Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso

Transcription

2015
Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma
LUONNOS 2.7.2015
WAYSTEP
POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS
1 / 46
ESIPUHE
Joukkoliikenne on välttämätön palvelu Kainuun opiskelijoille, koululaisille sekä autottomille asioijille
ja työssäkävijöille. Joukkoliikenne on tarpeen myös mm. liityttäessä kaukoliikenteen verkkoon esimerkiksi juna- tai kaukoliikenteen bussimatkalle. Joukkoliikenne palvelee myös alueelle saapuvia matkailijoita. Toimiva joukkoliikenne koetaan Kainuussa tärkeäksi. Siitä on osoituksena mm. maakuntakokeilun aikainen maakuntahallinnon myöntämä joukkoliikenteen kehittämisraha.
Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestäminen uudistuu monilta tavoin. Uudistuksia aiheuttavat
muun muassa vuonna 2009 voimaan astuneen joukkoliikennelain täysmääräinen käyttöönotto sekä
valtakunnalliset pyrkimykset henkilökuljetusten järjestämistavan uudistukseen. Aiemmin valtio vastasi kuntien välisistä joukkoliikenneyhteyksistä ja kunnat kuntien sisäisistä siltä osin kun yhteyksiä ei
pystytty järjestämään markkinaehtoisesti. Nyt joukkoliikennettä suunnitellaan laajempina kokonaisuuksina kuntarajoista välittämättä. Myös joukkoliikenteen järjestämisen kustannukset valtion ja kuntien välillä uudistuvat ja kustannusten jaosta joudutaan sopimaan tapauskohtaisesti.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on velvollinen määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen
palvelutason joukkoliikennelain (14 § 1 momentti) mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alue kattaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueet. Tässä raportissa on esitetty matkustustarpeita ja rahoituskehystä vastaava ehdotus Kainuun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista vuosille
2017-2020. Ehdotuksen ovat laatineet alueen kunnat, Kainuun sote ja ELY-keskus yhdessä. Suunnitelmassa on esitetty määritetyn palvelutason toteuttava liikenne kustannusarvioineen sekä ehdotus
siitä, miten kustannukset voidaan alkuvaiheessa jakaa eri osapuolten välillä.
Suunnitelman on laatinut Kainuun joukkoliikennetyöryhmä, johon ovat osallistuneet
Ari Hoppania
Tiina Rusanen
Anu Kemppainen
Terttu Härkönen
Paula Halonen
Mika Kilpeläinen
Jaana Kovalainen
Seija Heikkinen
Ari Nurkkala
Janne Heikkinen
Aini Joronen
Anneli Karjalainen
Antti Westersund
Lea Karppinen
Martti Juntunen
Hannu Hänninen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puheenjohtaja
Kajaani
Paltamo
Ristijärvi
Sotkamo
Sotkamo
Hyrynsalmi
Hyrynsalmi
Hyrysalmi
Kuhmo
Kuhmo
Puolanka
Suomussalmi
Vaala
Kainuun Liitto
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) kuntayhtymä
Työryhmä on kokoontunut työn aikana viisi kertaa. Työryhmän kuntaedustajat on työn aikana haastateltu ja työryhmän edustajat ovat kerran kokoontuneet palvelutasotyöpajaan.
Työn konsultteina ovat toimineet DI, KTK Henriika Weiste (projektipäällikkö) ja FM, HTM Anna-Sofia
Hyvönen WayStep Consulting Oy sekä DI Hilkka Piippo Plaana Oy.
2 / 46
3 / 46
Sisällys
ESIPUHE................................................................................................................................................... 1
1
2
3
Työn tausta ja suunnitteluprosessi ................................................................................................ 5
1.1
Työn tavoitteet ja työn rajaus ................................................................................................. 5
1.2
Suunnitteluprosessi................................................................................................................. 5
Toimintaympäristön kuvaus ........................................................................................................... 7
2.1
Väestö ..................................................................................................................................... 7
2.2
Liikkumisen suuntautuminen .................................................................................................. 8
Joukkoliikenteen nykytila ............................................................................................................... 9
3.1
4
5
3.1.1
Kuntien välinen joukkoliikenne ....................................................................................... 9
3.1.2
Kuntien sisäinen joukkoliikenne.................................................................................... 12
3.1.3
Joukkoliikenteen kehittämistarpeet ............................................................................. 13
3.2
Sosiaalitoimen kuljetukset .................................................................................................... 13
3.3
Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoitus .................................................................. 14
3.3.1
ELY-keskuksen rahoitus ................................................................................................. 14
3.3.2
Kuntien rahoitus............................................................................................................ 15
3.3.3
Kelan rahoitus ............................................................................................................... 19
3.3.4
Yhteenveto .................................................................................................................... 20
Palvelutasoehdotus ...................................................................................................................... 21
4.1
Palvelutason määrittelyn ohjeistus....................................................................................... 21
4.2
Tarvelähtöinen palvelutasoluokitus...................................................................................... 22
4.3
Esitys palvelutasosta ............................................................................................................. 22
Palvelutason toteuttaminen ........................................................................................................ 24
5.1
Alueellisen joukkoliikenteen kehittäminen .......................................................................... 24
5.2
Pitkänmatkainen joukkoliikenne........................................................................................... 34
5.2.1
Kaukoliikenne ................................................................................................................ 34
5.2.2
Liityntäyhteydet ............................................................................................................ 34
5.3
6
Joukkoliikenteen tarjonta ....................................................................................................... 9
Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten yhteistyö ................................................................. 36
Liikenteen järjestämistapa ........................................................................................................... 37
6.1
Järjestämistavat ja liikenteen nykyinen järjestäminen ......................................................... 37
6.2
Järjestämistapa vuodesta 2017 alkaen ................................................................................. 38
7
Kustannukset ja niiden jakaminen eri osapuolille ........................................................................ 39
8
Vaikutusten arviointi .................................................................................................................... 41
9
Suunnittelun jatkovaiheet ............................................................................................................ 42
Liitteet ................................................................................................................................................... 43
4 / 46
5 / 46
1
Työn tausta ja suunnitteluprosessi
1.1 Työn tavoitteet ja työn rajaus
Työn tavoitteena oli valmistella ja laatia ehdotus joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä PohjoisPohjanmaan ELY-keskuksen Kainuuta koskevaa palvelutasopäätöstä varten, suunnitella alueen joukkoliikenteen tarjonta ja järjestämistapa sekä laatia esitys asioista, jotka sisällytetään kunta-ELY-yhteistyösopimuksiin esimerkiksi yhteisiä liikennehankintoja koskien.
Tavoitteeksi asetettiin tuottaa realistinen, toteuttamiskelpoinen ja rahankäyttöä ohjaava suunnitelma, joka ottaa huomioon alueen asukkaiden matkustustarpeet, käytettävissä olevan rahoituksen
sekä erilaisten alueiden tasapuolisen saavutettavuuden julkisella liikenteellä muut tekijät huomioon
ottaen.
Suunnittelun kohteena oli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivallassa oleva kaikille avoin joukkoliikenne Kuhmon, Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja
Vaalan kuntien alueilla sekä ELY-keskuksen järjestämä liikenne Kajaanissa. Lisäksi suunnitteluun kuuluivat kuntien linja-autolla hoidettavat koulukuljetukset. Työssä on erikseen tarkasteltu Kainuun soten
kuljetuksia siltä osin, kun niillä on yhteenkytkentää ELY-liikenteen kanssa.
Kuntien sisäinen taksiliikenne sekä Kajaanin kaupungin toimivallassa oleva joukkoliikenne (paikallisliikenne) ei kuulunut suunnitteluun. Työssä kuitenkin huomioitiin Kainuun joukkoliikenteen ja Kajaanin
kaupungin joukkoliikenteen yhteensovittelukysymyksiä.
1.2 Suunnitteluprosessi
Palvelutasotyön lähtökohtana olivat alueen voimassa olevat liikennestrategiat (kuten KAKEPOLI, Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma) sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatima
aiempi palvelutason määrittely tausta-aineistoineen ja liikennöintisopimuksia koskevine tietoineen.
Tarkasteluissa otettiin huomioon joukkoliikenteen määrärahat ja niihin ennakoitavissa olevat muutokset. Keskeisenä haasteena tunnistettiin tarve sopeuttaa liikennehankintoja vähenevään valtion rahoitukseen.
Työ laadittiin tiiviissä yhteistyössä Kainuun kuntien ja soten kanssa pyrkien löytämään ratkaisuja, jotka
palvelevat sekä soten kuljetuksia että kaikille avointa joukkoliikennettä. Keskeisen työn lähtökohdan
muodostivat kuntien toimittamat tiedot kuntien järjestämistä kuljetuksista ja avoimesta joukkoliikenteestä, rahoitusmahdollisuuksista sekä kuntalaisten liikkumistarpeista. Kajaanissa järjestettiin työn aikana työpaja, joissa kuntien kanssa yhdessä työstettiin palvelutasomääritystä ja haettiin ratkaisuja liikennetarjonnan suunnitteluun.
Työn eteneminen ja vuorovaikutus työvaiheittain ovat kuvattu taulukossa 1.
6 / 46
Taulukko 1. Työn eteneminen ja vuorovaikutus.
Työvaihe
a) Lähtötietojen kerääminen
b) Lähtötietojen alustava analysointi
ja kuntahaastattelut
c) Palvelutasoehdotuksen laatiminen
d) Palvelutasoanalyysi
e) Liikenteen suunnittelu
f)
Kustannustenjakomallit
g) Lausuntopyynnöt suunnitelmasta
h) Suunnitelman viimeistely
Vuorovaikutus
Tietopyynnöt kuntiin.
Työryhmän kokous.
Kainuun soten ja kuntien haastattelut tammikuun 2015 alussa.
Kuntapalaverit Vaalassa, Suomussalmella ja Sotkamossa.
Työpajatyöskentely Kajaanissa 21.1.2015
Työryhmän kokous 26.2.2015
Konsultin ja ELY-keskuksen kokous
Työpajatyöskentely erityisesti seudullisesta liikenteestä Kajaanissa
26.2.2015
Työryhmän kokous 22.4.2015
Työryhmän kokous 29.5.2015, kuntien täydennykset kokouksen
jälkeen, kokous Kajaanin kaupungin ja Kainuun SOTEn kanssa 9.6.
Elokuu 2015
Työryhmän kokous 22.9.
Lähtötietoina hyödynnettiin ELY-keskuksen, kuntien ja Kainuun soten valmiita tietoja sekä VALLU-järjestelmän (Valtakunnallinen liikenneluparekisteri), Matkahuollon ja VR:n Internet-sivuilta saatuja tietoja. Kuntien ja Kainuun Soten edustajat haastateltiin. Lähtötietojen pohjalta laadittiin yhteenveto
matkustustarpeista, liikennepalveluiden nykytarjonnasta sekä liikennepalveluiden käytöstä ja rahoituksesta.
Lähtötietojen pohjalta laadittiin ensimmäinen ehdotus palvelutasosta. Palvelutasoehdotusta työstettiin työpajatyöskentelynä yhdessä kuntien edustajien kanssa. Työpajatyöskentelyn ja aiempien työvaiheiden tuloksena tunnistettiin Kainuun joukkoliikenteen kehittämistarpeet. ELYn ja kuntien liikennesopimusten pohjalta laadittiin alustava kustannusarvio palvelutasoa toteuttavalle liikenteelle sekä ehdotus kustannusten jakamisesta eri osapuolten kesken.
7 / 46
2
Toimintaympäristön kuvaus
2.1 Väestö
Kainuun maakunta on laaja. Sen pintaala kattaa noin 6,5 % koko Suomen
pinta-alasta. Asukastiheys on alhainen,
noin 3,7 asukasta per maa-km2. Kainuuta harvempi asukastiheys on vain
Lapissa. Taajama-aste on korkein Kajaanin kaupungissa (88 %). Muualla
maakunnassa taajama-aste jää 40–60
prosenttiin. (lähde Kainuun liitto
2014). Väestö on keskittynyt Paltamo –
Kajaani – Sotkamo -alueelle sekä kuntakeskuksiin, mutta haja-asutusta on
maakunnassa runsaasti. Tämä on haasteellista joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. (lähde Kainuun kaupan
palveluverkkoselvitys 2013: 14).
Kainuussa oli noin 79 600 asukasta
vuonna 2014. Tilastokeskuksen (Tilastokeskus 2014, väestöennuste) mukaan väestömäärä Kainuun kunnissa
tulee vähenemään vuosien 2014–2040
aikana kaikkinensa noin 6 400 asukkaalla. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljas- Kuva 1. Väestön sijainti Kainuussa vuonna 2012 (Kainuun kautaa väestön vähenemisen tapahtuvat pan palveluverkkoselvitys 2013).
kaikissa muissa ikäluokissa, paitsi yli 65vuotiaiden ikäryhmässä, jonka osuus kasvaa vuoteen 2040 mennessä lähes 4 000.
Väestöennusteen mukaan vain Kajaani ja Sotkamo onnistuvat säilyttämään väestömääränsä vuoden
2014 tasoisena. Kaikkien muiden Kainuun kuntien väestömäärä tulee vähenemään. Kunnittaiset väestöennusteet ovat esitetty liitteessä 1.
Kainuun ikäryhmittäinen väestöennuste
Kainuun väestöennuste
50 000
80 000
70 000
79 600
77 100
60 000
73 200
50 000
2014
2040
40 000
30 000
40 000
20 000
30 000
20 000
10 000
10 000
0
0
2014
2020
2040
alle 14-vuotiaat 15-64-vuotiaat yli 65-vuotiaat
Kuva 2. Kainuun väestöennuste ja ennuste ikäryhmittäin 2014–2040 (Tilastokeskus 2014, väestöennusteet).
8 / 46
2.2 Liikkumisen suuntautuminen
Päivittäinen arkiliikkuminen tapahtuu pääsääntöisesti kunnan sisällä. Kajaanin seudulla (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo) päivittäinen liikkuminen suuntautuu
myös Kajaaniin ja Kajaanista naapurikuntiin.
Koulu- ja opiskelumatkat tapahtuvat lähinnä kunnan sisällä. Ristijärvi ja Hyrynsalmi
ovat ainoat Kainuun kunnat, joissa ei ole
omaa lukiota, minkä vuoksi lukiolaiset kulkevat lähikuntien lukioissa. (kuva 3). Viikonloppuyhteydet kuntien ja Kajaanin välillä
ovat opiskelijoille tärkeitä, jotta opiskelijat
voivat viikonloppuisin palata kotikuntaansa
opiskelupaikkakunnaltaan.
Kuva 3. Toisen asteen oppilaitokset Kainuussa.
Työmatkaliikkuminen tukeutuu vahvasti henkilöautoiluun. Suurimmat pendelöintivirrat ovat esitetty
taulukossa 2.
Taulukko 2. Pendelöinti Kainuussa vuonna 2012 (Kainuun liitto, Tilastokeskus).
Asuinkunta
v. 2012
Hyrynsalmi
Kajaani
Kuhmo
Paltamo
Puolanka
Ristijärvi
Sotkamo
Suomussalmi
Vaala
Työssäkäyntikunta
HyrynKajaani
salmi
544
29
Kuhmo
Puolanka
11
Ristijärvi
11
Sotkamo
6
Suomussalmi
22
Vaala
6
Paltamo
4
0
94
15
6
12
19
13
85
13 139
81
164
13
34
749
27
141
2641
6
4
1
98
16
342
5
919
3
14
30
6
36
1
13
752
4
4
31
128
2
15
7
293
26
7
838
75
40
6
8
2 994
6
150
27
6
10
5
29
2 512
38
3
6
7
1
7
0
1
28
0
13
11
0
3
0
772
Päivittäinen ja viikoittainen asiointiliikenne suuntautuu pääosin kuntakeskuksiin. Viikonloppuisin asiointiliikenne suuntautuu kuntakeskuksista Kajaaniin ja Vaalasta, Puolangalta ja Suomussalmelta myös
Ouluun. Liityntäyhteydet Kajaanista kulkevaan kaukoliikenteeseen (bussi-, juna- ja lentoliikenne) ovat
kunnille tärkeitä. Kaukoliikenteen liityntämatkoja tehdään myös Ouluun, Kuopioon sekä Nurmekseen.
9 / 46
3
Joukkoliikenteen nykytila
3.1 Joukkoliikenteen tarjonta
Kainuun joukkoliikennepalveluiden tarjonta muodostuu seuraavasti:





