Kylpyhuoneen epoksilattian laadunvarmistus

Transcription

Kylpyhuoneen epoksilattian laadunvarmistus
Tony Dammert
Kylpyhuoneen epoksilattian laadunvarmistus
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Insinööri (AMK)
Rakennustekniikan ko.
Insinöörityö
15.4.2015
Tiivistelmä
Tekijä
Otsikko
Tony Dammert
Kylpyhuoneen epoksilattian laadunvarmistus
Sivumäärä
Aika
36 sivua + 2 liitettä
15.4.2015
Tutkinto
Insinööri (AMK)
Koulutusohjelma
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehto
Rakennustuotantotekniikka
Ohjaajat
Lehtori, Jouni Ruotsalainen
Vastaava työnjohtaja, Henri Kylmäperä
Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi RSP-Lahti Oy.
Tutkimuksen lähtökohtana oli yrityksen tarve kehittää saneerauskohteissa tapahtuvaa kylpyhuoneiden epoksilattioiden laadunvarmistusta, sekä vähentää työvirheitä ja takuukorjauksia tulevaisuudessa. Tutkimus on RSP-Lahti Oy:n kannalta hyvin ajankohtainen, koska yrityksen on tarkoitus toteuttaa kuluvan vuoden aikana hankkeissaan noin 200-300 kylpyhuoneen epoksilattian saneerausta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda yritykselle yhtenäinen työohje koskien epoksilattioiden työn toteutusta sekä tarkistuslista työnaikaista laadunvarmistusta varten.
Epoksilattioita ja niiden asennusta koskeva tieto hankittiin verkkolähteistä ja asiakirjoista.
Tutkimuksessa hyödynnettiin tämän lisäksi eri työmailla tehtyjä havaintoja, sekä yrityksessä
pidettyä lomakekyselytutkimusta. Lomakekyselyn tarkoituksena oli saada selville sellaista
työn toteutusta koskevaa tietoa, jota ei löydy tuotevalmistajan ohjeistuksesta tai muista vastaavista julkaisuista.
Tutkimustuloksena syntyi kylpyhuoneiden epoksilattioiden toteutusta koskeva työohje sekä
laadunvarmistusta ja sen dokumentointia käsittelevä tarkistuslista. Työohjeen tarkoituksena
on tehostaa ennen työn toteutusta suoritettavaa työhön perehdyttämistä sekä nostaa esiin
toteutuksessa ilmeneviä ongelmakohtia. Tarkistuslistan tarkoituksena on koota keskeisimmät laatuun vaikuttavat tekijät työn toteutuksen kannalta. Tarkistuslista toimii tämän lisäksi
muistilistana, josta pystytään seuraamaan laatuun vaikuttavien tekijöiden toteutumista.
Opinnäytetyö paljastaa, mistä kylpyhuoneen epoksilattioiden toteutuksessa ilmenevät laatupoikkeamat johtuvat. Yritys saa näkemyksen siitä, kuinka toteutus kannattaa tulevaisuudessa suorittaa, kuinka tilaajan vaatima laatutaso voidaan saavuttaa kerralla, ja kuinka virheistä aiheutuvat lisäkustannukset voidaan välttää.
Avainsanat
Vedeneristys, epoksi, laadunvarmistus
Abstract
Author
Title
Tony Dammert
Bathroom Epoxy Floor Quality Assurance
Number of Pages
Date
36 pages + 2 appendices
15 April 2015
Degree
Bachelor of Engineering
Degree Programme
Civil Engineering
Specialisation option
Construction and Site Management
Instructors
Jouni Ruotsalainen, Senior Lecturer
Henri Kylmäperä, General foreman
This thesis was made for RSP-Lahti Ltd.
The starting point of this study was the company´s need to develop quality assurance in
installing epoxy bathroom floors and to reduce work defects and warranty repairs in the
future. RSP-Lahti Ltd benefited greatly from this study because the company plans to rebuild
200-300 bathrooms in 2015. The aim of this thesis was to provide the company with coherent
working guildelines and a check-list for quality assurance.
Information was collected from the internet, construction sites and documents. A survey was
also held: the purpose was to produce information on the execution of the work. The purpose
was to find information that can not be found in any manufacturer´s documents.
The information produced was transformed into a working guide and a check-list for quality
assurance. The purpose of the working guide is to help in installing epoxy floors and make
the process more efficient. All the critical stages are depicted in the guide. The purpose of
the check-list was to collate all the important factors impacting the quality of the work. It is
also easier to secure the work quality and keep track of the project phases with a check-list.
RSP-Lahti Ltd. was provided with all this information. The company came to know which
things affect on the quality of epoxy floors. The company also learnt how to prevent unexpected costs caused by work defects.
Keywords
Waterproofing, epoxy, quality assurance
Sisällys
Lyhenteet
1
2
3
4
5
Johdanto
1
1.1
Työn tilaaja
1
1.2
Tutkimusongelma
1
1.3
Tavoitteet ja työn rajaus
1
1.4
Tutkimusmenetelmät ja toteutus
2
Laatu ja sen varmistaminen
3
2.1
Laatu käsitteenä
3
2.2
Laadun varmistaminen työn toteutuksen aikana
4
Epoksi aineena
5
3.1
Epoksi kylpyhuoneen lattiapinnoitteena
5
3.2
NM 100 vedeneristysmenetelmä
6
Nykytilanne epoksilattioiden laadunvarmistamisessa
7
4.1
Laadunvarmistus yrityksen sisällä
7
4.2
Tuotevalmistajan ohjeistus laadunvarmistamisessa
8
4.3
Märkätilojen vedeneristyksen henkilösertifiointi
9
Epoksilattian tekemisen työohje
11
5.1
Työturvallisuus
11
5.2
Materiaalien varastointi
12
5.3
Pinnoitettavan lattian vaatimukset
12
5.3.1
Lattian kosteuspitoisuuden todentaminen
13
5.3.2
Lattian kaato-, lujuus- ja tasaisuusvaatimukset
15
5.4
Lattian primerointi
16
5.5
Joustoepoksin asennus
19
5.6
Epoksipinnoitus
23
5.7
Kalusteiden kiinnittäminen epoksilattiaan
28
5.8
Asukkaiden perehdyttäminen epoksilattioiden käyttöön
28
5.9
Epoksilattian työn suorituksen ajoitus kylpyhuonesaneerauksessa
29
6
7
5.10 Epoksilattian työn toteutuksessa riskialttiit vaiheet
30
5.11 Epoksilattian uudelleenpinnoitus virhetilanteessa
31
Epoksilattian laadun tarkistuslista
33
6.1
Tarkistuslistan vaikutus laadun varmistamiseen
33
6.2
Tarkistuslista
33
6.3
Tarkistuslistan dokumentointi yrityksessä
34
Yhteenveto
Lähteet
Liitteet
Liite 1. Kyselylomake
Liite 2. Epoksilattian laadun tarkistuslista
35
37
1
1
1.1
Johdanto
Työn tilaaja
Opinnäytetyön tilaajana toimi lahtelainen korjausrakentamiseen erikoistunut yritys RSPLahti Oy. Yritys on perustettu vuonna 2008 ja sen liikevaihto oli viime vuonna noin 4,9
miljoonaa euroa. RSP-Lahti Oy työllistää tällä hetkellä vakituisesti noin 15 henkilöä, joten
se toteuttaa saneeraushankkeita hyvin aliurakkapainotteisesti. Henkilöstö koostuu muutamasta ylemmästä toimihenkilöstä, sekä kirvesmiehistä ja maalareista. Yrityksen saneeraushankkeet koostuvat ensisijaisesti linjasaneerauksista, huoneistoremonteista,
sekä isommista perusparannuskohteista.
1.2
Tutkimusongelma
Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli yrityksen puolesta tarve parantaa saneerauskohteissa toteutettavien kylpyhuoneiden epoksilattioiden työn suorituksen ja valmiin lopputuloksen laatua. Laadunvarmistuksen kehittäminen oli RSP-Lahti Oy:n kannalta keskeistä, koska yritys toteuttaa kuluvan vuoden aikana noin 200-300 kylpyhuoneen epoksilattiaa. Ongelmana yrityksen sisällä oli puute yhtenäisestä selostuksesta, kuinka epoksilattian toteutus tulisi suorittaa ja valvoa työn aikana. Oman haasteensa epoksilattian
työn toteutukselle toi myös se, että yritys toteuttaa kylpyhuoneen epoksilattioita, sekä
aliurakoitsijoiden tekeminä, että omien työntekijöidensä tekeminä.
1.3
Tavoitteet ja työn rajaus
Työn tavoitteena oli luoda kylpyhuoneen epoksilattioita käsittelevä työohje ja tarkistuslista laadunvarmistusta varten. Laadunvarmistuksen tavoitteena oli vähentää työvirheitä
ja takuutyökorjauksien määrää tulevaisuudessa. Työohjeen keskeisimpänä tarkoituksena yritykselle oli yhtenäisen selostuksen laatiminen, jonka mukaan yritys voi tulevaisuudessa toteuttaa kylpyhuoneen epoksilattioiden toteutusta. Työohje laadittiin työntekijän ja työnjohdon näkökulmasta, jotta työsuoritus ja siihen perehdyttäminen voitaisiin
hoitaa tulevaisuudessa ohjeistuksen pohjalta laadukkaasti. Tarkistuslistan tavoitteena oli
2
tehostaa työsuorituksen laadunvarmistusta. Tarkistuslista laadittiin palvelemaan mahdollisimman hyvin työnjohdon tarpeita, ja niin että se olisi selkeä ja käyttökelpoinen työmaaolosuhteissa. Toisena tarkoituksena tarkistuslistan laatimisella oli luoda työkalu, jolla
pystyttäisiin keräämään yritykselle asuntokohtaisesti dataa siitä, kuinka kylpyhuoneen
epoksilattian toteutus on suoritettu. Tulevaisuudessa kerääntyneen datan perusteella yritys pystyy kehittämään työn toteutusta ja hakemaan mahdollisia syitä, jotka ovat johtaneet puutteelliseen laatuun.
1.4
Tutkimusmenetelmät ja toteutus
Kylpyhuoneen epoksilattian työohjeistuksen ja tarkistuslistan laadinta pohjautui yrityksestä saatuihin tietoihin ja tuotevalmistajan antamaan ohjeistukseen. Yrityksessä suoritettiin tutkimus koskien epoksilattioiden laadunvarmistusta kyselylomakkeen avulla, johon vastasivat työntekijät ja työnjohtajat. Opinnäytetyössä tutkittiin RSP-Lahti Oy:n eri
työmaiden kylpyhuoneiden epoksilattioiden toteutusta, mistä laadittiin yhtenäinen työohjeistus ja tarkistuslista palvelemaan yrityksen tarpeita. Valmiin työohjeistuksen ja tarkistuslistan toimivuutta kokeiltiin tämän jälkeen työmaaolosuhteissa, minkä perusteella tehtiin korjaavia toimenpiteitä.
3
2
Laatu ja sen varmistaminen
Luvussa käsitellään laatua käsitteenä, sekä sen tuomia hyötyjä yritykselle. Lisäksi käsitellään, millä toimenpiteillä työn laatua voidaan varmistaa ja mitä edellytyksiä laadun varmistamiseen urakoitsija tarvitsee.
2.1
Laatu käsitteenä
Laatu on käsitteenä hyvin monisäikeinen ja tämän vuoksi sille on monta erilaista määritelmää. Kiteytetysti laadulla voidaan yleisesti tarkoittaa tuotteen tai lopputuloksen tarkoituksenmukaisuutta. [1.] Rakentamisessa ja saneeraamisessa lopputuloksen tarkoituksenmukaisuuden määrittelee aina tuotteen tilaaja. Tämän takia urakoitsijan toiminnan
tulisi olla hyvin asiakaskeskeistä, jotta määritelty laatu voitaisiin toteuttaa.
Laadukkaalla työn toteutuksella on paljon positiivisia vaikutuksia yrityksen toimintaa koskien. Yrityksen talouden kannalta laatu näyttelee merkittävää osaa, sillä laatupoikkeamista aiheutuvat virhekustannukset ovat usein hyvin kalliita. Puutteellisesta laadusta aiheutuvia virhekustannuksia ovat esimerkiksi korjaus- ja takuukustannukset. [2.] Tämän
