187 394
1 858 259
116 107
-920 413
-987 208
-987 208
-1 134 797
-1 045 544
-1 066 106
-1 072 850
0
21 461
0
0
25 227
0
0
25 227
0
0
26 236
0
0
26 236
6 250
0
26 236
12 500
0
26 236
12 500
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
37
Sitova tavoite: Varattu 30 000 euron määräraha talousarviovuodelle perusturvalautakunnan alaisen
toiminnan tarkastelua ja kehittämistä varten
Sitova tavoite: Tonttien alennuskampanja alkaa välittömästi (KH 15.12.2014 § 251) jatkuen 30.6.2015
saakka. Alennus koskee olemassa olevien rakentamattomien tonttien ostoa ja vuokrausta. Alennus koskee uusia vuokrasopimuksia kolmen vuoden määräajaksi.
Toimintatuotot:
- Henkilöstökulut: valtuuston 22.4.2013 hyväksymästä luottamushenkilöiden palkkiosäännössä
päätetystä 50 %:n korotuksesta yli kolme tuntia kestävissä kokouksissa luovutaan vuosina 20152016, vaikutus n. 15 000 €/v.
- Tuet ja avustukset: Joukkoliikenteen valtionavustus laskee ennakkotiedon mukaan n. 86 000 €.
Toimintakulut:
- Palvelujen otot: Joukkoliikenteen kustannukset alenevat 1.8.2014 alkaneen uuden sopimuskauden myötä n. 142 000 €. Myös keskitettyjen kuljetuspalvelujen (Tassu) kustannukset alenevat n.
52 000 €.
- Muut toimintakulut: sisäiset vuokrat sisältävät kunnalle tarpeettomien kiinteistöjen sisäiset vuokrat
(Löyttymäen koulu 32 340 €, Pyhämäki 25 A 13 994 €, Harvialan päätalo 25 224 €).
- Muut toimintakulut: Janakkalan uuden historia kirjan taittoon ja painatukseen on varattu 19 500 €
- Lisäksi muissa toimintakuluissa on varattu määräraha mm. Vanajavesisäätiön rahoitukseen
17.000 € sekä muuhun seudulliseen yhteistyöhön 17.000 €.
38
TULOSALUE
HALLINTOPALVELUT
Toiminnan kuvaus
Hallintopalvelut tuottaa kunnan keskitetyt toimisto- ja tukipalvelut; palvelutoimisto Lyyli, monistamo, postitus, toimistotarvikevarasto ja asiakirjahallinto.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Osaamisen jakaminen Tietotaito on koko
yli organisaatiorajojen kunnan käytössä.
Laaditaan poikkihallinnollinen selvitys
keskitetyn kirjaamon
eduista ja ongelmakohdista sekä selvitetään keskitetyn kirjaamon soveltumista
Janakkalaan.
Selvitys on tehty.
Ratkaistaan asiakirjahallinnon kehityssuunta ja mahdolliset vaikutukset käytäntöön.
Käyttötalous
Hallintopalvelut
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
141 945
0
0
1 415
143 360
139 939
0
TA 2014
162 410
0
0
0
162 410
161 510
0
MTA 2014
162 410
0
0
0
162 410
161 510
0
TA 2015
154 050
0
0
0
154 050
151 950
0
TS 2016
158 316
0
0
0
158 316
156 184
0
TS 2017
155 615
0
0
0
155 615
153 452
0
TS 2018
162 950
0
0
0
162 950
160 754
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
194 111
153 759
83 811
0
54 737
486 418
106 030
168 902
160 654
65 390
0
57 335
452 281
109 734
168 902
160 654
65 390
0
57 335
452 281
109 734
141 000
174 237
66 020
0
58 566
439 823
108 533
140 574
171 434
66 680
0
59 152
437 840
109 619
140 057
173 149
67 347
0
59 744
440 296
110 715
141 190
174 880
68 020
0
60 341
444 432
111 822
-343 058
-289 871
-289 871
-285 773
-279 524
-284 680
-281 483
70 055
12 626
11 061
90 951
12 414
1 716
90 951
12 414
1 716
105 704
10 673
0
105 704
10 673
3 660
105 704
10 673
7 320
105 704
10 673
7 320
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
- Henkilöstökulut: siirretty yhden palvelusihteerin kustannukset tulosalueelle henkilöstöpalvelut
39
TULOSALUE
TALOUSPALVELUT
Toiminnan kuvaus
Talouspalveluiden tehtävänä on kunnan talouden hoidon johtaminen, kehittäminen ja valvonta. Myös
verotuskustannukset sekä keskitetty atk kohdistuvat tälle tulosalueelle. Talouspalvelut (kirjanpito, reskontrat ja sähköinen laskunkierrätyspalvelu) ostetaan KuntaPro Oy:ltä.
Tavoitteet
kaudella
Helppo ja kattava
Mittari
Kunnassa käytössä
oleva asiointiympäristö on valtakunnallisen
kehityksen mukaisella
tasolla.
Sähköisten asioiden
hankkeet
Edesautetaan eri
toimielinten sähköisen
asioinnin hankkeiden
toteutumista. Pääpaino hankkeilla jotka
palvelevat mahdollisimman laajasti kustannuksiin nähden.
Laaditaan selkeät
toiminta- ja vastuumallit ict-asioiden
kehittämiseen ja ylläpitoon.
Toiminta- ja vastuumallit on laadittu.
kaudella
Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne
ICT-palveluissa selkeä toimintamalli ja
organisaatio.
Mittari
40
Käyttötalous
Talouspalvelut
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
TP 2013
73 282
0
0
5 661
78 943
78 410
0
TA 2014
87 543
0
0
0
87 543
87 543
0
MTA 2014
87 543
0
0
0
87 543
87 543
0
TA 2015
0
0
0
23 444
23 444
23 444
0
TS 2016
0
0
0
0
0
0
0
TS 2017
0
0
0
0
0
0
0
TS 2018
0
0
0
0
0
0
0
214 228
833 932
4 155
0
7 237
1 059 553
10 057
238 547
877 673
3 830
0
8 640
1 128 690
10 923
238 547
877 673
3 830
0
8 640
1 128 690
10 923
161 680
874 208
2 790
0
8 476
1 047 154
11 724
161 709
878 770
2 818
0
8 561
1 051 858
11 842
161 982
883 378
2 846
0
8 647
1 056 852
11 960
163 450
888 032
2 875
0
8 733
1 063 089
12 080
-980 610
-1 041 147
-1 041 147
-1 023 710
-1 051 858
-1 056 852
-1 063 089
541 942
2 442
7 756
600 643
24 980
14 000
600 643
24 980
14 000
630 439
23 810
12 787
630 439
23 810
12 787
630 439
23 810
12 752
630 439
23 810
0
Toimintatuotot:
- Myyntituotot: sisäiset myyntituotot poistuvat kokonaan ICT-tukipalvelujen uudelleen järjestelyjen
myötä.
Toimintakulut:
- Henkilöstökulut: kulut alenevat n. 77 000 € johtuen järjestelmävastaavan määrärahojen siirtämisestä perusturvan alaisuuteen sekä talous- ja hallintojohtajan kulujen kohdistumisesta talouspalvelujen ja yleishallinnon tulosalueille.
41
TULOSALUE
HENKILÖSTÖPALVELUT
Toiminnan kuvaus
Henkilöstöpalvelut hoitavat kunnalle työnantajana kuuluvat henkilöstöasiat. Palkkalaskentapalvelut ostetaan KuntaPro Oy:ltä.
henkilöstöjohtaja Kristiina Hämäläinen
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Ennakoiva ja muutos- Kuukausittaisten hentilanteet hyödyntävä kilöstöraporttien hyöhenkilöstösuunnittelu dyntäminen resursoinnin ja työhyvinvoinnin näkökulmasta
vakiintuneena käytäntönä läpi organisaation
Arvio mahdollisista
eläköitymisistä 3-5
vuotta eteenpäin ja
tehtävän kuvausten
kerääminen läpi organisaation. 100% tehtävän kuvauksista
kerätty, keskustelut
mahdollisesti eläköityvien esimiesten
kanssa resursoinnin
näkökulmasta
Tehokas resursointi ja
henkilöstötunnuslukujen seuranta sis. eläköitymisennusteet,
poissaolot, lisä/ylityöt, tapaturmat.
Innovatiivisuuteen ja
kehittymiseen motivoiva johtaminen
100% esimiehistä
saanut perehdytystä
esimiestyön perusasioihin. Esimiestyö tehokkaasti koordinoitua ja tuettua henkilöstöhallinnon taholta.
Esimiesiltapäivien
Osaavat esimiehet ja
uudelleenkäynnistä- tehokkaasti viestivä
minen, esimiestiedot- työyhteisö
teet väh. 4 kertaa
vuosi, esimieskoulutukset taitotason mukaisesti, kehityskeskustelupohjan ja –
ohjeistuksen päivittäminen, yhteisen perehdytyslomakkeen
laatiminen ja käyttöönotto
Turvallinen ja arvostava työilmapiiri
100% paikallisista
sopimuksista tarkistettu tai päivitetty, jatkuva tiedottaminen ja
keskustelu pääluottamusmiesten kanssa
henkilöstön työsuhteisiin vaikuttavista asioista.
Vanhojen paikallisten
sopimusten löytäminen & päivityskeskustelut, YHRYn kokousten sopiminen etukäteen koko vuodelle,
kuukausittaisten pääluottamusmiesten
kokousten uudelleenkäynnistäminen
Työntekijöiden ja
työnantajan edustajien säännöllinen ja
toimiva yhteistoiminta
ja keskinäinen viestintä
42
Käyttötalous
Henkilöstöpalvelut
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
TP 2013
80
0
168 333
16 131
184 545
12 134
0
TA 2014
0
0
186 000
0
186 000
0
0
MTA 2014
0
0
186 000
0
186 000
0
0
TA 2015
0
0
207 322
0
207 322
0
0
TS 2016
0
0
210 433
0
210 433
0
0
TS 2017
0
0
213 598
0
213 598
0
0
TS 2018
0
0
216 786
0
216 786
0
0
708 530
738 223
20 361
10 810
17 685
1 495 608
312 726
755 814
771 431
21 930
25 400
19 316
1 593 891
350 290
755 814
771 431
21 930
25 400
19 316
1 593 891
350 290
762 482
758 251
19 690
21 000
26 964
1 588 387
394 885
749 406
762 366
19 887
21 210
27 234
1 580 103
400 719
728 717
771 919
20 086
21 422
27 506
1 569 649
406 655
731 635
781 549
20 287
21 636
27 781
1 582 888
412 633
-1 311 063
-1 407 891
-1 407 891
-1 381 065
-1 369 670
-1 356 051
-1 366 102
1 313 868
0
0
1 407 897
0
0
1 407 897
0
0
1 378 422
0
0
1 378 422
0
0
1 378 422
0
3 750
1 378 422
0
3 750
- Henkilöstökulut: siirretty palvelusihteeri hallintopalvelut-tulosalueelta henkilöstöpalveluttulosalueelle
- Henkilöstökulut: uranvaihto-ohjelmaan on varattu 50.000 €
- Avustukset: henkilöstön omaehtoisen koulutuksen tukemiseen on varattu 3 000 € ja Virkun toimintaan 18 000 €
43
TULOSALUE
TYÖLLISTÄMINEN
Toiminnan kuvaus
Henkilöstöpalvelut koordinoivat keskitetysti kunnan työllistämistä. Tulosalueella hoidetaan sekä valtion
tukema että kunnan oma työllistäminen.
henkilöstöjohtaja Kristiina Hämäläinen
Tavoitteet
Talous ja resurssit
kaudella
Mittari
Aktiivinen työllisyyden Kunnan muodostavat
hoito
yhtenäisen vaikuttavuudeltaan tehokkaan
kokonaisuuden. Henkilöstöhallinnon työllistämistoimet nivoutuvat kunnan muihin
työllistämistoimenpiteisiin.
Työllistettävien henkilöiden tarkoituksenmukainen sijoittaminen mahdollisimman
tuloksekkaasti. Työllistämissetelit käytetty
100 %:sesti.
Työllistämiskoordinaattorilla on käsitys
kunnan työllistämisen
kokonaisuudesta ja
ehdotus toimenpiteiksi
seuraaville kahdelle
vuodelle.
Käyttötalous
Työllistäminen
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
3 570
0
185 764
0
189 334
0
0
TA 2014
3 600
0
179 000
0
182 600
0
0
MTA 2014
3 600
0
179 000
0
182 600
0
0
TA 2015
3 600
0
160 000
0
163 600
0
0
TS 2016
3 654
0
162 400
0
166 054
0
0
TS 2017
3 709
0
164 836
0
168 545
0
0
TS 2018
3 764
0
167 309
0
171 073
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
715 402
10 017
0
11 409
2 658
739 485
0
774 032
6 484
0
20 800
3 500
804 816
0
774 032
6 484
0
20 800
3 500
804 816
0
1 075 904
5 500
0
512 400
1 000
1 594 804
0
979 022
5 555
0
515 908
3 535
1 504 020
0
885 270
5 611
0
521 067
3 570
1 415 518
0
793 140
5 667
0
526 277
3 606
1 328 690
0
-550 150
-622 216
-622 216
-1 431 204
-1 337 966
-1 246 973
-1 157 617
0
4 044
0
0
3 866
0
0
3 866
0
0
7 121
0
0
7 121
0
0
7 121
0
0
7 121
0
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
44
- henkilöstökulut:
Valtion tukemaan työllistämiseen on varattu n. 876.000 €.
- Määräraha sisältää työllisyyskoordinaattorin kustannukset 44 600 €
- Mahdolliseen työmarkkinatukiuudistukseen on varauduttu lisäämällä työllistämismäärärahoja (netto) talousarviovuodelle 2015 300 000 €, taloussuunnitelmavuodelle 2016
200 000 € ja taloussuunnitelmavuodelle 2017 100 000 €.
- Määrärahalla työllistetään keskimäärin 46 henkilöä 6 kuukauden mittaisiin palvelussuhteisiin ja saadaan yhteensä 278 työllistämiskuukautta keskimääräisellä palkalla laskettuna.
- Siirretty perusturvan toimialalta, sosiaalityö ja toimeentuloturva-tulosalueelta, määrärahavaraus 490 000 € työmarkkinatuen kuntaosuutta varten (tiliryhmä avustukset).
 Vuoden 2015 alusta kunta joutuu maksamaan yli 300 päivää työttömänä olleen
työmarkkinatuesta puolet. Aiemmin tämä koski yli 500 päivää työttömänä olleita.
Arvion mukaan ns. sakkolistalle tulee 40 uutta henkilöä ja kustannukset vuositasolla olisivat noin 150 000 €. Sosiaalityö ja toimeentuloturva-tulosalueelle v. 2015
vakinaistetulla ohjaajan vakanssilla pyritään siihen, että lisäkustannukset alenisivat 80 000 euroon.
Kunnan omaan työllistämiseen on varattu n. 229.000 €. Käyttö jakautuu seuraavasti:
Henkilöstökulut: koululaisten työllistämiseen kunnan organisaatioon kahden tai neljän
viikon työsuhteeseen 50.896 €. Määräraha sisältää myös 6 oppisopimusopiskelijan
kustannukset
Palvelujen ostot: yksi siviilipalvelushenkilö
Avustukset: työllisyyssetelit alle 25 – vuotiaille, vaikeasti työllistettäville tai maahanmuuttajille 22.400 €
Muut toimintakulut: työttömien opintosetelit kansalaisopistojen kursseihin, varattu 1.000
€. Siirretty 1.600 € työllisyysseteliin
45
TULOSALUE
ELINKEINOPALVELUT
Toiminnan kuvaus
Elinkeinopalvelut sisältävät ostopalvelut Janakkalan Teollisuusalueet Oy:ltä sekä määrärahat EU- ja
aluehankerahoituksiin.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Helposti saavutettavat Kuntalaiset löytävät
helposti yritysten,
yhdistysten ja kunnan
palvelut
Vaihtoehtojen kartoitus ja uudistuksen
valmistelu
Sähköisen palveluhakemiston kehittäminen osana verkkopalvelu-uudistusta
Palautteen järjestelYrittäjien tyytyväisyys
mällinen hyödyntämi- kunnan elinkeinotoinen toiminnan kehit- mintaan
tämisessä
Vuonna 2014 tehdyn
elinvoimakyselyn
tuloksiin reagointi.
Säännöllinen elinvoimakysely ja sen raportointi sekä seuranta
kaudella
Palvelutuotannon
yhteistyö kuntien,
yritysten ja yhdistysten kanssa
Mittari
Kunnan elinkeinotoiminnan vahvistaminen ja asiakkaiden
valinnan vapauden
lisääntyminen
Kunnan sijainnin hyö- Elinkeinoalueiden
dyntäminen osana
profilointi
Selvitetään toimiala- Palvelusetelin käytön
kohtaiset mahdollilaajentamisen valmissuudet palvelusetelin telu
käyttöönottoon
Yritystonttien myynti,
kpl
Vuonna 2014 aloitetun miljöösuunnitelman loppuunsaattaminen.
Rastikankaan tunnettuuden kasvattaminen
46
Käyttötalous
Elinkeinopalvelut
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
TP 2013
9 024
0
0
1 750
10 774
0
0
TA 2014
0
0
0
0
0
0
0
MTA 2014
0
0
0
0
0
0
0
TA 2015
0
0
0
0
0
0
0
TS 2016
0
0
0
0
0
0
0
TS 2017
0
0
0
0
0
0
0
TS 2018
0
0
0
0
0
0
0
63
92 887
179
0
0
93 130
529
0
87 000
0
0
20 000
107 000
0
0
87 000
0
0
20 000
107 000
0
70
94 470
0
0
20 000
114 540
110
68
95 005
0
0
20 100
115 173
111
65
95 544
0
0
20 200
115 808
112
65
96 087
0
0
20 300
116 452
113
-82 356
-107 000
-107 000
-114 540
-115 173
-115 808
-116 452
0
1 169
0
0
1 361
0
0
1 361
0
0
739
0
0
739
0
0
739
0
0
739
0
Toimintakulut:
- Palvelujen ostot: Janakkalan Teollisuusalueet Oy:lle maksetaan 45.000 €, jolla katetaan mm.
uusyrityskeskuksen rahoitusosuus n. 26.000 €. Lisäksi palvelujen ostoon on varattu 42.000 €
alueellisen elinkeinotoiminnan kustannuspaikalle aluekehityshankkeisiin (mm. Leader n.
33 000 €) sekä kunnanhallituksen hyväksymän elinvoimahankkeen kustannuksiin 7 000
- Muut toimintakulut: sisältää Venäjä-hankkeen kustannukset n. 11.400 € sekä Riihimäen First
Round Oy:n yrityshautomo-kiihdyttämispalveluiden ostamisesta neljälle yritykselle
47
TULOSALUE
PELASTUSLAITOS
Toiminnan kuvaus
Pelastuslain 4 luvun 29 §:n mukaan alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan
tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Pelastustoimen palvelut ostetaan Kanta-Hämeen Pelastuslaitokselta. Päättävänä toimielimenä toimii Hämeenlinnan kaupungin hallinnossa pelastuslautakunta.
Käyttötalous
Pelastuslaitos
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
TP 2013
0
0
0
0
0
0
0
TA 2014
0
0
0
0
0
0
0
MTA 2014
0
0
0
0
0
0
0
TA 2015
0
0
0
0
0
0
0
TS 2016
0
0
0
0
0
0
0
TS 2017
0
0
0
0
0
0
0
TS 2018
0
0
0
0
0
0
0
35 675
1 067 718
0
0
120
1 103 513
9 009
36 000
1 116 395
0
0
120
1 152 515
9 000
36 000
1 116 395
0
0
120
1 152 515
9 000
36 000
1 113 000
0
0
120
1 149 120
9 000
34 920
1 124 090
0
0
120
1 159 130
9 090
33 174
1 135 331
0
0
121
1 168 626
9 181
33 174
1 146 684
0
0
122
1 179 981
9 273
-1 103 513
-1 152 515
-1 152 515
-1 149 120
-1 159 130
-1 168 626
-1 179 981
0
6 113
54 982
0
7 375
0
0
7 375
0
0
7 407
0
0
7 407
0
0
7 407
0
0
7 407
0
- Pelastuslaitoksen talousarvio perustuu pelastuslautakunnan esittämään talousarvioesitykseen.
Pelastuslaitoksen maksuosuuteen on varattu 1.104.000 €. Muut kustannukset koostuvat vanhoista eläkevastuista sekä Janakkalan Vedelle maksettavista korvauksista vesipostien huoltamisesta.
48
TOIMIELIN
MAASEUTULAUTAKUNTA
Toiminnan kuvaus
Maaseutulautakunnan sekä tulosalueen maaseutu- ja kyläpalvelut keskeisin tehtävä on suorittaa kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaiset tehtävät Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Lopen ja
Riihimäen alueelle. Tehtävät käsittävät mm. maatilojen EU- ja kansallisten tukien käsittelyn eri työvaiheineen, hukkakauran torjunnan valvontoja ja neuvontaa, maatalouden varautumisen poikkeusoloihin jne.
Muita maaseutulautakunnan toimintasektoreita ovat Janakkalan osalta yksityisteiden kunnossapito- ja
perusparannusavustusten käsittely sekä osin myös tiekuntien neuvonta. Lisäksi kylätoimintaan ja maaseudun kehittämiseen liittyvät asiat kuuluvat maaseutulautakunnan tehtäviin. Maaseudun kehittämistehtäviin on nyt maaseutupalveluyksikön myötä mahdollista suunnata entistä enemmän voimavaroja, mikäli
talousarviossa on tähän määrärahoja.
Toimielimen ja tulosalueiden maaseutu- ja kyläpalvelut sekä maaseutupalveluyksikkö johtamisen kokonaisvastuu maaseutupäällikkö Ari Uotila
Käyttötalous
MAASEUTULAUTAKUNTA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
471 778
0
2 916
0
474 694
92 419
0
TA 2014
479 498
0
0
0
479 498
94 355
0
MTA 2014
479 498
0
0
0
479 498
94 355
0
TA 2015
472 199
0
0
0
472 199
93 441
0
TS 2016
474 076
0
0
0
474 076
93 500
0
TS 2017
479 943
0
0
0
479 943
93 600
0
TS 2018
485 875
0
0
0
485 875
93 700
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
386 898
140 752
8 623
134 452
17 970
688 694
111 081
405 500
149 245
19 386
90 807
21 239
686 177
120 573
405 500
149 245
19 386
90 807
21 239
686 177
120 573
400 048
145 911
14 898
90 807
23 128
674 792
118 333
399 767
147 367
15 017
138 840
23 363
724 355
119 516
399 396
148 838
15 137
138 874
23 602
725 846
120 711
399 705
150 324
15 257
138 908
23 842
728 037
121 918
-214 000
-206 679
-206 679
-202 593
-250 279
-245 903
-242 162
0
16 209
0
0
16 630
0
0
16 630
0
0
17 489
0
0
17 489
0
0
17 489
0
0
17 489
0
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
49
TULOSALUE
MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT
Tavoitteet
Kriittinen menestystekijä
Tavoite valtuustokaudella
Mittari
Edistetään hajaKunnossapitoKunnossapitoavustus- Avustetaan yksityisteiasutusalueiden pysy- avustusten maksa- ten maksatus alkaa
den kunnossapitoa ja
vän asutuksen käyttä- tusaika.
viimeistään 1.5.2015
perusparannusta.
mien yksityisteiden
liikennöitävyyttä.
Osallistumista edistä- Janakkalan kyläyhdis- Edistämiseen käy- Käytetty työaika vähin- Maataloustoimisto
vä, kattava yhdistysten tysten yhteistoiminnan tetty työaika.
käyttää merkittävästi
tään 1-2 kk:n työja yhteisöjen verkosto edistäminen.
työaikaa kyläyhdistyspanos.
ten yhteistoimintaan ja
kylätoiminnan edistämiseen.
Suoritetilaustaulukko
Tuotteiden määrä sekä yksikköhinta- ja laatutiedot
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
270
486
250
350
275
318
275
491
275
491
275
491
Maaseutu- ja kyläpalvelut
Yksityisteiden avustus
Tuettavaa yksityistietä, km
Avustus €/kilometri
Käyttötalous
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
10 230
0
0
0
10 230
2 438
0
TA 2014
10 858
0
0
0
10 858
0
0
MTA 2014
10 858
0
0
0
10 858
0
0
TA 2015
8 795
0
0
0
8 795
0
0
TS 2016
8 800
0
0
0
8 800
0
0
TS 2017
8 840
0
0
0
8 840
0
0
TS 2018
8 860
0
0
0
8 860
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
14 047
100 622
6 365
134 452
9 397
264 882
99 171
18 490
101 220
9 794
90 807
10 722
231 033
106 002
18 490
101 220
9 794
90 807
10 722
231 033
106 002
19 438
99 825
5 066
90 807
11 834
226 970
104 735
19 100
100 820
5 087
138 840
11 957
275 804
105 782
18 564
101 825
5 107
138 874
12 081
276 451
106 840
18 636
102 841
5 127
138 908
12 206
277 719
107 908
-254 652
-220 175
-220 175
-218 175
-267 004
-267 611
-268 859
0
2 562
0
0
2 606
0
0
2 606
0
0
2 754
0
0
2 754
0
0
2 754
0
0
2 754
0
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
50
Maaseudun kehittämistehtäviin talousarviossa on varauduttu työajan käyttöön 1-2 kk/vuosi ko.
tehtävissä, mutta itse toimintaan ei ole erillistä määrärahavarausta, vaan toiminnan kustannukset
tulee kattaa maaseutu- ja kyläasiain määrärahoilla.
Maaseutulautakunnan kokouksiin on ollut varattuna vuosittain määrärahaa vain noin 3
kokoukseen, kun kokouksia on vuosittain ollut kuitenkin 4-5 kpl. Talousarvioesityksessä on muita
määrärahoja karsimalla lisätty kokouspalkkioiden kustannusosuuksia, sekä katettu sisäisten
kustannusten reilu kehyksen ylittävää nousua
Maaseutulautakunnan tavoitteena maaseudun kehittämisen lisäksi on, että jatkossa Janakkalan
kunnan muut hallintokunnat hyödyntävät maaseutulautakunnan erityisosaamista ja paikallistuntemusta mm. pyytämällä käsittelemissään asioissa lausunnon myös maaseutulautakunnalta, mikäli
asia sivuaa haja-asutusalueilla asuvia tai toimivia
-
Tuet ja avustukset: yksityisteiden avustustaso palautetaan ennen vuotta 2014 vallinneelle tasolle
(talouden tasapainottamisohjelmassa edellytetään pysyvästi leikattua avustusmäärärahaa).
51
TULOSALUE
MAASEUTUPALVELUYKSIKKÖ
Toiminnan kuvaus
Maaseutupalveluyksikkö Häme vastaa lakisääteisten maaseutuhallinnon palvelujen tuotannosta
koko Riihimäen sekä Hämeenlinnan seuduilla siten, että syntyneet kustannukset jaetaan alueen
kunnille palvelun tarpeen laajuutta kuvaavilla mittareilla. Yksikkö voi tämän lisäksi myydä alueen
kunnille lisäpalveluja, maaseutuhallinnon ei-lakisääteisiin tehtäviin, kuten mm. Janakkala ostaa
palvelua hallinnollisiin tehtäviin, yksityistieasioihin ja maaseudun kehittämisen tehtäviin.
Maaseutupalveluyksikön toiminta on hajautettu toiminta-alueen kuntiin, mutta päätoimipaikka on
Janakkalassa, josta myös yksikön toimintaa ohjataan.
Tavoitteet
Mittari
Helppo ja kattava säh- Noin 75 % hakemuk- Sähköisesti tulleiköinen asiointi
sista tulisi sähköisesti. den hakemusten
määrä.
Noin 65 % hakemuk- Sähköisen hakemisen
sista tulee sähköisesti. markkinointi.
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
Maaseutupalveluyksikkö
Tuenhakijat, kpl
Peltolohkoja, kpl
Peltoa, hehtaaria
Maksetut tuet, €
Tukipäätökset, kpl
Hallintokulut €/tuenhakija
Hallintokulut €/peltohehtaari
Hallintokulut %:a maksetuista tuista
Hallintokulut €/tukipäätös
1 472
1 460
1 375
1 355
1 335
1 315
20 927
21 000
20 900
20 900
20 900
20 900
67 573
67 500
67 500
67 500
67 500
67 500
42 753 347 46 000 000 40 000 000 40 000 000 40 000 000 40 000 000
8 271
7 900
7 000
6 900
6 800
6 700
297
321
335
336
337
338
6
7
7
7
7
7
1,02
1,02
1,20
1,20
1,30
1,30
53
59
66
66
67
67
Poikkeamat suoritteissa: EU:n maataloustukien rahoituskauden vaihtumisen myötä kaikki maataloustuet
tulevat muuttumaan v. 2015 lähtien. Tulevat tukitasot ovat vielä auki, joten maaseutulautakunnan talousarvion valmistelussa on oletettu, että tukitaso on hieman aleneva mutta tukien vaatimukset kiristyvät.
Kuntien maaseutuhallinnon osalta työnjako valtion ja kuntien välillä on myös vielä avoinna, mutta tämän
hetken arvion mukaan kuntien rooli tulevaisuudessa on mieluummin vahvistuva kuin heikkenevä.
52
Käyttötalous
Maaseutupalveluyksikkö
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
461 548
0
2 916
0
464 464
89 982
0
TA 2014
468 640
0
0
0
468 640
94 355
0
MTA 2014
468 640
0
0
0
468 640
94 355
0
TA 2015
463 404
0
0
0
463 404
93 441
0
TS 2016
465 276
0
0
0
465 276
93 500
0
TS 2017
471 103
0
0
0
471 103
93 600
0
TS 2018
477 015
0
0
0
477 015
93 700
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
372 852
40 130
2 258
0
8 573
423 812
11 911
387 010
48 025
9 592
0
10 516
455 143
14 570
387 010
48 025
9 592
0
10 516
455 143
14 570
380 610
46 086
9 832
0
11 294
447 822
13 598
380 667
46 547
9 930
0
11 407
448 551
13 734
380 832
47 012
10 030
0
11 521
449 395
13 871
381 069
47 482
10 130
0
11 636
450 317
14 010
TOIMINTAKATE
40 652
13 497
13 497
15 582
16 725
21 708
26 698
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
0
13 647
0
0
14 024
0
0
14 024
0
0
14 735
0
0
14 735
0
0
14 735
0
0
14 735
0
53
TOIMIELIN
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Toiminnan kuvaus
Ympäristölautakunta ja tulosalue ympäristöpalvelut vastaa kunnan velvoitteeksi lainsäädännöllä osoitetuista rakennusvalvontaviranomaisen, ympäristönsuojeluviranomaisen sekä maa-aineslupa- ja valvontaviranomaisen tehtävistä.
Lautakunta pyrkii omalta osaltaan edistämään kestävää kehitystä sekä turvaamaan turvallisen, terveellisen ja ekologisesti kestävän rakennetun- ja luonnonympäristön asukkailleen. Tavoitteena on laadukas,
joustava ja kustannustehokas asiakaspalvelu.
Toimielimen ja tulosalueen johtamisen kokonaisvastuu on ympäristöpäällikkö Heikki Tammisella.
Käyttötalous
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
2 400
249 229
0
0
251 629
7 750
2 100
TA 2014
0
196 300
0
0
196 300
0
0
MTA 2014
0
196 300
0
0
196 300
0
0
TA 2015
0
214 689
0
0
214 689
8 065
0
TS 2016
0
209 723
0
0
209 723
0
0
TS 2017
0
212 869
0
0
212 869
0
0
TS 2018
0
216 062
0
0
216 062
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
384 662
210 303
9 462
1 400
44 181
650 007
65 108
288 838
310 409
6 050
1 500
12 636
619 433
31 834
288 838
310 409
6 050
1 500
12 636
619 433
31 834
295 220
372 035
6 590
500
12 265
686 610
32 554
295 972
375 755
6 656
505
12 387
691 275
32 879
297 630
379 513
6 722
510
12 511
696 887
33 208
300 492
383 308
6 790
515
12 636
703 741
33 540
-396 278
-423 133
-423 133
-471 921
-481 552
-484 017
-487 679
0
11 413
426
0
13 847
0
0
13 847
0
0
13 041
0
0
13 041
0
0
13 041
0
0
13 041
0
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
54
TULOSALUE
YMPÄRISTÖPALVELUT
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Helposti saavutettavat Rakennusvalvonnan Asiakastyytyväisyys
ja ympäristönsuojelun
henkilöstö on tavoitettavissa helposti ja
varmasti virka-aikana,
joko puhelimitse, sähköisesti toimistolla tai
asiakkaan luona.
Varmistetaan helppo
tavoitettavuus toimistoajoilla sekä puhelinja sähköpostipalvelulla.
Rakennusvalvonnan
ja ympäristönsuojelun
henkilöstö on tavoitettavissa helposti ja
varmasti virka-aikana,
joko puhelimitse, sähköisesti, toimistolla tai
asiakkaan luona.
Helppo ja kattava
Tietojärjestelmäselvitys Hämeenlinnan
kanssa. Oman järjestelmän päivittäminen
pidetään jäissä.
Yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin
kanssa osana palvelurakenneselvitystä
selvitetään rakennusvalvonnan tietojärjestelmän uusimista, ja
siihen liittyen sähköisen asioinnin mahdollisuuksia.
Uusi tietojärjestelmä Sähköisen asioinnin
ja sähköinen asiointi määrä.
käytössä, yhteistyössä Hämeenlinnan
kaupungin rakennusvalvonnan kanssa.
kaudella
Mittari
Palvelutuotannon
yhteistyö kuntien,
Seudullinen organisaatio mahdollinen
riippuen lainsäädännön kehityksestä.
Yhteistyöyksiköiden
määrä ja yhteistyön
laatu.
Seurataan rakennusvalvonnan yksikkökokoa koskevan lainsäädännön kehitystä,
ja arvioidaan suurempien toimintayksiköiden etuja ja haittoja.
Erityisesti ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun ja vesiensuojelun alla toimivien
yhdistysten kanssa on
molempia osapuolia
hyödyttävää yhteistyötä.
Palvelurakenneselvitystä jatketaan erityisesti tietojärjestelmäkehityksessä.
Ennaltaehkäisevä
toiminta
Lupa- ja valvontame- Lupa- ja valvontatoinettelyllä pystytään
minnan suoritteet.
ennakolta ohjaamaan
hyvään rakentamiseen ja ympäristön
pilaantumisen ehkäisemiseen.
Lupa- ja valvontamenettelyllä pystytään
ennakolta ohjaamaan
hyvään rakentamiseen ja ympäristön
pilaantumisen ehkäisemiseen.
Lupamenettelyn sujuva hoitaminen ja valvonnan suunnitelmallisuuden lisääminen.
55
kaudella
Ympäristön tilan paranemiseen johtava
toiminta
Mittari
Ympäristön eri osaYmpäristön tilan seu- Ympäristön eri osaalueilla tapahtuu
rannan mittarit.
alueilla tapahtuu
myönteistä kehitystä.
myönteistä kehitystä.