ELY-keskuksen järjestämä kuntien välinen avoin joukkoliikenne, joka hoidetaan linja-autoilla
tai kutsutaksiliikenteenä
ELY-keskuksen yhdessä kuntien kanssa järjestämä, kaikille matkustajille avoin kunnan sisäinen
tai kuntien välinen koululaisliikenne
Kuntien järjestämä kunnan sisäinen koulu- ja asiointiliikenne, joka hoidetaan suosituimmilla
reiteillä linja-autoilla ja jota täydennetään taksikuljetuksilla, kuntien palveluliikenteet
Oulu-Kajaani-reitillä liikenneministeriön ostoliikenteenä hankkima junaliikenne
Kajaanin kaupungissa kaupungin hankkima paikallisliikenne ja palveluliikenne
Näiden lisäksi Kainuun sote järjestää alueellaan vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita taksikyyteinä ja palveluliikenteellä.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tämänhetkinen joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutasomääritys
on voimassa 31.12.2016 saakka. Palvelutasoluokitus vastaa Liikenneviraston ohjeistusta (ks. liite 2).
Kainuun kuntien välisessä liikenteessä on tavoiteltu:




keskitasoista liikennettä Oulu-Vaala-Paltamo-Kajaani-Sotkamo välisillä reiteillä
peruspalvelutasoista liikennettä Suomusalmi-Hyrynsalmi-Ristijärvi-Kajaani, Sotkamo-Kuhmo
ja Kajaani-Iisalmi välisillä reiteillä
minimitasoista liikennettä Puolanka-Kajaani sekä Sotkamo-Nurmes välisillä reiteillä
muilla yhteysväleillä on tavoitteena ollut vähäinen liikennetarjonta.
Palvelutasotavoitteita ei ole kaikilta osin saavutettu, vaan joukkoliikenteen tarjontaa on tavoitetta vähemmän.
3.1.1
Kuntien välinen joukkoliikenne
Nykyistä joukkoliikenteen tarjontaa on tarkasteltu erikseen talvi- ja kesäarkena (maanantaista perjantaihin liikennöitävät vuorot) sekä lauantaisin ja sunnuntaisin. Tarkasteluissa on otettu huomioon
bussi- ja junavuorot. Tarkasteluissa huomioidun vuorotarjonnan lisäksi yhteysväleillä voidaan liikennöidä yksittäisiä, esimerkiksi kerran viikossa ajettavia vuoroja.
Nykytarjonta kuntien välisessä liikenteessä ei täysin täytä ELY-keskuksen määrittämiä palvelutasotavoitteita jokaisella yhteysvälillä. Paras vuorotarjonta on Kajaanin seudun kuntien välisessä liikenteessä, kuten alla olevasta talviarjen vuorotarjontaa esittävästä kuvasta nähdään (kesäarjen, lauantain
ja sunnuntain tarjonnan kuvaukset on esitetty raportin liitteenä).
10 / 46
Kuva 4. Nykyinen vuorotarjonta Kainuussa talviarkena.
Kuvassa 5 on esitetty tämänhetkiset liityntäyhteydet kunnista Kajaanin lentoasemalle sekä Kajaanin
lentoaseman saapuvien ja lähtevien lentojen aikataulut. Kaikille Kajaanista lähteville tai Kajaaniin saapuville lennoille ei ole nykyisin liityntäyhteyttä Kainuun kunnista. Suomussalmen ja Kuhmon liityntäyhteydet toimivat kutsuliikenneperiaatteella eli matka varataan etukäteen ja vuoroa ei ajeta, jos matkustajia ei ole. Kuvassa 6 on esitetty Kajaanin rautatieaseman saapuvien ja lähtevien junien aikataulu
(VR 14.4.2015) sekä ne nykyiset bussivuorot (Matkahuolto 14.4.2015), joita voi käyttää liityntäyhteytenä kohtuullisen odotusajan puitteissa.
11 / 46
Kuva 5. Nykyiset liityntäyhteydet Kajaanin lentoasemalle/-lta (Matkahuolto, Finavia 2015).
Kuva 6. Nykyiset liityntäyhteydet Kajaanin rautatieasemalle (Matkahuolto, VR 14.4.2015).
12 / 46
3.1.2
Kuntien sisäinen joukkoliikenne
Kunnat hankkivat avointa joukkoliikennettä koulu- ja asiointiliikenteen tarpeita varten. Koulukuljetukset suunnitellaan oppilaiden asuinpaikkojen ja kouluaikojen mukaisesti, ja reitit muuttuvat tarpeiden
muuttuessa. Kainuun koulukuljetuksissa hyödynnetään runsaasti myös taksikuljetuksia, koska ohuiden matkustajavirtojen vuoksi aikatauluihin sidottu linja-autoliikenne ei sovellu läheskään kaikille alueille. Linja-autoliikennettä hyödynnetään kunnissa mahdollisuuksien mukaan: koululaiset kulkevat
ELY-keskuksen järjestämissä bussivuoroissa ja kunnat ovat ostaneet linja-autoliikennettä suurimman
kysynnän alueille. ELY-keskuksen järjestämissä vuoroissa oppilaiden tulee käyttää älykortteja.
Asiointiliikenne on monessa kunnassa yhdistetty koulukuljetuksiin ainakin aamu- tai iltapäivisin. Näin
varsinaisia asiointiliikennevuoroja on täytynyt ostaa talviarkisin vain yhteen suuntaan sekä koulujen
loma-aikoina.
Seuraavassa on esitetty yhteenveto kuntien hankkiman liikenteestä ja liikennöintisopimusten päätymisajankohdista.
Taulukko 3. Yhteenveto kuntien ostamasta liikenteestä (tiedot kuntien toimittamia).
Kunta
Kunnan ostama liikenne
Hyrynsalmi
Koulu- ja asiointiliikenne hoidetaan taksikuljetuksina.
31.7.2016
Kajaani
Busseilla ja pikkubusseilla hoidettava liikenne,
joka palvelee koulu- ja asiointiliikennettä.
Taksikuljetuksia.
Kajaanin kaupungin toimivalta-alueen liikennettä: paikallisliikenne, palveluliikenne ja
maaseutulinjat.
Seitsemän linja-autoilla hoidettavaa koulukuljetusreittiä (monipalveluliikenne), joita täydennetään taksikuljetuksilla. Asiointiliikenne
taksien tilausajoina.
Koulukuljetuksia taksikuljetuksina.
1.6.2016
Kuhmo
Paltamo
Asiointiliikenne on järjestetty invataksilla (v.
2013 loppuun saakka 5 päivänä viikossa, 2014
vuoden alusta 3 päivänä viikossa).
Puolanka
Koulukuljetuksissa kolmesta neljään linja-autoreittiä, loput taksiliikenteenä.
Ristijärvi
Koulu- ja asiointiliikenne hoidetaan taksikuljetuksina.
Koulukuljetukset hoidetaan bussiliikenteenä.
Asiointiliikenne hoidetaan takseilla.
Sotkamo
Suomussalmi
Busseilla ja takseilla hoidettava koulukuljetus.
Asiointiliikenne taksikuljetuksina.
ELYn vuorot, joihin kunta hankkii
lippuja koululaisille
Kunnan liikennesopimusten voimassaolo
Koulukuljetuksissa on käytössä
yksi ELYn bussivuoro
Koulukuljetuksissa käytetään 7
ELYn bussivuoroa.
Älykortit
31.7.2018
Koulukuljetuksissa on käytössä
kaksi ELYn bussivuoroa. Älykortit
käytössä.
4.6.2016
Koulukuljetussopimukset voimassa 31.7.2017
saakka, asiointiliikenne
31.12.2015 saakka.
31.7.2016
Koulukuljetuksissa käytössä
neljä ELYn bussivuoroa.
Kahdella koulukuljetusreitillä
käytössä ELYn
kilpailutettu 1.8.2015–
30.6.2016 ja –31.7.2018
31.7.2016
13 / 46
vuoro. Älykortit
käytössä.
Vaala
3.1.3
Busseilla hoidettava koulu- ja asiointiliikenne,
jota täydennetään taksikuljetuksilla.
Suunniteltu ja kilpailutettu tämän selvityksen
yhteydessä
Joukkoliikenteen kehittämistarpeet
Joukkoliikenteen kehittämistarpeita selvitettiin kuntakohtaisilla haastatteluilla. Kaikille kunnille yhteisiä kehittämistarpeita olivat opiskelijoiden viikonloppuyhteyksien (perjantai- ja sunnuntai-ilta) sekä
liityntäyhteyksien turvaaminen Kajaanin rautatie- ja/tai lentoasemalle tai lähimmälle rautatieasemalle. Yhteyksiä junille ylipäätään pidettiin tärkeinä. Kuhmossa ehdotettiin viikonlopun liityntäyhteyden järjestämistä Nurmeksen rautatieasemalle kutsuliikenteenä. Lisäksi työssäkäyntiyhteyksien sekä
lauantain asiointiyhteyksien tarjoamista Kajaaniin pidettiin kaikissa kunnissa tärkeänä.
Puolangalta esitettiin tarve päivävuorolle Kajaaniin ja vuoron aikatauluttamista mahdollisuuksien mukaan siten, että vuoro palvelisi myös kunnan sisäisiä koulukuljetuksia. Puolangalta ja Suomussalmelta
esitettiin viikonlopun asiointiyhteyttä Ouluun. Suomussalmi-Puolanka välillä liikennöivälle vuorolle
esitettiin reittimuutosta siten, että vuoro ajaisi meno- ja paluumatkalla Vaattovaaran kautta. Sotkamon ja Vuokatin liikenteiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä matkailun tarpeiden huomioimista. Lisäksi Vuokatin sisäiseen liikenteeseen kaivattiin selkeyttämistä.
Joukkoliikenteen kehittämisen haasteena on koulukuljetusten suuntautuminen pääosin kuntien välisestä liikenteestä poikkeaville reiteille, jonka vuoksi uusia yhdistelymahdollisuuksia kuntien järjestämissä koululaiskuljetuksissa ja kuntien välisessä ELYn järjestämässä liikenteessä on varsin vähän.
3.2 Sosiaalitoimen kuljetukset
Kainuun Sote järjestää vammaispalvelulain (VPL) sekä sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisia kuljetuspalveluja Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnissa.
Puolanka on järjestänyt vuodesta 2013 alkaen sosiaalitoimen kuljetukset itsenäisesti.
VPL-kuljetuksia järjestetään vaikeavammaisille henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja
jotka eivät vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. SHL-kuljetuspalvelut järjestetään vanhuspalveluiden tukipalveluna, jotka
ovat tarkoitettu ensisijaisesti vanhuksille, joilla on vamman tai sairauden mukana tuomaa liikuntarajoitteisuutta ja julkisen joukkoliikennevälineen käyttö on oleellisesti vaikeutunut. Kuljetuspalvelua voi
käyttää vain tulojen perusteella vähävaraiseksi määritellyt asiakkaat asiointimatkoihin, kauppa-,
pankki- ja apteekkimatkoihin hakijan kotikunnassa tai lähikunnassa, jos asiointi tapahtuu edullisimmin
kuljetuskustannuksin lähikunnassa.
Kuljetuspalveluiden järjestämisestä vastaa Kainuun soten Kuljetuspalvelut-yksikkö, josta kuljetusoikeuden saaneet asiakkaat tilaavat kuljetuksen haluamanaan ajankohtana. Matkan lähtö- ja määräpaikasta sekä matkustajasta riippuen sote järjestää kuljetuksen joko yhdistämällä kuljetuksen muihin sopiviin soten taksikuljetuksiin tai kuljettamalla asiakkaan yksinään taksilla. Kuljetukset välitetään sähköisessä muodossa Kainuun takseille ja joukkoliikenneluvalla toimiville autoilijoille. Kainuun sote käyttää kuljetusten reitittämisessä Mobisoftin MobiRouter-matkojenyhdistelyjärjestelmää, jonka parametrit ovat asetettu vastaamaan Kainuun kuljetustarpeita ja haluttua palvelutasoa. Kuljetuspalvelu on
14 / 46
määrärahasidonnaista lakisääteistä sosiaalipalvelua, jota myönnetään talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa.
Nykyisin asiakas maksaa taksipalveluista omavastuuosuutena linja-autolipun verran. Palvelubussin
asiakkaan omavastuuosuutena peritään 1,60 €/matka. Kuljetuspalvelujen maksamisessa käytetään
henkilökohtaista kuljetuspalvelukorttia (sirukortti), jonka avulla asiakas tunnistetaan autossa. Kortilla
on tiedot asiakkaan käytössä olevista matkaoikeuksista, omavastuuosuudesta sekä saattajaoikeudesta.
Kainuun SOTEn erilliskuljetuksia tehdään runsaasti samoilla reiteillä kuntien, erityisesti Kajaanin kaupungin järjestämien koulukuljetusten kanssa. Jatkossa on tärkeää löytää yhdistelymalli, jolla SOTEn
erilliskuljetuksia voidaan yhdistää kuntien järjestämään koululaisliikenteeseen soveltuvin osin ja kapasiteetin puitteissa. Esimerkiksi Kajaanin kaupungin hankkimien koulukuljetusreittien varsilla asuu
Kajaanin noin 1050 SOTEn asiakkaista noin 100 SHL:n mukaisen matkaoikeuden omaavaa ja noin 600
VPL:n mukaisen matkaoikeuden omaavaa, joista ainakin osa pystyisi matkoillaan hyödyntämään joukkoliikennevuoroja.
3.3 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoitus
3.3.1
ELY-keskuksen rahoitus
Liikennevirasto myönsi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle vuoden 2015 joukkoliikenteen määrärahakiintiöksi 3 986 000 euroa. Määrärahakiintiö liikenteen ostoihin ja kehittämiseen on pienentynyt