vuoksi laadukas toteutus ja periaate ”kerralla oikein tekemisestä” ovat rakentamiskustannusten kannalta yrityksen näkökulmasta kannattavia.
Laatu on yrityksen kannalta myös kilpailutekijä, koska se vaikuttaa merkittävästi yrityksen julkisuuskuvaan. Tilaajat ovat valmiita maksamaan hyvästä laadusta, minkä takia
yrityksen on hyvä investoida toteutuksen laadun kehittämiseen. [2.]
Kuva 1.
Philip Crosbyn kirja, Laatu on ilmaista [24.]
4
2.2
Laadun varmistaminen työn toteutuksen aikana
Tilaaja asettaa rakennustyön lopputulokselle tietyt laadulliset raja-arvot jo ennen hankkeen alkua. Laadun varmistamisen kannalta on välttämätöntä määritellä tavoiteltava laatutaso, jotta työntekijä ja työnvalvoja voivat suorittaa laadun varmistamista työmaalla.
Hankkeen toteuttavan osapuolen on mahdollista päästä tilaajan asettamaan laatutasoon
vain, jos urakoitsija suorittaa säännöllisesti laadun varmistamista työn toteutuksen aikana. Laadun varmistaminen työn toteutuksessa koostuu laadun varmistamisen toimenpiteiden määrittelemisestä, sekä työnaikaisesta laadunvalvonnasta. Halutunlaisen laatutason aikaansaamiseksi, laadun varmistamiseen käytettävien toimenpiteiden tulee olla
riittävän selkeitä ja mitattavissa, jotta järjestelmällinen laadunvalvonta on mahdollista toteuttaa työmaalla. [3, s.132.]
Laadukkaan työn toteutuksen ja laadun varmistuksen pohjana työmaalla on henkilöstön
riittävä ammattitaito ja perehtyminen työn sisältöön. Kun työntekijä ja työnvalvoja omaavat riittävät perusteet työn toteutukseen liittyen, voidaan laadun varmistamista työn aikana suorittaa tarkistuslistaa apuna käyttäen. Tarkistuslista toimii hyvänä apuna työn
aikaisessa laadun varmistamisessa, koska siihen on kerätty keskeisimmät lopputuloksen
laatuun vaikuttavat tekijät. Tarkistuslista toimii myös muistilistana työn toteutusta koskien. Tämä helpottaa työn järjestelmällistä toteutusta työntekijän ja työnvalvojan osalta.
5
3
Epoksi aineena
Epoksi on aineena hyvin monikäyttöinen ja tämän vuoksi sitä käytetään laajasti erilaisissa rakentamisen ja teollisuuden tuotteissa. Luvussa käsitellään yrityksen käytössä
olevan tuotevalmistaja Tremcon epoksin ominaisuuksia kylpyhuoneen lattiapinnoitteena,
sekä käydään läpi epoksipinnoitteen rakenteen.
3.1
Epoksi kylpyhuoneen lattiapinnoitteena
Vuodesta 1995 lähtien Tremco illbruck Oy on valmistanut epoksituotteita, jotka ovat
osana yrityksen lanseeraamaa NM 100 vedeneristysmenetelmää. Edellä mainitut epoksituotteet soveltuvat erinomaisesti märkätilojen lattioiden vedeneristämiseen ja pinnoittamiseen. Yrityksen kehittelemä NM 100 vedeneristysmenetelmä on saanut paljon positiivista palautetta, koska se soveltuu erityisen hyvin ongelmallisten märkätilojen saneerauksiin. NM 100 vedeneristysmenetelmälle on myönnetty CE-merkinnän lisäksi VTT:n
toimesta tuotesertifikaatti, jonka perusteella pinnoitusmenetelmä on todistettu toimivaksi
märkätilojen lattiarakenteiden vedeneristysjärjestelmäksi. [4.]
Epoksipinnoitteen menestyksen puolesta puhuvat luotettava vedeneristyskyky, hyvä kulutuskestävyys, helppohoitoisuus, hygieenisyys, sekä nopea asennusaikataulu [4]. Valmis epoksilattia on helppo pitää puhtaana ja hygieenisenä, koska lattiaan ei muodostu
laisinkaan saumakohtia, joihin lika pääsisi kerääntymään.
Ominaisuuksiltaan NM 100 vedeneristysmenetelmä on asennus ystävällisempi kuin perinteisempi siveltävä vedeneriste, koska se voidaan asentaa lattiaan, jonka suhteellinen
kosteus voi olla jopa RH <95% [13]. Perinteisillä siveltävillä vedeneristeillä monen eri
tuotevalmistajan vastaava maksimi arvo alustan suhteelliselle kosteudelle on RH <90%.
6
3.2
NM 100 vedeneristysmenetelmä
NM 100 vedeneristysmenetelmässä kylpyhuoneen epoksilattian rakenne koostuu kolmesta eri kerroksesta. Näitä ovat alustaan asennettava pohjuste, joustoepoksi ja varsinainen pintamassa. Kerrokset muodostavat yhdessä kylpyhuoneen lattiaan kulutusta
kestävän kovan pinnan, joka toimii luotettavana märkätilan vedeneristeenä. [4.] Jokaisella eri kerroksella on merkittävä tehtävä lattiapinnoitteen toimivuuden kannalta.
Alin kerros NM 100 vedeneristysmenetelmässä on pinnoitettavaan alustaan levitetty
pohjuste, jonka tarkoituksena on sitoa alustaa ja parantaa pinnoitteen tartuntaa. Toisena
kerroksena on kylpyhuoneiden liittymärakenteisiin ja lattiakaivon valukorokerenkaan
asennukseen tarkoitettu joustoepoksi. [4.] Tämän tarkoituksena on ottaa vastaan rakenteissa tapahtuvaa liikettä eri rakenteiden välillä. Päällimmäinen kerros vedeneristysmenetelmässä on varsinainen itsetasoittuva pintamassa, joka muodostaa lattiaan lopullisen
kulutusta kestävän pinnan.
Kuva 2.
Epoksilattian rakenne lattiakaivon läheisyydessä [4.]
7
4
Nykytilanne epoksilattioiden laadunvarmistamisessa
Kylpyhuoneiden epoksilattioiden toteutuksen laadunvarmistus koostuu tuotevalmistajan
ohjeistuksen noudattamisesta, yrityksen sisäisistä laadunvarmistus toimenpiteistä, sekä
tilaajan vaatimista katselmuksista ja pintalaatuvaatimuksista. Luvussa käsitellään laadunvarmistuksen nykytilaa yrityksen sisällä ja pätevyysvaatimuksia, joita tuotevalmistaja
suosittelee noudattamaan epoksilattioiden toteutusta koskien.
4.1
Laadunvarmistus yrityksen sisällä
Opinnäytetyössä yrityksen sisäistä laadunvarmistamista tutkittiin kyselylomakkeen
avulla (liite 1). Kyselyyn vastasivat yrityksen työnjohtajat ja työntekijät, minkä perusteella
saatiin yhtenäinen kuva nykytilanteessa tapahtuvasta laadunvarmistamisesta yrityksen
sisällä.
Yrityksen sisäinen laadunvarmistus kylpyhuoneen epoksilattioiden osalta koostuu saneeraushankkeen molempien eri osapuolien vaatimista laadunvarmistustoimenpiteistä.
Lähtökohtana yrityksen sisäiselle laadunvarmistukselle ovat tilaajan vaatimat laadunvarmistustoimenpiteet. Ennen työn toteutusta tilaaja vaatii pääurakoitsijalta laatusuunnitelman, jonka avulla varmistetaan lopputulokselle asetettujen laatuvaatimusten täyttyminen. Laatusuunnitelmassa määritellään saneeraushankkeen eri osapuolien vastuualueet, tarvittavat katselmukset, työntekijöiden pätevyysvaatimukset ja toimintamallit, joilla
haluttuun laatutasoon päästään. [5.]
Pääurakoitsijalla ja tilaajalla on myös käytössä yhteinen mallityökäytäntö. Mallityökäytännössä pääurakoitsija toteuttaa suunnitelmien mukaisesti yhden kylpyhuoneen saneerauksen. Tämän jälkeen hankkeen eri osapuolet tarkastavat kylpyhuoneen ja analysoivat
onko saneeraus toteutettu suunnitelmien mukaisesti haluttuun laatutasoon. Mallityökäytäntö on hyvä apukeino selkeyttämään pääurakoitsijan ja tilaajan välistä näkemystä siitä,
mihin laatutasoon saneerauskohteen kylpyhuoneet tulisi toteuttaa. Kun molemmat osapuolet ovat hyväksyneet toteutetun malliasunnon, on osapuolien välille syntynyt yhteisymmärrys halutusta laatutasosta. Malliasunnosta voidaan myös saneeraushankkeen aikana käydä jälkikäteen tarkistamassa laadullisia yksityiskohtia, jos tilaajan ja pääurakoitsijan välille syntyy erimielisyyksiä laatutason suhteen.
8
Kylpyhuoneen epoksilattioiden toteutuksen osalta yrityksessä työntekijältä vaaditaan
Tremcon NM 100 märkätilojen vedeneristyskoulutus. Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa, että työntekijä osaa suorittaa epoksipinnoituksen laadukkaasti tuotevalmistajan
ohjeistuksen mukaisesti. Kyselylomakkeen perusteella selvisi, että työntekijät kokivat
päivän kestävän koulutustilaisuuden olevan hyvin teoriapainotteinen. Koulutuksen koettiin antavan työntekijälle perustiedot NM 100 märkätilojen vedeneristämisestä. Työntekijöiden mielestä koulutus ei ottanut riittävästi kantaa itse työn toteutuksessa ilmeneviin
ongelmatilanteisiin. Tämän vuoksi yritys on joutunut jälkeenpäin kysymään tuotevalmistajalta tarkentavaa tietoa työn toteutusta koskien ja osittain itse ratkomaan eteen tulevia
ongelmatilanteita työmaalla. Tremco Oy:n tarjoaman koulutuksen lisäksi yrityksessä on
voimassa yleinen käytäntö, jossa kokeneempi työnsuorittaja antaa lisäkoulutusta uudelle
työntekijälle. Tämän tarkoituksena on parantaa uuden työntekijän tietotaitoa epoksipinnoituksen osalta ja varmistaa, että työntekijä pystyy itsenäisesti tulevaisuudessa toteuttamaan laadukkaan kylpyhuoneen epoksilattian.
Työntekijöiden perehdyttämisen lisäksi yritys suorittaa työnjohdon osalta silmämääräistä
laadunvarmistamista työn toteutuksen aikana. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että
työ toteutetaan valmistajan ohjeistuksen mukaisesti ja tilaajan vaatiman laatutason kriteerit täyttäen. Yrityksen sisällä on kuitenkin suuri luottamus työnjohdon ja työntekijöiden
välillä, joten tällä hetkellä työn aikaisesta laadukkaasta toteutuksesta vastaa pääasiassa
ammattitaitoinen työnsuorittaja.
4.2
Tuotevalmistajan ohjeistus laadunvarmistamisessa
Rakennustöiden yleisissä laatuvaatimuksissa kylpyhuoneiden epoksilattioiden laadunvarmistus voidaan toteuttaa vain kun työn suorittaja omaa riittävän pätevyyden ja työ
suoritetaan kyseisen tuotevalmistajan ohjeistuksen mukaisesti [6, s. 239]. Kylpyhuoneen
epoksilattioiden toteutuksen osalta eri tuotevalmistajien ohjeistus työn suoritukseen
eroaa merkittävässä määrin, koska eri vedeneristysmenetelmissä käytetään toisistaan
poikkeavia tuotteita. Työn toteuttajan on tämän vuoksi erityisen tärkeää perehtyä tuotevalmistajan laatimaan ohjeistukseen, jotta työn toteutuksen laatu pystytään varmistamaan.
9
Yrityksellä käytössä olevan tuotevalmistaja Tremcon Oy:n ohjeistus laadunvarmistukseen perustuu kahdesta eri kokonaisuudesta. Työn suorittajan tulee käydä Tremcon NM
100 märkätilojen vedeneristyskoulutus, jossa työntekijä perehdytetään tuotteen asennukseen. Koulutuksen suorituksen jälkeen asentajalle myönnetään henkilökohtainen
Tremco illbruck -menetelmäkortti, joka hyväksytään osaksi VTT:n vesieristysasentajan
lisäkoulutusta. [7.] Koulutuksen lisäksi työntekijän tulee perehtyä huolellisesti tuotevalmistajan ohjeistukseen, jotta epoksipinnoituksen työn toteutus pystytään toteuttamaan
laadukkaasti.
4.3
Märkätilojen vedeneristyksen henkilösertifiointi
