docEspoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta
download 
Report Transcription
Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta
Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 1 / 1 1060/10.02.02/2014 § 165 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tavoitteet, alue 722300, (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Seija Lonka, puh. 043 825 5230 Aulis Palola, puh. 043 825 2605 Mirkka Katajamäki, puh. 043 825 5227 Pihla Sillanpää, puh. 046 877 3510 [email protected] Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tavoitteet: 1.1 Kaava-alueella varaudutaan Länsiradan myötä noin 60 000 uuteen asukkaaseen ja noin 11 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 1.2 Kaupunkirakenteen toiminnallista eheyttä vahvistetaan täydennysrakentamisella ja palvelut keskitetään sitä tukeviksi. 1.3 Mahdollistetaan Länsiradan uusien asemanseutujen rakentaminen. 1.4 Alueiden identiteettiä vahvistetaan huomioimalla niiden ominaispiirteet ja mahdollistamalla erilaiset asumisen muodot. Kehitetään monipuolista asuntokantaa sekä edistetään alueiden houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä. 1.5 Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen huomioidaan alueiden suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa. Parannetaan keskusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä ja lyhennetään matkaketjuja sekä edistetään kulkutapojen valintamahdollisuuksia. 1.6 Siniviherrakenne turvataan ekologisena ja toiminnallisena kokonaisuutena sekä kulttuuriympäristöjen monimuotoisuutta kehitetään alueen identiteetin ja vetovoimaisuuden vahvistajana. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 2 / 2 a) Kulttuuriympäristöarvot tunnistetaan ja suunnittelussa huomioidaan arvokkaat ja merkittävät kulttuuriympäristökokonaisuudet sekä niiden alueelle tarjoamat maisemalliset erityispiirteet. Kulttuuriympäristöjä kehitetään nykyajan vaatimukset huomioonottavalla tavalla. b) Kyläkokonaisuuksia ja maaseutumaisia kulttuurimiljöitä kehitetään niiden perinteisiä arvoja kunnioittaen. c) Riittävän laajojen pelto- ja metsäalueiden eheys mahdollistetaan. d) Riittävän laajat ja yhtenäiset viheralueet sekä niiden väliset yhteydet turvataan. Virkistysalueiden saavutettavuutta parannetaan seudullinen merkitys huomioiden. e) Kävelyn ja pyöräilyn verkostot muodostetaan osaksi viheralueiden verkostoa sekä kokonaisliikenneverkkoa. 1.7 Luodaan edellytykset laajempaa aluetta palvelevalle, uusiutuviin polttoaineisiin pohjautuvalle energiantuotannolle sekä uusiutuvan energian tuotannolle. 1.8 Luodaan edellytykset järjestää yhdyskuntatekninen huolto kestävällä tavalla ja varmistetaan sille riittävät alueet. 1.9 Strategiset alueet Espoon keskuksen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta vahvistetaan osana Espoon kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytävää. Edistetään lähialueiden kytkeytymistä kaupunkirataan erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen keinoin. Alueen roolia vahvistetaan läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena. Aluetta kehitetään kaupunkimaisena, monipuolisten palvelujen ja kohtaamispaikkojen keskuksena. Keskustan läheisyydessä mahdollistetaan kaupunkimaisen pientaloasumisen täydentyminen. Kehä III:n aluetta vahvistetaan työpaikka-alueena ja osana metropolialueen elinkeinovyöhykettä. Turunväylän ja Nupurintien käytävän merkitystä työpaikka-alueena vahvistetaan tulevan Länsiradan toteutumisen myötä ja mahdollistetaan seudullisen ekoteollisuusalueen toteutuminen. Pohjois-Espoon ja Vihdintien käytävän merkitystä vahvistetaan seuturakenteessa. Kalajärven alueen yhteyksiä muualle Espooseen ja yli kuntarajojen parannetaan. Liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti siten, että se tukee