Espoon kaupunki Pöytäkirja § 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 70
Kaupunkisuunnittelulautakunta
06.05.2015
Sivu 1 / 1
1449/10.02.03/2014
§ 70
Toppelund II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue
231014, 14. kaupunginosa Haukilahti
Valmistelijat / lisätiedot:
Matias Kallio, puh. 043 825 4590
Olli Koivula, puh. 046 877 3003
[email protected]
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu
Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 231014,
2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 6.5.2015 päivätyn
Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen,
piirustusnumero 6888, joka käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa
(Haukilahti), alue 231014. (Muodostuu uusi kortteli 14084.),
3
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä
toimialojen kannanotot,
4
järjestää asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja
keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi _____________.
Käsittely
Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varajäsen Rainer
Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 20.5.
pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli,
voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska
ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi
kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen.
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta:
Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan 20.5. pidettävään
kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.
Liite
3
Toppelund II, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 70
Kaupunkisuunnittelulautakunta
06.05.2015
Sivu 2 / 2
Oheismateriaali
-
Toppelund II, tapahtumaluettelo
Toppelund II, kaavamääräykset 1
Toppelund II, kaavamääräykset 2
Toppelund II, kaavakartta
Toppelund II, ajantasa-asemakaava
Toppelund II, havainnekuva
Toppelund II, perspektiivinäkymä 1
Toppelund II, perspektiivinäkymä 2
Selostus
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa osa Toppelundinpuiston
lähivirkistysalueesta yleiskaavan mukaiseen asuinkäyttöön.
Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutettavan alueen pinta-ala on noin 6
% nykyisestä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta
lähivirkistysalueesta. Rakennusoikeus on 5 700 k-m², joka vastaa
korttelitehokkuutta e = 0.74. Suunnittelualueen itäosa säilytetään
lähivirkistysalueena.
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:
Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotus,
piirustusnumero 6888, käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa
(Haukilahti), alue 231014. (Muodostuu uusi kortteli 14084.)
Vireilletulo
Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin Tekninen ja
ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja
arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 20.8.2014. Lisäksi kaava on
Espoon kaavoituskatsauksessa 2014.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 70
Kaupunkisuunnittelulautakunta
06.05.2015
Sivu 3 / 3
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, joka on päivätty 11.8.2014.
Alueen nykytila
Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Haukilahden
Toppelundissa, alle kilometrin etäisyydellä Haukilahden keskustasta.
Suunnittelualue sijoittuu Toppelundinpuiston lähivirkistysalueelle
Mellstenintien itäpuolelle ja Toppelundintien eteläpuolelle.
Suunnittelualueen länsiosa on rakentamaton mäntyvaltainen kallioalue,
joka rajautuu etelässä Toppelundin päiväkotiin ja lännessä
Mellstenintiehen. Kalliomäen länsirinne on paikoin jyrkkä ja mäen laki on
noin 18,6 metrin korkeudessa merenpinnasta. Etelä- ja itärinne ovat loivia
ja osin kivikkoisia. Mellstenintien ja kalliomäen välissä on pienialainen,
kostea ja kuusikkoinen painanne. Alueen eteläosassa on yleisessä
käytössä oleva pysäköintialue, jossa on noin 31 autopaikkaa. Alueen
eteläpuolella on toiminut 1930-luvulta 1960-luvulle Stella Maris -niminen
lastenkoti ja kesäsiirtola. Historiallisena muistona kalliomäen länsirinteen
jyrkimmässä kohdassa on Stella Mariksen rakentama kivinen
alttarirakennelma. Alueen itäosassa on osin hoidetuksi puistoksi
rakennettu Toppelundinpuisto, jossa kulkee useita ulkoilureittejä.
Toppelundinpuiston pohjoisosassa on lisäksi noin 29 autopaikkaa
käsittävä yleinen pysäköintialue. Toppelundinkuja toimii ajoyhteytenä
kortteliin 14079. Kaavamuutosalueen itäpuolelle jäävässä korttelissa
14079 on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue, jossa on Espoon
kielikylpypäiväkoti sekä erillispientaloja, mm. Villa Toppelundina tai Villa
Wahlforssina tunnettu vuonna 1951 valmistunut arkkitehtonisesti arvokas
suuri omakotitalo. Suunnittelualuetta ympäröivät pääasiassa pientaloista
koostuvat asuinkorttelit. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee
Toppelundinrannan lähivirkistysalue, jossa kulkee Espoon rantaraitti ja
sijaitsee uimaranta.
Suunnittelualue on kokonaan Espoon kaupungin omistuksessa.
