Skenaariomatriisi ja prosessi, Tiina Koljonen, VTT

Low Carbon Finland 2050 –platform
3. työpaja
2.12.2013, Dipoli, Espoo
Tiina Koljonen & Lassi Similä, VTT
4.12.2013
2
3. työpaja – tavoitteena saada kommentteja, ehdotuksia, kritiikkiä,
yms. alustaviin vähähiiliskenaarioiden määrittelyihin ja
skenaariotuloksiin
12.00–12.15 Tilaisuuden avaus, Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö
(Sali 4A)
12.15–13.30 Alustavien skenaarioiden esittely
•
•
•
•
•
Skenaariomatriisi ja prosessi, Tiina Koljonen, VTT
Kansantalous, Juha Honkatukia, VATT
Metsien käytön kehitys, Maarit Kallio, Metla
Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta, Susanna Kihlman, GTK
Energiajärjestelmät, Antti Lehtilä, VTT
13.30–13.45 Kahvi ja jakaantuminen työryhmiin
13.45–15.00 Työskentelyä ryhmissä
15.00–15.50 Ryhmätöiden purku
15.50–16.00 Yhteenveto ja tilaisuuden lopetus
http://www.lowcarbonplatform.fi/
4.12.2013
Skenaariot perustuvat neljään
erilaiseen näkökulmaan:
1.
2.
3.
4.
Jatkuva kasvu (Growth)
Pysähdys (Stagnation)
Säästö (Save)
Muutos (Change)
III Työpaja 2.12.2013
3
4.12.2013
4
Miten skenaariot on rakennettu?
Tulevaisuustaulukko,
4 skenaariota
Tutkijatyöpaja 29.11.
Tulevaisuuspyörä
1. Työpaja 25.9.
”Jatkuvan kasvun” skenaario: VAKAUDESTA INNOVAATIOITA
Nina Wessberg
Yhteiskuntarakenne, talous
Tuotantosu
unnat
Uudet luonnonvarat:
Tuotetaan
laadukkaasti,
Suom essa
tehokkaasti
Jos Suomessa enemmän
päästövähennystavoitteet
tuotantoa, miten hallita
syvän meren pohjat, avaruus,…
ja vastuullisesti
Onko meillä luonnonvaroja,
Globalisoituminen
lokalisoituminen
Luonnonvarat energiana Suomesta / jalosteina
Suomesta
esim. soraa rakentamiseen,
malmivarat?
/
Metsäteollis uu de n
Missä materiaalitehokkuude n
pullonkaulat?
Biomassa käyttö vs, säilöminen
metsässä
tuotann o n
m uutos,
m etsäteollisuu des ta
kem ianteollisu u tt a
Yhdyskuntarakenne
tehostaminen ei enää riitä,
Teknologian omavaraisuus
Uusia tuotteita puusta,
esim. rehua naudalle puusta
Yhdyskuntaraken
ne
Liikkumisen tarpeen väheneminen
(tietoyhteiskunta)
Puhdas luonto tuotteena
Mahdollisimman
vähän vai mahdollisimman
tehokkaasti
Liikenteen sähköistäminen
Teollisuus
Biomateriaalit
(vähemmän energiaa kuluttava)
Kierrätystalous
Uudet liikkumiskonseptit
Vesi
Materiatehokkuus
Lähipalvelut
Vähähiilinen Suomi 2050
(luonnonvarayhteiskunta)
Väestörakenne
Energiatehokkuus
Pienimuotoinen
energiantuotanto
CCS
Vähemmän
fossiilisia
Energi
an
tuotan
to
Muut uusiutuvat kuin metsä: aurinko, tuuli, aalto
Hyvinvoinnin jakautuminen
Poliittiset ohjauskeinot
Liikkuminen, ruoka,
asuminen
Palveluyhteiskunnassakin
energiaa ja materiaaleja
Ruuan tarve kasvaa
Sääntely
Levät uusi biomassa
BKT: n kasvu, 2050 väki 2 x rikkaampaa
Ruokakorin muutos, ihmisten ruokailutottumusten
muutokset
muutokset raaka-ainetarpee seen
Kansallisvarallisuuden kasvu
Luonnonvarayhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan
(koulutus)
Energian käytön kasvun irtautuminen BKTkasvusta (energiaintensiteetin radikaali lasku)
Työvoiman pitää riittää: kuinka? Jakautuminen
toimialoittain?