tasaisesti vuosien 2010–2014 aikana. Vuoden 2015 määräraha on hieman noussut edellisestä vuodesta, mutta rahoitus ei ole palautunut aiempien vuosien tasoille.
Kainuun maakuntakokeilun aikana joukkoliikenteen hankintaan oli Kainuussa käytössä enemmän rahaa. Kokeilu päättyi vuoden 2012 lopussa, jonka jälkeen ELY sai Liikennevirastolta kompensaatiorahaa
Kainuun joukkoliikenteen rahoittamiseen. Kainuun suhteellinen osuus joukkoliikenteen ostoista on
kasvanut vuoden 2013 jälkeen liikenteen lakkautusten myötä. Vuoden 2015 määrärahasta kohdistuu
Kainuuseen noin 1,7 miljoonaa euroa, eli Kainuussa ostoliikenteeseen käytettävää valtionrahoitusta
joudutaan vähentämään noin 200 000 eurolla.
Rahoitustilanteen vuoksi ELY-keskuksen hankkimaa avointa joukkoliikennettä joudutaan jatkossa tarkastelemaan entistäkin tarkemmin ja käytettävissä oleva rahoitus tulee kohdentaa ainoastaan todellista matkustustarvetta vastaavan liikenteen hankkimiseen ja hankintoihin, joita kunnat ja ELY voivat
tehdä yhdessä.
15 / 46
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen
määrärahakiintiöt 2010-2015
M€
Määrärahakiintiö
Kainuuseen kohdistunut rahoitus (1,7 M€)
4 500 000
4 000 000
3 500 000
3 000 000
2 500 000
2 000 000
1 500 000
1 000 000
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Kuva 7. Liikenneviraston Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle myöntämät joukkoliikenteen määrärahakiintiöt vuosina 2010–
2015.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on Kainuussa keväällä 2015 voimassaolevia liikennöintisopimuksia seuraavasti: käyttöoikeussopimuksia 26, ostoliikenteen sopimuksia 14 ja siirtymäajan sopimuksia
16. Sopimusten tiedot ovat esitetty taulukossa neljä.
Taulukko 4. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennöintisopimukset Kainuussa (VALLU 2014, ELY 2014).
Kohteet Reitit
Vuorot
Käyttöoikeussopimukset
26
53
73
Ostoliikenteen sopimukset
14
22
46
Siirtymäajan sopimukset
16
Kohde €/vuosi
Kohde km/vuosi
Lipputulot/2014
Nousijat/2014
1 424 000
1 315 000
163 000
19 800
496 000
396 000
193 000
33 600
Siirtymäajan sopimuksilla ajettavien vuorojen lisäksi markkinaehtoista liikennettä liikennöidään Kokkola-Kajaani ja Sotkamo-Vuokatti-Kajaanin lentoasema (vuosikilometrit yhteensä 201 810 km) yhteysväleillä reittiliikenneluvilla. Vuoden 2016 kesästä alkaen on jätetty kaksi reittiliikennelupahakemusta
reiteille Oulu-Kajaani-Joensuu ja Kajaani-Kuusamo.
3.3.2
Kuntien rahoitus
Kainuun kunnat järjestävät avointa joukkoliikennettä, kuntien asiointiliikennettä ja opetustoimen kuljetuksia. Kainuun sote järjestää sosiaalitoimen mukaiset kuljetukset kaikissa muissa kunnissa paitsi
Vaalassa ja Puolangalla, ja jakaa kustannukset kunnille. Vaala kuuluu Oulunkaaren kuntayhtymään ja
Puolanka järjestää sosiaalitoimen kuljetukset itse.
Kuntien rahoitustiedot ovat kerätty VALLU-järjestelmästä (valtakunnallinen liikennelupajärjestelmä),
kuntien Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle toimittamista kustannustietolomakkeista sekä Kainuun
Soten toimittamista kustannustiedoista. Rahoitustiedot perustuvat kuntien ilmoituksiin ja niissä on
jonkin verran epäselvyyksiä mm. siinä, mikä osa kuljetuksista on merkitty joukkoliikenteeksi ja mikä
esimerkiksi koululaiskuljetuksiksi.
16 / 46
Kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Opetustoimen kuljetukset ovat ylivoimaisesti suurin kustannuserä, yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. Merkittävä osuus
opetustoimen kuljetusten rahoituksesta ohjautuu kuitenkin avoimeen joukkoliikenteeseen oppilaiden
matkalippuina. (taulukko 5)
Taulukko 5. Kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2013 (lähde: valtakunnallinen liikenneluparekisteri, Kainuun sote)
Avoin jl
Opetusoimi
Hyrynsalmi
39144
348382
Kajaani
473000
1300000
Kuhmo
16522
1089203
Paltamo
47000
465827
Puolanka*)
158970
255699
Ristijärvi
10810
164972
Sotkamo
85747
1617412
Suomussalmi
31507
1232813
Vaala
14659
507486
877359
6981793
*) Tietoja korjattu kunnan ilmoituksen pohjalta
Sosiaalitoimi
129061
912770
282634
152112
järjestää itse
30884
226359
393678
204510
2332008
Taulukko 6. Kuntien opetustoimen kuljetuskustannukset vuonna2 2013 (lähde: valtakunnallinen liikenneluparekisteri)
Alue
Esikoul. kulj.
PerusLukion ja
Linja-auto
Taksikulj. Yhteensä
koul. kulj. keskiastilausliik.
teen matkaliput
Hyrynsalmi
7395
22049
37057
281881
19690
39310
423587
606616
1089203
90139
56041
319647
465827
Kajaani
Kuhmo
348382
1300000
Paltamo
Puolanka
43999
162000
207000
412999
Ristijärvi
8171
699
855
155247
164972
Sotkamo
123985
176672
239650
699548
1617412
44938
172458
283242
732175
1232813
2942
95467
41281
237597
130199
507486
207121
640793
418838
1440029
3132313
7139094
Suomussalmi
Vaala
KAINUUN MAAKUNTA
377557
Vuonna 2013 opetustoimen kuljetuksiin käytettiin noin 90–160 euroa per asukas. Kajaanin kaupungissa, jossa joukkoliikenteen palveluja on eniten, ovat opetustoimen kuljetuskustannukset muita kuntia edullisimmat, noin 34 euroa per asukas.
17 / 46
Taulukko 7. Kuntien avoimen joukkoliikenteen ja opetustoimen kuljetusten kustannukset per asukas
vuonna 2013 (VALLU 2015 sekä Kajaanin kaupunki 2015 ja Tilastokeskus, väestötilastot 2015).
Kunta
Hyrynsalmi
Avoin joukkoliikenne
Opetustoimen kuljetukset
15,7
140,1
Kajaani
12,4
34,2
Kuhmo
1,9
122,3
Paltamo
12,8
127,2
Puolanka*
56,3
90,5
Ristijärvi
7,5
115,0
Sotkamo
8,0
119,7
Suomussalmi
3,7
146,6
Vaala
4,6
160,5
*) Lukuja korjattu kunnan ilmoituksen mukaan.
Kuntien rahoitus vuosina 2012 ja 2013 avoimeen joukkoliikenteeseen ja opetustoimen kuljetuksiin on
esitetty kuvissa 8 ja 9.
Kuva 8. Kuntien rahoittama avoin joukkoliikenne (tiedot Valtakunnallinen liikennelupajärjestelmä, kuntien omat ilmoitukset).
18 / 46
Kuva 9. Kuntien rahoittamat opetustoimen kuljetukset (VALLU 2015).
Kunnat käyttivät sosiaalitoimen kuljetuksiin vuonna 2013 yhteensä
noin 2 332 000 euroa, mikä on
380 000 euroa vähemmän kuin
vuonna 2012. Muissa Kainuun kunnissa sosiaalitoimen kuljetusten rahoitus vähentyi tai säilyi ennallaan
vuosien 2012–2013 aikana, mutta
Vaalassa sosiaalitoimen kuljetuksiin
on v. 2013 käytetty enemmän rahaa
kuin edellisvuonna. (kuva 6). Puolanka on vuodesta 2013 saakka järjestänyt sosiaalitoimen kuljetukset itse.
Kuva 10. Sosiaalitoimen kuljetusten rahoitus vuosina 2012–2013
(Kainuun sote 2014 ja VALLU 2015).
Kainuun soten kuljetuskustannukset yhteensä
3 000 000 €
2 499 001 €
2 314 288 €
2 151 047 €
2 049 927 €
2 049 617 €
1 829 240 €
1 826 476 €
2 500 000 €
2 000 000 €
1 549 337 €
1 500 000 €
1 167 982 €
1 000 000 €
500 000 €
- €
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Kuva 111. Kainuun soten kuljetusten rahoitus vuosina 2005–2013 (Kainuun sote).
2011
2012
2013
19 / 46
Kainuun soten kuljetuskustannuksia saatiin vuonna 2009 pienennettyä, kun soten kuljetuksia ryhdyttiin yhdistelemään. Tällä on ollut suuri merkitys soten kuljetusten kustannuskehityksessä. Ilman yhdistelyä kustannukset olisivat selvästi nykyistä korkeammat, sillä kuljetuskustannusten kasvu on jatkunut
muun muassa yleisen kustannustason nousun seurauksena. Vuoden 2013 kustannusten laskua selittää
muun muassa Puolangan irrottautuminen toistaiseksi Kainuun sotesta. (kuva 8).
3.3.3
Kelan rahoitus
Vuonna 2014 Kelan koulumatkatuen saajia oli Kainuussa yhteensä 814 matkustajaa. Yhteensä näille
matkustajille maksettiin etuuksia noin 585 000 euroa. Näistä noin 470 matkustajaa sai tukea Matkahuollon lippuun. Alueellisesti Kelan koulumatkatukea maksettiin eniten suurimman kysynnän alueille,
Kajaaniin ja Sotkamoon. (kuva 12).
KELAn maksamat koulumatkatuet vuonna 2014
Tuetut Matkahuollon liput
Maksetut etuudet
200 000
180 000
160 000
140 000
120 000
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
350
300
250
200
150
100
50
Tuen saajat (lkm)
Maksetut etuudet (€)
Tuen saajat yhteensä
0
Kuva 12. Kelan maksamat koulumatkatuet Kainuussa vuonna 2013 (KELA, Kelasto 2014).
Vuonna 2014 Kelan sairaanhoitokorvauksen piiriin kuuluvia matkoja tehtiin Kainuussa yhteensä
128 000. Näistä matkoista asiakkailta on peritty yhteensä 7 090 000 euroa maksuja. Korvauksia Kela
on maksanut yhteensä noin 5 974 000 euroa. 86 % korvauksista kohdentuu taksi- ja invataksimatkoihin. Yhden taksimatkan korvaus on keskimäärin 88 euroa ja linja-automatkan 7 euroa (kuva 13). Linjaautojen osuus tehdyistä matkoista on pieni: linja-autolla matkoja on tehty 2 600, joista perittyjä maksuja 32 000 euroa ja korvauksia maksettu 19 000 euroa. (Kuva 13)
20 / 46
Kelan sairaanhoitomatkat, korvaus €/matka
90,0
80,0
70,0
60,0
50,0
40,0
30,0
20,0
10,0
0,0
82,2
45,6
44,8
42,7
18,4
12,1
7,3
Kuva 13. Kelan keskimääräinen matkakorvaus kulkutavoittain. Lähde Kelasto 2014.
Kelan sairaanhoitokorvauksen saajat /
ei-kiireelliset matkat vuonna 2014
1 600 000
1 400 000
25 000
Matkojen määrä (kpl)
1 200 000
20 000
1 000 000
15 000
800 000
600 000
10 000
400 000
5 000
200 000
0
Matkojen määrä yhteensä
Maksut ja korvaukset (€)
30 000
0
Linja-automatkat
Perityt maksut, €
Korvaukset €
Kuva 124. Kelan sairaanhoitokorvausten saajat matkojen mukaan vuonna 2013 (KELA, Kelasto 2015). Tarkastelussa ovat
mukana matkat, jossa kulkutapana linja-auto, invataksi, matkaketju, joukkoliikennelupa-auto, oma auto tai taksi. Rahoituksesta 86 % kohdentuu taksi- tai invataksimatkoihin.
3.3.4
Yhteenveto
Yhteiskunta rahoitti vuonna 2014 Kainuussa ei-kiireellisiä henkilökuljetuksia noin 18 miljoonalla eurolla. Kuntien kustannukset olivat noin 56 % ja valtion 44 %. Käytännössä valtio kuitenkin rahoittaa
kuljetuksista yli puolet, koska koulutoimen ja soten kuljetuksissa on laskelmassa mukana valtionosuus.
21 / 46
Kuva 15. Kainuun henkilökuljetusten rahoitus rahoittajatahoittain.
Suurin kustannuserä on kuntien opetustoimen kuljetukset, joiden rahoituksesta kuitenkin merkittävä
osa kohdentuu avoimeen joukkoliikenteeseen oppilaiden bussilippuina. Kelan sairaanhoidon ei-kiireellisten matkojen matkakorvaukset muodostavat noin kolmanneksen kustannuksista (tarkastelusta
on rajattu ulos mm. ambulanssi- ja paaritaksimatkat, siirtokuljetukset ja peruuntuneet matkat).
4
Palvelutasoehdotus
4.1 Palvelutason määrittelyn ohjeistus
Linja-autoliikenteen toimintaedellytyksistä säädetään kansallisessa joukkoliikennelaissa (869/2009)
sekä EU:n palvelusopimusasetuksessa (1370/2007). Joukkoliikennelain mukaan Pohjois-Pohjanmaan
ELY-keskus on velvollinen määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. PohjoisPohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alue kattaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen liikenteet,
lukuun ottamatta Kajaanin kaupungin ja Oulun kaupungin toimivalta-alueita.
Joukkoliikennelain mukaan eri väestöryhmien tarpeet on otettava palvelutason määrittelyssä huomioon. Palvelutason määrittelyä valmistellessaan viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa.
Liikennevirasto on laatinut palvelutasomäärittelyn tueksi suosituksellisen ohjeistuksen Alueellisen
joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävistä kriteereistä (15/2011). Näitä kriteereitä on
käytetty useiden alueiden joukkoliikenteen palvelutasomäärityksessä, usein kuitenkin sovellettuna.
Palvelutasomääritystä uudistetaan vuoden 2015 aikana.
Palvelutasomäärittely on tavoitteellinen ja toimii liikenteen suunnittelun ja hankinnan perusteena.
22 / 46
4.2 Tarvelähtöinen palvelutasoluokitus
Liikenneviraston nykyinen palvelutaso-ohjeistus lähtee vuorotarjontaa, liikennöintiaikoja ja vuorovälejä koskevista suosituksista, ja soveltuu hyvin alueille, jossa tarjontaa on niin paljon, että pystytään
liikennöimään säännöllisillä vuoroväleillä. Suositusta on kuitenkin vaikea soveltaa Kainuun tyyppisellä
harvaan asutulla alueella, jossa joukkoliikenteen tarjonta keskittyy pääsääntöisesti välttämättömien
matkustustarpeitten hoitamisen. Työssä keskustelua haluttiin ohjata joukkoliikennepalvelujen tarjonnan sijaan palvelujen tarpeeseen. Tämän vuoksi palvelutasomäärittelyn lähtökohdaksi otettiin matkustustarpeet eri yhteysväleillä. Työn aikana koettiin, että näin tehtyyn palvelutasomäärittelyyn on
kunnilla helpompi ottaa kantaa ja esittää matkustustarpeita, joihin tarpeellisilta osin voidaan reagoida
liikennesuunnitelmassa.
Seuraavassa esitetty palvelutasotavoitteisto kuvaa eri yhteysväleillä tunnistettuja kuntalaisten matkustustarpeita, jotka tulee vähintään palvella joukkoliikenteellä. Ehdotus perustuu työn aikana kerättyihin lähtötietoihin alueen asukkaiden liikkumistarpeista sekä tietoihin nykyisestä liikennetarjonnasta
ja liikennepalveluiden kysynnästä.
4.3 Esitys palvelutasosta
Palvelutaso on esitetty ELY-keskuksen toimivallassa olevalle kuntien väliselle liikenteelle sekä kuntien
sisäiselle, avoimelle joukkoliikenteelle, jota hoidetaan linja-autoilla (kuva 14). Palvelutasossa on otettu
kantaa Kajaanin kaupungin toimivalta-alueen sisäiseen liikkumiseen Vuolijoki-Otanmäki-Kajaani yhteysvälillä. Tämä on Kajaanin kaupungin toimivalta-aluetta, jonka palvelutason kuitenkin kaupunki itse
määrittää.
Kajaanin seutu Paltamo-Kajaani-Sotkamo yhteysväleillä on määritetty vilkkaan päivittäisen vuorovaikutuksen alueeksi, jossa tavoitellaan säännöllistä joukkoliikennetarjontaa ja joukkoliikenteen käytön
lisäämistä. Alue on keskeistä työssäkäyntialuetta, jossa kaikkien matkaryhmien liikkumistarpeisiin pyritään vastaamaan joukkoliikenteen tarjonnalla. Kajaani-Suomussalmi välillä on liikkumistarpeita kaikissa matkaryhmissä samoin Kuhmo-Kajaani välillä. Kuhmo-Nurmes yhteysvälillä tavoitteena on opiskelijoiden viikonloppumatkojen turvaaminen. Puolanka-Kajaani välisessä liikenteessä tavoitteeksi on
asetettu työasia- ja asiointimatkojen sekä opiskelijoiden viikonloppumatkojen toteutuminen. Lisäksi
Suomussalmi-Puolanka-Oulu reitillä on tavoitteena opiskelijoiden viikonloppumatkojen ja asiointiliikenteen tarjoaminen. Kuusamoon suuntautuvassa liikenteessä on tavoitteena matkailun tarpeiden
täyttyminen. Kajaanista etelään suuntautuvassa liikenteessä on palvelutasotavoitteena työasiamatkat, matkailu sekä opiskelijoiden viikonloppuyhteydet. Oulu-Kajaani (sis. Vaala-Paltamo) välisessä liikenteessä on tavoitteena matkailun, työasiamatkojen, esteettömien asiointimatkojen sekä opiskelijoiden viikonloppumatkojen toteutuminen. Kuntien sisäiseen liikenteeseen on esitetty palvelutasotavoitteeksi koulu- ja opiskelumatkojen sekä asiointimatkojen toteutuminen erikseen määritetyillä yhteysväleillä.
23 / 46
Kuva 13. Esitys joukkoliikenteen tarvelähtöisistä palvelutasotavoitteista.
Taulukossa 6 on kuvattu, kuinka eri matkaryhmien tarpeisiin vastataan liikennepalveluin.
24 / 46
Taulukko 5. Palvelutasoluokkien sisällön kuvaukset.
Tarvelähtöinen
palvelutaso
Keskeinen
työssäkäyntialue
Työmatkat
Koulu- ja
opiskelumatkat
Työasiamatkat
Asiointimatkat
Opiskelijoiden
viikonloppumatkat
Matkailu
5
Palvelutason kuvaus
Vuorotarjonta päivittäin arkisin ja viikonloppuisin.
Arkiaamuisin ja iltapäivisin vuoroja vähintään 60 min
välein. Lisäksi päivä-, ilta- ja viikonloppuvuoroja
Vuorotarjonta maanantaista perjantaihin ympäri vuoden.
Saapuminen viimeistään noin klo 8:00, paluuvuoron
lähtö noin klo 16
Sama lippu meno- ja paluumatkalla
Vuorotarjonta koulupäivisin.
Aamu- ja iltapäivävuoroja koulujen alkamisaikojen mukaan.
Kaikille avointa ja säännöllistä joukkoliikennettä, jonka
aikatauluista tiedotetaan.
Paikkoja myös muille matkustajille
Vuorotarjonta maanantaista perjantaihin.
Menoyhteys perillä noin klo 9, paluu lähtee noin klo
15–16
Korkea laatutaso (kalusto) ja nopea yhteys
Vuorotarjonta arkisin ja/tai lauantaisin virka-aikaan
perilläolo noin 2-4 tuntia
1-6 krt/vk
Vuorotarjonta perjantai- ja sunnuntai-iltaisin
Liityntäyhteytenä kaukoliikenteen verkkoon
Odotusaika enintään noin 30 minuuttia
Matkailukeskusten ja kaukoliikenteen solmukohtien välillä
Toteuttamisen
kriteerit
Vilkkain päivittäisen vuorovaikutuksen alue
Tunnistettu tarve tehdä
työmatkoja joukkoliikenteellä, yhteysvälillä on
vähintään noin 100 pendelöijää
Säännölliset kouluajat ja
riittävästi koululaisia
(bussi/tilataksi)
Työelämän vuorovaikutusalue, merkittävien
keskusten välillä
Kuntakeskus tai lähin
suuri kaupunki, luonnollinen asiointisuunta tai
muu selkeä tarve
Kaukoliikenteen solmupisteet, kuntakeskukset
Kaukoliikenteen solmupisteet, matkailukeskukset
Palvelutason toteuttaminen
5.1 Alueellisen joukkoliikenteen kehittäminen
Seuraavassa on esitetty liikennesuunnitelma pohjautuen kuntien edustajien arvioihin kuntalaisten liikkumistarpeista. Liikennesuunnitelmaa on työstetty yhdessä Kainuun joukkoliikennetyöryhmän kanssa.
Kainuun joukkoliikenteen työryhmän kanssa pidetyissä kokouksissa on todettu, että nykyinen joukkoliikennetarjonta on jo sellaisenaan hyvin niukka eikä vuorotarjonnassa ole juuri karsinnan varaa. Työryhmän kanssa on yhdessä tunnistettu joukkoliikennevuoroja, jotka eivät täytä asetetun palvelutason
mukaisia kriteereitä. Lisäksi nykytarjonnasta on tunnistettu kehittämistarpeita (esimerkiksi aikataulumuutoksia), joihin puuttumalla palvelutasoa voidaan parantaa. Seuraavassa taulukossa on ehdotukset
muutoksista Kainuun joukkoliikenteen nykytarjontaan. Tarjonnan muutoksissa on huomioitu junaliikenteen vuorotarjonta.
25 / 46
Taulukko 6. Ehdotettuja muutoksia Kainuun joukkoliikenteen nykytarjontaan.
Yhteysväli
Puolanka-Kajaani
Suomussalmi-Puolanka-Oulu
Puolanka-Suomussalmi
Suomussalmi-Kajaani
Suomussalmi-Hyrynsalmi
Kuusamo-Kajaani
Paltamo-Kajaani
Kajaani-Kuhmo
Muutos tarjontaan
Tavoitteena on nykyisin siirtymäajan liikennöintisopimuksella hoidetun yhteyden
syntyminen reittiliikenteenä. Jos nykyistä tarjontaa ei haeta reittiliikenneluville,
hankitaan asiointiyhteys lauantaisin.
7:20 Puolanka – 8:50 Kajaani M-P ja 9:00 Puolanka – 10:35 Kajaani L
15:15 Kajaani – 16:50 Puolanka M-L
Lisäksi järjestetään kutsupohjainen liityntäyhteys Paltamon rautatieasemalle perjantai- ja sunnuntai-iltaisin.
Kajaani – Rovaniemi välinen liikenne lakkautuu.
Tavoitteena on nykyisin siirtymäajan liikennöintisopimuksella hoidetun yhteyden
syntyminen reittiliikenteenä. Jos nykyistä tarjontaa ei haeta reittiliikenneluville,
hankitaan perjantaisin ja sunnuntaisin.
18:15 Oulu – 21:30 Suomussalmi ja 14:10 Suomussalmi – 17:20 Oulu P, S
Lisäksi lauantaisin järjestetään asiointiyhteydet Ouluun
Hankitaan nykyinen koululaiskuljetuksia palveleva vuorotarjonta kuntien välillä.
Reitti muutetaan niin, että se ajetaan molempiin suuntiin Suomussalmella Vaattovaaran kautta.
Kuusamo-Kajaani välin lakkautuvat vuorot vähentävät vuorotarjontaa. Tarjontaan
tehdään aikataulumuutoksia. Ehdotettu tarjonta muodostuu seuraavasti:
Suomussalmi – Kajaani: 5:40 – 7:30 M-P+
6:50 – 8:35 M-P
9:00 – 10:40 M-L
12:35 – 14:20 P+, M-P++
15:00 – 16:45 M-P
15:35 – 17:20 S
15:55 – 17:40 M-P
Kajaani – Suomussalmi 7:05 – 8:55 M-P+
12:00 – 13:45 M-P
13:15 – 15:00 M-P
15:15 – 17:05 P+, M-P++
16:20 – 18:00 M-P
17:40 – 19:30 M-P
17:50 – 19:35 S
Lisäksi kutsuliikenteenä Kajaani 22:35 – 0:20 Suomussalmi M-S
Ei muutoksia, nykyinen koululaisliikenne Hyrynsalmi-Suomussalmi hankintaan jatkossakin.
Yhteydet syntyvät pääosin markkinaehtoisena liikenteenä. Sunnuntaivuorot hankitaan ja aikataulut sovitetaan klo 17:18 ja 17:23 saapuviin juniin sekä klo 17:45
lähteviin:
13:15 Kuusamo – 17:20 Kajaani ja 17:50 Kajaani – 21:55 Kuusamo
Lakkaavat vuorot, joita ei ole haettu reittiliikenteeksi:
6:40 Kuusamo-10:35 Kajaani M-P++ ja 13:50 Kuusamo-17:30 Kajaani S
13:15 Kajaani-17:00 Kuusamo M-P++ ja 18:45 Kajaani-20:20 Kuusamo S
Jos vuoroja ei haeta reittiliikenneluville, heikkenee tarjonta yhdellä vuoroparilla.
Nykyisten vuorojen lisäksi hankitaan kesäksi työssäkäyntivuorot:
6:55 Paltamo – 7:40 Kajaani M-P++
16:15 Kajaani – 16:50 Paltamo M-P++
sekä koulupäivävuoro klo 13.00 Paltamo-Kajaani.
15:05 Paltamo – 15:55 Kajaani koulp vuorolle on myönnetty reittiliikennelupa.
Tarjontaa karsitaan kysynnän ja rahoituksen mukaiseksi.
Yhteysvälin ehdotettu vuorotarjonta muodostuu seuraavasti:
arkisin 7:10 Kajaani – 8:45 Kuhmo
12:45 Kajaani – 14:45 Kuhmo
26 / 46
Yhteysväli
Kajaani-Sotkamo
Oulu-Kajaani
Liityntäyhteydet kunnista
rautatieasemalle
Liityntäyhteydet Kajaanin lentoasemalle
Muutos tarjontaan
7:05 Kuhmo – 8:40 Kajaani
lauantaisin 14:45 Kajaani – 16:30 Kuhmo
sunnuntaisin 15:10 Kajaani – 16:45 Kuhmo
Lisäksi kutsuliikenteenä joka päivä 22:45 Kajaani – 0:30 Kuhmo.
Joensuuhun kulkevia vuoroja on haettu reittiliikenneluville. Reitillä liikennöi
Kuhmo-Kajaani vuorot (ks. yllä), joihin tehtävien muutosten vuoksi myös Kajaanista Sotkamoon ajaviin vuoroihin tulee yksittäisiä vuoromuutoksia autokierron
vuoksi. Muilta osin Kajaani-Sotkamo vuorotarjonta säilyy lähes ennallaan.
Vuorotarjonta tukeutuu junavuoroihin ja se säilyy määrällisesti ennallaan. Uudet
juna-aikataulut parantavat työasiamatkojen palvelutasoa Oulusta Kajaaniin aiemman saapumisajan myötä.
Kunnista tarjotaan liityntäyhteys Kajaanin rautatieasemalle päivittäin tärkeimmille
junille (Puolangalta Paltamoon, Kuhmosta myös Nurmekseen). Lisäksi otetaan
huomioon opiskelijoiden viikonloppuyhteydet (perjantai- ja sunnuntai-illat).
Liityntäyhteydet on aikataulutettu noin klo 14:30 ja 17:20 Kajaaniin saapuviin juniin sekä noin klo 12:00, 15:15 ja 17:45 Kajaanista lähteviin juniin.
Kunnista tulisi olla liityntäyhteydet Kajaanin lentoasemalle aamu- ja iltapäivä-/iltalennoille (työmatkayhteydet) sekä Sotkamosta/Vuokatista myös päivälennolle
(matkailu). Liityntäyhteyksien hankinta jää kuntien harkittavaksi.
Vertaamalla alla olevaa kuvaa kappaleen 3.1.1. karttoihin huomataan, että Kainuun vuorotarjonnassa
ei tapahdu suuria määrällisiä muutoksia, mikäli liikenne hankitaan ehdotetun liikennesuunnitelman
mukaisesti. Muutokset vuorotarjonnassa ovat enimmäkseen tarjonnan selkeyttämistä, yksittäisiä vuorokarsintoja tai aikataulumuutoksia. Suurinta muutosta on esitetty Kuhmo-Sotkamo-Kajaani liikenteen tarjonnassa, josta on ehdotettu karsittavaksi noin kolme vuoroparia, jotta tarjonta vastaisi paremmin kysyntää ja rahoitusta.