Perinteistä siveltävää vedeneristysmenetelmää käytettäessä työn tilaaja tai rakennusalan työnantaja vaatii työn suorittajalta märkätilojen vedeneristystä koskevan henkilösertifikaatin. Sertifikaatin tarkoituksena on osoittaa vedeneristystyön tilaajalle, että työn
suorittaja omaa riittävän pätevyyden itsenäiseen työn suorittamiseen, ja että hän toimii
hyvän rakennustavan mukaisesti. [8.] Koulutuksen sisällön laajuus poikkeaa hieman
edellisessä luvussa käsitellystä Tremcon NM 100 märkätilojen vedeneristyskoulutuksesta.
Ennen varsinaisen märkätilojen vedeneristyksen koulutukseen hakeutumista työntekijältä vaaditaan vähintään 18 kuukauden työkokemus talonrakennusalaan liittyen, sekä
hänellä tulee olla myös työkokemusta märkätilojen rakentamisesta. [9.] VTT-henkilösertifikaatin myöntämisen perusteena on märkätilojen vedeneristystyöhön liittyvä valmentava
koulutus, kirjallinen tentti, sekä lopuksi suoritettava näyttökoe. [8.] Kurssin suorittamisen
jälkeen työntekijälle myönnetään kuvallinen henkilösertifikaattikortti, mikä toimii todistuksena työn tilaajalle henkilön riittävästä pätevyydestä. Työn tilaaja tai rakennusalan työnantaja voi myös tarkistaa henkilön pätevyyden voimassaolon VTT:n internetsivuilta. [10.]
10
VTT:n myöntämä henkilösertifikaattikortti uusitaan vuosittain. Kortin voimassaolo edellyttää työntekijältä raportointia työkohteista, sekä hänen tulee osallistua säännöllisesti
täydennyskoulutuksiin. [9.]
Kuva 3.
Henkilösertifikaattikortti [11.]
11
5
Epoksilattian tekemisen työohje
Kylpyhuoneen epoksilattioita käsittelevä työohjeistus on laadittu parantamaan työn toteutuksen laatua. Se on yksityiskohtainen kuvaus saneeraustyömaalla tapahtuvasta
epoksilattioiden toteutuksesta ja siihen liittyvistä ongelmakohdista. Työohje on laadittu
yrityksen käyttämän tuotevalmistajan ohjeistuksen näkökulmasta ja työmailta hankittujen
tietojen perusteella. Ohjeistus on hyvin käytännönläheinen, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin yrityksessä työskenteleviä työn suorittajia ja työn valvojia.
5.1
Työturvallisuus
Työturvallisuus nykypäivän rakentamisessa näyttelee yhä suurempaa roolia työn toteutuksessa. Tavoitteena työturvallisuuden varmistamisessa työmaalla on saada varmuus
siitä, että työn suorittaja voi lähteä joka päivä terveenä ja hyvin voivana kotiin.
Työn turvallinen toteutus saadaan varmistettua huolellisella perehdytyksellä ja työhön
opastuksella ennen työn alkua, ja työn aikana suoritettavalla työturvallisuuden valvonnalla. Epoksilattioiden työn toteutuksen perehdyttäminen ja valvonta on suoritettava hyvin huolellisesti, koska työntekijällä on mahdollisuus työn aikana altistua terveydelle haitallisiin aineisiin. Rakennusmateriaaleissa terveydelle haitalliset aineet voivat aiheuttaa
työntekijälle iho- ja silmä-ärsytystä, ja nieltynä työntekijän tarvitsee kääntyä välittömästi
lääkärin puoleen. Haitallisilta aineilta pystytään kuitenkin suojautumaan työn aikana
asian mukaisin suojavarustein. Työn suorituksen aikana työntekijän tulee käyttää työsuojavaatetuksen lisäksi tiiviitä suojalaseja ja suojakäsineitä, joilla estetään haitallisten
aineiden pääsy ihoon ja silmiin. Työn aikana tulee myös huolehtia työpisteen riittävästä
tuuletuksesta, ja jos tuuletusta ei pystytä järjestämään työntekijän tulee käyttää hengityssuojaimia. Viimeistään perehdytyksen yhteydessä työn suorittajan ja työn valvojan
pitää saada varmuus siitä, että he ovat omaksuneet tuotevalmistajan käyttöturvallisuustiedotteet, joissa on tarkka kuvaus haitta-aineista ja suojaustoimenpiteistä. [12, s. 2-3.]
12
5.2
Materiaalien varastointi
Rakennusmateriaalien oikeaoppinen vastaanottaminen ja välivarastointi työmaalla ovat
olennainen osa kylpyhuoneen epoksilattian työn toteutusta. Laadukkaan toteutuksen
elinehtona on se, että käytetään vain vaurioitumattomia rakennusmateriaaleja työn suoritukseen. Tämän takia työn suorittajan on hyvä tiedostaa epoksipinnoitteiden varastointi
vaatimukset. Työn toteutuksessa käytettävät Tremco Oy:n epoksilattiapinnoitteet säilyvät avaamattomissa astioissa 12 kuukauden ajan, kun ne säilytetään oikeaoppisesti.
[13.]
Epoksipinnoitteiden välivarastoinnin suhteen suurimmat ongelmat ilmenevät silloin kun
työskennellään talvella ja kohteessa, jossa lämpimästä varastotilasta on puute. Talviolosuhteet altistavat tuotteet kylmälle ilmalle, jolloin epoksipinnoitteilla on vaara jäätyä. Jäätymisen seurauksena 2-komponenttiset epoksipinnoitteet menettävät tällöin toimintakykynsä. Puutteellisen epoksipinnoitteiden varastoinnin seurauksena työn suorittaja voi pahimmassa tapauksessa huomata materiaalien pilaantumisen vasta pinnoituksen jälkeen.
Pilaantuminen ilmenee siten, että pinnoitteen muodostava perusosa ja kovetinosa eivät
reagoi keskenään halutulla tavalla. Seurauksena on epoksilattian uudelleen tekeminen
ja vanhan poistaminen, koska pinnoitus jää kuivumisajan jälkeen edelleen kosteaksi.
Epoksipinnoitteiden vaurioituminen pystytään kuitenkin estämään, kun materiaalien vastaanotto ja varastointi suunnitellaan etukäteen ja toteutetaan järjestelmällisesti. Ennen
rakennusmateriaalien saapumista työmaalle tulee varmistaa, että työmaalla on tarvittava
lämmin ja kuiva välivarasto pinnoitteiden säilytykseen ja kalusto, jolla siirto välivarastoon
voidaan toteuttaa. [13.]
5.3
Pinnoitettavan lattian vaatimukset
Ennen varsinaisen epoksipohjusteen ja epoksipinnoitteen asentamista kylpyhuoneen
lattian pitää täyttää tietyt laatuvaatimukset. Pinnoitettavan lattian vaatimusten todentamisella pyritään varmistamaan kylpyhuoneen lattian oikeanlainen kosteustekninen toimiminen ja asennettavan epoksipinnoitteen tarttuvuus lattiaan. Tämän takia työn suorittajan tulee tarkistaa seuraavat laatuvaatimukset kylpyhuoneen pinnoitettavan lattian
osalta, joita ovat:
13
KOSTEUS
TASAISUUS
LUJUUS
Kuva 4.
5.3.1
KAATO
LÄMPÖTILA
Pinnoitettavan alustan laatuvaatimukset
Lattian kosteuspitoisuuden todentaminen
Kylpyhuoneen lattian kosteuspitoisuus pitää aina todentaa, ennen mahdollisten lattian
kaatokorjausten ja tasoitusten tekemistä. Lattian kosteuspitoisuuden määrittämiseen on
monia eri keinoja, joista työmaalla valitaan tarkoituksenmukaisin.
Erilaiset lattian kosteuspitoisuuden todentamismenetelmät antavat tarkkuudeltaan eriarvoista tietoa lattian kosteuspitoisuudesta. Tämän vuoksi mittausmenetelmät voidaan jakaa tarkkoihin mittauksiin ja suuntaa antaviin mittauksiin. Epoksilattian työn toteutuksessa tulee kuitenkin aina valita tarkka mittausmenetelmä, jolloin pystytään varmistamaan lattian pinnoituskelpoisuus. Suuntaa antavaa mittausmenetelmää voidaan kuitenkin käyttää hyvänä lisänä työn toteutuksessa. Ennen varsinaisen tarkan mittauksen suorittamista esimerkiksi lattian pintakosteusmittarilla saadaan suuntaa antavaa tietoa nopeasti ja vaivattomasti lattian kosteuspitoisuudesta. Tietoa voidaan käyttää hyväksi, kun
työmaalle tilataan ammattipätevyyden omaava lattian kosteuspitoisuuden mittaaja, jolloin hän osaa varautua etukäteen oikeanlaisella kuivatuskalustolla varustettuna. Tarkkoja lattian kosteuspitoisuuden mittauskeinoja ovat porareikämittaus ja näytepalamittaus. Porareikämittauksessa mittaus suoritetaan rakenteeseen poratusta reiästä ja näytepalamittauksessa mittaus suoritetaan betonirakenteesta irrotetusta näytepalasta. [14,
s.3]
Kylpyhuoneen lattian kosteuspitoisuuksien mittaamisessa pyritään saamaan mahdollisimman todenmukainen kuva lattian kosteuspitoisuuksista. Lattiasta pyritään etsimään
kohdat, joissa betonin suhteellinen kosteus RH (relative humidity) on kaikista suurin. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että arvo ei ylitä tuotevalmistajan määrittämää betonin
14
maksimi kosteusrajaa, ja näin ollen lattia on pinnoituskelpoinen betonin kosteuspitoisuuden osalta. Kyseinen maksimiarvo epoksipinnoitteiden tuotevalmistaja Tremco Oy:ltä
betonin suhteelliselle kosteudelle RH on < 95%. [13.] Kylpyhuoneen lattian maksimi kosteuspitousuuksia kannattaa yleisesti etsiä kosteusteknisesti riskialtteista rakenteista.
Yleisesti näitä ovat lattiakaivon läheinen alue, lattian läpivientien läheinen alue ja paikka
johon WC-istuin on asennettu. Edellä mainittujen alueiden lisäksi muita mielekkäitä mittauspisteitä voidaan etsiä pintakosteusmittarin avulla. Kylpyhuone saneerauskohteissa
tämän vuoksi on hyvä suorittaa silmämääräistä tarkastelua ja etsiä mahdollisia riskialueita jo ennen vanhan lattia rakenteen purkamista. Tarkastelun perusteella voidaan näin
ollen kohdentaa pintakosteusmittaukset mahdollisiin riskialueisiin.
Kylpyhuoneen lattian betonin suhteellisen kosteuden todentamisen luotettavuuden kannalta tulee mittaukset suorittaa lattiasta eri syvyyksistä (kuva 5). Betonin suhteellinen
kosteus lattiassa voi vaihdella huomattavasti eri syvyyksillä, koska lattia voi olla vain pinnalta märkä tai syvempää kostunut. Mittaustulosten perusteella eri syvyyksistä pystytään
valitsemaan kylpyhuoneen lattian kuivatusta varten oikeanlainen kalusto ja ennalta arvioimaan tulevaa kuivatuksen vaatimaa aikaa.
Kuva 5. Betonin suhteellisen kosteuden arvoja eri mittaus syvyyksiltä. [14, s.6]
15
5.3.2
Lattian kaato-, lujuus- ja tasaisuusvaatimukset
Kylpyhuoneen epoksilattian työn toteutuksessa pinnoitettavalta lattialta vaaditaan lattian
kosteuspitoisuuden todentamisen lisäksi kaato-, lujuus- ja tasaisuusvaatimuksia. Ennen
lattian varsinaista tasoitusta, työnsuorittajan tulee tarkistaa lattian kaato-ominaisuudet,
koska kyseessä on märkätila. Kaato-ominaisuuksien tarkistus voidaan suorittaa vesivaakaa käyttäen, jolloin mitataan, kuinka paljon lattiassa on kaatoa kaivolle päin metrin matkalla. Epoksilattian työn toteutuksen osalta kylpyhuoneen lattian kaatovaatimukset ovat
samat kuin muidenkin vedeneristysjärjestelmien kanssa. Lattian kaltevuuden tulee olla
vähintään 1:100 ja lattiakaivon läheisyydessä 500 mm:n säteellä vähintään 1:50. [15,
s.4.]
Lattian kaatojen suuruuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota työn toteutuksen aikana,
koska epoksilattioiden osalta kylpyhuoneeseen on mahdollista toteuttaa myös liian suuret kaadot. Ongelmat liian suurista kaadoista ilmenevät varsinaisen epoksipinnoitteen