Hajautettu vai/ja keskitetty yhdyskuntarakenne
=> tulee joustaa, eli ihmisen vapaa valinta
Myös täysin uusia yhdyskuntarakenteita
Hajautettu rakenne edellyttää lähityöpaikkoja, palveluja ja materia (?)
Painopiste kotimaisten luonnonvarojen käytössä
Huipputeknologia ei massatuotantoa =>
pääomatarve, materiaalikysyntä pienenee
Perinteisen bulkkipaperin tuotanto vähenee,
metsän käyttö korkeamman arvonlisän
tuotteisiin
Kaivostoiminta kasvanee – jalostetaanko
metallit myös Suomessa?
Materiaalien kierrätys, TEOLLINEN EKOLOGIA
(liittyy kaikkiin pääotsikoihin)
Kulutuspohjainen päästövähennys
Ilmaston
muutoksen
vaikutukset
Tarvittava driveri: päästö 100 €/tCO2
Nielut luonnonvara
Uudet maatalousteknologiat
Teknologiset innovaatiot
”Pieni ruoka” (hyönteiset, madot yms.,
keinoliha)
Metsän kasvattaminen
Luonnonvarat
Viherkatot, kaupunkiviljelmät
Kuluttajille helppoa / kannattavaa
Onko puu 2050 hiilineutraali?
Globaali työnjako maankäytössä
Uudet liiketoimintakonseptit
Teollisen ekologian järjestelmät maataloudessa
Ruuan
tuotanto
ja varallisuuserä
kannattavaa
Suuret maatalousyksiköt
”kolhoosit”
/ palvelut
/ Laskentasääntöjen
muuttuminen
Poliittinen
tahtotila
Energia
Palvelut
Maatalous
Poliittinen tahtotila
Metsien käytön muutos: massatuotannosta
luontopalveluihin (ekosysteemipalvelut)
Kestävä hyödyntäminen
Materiaalitehokkuus, materiaalien kierrätys,
TEOLLINEN EKOLOGIA
Intensiivi- ja ekstensiivituotannon eriytyminen
(varataan tietyt alueet tehotuotannolle)
Kriittiset materiaalit: Suomen varat, joidenkin
materiaalien kriittisyys on huomioitava myös
teknologian kehityksessä
Metsäteollisuuden energiantarve vähenee ->
energian vienti mahdollista?
Metsästä energiaa jossakin vaiheessa
Hiili- ym. -vuodot huomioitava
Säätöenergian tarve -> bioenergian uudet
ratkaisut
Kriittiset materiaalit -> hyötysuhteet jne.
Ekosysteemipalvelut
”Onnellisuuspalvelut”
Lähiruokaa
Ruoan+bioenergian tarve -> pellot varmasti
käytössä
Ilmastonmuutoksen vaikutus viljelyolosuhteisiin
Globaali ilmastosopimus -> khkpäästöoikeuksilla selkeä hinta
4 skenaariotarinaa
VTT asiantuntijat
4.12.2013
5
Miten skenaariot on rakennettu?
Skenaariomatriisin
jatkotyöstö
2. Työpaja 22.1.2013
Parametritaulukko
Skenaarioiden laskenta
4.12.2013
6
“Kevyt pikakysely” 2. työpajan kutsutuille henkilöille
Mitä tuotteita tai palveluita eri skenaarioissa Suomen kansantaloudessa
voitaisiin tuottaa v. 2050?