27 / 46
1
Kuva 14. Esitys Kainuun vuorotarjonnasta talviarkena ehdotetun liikennesuunnitelman mukaisesti.
Seuraavassa on lyhyesti kuvattu päätiesuunnittain ehdotetun liikennesuunnitelman mukainen vuorotarjonta. Aikatauluehdotukset ovat viitteellisiä ja tarkentuvat vuosittaisten tarjouskilpailuiden yhteydessä.
Kajaani – Kuusamo ja Suomussalmi – Oulu
Kuusamo – Kajaani
Vuorot ovat haettu reittiliikenneluville. Reittiliikenneluvilla liikennöitävät vuorot on merkitty aikataulukaavioon sinisellä värillä. Kesän aamuvuoro vaihtuu päivävuoroksi. Sunnuntaivuoro sovitetaan junien aikatauluihin aikaistamalla vuoroa 50 minuuttia.
Suomussalmi – Kajaani
Kuusamon vuorotarjonta muodostaa yhteysvälin rungon. Arkipäiviltä, lauantailta ja sunnuntailta on
karsittu yksi vuoropari vähäisen kysynnän vuoksi. Arkisin liikennöi viisi vuoroa suuntaansa sekä yksittäisiä perjantaivuoroja. Lauantaina ja sunnuntaina liikennöi yksi vuoropari mahdollistaen asioinnin ja
liityntäyhteydet.
Suomussalmelta muilla paitsi aamun ensimmäisellä vuorolla on liityntäyhteys Kajaanista lähteville junille. Kajaaniin saapuvilta junilta on kolme liityntäyhteyttä Suomussalmelle sekä illan kutsuliikenteen
yhteys. Suosituksena on hankkia lentoliikenteen liityntäyhteydet, jotka mahdollistavat työmatkat
aamu- ja iltalennoilla.
28 / 46
Suomussalmi-Hyrynsalmi-yhteysvälillä nykyiset kouluvuorot säilyvät ennallaan. Suomussalmen sisäinen koululaislinja Korvua-Pyhäkylä-Suomussalmi on hankittu yhteishankintana ELYn kanssa, ja ehdotuksena on tämän liikenteen sisällyttämisen yhteishankintoihin jatkossakin.
TALVI
REITTI
Arki
La
Lähtö
Perillä
Lähtö
SUOMUSSALMI - HYRYNSALMI - RISTIJÄRVI - KAJAANI
5:40
7:30
6:50
8:35
Kuusamosta 9:00
Perillä
KESÄ
Su
Lähtö
Perillä
10:40
15:35
6:50
8:35
9:00
12:35
10:40
14:20
Perillä
9:00
10:40
17:20
Su
Lähtö
Perillä
15:35
17:20
17:50
19:35
22:35*
0:20*
15:00
16:45
15:55* 17:40*
15:55 P 17:40 P
Kuusamoon 15:15 P 17:05 P
15:15
13:45
13:15
15:15
15:00
17:05
16:20
18:00
17:40
22:35*
19:30
0:20*
15:15
17:50
19:30
0:20*
8:23
12:00
17:05
18:00
Kuusamosta
17:40
*kutsu 22:35*
Hyrynsalmi-Suomussalmi 7:45
Perillä
La
Lähtö
10:40
9:00
Kuusamosta 12:35P 14:20 P
Kuusamosta
15:00
16:45
*Ma-To 15:55* 17:40*
15:55 P 17:40 P
Suomussalmi-Hyrynsalmi 14:35
15:55
KAJAANI - RISTIJÄRVI - HYRYNSALMI - SUOMUSSALMI
7:05
8:55
12:00
13:45
Kuusamoon 13:15
15:00
16:20
Arki
Lähtö
22:35*
0:20*
22:35*
17:05
19:35
0:20*
22:35* 0:20*
Suomussalmi – Puolanka – Oulu
Suomussalmi-Puolanka-vuorot säilyvät ennallaan. Ouluun asti kulkeva arkipäivävuoroa ei hankita sopimuksen päättyessä, mutta toiveena on liikenteen jatkuminen markkinaehtoisena. Jos arkipäivävuoro lakkaa, tilalle hankitaan perjantai- ja sunnuntai-iltavuorot sekä lauantain asiointivuoro.
TALVI
REITTI
Arki
Lähtö
OULU - PUOLANKA - SUOMUSSALMI
Perillä
La
Lähtö
Perillä
14:30
17:40
KESÄ
Su
Lähtö
Perillä
18:15
21:30
18:15 P 21:30 P
Puolanka-Suomussalmi Koulp 7:10
8:50
SUOMUSSALMI - PUOLANKA - OULU
Perillä
La
Lähtö
Perillä
14:30
17:40
Su
Lähtö
Perillä
18:15
21:30
14:10
17:20
18:15 P 21:30 P
7:50
11:00
7:50
14:10
14:10P
Suomussalmi-Puolanka Koulp 15:10
Arki
Lähtö
17:20P
16:30
17:20
14:10P
11:00
17:20P
Suomussalmi – Kuhmo / Taivalkoski
Suomussalmelta Kuhmoon ja Taivalkoskelle kulkevia vuoroja ei hankinta vähäisen kysynnän vuoksi.
Kajaani – Paltamo – Oulu, Puolanka - Kajaani
Oulu – Kajaani
Tarjonta toteutuu junaliikenteenä ja reittiliikenteenä. Suosituksena esitetään yhden vuoroparin lisäystä lauantaille (markkinaehtoisena) palvelutason täydentämiseksi.
29 / 46
TALVI
REITTI
Arki
Lähtö
OULU - VAALA - PALTAMO - KAJAANI
juna 6:00
8:00
9:30
12:05
14:20
15:00
ehdotus, ei mukana laskelmissa
19:22
KAJAANI - PALTAMO - VAALA - OULU
juna 5:50
ehdotus, ei mukana laskelmissa
12:06
13:20
15:07
17:45
18:20
21:13
Perillä
8:14
10:40
11:43
14:25
17:00
17:18
La
Lähtö
Perillä
6:00
8:00
9:30
12:05
14:20
15:00
(19:30
8:14
10:40
11:43
14:25
17:00
17:18
22:00)
21:46
8:09
14:19
16:00
17:18
5:50
(9:20
12:06
13:20
15:07
8:09
12:00)
14:19
16:00
17:18
20:08
20:55
18:20
20:55
23:31
21:13
23:31
KESÄ
Su
Lähtö
Perillä
Arki
Lähtö
Perillä
9:30
12:05
14:20
15:00
11:43
14:25
17:00
17:18
6:00
8:00
9:30
12:05
14:20
15:00
8:14
10:40
11:43
14:25
17:00
17:18
19:22
20:00
21:46
22:35
19:22
21:46
5:50
8:09
12:06
13:20
15:07
12:06
14:19
15:07
16:10
17:45
17:18
19:05
20:08
20:40
21:13
23:15
23:31
La
Lähtö
Perillä
6:00
8:00
9:30
12:05
14:20
15:00
(19:30
8:14
10:40
11:43
14:25
17:00
17:18
22:00)
14:19
16:00
17:18
5:50
(9:20
12:06
13:20
15:07
8:09
12:00)
14:19
16:00
17:18
17:45
18:20
20:08
20:55
18:20
20:55
21:13
23:31
21:13
23:31
Su
Lähtö
Perillä
9:30
12:05
14:20
15:00
11:43
14:25
17:00
17:18
19:22
20:00
21:46
22:35
12:06
14:19
15:07
16:10
17:45
17:18
19:05
20:08
20:40
21:13
23:15
23:31
Paltamo – Kajaani
Tarjonnan rungon muodostavat Oulu-Kajaani vuorot. Paltamo-Kajaani väliltä lakkaa yksi nykyinen vuoropari, mutta reitille hankintaan kaksi uutta vuoroparia palvelemaan työ- ja koululaisliikennettä.
Puolanka – Kajaani
Vuoromäärä säilyy ennallaan. Puolanka-Kajaani aamuvuoro lähtee noin 30 min myöhemmin, jotta
vuoro palvelee myös asiointia. Sunnuntain vuoro muutetaan kutsuliikenteeksi Paltamon rautatieasemalle ja se mahdollistaa etelästä tulevien ja sinne lähtevien junien käytön.
Kajaani-Rovaniemi liikenne lakkaa.
Puolangan sisäiset koululaislinjat Joukokylä-Puolanka ja Väyrylä-Kotila-Puolanka on hankittu yhteishankintana ELYn kanssa, ja ehdotuksena on tämän liikenteen sisällyttämisen yhteishankintoihin jatkossakin. Väyrylä-Kotila-Puolanka linja voidaan oppilaskuljetuksista riippuen liikennöidä myös toisinpäin.
TALVI
REITTI
Arki
Lähtö
KAJAANI - PALTAMO - PUOLANKA
vain Kajaani-Paltamo 7:10
15:15
Perillä
La
Lähtö
Perillä
7:50
14:50
16:50
15:15
Paltamo RAS-Puolanka (kutsu) 18:20P
PUOLANKA - PALTAMO - KAJAANI
vain Paltamo-Kajaani 6:55
7:20
16:50
20:00P
Puolanka-Paltamo RAS (kutsu) 15:00P
14:50
15:55
16:40P
Arki
Lähtö
Perillä
7:10
7:50
15:15
16:50
16:15
18:20P
16:50
20:00P
6:55
7:20
8:40
7:40
8:30
9:30
16:50
18:20
20:00
7:40
8:30
9:30
9:00
Kajaani – Sotkamo – Kuhmo
Perillä
KESÄ
Su
Lähtö
10:35
La
Lähtö
Perillä
15:15
16:50
9:00
15:00
16:40
15:00P
16:40P
Su
Lähtö
Perillä
18:20
20:00
15:00
16:40
10:35
30 / 46
Kuhmo – Kajaani
Tarjonta on sovitettu palvelutasotavoitteiden mukaiseksi. Liikennetarjonta mahdollistaa työssäkäynnin Kuhmon ja Sotkamon välillä sekä työasia- ja asiointimatkat Kajaaniin saakka. Yhteysvälillä liikennöi
arkisin viisi vuoroparia, lauantaisin ja sunnuntaisin yksi vuoropari. Lisäksi arki-illoille esitetään kutsuliikenteen yhteyttä Kajaanista Kuhmoon. Kuhmo-Kajaani vuorot ajavat pääsääntöisesti vesistön eteläpuolta. Pohjoispuolella liikennöi yksi vuoropari ja arki-iltojen kutsuvuoro. Lauantain tarjonta mahdollistaa asioinnin Kajaanissa. Sunnuntain vuorot ovat sovitettu Kajaanin noin kello 15 junavuoroihin. Esityksen mukaan Kuhmo-Kajaani bussivuoroilla on liityntäyhteys Kajaanin juniin yhtä vuoroparia lukuun
ottamatta.
Reitille Kuhmo-Nurmeksen rautatieasema esitetään hankittavaksi uusi kutsupohjainen liityntäyhteys
perjantaisin ja sunnuntaisin. Vuoron aikataulu sidotaan Nurmeksen saapuviin ja lähteviin juniin.
Sotkamo – Kajaani
Yhteysvälin vuorotarjonnan rungon muodostavat Kuhmo-Kajaani-vuorot sekä Joensuuhun ja Ouluun
liikennöivät vuorot (reittiliikennettä, merkitty taulukkoon sinisellä). Kuhmo-Kajaani-reitin vuoromuutokset näkyvät myös Sotkamo-Kajaani välisessä tarjonnassa.
Arkisin liikennöidään aamusta iltaan ja vuoroja ajetaan vesistön molemmin puolin. Reitillä ajaa 14 vuoroparia, joista viisi hankintaan vain Sotkamo-Kajaani välille. Kesällä tarjonta vähenee kolmella vuoroparilla. Lauantaisin liikennöi viisi vuoroparia ja sunnuntaisin kolme. Lauantain vuoropareista yksi liikennöi vesistön pohjoispuolella, muut viikonlopun vuorot ajavat eteläpuolta.
Sotkamosta on hyvä vuorotarjonta Kajaanin rautatieasemalle. Arkisin liityntäyhteydet ovat kaikille
saapuville ja lähteville päiväjunille (noin klo 12, 15 ja 18 lähtevät ja saapuvat junat). Viikonloppuisin
liityntäyhteydet ovat noin klo 15 junille.
Koulukuljetusreitit PaakkiSotkamon linja-autoasema ja Sotkamon linja-autoasemaPaakki sekä EevalaSotkamon linja-autoasema ja Sotkamon linja-autoasemaEevala ehdotetaan jatkossa sisällytettävän ELYn tarjouskilpailuun.
31 / 46
TALVI
REITTI
Arki
Lähtö
Perillä
La
Lähtö
Perillä
KESÄ
Su
Lähtö
Perillä
Arki
Lähtö
Perillä
7:05
8:40
7:25
9:20
9:20
11:15
La
Lähtö
Perillä
9:20
11:15
Su
Lähtö
Perillä
12:50
14:45
15:20
16:00
19:50
20:30
15:10
16:45
Sotkamoon ja Kuhmoon kulkevat vuorot:
KUHMO - SOTKAMO - KAJAANI:
7:05
7:25
8:40
9:20
9:20
11:15
9:20
11:15
12:50
14:45
15:30
20:00
17:15
21:30
15:30
20:00
17:15
21:30
6:00
7:00
6:40
7:45
6:00
6:40
12:10
13:45
15:00
15:05
15:20P
17:30
19:50
13:00
14:45
16:10
15:50
16:00P
18:05
20:30
7:00
12:10
13:45
7:45
13:00
14:45
12:10
13:45
13:00
14:45
17:30
19:50
18:05
20:30
17:30
19:50
18:05
20:30
7:10
8:45
7:10
12:45
8:45
14:45
12:45
14:45
14:45
16:30
15:10
16:10
18:00
kutsuliikenteeksi 22:45
16:45
17:50
19:45
0:30
15:10
16:10
18:00
22:45
16:45
17:50
19:45
0:30
Kajaanista Sotkamoon: 5:45
7:50
10:50
14:10
14:25
6:20
8:45
11:25
14:50
15:15
6:10
6:45
6:15
6:45
10:50
11:25
10:50
11:25
10:50
11:25
14:25
15:15
17:10
19:10
17:50
19:50
16:10
17:10
16:50
17:50
17:10
17:50
Sotkamo - Kajaani
12:10
13:45
13:00
14:45
17:30
19:50
18:05
20:30
15:20
19:50
16:00
20:30
KAJAANI - SOTKAMO - KUHMO:
14:45
17:10
19:10
21:15
17:50
19:50
22:00
16:30
15:10
6:15
6:45
10:50
11:25
16:10
17:10
16:50
17:50
10:50
17:10
16:45
11:25
17:50
Kajaani – Nurmes / Joensuu ja Kajaani – Iisalmi / Kuopio
Joensuun ja Nurmeksen vuoroja on haettu reittiliikenneluville. Iisalmen ja Kuopion tarjonta tukeutuu
junaliikenteeseen sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen bussivuoroihin.
Vuokatin joukkoliikenne
Vuokatin alueen joukkoliikenteessä tunnistettiin työn aikana erityisiä kehittämistarpeita. Alueella tehdään runsaasti Kainuun SOTEN korvaamia taksimatkoja, joista syntyy kustannuksia kunnalle. Esteetön
palvelulinja mahdollistaisi näiden matkojen kustannustehokkaamman hoitamisen. Alueelle tarvitaan
myös hyvät matkailua palvelevat yhteydet, jotka niinikään voitaisiin järjestää monipalveluautolla. Lisäksi Vuokatin alueella on tarve selkeyttää perusbussiliikenteen hajaantunutta linjastoa.
Erityisesti ratkaistavia matkustustarpeita ovat myös asiointiyhteyksien luominen Vuokatin ja Sotkamon ja Sotkamon ja Kajaanin välillä, tarve saada jatkoyhteys 11.40 saapuvalta junalta Vuokatin matkailukohteisiin sekä tarve saada yhteys Sotkamosta ja Vuokatista yhteys kello 15 jälkeen lähtevään
etelän junaan. Edellä mainitut tarpeet voisi tehokkaimmin ratkaista Sotkamon ja Kajaanin yhteisellä
monipalveluliikenteellä. Monipalveluliikenne vaatii tarkempaa suunnittelua, mutta edellä mainitut
matkustustarpeet ratkaiseva päiväohjelma voisi muotoutua esimerkiksi seuraavasti:
32 / 46