alueen elinvoimaisuutta sekä joukkoliikenteen järjestämistä. Espoonkartanon kyläalueet tunnistetaan ja niiden elinkelpoisuutta vahvistetaan korostaen maisemallisesti ehjien kyläkokonaisuuksien ja maaseutumaisten kulttuurimiljöiden merkitystä. Tavoitteena on Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 3 / 3 Espoonkartanon alueen toimintojen sekä niiden edellyttämien yhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan 20.5.2014 päivätyn ja 14.10.2015 tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan raportin: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava – visio 2050 4 Lautakunta järjestää tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi _________________. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lintusen kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että: - - kohdan 1.2 loppuun lisätään: Tuetaan pientalorakentamisen kehittymistä. kohta 1.4. sana "huomioimalla" muutetaan sanaksi "korostamalla" kohta 1.5. sanat "edistäminen huomioidaan" muutetaan sanoiksi "edistämistä korostetaan" kohta 1.6. a:ssa sana "huomioidaan" muutetaan sanoiksi "otetaan huomioon" kohta 1.6. d:ssä sana "huomioidaan" muutetaan "huomioonottaen" kohta 1.7. muutetaan kuulumaan: ”Energiaratkaisuissa luodaan edellytykset laajempaa aluetta palvelevalle, uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvalle tuotannolle sekä paikallisesti tuotettavalle uusiutuvalle energialle.” kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää tavoitteista kaksi tiedotustilaisuutta: toisen Kalajärvellä ja toisen Espoon keskuksessa ja valitsee toiseen tilaisuuteen puheenjohtajaksi varapuheenjohtaja Louhelaisen ja toiseen tilaisuuteen puheenjohtajan jäsen Ahlmanin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tavoitteet: 1.1 Kaava-alueella varaudutaan Länsiradan myötä noin 60 000 uuteen asukkaaseen ja noin 11 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 4 / 4 1.2 Kaupunkirakenteen toiminnallista eheyttä vahvistetaan täydennysrakentamisella ja palvelut keskitetään sitä tukeviksi. Tuetaan pientalorakentamisen kehittymistä. 1.3 Mahdollistetaan Länsiradan uusien asemanseutujen rakentaminen. 1.4 Alueiden identiteettiä vahvistetaan korostamalla niiden ominaispiirteitä ja mahdollistamalla erilaiset asumisen muodot. Kehitetään monipuolista asuntokantaa sekä edistetään alueiden houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä. 1.5 Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistä korostetaan alueiden suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa. Parannetaan keskusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä ja lyhennetään matkaketjuja sekä edistetään kulkutapojen valintamahdollisuuksia. 1.6 Siniviherrakenne turvataan ekologisena ja toiminnallisena kokonaisuutena sekä kulttuuriympäristöjen monimuotoisuutta kehitetään alueen identiteetin ja vetovoimaisuuden vahvistajana. a) Kulttuuriympäristöarvot tunnistetaan ja suunnittelussa otetaan huomioon arvokkaat ja merkittävät kulttuuriympäristökokonaisuudet sekä niiden alueelle tarjoamat maisemalliset erityispiirteet. Kulttuuriympäristöjä kehitetään nykyajan vaatimukset huomioonottavalla tavalla. b) Kyläkokonaisuuksia ja maaseutumaisia kulttuurimiljöitä kehitetään niiden perinteisiä arvoja kunnioittaen. c) Riittävän laajojen pelto- ja metsäalueiden eheys mahdollistetaan. d) Riittävän laajat ja yhtenäiset viheralueet sekä niiden väliset yhteydet turvataan. Virkistysalueiden saavutettavuutta parannetaan seudullinen merkitys huomioonottaen. e) Kävelyn ja pyöräilyn verkostot muodostetaan osaksi viheralueiden verkostoa sekä kokonaisliikenneverkkoa. 1.7 Energiaratkaisuissa luodaan edellytykset laajempaa aluetta palvelevalle, uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvalle tuotannolle sekä paikallisesti tuotettavalle uusiutuvalle energialle. 