Esimerkki – Jatkuva kasvu, sanapilvi avoimista vastauksista
cleantech
-mopot -palvelut aasia biotalous clean-tech
edellyttää edistynyt enemmän
energiasektorilla energiateknologian energiateollisuus energiavarastoteknologiat erilaiset innovaatiot
jokseenkin jossa jotka kaivosteollisuus kaivostoiminta kehittäminen kestävät korkean koska
koulutuspalvelut kuitenkin kykenevä laajasti liittyvä liittyvät läpimurtoa lääkkeet lääkkeitä
massamarkkinoilla materiaaleja
matkailu
metalliteollisuus metsä- mineraalit monitoimialaksi
palvelut
muokkautuu mutta niiden niukkuus nähdä olisi onkin osaaminen palveluissa
paperiteollisuus peliteollisuus polttoaineita raaka-aineet rakennusalan skenaariossa suomella suomen
suomessa
sähköpyörät
tuotteita
vienti
teknologiaosaamisen toiminta tuotekehitys tuottavaksi
tuotteet
tuotteiden
tällöin tässä uudet uudistumaan vaativat vaikea vaikka varmaan varmaankin vienti
vuolukiviuunit
4.12.2013
7
Skenaarioiden pääkohdat ja erot
Väestö-, toimiala-, teollisuus-, yms. rakenteet
Politiikka,
ihmisten
arvot &
käyttäytyminen,
yhdyskuntarakenne, …
Jatkuva
kasvu
(taloudellinen
menestys,
glob. 2 °C
politiikka)
Säästö
(EU:n
vähähiilietunoja)
Muutos
(korostaa
innovaatioita,
glob. 2 ° C
politiikka)
Pysähdys
(riskisken.,
2 °C pol. ei
onnistu)
Teknologia ml. T&K
Luonnonvarat
ja niiden käyttö
(metsä,
mineraalit,
turve,
uusiutuvat, …)
4.12.2013
8
Skenaarioiden laskenta
(jokaisen pallon ja laatikon tulokset tuottavat eri mallit, jotka
myös käyttävät lähtötietoina muiden mallien tuloksia)
Kansantalous,
toimialarakenne
Kaivannaisteollisuus,
metallien
jalostus
Nielut
-Jatkuva
kasvu
-Muutos
-Säästö
-Pysähdys
Metsäteollisuus,
metsien
käyttö,
maatalous
Aluekehitys
Energiajärjestelmä,
khk-päästöt
Liikenne
Rakennukset
Maatalous
Jätehuolto
4.12.2013
9
Low-Carbon Platform -skenaariot
1. Baseline: Nykyinen politiikka, ei syviä päästöjen vähennystavoitteita,
nykyinen teollinen ja yhdyskuntarakenne
2. Base-80%: Kuten Baseline, mutta EU:n 80%:n KHK-päästöjen
vähennystavoite ja globaali ilmastopolitiikka
3. Jatkuva kasvu (Growth): Tasainen kasvu ja innovaatioita tukeva politiikka;
EU:n 80%:n KHK-päästöjen vähennystavoite ja globaali ilmastopolitiikka,
innovatiiviset hight-tech teknologiat, äly-yhteiskunta, kaupungistuminen
4. Muutos (Change): High hightech (3D-printtaus, robotit, …), teollisen
rakenteen radikaali muutos, uusiutuvan energian uudet teknologiat,
yhdyskuntarakenne?
5. Säästö (Save): EU:n päästötavoitteiden ”etunoja” => Kaikki on kallista,
panostetaan erityisesti energian ja materiaalien säästöön, teknologian kehitys
maltillista, kotimaisuus arvossaan, vienti Suomen lähialueisiin
6. Pysähdys (Stagnation): Ilmaston lämpeneminen, globaali epävakaus =>
talouskasvun taantuminen ja vienti heikkoa myös lähialueille, teknologian
kehitys hidasta, omavaraisuus
10
4.12.2013
Keskeisiä skenaario-oletuksia
Baseline
GHG-politiikka
Biojalosteet, min.
Ydinvoima, max.