Sotkamo, linja-autoasema 9.00
Vuokatin matkailualueet (skibussireitti), Vuokatin pohjoiskautta Kajaaniin, klo 10
asiointia Kajaanissa (kutsuliikenne)
Kajaani, rautatieasema 11.45
Vuokatti, pysäkki nro 4 (Lumilautatunneli) n. 12.15
asiointi Sotkamossa (kutsuliikenne)
Vuokatti, pysäkki nro 25, n. 14.45
Kajaani, rautatieasema 15.10
Mikäli monipalveluliikenne päätetään toteuttaa, voitaisiin (pääsääntöisesti) kaikki bussireitit keskittää
kantatielle 76, ja monipalveluliikenne kiertelisi alueita palvellen.
Kuva 15. Vuokatin alueen nykyiset bussireitit.
Vaalan joukkoliikenne
Vaalan koulukuljetusreitit uudistettiin reittiliikenteen muutosten takia. Uusi liikenne kilpailutettiin jo
keväällä 2015 seuraavilla koulukuljetusreiteillä



Reitti 1 Oterman koulutie klo 8.10-Vaala/Koulukeskus
Reitti 2 Vaala klo 13.05-Oterman koulutie
Reitti 3 Vaala/Koulukeskus 15.05- Oterman koulutie:
33 / 46






