Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla

Kappale 10: Makrotalouden
tasapaino lyhyellä ajalla
KT34 Makroteoria I
Juha Tervala
Suhdannevaihtelut
• Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan kokonaistaloudellisen
aktiviteetin, BKT:n, vaihtelua trendinsä ympärillä
• Nousu- ja laskusuhdanne vuorottelevat
– Yksi suhdannesykli kestää suhdannehuipulta (peak)
seuraavalle
– Laskusuhdanne kestää huipulta pohjalle (trough),
noususuhdanne pohjalta huipulle
• Suhdannevaihtelussa on pysyvyyttä: positiiviset poikkeamat
trendistä kestävät tavallisesti useita vuosia, negatiiviset
vuosineljänneksiä
• Suhdannesyklin pituus vaihtelee
• Suhdannevaihtelut ovat normaaleja markkinatalouksissa
• Suomessa ja USA:ssa BKT on kasvanut keskimäärin noin 2–3
prosenttia vuodessa pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä
aikavälillä suuria vaihteluita
Figure 10.1 (a)
Suhdannevaihtelut
(+) Syklinen
poikkeama
Pitkän ajan trendi
Reaalinen GDP
BKT
(-) syklinen poikkeama
0
Aika
Figure 10.2
Makrotalouden tasapaino
Tulot vaikuttavat
rahan kysyntään
Hyödykemarkkinnat
Rahoitusmarkkinat
Korot vaikuttavat
kokonaiskysyntään
Reaalinen
valuuttakurssi
vaikuttaa
kokonaiskysyntään
Valuuttamarkkinat
Korot vaikuttavat
valuuttakurssiin
Makrotalousteoria
• Makrotaloustieteen syntynä pidetään JM Keynesin
”Yleistä teoriaa” vuodelta 1936
– Teorian mukaan laman syynä oli kokonaiskysynnän
lasku
– Taantumien ja lamojen syy on riittämätön
kokonaiskysyntä
• Kirjassa yhdistetään kahdet oleelliset markkinat
– hyödykemarkkinat, Y = C(Y-T) + I(r) + G
– rahamarkkinat, M/P = L(r,y)
• Markkinat ovat yhteydessä toisiinsa tuotannon (Y) ja
koron (r) kautta
• Mallin mukaan tuotannon taso määrää työllisyyden
Makrotalousteoria
• John Hicks tiivisti Keynesin kirjan mallin
yksinkertaiseen ”IS-LM-malliin”
– hyödykemarkkinat: IS-käyrä
– rahamarkkinat: LL-käyrä (tämä muuttui myöhemmin LM-käyräksi)
• IS-LM-malli on taloustieteen klassikko
• IS-LM-mallissa rahapolitiikkaa ohjataan rahamäärällä
• Nykyisin rahapolitiikan ohjauskeino on kuitenkin
ohjauskorko
• Siksi LM-käyrä on korvattu Taylorin säännöllä
(TR=Taylor rule)
• Tässä luvussa esitetään IS-TR-malli
• IS-TR-malli on suhdanneteorian kannalta oleellinen,
siksi sen oppiminen on HYVIN tärkeää
Kokonaiskysyntä
• Kokonaiskysyntä: Y = C+I+G+PCA
• Yksityinen kulutus riippuu varallisuudesta ja
käytettävissä olevista tuloista
𝐶 = 𝐶(𝜔 , 𝑌 𝑑 )
+
+
• Investoinnit riippuvat reaalikorosta (r) ja Tobinin
q:ta tai ”fiiliksestä” (animal spirits)
𝐼 = 𝐼(𝑞 , 𝑟 )
• G on eksogeeninen
+ −
Nettovienti: tuonti
• Nettovienti PCA=X-Z
• Tuonti (Z) riippuu kotimaisesta kulutuksesta
(A) tai tuotannosta (Y) ja reaalisesta
valuuttakurssista (σ)
– Korkea A tai Y→ paljon kysyntää tuonnille
– Vahva valuutta (korkea σ), ulkomaiset hyödykkeet