EU
Globaali
1000 t
GW
Base-80
Jatkuva kasvu
Pysähdys
Säästö
Muutos
2030
2050
2030
2050
2030
2050
2030
2050
2030
2050
2030
2050
20 €
30 €
-40 %
-80 %
-40 %
-80 %
-40 %
-80 %
-60 %
-80 %
-40 %
-80 %
2,5°
2,5°
100
100
TEM-Baseline
100
100
TEM-Baseline
600
7.0
600
5.0
300
5.4
300
3.4
600
7.0
600
7.2
600
3.8
600
1.6
6.5
kyllä
kyllä
7.0
kyllä
kyllä
9.0
kyllä
kyllä
12.0
kyllä
kyllä
6.5
raj.
raj.
7.0
raj.
raj.
6.5
kyllä
kyllä
7.0
kyllä
kyllä
9.0
raj.
raj.
12.0
raj.
raj.
2,5°
2,5°
TWh
Metsäteollisuus
1000 t
TEM-Baseline
TEM-Baseline
8710
7350
7170
5420
10900
10880
7300
4000
Terästeollisuus
1000 t
TEM-Baseline
TEM-Baseline
6470
6740
4770
4950
5190
5190
4400
3850
Kaivannaisteollisuus
TEM-Baseline
TEM-Baseline
Nopea kasvu
TEM-Baseline
Nopea kasvu
Maltillinen kasvu
Muu teollisuus
TEM-Baseline
TEM-Baseline
Nopea kasvu
Hidas kasvu
Maltillinen kasvu
Nopea kasvu
LC-Inno
LC-Inno
LC-Tonni
LC-Onni
Maksimikorjaus
LC-Tonni
LC-Inno
LC-Inno
Palvelu- & kotitaloussähkö
Liikenteen suoritteet
Liikenteen teknologia
7.0
ei
ei
4°
Tuulivoima min.
CCS, bio
CCS, foss.
Rakennukset, vanhat
Rakennukset, uudet
6.5
ei
ei
2,5°
Minimikorjaukset Minimikorjaukset
REMA-Bau
REMA-Bau
TEM-Baseline
TEM-Baseline
LC-Inno
LC-Onni
LC-Tonni
Tuntuvaa kasvua
LC-Tonni
LC-Tonni
LC-Tonni
LC-Tonni
LC-Inno
LC-Inno
LC-Onni
LC-Tonni
Lisäsäästöjä
LC-Tonni
LC-Inno
LC-Inno
• TEM-Baseline: Energia- ja ilmastostrategian perusura vuoteen 2025, josta
ekstrapoloitu vuoteen 2050
• LC-Tonni, -Inno, -Onni viittaavat VTT:n Low Carbon Finland 2050 –työssä (2012)
oletettuihin määrittelyihin
4.12.2013
11
Ohjeistus ryhmätyöskentelyyn
Ryhmät:
Sali 13: Asuminen, palvelut ja liikenne
Sali 22: Kaivannais- ja metalliteollisuus
Sali 24: Metsäteollisuus, maatalous, bioenergia ja biojalosteet
Sali 25: Muu energiantuotanto ja energiainfrastruktuuri
Ryhmätyöskentelyn tavoitteet: Arvioida skenaarioiden lähtökohtia ja tuloksia
Oletukset – tulokset – edellytykset – pullonkaulat
Johdonmukaisuus, koherenttius
Analyysi: mitä vaihtoehtoiset polut tarkoittaisivat ryhmän toimialan tai
sektorin näkökulmasta? Haasteiden konkretisointi!
Muut kommentit (jos jää aikaa):
Miten tuloksia pitäisi esittää suurelle yleisölle vs. asiantuntijoille vs.
päätöksentekijöille (tärkeät indikaattorit tms.)
CleanTech ja Suomen kilpailukyky: Suomen valttikortit eri skenaarioissa
4.12.2013
Next steps
Skenaariolaskelmien jatkotyöstö ja tulosten analysointi
3. työpajan tulokset
www-asiantuntijakysely työpajaan kutsutuille ja osallistuneille
laajempi www-kysely?
Tulosten ja johtopäätösten raportointi huhti-toukokuu 2014
Tulosten esittely ja viestintä kesäkuu 2014
12