Selostus - Kimitoön kommun

Transcription

planbeskrivning
Tulonen Lassi, Heinilä Maritta
1 (26)
18.5.2015
Kimitoöns kommun
KASNÄS DETALJPLAN OCH DETALJPLANEÄNDRING
Planbeskrivning (utkastsskedet)
P20134
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tammerfors
tfn 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
FO-nummer 2474031-0
Hemort Helsingfors
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
planbeskrivning
2 (26)
18.5.2015
INNEHÅLLSFÖRTECKNING
1
2
BAS- OCH IDENTIKATIONSUPPGIFTER................................................................................ 4
1.1
Identifikationsuppgifter .............................................................................................. 4
1.2
Planområdets läge ..................................................................................................... 4
1.3
Planens syfte ............................................................................................................ 6
UTGÅNGSPUNKTER .......................................................................................................... 7
2.1
Utredning av planområdets förhållanden ...................................................................... 7
2.1.1 Landskap .............................................................................................................. 7
2.1.2 Jordmån och berggrund samt topografi ..................................................................... 8
2.1.3 Vegetation och skogar ............................................................................................ 9
2.1.4 Naturvärden ........................................................................................................ 11
2.1.5 Fåglar ................................................................................................................. 11
2.1.6 Fladdermöss ........................................................................................................ 12
2.1.7 Övriga djur .......................................................................................................... 12
2.1.8 Fornlämningar ..................................................................................................... 12
2.1.9 Byggd miljö, byggd kulturmiljö och byggnadsarvsobjekt ........................................... 13
2.1.10
Boende och befolkning ....................................................................................... 13
2.1.11
Service, rekreation och turism ............................................................................ 13
2.1.12
Arbetsplatser och näringsverksamhet .................................................................. 14
2.1.13
Trafik............................................................................................................... 14
2.1.14
Markägoförhållanden ......................................................................................... 15
2.2
Planläggningssituation ............................................................................................. 15
2.2.1 Landskapsplan ..................................................................................................... 15
2.2.2 Stranddelgeneralplan ............................................................................................ 16
2.2.3 Detaljplan ........................................................................................................... 17
2.2.4 Byggnadsordning ................................................................................................. 20
3
DETALJPLANENS SKEDEN ............................................................................................... 20
3.1
Behovet av detaljplanering, inledning av planeringen samt därtill anknutna beslut .......... 20
3.2
Deltagande och bedömning ...................................................................................... 20
3.3
Mål för detaljplanen ................................................................................................. 20
3.3.1 Kimitoöns kommuns mål för detaljplanen ................................................................ 20
3.3.2
Forststyrelsens mål för utarbetandet av detaljplanen ............................................. 21
3.3.3
Salo stads mål för utarbetandet av detaljplanen .................................................... 21
3.3.4
De privata markägarnas mål för utarbetandet av detaljplanen ................................ 21
3.3.5 Mål som baserar sig på landskapsutredningen ......................................................... 21
3.3.6 Mål som baserar sig på naturutredningen ................................................................ 22
3.3.7 Mål som baserar sig på byggnadsinventeringen och den arkeologiska inventeringen ..... 22
4
BESKRIVNING AV DETALJPLANEN .................................................................................... 22
4.1
Beskrivning av planlösningen .................................................................................... 22
4.1.1
Beskrivning av planlösningen på delområde A ....................................................... 22
4.1.2
Beskrivning av planlösningen på delområde B ....................................................... 22
planbeskrivning
3 (26)