halpoja suhteessa kotimaisiin → paljon tuontia
• Eli: 𝑍 = 𝑍(𝐴 , 𝜎)
+ +
Nettovienti
• 𝑋 = 𝑋(𝐴∗ , 𝜎)
+
−
• Vienti (X) riippuu ulkomaisesta kysynnästä (A*) tai
tuotannosta (Y*) ja reaalisesta valuuttakurssista
– Korkea A* tai Y*→ paljon kysyntää kotimaan viennille
– Vahva valuutta (korkea σ), kotimaiset hyödykkeet ovat
kalliita suhteessa ulkomaisiin → vähän vientiä
• Nettovienti on siis𝑃𝐶𝐴 = 𝑋 𝐴∗ , 𝜎 − 𝑍(𝐴 , 𝜎)
+
• 𝑃𝐶𝐴 = 𝑃𝐶𝐴(𝐴∗ 𝐴 , 𝜎)
+ − −
−
+ +
Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi
osassa euromaita,
lähde: Eurostat (2012)
Bruttoviennin reaaliarvo
osassa euromaita
(indeksi 2000=100)
Lähde: Levy (2012)
11
Nettovienti
• 𝑃𝐶𝐴 = 𝑃𝐶𝐴(𝐴 , 𝐴∗ , 𝜎) , 𝑃𝐶𝐴 = 𝑃𝐶𝐴(𝑌 , 𝑌 ∗ , 𝜎)
−
+
−
−
+
−
• Korkea kotimainen kysyntä/tuotanto lisää tuontia ja
siten vähentää nettovientiä
• Korkea ulkomainen kysyntä/tuotanto lisää vientiä ja
siten lisää nettovientiä
• Valuutan vahvistuminen nostaa kotimaisten
hyödykkeiden hintaa ja siten vähentää vientiä ja lisää
tuontia → nettovienti laskee
• Palvelut eivät eroa tavarakaupasta: reaalisella
valuuttakurssilla on vaikutus palveluiden kauppaa ihan
samalla tavalla kuin tavarakauppaa
– Reaalisella valuuttakurssilla on jopa voimakkaampi vaikutus
palveluiden vientiin (Eichengreen & Gupta 2012)
Reaalisen valuutankurssin ja kauppataseen yhteys euroalueella 2000-08
Vaaka-akseli: reaalisen valuuttakurssin kulumalatiivinen muutos
Pystyakseli: kauppataseen kumulatiivinen ylijäämä
Lähde: Franco (2010)
13
Halutut menot:
𝐷𝐷
= 𝐶 𝜔 , 𝑌 − 𝑇 + 𝐼 𝑞 , 𝑟 + 𝐺 + 𝑃𝐶𝐴(𝑌 , 𝑌 ∗ , 𝜎)
+
+
+ −
−
+
−
+ DD kasvaa tulojen myötä, mutta vähemmän kuin
Y kasvaa, koska osa tuloista säästetään ja osa
menosta menee
tuontiin
Figure 10.3
Tasapaino: tuotanto, Y = DD, halutut menot
Haluttu kysyntä
B
C
45°
DD  Y
equilibrium in
the goods market
i.e. Y =0
DD
DD  Y 
A
excess supply
of goods
Y  0
Y
Y´
Tuotanto
Figure 10.4 (b)
Keynesiläinen kerroin: oletetaan, että G kasvaa





DD´ C ,Y  T  I  q , r   G  G  PCA Y ,Y * ,
45°

G´
Haluttu kysyntä
DD´(Y)
DD(Y)
DD
G
A
Y
Output
G:n kasvu
siirtää DD:tä
ylöspäin G:n
muutoksen
verran
Tuotanto
Figure 10.4
Kerroin ja kokonaisvaikutus
Haluttu kysyntä
45°
E
B´ A´´
B
Y
A´
G
A
Y
Y
Y*
Output
DD´(Y)
DD(Y)
Julkisten menojen
lisäämisen kerroin
 Y G
Tuotanto
IS-käyrä
• IS-käyrä: Nimelliskoron i ja tuotannon Y
yhdistelmät, joilla hyödykemarkkinat ovat
tasapainossa
• eli tuotanto = halutut menot
• Keyneisläinen oletus: hinnat ovat jäykkiä lyhyellä
ajalla, eli inflaatio on nolla
– Reaalikorko = nimelliskorko
• IS-käyrän yhtälö
𝑌 = 𝐶 𝜔 , 𝑌 − 𝑇 + 𝐼 𝑞 , 𝑟 + 𝐺 + 𝑃𝐶𝐴(𝑌 , 𝑌 ∗ , 𝜎)
+
+
+ −
−
+
−
Figure 10.5
IS-käyrän johtaminen
Ajatellaan, että korko laskee: i → i´. Alkuperäisellä korolla
vallitsee tuotannon taso Y ja tasapaino on A. Koron lasku
lisää investointeja ja DD nousee. Tällöin tuotanto nousee
(Y´) ja uusi tasapaino on piste B.
