Ampumaradan ymparistokoulutus

AMPUMARADAT
JA
YMPÄRISTÖ
AMPUMAHARRASTUSFOORUMIN
JÄSENJÄRJESTÖT:
Sisällysluettelo
1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin
2. Kemialliset vaikutukset
3. Meluvaikutukset
4. Jätehuolto
5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet
6. Ampujan ympäristöopas
Sisällysluettelo
1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin
2. Kemialliset vaikutukset
3. Meluvaikutukset
4. Jätehuolto
5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet
6. Ampujan ympäristöopas
AMPUMARADAT SUOMESSA

Suomessa n. 650 toimivaa ampumarataa
– Näistä yli 300 pohjavesialueilla
– Jos lasketaan mukaan toimintansa lopettaneet ampumaradat
saadaan tulokseksi 2000…2500

Ampumaratoja hallinnoivat
– ampuma-, metsästys- ja urheiluseurat
– kunnat
– puolustusvoimat

Aikanaan ”kauas” perustettujen ampumaratojen läheisyyteen on tullut, ja
tulee edelleen lisää, asutusta.
– Myös luonnonsuojelualueita on perustettu lähelle ampumaratoja
AMPURATALAKI (Eduskunnassa)

Ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen edellyttävät
Poliisihallituksen lupaa. (Lisäksi tarvitaan ympäristölupa)

Ampumaratojen luokitus:
 Ampumaurheilukeskus, yli 300.000 laukausta vuodessa
 (Tavallinen) ampumarata
 Vähäinen ampumarata, alle 10.000 laukausta vuodessa
– ilmoitusmenettely


Ampumaradalla oltava ratahoitaja, joka valvoo toimintaa ja turvallisuutta
Ampumaradalla oltava myös järjestyssääntö
LUOTIASERADAT



Kivääri-, pienoiskivääri ja pistooli
Paikallaan oleva tai liikkuva maali
Valleja ja pintamaata ei pidetä maaperänä vaan ratarakenteena, kun
arvioidaan toiminnassa olevan radan maaperän pilaantuneisuutta
Lähde: AMPY-raportti
LUOTIPATRUUNA

Luodin massa vaihtelee pienoiskiväärin
2,6 g:sta metsästyslajien yli 20 g:aan.

Luoti on joko kokonaan lyijyä tai
päällystetty vaipalla

Vaippa



Luotisydän



Kuparia 90…95 %
Sinkkiä 5…10 %
Lyijy 97…99 %
Antimoni 1…3 %
Luodin kokonaismassassa likimäärin




Lyijy 89 %
Kupari 9 %
Antimoni 1 %
Sinkki 1 %
Kiväärin patruunan rakenne. Vasemmalla
reunasytytteinen ja oikealla keskisytytteinen
patruuna. (Lähde: BAT-raportti)
HAULIKKORADAT



Ammutaan lentäviä kiekkoja
Skeetissä vaihtuvia ampumapaikkoja on 8, trapissa 5.
Haulikkoradan pintamaata ei pidetä maaperänä vaan ratarakenteena, kun
arvioidaan toiminnassa olevan radan maaperän pilaantuneisuutta
Lähde: AMPY-raportti
HAULIKON PATRUUNA
Haulikon patruunan rakenne. Haulit
sisältävät lyijyä yhteensä noin 97 %,
antimonia noin 1-3 % ja arseenia 0,1-0,5 %.
Lisäksi niissä voi olla pieniä määriä kuparia,
sinkkiä ja nikkeliä.
Ratapatruunan haulimäärä on max 24 g
(lyijyn määrä), haulin halkaisija max 2,5 mm
Metsästyksessä voidaan käyttää suurempia
haulimääriä ja haulikokoja. HUOM!
Vesilintujen metsästyksessä ei käytetä
lyijyhauleja.
Haulikkoammunnassa käytettävät savikiekot painavat 110 g ja ovat halkaisijaltaan 110 mm.
Kiekot ovat yleensä maalattu oranssiksi, jotta ne näkyvät hyvin. (Lähde: BAT-raportti)
Sisällysluettelo
1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin
2. Kemialliset vaikutukset
3. Meluvaikutukset
4. Jätehuolto
5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet
6. Ampujan ympäristöopas
AMPUMATOIMINNAN KEMIAA
Iskemäkohtaan kertyy luoteja, jotka hajoavat
osumien voimasta ja rapautuvat. Metalleja
vapautuu.
Vapautuneet metallit kulkevat
veden mukana päätyen
syvemmälle maaperään,
pohjaveteen
tai pintavesiin.
Pb
Cu
Pb
Sb
As Zn
LUOTIEN IKÄÄNTYMINEN 1/2
Messinkivaippa (kupari ja sinkki)
Lyijysydän,
sisältää myös vähän antimonia
Taustavallissa osumat vaurioittava
siellä jo olevia luoteja
-> pinta-ala kasvaa
-> metallien liukoisuus kasvaa
Lyijypinnat hapettuvat, jolloin niihin
muodostuu
karbonaattisaostumia
(=sekundäärimineraaleja)
-> lyijyn liukoisuus vähenee
LUOTIEN IKÄÄNTYMINEN 2/2
Lyijypintojen karbonaattisaostumat hajoavat edelleen
sirpaloituessaan.
-> pinta-ala kasvaa
-> lyijyn liukoisuus kasvaa


Lyijy liukenee happamaan veteen (pH alle 5,5)
Antimonin liukoisuus kasvaa emäksisissä olosuhteissa (pH yli 7)
LYIJYN KULKEUTUMINEN