Reitti 4 Kunnan raja-Veneheitontie-Pelsontie-Suutarinkylä-Nuojua-Jylhämä-Vaala/Koulukeskus
Reitti 5 Vaala/Koulukeskus klo 13.05-Jylhämä-Nuojua-Suutarinkylä-Veneheitontie
Reitti 6 Vaala/Koulukeskus klo 15.05-Jylhämä-Nuojua-Veneheitto-Suutarinkylä
Reitti 7 Manamansalo/lossi klo 7.30 -Itäranta - Vaala/Koulukeskus
Reitti 8 Vaala/Koulukeskus klo 13.05 - Manamansalo
Reitti 9 Vaala/Koulukeskus klo 15.05 - Itäranta – Manamansalo.
Lisäksi kilpailutettiin kerran viikossa liikennöitäviä asiointikuljetuksia.
Kuva x. Suunnitelma Vaalan koulukuljetusreiteistä aamulla ja klo 15 jälkeen. Lisäksi koululaisliikennettä ajetaan klo 13 jälkeen.
34 / 46
5.2 Pitkänmatkainen joukkoliikenne
5.2.1
Kaukoliikenne
Oulu-Kajaani välinen junaliikenne on liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennettä. Sekä Kainuun
sisäisen että maakuntien välisten liikkumismahdollisuuksien vuoksi on tärkeää, että yhteysvälin junatarjonta säilyy vähintään nykytasolla. Junamatkojen määrä on vuosina 2009–2013 vähentynyt 420 päivämatkasta 370 päivämatkaan Kajaanin ja Oulun välisellä rataosuudella. Liikenneviraston vuoden
2035 pitkän tähtäimen suunnitelmassa rataosalle ennustetaan erittäin pientä kasvua, jolloin matkamäärä vuonna 2035 olisi 380 päivämatkaa (lähde: Liikennevirasto 2015, Rautateiden tulevaisuuden
henkilöliikenneselvitys)
Kuopio–Oulu yhteysvälillä matka-aika junalla on palvelutasoluokkaan ja kysyntään nähden riittävä.
Tarjonnassa sen sijaan on kehittämisen varaa. Suunnitelmissa on radan routa- ja pehmeikköalueiden
korjaukset väleillä Siilinjärvi–Iisalmi ja Oulu–Kontionmäki. Yhteysvälillä on asemien palvelutasopuutteista johtuvia investointitarpeita: Iisalmi, Siilinjärvi, Kajaani. (lähde: Liikennevirasto 2015, Rautateiden tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys)
Junavuorojen aikatauluihin on tarpeen tehdä muutoksia. Muutoksissa tulee huomioida työasioinnin
mahdollisuudet Oulu-Kajaani-Iisalmi-Kuopio reitin eri yhteysväleillä. Sen vuoksi junavuorojen tarjonnan tulisi ulottua Oulusta Kuopioon saakka, eikä yhteys saisi katketa Kajaaniin. Oulun ja Kajaanin välillä
aamujunaa on tarpeen aikaistaa niin, että se saapuu Kajaanin ennen klo 9 (toteutui jo suunnitelman
aikana). Lisäksi junatarjonnan kaluston laatuun tulee panostaa, jotta kalusto täyttää työ- ja työasiamatkustuksen laatuvaatimukset sekä esteettömän liikkumisen laatuvaatimukset. Näillä näkymin pikajunakalusto (”siniset junat”) korvataan kokonaisuudessaan uudella kalustolla vuoteen 2020 mennessä.
Yhteysvälillä on paljon matkustuspotentiaalia, mutta joukkoliikenteen kulkutapaosuus on alhainen.
Suurin osa nykyisistä yhteysvälin bussivuoroista on haettu reittiliikenneluville ja tavoitteena on, että
koko yhteysvälin bussivuorojen tarjonta toteutuisi markkinaehtoisena. Mahdolliset vuorotarjonnan
täydennystarpeet on tässä työssä esitetty.
Kajaani-Kuopio yhteysvälin bussiliikenteen sopimukset ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen hallinnassa
ja osa vuoroista on reittiliikennettä.
5.2.2
Liityntäyhteydet
Liityntäyhteydet junavuoroille
Tavoitteena on, että mahdollisimman monelle junalle on sujuvat liityntäyhteydet joukkoliikenteellä.
Kuvassa 16 on esitetty Kajaaniin saapuvien ja sieltä lähtevien junien aikataulut (lähde VR 14.4.2015)
sekä esitys niistä linja-autoliikenteen vuoroista, joita voidaan käyttää liityntäyhteyksinä junaliikenteeseen.
Liityntäyhteyden kriteerinä on pidetty kohtuullista, enintään noin 45 minuutin odotusaikaa. Matkailulle ja opiskelijoiden viikonloppuyhteyksille tärkeät linja-autovuorot ovat ehdotettu aikataulutettavaksi noin klo 15 tai klo 17.30 saapuviin ja lähteviin juniin. Lisäksi on muita vuoroja, jotka sopivat junaliikenteen aikatauluihin.
35 / 46
Kuva 16. Saapuvat ja lähtevät junat (VR 14.4.2015) ja linja-autoliikenteen vuorot, joita voi käyttää liityntäyhteytenä.
Liityntäyhteydet lentoliikenteeseen
Kunnista tulisi olla sellaiset liityntäyhteydet Kajaanin lentoasemalle, jotka mahdollistavat työasiamatkat päivän aikana Helsinkiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liityntäyhteyksiä arkipäivien aamu- ja iltapäivä-/iltalennoille. Lisäksi Sotkamosta (Vuokatti) tulisi olla liityntäyhteys lentoasemalle päivisin, jotta
matkailun tarpeet voidaan täyttää. Kuvassa 17 esitetyt yhteydet nähdään tarpeellisena, mutta peruspalvelutason ylittävänä liikennetarjontana. Sotkamon vuoroja lukuun ottamatta liityntäyhteydet kannattaa toteuttaa kutsupohjaisena liikenteenä.
ELY-keskus kannustaa kuntia esitettyjen lentokenttäyhteyksien hankkimiseen, mutta joutuu omassa
rahoituksessaan priorisoimaan peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen hankkimisen. Lentoaseman liityntäyhteyksien hankinta jää kuntien harkittavaksi. Mikäli kunnat päättävät hankkia esitetyt liityntäyhteydet lentokentälle, hankinta vodaan hoitaa osana ELY-keskuksen tarjouskilpailua ja ELY-keskus voi
osallistua hankinnan kustannuksiin rahoituskehyksen puitteissa. Tarkempi rahoitusarvio voidaan valmistella vasta kun peruspalvelutasoisen liikenteen kustannukset ovat tiedossa ja kustannustenjaosta
on sovittu.
36 / 46
Kuva 17. Ehdotus Kajaanin lentoaseman liityntäyhteyksistä.
5.3 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten yhteistyö
Harvaan asuttuun Kainuuseen on löydettävä uusia toimintatapoja korvaamaan perinteisen julkisen
liikenteen ja joukkoliikenteen vähenemistä. Kysynnän ja rahoituksen vähentyessä joukkoliikenteen
tarjontaa on jouduttu vuosien aikana karsimaan ja samalla kuntien henkilökuljetusten kustannukset
ovat kasvaneet. Nykyinen toimintamalli, jossa eri maksajatahojen kuljetukset hoidetaan erillisinä ja
päällekkäisinä järjestelminä, ei ole taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Siksi liikennepalvelujen turvaamiseksi tulee kehittää yhteistyötä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämisessä.
Työn aikana on yhdessä Kainuun joukkoliikennetyöryhmän kanssa pohdittu kustannustehokasta toimintamallia, jolla yhteiskunnan maksamat kuljetuspalvelut voivat olla kaikkien niitä tarvitsevien käytössä. Ratkaisuksi on ryhdytty kehittämään toteuttamiskelpoista tapaa yhdistellä henkilökuljetuksia ja
joukkoliikennettä Kainuun soten jo toimivaa matkojenyhdistelykeskusta hyödyntäen. Matkojen yhdistelyn tavoitteena on
a) saada soten asiakkaista lisämatkustajia kuntien hankkimiin joukkoliikennepalveluihin (koulukuljetukset, asiointivuorot, palveluliikenne), ja täten vähentää kuntien joukkoliikenteen rahoitustarvetta.
b) vähentää sosiaalitoimen kustannuksia siirtämällä erilliskuljetuksia osaksi joukkoliikennettä
poistamalla tai vähentämällä soten asiakkaiden kuljetusmaksun omavastuuta.
c) tarjota haja-asutusalueen asukkaille mahdollisuus hyödyntää soten joka tapauksessa kustantamia kuljetuksia.
37 / 46
Lähiajan tavoite:
SOTEn kuljetuksia
yhdistellään kuntien ja
ELYn hankkimaan
liikenteeseen
Nykytila:
ELY ja kunnat hankkivat avointa
joukkoliikennettä itse maksavia
matkustajia varten.
Maaseudulla ajettavat,
SOTEn korvaamat
erilliskuljetukset ovat
myös muiden niitä
tarvitsevien
hyödynnettävissä
Pitkän aikavälin
tavoitetila:
Kaikki julkisella
rahalla hankitut
kuljetuspalvelut
maaseudulla ovat
soveltuvin osin
kaikkien niitä
tarvitsevien käytössä.
Kuljetuspalveluista on
olemassa avoin tieto
niitä tarvitsevien
hyödynnettävänä
Kunnat hankivat koulukuljetusvuoroja ja asiointivuoroja.
SOTE hankkii kuljetuksia SHL- ja
VPL asiakkaille taksipalveluina
Kela korvaa kokonaan erikseen
järjestettävät matkat.
Kuva 18. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten yhteistyön tavoitteet.
Matkojen yhdistely ja sote-kuljetusten avaaminen perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen. Sosiaalitoimen asiakkaat voivat halutessaan jatkossakin matkustaa yksin maksamalla omavastuuosuuden matkasta. Uutena vaihtoehtona sote-asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta säästää omavastuuosuus ja
matkustaa yhdessä muun/muiden matkustajien kanssa.
Jatkotyölle haettiin ja saatiin TEM:n rahoitus. Kuntien koulukuljetusten, Kainuun SOTEn kuljetusten ja
asiointimatkojen yhdistelyä kehitetään omana projektinaan syksystä 2015 lähtien.
6
Liikenteen järjestämistapa
6.1 Järjestämistavat ja liikenteen nykyinen järjestäminen
Liikenteen järjestäminen tulee tapahtua EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaan joko kokonaan
markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetusta soveltaen. Markkinaehtoiseen liikenteeseen ei voida
maksaa minkäänlaisia korvauksia. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimivaltaisena viranomaisena
päättää, miten joukkoliikenne alueella järjestetään.
ELY-keskus on muuttanut vuoden 2009 lopulla liikennöitsijöille myönnetyt linjaliikenneluvat siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Sopimukset päättyvät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella
vaiheittain aikavälillä 30.6.2014–2.12.2019. Siirtymäajan päätyttyä liikenne järjestetään joko palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti tai markkinaehtoisesti.
PSA:n mukaan liikennettä järjestettäessä ELY-keskuksella on mahdollisuus määrittää reitit, aikataulut
ja liikenteen asiakashinnat/lippujärjestelmät. Liikenne pääsääntöisesti kilpailutetaan. Markkinaehtoisessa liikenteessä liikenteenharjoittaja määrittelee liikenteen reitin, aikataulun ja asiakashinnat.
38 / 46
Markkinaehtoista, pelkästään asiakastuloilla hoidettavaa liikennettä, liikennöidään reittiliikennelupaan perustuen. Reittiliikenneluvan myöntää ELY-keskus.
Toistaiseksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenteen järjestämistä on ohjannut vuosille 2012–
2016 tehty palvelutasopäätös ja käytettävissä oleva rahoitus. ELY-keskus on hankkinut Kajaanin seudulla (Sotkamon, Paltamon ja Ristijärven kunnan alueet) kuntakeskusten välisen liikenteen PSA:n perustuen kilpailuttamalla siltä osin kun liikenteestä ei ole ollut siirtymäjan sopimuksia. Kajaanin kaupunki on vastannut toimivaltaisena viranomaisena alueensa liikenteen järjestämisestä.
6.2 Järjestämistapa vuodesta 2017 alkaen
Tavoitteena on liikenteen järjestäminen markkinaehtoisena Oulu-Kajaani välillä sekä Kuusamo-Kajaani
välillä saatujen reittiliikennehakemusten mukaisesti. On kuitenkin tärkeää, että Kainuun alueella myös
markkinaehtoisessa liikenteessä kelpaa tuetut liput, joiden käytöstä markkinaehtoisessa liikenteessä
maksetaan nousukorvaus. Lipun kelpoisuudesta päättää kuitenkin yrittäjä. Muilla yhteysvälillä liikenne
hankitaan reittipohjaisilla käyttöoikeussopimuksilla.
Kuva 19. Kainuun liikenteen järjestämistapa.
39 / 46
7
Kustannukset ja niiden jakaminen eri osapuolille
Yhteisesti hankittavaksi esitetty liikennetarjonta edellyttää noin 970 000 ajokilometriä vuosittain. Liikenteen bruttokustannusarvio on noin 2,5-3 miljoonaa euroa tarjouskilpailun tuloksista riippuen. Arvion perusteena on käytetty bruttokustannuksia 2,5 €/km ja 3,0 €/km. Lipputuloarvio on noin 600 000
euroa, jolloin liikenteen nettohinnaksi voidaan arvioida 1,83– 2,32 miljoonaa euroa/vuosi. Lipputuloarvio perustuu vuosina 2013/2014 kerättyihin lipputuloihin kullakin linjalla. Keskimäärin lipputulo on
ollut noin 0,6 €/km, mutta vaihtelu on suurta. Uusien liikenteiden lipputulot on arvioitu erittäin maltillisesti. Kutsuliikenteessä lipputuloarviona on käytetty alhaisimmillaan jopa 0,2 €/km suuruista lipputuloa.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan vuoden 2015 valtion joukkoliikennemäärärahasta kohdistuu noin 1,5 M€ Kainuuseen. Kuntien osallistumisen merkitys joukkoliikennepalveluiden toteuttamisessa on siis oleellinen. Pääpiirteittäin esitetyn liikenteen kustannukset jakautuisivat noin 70 % valtio ja noin 30 % kunnat. Tällöin ELYn osuus hankittavista seudullisista linjoista olisi noin 1,28 – 1,62