IS:n kulmakerroin on negatiivinen: i↓ → DD↑, tasapaino
vaatii, että Y↑
Figure 10.6
IS-käyrässä on kaksi endogeenista muuttujaa (i,Y).
Eksogeenisten muuttujien muutokset siirtävät ISkäyrää.
Oletetaan, että julkiset menot kasvavat. Tällöin DD↑
Eli tuotanto kasvaa, annetulla korolla, eli IS-käyrä
siirtyy oikealle
IS-TR-malli
• IS-käyrä siis kuvaa hyödykemarkkinoita
• Rahoitusmarkkinoita kuvaa mallissa Taylorin
sääntö (TR = Taylor rule)
• Taylorin sääntö: 𝑖𝑡 = 𝑖𝑡 + 𝑎 𝜋𝑡 − 𝜋 + 𝑏
𝑌𝑡 −𝑌𝑡
𝑌𝑡
• Oletuksia: hinnat ovat jäykkiä, joten inflaatio on
nolla ja inflaatiotavoite on nolla
– Väljä tulkinta: inflaatio koko ajan vastaa
inflaatiotavoitetta (ja on siten vakio)
IS-TR-malli
• Tuotantokuilu on nyt Y:n ja sen potentiaalisen
tason ero (ei %)
• TR: 𝑖𝑡 = 𝑖𝑡 + 𝑏 𝑌𝑡 − 𝑌𝑡
• 𝑖𝑡 on nyt koron luonnollinen taso
– Tarkasti ottaen: reaalikoron luonnollinen taso
– Väljän tulkinnan mukaan inflaatio koko ajan vastaa
inflaatiotavoitetta. Tällöin luonnollinen korko on
inflaatiotavoitteen ja reaalikoron summa
Figure 10.8
TR-käyrä
Korko on luonnollisella tasolla kun 𝑌 = 𝑌
b>0, eli jos 𝑌 > 𝑌 𝑌 < 𝑌 niin KP nostaa (laskee)
koron luonnollista taso korkeammalle
(matalammalle)
TR-käyrä ja rahamarkkinoiden tasapaino
Figure 10.9
Kun Y kasvaa, TR-käyrän mukaan KP nostaa korkoa.
Y:n kasvu lisää rahan kysyntää; rahan tarjontaa pitää
kasvattaa, jotta tavoitekorko saavutetaan →
rahamarkkinoiden TP:ssä KP tarjoaa enemmän
rahaa korkeammalla korolla.
Figure 10.10 (a)
TR-käyrän kulmakerroin: TR0
TR0: KP pitää koron
vakiona (oletus)
Korkeampi tuotanto Y‘
lisää rahan kysyntää
k(i)Y‘
k(i)Y
Korko
TR0 tarkoittaa täysin
joustavaa rahan tarjonta
käyrää MS0,eli b=0.
i
A
Y
D
Y
TR0
Output
G
A
M/P
M S0
Y‘ > Y
Rahamäärä
Figure 10.10 (b)
TR-käyrän kulmakerroin: TR1
Korkeampi tuotanto Y‘
lisää rahan kysyntää
TR1: KP vastaa
tuotannon kasvuun
nostamalla korkoa
k(i)Y‘
Korko
TR1 tarkoittaa rahan
tarjonnalle positiivista
kulmakerrointa MS1.