Korttelialueeksi muutettava alue sijaitsee lähes kokonaan vanhan
Eklunda-nimisen palstan alueella, jolla on aikanaan toiminut
Stella Maris -niminen katolilainen kesäsiirtola ja myöhemmin
samanniminen nuorisotila. Kyseinen palsta on lohkottu Toppelundin tilasta
jo vuonna 1927 eikä tämä alue ole kuulunut Wilhelm Wahlforssin
perikunnan Espoon kaupungille virkistysalueeksi myymään alueeseen.
Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne
Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa
7.4.2008, saanut lainvoiman 17.2.2010) suunnittelualue on osoitettu
länsiosaltaan asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen itä- ja pohjoisosa ovat
virkistysaluetta (V). Suunnittelualueella on virkistysyhteysmerkintä, joka
liittää alueen laajempaan virkistysyhteysverkostoon. Asuinkerrostalot on
suunniteltu alueen länsiosaan, joka on yleiskaavassa asuntoaluetta (A).
Nyt laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 70
Kaupunkisuunnittelulautakunta
06.05.2015
Sivu 4 / 4
Suunnittelualueella on voimassa Toppelund II -asemakaava (vahvistettu
ympäristöministeriössä 29.3.1985). Kaavassa alueelle on osoitettu
lähivirkistysalue (VL). Alueelle saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon
kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten.
Lähivirkistysalueelle saa rakentaa alueen käytön kannalta tarpeelliset
leikki- ja pelikentät sekä pienehköt huoltoa palvelevat rakennukset
kerrosalaltaan yhteensä enintään 600 k-m². Osa alueesta varataan
uimaranta-alueeksi. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa enintään 400 k-m²
kahvilarakennuksen. Suunnittelualueen etelä- ja koillisosaan on osoitettu
pysäköimispaikat. Koillinen pysäköimispaikka on toteutunut etelämmäksi
kuin asemakaavassa osoitettu sijainti. Länsiosa alueesta on puilla
istutettavaa aluetta. Alueella tulee säilyttää tai istuttaa puita niin, että
niiden määrä on vähintään 1 istutettavan alueen osan 40 m² kohti. Alueella
on useita jalankulkureittejä, jotka palvelevat erityisesti ulkoilua.
Suunnittelualue rajautuu lännessä katualueeseen (Mellstenintie), etelässä
urheilutoimintaa palvelevien rakennusten (YU), julkisten
lähipalvelurakennusten korttelialueeseen (YL) sekä Toppelundinrannan
lähivirkistysalueeseen (VL), idässä Toppelundinkujaan, kortteliin 14079 ja
Toppelundinpuiston lähivirkistysalueeseen (VL) ja pohjoisessa
Toppelundintiehen.
MRA 30 §:n mukainen kuuleminen
Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 11.8.2014 Toppelund II:n
osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 §:n mukaisesti.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 25.8.–23.9.2014.
Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus järjestettiin 4.9.2014 Haukilahden
kirjastossa. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi noin 60 asiasta
kiinnostunutta. Nähtävilläoloaikana jätettiin 82 kirjallista mielipidettä, joihin
sisältyi yhteensä noin 2 200 allekirjoitusta sisältävät kaavamuutosta
vastustavat adressit. Valtaosa mielipiteen jättäneistä vastusti
virkistysalueen muuttamista asumiselle.
Palautteen pohjalta suunnitelmaa on kehitetty siten, että rakentamisen
määrää on selvästi vähennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman osana
olleisiin luonnossuunnitelmiin verrattuna. Rakentaminen on keskitetty
pääosin Mellstenintien varteen. Näin varsinainen kallioalue jää selvemmin
osaksi lähivirkistysaluetta. Rakennusoikeus on vähennetty eri
vaihtoehtojen 10 650 – 13 200 kerrosalaneliömetristä 5 700 kerrosalaneliömetriin. Suurin sallittu kerrosluku on vähennetty seitsemästä viiteen.
Lisäksi ylin kerros tulee toteuttaa vajaana kerroksena, jolloin
rakennusmassa on kokonaista kerrosta visuaalisesti kevyempi.
Asemakaavan muutos
Yleisperustelu ja -kuvaus
Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään
asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja
liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien
yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan 300 000
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 70
Kaupunkisuunnittelulautakunta
06.05.2015
Sivu 5 / 5
asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 %
työpaikkaomavaraisuutta.
Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Yleiskaavassa
suunnittelualue on länsiosaltaan osoitettu asuntoalueeksi (A).
Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin
yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi
merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa lähivirkistysalueeksi.
Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin.
Alueella on kysyntää uusille laadukkaille ja esteettömille
kerrostaloasunnoille. Hanke on yhdyskuntataloudellisesti kannattava ja
liitettävissä olemassa olevaan katu- ja kunnallistekniseen verkostoon.
