MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 – 2017

LUONNOS
22.9.2015
MH ja MYR 2.10.2010
MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 – 2017
- toimeenpanosuunnitelman tarkistus
Sisältö:
1. JOHDANTO
2. KESKI-SUOMEN NÄKYMÄT JA TAVOITTEET
3. OHJELMAKAUDEN ENSIMMÄISEN VUODEN TULOKSIA
4. MAAKUNNAN MERKITTÄVÄT KEHITTÄMISKOHTEET
5. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS
6. ERITYISTOIMENPIDE: RIITTÄVÄSTI TYÖVOIMAA UUSILLE RAKENNUSTYÖMAILLE
Liitteet:
Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Rahoitussuunnitelman tarkistus vuodelle 2016 ja vuoden 2017 EU-rahoitusta koskeva esitys.
1. JOHDANTO
Keski-Suomen kehittämistyö perustuu keväällä 2014 hyväksyttyyn maakuntastrategiaan.
Elinkeinojen kärjet ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Valittuja elinkeinoja kehittämällä saadaan maakuntaan työtä ja toimeentuloa sekä aluetalouteen jakovaraa, jolla mahdollistetaan
julkisten palveluiden, mm. hyvinvointipalveluiden tuottaminen. Maakunnan aluerakenne ja
liikenteellinen saavutettavuus ovat kehittämistyön lähtökohtia, jotka maakunnan strategiassa
liittyvät tiiviisti tulokselliseen aluekehittämiseen. Maakuntastrategia korostaa kansainvälisen
yhteistyön merkitystä kaikenlaisessa tulevaisuustyössä.
Aluekehityslainsäädännön mukaisesti toimeenpanosuunnitelma valmistellaan kahden vuoden välein. ”Maakuntaohjelman toteuttaminen vuosina 2016 – 2017” on vuonna 2014 laaditun toimeenpanosuunnitelman täydennys ja rahoituksen tarkennus. Keski-Suomessa rahoitustaulukoiden lisäksi tarkistetaan suunnitelmaa myös sisällöllisesti. Tähän toimeenpanosuunnitelman tarkistukseen on kirjattu vuosien 2016 – 2017 kehittämistoimet.
Suunnitelma tehtiin osallistavasti, maakunnan eri toimijoita kuullen. Olennainen osa valmistelua oli seutukierros, jossa Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ELY-keskuksen, koulutuksen
järjestäjien ja eri järjestöjen edustajat kuulivat seutujen esityksiä välttämättömistä kehittämiskohteista. Seututilaisuuksia järjestettiin kolme: Pohjoisen Keski-Suomen ja Äänekosken
seudun edustajat kokoontuivat omaan tilaisuuteensa, Jämsän seudun, Joutsan seudun ja
Keuruun seudun edustajat omaan tilaisuuteensa ja Jyväskylän seudun edustajat omaan tilaisuuteensa. Näihin keskusteluihin osallistui lähes 100 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä,
kehittämisyhtiöistä, maakuntahallituksesta ja seutujen kärkiyrityksistä.
Euroopan unionin rakennerahastovarojen uudenlainen hallinnointi on saatu käyntiin. KeskiSuomen liitolle kohdennetut EAKR-rahoituspäätökset tehdään Pirkanmaan liitossa Tampereella. Rahoituksen hakijoiden näkökulmasta muutos on koettu jossain määrin ongelmallisena vaikka hankkeiden sisällöllinen valmistelu tapahtuukin edelleen Keski-Suomen liitossa.
ELY-keskusten työnjaon mukaisesti Keski-Suomen ELY-keskus tekee kaikki Länsi-Suomen alueen ELY-keskuksille osoitetut hankepäätökset.
Tämä suunnitelma on laadittu samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen tulossopimuksen
kanssa.
Kiitämme aktiivisesta osallistumisesta valmisteluun.
Jyväskylässä 2.10.2015
Mikko Tiirola
maakunnan yhteistyöryhmän
puheenjohtaja
Rolf Nyholm
maakuntahallituksen
puheenjohtaja
Anita Mikkonen
maakuntajohtaja
2. KESKI-SUOMEN NÄKYMÄT JA TAVOITTEET
Keski-Suomi on väestönkasvun maakunta, jonka väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli
275 360. Maakunnan väestöstä 65 % on keskittynyt Jyväskylän seudulle. Ikärakenne on eriytynyt alueellisesti, ja maakunnan keskusalueen ulkopuolella ikääntyvän väestön osuus työikäisiin verrattuna on huolestuttavan suuri. Ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen nopeasti
tulevina vuosina. Muuttovoitto maakuntaan on hiipunut, osaltaan maakunnan vaikean työllisyystilanteen vuoksi. Maahanmuutto on pitänyt yllä maakunnan väestönkasvua viime vuodet. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vaikutuksen merkittävyyttä väestökehitykseen ja
sen suuntautumisen maakunnassa on tätä kirjoitettaessa vaikea arvioida.
Odotukset maakunnan aluetalouden ja työllisyyden kääntymisestä nousu-uralle ovat vahvat.
Vuoden 2015 aikana varmistui Metsä Groupin biotuotetehdasinvestointi Äänekoskelle. Uuteen tuotantoon liittyvään hankintaketjuun ja yhteistyöverkostoon on syntymässä noin 1 500
uutta työpaikkaa. Puunkorjuuseen, logistiikkaan ja innovaatiotoimintaan tarvitaan osaajia.
Rakentaminen on piristynyt selvästi. Suuria rakennushankkeita on alkanut tai alkamassa. Tällaisia ovat em. biotuotetehtaan lisäksi mm. Uusi Sairaala sekä Prisma sekä Seppä-hanke Jyväskylässä, Himoksen kylpylä-hotelli Jämsässä, Muuramen kauppakeskus sekä Jyväskylän
koulutuskuntayhtymän Sepänkadun kiinteistön peruskorjaus. Kuntien investoinnit ovat niin
ikään mittavia pääosin oppilaitosrakentamisen vuoksi. Kiinteistörakentamisen ohella tuleviin
valtion tulo- ja menoarvioesityksiin ollaan maakuntaan osoittamassa 158 miljoonaa euroa
tie- ja rautatieliikenteen investointeihin, jotka työllistävät erityisesti koneurakoinnin ja maarakennusalan ammattilaisia. Investoinnit kytkeytyvät biotuotetehtaan erilaisten kuljetusten
varmistamiseen.
Keski-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2015 aikana ajoittain jopa koko valtakunnan korkein, ja on ollut jo pitkään koko maan työttömyysastetta korkeampi. Heikon yleisen talouskehityksen lisäksi viime vuosina työttömyyttä ovat lisänneet maakunnan vahvuusalojen eli metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Huolimatta työpaikkojen menetyksistä Keski-Suomessa on edelleen 5,3 % maan teollisuustyöpaikoista. Paperi- ja puuteollisuuden sekä
koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat lähes kaksinkertaiset koko maahan verrattuna. Myös alkutuotannon työpaikkoja on Keski-Suomessa väestöosuutta enemmän, ja metsätalouden rooli on merkittävä.