18.5.2015
4.2
Planens struktur ...................................................................................................... 23
4.2.1 Dimensionering .................................................................................................... 23
4.2.2 Service ............................................................................................................... 23
4.3
Planbetäckningar och -bestämmelser ......................................................................... 24
4.4
Planens konsekvensbedömning ................................................................................. 24
4.4.1 Konsekvenser för samhällsstrukturens funktionalitet och enhetlighet .......................... 24
4.4.2 Konsekvenser för trafiken...................................................................................... 24
4.4.3 Konsekvenser för samhälls- och energiekonomin...................................................... 24
4.4.4 Konsekvenser för landskapet och tätortsbilden ......................................................... 25
4.4.5 Konsekvenser för den byggda miljön ...................................................................... 25
4.4.6 Konsekvenser för kulturarv och byggnadsarv som ska skyddas .................................. 25
4.4.7 Konsekvenser för natur och naturtillgångar ............................................................. 25
4.4.8 Konsekvenser för rekreation .................................................................................. 25
4.4.9 Konsekvenser för människors levnadsförhållanden och en hälsosam och trivsam livsmiljö
25
5
GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN ................................................................................ 26
5.1
Planer som styr och åskådliggör genomförandet .......................................................... 26
5.2
Genomförande, tidsplanering och uppföljning ............................................................. 26
BILAGOR:
Bilaga 1 program för deltagande och bedömning
Bilaga 2 förminskning av plankarta, planbeteckningar och planbestämmelser
Bilaga 3 illustration
Bilaga uppföljningsblankett
Bilaga sammanfattning av respons och bemötanden i utkastsskedet
Bilaga sammanfattning av respons och bemötanden i förslagsskedet
BIFOGAT MATERIAL:
Landskapsutredning
Naturutredning
Arkeologisk utredning
Byggnadsinventering
planbeskrivning
4 (26)
18.5.2015
1
1.1
BAS- OCH IDENTIKATIONSUPPGIFTER
Identifikationsuppgifter
322 KIMITOÖNS KOMMUN
KASNÄS DETALJPLAN OCH DETALJPLANEÄNRING
Utkast 18.5.2015
Förslag
Detaljplanen berör: fastigheterna 322-498-1-33, 322-498-2-64, 322-498-2-64,
322-498-3-70, 322-498-5-42, 322-498-6-21, 322-498-876-1,322-498-876-6
Detaljplaneändringen berör: fastigheterna 322-498-1-80, 322-498-1-50, 322-4981-79, 322-498-1-93, 322-498-1-81, 322-498-1-66, 322-498-1-92, 322-498-1-95,
322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72, 322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-117 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-20
Med detaljplanen och detaljplaneändringen bildas följande kvarter:
Planeringsorganisation:
Kasnäs detaljplan och detaljplaneändring utarbetas av FCG Suunnittelu ja tekniikka
Oy:s regionalkontor i Tammerfors. Projektchef är planeringschef Maritta Heinilä. Från
Kimitoöns kommun styrs arbetet av planläggningsarkitekt Åke Lindeberg och teknisk
chef Lars Nummelin.
FCG
Planläggning:
Maritta Heinilä, arkitekt SAFA YKS-506
Pekka Seppänen, ingenjör YH
Lassi Tulonen, arkitektstud.
Planbehandling:
Planläggningsbeslut
21.08.2012
Anhängigheten har kungjorts
6.9.2012
Utkastet till detaljplanen framlagt
Förslaget till detaljplanen framlagt
Kommunstyrelsen har godkänt detaljplanen
Kommunfullmäktige har godkänt detaljplanen
1.2
Planområdets läge
Planområdet ligger i Kasnäsområdet i Kimitoöns kommun.
I samband med
planläggningsbeslutet beträffande området föreslogs att storleken av det område som
ska detaljplaneras ska omfatta nästan hela Kasnäs uddes område. Planområdet har
indelats i delområdena A, B, C och D av vilka delområde D omfattade ett landområde
som reserverats för vindkraft. Tekniska nämnden fattade 28.4.2014 § 73 beslut om
att lägga ner vindkraftsplaneringen i Kasnäs, vilket ledde till att man strök delområde
D. De utredningar som gjorts för detaljplaneringen omfattar hela planområdet.
När det gäller planläggningen har man beslutat att framskrida så att delområde A och
i den norra delen av delområde B detaljplaneras i det första skedet. A-området
omfattar de delar av området som planlagts tidigare. I den norra delen av delområde
B planeras ett havsnära bostadsområde med småhus, ett rekreationsområde som
utnyttjar strandområdena samt turistfunktioner. Delområde C omfattar den äldsta
planbeskrivning
5 (26)
18.5.2015
bebyggelsen i Kasnäs byområde samt jordoch skogsbruksområden i de östra
delarna av Kasnäs udde. I fråga om detta samt den södra delen av delområde B
fortsätter planläggningen vid senare överenskommen tidpunkt.
I samband med planläggningen görs vid behov ändringar i delområdenas och
planområdets gränser.
Områdena A - D som ska planläggas enligt planläggningsbeslutet.
planbeskrivning
6 (26)
18.5.2015
Till vänster planområde A och till höger planområde B.