Ympäristönsuojelun
toiminta kaikkineen
tähtää ympäristön tilan
parantamiseen ja pilaantumisen ehkäisyyn. Lupa- ja valvontamenettely, vesiensuojelun, pohjavedensuojelun, luonnonsuojelun edistäminen,
jätehuollon kehittäminen, energiansäästö
ja bioenergia, kasvihuonekaasujen vähentäminen, kestävä
kehityksen edistäminen.
Talous ja resurssit
kaudella
Mittari
Kilpailukykyinen oma Oma palvelutuotanto Oman palvelutuotanpalvelutuotanto
korvataan seudullisel- non määrä, kustanla yksiköllä, mikäli
nukset, suoritteet.
lainsäädäntö tulee
niin edellyttämään.
Tehtävät hoidetaan
oman palvelutuotantoa käyttäen. Seurataan isompia toimintayksiköitä koskevan
lainsäädännön kehitystä.
Tehtävät hoidetaan
omaa palvelutuotantoa käyttäen.
Kustannustietoisuus Nettokustannukset
ja tehokas resurssien eivät kasva.
käyttö
Kustannuskehitys,
henkilöstömäärä,
suoritteet.
Nettokustannukset
eivät kasva.
Noudatetaan talousarviota, priorisoimalla
tehtäviä varmistetaan
toiminnan laatu.
kaudella
Mittari
Henkilöstön hyvinvointi. Tarvittaessa
kysely. Kehityskeskustelut.
Motivoitunut, terve
henkilöstö, joka viihtyy työssään ja työyksikössään.
Töiden järjestely, kouluttautuminen, hyvinvointiin tähtäävä työyhteisötoiminta.
Motivoitunut, terve
henkilöstö, joka viihtyy työssään.
56
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
201
35
26
220
30
45
215
30
25
215
30
25
215
30
25
215
30
25
5
3
8
4
3
20
4
4
20
4
4
20
4
4
20
4
4
20
Rakennusvalvonta
Rakennusluvat yhteensä
- Näistä asuinrakennuksia
Korjausavustukset, kpl
Ympäristönsuojelu
Ympäristöluvat
Maa-ainesluvat
Muut
Terveysvalvonta ja eläinlääkintäpalvelut ovat siirtyvät Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän tuottamiksi (ostopalvelu). Suoritemäärien ei arvioida tässä vaiheessa olennaisesti muuttuvan.
Käyttötalous
Ympäristöpalvelut
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
2 400
249 229
0
0
251 629
7 750
2 100
TA 2014
0
196 300
0
0
196 300
0
0
MTA 2014
0
196 300
0
0
196 300
0
0
TA 2015
0
214 689
0
0
214 689
8 065
0
TS 2016
0
209 723
0
0
209 723
0
0
TS 2017
0
212 869
0
0
212 869
0
0
TS 2018
0
216 062
0
0
216 062
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
384 662
210 303
9 462
1 400
44 181
650 007
65 108
288 838
310 409
6 050
1 500
12 636
619 433
31 834
288 838
310 409
6 050
1 500
12 636
619 433
31 834
295 220
372 035
6 590
500
12 265
686 610
32 554
295 972
375 755
6 656
505
12 387
691 275
32 879
297 630
379 513
6 722
510
12 511
696 887
33 208
300 492
383 308
6 790
515
12 636
703 741
33 540
-396 278
-423 133
-423 133
-471 921
-481 552
-484 017
-487 679
0
11 413
426
0
13 847
0
0
13 847
0
0
13 041
0
0
13 041
0
0
13 041
0
0
13 041
0
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
Toimintatuotot/Maksutuotot:
- rakennusvalvonnan tulot suhdanneriippuvaisia
- ympäristö- ja maa-aineslupatulot nousevat.
Toimintakulut:
Palvelujen ostot:
- Ympäristöterveydenhuollosta ja eläinlääkinnästä vastaa sopimukseen perustuen Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä. Kustannuksissa korotuspainetta. Konsernijaosto antoi 6.10.
kokouksessaan lausunnon kuntayhtymän talousarvioesityksestä.
- Rakennusvalvonnan ATK-kustannuksissa tilapäinen korotustarve (valtakunnallinen väestötietojärjestelmän uudistaminen).
57
TOIMIELIN
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Toiminnan kuvaus
Tekniset palvelut vastaavat yhdyskuntarakenteen suunnittelusta ja ohjauksesta, kunnan omaisuuden
ylläpidosta ja hoidosta, katujen, puistojen ja yleisten alueiden ylläpidosta, ateria- ja puhtauspalveluista
sekä teknisen lautakunnan alaisen investointiohjelman (talonrakennusinvestoinnit, infrainvestoinnit) toteuttamisesta.
Toimielimen johtamisen kokonaisvastuu on teknisellä johtajalla.
Käyttötalous
TEKNINEN LAUTAKUNTA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
5 699 534
23 840
3 705
6 408 453
12 135 532
10 842 605
149 728
TA 2014
5 504 509
18 000
0
7 009 307
12 531 816
11 253 344
95 000
MTA 2014
5 504 509
18 000
0
7 009 307
12 531 816
11 253 344
95 000
TA 2015
5 895 225
21 270
0
7 070 253
12 986 748
11 684 644
95 000
TS 2016
5 912 266
21 589
0
7 147 248
13 081 103
11 839 467
95 000
TS 2017
5 988 635
21 913
0
7 203 482
13 214 030
11 953 770
95 000
TS 2018
6 066 030
22 242
0
7 260 127
13 348 399
12 069 235
95 000
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
5 198 989
2 393 812
3 616 808
1 500
589 709
11 800 819
917 719
5 131 401
2 205 475
3 550 807
2 800
566 949
11 457 432
894 289
5 131 401
2 205 475
3 550 807
2 800
566 949
11 457 432
894 289
5 550 834
2 201 441
3 414 260
2 800
541 769
11 711 104
860 099
5 560 539
2 203 455
3 433 163
2 828
547 187
11 747 172
868 700
5 581 423
2 205 490
3 467 254
2 856
552 659
11 809 682
877 387
5 680 434
2 212 233
3 501 687
2 885
558 185
11 955 423
886 161
484 441
1 169 384
1 169 384
1 370 644
1 428 931
1 499 348
1 487 976
0
253 155
3 543 361
0
285 785
4 001 106
0
285 785
4 001 106
0
280 193
3 685 981
0
280 193
3 899 307
0
280 193
4 194 109
0
280 193
4 633 288
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
Käyttötalouden perustelut sekä palvelutuotannon muutokset ja niistä aiheutuvat kustannusvaikutukset
selitetty tulosalueittain.
58
TULOSALUE
TEKNISEN TOIMEN HALLINTO
Toiminnan kuvaus
Teknisen toimen hallintoon kuuluu teknisen sektorin ylin päätäntävalta (tekninen lautakunta), toimialan
talous- ja hallintopalvelut, toiminnan kehittäminen, tulosalueiden ohjaus sekä kunnalle kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitaminen.
Tulosalueen kokonaisvastuu on talouspäällikkö Tiina Vesalalla.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Toimialalla on oikean- Saatujen palautteiden Päätöksistä ei tehdä
lainen ja hyvä palveluja oikaisuvaatimusten oikaisuvaatimuksia.
rakenne ja -ohjaus.
määrä.
Saatu palaute ohjaa
toimintaa asiakaslähtöisesti.
Saadut palautteet
käsitellään ja toimintaa kehitetään saatujen palautteiden perusteella.
Talous ja resurssit
kaudella
Mittari
Talouden toteuma
(tuotot, valmistus
omaan käyttöön ja
kulut).
Lisätään kustannustietoisuutta toimialalla
(luottamushenkilöt,
henkilöstö).
Vertailukelpoisen kustannuslaskentatiedon
tuottaminen tarpeen
mukaan. Päätöksenteossa otetaan aina
huomioon kustannusvaikutukset.
Päätöksenteon kustannusvaikutukset
tunnetaan. Kuntastrategia on talouden ja
kehittämisen perustana.
59
Käyttötalous
Teknisen toimen hallinto
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
0
339
3 625
0
3 963
0
0
TA 2014
0
0
0
0
0
0
0
MTA 2014
0
0
0
0
0
0
0
TA 2015
0
0
0
0
0
0
0
TS 2016
0
0
0
0
0
0
0
TS 2017
0
0
0
0
0
0
0
TS 2018
0
0
0
0
0
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
210 724
50 126
3 166
1 500
46 058
311 574
52 647
212 688
45 540
6 800
2 800
38 184
306 012
46 224
212 688
45 540
6 800
2 800
38 184
306 012
46 224
216 982
42 121
6 350
2 800
39 476
307 729
46 947
216 110
42 542
6 414
2 828
39 871
307 765
47 417
214 961
42 968
6 478
2 856
40 270
307 532
47 891
216 648
43 397
6 542
2 885
40 672
310 145
48 370
-307 611
-306 012
-306 012
-307 729
-307 765
-307 532
-310 145
0
5 555
0
0
6 090
0
0
6 090
0
0
5 610
11 500
0
5 610
35 125
0
5 610
53 500
0
5 610
63 250
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
-
Henkilöstökulut: valtuuston 22.4.2013 hyväksymästä luottamushenkilöiden palkkiosäännössä
60
TULOSALUE
KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ
Toiminnan kuvaus
Yhdyskuntarakenteen ohjaus tapahtuu maankäytön strategian tavoitteiden mukaisesti yleisja asemakaavoituksen sekä MRL:n ohjauskeinoin. Tulosalue vastaa omalta osaltaan kunnan maapolitiikan hoidosta.
Sisältää palvelut: maankäytön yleissuunnittelu, asemakaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu, paikkatieto ja maaomaisuus.
Tehtävät:
maankäytön suunnittelu sekä maankäyttö- ja rakennuslain kunnalle määräämät tehtävät
kiinteistönmuodostamislainsäädännön kunnalle määräämät tehtävät
kunnallistekniikan suunnittelu, suunnittelun ja urakoiden hankinta, työmaavalvonta ja liikennesuunnittelu
maanrakentamisen ja vesihuoltotoiminnan mittaukset ja muut mittauspalvelut
kunnan kiinteän omaisuuden hankintaan liittyvä valmistelu sekä kiinteän omaisuuden luovutus.
Tulosalueen kokonaisvastuu on kaavoitusarkkitehti Leena Turkalla.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Helposti saavutettavat Turengin liikekeskus- Kaavan valmius.
tan asemakaavan
valmistuminen.
Asuintonttien tarjonta
vastaa eri asukasryhmien kysyntään
laadukkaasti ja monipuolisesti (erityyppiset
taloudet, lapsiperheet
ja niiden palvelut,
vanhusväestö, nuorisoasuminen yms.).
Turengin keskustan
asemakaava prosessissa.
Asemakaavan luonnosvaiheen kuuleminen.
Kaavoitus edennyt
Turenki länsi 1 aseaikataulussa ja tontti- makaava valmis.
myynti pysynyt suunnitellulla tasolla.
Turenki länsi 1 asemakaava laatiminen.
kaudella
Mittari
Kunnan sijainnin hyö- Kuntarajat ylittävä
dyntäminen osana
yhteistyö.
Kaavan valmius.
Rastilan - Rastikankaan osayleiskaava
valmis.
Rastilan - Rastikankaan yleiskaavan laatiminen.
Kunnan sijainnin hyö- Kuntarajat ylittävä
dyntäminen osana
yhteistyö.
metropolivyöhykettä.
Kaavan valmius.
Harvialan osayleisHarvialan yleiskaavan
kaavan aloituspäätös aloitus.
tehty.
61
Talous ja resurssit
kaudella
Mittari
Kustannustietoisuus Luopuminen tuottaToteutuneet myyntija tehokas resurssien mattomasta maakaupat.
käyttö
omaisuudesta tai
omaisuudesta, joka ei
ole strategisesti tärkeää.
Myyntejä toteutettu.
Talouden tasapainottamisohjelman mukainen kunnan tarpeettomien maa-alueiden
myynnin jatkaminen.
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
1
1
1
1
Yleiskaavoitus
Valmistuneet yleiskaavat, ha
Asemakaavoitus
Valmistuneet asemakaavat, ha
68
40
40
40
40
40
9
2
7
15
10
10
15
10
5
15
10
5
15
10
5
15
10
5
Tonttimyynti
Myyntikaupat kpl (asuin- ja toimitilatontit)
Myyntikaupat ha (asuin- ja toimitilatontit)
Uudet vuokrasopimukset, kpl
Käyttötalous
Kaavoitus ja maankäyttö
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
28 143
23 501
0
256 779
308 423
21 214
12 172
TA 2014
22 000
18 000
0
240 000
280 000
21 000
10 000
MTA 2014
22 000
18 000
0
240 000
280 000
21 000
10 000
TA 2015
22 015
21 270
0
246 600
289 885
21 000
10 000
TS 2016
22 345
21 589
0
250 299
294 233
21 315
10 000
TS 2017
22 680
21 913
0
254 053
298 647
21 635
10 000
TS 2018
23 021
22 242
0
257 864
303 126
21 959
10 000
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
396 447
100 917
5 118
0
32 773
535 255
33 112
400 331
115 491
7 600
0
34 652
558 074
36 080
400 331
115 491
7 600
0
34 652
558 074
36 080
401 157
107 510
7 640
0
34 478
550 785
34 534
401 951
108 585
7 716
0
34 823
553 075
34 879
403 822
109 671
7 794
0
35 171
556 457
35 228
407 637
110 768
7 871
0
35 522
561 798
35 580
-214 660
-268 074
-268 074
-250 900
-248 842
-247 810
-248 672
0
15 029
17 684
0
15 097
35 336
0
15 097
35 336
0
17 335
33 999
0
17 335
20 699
0
17 335
20 699
0
17 335
20 642
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
62
Sitova tavoite: Kunnanhallitus päättää antaa (KH 15.12.2014 § 251) valtuuston hyväksymän Mallinkaistenjärven alueen kehitysmahdollisuuksien selvittämisen teknisen lautakunnan kaavoitus ja maankäyttö
tulosalueelle. Selvitys tulee tehdä kevään 2015 aikana ja siitä tulee raportoida kunnanhallitukselle.
- talouden tasapainotusohjelman edellyttämä -10.000 € säästö toteutetaan kohdistamalla se asiantuntijapalveluiden ostoihin.
- suunnitteluavustaja jää eläkkeelle v. 2015 aikana. Maankäytön tehtäväjako tarkastellaan TPO
huomioiden.
63
TULOSALUE
ALUEIDEN KUNNOSSAPITO
Toiminnan kuvaus
Sisältää palvelut: kunnossapito yleiset, katualueet, viheralueet, liikunta-alueet, kiinteistöjen alueet ja erityisalueet.
Tehtävät
hallinnoidaan ja kunnossapidetään tulosalueen vastuulla olevia alueita lautakunnan hyväksymän ja
tilaajien kanssa sovitun laatutason mukaisesti
vastataan kunnan viher- ja liikunta-alueiden investointiohjelman toteuttamisesta
vastataan kunnan julkisen infraomaisuuden arvon säilymisestä riittävällä peruskorjaustahdilla
toteutetaan luonnonarvot huomioivaa metsänhoitoa hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaisesti
ylläpidetään Paturin maankaatopaikkaa
vastataan Rehakan kaatopaikan jätevesistä
vastataan kunnan ja rikosseuraamusalueen välisen vankityösopimuksen käytännön suunnittelusta
ja toteutuksesta
tuotetaan omana työnä alueiden kunnossapitoa
hankitaan ja valvotaan yksityisiltä hankittuja alueurakoita
vastataan katu- ja reittivalaistuksesta ja niiden kehittämisestä
tuotetaan kunnan tarvitsemia konepalveluita omalla kalustolla.
Tulosalueen kokonaisvastuu on kunnossapitopäällikkö Eero Simolalla.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Valtakunnalliset laatumittarit VHT 10 ja
alueurakka 2010
Laatukierroksia tehdään neljä kertaa
vuodessa.
Laatukierrokset sovitun laatutason toteamiseksi oman tuotannon ja urakoitsijoiden
kanssa
Kunnossapitoalueet
lautakunnan hyväksymän laatutason
mukaisessa kunnossa.
Osallistumista edistä- Käyttäjävastuun nos- Asukastalkoiden koh- Viisi talkookohdetta
vä, kattava yhdistys- taminen ja talkoiden teiden ja tilaisuuksien
ten ja yhteisöjen ver- järjestäminen.
lukumäärä
kosto
Asukastalkoita eri
kohteissa Janakkalassa.
64
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
52
3 774
4 150
56
4 200
4 500
50
4 300
4 500
48
4 400
4 550
46
4 500
4 600
46
4 500
4 600
30
29
29
29
29
29
5 435
5 500
5 700
5 800
5 850
5 900
4 596
8 000
8 000
4 000
4 500
4 500
106
1 132
2 803
106
1 200
2 100
107
1 300
2 100
108
1 300
2 150
109
1 350
2 200
110
1 350
2 200
4 913
9
49
4 700
5
35
4 200
6
20
4 250
7
22
4 300
7
23
4 350
7
23
5 186
5 000
4 500
4 600
4 600
4 600
Rakennetut ja hoidetut puistot
Rakennetut ja hoidetut puistot ha
€/ha (laskettu toimintakuluista)
€/ha (sis. Työll.tuki+koululaiset)
Rakennetut kiinteistöjen pihat
Rakennetut kiinteistöjen pihat ha
Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito
Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito €/ha
Hakkuu
Hakkuusuorite m3
Kadut
Kadut, km
Kadut, kesäkunnossapito €/km
Kadut, talvikunnossapito €/km
Katuvalaistus
Katuvalaistus, kpl
Katuvalojen kunnossapito €/kpl
Katuvaloenergia €/kpl
Konepalvelut
Konepalvelun konetyötunnit
Käyttötalous
Alueiden kunnossapito
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
TP 2013
585 670
0
0
65 459
651 128
481 815
69 646
TA 2014
505 700
0
0
58 050
563 750
260 750
25 000
MTA 2014
505 700
0
0
58 050
563 750
260 750
25 000
TA 2015
520 100
0
0
54 220
574 320
259 820
25 000
TS 2016
447 902
0
0
54 487
502 388
263 171
25 000
TS 2017
454 620
0
0
54 757
509 377
266 572
25 000
TS 2018
461 439
0
0
55 031
516 471
270 023
25 000
609 995
645 444
442 193
0
76 206
1 773 838
251 993
585 673
588 975
383 950
0
64 256
1 622 854
122 581
585 673
588 975
383 950
0
64 256
1 622 854
122 581
556 281
581 086
300 170
0
64 811
1 502 348
134 117
556 091
566 897
288 172
0
65 459
1 476 619
135 458
556 537
552 566
291 053
0
66 114
1 466 270
136 813
561 447
542 779
293 964
0
66 775
1 464 965
138 181
-1 053 065
-1 034 104
-1 034 104
-903 028
-949 231
-931 893
-923 494
0
26 157
920 458
0
34 351
1 166 266
0
34 351
1 166 266
0
32 819
953 447
0
32 819
1 050 614
0
32 819
1 108 980
0
32 819
1 321 375
Sitova tavoite: selvitetään talousarviovuonna metsänhoitoyhdistyksen tai vastaavan palvelun käyttöönotto
- talouden tasapainotusohjelman edellyttämät säästötavoitteet:
• - 80.000 € katujen hoitoa tehostamalla, säästötavoite ei toteudu TPO:ssa esitetyllä tavalla,
osa vaaditusta säästöstä syntyy katuvaloenergiasäästöstä
• - 20.000 € katuvalojen saneeraus energiatehokkaammaksi, säästö toteutettu vaihtamalla
katuvaloja LED-valoiksi ja siirtämällä väylien katuvalaistusta Ely-keskukselle
65
• - 10.000 € katuvalojen yösammutus, yösammutus on käytössä niillä alueilla, joihin ei ole
vaihdettu uusia LED-valoja
• - 20.000 € kaavoitettujen viheralueiden metsitys, vähentää alueiden kunnossapitoa suunnitellulla tavalla
• - 40.000 € vankityövoima, säästää ulkopuolisia ostopalveluita, koska vankien tekemä työ
jouduttaisiin pääosin ostamaan ulkopuolisilta urakoitsijoilta lisätyönä, vankityöstä aiheutuneet kulut laskutetaan kokonaisuudessaan rikosseuraamusvirastolta.
- puun myynti palautuu v. 2012 tasolle
- talouden tasapainotusohjelma edellyttää
• - 20.000 € kuluvähenemä kaavoitettujen viheralueiden metsityksestä
• - 15.000 € kuluvähenemä katuvalojen saneerauksesta energiatehokkaammaksi.
- talouden tasapainotusohjelma edellyttää
• - 15.000 € kuluvähenemä kaavoitettujen viheralueiden metsityksestä.
66
TULOSALUE
TILAPALVELU
Toiminnan kuvaus
Kiinteistöjen ylläpito kokonaistaloudellisesti hyödyntäen olemassa olevien tilojen kapasiteetti.
Kunnan omaan käyttöön tulevan uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tarkoituksenmukainen rakennuttaminen yhteistyössä käyttäjähallintokuntien kanssa.
Sisältää palvelut: kiinteistöjen ylläpito yleiset, laitetoiminnot, rakennuskorjaukset ja rakennuttaminen.
Tehtävät:
kunnan omassa käytössä olevien ja ulkopuolisille vuokrattujen kiinteistöjen hoito ja ylläpito kokonaistaloudellisesti
hankkia ja järjestää kunnan omassa käytössä olevien ja ulkopuolisille vuokrattujen kiinteistöjen
tarvitsema energia, vesi- ja jätehuolto kustannustehokkaasti
toteuttaa ylläpitokorjaukset, kiinteistönhoitotyö ja rakennuttamispalvelut
talonrakennusinvestointiohjelman toteuttaminen.
Tulosalueen kokonaisvastuu on kiinteistöpäällikkö Juha Härkösellä.
Tavoitteet
kaudella
Ennaltaehkäisevä
toiminta
Mittari
Korjausrakentamisen Kosteus- ja sisäilmaja ennakoivien huolto- ongelmien hallinta.
toimenpiteiden oikea
aikainen kohdentaminen.
Tilojen pitäminen
käyttökelpoisina.
Korjaustoimenpiteiden
kohdentaminen kosteusvaurioiden ehkäisemiseen.
Talous ja resurssit
kaudella
Mittari
Kustannustietoisuus Energiankulutuksen
ja tehokas resurssien vähentäminen 9 %
käyttö
vuoteen 2016 mennessä.
Energiankulutus
Yhden kohteen läm- Energiansäästöohjelmitystapamuutos.
man toteuttaminen.
Energiatehokkuuden
parantaminen resurssien puitteissa.
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
2,96
1,75
1,23
0,37
375 430
2,81
1,64
1,18
0,36
375 430
2,77
1,68
1,22
0,38
375 430
2,74
1,67
1,26
0,37
369 339
2,67
1,70
1,28
0,39
366 759
2,66
1,73
1,30
0,40
363 717
Tilapalvelu
Lämmitys €/m3
Sähkö €/m3
Kiinteistönhoitotyöt €/m3
Vesi/jätevesi €/m3
Rakennus R-m3
67
Käyttötalous
Tilapalvelu
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
56 323
0
0
6 086 144
6 142 467
5 465 635
67 910
TA 2014
45 080
0
0
6 711 257
6 756 337
6 205 753
60 000
MTA 2014
45 080
0
0
6 711 257
6 756 337
6 205 753
60 000
TA 2015
45 837
0
0
6 769 433
6 815 270
6 238 689
60 000
TS 2016
46 525
0
0
6 842 463
6 888 987
6 303 757
60 000
TS 2017
47 222
0
0
6 894 671
6 941 894
6 347 886
60 000
TS 2018
47 931
0
0
6 947 231
6 995 162
6 392 244
60 000
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
870 865
1 146 208
1 922 590
0
156 040
4 095 703
305 203
895 610
1 020 942
1 921 509
0
160 986
3 999 047
412 261
895 610
1 020 942
1 921 509
0
160 986
3 999 047
412 261
891 298
1 059 992
1 842 584
0
165 934
3 959 808
398 140
889 750
1 070 592
1 861 010
0
167 593
3 988 945
402 121
888 431
1 081 298
1 879 620
0
169 269
4 018 618
406 142
895 939
1 092 111
1 898 416
0
170 962
4 057 428
410 204
TOIMINTAKATE
2 114 674
2 817 290
2 817 290
2 915 462
2 960 043
2 983 276
2 997 734
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
0
47 025
2 598 552
0
52 332
2 766 864
0
52 332
2 766 864
0
52 635
2 657 985
0
52 635
2 765 466
0
52 635
2 987 739
0
52 635
3 204 831
• - 20.000 € tilapalveluiden organisointi tarkoituksenmukaisimmalla tavalla (oma työ - ulkoistus) ei toteudu TPO:ssa esitetyllä tavalla. Euromääräinen säästö toteutuu eri kiinteistöjen
energiatehokkuutta parantavilla toimenpiteillä.
• - 30.000 € lämpötilan lasku yhdellä asteella on toteutettu TPO:n mukaisesti.
- kunnalle tarpeettomien kiinteistöjen myynnit: Löyttymäen koulu, Pyhämäentie 25 A, Sikovuori
- Löyttymäen koulun sisäinen vuokra 18.420 €, pääomavuokra 13.920 €, Pyhämäki 25 A:n sisäinen vuokra 12.410 €, pääomavuokra 1.584 €, Harvialan päätalon sisäinen vuokra 24.528 €, pääomavuokra 696 €, näiden tilojen sisäinen vuokra on kohdistettu kunnanhallituksen menokohdille.
- Harvialan päärakennuksen ja konttorirakennuksen myynti, kustannusvaikutus -31.000 €.
- Harvialan pakkaamon ja Alipuutarhurin rakennuksen sekä Altintie 1:n myynti, kustannusvaikutus 16.500 €.
- Vaparin, Musiikkiopiston ja Leikkivakan myynti, kustannusvaikutus -71.500 €.
- Korkeavuorenpellon päiväkoti.
Kiinteistöjen myynnin osalta kustannusvaikutuksien kertymän ajoittuminen talousarvio- ja suunnitelmavuosille riippuu myyntipäätöksistä ja toteutuneista kaupantekoajankohdista. Kuluvähenemiä ja
tuottoja ei ole huomioitu TS-vuosilla.
Kiinteistöjen myyntituloja kertyy suunnitelmakaudella n. 1,6 M€, jos kaikki em. kiinteistöt päätetään
myydä ja myynnit toteutuvat. Myyntien vaikutus käyttötalouteen on tässä tapauksessa suunnitelmakaudella 172.000 euroa (kustannukset perustuvat vuoden 2014 talousarvioon).
Talouden tasapainottamisohjelman mukainen oman työn ulkoistaminen ei toteudu suunnitelmakauden alkupuolella. TPO:n säästötavoitteet saavutetaan energiatehokkuuden parantamisella sekä muil68
la säästötoimilla. Energiatehokkuutta lisätään toteuttamalla kiinteistökatselmuksien parannusehdotuksia.
Suunnitelmakaudella toteutetaan kuntastrategian mukaisesti kiinteistöjen lämmitystapamuutoksia lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä.
69
TULOSALUE
ATERIA- JA PUHTAUSPALVELUT
Toiminnan kuvaus
Ateria- ja puhtauspalvelujen tehtävänä on tuottaa laadukkaita tukipalveluita kunnan sisäisille ja ulkoisille
asiakkaille.
Ateriapalvelujen toimintaa ohjaavat arvot ovat terveellisyys, asiakaslähtöisyys ja taloudellisuus. Päivittäinen lounasaterioiden määrä on n. 3.500 annosta.
Puhtauspalvelut tuotamme kunnan omistamiin ja vuokraamiin tiloihin joko omana työnä tai ostopalveluna
tuotettuina.
Sisältää palvelut: hallinto, keskuskeittiö, palvelukeittiöt, puhtauspalvelut/laitossiivous ja puhtauspalvelut/laitospalvelut.
Tehtävät:
ateria- ja puhtauspalveluiden suunnittelu ja johtaminen
keskuskeittiön toiminnan ja tuotannon suunnittelu, toteutus ja päivittäisohjaus
palvelukeittiöiden ateriapalvelun toiminnan suunnittelu, toteutus ja päivittäisohjaus
kunnan omistamien ja omassa käytössä olevien vuokrattujen tilojen toimintojen vaatiman puhtauspalvelun tuottaminen
uimahallin kahvio- ja lipunmyyntityöt.
Tulosalueen kokonaisvastuu on palvelupäällikkö Kirsti Halisella.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Palvelutuotannon
yhteistyö kuntien,
Puhtauspalveluiden
osto yrityksiltä ja yhdistyksiltä oman työn
vaihtoehtona tai lisänä. Sopimus rikosseuraamuslaitoksen
kanssa yhteistyöstä.
Ostopalveluiden määrä %:na siivottavien
neliöiden kokonaismäärästä.
Ostopalveluiden määrä 17 % koko siivottavien neliöiden määrästä.
Muutostilanteiden
(mm. henkilöstön eläköityminen) huomioiminen palvelutuotantorakenteessa ja vankityövoiman hyödyntäminen palvelutuotannossa.
Ateria- ja puhtauspalveluiden toimintaorganisaation kehittäminen, muutostilanteiden tarkastelu ja
hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti tulosalueella. Tulosalueen
esimiestyön kehittäminen.
Esimiesten uudistetut Toimiva ja selkeä
tehtäväkuvaukset ja - toimintaorganisaatio.
nimikkeet valmiina ja
käytössä.
Uusien työkohteiden
töiden organisointi
osaksi tulosalueen
toimintaa. Tarvittavien
muutosten vienti käytäntöön kaikissa työkohteissa, henkilöstöresurssin kohdentaminen mitoitusten, palvelukysynnän ja taloudellisten resurssien
mukaisesti työkohteissa.
70
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
429 958
2,53
123 207
3,58
26 785
6,47
78 721
5,25
450 000
2,78
130 000
31 000
7,04
82 000
3,28
424 490
2,52
151 262
0,89
23 725
7,20
88 578
3,64
424 500
2,53
151 270
0,90
23 730
7,25
88 600
3,66
424 500
2,54
151 270
0,91
23 730
7,35
88 600
3,68
424 500
2,55
151 270
0,92
23 730
7,40
88 600
3,69
42 269
12 834
42 269
12 834
48 177
15 448
48 117
15 448
48 117
15 448
48 117
15 448
1,64
1,89
2,10
2,11
2,12
2,13
Ateriapalvelut
Koululounas
Keskihinta €/kpl
Päiväkotilounas
Keskihinta €/kpl (ilman palvelukeittiömaksua)
Kotiateriapalvelun lounas
Keskihinta €/kpl
Kokopäivähoidon lounas *)
Keskihinta €/kpl
Puhtauspalvelut
Siivottavien kiinteistöjen m 2
Perusturvan tilojen siivottavat m 2
Siivouskustannukset €/m 2/kk
Kokopäivähoidon lounaat:
Vanhusten laitoshuolto: Janakkalan sairaala, Tapailakoti
Vanhusten asumispalvelut: Palvelutalo Kotipelto, Elsakoti, Tohvelakoti (30.6. asti), Kyterinhovi (1.7. alkaen),
Vanhustyön avohoito: Päiväkuntoutus Onnenapila
Vammaistyö: Honkakoti, Pihlajakoti, Katajan päivätoiminta.
Käyttötalous
Ateria- ja puhtauspalvelut
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
5 029 399
0
80
72
5 029 551
4 873 942
0
TA 2014
4 931 729
0
0
0
4 931 729
4 765 841
0
MTA 2014
4 931 729
0
0
0
4 931 729
4 765 841
0
TA 2015
5 307 273
0
0
0
5 307 273
5 165 135
0
TS 2016
5 395 494
0
0
0
5 395 494
5 251 224
0
TS 2017
5 464 112
0
0
0
5 464 112
5 317 678
0
TS 2018
5 533 640
0
0
0
5 533 640
5 385 009
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
3 110 958
451 117
1 243 741
0
278 633
5 084 449
274 765
3 037 099
434 527
1 230 948
0
268 871
4 971 445
277 143
3 037 099
434 527
1 230 948
0
268 871
4 971 445
277 143
3 485 115
410 732
1 257 516
0
237 070
5 390 434
246 361
3 496 637
414 839
1 269 851
0
239 441
5 420 769
248 825
3 517 672
418 988
1 282 310
0
241 835
5 460 805
251 313
3 598 763
423 178
1 294 893
0
244 254
5 561 087
253 826
TOIMINTAKATE
-54 898
-39 716
-39 716
-83 161
-25 274
3 308
-27 447
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
0
159 389
6 666
0
177 915
32 640
0
177 915
32 640
0
171 794
29 050
0
171 794
27 403
0
171 794
23 191
0
171 794
23 190
Sitova tavoite: Selvitetään keskuskeittiö Tuuvingin osalta kehittämisvaihtoehtoja
• - 10.000 € siivouksen lisäulkoistus toteutetaan laitoshuoltajien eläköitymisen yhteydessä
• - 30.000 € siivoustason asteittainen lasku toteutetaan jättämällä yksi laitoshuoltajan avoimeksi tuleva toimi täyttämättä ja uusilla työjärjestelyillä
• - 10.000 € hyöty ateria- ja puhtauspalveluiden yhdistämisestä (organisaatiot yhteen) / yhdessä toimimisesta toteutetaan lisäämällä yhteistyötä sekä uusilla työjärjestelyillä.
- toiminnan ja esimiesorganisaation kehittäminen edellyttää esitettyjä nimikemuutoksia
71
-
-
päiväkotien ja pienten koulujen puhtauspalveluhenkilöstö siirtyy sivistystoimesta ateria- ja puhtauspalveluille, kustannusten lisäys + 342.992 €, vastaava kuluvähenemä sivistystoimessa
Kettukallion päiväkodin Porttilantien yksikön ateriapalvelun siirto sivistystoimen varhaiskasvatuksesta ateria- ja puhtauspalveluille, kustannusten lisäys +31.200 €, vastaava kuluvähenemä sivistystoimessa
Kyterinhovin laitoshuoltopalvelut 1.7.2015 alkaen, kustannusten lisäys +98.636 €.
- Kyterinhovin ateria- ja puhtauspalvelujen kustannusvaikutus huomioitu koko vuodeksi, kustannusten lisäys n. +98.700 €.
- Korkeavuorenpellon uuden päiväkodin ateria- ja puhtauspalvelujen kulut
72
TOIMIELIN
PERUSTURVALAUTAKUNTA
Toiminnan kuvaus
Perusturvalautakuntaan kuuluvat seuraavat tulosalueet: talous- ja hallintopalvelut, vanhustyö, sosiaalityö, vammaistyö, Janakkalan terveydenhuolto ja Hattulan terveydenhuolto.
