Kognitiivinen kehitys lapsuudessa

Transcription

Kognitiivinen kehitys lapsuudessa
KOGNITIIVINEN KEHITYS
LAPSUUDESSA
Johanna Hasselgrén, Työväen Akatemia
KOGNITIIVINEN KEHITYS
= älyllinen ja kielellinen kehitys,
oppimisen ja muistin muutokset
sekä ongelmanratkaisutaitojen
kehittyminen
(Lukion psykologia 2, Otava)
ARTIKKELIT
• Varhainen kognitio, temperamentti ja
vuorovaikutus - Lyytinen, Eklund ja
Laakso
• Älyllinen kehitys ja koulutus - Hautamäki
KOGNITIIVISEN KEHITYKSEN PERUSTA
• Aivot ja hermosto  synapsit!
• Kehittyvässä hermostossa ennen syntymää hermosoluja
merkittävästi enemmän kuin myöhemmin jää käyttöön
 hermoverkko järjestäytyy: synapseja syntyy ja kuolee
 yhteys kognitiivisen kehityksen kannalta merkittäviin tapahtumiin
yhdessä aivokuoren aineenvaihdunnassa ja sähköisissä toiminnoissa
tapahtuvien muutoksien kanssa
• Hermoston kypsymistä ohjaa geneettinen koodi  mm. hyvin
varhainen valmius reagoida ihmiskasvoihin ja kielelliseen
stimulaatioon
• Greenough, Black & Wallace:
– kokemusta odottava tiedon tallennus
– kokemuksista riippuva tiedon tallennus
– kehityksen herkkyyskaudet
KIELEN KEHITYS
• Vauva erottaa jo syntyessään kielelle ominaisia foneemisia piirteitä
muista äänistä
• Vauvalla saattaa jo syntyessään olla herkkyyttä erotella myös
joitakin äidinkielen ominaisia säännönmukaisuuksia: tunnistaa jo
kohdussa äidin toistamia lastenriimejä, jotka tallentuvat muistiin
 tunnistaa ne myös syntymän jälkeen
• Vastasyntynyt erottaa omaan äidinkieleensä kuuluvia kielelle
ominaisia prosodisia ominaisuuksia  niiden perusteella erottaa
mm. kieliä toisistaan ja erottaa ä-kielen äänteiden perusominaisuuksia vieraan kielen äänteistä 6kk iässä
• Vauva suuntaa varhain pelkän äänihavainnon perusteella
huomionsa vanhempien hänelle tarkoittamaan puheeseen 
vanhempien käyttämä prosodia merkityksellistä varhaisessa kielen
oppimisessa
OPPIMINEN
• Vastasyntyneen epätarkat aistit tarkentuvat ympäristössä
muuttumattomina ilmenevien ja sen erottuvimpien piirteiden
hahmottamisessa pian, erityisen keskeiset, vauvalle tärkeät
ympäristön piirteet opitaan hyvin nopeasti
• toistamiseen ja imitoimiseen perustuva oppiminen
varhaisessa lapsuudessa keskeinen oppimisen muoto,
– tästä kuitenkin ehkä joitain ongelmia oppimisen edetessä  esim.
opittujen sääntöjen liiallinen yleistäminen kielessä
• ”Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa”
– varhaislapsuuden oppimisetu: ainakin osittain hermoston ansiota
– mm. kielten oppiminen vaikeutuu vanhemmiten
• Kokemuksella ja oppimisella osuus jopa aivan varhaisimpien
valmiuksien muodostumisessa
POHDINTATEHTÄVÄ:
Miten seuraavat tekijät vaikuttavat
kognitiiviseen kehitykseen ?
– motoriikka
– temperamentti
– sosiaalinen vuorovaikutus
– ympäristö
VASTAUKSET
• Motoriikka:
– ympäröivän maailman jäsentyminen edellyttää havaitsijan
liikkumista ja aktiivista osallistumista ympäristön
manipulointiin
– vauvan tietoisuus omasta toiminnasta lisääntyy, kun tämä
huomaa saavansa liikkeillä aikaan muutoksia ympäristössä
– monet helpolta vaikuttavat toiminnot (esim. esineeseen
tarttuminen) kognitiivisesti vaativia
• Temperamentti: esim. pitkäjänteisyys –temperamenttipiirre
varmasti edesauttaa esim. ongelmanratkaisutaitojen
kehittymistä
(tämä oma ajatus, ei sanottu suoraan artikkelissa)
• Sosiaalinen vuorovaikutus:
– lapsen ollessa 1v. mitatun kiintymyssuhteen laatu ennakoi lapsen
myöhempää kehitystä  turvallisesti kiintyneet lapset esim.
taitavampia ongelmanratkaisutehtävissä äitinsä kanssa
– vanhemman ja lapsen vuorovaikutus tärkeä stimulaation lähde