k(i)Y
MS1
TR1
i‘1
i‘1
C
i
i
A
E
A
Y‘ > Y
Y
Y
Output
M/P
Rahamäärä
Figure 10.10 (c)
TR-käyrän kulmakerroin: TR2
TR2: KP reagoi tuotannon
kasvamiseen nostamalla
korkoa voimakkaasti
TR2
i‘2
k(i)Y‘
i‘2
k(i)Y
F
Korko
B
MS2
TR2 tarkoittaa
täysin
joustamatonta
rahan
tarjontaa:
(rahamäärätavoite) MS2.
i
A
Y
A
Y
Tuotanto
M/P
Y‘ > Y
Rahamäärä
Figure 10.10
TR-käyrän kulmakerroin
TR2:
rahamäärätavoite
TR1: normaalitapaus
TR0: KP pitää
vakioista korkoa
Muutokset TR-käyrässä
• 𝑖𝑡 = 𝑖𝑡 + 𝑏 𝑌𝑡 − 𝑌𝑡
• TR-käyrä edustaa keskuspankin käyttäytymistä:
käyrä liikkuu, vain jos politiikkaa muutetaan
• b vaikuttaa TR-käyrän kulmakertoimeen
• 𝑖𝑡 on keskuspankin arvio lyhyen ajan
luonnollisesta korosta tai tavoitekorosta, jota se
voi muuttaa
• Jos 𝒊𝒕 ei muutu, liikutaan pitkin TR-käyrää
• Muutokset 𝒊𝒕 :ssä siirtävät TR-käyrää
Figure 10.11 (a)
TR-käyrän siirtyminen
KP nostaa 𝑖 :tä: TR-käyrä
nousee
TR‘‘
TR
Korko
TR‘
KP laskee 𝑖 :tä:
TR-käyrä siirtyy
alaspäin
Y
Tuotanto
Makrotaloudellinen tasapaino
• Lyhyen aikavälin tasapaino
on koron ja tuotannon
yhdistelmät, jotka
samanaikaisesti täyttävät
sekä hyödyke että
rahamarkkinoiden
tasapainoehdot:
• 𝑖𝑡 = 𝑖𝑡 + 𝑏 𝑌𝑡 − 𝑌𝑡
• 𝑌 = 𝐶 𝜔,𝑌 − 𝑇 +
+
+
𝐼 𝑞,𝑟 +𝐺+
+ −
𝑃𝐶𝐴(𝑌 , 𝑌 ∗ , 𝜎)
−
+
−
IS-TR-mallin käyttäminen
• IS-TR-mallia voidaan käyttää analysoimaan
eksogeenisten muuttujien muutosten (shokkien)
makrotaloudellisia vaikutuksia
– Muutokset voivat tulla koti- ja ulkomaasta
• Hyödykemarkkinoiden shokit siirtävät IS-käyrää
• Rahapolitiikkashokit siirtävät TR-käyrää
• Varallisuuden nousu, verojen lasku, parempi fiilis,
ulkomaisen kysynnän lisääntyminen ja reaalisen
valuuttakurssin devalvoituminen siirtävät ISkäyrää oikealle
𝑌 = 𝐶 𝜔 , 𝑌 − 𝑇 + 𝐼 𝑞 , 𝑟 + 𝐺 + 𝑃𝐶𝐴(𝑌 , 𝑌 ∗ , 𝜎)
+
+
+ −
−
+
−
Figure 10.13
Makrotaloudelliset shokit: reaalitalouden, eli ISkäyrän, shokit
TR
B
Korko
i‘
A
i
C
i‘‘
Y‘‘ Y‘ Y‘
Kysynnän eksogeeninen
kasvu: IS-käyrä siirtyy oikealle.
KP reagoi siihen nostamalla
korkoa, eli liikutaan pitkän TRkäyrää. Tuotanto ↑, korko ↑
Kysynnän eksogeeninen
lasku: IS-käyrä siirtyy
IS‘ vasemmalle.
KP reagoi laskemalla
IS
korkoa, kuten Taylorin
IS‘‘
sääntö edellyttää.