Kulkeutumista tapahtuu vuosien-vuosikymmenten kuluessa
Tutkimukset uusittava riittävin väliajoin tuoreen tiedon saamiseksi
1) Pintavalunta  pintavedet
2) Vajovesi  pohjavesi
3) Pölyäminen
3)
1)
1)
2)
Pohjaveden pinta
2)
LYIJYN KULKEUTUMISREITIT
AMPUMARADOILLA
LYIJYLLE ALTISTUMINEN
1)
2)
3)
4)
5)
Maan tai lyijypölyn nieleminen
Pölyn hengitys
Pintaveden nieleminen (juominen, uinti)
Pohjaveden juominen
Marjojen ja sienten syöminen
ihminen
eläin/eliö
4)
1) 2)
3)
oja
kaivo
2) 5)
taustavalli
LYIJYN HAITALLISUUS

Haitallinen tai myrkyllinen ihmisille
 Erityisesti lapsille
‒ vaurioittaa aivotoimintaa ja hermostoa
‒ aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja älyllisen
kehityksen häiriöitä
 Aikuisille mm.
‒ korkea verenpaine
‒ sisäelinvauriot
‒ lisääntymisongelmat

Ekologisesti haitallinen tai myrkyllinen
LYIJY LUOTIASERADOILLA
Periaatepiirros maaperän metallikuormituksesta kivääriradoilla (Lähde: AMPY-raportti).
LYIJY HAULIKKORADOILLA
300…400 m
200…250 m
100…150 m
Periaatepiirros haulien leviämisen aiheuttamasta maaperän metallikuormituksesta skeetradalla, kun haulien lentorataa ei ole rajoitettu. (Lähde: BAT-raportti)
PIMA-TUTKIMUKSET, LUOTIASERATA
 Pima = pilaantunut maaperä





Keskittyy taustavalliin
Iskemäkohdissa metalleja
Ampumapaikan etupuoli
Selvitettävä kulkeutuminen
Näytteet iskemäkohdan alta
‒ kulkeutuminen perusmaahan
 Analysoidaan metallipitoisuudet ja pH
 Raportissa arvioidaan
‒ lyijyn määrä taustavallissa
‒ kulkeutumismahdollisuus näytetulosten perusteella
‒ kunnostustarve
‒ maaperän suojaustarve
PIMA-TUTKIMUKSET, HAULIKKORATA