Koulutus ja osaaminen ovat Keski-Suomen vahvuuksia. Maakunnassa on vetovoimaisia oppilaitoksia, ja koulutustoimiala työllistää suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. KeskiSuomessa korkeakoulujen osuus koko maan korkeakoulusektorin T&K -menoista on noin 7 %.
Yritysten T&K-toiminta on sen sijaan selvästi koko maan tasoa alhaisempi.
Maakunnan tuotantoa kuvaava bruttokansantuote (BKT) on 4,1 % koko maan arvosta, mutta
se vaihtelee merkittävästi alueiden välillä. BKT on korkein teollisuusseuduilla Jämsässä ja Äänekoskella sekä Jyväskylän seudulla. Keski-Suomen tavaravienti romahti finanssikriisin seurauksena vuonna 2009, ja romahdusta ovat vauhdittaneet metsä- ja teknologiateollisuuden
rakennemuutokset. Vienti ei ole edelleenkään toipunut kunnon kasvuvauhtiin.
Kuntatalous on kiristynyt merkittävästi viime vuosina Keski-Suomessa, kuten koko maassa.
Heikko yleinen talouskehitys on hillinnyt verotulojen kasvua ja valtionosuusleikkaukset ovat
heikentäneet tulopohjaa entisestään. Ikääntyvä väestö puolestaan tuo paineita kuntien toimintamenojen kasvuun.
Pakolaiskriisi ja turvattomuus Euroopan rajoilla näkyy myös Keski-Suomessa. Kunnissa on
tehty ripeään tahtiin myönteisiä päätöksiä vastaanottokeskusten löytämiseksi turvapaikanhakijoille.
Keski-Suomen aluetalouden ja yritystoiminnan ajankohtaiskatsauksen (Keski-Suomen Aikajana 2/2015, 10.8.2015) mukaan maakunnassa on havaittavissa käännettä parempaan. Liikevaihdon kehitys kääntyi viime vuoden lopussa nousuun koko maata ripeämmin. Kasvua selittää viennin lisäys, josta 80 prosenttia muodostuu metsä- ja metalliteollisuuden viennistä.
Henkilöstömäärän väheneminen pysähtyi.
Teknologiateollisuuden vienti virkistyi vuoden 2013 lopussa ja viennin kasvun odotetaan jatkuvan ainakin vuoden 2015 mm. Valmetin tilausten ansiosta. Valmet arvioi, että sellu-, kartonki- ja paperikoneiden kysyntä säilyy lähitulevaisuudessa hyvänä. Teknologiateollisuuden
henkilöstömäärä on noin 9 000 ja viennin arvo noin miljardi euroa.
Metsäteollisuudessa liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun vuoden 2014 lopussa. Metsä
Group on kertonut hyvästä tuloksesta sellun ja kartongin osalta. Myös Honkarakenteen tulos
on parantunut. Alan henkilöstömäärä ei enää vähene. Metsäteollisuudessa työskentelee noin
3 200 henkilöä ja viennin arvo noin 1,2 miljardia euroa.
Kaupan alalla liikevaihdon lasku näytti pysähtyneen, mutta henkilöstömäärä väheni edelleen.
Liikevaihto supistui erityisesti erikoistavarakaupassa mm. kuluttajien ostovoiman heikkenemisen vuoksi. Kaupparakentaminen on piristymässä Keski-Suomessa. Henkilöstömäärä kaupan alalla on noin 9000.
Palvelualoilla liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana. Henkilöstömäärä on viime vuosina pysytellyt noin 23 500:ssa. Loppuvuoden suhdannenäkymät palveluissa ovat hienoisessa laskussa.
KIBS-aloilla (Knowledge Intensive Business Services) kasvua on tullut viime vuosina noin 5
prosenttia vuodessa ja sama trendi näyttää jatkuvan. Alan henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain noin 3 prosenttia ja se on nyt 6 500. KIBS-aloihin kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut,
tutkimus ja kehittäminen, mainos- ja markkinointipalvelut, laki- ja talouspalvelut, tekniset
palvelut (mm. suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus.
Matkailualan tilanne on edelleen heikko. Syynä ovat mm. edustuskulujen verovähennysoikeudesta luopuminen (palautettiin v. 2015), huonot talvisäät sekä venäläisten matkailun väheneminen. Vuokratyövoiman käyttö laskee henkilöstömäärää. Hyviä uutisia ovat Himoksen
kylpylähankkeen eteneminen ja muut vireillä olevat matkailuhankkeet. Viimeisimmät tilastot
kertovat mm. Jyväskylän ja Helsingin välisen lentoliikenteen suoritteiden merkittävästä kasvusta.
Rakennusalan liikevaihto on laskenut, mutta valoisampaa tulevaisuutta ennakoivat mittavat
uudet rakennusinvestoinnit.
Yritysten liikevaihdon kehitys Jyväskylän seudulla alkaa olla lähellä koko maan kehitystä.
Käänteestä parempaan on viitteitä myös Jämsän ja Äänekosken seuduilla. Keuruun seudulla
liikevaihto on pysynyt hyvällä tasolla varuskunnan lakkautuksesta huolimatta. Loppuvuosi
2015 näyttää, kääntyykö yritysten liikevaihto kasvuun myös Joutsan ja SaarijärvenViitasaaren seudulla.
Keski-Suomen strategiassa vuosille 2014 – 2017 asetettujen tavoitteiden mukaan maakuntaan tavoitellaan suunnittelukaudella 10 000 uutta työpaikkaa, 2 000 uutta yritystä, vientitulon kasvattamista 2 MRD eurolla sekä tutkimus- ja kehittämisvoimavarojen kohdentamista
entistä enemmän elinkeinoelämää hyödyttäväksi. Matka-aikatavoite junalla välillä JyväskyläHelsinki on 2 tuntia 15 minuuttia.
Maakuntastrategian kehittämisteemat ohjelmakaudella ovat:
-
Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa
Biotalous nousee metsätalouden murroksesta
Digitalous haastaa palvelut uusiutumaan
Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot
Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta
3. OHJELMAKAUDEN ENSIMMÄISEN VUODEN TULOKSIA
Liikenteen kärkihankkeiden eteneminen maakunnassa vaikuttaa suotuisalta. Äänekosken
biotuotetehtaan tarvitsemien liikenneyhteyksien parantamiseen ollaan tulevien vuosien valtion talousarvioesityksissä osoittamassa 158 miljoonan euron rahoitusta. Rahoitus suunnataan pääosin lähialueen rata- ja tieverkon uudistamiseen ja kunnostamiseen.