Kaavamuutosalueen suunnitellut toiminnot ovat virkistyskäyttö, asuminen
ja pysäköinti. Asuinkerrostalokorttelin osalta tavoitteena on toteuttaa hyvin
laadukas ja esteetön asuinympäristö, joka mahdollistaa asumisen
elinkaaren useat vaiheet. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen
länsiosaan esitetään neljän neli–viisikerroksisen yksiportaisen
asuinkerrostalon sekä niiden tarvitsemien autopaikkojen ja korttelipihan
rakentamista. Asuinkerrostalokorttelin lisäksi asemakaavan
muutosalueeseen kuuluu yleinen pysäköintialue asuinkerrostalokorttelin ja
korttelissa 14078 sijaitsevan päiväkodin välissä sekä noin puolet
Toppelundinpuiston–Toppelundinrannan lähivirkistysalueesta.
Virkistysalue (VL)
Virkistyskäyttöön osoitettavan alueen käyttö säilyy nykyisessä tilassaan.
Suurin osa virkistysalueella kulkevista reiteistä säilytetään toteutuneilla
paikoillaan ja merkitään asemakaavassa myös toteutuneille paikoilleen.
Asuinkorttelin vieressä reittejä linjataan uudelleen, mutta yhteydet
Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon säilyvät. Virkistysalueen
läntinen pysäköintipaikka osoitetaan yleisen pysäköinnin alueeksi palvellen
mm. rannan ja puiston käyttäjiä. Toppelundinpuistossa huomioidaan
alueella esiintyvät liito-oravat merkitsemällä niiden ydinalue kaavassa
s-1-merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen nykyistä
selkeämmin. Stella Maris -kesäsiirtolan rakentama kallion kyljessä
sijaitseva kivirakennelma, joka tunnetaan nimellä "Lourdesin luola",
osoitetaan asemakaavassa säilytettävänä rakenteena. Suunnittelualueen
koillisosassa Toppelundinpuistossa sijaitseva yleinen pysäköintialue
säilytetään ajoyhteyksineen nykyisellään ja merkitään asemakaavaan
toteutuneen mukaisesti.
Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)
Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutetaan hieman alle 6 % nykyisestä
Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta
lähivirkistysalueesta. Korttelialue sijoittuu pääosin Mellstenintien varteen
eli alueelle, jonka käyttö virkistysalueena on selvästi vähäisempää kuin
esimerkiksi rannassa kulkevan rantaraitin, puiston keskellä olevan
nurmialueen ja kallion lakialueen käyttö. Lähes koko kallioalue jää
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 70
Kaupunkisuunnittelulautakunta
06.05.2015
Sivu 6 / 6
rakentamisen ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi. Asemakaavan muutos ei
oleellisesti heikennä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan
lähivirkistysalueen käyttöä virkistykseen, eikä merkittävissä määrin
pienennä virkistysalueen alaa. Suunnitelma mahdollistaa myös yleisten
polkureittien tekemisen korttelin molemmin puolin, jolloin yhteydet
Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon ja rantaraitille eivät
heikkene nykyiseen verrattuna.
Suunnittelualueelle muodostuu uusi asuinkerrostalokortteli 14084, jonka
rakennusoikeus on 5 700 k-m2, joka vastaa korttelitehokkuutta e = 0.74.
Kortteliin rakennetaan neljä yksiportaista asuinkerrostaloa, joiden
pohjamuoto on paksun L-kirjaimen muotoinen. Kahden pohjoisimman
rakennuksen kerrosluvuksi on asemakaavassa merkitty IV (3/4), mikä
tarkoittaa nelikerroksista rakennusta, jonka ylin kerros tulee toteuttaa ns.
vajaana kerroksena eli ylimmissä kerroksissa saa olla enintään 3/4 muiden
kerrosten kerrosalasta. Ylimpien kerrosten julkisivuja tulee leikata
rakennusten etelä- ja länsisivulla, jotta kattoterassit aukeavat parhaisiin
ilmansuuntiin näkymien ja auringonvalon kannalta ja toisaalta jotta
rakennusten yhtenäiset julkisivut näyttäytyisivät näihin ilmansuuntiin
kerrosta matalammilta. Kahden eteläisimmän rakennuksen kerrosluvuiksi
on asemakaavassa merkitty (1/2) V (3/4) eli niissä saa kolmen täyden
kerroksen lisäksi tehdä vastaavanlaisen vajaan ylimmän kerroksen kuin
kahdessa pohjoisemmassa rakennuksessa ja lisäksi rakennusten alimpiin
kerroksiin saa osoittaa asuintiloja enintään puolet ylempien kerrosten
kerrosalasta. Käytännössä rakennusten alimmat kerrokset voivat aueta
eteläsuuntaan sekä osittain itä- ja länsisuuntaan loppuosan ollessa
kellarimaista tilaa. Tästä syystä kahdelle eteläisemmälle rakennukselle on
asemakaavassa annettu hieman suurempi rakennusoikeus verrattuna
kahteen pohjoisempaan rakennukseen. Kaikkien rakennusten katot ovat
suunnilleen samalla tasolla ja kaikki rakennukset vaikuttavat esimerkiksi
kansipihalta katsottaessa nelikerroksisilta erilaisista kerrosluku- ja
rakennusoikeusmerkinnöistä huolimatta.