1.8 Luodaan edellytykset järjestää yhdyskuntatekninen huolto kestävällä tavalla ja varmistetaan sille riittävät alueet. 1.9 Strategiset alueet Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 5 / 5 Espoon keskuksen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta vahvistetaan osana Espoon kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytävää. Edistetään lähialueiden kytkeytymistä kaupunkirataan erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen keinoin. Alueen roolia vahvistetaan läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena. Aluetta kehitetään kaupunkimaisena, monipuolisten palvelujen ja kohtaamispaikkojen keskuksena. Keskustan läheisyydessä mahdollistetaan kaupunkimaisen pientaloasumisen täydentyminen. Kehä III:n aluetta vahvistetaan työpaikka-alueena ja osana metropolialueen elinkeinovyöhykettä. Turunväylän ja Nupurintien käytävän merkitystä työpaikka-alueena vahvistetaan tulevan Länsiradan toteutumisen myötä ja mahdollistetaan seudullisen ekoteollisuusalueen toteutuminen. Pohjois-Espoon ja Vihdintien käytävän merkitystä vahvistetaan seuturakenteessa. Kalajärven alueen yhteyksiä muualle Espooseen ja yli kuntarajojen parannetaan. Liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti siten, että se tukee alueen elinvoimaisuutta sekä joukkoliikenteen järjestämistä. Espoonkartanon kyläalueet tunnistetaan ja niiden elinkelpoisuutta vahvistetaan korostaen maisemallisesti ehjien kyläkokonaisuuksien ja maaseutumaisten kulttuurimiljöiden merkitystä. Tavoitteena on Espoonkartanon alueen toimintojen sekä niiden edellyttämien yhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan 20.5.2014 päivätyn ja 14.10.2015 tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan raportin: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava - visio 2050 4 Lautakunta järjestää tavoitteista kaksi tiedotus- ja keskustelutilaisuutta (toisen Kalajärvellä ja toisen Espoon keskuksessa) ja valitsee toiseen puheenjohtajaksi varapuheenjohtajan Louhelaisen ja toiseen jäsen Ahlmanin. Liite 6 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, visiointia – POKE 2050 Oheismateriaali - 1-18 Pohjois- ja Keski-Espoo, johdanto ja tausta visiointia – POKE 2050 19–26 POKE Väestö, kaupunkirakenne ja asuminen 27–40 POKE Kulttuuriympäristö ja maaseutu 41–52 POKE Maisema 53–60 POKE Liikenne ja liikkuminen 61–70 POKE Työpaikat ja työmatkat Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 6 / 6 - 71–78 POKE Palvelut 79–86 POKE Tekninen huolto 87–99 POKE Asukkaiden ääni 100–103 POKE Lähteet, sanasto Pohjois- ja Keski-Espoo OAS 14.10.2015 Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 29.5.2013 käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun siten, että tärkeimpänä toiminnallisesti rajattavana osayleiskaava-alueena on Vihdintien vaikutusalue Kehän III:lta Kalajärven paikalliskeskuksen kautta Vihdin rajalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.6.2014, että yleiskaavan pohjaksi laaditaan alueen asukkaiden, alueen sidosryhmien sekä luottamushenkilöiden yhteistyöllä yhteinen maankäytön visio 2050. Lisäksi lautakunta päätti vision keskeiset periaatteet sekä päätti asettaa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyötä varten seurantaryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä yleiskaavatyön etenemistä sekä edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja hyvää asukas- ja sidosryhmäyhteistyötä. Suunnittelualue Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 7 / 7 Suunnittelualue on noin 169 km², mikä on yli 30 % koko Espoon pinta-alasta ja yli 50 % Espoon maapinta-alasta. Alue rajautuu Vantaa ja Kauniaisten kaupunkeihin sekä Nurmijärven, Vihdin ja Kirkkonummen kuntiin. Rajausta on tarkistettu visiotyön pohjalta. Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 21.5.2014. Osayleiskaava on kaupunginhallituksen päättämässä Espoon kaavoitusohjelmassa 2014–2017. Osayleiskaavasta on laadittu 20.5.2014 päivätty ja 14.10.2015 tarkistettu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jota voidaan päivittää tarvittaessa ja joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asian oheismateriaalina. Alueen lähtökohdat ja nykytila Suunnittelualueesta noin 20 % on asemakaavoitettu (kesäkuu 2015). Asemakaavoittamattoman alueen yhdyskuntarakenne on muodostunut pääosin Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien suunnittelutarveratkaisujen valmisteluperiaatteiden mukaan. Maanomistus Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Alueella on useita yksityisiä maanomistajia. Kaupunkirakenne Alueella asuu noin 48 000 ihmistä. Suurin väestötihentymä sijaitsee Espoon keskuksessa Vanha-Espoon suuralueella. Suurin osa alueesta on asumatonta. Pohjois-Espoon suuralueen väestökasvu on ollut hitaampaa kuin Vanha-Espoon suuralueen. Pohjois-Espoon suuralueella asukkaita on eniten Niipperin ja Kalajärven pienalueilla. Suunnittelualueella sijaitsee yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta, Espoon keskus. Se on noin 20 000 asukkaan asuin- ja palvelukeskus ja siellä on noin 6 500 työpaikkaa. Länsiradan myötä Espoon keskus on myös osa Turku-Helsinki ratayhteyden kehittämistä ja kuuluu laajempaan ns. Pohjoiseen kasvukäytävään. Nykyinen asuntokanta on pientalovaltaista lukuun ottamatta Espoon keskuksen aluetta. Työpaikat Suunnittelualueella on noin 26 000 työpaikkaa, joista noin 8 200 on julkisen puolen työpaikkoja. Työpaikkamääriltään suurimmat keskittymät suunnittelualueella ovat Juvanmalmi, Espoon keskus sekä Jorvi, joissa kaikissa on yli 2 000 työpaikkaa. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 8 / 8 Merkittävimmät yritysalueet ovat Juvanmalmi-Koskelo teollisuusalueena sekä Lommila-Nimismiehenpelto kaupan alueena. Espoon keskus ja Jorvin sairaala ovat merkittäviä julkishallinnon työpaikka-alueina. Kulmakorven alueelle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyyteen on syntymässä uusi teollisuusalue. Kokonaisuudessaan Kehä III:n ja Turunväylän varret ovat potentiaalisia työpaikka-alueita, erityisesti paljon tilaa vaativille toiminnoille. Palvelut Espoon keskuksessa on alueen suurin ja monipuolisin julkisten palveluiden tihentymä. Muut julkisten palveluiden keskittymät ovat Kalajärvellä, Niipperissä ja Järvenperässä. Erityisesti Niipperissä ja Järvenperässä palvelut koostuvat pääasiassa päiväkodeista ja kouluista. Yksittäisiä julkisten palveluiden toimipisteitä sijaitsee muualla yleiskaava-alueella. Yleiskaavan alueella sijaitsee yksi kaupunkikeskus (Espoon keskus) ja aluekeskus (Kalajärvi). Espoon keskukseen sijoittuu kaupunkitasoisia palveluja ja Kalajärvelle aluepalveluja. Yleiskaavan alueella sijaitsee tällä hetkellä isoja supermarketteja (myyntipinta-ala yli 1 000 m2) Mikkelässä, Espoon keskuksessa sekä Juvankartanossa. Muita päivittäistavarakauppoja sijaitsee Espoon keskuksessa, Suvelassa, Kalajärvellä sekä Järvenperässä. Näillä alueilla sijaitsee paljon asuntokuntia 800 metrin kävelyetäisyydellä päivittäistavarakaupasta. Uusia päivittäistavarakauppoja on suunnitteilla Lommilaan, Kauklahteen, Tuomarilaan, Kuurinniittyyn ja Juvankartanoon. Liikenne Alueen tieverkon rungon muodostavat Turunväylä (vt 1) ja Kehä III (kt 51). Turunväylä Kehä III:sta koilliseen ja Kehä III Turunväylästä itään ovat osa TEN-T ydinverkkoa, joka muodostuu kansainvälisen liikenteen ja logistiikan tärkeimmistä yhteyksistä, joiden palvelutasotavoitteena on erittäin hyvä liikennöitävyys moottoritiemäisissä olosuhteissa. Kehä III on Träskändansolmun ja Bembölensolmun välillä suurten erikoiskuljetusten reitti. Alueen muita pääkatuja ja -teitä ovat Lapinkyläntie, Espoonväylä, Finnoontie, Nupurintie, Turuntie, Espoontie, Matalajärventie, Koskelontie, Juvankartanontie sekä Vihdintie. Lapinkyläntie on seudullinen yhteys Kirkkonummen pohjoisosiin ja Siuntioon. Espoonväylä ja Finnoontie muodostavat tärkeän poikittaisyhteyden Kehä III:n ja Länsiväylän välillä ja sisääntuloreitin Espoon keskukseen. Nupurintie on seudullinen yhteys Kirkkonummen pohjoisosiin ja Vihtiin sekä Turunväylän rinnakkaisyhteys. Nupurintie on suurten erikoiskuljetusten reitti. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 9 / 9 Turuntie on tärkeä Espoota ja pääkaupunkiseutua yhdistävä väylä ja Turunväylän rinnakkaisyhteys. Espoontie on sisääntuloreitti Espoon keskukseen ja Kehä III:n rinnakkaisyhteys. Turuntie ja Espoontie ovat suurten erikoiskuljetusten reittejä. Matalajärventie, Koskelontie ja Juvankartanontie muodostavat Kehä III:n pohjoispuolisen rinnakkaisyhteyden ja suurten erikoiskuljetusten reitin. Vihdintie on tärkeä Espoota ja pääkaupunkiseutua yhdistävä väylä sekä seudullinen yhteys Vihtiin. Vihdintie on valtakunnallinen suurten erikoiskuljetusten runkoreitti. Joukkoliikenne Espoon keskuksessa joukkoliikenneyhteydet ja joukkoliikenteen palvelutarjonta on hyvä. Espoon keskuksesta on hyvät yhteydet Helsingin keskustaan, Espoon muihin kaupunkikeskuksiin (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti) ja Espoon eri osiin. Espoon keskusta ympäröivien alueiden kuten Suvelan, Lommilan ja Jorvin joukkoliikenne tukeutuu Espoon keskuksen kautta kulkeviin bussiyhteyksiin. Kalajärvi on Pohjois-Espoota palveleva paikalliskeskus, jonka palvelutarjonta on alisteinen Leppävaaralle ja Espoon keskukselle. Pohjois-Espoon joukkoliikenne on perinteisesti tukeutunut Leppävaaran ja Espoon keskukseen johtavien sisäisten bussiyhteyksien lisäksi Vihdintietä pitkin Helsingin keskustaan liikennöiviin seutulinjoihin. Koska Vihdintie on voimakkaasti ruuhkautunut, joukkoliikenne Pohjois-Espoosta Helsinkiin on ollut hyvin hidasta. Vantaan Kehärata ja Martinlaakson asemalle johtavat uudet liityntäyhteydet tuovat elokuusta 2015 alkaen vaihtoyhteyksien muodossa helpotusta tähän ongelmaan. Samalla yhteydet Vantaan suuntaan paranevat merkittävästi. Luonnonympäristö Suunnittelualue sijoittuu järvirikkaalle alueelle. Alueen erämaiset metsä- ja järviselänteet muodostavat etelään suuntautuvan kiilan. Alueella esiintyy pääasiassa pienialaisia luontokohteita. Laajimmat yhtenäiset luontokokonaisuudet sijoittuvat Bodominjärven ympäristöön sekä Lakistoon ja Lahnukseen. Nuuksion kansallispuisto on pääosin suunnittelualueen ulkopuolella, mutta osia siitä sijoittuu Ketunkorven länsipuolelle Pyykorpeen, Matalajärvelle sekä Saarijärven eteläpuolelle. Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia Natura-alueita ovat näiden ohella Tremanskärr ja Hakjärvi ympäristöineen. Alueella esiintyy lukuisia pienialaisia luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä sijaitsevia ekologisia ydinalueita ovat Nuuksion kansallispuisto sekä Pohjois-Espoon laajemmat metsäalueet muun muassa Velskolassa, Lakistossa ja Luukissa. Ne lukeutuvat myös pääkaupunkiseudun viherkehään, joka ulottuu Porkkalasta Östersundomiin. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 10 / 10 Virkistys Alueen laajat metsäalueet palvelevat ulkoilu- ja retkeilykäytössä ja tarjoavat monenlaisia ekosysteemipalveluita alueen asukkaille. Lähimetsät ja puistot ovat osa päivittäistä ulkoilua erityisesti rakennetummilla alueilla Espoon keskuksessa ja Niipperin-Kalajärven alueella. Kulttuurimiljööt, kartanoympäristöt ja viljelymaisemat sekä monipuoliset luontoarvot virkistyspalveluineen ovat osa liikkumista ja virkistäytymistä. Alueella sijaitsee useita seudullisesti tärkeitä virkistysalueita kuten Serenan vesipuisto ja laskettelukeskus, Luukkaan ja Oittaan ulkoilukeskukset. Aluetta rajaavat Espoon keskuspuisto etelässä sekä Nuuksion kansallispuisto pohjoisessa. Teknisen huollon toiminnot Ämmässuo-Kulmakorpi -alueelle sijoittuu seudullisesti merkittäviä teknisen huollon alueita: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ja Kulmakorven maa-ainesten otto- ja läjitystoiminta. Lisäksi alueella on tai sinne on suunniteltu muita teknisen huollon toimintoja, teollisuus- ja varastoalueita sekä moottoriurheilukeskus. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: - Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnon varat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Suurin osa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista koskee Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa. Maankäyttö, asuminen, liikenne (MAL) Helsingin seudun 14 kuntaa tekevät maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevaa strategista yhteistyötä MAL-neuvottelukunnan puitteissa. MAL -aiesopimus 2012 - 2015 allekirjoitettiin 20.6.2012 seudun kuntien ja Helsingin seudun liikenne–kuntayhtymän sekä valtion välillä. Tausta-aineistoksi valmistui Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2020 (MAL 2020). Ko. sopimuksessa ja siihen liittyvässä MAL 2020 -toteutusohjelmassa Espoo sitoutuu omalta osaltaan 2500 asunnon vuosituotantoon. MAL-2020 -raportissa on määritelty seudulliset kehittämisvyöhykkeet. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 11 / 11 Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun. Ennen sopimuksen päättymistä on tavoitteena hyväksyä uusi aiesopimus, joka perustuu kuntien yhteiseen seudulliseen maankäytön suunnitelmaan (MASU) ja siihen liittyvään liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ). Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050, MASU 2050 ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) hyväksyi kokouksessaan 24.3.2015 MASU 2050 -suunnitelman sekä Helsingin seudun asuntostrategian ja päätti lähettää suunnitelmat kuntien hyväksyttäviksi. Maankäyttösuunnitelmassa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut aikajänteellä 2025, 2040 ja 2050+. Suunnitelman mukaisesti väestön ja työpaikkojen kasvu painottuu seudun nykyisille ja toteutumassa oleville raideliikennevyöhykkeille. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi suunnittelun kriteerit 13.5.2014, joita käytetään ohjeellisesti seudullisesti merkittävien suunnittelu- ja toteuttamisalueiden tunnistamiseen sekä kuntien esittämien suunnittelu- ja toteuttamisalueiden arviointiin. Helsingin seudun liikennejärjestelmä-suunnitelma HLJ 2015 on pitkän aikavälinen strateginen suunnitelma, joka kuvaa seudun yhteisen tahtotilan tulevaisuuden liikennejärjestelmästä, sen kehittämisestä ja käytöstä. HLJ 2015 -suunnitelma pohjautuu 14 kuntaa kattavaan HLJ 2011 -suunnitelmaan. HLJ 2015 -suunnitelma on liikenteen osalta lähtökohta seuraavan MAL -aiesopimuksen neuvotteluun ja toimii myös seudun puheenvuorona tulevaa hallitusohjelmaa ja liikennepoliittista selontekoa varten. HSL:n hallitus hyväksyi HLJ 2015 -suunnitelman 3.3.2015. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Uudellamaalla on voimassa useita vahvistettuja maakuntakaavoja: Uudenmaan maakuntakaava Itä-Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 12 / 12 Yleiskaava Alueella voimassa olevia oikeusvaikutteisia yleiskaavoja ovat Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa I ja osa II ja Espoon eteläosien yleiskaava (Espoonkartanon alue). Kaava-alueen sisällä on Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaavan alue. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hista-SiikajärviNupurin osayleiskaavan 13.12.2010. Helsingin hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen 13.10.2011 ja korkein hallinto-oikeus hylkäsi Espoon valituksen ja piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 23.8.2012. Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahdesta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joissa ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Asemakaava Suunnittelualueesta noin 20 % on asemakaavoitettu. Kaavan alueella on kaupunkisuunnittelun työohjelmassa 2015 vireillä yli 50 asemakaavaa. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa on tehty maankäytön visio vuoteen 2050. Visiotyön aikana on tehty Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan visiovaiheen liikenneselvitys (12.8.2015). Vuonna 2014 on valmistunut Espoon liikenneverkkovisio. Liikennevirasto on laatinut Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelman välille Leppävaara - Kauklahti. Espoon kaupunkiradan tavoitteena on lisätä lähiliikenteen välityskykyä ja kapasiteettia. Ratasuunnitelman yhteydessä on laadittu ympäristövaikutusselvitys, jossa on käsitelty mm. vaikutukset maisemaan, luontoon ja ihmisiin sekä tutkittu melun ja tärinän vaikutusalueet. Ratasuunnitelma on hallinnollisessa käsittelyssä, jonka jälkeen on mahdollista tehdä toteutuspäätös. Toteutuspäätöksen jälkeen hanke jatkuu rakentamissuunnittelulla ja rakentamisella. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava – visio 2050 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut yleiskaavan valmistelun laatimalla vision Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alueelle. Visio toimii yleiskaavatyön pohjana ja lähtötietomateriaalina. Vision ydinteemat Yleiskaavalla tullaan vastaamaan Espoon kaupungin kasvutavoitteisiin luomalla kaupunkirakennetta eheyttävillä maankäyttöratkaisuilla edellytykset sujuvalle ja turvalliselle liikkumiselle sekä hyvälle joukkoliikenteelle. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 13 / 13 Espoon keskusta laajennetaan liikenteellisenä solmukohtana ja palveluja kehittäen. Tavoitteena on nivoa Espoon keskus ja Lommila kaupunkirakenteelliseksi kokonaisuudeksi. Tulevan kaupunkiradan varrelle laajentuva virkeä kaupunkikeskus on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas sekä vaiheittain toteuttamiskelpoinen. Kirkonkylän ympäristöä vahvistetaan paikallisena identiteettitekijänä. Lommilan alue rakentuu osaksi Espoon keskuksen palveluja siten, että sinne syntyy kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen innovatiivinen keskittymä, ’liiketoiminnan fantasia-alue’. Lommila toimii merkittävänä vetovoimatekijänä ja linkittää Kehä III:n vyöhykkeen Espoon keskukseen. Rantarata ja tuleva Länsirata muodostavat joukkoliikenneverkon rungon, johon tukeutuvat kyläkaupungit Hista ja Forsbacka-Mynttilä. Kyläkaupungeista on sujuvat ja viihtyisät kävely- ja pyöräily-yhteydet asemalle ja ne tarjoavat erilaisia yhteisöllisen asumisen muotoja Espooseen. Kalajärveä kehitetään elinvoimaisena paikalliskeskuksena ja lähipalvelukeskittymänä. Kylänauhojen kylät tukeutuvat olemassa olevan palvelu- ja teknisen verkon varaan. Kyliä kehitetään niiden omien identiteettitekijöidensä mukaisesti. Terveys ja hyvinvointi näyttäytyvät visiossa yhteisöllisyyden tukemisen lisäksi rakentamattoman ympäristön arvojen tunnistamisena ja vaalimisena. Monille visioalueen asukkaille avautuu luonto miltei suoraan takapihalta. Alueen kulttuurihistoria nostetaan näkyväksi osaksi visioalueen identiteettiä. Alueella on toiminnallisina erityisyyksinä hyvinvointikeskuksia ja hevostoiminnan keskittymiä. Laajojen ja yhtenäisten virkistysalueiden ja kulttuuriympäristöjen säilyminen ja seudullinen kytkeytyminen turvataan. Kansallispuisto Nuuksio ja Espoon Keskuspuisto tarjoavat laajemman ulkoilu- ja retkeilyympäristön. Työpaikka- ja liiketoiminta-alueet on esitetty laajoina aluekokonaisuuksina. Pienteollisuusalue ja ekoteollisuusalue on lisäksi esitetty nykyisiin aluevarauksiin tukeutuviksi. Osayleiskaavan tavoitteet Mitoitus Espoossa varaudutaan ja luodaan edellytykset väestön kasvuun sekä mahdollistetaan 400 000 asukkaan tai sitäkin suurempi väestömäärä vuonna 2050. Koska rakentamispotentiaali ei toteudu kaikilla alueilla, tulee yleiskaavoissa varautua erilaisiin kehittämissuuntiin. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 14 / 14 Yleiskaavalla mahdollistetaan noin 60 000 uuden asukkaan ja noin 11 000 työpaikan sijoittuminen alueelle vuoteen 2050 mennessä. Kaavalla pyritään osaltaan vastaamaan lyhyellä aikavälillä kaupungin 2500 asunnon vuositavoitteeseen. Kaupunkirakenne Tuleva ratayhteys länteen mahdollistaa uusien radan varren kaupunkikeskittymien rakentumisen, mikä lisää alueen merkitystä kaupunkirakenteessa. Pohjois-Espoon ja Vihdintien merkitystä vahvistetaan seuturakenteessa mikä lisää Kalajärven merkitystä paikalliskeskuksena. Espoo-tarinan mukaisesti eheytämme olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydennysrakentamalla. Kasvun painopisteet sijoittuvat radan ja asemien äärelle. Kaupunkirakenne pientalovaltaistuu kauemmaksi keskustoista mentäessä. Liikenne Vuonna 2014 laaditun liikenneverkkovision mukaan Keski-Espoossa tulevaisuuden raideliikenteen rungon muodostavat Espoon kaupunkirata (Rantarata) ja Länsirata. Poikittaiset yhteystarpeet voidaan täyttää noin 2030-luvulle asti runkobussilinjastolla. Runkobussilinjasto parannetaan asteittain pikaraitiojärjestelmäksi. Runkoverkko kytkee kaupunkirata- ja metrojärjestelmät yhteen ja parantaa kaupunkikeskusten välisiä liikkumistarpeita ja liityntäyhteyksiä. Espoon keskus on liityntäliikenteen ja useiden joukkoliikenteen runkoyhteyksien solmukohta. Siniviherrakenne Yleiskaavan alueella säilytetään riittävän laajat viheralueet ja etenkin ekologisesti merkittävät yhtenäiset luonnonalueet. Alueen viherrakenne, luontoarvot, ekologiset yhteydet, järvet ja virtavedet sekä niiden monimuotoisuus turvataan yleiskaavoituksen mahdollistamalla tavalla. Alueella säilytetään seudullisesti tärkeät viheraluekokonaisuudet sekä toimivat yhteydet seudulliseen viheralueverkostoon. Keskeisten yhteyksien jatkuvuuden kannalta tärkeät kehittämiskohteet tunnistetaan. Alueiden monikäyttöä muun muassa luonnonsuojelun, virkistyksen ja muiden ekosysteemipalveluiden tuotannossa kehitetään. Virkistyskäyttöä ohjataan laadukkain ulkoilureitein erityisesti kulutukselle herkkien kohteiden läheisyydessä. Palvelut Palveluiden järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020:n (kaupunginvaltuusto 13.12.2010) mukaan palvelut keskitetään solmukohtiin hyvien liikenneyhteyksien varteen. Palveluverkko muodostuu osin lähipalveluista ja osin eriasteisesti keskitetyistä palveluista. Palveluverkkoa kehitetään tukeutuen mahdollisimman paljon jo olemassa oleviin toimitiloihin. Palveluja on tarkoitus koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Alueella sijaitsee yksi kaupunkikeskus (Espoon keskus) ja Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 15 / 15 aluekeskus (Kalajärvi). Espoon keskukseen sijoittuu kaupunkitasoisia palveluja ja Kalajärvelle aluepalveluja. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Suunnittelun kuluessa ilmenee tarkemmin tarvittavien vaikutusten arviointien laatu ja määrä, joihin osalliset voivat esittää omia näkemyksiään. Tietoa kaavan vaikutuksista saadaan alkuvaiheessa alustavien maankäyttövaihtoehtojen perusteella, ja tieto syventyy ja täydentyy kaavaprosessin kuluessa. Suunnittelu Tavoitteiden pohjalta valmistellaan kaavaluonnos. Alustava aikataulu: - 2014-2015 visio 2016-2017 luonnos 2017-2018 ehdotus 2020 yleiskaava Espoon kaupunki Pöytäkirja § 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 Sivu 16 / 16