Parannuskohteita ovat:
-
VT 4 ja VT 13 liittymäjärjestelyt
VT 4 Äänekosken kohta
alemman tieverkon parantaminen Äänekoskella ja ympäristössä
Rataosuuden Äänekoski – Jyväskylä sähköistäminen ja tunneli- ym. parantamiset
Rataosan Tampere-Jyväskylä kapasiteetin parantaminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen
Metsäteollisuuden kuljetusten sujuvuutta varmistava VT 77:n perusparantaminen Viitasaarelta itään sai erillisen 13 miljoonan euron rahoituksen jo aiemmin. Edellisten lisäksi valtion
rahoitusta on kohdennettu VT:lle 4 Pihtiputaan liikenneolosuhteiden parantamiseen noin 1,3
miljoonaa euroa.
Liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus vuosille 2016 - 2019 valmisteltiin siten, että se
voidaan allekirjoittaa vuoden 2016 alussa.
Puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön liittyen Saarijärven reitillä aloitettiin luonnonvesien tilaa ja merkitystä koskeva kyselytutkimus.
Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelman ensimmäiset toimet on käynnistetty. Etelä-Konneveden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu on aloitettu ja
ensimmäiset palveluvarustukset perustettu.
Kulttuuriympäristöohjelman päivitys on käynnistynyt.
Biotalous. Äänekosken biotuotetehdasinvestoinnin varmistamiseksi parannettiin liikenneyhteyksiä ja turvattiin koulutetun työvoiman saatavuutta (ks. osaamistalous).
Biotalouden mahdollisuuksia esiteltiin ja markkinoitiin alueellisissa tapahtumissa. Biotalouden, erityisesti puupohjaisen biomassan, kestävää hyödyntämistä on tuotu esille erityisesti
EU:n suuntaan. Samalla on verkostoiduttu muiden Euroopan biotalousvaltaisten alueiden
kanssa. Keski-Suomen biotalouden kehittymisen kannalta on tärkeää saada osaamisyhteisöt
yhä tiiviimpään yhteistyöhön keskenään sekä alueen yritysten kanssa.
Keski-Suomen liitto rekrytoi biotalouden kehittämiseen alan asiantuntijan. Sidosryhmätutkimuksessa liiton katsottiin menestyneen parhaiten juuri biotalouden edistämisessä.
Digitalous. Keski-Suomessa toimeenpantiin Valtakunnallinen Laajakaista kaikille 2015 kokonaisuus. Valtion ja EU:n tukeman runkoverkon toteuttamisen ohella useat kunnat olivat
aktiivisia toteuttamaan yhdessä operaattoreiden kanssa laajakaistatuen ulkopuolisten alueiden verkkoja sekä tilaajayhteyksiä. Alkuvaikeuksien jälkeen hankkeet ovat edenneet ripeämmin ja toteutusvastuu on siirtynyt kuntaomisteisille yhtiöille. Kuntien langattomien tietoliikenneyhteyksien toimivuutta kartoitettiin ja tulos tuki kiinteiden yhteyksien tarvetta.
ICT-strategian ohjausryhmä aloitti toimintansa. Ryhmä seuraa alan kehitystä, suunniteltuja ja
meneillään olevia hankkeita, ohjaa toimenpiteitä ja toimii strategian toteutukseen osallistuvien yhteistyön koordinoijana ja tiedonvaihtofoorumina. Lisäksi kuntien tietohallinto- ja ICTvastaavien yhteyshenkilöiden ryhmän kautta on pidetty yhteyttä kuntiin digitalouteen liittyvissä asioissa. Digitalousalan yritykset ja muut toimijat ovat kokoontuneet myös ICTfoorumeissa.
Keski-Suomen maakunnallisen ICT-strategian lisäksi käytettävissä oli toimialoittaisia digitalisaatiokehitystä ja siihen käytettäviä resursseja ohjaavia toimenpideohjelmia. Yritysten digitalisointia edistettiin seutukuntaseminaareissa erillisen selvitystyön pohjalta. Kuntien koko-
naisarkkitehtuurityöllä edistettiin kuntien yhteisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä valtion ja
kuntien järjestelmien yhteensopivuutta.
Keski-Suomi osallistui kuuden Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnan ”Kaista kaikille” -koordinaatiohankkeen sekä ”eMaaseutu”- ja ”Kaista käyttöön!” -kehittämishankkeiden toimintaan
ja hankevalmisteluun.
Aiheeseen liittyvät raportit ja muu materiaali löytyvät osoitteesta www.keskisuomi.fi/ictstrategia.
Kyberturvallisuusala kehittyi Keski-Suomessa vahvasti. Puolustushallinto, Jyväskylän yliopisto
ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu panostivat vahvasti kyberturvallisuuden tutkimukseen,
koulutukseen, testaukseen ja tarvittaviin laboratorioympäristöihin. Toimintaan kanavoitiin
merkittävästi kehittämisrahoitusta.
Keski-Suomen liitto rekrytoi digitalouden kehittämiseen alan asiantuntijan. Keski-Suomen liiton hankehaussa kesällä 2015 merkittävin osa hakemuksista suuntautui digitalouden kehittämiseen.
Osaamistalous. Varautuminen Äänekosken biotuotetehtaan tulevaan työvoimatarpeeseen
aloitettiin. Kampanja, ”Biotaloudesta ammatti” suunniteltiin ja toteutettiin työvoiman varmistamiseksi rakennusvaiheessa, puunkorjuussa ja logistiikassa, laiteasennuksissa, tuotannossa sekä innovaatio- ja tuotekehityksessä. Kampanjassa Keski-Suomen liiton yhteistyökumppaneina olivat Metsä Group, Keski-Suomen ELY-keskus ja TE-toimisto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu,
Jyväskylän yliopisto, Äänesseudun Kehitys Oy ja Keski-Suomen yrittäjät. ”Biotaloudesta ammatti” -kampanja jatkuu erilaisina tapahtumina koulutuksen järjestäjille, nuorille ja työpaikan
vaihtoa suunnitteleville lähivuosien ajan.
Osaamistalous kytkeytyi tiiviisti strategian muihin painopistealueisiin, kuten bio- ja digitalouteen. Alueen tutkimus- ja kehitystoimijoita haastettiin uusiin innovaatioihin ja verkostoitumiseen. Koulutuksen ja liiketoiminnan digitalisaatio sekä uusi hallitusohjelma tuovat mahdollisuuksia osaamistalouden edistämiseen.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyötä tiivistettiin. KeskiSuomen liitto rekrytoi osaamistalouden kehittämiseen alan asiantuntijan.
Hyvinvointialan kehittäminen. Toiminta suuntautui sekä sosiaali- ja terveysalan rakenteelliseen kehittämiseen että väestön osallisuutta tukeviin kumppanuuksiin. Merkittävin kehittämishanke, joka jatkuu edelleen, on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Jyväskylän
kaupungin koordinoima Sote2020-hanke. Kyseessä oli maakunnallisen sote-palveluiden tuottajayhteisön rakentaminen sekä toimintamallien määrittely uudistuvan lainsäädännön ja uuden hallitusohjelman linjausten mukaan.