varhaislapsuudessa
– aktiivisesti lapsen tarkkaavaisuutta suuntaava äidin toiminta ennustaa
myöhempää kehitystä  leikin taso, sanavaraston laajuus, kielen
ymmärtäminen, kognitiivis-kielellinen kompetenssi 2v. iässä
– joint attention –tilanteet erityisen tärkeitä kielen kehityksen kannalta
– oleellista että hoitaja huomaa milloin lapsi tarvitsee apua, milloin on
annettava tilaa ja milloin vastuuta
– kognitiivisen suoriutumisen kannalta suotuisia piirteitä vanhemman
ohjausstrategioissa: ei-dominoivat, kielelliset, ei-direktiiviset lapsen
toimintaa tukevat ja avustavat sekä kognitiivisesti vaativat otteet
– Bruner, Vygotsky: kognitiivisen kehityksen juuret sosiaalisessa
yhteydessä, Vygotsky: lapsen korkea-asteisemmat kognitiiviset
toiminnot saavat alkunsa yhteistoiminnassa aikuisen kanssa
• Ympäristö:
– kognitio (ja temperamentti) kehittyvät sosiaalisessa
vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa  ympäristö
vaikuttaa yksilöön, yksilö muuttaa ympäristöä ja ottaa siitä
vastaan vaikutteita, geenit voivat aktivoitua ympäristön
vaikutuksesta tai geenien aktivoituminen voi saada yksilön
muuttamaan ympäristöään
– hermoverkkojen järjestyminen: intensiivinen
suuntautuminen tiettyyn toimintakykyjen alueeseen lisää
toimintavalmiutta tämän aktiivisuuden suuntaisesti,
virikkeet saavat toiminnan kasvua aikaan lisäämällä
aktivoitujen aivoalueiden aineenvaihduntaa  tukee
uusien synaptisten yhteyksien syntymistä
= ”harjoitus tekee mestarin”
VARHAINEN KOGNITIO MYÖHEMMÄN
ÄLYLLISEN KEHITYKSEN ENNAKOIJANA
• Varhaisilla kognitiivisilla valmiuksilla
merkittävä jatkuvuus myöhempään ikään
= yleisen toimintavalmiuden suhteellinen
pysyvyys vai oppimisen tueksi käytettävissä
olevat erityisvalmiudet (esim. ympäristö)?
PIAGET JA ÄLYLLISEN KEHITYKSEN VAIHEET
1. Sensomotorinen vaihe
–
–
Vauvaikä (0-2v.)
Toimitaan refleksien varassa, liikkeet ja niiden seuraukset
sekä havainnot ja liikkeet yhdistyvät
2. Esioperationaalinen vaihe
–
–
–
Leikki-ikä (2-6v.)
Symbolit, asioiden mieleen palauttaminen ilman välitöntä
havaintoa, tehtävien ratkaisussa kuitenkin riippuvaisuus
näköhavaintoon, puheen kehitys, luova leikki
1:1 vastaavuuden ymmärtämisen kehittyminen
3. Konkreettisten operaatioiden vaihe
–
–
–
Kouluikä (6-11/12v.)
Kehityksellisesti universaali
Järjestäminen, kategorisointi, säilyvyys-toiminnat ja
numero-operaatiot (kardinaalisuus ja ordinaalisuus)
Aikainen konkreettinen, keskivaiheen konkreettinen,
vakiintunut konkreettinen/kypsien konkreettisten
operaatioiden vaihe, konkreettinen yleistys
Looginen ajattelu perustuu konkreettisiin havaintoihin
–
–
•
•
•
konkreettisten toimintojen kuvitteleminen
pysyvyyden ilmiön ja palautuvuuden ymmärtäminen
ei pystytä abstraktiin ajatteluun
4. Formaalien operaatioiden vaihe
–
–
11-12v. eteenpäin
Edellyttää erityisiä järjestelyjä: opettamista, interventioita
–
–
Vaativa, hypoteettinen ajattelu
Skeemat: muuttujien tunnistaminen ja poissulkeminen,
luokittelu, suhde ja verrannollisuus, kompensaatio ja
tasapaino, korrelaatio, todennäköisyys, formaaliset mallit &
looginen päättely
Aikainen formaalinen, vakiintunut formaalinen, formaalinen
yleistys
Shayer: formaaliset mallit alkavat, kun kohdataan ristiriita,
aiemmin tilanteen selittänyt malli joutuu konfliktiin toisen
mallin kanssa
Abstrakti ajattelu ei enää sidoksissa konkreettisiin tilanteisiin
 vain 30-35% ikäluokasta saavuttaa
–
–
–
•
•
suhteellisuuden ja todennäköisyyden ymmärtäminen
useiden tekijöiden yhteisvaikutuksen huomioon ottaminen
ongelmanratkaisussa

Similar documents