asennuksen yhteydessä. Käytettäessä itsestään tasaantuvaa massalattiapinnoitetta,
asennuksen yhteydessä aiheutuu liiallista pinnoitteen valumista lattiakaivolle päin. Tästä
seuraa pinnoitevahvuuden epätasaisuutta eri puolilla kylpyhuoneen lattiaa. Pinnoitevahvuus voi jäädä kylpyhuoneen reunoilla liian pieneksi ja vastaavasti lattiakaivon läheisyydessä pinnoitevahvuus voi olla tarkoituksenmukaista suurempaa. Suurimmaksi ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että itsestään tasaantuva massapinnoite pyrkii tasaamaan lattiakaivon läheisyydessä olevan kaadon. Pahimmassa tapauksessa liiallinen pinnoitteen valuminen voi aiheuttaa lattian kaatojen tasaantumisen kaivon läheisyydessä,
eikä vesi virtaa halutunlaisesti kaivoon vaan lammikoituu sen ympärille.
Lattian kaato-ominaisuuksien tarkistuksen yhteydessä työntekijän tulee myös viimeistään mitata lattiakaivon ja viemäriputkien etäisyys valmiista seinäpinnasta. Lattiakaivon
tulee sijaita vähintään 500 mm:n päässä joka puolelta valmiista seinäpinnasta. Viemäriputkien vastaavasti tulee sijaita vähintään 40 mm:n päässä valmiista seinäpinnasta. Minimi etäisyyksien täyttymisellä lattiakaivon sijainnin ja viemäriputkien suhteen varmistetaan se, että vedeneristys voidaan toteuttaa asianmukaisesti lattia- ja seinäpintoihin. [15,
s.5.]
Lattian tasaisuus- ja lujuusvaatimusten todentamisella pyritään varmistamaan pinnoitettavan alustan riittävä lujuus ja eheys, jotta epoksipohjusteen ja epoksipinnoitteen asennus voitaisiin suorittaa laadukkaasti. Kylpyhuoneen lattian mahdollisten kaatokorjausten
16
jälkeen alustaan tulee suorittaa tasoitus. Lattian tasoituksella pyritään tasaamaan lattian
epätasaisuuksia ja luomaan epoksipinnoitteelle luja pohja. Tasoitustyö tulee suorittaa
erityisen huolellisesti, koska lattian pinnoitteena käytettävä itsestään tasaantuva massalattiapinnoite ei peitä suuria epätasaisuuksia, ja ne saattavat jäädä näkyviin. Ennen lattian tasoituksen toteutusta työn suorittajan tulee varmistaa tasoitevalmistajalta, että kyseinen tasoite soveltuu epoksipinnoitteen alla käytettäväksi. Tasoitteen vetolujuuden
ominaisuudet tulee olla vähintään 1,5 Mpa. [16.]
Saneeraustyömaalla kylpyhuoneiden lattioissa saattaa myös ilmetä suurempia epätasaisuuden poikkeamia, joita ovat esimerkiksi lattian pintalaatan halkeamat. Ennen varsinaisen lattian tasoitusta pintalaatan halkeamat tulee injektoida. Halkeaman leveys ja olettamus siitä tuleeko pintalaatta elämään vielä tulevaisuudessa lisää, määräävät tuotteen,
jolla injektointi tulisi suorittaa. Tavanomainen kerrostalo huoneiston kylpyhuoneen lattian
pintalaatta, jonka ei enää oleteta liikkuvan tai kutistuvan voidaan injektoida esimerkiksi
ARDEX EP 2000 epoksilla. Halkeama voidaan paineellisesti injektoida poraamalla halkeamaan 10 cm:n välein 12 mm:n reikiä, jotka ovat syvyydeltään 2/3 betonin paksuudesta. Tämän jälkeen injektointiepoksi pumpataan jokaisesta reiästä sisään, jolloin halkeama täyttyy ja injektointiepoksi nousee lattiapinnan tasolle. Tuoreen epoksin päälle
tulee sirotella hienoa kvartsihiekkaa, jolloin jatkotartuntaa saadaan parannettua. Halkeamien suuruudesta riippuen ARDEX EP 2000 epoksin joukkoon voidaan lisätä täyteainetta sen mukaan kuinka suuri halkeama on kyseessä. Yleisesti täyteaineena käytetään
kvartsihiekkaa, sementtipohjaista tasoitejauhetta, Portland-sementtiä tai kiinnityslaastijauhetta. [17.]
5.4
Lattian primerointi
Kylpyhuoneen lattian pinnoitus vaatimusten todentamisen jälkeen työn suorittaja voi
aloittaa varsinaisen epoksilattian tekemisen. Ennen alustan pohjustusta “primerointia”
työn suorittajan tulee imuroida lattia huolellisesti pölystä ja muusta irrallisesta materiaalista. Lattia tulee myös puhdistaa tarkasti öljystä ja rasvasta, jos alustaan on päässyt
tasoituksen jälkeen näitä tartuntaa heikentäviä tekijöitä. [19.]
Pinnoitettavan alustan primeroinnin tarkoituksena on parantaa epoksipinnoitteen tartuntaa betonilattiaan ja sitoa alustassa olevaa pölyä. Pohjusteena työohjeessa käytetään
17
Tremcon epoksipohjaista 2-komponenttista pohjustusepoksia. NM 50 BP Super pohjustetta voidaan käyttää Tremcon NM pinnoitteille, sekä epoksitäytemassoille. Pohjuste luo
erinomaisen tartunnan pinnoitettavaan betoniin kosteissakin olosuhteissa, ja se voidaan
levittää alustaan, vaikka betonin suhteellinen kosteus olisi jopa RH 98%. Työn suorittajan ja työn valvojan on kuitenkin hyvä pitää nyrkkisääntönä pinnoitettavan lattian suhteelliselle kosteudelle maksimiarvoa RH < 95%, jolloin ollaan varmalla puolella betonin
kosteuden suhteen. Ennen alustan primerointia työn suorittajan tulee myös huolehtia,
että kylpyhuoneen lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus täyttävät tietyt raja-arvot. Pohjusteen alin käyttölämpötila on +10°C ja tilan ilman suhteellinen kosteus tulisi olla RH <
80%. Pinnoitettavan tilan ilman suhteellinen kosteus saadaan pysymään riittävän alhaisena, kun työn suorittaja huolehtii tarvittavasta tuuletuksesta kylpyhuoneessa. [19.]
Kuva 6.
Tremcon NM 50 BP Super pohjusteen perusmassa ja kovettaja. [18.]
Tremcon pohjustusepoksi koostuu kahdesta osasta, joita ovat 2,5 kiloa painava perusmassa ja 5,0 kiloa painava kovetin osa. Ennen primeroinnin aloitusta työn suorittajan
tulee mitata pohjustettavan pinta-alan suuruus, jolloin varmistetaan materiaalin riittävyys
ja minimoidaan työn toteutuksessa syntyvä materiaalihukka. Pohjusteen materiaalimenekki kertaalleen siveltynä on noin 0,2 kg/m2. Primerointi aloitetaan sekoittamalla huolellisesti perusmassa NM BP 50 Super kovettajaan H 50. Sekoituksessa voidaan käyttää
apuna kovettajan pakkausastiaa, jolloin työn suoritukseen ei tarvitse varata erillistä sekoitusastiaa. Sekoituksen yhteydessä pohjustetta on mahdollista ohentaa vedellä noin
10%, jos halutaan parantaa pohjusteen työstettävyyttä. Pohjusteen työstettävyysaika
+20°C:ssa on noin 45 minuuttia, joten työn suorittajan tulee aloittaa primerointi aikailematta sekoituksen jälkeen. [19.]
18
Pohjusteen levitys pinnoitettavaan alustaan voidaan toteuttaa telaa, lastaa tai sivellintä
apuna käyttäen. [19.] Primerointi on hyvä aloittaa kylpyhuoneen perimmäisestä nurkasta
ja edetä sieltä järjestelmällisesti oviaukkoa kohti, jotta märän pohjusteen päälle ei ole
enää tarvetta astua. Pohjuste tulee levittää kauttaaltaan tasaisesti pinnoitettavalle lattiapinnalle ja nostaa myös noin 20 cm:n korkeuteen seinän alareunan päälle, jotta epoksipinnoitteen tartunta seinään saadaan varmistettua. Lattiakaivon ympäryksen ja lattiapinnan lävistävän viemäriputken alareunan primerointiin tulee kiinnittää erityistä huolellisuutta, koska ne ovat kosteusteknisesti riskialttiita rakenteita kylpyhuoneessa. Primeroinnin yhteydessä on hyvä viimeistään varmistaa, että WC-istuimen ja pesualtaan viemäröintiputkien päät on nostettu riittävän ylös lattiapinnasta. Viemäröintiputkien päät on
hyvä nostaa vähintään 10 cm lattiapinnasta, jotta lattiapinnan ja viemäriputkien liitoskohtaan pystytään tekemään vesitiivis rakenne.
Kuva 7.
Pohjusteen levitys pinnoitettavaan alustaan. Kuva otettu 30.1.2015.
Primerointi on valmis, kun pohjuste on muodostanut lattiapintaan yhtenäisen tiiviin kalvon ja betonin huokoset ovat täysin sulkeutuneet. [19.] Liian huokoisen betonipinnan
takia pohjusteen pintaan saattaa muodostua ilmakuplia primeroinnin jälkeen, jotka rikkoutuessaan tuhoavat pohjusteen tiiviin kalvon. Tämän takia lattiapinnan tasoitukseen
on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Primerointi voidaan kuitenkin suorittaa uudelleen
kuivuneen pohjusteen päälle, jolloin lattiapinnan yhtenäinen tiivis kalvo saadaan aikaiseksi. Pohjusteen tavanomainen kuivumisaika on noin 12 tuntia primeroinnin jälkeen,
19
jolloin lattia voidaan pinnoittaa tai lattiaan voidaan suorittaa pohjustuskäsittely uudelleen.
Primeroinnin ajankohta tulee kuitenkin valita siten, että lattia voidaan pinnoittaa epoksilla
viimeistään 3-4 vuorokauden kuluttua pohjusteen kuivumisajankohdasta. Pohjusteen
liian pitkä kuivumisaika voi aiheuttaa pohjusteen lasittumisen, jolloin epoksipinnoite ei
enää tartu alustaan kiinni vaan se kovettuu irralleen lattiapinnasta. Edellä mainittua ongelmaa ei kuitenkaan pääse syntymään, jos työvaiheiden aikataulutus on järjestetty etukäteen asianmukaisesti.
Kuva 8.
5.5
Pohjusteella käsitelty kylpyhuoneen lattia. Kuva otettu 30.1.2015.
Joustoepoksin asennus
Joustoepoksina työohjeessa käytetään Tremcon 2-komponenttista liuotinainevapaata
epoksimassaa. Tuote koostuu 1,5 kiloa painavasta NM 705 perusmassasta ja 0,225 kiloa painavasta NM H 706 kovetinosasta. Joustoepoksin tarkoituksena on luoda lattia- ja
seinärakenteiden liitoskohtiin elastinen sauma, joka ottaa vastaan rakenteissa tapahtuvaa liikettä ja värähtelyä. Toisena käyttökohteena kylpyhuoneen epoksilattian työn toteutuksessa joustoepoksia käytetään apuna lattiakaivon liittymän ja erilaisten läpivientien tiivistämisessä. Tuote on ominaisuuksiltaan hyvin elastista, koska se pystyy venymään +20°C:ssa yli 50 % materiaaliominaisuudesta ja -20°C:ssa yli 30 % materiaaliominaisuudesta. Tämän ominaisuuden ansiosta se estää valmista epoksipintaa vaurioitumasta, vaikka rakenteissa tapahtuisi pientä liikettä tai värähtelyä. [20.]
20
Kuva 9.
Tremcon NM 705 joustoepoksin perusmassa ja kovettaja. Kuva otettu 30.1.2015.
Joustoepoksin asennus voidaan aloittaa, kun kylpyhuoneen lattia on primeroitu ja pohjuste on kuivumisen jälkeen muodostanut lattiapintaan yhtenäisen tiiviin kalvon. Ennen
joustoepoksin asennusta työn suorittajan tulee kuitenkin huolehtia, että pohjusteen
päälle ei ole joutunut rasvaa, pölyä tai muuta irrallista materiaalia, jotka heikentäisivät
joustoepoksin tartuntaa lattia- ja seinärakenteisiin. Työn toteutuksessa tulee myös huolehtia tilan riittävästä lämpötilasta, joka joustoepoksin asennuksen osalta on vähintään
+5°C. [20.]
Työn suoritus alkaa materiaalimenekin mitoittamisella ja tämän jälkeen massan valmistuksella. Joustoepoksin materiaalimenekki on noin 1,44 kg/m2/mm. Massan valmistuksessa kannattaa huomioida joustoepoksin työstettävyysaika, joka on +20°C:ssa vain