Maakunnan järjestökentän kokoava Keski-Suomen Järjestöareena toimi foorumina järjestöille
ja niiden jäsenille osallistua maakunnan tavoitteiden määrittelyyn ja yhteiseen toteuttamiseen. Sopimuksellista yhteistyötä tehtiin Keski-Suomen Eläkejärjestöjen Neuvottelukunnan ja
Nuorten Keski-Suomi ry:n kanssa. Erillistä maakunnan nuorten kohtaamista vuoden 2015
alussa ei toteutettu, koska tilaisuuksia nuorten tapaamisiin oli vuoden aikana muutoinkin
runsaasti.
Digitalouden kanssa yhteinen kehittämishanke oli Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan ICT:n
kehitysohjelma, jonka tavoitteena oli kasvattaa alan yritystoimintaa maakunnassa ja hyödyntää alan monipuolista osaamista. Hankkeen toteuttajana oli Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.
Keski-Suomen ennakointiverkoston edustajat osallistuivat maakunnan sosiaali- ja terveysjohdon työkokouksiin tavoitteenaan saada sote-alan asiantuntemusta maakunnan tulevaisuustyöhön sekä kiinnittää palveluiden tuottajien erityistä huomiota hyvinvointialan henkilöstön
saatavuuteen.
Keski-Suomen liiton hankehaku kesällä 2015 suunnattiin Keski-Suomen strategiaa ja älykästä
erikoistumisen valintaa tukeville hankkeille. Rahoitushakemuksia saapui 24, hakemusten yhteissumma oli 1,7 miljoonaa euroa. Eniten hakemuksia tuli digitalouden alalta. Ahkerimpia
hakemusten laatijoita olivat koulutusorganisaatiot, etunenässä Jyväskylän yliopisto 14 hakemuksellaan.
4. MAAKUNNAN MERKITTÄVÄT KEHITTÄMISKOHTEET
4.1. TOIMIVA ALUERAKENNE LISÄÄ VETOVOIMAA
Maakuntakaavoitus ja kuntien maankäytön suunnittelu tähtäävät kestävään alue-ja yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkostoon.
Äänekoskelle rakennettava Metsä Groupin biotuotetehdas nopeuttaa maakunnan liikennehankkeiden etenemistä. Tehtaan kuljetusten kannalta kiireellisimmät vt:n 4 kohteet, vt:n 13
eritasoristeyksen rakentaminen ja tien parantaminen Äänekosken kohdalla rakennetaan
pääosin suunnittelujakson aikana, vaikka viimeksi mainitun käyttöönotto onkin mahdollista
vasta vuonna 2018.
Kirri-Tikkakoski -moottoritien rakentamisesta tehdään rahoituspäätös ja Vaajakosken kohdan
moottoritie (vt 4 Haapalahti-Kanavuori) saa tiesuunnitelman valmistumisen myötä toteuttamisvalmiuden. Välin Vehniä-Äänekoski YVA valmistuu ja yleissuunnitelman laatiminen etenee. Valtatien 9 kehittämisselvityksen 1. vaiheen toteuttaminen on käynnistynyt suunnittelujakson aikana ja Jyväskylä-Muurame -moottoritien tiesuunnitelman laatiminen on aloitettu.
Muuta pääväylästöä ja vähäliikenteisempää liikenneverkkoa parannetaan siten, että teillä
liikkuvat energiantuotannon, maatalouden ja metsäteollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä
uudet biotuotteet saadaan turvallisesti perille. Tieverkon korjausvelkaa pystytään lisääntyneellä perustienpidon rahoituksella merkittävästi vähentämään, jolloin etenkin alempiasteisen tiestön kunnon heikkeneminen saadaan pysäytettyä.
Jyväskylä-Tampere -rataosalla tehdään kapasiteettia lisääviä ja häiriöherkkyyttä vähentäviä
parannustöitä. Lisäksi Jämsä-Orivesi -välin kaksiraiteistamisen YVA-menettely ja alustava
yleissuunnittelu edistyy. Jyväskylä-Äänekoski -rataosuus sähköistetään ja sitä parannetaan
ratateknisesti. Saarijärvi-Haapajärvi -rataa kunnostetaan.
Junamatkustamista Jyväskylän ja Helsingin välillä nopeutetaan mm. ottamalla käyttöön sellaisiakin vuoroja, jotka eivät pysähdy Tampereella. Keski-Suomen sisäisen joukkoliikenteen
palveluita turvaavaa kutsu- ja palveluliikennetarjontaa kehitetään järjestelmällisesti.
Maakunnan kansainvälisten yhteyksien kannalta välttämättömät lentovuorot Jyväskylästä
Helsinki-Vantaalle vakiinnutetaan.
Puhdas ja terveellinen ympäristö
Toimenpiteet maakunnan vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi ovat alkaneet. EteläKonneveden kansallispuiston palveluvarustus on valmis.
Kuntien maankäytön suunnittelu ottaa huomioon kulttuuriympäristöohjelman. Yhteistyötä
kulttuuriympäristöalan erikoistumiskoulutuksen kehittämiseksi vahvistetaan.
4.2. BIOTALOUS NOUSEE METSÄTALOUDEN MURROKSESTA
Biotalous on kansallisesti merkittävimpiä kehittämiskohteitamme. Se tuo toimeentuloa noin
15 000 keskisuomalaiselle maa ja metsätaloudessa, raaka-aineiden jalostusteollisuudessa sekä näihin liittyvässä tutkimuksessa ja koulutuksessa.
Keskisuomalaisen tutkimuksen, tuotekehityksen ja koulutuksen yhteistyö biotalouden yritystoiminnan lisäämiseksi
Alan koulutus ja tutkimus antavat mahdollisuuksia biotalousyrittäjyyteen ja innovaatioihin.
Keski-Suomen liitto edistää toimintamallia, jossa toinen aste, ammattikorkeakoulutus, yliopisto ja tutkimuslaitokset (VTT, Luke, Syke) tiivistävät yhteistyötään biotalouden uusien yritysten ja innovaatioiden synnyttämiseksi ja teollisten symbioosien konkretisoimiseksi. Esimerkkinä tästä on toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistyö Saarijärven Tarvaalan
Biotalouskampuksella.
Biotalouteen rakentuva monipuolinen biotuotteiden kehittämisympäristö
Keski-Suomen liitto yhdessä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa aktivoi tutkimusta
ja tuotekehitystä niin, että biotalouden jalostusaste nousee ja uusiutuvia materiaaleja hyödynnetään yhä monipuolisemmin. Kannustamme kokeilukulttuuriin ja rohkeisiin aloituksiin
sekä eri toimijoiden yhteistyöhön, jolla mahdollistetaan uusien, maailmanmarkkinoille suuntautuvien biopohjaisten tuotteiden ja palveluiden syntyminen. Teolliset symbioosit tuovat
tähän lisäarvoa.