Perusturvalautakunnan alaisen toiminnan kokonaisvastuu: perusturvajohtaja Matti Valtonen
Käyttötalous
PERUSTURVALAUTAKUNTA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
6 431 531
3 727 690
808 667
398 646
11 366 533
521 532
100
TA 2014
6 507 880
3 939 710
876 000
436 150
11 759 740
578 250
0
MTA 2014
6 507 880
3 939 710
876 000
436 150
11 759 740
578 250
0
TA 2015
6 096 327
3 915 200
915 000
646 600
11 573 127
598 750
0
TS 2016
6 159 967
3 928 507
928 725
803 524
11 820 723
607 715
0
TS 2017
6 227 164
3 987 434
942 657
815 577
11 972 832
616 830
0
TS 2018
6 296 456
4 118 975
956 797
877 512
12 249 739
626 037
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
17 779 431
32 488 639
1 991 975
4 174 756
2 195 022
58 629 823
4 037 712
18 319 800
33 107 562
1 821 700
3 803 360
2 565 843
59 618 265
4 006 513
18 319 800
33 107 562
1 821 700
3 803 360
2 565 843
59 618 265
4 006 513
18 751 189
33 391 854
1 855 040
3 593 560
2 996 962
60 588 605
4 150 626
19 216 105
34 117 585
1 886 656
3 629 496
3 123 602
61 973 444
4 201 582
19 341 222
35 074 669
1 905 521
3 665 791
3 154 490
63 141 693
4 242 948
19 795 572
35 672 518
1 944 627
3 702 448
3 235 452
64 350 618
4 284 728
-47 263 190
-47 858 525
-47 858 525
-49 015 478
-50 152 721
-51 168 861
-52 100 879
0
849 953
453 048
0
872 188
176 300
0
872 188
176 300
0
923 255
151 263
0
923 255
198 814
0
923 255
283 179
0
923 255
195 879
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
73
TULOSALUE
TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT
Toiminnan kuvaus
Tulosalue käsittää perusturvalautakunnan ja perusturvan johtamisen kustannuspaikat.
Perusturvalautakunta huolehtii kunnan asukkaille suunnatun sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Tavoitteena on tuottaa palveluita, jotka edistävät terveyttä, sosiaalista turvallisuutta
ja toimintakykyä. Perusturvalautakunnan palvelutoiminta käsittää vanhustyön, sosiaalityön, vammaistyön, Janakkalan terveydenhuollon ja Hattulan terveydenhuollon.
Perusturvan johtamisen kustannuspaikka vastaa asioitten valmistelusta päätöksentekoa varten yhteistyössä tulosalueiden kanssa. Lisäksi se vastaa toiminnan kehittämisestä, talouden ja hallinnon kokonaisvaltaisesta koordinoinnista sekä tulosalueiden ohjauksesta ja neuvonnasta.
Tulosalueen kokonaisvastuu: talous- ja hallintopäällikkö Mauno Matikainen
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Palvelutuotannon
yhteistyö kuntien,
yritysten ja yhdistysten kanssa.
Hakeudutaan aktiivisesti yhteistyöhön
alan muiden toimijoiden kanssa.
Yhteistyösopimusten
määrä.
Seudun kuntarakenneselvityksen soteosuuteen liittyen on
sovittu kaksi ns. keihäänkärkeä: seudulliset työllisyyspalvelut
ja seudullinen vuodeosastopalvelujen (kotiutus erikoissairaanhoidosta) käyttö.
Talousarviovuoden
aikana näistä on saatu sovittua keskeisimmät seudulliset
menettelytavat ja
prosessit.
Kunnan edun valvominen ja ajaminen
sote-uudistuksessa.
Sanallinen arviointi.
Suunnitelman mukaan sotejärjestämislaki menee
eduskunnan hyväksyttäväksi keväällä
2015.
Mikäli laki hyväksytään, aloitetaan välittömästi muutoksen
suunnittelutyö ja valmistautuminen historialliseen muutokseen
sote-palveluissa.
Lautakunta arvioi
Teemakokousten
toimintansa uudelleen määrä.
kolmen toimintavuoden jälkeen. Kouluarvosanan keskiarvoksi
tavoitellaan vähintään
kahdeksan.
Pidetään perusturva- Vähintään viisi teelautakunnan teema- makokousta.
kokouksia, joissa
perehdytään syvemmin eri sosiaali- ja
terveydenhuollon osaalueisiin, mm. prosessikuvausten avulla.
74
Talous ja resurssit
kaudella
Mittari
Päätöksenteon kus- Talouden toteuma
tannusvaikutukset
(tuotot ja kulut)
tunnetaan. Kuntastrategia on talouden ja
kehittämisen perusta.
Lisätään kustannustietoisuutta toimialalla
(henkilöstö / luottamushenkilöt)
Päätöksenteossa
otetaan aina huomioon kustannusvaikutukset. Toimintakate
99 - 100 %.
Käyttötalous
Talous- ja hallintopalvelut
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
76 045
0
0
5 844
81 889
62 301
0
TA 2014
64 500
0
0
0
64 500
64 500
0
MTA 2014
64 500
0
0
0
64 500
64 500
0
TA 2015
77 443
0
0
700
78 143
60 100
0
TS 2016
78 605
0
0
711
79 315
61 002
0
TS 2017
79 784
0
0
721
80 505
61 917
0
TS 2018
80 980
0
0
732
81 712
62 845
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
268 475
25 056
3 157
15 000
15 327
327 015
16 451
254 072
39 930
4 410
15 300
17 984
331 696
17 434
254 072
39 930
4 410
15 300
17 984
331 696
17 434
259 742
43 604
3 230
15 300
17 945
339 821
24 499
260 734
44 040
3 262
15 453
18 124
341 614
24 744
263 879
44 480
3 295
15 608
18 306
345 567
24 991
266 520
44 925
3 328
15 764
18 489
349 025
25 241
-245 126
-267 196
-267 196
-261 678
-262 299
-265 062
-267 313
0
10 095
0
0
11 100
0
0
11 100
0
0
11 139
0
0
11 139
0
0
11 139
0
0
11 139
0
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
-
-
Henkilöstökulut: Koko perusturva: Vakituisten työntekijöiden palkkoihin varatusta määrärahasta
on vähennetty 0,3 %:a yleisenä säästötoimenpiteenä. Perusteluna mm. se, että vakanssit eivät
aina täytettynä rekrytointivaiheessa, lyhyisiin palkattomiin virkavapaisiin ei palkata sijaista jne.,
kulusäästö 36 000 €
Henkilöstökulut: valtuuston 22.4.2013 hyväksymästä luottamushenkilöiden palkkiosäännössä
-
---
-
---
75
TULOSALUE
VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO
Toiminnan kuvaus
Vanhustyön tulosalueen tehtävänä on tuottaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja pääasiassa
ikäihmisille tiiviissä yhteistyössä perusturvan muiden tulosalueiden kanssa. Ensisijaisena tehtävä on
tukea ikäihmisten hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista kotona ennalta ehkäisevän työn,
kuntoutuksen ja kotihoidon palvelujen turvin. Tehtävänä on lisäksi huolehtia terveyskeskussairaalan ja
erikoissairaanhoidon välisen hoitoketjun toimivuudesta ja tuottaa kuntalaisille akuuttia sairaala- ja kuntoutushoitoa heidän tarpeitaan vastaavasti. Kun kuntoutuminen ei enää ole mahdollista, niin vanhustyön
tehtävä on tuottaa iäkkäille kuntalaiselle hoiva- ja huolenpitopalveluja toimintaympäristössä, missä hänen elämänkokemuksiaan ja ihmisarvoaan kunnioitetaan ja hänen on mahdollista kokea arvokas kuolema.
Ikäihmisten palveluissa on menossa palvelurakennemuutos, joka saadaan päätökseen vuoden 2015
aikana. Kodinomaiset tehostetun asumispalvelun asunnot korvaavat sairaalassa olleet pitkäaikaishoitopaikat.
Tulosalueen kokonaisvastuu: vanhustyön johtaja Eija Kangasmaa
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Helposti saavutettavat Palvelurakenne pyskuntalaisen palvelut
tyy vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeeseen.
Sairaalan lyhytaikais- Sairaalan akuuttihoihoidon hoitojaksojen don ja kotihoidon
pituus.
välisen yhteistyön
tiivistäminen.
Helposti saavutettavat Ikäihmisten palvelujen Palvelujen kattavuus
palvelurakenne on
75-vuotta täyttäneessaatu päätökseen
sä väestössä.
vuoden 2015 loppuun
mennessä.
Kyterinhovi otetaan
käyttöön heinäkuussa
2015 ja laitostasoinen
pitkäaikaishoito vähenee.
Keskimääräinen lyhytaikaishoidon hoitojakson pituus on alle
10 vrk.
Sairaalan paikkamäärä pienenee 52 paikkaan, joista vain viisi
on pitkäaikaishoitopaikkaa.
Kotona asuminen on
ikäihmisen ensisijainen vaihtoehto.
Yksilötasoinen vaikut- Sairaalan kuntouttatavuuden arviointi
van intervallihoidon
(GAS)
toteutus ja arviointi
Toteutetaan kuntouttavan intervallihoidon
vaikuttavuuden arviointi, jonka perusteella tehdään uuden
toiminnan jatkosuunnitelma.
Kotona asuminen on
ikäihmisen ensisijainen vaihtoehto.
Kotihoidon välitön
asiakastyöaika.
Kotihoidon asiakkaiden saama välitön
asiakastyöaika nousee ja mahdollistaa
kuntouttavan toiminnan kotioloissa.
Kotihoidossa otetaan
käyttöön mobiili- ja
toiminnanohjausjärjestelmä.
76
kaudella
Mittari
Ennaltaehkäisevä
toiminta
Pitkäaikaisen ympäri- Ympärivuorokautises- Suunnataan eritasoivuorokautisen palve- sa hoidossa olevien
sia kuntouttavia avolun tarve vähenee.
75-vuotta täyttäneiden palveluja ikäihmisille.
määrä.
Ympärivuorokautisessa hoidossa on alle
10%:a 75-vuotta täyttäneistä.
Ennalta ehkäisevä
toiminta
Pitkäaikaisen ympäri- Ikäihmisten + 65vuorokautisen hoivan vuotta täyttäneiden
tarve vähenee.
toimintakykyarvioiden
toteuttamisen seurantamittarit.
Ikäihmisten + 65 toimintakykyarvioinnit ja
hoitopolut otetaan
käyttöön arjen työvälineiksi avopalveluissa.
Fyysinen toimintakykyarvio on tehty kaikille säännöllisen kotihoidon piiriin tuleville
uusille asiakkaille.
Pitkäaikaista hoivaa
tarvitsevat kuntalaiset
siirtyvät sairaalasta
uuteen tehostettuun
asumispalveluyksikköön.
Pitkäaikaisen laitoshoidon kustannukset
pienenevät vuoteen
2014 verrattuna.
Talous ja resurssit
kaudella
Mittari
Vanhustenhuollon
Käyttökustannukset /
palvelujen kustannuk- yksikkö.
set ovat valtakunnan
keskitasolla.
kaudella
Mittari
Ennakoiva ja muutos- Henkilöstön saataSairaalan paikkamääHenkilöstömäätilanteet hyödyntävä vuuden turvaaminen. rä/hoidettava/yksikkö. rän pienentyessä osa
henkilöstösuunnittelu
henkilökunnasta siirtyy suunnitelman mukaisesti tehostettuun
asumispalveluun Kyterinhoviin
Ikäihmisten palveluissa henkilöstömitoitukset ovat laatusuositusten mukaiset.
Ennakoiva ja muutos- Henkilöstön saataSijaisuuksien täyttötilanteet hyödyntävä vuuden turvaaminen. aste.
Seuturekryn kanssa
tehtävän yhteistyön
tiivistäminen.
Sijaishakujen täyttöaste on yli 95 %:a.
Innovatiivisyyteen ja
kehittymiseen motivoiva johtaminen.
Esimiesten toimenkuvien tarkistaminen ja
vastuunjakojen selkiyttäminen.
Esimiesten työajan
ylitykset vähenevät
vuoteen 2014 verrattuna.
Esimiehille jää aikaa
työn suunnitteluun ja
kehittämiseen.
Työajanseuranta
77
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
24 331
15 800
8 531
199
168
20 880
10 920
9 960
205
175
20 000
4 200
15 800
0
0
16 900
2 000
14 900
0
0
16 900
2 000
14 900
0
0
16 900
2 000
14 900
0
0
20 264
13 487
6 777
145
115
19 680
14 640
5 040
135
102
18 140
16 700
1 440
0
0
16 840
15 400
1 440
0
0
16 840
15 400
1 440
0
0
16 840
15 400
1 440
0
0
26 211
19 500
10 800
34 100
10 800
39 200
10 800
39 200
10 800
42 500
10 800
130
101
125
88
0
0
0
0
0
0
0
0
78 316
32
26
76 479
1 837
4 167
1 531
707
76 500
33
27
75 000
1 800
3 200
1 900
700
1 200
79 800
0
0
78 000
1 800
4 000
1 500
500
1 200
80 000
0
0
78 200
1 800
4 000
1 500
500
2 300
80 000
0
0
78 200
1 800
4 000
1 500
500
2 400
80 000
0
0
78 200
1 800
4 000
1 500
500
2 400
%
%
%
%
%
%
8
5
18
5
30
5
5
14
5
20
5
5
14
3
20
4
6
14
3
20
4
6
14
3
20
3
7
14
3
20
Sairaala
Hoitopäivät
Pitkäaikaishoitopäivät
Lyhytaikaishoitopäivät
€/hoitopäivä, brutto
€/hoitopäivä, netto
Vanhainkoti
Hoitopäivät
Pitkäaikaishoitopäivät
Lyhytaikaishoitopäivät
Asumispalvelut
Asumispalveluvrk
Yksityiset asumispalveluvrk
Tehostettu hoitopäivä
Tavallinen hoitopäivä
26 211
Kotihoito
Kotihoidon avokäynnit
€/käynti, brutto
Säännöllinen kotihoitok
Tilapäinen kotihoitok
Yksityiset käynnit
Päiväkuntoutuskäynti
Päiväkuntoutus - kotikäynnit
Ehkäisevän vanhustyönk
Palvelujen peittävyys 75 vuotta täyttäneillä
Pitkäaikainen laitoshoito
Tehostettu asumispalvelu
Säännöllinen kotihoito
Omaishoidon tuki
Ehkäisevä vanhustyö
78
Käyttötalous
Vanhustyö
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
TP 2013
229 724
2 564 180
80
173 522
2 967 506
-55
0
TA 2014
172 520
2 841 700
0
263 950
3 278 170
0
0
MTA 2014
172 520
2 841 700
0
263 950
3 278 170
0
0
TA 2015
99 400
2 681 900
0
438 100
3 219 400
0
0
TS 2016
100 891
2 676 707
0
591 897
3 369 495
0
0
TS 2017
102 404
2 716 858
0
600 775
3 420 037
0
0
TS 2018
103 940
2 829 339
0
659 488
3 592 768
0
0
8 671 027
3 849 743
492 106
736 758
1 047 885
14 797 519
2 918 805
8 890 722
3 667 258
412 520
408 220
1 364 162
14 742 882
2 795 630
8 890 722
3 667 258
412 520
408 220
1 364 162
14 742 882
2 795 630
9 203 943
3 683 794
433 600
392 320
1 719 460
15 433 117
2 938 024
9 594 029
3 782 946
450 999
396 243
1 833 326
16 057 544
2 976 855
9 651 887
3 820 474
455 509
400 206
1 851 311
16 179 387
3 005 974
10 011 123
3 888 376
480 115
404 207
1 919 240
16 703 062
3 035 383
-11 830 013
-11 464 712
-11 464 712
-12 213 717
-12 688 049
-12 759 350
-13 110 294
0
356 896
317 117
0
397 008
57 636
0
397 008
57 636
0
387 375
75 464
0
387 375
106 107
0
387 375
154 087
0
387 375
109 400
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
Sitova toimenpide koskien talousarviovuotta 2015:
Janakkalan sairaalatoiminnan muuttuessa pitkäaikaishoidosta akuutimmaksi, toiminta siirretään vanhustyön tulosalueelta terveydenhuollon tulosalueelle. Muutoksen valmistelua jatketaan siten, että siirto tehdään 1.7.2015 Kyterinhovin valmistuessa.
Sitova menoperuste:
Kaikki vanhustyö- ja pitkäaikaishoito-tulosalueelle esitetyt virat ja toimet ovat ehdollisia 30.6.2015 asti,
kunnes työterveyshuollon henkilöstön tilanne on selvillä, viimeistään 1.7.2015 mennessä. Virat ja toimet
voidaan täyttää 30.6.2015 asti määräaikaisina.
-
Vanhustyön johtaminen: Järjestelmävastaavasta syntyvät kustannukset siirretään konsernihallinnosta vanhustyöhön ja terveydenhuoltoon.
Kotihoito: Kaksi lähihoitajan tointa, kululisäys 77 000 €. Sairaanhoitajan toimi, kululisäys 39 800
€.
Kotihoito: Otetaan elokuun alusta käyttöön mobiili ja optimointiohjelma (5 kk), kululisäys 31 000
€.
Janakkalan sairaalasta siirtyy kuusi työntekijää Kyterinhoviin (6 kk), kulusäästö 140 000 €.
Uusi asumispalveluyksikkö Kyterinhovi aloittaa toimintansa 1.7.2015 Samalla 27-paikkaisen Tohvelakodin toiminta vanhustyön asumispalveluyksikkönä lakkaa. Kyterinhovissa on 60 paikkaa,
jotka koostuvat neljästä 15-paikkaisesta yksiköstä.
Vanhustyön käyttöön tulee kolme 15-paikkaista yksikköä.
Neljänteen yksikköön siirtyy kehitysvammaisten 9-paikkainen Pihlajakodin asumispalveluyksikkö
Turengin terveysaseman saneerauksen ajaksi.
Alun perin tarkoituksena oli jättää em. neljännen yksikön kuusi paikkaa tyhjäksi. Nyt tavoitteena
on kotiuttaa ostetuista asumispalveluista viisi asiakasta ja nuo kuusi paikkaa tulevat vanhustyön
käyttöön. Näin ollen tarvitaan kaksi uutta lähihoitajan vakanssia. Kustannus on vuositasolla
80 000 euroa. Säästöä ostetuista asumispalveluista kertyisi vuositasolla noin 150 000 euroa.
79
-
Vanhustyön osalta Kyterinhovin tuotot 345 000 €, kulut 1 051 000 €, nettokululisäys 706 000 € (6
kk).
-
Tohvela: Toiminta asumispalveluyksikkönä päättyy heinäkuussa 2015. Tohvelan toiminnasta aiheutuneet kulut (477 000 €) ja tuotot (107 000 €) on huomioitu Kyterinhovin talousarviossa.
-
Vanhusten ostetut asumispalvelut: Yksi asumispalvelun tarpeessa ollut kuntalainen on muuttanut
toisessa kunnassa sijaitsevaan asumispalveluyksikköön. Kotikuntalain mukaan lähtökunnan on
maksettava kustannukset, kululisäys 40 000 €.
Asiakasmaksut: Lailla ja asetuksella säädettyihin asiakasmaksuihin on tulossa korotus (hallituksen kehysriihi) ensi vuoden alusta. Arvio kolme %:a, tuottolisäys 25 000 €.
-
- Janakkalan sairaala: Kyterinhoviin vuonna 2015 siirtyneet työntekijät koko vuoden, kulusäästö
140 000 €.
- Kyterinhovi: Toiminnassa koko vuoden, tuottolisäys 345 400 €, kululisäys 858 500 €, nettokululisäys 513 000.
- Kotihoito: Mobiili ja optimointiohjelma käytössä koko vuoden, kululisäys 43 000 €.
- Ehkäisevä vanhustyö: Terveydenhoitajan toimi, kululisäys 42 000 €. Fysioterapeutin toimi, kululisäys 42 000 €, kulusäästö ostopalveluissa 20 000 €, nettokululisäys 22 000 €.
- --SUUNNITELMAVUOSI 2018
-
Pihlajakodin väistötilana olleet yhdeksän asuntoa tulevat vanhustyön käyttöön. Kululisäys
390 000 € ja tuottolisäys 130 000 € nettokululisäyksen ollessa 260 000 €.
80
TULOSALUE
SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA
Toiminnan kuvaus
Sosiaalityön palvelut perustuvat kansalliseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön, joka velvoittaa järjestämään subjektiiviseen oikeuteen ja asiakas-, kuntoutus-, aktivointi- ja palvelusuunnitelmaan perustuvat
palvelut. Näitä palveluita ovat lastensuojelun ehkäisevät, avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palvelut; perustoimeentulotuki sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, päihdehuollon palvelut, kuntouttavan työtoiminnan palvelut, perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvontapalvelut sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät palvelut. Palveluiden kohdentamisen painopisteenä on varhainen
tuki ja ennaltaehkäisy.
Sosiaalityön palvelut tuotetaan henkilöstöresurssien osalta pääosin itse ja lisäksi ostetaan laajasti erilaisia palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Sosiaalityön palveluita järjestettäessä tulee noudattaa määräaikoja, joiden toteutumista seuraa Valvira. Määräaikoja on toimeentulotuen käsittelyssä, lastensuojeluilmoitusten ja niihin liittyvien ratkaisujen sekä palvelutarpeen arvioinnin määräajoissa.
Tulosalueen kokonaisvastuu: sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Helposti saavutettavat Sosiaalityön tulosalukuntalaisen palvelut
eella on palveluita,
joissa laki edellyttää
määräaikojen noudattamista. Nykyisen
lainsäädännön perusteelle määräaikoja
tulee noudattaa lastensuojelussa ja toimeentulotuessa. Määräaikojen noudattamista valvoo Valvira.
Lastensuojelussa
seurataan kahta määräaikaa: lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisen jälkeen
on arvioitava 7 arkipäivän aikana, ryhdytäänkö lastensuojelutarpeen selvitykseen.
Jos ilmoitus johtaa ,
selvitykseen, on selvitys tehtävä 3kk:n aikana. Toimeentulotuessa hakemus tulee
käsitellä 7 arkipäivän
aikana. 1.1.2015
mahdollisesti voimaantuleva uusi sosiaalihuoltolaki velvoit-
Seurantamittarina on
asiakastietojärjestelmästä saadut tiedot
määräaikojen toteutumisesta lastensuojelussa, toimeentulotuessa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja
palvelutarpeen arvioinnin piiriin tulleista
asiakasmääristä.
Kiti-hanke, kirjaamisen, tilastoinnin ja
dokumentoinnin kehittämishanke, on tuonut
parannuksia asiakastietojärjestelmän raportointiohjelmaan.
Asiakastietojärjestelmää käyttävät työntekijät osallistuvat ohjelman kehittämiseen.
Asiakastietojärjestelmästä saadaan helposti ja luotettavasti
tietoa määräaikojen
noudattamisesta.
81
kaudella
Mittari
Löydetty eri palveluista ne asiakasprosessin vaiheet, joiden
toteutumisesta on
helposti saatavissa
palautetta. Eläkeselvitysprosessissa oleville
(arvioitu henkilömäärä
20) toteutetaan teemahaastattelut palautteen saamiseksi. Pitkäaikaistyöttömille,
joille tehty 3kk:n kartoitusvaihe, teemahaastattelut vähintään
4:lle asiakkaalle.
Asiakaspalautetta
kerätään vähintään
10:ltä omassa tuotannossa olevalta kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalta.90%:lle 500 päivää
työmarkkinatukea
saaville tehty aktivointisuunnitelma, joista
10 asiakkaalta pyydetään asiakaspalaute.
Kuvataan sellaiset
asiakasprosessin
vaiheet, joihin on
joustavaa liittää palaute. Sosiaalityössä
on useita asiakasprosesseja, joissa velvoitetaan palvelutarpeen
arviointiin tietyissä
määräajoissa. Tärkeää olisi näiden arviointien jälkeen saada
palautetta siitä, kuinka
asiakas on kokenut
tulleensa kuulluksi
sekä voinut itse vaikuttaa palvelutarpeensa arviointiin.
On luotu yhdessä
helppokäyttöinen
arviointilomake vähintään kolmelle sosiaalityön palvelulle.
kaudella
Mittari
Palvelutuotannon
yhteistyö kuntien,
Määrällinen seuranta
kuinka monta asiakasta on sijoittunut
työllistämistuella palkkatuettuun työhön
kuntouttavasta työtoiminnasta. Seuranta
sijoituspaikoista.
Kuinka moni pitkäaikaistyöttömistä on
työllistämisjakson
Luodaan helppokäyttöinen järjestelmä,
mistä on saatavilla
ajantasainen tieto
asiakasmääristä, joiden työllistyminen
kuntouttavasta työtoiminnasta on edennyt. Arvioidaan määrälliset tavoitteet yhdessä kuntouttavan
Mahdollisimman
helppokäyttöinen
seurantajärjestelmä
on luotu ja henkilöstö
on sitoutunut sen
ylläpitämiseen.
taa muissakin sosiaalihuollon palveluissa
määräaikoja palvelutarpeen arvioimiseksi.
Työmarkkinatukiuudistus 1.1.2015 alkaen asettaa määräajan
3kk, jonka aikana
kunnan työllistämistoimenpiteisiin oikeutetulle henkilölle on
laadittava kartoitus.
Kehitetään edelleen
systemaattisesti palautejärjestelmiä eri
palveluissa
Palvelutuotantoa on
lisätty painopisteenä
työllistyminen. Kunnan vastuulle siirtyy
entistä enemmän
pitkäaikaistyöttömiä,
jolloin myös entistä
enemmän työelämään
kuntoutuvia tulee
saada työllistymään
yrityksiin, joista osa
82
kaudella
Ennaltaehkäisevä
toiminta
Mittari
voi olla yhdistyspohjaisia. Tämä edellyttää myös, että kunnan
omia työllistämismäärärahoja kohdennetaan siten, että työllistymisen polku pitkäaikaistyöttömyydestä
avoimille työmarkkinoille on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen.
jälkeen sijoittunut
yksityisiin yrityksiin,
koulutukseen, työkokeiluun tai muihin
työllistymistä edistäviin palveluihin.
sosiaalityön tiimin ja
Nuorten työpajan
kanssa.
Sosiaalityötä ohjaava
lainsäädäntö painottaa ehkäisevää työtä,
moniammatillista ja
ylisektorista yhteistyötä sekä peruspalveluiden vastuuta.
1.1.2015 mahdollinen
uusi sosiaalihuoltolaki
lisää varhaisen tuen
velvoittavuutta, jolloin
asiakkaille tulee turvata palvelutarpeen
arviointi ja lapsiperheiden ollessa kyseessä, perheiden ja
lasten tulee saada
riittäviä tukipalveluita
ilman lastensuojelun
asiakkuutta. Tulevaisuudessa tulee varmistaa, että lastensuojeluun ei siirry
asiakkaita vain sen
vuoksi, että sosiaalityön muissa palveluissa ei ole käytettävissä lastensuojelun
kaltaisia tukitoimia.
Erityisesti lapsiperheissä tullaan hyödyntämään tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan tuloksellisuutta,
joka toteutetaan omana ostopalveluna,
koska ehkäisevä perhehoito ei sisälly
maakunnallisen perhehoitoyksikkö Kanervan toiminnan
piiriin. Aikuissosiaalityössä ennaltaehkäisevä työ painottuu
sosiaaliseen kuntoutukseen, jolloin sosi-
Arvioidaan ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta: lastensuojelun - ja lapsiperheiden
sosiaalityön asiakasmäärien kehitys. Kuntouttavassa sosiaalityössä arvioidaan
työkykymittarin vaikuttavuutta; onko sen
avulla löytynyt työelämään kuntoutujalle
oikea-aikainen ja tarvetta vastaava tukimuoto. Onnistumista
kuvaa asiakkaalle
osoitetun työtoiminnan kesto.
Asiakastietojärjestelmään saadaan luotua
lapsiperheiden sosiaalityön asiakasmääriä kuvaava raportointiohjelma. Kuntouttavassa sosiaalityössä
laaditaan taulukko,
jonka avulla saadaan
tietoa yksittäisen asiakkaan työtoiminnan
päivien määrästä.
Lastensuojelun asiakasmäärä vähenee 4
%:lla. 50 %:lle työtoimintaan oikeutetulle
on tehty sopimus
osallistumisesta vähintään 4pv/ viikossa
työtoimintaan.
83
kaudella
Mittari
kaudella
Mittari
Seurataan palveluntuottajien raportointiaktiivisuutta; toteutuuko sopimuksen
mukaan.
Varmistetaan, että
palveluntarjoajat tuottavat palvelusopimusten mukaisia palveluita. Uusilta palveluntarjoajilta vaaditaan
selkeät palvelunkuvaukset hintoineen, jotta
samaa palvelua voidaan vertailla eri palveluntuottajien välillä.
Kaikki ostopalvelusopimukset vastaavat
sisällöltään ja hintalaatusuhteeltaan palvelunostajan tarvetta.
Kaikki ostopalvelut
sosiaalityön tulosalueella on yhteisessä
rekisterissä (= tiedostossa).
aalihuoltolain mukaisiin palveluihin oikeutetulle asiakkaalle
tulee järjestää palvelutarpeen arviointiin
perustuvia kuntouttavia palveluita.
Talous ja resurssit
Sosiaalityön tulosalueella asiakkaalla on
subjektiivinen oikeus
saada arvioinnin jälkeen tarvetta vastaavaa palvelua. Palvelu
perustuu omaan tuotantoon tai ostopalveluun. Ostopalvelun
kustannuslaatu-suhde
arvioidaan kriittisesti
eikä sellaista palvelua
osteta, mikä ei vastaa
palvelutarpeeseen.
Palveluntuottajan
tarjouksen on vastattava kulloistakin tarvetta ja palvelu tulee
räätälöidä yhdessä
asiakkaan vastuutyöntekijän kanssa.
Kaikista ostopalveluista tulee keskustella
esimiehen kanssa,
jolloin yhdessä arvioidaan asiakkaan tarvepalveluntuottajan
tarjous ja laatuhintasuhde.
Aktiivinen työllisyyden 1.1.2015 alkaen voihoito
maantuleva työmarkkinatukiuudistus lisää
kunnan vastuuta työllistää pitkäaikaistyöttömiä, jolloin kunnan
vastuulle tulee 300
päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt. Mikäli kunta ei
pysty osoittamaan
työtoiminnan paikkoja,
työmarkkinatuen kuntaosuudet Kelalle
nousevat. TE-
Kustannusseuranta
säännöllisesti 3kk:n
välein ja raportointi
henkilöstölle.
Seurataan kunnan
työllistämisvastuun
piiriin kuuluvien pitkäaikaistyöttömien määrän kehittymistä, seurataan mihin kunnan
eri yksiköihin on saatu
ohjattua työtoimintaan
oikeutettuja pitkäaikaistyöttömiä. Saadaan ajantasaista
tietoa työkokeiluun
osallistuneista sekä
kuinka monta kuntouttavan työtoiminnan
Saadaan Te-hallinnon
ja Kelan kautta tietoa
kuinka paljon kunnan
vastuulle siirtyviä
pitkäaikaistyöttömiä
on. Luodaan lomakkeet, miten tavoitetta
seurataan. Uuden
vakanssin avulla aktivoidaan eri yksikköjen
esimiehiä vastaanottamaan pitkäaikaistyöttömiä. Yksilöille
taataan Nuorten Työpajan toimivan ns.
Käytössä on tieto,
kuinka monta henkilöä on saanut työmarkkinatukea
300,500 ja 1000 päivää. Eri toimialojen
yksikköjen esimiehet
ovat saaneet tukea
vastaanottaa työtoimintaan pitkäaikaistyöttömän. Voidaan
seurata mihin yksiköihin työtoimintaan
oikeutetut ovat sijoittuneet. Vastaanotta-
84
kaudella
Mittari
hallinnon tehtäviin on asiakasta on työllistyaiemmin sisältynyt
nyt palkkatuen avulla.
työhönvalmennus,
mutta tämä tehtävä
siirtyy myös osittain
kunnan velvoitteiden
piiriin kunnan vastuulle kuuluvien asiakasmäärän lisääntyessä.
Kasvavan asiakasmäärän vuoksi pitkäaikaistyöttömien kuntouttaminen takaisin
työelämään tai koulutukseen edellyttää,
että kunnan eri toimialueilla ja yksiköillä on
mahdollisuus ottaa
kuntouttavaan työtoimintaan oikeuttavia
asiakkaita vastaan
entistä enemmän.
Nuorten Työpajalle
lisätään henkilöstöresursseja ja ohjaajan
tehtävänkuvia muokataan. Tavoitteena on
saada pitkäaikaistyöttömiä erilaisiin kuntouttaviin palveluihin.
Työpaikkojen etsimistä lisätään työhönvalmennuksen avulla,
jolloin edistetään pääsyä nopeammin ja
joustavammin avoimille työmarkkinoille,
lisätään palkkatuen
käytön mahdollisuutta
kuntouttavan työtoiminnan jälkeen ja
hyödynnetään TEhallinnon työllisyystoimenpiteitä, kuten
työkokeilua. Kunnassa on sitouduttu toteuttamaan työllistymisprosessia pitkäaikaistyöttömyydestä
avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen.
kotipesänä, jos pitkäaikaistyötön, jolle on
osoitettu työtoiminnan
paikka kunnan muuhun yksikköön, ei
selviä hänelle osoitetusta tehtävästään.
Sitoudutaan antamaan tukea eri yksiköiden esimiehille
sijoituksen alkuvaiheessa. Työllisyystoimikunnalle raportoidaan säännöllisin
ajoin kuntouttavaan
työtoimintaan osallistuvien sijoittumisesta
kunnan eri yksiköihin.
vat yksiköt voivat
hyödyntää seudullisen
työllistämisen kuntapilotin (TyönPaikka)
luomia sivustoja, missä on nähtävillä tietoa, niistä työtoiminnan paikoista, joihin
kuntouttavan työtoiminnan asiakasta voi
ohjata. Sivustoilta on
nähtävissä, millaisia
työtehtäviä Nuorten
työpajalla on mahdollista tehdä. Nuorten
työpajan kaikki tehtävät on kuvattu yksityiskohtaisesti. Työtehtävät hyödyttävät
myös oppilaitoksia,
joiden oppilaat voivat
suorittaa osan tutkinnosta Nuorten työpajalla. On onnistuttu
suunnitelmallisesti
ohjaamaan pitkäaikaistyötön kuntouttavasta työtoiminnasta
palkkatuen, työkokeilun kautta avoimille
työmarkkinoille tai
koulutukseen.
85
kaudella
Mittari
Ennakoiva ja muutos- Tiedotetaan ja reatilanteet hyödyntävä goidaan mahdollihenkilöstösuunnittelu simman ajoissa kuntien tehtävien lisääntymisestä aiheutuvista
muutoksista henkilöstösuunnittelun tueksi.
Varmistetaan, että
yhä lisääntyvät tehtävät huomioidaan henkilöstömitoituksessa.
Hyödynnetään Valviran kaksi kertaa vuodessa tekemää toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen toteutumaraporttia. Työntekijöiden
työajan ylitysten seuranta, sairauslomaseuranta.
Aktiivinen lakiuudistusten seuraaminen ja
niiden huomioiminen
tehtävänkuvissa.
Muutokset käsitellään
yhdessä tiimivastaavien työryhmässä
samanaikaisesti talouden seurannan
kanssa. Raportoidaan
säännöllisesti työajan
ylityksistä ja niihin
vaikuttavista tekijöistä
johdolle ja luottamushenkilöille.
Henkilöstöresursseja
lisätään vastaamaan
tehtävien lisääntymistä. Tehtävänkuvat
vastaavat uusia tehtäviä ja tarvittaessa
tehtävänkuvia muokataan.
Seurataan eri palveluissa asiakasmäärien
kehitystä ja miten
niiden vaikutus heijastuu määräaikojen
noudattamiseen.