milj. euroa ja kuntien osuus 549 000 - 695 000 euroa.
ELY vastaa sopimusliikenteestä kokonaisuutena vielä voimassaolevien sopimusten osalta. Kuntien ja
ELYn osuudet yhteishankinnoista on esitetty taulukossa 7.
Taulukko 7. Arviot kuntien ja ELYn osuuksista seudullisen liikenteen yhteishankinnoista vuosittain.
Kunnat €/vuosi
Vuosi 2016
Vuosi 2017
Vuosi 2018
Vuosi 2019
250 000 – 310 000
500 000 – 630 000
527 000 – 666 000
550 000 – 695 000
Uudet sopimukset
576000 – 726 000
117 000 - 1470 000
1230000 - 1550000
1280000 – 1621 000
ELY €/vuosi
Lisäksi voimassa olevien sopimusten kustannukset.
Yhteishankinnoissa mukana olevista kuntien sisäisistä linjoista (Suomussalmi 1 linja, Puolanka 2 linjaa
ja Sotkamo 2 linjaa) arvioidaan aiheutuvan lisäksi ELY-keskukselle kustannuksia vuodesta 2017 alkaen
noin 170 000 euroa/vuosi, Puolangalle noin 63 000 euroa/vuosi, Suomussalmelle noin 34 000 euroa/vuosi ja Sotkamolle noin 75 000 euroa/vuosi.
Vuonna 2016 näiden yhteishankintaan tulevien kuntien sisäisten linjojen kustannukset ovat ELY-keskukselle noin 153 000 euroa ja Puolangalle noin 50 000 euroa, Suomussalmelle noin 24 000 euroa/vuosi ja Sotkamolle noin 37 500 euroa/vuosi (Sotkamon linjat tulevat yhteishankintaan vasta kesällä 2016).
ELYn ja Valaan yhteishankinnoissa ELY osallistuu kustannuksiin 30 %:n maksuosuudella. Vuosina 2016
ja 2017 Vaalan osuus on 118 200 €/v ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen osuus 50700 €/v.
40 / 46
Taulukossa 8 on esitetty yhteenveto ELYn rahantarpeesta vuosina 2016-2019. Laskelma pohjautuu arvoon keskimääräisestä kilometrihinnasta 3 €/km. ELYn ja kuntien kustannusosuudet neuvotellaan tarkemmin kuntien ja ELYn välisiin yhteistyösopimuksiin ja ne voivat muuttua esitetystä ELYn määrärahakiintiön mukaan.
Taulukko 8. Arviot ELYn kokonaisrahoituksesta liikenteen yhteishankinnoista vuosittain.
Vuosi 2016
ELYn rahoitus €/vuosi
897000
Laskelman sisältö
70 %:n maksuosuus Kainuun seudullisista linjoista
30 % maksuosuus yhteishankinnoista Vaalan kanssa.
Lisäksi alkuvuosi:
70 %:n maksuosuus Puolangan (2 linjaa) ja 80 %: maksuosuus Suomussalmen (1 linja) sisäisistä, yhteishankinnassa olevista linjoista.
Loppuvuosi:
50 % maksuosuus Puolangan (2 linjaa), Sotkamon (2 linjaa) ja Suomussalmen (1 linja) sisäisestä yhteishankinnassa olevasta liikenteestä.
Vuosi 2017
1761000
50 %:n maksuosuus Sotkamon (2 linjaa) ja Puolangan (2 linjaa), Suomussalmi
(1 linja) sisäisistä, yhteishankinnassa olevista linjoista.
30 % maksuosuus yhteishankinnoista Vaalan kanssa.
Vuosi 2018
1821000
30 % maksuosuus yhteishankinnoista Vaalan kanssa puolen vuoden ajalta (sopimus päättyy).
Vuosi 2019
1862000
Kustannukset on mahdollista jakaa usealla eri tavalla. Liikennevirasto ei ole ohjeistanut ELYjä valtakunnallisesti yhtenäiseen käytäntöön ainakaan toistaiseksi. Tässä selvityksessä työryhmä päätyi esittämään seudullisten vuorojen kustannusten jakoa Kainuun soten kustannustenjakomallilla. Kajaanin
kaupungin laskennallinen rahoitusosuus sote-mallin mukaisesti olisi 45,8 % kustannuksista. Kajaanin
kaupunki hankkii kuitenkin merkittävästi kaupungin sisäistä maaseutu- ja paikallisliikennettä, joka palvelee myös muita seudun asiakkaita. Tämän vuoksi Kajaanin laskennalliseksi osuudeksi ehdotetaan 24
% seudullisen liikenteen kuntaosuudesta. 24 % on laskennallinen osuus kokonaiskustannuksista, jos
Kajaani maksaa jokaisesta Kajaaniin saapuvasta/lähtevästä linjasta kuntaosuutensa (kunkin linjan kustannus jaetaan tasan niille kunnille, joita linja palvelee).
Ehdotuksen mukaisesti kuntien vuosittaisiksi kustannuksiksi ELYn kilpailuttamasta joukkoliikenteestä
arvioidaan seuraavaa (laskelma kustannushaitarin ylärajassa). Laskelmat on tehty kesän 2015 arvioiden pohjalta ja summat saattavat muuttua.
41 / 46
Taulukko 7. Arvio yhteisesti hankittavan liikenteen kustannuksista vuosittain ja kunnittain.
Kunnan osuus €, (laskentaperusteena 3 €/km)
Hyrynsalmi
Kajaani
Kuhmo
Paltamo
Puolanka*)
Ristijärvi
Sotkamo*)
Suomussalmi*)
YHT.
Osuus seudullisesta liikenOsuus soteteestä sotemalmallissa
lia soveltaen
4,40 %
5,66 %
2016
18000
2017
36000
2018
38000
2019
40000
45,80 %
14,00 %
5,40 %
4,90 %
2,60 %
13,40 %
14,40 %
24,00 %
18,00 %
6,94 %
6,30 %
3,34 %
17,23 %
18,52 %
75000
56000
22000
70500
11000
91500
82000
152000
114000
44000
103000
22000
184000
151000
160000
120000
47000
105000
23000
190000
158000
167000
126000
49000
107000
24000
195000
163000
104,90 %
100,00 %
426000
806000
841000
871000
*) Sisältää seutuliikenteen lisäksi kuntaosuudet kuntien sisäisistä yhteishankintaan tulevista vuoroista.
Vuosina 2017-2019 Puolanka 50 000 €/v, Suomussalmi 34 000 €/v ja Sotkamo 75 000 €/v. Vuonna
2016: Puolanka 63 000 €/v, Suomussalmi 24 000 €/v ja Sotkamo 37 500 €/v.
Vaalan kustannusosuus kunnan sisäisistä yhdessä ELYn kanssa hankituista linjoista on noin 120 000
€/v. Seudullisen liikenteen kustannuksia ei ole jyvitetty Vaalalle.
Lentokenttävuoroja Kajaanista Suomussalmelle ja Kuhmoon ei ole laskettu mukaan kustannuksiin,
vaan niiden hankinta tulee erikseen kuntien harkittavaksi. Lentokenttävuorojen kustannukset riippuvat ajettavien vuorojen määrästä. Jos kaikki vuorot liikennöitäisiin, on kustannus noin 250 000 –
300 000 euroa. Jos puolet kutsuvuoroista kutsutaan (liikennöidään), on kustannus noin puolet tästä.
Kustannustenjakomallia noudatetaan toistaiseksi. Jatkossa lippujärjestelmien kehittyessä saadaan
mahdollisesti tarkkaa seurantatietoa kuntakohtaisesta matkustuksesta, jolloin voidaan harkita kustannusten jakamista kunnittain tehtyjen matkojen suhteessa.
8
Vaikutusten arviointi
Joukkoliikenne on yhteiskunnan peruspalvelua, jonka tulisi olla kohtuuhintaan kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla. Kainuun joukkoliikennesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet tähtäävät siihen, että rahoitustason laskusta huolimatta joukkoliikennepalvelut Kainuussa turvataan. Keskeisellä työssäkäyntialueella Paltamo - Kajaani – Sotkamo ja myös muualla, missä vuorotarjonta sopii normaalin työajan
aikatauluun, perheiden on mahdollista selvitä ilman kakkosautoa, vaikka molemmat puolisot käyvät
töissä.
Asetettujen palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi on kiinnitetty erityistä huomiota matkaketjujen
toimivuuteen eri kulkumuotoja yhdistettäessä. Joukkoliikennepalvelujen turvaaminen on tärkeää Kainuun matkailun ja myös muun yritystoiminnan kehittämiselle. Vaikka Kuhmon ja Kajaanin välillä vuorotarjonta supistuu muutamilla vuoroilla, tarjonnan selkeyttäminen parantaa palvelun sisältöä. Kohtuulliset yhteydet Kajaanin rautatieaseman ja Sotkamon/Vuokatin välillä mahdollistavat, että matkailijoiden on edelleen mahdollista viettää Vuokatissa autoton loma. Perjantai- ja sunnuntai-iltojen vuorot on sovitettu junaliikenteen kanssa, jolloin ne palvelevat viikonloppumatkailua sekä mahdollistavat
muualla opiskelevien nuorten viikonlopun kotimatkat julkisin kulkuvälinein.
42 / 46
Autottomille tarjotaan joukkoliikennepalvelut arjen liikkumistarpeisiin. Nuorten ei ole välttämätöntä
hankkia autoa heti 18 vuotta täytettyään, koska kouluun ja työhön voi kulkea julkisella liikenteellä.
Tällä on merkitystä myös jatkossa, vaikka henkilö muuttaisi toiselle paikkakunnalle. On luultavaa, että
kun nuori kokee julkisen liikenteen helpoksi tavaksi liikkua, yksityisautoilu ei ole hänelle jatkossakaan
ainoa liikkumisvaihtoehto.
Kainuun väestö ikääntyy ja esteettömien liikennepalveluiden tarve kasvaa. Suurin tarve on kuntakeskuksissa ja niiden lähistöllä. Palvelutasoehdotuksessa on asetettu tavoitteita liikennepalveluiden esteettömyydelle, mutta palveluiden toteuttaminen esimerkiksi palveluliikenteen keinoin jää kuntien
tehtäväksi.
Asukkaiden tietoisuus joukkoliikennepalveluista ja niiden käyttömahdollisuuksista paranee, kun tiedotusta ja markkinointia joukkoliikennesuunnitelman toteuttamisen yhteydessä lisätään ja parannetaan.
Suunnitelman toimenpiteet edistävät liikkumisen sosiaalista tasa-arvoa. Ehdotettu soten kuljetusten
avaaminen myös muille kuin soten asiakkaille, parantaa erityisesti syrjässä asuvien iäkkäiden henkilöiden liikkumismahdollisuuksia, koska matkustaja haetaan kotiportilta. Ehdotettu matkojen yhdistäminen mahdollistaa vammaisten ja ns. terveiden luontevan kohtaamisen ja vähentää keskinäisiä ennakkoluuloja ihmisten tutustuessa toisiinsa. Esitetty yhteistyö kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä ELYkeskuksen välillä mahdollistaa edullisemmat matkat, millä on merkitystä erityisesti pienituloisille.
Jatkossa voidaan maankäytönsuunnittelun ja joukkoliikennesuunnittelun vuorovaikutuksella luoda kysyntäpohjaa joukkoliikenteen edelleen kehittämiselle. Liityntäpysäköinnin lisäämisellä, vaihtopaikkojen ja pysäkkiympäristöjen kehittämisellä parannetaan myös näiden alueiden muiden palvelujen kysyntää.
9
Suunnittelun jatkovaiheet
Suunnitelmaluonnoksesta pyydetään kunnilta lausunnot elokuun 2015 aikana. Työn ohjausryhmä kokoontuu syyskuun 2015 lopulla sopimaan raportin viimeistelystä.
Viimeistelty suunnitelma viedään Pohjois-Pohjanmaan www-sivuille nähtäväksi, ja halukkaat voivat
suunnitelmaa kommentoida.
ELY-keskus vahvistaa joukkoliikenteen palvelutason lopullisen suunnitelman pohjalta vuosille 20172020.
Kuntien koulukuljetusten, Kainuun soten kuljetusten ja asiointiliikenteen yhdistelyprojekti käynnistetään erillisen suunnitelman ja aikataulun mukaisesti syksyllä 2015.
Seurantatietoja keräämistä, ylläpitoa ja tarkkuutta kehitetään. ELY-keskus pyytää ja kunnat ilmoittavat
tarkat kuljetuskustannukset valtakunnallisen mallin mukaisesti vuosittain. Lippujärjestelmäuudistuksen myötä seurantaa tarkennetaan mm. koskemaan myös kuntakohtaisia matkamääriä ainakin Kajaanin seudulla.
Aikataulusuunnitelmaa tarkennetaan tarjouskilpailujen valmistelun yhteydessä.
ELY-keskus ja kunnat neuvottelevat tarkemmasta kustannustenjaosta tapauskohtaisesti, kun ELYn
vuosittaiset määrärahakiintiöt ovat tiedossa.
43 / 46
Liitteet
Liite 1. Kainuun väestöennuste 2014–2040 ikäryhmittäin (Tilastokeskus 2014, väestöennusteet)
Kunta
Hyrynsalmi
Kajaani
Kuhmo
Paltamo
Puolanka
Ristijärvi
Sotkamo
Suomussalmi
Vaala
Kainuun maakunta
Väestö 2014
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
2 487
234
1 436
817
38 005
6 273
24 119
7 613
8 908
1 088
5 128
2 692
3 662
523
2 144
995
2 824
309
1 613
902
1 435
154
810
471
10 670
1 689
6 568
2 413
8 407
946
4 961
2 500
3 161
405
1 817
939
79 559
11 621
48 596
19 342
Väestö 2040
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
yhteensä
alle 14-vuotiaat
15–64-vuotiaat
yli 65-vuotiaat
1 874
195
805
874
37 985
6 112
21 953
9 920
6 827
795
3 105
2 927
3 214
451
1 579
1 184
2 191
297
986
908
1 335
149
597
589
10 760
1 669
5 881
3 210
6 268
720
3 027
2 521
2 705
270
1371
1064
73 159
10 680
39 282
23 197
42 / 46
Liite 2. Kainuun nykyinen vuorotarjonta kesäarkena, lauantaina ja sunnuntaina.
43 / 46
44 / 46
Liite 3. Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävät kriteerit
Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasoluokat (Liikenneviraston ohjeita 15/2011: 8).
Alueellisen joukkoliikenteen määrälliset palvelutasotekijät (Liikenneviraston ohjeita 15/2011: 10).

Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso

Transcription

Similar documents

Rakennusliiton kajaanin osasto 99 jäsen keilaus 2015.pdf

25984 Kiinteistöjen louhintakatselmukset ja tärinämittarin vuokraus

Monikulttuurinen toiminta - RedNet

Maj Guba esitelmän kuvia löytyy täältä.

Kuopion IKEAAN ja MATKUS-kauppa

Rantasauna Elias, asiakkaiden käytössä 2 saunaa

Mitron IP-pohjainen informaatiojärjestelmä raitiovaunuihin ja muihin

Kainuun Moottorikerho ry Timo Roininen

SUKUSEURA LESKISET RY SUKUKIRJE Hämeentie 32 B 57