Luonnosta saatavat raaka-aineet ja palvelut tulee muuntaa asiakkaita houkuttaviksi, korkean
jalostusarvon tuotteiksi. Muotoilu tarjoaa uusia mahdollisuuksia tuote-, valmistus- ja suunnitteluprosessien parantamiseen kustannustehokkaasti.
Paikallisten raaka-aineiden ja luonnonympäristön resurssiviisas hyödyntäminen
Keski-Suomen paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen kestävästi on yksi valttimme. Maaja metsätalouden toimijoiden tukeminen sivuvirtojen hyödyntämiseksi ja jalostusarvon lisäämiseksi on resurssiviisasta ja aluetalouden kannalta positiivista toimintaa. Biopolttoaineiden osaaminen, hyödynnettävä materiaali ja esim. biokaasun käyttöosuuden lisääminen
mahdollistavat yhä resurssiviisaamman Keski-Suomen. Tässä työssä Keski-Suomen liitto on
aktiivisesti mukana kokoamassa alan yrityksiä ja julkisia toimijoita yhteen.
4.3. DIGITALOUS HAASTAA PALVELUT UUDISTUMAAN
Tietotekniikan merkitys lisääntyy maailmanlaajuisesti. IT koskettaa kaikkia ihmisiä ja maailmassa on enemmän tietoteknisiä laitteita kuin ihmisiä. IT-ala on erityisen tärkeä paitsi omana alanaan myös muiden alojen mahdollistavana teknologiana.
Keski-Suomesta kyberturvallisuusalan kansainvälinen keskittymä
Alan huippuosaajille ja yrityksille luodaan kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyinen
toimintaympäristö, jota tavoitetta kyberturvallisuuden tutkimus- ja koulutustoiminta Jyväskylässä jo tukee. Kyberturvallisuuden liiketoiminnalle luodaan toimintamalli. Esimerkki tästä
on kansallinen toimintamalli erityisesti pk-yritysten kyberturvallisuuden arviointia, akkreditointia varten. Toimintaa on tarkoitus kansallisen vaiheen jälkeen laajentaa kansainvälisille
markkinoille.
Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi huolehditaan teknologioiden soveltamisesta ja palveluinnovaatioista.
Keski-Suomi osana kansainvälisiä arvontuotannon verkostoja
Toimiva ja turvallinen IT-ympäristö muodostaa pohjan digitaloudelle, mutta digitalouden
edelläkävijyys vaatii uudenlaista orientaatiota palveluiden sisältöjen kehittämiseen.
Myötävaikutetaan siihen, että maakunnan yrityksillä on toimivat sähköiset markkinointi- ja
myyntikanavat, jotka helpottavat tuotteiden ja palveluiden levittämistä niin kotimaassa kuin
globaalistikin. Kansainvälistyminen on avainasia verkkokaupan kasvua haettaessa. Keskittyminen ainoastaan kotimarkkinoille ei tarjoa riittävästi kasvupotentiaalia, vaan altistaa suomalaisen verkkokaupan kansainvälisten jättien armoille. Kotimarkkinatuntemus ei tuo riittävää kilpailuetua, lähes kaikki kansainväliset verkkokaupat palvelevat asiakkaitaan suomeksi,
meille tutuilla maksu- ja toimitustavoilla.
Uusi teknologia muuttaa tuotantoa
Robotisaatio tuo tuotantolinjoihin joustavuutta. Robotti voi valmistaa tehokkaasti yksilöllisiäkin tuotteita ja sarjavalmistus voidaan hajauttaa. 3D-tulostuksessa malli voidaan ladata
verkosta ja äärimmilleen vietynä tulostaa toimivaksi esineeksi kotona. Tavaroiden valmistus
ostokeskuksissa, rauta-kaupassa ja pikavalmistuspalveluissa, terveydenhuollon pisteissä, erikoisliikkeissä ja huoltoliikkeissä tullee kuitenkin lisääntymään kotitulostusta nopeammin. Tavaroiden teollinen sarjavalmistus korvautuu osa kerrallaan hajautetun valmistuksen mallilla,
jossa tavara valmistetaan lähempänä käyttäjää ja yksilöllisesti. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, Suomen sata uutta mahdollisuutta)
Varaudutaan robotiikkaosaamiseen ja robotiikan käyttöönottoon kaikilla aloilla. Kehitetään
3D- ja 4D-tulostuksen mahdollisuuksia tavaroiden lähituotannossa. Hyödynnetään tulevaisuustietoa uusien teknologioiden omaksumisessa ja toimintojen uudistamisessa.
Digiosaaminen kehityksen edellytyksenä
Haetaan toimintakonsepti sille, että kaikilla keskisuomalaisilla niin kaupungeissa kuin maaseudulla on mahdollisuus, tarvittava osaaminen ja laitteet palvelujen käyttöön. Lähdetään
yhdessä osaamistalouden ja koulutusalan eri toimijoiden kanssa suunnittelemaan uuden sukupolven digikoulun ”master plania”.
Sähköiset palvelut tehostavat julkisen sektorin toimintaa ja vapauttavat työvoimaa toisiin
tehtäviin, digitaalisuudella toiminta skaalautuu paremmin.
4.4. OSAAMISTALOUS KYTKEE KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA ELINKEINOT
Yritykset jalostavat osaamisen liiketoiminnaksi
Keski-Suomessa on vahva osaamisperusta, mutta se ei ole muuntunut riittävästi uudeksi liiketoiminnaksi. Menestyvässä osaamistaloudessa yritykset ja koulutusorganisaatiot tekevät
tiivistä yhteistyötä siten, että syntyvistä ideoista saadaan jalostettua osaamisen kautta uutta
yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Liiketoiminnan, tutkimuksen- ja koulutuksen yhteistyötä edistetään ja saatetaan tutkimus- ja kehitystoiminta lähemmäs yritystoiminnan tarpeita. Biotalouden koulutustarpeita konkretisoidaan tehdyn selvityksen pohjalta. Osaamistalouden ja biotalouden kärkiä yhdistetään kehittämällä Biotalouskampus-ajatusta ja hyödyntämällä biotuotetehtaan ympärille rakentuvaa tutkimus- ja yritystoimintaa.
Yrittäjyyden edistäminen
Yrittäjyys on saanut yhä vahvemman sijan sekä ajattelutapana että koulutusten ja tutkintojen sisältöinä. Eri oppilaitosten yrittäjyysosaamista edistetään oppilaitosten omina työkaluina
ja oppilaitosten keskinäisenä yhteystyönä. Arvioidaan maakunnallisen yrittäjyyskasvatustyön
vaikutuksia. Työttömyyden haasteisiin etsitään uusia ratkaisuja. Startup- ja kokeiluyrittäjyyskulttuuria edistetään myös työllistymisratkaisuna.