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
7 222
236
227
5 500
228
217
4 471
0
0
3 650
0
0
3 430
0
0
3 127
0
0
8 447
67
64
8 000
68
63
6 758
0
0
6 699
0
0
6 205
0
0
5 842
0
0
594
3 409
2 042
730
3 403
2 219
680
0
0
680
0
0
680
0
0
680
0
0
Lastensuoj. laitoshoito
Hoitopäivät
Lastensuoj. perhehoito
Hoitopäivät
Toimeentulotuki
Kotitaloudet
€/kotitalous/vuosi, brutto
€/kotitalous/vuosi, netto
86
Käyttötalous
Sosiaalityö
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
498 706
93 818
805 052
160 766
1 558 342
28 550
100
TA 2014
465 000
99 000
876 000
137 000
1 577 000
17 000
0
MTA 2014
465 000
99 000
876 000
137 000
1 577 000
17 000
0
TA 2015
507 200
89 000
915 000
146 900
1 658 100
23 100
0
TS 2016
514 808
90 335
928 725
149 104
1 682 972
23 446
0
TS 2017
522 529
91 690
942 657
151 340
1 708 215
23 798
0
TS 2018
530 369
93 065
956 797
153 610
1 733 841
24 156
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
1 339 515
3 632 851
161 533
2 306 176
144 057
7 584 133
148 800
1 341 112
3 112 434
136 680
2 224 000
120 504
6 934 730
126 718
1 341 112
3 112 434
136 680
2 224 000
120 504
6 934 730
126 718
1 357 157
3 195 575
135 770
1 980 500
129 504
6 798 506
135 029
1 405 346
2 994 527
137 130
2 000 305
130 799
6 668 107
136 379
1 415 862
3 071 404
138 500
2 020 308
132 107
6 778 181
137 743
1 429 883
3 122 121
139 885
2 040 511
133 428
6 865 828
139 121
-6 025 691
-5 357 730
-5 357 730
-5 140 406
-4 985 135
-5 069 966
-5 131 987
0
96 010
16 207
0
101 451
5 118
0
101 451
5 118
0
101 530
3 800
0
101 530
3 800
0
101 530
3 800
0
101 530
957
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
-
Yleinen sosiaalityö: Setlementtiyhdistys Naapuri ry:ltä ostetusta rikosuhripäivystyksestä luovutaan, kulusäästö 4 200 €.
Lastensuojelun laitoshoito: Varaus kahteen uuteen sijoitukseen 160 000 €, päättyvät sijoitukset,
kulusäästö 224 000 €.
Työpaja: Vakinaistetaan kaksi vuotta määräaikaisena ollut ohjaajan vakanssi, kulut 41 500 €.
Päihdehuollon asumispalvelut: Kotiutus ostopalveluista (5 kk), kulusäästö 12 000 €.
Nuorten työpaja: Tervakosken toimipisteen toiminta lakkautetaan toiminnallisista syistä. Pieniä
kulusäästöjä.
-
-
Yleinen sosiaalityö: Sosiaaliohjaajan toimi, kululisäys 42 000 €.
Lastensuojelun laitoshoito: Varaus kahteen uuteen sijoitukseen 160 000 €, päättyvät sijoitukset,
kulusäästö 207 000 €.
Päihdehuollon asumispalvelut: Vuonna 2015 tehdyn kotiutuksen ostopalveluista lisäsäästö
16 800 €.
- Lastensuojelun laitoshoito: Varaus kahteen uuteen sijoitukseen 160 000 €.
- Lastensuojelun laitoshoito: Varaus kahteen uuteen sijoitukseen 160 000 €.
87
TULOSALUE
VAMMAISTYÖ
Toiminnan kuvaus
Janakkalan kunnan vammaistyö tarjoaa apua ja tukea vammaisille ja heidän läheisilleen. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut (mm. asunnonmuutostyöt, kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu) ja erityishuoltolain mukaiset palvelut, joihin kuuluvat myös kunnan omat asumisyksiköt, päivätoiminta ja avotyö
muodostavat vammaistyön kokonaisuuden.
Asiakkaalla on oikeus sosiaalihuoltolain nojalla saada riittävästi tietoa eri palveluvaihtoehdoista ja etuisuuksista yli organisaatiorajojen. Palveluohjauksen tarkoituksena on ohjata, neuvoa ja tukea asiakasta
tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden saavuttamiseksi. Palveluohjaajien tehtäviin kuuluvat vammaistyön asiakkaiden palvelusuunnitelmista vastaaminen ja viranhaltijapäätökset.
Vammaistyöllä on kolme kehitysvammaisille suunnattua asumisyksikköä; Honkakoti, Mäntykoti ja Pihlajakoti. Asumisyksiköiden toimintaa on viime vuosina kehitetty vastaamaan ikääntyvien ja entistä enemmän hoitoa ja ohjausta vaativien asiakkaiden tarpeisiin. Asumisyksiköissä on pitkäaikaisen asumisen
paikkoja yhteensä 29 ja tilapäishoitoa varten on 2 paikkaa.
Päivätoiminta on aikuisille, oppivelvollisuutensa suorittaneille, kehitysvammaisille henkilöille suunnattua
toimintaa. Toimintakeskuksen tiloissa järjestetään myös kouluikäisten vammaisten lasten iltapäivä- ja
loma-ajanhoitoa. Päivätoiminnan yhteydessä toimii avotyön palvelut. Asiakkaat tekevät työtä tavallisilla
työpaikoilla.
Tulosalueen kokonaisvastuu: vammaistyön johtaja Riitta Julin
Tavoitteet
kaudella
Helposti saavutettavat Kehitysvammahuollon Ajantasaisten palveasiakkaista 90%:lla on lusuunnitelmien lukukuntalaisen palvelut
tehty ajantasainen
määrä.
palvelusuunnitelma
sekä erityishuoltoohjelma.
Palvelusuunnitelmat
tarkastetaan ja päivitetään tarpeen mukaan.
Kehitysvammahuollon
asiakkaista 90 %:lla
on tehty ajantasainen
palvelusuunnitelma
sekä erityishuoltoohjelma.
Parru-työryhmässä
kehitetään yhteistä
palvelusuunnitelmaa
ostetun asumisen
asukkaille sekä kehitetään kriteeristöä
laadun tarkastamiseksi hoitokotikäynneillä.
Parru-työryhmässä
kehitetään vuoden
2015 aikana yhteistä
palvelusuunnitelmaa
ostetun asumisen
asukkaille sekä kehitetään kriteeristöä
laadun tarkastamiseksi hoitokotikäynneillä.
Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä
vammaisten asuminen on oikea heidän
hoidon, kuntoutuksen
ja tuen tarpeen mukaan.
Mittari
Tarkastetaan 100
%:sesti vammaistyön
ostetun asumisen
päätökset ja asiakkaiden asumisen oikein
kohdentuminen. Kehitetään Parrutyöryhmän toimintaa.
Osallistumista edistä- Yhteistyö paikallisten Sanallinen kuvaus.
Vammaistyöstä pide- Säännöllinen yhteyvä, kattava yhdistys- yhdistysten ja yhteisö- Säännölliset tapaami- tään säännöllistä yh- denpito yhteistyötahoten ja yhteisöjen ver- jen kanssa.
set yhteistyötahojen teydenpitoa yhteistyö- jen kanssa ja vakiin-
88
kaudella
Mittari
kosto.
kanssa ovat toteutuneet ja vakiintuneet
yhteiset tapahtumat
ovat onnistuneet
tahojen kanssa ja
toteutetaan vakiintuneita yhteisiä tapahtumia.
tuneet yhteiset tapahtumat ovat toteutuneet vähintään yhteisinä kevät- ja joulujuhlina ja seurakunnan järjestämänä
päivätoiminnan retkipäivä seurakunnan
leirikeskukseen.
kaudella
Mittari
Palvelutuotannon
yhteistyö kuntien,
Seudullisesti jatketaan yhteistä keskustelua palvelujen tuottamisesta mikä näkyy
tiiviinä yhteistyönä.
Tavoitteena on turvata alueen kuntalaisten
palveluiden yhdenmukaisuus.
Seudullisesti jatketaan yhteistä keskustelua palvelujen tuottamisesta. Tavoitteena on turvata alueen
kuntalaisten palveluiden yhdenmukaisuus.
Seudullisesti on jatkettu yhteistä keskustelua palvelujen tuottamisesta. Tavoitteena on turvata alueen
kuntalaisten palveluiden yhdenmukaisuus.
Vammaisneuvoston
toiminta vakiintuu
yhteistyömuotona eri
vammaisjärjestöjen
kanssa.
Vammaisneuvoston
toiminta vakiintuu
työmuotona ja sen
avulla otetaan vammaisjärjestöt yhä tiiviimmin mukaa palveluiden tuottamisen
turvaamisessa ja kehittämisessä kunnan
asukkaille.
Pidetään yllä nykyisiä
toimivia yhteistyöverkostoja. Luodaan
yhteneväisiä palveluntuottamiseen liittyviä
toimintatapoja.
Ennaltaehkäisevä
toiminta.
Vammaistyössä huomioidaan ja ennakoidaan asiakkaiden
tulevat palvelutarpeet
ja ohjataan asiakasta
ennalta ehkäisemään
mahdollisia sosiaalisia
tai terveydellisiä elämäntilanteesta johtuvia haittoja.
Sanallinen kuvaus.
Ennaltaehkäisevää
vammaistyötä toteuteToteutetaan asiakkai- taan ympäri vuoden
den palvelusuunnipalvelusuunnitelmien
telmien teon yhteyteon ja niiden päivitysdessä, jolla varmen- ten avulla.
netaan asiakkaan
kuuleminen.
Ennaltaehkäisevää
vammaistyötä on
toteutettu ympäri vuoden palvelusuunnitelmien teon ja niiden
päivitysten avulla.
Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne.
Prosessikuvauksia
hyödynnetään palveluissa.
Kaikki prosessikuva- Prosessikuvauksia
ukset ovat ajantasai- tarkastetaan ja muuset ja niitä hyödynne- tetaan tarvittaessa.
tään palveluiden tuottamisessa.
Prosessikuvausten
avulla vammaistyössä
pidetään yllä selkeitä
työvaiheita.
89
kaudella
Ennakoiva ja muutos- Henkilöstön saataToimien ja virkojen
tilanteet hyödyntävä vuuden ja pysyvyyden täyttöaste.
henkilöstösuunnittelu. turvaaminen.
Esimiehet tekevät
tarvittavat rekrytointitoimenpiteet ja toteuttavat aktiivista oppilaitosyhteistyötä ja kiinnittävät huomiota
hyvän harjoitteluohjauksen toteuttamiseen.
Virat ja toimet ovat
täysimääräisesti käytössä palvelutuotannon varmistamiseksi..
kehittymiseen motivoiva johtaminen.
Johtoryhmän jäsenille
kirjataan henkilökohtainen koulutussuunnitelma kehityskeskustelun yhteydessä.
Esimiehet ovat osallistuneet alansa esimiehisyyttä tukevaan
koulutukseen.
Henkilöstön kehityskeskustelut ja on toteutettu 100 %:sesti ja
niiden yhteydessä
tapahtuva koulutustarpeen selvittäminen.
Henkilöstön työnkuvien ja koulutussuunnitelmien läpikäynti
kehityskeskusteluiden
yhteydessä.
Kehityskeskusteluiden
ja niiden yhteydessä
tapahtuva koulutustarpeen arviointi on
toteutettu 100%:sesti.
Vammaistyössä toteu- Työpaikkakokouksia
tetaan säännöllisiä
toteutetaan säännöllihenkilöstökokouksia, sesti.
työyksiköiden henkilöstöpalavereita ja
Tyky-työryhmä toimii.
Vastuu tiedottamisesta ja tiedonvastaanottamisesta on koko
henkilöstöllä.
Työpaikka kokouksia
toteutetaan säännöllisesti. Johtoryhmä
selvittää henkilöstön
toivomien eri koulutusten järjestämismahdollisuuksia. Järjestetään koko henkilöstölle yhteinen koulutus uudesta itsemääräämisoikeuslaista.
Työpaikka kokouksia
on toteutettu säännöllisesti. Esimiehet ovat
helposti lähestyttävissä ja vastaavat mahdollisimman pian henkilöstön yhteydenottopyyntöihin. Johtoryhmä selvittää henkilöstön toivomien eri
koulutusten järjestämismahdollisuuksia.
Koko henkilöstö osallistuu laki itsemääräämisoikeudesta
koulutukseen. Henkilöstö mieltää itsemääräämis-suunnitelman
ja arvion itsemääräämiskyvyn heikkenemisestä sekä ymmärtää lain säädännön
rajoittavista toimenpiteistä.
Esimiestaitoja ja joh- Esimiesten koulutuktamista tuetaan koulu- siin osallistuminen.
Johtoryhmän jäsenille
tuksilla.
kirjataan henkilökohtainen koulutussuunnitelma kehityskeskustelujen yhteydessä.
Strategian mukainen Henkilöstön jatkuvasosaamisen kehittämi- ta ammatillisesta kounen.
lutuksesta huolehditaan. Koulutus on
suunnitelmallista ja
perustuu kehityskeskusteluihin.
Turvallinen ja arvostava työilmapiiri.
Mittari
90
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
2 050
286
283
2 555
0
0
2 555
0
0
2 555
0
0
2 555
0
0
10 366
125
116
7 300
149
138
7 300
0
0
7 300
0
0
7 300
0
0
7 300
0
0
4 252
78
71
4 250
74
67
4 250
0
0
4 250
0
0
4 250
0
0
4 250
0
0
TP 2013
152 644
69 860
0
31 373
253 877
0
0
TA 2014
148 600
73 020
0
21 600
243 220
0
0
MTA 2014
148 600
73 020
0
21 600
243 220
0
0
TA 2015
136 400
81 000
0
60 300
277 700
0
0
TS 2016
138 446
82 215
0
61 205
281 866
0
0
TS 2017
140 523
83 448
0
62 123
286 093
0
0
TS 2018
142 631
84 700
0
63 054
290 385
0
0
1 214 841
1 870 228
45 023
974 901
110 930
4 215 923
244 944
1 155 925
1 862 970
46 400
1 026 640
121 156
4 213 091
258 794
1 155 925
1 862 970
46 400
1 026 640
121 156
4 213 091
258 794
1 178 206
2 015 637
47 880
1 069 240
157 893
4 468 856
273 240
1 182 460
1 980 223
48 359
1 079 932
159 472
4 450 447
275 973
1 191 151
2 000 026
48 842
1 090 732
161 067
4 491 818
278 732
1 202 938
2 020 026
49 331
1 101 639
162 678
4 536 612
281 520
-3 962 046
-3 969 871
-3 969 871
-4 191 156
-4 168 581
-4 205 725
-4 246 227
0
111 794
8 877
0
72 144
0
0
72 144
0
0
119 624
0
0
119 624
0
0
119 624
0
0
119 624
0
Laitoshoito
Hoitopäivät
1 095
462
456
Kehitysvammaisten ostettu asuminen
Hoitopäivät
Tehostettu asumispalvelu
Hoitopäivät
Katajan päivätoiminta
Käyttöpäivä
€/käyttöpäivä, brutto
€/käyttöpäivä, netto
Käyttötalous
Vammaistyö
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
Sitova tavoite: Selvitetään voidaanko vammaispalveluja myydä myös ulkopuolisille.
-
Omaishoidon tuki: Kolme uutta tuen saajaa, kululisäys 16 000 €.
Kehitysvammaisten ostetut asumispalvelut: Uusi sijoitus, kululisäys 94 000 €.
Vammaisten asumispalvelut: Kolmen asiakkaan kotiutus ostopalveluista (5 kk), kulusäästö
40 000 €.
-
Vammaisten asumispalvelut: Vuonna 2015 tehtyjen kotiutusten ostopalveluista lisäsäästö
56 000 €.
91
TULOSALUE
JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO
Toiminnan kuvaus
Janakkalan terveydenhuolto huolehtii kunnan alueella ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja sairaanhoidon kansanterveystyöhön kuuluvista tehtävistä terveydenhuoltolain mukaisesti.
Terveydenhuoltolain mukaisia tehtäviä ovat muun muassa: Terveysneuvonta ja terveystarkastukset neuvoloissa ja terveysasemilla, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus, hoitotarvikejakelu, seulonnat, mielenterveyslain mukainen mielenterveystyö, suun terveydenhuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä
työterveyshuolto. Janakkalan terveydenhuollon tulosalueelle kuuluu myös erikoissairaanhoidon palvelut.
Tulosalueen kokonaisvastuu: ylilääkäri Virpi Kröger
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Helposti saavutettavat Terveyspalvelujen
saatavuus ja saavutettavuus niitä tarvittaessa on mahdollisimman helppoa.
T3 eli kolmas vapaa Sujuva toiminta turvakiireetön aika lääkäril- taan ennakoivalla
toiminnan suunnittele.
lulla sekä tehokkaalla
rekrytoinnilla. Hoitokäytäntöjä kehitetään
vastaamaan eri potilasryhmien tarpeita.
Seurataan puheluiden, ryhmävastaanottojen ja sähköisten
palveluiden määriä
suhteessa vastaanottokäynteihin.
Päivitetään hoitoohjeet ja tarkennetaan
työnjakoa ja potilaiden
ohjausta eri ammattilaisten ja erilaisten
palvelujen välillä.
Helppo ja kattava
Sähköisen asioinnin
määrä suhteessa
vastaanottokäynteihin.
Potilaan palvelutarOtetaan käyttöön
sähköinen omahoidon peeseen vastaaminen
sähköisen portaalin
portaali.
kautta tulee osaksi
terveysasemien toimintaa.
Sähköistä asiointia
kehitetään terveydenhuollossa tukemaan
palvelun saatavuuden
parantamista.
Potilaat pääsevät
hoitoon oikeaaikaisesti ja lääkärille
pääsee kiireettömissä
asioissa kahden viikon sisällä.
Potilaat saavat tarvitsemansa palvelut eri
työntekijöiden vastaanottokäyntien lisäksi puhelimitse,
ryhmävastaanotoilla
ja sähköisinä palveluina.
92
kaudella
Mittari
Toimenpide talous- Tavoite talousararviovuonna
viovuonna
Kuntalaisen kannus- Omahoitoisuuden
taminen vastuunot- lisääminen ja toimintatoon hyvinvoinnista kyvyn parantaminen
potilailla, joiden toimintakyky on heikentynyt.
Avovisio-mittarit :
GDS-toimintakykytesti,
ikäaudit eli päihdetesti,
MNA eli ravitsemustesti, BMI eli kehon
koostumusmittari, VAS
eli kipumittari, MMSE
eli muistitesti, SPPB eli
fyysinen toimintakykytesti.
Avovisio eli yli 65vuotiaiden kuntalaisten arjessa selviytymisen ja toimintakyvyn mittaamisen
toimintamallin jalkauttamisen loppuun
saattaminen.
Avovisio, toimintakyvyn mittaaminen ja
hoitoon ohjaus tapahtuu sovitulla tavalla
potilailla, joilla toimintakyky on heikentynyt.
taminen vastuunot- lisääminen ja hoidon
toon hyvinvoinnista tulokset paranevat.
Korkean riskin potilai- Alle 60-vuotiaiden
den kriteerit määritetty suuren sairastavuusriskin potilaiden kri(K/E).
teerit määritetään ja
potilaslähtöinen hoito
kuvataan.
Korkean riskin potilaat
tunnistetaan, heidän
hoitoaan tuetaan ja he
voimaantuvat itsensä
hoitamiseen.
taminen vastuunot- lisääminen. Ammattitoon hyvinvoinnista laiset saavat myös
palautteen potilaiden
hoidon tuloksista.
Hoidon vaikuttavuuden
mittarit määritetty
(K/E), seurantaraportti
valmis (K/E).
Sovitaan hoidon
vaikuttavuuden mittarit, tarkennetaan
kirjaaminen ja luodaan seurantaraportti
tulosten seurannan
mahdollistamiseksi.
Seurannan mittareiden
määrittely ja seurantaraportin suunnittelu on
käynnistetty.
Mittari
Tehostetaan toimintaprosesseja vastaamaan tarvetta ja otetaan käyttöön tietotekniikan tarjoamia
mahdollisuuksia prosessien helpottamiseen, kuten puheen
tunnistus (lääkärisanelut), ilmoittautumispääte ja massalaskutus. Karsitaan
tehottomia palveluita.
Laboratorion näytteenotto tehostuu,
laboratoriotutkimusten
määrä vähenee järkeistämisen myötä,
jolloin lisätyövoiman
tarve vähenee. Toimistosihteerityöpanosta voidaan siirtää sähköisiin palveluihin.
Talous ja resurssit
kaudella
Kustannustietoisuus Päätöksen teon kus- Talouden toteuma.
ja tehokas resurssien tannusvaikutukset
tunnetaan ja toimintaa
käyttö
kehitetään kustannustehokkaammaksi.
kaudella
Mittari
Strategian mukainen Toimintaa johdetaan
osaamisen kehittämi- tietoon perustuen.
nen
Johdon mittarit määri- Koulutukset ja johtaminen suunnataan
telty (K/E).
tukemaan tavoitteita.
Määritetään johtamisen mittarit, joiden
mukaan toimintaa
ohjataan.
Johtamisen mittarit on
määritetty.
93
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
26 236
75
65
28 500
73
63
28 500
0
0
28 500
0
0
28 500
0
0
28 500
0
0
19 997
44
44
18 500
47
47
18 500
0
0
19 700
0
0
19 700
0
0
19 700
0
0
16 882
44
43
15 000
49
49
16 800
0
0
16 800
0
0
16 800
0
0
16 800
0
0
16 012
108
87
15 000
119
96
16 400
0
0
16 400
0
0
16 400
0
0
16 400
0
0
2 900
2 900
2 900
2 900
2 900
Lääkäripalvelut
Vastaanottokäynnit
€/käynti, brutto
€/käynti, netto
Hoitopalvelut
Käynnit/sairaanhoitaja
Käynnit/perushoitaja
Käynnit/perushoitaja ja sairaanhoitaja
€/käynti/sh
€/käynti/ph
Terveydenhoitajapalvelut
Käynnit
€/käynti, brutto
€/käynti, netto
Suun terveydenhuolto
Käynnit
€/käynti, brutto
€/käynti, netto
Psykiatrinen avohoito
Hoitajakäynnit
€/käynti, brutto
€/käynti, netto
Erikoissairaanhoidon kustannukset talousarviossa 2015
Keskussairaala Ensihoito Päivystys Ulkopuoliset Jäsenmaksut Tasausmaksu Menot yht. shp, €
Vuosi 2014
14 128 000 516 000 615 000
2 692 000
217 000
170000
18 338 000
Vuosi 2015
14 898 000 528 000 662 000
2 773 000
221 000
-197000
18 885 000
Muutos%
5,5
2,3
7,6
3,0
1,8
-215,9
3,0
Käyttötalous
Janakkalan terveydenhuolto
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
TP 2013
944 866
535 644
3 060
27 141
1 510 711
414 066
0
TA 2014
1 032 380
484 190
0
13 600
1 530 170
496 750
0
MTA 2014
1 032 380
484 190
0
13 600
1 530 170
496 750
0
TA 2015
1 017 440
603 300
0
600
1 621 340
515 550
0
TS 2016
1 032 690
612 350
0
609
1 645 648
523 268
0
TS 2017
1 048 190
621 535
0
618
1 670 343
531 116
0
TS 2018
1 063 834
630 858
0
627
1 695 319
539 036
0
5 596 735
19 525 363
848 415
114 378
626 152
26 711 042
521 506
6 006 605
20 774 030
769 200
89 200
691 797
28 330 832
624 607
6 006 605
20 774 030
769 200
89 200
691 797
28 330 832
624 607
6 050 522
21 162 904
806 330
97 200
711 189
28 828 145
583 763
6 069 110
21 992 605
814 393
98 172
718 301
29 692 582
589 601
6 108 382
22 781 809
822 537
99 154
725 484
30 537 366
595 497
6 167 947
23 207 029
830 763
100 145
732 739
31 038 623
601 452
-25 200 331
-26 800 662
-26 800 662
-27 206 805
-28 046 934
-28 867 023
-29 343 304
0
274 718
110 847
0
243 730
113 546
0
243 730
113 546
0
302 996
71 999
0
302 996
88 907
0
302 996
125 292
0
302 996
85 522
94
Janakkalan sairaalatoiminnan muuttuessa pitkäaikaishoidosta akuutimmaksi, toiminta siirretään vanhustyön tulosalueelta terveydenhuollon tulosalueelle. Muutoksen valmistelua jatketaan siten, että siirto tehdään 1.7.2015 Kyterinhovin valmistuessa.
Janakkalan työterveyshuollon tulevaisuuden selvittäminen 1.7.2015 mennessä.
Sitova menoperuste:
Janakkalan terveydenhuollon tulosalueelle esitetty virka on ehdollinen 30.6.2015 asti, kunnes työterveyshuollon henkilöstön tilanne on selvillä, viimeistään 1.7.2015 mennessä. Virka voidaan täyttää
30.6.2015 asti määräaikaisina.
-
Terveydenhuollon johtaminen: Järjestelmävastaavasta syntyvät kustannukset siirretään konsernihallinnosta terveydenhuoltoon ja vanhustyöhön.
Lääkäripalvelut: Geriatrin konsultaatiot siirtyvät ostopalveluista sairaalan kuntoutuslääkärin tehtäväksi, kulusäästö 7 000 €.
Päivystyspalvelut: Yhteispäivystys, kululisäys 47 000 ,€ kustannusten jakoa on muutettu
Terveydenhoitajapalvelut: Terveydenhoitajan toimi (0,5) kouluterveydenhuoltoon, kululisäys
20 000 €.
Seulonnat ja joukkotarkastukset: Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:ltä ostetusta suolistosyövän seulonnasta luovutaan, kulusäästö 6 000 €.
Lääkinnällinen kuntoutus: Palvelut kilpailutetaan syksyllä 2014, kulusäästö 10 000 €.
Psykiatriset asumispalvelut: Yhden asiakkaan kotiutus ostopalveluista (5 kk), kulusäästö 12 500
€.
Erikoissairaanhoito, kululisäys 547 000 €
Asiakasmaksut: Lailla ja asetuksella säädettyihin asiakasmaksuihin on tulossa korotus (hallituksen kehysriihi) ensi vuoden alusta. Arvio kolme %:a, tuottolisäys 35 000 €.
Janakkalan työterveyshuollon toiminta on suunniteltu siten, että tuotot vastaavat kuluja
-
Psykiatriset asumispalvelut: Vuonna 2015 tehdyn kotiutuksen ostopalveluista lisäsäästö
17 500 €.
Erikoissairaanhoito, kululisäys 795 000 € (kasvu 4,5 %).
-
Erikoissairaanhoito, kululisäys 739 000 € (kasvu 4 %).
-
Erikoissairaanhoito, kululisäys 384 000 € (kasvu 2 %).
95
TULOSALUE
HATTULAN TERVEYDENHUOLTO
Toiminnan kuvaus
Hattulan terveydenhuolto huolehtii kunnan alueella ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja sairaanhoidon
kansanterveystyöhön kuuluvista tehtävistä terveydenhuoltolain mukaisesti.
Terveydenhuoltolain mukaisia tehtäviä ovat muun muassa: Terveysneuvonta ja terveystarkastukset neuvoloissa ja terveysasemilla, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus, hoitotarvikejakelu, mielenterveyslain
mukainen mielenterveystyö, suun terveydenhuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä työterveyshuolto. Pääosan Hattulan terveydenhuoltopalveluista tuottaa Pihlajalinna Oy.
Tulosalueen kokonaisvastuu: ylilääkäri Virpi Kröger
Tavoitteet
kaudella
Mittari
T3 eli kolmas vapaa Määritellään palvelun- Potilaat pääsevät
hoitoon oikeakiireetön aika lääkäril- tuottajan kanssa.
aikaisesti ja lääkärille
le.
pääsee kiireettömissä
asioissa 14 päivän
sisällä.
Helppo ja kattava
Sähköistä asiointia
Sähköisen asioinnin
kehitetään terveyden- määrä.
huollossa tukemaan
palvelun saatavuuden
parantamista.
Potilaan palvelutarOtetaan käyttöön
sähköinen omahoidon peeseen vastaaminen
sähköisen portaalin
portaali.
kautta tulee osaksi
terveysaseman toimintaa.
kaudella
Mittari
Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista
Hoidon vaikuttavuuden mittarit määritelty
(K/E), seurantaraportti
valmis (K/E).
Sovitaan palveluntuottajan kanssa hoidon
vaikuttavuuden mittarit, tarkennetaan kirjaaminen ja luodaan
seurantaraportti tulosten seurannan mahdollistamiseksi.
Seurannan mittareiden määrittely ja seurantaraportin suunnittelu on käynnistetty.
Omahoitoisuuden
lisääminen. Ammattilaiset saavat myös
palautteen potilaiden
hoidon tuloksista.
96
Talous ja resurssit
kaudella
Mittari
Terveydenhuolto tuo- Palveluntuottajan
tetaan taloudellisesti. työpanostieto ja suoritteet.
Seurataan palvelun- Palvelutuotanto on
tuottajan työpanostie- riittävä ja työpanos on
toja ja suoritetietoja. sopimuksen mukainen.
Kustannustietoisuus Terveydenhuolto tuo- Erikoissairaanhoidon
ja tehokas resurssien tetaan taloudellisesti. lähetemäärät
käyttö
Aloitetaan erikoislää- Lähetteet erikoissaikärikonsultaatiokäyn- raanhoitoon vähenenit, joilla tuetaan ter- vät.
veyskeskuslääkäreiden työtä.
Kustannustietoisuus Palveluntuottajan
Seurannan ja vaikutja tehokas resurssien toiminnan seurannan tavuuden mittarit on
käyttö
ja vaikuttavuuden
määritelty (K/E).
mittareiden luonti.
Palveluntuottajan
kanssa yhteistyössä
sovitaan toiminnan
seurannan mittarit.
Toiminnan mittareiden
ja raportin luonti on
aloitettu.
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
10 838
13 100
10 800
10 800
10 800
10 800
10 784
9 500
9 500
9 500
9 500
9 500
8 629
49
49
8 300
53
52
9 000
0
0
9 000
0
0
9 000
0
0
9 000
0
0
12 300
80
57
11 800
81
57
12 000
0
0
12 000
0
0
12 000
0
0
12 000
0
0
4 106
222
189
4 500
208
187
4 500
0
0
4 500
0
0
4 500
0
0
4 500
0
0
Lääkäripalvelut
Vastaanottokäynnit
€/käynti, brutto
€/käynti, netto
Hoitopalvelut
Käynnit/perushoitaja ja sairaanhoitaja
€/käynti/sh
€/käynti/ph
Terveydenhoitajapalvelut
Käynnit
€/käynti, brutto
€/käynti, netto
Suun terveydenhuolto
Käynnit
€/käynti, brutto
€/käynti, netto
Vuodeosasto
Hoitopäivät
97
Käyttötalous
Hattulan terveydenhuolto
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
4 529 546
464 187
474
0
4 994 207
16 669
0
TA 2014
4 624 880
441 800
0
0
5 066 680
0
0
MTA 2014
4 624 880
441 800
0
0
5 066 680
0
0
TA 2015
4 258 444
460 000
0
0
4 718 444
0
0
TS 2016
4 294 528
466 900
0
0
4 761 428
0
0
TS 2017
4 333 734
473 904
0
0
4 807 638
0
0
TS 2018
4 374 701
481 012
0
0
4 855 713
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
688 839
3 585 397
441 741
27 543
250 671
4 994 191
187 206
671 364
3 650 940
452 490
40 000
250 240
5 065 034
183 330
671 364
3 650 940
452 490
40 000
250 240
5 065 034
183 330
701 619
3 290 340
428 230
39 000
260 970
4 720 159
196 070
704 426
3 323 243
432 512
39 390
263 580
4 763 151
198 031
710 060
3 356 476
436 837
39 784
266 215
4 809 373
200 011
717 162
3 390 041
441 206
40 182
268 878
4 857 468
202 011
17
1 646
1 646
-1 715
-1 723
-1 735
-1 754
0
440
0
0
46 755
0
0
46 755
0
0
591
0
0
591
0
0
591
0
0
591
0
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
- Lääkäri-hoitajapalvelut: Varattu erikoislääkärikonsultaatioihin 40 000 €.
- Hattulan avoterveydenhuollon hintaan tehty kolmen %:n ja vuodeosaston hintaan kuuden %:n korotus, kululisäys 90 000 €.
98
TOIMIELIN
KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA
Toiminnan kuvaus
Kasvatus- ja koulutuslautakunta tarjoaa kuntalaisille yksilön ja yhteiskunnan tarpeet huomioonottavaa
laadukasta kasvatusta ja koulutusta sekä tasavertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen elinikäiseen oppimiseen.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta vastaa sivistystoimen hallintoon, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja koululaisten iltapäivätoimintaan liittyvistä asioista. Lautakunta ostaa musiikinopetuspalvelut Sibelius-opistolta.
Toimielimen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla.
Käyttötalous
TP 2013
697 901
1 138 960
148 259
14 799
1 999 918
0
0
TA 2014
495 038
1 190 430
0
16 732
1 702 200
0
0
MTA 2014
495 038
1 190 430
0
16 732
1 702 200
0
0
TA 2015
527 214
1 208 576
0
16 982
1 752 772
0
0
TS 2016
535 122
1 226 705
0
17 237
1 779 064
0
0
TS 2017
543 149
1 245 106
0
17 495
1 805 750
0
0
TS 2018
551 296
1 263 782
0
17 758
1 832 836
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
17 078 819
4 378 780
653 860
2 004 588
2 687 890
26 803 937
5 172 771
17 248 776
4 668 299
752 281
1 875 282
3 222 516
27 767 154
5 999 115
17 248 776
4 668 299
752 281
1 875 282
3 222 516
27 767 154
5 999 115
17 257 934
4 823 399
742 396
1 743 000
3 185 839
27 752 568
6 116 068
17 371 158
4 871 633
749 820
1 761 030
3 217 697
27 971 338
6 177 228
17 603 745
4 920 349
757 318
1 779 240
3 249 874
28 310 527
6 239 000
17 961 099
4 969 553
764 892
1 797 633
3 282 373
28 775 549
6 301 391
TOIMINTAKATE
-24 804 019
-26 064 954
-26 064 954
-25 999 796
-26 192 274
-26 504 777
-26 942 713
0
703 574
372 271
0
798 497
6 250
0
798 497
6 250
0
767 897
8 303
0
767 897
24 232
0
767 897
31 900
0
767 897
55 525
KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
99
TULOSALUE
SIVISTYSTOIMEN HALLINTO
Toiminnan kuvaus
Tulosalue sisältää kasvatus- ja koulutuslautakunnan toiminnan sekä sivistystoimen johtamisen.
Tulosalueen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Helposti saavutettavat Sivistystoimen palve- Asiakastyytyväisyys.
lut vastaavat tarpeita,
ovat oikein mitoitettuja Kehittämistoimenpiteiden määrä
ja ajanmukaisia.
Esityksiä palveluverkon kehittämiseksi.
Palveluverkko on
ajanmukainen sekä
annettujen resurssien
mukainen.
Helppo ja kattava
Osaamis- ja tarvekar- Järjestelmät ovat
toitus sekä täydentehokkaassa käytösnyskoulutuksen järjes- sä.
täminen.