Haulit laajalla alueella
Selvitetään haulien esiintymisalue visuaalisesti
1-3 kokoomanäytettä / rata
Selvitetään syvyysprofiili
‒ näyte 0-10 cm
‒ näyte 10-20 tai 10-30 cm
 Analysoidaan metallipitoisuudet ja pH
 Raportissa arvioidaan
‒ lyijyn määrä ja esiintymisalueet
‒ metallien kulkeutuminen näytetulosten perusteella
‒ kunnostustarve
‒ maaperän suojaustarve
POHJAVESITUTKIMUKSET
 Asennetaan pohjavesiputket pohjaveden virtaussuunnan alapuolelle
 Putkien määrä riippuu radasta, 1-5 kpl
 Näytteitä 1 x 1-3 vuodessa
 Näyte otetaan yleensä pumppaamalla
 Vähätuottoisesta putkesta voidaan näyte ottaa noutajalla
 Näytteeseen ei hienoainesta, suodatetaan tarvittaessa
 Analysoidaan liukoiset metallit ja pH
 Raportissa esitetään
‒ pohjavedestä havaitut pitoisuudet
‒ riski kulkeutumisesta
‒ Seuranta tärkeää
POHJAVESIPUTKI
Kuva: Elina Jormalainen
PINTAVESITUTKIMUKSET
 Näytteet
‒ radalta lähtevästä vedestä (oja)
‒ vesistöstä
‒ taustanäyte ojasta tai vesistöstä radan yläpuolelta
 Vesinäyte, sedimenttinäyte ja virtaamamittaus
 Analysoidaan metallipitoisuudet ja pH
 Raportissa esitetään
‒ metallien kulkeutuminen vesistöön
‒ suojaus- tai tarkkailutarve
MAAPERÄN PILAANTUMINEN
 Arvioidaan Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti
 Tarkastellaan todelliset riskit
 Kohdekohtaisuus!
 Pilaantuneisuus arvioidaan tapauskohtaisesti
‒ ohjearvot vain apuna, ei määräävinä
‒ eri radoilla pilaantuneisuuden määrittävät tekijät erilaisia
‒ kulkeutuminen oleellista
 Arvioidaan vaikutus
‒ terveys
‒ ympäristö
‒ nykyhetki
‒ tulevaisuus
 Ratarakenteet eivät ole maaperää, kun tarkastellaan maaperän
pilaantuneisuutta!
MAAPERÄN OHJEARVOT 1/2
 Taustapitoisuus
‒ luontaisesti alueella esiintyvä pitoisuus
 Kynnysarvo
‒ pitoisuus, jonka ylittyessä pilaantuneisuus ja puhdistustarve on
arvioitava
 Alempi ohjearvo
‒ pitoisuus, jonka ylittyessä on yleensä kunnostustarve asuin-,
puisto- tai vastaavilla alueilla
 Ylempi ohjearvo
‒ pitoisuus, jonka ylittyessä on yleensä kunnostustarve teollisuus-,
liikenne-, varasto- tai vastaavilla alueilla
MAAPERÄN OHJEARVOT 2/2
Metalli
Kynnysarvo Alempi ohjearvo
mg/kg
mg/kg
Ylempi ohjearvo
mg/kg
Lyijy
60
200
750
Antimoni
2
10
50
Arseeni
5
50
100
Sinkki
200
250
400
Kupari
100
150
200
POHJAVESIALUEET
 Määrittelyperusteet
 Ympäristöhallinto määritellyt vedenhankinnan käytön kannalta
tärkeät pohjavesialueet
 Aluerajaukset voivat muuttua
 Kolme eri tärkeysluokkaa
 Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
 Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
 Luokka III: muu pohjavesialue
 Käytännössä uusien ampumaratojen sijoittaminen pohjavesialueille on
erittäin kallista (koska vaatii korkeatasoisen pohjaveden suojauksen),
myös olemassa olevien toiminnan jatkaminen joudutaan pohtimaan
ympäristölupamenettelyn aikana
 Ympäristölupakäsittelyssä ei ole juurikaan eroa I ja II luokilla
POHJAVEDEN VIITEARVOT
 Talousveden laatuvaatimukset ja –suositukset (STM 461/2000)
‒ kertoo alueen pohjaveden käyttökelpoisuudesta
‒ käytetään luokitelluilla pohjavesialueilla
‒ sitova raja-arvo pohjaveden talousvesikäytössä
 Pohjaveden ympäristölaatunormit (Vna 1040/2006)
‒ kuvaa ihmistoiminnan vaikutusta
‒ ei käytetä sitovana raja-arvona
Taulukko: Talousveden laatuvaatimukset (461/2000) ja valtioneuvoston asetuksen vesienhoidon järjestämisestä
annetun asetuksen muuttamisesta liitteen 7A:ssa määritetyt ympäristölaatunormit pohjavesille (1040/2006).
PINTAVEDEN VIITEARVOT
 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet (Vna 1022/2006)
 Asetuksen tarkoitus:
‒ ehkäistä pilaantumista ja sen vaaraa
‒ lopettaa vaarallisten aineiden päästöt ja vähentää haitallisten
aineiden päästöjä
 Lyijylle ympäristönlaatunormi, joka ei saa ylittyä pintavedessä
 Koskee liukoista pitoisuutta (AA-EQS = aritmeettinen vuosikeskiarvo)
Taulukko: Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet sekä niiden ympäristönlaatunormit
(Ympäristönlaatunormi AA-EQS)
LYIJYN LIIKKUVUUS MAASSA
Maalaji
Vedenjohtavuus
Happamuus
Orgaanisen
aineksen
määrä
Lyijyn liikkuvuus
sora,
hiekka
suuri
(inertti)
pieni
nopeaa: vesi liikkuu
helposti
moreenit
pieni
(inertti)
pieni
hidasta: vesi liikkuu
hitaasti
savi
pieni
(inertti)
pieni
hidasta: vesi ei liiku,
savi sitoo itseensä
metalleja
humus
suuri
hapan
suuri
hidas: kuiva humus