Koulutusviennistä osaamisen vientiin
Tulevaisuudessa osaamisen vienti koostuu perinteisen koulutusviennin ohella entistä enemmän osaamisen ja koulutuksen integroinnista kaikkien tuotteiden ja palveluiden vientiin. Uusi avauksia ja mahdollisuuksia edistetään.
Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen
Toisen asteen koulutus on murroksessa. Valtakunnallisesti on suunniteltu toisen asteen ammatilliseen koulutukseen rakenteellisia ja rahoituksellisia muutoksia. Lukiokoulutuksen järjestäjien toimintaympäristö on muuttumassa. Digitalisaatio tuo oman haasteensa ja mahdollisuutensa koulutuksen järjestämiseen. Tulevia muutoksia seurataan ja ennakoidaan sekä
edistetään ratkaisuja, jotka parantavat digitaalisten oppimisympäristöjen kehittymistä.
Koulutuksen digitalisaation kehittäminen ja alueellisen osaamisen verkostoituminen
Oppiminen ja koulutus ovat digitalisaation myötä ison haasteen edessä. Keski-Suomessa on
ainutlaatuinen koulutuksen ja kasvatuksen osaamiskeskittymä. Maakuntaan on kertynyt
vahvaa tietotekniikan tutkimusta ja yritystoimintaa sekä muuta oppimiseen ja hyvinvointiin
liittyvää osaamista. ”Uuden sukupolven koulu”- tarjoaa maakunnallisen kehittämishaasteen,
johon Keski-Suomessa löytyy erityistä ja ainutlaatuista osaamista. Tavoitteena on verkottaa
sivistysalan toimijat laajaan kumppanuuteen ja valtakunnallisesti merkittäväksi tutkimus- ja
kehitysyhteisöksi edistämään tulevaisuuden koulun rakentamista.
4.5. HYVINVOINTIPALVELUT RAKENTUVAT VAHVASTA ALUETALOUDESTA
Maakunnallisen itsehallintoalueen rakentumiselle luodaan edellytyksiä.
Kehitetään yhdessä kuntien, kuntayhtymien ja järjestötoimijoiden kanssa uusia osallistumiskanavia väestön mielipiteiden ulottamiseksi osaksi maakunnan yhteistä päätöksentekoa.
Kiinnitetään erityistä huomiota hyvinvointialan henkilöstön saatavuuteen osana maakunnallista työvoimatarpeiden ennakointia. Terveydenhuollon osaamista haastaa myös Jyväskylään
rakennettava kustannus-, energia- ja materiaalitehokkuutta tavoitteleva Uusi Sairaala.
Kulttuurin ja luovan talouden toimijaverkostoa jäsennetään maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Verkoston tavoitteena on luovan osaamisen ja luovien menetelmien (esimerkiksi palvelumuotoilun) hyödyntäminen strategian kärkien kehittämisessä sekä luovuuteen pohjautuvien uusien alojen merkityksen tunnistamisessa osana aluetaloutta.
Keski-Suomen matkailustrategian lähtökohtana ovat kehittyvät matkailukeskukset. Sauna on
nostettu Keski-Suomen matkailun kärkiyritysten tulevaksi kehittämisteemaksi: ’Keski-Suomi –
Suomen saunamaakunta’. Stop over -konseptin kehittäminen kohdentuu Aasian kasvaville
markkinoille. Tavoitteena on saada Aasiasta tulevat lentomatkustajat viipymään Suomessa 14 päivään lentojen vaihdon yhteydessä.
Keski-Suomen matkailuyrityksiä kannustetaan osallistumaan TEM:in Finrelax ja Stopover Finland -ohjelmiin. tavoitteenaan lisätä kansainvälisten matkailijoiden määrää.
Venäjä on viime vuodet ollut Keski-Suomen tärkein ulkomainen markkina-alue, ja toimenpiteitä jatketaan. Venäjän taloudellisen tilanteen kehittymistä sekä uusien markkina-alueiden
mahdollisuuksia seurataan.
5. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS
Keski-Suomen maakuntastrategian kehittämisen kärjet ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Strategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2014. Keski-Suomessa osallistutaan
lukuisin tavoin maakunnan ulkopuolisiin kehittämiskumppanuuksiin ja hyödynnetään erilaisia
rahoitusmahdollisuuksia. Keski-Suomen valinnat ohjaavat hanketyötä ja tavoitteena on käyttää eri rahastoja toisiaan täydentäen.
Keski-Suomen strategian kärjet sopivat hyvin Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin. Valtio on
päättänyt rahoittaa kärkihankkeita 1,6 miljardilla eurolla kolmen seuraavan vuoden aikana.
Keski-Suomi tulee esittämään omia toimenpiteitään tähän rahoitukseen etenkin biotalouden,
osaamisen ja koulutuksen sekä digitalisaation kehittämiseksi. Maakunnallisessa valmistelussa
hallituksen kärkihankkeiksi ovat mm.:
BIOKAASU. Keski-Suomessa tavoitellaan biokaasun liikennekäytön lisäämistä. Keski-Suomi ja
VT4:n vaikutusalue olisivat toimiva kokeiluvyöhyke biokaasun tuotannossa, jakelussa ja käytössä.
Biokaasu on puhdas liikennepolttoaine, mutta mm. verotus hidastaa sen käytön yleistymistä.
Kehittämistoimin paikallinen tuotanto mahdollistaisi biokaasun käytön myös julkisessa liikenteessä.
Biokaasun tuotanto maakuntakeskus Jyväskylässä kasvamassa, mutta muutoinkin kunnat
ovat biokaasun kysynnässä ja markkinoinnissa tärkeässä asemassa. Biokaasutuotantoa ja jakelua on tällä hetkellä Joutsassa sekä Laukaassa. Pihtiputaalla on suunnitelmat olemassa.
Kokeiluun liittyy myös nesteytetyn maakaasun (LNG) hyödyntäminen raskaan liikenteen polttoaineena.
UUDEN SUKUPOLVEN KOULU. Keski-Suomi haluaa olla uudistamassa yhtä kansallisesti merkittävimpää menestystarinaa: suomalaista koulua. Väestökehityksen alueellinen eriytyminen,
osaamisen korostuminen työelämässä, työn sisältöjen uudistuminen ja ennen muuta digitalisaatio haastavat koulutusta. Tavoitteena on koota koulutuksen järjestäjien, elinkeinoelämän
ja kehittämisyhteisöjen näkemykset uusinta tutkimustietoa ja teknologiaa hyödyntäväksi pedagogiseksi tutkimus- ja kehitysyhteisöksi edistämään tulevaisuuden koulun rakentamista.