noin 30 minuuttia. Massa valmistetaan sekoittamalla H 706 kovettaja huolellisesti NM
705 perusmassan joukkoon. Sekoitusastiana voidaan käyttää NM 705 perusmassan tuotepakkausta. Joustoepoksin molemmat komponentit ovat eri värisiä, joten työn suorittajan on helppo havaita sekoituksen yhteydessä, koska massa on tasalaatuista ja väriltään
betoninharmaata. [20.]
21
Kuva 10. Valmiiksi sekoitettu joustoepoksimassa. Kuva otettu 30.1.2015.
Joustoepoksin levitys esikäsiteltyyn pintaan tapahtuu muovi- tai teräslastaa apuna käyttäen. Massa levitetään lastalla lattian ja seinän rajapintaan niin, että se tiivistää liitoskohdan ja ulottuu vähintään 10 cm:n verran liitoksen molemmin puolin. Joustoepoksilla kierretään koko kylpyhuoneen lattian ja seinän rajapinta, jotta se antaa suojan epoksipinnalle
rakenteiden liikkumista vastaan. Joustoepoksimassa tulee myös nostaa kylpyhuoneen
kynnystä vasten, jolloin liitoskohdasta saadaan tiivis. Massalla voidaan myös tässä vaiheessa tasata lattian ja seinän rajapinnassa olevia pieniä epätasaisuuksia, jotka ovat
jääneet huomioimatta lattian tasoitusvaiheessa. [4.] Joustoepoksin levityksessä tulee
kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että massa levitetään tasaiseksi kerrokseksi. Puutteellisen massan levityksen takia lattiapintaan voi jäädä epätasaisuuksia, jotka näkyvät
valmiin epoksipinnan alta ja huonontavat näin ollen lattian esteettistä vaikutelmaa.
22
Kuva 11. Joustoepoksilla tiivistetty lattia- ja seinärakenteen rajapinta. Kuva otettu 30.1.2015.
Lattia- ja seinärakenteiden rajapintojen tiivistämisen jälkeen joustoepoksilla tulee tiivistää lattiapinnan lävistävien putkien läpivientikohdat. Tavanomaisessa kylpyhuoneessa
näitä ovat esimerkiksi WC-istuimen ja pesualtaan viemäröintiputkien läpiviennit. Joustoepoksi tulee asentaa viemäröintiputkien läpivientien kohdalle siten, että se levitetään
viemäröintiputkea ympäröivän lattian pinnalle ja nostetaan myös hieman putken pinnan
päälle. Näin lattiarakenteen läpivienti saadaan tiiviiksi ja se on valmis sopeutumaan rakenteissa tapahtuvaa liikettä vastaan.
Kylpyhuoneen lattiakaivon liittymän tiivistäminen joustoepoksilla on yksi tarkkuutta vaativampia työvaiheita koko epoksilattian työn toteutuksessa. Työn suorittamiseen työntekijä tarvitsee joustoepoksin lisäksi Upovieser-valukorotusrengasta, jolla saadaan korotettua kaivon suu valmiin epoksipinnan kanssa oikealle korkeudelle. Ennen valukorotusrenkaan asentamista työntekijän tulee muokata valukorotusrengas oikean korkuiseksi,
jotta haluttu korotus kaivon suulle on mahdollista toteuttaa. Muokkaus voidaan suorittaa
terävää mattopuukkoa tai rautasahaa apuna käyttäen. Muokkaus tulee toteuttaa siten,
että valukorokerengas asettuu kaivoa ympäröivää lattiapintaa noin 2 mm:n verran ylemmäs. [4.]
23
Lattiakaivon tiivistys joustoepoksilla valukorokerenkaan kanssa tapahtuu siten, että työntekijä levittää joustoepoksin lattiakaivon ympärille ja osittain myös lattiakaivon suun sisään. Tämän jälkeen työntekijä levittää joustoepoksia myös valukorokerenkaan reunoille, jonka jälkeen valukorokerengas painetaan kaivon suulle siten, että haluttu korkeusasema lattiakaivon suulle saavutetaan. Lopuksi valukorokerengas painetaan tiiviisti
lattiakaivon suulle ja sitä ympäröivä alue tasataan joustoepoksin avulla. [4.] Näin saavutetaan kosteusteknisesti tiivis liittymärakenne lattiapinnan ja lattiakaivon välillä.
Kuva 12. Lattiakaivon liittymän tiivistäminen joustoepoksilla. Kuva otettu 30.1.2015.
5.6
Epoksipinnoitus
Epoksipinnoitteena työn toteutuksessa käytetään Tremcon NM100 itsetasaavaa massalattiapinnoitetta. Lattiapinnoite koostuu kahdesta eri komponentista, jotka ovat 20,7 kiloa
painava perusmassa BP50 Super ja 2,3 kiloa painava kovettaja H50. NM100 massalattiapinnoitteella on monia eri käyttökohteita, joista yksi on soveltuvuus kosteiden tilojen
pinnoittamiseen ja vedeneristämiseen. Tuote soveltuu erinomaisesti kylpyhuoneiden lattioiden pinnoittamiseen, koska sillä saadaan aikaan kulutuksenkestävä, kosteusteknisesti hyvin toimiva ja helposti huollettava lattiapinta. Pinnoitetta on saatavilla tuotevalmistajalta eri värisinä. Varastossa saatavilla olevia vakiovärejä ovat vaaleanharmaa,
beige, sininen ja vihreä. Lattiapintaa voidaan myös elävöittää lisäämällä pinnoituksen
jälkeen vielä kuivumattomaan pintaan NM007-hiutaleita. [13.]
24
Kuva 13. Epoksipinnoitteen vakiovärejä. [21, s.2]
Epoksipinnoitus voidaan aloittaa heti joustoepoksin asennuksen jälkeen. [4.] Työn suorittajan tulee kuitenkin varmistaa, että pinnoitustyön ja pinnoitteen kuivumisen aikana
huoneilman lämpötila ja pinnan lämpötila ovat vähintään +12°C. Työ suoritus alkaa materiaalimenekin mitoittamisella ja tämän jälkeen massan valmistuksella. Massan menekki riippuu pinnoitteen halutusta lopullisesta kerrospaksuudesta. Tuotteen vähimmäisvaatimus kerrosvahvuudelle on 3 mm, joka saavutetaan kun pinnoitteen menekki on 4,65
kg/m2. Yhdellä tuotepakkauksen sisällöllä voidaan siis pinnoittaa noin 4-5 m2 kylpyhuoneen lattiaa. [16.]
Massa valmistetaan sekoittamalla H50 kovettajaosa BP50 Super perusmassan joukkoon. Ennen kovettajaosan lisäämistä perusmassaan työntekijän tulee esisekoittaa perusmassaa huolellisesti noin 3-4 minuutin ajan. Massan sekoitus tapahtuu perusmassan
tuotepakkauksessa laastisekoitinta apuna käyttäen. Tämän jälkeen kovettajaosa on
hyvä lisätä kahdessa eri osassa perusmassan joukkoon, jolloin H50 kovettaja ei tartu
astian reunoihin. Epoksimassaa tulee sekoittaa 2-3 minuutin ajan kunnes molemmat eri
komponentit ovat sekoittuneet huolellisesti keskenään ja massa on yhtenäistä ja tasalaatuista. [16.] Massan sekoituksessa työn suorittajan on myös hyvä huomioida NM100
lattiapinnoitteen työstettävyysaika, joka on +20°C:ssa noin 45 minuuttia. [13.]
25
Kuva 14. Epoksipinnoitteen massan valmistus. Kuva otettu 30.1.2015.
Massalattiapinnoitteen levitys tapahtuu säätöteräslastaa apuna käyttäen. Pinnoitteen
ylösnostojen kohdalla seiniin voidaan massan levityksessä apuna käyttää pensseliä. [21,
s.2.] Kylpyhuoneen lattian pinnoitustyö tulee aloittaa tilan perimmäisestä osasta ja edetä
sieltä järjestelmällisesti oviaukkoa kohti. Epoksimassa tulee kaataa nauhana mahdollisimman lähelle seinää, koska tämä helpottaa pinnoitteen ylösnostojen toteutusta seiniin.
Tämän jälkeen epoksipinnoite nostetaan seinän vedeneristeen päälle laatoituksen alareunaan asti, jolloin liitoskohdasta tulee kosteusteknisesti toimiva. Epoksipinnoitteen ja
seinän vedeneristeen tulee limittyä keskenään vähintään 30-50 mm:n verran. [22, s.7.]
Seinien nurkkakohdissa työn suorittajan on kiinnitettävä erityistä huomiota asennukseen,
ettei kovettumattoman joustoepoksin pinta pääse vaurioitumaan. [21, s.2.] Toinen tarkkuutta vaativa työvaihe pinnoituksessa on kylpyhuoneen lattian läpivientikohtien toteutus. Epoksipinnoite tulee nostaa lattiapinnasta hieman viemäröintiputkien päälle, jolloin
kylpyhuoneen käytön aikana muodostuva kosteus saadaan ohjattua viemäröintiputkista
hallitusti kohti lattiakaivoa. Epoksipinnoite tulee myös nostaa hieman kylpyhuoneen kynnyksen päälle, jotta lattian ja kynnyksen liitoksesta saadaan vesitiivis.
26
Kuva 15. Kylpyhuoneen epoksipinnoitteen asennus. Kuva otettu 30.1.2015.
Kun epoksipinnoitteen levityksestä on kulunut noin 15-30 minuuttia työntekijän tulee telata kylpyhuoneen lattia piikkitelalla. [13.] Työn suorituksen ajoitukseen on kiinnitettävä
erityistä huolellisuutta, koska telaus on mahdollista suorittaa vain kun pinnoitteen itsetasaavuusominaisuudet ovat vielä voimassa. Liian myöhään toteutettava telaus voi pilata
epoksilattian pinnan, koska pinta on kuivunut liikaa ja se ei enää tasaannu telauksen
jälkeen. Telauksen tarkoituksena on rikkoa pinnoitteessa mahdollisesti olevat ilmakuplat,
jotka heikentävät pinnoitteen vedeneristyskykyä. Työn suorituksessa työntekijällä tulee
olla jalassaan piikkikengät, ettei pinnoite pääse vaurioitumaan telauksen yhteydessä.
Kuva 16. Epoksipinnan piikkitelaus pinnoituksen jälkeen. Kuva otettu 23.1.2015.
27
Heti piikkitelauksen jälkeen pinnoitteen päälle tulee heittää NM007-hiutaleita niihin kohtiin, joihin hiutaleita ei ole enää mahdollista heittää oven suulta jälkeen päin. Näitä kohtia
ovat kylpyhuoneen takaosa ja nurkat. Hiutalointi tulee suorittaa siten, että hiutaleet heitetään ylöspäin ja ne pääsevät leijailemaan vapaasti epoksipinnan päälle. Edellä mainitulla suoritustavalla hiutaleet leviävät tasaisesti lattiapintaan, eikä niistä muodostu kasoja, jotka pilaisivat lattian esteettisen vaikutelman. Lopullinen hiutalointi oven suulta tapahtuu noin 30-40 minuutin kuluttua lattian pinnoituksesta. [16.] Tällöin epoksipinta on
saavuttanut lopullisen tasaantumisensa. Liian aikainen hiutaleiden heittäminen voi aiheuttaa sen, että hiutaleet kasaantuvat epoksipinnoitteen itse tasaavuuden johdosta kaivon läheisyyteen ja lattiapinnan ulkoasusta tulee epätasaisen näköinen. Hiutaleiden tarkoituksena lattiapinnan elävöittämisen lisäksi on vähentää valmiin epoksilattian liukkautta. Kylpyhuoneen lattian osalta tämä ominaisuus on erittäin keskeinen, koska hiutaleiden määrää lisäämällä pystytään vaikuttamaan merkittävästi käytön aikaiseen turvallisuuteen. Epoksipinnoituksen ja hiutaloinnin jälkeen työntekijän on hyvä merkitä pinnoitettu kylpyhuone selkeästi, etteivät muut työntekijät kävele epähuomiossa märän epoksipinnan päälle ja vaurioita sitä.
Kuva 17. Kylpyhuoneen epoksilattia pinnoituksen ja hiutaloinnin jälkeen. Kuva otettu 30.1.2015.
28
Epoksilattian tulee antaa kuivua vähintään 24 tuntia ennen kevyttä käyttöönottoa. Vuorokauden jälkeen epoksilattia tulee suojata huolellisesti kartongilla tai levyillä ennen
muita työvaiheita. Suojauksella pyritään estämään valmiin epoksipinnan mahdollinen
naarmuuntuminen ja pinnan kiillon vaurioituminen. Suojauksen yhteydessä työnsuorittajan tulee muistaa leikata lattiakaivon valusuoja auki esimerkiksi mattoveitsellä, koska silloin epoksi on vielä helposti työstettävissä. Valusuojan leikkauksen yhteydessä työnsuorittajan on hyvä myös viimeistellä kaivonliittymä viistämällä pinnoitteen mahdolliset terävät reunat pois ja leikkaamalla ylimääräinen joustoepoksi pois valukorokerenkaan sisäpinnasta. Lopullisen lujuutensa lattia saavuttaa vasta seitsemän vuorokauden kuluttua