sitoo itseensä
metalleja
turve
(=suo)
suuri
hapan
suuri
nopeaa: happamuus
liuottaa metalleja, vesi
liikkuu helposti
UUDEN RADAN SUUNNITTELU /
ONGELMIEN ENNALTAEHKÄISY 1/2
 Radan sijainti
‒ vältetään suoalueita
‒ vältetään pohjavesialueita
‒ Haulien leviämisalue pienempi haulikkoradalla, jossa ammutaan
nousevaan ylärinteeseen, kuin tasaisella tai alamäkeen ammuttaessa
 Kuormituksen vähentäminen
‒Luotiloukut (ei haulikkoradoilla)
‒pinnoitteet
‒haulien leviämisalueen pienentäminen
30 m
20 m
10 m
-10 m
50 m
100 m
150 m
200 m
250 m
ONGELMIEN ENNALTAEHKÄISY 2/2
 Vesien hallinta
‒ keräys
‒ tarkkailu
‒ tarvittaessa vesien käsittely
 Kuormituksen säännöllinen poistamien
‒ ampumapaikkojen etualan siivous
‒ luotien poisto iskemäkohdista ja/tai taustavallista
 Taustavallien kattamisella voidaan ohjata sadevedet, joten lyijy ei pääse
leviämään iskemäkohdista tai taustavallista
BAT - MÄÄRITELMÄ
 Paras käyttökelpoinen tekniikka (Best Available Technique)
 Taustalla teolliseen tuotantotoimintaan tarkoitettu EU-direktiivi,
joka ei täysin sovellu ampumaradoille
 Määritelmä ympäristönsuojelulaissa
‒ tehokas ja teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoinen
menetelmä ympäristön pilaantumisen estämiseksi
 Sitova määräys
 Huomioidaan ympäristölupaa myönnettäessä
 Ampumaratojen BAT määräytyy ratakohtaisesti olosuhteiden perusteella
‒ kohdekohtainen riski
‒ suojaustarve kyseisellä radalla
BAT – ESIMERKKEJÄ 1/3
Metalliset luotiloukut
‒ Paljon erilaisia vaihtoehtoja
‒ soveltuvat pistooli- ja pienoiskivääriradoille, mahdollisesti kivääriradoille
‒ ei liikkuvan maalin radoille
‒ poistavat metallikuormituksen
Snail TrapTM -luotiloukku
Total Containment TrapTM -luotiloukku
BAT – ESIMERKKEJÄ 2/3
Hiekkaloukku
‒ taustavallin sisään asennettava tiivis rakenne (esim. kalvo, bentoniitti, asfaltti)
‒ soveltuu pohjaveden suojaamiseen
‒ kerää vajoveden
‒ lisäksi tarvitaan salaojitus, tarkkailukaivo ja mahdollisesti veden käsittely
Metalleja huuhtova vesi kerätään
salaojaan ja johdetaan tarkkailuun
sekä tarvittaessa käsittelyyn
Vettä läpäisemäton rakenne
taustavallin sisällä
BAT – ESIMERKKEJÄ 3/3
Haulikkoradan valli ja verkko
‒ pienentää haulien leviämisaluetta
‒ voi estää haulien leviämistä esim. suolle tai järveen
‒ voidaan hyödyntää meluvallina
‒ voidaan yhdistää mm. veden keräykseen
30 m
20 m
10 m
50 m
(a) pelkkä verkko
100 m
(b) Valli + verkko
150 m
(c) Pelkkä valli
200 m
250 m
BEP-käsite
 Ympäristön kannalta paras käytäntö (Best environmental practice)
 Ympäristönsuojelulaissa määritelty:
”Noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi
tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten
työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja”
 Maaperänsuojelun kannalta ampumaradoilla saattaa olla esimerkiksi
lyijyttömien haulien käyttö
Sisällysluettelo
1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin
2. Kemialliset vaikutukset
3. Meluvaikutukset
4. Jätehuolto
5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet
6. Ampujan ympäristöopas
YLEISTÄ MELUSTA 1/2
 Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä ja häiritsevänä.
 Aiheuttaa terveys- ja viihtyvyyshaittoja.
‒ terveyshaittoja mm. tilapäinen tai pysyvä kuulon alenema, tinnitus,
unensaannin häiriöt, stressi…
‒ viihtyvyyshaittoja mm. häiritsee muuta toimintaa, rentoutumista,
pelästyminen
 Ampumatapahtuman merkittävin äänilähde on suupamaus ja
äänen suuntautuminen merkittävintä etusektoriin.
 Aseiden melu ampujan korvan kohdalla ylittää lähes poikkeuksetta
kuulovaurion riskirajan 140 dB (Cpeak).
YLEISTÄ MELUSTA 2/2
 Ääntä mitataan desibeleissä
 Desibeliasteikko on logaritminen (0 dB = kuulokynnys, 140 dB =
kuulovaurioriski)
 Ampumamelua mitataan impulssiaikapainotettuna enimmäistasona, LAImax.
 Desibeliasteikko ei suoraan kuvaa äänen häiritsevyyttä
 Koettuun häiritsevyyteen vaikuttaa kuulijan suhtautuminen ja mahdollisuus
vaikuttaa meluun, äänen taajuusjakauma…
AMPUMAMELUN ERITYISPIIRTEITÄ
 Kantautuu kauas, laajat melualueet
 Selkeästi erotettavissa muista äänistä
 Koetaan häiritsevämmäksi kuin yhtä voimakas muu melu
(esimerkiksi asenteista johtuen)
 Ampumaratojen käyttö vilkkainta huhtikuusta lokakuuhun ja toiminta
painottuu arki-iltoihin ja viikonloppuihin.
 Ampumamelu leviää eniten ampumasuuntaan. Äänen