Keski-Suomi, sivistyksen maakuntana, on tähän erittäin hyvin soveltuva, sillä alueella on monialaista, kaikkien asteiden koulutusta sekä vahva tutkimuksellinen perinne mm. pedagogiikan, psykologian ja tietojenkäsittelyn aloilla.
Keski-Suomessa on käynnistymässä laajassa kumppanuudessa esiselvitys (Uuden sukupolven
koulun Master Plan), joka yksilöi tarvittavat toimenpiteet tutkimus- ja kehitysyhteisön rakentamiseksi.
TYÖLLISYYSKOKEILU. Keski-Suomessa suunnitelluissa kokeiluissa tähdätään työllistämisen ja
työllistymisen esteiden madaltamiseen ja uudenlaisiin toimintamalleihin. Kokeilujen kärki
suunnataan erityisesti kohti avoimia työmarkkinoita. Yhä suurempi osa uusista työpaikoista
syntyy pieniin ja kasvuhakuisiin yrityksiin. Yritykset tarvitsevat osaajia nopeasti ja joustavasti,
myös räätälöidyt tarpeet huomioiden. Kokeiluja viedään eteenpäin yhteistyössä työvoimahallinnon viranomaisten, oppilaitosten, yritysten ja kuntien kanssa. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on tarjoutunut työllisyyden ja yrittäjyyden kokeilualueeksi. Seutukunnalla on valmiudet ja halu sitoutua vaikean työllisyystilanteen ratkaisemiseen ennakoivalla työllisyydenhoidolla yrittäjyyttä painottaen.
Keski-Suomessa oli elokuun 2015 lopussa lähes 22 000 työtöntä työnhakijaa ja näistä pitkäaikaistyöttömiä lähes 7 800. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu yhdessä kuntien rahoitusvastuun
lisääntymisen kanssa on aiheuttanut merkittävän lähes 70 %:n kasvun kuntien maksamaan
työmarkkinatukeen vuoden 2015 aikana.
Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa on esitetty toimialan alueelliset painotukset. Kansalaislähtöinen paikallinen kehittäminen on saanut uusia muotoja kantavana voimanaan kokeilukulttuuri, mikä mahdollistaa strategian ulottamisen myös paikallistasolle maakunnassa. Maakunnassa kerättiin kokemuksia strategiaa edistävän, täsmällisesti suunnatun,
hankehaun tuloksellisuudesta.
Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategian mukaan painopisteinä ovat Uudistuva yrittäjyys, Monimuotoinen maaseutuasuminen, Metsistä on moneksi ja Potkua maatalousyrittämiseen. Lisäksi alueen kehittämiseen liittyvät oleellisesti lähitalouden ja yhteisöllisyyden edis-
täminen sekä nuorten saaminen maaseudun voimavaraksi. Näiden paikallisesti painottuvien
kehittämistoimien tukemisessa Leader-ryhmillä on merkittävä rooli.
Keski-Suomeen kohdentuvan rahoituksen kokonaisuus ilmenee liitetaulukoista.
6. ERITYISTOIMENPIDE: TYÖVOIMAA UUSILLE RAKENNUSTYÖMAILLE
Keski-Suomessa on käynnistynyt poikkeuksellisen mittavia teollisuuden, liikerakentamisen
sekä kuntien ja kuntayhtymien rakennusinvestointeja. Lisäksi useita kohteita on suunnitteilla
lähivuosiksi. Runsaasta hankekannasta Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen on jo toteutuksessa, samoin Prisman uusi liiketilainvestointi Jyväskylän Seppälässä. Skanskan Seppä hanke on suunnitelmissa käynnistyä myöhemmin, ja se kytkeytyy tiiviisti Prisman yhteyteen.
Muuramen kauppakeskuksen rakentaminen on aloitettu, samoin Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Sepänkadun kiinteistön peruskorjaus. Kankaan alueen rakennustyöt ovat niin
ikään käynnissä. Rakentamispäätös on tehty myös uutta palveluajattelua toteuttavasta Uudesta Sairaalasta, joka on suunniteltu Jyväskylään erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon tarpeisiin. Myös Himoksen kylpylä-hotellin ja loma-asuntojen
rakentamisesta on jo päätetty.
Kuntien investoinnit ovat niin ikään mittavia. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin vuotuinen
omien kiinteistöjen rakentamisen volyymi on noin 60 miljoonan euron luokkaa, Äänekoskella
puolet tästä. Äänekosken kaupungin investointivolyymi on kasvussa akuutin oppilaitosrakentamisen vuoksi. Laukaan kolme kyläkoulua yhdistävästä kiertotaloutta toteuttavasta ns. Ekokoulusta päätetään syksyllä 2015.
Kiinteistörakentamisen ohella valtion tulo- ja menoarvioissa on varauduttu osoittamaan
maakuntaan 158 miljoonaa euroa tie- ja rautatieliikenteen investointeihin, jotka työllistävät
erityisesti koneurakoinnin ja maarakennusalan ammattilaisia. Investoinnit kytkeytyvät
biotuotetehtaan kuljetusten varmistamiseen.
Keski-Suomen liitto teki loppukesällä 2015 rakennuttajille kyselyn maakuntaan sijoittuvien
rakennusinvestointien määrän ja taloudellisen laajuuden selvittämiseksi. Kysely suunnattiin
kunnille.
Toimenpiteet
Rakennusalan suhdannetilanne on maakunnassa hyvin vaikea. Viimeisimmän Aikajanan
(2/2015, ks. kuvio alla) mukaan sekä alan liikevaihto että työllisyys ovat edelleen laskussa.
Tulevien investointien myötä työvoiman kysynnän odotetaan kuitenkin kääntyvän v kasvuun.
Tämä edellyttää, että maakunnan oman työvoiman osaaminen vastaa rakennuttajien osaamisvaatimuksia.
Jotta maakunnan lukuisille rakennusinvestoinneille olisi oikea-aikaisesti ja riittävästi osaavaa
työvoimaa tarjolla, on toimenpiteiden suorittamiseksi koottava laaja kumppanuus.
-
-
Ensiksi, selvitetään rakennusinvestointien ajoittuminen lähivuosille sekä investointien kokonaisvolyymi (kysely 2015 loppukesällä)
Toiseksi, kutsutaan neuvotteluun rakennuskonsernit ja paikalliset rakentajat, oppilaitosten, TE-hallinnon ja Rakennusliiton Keski-Suomen aluetoimiston edustajat tarvittavan henkilöstön määrän ja laadun selvittämiseksi
Kolmanneksi, osoitetaan osaamisen vahvistamisen haasteet koulutuksen järjestäjille.
Prosessissa tuotetaan suunnitelma, josta ilmenevät
1.
2.