Toimialalla on käytös- Työntekijöiden ja asisä toimivat sähköiset akkaiden tyytyväisyys.
järjestelmät ja taito
käyttää niitä. Asiakkailla on mahdollisuus
hoitaa asioita sähköisesti.
kaudella
Mittari
Palvelurakenteen/
palvelutuotannon
kehittäminen yhdessä
lähikuntien kanssa.
Palvelutuotannon
yhteistyö kuntien,
Yhteistyö lähikuntien Yhteiset hankkeet.
kanssa palvelurakenteeseen ja ohjaukseen liittyen
osallistutaan sekä
vaikutetaan seudullisen palvelurakennetyöryhmän toimintaan.
Organisaation työnte- Saatu palaute.
kijöillä on selvät tehtävät ja vastuut. Lau- Kehittämisistuntojen
takuntien ja viranhalti- määrä
joiden välinen työnjako selkeä ja yhteistyö
avointa ja sujuvaa.
Strategia ja prosessit
tukevat tavoitteellista
sekä turvallista työntekoa.
Kiinnitetään huomiota Palvelutoiminta on
viranhaltijoiden sekä tehokasta ja sujuvaa.
luottamushenkilöiden
välisen yhteistoiminnan sujuvuuteen.
Työntekijöiden toimenkuvia tarkistetaan
tarpeen mukaan palvelutehtävän varmistamiseksi.
100
Talous ja resurssit
kaudella
Mittari
Talouden toteuma
(tuotot ja kulut).
KustannustietoisuuEi lisätalousarvioesiden lisääminen hallin- tyksiä.
nossa (virastoorganisaatio ja luottamushenkilöt).
Päätöksenteon kustannusvaikutukset
tunnetaan.
Kuntastrategia toiminnan, talouden ja
kehittämisen perustana.
Luotettavaan ennakointiin perustuva
suunnittelu
TPO:n toteuttaminen
Ennakkotiedon ja
kehittämisistuntojen
määrä.
Kustannustietoisuus Tulosalueilla varmis- Talouden toteuma.
ja tehokas resurssien tetaan, että henkilöskäyttö
tön määrä sekä ammattirakenne ovat
palvelutavoitteen mukaiset ja vastaavat
annettuja resursseja.
Talouden toteuman
Ei lisätalousarvioesiseuranta ja tarvittavat tyksiä.
toimenpiteet.
TPO:n toteuttaminen
kaudella
Mittari
Ennakoiva ja muutos- Laadukasta palvelutilanteet hyödyntävä tuotantoa vastaava
henkilöstösuunnittelu henkilöstömäärä ja
osaaminen.
Henkilöstön määrä.
Nykyaikainen johtamis- ja työkulttuuri.
Kiinnitetään huomiota Henkilöstön määrä on
uusien työntekijöiden annettujen resurssien
Yhteistoiminta henki- perehdyttämiseen.
mukainen.
löstöhallinnon kanssa. Perehdyttämissuunnitelma.
Henkilöstö pysyy palveluksessa.
Tehtäviä voidaan
jakaa uudelleen joko
eläköitymisen tai henkilöstön muun vähenemisen johdosta.
Toteutetaan Valtuuston päätös vajaalla
tekemisen palkkiosta.
Kehityskeskusteluissa Arviointikeskustelujen Kehityskeskustelut
toteutuvat 100%.
saatu palaute.
sisältöjä kehitetään.
Yleiset havainnot.
Tyhy -kysely.
Johtamisjärjestelmää
kehitetään mm. osallistumalla koulutuksiin.
Tyhy -kyselyn palaute
analysoidaan.
Strategian mukainen Henkilöstön ammatti- Toteutunut täydenosaamisen kehittämi- taito vastaa työtehtä- nyskoulutus.
nen
viä. Toiminnan tai
työtehtävien muutok- työnohjaus.
Kehityskeskusteluissa Toimialan henkilöstökartoitetaan henkilös- resurssit ovat tehoktön koulutustarve ja
kaassa käytössä.
ennakoidaan tulevat
101
kaudella
Mittari
sesta aiheutuvat koulutustarpeet huomioi- Oikea työnjako.
daan. Henkilöstön
ammattitaito kehittyy
täydennyskoulutuksen, työnohjauksen,
yhdessä tekemisen
sekä perehdyttämisen
kautta.
muutokset. Joustava
ja tarkoituksenmukainen työnjako toimialalla henkilöiden
osaamisen mukaan.
Työkulttuuri perustuu
yhdessä tekemiseen,
kumppanuuteen ja
asiantuntijuuteen.
Arvostetaan toisten
osaamista.
Tyhy -kyselyn analysointi.
Tyhy -kysely.
Yleiset havainnot.
Henkilöstön poissaolot.
Henkilöstön alaistaiHäirintää sekä epädot.
asiallista käyttäytymistä ei sallita työpaikalla.
Työilmapiiri muuttuu
turvallisemmaksi ja
arvostavammaksi.
Asioista keskustellaan
työpaikkapalavereissa
sekä kehityskeskusteluissa.
Havaittuihin epäkohtiin puututaan.
Käyttötalous
Sivistystoimen hallinto
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
0
0
0
0
0
0
0
TA 2014
0
0
0
0
0
0
0
MTA 2014
0
0
0
0
0
0
0
TA 2015
0
0
0
0
0
0
0
TS 2016
0
0
0
0
0
0
0
TS 2017
0
0
0
0
0
0
0
TS 2018
0
0
0
0
0
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
298 915
25 940
3 678
0
7 086
335 620
10 860
296 763
25 167
3 410
0
8 136
333 476
11 813
296 763
25 167
3 410
0
8 136
333 476
11 813
349 395
25 921
5 470
0
7 508
388 294
11 499
350 371
26 180
5 525
0
7 583
389 660
11 614
352 472
26 442
5 580
0
7 659
392 153
11 730
355 879
26 706
5 636
0
7 736
395 957
11 848
-335 620
-333 476
-333 476
-388 294
-389 660
-392 153
-395 957
0
11 241
0
0
12 014
0
0
12 014
0
0
11 155
0
0
11 155
0
0
11 155
0
0
11 155
0
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
-
atk-tukihenkilön toimi 1.1.2015 alkaen, kustannusvaikutus 35 200 €
102
TULOSALUE
VARHAISKASVATUS
Toiminnan kuvaus
Tulosalue sisältää varhaiskasvatuksen johtamisen, ohjatun perhepäivähoidon, päiväkotihoidon ja muut
varhaiskasvatuspalvelut.
Varhaiskasvatus huolehtii alle kouluikäisten päivähoidosta, kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta.
Kunnallinen päivähoito tarjoaa perhepäivähoitoa, päiväkotihoitoa ja vuorohoitoa. Yksityinen päivähoito
on tärkeä yhteistyökumppani.
Varhaiskasvatuksen avoin toiminta tarjoaa vaihtoehtoja kokopäivähoidon rinnalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja niiden kuntalisät mahdollistavat alle kouluikäisten
lasten perheille vaihtoehtoja kunnallisen päivähoidon rinnalla.
Hoito, kasvatus ja opetus luovat perustan lasten arjelle varhaiskasvatuksessa. Esiopetus on osa varhaiskasvatuksen toimintaa. Kasvatuskumppanuus on toiminnan perusta.
Tulosalueen kokonaisvastuu on varhaiskasvatusjohtaja Liisa Heikuralla.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Helposti saavutettavat Varhaiskasvatuksen
palveluohjaus toimii
Prosessikuvauksen
mukaisen toiminnan
toteutuminen käytännössä.
Varhaiskasvatuksen
atk-ohjelman Pro
Consona palveluohjausosio saadaan
toimintaa hyödyttäväksi.
Asiakaspalvelu kahden palveluohjauksesta vastaavan alueilla toimii samanvertaisesti.
Helppo ja kattava
Varhaiskasvatuspal- Suunnitelmien toteu- Turengin uuden päivelut toteutuvat uudistuminen käytännössä. väkodin hankesuuntuneen palveluverkon
nittelu.
mukaisesti.
Esiopetussuunnitelmatyön aloittaminen
ja esiopetusjärjestelyjen tarkastelu yhdessä opetustoimen
kanssa.
Turengin uuden päiväkodin suunnittelu
etenee.
Vanhemmilla on
Vanhempien ja yksimahdollisuus olla
köiden tyytyväisyys.
vuorovaikutuksessa ja
hoitaa asioita sähköisten viestimien kautta.
Perheet ja varhaiskasvatus voivat kommunikoida lapsen
asioissa sähköisessä
muodossa vastavuoroisesti.
Päivähoito-ohjelman
rinnalle hankitaan atkohjelma perhekohtaiseen kanssakäymiseen ja lasten sähköisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista varten.
Esiopetussuunnitelman päivittämisen
aloittaminen tulevien
valtakunnallisten perusteiden mukaisesti
ja esiopetuksen yhteistyö koulujen kanssa.
103
kaudella
Mittari
Palautteen järjestel- Varhaiskasvatuksen
mällinen hyödyntämi- asiakastyytyväisyys
nen toiminnan kehit- toteutuu.
tämisessä
Asiakaspalautteen
tulos.
Varhaiskasvatuksen Asiakaspalautejärjeslaatutyöryhmä vastaa telmän uudistaminen
asiakaspalvelujärjestelmän uudistamisesta
Mittari
kaudella
Palvelutuotannon
yhteistyö kuntien,
Varhaiskasvatuspal- Yksityinen päivähoito
velut tuotetaan yhteis- on kilpailukykyinen
työssä yksityisen päi- vaihtoehto perheille
vähoidon kanssa
Tarkastellaan mahdol- Seudullinen yhteistyö
lista palvelusetelin
kuntarakenneselvitykkäyttöönottoa seudul- sen mukaisesti
lisena yhteistyönä.
Ennaltaehkäisevä
toiminta
Palveluja toteutetaan Varhaiserityiskasvaylisektoraalisesti
tuksen tukitoimien
toteutuminen 100%.
Saadaan erityislastentarhanopettajien tehtäviin vakinaiset työntekijät.
Ylisektoraalisen yhteistyö toteutuminen
asiakkaan edun mukaisesti.
Ympäristön tilan paranemiseen johtava
toiminta
Ympäristökasvatusta
toteutetaan yksikkökohtaisesti.
Varhaiskasvatuksen
ja esiopetuksen työsuunnitelmien toteutuminen.
Terveysliikunta näky- Varhaiskasvatuksen
ja esiopetuksen työväksi osaksi lasten
suunnitelmien toteuarkea.
tuminen.
Varhaiserityiskasvatuksen henkilöstö
täyttää kelpoisuusehdot.
Saadaan kuraattoriKuraattoripalvelut
palvelut opetustoimen esiopetuksessa toteukanssa yhteistyössä tuvat.
toimimaan.
Ekologinen toiminta ja
ympäristökasvatus
painottuu yksiköiden
työsuunnitelmissa.
Varhaiskasvatuksen
ekologinen toiminta ja
ympäristökasvatus
toteutuu yksiköissä.
Yksiköiden liikuntavastaavien yhteistoiminta vakiintuu.
Varhaiskasvatuksen
liikuntasuunnitelma
toteutuu yksiköiden
toiminnassa.
Talous ja resurssit
kaudella
Mittari
Talouden toteuma.
´Tiivis talousseuranta Toimintakate 99 - 100
ja analysointi.
%.
Kokonaistaloudellisesti (sis. arvot ja
laadun) vastuullinen
päätöksenteko ja
toiminta.
Talouden tasapainottamisohjelman toiTalouden tasapainot- Talouden tasapainotmenpiteiden toteutu- tamisohjelman toteut- tamisohjelman asetettaminen.
tu säästötavoite saaminen ja vaikutus.
vutetaan.
104
kaudella
Mittari
Ennakoiva ja muutos- Henkilöstömitoitus
tilanteet hyödyntävä toteutuu
Päiväkotien käyttöas- Muokataan seudullite, perhepäivähoidon sesti päivähoitoohjelmiston Pro Conlapsimäärätilasto.
sonan tilastointia yhteensopivaksi.
Palvelutuotantoa vastaava henkilöstömäärä ja osaaminen.
Varhaiskasvatus on
Työhyvinvointikysely
tulevaisuuteen suun- joka 3. vuosi.
tautuneiden kasvattajien yhteisö. Tieteellistä tietoa sovelletaan
käytäntöön pedagogisen johtamisen kautta.
Strategian mukainen Henkilöstön ammatti- Koulutukseen osallisosaamisen kehittämi- taito vastaa työtehtä- tujien määrä.
nen
viä. Henkilöstö pitää
yllä ammattitaitoa
yhdessä tekemisen ja
perehdyttämisen kautta.
Päiväkodeissa ja per- Jaetaan yksiköissä
hepäivähoidossa jae- osaamista.
taan kaikille saatua
koulutusantia.
Ilmapiiriasiat painottuvat yksiköiden työhyvinvoinnin suunnittelussa.
Henkilöstö kokee työn Henkilöstökyselyn
ja työpaikan turvalli- tuloksesta johdetuista
seksi.
toimenpiteistä päättäminen.
Hyvä työilmapiiri yksiköissä henkilöstön
työhyvinvoinnin painotuksena.
105
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
67 807
59
49
8 060
40
33
9 321
71
59
66 200
64
55
9 000
38
33
8 000
76
66
68 000
0
0
10 000
0
0
8 000
0
0
68 000
0
0
10 000
0
0
8 000
0
0
68 000
0
0
10 000
0
0
8 000
0
0
70 000
0
0
10 000
0
0
8 000
0
0
23 851
66
56
26 000
63
52
23 000
0
0
23 000
0
0
23 000
0
0
23 000
0
0
30 931
36
36
29 000
38
38
29 000
0
0
29 000
0
0
29 000
0
0
29 000
0
0
335
18
18
380
15
15
280
0
0
280
0
0
280
0
0
280
0
0
102
18
18
110
12
12
110
0
0
110
0
0
110
0
0
110
0
0
32
6
60
25
7
7
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Päiväkodit
Hoitopäivät, kokopäivähoito
Hoitopäivät, osapäivähoito
Hoitopäivät, vuorohoito
Ohjattu perhepäivähoito
Hoitopäivät
Esiopetus
Esiopetuspäivät
€/esiopetuspäivä, brutto
€/esiopetuspäivä, netto
Kotihoidon tuki
Lapsia keskim./kk
Yksityisen hoidon tuki
Lapsia keskim./kk
Osittainen kotihoidon tuki
Lapsia keskim./kk
106
Käyttötalous
Varhaiskasvatus
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
63 823
1 032 977
80
2 157
1 099 037
0
0
TA 2014
21 152
1 104 330
0
0
1 125 482
0
0
MTA 2014
21 152
1 104 330
0
0
1 125 482
0
0
TA 2015
21 469
1 120 895
0
0
1 142 364
0
0
TS 2016
21 791
1 137 708
0
0
1 159 500
0
0
TS 2017
22 118
1 154 774
0
0
1 176 892
0
0
TS 2018
22 450
1 172 096
0
0
1 194 546
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
6 301 654
954 944
92 925
2 004 588
691 139
10 045 250
1 272 465
6 471 198
1 085 778
201 890
1 875 282
799 368
10 433 517
1 487 265
6 471 198
1 085 778
201 890
1 875 282
799 368
10 433 517
1 487 265
6 287 854
1 403 388
154 709
1 743 000
748 707
10 337 658
1 791 900
6 346 682
1 417 422
156 256
1 761 030
756 194
10 437 584
1 809 819
6 478 547
1 431 596
157 819
1 779 240
763 756
10 610 957
1 827 917
6 725 344
1 445 912
159 397
1 797 633
771 393
10 899 679
1 846 196
TOIMINTAKATE
-8 946 213
-9 308 035
-9 308 035
-9 195 294
-9 278 084
-9 434 065
-9 705 133
0
313 147
169 074
0
354 358
0
0
354 358
0
0
342 435
0
0
342 435
0
0
342 435
0
0
342 435
23 625
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
-
-
Yksityinen päiväkoti – Varhaiskasvatuspalveluita toteutetaan yhdessä yksityisen päivähoidon
kanssa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisällä pidetään yllä yksityisen päivähoidon toimintaedellytyksiä (TS)
Varhaiserityiskasvatus – lastentarhanopettajan toimen muuttaminen erityislastentarhanopettajan
toimeksi, kustannusvaikutus 5 000 euroa (TS)
Tenavanetti – palvelurakenneselvityksen mukaisesti seudulla päivähoito-ohjelmiston yhdenmukaistaminen, kustannusvaikutus 11 100 euroa
-
-
Yksityinen päiväkoti – Varhaiskasvatuspalveluita toteutetaan yhdessä yksityisen päivähoidon
kanssa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisällä pidetään yllä yksityisen päivähoidon toimintaedellytyksiä (TS)
Varhaiserityiskasvatus – päivähoitajan toimi avustajatehtäviin, kulunlisäys 33 500 euroa (TS)
-
Varhaiserityiskasvatus – päivähoitajan toimi avustajatehtäviin ja erityislastentarhanopettajan toimen perustaminen, kulunlisäys 76 100 euroa (TS)
-
-
-
Päiväkodit - Turengin uusi päiväkoti lisää 1.4.2018 päivähoitopaikkoja yhden lapsiryhmän, 21
hoitopaikkaa, kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi päivähoitaja, kulunlisäys 110 000 euroa (TS
vuodelle 2017)
Päiväkodit – Turengin uusi päiväkoti sekä aiemmin ilman johtajuuden lisäämistä laajentuneet
Haltian ja Jänispolun päiväkodit lisäävät johtajatarvetta. Päiväkoti Kivitaskun päiväkodin johtajan
tehtäväkuva muutetaan hallinnolliseksi päiväkodin johtajaksi
Päiväkodit – Päiväkoti Kivitaskuun lastentarhanopettaja 1.4.2018 alkaen, kulunlisäys 40 000 euroa
107
TULOSALUE
OPETUSTOIMI
Toiminnan kuvaus
Tulosalue sisältää peruskoulut ja lukiot, aikuiskoulutuksen ja musiikinopetuksen. Musiikin opetuspalvelut
ostetaan Sibelius-opistolta. Kunta ei järjestä toisen asteen ammatillista koulutusta, mutta kuuluu Koulutuskuntayhtymä Tavastiaan.
Vastuu tulosalueella jakaantuu seuraavasti:
- sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpola vastaa opetustoimen rakenteista (rakennukset, palveluverkko, tuntiresurssit, henkilöstörakenne, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen ostopalvelut)
- opetustoimen kehittämispäällikkö vastaa opetustoimen sisällöllisestä ja toiminnallisesta kokonaisuudesta (pedagoginen johtaminen ja kehittäminen) sekä toimii rehtoreiden ja koulupsykologin
esimiehenä.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Suunnitelman toteutuminen käytännössä.
Kuntalaisten ja työntekijöiden tyytyväisyys.
Suunnitelman tarken- Suunnitelma tarkentunut.
taminen
Suunniteltu, ajanmukainen ja toimiva kouluverkko ja laadukas
opetus.
- lukiokoulutuksen
järjestämisen osalta
- talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti
- oppilaitosjohdon
osalta kokeilun perusteella
- esi- ja alkuopetuksen yhteistyön ja iltapäivätoiminnan järjestämisen osalta
- tieto- ja viestintätekniikan käyttö osalta
Helppo ja kattava
Huoltajilla on mahdol- Henkilöstön ja huoltalisuus olla vuorovaiku- jien tyytyväisyys.
tuksessa ja hoitaa
asioita joustavasti
Arviointipalautteen
kerääminen on järjestelmällistä ja vakiintunutta ja se palvelee
Mobiililaitteiden ja palvelujen käytön
lisäämistä tarkastellaan.
Kokeiluja mobiililaitteiden ja -palvelujen
nykyistä laajemmasta
käyttöönotosta.
Systemaattisesti kerä- Koulufoorumi oppilail- Koulufoorumi toteututyn ja analysoidun
le ja opiskelijoille.
nut ja suunnitelma
palautteen määrä.
laadittu.
Arviointipalautteen
Kuinka kattavasti
108
kaudella
Mittari
toiminnan kehittämis- palautetta kerätty
keräämisen kuntakohtä.
(oppilaat, opiskelijat, tainen suunnitelma.
huoltajat, henkilöstö).
kaudella
Palvelutuotannon
yhteistyö kuntien,
Mittari
Olemme monella eri Yhteistyötapojen
tavalla yhteistyössä
määrä.
kuntien, yhdistysten ja
yrittäjien kanssa.
Seudullinen yhteistyö Alueellinen perusopekuntarakenneselvityk- tuksen tuntijako
sen mukaisesti.
Oppilaitosyhteistyö
lisääntyy.
Yhteistyö alueen oppilaitosten välillä lisääntyy.
Ennaltaehkäisevä
toiminta
Ketään ei kiusata.
Oppilaiden ja henkilöstön kokemus.
Kiusaamisen ennalta- Ketään ei kiusata.
ehkäisy yhteisöllisten
oppilashuoltoryhmien
asiana (oppilashuoltolaki).
Ennaltaehkäisevä
toiminta.
Kaikki oppilaat ja
opiskelijat saavat
edellytystensä ja ikäkautensa mukaista
opetusta ja tukea.
Oppilaslähtöisen ja
Kolmannen kuraattojoustavan opetuksen rin rekrytointi.
ja koulunkäynnin tuen
toteuttamistapojen
määrä.
Koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat
valmistuvat (oppilashuoltolaki).
Yht. kolme kuraattoria
esi- ja perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.
Terveysliikunnan harrastaminen ja ohjaus
on koulujen painotettu
oppisisältö.
Valtakunnallisessa
terveyskyselyssä
todetut asiat joka
toinen vuosi
Kouluterveyskyselyyn Peruskoulun 8. ja 9.
luokkien oppilaat sekä
osallistuminen.
lukion 1. ja 2. vuoden
opiskelijat vastanneet
kouluterveyskyselyyn.
Koulukohtaisia toimenpiteitä liikunnallisuuden lisäämiseksi.
kaudella
Mittari
Talouden toteuma.
Koulujen piha-alueet
aktivoivat liikkumaan.
Oppilaiden kokema
terveydentila paranee.
Talous ja resurssit
Kokonaistaloudellisesti (sis. arvot ja
päätöksenteko.
Talouden tasapainot- Toimintakate 99tamisohjelman toteut- 100%,
Talouden tasapainottaminen.
tamisohjelman toteu-
109
kaudella
Mittari
tuminen.
Huolellinen suunnittelu, tiivis talousseuranta ja vaikutusten analysointi
Aktiivinen työllisyyden
hoito
Työllistettyjen, harjoittelijoiden, työelämäkokeilussa jne. olevien määrä.
Mahdollisuuksien ja
Seurataan henkilötarjonnan mukaan
määriä.
koulut tarjoavat työkokeilu- ja harjoittelupaikkoja.
Kilpailukykyinen oma Oma lukiokoulutus
palvelutuotanto
säilyy vetovoimaisena.
Oman paikkakunnan
lukioon hakeutuvien
prosentuaalinen
osuus kaikista lukiokoulutukseen hakeutuvista.
Yhteistyöneuvottelut Lukiokoulutus säilyy
koulutuskuntayhtymä omalla paikkakunnalTavastian kanssa.
la.
Valtakunnallisen toisen asteen kouluverkkorakenteen
huomioiminen.
kaudella
Mittari
Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä
Opetustoimi on tule- Työhyvinvointikysely
vaisuuteen suuntau- joka 3. vuosi.
tuneiden kasvattajien
yhteisö.
Strategian mukainen Henkilöstön ammatti- Koulutuksiin osallistuosaamisen kehittämi- taito vastaa työtehtä- neiden määrä.
nen
viä. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoa
perehdyttämisen kautta.
Tarkkaillaan uuden
oppilashuoltolain vaikutuksia oppilashuoltohenkilöstön työmäärään.
Riittävä henkilöstömäärä ja osaaminen
lainmukaisten tehtävien hoitamiseen.
Opetussuunnitelmaprosessi käynnistyy.
Opetussuunnitelmaprosessi käynnistynyt.
Perusopetuksessa
ICT-hanke.
Ydinosaamiseen liittyvän kouluttautumisen
mahdollistaminen
Kolmella koululla
talouden tasapainotErasmus + -hankkeet tamisohjelmasta huolimatta
Alueellinen Osaava hanke.
Koulukohtaisia kehittämishankkeita.
Henkilökunta kokee
työn ja työpaikan turvalliseksi
Työhyvinvointikysely
joka 3. vuosi, kehityskeskustelujen kautta
välittyvä kokemus.
Selvitysten, arvioinTarvittavia toimenpitien ja tarkastusten
teitä tehty.
perusteella koulukohtaisia toimenpiteitä.
110
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
1 925
7 756
7 343
3 795
104
98
99,5%
1 932
7 886
7 632
3 742
107
104
100,0%
1 910
0
0
3 764
0
0
100,0%
1 887
0
0
3 764
0
0
100,0%
1 866
0
0
3 764
0
0
100,0%
1 843
0
0
3 764
0
0
100,0%
249
7 883
7 773
464
111
110
260
7 471
7 418
448
114
113
260
0
0
435
0
0
260
0
0
435
0
0
260
0
0
435
0
0
260
0
0
435
0
0
110
1 334
1 334
80
1 861
1 861
80
0
0
80
0
0
80
0
0
80
0
0
TP 2013
634 078
27 270
148 179
12 641
822 168
0
0
TA 2014
473 886
14 000
0
16 732
504 618
0
0
MTA 2014
473 886
14 000
0
16 732
504 618
0
0
TA 2015
505 744
14 500
0
16 982
537 226
0
0
TS 2016
513 330
14 718
0
17 237
545 285
0
0
TS 2017
521 030
14 938
0
17 495
553 464
0
0
TS 2018
528 846
15 162
0
17 758
561 766
0
0
10 350 150
3 355 399
552 763
0
1 989 539
16 247 851
3 848 798
10 342 515
3 524 293
542 777
0
2 415 012
16 824 597
4 470 373
10 342 515
3 524 293
542 777
0
2 415 012
16 824 597
4 470 373
10 484 264
3 365 456
575 777
0
2 429 624
16 855 121
4 287 216
10 537 138
3 399 111
581 535
0
2 453 920
16 971 704
4 330 088
10 634 666
3 433 102
587 350
0
2 478 459
17 133 577
4 373 389
10 740 434
3 467 433
593 224
0
2 503 244
17 304 334
4 417 123
-15 425 684
-16 319 979
-16 319 979
-16 317 894
-16 426 419
-16 580 113
-16 742 568
0
378 227
203 197
0
431 012
6 250
0
431 012
6 250
0
410 569
8 303
0
410 569
24 232
0
410 569
31 900
0
410 569
31 900
Peruskoulut
Oppilasmäärä
€/oppilas, brutto
€/oppilas, netto
Perusk. viikkotuntimäärä
€/viikkotunti, brutto
€/viikkotunti, netto
Peruskoulun päättäneiden määrä
Lukiot
Oppilasmäärä
€/opiskelija, brutto
€/opiskelija, netto
Lukion viikkotuntimäärä
€/viikkotunti, brutto
€/viikkotunti, netto
Musiikkiopetus
Oppilasmäärät
- varsinaisia oppilaita
€/varsinainen soitto-oppilas, brutto
€/varsinainen soitto-oppilas, netto
Käyttötalous
Opetustoimi
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
- Perusopetus – 1.8.2015 alkaen koulukuraattorin toimi, kustannusvaikutus 20 400 euroa. TS
vuodesta 2017 (ja siitä eteenpäin) koko vuoden kustannus 51 400 euroa. (TS, esitetty aiemmin
erityisopettajan virkana).
- Perusopetus – 1.8.2016 kouluohjaajan ja iltapäiväohjaajan toimi, kulunlisäys 10 400 euroa, TS
vuodesta 2017 (ja siitä eteenpäin) koko vuoden kustannus 23 600 euroa (TS)
111
TULOSALUE
KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA
Toiminnan kuvaus
Tulosalue sisältää koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisen perusopetuksen 1.-2. luokan sekä kaikille muiden luokkatasojen erityisen tuen piirissä oleville oppilaille.
Tulosalueen kokonaisvastuu on opetustoimen kehittämispäällikkö Jaana Koskella.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Huoltajien tyytyväisyys.
Perinteinen kysely
huhti-toukokuussa.
Kyselyn tulos analysoidaan ja tehdään
aiheelliset muutokset.
Iltapäivätoiminnan
toimintapaikat, hakumenettely ja toiminnan järjestämisen
periaatteet ovat selkeästi esillä tiedotteissa ja kunnan
www-sivustolla.
Koulupäivien jälkeistä
toimintaa järjestetään
yhteistyössä muiden
toimijoiden kanssa
Helppo ja kattava
Huoltajilla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa ja hoitaa
asioita joustavasti
sähköisten viestimien
kautta kaikissa kouluissa.
Huoltajien tyytyväisyys.
Sähköisen asioinnin Huoltajat ja työntekijät
määrän ja huoltajien tyytyväisiä sähköija työntekijöiden tyy- seen asiointiin.
Sähköisten hakemus- tyväisyyden seuranta.
ten ja vastausten
osuus kaikista hakemuksista ja vastauksista
Arviointipalautteen
kerääminen on järjestelmällistä ja vakiintunutta ja se palvelee
toiminnan kehittämistä.
Systemaattisesti kerätyn ja analysoidun
palautteen määrä.
Kuinka kattavasti
palautetta kerätty
(lapset, huoltajat,
henkilöstö)?
Toteutetaan johdonmukaisesti vastaavat
kyselyt kuin vuonna
2014 huoltajille ja
lapsille.
Kyselyt toteutettu ja
tulokset analysoitu ja
huomioitu.
Mittari
kaudella
Ennaltaehkäisevä
toiminta
Koulun oppilashuolto- Henkilöstön tyytyväityö kattaa iltapäiväsyys moniammatillitoiminnan ja Iltapäivä- seen yhteistyöhön.
toiminta huomioidaan
Iltapäivätoiminta
Yhteistyö työntekijöihuomioidaan nivelden välillä lisääntyy.
vaiheen oppilashuoltotyössä. Iltapäivätoi-
112
kaudella
Mittari
oppilashuoltotyössä
yhtenä tukimuotona
minta huomioidaan
koulun oppilashuoltotyössä.
Lasten, huoltajien ja Lasten ja huoltajien
henkilöstön kokemus. kokemuksia seurataan pitkin vuotta
monin eri tavoin. Ristiriitatilanteet ja kiusaamistilanteet selvitetään.
Liikkuminen ja ulkoilu Ryhmäkohtaisesti
on iltapäivätoiminnan toteutettu toiminta.
painotettu asiasisältö.
Ryhmäkohtaiset toimenpiteet.
Talous ja resurssit
kaudella
Mittari
KokonaistaloudelliTalouden toteuma.
sesti ( sis. arvot ja
päätöksentekoa ja
toiminnan toteuttamista
Huolellinen suunnitte- Toimintakate 100%.
lu ja tiivis talousseuranta.
kaudella
Mittari
Strategian mukainen Henkilöstön ammatti- Kouluttautumismahosaamisen kehittämi- taito vastaa työtehtä- dollisuuksien määrä.
nen
viä. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoa
perehdyttämisen kautta
Vähintään yksi yhtei- Kaikki ohjaajat osallisnen koulutustilaisuus. tuvat koulutukseen.
Kehittämiskeskustelu. Mahdolliset epäkohdat on tiedostettu ja
toimenpiteitä asioiden
korjaamiseksi on valittu.
Työntekijät kokevat
Ohjaajien kokemus.
työn ja työpaikan arvostetuksi, turvalliseksi ja kokevat kuuluvansa tiiviisti kouluyhteisöön.
113
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
120
1 468
812
150
1 178
697
150
0
0
150
0
0
150
0
0
150
0
0
Koululaisten iltapäivätoiminta
Osallistujamäärä
€/osallistuja/brutto
€/osallistuja/netto
Käyttötalous
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
0
78 713
0
0
78 713
0
0
TA 2014
0
72 100
0
0
72 100
0
0
MTA 2014
0
72 100
0
0
72 100
0
0
TA 2015
0
73 182
0
0
73 182
0
0
TS 2016
0
74 279
0
0
74 279
0
0
TS 2017
0
75 393
0
0
75 393
0
0
TS 2018
0
76 524
0
0
76 524
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
128 100
42 497
4 493
0
126
175 216
40 647
138 300
33 061
4 204
0
0
175 565
29 664
138 300
33 061
4 204
0
0
175 565
29 664
136 421
28 634
6 440
0
0
171 495
25 453
136 966
28 920
6 504
0
0
172 391
25 708
138 060
29 210
6 569
0
0
173 839
25 965
139 442
29 502
6 635
0
0
175 579
26 224
TOIMINTAKATE
-96 503
-103 465
-103 465
-98 314
-98 112
-98 446
-99 054
0
958
0
0
1 113
0
0
1 113
0
0
3 738
0
0
3 738
0
0
3 738
0
0
3 738
0
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
114
TOIMIELIN
ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA
Toiminnan kuvaus
Elämänlaatulautakunta sisältää seuraavat tulosalueet: kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut
ja nuorisopalvelut. Aikuiskoulutuspalvelut ostetaan Vanajaveden opistolta ja se on kulttuuripalvelujen
tulosalueella.
Toimielimen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla.
Käyttötalous
ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
TP 2013
55 866
190 849
9 439
84 780
340 934
15 829
0
TA 2014
38 932
215 141
0
87 734
341 807
0
0
MTA 2014
38 932
215 141
0
87 734
341 807
0
0
TA 2015
40 850
216 106
0
86 905
343 861
0
0
TS 2016
41 463
219 347
0
88 209
349 019
0
0
TS 2017
42 085
222 637
0
89 532
354 254
0
0
TS 2018
42 716
225 977
0
90 875
359 568
0
0
965 785
789 127
196 022
107 592
946 523
3 005 049
1 397 301
930 560
535 830
190 181
58 952
876 793
2 592 315
1 085 178
930 560
535 830
190 181
58 952
876 793
2 592 315
1 085 178
939 267
558 356
171 638
58 952
844 348
2 572 561
1 041 666
908 360
563 940
173 354
59 542
852 791
2 557 987
1 052 083
875 847
569 579
175 088
60 137
861 319
2 541 970
1 062 603
884 474
575 275
176 839
60 738
869 933
2 567 258
1 073 229
-2 664 115
-2 250 508
-2 250 508
-2 228 701
-2 208 968
-2 187 716
-2 207 691
0
58 462
79 501
0
62 728
43 349
0
62 728
43 349
0
62 515
32 458
0
62 515
29 153
0
62 515
23 171
0
62 515
20 159
115
TULOSALUE
KIRJASTOPALVELUT
Toiminnan kuvaus
Kirjaston tehtävänä on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.
(Kirjastolaki 904/1998 ja kulttuurilaki 728/1992)
Kirjasto on kaikille avoin kulttuurin, tiedon ja sivistyksen keskus. Kokoelmillaan kirjasto tukee kaikenikäisten ihmisten yhteisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja virkistäytymiseen. Kirjasto
ruokkii lukutottumuksia, mielikuvitusta ja tiedonhalua, tukee järjestettyä ja omaehtoista oppimista, tarjoaa
kansalaisille aineksia henkilökohtaiseen kehitykseen, tukee medialukutaitoa ja muita kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja, on tie kulttuuriperinnön ja tieteen tulosten tuntemukseen sekä tarjoaa tilan ihmisten ja
kulttuurien kohtaamiselle.