suuntautuminen vaihtelee asetyypeittäin.
ERI ASELAJIEN MELUALUEET (65 dB)
AVOIMESSA MAASTOSSA
Lähde: Suomen ympäristö 38/2006
MELUNORMIT
 Valtioneuvoston päätös 53/1997 antaa ampumaratojen melulle yleiset
ohjearvot LAImax–tasoina (taulukko).
 Yleiset ohjearvot toimivat lähtökohtana ympäristöluvan
lupamenettelyssä.
 Ympäristöluvan arvot tulevat sitoviksi RAJAarvoiksi luvan tultua
lainvoimaiseksi.
Maankäyttö
Melutaso LAImax
[dB]
Asumiseen käytettävät alueet
65
Oppilaitoksia palvelevat alueet
65
Virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässä
läheisyydessä
60
Hoitolaitoksia palvelevat alueet
60
Loma-asumiseen käytettävät alueet
60
Luonnonsuojelualueet
60
AMPUMAMELUN SYNTY
 Ampumamelu voidaan jakaa kolmeen osaan:
1) Suupamaus
‒ Merkittävin ampumatapahtuman äänilähde.
‒ Kuulovaurioriski ampujalle sekä vieressä olijoille.
2) Lentoääni
‒ Merkittävä vain yliäänipanoksilla ja luotilajeissa
‒ Ääni leviää ja on kuultavissa vain kapeassa sektorissa etuviistossa.
3) Iskemä-ääni
‒ Vain luotilajeissa luodin osuessa tauluun, luotiloukkuun tai
taustavalliin.
‒ Yleensä suupamaukseen verrattuna vähäinen.
 Ampumamelu kokonaisuudessaan taajuusjakaumaltaan laajakaistaista
MELUN LEVIÄMISEN RAJOITTAMINEN
 Ampumasuunnalla ja käytettävillä aselajeilla voidaan vaikuttaa melun
leviämiseen.
 Aliäänipatruunoita käytettäessä ei esiinny lentoääntä.
 Maastonmuodot rajoittavat äänen leviämistä. Vastamäessä äänitaso
nousee, myötärinteessä laskee.
 Radan käyttöajoilla ja –määrillä voidaan rajoittaa melun syntymistä ja
rajoittaa meluhaitan kestoa.
 Meluntorjuntarakenteilla (meluvallit, -aidat, seinät, kulissit ja
ampumakatokset) voidaan rajoittaa äänen leviämistä haluttuun
suuntaan. Rakenteet tulee suunnitella ja mitoittaa asiantuntevasti.
 Äänenvaimentimen käyttö vaimentaa suupamausta n. 20 dB.
 Yhteislaukaukset ja pika-ammunta lisää melulle altistumista ja
kuulovaurion riskiä.
MELU YMPÄRISTÖSSÄ 1/2
 Ympäristöluvan haltijalla on selvilläolovelvollisuus toiminnan
ympäristövaikutuksista.
 Melun leviämistä ympäristöön voidaan selvittää ympäristömelumittauksin
sekä melualuemallinnuksin.
 Ympäristömelumittaukset
‒ Saadaan selville mittaushetken melutaso halutussa pisteessä
vallitsevassa säätilassa.
‒ Mittausetäisyys vaikuttaa tuloksen tarkkuuteen, yli 500 m etäisyydellä
mittausepävarmuus ± 10 dB
‒ Tulokseen vaikuttaa suuresti säätila (± yli 20 dB, 1000m etäisyys).
Tämän takia ampumamelun mittausohjeessa pyritty määrittelemään
sallittu mittausolosuhde (tärkeimmät seikat myötätuuli max. 5m/s, ei
sadetta)
‒ Mittausten suorittamisesta on laadittu ampumamelun mittausohje,
ympäristöopas 61/1996.
MELU YMPÄRISTÖSSÄ 2/2
 Melualuemallinnus
‒ Tapahtuu tietokoneella käyttäen melun leviämisen
laskentamallia.
‒ Mallinnus antaa melutasot karttapohjalla tietyssä mallin
mukaisessa tilanteessa, joka pyrkii simuloimaan suurimmat
melutasot kaikissa suunnissa samanaikaisesti. Mallinnus ei
siten kuvaa melutasoja missään todellisessa tilanteessa.
‒ Vaatii lähtötietoja aseista ja mallinnukseen sopivaa karttaaineistoa rata-alueesta sekä ympäristöstä.
‒ Mallin tarkkuus riippuu lähtötiedoista, yleensä tarkkuus on
parhaimmillaan 3-5 dB tasaisessa maastossa.
‒ Mallinnus on hyvä apuväline meluntorjunnan suunnitteluun
BEP –PERIAATTEET MELUNTORJUNNASSA
 Tavoitteena melun aiheuttaman haitan vähentäminen (ei siis itse
melun vähentäminen)
 Soveltuvia keinoja voivat olla esimerkiksi
 ampumapaikkojen käyttöjärjestys: käytetään kivääri- ja
pistooliradoilla paikoilta, jotka sijaitsevat lähimpänä
meluvallia, joka vaikuttaa eniten melun leviämiseen
häiriintyviin kohteisiin.
 Ampumaradan käytön rajoittaminen ”herkkinä” ajankohtina,
kuten juhlapyhinä tai tiettynä viikonpäivänä
 Tiedottaminen ja aktiivinen vuorovaikutus sidosryhmien
kanssa
 Valvonta, että toiminta on lupien ja sääntöjen mukaista
Sisällysluettelo
1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin
2. Kemialliset vaikutukset
3. Meluvaikutukset
4. Jätehuolto
5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet
6. Ampujan ympäristöopas
AMPUMARADAN JÄTEHUOLTO
 Jätettä syntyy väistämättä
‒ maalitaulut
‒ pakkaukset
‒ savikiekot
‒ hylsyt
‒ lisäksi wc-tilat, kahvio…
 Kaatopaikkasijoitus kallista
 Lajittelu kannattaa
 Järkevä jätehuolto säästää kustannuksia!
JÄTEHUOLLON PERIAATTEITA