Y
Y↓, i↓
Figure 10.13 (d)
Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset
TR‘‘
Korko
i‘‘
E
A
i
Y‘‘ Y
Supistava rahapolitiikkaTR
shokki: KP nostaa
tavoitekorkoa:
TR-käyrä siirtyy ylöspäin.
Luonnollinen koron
nouseminen vähentää
kysyntää, mutta liikutaan
pitkän IS-käyrää:
IS
lopputulos: Y↓, i↑
Y
Figure 10.13 (d)
Korko
Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset
i
i‘
Ekspansiivinen
TR
rahapolitiikkashokki: KP
TR‘ laskee tavoitekorkoa:
TR-käyrä siirtyy alaspäin.
Lopputulos: : Y ↑, i ↓.
A
Ohjauskoron lasku laskee
markkinakorkoja, niiden
D
lasku lisää kysyntää (ml.
investoinnit), kysynnän
IS
muutoksilla on
kerroinvaikutus ja
tuotanto kasvaa.
Y
Y‘
Y
TR-käyrä
• KP reagoi tuotantokuiluun endogeenisesti: negatiivinen
(positiivinen) tuotantokuilu → korko ↓ (↑)
• Rahapolitiikkashokit siirtävät TR-käyrää
– Ekspansiivinen (supistava) rahapolitiikkashokki (muutos
koron luonnollisessa tasossa) siirtää TR-käytää oikealle/alas
(vasemmalle/ylös)
• Keskuspankit eivät toimi tyhjiössä
–
–
–
–
KP voi reagoida talousuutisiin
KP voi reagoida kysyntäshokkiin
KP:tä voidaan painostaa (poliittinen paine)
KP voi ennustaa inflaation kiihtymistä
• Nämä ovat eksogeenisia muutoksia rahapolitiikassa,
jotka siirtävät TR-käyrää!
IS-TR-malli ja euroalueen talouskriisi
• Euroalueen tuotantokuilu ei ollut negatiivinen
2000-luvun alussa
• 2000-luvun alussa EKP harjoitti löysempää
rahapolitiikkaa kuin Taylorin sääntö edellytti
– Ekspansiivinen rahapolitiikkashokki
• Finanssipolitiikka oli 2000-luvulla löysää
monissa euromaissa
– Ekspansiivinen finanssipoliittinen shokki
Figure 10.13 (d)
Korko
EKP:n ekspansiivinen rahapolitiikka
i
i‘
EKP:n rahapolitiikka oli
2000-luvun alussa ja
TR
puolivälissä liian löysää,
jos sitä verrataan
TR‘
Taylorin sääntöön →
TR-käyrä siirtyi
A
alaspäin.
Lopputulos: Y ↑, i ↓.
D
Rahapolitiikka ei
vakauttanut taloutta,
IS
vaan ylikuumensi
taloutta
Y‘
𝑌
Y
Julkisten menojen (reaalisesti mitattuna)
muutos, 1999-2008, %
Ekspansiivinen finanssipolitiikka ja iloinen
nousukausi 2000-luvun alussa
TR
B
Korko
i‘
A
i
𝑌 Y‘
Ekspansiivinen
finanssipolitiikka ja
iloinen nousukausi →
IS-käyrä siirtyi oikealle
→ Y↑, i ↑
Finanssipolitiikka ei
vakauttanut taloutta,
IS‘ vaan ylikuumensi
taloutta, erityisesti
IS
osassa euromaita
Y
Euroalueen talouskriisi
TR
A
Korko
i
B
i‘‘
IS
Y‘‘ 𝑌
Y‘
IS‘‘
Y
2000-luvun loppupuoli:
1) Kotitalouksien ja valtion
intertemporaalinen
budjettisuora:
velkaantuminen eilen
vähentää kulutusta tänään
2) Asuntokuplan
puhkeaminen laskee koettua
varallisuutta
3) Pankkikriisi vaikeuttaa
investointeja
4) Negatiivinen fiilis laskee
investointeja ja kulutusta
5) Veroja korotetaan
= IS-käyrä siirtyy oikealle
voimakkaasti