Tulosalueen kokonaisvastuu on kirjastotoimenjohtaja Matti Karvisella.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Helposti saavutettavat Tervakosken avoin
kirjasto vakiinnuttaa
asemansa
Lainojen ja kävijöiden Tervakosken kirjasto
määrä/itsepalvelutunti on käytettävissä aamulla, illalla ja viikonloppuisin itsepalveluna 2.1.2015 alkaen.
Helposti saavutettavat Kirjastopalvelut kaik- Lainojen ja kävijöiden
kien kuntalaisten saa- määrä/aukiolotunti,
vutettavissa
kävijät/pysäkki, verkkokäyntien määrä
Helposti saavutettavat Lasten ja nuorten
kirjallisuuden tuntemus ja lukutaidon
ylläpitäminen
Kirjastoauton pysäkkejä ja reittejä muutetaan tarvittaessa,
sähköisestä asioinnista tiedotetaan
Perehdyttää Tervakosken kirjaston vakituiset käyttäjät itsepalvelukirjaston käyttöön.
Asiakkaiden tarpeita
vastaava kirjastoauton reitti. Tehdään
tutuksi kaikille uuden
kirjastokortin ottajille
sekä kirjastonkäytönopetuksen yhteydessä.
Kirjastonkäytönope- Tuetaan koululaisten
tukseen osallistumilukudiplomin suoritnen, lukudiplomin
tamista
suorittaneiden määrä
Kaikki Janakkalan
koulut ottavat lukudiplomin käyttöönsä
kaudella
Mittari
Taloudellisesti tuotetut palvelut
OKM:n tilastot
Sähköiset palvelut
Palvelut tuotetaan
tuotetaan yhteistyös- valtakunnallista kessä Hämeenlinnan ja kiarvoa edullisemmin.
Hattulan kirjaston
kanssa. Yhteishankinnat ja kilpailutus
Hämeenlinnan ja Hattulan kirjaston kanssa
.
Kustannustietoisuus
Tilaisuuksia järjeste-
Yhteistyössä järjestet- Järjestetään yleisöti-
Talous ja resurssit
Järjestetään nukkete-
116
kaudella
Mittari
ja tehokas resurssien tään yhteistyössä
käyttö
järjestöjen ja muiden
hallintokuntien kanssa. Kirjasto kerää
liikuntatoimen maksuja.
tyjen tilaisuuksien
määrä. Kuntosalin
maksavien asiakkaiden määrä.
laisuuksia yhdessä
kulttuuritoimen kanssa. Kerätään liikuntatoimen maksuja ja
tehdään kuntosalikortteja.
atteriesityksiä yhdessä kulttuuritoimen
kanssa sekä kirjastolla että kouluilla. Kerätään edelleen liikuntatoimen maksuja.
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
304 344
3,1
3,0
330 000
2,8
2,7
330 000
330 000
330 000
330 000
128 019
7,4
7,2
140 000
6,7
6,4
140 000
140 000
140 000
140 000
5 500
5 500
5 500
5 500
5 500
5 500
146
10
150
10
150
10
150
10
150
10
150
10
Lainat
Lainat
€/laina, brutto
€/laina, netto
Kävijät
Kävijät
€/käynti, brutto
€/käynti, netto
Hankinnat
Hankinnat
Muut
Kirjaston käytönopetus lkm
Asiakaspäätteet (Internet)
Käyttötalous
Kirjastopalvelut
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
11 099
0
0
17 699
28 798
1 020
0
TA 2014
7 738
1 376
0
19 513
28 627
0
0
MTA 2014
7 738
1 376
0
19 513
28 627
0
0
TA 2015
10 000
1 397
0
17 659
29 056
0
0
TS 2016
10 150
1 418
0
17 924
29 491
0
0
TS 2017
10 302
1 439
0
18 193
29 934
0
0
TS 2018
10 457
1 460
0
18 466
30 383
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
497 339
108 020
141 084
0
165 973
912 417
212 261
502 303
111 559
126 925
0
144 146
884 933
191 870
502 303
111 559
126 925
0
144 146
884 933
191 870
505 368
121 244
107 306
0
151 964
885 882
189 371
472 916
122 456
108 379
0
153 483
857 235
191 264
439 767
123 681
109 463
0
155 018
827 929
193 177
444 503
124 918
110 557
0
156 568
836 547
195 109
-883 618
-856 306
-856 306
-856 826
-827 744
-797 995
-806 164
0
31 065
0
0
33 235
0
0
33 235
0
0
35 512
0
0
35 512
0
0
35 512
0
0
35 512
0
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
- Atk-kustannuksiin on varattu vuodelle 2015 n. 17 000 euroa uuden kirjastojärjestelmän takia.
Uusi järjestelmä hankitaan, sillä nykyisen päivitys loppuu. Kirjastojärjestelmä hankitaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
117
- kahdella henkilöllä on mahdollisuus jäädä eläkkeelle
- kahdella henkilöllä on mahdollisuus jäädä eläkkeelle
118
TULOSALUE
KULTTUURIPALVELUT
Toiminnan kuvaus
Kulttuuritoimintaa järjestetään yhteistyössä eri järjestöjen ja toimijoiden kanssa, jolloin luodaan mahdollisuuksia edistää taiteen ja kulttuurin positiivista vaikutusta erityisesti lasten ja ikäihmisten keskuudessa.
Museoita pidetään avoinna kesäaikaan yleisölle ja niitä kehitetään elämysten tarjoajina. Monipuolisia
kulttuuriharrastusmahdollisuuksia tuetaan.
Kulttuuripalveluihin kuuluu varsinainen kulttuuritoiminta, museotoiminta, taideteosten hankinta ja hoito
sekä kulttuurityötä tekevien järjestöjen avustukset.
Tervakosken Seuratalon yleisötilojen hallinnointi ja vuokraustoiminta kuuluvat myös kulttuuripalveluihin.
Tasapainottamisohjelman säästötavoitteeseen Seuratalon toimintakatteen poistamiseksi ei ole löydetty
ratkaisua. Kiinteistön yleisötilojen käyttöasteen ja ulkoisen vuokratulon lisäämiseksi 1.1.2015 alkaen kokeillaan vuokraustoiminnan järjestämistä ostopalveluna. Mikäli toimintakatetta ei saada huomattavasti
pienennettyä, Seuratalo myydään.
Aikuiskoulutuspalvelut ostetaan Vanajaveden opistolta ja se on osa kulttuuripalvelujen tulosaluetta.
Vastuu tulosalueella jakaantuu seuraavasti:
- sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpola vastaa palvelualueesta Aikuiskoulutus
- kulttuurisihteeri Piia Lievetmursu vastaa palvelualueesta Kulttuuripalvelut
Tavoitteet
Helposti saavutettavat
Kulttuuripalvelujen
saavutettavuuden
turvaaminen
Mittari
Kävijä / osallistujamäärät, palaute-kyselyt
Asiakaslähtöisyyden
huomioiminen palvelujen suunnittelussa ja
toteutuksessa.
Palvelujen kohdistaminen eri käyttäjäryhmille.
Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen
verkosto
Kulttuuritoimijoiden
Kulttuuriavustusta
hankkeiden edistämi- saavien toimijoiden
nen ja tukeminen
lukumäärä ja avustusten määrä, sekä
avustuksilla tuotetun
toiminnan määrä
Palautteen järjestel- Vetovoimaisten kultmällinen hyödyntämi- tuuripalvelujen tonen toiminnan kehit- teuttaminen
tämisessä
Tuetaan toimijoita
antamalla neuvontaa,
osallistumalla tilaisuuksien viestintään,
tarjoamalla tiloja kulttuurin- ja taiteenharrastajien käyttöön
sekä kulttuuriavustuksin.
Ympäri vuoden monipuolisia tapahtumia ja
toimintaa eri alueet ja
kohderyhmät huomioiden. Kävijä/osallistujamäärät
vuoden 2014 tasolla.
Ollaan mukana Elävä
Janakkala –suunnitelman toteuttamista
koordinoivassa kansalaistoiminnan tiimissä; jaetaan yleisja kohdeavustuksia;
tarjotaan käytännön
tukea.
Kävijä/osallistujamää- Asiakaskyselyt ta51 % palautekyselyirät, palautekyselyt
pahtumissa ja yhteis- hin vastanneista antyökumppaneille.
taa kokonaisarvosanan 4 (asteikko 1-5).
Kävijä/osallistujamäärät vuoden 2014 tasolla.
119
Palvelutuotannon
yhteistyö kuntien,
Seudullista yhteistyötä tehdään Hämeenlinnan seudun
kuntien kanssa palvelurakenteeseen ja ohjaukseen liittyen.
Mittari
Yhteistyötapahtumien Seudullista yhteisja -hankkeiden määrä työtä jatketaan. Luoja tulokset.
daan edellytyksiä
kulttuuritoiminnalle
olemalla mukana
suunnittelemassa,
koordinoimassa, järYhteisten tapahtujestämässä ja tuottamien ja hankkeiden
massa tapahtumia ja
valmistelu ja toteutus.
tilaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden
kanssa.
Yhteistyö jatkuu vähintään nykyisellä
tasolla.
Tavoite valtuustoMittari
kaudella
Toiminnan tehokkuu- Tunnusluvut
den ja palvelujen taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden
seuranta
Seuranta ja toiminnan
mukauttaminen tarpeen mukaan
Tulosalueelle luotujen uusien
mittarien ja tunnuslukujen käyttöönotto. Talous ja
toiminta tasapainossa.
Ammattitaitoisten ja
motivoituneiden projekti- ja kausityöntekijöiden rekrytointi.
Seudullinen yhteistyö.
Henkilöstö: Kulttuurisihteeri; Hämeenlinna-Hattula-Janakkala-lastenkulttuuriyhteistyön seudulliset työntekijät; kausija projektityöntekijät
Talous ja resurssit
Kustannustietoisuus
ja tehokas resurssien
käyttö
Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä
Tavoite valtuustoMittari
kaudella
Palvelutuotantoa vastaava henkilöstömäärä ja osaaminen
120
Kulttuuripalvelut
käyttökustannukset €/asukas, brutto
käyttökustannukset €/asukas, netto
Tilojen vuokramenojen osuus kulttuuritoiminnan
kustannuksista, netto (%)
Kulttuuritoimen tuottamat kulttuuritapahtumat
Kaikille avoimet kulttuuritapahtumat (lkm)
Käynnit kulttuuritapahtumissa (lkm)
Tapahtumien käyttökustannukset €/kävijä, brutto
Tapahtumien käyttökustannukset €/kävijä, netto
Tapahtumamenojen osuus kulttuuritoiminnan
Koulujen ja päiväkotien kulttuuripolut
Toiminnan määrä (h)
Osallistumiskerrat (lkm)
käyttökustannukset €/osallistumiskerta, brutto
käyttökustannukset €/osallistumiskerta, netto
Museot
Museoiden avoinnaolo (h)
Käynnit museoissa (lkm)
käyttökustannukset €/kävijä, brutto
käyttökustannukset €/kävijä, netto
Avustukset
Kulttuuriavustusten osuus kulttuuritoiminnan
Käynnit kunnan tukemien toimijoiden tuottamissa
kulttuuritapahtumissa (lkm)
TP 2013
TP 2013
1 818
84
84
6 834
22
22
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
43 %
43 %
43 %
43 %
10
5000
4
10
5000
10
5000
10
5000
7%
7%
7%
7%
120
2800
5
120
2800
120
2800
120
2800
438
1200
33,1
32,4
438
1200
438
1200
438
1200
5,8 %
5,80 %
5,80 %
5,80 %
10000
10000
10000
10000
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
2 000
75
75
7 700
20
20
2 000
2 000
2 000
2 000
7 700
7 700
7 700
7 700
17,9
16,5
Aikuiskoulutus
Opiskelijamäärät
Janakkalalaisia opiskelijoita
€/opiskelija, brutto
€/opiskelija, netto
Valt.os. oik. tuntim. Janakkalassa
€/tunti, brutto
€/tunti, netto
121
Käyttötalous
Kulttuuripalvelut
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
0
4 062
2 000
7 056
13 118
30
0
TA 2014
800
5 000
0
17 400
23 200
0
0
MTA 2014
800
5 000
0
17 400
23 200
0
0
TA 2015
0
2 812
0
17 661
20 473
0
0
TS 2016
0
2 854
0
17 926
20 780
0
0
TS 2017
0
2 897
0
18 195
21 092
0
0
TS 2018
0
2 940
0
18 468
21 408
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
92 997
193 706
4 468
29 856
134 409
455 436
164 913
97 818
184 346
4 454
16 285
153 468
456 371
182 235
97 818
184 346
4 454
16 285
153 468
456 371
182 235
76 147
201 006
1 430
16 285
120 974
415 842
151 568
75 738
203 016
1 444
16 448
122 184
418 830
153 084
74 839
205 046
1 459
16 612
123 406
421 362
154 615
75 339
207 097
1 473
16 778
124 640
425 327
156 161
TOIMINTAKATE
-442 319
-433 171
-433 171
-395 369
-398 050
-400 270
-403 919
0
4 408
0
0
6 365
0
0
6 365
0
0
4 188
0
0
4 188
0
0
4 188
0
0
4 188
0
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
122
TULOSALUE
LIIKUNTAPALVELUT
Toiminnan kuvaus
Liikuntapalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävälle ja
edistävälle liikunnalle.
Liikuntapalvelut sisältää varsinaisen toiminnan, uimahallin, liikuntahallin, keilahallin, urheilu- ja ulkoilualueet kunnossapitoa lukuun ottamatta (kentät, luistinradat, reitit, ladut, uimarannat) sekä liikuntatoimen
avustukset (Liikuntalaki 1998/1054).
Tulosalueen kokonaisvastuu on liikunnanohjaaja Mattias Tastilla.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Helposti saavutettavat Hyväksytty liikuntaToteutumisen tilanne
suunnitelma, mikä on
yhteydessä investointiohjelman ja käyttötalouden kanssa.
Liikuntasuunnitelman
laatiminen ja siihen
liittyvän investointiohjelman tarkistaminen
niin, että se on hyväksytty investointiohjelmaan ja käyttötalouteen.
Liikuntasuunnitelman
laatiminen ja siihen
liittyvän investointiohjelman tarkistaminen
niin, että se on hyväksytty investointiohjelmaan ja käyttötalouteen.
Seudullista yhteistyötä jatketaan. Luodaan
edellytyksiä liikuntatoiminnalle olemalla
mukana suunnittelemassa, koordinoimassa, järjestämässä
ja tuottamassa tapahtumia ja tilaisuuksia
yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Yhteistyössä kunnan
muiden hallintokuntien kanssa kolmannen
sektorin toimijoiden
kokoamisessa yhteen
toteuttamaan vision
päämääriä.
kaudella
Palvelutuotannon
yhteistyö kuntien,
Mittari
Seudullista yhteistyö- Toimintaan osallistutä tehdään Hämeen- minen.
linnan seudun kuntien
kanssa palvelurakenteeseen ja ohjaukseen liittyen.
Yhteisten tapahtumien ja hankkeiden
valmistelu ja toteutus.
kaudella
Ennakoiva ja muutos- Palvelutuotantoa vastilanteet hyödyntävä taava henkilöstömäähenkilöstösuunnittelu rä ja osaaminen.
Mittari
Palvelutuotannon
Palvelutuotantoa vaskehittäminen vastaa- taava henkilöstömäämaan vähentyneitä (- rä ja osaaminen.
1htv) henkilöstöresursseja.
123
TP 2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
44
44
44
44
44
44
2
2
2
2
2
2
18,3
12,6
16,8
12,9
9,6
6,5
30,4
20,7
9,1
5,7
26,7
16,4
22,4
22,1
6,9
5,5
TP 2013
44 192
178 616
0
48 887
271 695
14 723
0
TA 2014
30 394
201 265
0
42 321
273 980
0
0
MTA 2014
30 394
201 265
0
42 321
273 980
0
0
TA 2015
30 850
204 284
0
42 957
278 091
0
0
TS 2016
31 313
207 348
0
43 601
282 262
0
0
TS 2017
31 782
210 458
0
44 255
286 496
0
0
TS 2018
32 259
213 615
0
44 919
290 794
0
0
228 183
443 582
33 876
62 850
549 700
1 318 191
944 484
192 839
208 799
42 840
34 281
487 171
965 930
644 645
192 839
208 799
42 840
34 281
487 171
965 930
644 645
213 437
205 054
42 810
34 281
480 632
976 214
634 723
214 236
207 105
43 238
34 624
485 439
984 641
641 071
214 608
209 176
43 670
34 970
490 293
992 717
647 481
216 533
211 267
44 107
35 320
495 196
1 002 423
653 956
-1 046 496
-691 950
-691 950
-698 123
-702 379
-706 221
-711 630
0
14 036
72 709
0
13 509
43 349
0
13 509
43 349
0
13 501
32 458
0
13 501
29 153
0
13 501
23 171
0
13 501
20 159
Ulkoilu- ja urheilualueet
Liikuntalaitokset
Liikuntalaitokset
Liikuntahalli
€/asukas, brutto
€/asukas, netto
Uimahalli
€/asiakas, brutto
€/asiakas, netto
€/asukas, brutto
€/asukas, netto
€/asukas, brutto
€/asukas, netto
Käyttötalous
Liikuntapalvelut
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
124
TULOSALUE
NUORISOPALVELUT
Toiminnan kuvaus
Nuorisopalveluiden tehtävänä on tarjota kaikille kunnan nuorille turvalliset vapaa-ajanviettopaikat sekä
kohdentaa työpanos kulloisenkin tilanteen vaatimiin toimintaympäristöihin.
Nuorisopalvelut sisältää varsinaisen toiminnan, nuorisotilat, leirikeskuksen ja nuorisotoimen
avustukset (Nuorisolaki 72/2006).
Tulosalueen kokonaisvastuu on nuorisosihteeri Sanna Laineella.
Tavoitteet
kaudella
Mittari
Helposti saavutettavat Kansainvälisyyskaskuntalaisen palvelut
vatuksen vakiinnuttaminen osaksi perustoimintoja
Nuorille suunnattujen
kansainvälisyystoimintojen määrä ja laatu.
Nuorten osallistuminen toimintoihin.
Kansainvälisten leirien
järjestäminen nuorille.
Kulttuurien kohtaamisen työpajojen järjestäminen. Toimiminen
vastaanottavana,
koordinoivana ja lähettävänä tahona
nuorten kansainvälisissä vaihtoohjelmissa.
Kulttuurien välisen
kohtaamisen lisääminen. Kansainvälisten vapaaehtoisten
osallistuminen kokonaisvaltaisesti nuorille suunnattuun palveluntarjontaan.
Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun,
kansainvälisten työleirien ja muiden
kansainvälisten
mahdollisuuksien
hyödyntäminen.
Toimiminen lähettävänä tahona Eurooppalaisessa vapaaehtoispalvelussa.
Kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia
etenkin kohdennetun
työn parissa.
Kohdennettu toimintaryhmä, tapahtuma
tai toimintamuoto.
Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto
Yhteistyömuotojen
Nuorille suunnattujen
löytäminen ja kehittä- palvelujen lisääntymiminen yhdistysten
nen. Kohdennettu työ.
kanssa
kaudella
Ennaltaehkäisevä
toiminta
Mittari
Nuorten aidon kohNuorten omat yhtey- Nuorisonohjaajien
Kohtaamisen lisääntaamisen ja ennalta
denotot, kohtaamiset. työn kohdistaminen ja tyminen ja kohdistuehkäisevän työotteen
ennalta ehkäisevän
minen laaja-alaisesti.
kehittäminen.
työotteen esille nosto.
125
TP 2013
TA 2014
54,5
50,8
53,9
51,0
6
30
203
39,0
30,2
4
19
160
42,4
32,8
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
4
19
150
4
19
150
4
19
150
4
19
150
Nuorisopalvelut
€/alle 29-v. nuori, brutto
€/alle 29-v. nuori, netto
Leiritoiminta
Leirien määrä
Leirivuorokaudet
Leiriläisten määrä
€/leirivuorokausi/leiriläinen, brutto
€/leirivuorokausi/leiriläinen, netto
Käyttötalous
Nuorisopalvelut
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
575
8 171
7 439
11 138
27 323
56
0
TA 2014
0
7 500
0
8 500
16 000
0
0
MTA 2014
0
7 500
0
8 500
16 000
0
0
TA 2015
0
7 613
0
8 628
16 241
0
0
TS 2016
0
7 727
0
8 757
16 485
0
0
TS 2017
0
7 843
0
8 889
16 732
0
0
TS 2018
0
7 961
0
9 022
16 983
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
147 265
43 819
16 595
14 886
96 440
319 005
75 643
137 599
31 126
15 962
8 386
92 008
285 081
66 428
137 599
31 126
15 962
8 386
92 008
285 081
66 428
144 315
31 052
20 092
8 386
90 778
294 623
66 004
145 469
31 363
20 293
8 470
91 686
297 280
66 664
146 634
31 676
20 496
8 555
92 602
299 963
67 330
148 099
31 993
20 701
8 640
93 528
302 961
68 004
-291 682
-269 081
-269 081
-278 382
-280 795
-283 231
-285 978
0
8 953
6 792
0
9 619
0
0
9 619
0
0
9 314
0
0
9 314
0
0
9 314
0
0
9 314
0
TOIMINTAKATE
Vyörytyserät
-vyörytystuotot
-vyörytysmenot
126
7. TULOSLASKELMAOSA
TULOSLASKELMA
JANAKKALAN KUNTA ILMAN LIIKELAITOSTA, ulkoiset ja sisäiset tuotot sekä kulut
TOIMINTATUOTOT
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TP 2013
TA 2014
Muutettu TA
2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
28 234 186
13 874 191
5 330 567
1 515 374
7 514 054
28 569 071
13 633 067
5 559 581
1 426 500
7 949 923
28 569 071
13 633 067
5 559 581
1 426 500
7 949 923
28 668 911
13 467 665
5 575 841
1 381 222
8 244 184
29 010 876
13 540 846
5 605 871
1 401 942
8 462 217
29 351 238
13 700 122
5 689 960
1 422 980
8 538 176
29 880 796
13 924 907
5 847 038
1 444 309
8 664 543
151 928
95 000
95 000
95 000
95 000
95 000
95 000
TOIMINTAKULUT
108 563 806 109 945 026 109 945 026 111 874 582 113 395 791 114 874 678 116 747 746
44 279 960 44 848 372 44 848 372 45 978 770 46 386 222 46 617 869 47 491 887
HENKILÖSTÖKULUT
44 537 781 45 287 449 45 287 449 45 647 565 46 435 452 47 479 667 48 201 186
PALVELUJEN OSTOT
6 512 935
6 427 438
6 304 382
6 365 311
6 447 795
6 447 795
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 6 606 554
6 189 898
6 251 041
6 129 359
6 023 019
5 878 901
5 878 901
AVUSTUKSET
6 448 507
8 159 806
8 290 698
7 920 845
8 079 448
7 482 509
7 482 509
6 691 003
MUUT TOIMINTAKULUT
-80 177 692
-81 280 955
-81 280 955
-83 110 670
-84 289 914
-85 428 440
-86 771 950
VEROTULOT
59 066 282
60 710 000
60 710 000
62 081 000
64 121 000
67 056 000
69 048 000
VALTIONOSUUDET
24 123 693
23 748 709
23 748 709
23 222 277
23 338 400
23 256 700
23 140 500
-35 078
97 182
379 646
509 374
2 532
-52 169
71 775
564 856
688 800
0
-52 169
71 775
564 856
688 800
0
69 631
94 775
594 856
620 000
0
19 631
94 775
594 856
670 000
0
-60 369
94 775
594 856
750 000
0
-110 369
94 775
594 856
800 000
0
VUOSIKATE
2 977 205
3 125 585
3 125 585
2 262 238
3 189 117
4 823 891
5 306 181
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO
KERTALUONTEISET POISTOT
2 778 915
4 522 405
0
4 242 721
4 242 721
0
4 242 721
4 242 721
0
3 890 792
3 890 792
0
4 174 203
4 174 203
0
4 568 681
4 568 681
0
4 928 421
4 928 421
0
-1 545 200
-1 117 136
-1 117 136
-1 628 554
-985 086
255 210
377 760
515 000
15 000
500 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
-1 030 200
-1 117 136
-1 117 136
-1 628 554
-985 086
255 210
377 760
Tunnusluvut, kunta
Toimintatulot/Toimintamenot %
Vuosikate/poistot
Vuosikate euroa/asukas
Kertynyt yli- alijäämä
Kertynyt yli- alijäämä €/asukas
Asukasmäärä vuoden lopussa
TP 2013
26,04
107,14
177
-1 668 771
-99
16 843
TA 2014
26,01
73,67
185
-2 785 907
-165
16 909
MTA 2014
26,01
73,67
185
-2 785 907
-165
16 909
TA 2015
25,65
58,14
133
-4 414 461
-260
16 993
TS 2016
25,61
76,40
187
-5 399 548
-316
17 078
TS 2017
25,57
105,59
281
-5 144 337
-299
17 181
TS 2018
25,62
107,66
307
-4 766 578
-276
17 284
1 436 229
85
345 936
20
345 936
20
-1 186 244
-70
-2 141 771
-125
-1 931 797
-112
-1 513 448
-88
TOIMINTAKATE
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
KORKOTUOTOT
MUUT RAHOITUSTUOTOT
KORKOKULUT
MUUT RAHOITUSKULUT
TILIKAUDEN TULOS
VARAUSTEN JA RAHASTOJEN
MUUTOS
POISTOERON MUUTOS
VARAUSTEN MUUTOS
Tunnusluvut (kunta ml liikelaitos)
Kertynyt yli- alijäämä
Kertynyt yli- alijäämä €/asukas
127
Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat:
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista
= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön)
Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Tunnuslukua voidaan tulkita siten, että maksurahoituksen osuuden kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta.
Vuosikate prosenttia poistoista
= 100 * Vuosikate / Poistot
Tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä.
Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että kunnan
tulee kyetä rahoittamaan vuosikatteella keskimääräiset poistonalaisten tuotantovälineiden investoinnit.
Tavoitetta mittaa seuraava tunnusluku:
Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista
= 100 * Vuosikate / Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno
Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno määräytyy talousarvion laadintavuotta
edeltävän tilinpäätösvuoden, kuluvan talousarviovuoden ja laadittavan talousarvion ja -suunnitelman
poistonalaisten investointien omahankintamenon keskimäärästä. Investoinnin omahankintamenolla tarkoitetaan investoinnin hankintamenon ja siihen saadun rahoitusosuuden (investointiavustus) erotusta.
Poistonalaisia investointeja ovat pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin maa- ja vesialueiden
ja sijoitusten hankinta. Jos mainittuihin vuosiin sisältyy määrältään poikkeuksellisia eriä, voidaan tällainen
poikkeuksellinen tekijä ottaa huomioon laskelmassa. Jos kunnan hyväksymä investointisuunnitelma
on taloussuunnitelmaa pidempi, voidaan keskimäärä laskea taloussuunnitelmaa useamman vuoden perusteella.
Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai sitä suurempi, voidaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen katsoa olevan riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun
vuosikate on keskimääräistä poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, on
kunnan tulorahoitus heikko.
Vuosikate euroa/asukas
Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa.
Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen
investointitaso asukasmäärällä.
Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään arvioitua asukaslukua suunnitteluvuoden lopussa.
Erityisesti silloin, kun kunnan talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin, on otettava
huomioon erot veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi kahdessa vertailukunnassa olla saavutettu
erilaisella verorasitteella.
Taseen kertynyt yli-/alijäämä
Pitkän aikavälin tulorahoitustavoite voidaan asettaa taseen kertyneen yli-/alijäämän perusteella. Taseen
kertyneeseen yli-/alijäämään on tiivistetty kunnan koko tuloshistoria. Kun kertynyt yli-/alijäämä jaetaan
128
kunnan asukasmäärällä, saadaan vertailukelpoinen tunnusluku kuntien välisessä vertailussa. Vertailtavien kuntien tulee kuitenkin kuulua samaan kuntakokoluokkaan.
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas
= [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä
Tunnusluvun asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Pitkän aikavälin tulorahoituksen tavoitearvon tulisi olla vähintään 300–400 euroa asukas.
129
8. RAHOITUSOSA
RAHOITUSLASKELMA
JANAKKALAN KUNTA ILMAN LIIKELAITOSTA
RAHOITUSLASKELMA (PL Jave)
TP2012
TP2013
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
Toiminnan rahavirta
102 642
2 422 731
3 125 585
2 262 238
3 189 117
4 823 891
5 306 181
- vuosikate
377 966
2 977 205
3 125 585
2 262 238
3 189 117
4 823 891
5 306 181
-275 324
-554 474
Investointien rahavirta
-6 476 757 -5 571 823 -5 811 570
-6 095 000
-6 513 000
-7 464 000
-6 169 000
- investointimenot
-6 841 269 -6 313 559 -6 010 570
-6 195 000
-6 613 000
-7 564 000
-6 269 000
199 000
100 000
100 000
100 000
100 000
-6 374 115 -3 149 092 -2 685 985
-3 832 762
-3 323 883
-2 640 109
-862 819
3 832 762
3 323 883
2 640 109
862 819
3 323 883
2 640 109
862 819
- satunnaiset erät
- tulorahoituksen korjauserät
- rahoitusosuudet ivestointimenohin
- pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoitustoiminnan rahavirta
39 567
94 020
324 945
647 716
4 602 640
5 897 868
2 685 985
Lainakannan muutokset
4 602 640
5 897 868
2 685 985
3 832 762
- pitkäaikaisten lainojen lisäys
8 975 000 10 839 745 11 515 118
11 024 666
-4 579 654 -4 936 284 -8 829 133
-7 191 904
Antolainauksien muutokset
- antolainasaamisten lisäys
- antolainasaamisten vähennys
- pitkäaikaisten lainojen vähennys
- lyhytaikaisten lainojen muutos
207 294
-5 593
Vaikutus maksuvalmiuteen
-1 771 475
2 748 776
0
0
Lainakanta 31.12.
32 599 443 38 497 311 41 183 296
45 016 058
12 511 316
-8 639 533 -10 273 402 -11 648 497
11 963 416 12 913 511
Oman pääoman muutokset
Nettolainanotto
Lainakanta 31.12.€/asukas
Investointien tulorahoitus
Investoinnit netto
0
0
0
48 339 941 50 980 050
51 842 869
4 395 346
3 715 961
2 685 985
3 832 762
3 323 883
2 640 109
862 819
1 927
2 286
2 436
2 649
2 831
2 967
2 999
5,5
47,2
52,0
36,5
48,2
63,8
84,6
-6 476 757 -5 571 823 -5 811 570
-6 095 000
-6 513 000
-7 464 000
-6 169 000
130
9. HENKILÖSTÖOSA
9.1 Henkilöstösuunnitelma vuosille 2015 – 2018
TOIMIALA/TULOSALUE & NIMIKE
KONSERNIPALVELUT
Yleishallinto
Kunnanjohtaja
Hallintojohtaja
Hallintosihteeri
Kuljetussuunnittelija
Viestintäpäällikkö
Viestintäsuunnittelija
Yleishallinto yhteensä
Hallintopalvelut
Asianhallintapäällikkö
Asianhallintasihteeri
Palvelusihteeri
Toimistosihteeri
Hallintopalvelut yhteensä
TP 2012 TP 2013
TA 2015
muutos
TA 2014
1
1
1
1
1
1
4
1
1
1
5
1
1
4
0,5
5,5
3
0,5
4,5
1
0
0,5
1
1
1
1
5,5
0
1
3
0
4
Talouspalvelut
Talousjohtaja
1
1
0
0,5
Tietohallintopäällikkö
1
1
1
ICT-suunnittelija
1
1
Järjestelmävastaava
1
1
1
Talouspalvelut yhteensä
3
4
3,5
Järjestelmävastaava siirtyy perusturvan terveydenhuollon alaisuuteen.
Henkilöstöpalvelut
Henkilöstöjohtaja
HR-assistentti
Palvelusihteeri
Toimistosihteeri
Työllisyyskoordinaattori
Ravitsemistyöntekijät
Henkilöstöpalvelut yhteensä
KONSERNIPALVELUT YHTEENSÄ
0
TS 2016 TS 2017
muutos muutos
TS 2018
muutos
0
0
0
-1
0
0
0
-1
-1
0
0
0
-1
1
1
1
1
1
0
0,5
0,5
2,5
5
7,5
0
1
0
2
1
-1
0
0
15
21
15
-1
-1
0
0
1
-1
131
TP 2012 TP 2013
TA 2015
muutos
TA 2014
TS 2016 TS 2017
muutos muutos
TS 2018
muutos
TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ
Maaseutupäällikkö
Maaseutuasssistentti
Maaseutupalvelusihteeri
Maaseutuasiamies
Maaseutu- ja kyläpalvelu yhteensä
Ympäristöpalvelut
Ympäristöpäällikkö
Ympäristötarkastaja
Palvelusihteeri
Rakennustarkastaja
II rakennustarkastaja
Terveystarkastaja
*)
Johtava hygienikko *)
Ympäristöpalvelut yhteensä
Teknisen toimen hallinto
Teknisen toimen ja maankäytön johtaja
Tekninen johtaja
Talouspäällikkö
Projektisihteeri
Kehittämispäällikkö
Valmiuspäällikkö, osa-aikainen
Teknisen toimen hallinta yhteensä
Kaavoitus- ja maankäyttö
Kaavoitusarkkitehti
Yleiskaavasuunnittelija
Maankäyttöinsinööri
Maanrakennusinsinööri
Suunnitteluavustaja
Paikkatietolaskija
Mittaryhmän esimies
Kunnallistekninen suunnittelija
Kaavoitus- ja maankäyttö yhteensä
Alueiden kunnossapito
Kunnossapitopäällikkö
Maanrakennuspäällikkö
Kunnallistekninen suunnittelija
Kunnossapitoesimies
Tiehöylänkuljettaja
Työkoneenkuljettaja
Vankityönohjaaja (määräaikainen)
Kunnanpuutarhuri
Alueidenhoidon esimies
Puistopuutarhuri
Liikuntapaikan hoitaja
Kunnossapitotyöntekijä
Alueiden kunnossapito yhteensä
1
1
1
4,5
7,5
1
1
1
5,5
8,5
1
1
1
5,5
8,5
1
1
1
1
1
2
1
8
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
5
1
0
1
1
1
0,2
4,2
0
0
0
0
5
0
0
0
0
1
1
-1
1
1
1
0,2
2,2
0,2
2,2
0,0
0,0
0,0
0,0
1
1
1
1
1
1
2
1
1
2
1
1
1
8
1
1
1
1
2
1
1
0
0
0
0
0
0
0
7
8
1
1
1
1
0,5
2
1
1
1
2
3
13,5
1
1
1
2
1
1
1
1
2
2
13
1
2
1
-1
1
1
2
3
12
-1
132
Tilapalvelu
Kiinteistöpäällikkö
Kiinteistösihteeri
Kiinteistönhuoltomestari
Kunnossapitoinsinööri
Projektinhoitaja
Projekti-insinööri
Projektisihteeri
Rakennuttaja
Kiinteistönhoitaja
Putkiasentaja
Rakennuskorjausmies
Tilapalvelu yhteensä
Ateria- ja puhtauspalvelut
Palvelupäällikkö
Ruokapalvelupäällikkö
Ruokapalvelusihteeri
Toimistosihteeri
Ruokapalveluesimies
Tuotannon esimies
Tuotannonohjaaja
Palveluesimies
Kokki
Palveluohjaaja
Palveluvastaava
Siivouspalvelupäällikkö
Siivouspalveluesimies
Laitoshuoltaja
* Uimahallityöntekijä
Ateria- ja puhtauspalvelut yhteensä
TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ YHTEENSÄ
TP 2012 TP 2013
TA 2015
muutos
TA 2014
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
7
1
3,5
16,5
1
1
7
1
3,56
17,56
1
1
7
1
2,56
16,56
1
1
1
1
1
4
3
3
11
12
11
29
1
2
41
2
92
25
1
2
41
2
88
23
2
41
2
84
148,7
142,3
136,3
0
TS 2016 TS 2017
muutos muutos
0
TS 2018
muutos
0
0
1
-1
1
-3
1
1
3
1
1
-2
13
14
-1
-2
-3
1
0
2
13,0
-3,0
0,0
2,0
133
TP 2012 TP 2013
PERUSTURVAN TOIMIALA (ilman yhteistoiminta-alueen Hattulan virkoja/toimia)
Perusturvajohtaja
1
Talous- ja hallintopäällikkö
1
Toimistonhoitaja
1
Toimistosihteeri
1
Taloussuunnittelija
1
5
Vanhustyö- ja pitkäaikaishoito
Avopalvelunohjaaja
Fysioterapeutti
Järjestelmävastaava *)
Kehittämispäällikkö
Kodinhoitaja
Kotihoidon ohjaaja
Kotiutushoitaja
Lähihoitaja
Ohjaaja
Osastonsihteeri
Palveluohjaaja
Perushoitaja
Sairaanhoitaja
Terveydenhoitaja
Toimistosihteeri
Vanhustyön johtaja
Vanhustyönavustaja
Vastaava hoitaja
Vastaava ohjaaja
*) siirtyy konsernihallinnosta
Vanhustyö- ja pitkäaikaishoito yhteensä
Sosiaalityö ja toimeentuloturva
Etuuskäsittelijä
Lastensuojelun avohuollon työntekijä
Lastenvalvoja-sosiaalityöntekijä
Ohjaaja
Palveluohjaaja
Perhetyöntekijä
Päihdetyöntekijä
Sosiaaliohjaaja
Sosiaalityön johtaja
Sosiaalityöntekijä
Toimistosihteeri
Työnsuunnittelija
Vastaava työpajaohjaaja
Sosiaalityö ja toimeentuloturva yhteensä
Vammaistyö
Avotyöohjaaja
Iltapäivätoiminnan ohjaaja (tuntipalkk.)