Jätelaki määrää
etusijajärjestyksen
1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen
2. Uudelleenkäyttö
3. Kierrätys

Käytännön toimia ampumaradoilla:
4. Hyödyntäminen
‒ estetään jätteen syntyä
‒ vältetään turhia pakkauksia
5.
‒ maalitaulujen paikkaus
Loppukäsittely
‒ pestävät kahvimukit, mikäli mahdollista
‒ lajittelu (pahvi, paperi, muovi/energia, metalli…)
‒ riittävästi roskiksia
‒ käyttäjien ohjeistus
JÄTEJAKEIDEN LAJITTELUSUOSITUKSIA
Eri jätejakeisiin liittyviä lajittelusuosituksia.
PIMAN HYÖDYNTÄMINEN
MAARAKENTAMISESSA 1/3
 PIMA = Pilaantuneet maat
 Ampumaradoilla enimmäkseen lyijypitoista maa-ainesta
 Hyödyntämiskohteita, joita aidosti tarvitaan
‒ meluesteet
‒ kenttärakenteet
‒ suojavallit
 Ajatuksena:
‒ (ampumarata-alueen kunnostuksessa kaivetut) PIMAT
”kapseloidaan” rakenteen sisälle
‒ veden pääsy PIMAan estetään eristein
‒ tarkkaillaan kapseloinnin toimivuutta
PIMAN HYÖDYNTÄMINEN
MAARAKENTAMISESSA 2/3
 Vaatii aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan jos
jätemateriaaleja (pima, purkubetoni tai –tiili, autonrenkaat jne)
hyödynnetään
 Vie aikaa
‒ suunnittelu 6-12 kk
‒ luvan käsittely 6-12 kk
 Huolellinen suunnittelu voi säästää kustannuksissa
PIMAN HYÖDYNTÄMINEN SIVUVALLIN
RAKENTAMISESSA 3/3
Vesitiiviit
pintarakenteet
Pohjarakenteet
Ampumasuunta
PIMA
Pilaantumaton tai puhdistettu pohjamaa
PILAANTUMATTOMAN MAAN
HYÖDYNTÄMINEN
 Hyödyntämiskohteita voi olla meluvallit ja taustavallit, mutta myös muut
täyttötyöt kuten pysäköintipaikat
 Maa-aineksen on pakko olla käyttötarkoitukseen soveltuvaa
- Savet ja turpeet tuskin ovat soveltuvia
 Pilaantumattoman maan hyödyntäminen ei vaadi ympäristölupaa,
jos seuraavat kolme ehtoa täyttyvät. Hyödyntämisen on oltava
1. Varmaa t.s. maa-massoja ei välivarastoida yli vuoden ajan
2. Suunnitelmallista t.s. pitää olla selvä suunnitelma miten massat
hyödynnetään ja kuinka paljon hyödynnetään
3. ja tehtävä ilman muuntamistoimia, t.s. maa-ainesta voidaan
seuloa, murskata tai stabiloida, mutta muut toimenpiteet
edellyttävät ympäristölupaa
 Maa-aineksen vastaanotosta voidaan saada maksu
 Hyödyntämisen valvonta tärkeää!
LYIJYN JA METALLIEN KIERRÄTYS
 Metallinkeräykseen voi toimittaa:
 Pistoolin ja kiväärin hylsyt (sisältää messinkiä)
 Haulikon hylsyt
 Luoti- ja hauliromun voi toimittaa metallinkierrätysyrityksille
 Metalliromusta voi saada jonkin verran rahaa (käytännössä esim.
katettua kuljetuskustannukset)
Sisällysluettelo
1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin
2. Kemialliset vaikutukset
3. Meluvaikutukset
4. Jätehuolto
5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet
6. Ampujan ympäristöopas
Keskeiset lait:
MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAKI
 MRL 132/1999 ohjaa alueiden käyttöä ja rakentamista
 Alueiden käyttö on keskeistä naapureille aiheutuvien haittojen ehkäisyssä
 On tärkeää vaikuttaa aktiivisesti kaavoitukseen
 Maakuntakaava
 Yhdyskuntarakenteet perusteet
 Puolustusvoimien a-radat ja maakunnallisesti merkittävät a-radat
esitetään, mutta ei välttämättä muita
 Yleiskaava
 Keskeisin ampumaratojen kannalta!
 Melualueet huomioidaan
 Asemakaavat
 Yksityiskohtainen kaava, jossa voi olla tarkkojakin määräyksiä
esimerkiksi melusta
 Kaikelle rakentamiselle on oltava rakennuslupa
Keskeiset lait:
YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI
 YSL 86/2000 ja ympäristönsuojeluasetus (YSA169/2000) on ympäristön
pilaantumisen torjunnan peruslaki, joka sisältää
 Ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoimisen periaatteen
 Varovaisuuden ja huolellisuuden periaatteen
 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen
 Maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot
 Ampumaratarakennetta ei tulkita maaperäksi
 I- ja II-luokan pohjavesialueita tai toisen kiinteistöllä olevaa
pohjavettä ei saa pilata!
 Puhdistamisvelvollisuus
 Aiheuttajan on puhdistettava pilaantunut maaperä tai pohjavesi
 YSLn uudistus on käynnissä. Ensimmäisessä vaiheessa (2014?)
ampumaratojen kannalta lähinnä täsmennetään eräitä pykäliä.
MUITA KESKEISIÄ LAKEJA
 Laki eräistä naapurussuhteista (26/1902)
 Ampumarata ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa
 Sietovelvollisuus
 Luonnonsuojelulaki 81096(1996) ja luonnonsuojeluasetus (160/1997)
 Ampurata ei saa heikentää merkittävästi Natura 2000-verkostoon
kuuluvia luonnonarvoja
 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja asetus
ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006)
 YVA-menettelyä ei sovelleta ampumaradoille, kuin ainoastaan
tapauskohtaisesti suurten ampumakeskusten osalta
YMPÄRISTÖLUVAN TARVE
 Miksi tarvitaan?
‒ Ympäristönsuojelulaki ja –asetus edellyttävät
 Milloin tarvitaan?
‒ uusi toiminta
‒ määräaikaisen luvan jatkaminen
‒ lupamääräysten muutos
‒ toiminnan olennainen muutos
‒ olosuhteiden olennainen muutos
YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI
Luvanhakija
Ympäristöviranomainen
Lupahakemuksen laadinta
Sisällön tarkistaminen, täydennyspyyntö
Täydentäminen
Kuuluttaminen
Lausunnot, muistutukset
Vastine
Lupaharkinta ja päätös
Valitusaika (30 vrk)
Mahdollisten valitusten käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Ympäristölupa lainvoimainen
LUPAHAKEMUKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ
 Keskeiset lähtötiedot
- Kaavoitustilanne
- Kuvaus maaperästä, pintavesistä ja pohjavesistä
- Kuvaus häiriintyvistä kohteista; asutus, luonnonsuojelualueet,
Natura-alueet, luokitellut pohjavesialueet
 Hakemuksessa esittävät asiat
- Kuvaus toiminnasta; ampumamäärät,
- Toiminnan vaikutuksista (erityisesti melu ja lyijy)
- BAT-tarkastelu
- Luettelo asianosaisista
- Yleensä myös aloituslupa muutoksenhausta huolimatta
 Laatiminen
- Itse vai asiantuntija?
- Kustannukset riippuvat ampumaradasta
- Kestää kuukausia
Ampy-oppaassa on esitetty kattavasti lupahakemuksessa esitettävät asiat
Ampy-oppaassa
(Suomen ympäristö
23/2012) on
ampumaradan
ympäristölupahakemuksen
kaavake ja ohjeita
kaavakkeen
täyttämiseksi.
OTE
HAKEMUKSEN
ENSIMMÄISESTÄ
SIVUSTA:
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖKSEN
KOLMIOSAINEN RAKENNE
1. Otsikko
2. Kertoelmaosa
- Kuvataan hakemuksen sisältö: ympäristöolosuhteet, toiminnot
joille haetaan lupaa, päästöt, lupahakemuksen käsittely
3. Ratkaisuosa
- Keskeisin osa päätöksestä
- Yksityiskohtaiset määräykset päästöistä, jätteistä, melusta,
toiminta-ajankohdista, poikkeustilanteista, haittojen
rajoittamisesta
- Määräysten perustelut
- Viittaukset käytettyihin lainkohtiin
LUPAVIRANOMAISEN TOIMINTA
 Ympäristölupa on myönnettävä (YSL 41 §), jos toiminta täyttää
- ympäristönsuojelulain
- jätelain
- ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset
 Kun lupaviranomainen päättää luvan myöntämisestä ja sisällöstä,
viranomaisen on päätöksessään noudatettava vain sitä mitä laissa asiasta
säädetään.
 Tarkoituksenmukaisuusharkinta ei ole mahdollista
ympäristölupaprosessissa
- Viranomainen ei ota huomioon ampumaradan merkitystä
harrastukselle (tai muulle lakisääteiselle toiminnalle)
- Ampumaradan merkitystä harrastustoiminnalle ei ole tarpeellista
korostaa, koska lupaviranomainen ei voi ottaa sitä huomioon
päätöksenteossa
YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN ESTEET
1) Kaavoitus: lupaa ei saa myöntää asemakaavan tai oikeusvaikutteisen
yleiskaavan vastaisesti
2) Maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaara
‒ Erityisesti I ja II luokan pohjavesialueilla on pilaantuminen estettävä
luotettavasti
3) Terveysvaara, joka voi aiheutua joko melusta tai kemiallisista syistä
4) Natura 2000 –verkosto ja luonnonsuojelualueiden läheisyys
‒ Haitan kohdistuttava nimenomaan suojeltuun luontoarvoon
5) Kohtuuton haitta naapureille
‒ Mutta naapureilla on sietämisvelvollisuus
‒ Ei ole merkitystä kumpi (naapurit vai ampumarata) on ollut
ensimmäisenä ja kumpi on tullut jälkeenpäin
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ VALITTAMINEN
 Toiminnan voi aloittaa normaalisti vasta kun ympäristölupa on
lainvoimainen (siis kaikki valitukset on ratkaistu)
 Määräaika
- Valitus on tehtävä 30 vrk kuluessa ympäristölupapäätöksestä
 Kuka voi valittaa?
- Kaikki, joiden etuun tai oikeuteen päätös voi vaikuttaa
- Käytännössä: lähiseutujen asukkaat, luonnonsuojelujärjestöt,
kunnat…
 Vaasan hallinto-oikeus
 Käsittelyaika tyypillisesti 1..2 vuotta
 Korkein hallinto-oikeus
 Käsittelyaika tyypillisesti 1…2 vuotta
YMPÄRISTÖLUVAN VALVONTA
 Valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja
ELY-keskus
 Yleisohje: valvovaan viranomaiseen kannattaa pitää
aktiivisesti yhteyttä pienistäkin asioista 
 Lupamääräysten vastainen toiminta voi tulla ilmi esimerkiksi
 Vuosiraportissa
 Viranomaisen havaintojen perusteella
 Haitankärsijän ilmoituksessa
 Valvontaviranomaisen on selvitettävä asia ja ryhdyttävä tarvittaviin
toimiin tilanteen korjaamiseksi
 Yleensä määrätään tehosteeksi uhkasakko
 Vain ääritapauksissa voisi toiminnan välitön keskeyttäminen
olla mahdollista
 Jos kyse on tahallisesta ympäristölupapäätöksen tai toiminnasta
ilman lupaa, on valvontaviranomaisen ilmoittava asia poliisille.
VASTUU TOIMINNAN LOPPUESSA
 Toiminnan aikaiset ratarakenteet tulkitaankin maaperäksi
- ”syntyy” pilaantunutta maata, joka on puhdistettava
 Aiheuttamisperiaate
- Ympäristönsuojelulain yleinen periaate on, että pilaantumisen
aiheuttaja maksaa puhdistamiskustannukset
- Se että toiminta on ympäristöluvan mukaista, ei poista
aiheuttajan vastuuta!
 Jos aiheuttaja laiminlyö velvollisuutensa, on toissijaisesti vastuussa
alueen haltija (=vuokralainen, ei omistaja)
 Suomessa ei ole toistaiseksi yhteiskunnan rahoitusjärjestelmää, joka
voisi vastata kustannuksista
PIMA-KUNNOSTAMISEN KUSTANNUKSIA
V. 2012 HINTATASOSSA (SISÄLTÄÄ ALV)
 Maaperän pilaantuneisuustutkimukset
 3.000…10.000 €
 Kunnostussuunnittelu ja riskinarvointi
 2.000…5.000 €
 Ympäristölupa
 500….2000 €
 Kaivu + kuljetus + sijoittaminen kaatopaikalle
 Riippuu täysin massamäärästä
 Yksikköhinta 30…80 €/tonni
 muutamasta kymmenestä tuhannesta useisiin satoihin tuhansiin
(yli miljoonan vain suurilla ja vanhoilla ampumarata-alueilla)
 Valvonta
 500…1000 €/päivä
 Jos kunnostus kestää kuukauden, kustannus 10.000…20.000 €
 Pilaantuneiden maiden hyödyntäminen
 Jos kaivettuja pilaantuneita maita voidaan hyödyntää
maarakentamisessa, saavutetaan säästöä 10…20 €/t
Sisällysluettelo
1. Johdanto ampumaratojen ympäristövaikutuksiin
2. Kemialliset vaikutukset
3. Meluvaikutukset
4. Jätehuolto