Rakennukset sulkevat keskelleen yhteisen kansipihan, jolle sijoitetaan
rakennusten leikki- ja oleskelutoiminnot. Kansipiha liittyy korkojensa
puolesta sen itäpuoliseen kalliomaastoon. Kansipihan alla on pääosa
korttelin vaatimista autopaikoista, yhteensä noin 77 autopaikkaa.
Autohalliin on suora yhteys kaikista hissillisistä porrashuoneista. Ajo
autohalliin on luiskaa pitkin korttelin länsilaidasta. Sisäänajon tuntumassa
on korttelin vierasautopaikat maantasopaikkoina. Ajoliittymä on
Mellstenintiellä vastapäätä yleisen pysäköintialueen liittymää Nunnanpolun
jatkeena.
Korttelin maanvaraiset piha-alueet käsitellään luonnonmukaisesti. Olevaa
puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan ja uutta ympäristöön
sopivaa kasvillisuutta istutetaan rakennusten väleihin erityisesti
Mellstenintien varteen.
Yleinen pysäköintialue (LP)
Asemakaavan muutosalueen eteläosassa muutetaan nykyinen
lähivirkistysalueen pysäköintialueeksi merkitty alueen osa yleiseksi
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 70
Kaupunkisuunnittelulautakunta
06.05.2015
Sivu 7 / 7
pysäköintialueeksi (LP). Merkintätavan muutos ei käytännössä eroa
nykytilanteesta, mutta merkintä vastaa paremmin alueelle vakiintunutta
toimintaa. Alueella on nykyään noin 31 autopaikkaa ja kaavamuutoksen
jälkeen sinne jää noin 27 autopaikkaa. Yleisen pysäköintialueen
pohjoisreunassa kulkee ulkoilureitti, joka tarjoaa turvallisen kulkureitin
Mellstenintieltä Toppelundinpuistoon.
Sopimusneuvottelut
Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä
maankäyttösopimusta, koska alue on Espoon kaupungin omistuksessa.
Selvitykset
Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut kaavamuutoksesta
luontoselvityksen 4.6.2014 ja sitä on täydennetty 10.12.2014.
Asuinkerrostalojen korttelialueella Toppelundinpuiston länsiosassa ei ole
arvokkaita luontotyyppejä ja länsiosa on valtaosin liito-oravalle huonosti
sopivaa kalliomännikköä. Asemakaavassa merkitään suojeltavaksi
kohteeksi asuinkerrostalokortteliin sijoittuva kaksirunkoinen tervaleppä,
jonka juurelta on luontoselvityksen mukaan löytynyt liito-oravan jätöksiä.
Selvityksen mukaan suunnittelualueen rakentaminen ei hävitä tai heikennä
liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eikä vaikuta lajin tarvitsemiin
kulkuyhteyksiin. Rakentamisalueella oleva liito-oravalle sovelias
metsäkuvio on niin pieni, että rakentamisesta ei voi katsoa aiheutuvan
merkittävää haittaa alueella eläville liito-oraville. Toppelundinpuistossa
huomioidaan alueella esiintyvät liito-oravat merkitsemällä niiden ydinalue
kaavassa s-1-merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen
nykyistä selkeämmin.
Hyväksyminen
Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta.
Nähtävänä kokouksessa
-
-
Asemakaavan muutoksen kartta
Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen
Kolmen suunnittelukohteen luontoselvitys Espoossa:
Toppelundinpuisto, Mankkaa ja Eestinkallio, Ympäristösuunnittelu
Enviro Oy, 4.6.2014
Haukilahden Toppelundinpuisto liito-oravan elinalueena,
Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 10.12.2014
Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen
meluselvitys 2012, Sito Oy, 19.6.2012
Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä
-
Ote ilman liitteitä: Hakija
Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö
Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö
-
Tiedoksi
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 70
Kaupunkisuunnittelulautakunta
06.05.2015
Sivu 8 / 8
-
Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö
Tekninen keskus, kannanottopyyntö
Ympäristökeskus, kannanottopyyntö
Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö
Elisa Oyj, lausuntopyyntö
Caruna Oy, lausuntopyyntö
Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö
HSY Vesi, lausuntopyyntö
Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet
Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat pyytäneet vastausta
Asukastilaisuuden järjestäminen
Sosiaali- ja terveystoimi, kannanottopyyntö
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 70
Kaupunkisuunnittelulautakunta
06.05.2015
Sivu 9 / 9