Kehitysvammaohjaaja
Kuntoutusohjaaja
Lähihoitaja
Palveluohjaaja
Sairaanhoitaja
Toimistosihteeri
Vammaistyön johtaja
Vastaava kehitysvammaohjaaja
1
TA 2015
muutos
TA 2014
1
1
1
1
1
5
1
1
1
1
1
5
1
1
1
0
TS 2016 TS 2017
muutos muutos
0
TS 2018
muutos
0
0
1
0,5
13
2
1
78,5
4
1
1
17
38
2
2
1
1
2
2
1
13
2
1
79,5
4
1
1
17
39
2
2
1
1
2
2
0
13
2
1
78,5
5
1
1
17
40
2
2
1
0
2
2
166,5
169,5
169,5
5,5
2
2
1
2
4
4
1
2
2
1
3
4
4
1
2
2
1
3
4
4
1
1
1
6
0,5
1
1
25,5
1
7
0,5
1
1
27,5
1
7
0,5
1
1
27,5
1
0
7
0
9
2
1
1
7
7
9
2
1
0,5
1
2
9
2
1
0,5
1
2
23,5
23,5
4
5
1
1
2
0
5
1
0,5
1
2
1
1
0
0
0
0
0
0
Lisäksi viisi osa-aikaista iltapäivätoiminnan ohjaajan työsuhdetta
Vammaistyö yhteensä
22,5
134
Janakkalan terveydenhuolto
Avohoidon ylihoitaja
Avohoidon ylilääkäri
Avoterveydenhuollon ylilääkäri
Erikoissairaanhoitaja
Fysioterapeutti
Geriatri
Hammashoitaja
Johtava terveyskeskushammaslääkäri
Järjestelmävastaava *)
Keskusvarastonhoitaja
Kuntohoitaja
Kouluterveydenhoitaja
Koulutuslääkäri
Laboratoriohoitaja
Laitoshuoltaja
*)
Lähihoitaja
Mielenterveyshoitaja
Nuorisopsykologi
Perushoitaja
Psykiatri
Psykiatrinen sairaanhoitaja
Psykologi
Puheterapeutti
Röntgenhoitaja
Sairaalalääkäri
Sairaanhoitaja
Siivoustyönohjaaja
*)
Sosiaalityöntekijä
Suuhygienisti
Terveydenhoitaja
Terveyskeskusavustaja
Terveyskeskushammaslääkäri
Terveyskeskuslääkäri
Toimintaterapeutti
Toimistosihteeri
Työfysioterapeutti
Työterveyshoitaja
Työterveyslääkäri
Varastotyöntekijä
Vastaava fysioterapeutti
Vastaava laboratorionhoitaja
Vastaava röntgenhoitaja
Vastaava sairaanhoitaja
Vastaava työterveyshoitaja
Välinehuoltaja
Ylilääkäri
*) siirtyy konsernihallinnosta
Terveysjaosto / Janakkalan terveydenhuolto yhteensä
PERUSTURVAN TOIMIALA YHTEENSÄ
TP 2012 TP 2013
1
1
TA 2015
muutos
TA 2014
TS 2016 TS 2017
muutos muutos
TS 2018
muutos
1
1
8
1
0,5
1
3
0
8
1
0,5
1
3
0
8
1
2
1
1
1
1
1
3
0
1
1
1
5,5
1
2
1
2
2
4
0
1
1
1
5
1
2
1
2
2
4
0
0
1
1
5
1
2
1
2
2
5,5
0
1
3
14
2
6
11
1
4
1
2
0,5
1
1
0
1
1
2
1
6,5
0
1
4
14
1
6
12
1
4
1
2
0,5
1,5
1
1
0
1
1
2
1
7,5
0
1
4
14
1
6
13
1
4
1
2
0,5
1,5
1
1
0
1
1
2
1
95,5
98,0
99,0
1,0
0,0
0,0
0,0
315
323,5
324,5
7,5
3
0
5
1
3
0,5
0,5
135
SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA
Sivistystoimen hallinto
Opetustoimen kehittämispäällikkö
Talouspäällikkö
Toimistosihteeri
Atk-tukihenkilö
Sivistystoimen hallinto yhteensä
Varhaiskasvatus
Erityislastentarhanop
Henkilökohtainen avustaja
Laitoshuoltaja
Lastenhoitaja/Lastenhoitaja-päivähoitaja/
Päivähoitaja
Lastentarhanopettaja
Perhepäivähoidon ohjaaja
Perhepäivähoitaja
Varhaiskasvatusjohtaja
Päiväkodin johtaja
Ravitsemustyöntekijä
Ryhmäavustaja
Toimistosihteeri
Vastaava lastentarhanopettaja
Varhaiskasvatus yhteensä
Opetustoimi
Rehtori, alakoulu
Rehtori, yhteiskoulu
Rehtori, lukio
Luokanopettaja
Erityisluokanopettaja
Erityisopettaja
Lehtori, alakoulu
Lehtori, yläkoulu
Lehtori, lukio
Tuntiopettaja, toistaiseksi otettu
Koulukuraattori
Kouluohjaaja
Toimistosihteeri
Vahtimestari
Talonmies, osa-aikainen 10 h/vko
Laitoshoitaja/talonmies, osa-aikainen
Tuntiopettaja, määräaikainen
Koulupsykologi
Opetustoimi yhteensä
Koulu- ja iltapäivätoiminnanohjaaja
Koululaisten iltapäivätoiminta yhteensä
TP 2012 TP 2013
TA 2015
muutos
TA 2014
1
1
1
1,5
1
1
1
1,5
1
1
1
1,5
4,5
4,5
4,5
1
1
3
0
9
3
3
1
9
9
-9
67
36
1
48
1
5
1,2
1
2
0
174,2
67
36
1
48
1
5
1,2
1
2
71
36
1
44
1
5
1,2
1
2
174,2
174,2
64
12
7
4
37
16
7
2
17
3
1
2
2
1
62
12
7
4
37
16
7
2
17
3
1
2
2
1
62
12
7
4
37
15
7
2
17
3
1
14
1
189
14
1
188
12
1
185
5
5
5
5
5
5
2
2
TS 2016 TS 2017
muutos muutos
TS 2018
muutos
1
1
1
1
3
1
2
4
-1
-1
-10
1
1
-2
-1
1
0
0
0
0
0
0
136
Kirjastopalvelut
Kirjastotoimenjohtaja
Erikoiskirjastonhoitaja
Kirjastonhoitaja
Kirjastovirkailija
Kirjastovirkailija-kuljettaja
Kirjastoavustaja
Kirjastopalvelut yhteensä
TA 2015
muutos
TA 2014
TP 2012 TP 2013
1
3
1
6
1
1
13
1
3
1
6
1
1
13
1
3
1
6
1
1
13
Kulttuuripalvelut
Kulttuurisihteeri
Toimistosihteeri, 14,5 h/viikko
Kulttuuripalvelut yhteensä
1
0,4
2,4
1
1
1
Liikuntapalvelut
Liikuntasihteeri
Toimistosihteeri
Erityisliikunnan ohjaaja
Uimahallinhoitaja
Uimavalvoja
Liikunnanohjaaja
Liikuntapalvelut yhteensä
1
0,5
1
1
1
1
5,5
TS 2016 TS 2017
muutos muutos
TS 2018
muutos
-1
-1
0
-1
-1
0
1
0
0
0
0
1
0,5
1
1
1
1
5,5
0
0,5
1
1
1
1
4,5
0
0
0
0
1
2
3
1
2
3
1
2
3
0
0
0
0
SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA YHTEENSÄ
396,6
394,2
390,2
-10
1
1
4
KUNTA YHTEENSÄ (ilman liikelaitosta)
875,3
881,0
866,0
9,5
0,0
1,0
11,0
Nuorisopalvelut
Nuorisosihteeri
Nuorisonohjaaja (yht. opetustoimen kanss
Nuorisopalvelut yhteensä
Janakkalan Vesi
Toimitusjohtaja
Vesihuoltoinsinööri
Käyttömestari
Talouspäällikkö
Toimistosihteeri
Käyttövastaava
Laitoksenhoitaja
Mittarihuoltaja
Janakkalan vesi yhteensä
KAIKKI YHTEENSÄ (ml. liikelaitos)
TP 2012 TP 2013
TA 2014
TA 2015
muutos
TS 2016 TS 2017
muutos muutos
TS 2018
muutos
1
1
1
1
1
3
4
1
13
1
1
1
1
1
3
4
1
13
1
1
1
1
1
3
4
1
13
0
0
0
0
888,3
893,96
878,96
9,5
0
1
11
137
9.2 Henkilöstölisäykset vuodelle 2015
Esittävä hallintokunta/tulosalue/vakanssin nimike
Vakanssin laatu (uusi
virka/uusi työsuhde),
perustamisajankohta
Hinnoittelutunnus
Kustannusten
lisäys
olemassa
olevaan
määrärahaan
v. 2014/ €
Henkilöstökulut
v. 2015 €/vuosi
(sis. palkka ja
Huomautukset (mm.
sos.kustannuks sisältyykö TS:an,
et)
kustannustenjako)
UUDET VAKANSSIT
Tekninen lautakunta / Tekniikka ja ympäristö / Ateria- ja puhtauspalvelut
Kyterinhoviin 1.7.2015
Laitoshuoltajat 4 henkilöä
tarvittavat laitoshuoltajat
04PER010
Tekninen lautakunta / Tekniikka ja ympäristö / Ateria- ja puhtauspalvelut
Määräaikaisen
ravitsemustyöntekijän
vakinaistaminen ja nimikkeen
muutos
Palveluvastaava
06RUO05B
Tekninen toimi
yhteensä
61 810
Kustannus 1.7.2015 alkaen
15 453 €/henkilö. Koko vuoden
kustannus 123 620 €. Sisältyy
taloussuunnitelmaan.
31 214
Sisältyy taloussuunnitelmaan
93 024
perustamisajankohta
Hinnoittelutunnus
Kustannusten
lisäys
olemassa
olevaan
määrärahaan
v. 2014/ €
Henkilöstökulut
€/vuosi (sis.
Huomautukset (mm.
palkka ja
kustannustenjako)
et)
Kaikki vanhustyö- ja pitkäaikaishoito-tulosalueen virat ja toimet sekä terveyden ja sairaanhoidon kouluterveydenhoitaja ovat ehdollisia, kunnes
työterveyshuollon kohtalo on selvillä
Perusturvalautakunta / perusturvan toimiala / kotihoito
Uudet työsuhteet 1.1.2015
Lähihoitaja, kaksi henkilöä
alkaen
Perusturvalautakunta / perusturvan toimiala / kotihoito
Uusi työsuhde 1.1.2015
Sairaanhoitaja
alkaen
Perusturvalautakunta / perusturvan toimiala / asumispalvelut
Uudet työsuhteet 1.6.2015
Lähihoitaja, kaksi henkilöä
alkaen
Perusturvalautakunta / perusturvan toimiala / työpaja
Määräaikaisen työsuhteen
Ohjaaja
vakinaistaminen 1.1.2015
Perusturvalautakunta / perusturvan toimiala /Terveyden ja sairaanhoito
Kouluterveydenhoitaja, 0,5 htv
alkaen
03HOI040
77 000
38 500 €/henkilö. Ei sisälly
03HOI030
39 800
Ei sisälly taloussuunnitelmaan.
03HOI040
80 000
04SOS06A
41 500
03HOI030
Perusturva
yhteensä
20 000
258 300
139
perustamisajankohta
Kasvatus- ja koulutuslautakunta / Sivistystoimi / opetustoimi / koulut
Hinnoittelutunnus
Kustannusten
lisäys
olemassa
olevaan
määrärahaan
v. 2014/ €
Henkilöstökulut
€/vuosi (sis.
Huomautukset (mm.
palkka ja
kustannustenjako)
et)
Kuraattori
Kasvatus- ja koulutuslautakunta / Sivistystoimi / sivistystoimen yksiköt
04SOS04A
20 400
Kustannus 1.8.2015 alkaen.
Koko vuoden kustannus 5 1400
€. Sisältyy
Atk-tukihenkilö
01ATK030
Sivistystoimi
yhteensä
35 200
Ei sisälly taloussuunnitelmaan
Uudet vakanssit
yhteensä
55 600
406 924
140
NIMIKKEEN MUUTOKSET /MUU MUUTOS
Tekninen lautakunta / puhtauspalvelut
Palveluesimies, kaksi henkilöä
Palveluesimies
Siivouspalveluesimiesten
nimikkeiden muuttaminen
palveluesimieheksi 1.1.2015
TS 50102014
0,00 €
Ruokapalveluesimiehen
nimikkeen muuttaminen
palveluesimieheksi 1.1.2015
06RUO040
0,00 €
Osa-aikaisen
palveluvastaavan työsuhteen
muuttaminen kokoaikaiseksi
ja nimikkeen muuttaminen
Laitoshuoltaja
laitoshuoltajaksi 1.7.2015
Tekninen lautakunta / ateria ja puhtauspalvelut / hallinto
Ruokapalvelusihteerin
Toimistosihteeri
toimistosihteeriksi 1.1.2015
Tekninen lautakunta / ateria ja puhtauspalvelut / keskuskeittiö
Ruokapalveluesimiehen
tuotannon esimieheksi
Tuotannon esimies
1.1.2015
Tekninen lautakunta / ateria ja puhtauspalvelut / keskuskeittiö
Avoinna olevan
ruokapalveluesimiehen
tuotannon ohjaajan toimeksi
Tuotannonohjaaja
1.1.2015
08SII012
15 453,00 €
01TOI020
--
0,00 €
06RUO020
--
0,00 €
-3 837,00 €
11 616,00 €
06RUO020
-3 837
Tekninen toimi yhteensä
Kasvatus- ja koulutuslautakunta / Varhaiskasvatus / päiväkotihoito
Lastentarhanopettajan
erityislastentarhanopettajaksi
Erityislastentarhanopettaja
1.8.2015
05PKO02B
Sivistystoimi yht.
5 000,00 €
5 000,00 €
Nimikkeenmuuto
kset yhteensä
16 616,00 €
Uudet vakanssit ja nimikkeen muutokset, vaikutukset yhteensä
Koko vuoden kustannus 30 906
€.Sisältyy taloussuunnitelmaan
Koko vuoden muutoksesta
aiheutuva kustannus 12 000 €.
423 540,00 €
141
9.3 Viranperustamislomakkeet sekä nimike- ja muut muutokset vuodelle 2015
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
V. 2015 TALOUSSUUNNITELMA
(
) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015
(
) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015
( x ) MUU MUUTOS V. 2015
Laitoshuoltajan avoimen toimen täyttäminen Tapailakodissa
Vireillepanija
Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut
Nimike (vanha nimike / uusi nimike)
Laitoshuoltaja
Pääasiallinen virantoimituspaikka /
tulosyksikkö
Puhtauspalvelut / Laitoshuolto / Tapailakoti
Toimiala, jonka alainen
Tekniikka ja ympäristö
Toimielin, jonka alainen
Tekninen lautakunta
Tehtävät ja valtuudet
Ateria- ja puhtauspalvelutehtävät
Kelpoisuusehdot
Laitoshuoltajan ammattitutkinto tai muu tehtävään soveltuva koulutus tai
käytännön kokemuksella hankittu riittävä ammattitaito.
Palvelussuhteen luonne
(
)
virka
(
) osa-aikainen virka ( x ) työsuhde
(
)
määräaikainen, peruste__________________________________
Työaikamuoto: yleistyöaika, 38 t 15 min / vko
Toteuttamisajankohta
1.1.2015
Palkkaus / hinnoittelutunnus
04PER010
Arvio henkilöstökuluista € / vuosi
(sis. palkka + henkilösivukulut )
30669 € / v. + erilliskorvaukset
Ottaminen ja erottaminen
Palveluesimies
Perustelut
Tapailakodin kotialueilla (Lyhde, Tähkä, Pellava ja Apila) toimii jokaisella
yksi laitoshuoltaja aamuvuorossa joka päivä ja he vastaavat työvuoronsa
aikana kohteen puhtauspalveluista ja osallistuvat yhdessä hoitajien kanssa ateriapalvelutyöhön.
Keskuskeittiöjärjestelmän vuoksi Tapailakodin kotialueilla tehtävä ateriapalvelutyö on lisääntynyt (aamupuuron valmistus, päivällisten kuumennus, astiahuoltotyöt) ja laitoshuoltajan poissa ollessa työ jää hoitajien tehtäväksi ja aika on siten pois hoitotyöstä. Hoitotyötä kuormittavana
nähdään laitoshuoltajien vapaapäivät, jolloin laitoshuoltajaa ei ole ruokailussa avustamassa ja illat, jolloin laitoshuoltoa ei ole ollenkaan työssä.
Tapailakodista on jäänyt eläkkeelle yksi laitoshuoltaja ja hänen toimeen
on saatu määräaikainen täyttölupa. Nyt tämä toimi halutaan täyttää pysyvästi ja saada näin hoitajien työaikaa kohdistumaan enemmän hoitotyöhön.
Päiväys ja allekirjoitus
Janakkala
9.9.2014
Kirsti Halinen
palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut
( X ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015
(
) Ei sisälly taloussuunnitelmaan
142
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
( x ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Palvelupäällikkö, ateria- ja puhtauspalvellut
Laitoshuoltaja (Kyterinhovin 4 laitoshuoltajaa)
tulosyksikkö
Puhtauspalvelut/ laitoshuolto / Kyterinhovi
Tekninen lautakunta
Kelpoisuusehdot
(
)
virka
(
(
)
1.7.2015
04PER010
61810 € / 6 kk + erilliskorvaukset
Palveluesimies
Perustelut
Vanhusten palvelutalo Kyterinhovi valmistuu kesäkuussa 2015 ja otetaan
käyttöön heinäkuussa. Kohteen laitoshuoltotyö (puhtaus- ja ateriapalvelut) on mitoitettu 5 laitoshuoltajalle, jotka toimivat kahdessa vuorossa
joka päivä. Kohde on uusi eikä sisäisesti ole siirrettävissä työntekijöitä
kohteeseen.
Janakkala
9.9.2015
Kirsti Halinen
( x ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015
(
143
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
( x ) NIMIKKEEN MUUTTAMINEN V. 2015
( x ) MUU MUUTOS V. 2015 _viran muuttaminen toimeksi
__________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Siivouspalveluesimies / Palveluesimies
tulosyksikkö
Puhtauspalvelut / Laitossiivous ja laitoshuolto
Tekninen lautakunta
Tulosyksikköjen esimiestehtävät
Kelpoisuusehdot
(
)
virka
(
(
)
Työaikamuoto: Yleistyöaika, 38 t 15 min / vko
1.1.2015
TS 50102014
---
Palvelupäällikkö
Perustelut
Ateria- ja puhtauspalveluiden toimintaorganisaation muutokseen liittyy
palvelutoiminnan selkeyttäminen ja vahvistaminen. Puhtauspalveluiden
työkohteet jaetaan uudelleen kahden esimiehen kesken, huomioiden lisääntyvät tilat ja henkilöstö.
Siivouspalveluesimiesten (Kristiina Kiuru-Nikulainen ja Eija Ananin) nimikkeet on tarpeen muuttaa paremmin tehtävien sisältöä kuvaavaksi palveluesimiehiksi. Esimiestyössä ei käytetä julkista valtaa, joten Eija Ananin
virkasuhde muutetaan työsuhteeksi suostumuksensa mukaisesti. Nimike
muutokset eivät vaikuta tehtävän palkkaukseen.
Janakkala
9.9.2014
Kirsti Halinen
(
144
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 ___________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Palvelupäällikkö, Ateria- ja puhtauspalvelut
Ruokapalveluesimies / Palveluesimies
tulosyksikkö
Ateriapalvelut / Palvelukeittiöt
Tekninen lautakunta
Palvelukeittiöiden esimiestehtävät
Kelpoisuusehdot
Alalle soveltuva ammattikorkeakoulun tai opistotason tutkinto, suurtalousesimiehen tutkinto tai toisen asteen ravitsemusalan perustutkinto tai
vastaava ja käytännön kokemuksella hankittu ammattitaito sekä hygieniaosaamistodistus.
(
)
virka
(
(
)
1.1.2015
KVTES 06RUO040
---
Palvelupäällikkö
Perustelut
Ateria- ja puhtauspalveluiden toimintaorganisaation muutokseen liittyy
palvelukeittiöiden toiminnan selkeyttäminen ja vahvistaminen. Palvelukeittiöiden toiminta ja henkilöstöhallinto vaatii kokopäiväisen esimiehen
työpanoksen ja ruokapalveluesimiehen ( Mari Rämänen) nimike on tarpeen muuttaa paremmin tehtävien sisältöä kuvaavaksi palveluesimieheksi. Nimikemuutos ei vaikuta tehtävän palkkaukseen.
Janakkala
Kirsti Halinen
(
145
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
( x ) MUU MUUTOS V. 2015
Työajan muuttaminen
Vireillepanija
Palveluvastaava (osa-aikainen) / laitoshuoltaja
tulosyksikkö
Puhtauspalvelut / Laitoshuolto / Kyterinhovi
Tekninen lautakunta
Kelpoisuusehdot
(
)
virka
(
(
)
1.7.2015
04PER010
15453 € / 6 kk + erilliskorvaukset
Palveluesimies
Perustelut
Tohvelan palvelutalossa toimiva osa-aikainen palveluvastaava on jäämässä eläkkeelle ja hänen toimensa muutetaan kokopäiväiseksi laitoshuoltajan toimeksi Kyterinhoviin.
Vanhusten palvelutalo Kyterinhovi valmistuu kesäkuussa 2015 ja otetaan
käyttöön heinäkuussa. Kohteen laitoshuoltotyö (puhtaus- ja ateriapalvelut) on mitoitettu 5 laitoshuoltajalle, jotka toimivat kahdessa vuorossa
joka päivä.
Janakkala
9.9.2015
Kirsti Halinen
(
146
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Palveluvastaava
tulosyksikkö
Ateriapalvelut / Palvelukeittiöt
Tekninen lautakunta
Ateriapalvelutehtävät päiväkodissa
Kelpoisuusehdot
Työsuhteeseen soveltuva, vähintään kaksivuotinen ammattikoulun tutkinto tai vastaava tai käytännön kokemuksella hankittu riittävä ammattitaito
ja hygieniaosaamistodistus.
(
)
virka
(
(
)
1.1.2015
06RUO05B
31214 € / v.
Palveluesimies
Perustelut
Päiväkotien tukipalveluhenkilöstön (laitoshuoltajat ja ravitsemistyöntekijä) on suunniteltu siirtyvän v. 2015 alusta lähtien ateria- puhtauspalveluiden tulosalueelle.
Kettukallion päiväkodissa Porttilantiellä on määräaikainen ravitsemistyöntekijän toimi täytettynä 31.12.2014 asti. Toimi on tarpeen muuttaa
toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi ja nimike muuttaa yhtenäiseksi muiden päiväkotien ateriapalveluhenkilöstön kanssa.
Janakkala
9.9.2014
Kirsti Halinen
(
147
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Ruokapalvelusihteeri / toimistosihteeri
tulosyksikkö
Ateria- ja puhtauspalvelut / hallinto
Tekninen lautakunta
Tulosalueen toimistotyöt (sisäinen ja ulkoinen laskutus, arkistointi ja
muut sihterityöt)
Kelpoisuusehdot
(
)
virka
(
(
)
Työaikamuoto: Toimistotyöaika, 36 t 15 min / vko
1.1.2015
KVTES 01TOI020
---
Palvelupäällikkö
Perustelut
Ateria- ja puhtauspalveluiden tulosalueella on organisaation kehittämisen
vuoksi tarve muuttaa myös hallinnon yksikön tehtävänimikkeet yhdenmukaisiksi muiden vastaavan tyyppistä työtä tekevien kanssa. Muutos ei
vaikuta toimen tehtäväsisältöön eikä palkkaukseen.
Janakkala
9.9.2014
Kirsti Halinen
(
148
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 ____________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Palvelupäällikkö ateria- ja puhtauspalvelut
Ruokapalveluesimies / Tuotannon esimies
tulosyksikkö
Ateriapalvelut / Keskuskeittiö
Tekninen lautakunta
Keskuskeittiön ateriapalveluiden tuotannon suunnittelu, kehittäminen ja
toiminnasta vastaaminen. Keskuskeittiön henkilöstöhallinnolliset esimiestyöt.
Kelpoisuusehdot
Alalle soveltuva korkeakoulututkinto (Amk restonomi), kotitalousopettaja,
opistotasoinen alan tutkinto, suurtalousesimiehen tai vähintään vastaavan tasoinen tutkinto, hygieniaosaamistodistus ja käytännön kokemusta
toimialalta.
(
)
virka
(
(
)
1.1.2015
KVTES 06RUO020
---
Palvelupäällikkö
Perustelut
Ateria- ja puhtauspalveluiden toiminnan kehittämisen vuoksi esimiesten
tehtäviä tulosalueen sisällä organisoidaan uudelleen. Keskuskeittiön
tuotannon ja toiminnan turvaaminen edellyttää hyvää ja osaavaa esimiestyötä kohteessa. Tuotannon esimiehen tehtäviin kuuluu myös palvelupäällikön sijaisena toimiminen tarvittaessa. Ruokapalveluesimiehen (Marko Vilkman) nimike muutetaan tehtäväkuvaa paremmin kuvaavaksi tuotannon esimiehen toimeksi. Nimikemuutoksella ei ole vaikutusta tehtävän
palkkaukseen.
Janakkala
9.9.2014
Kirsti Halinen
(
149
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Ruokapalveluesimies / tuotannonohjaaja
tulosyksikkö
Ateriapalvelut / Keskuskeittiö
Tekninen lautakunta
Keskuskeittiön päivittäinen tuotannon ohjaus, varastojen hallintatehtävät
ja osallistuminen tuotantotyöhön.
Kelpoisuusehdot
Työsuhteeseen soveltuva ammattikorkeakoulun tai opistotason tutkinto
tai toisen asteen perustutkinto tai vastaava tutkinto ja käytännön kokemuksella hankittu ammattitaito tehtävään sekä hygieniaosaamistodistus
(
)
virka
(
(
)
1.1.2015
KVTES 06RUO040
-3837 € / v.
Tuotantopäällikkö
Perustelut
Keskuskeittiön tuotantotoiminta tarvitsee päivittäisen työnohjaajan, jotta
tuotannon ohjaus ja valvonta ja esimiestehtävät voidaan jakaa kohteessa
uudelleen. Avoinna oleva, täyttämätön ruokapalveluesimiehen toimi on
tarpeen muuttaa työn sisältöä paremmin vastaavaksi tuotannonohjaajan
toimeksi.
Janakkala
9.9.2014
Kirsti Halinen
(
150
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
( X ) VIRAN/TOIMEN PERUSTAMINEN V. 2015
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Vanhustyön johtaja
Lähihoitaja - kaksi
tulosyksikkö
Kotihoito
Perusturva
Perusturvalautakunta
Kotihoidon asiakkaiden hoitotyö
Kelpoisuusehdot
Kelpoisuutena tehtävään on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön
kelpoisuusehdoista annetun lain (272/05) 8 §:n mukainen kelpoisuus
(
)
virka
(
) osa-aikainen virka ( X ) työsuhde
(
)
Työaikamuoto: Jaksotyö
1.1.2015
030HOI040
38 500 € / lähihoitaja
Kotihoidon ohjaaja
Perustelut
Kotona asuminen ja erilaisten palvelujen järjestäminen kotiin on palvelujen tuottamisessa ensisijaista ja uudistuneen lainsäädännön mukaista.
Kotihoidon asiakaskunta on yhä monisairaanpaa ja he tarvitsevat paljon
apua päivittäisissä toimissaan. Kotihoidon käyntimäärät ovat kasvaneet
useampana vuonna (vuodesta 2010 vuoteen 2013 on määrä kasvanut
20 000 käynnillä). Myös asiakkaiden avuntarpeesta johtuen asiakkaan
luona käytetty aika on kasvanut. Vuonna 2012 kotihoidosta siirrettiin kolme työntekijää laitoshoitoon (Avi:n vaatimus) ja henkilökuntamäärä kotihoidossa väheni. Vuonna 2014 kotihoito on joutunut useampaan kertaan
tilanteeseen, missä kotihoito ei ole pystynyt vastaanottomaan sairaalasta
kotiutumassa olevaa asiakasta. Erityisenä ongelmana ovat ilta- ja viikonloppukäynnit. Iltakäyntejä on 20 kotikäyntiä/työntekijä. Vuoden 2015 alusta kotihoito joutuu ottamaan työkseen myös turvapuhelinasiakkaiden
auttamiskäynnit, koska kilpailutuksessa auttamiskäyntien toteuttamiseen
ei saatu yhtään tarjousta. Auttamiskäyntejä on vuositasolla 150. Kotihoidon asiakaskunnan avun tarpeen kasvusta sekä uusien kotihoitoon siirtyvien työtehtävien vuoksi kotihoidon henkilöstömäärää tulee lisätä ja
varmistaa siten myös palvelurakennemuutoksen eteneminen.
Janakkala
(
11.9.2014 Eija Kangasmaa
Vanhustyön johtaja
) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015
( x ) Ei sisälly taloussuunnitelmaan
151
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Vanhustyön johtaja
Sairaanhoitaja
tulosyksikkö
Kotihoito
Perusturva
Kotihoidon asiakkaiden hoitotyö
Kelpoisuusehdot
Laillistettu sairaanhoitaja
(
)
virka
(
(
)
Työaikamuoto: Jaksotyö
1.1.2015
030HOI030
39 800 €
Kotihoidon ohjaaja
Perustelut
Kotihoidon asiakaskunta on monisairasta ja paljon hoitoa tarvitsevaa.
Kotihoidon käyntimäärät ovat kasvaneet useampana vuonna. Vuonna
2012 kotihoidosta siirrettiin kolme työntekijää laitoshoitoon (Avi:n vaatimus) ja henkilökuntamäärä kotihoidossa pieneni. Vuonna 2014 kotihoito
on joutunut useampaan kertaan tilanteeseen, missä kotihoito ei ole pystynyt vastaanottomaan sairaalasta kotiutumassa olevaa asiakasta. Vuoden 2015 alusta kotihoito joutuu ottamaan työkseen myös turvapuhelinasiakkaiden auttamiskäynnit, koska kilpailutuksessa auttamiskäyntien
toteuttamiseen ei saatu yhtään tarjousta. Auttamiskäyntejä on vuositasolla 150. Sairaanhoidollisen hoidon laadun ja sairaalasta kotiutumisen turvaamiseksi sekä uusien työtehtävien vuoksi kotihoidon henkilöstömäärää
tulee lisätä, jotta myös käynnissä oleva palvelurakenteen muutos voidaan
toteuttaa.
Janakkala
(
Vanhustyön johtaja
152
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Vanhustyön johtaja
Lähihoitaja - kaksi
tulosyksikkö
Asumispalvelut - Kyterinhovi
Perusturva
Asumispalvelun asukkaiden hoiva- ja hoitotyö
Kelpoisuusehdot
Kelpoisuutena tehtävään on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön
kelpoisuusehdoista annetun lain (272/05) 8 §:n mukainen kelpoisuus
(
)
virka
(
(
)
Jaksotyö
1.6.2015
030HOI040
40 000 € / vuosi
Asumispalveluista vastaava ohjaaja
Perustelut
Uusi tehostettu 60 asuntoa käsittävä asumispalveluyksikkö Kyterinhovi
valmistuu 1.6.2015 ja otetaan käyttöön viimeistään 1.7.2015. Kyterinhovissa vanhustyön käyttöön tulee 45 asuntoa, joihin muuttaa sekä Tohvelakodin nykyiset asukkaat että osa sairaalasta asumispalvelupaikkaa
jonottavista pitkäaikaishoidossa olevista potilaista. Näiden asukkaiden
hoito resurssoidaan sekä Tohvelakodista että sairaalasta tehtävillä henkilöstösiirroilla niin, että mitoitus 0,5 hoitajaa / asukas täyttyy.
Näiden lisäksi Kyterinhovissa on osoitettu kuusi paikkaa kuntalaisille,
jotka ovat tällä hetkellä sijoitettuna alun perin moniongelmaisina asiakkaina yksityisiin ostopalveluihin silloisen palvelutarpeensa mukaisesti
kunnan ulkopuolelle. Sijoitettujen kuntalaisten kokonaistilanteen ja toimintakykyarvioiden perusteella osa heistä ei enää tarvitse heille osoitettua ostettua asumispalvelua, vaan asiakkaat voidaan sijoittaa kunnan
omaan ympärivuorokautisesti valvottuun asumispalveluyksikköön. Kuuden asukkaan siirto edellyttää kahden hoitajan lisäresurssin näitä siirtyviä
asukkaita varten.