5. Ympäristölainsäädännön pääperiaatteet
6. Ampujan ympäristöopas
AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS
 Käytännönläheinen tietopaketti ampuratojen merkittävimmistä
ympäristövaikutuksista:
- Lyijy
- Melu
- Jätteet
 Suunnattu ampumaratojen ympäristö- ja muille vastaaville
 Kannustaa toimimaan oikein
 Helposti muokattavissa kunkin järjestön näköiseksi.
 Kätevä taiteltu A4-koko
AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS - LYIJY
 Lyijylle voi altistua hengittämällä lyijypölyä, juomalla lyijyä sisältävää
pohjavettä tai nielemällä lyijypitoista pintavettä esimerkiksi
peseytymisen ja uimisen yhteydessä rata-alueen ulkopuolellakin.
 Ohjeistus altistuksen välttämiseksi:
‒ Muista huolellinen käsien pesu ammunnan jälkeen ennen
ruokailua.
‒ Vältä lyijypölyn hengittämistä.
‒ Vältä ampumaradan ympäristössä kasvavien marjojen ja
sienien syöntiä.
AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS - MELU
 Suupamaus on merkittävin ampumamelun lähde.
 Ohjeistus ammuntamelun haittavaikutusten välttämiseksi:
‒ Käytä ampuessasi aina kuulosuojaimia. Suojaa kuulosi jo
radalle tullessasi, jos siellä ammutaan. Hyvälaatuiset
kuulosuojaimet ja korvatulpat yhdessä antavat parhaan
suojan kuulovaurioita vastaan.
‒ Huolehdi itsesi lisäksi nuorista ampuma-harrastajista ja
suojaa heidät melulta. Varmista, että myös ammuntaa
seuraaville on tarjolla korvatulppia kuulon suojaamiseksi.
‒ Hakeudu välittömästi lääkärin vastaanotolle, jos epäilet että
kuulosi on vahingoittunut.
‒ Kunnioita naapurustossa järjestettäviä erityistilaisuuksia ja
pyri sovittamaan ampumatapahtumat ja -kilpailut juhlapäivien
ulkopuolelle meluhäiriön välttämiseksi.
‒ Äänenvaimennin hiljentää suupamausta.
‒ Aliäänipatruunoiden käyttö poistaa lentoäänen.
AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS - JÄTTEET
 Jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys
 Käytännön toimia ampumaradoilla:
‒ Huolehdi että ampumapaikkasi ympäristö jää siistiksi
ammunnan jälkeen.
‒ Suosi useaan kertaan käytettäviä tai kierrätettäviä tuotteita ja
pakkauksia kertakäyttöisten sijaan.
‒ Käytä kilpailu- ym. tilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan
pestäviä ruokailuastioita.
‒ Kierrätä tyhjät juomapullot.
‒ Paikka ammutut maalitaulut, vaihda tarvittaessa taulujen
keskustat ja varastoi korjatut taulut seuraavaa käyttökertaa
varten
‒ Lajittele jätteet mahdollisuuksien mukaan (mm. pahvi, paperi,
biojäte, metalli, energiajäte).
‒ Jos havaitset puutteita jäteastioissa tai ohjeissa, kerro asiasta
seuran ympäristövastaavalle
AMPUJAN YMPÄRISTÖOPAS - JÄTTEET
Jätejae
Maalitaulut
Hylsyt
Patruunoiden
pakkaukset
Kiekot
Puhdas luoti- ja
hauliromu
Lajittelusuositus
1. Paikataan ja käytetään uudelleen
2. Pahvinkeräykseen
3. Energiajätteeksi
4. Sekajätteeksi
1. Kerätään hylsyt metallinkeräykseen
ratakohtaisesti
2. Uudelleenladattavat hylsyt otetaan
uusiokäyttöön mahdollisuuksien
mukaan
3. Hylsyjä ei pitäisi päätyä
sekajätteeseen
1. Uudelleenkäyttöön esim.
säilytyslaatikoksi
uudelleen ladattaessa
2. Pahviosat pahvinkeräykseen
3. Muoviosat energiajätteeksi tai
4. Sekajätteeksi
1. Hajoamattomat kerätään ja
käytetään uudelleen (esim. ekotrap)
2. Sekajätteeksi
1. Metallinkeräykseen (radan
ylläpitäjä huolehtii)
KIITOS!
KESKEISTÄ TERMISTÖÄ
 Pima = Pilaantunut maaperä
Haitallisten aineiden pitoisuuksien vertailuarvot
 Kynnysarvo = pitoisuus, jonka ylittyessä on maaperän
pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava
 Alempi ohjearvo = pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään
yleensä pilaantuneena paitsi epäherkillä alueilla
 Ylempi ohjearvo = pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään
yleensä pilaantuneena epäherkilläkin alueilla (kuten teollisuus-,
varasto- tai liikennealueilla)
 Vaarallinen jäte = jäte, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen,
tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle
vaarallinen tai muu vastaava vaaraominaisuus (aikaisemmin:
ongelmajäte)
KESKEISTÄ TERMISTÖÄ
 A-painotus = Taajuuspainotus, jossa vaimennetaan pieniä ja erittäin
suuria taajuuksia. Painotus pyrkii jäljittelemään normaalikuuloisen
ihmisen kuulon taajuusvastetta.
 Impulssimelu = Melu joka sisältää hetkellisiä, enintään 1 s kestäviä ja
toisistaan selvästi erottuvia meluhuippuja.
 LAImax =Suurin A-painotettu äänitaso määriteltynä
impulssiaikavasteella
 AVI = Aluehallintovirasto
 ELY-keskus = Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LÄHDEVIITTEET JA LISÄTIETOA
 Suomen Liikunta ja Urheilu > Reilu peli > Ympäristötyö
 www.ymparisto.fi > Suomen ympäristökeskus > Hankkeet > Hankkeet
aakkosittain > Haitta-aineiden kulkeutumisen arviointi ampumarataalueilla (HATTARA)
• www.ymparisto.fi > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Suomen ympäristö >
Suomen ympäristö -sarja > SY543 Ampumarata-alueiden pilaantunut
maaperä - Tutkimukset ja riskienhallinta
• www.finlex.fi > Lainsäädäntö > Säädökset alkuperäisinä > 1997 > 53/1997
Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutasojen
ohjearvoista
 www.ymparisto.fi > Ympäristöministeriö > Julkaisut > Suomen ympäristö –
sarja > 2012 > SY23 Ampumaratojen ympäristölupaopas
 Ampumaratojen BAT-Raportti (julkaistaan v. 2014)