Maakunnan rakentamisen volyymi 2016 - 2019 vuosittain ja seuduittain
Henkilöstön saatavuus (eri ammattiryhmittäin ja paikallisesti), eroteltuna
-
3.
talonrakennusala
teollisuusrakentaminen
korjausrakentaminen
Infrarakentaminen
Koulutuksen järjestäjien voimavarat osaajien tuottamisessa, eroteltuna
-
talonrakennusala
-
teollisuusrakentaminen
korjausrakentaminen
infrarakentaminen
4.
Rakentamiseen liittyvät palvelut
5.
Rakennusalan vetovoimaisuudesta huolehtiminen
Prosessi noudattaa koeteltua ”Biotaloudesta ammatti!” –työskentelytapaa ja valmistelu tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä.
__________________________
Liite:
Tarkistus Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman rahoitussuunnitelmaksi vuodelle 2016 ja vuoden 2017 EU-rahoitusta koskeva esitys
MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2016 EAKR
Euroopan aluekehitysrahasto 2016
miljoonaa euroa
Toimintalinja
TL 1
49 %
TL 2
51 %
MUU KESKI-SUOMI
Keski-Suomen
ELY-keskus
liitto
MUU KESKISUOMI
YHTEENSÄ
SAARIJÄRVIVIITASAARI
YHTEENSÄ
SAARIJÄRVI-VIITASAARI
Keski-Suomen
ELY-keskus
liitto
YHTEENSÄ
Pk-yritystoiminnan tukeminen
2,570
0
2,570
1,238
0,000
1,238
3,808
EAKR
1,285
0
1,285
0,619
0,000
0,619
1,904
Valtio
1,285
0
1,285
0,619
0,000
0,619
1,904
Kunta
0
0
0
0
0,000
0,000
0,000
Muu julkinen
Uusimman tiedon ja osaamisen
tuottaminen ja hyödyntäminen
EAKR
0
0
0
0
0
0
0,000
0,388
1,926
2,314
0,200
1,380
1,580
3,894
0,194
0,963
1,157
0,100
0,690
0,790
1,947
Valtio
0,194
0,353
0,547
0,100
0,338
0,438
0,985
Kunta
0
0,310
0,310
0
0,232
0,232
0,542
0
2,958
0,300
1,316
0,300
4,274
0
1,438
0,120
1,028
0,120
2,466
0,420
6,740
Muu julkinen
EAKR ja valtio yhteensä
Jätetään kohdentamatta EAKR ja valtio1)
0,047
0,028
0,075
1) Kehys siirretään Pirkanmaan kehykseen
Uutta Luovat maakunnat hankkeelle
MUU KS EAKR
2,442
KS SV EAKR
1,409
3,851
Pirkanmaalle. ULMA Kehyksestä EAKR:n
MUU KS valtio
1,832
KS SV valtio
1,057
2,889
osuus 0,043 valtio 0,032
MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2016 ESR
Euroopan sosiaalirahasto 2016
ELY-keskus
miljoonaa euroa
TL 3
50,5 %
Toimintalinja
Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
MUU KESKISUOMI
SAARIJÄRVIVIITASAARI
1,661
1,278
2,939
ESR
0,831
0,639
1,470
Valtio
0,623
0,479
1,103
Kunta
0,207
0,160
0,367
Muu julkinen
TL 4
29,5 %
TL 5
20,0 %
YHTEENSÄ
Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen
oppiminen
ESR
0,000
1,291
0,426
1,717
0,646
0,213
0,859
Valtio
0,484
0,160
0,644
Kunta
0,081
0,053
0,134
Muu julkinen
Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden
torjunta
ESR
0,080
Valtio
0,080
0,739
0,426
1,165
0,369
0,213
0,582
0,277
0,160
0,437
Kunta
0,093
0,053
0,146
Muu julkinen
ESR ja valtio yhteensä
3,230
1,864
0,000
5,094
Jätetään kohdentamatta
0,000
0,000
0,000
ESR
1,846
1,065
2,911
valtio
1,384
0,799
2,183
kunta
0,461
0,266
5,094
MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2017 EAKR
Euroopan aluekehitysrahasto 2017
miljoonaa euroa
Toimintalinja
TL 1
50 %
TL 2
50 %
MUU KESKI-SUOMI
Keski-Suomen
ELY-keskus
liitto
MUU KESKISUOMI
YHTEENSÄ
SAARIJÄRVIVIITASAARI
YHTEENSÄ
SAARIJÄRVI-VIITASAARI
Keski-Suomen
ELY-keskus
liitto
YHTEENSÄ
Pk-yritystoiminnan tukeminen
2,570
0
2,570
1,238
0,000
1,238
3,808
EAKR
1,285
0
1,285
0,619
0,000
0,619
1,904
Valtio
1,285
0
1,285
0,619
0,000
0,619
1,904
Kunta
0
0
0
0
0,000
0,000
0,000
Muu julkinen
Uusimman tiedon ja osaamisen
tuottaminen ja hyödyntäminen
EAKR
0
0
0
0
0
0
0,000
0,388
1,824
2,212
0,200
1,323
1,523
3,735
0,194
0,912
1,106
0,100
0,662
0,762
1,868
Valtio
0,194
0,315
0,509
0,100
0,316
0,416
0,925
Kunta
0
0,300
0,300
0
0,225
0,225
0,525
0
2,958
0,297
1,227
0,297
4,185
0
1,438
0,120
0,978
0,120
2,416
0,417
6,601
Muu julkinen
EAKR ja valtio yhteensä
Jätetään kohdentamatta EAKR ja valtio
0,350
0,350
MUU KS EAKR
2,391
KS SV EAKR
1,381
3,772
MUU VALTIO
1,794
KS SV VALTIO
1,035
2,829
MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2017 ESR
Euroopan sosiaalirahasto 2017
ELY-keskus
miljoonaa euroa
TL 3
50,5 %
TL 4
29,5 %
TL 5
20,0 %
Toimintalinja
Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
MUU KESKISUOMI
SAARIJÄRVIVIITASAARI
YHTEENSÄ
1,694
1,304
2,999
ESR
0,847
0,652
1,499
Valtio
0,635
0,489
1,124
Kunta
0,212
0,163
0,375
Muu julkinen
0,000
0,000
0,000
Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen
oppiminen
1,318
0,435
1,753
ESR
0,659
0,217
0,876
Valtio
0,494
0,163
0,657
Kunta
0,100
0,021
0,121
Muu julkinen
Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden
torjunta
0,065
0,034
0,099
0,753
0,434
1,187
ESR
0,376
0,217
0,594
Valtio
0,282
0,163
0,445
Kunta
0,064
0,034
0,098
Muu julkinen
ESR ja valtio yhteensä
0,030
3,294
0,020
1,902
0,050
5,196
Jätetään kohdentamatta
0,000
0,000
0,000
ESR
1,882
1,087
2,969
valtio
1,412
0,815
2,227
kunta
0,376
0,218
5,196
Muu julkinen
0,095
0,054
0,149