Janakkala
Vanhustyön johtaja
( X ) Sisältyy taloussuunnitelmaan v. 2015
(
153
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
( X ) MUU MUUTOS V. 2015 __määräaikaisen vakanssin vakinaistaminen___________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Nuorten työpajan vastaava ohjaaja Tomi Lindstén
ohjaaja
tulosyksikkö
Perusturva/ Sosiaalityön tulosalue
Nuorten työpaja
Sosiaalityön tulosalue
Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja vastuualueena kierrätystoiminnan
kehittäminen, kierrätysmateriaalin hyödyntäminen uusiokäyttöön (kangas, puu, metalli, lasi). Ohjaajan tehtävänä on työn tekemisen ohella ja
lisäksi kannustaa, ohjata, motivoida asiakasta eteenpäin työllistämisen tai
koulutuksen polulle tai arvioida asiakkaan työkykyä kyseisessä tehtävässä.
Kelpoisuusehdot
Muut sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät. Kelpoisuusvaatimuksena
sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin on tehtävään soveltuva
ammattitutkinto tai muu soveltava koulutus/ Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta 11§.
(
)
virka
(
(
)
Työaikamuoto: Virantoimitus – työaika tuntia/38,25 h/viikko
Työaikajärjestelmä: Yleistyöaika
1.1.2015 alkaen
04SOS06A
34.000 euroa/vuosi
Vastaava ohjaaja Tomi Lindstén
Perustelut
Kuntien lakisääteisiä velvoitteita koskien pitkäaikaistyöttömyyttä, on useita: Laki kuntouttavasta työtoiminnasta, terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, laki toimeentulotuesta, laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmästä ja nuorten Yhteiskuntatakuu. Useisiin lakeihin on tulossa muutoksia
vuosina 2015-2017, jotka lisäävät mittavasti kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Kuntien vastuulle ei tule pelkästään työtoiminnan järjestäminen, vaan kuntouttavien palveluiden ja työttömien terveydenhuollon lisääminen, joiden palveluiden tarve arvioidaan 3kk:n kartoitusjakson aikana. Samoin työttömien eläke-edellytysten selvittely siirretään työvoiman palvelukeskusten vastuulle. Pelkästään jo pitkäaikaistyöttömien työllistämisen vastuu lisää huomattavasti asiakasmääriä. Nyt
vastuu kohdistuu 500 päivää työmarkkinatukea saaviin henkilöihin, mutta
1.12015 alkaen 300 päivää työmarkkinatukea saavat pitkäaikaistyöttömät
ovat oikeutettuja työllistämispalveluihin. Työmarkkinatukiuudistuksen
yhteydessä valtio kompensoi tehtävien lisääntymisestä aiheutuvia kustannuksia valtionkorvauksina.
Lokakuussa- 2015 on täsmentynyt kuntien vastuulle siirtyvien uusien
pitkäaikaistyöttömien kuntiin siirtymisen kriteerit ja arvioi uusien asiakkaiden määristä. Arvioin mukaan kunnan työllistämisveloitteiden piiriin
siirtyy olemassa olevien lisäksi n.156 uutta asiakasta, joille tulee järjestää
työtoimintaa, jolloin pitkäaikaistyötön saadaan pois ”sakkolistalta”..
Uudistusten myötä nykyiset henkilöstöresurssit eivät mahdollista uusien
154
asiakkaiden vastaanoton lisäämistä. Samanaikaisesti ohjaajalla voi olla 810 asiakasta. Kaikkiaan Nuorten työpajalla on samanaikaisesti sopimus
68- 74 asiakkaalla, koska osa asiakkaista on työtoiminnassa 1-2 päivää/viikossa. Asiakasmäärien kasvu, jotta yhä kasvavia sakkomaksuja
saadaan pysytettyä edes aiempien vuosien tasolla, edellyttää vähintään
100 sopimusta samanaikaisesti ja 60 asiakasta päivittäin läsnä. Ohjaajat
eivät opasta pelkästään eril. työtehtävissä, vaan osallistuvat omien asiakkaiden osalta asiakassuunnitelmien tekemiseen ja muuhun kuntoutukseen.
Olemassa olevat tilat eivät ole riittävät vastaanottamaan uusia asiakkaita,
jonka vuoksi Kuumolan tilojen käyttöönottoa kiirehditään 2014 aikana.
Pitkäaikaistyöttömien lisäksi asiakkaita tulee Nuorisotakuun myötä ja yhä
useammalle tulisi löytää työkokeilupaikka kuntouttavan työtoiminnan
lisäämiseksi. Valmisteilla on myös opetussuunnitelma toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin, jolloin osa opinnoista suoritetaan välityömarkkinoilla - Opinnollistaminen. Tällöin ohjaajilta
edellytetään entistä enemmän ohjaustaitoja opintosuunnitelman mukaan.
(
Janakkala
15.9.2014 Tomi Lindstén
Nuorten työpaja, vastaava ohjaaja
155
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Avohoidon ylihoitaja Pirjo Meriläinen
Kouluterveydenhoitaja (½)
tulosyksikkö
Terveydenhoitajapalvelut / Turengin kyläkoulut (Harviala, Tanttala, Heinäjoki) oppil. yht. n. 180, Tavastian ammattioppilaitoksen Janakkalan toimipiste oppil. yht. n. 130. Kutsuntaikäisten terveystarkastukset n. 120kpl.
Perusturvan toimiala
Terveyden- ja sairaanhoito
Kouluterveydenhoitaja
Kelpoisuusehdot
Terveydenhoitajan tutkinto
(
)
virka
(
(
)
Työaikamuoto: Jaksotyö, päivätyön luonteinen 38,25 h / vko
1.1.2015
03HOI030 (vaativa hoitotyö)
20 000 €
Perustelut
Turengin neuvolan terveydenhoitajan työpanoksesta siirtyi 50 % kiintiöpakolaisten terveydenhoitoon Janakkalan maahanmuuttopalveluihin
vuonna 2012.
Kyläkoulujen ja Tavastian ammattiopiston oppilaiden terveydenhoidosta
sekä kutsuntaikäisten terveystarkastuksista on siitä asti vastannut määräaikainen sijainen, koska ei ole ollut täyttä varmuutta uusien kiintiöpakolaisten tulon jatkumisesta. Valtuuston päätökseen perustuen kiintiöpakolaisten määrä kasvaa tasaisesti vuosittain 10 - 15 hengellä. Kokonaismäärä on tällä hetkellä 50. Terveydenhuollon resurssia tarvitaan enenevässä
määrin konkreettisen asiakastyön lisäksi näiden maahanmuuttajien terveyden- ja sairaanhoidon koordinointiin, ohjaus- ja neuvontatehtäviin,
koulutusten suunnitteluun sekä tiedottamiseen.
Janakkala
(
Pirjo Meriläinen
156
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Varhaiskasvatusjohtaja Liisa Heikura
Lastentarhanopettaja / Erityislastentarhanopettaja
tulosyksikkö
Varhaiskasvatus / päiväkotihoito
Sivistystoimi
Kasvatus- ja koulutuslautakunta
Erityislastentarhanopettajan varhaiserityiskasvatuksen tehtävät päiväkotiryhmässä
Kelpoisuusehdot
Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain
(272/2005) mukainen kelpoisuus
(
)
virka
(
)
(
Työaikamuoto: 10 yleistyöaika
1.8.2015
05PKO02B
43 000 €
Päiväkodin johtaja
Perustelut
Erityislastentarhanopettajan palvelut lasten päivähoidossa esiintyvää
tarvetta vastaavaksi tulivat lakiin lasten päivähoidosta joulukuussa 2006 §
4 a. Kaksi kiertävän erityislastentarhanopettajan ja yksi ryhmässä työskentelevän erityislastentarhanopettajan vakanssit eivät vastaa lain mukaista velvoitetta suhteessa lasten lukumäärään varhaiskasvatuksessa.
Kiertävä erityislastentarhanopettaja on asiantuntija- työntekijä varhaiskasvatuksessa. Päivähoidossa noin 80 lasta tarvitsee erityistä tukea kasvunsa ja kehityksensä edistämiseksi ja lisäksi noin 60 lasta ovat niin kutsuttuja seurantalapsia, joilla varhaiskuntoutukselliset tukitoimet ovat
aluillaan tai meneillään.
Päiväkotihoidossa on kaksi erityisen tuen pienryhmää: Turengissa Päiväkoti Kivitaskussa ja Tervakoskella Kettukallion päiväkodissa. Molemmissa pitäisi olla erityislastentarhanopettajat. Tällä hetkellä erityislastentarhanopettaja on vain Kivitaskussa.
Vuonna 2010 tuli perusopetuslain muutoksen myötä entistä ehdottomampi velvoite järjestää erityisopetusta esiopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa tähän velvoitteeseen ei ole riittävästi henkilökuntaa. Kahden kiertävän erityislastentarhanopettajan ja yhden erityislastentarhanopettajan
työajat eivät ole riittävät tätä erityisopetuksen velvoitetta kattamaan.
Janakkala
10.9.2014 Liisa Heikura, varhaiskasvatusjohtaja
(
157
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Kuraattori
tulosyksikkö
Opetustoimi / koulut
Sivistystoimi
Opiskelun ja koulunkäynnin tuki esiopetuksessa, perusopetuksessa ja/tai
lukiokoulutuksessa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki)
Kelpoisuusehdot
Vähintään ammattikorkeakoulututkinto
(
)
virka
(
(
)
Työaikamuoto:
säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa
1.8.2015
04SOS04A
Perustelut
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Lain mukaan
kuraattoripalvelut laajenivat koskemaan myös esiopetusta ja lukiokoulutusta. Lisäksi oppilailla ja opiskelijoilla pitää olla kuraattoripalvelut saatavilla määräajassa.
Janakkala
15.9.2015
Jaana Koski
(
158
JANAKKALAN KUNTA
ASIA
(
(
) MUU MUUTOS V. 2015 _____________________________________
(Rasti ruutuun)
Vireillepanija
Sivistystoimen atk-tukihenkilö
tulosyksikkö
Sivistystoimen yksiköt
Sivistystoimi
Tietokoneiden, oheislaitteiden, ohjelmistojen ja verkkojen asennus ja
ylläpito / laite-, verkko- ja ohjelmistohankintojen suunnittelu ja toteutus /
tunnusten hallinnointi / vikatilanteiden selvittäminen / tukihenkilönä toimiminen / laitekantarekisterin ylläpito / suunnitteluryhmän jäsen / TVT:n
pedagogisen käytön tunteminen / sähköisten ylioppilaskirjoitusten tekniset järjestelyt / pienimuotoinen kouluttaminen
Kelpoisuusehdot
Tehtävään soveltuva vähintään toisen asteen perustutkinto
(
)
virka
(
(
)
Työaikamuoto: toimistotyöaika 36,25 h/vko
1.1.2015
01ATK030
35 200 €
Perustelut
TVT on tullut kouluihin jäädäkseen. Laitteiden, oheislaitteiden, ohjelmistojen ja
verkkojen määrä kasvaa ja monipuolistuu jatkuvasti. Se, että TVT saadaan palvelemaan oppimista, tarvitaan a) sisältöä eli sähköistä materiaalia b) hyvät yhteydet ja
laitteet ja c) TEKNINEN TUKI. Jos yksikin noista kolmesta "tukijalasta" puuttuu, niin
TVT:n käyttö ontuu.
Opettajat ovat pedagogiikan asiantuntijoita (huolehtivat a-kohdasta), jotka tarvitsevat ehdottomasti työparikseen teknisten tuen (huolehtimaan b- ja c-kohdista).
Janakkalan kouluverkko on laaja ja tukea tarvitaan jokaisella koululla. Ylioppilaskirjoitukset ovat muuttumassa sähköisiksi ja niiden järjestäminen edellyttää teknistä
osaamista ja teknisiä järjestelyjä.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö leviää myös esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen
niin henkilöstölle kuin lapsillekin. Ja tässäkin yhteydessä on myös muistettava nuorisotoimi, liikuntatoimi ja kulttuuritoimi ja sivistystoimen hallinto. Sivistystoimi on
yksin niin iso toimiala, että tarvitsemme ehdottomasti oman atk-tukihenkilön, joka
pystyy huomioimaan tekniikan lisäksi pedagogiset erityistarpeet ja seuraamaan alan
kehitystä.
Janakkala
23.9.2014
(
Jouni Wilpola
159
10. INVESTOINTIOSA,
INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2015 – 2018
KUSTANNUS
ARVIO
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
YHTEENSÄ
0
0
0
100 000
150 000
-50 000
100 000
200 000
-100 000
100 000
200 000
-100 000
100 000
300 000
-200 000
0
400 000
850 000
-450 000
KUSTANNUS
ARVIO
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
YHTEENSÄ
4 950 000
1 545 000
1 545 000
0
60 000
3 150 000
0
0
0
0
0
0
0
0
60 000
60 000
60 000
60 000
4 950 000
4 950 000
1 545 000
1 545 000
1 545 000
1 545 000
0
0
0
0
3 090 000
3 090 000
SIVISTYSTOIMI
*128235 Turengin koulun laajennus
*128217 Korkeavuorenpellon päiväkoti
*128253 Turengin yk/lukio, tekninen työ ja kemian luo
0
0
0
0
600 000
0
0
600 000
513 000
0
52 000
461 000
1 926 000
0
1 926 000
0
1 576 000
566 000
1 010 000
0
4 615 000
566 000
2 988 000
1 061 000
TEKNINEN LAUTAKUNTA/KOHDISTAMATTOMAT
*128450 RAKENNUSTEN YLLÄ- JA KUNNOSSAPITOINVESTO
0
0
1 278 000
1 278 000
1 065 000
1 065 000
2 394 000
2 394 000
2 115 000
2 115 000
6 852 000
6 852 000
PERUSTURVA JA SIVISTYSTOIMI
*128201 Tervakosken TK-talon peruskorjaus
*128218 Nikkari ykkösen peruskorjaus
0
0
0
10 000
0
10 000
560 000
0
560 000
20 000
20 000
0
33 000
33 000
0
623 000
53 000
570 000
3 784 000
-3 784 000
0
0
15 240 000
-15 240 000
KIINTEÄ OMAISUUS JA OSAKKEET JA OSUUDET
KIINTEÄ OMAISUUS YHTEENSÄ
300TULOT
## MENOT
300NETTO
TALONRAKENNUS
PERUSTURVA
Tapailakoti
*128252 Tapailakodin peruskorjaus
Turengin terveysasema
*128244 Turengin terveysasema, vaihe 2 (B1-B2)
TALONRAKENNUS YHTEENSÄ
TULOT
MENOT
NETTO
4 950 000
-4 950 000
3 433 000
-3 433 000
3 683 000
-3 683 000
4 340 000
-4 340 000
160
KUSTANNUS
ARVIO
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
YHTEENSÄ
Yritystoiminnan infra
0
420 000
20 000
380 000
90 000
910 000
Asuntotuotannon infra
0
100 000
1 210 000
1 310 000
830 000
3 450 000
Muut infrahankkeet
0
929 000
442 000
514 000
717 000
2 602 000
Viheralueet, puistot, pihat ja liikunta-al.
0
155 000
145 000
425 000
130 000
855 000
Liikunta- ja nuorisolautakunnan infra-invest.
0
20 000
250 000
0
0
270 000
KUNNALLISTEKNIIKKA
KUNNALLISTEKNIIKKA YHTEENSÄ
300TULOT
## MENOT
## NETTO
0
0
KUSTANNUS
ARVIO
1 624 000
-1 624 000
2 067 000
-2 067 000
2 629 000
-2 629 000
1 767 000
-1 767 000
0
0
8 087 000
-8 087 000
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
YHTEENSÄ
Kunnanhallitus
128515 Internetsivujen uusinta
128724 Värikopiokoneen uusinta
128739 Monistuskoneen uusinta
128531 Populus HR-osioiden käyttöönotto
0
0
0
0
0
11 000
0
11 000
0
0
77 000
50 000
0
11 000
16 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
88 000
50 000
11 000
11 000
16 000
128228 B-talon vanhustyön huoneiden kalustus
128229 Kyterinhovi kalustaminen
128546 Kotihoidon Rai-järjestelmä
128547 Kotihoidon mobiili
128212 Effica-osioiden hankinta
128223 Turengin terveysaseman opasteet ja kyltit
128233 Terveyskeskuskort., hlöturva- ja kutsulaittee
128234 Laboratorio, ekg-laitteet
128526 Höyryautoklaavi
128527 Turengin terveysaseman kalustaminen
128538 Ilmoittautumisen itsepalvelulaite
128539 Suun terveydenhuolto, hoitokoneyksiköt 2 kpl
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
867 000
0
514 000
22 000
160 000
92 000
0
0
30 000
30 000
0
19 000
0
192 000
0
0
0
0
97 000
0
0
0
0
50 000
0
45 000
345 000
25 000
0
0
0
50 000
15 000
205 000
0
0
50 000
0
0
73 000
0
0
0
0
28 000
0
0
0
0
0
0
45 000
1 477 000
25 000
514 000
22 000
160 000
267 000
15 000
205 000
30 000
30 000
100 000
19 000
90 000
IRTAIN OMAISUUS
161
KUSTANNUS
ARVIO
0
0
0
TA 2015
10 000
0
10 000
TS 2016
309 000
0
309 000
TS 2017
0
0
0
TS 2018
315 000
315 000
0
YHTEENSÄ
634 000
315 000
319 000
Elämänlaatulautakunta
128717 Uimahallin kortinlukijalla toimiva portti
0
0
10 000
10 000
0
0
0
0
0
0
10 000
10 000
Tekninen lautakunta
128060 Kotipalvelun auto
128062 Ruoansäil.tilat ja -valm.laitt
128503 Pienoistraktori
128517 Ruohonleikkuri
128220 Puhtauspalveluiden koneet ja laitteet
128222 Keskuskeittiön varavoimala
0
0
0
0
0
0
0
90 000
20 000
30 000
0
0
15 000
25 000
85 000
20 000
30 000
35 000
0
0
0
50 000
0
30 000
0
20 000
0
0
30 000
0
30 000
0
0
0
0
255 000
40 000
120 000
35 000
20 000
15 000
25 000
IRTAIN OMAISUUS jatkuu
128542 Korkeavuoren päiväkodin ensikert. kalustamine
128550 Turengin yhteiskoulun TN- ja FYKE -tilat, var
IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ
300TULOT
## MENOT
## NETTO
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
300TULOT
## MENOT
## NETTO
0
0
988 000
-988 000
663 000
-663 000
395 000
-395 000
418 000
-418 000
0
0
2 464 000
-2 464 000
0
4 950 000
-4 950 000
100 000
6 195 000
-6 095 000
100 000
6 613 000
-6 513 000
100 000
7 564 000
-7 464 000
100 000
6 269 000
-6 169 000
0
400 000
26 641 000
-26 241 000
162
JANAKKALAN VESI
KUSTANNUS
ARVIO
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
0
320 000
120 000
20 000
20 000
YHTEENSÄ
0
480 000
## Asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuolto
0
200 000
500 000
670 000
530 000
1 900 000
## Laitosten rakentaminen
0
100 000
220 000
0
0
320 000
UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ
## MENOT
300NETTO
0
0
620 000
-620 000
840 000
-840 000
690 000
-690 000
550 000
-550 000
0
2 700 000
-2 700 000
Peruskorjaus
## Katujen peruskorjauskohteiden vesihuolto
0
330 000
230 000
230 000
300 000
0
1 090 000
## Laitosten peruskorjaus
0
360 000
270 000
800 000
700 000
2 130 000
690 000
-690 000
500 000
-500 000
1 030 000
-1 030 000
1 000 000
-1 000 000
1 310 000
-1 310 000
1 380 000
-1 380 000
1 720 000
-1 720 000
1 590 000
-1 590 000
100 000
7 505 000
-7 405 000
100 000
7 993 000
-7 893 000
100 000
9 284 000
-9 184 000
100 000
7 859 000
-7 759 000
VESIHUOLTOLAITOSINVESTOINNIT
Uudisrakentaminen
## Yritystoiminnan katuhankkeiden vesihuolto
PERUSKORJAUS YHTEENSÄ
## MENOT
0
300NETTO
0
JANAKKALAN VESI INVESTOINNIT YHTEENSÄ
## MENOT
0
300NETTO
0
JANAKKALAN KUNTA JA JANAKKALAN VESI INVESTOINNIT YHTEENSÄ
0
300TULOT
## MENOT
4 950 000
300NETTO
-4 950 000
0
3 220 000
-3 220 000
0
6 000 000
-6 000 000
0
400 000
32 641 000
-32 241 000
163
11. JANAKKALAN VEDEN TALOUSSUUNNITELMA
V. 2015 – 2018 JA TALOUSARVIO VUODELLE 2018
PERUSTELUOSA
Yleistä
Janakkalan Veden tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisista talousvesi- jätevesi- ja hulevesipalveluista laitoksen toiminta-alueen asuin-, liike-, palvelu- sekä teollisuustoiminnoille.
Laitoksen hallinto hoidetaan kuntalain liikelaitoksia koskevien säädösten mukaisesti. Janakkalan
Vesi liikelaitosta johtaa valtuuston asettamana toimielimenä johtokunta. Johtokunta toimii kunnanhallituksen alaisuudessa.
Toiminta
Jätevesien puhdistustoiminta on puhdistamon saneerauksen jälkeen toiminut tasaisesti. Jätevedenpuhdistamolle jätetään uusi jätevesien laskulupahakemus syyskuun loppuun mennessä. Tulevat lupaehdot voivat edellyttää lisäinvestointeja jätevedenpuhdistukseen ja samalla kasvattaa
suunnitelmakauden investointimääriä nyt esitetyistä.
Talousveden laadun ja määrän turvaamiseksi Kuumolan vedenottamon ja sen lähialueen vesijohtoverkoston saneeraus aloitetaan syksyn 2014 aikana ja valmistuu 2015 alkukesällä. Vedenottamon saneeraukseen ja laajennukseen on varauduttu vuosina 2017 ja 2018.
Verkostojen vuotovesikorjauksia jatketaan edelleen Turengin ja Tervakosken jätevesiverkoston
alueella. Tervakoskella pyritään tehostamaan kiinteistöillä syntyvien hulevesien erottelua jätevesiverkostosta.
Verkostojen peruskorjaus ja laajennus hoidetaan kilpailutettuina urakoina kunnan katuhankkeiden
yhteydessä sekä kaivamattomalla tekniikalla.
Uusi vesihuoltolaki astui voimaan 1.9.2014. Lakiuudistuksessa on muutoksia mm. hulevesien hallintaan ja asiakkaalle palvelun virheestä johtuvista hyvityksistä.
Uudistunut talousvesiasetus astui myös voimaan syyskuun alussa. Laitoksilla tulee olla vuoden
2015 helmikuun loppuun mennessä valmiudet aloittaa desinfiointi kuuden tunnin kuluessa verkoston saastumisen havaitsemisesta.
Talous
Janakkalan Veden runsas investointimäärä rasittaa suunnitelmakauden taloutta. Talouden pitäminen tasapainossa edellyttää korotuksia vuosittain kaikkiin maksuihin. Maksut pystytään pitämään lähialueiden vesihuoltolaitosten vastaavien maksujen tasolla tai alapuolella.
Käyttötalouden menoihin ei ole odotettavissa merkittävää kasvua.
Investointimäärien on arvioitu suunnitelmakaudella olevan muutamia viime vuosia korkeammalla
tasolla.
Suunnitelmakauden investointimenot katetaan tulorahoituksen lisäksi liittymismaksuvaroilla ja lainarahalla. Suunnitelmakauden lopulla lainamäärä tullee olemaan 3,7 m€.
Ari Kaunisto
Toimitusjohtaja
164
Visio
Janakkalan Vesi toimii tehokkaasti johdettuna itsenäisenä kunnallisena liikelaitoksena, jonka tunnusmerkkejä ovat laadukkaan tuotteen lisäksi ammattinsa osaava omatoiminen ja palveleva henkilökunta,
nykyaikainen tekniikka sekä kohtuullinen hintataso.
Janakkalan Vesi on sisäistänyt tehtävänsä vastuullisuuden yhteiskunnan toimintojen sekä ihmisten juomaveden laadun ja luonnon puhtauden turvaajana.
Toiminta-ajatus
Janakkalan Vesi tarjoaa vesihuoltopalveluja toiminta-alueensa asukkaille, liike- ja palvelutoiminnoille sekä teollisuudelle.
Päätuotteita ovat erinomaisesta pohjavedestä valmistettu hyvälaatuinen talousvesi sekä jätevesien tehokas puhdistaminen ennen luontoon palauttamista.
Arvot
Vesihuoltopalvelu on peruspalvelua, jonka tulee säilyä asiakkaan kannalta itsestäänselvyytenä ja yllätyksettömänä.
Luonnollinen monopoliasema ei vaikuta palvelun laatuun, hintaan tai asiakkaiden oikeudenmukaiseen ja
tasapuoliseen kohteluun.
Vesihuoltopalveluiden laadun takaamisessa osaavan henkilökunnan pysyvyys ja hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää.
Tavoitteet
Tavoitteet
– talousveden ja puhdistetun jäteveden laadun pitäminen vaatimusten mukaisina
– vesihuollon toimintavarmuuden ylläpito
– vuotovesien vähentäminen
Palvelujen määrää ja laatua koskevat muutokset
– vesi- ja jätevesimäärän odotetaan pysyvän aiempien vuosien tasolla
– energiakustannusten jatkuva nousu kasvattaa käyttökuluja
KÄYTTÖTALOUS
Janakkalan Vesi
MYYNTITUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
TOIMINTATUOTOT
- josta sisäiset (kunnalta) tuotot
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT
- josta sisäiset (kunnalle) kulut
TOIMINTAKATE
TP 2013
3 454 034
1 401
3 455 435
TA 2014
3 482 000
1 000
3 483 000
TA 2015
3 534 230
1 000
3 535 230
272 348
3 745
211 727
216 000
684 742
572 211
491 938
81 993
1 830 883
720 000
497 000
524 000
80 000
1 821 000
720 000
520 000
515 000
85 000
1 840 000
74 201
39 792
67 754
1 628 297
1 662 000
1 695 230
TS 2016
3 585 814
1 000
3 586 814
TS 2017
3 639 602
1 000
3 640 602
TS 2018
3 694 196
1 000
3 695 196
727 198
525 200
520 150
85 850
1 858 398
734 471
530 452
525 352
86 709
1 876 983
741 812
535 757
530 605
87 576
1 895 749
1 728 416
1 763 619
1 799 447
165
SUORITTEET
TP 2013
Vesilaitos
Laskutettava talousvesimäärä m³
Talousveden kokonaiskust €/m³
Talousveden käyttömaksu € / m³
Viemärilaitos
Laskutettava jätevesimäärä m³
Jäteveden kok.kust. €/m³
Jätevesimaksu €/m³ *
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
947 620
1,20
1,15
930 000
1,31
1,18
930 000
1,27
1,20
930 000
1,28
1,22
930 000
1,30
1,24
930 000
1,31
1,25
1 005 804
2,14
1,91
970 000
2,34
1,97
980 000
2,31
2,00
980 000
2,33
2,03
980 000
2,36
2,06
980 000
2,38
2,09
2015
Talousveden kustannukset: käyttökulut 0,70 €/m³, lainojen ja peruspääoman korko sekä poistot yht. 0,57 €/m³
Jäteveden kustannukset: käyttökulut 1,24 €/m³, lainojen ja peruspääoman korot sekä poistot yht 1,07 €/m³
*) pl erillishinnoittelu teollisuuden talous- ja jätevesisopimuksien perusteella
*) käyttömaksun lisäksi veloitetaan perusmaksu
TULOSLASKELMAOSA
LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Muille maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunn eriä
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Varausten ja rahastojen muutos
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TP 2013
3 446 151
3 745
9 284
-1 064 148
-491 938
-572 211
-684 742
-1 152 351
-81 993
475 946
-303 154
4 016
2 517
-52 798
-256 856
-33
172 792
172 792
-82 072
254 864
tuotot +1,5%
tuotot +1,5%
tuotot +1,5%
tuotot +1,5%
TA 2014
3 482 000
0
1 000
-1 021 000
-524 000
-497 000
-720 000
-1 150 000
-80 000
512 000
-525 856
3 500
2 500
-75 000
-456 856
TA 2015
3 534 230
0
1 000
-1 035 000
-515 000
-520 000
-720 000
-1 100 000
-85 000
595 230
-498 856
5 500
2 500
-50 000
-456 856
TS 2016
3 585 814
0
1 000
-1 045 350
-520 150
-525 200
-727 198
-1 200 000
-85 850
528 416
-498 856
5 500
2 500
-50 000
-456 856
TS 2017
3 639 602
0
1 000
-1 055 804
-525 352
-530 452
-734 471
-1 300 000
-86 709
463 619
-508 856
5 500
2 500
-60 000
-456 856
TS 2018
3 694 196
0
1 000
-1 066 362
-530 605
-535 757
-741 812
-1 250 000
-87 576
549 446
-508 856
5 500
2 500
-60 000
-456 856
2015-2018
YHT
14 453 842
0
4 000
-4 202 516
-2 091 107
-2 111 409
-2 923 481
-4 850 000
-345 134
2 136 711
-2 015 424
22 000
10 000
-220 000
-1 827 424
-13 856
-13 856
-40 699
26 843
96 374
96 374
0
96 374
29 560
29 560
0
29 560
-45 237
-45 237
0
-45 237
40 590
40 590
0
40 590
121 287
121 287
0
121 287
Vuosien 2015-2018 toimintamenoihin on huomioitu 1% vuosittaiset korotukset.
166
RAHOITUSOSA
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS2017
TS 2018
475 946
1 152 351
-303 154
512 000
1 150 000
-525 856
595 230
1 100 000
-498 856
528 416
1 200 000
-498 856
463 619
1 300 000
-508 856
549 446 2 136 711
1 250 000 4 850 000
-508 856 -2 015 424
0
Investointimenot
-617 175
Pysyvien vastaavien hyöd luovutusvoitot
Toiminnan ja invest. rahavirta
707 968
Rahoituksen rahavirta
Lainat
lisäykset
vähennykset
Muut maksuvalm muutokset
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen*
2015-2018
YHT €
TP 2013
-930 000 -1 310 000 -1 380 000 -1 720 000 -1 590 000 -6 000 000
206 144
-113 626
-150 440
-465 237
-299 410 -1 028 713
350 000
-658 088
131 680
-176 408
0
-665 780
75 000
-590 780
724 406
-685 780
75 000
113 626
840 440
-765 000
75 000
150 440
1 116 017
-725 780
75 000
465 237
874 410 3 555 273
-650 000 -2 826 560
75 000
300 000
299 410 1 028 713
531 560
-384 636
0
0
0
0
Liittymismaksuja arvioidaan laskutettavan vuosittain 75.000 €
Lainamäärä 1.1.2015: 3.019 833€
Arvioitu lainamäärä kauden lopussa 31.12.2018 : 3.748 546 €
167
INVESTOINNIT
HANKERYHMÄKOHTAINEN INVESTOINTISUUNNITELMA 2015-2018
HANKERYHMÄ
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
2015-2018
YHTEENSÄ
Uudisrakentaminen
Yritystoiminnan katuhankkeiden vesihuolto
Asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuolto
Laitosten rakentaminen
320 000
200 000
100 000
120 000
500 000
220 000
20 000
670 000
0
20 000
530 000
0
480 000
1 900 000
320 000
UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ
620 000
840 000
690 000
550 000
2 700 000
Peruskorjaus
Katujen peruskorjauskohteiden vesihuolto
Laitosten peruskorjaus
330 000
360 000
230 000
270 000
230 000
800 000
300 000
700 000
1 090 000
2 130 000
PERUSKORJAUS YHTEENSÄ
690 000
500 000
1 030 000
1 000 000
3 220 000
Irtaimisto
Pakettiauton hankinta
40 000
40 000
80 000
IRTAIMISTO YHTEENSÄ
40 000
40 000
80 000
1 590 000
6 000 000
INVESTOINNIT YHTEENSÄ €
1 310 000
1 380 000
1 720 000
2003-2014 investoinnit yhteensä 19 m€
TS 2015-2018 6 m€
4 500 000
4 000 000
3 500 000
3 000 000
2 500 000
2 000 000
1 500 000
1 000 000
500 000
0
168
12. JANAKKALAN KUNNAN JA JANAKKALAN VEDEN YHDISTELMÄLASKELMAT
12.1 Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden tuloslaskelmasta
Kunta TA 2015
TOIMINTATUOTOT
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTAKULUT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
VEROTULOT
VALTIONOSUUDET
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
KORKOTUOTOT
MUUT RAHOITUSTUOTOT
KORKOKULUT
MUUT RAHOITUSKULUT
VUOSIKATE
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
TILIKAUDEN TULOS
VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
28 668 911
13 467 665
5 575 841
1 381 222
8 244 184
95 000
111 874 582
45 978 770
45 647 565
6 304 382
6 023 019
7 920 845
-83 110 670
62 081 000
23 222 277
69 631
94 775
594 856
620 000
0
2 262 238
3 890 792
0
-1 628 554
0
-1 628 554
Janakkalan Vesi
TA 2015 Eliminointi
3 535 230
3 534 230
0
1 000
0
0
1 840 000
720 000
520 000
515 000
0
85 000
1 695 230
0
0
-498 856
5 500
2 500
50 000
456 856
1 196 374
1 100 000
0
96 374
0
96 374
6 717 576
8 065
0
6 301 853
6 559 731
189 199
0
6 278 563
456 856
456 856
Yhteensä
19 176 648
10 284 319
5 567 776
1 382 222
1 942 331
95 000
100 687 088
46 698 770
39 607 834
6 630 183
6 023 019
1 727 282
-81 415 440
62 081 000
23 222 277
-429 225
100 275
140 500
670 000
0
3 458 612
4 990 792
0
-1 532 180
0
-1 532 180
169
12.2 Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden rahoituslaskelmasta
Kunta
Janakkalan Vesi
Yhteensä
Ta 2015
Ta 2015
Ta 2015
Toiminnan rahavirta
2 262
1 196
3 458
- vuosikate
2 262
1 196
3 458
-6 095
-1 310
-7 405
- investointimenot
-6 195
-1 310
-7 505
1000 €
- satunnaiset erät
- tulorahoituksen korjauserät
- rahoitusosuudet ivestointimenohin
- pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot
0
100
100
Toiminnan ja investointien rahavirta
-3 833
-114
-3 947
Rahoitustoiminnan rahavirta
3 833
113
3 946
Antolainauksien muutokset
- antolainasaamisten lisäys
- antolainasaamisten vähennys
Lainakannan muutokset
3 833
113
3 946
- pitkäaikaisten lainojen lisäys
11 025
799
11 824
- pitkäaikaisten lainojen vähennys
-7 192
-686
-7 878
0
0
0
- lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
170

TALOUSSUUNNITELMA 2015 – 2018 TALOUSARVIO 2015

Transcription

Similar documents

Kirjaimix-lukipalikat klo 12−14 Filosofiakahvila klo 10 Jouni Braks

KUULUTUS KUULUTUS KANTA-HÄMEEN

Janakkalan Kuvataideyhdistys ry JÄSENTIEDOTE 3/2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Turvakansi - Janakkalan kunta

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Toimintakertomus 2014 - Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

JANAKKALAN REUMA RY

VIIKKOTIEDOTE 2.11.