pinnoituksesta. Tämän vuoksi lattiaan ei tule kohdistaa suuria pistekuormia ennen kuin
lattia on saavuttanut lopullisen lujuutensa. [16.] Yleisenä virheenä kylpyhuoneeseen nostetaan ennenaikaisesti esimerkiksi pyykinpesukone, jolloin lattian pintaan saattaa syntyä
painaumia.
5.7
Kalusteiden kiinnittäminen epoksilattiaan
Valmiiseen epoksilattiaan voidaan kiinnittää esimerkiksi WC-istuin liimatiivistymassan
avulla. Tuotevalmistajan suosittelemia tuotteita ovat Tremco PU540 tai Illbruck SP050 liimatiivistysmassat. Ennen WC-istuimen liimaamista epoksipinta tulee karhentaa kiinnitettävältä alalta hiekkapaperin avulla. [16.] Karhennuksen avulla varmistetaan WC-istuimen liimauksen hyvä tartunta lattian epoksipintaan. WC-istuin voidaan ottaa käyttöön 24
tunnin kuluttua liimauksen jälkeen.
5.8
Asukkaiden perehdyttäminen epoksilattioiden käyttöön
Kylpyhuoneen epoksilattian laadukkaaseen toteutukseen kuuluu myös asukkaan perehdyttäminen lattian käyttöä varten. Perehdytys tapahtuu tilaajan suorittaman kylpyhuoneen vastaanottotarkastuksen jälkeen. Perehdytyksessä asukkaalle jaetaan epoksilattioita koskeva puhdistus- ja hoito-ohje, jonka tarkoituksena on varmistaa asukkaan oikeanlainen käytönaikainen toiminta kylpyhuoneessa. Käytönaikaiset huoltotoimenpiteet
ovat erittäin keskeisiä epoksilattioiden osalta, koska niiden avulla pystytään vaikuttamaan lattiapinnan elinkaaren pituuteen positiivisella tavalla.
29
Valmis epoksilattia on ominaisuuksiltaan kova ja kiiltävä, sekä helppo pitää puhtaana ja
hygieenisenä. Lattiapinnan puhdistaminen ei vaadi käyttäjältä hankalia erikoistoimenpiteitä. Keskeisintä epoksilattioiden puhdistuksessa on oikeanlaisten pesuaineiden käyttäminen, jolloin vältytään lattian pinnan vaurioitumiselta ja värimuutoksilta. Epoksilattian
puhdistaminen voidaan suorittaa synteettisiä pesuaineita käyttäen, kunhan ne eivät sisällä liuottimia, joita ovat esimerkiksi tolueeni, asetoni ja ksyleeni. Pesuaineen valinnassa tulee myös välttää tuotteita, jotka ovat klooripitoisia, koska ne saattavat aiheuttaa
lattiapinnoitteen värimuutoksia. Kylpyhuoneen epoksilattian puhdistaminen voidaan hyvin suorittaa tavanomaisilla muovilattioille soveltuvilla pesuaineilla, kunhan niiden pH on
välillä 7-9. Lattian puhdistamisessa tulee myös huomioida, ettei pesuveden lämpötila
ylitä arvoa + 60°C. [23.]
Kylpyhuoneen päivittäisen käytön aikana on hyvä muistaa puhdistaa lattian pinnalla olevat mahdolliset tahrakohdat, etteivät ne pääse pinttymään. Lattian päivittäisessä käytössä asukkaan tulee myös välttää hiekan kulkeutumista epoksipinnoitteen päälle, koska
se kuluttua ja naarmuttaa pinnoitetta. [23.]
Epoksilattioita koskeva puhdistus- ja hoito-ohje on hyvä apu epoksilattian oikeaoppista
käyttöä varten. Ensisijaisesti ohjeistus on suunnattu asukkaan käytönaikaista toimintaa
varten, mutta ohjeistuksen sisältö on hyvä käydä läpi myös valmiin epoksilattian päällä
työskentelevien työntekijöiden kanssa. Työn suorittajan on hyvä perehtyä epoksilattian
puhdistus- ja hoito-ohjeeseen, jotta lattiapinnoite pystytään säilyttämään vaurioitumattomana lopulliselle asukkaalle saakka.
5.9
Epoksilattian työn suorituksen ajoitus kylpyhuonesaneerauksessa
Kylpyhuoneiden saneerauskohteissa tiukka aikataulu näyttelee useasti suurta osaa, kun
mietitään eri työvaiheiden toteutusjärjestystä. Alustavasti työvaiheiden toteutus pyritään
jaksottamaan siten, että eri työvaiheiden etenemät saataisiin mahdollisimman suuriksi ja
mahdolliset työnseisaukset pystyttäisiin minimoimaan. Kylpyhuoneiden saneerauskohteissa työvaiheiden aikataulun suunnittelua useasti hankaloittaa ennalta-arvaamattomat
betonilattian kuivatusajat. Kylpyhuoneen lattian kuivatusaika on täysin riippuvainen siitä,
kuinka laajalle alueelle kosteus lattiarakenteissa on levinnyt. Tavanomainen kuivatuksen
vaatima aika betonilattian osalta voi hyvin olla 1-2 viikkoa, jolloin työmaan eri työvaiheiden toteutusjärjestystä on syytä uudelleen organisoida työnseisauksien minimoimiseksi.
30
Epoksilattioiden toteutuksen kannalta tarkoituksenmukaista on tarkastella sitä suoritetaanko seinän vedeneristys- ja laatoitustyö ennen vai jälkeen lattian epoksipinnoitusta.
Tremcon NM100 epoksipinnoitusmenetelmä mahdollistaa työn toteutuksen kummallakin
eri tavalla. Seinän ja lattian vedeneristeet voidaan limittää siten, että lattian epoksipinnoite nostetaan seinän siveltävän vedeneristyksen päälle tai seinän siveltävä vedeneristys vastaavasti limitetään lattian epoksipinnan päälle. Molemmat eri toteutustavat ovat
Tremcon mukaan kosteusteknisesti toimivia, kunhan seinän vedeneristyksessä käytetään epoksipinnan kanssa yhteensopivia tuotteita ja seinän vedeneristys suoritetaan tuotevalmistajan ohjeistuksen mukaisesti. Tremcon NM100 vedeneristysmenetelmän
kanssa yhteensopivia tuotteita ovat esimerkiksi Ardexin S1-K ja 8+9, Kiillon Kerafiber,
Schönoxin HA ja Mapein Mapequm WPS siveltävät vedeneristeet. [16.]
Epoksilattioiden työn toteutuksen kannalta ajallisesti edullisempi vaihtoehto on suorittaa
lattian epoksipinnoitus ennen seinän vedeneristystä ja laatoitusta. Ajallinen säästö tulee
työvaiheessa, jossa suoritetaan seinän ylösnostojen epoksipinnoitusta. Tilanne, jossa
kylpyhuoneen seinää ei olla vielä laatoitettu mahdollistaa sen, että työn suorittajan ei
tarvitse varoa seinän alimmaisten laattojen sotkemista epoksilla ja hän välttyy näin tarkkuutta vaativalta rajaustyöltä.
Epoksipinnoitusta ei ole kuitenkaan aina ajallisesti järkevää suorittaa koko työmaan aikataulua silmälläpitäen ennen seinien vedeneristystä ja laatoitusta. Tällainen tilanne voi
tulla eteen, kun kylpyhuoneen betonilattia todetaan liian kosteaksi pinnoittaa ja se vaatii
kuivatusta. Edellä mainitussa tilanteessa työnseisauksen välttämiseksi on usein järkevää suorittaa kylpyhuoneen seinien vedeneristys- ja laatoitustyöt ennen epoksipinnoitusta.
5.10 Epoksilattian työn toteutuksessa riskialttiit vaiheet
Rakennus- ja saneeraustyömaalla tapahtuvaan työn toteutukseen sisältyy aina riskialttiita työvaiheita. Työn toteutukseen liittyvät riskialttiit työvaiheet ja niiden puutteellinen
suorittaminen ovat usein syynä lopputuloksen laatupoikkeamiin. Tämän takia työn suorittajan ja työn valvojan on hyvä ennalta tiedostaa työn suoritukseen liittyvät riskitekijät,
jotta mahdollisia laatupoikkeamia ei pääsisi syntymään. Luvussa käsitellään RSP-Lahti
Oy:n työntekijöiden ja työnjohdon näkemystä epoksilattioiden työn toteutuksessa olevista riskialttiista työvaiheista (liite 1).
31
Yrityksen sisällä suoritetun lomakekyselyn perusteella työntekijät ja työnjohtajat pitivät
epoksilattioiden laadukkaan työn toteutuksen kannalta keskeisimpänä työvaiheena huolellista lattian pohjatöiden tekemistä ennen epoksipinnoitusta. Pohjatöiden laadukkaaseen toteutukseen kuuluu kylpyhuoneen lattian kaatojen huolellinen toteutus ja kaatojen
tarkistus, sekä pinnoitettavan alustan tasoitus. Pohjatöiden merkitys epoksilattioiden
työn toteutuksessa on hyvin keskeinen, koska puutteellisesti suoritettu työ vaikuttaa koko
lattian kosteustekniseen toimintaan ja varsinaisen epoksipinnoituksen toteutukseen.
Toisena riskialttiina työvaiheena yrityksessä pidettiin lattian ja seinän liitoksen joustoepoksin asennusta. Epätasainen joustoepoksin asennus seinän ja lattian liittymäkohdassa aiheuttaa valmiin epoksipinnoitteen pinnan laatupoikkeamia, koska itsetasaava
epoksipinnoite ei kykene peittämään suuria joustoepoksin epätasaisuuksia. Pidemmällä
aikavälillä liian vähäinen joustoepoksin käyttäminen liittymäkohdissa voi myös aiheuttaa
valmiin epoksipinnan vaurioitumisen, koska se ei kykene ottamaan vastaan rakenteissa
tapahtuvia liikkeitä.
Epoksilattioiden työn toteutuksen osalta merkittävänä työvaiheena pidettiin myös lattiakaivon valukorokerenkaan asennusta. Suurimpana riskinä asennuksessa ilmeni se, että
valukorokerengas asennettiin virheelliseen korkeusasemaan. Puutteellisen työn suorituksen johdosta itsetasaava epoksipinnoite pilasi lattiakaivon ympärillä olevat kaadot,
jolloin käytön aikana vesi ei kulkeutunut halutunlaisesti lattiakaivoon, vaan keräytyi sen
läheisyyteen.
5.11 Epoksilattian uudelleenpinnoitus virhetilanteessa
Kylpyhuoneen epoksilattian työn toteutuksen huolellisesta suorittamisesta ja toteutuksen
aikaisesta laadunvarmistamisesta huolimatta lattia voidaan joutua uudelleen pinnoittamaan erinäisistä syistä. Opinnäytetyön avulla pyritään minimoimaan yrityksessä edellä
mainitut tilanteet, mutta tässä luvussa käsitellään sitä, kuinka epoksilattian uudelleenpinnoitus tulisi suorittaa laadukkaasti virhetilanteen sattuessa. Epoksilattian uudelleenpinnoituksen toteutuksen tapa on täysin riippuvainen siitä, kuinka aikaisin virhe huomataan,
ja lattia päästään uudelleenpinnoittamaan varsinaisen pinnoituksen jälkeen.
Työn toteuttajan kannalta uudelleenpinnoitus on huomattavasti kevyempi suorittaa, jos
virhe huomataan ajoissa ja varsinainen NM100 epoksipinnoite on alle 5 vuorokautta
32
vanha. Edellä mainitussa tilanteessa uudelleenpinnoitus voidaan toteuttaa suoraan vanhan epoksipinnoitteen päälle siten, että pintaan tarvitsee ainoastaan suorittaa hionta tartunnan varmistamiseksi. [16.]
Tilanne, jossa NM100 epoksipinnoite on yli 7 vuorokautta vanha, on työn suorittajan kannalta huomattavasti työläämpi. Kylpyhuoneeseen on tällöin useasti keritty suorittaa seuraavia työvaiheita, jotka hidastavat uudelleenpinnoitusta. Pinnoitusta eniten häiritseviä
jo suoritettuja työvaiheita ovat kylpyhuoneen kalusteasennukset. Ennen epoksilattian uudelleenpinnoitusta työn suorittaja joutuu tällöin purkamaan pinnoitusta häiritsevät kalusteet, jotta pinnoitus voidaan suorittaa asianmukaisesti. Uudelleenpinnoitus yli 7 vuorokautta vanhan NM100 epoksipinnoitteen päälle vaatii myös sen, että vanhan epoksipinnan hionnan lisäksi pinnoite pohjustetaan uudelleen NM BP50 Super pohjusteella, jotta
tartunta pinnoitteiden välillä saadaan varmistettua. [16.]
Työmaan aikataulun ja epoksilattian uudelleenpinnoituksesta aiheutuvien lisäkustannuksien kannalta valmis epoksilattia on edullisinta tarkistaa välittömästi seuraavana päivänä
pinnoituksen jälkeen. Tällöin virheisiin pystytään reagoimaan nopeasti ja mahdollinen
uudelleenpinnoitus pystytään suorittamaan kustannustehokkaasti.
33
6
Epoksilattian laadun tarkistuslista
Yritykselle laadittu tarkistuslista epoksilattioiden laadun varmistamista varten on kuvaus
keskeisimmistä asioista, joita työntekijän ja työnvalvojan tulee tarkistaa työn toteutusta
koskien. Luvussa käsitellään tarkistuslistan vaikutusta laadun varmistamiseen, sekä miten tarkistuslistan avulla voidaan yrityksen sisällä kerätä tietoa valmistuneiden saneerauskohteiden laadun varmistamisesta ja toteutuksesta.
6.1
Tarkistuslistan vaikutus laadun varmistamiseen
Epoksilattioiden työn toteutusta käsittelevän tarkistuslistan keskeisimpinä tavoitteina
ovat tehostaa ja selkeyttää yrityksen sisällä tapahtuvaa laadun varmistamista. Tarkistuslista käsittelee epoksilattioiden työn toteutusta ja sen vaiheita niiden kronologisessa järjestyksessä, mikä vastuuttaa toteutuksen eri osapuolia tarkistamaan edellisen työsuorituksen laadun ennen seuraavaan siirtymistä. Tarkistetun työsuorituksen merkiksi työntekijä ja työnvalvoja kuittaavat allekirjoituksellaan tarkistuslistaan merkiksi siitä, että työ
on suoritettu valmistajan ohjeiden mukaisesti ja tilaajan vaatimaan laatutasoon. Allekirjoituksella on suuri merkitys laadunvarmistamisessa, koska työntekijällä ja työnvalvojalla
on näin ollen suurempi kynnys katsoa läpi sormien puutteellinen työn toteutus.
Kylpyhuoneiden epoksilattioita koskeva tarkistuslista toimii myös hyvänä muistilistana
asioista, joihin työn toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota. Laadunvarmistamisen kannalta muistilistalla on suuri merkitys, koska näin ollen inhimillisiä erehdyksiä ja puutteellista työn toteutusta ei pääse syntymään.
6.2
Tarkistuslista
Tarkistuslistan avulla pyritään todentamaan epoksilattioiden työn toteutuksesta seuraavia asioita, joita ovat: laadukkaasti toteutettu työvaihe, työn suorittaja ja valvoja, sekä
ajankohta työn tarkistukselle. Kylpyhuoneiden epoksilattioita käsittelevä tarkistuslista on
tiivistelmä vähimmäisvaatimuksista, joita laadukkaasti toteutusta työstä tulisi tarkistaa
(liite 2).
34
6.3
Tarkistuslistan dokumentointi yrityksessä
Valmistuneista saneerauskohteista syntyy yritykselle toteumatietoa, jonka avulla yritys
pystyy kehittämään toimintaansa tulevaisuudessa. Kylpyhuoneiden epoksilattioiden työn
toteutuksen osalta toteumatiedon kerääjänä toimii yrityksen käyttöön kehitetty tarkistuslista. Laadunvarmistuksessa käytössä oleva tarkistuslista on yksityiskohtainen kuvaus
keskeisimmistä laatuun vaikuttavista tekijöistä ja se kertoo lukijalleen huoneistokohtaisesti, millaisia laadunvarmistustoimenpiteitä kohteessa on suoritettu.
Tarkistuslista toimii dokumenttina laadukkaasta toteutuksesta ensisijaisesti yritykselle itselleen, mutta tarvittaessa sen avulla voidaan myös osoittaa tilaajalle, että saneerauksen
aikana on suoritettu jatkuvaa laadunvarmistusta. Valmiista hankkeista kertyneet tarkistuslistat dokumentoidaan yrityksen omaan laatukansioon hankekohtaisesti, jotta niiden
sisältöön on helppo päästä käsiksi tarpeen vaatiessa. Tarkistuslistan liitteeksi saneerattavista kohteista voidaan ottaa selventäviä kuvia, joilla pystytään mallintamaan toteutuksen kulkua ja osoittamaan miten tietty toteutuksen osa on suoritettu. Hyvänä esimerkkinä
tarkistuslistaan liitetystä kuvasta voi olla kuva kylpyhuoneen lattiasta, johon on suoritettu
pohjusteen levitys. Näin ollen yrityksellä on aineistoa kuvan muodossa siitä, että pohjustus on suoritettu laadukkaasti ja se täyttää tilaajan vaatimat laatuvaatimukset.
35
7
Yhteenveto
Opinnäytetyössä kehitettiin RSP-Lahti Oy:n laadunvarmistusmenetelmiä kylpyhuoneiden epoksilattioiden työn toteutusta koskien. Laadunvarmistustoimenpiteiden tehostaminen oli yrityksen kannalta hyvin keskeistä, koska yrityksen tilauskanta sisältää kuluvan
vuoden aikana 200-300:n kylpyhuoneen epoksilattian toteutuksen. Yrityksen sisällä oli
myös tarve kehittää yhtenäinen ja selkeä toimintamalli, jolla työn toteutuksen laatua pystyttäisiin tarkkailemaan ja dokumentoimaan koko prosessin ajan.
Teoriaosuudessa käsiteltiin laatua ja sen varmistamista yleisellä tasolla. Lisäksi osiossa
perehdyttiin epoksin ominaisuuksiin kylpyhuoneen lattiapinnoitteena ja miten se eroaa
perinteisestä lattialaatoituksesta ominaisuuksiltaan. Teoriaosuus laadittiin pääasiallisesti
internet-lähteiden ja RT-kortiston materiaalien pohjalta.
Tutkimusongelman ratkaiseminen aloitettiin perehtymällä yrityksen käytössä olevan tuotevalmistaja Tremcon työohjeistukseen ja toimintatapoihin, joilla he ohjeistavat urakoitsijaa laadukkaaseen työn toteutukseen. Tämän jälkeen RSP-Lahti Oy:n sisällä suoritettiin lomakekyselytutkimus, johon vastasivat yrityksen työntekijät ja työnjohtajat. Kyselyn
tarkoituksena oli saada selville, kuinka laadunvarmistus yrityksessä suoritetaan tällä hetkellä ja millaisia ongelmakohtia epoksilattioiden työn toteutuksessa on ilmennyt vuosien
varrella.
Opinnäytetyön tuloksena yrityksen käyttöön syntyi epoksilattioita koskeva työohje, joka
käydään läpi luvussa 5. Työohje on yksityiskohtainen kuvaus kylpyhuoneiden epoksilattioiden toteutuksesta saneeraushankkeessa. Ohjeistuksen tarkoituksena on parantaa toteutuksen laatua ja tietotaitoa yrityksen sisällä. Toisena tuloksena yrityksen käyttöön
syntyi epoksilattioiden työn toteutuksen aikaista laadunvarmistamista varten tarkistuslista (liite 2), joka sisältää keskeisimmät lopputuloksen laatuun vaikuttavat tekijät. Tarkistuslistan tavoitteena on selkeyttää työn toteutuksen laadunvarmistusta, sekä toimia
osana yrityksen laatudokumentointia.
Yrityksen käyttöön laaditut laadunvarmistusta tehostavat menetelmät koettiin RSP-Lahti
Oy:n sisällä erittäin tarpeellisiksi. Lyhyen koekäytön perusteella epoksilattioiden työn toteutusta käsittelevän työohjeistuksen ja tarkistuslistan sisällön katsottiin tehostavan yrityksen sisäistä laadunvalvontaa. Opinnäytetyön ansiosta työntekijöiden kesken saatiin
36
sovittua yhtenäinen toimintamalli, jonka mukaan yrityksessä tulevaisuudessa toteutetaan epoksilattioiden asentamista. Työohjeen avulla yrityksen henkilöstön tietotaito työn
toteutusta koskien saatiin myös päivitettyä ja tämän avulla päästiin eroon ristiriitaisista
työmenetelmistä eri työntekijöiden kesken. Tarkistuslistan käyttöön ottamisen jälkeen
RSP-Lahti Oy:n sisällä huomattiin, että toteutuksen aikainen työn valvonta selkeytyi ja
tehostui merkittävällä tavalla. Yrityksessä päästiin eroon tilanteista, joissa niin sanottu
sormien läpi katsominen oli mahdollista, koska tarkistuslistan mukainen työn toteuttaminen ohjeistaa työntekijää ja valvojaa tarkistamaan jokaisen eri työn osan keskeisimmät
laatutekijät.
Tulevaisuudessa epoksilattioiden työn toteutusta tullaan valvomaan tarkistuslistan avulla
kaikissa yrityksen saneerauskohteissa. Tarkistuslistaa tullaan käyttämään kohteissa nykyisellä mallillaan. Pidemmän koekäytön jälkeen yrityksen sisällä on tarkoitus järjestää
palautetilaisuus, jossa tarkistuslistan käyttäjät jakavat mielipiteitään ja antavat kehitysehdotuksia käyttökokemuksiensa perusteella. Kehitysehdotuksien perusteella tarkistuslistan sisältöä on tarkoituksena tulevaisuudessa muokata vastaamaan yrityksen sen hetkisiä tarpeita.
37
Lähteet
1
Wakarun kotisivut, https://www.wakaru.fi/etusivu/lue-lisaa/prince2/laatu-ja-laadunvarmistus, luettu 9.3.2015
2
Kotipostin kotisivut, http://www.kotiposti.net/tuurala/Laatukustannukset.htm, luettu 9.3.2015
3
SFSedun kotisivut, http://www.sfsedu.fi/files/126/KalvosarjaoppilaitoksilleISO9000versioSFSedusivustolle.pdf, luettu 8.3.2015
4
RT 38540
5
RSP-Lahti Oy:n työmaan laatusuunnitelma
6
RT 14-11103
7
Tremcon kotisivut, http://www.tremco.fi/koulutus/, luettu 27.2.2015
8
VTT expert services Oy:n kotisivut, http://www.vttexpertservices.fi/Pages/sertifiointi_henkilot.aspx, luettu 6.3.2015
9
VTT expert services Oy:n kotisivut, http://www.vttexpertservices.fi/Pages/Osaamisvaatimukset--M%C3%A4rk%C3%A4tilojen-vedenerist%C3%A4j%C3%A4.aspx, luettu 6.3.2015
10 VTT expert services Oy:n kotisivut, https://vtttodistus.fi/search?mode=list&searchclass=7&pagesize=10&page=1, luettu 6.3.2015
11 VTT expert services Oy:n kotisivut, http://www.vttexpertservices.fi/Pages/Henkil%C3%B6sertifikaattikortti.aspx, luettu 6.3.2015
12 Rakennusteollisuuden kotisivut, https://www.rakennusteollisuus.fi/Documents/Ty%C3%B6turvallisuus/Lattian%20pinnoituksen%20ty%C3%B6turvallisuusopas.pdf, PDF-tiedosto Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas, luettu
18.1.2015
13 Tremcon kotisivut, http://www.tremco.fi/celumdb/documents/NM100-TDSFI.pdf, PDF-tiedosto Tremco NM100 tekninen tiedote, luettu 18.1.2015
14 RT 14-10984
15 RT 84-11166
38
16 Tremcon kotisivut, http://www.tremco.fi/celumdb/documents/NM100-Menetelmaohje-FI.pdf, PDF-tiedosto Tremco NM100 menetelmäohje, luettu 6.2.2015
17 Ardexin kotisivut, http://www.ardex.fi/wp-content/uploads/2014/10/ARDEX-EP2000.pdf, PDF-tiedosto Ardex EP 2000 tuotteen esite, luettu 25.1.2015
18 Tremcon kotisivut, http://www.tremco.fi/tuote/02641_index.html, luettu
29.1.2015
19 Tremcon kotisivut, http://www.tremco.fi/celumdb/documents/NM_50_BP_Super_TDS_FIN_5999.pdf, PDF-tiedosto NM 50 BP SUPER tekninen tiedote, luettu 29.1.2015
20 Tremcon kotisivut, http://www.tremco.fi/celumdb/documents/NM_705_TDS_FIN_6004.pdf, PDF-tiedosto NM 705 tekninen tiedote, luettu 1.2.2015
21 RT L-37508
22 RT 84-11093
23 Nullifiren kotisivut, http://www.nullifirefirestopping.co.uk/celumdb/documents/EPOKSILATTIOIDEN_PUHDISTUS-_JA_HOITOOHJE_XTRA_FIN_8467.pdf, PDF-tiedosto Epoksilattioiden puhdistus- ja hoitoohje, luettu 12.2.2015
24 Antikvaarin kotisivut, http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=711350, luettu
9.3.2015
Liite 1
1 (3)
Kyselylomake
RSP-Lahti Oy:n työntekijät.

Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät työvaiheet kylpyhuoneiden epoksilattioiden
työn toteutuksessa?

Mitkä asiat ovat johtaneet puutteelliseen laatuun epoksilattioiden osalta?

Onko yrityksen sisäinen opastus/perehdyttäminen työn toteutukseen mielestänne riittävällä tasolla? Kehitysehdotuksia?

Oletko suorittanut Tremcon NM 100 märkätilojen vedeneristyskoulutuksen? Millaiset valmiudet koulutus mielestänne antaa kylpyhuoneiden epoksilattioiden
työn toteutukseen?

Oletteko perehtyneet tuotevalmistajan kirjalliseen ohjeistukseen tuotteen asennuksesta? Onko tuotevalmistajan kirjallinen ohjeistus mielestänne kattava kylpyhuoneiden epoksilattioiden työn toteutukseen? Kehitysehdotuksia?
Liite 1
2 (3)
RSP-Lahti Oy:n vastaavat työnjohtajat.

Millaisia laadunvarmistus toimenpiteitä yrityksessä käytetään kylpyhuoneiden
epoksilattioiden osalta?

Millaisia laadunvarmistus toimenpiteitä työn tilaaja vaatii yritykseltänne?

Miten työn toteutukseen perehdyttäminen/kouluttaminen hoidetaan yrityksen sisällä?

Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät työvaiheet kylpyhuoneiden epoksilattioiden
työn toteutuksessa?

Mitkä asiat ovat johtaneet puutteelliseen laatuun epoksilattioiden osalta?
Liite 1
3 (3)

Oletko suorittanut Tremcon NM 100 märkätilojen vedeneristyskoulutuksen? Millaiset valmiudet Tremcon NM 100 märkätilojen vedeneristyskoulutus mielestänne antaa kylpyhuoneiden epoksilattioiden työn toteutukseen? Kehitysehdotuksia?

Oletteko perehtyneet tuotevalmistajan kirjalliseen ohjeistukseen tuotteen asennuksesta? Onko tuotevalmistajan kirjallinen ohjeistus mielestänne kattava? Kehitysehdotuksia?

Oletteko tietoinen, että Tremco tarjoaa tilauksesta myös toimistollanne ilmaisen
koulutuksen suunnitteluun ja tuotevalintaan liittyen? Oletteko hyödyntäneet/harkitsetteko hyödyntävänne kyseistä palvelua?
Liite 2
1 (2)
Liite 2
2 (2)