1.3
Planens syfte
Delområde A omfattar tidigare detaljplanerade områden i den södra delen av ön. I
samband med detaljplaneändringen beaktas den markanvändning som verkställts på
området, som delvis avviker från de gällande detaljplanerna. Dessutom förbereder
man sig på att utveckla både de interna turistfunktionerna i Kasnäs och fiskindustrin,
och förbereder sig på att parkeringsbehoven ökar till följd av turismens utveckling.
Planområdets yta är cirka 45 hektar.
Den norra delen av planeringsområde B omfattar markområden som ägs av Salo stad
och av en privatperson. Syftet är att dessa områden ska detaljplaneras för boendeoch turistfunktionsbehov. Markanvändningen på området har undersökts genom att
utarbeta alternativa markanvändningsutkast och genom att föra diskussioner
tillsammans med markägarna på området. Planområde B har en yta på cirka 95
hektar.
Det är meningen att delområde C och den södra delen av delområde B ska
detaljplaneras i ett senare skede.
Kimitoöns kommun ingår markanvändningsavtal med de största markägarna på
området i enlighet med § 91 b i MBL efter framläggandet av ettdera planutkastet eller
planförslaget,
innan
planen
godkänns.
Markanvändningsavtalen
innehåller
överenskommelser om bl.a. på vilket sätt kostnaderna för samhällsbyggande på
området ska delas mellan kommunen och markägarna. I markanvändningsavtalet är
det inte möjligt att avtala om planernas innehåll.
planbeskrivning
7 (26)
18.5.2015
2
UTGÅNGSPUNKTER
2.1
Utredning av planområdets förhållanden
På planområde A finns Kasnäs bad- och hotellområde med service, en fiskfabrik och
småindustri, Skärgårdshavets naturum Blåmusslan, gammal bybebyggelse, jordoch
skogsbruksområden, rekreationsområden, båtplatser och ett hamnområde.
Den norra delen av planeringsområde B består främst av en sluttning mot väst som
används för skogsbruk. Stränderna på området har under flera år fungerat som Salo
stads inofficiella husvagnsområde.
Kasnäs båthamns- och turismområde
2.1.1
Landskap
Landskapet i Kasnäs har undersökts noggrannare i den landskapsutredning som
gjorts för området. Utredningen finns som bilaga på finska. Nedan presenteras en
sammanfattning av utredningens viktigaste delar.
I indelningen i landskapsprovinser hör Kimitoön till Sydvästlandet och noggrannare
definierat
till
Sydvästkusten
och
Skärgårdshavet.
Sydvästkustens
och
Skärgårdshavets naturförhållanden kan anses vara den kanske mest speciella
natursevärdheten i vårt land. I anknytning till regionen finns även unika kulturdrag.
Jordmånen och topografin karaktäriseras av vidsträckta klippområden som följer de
raka sprickdalar som klyver berggrunden. De vikar som bildas av brottdalar fortsätter
i en smal form långt in i inlandet. I området finns fler rundhällar och kala berg än på
övriga håll i Finland. Det viktigaste grundelementet i den kuperade och på många
planbeskrivning
8 (26)
18.5.2015
ställen kala klippterrängen är havet som bildar en vidsträckt och splittrad skärgård. I
regionen finns även rikligt med lermarker. På grund av det gynnsamma klimatet och
de ställvisa kalkförekomsterna i jordmånen och berggrunden är lundar och övriga
frodiga vegetationstyper vanliga vid sidan av de karga tallskogarna i skärgården och
de kala klippområdena.
Terrängen på planområdet är småskalig och varierande. Berggrunden på området
ligger i regel väldigt nära ytan. På planområdet finns små odlings- och ängsområden
samt strandzon med undantag av åsryggen. Vid sidan av det omgivande havet
karaktäriseras landskapsbilden av kala berg, klippiga skogsryggar samt små
långsmala åkerdalar och ängsytor. Randzonerna som består av enar och vackert
formade tallar är småskaliga och vackra.
Historiskt perspektiv
Utifrån det landskapshistoriska material från åren 1783–1786 som man fått från
landskapsmuseet verkar det som att förhållandet mellan det öppna och slutna
rummet i området har förändrats ganska mycket under de senaste cirka 230 åren.
Det öppna rummets andel har blivit nästan hälften mindre jämfört med situationen i
slutet av 1700-talet. Den egentliga åkerarealen verkar i sin helhet ha varit betydligt
mindre än idag, men ängarna har varit desto fler. De nuvarande åkrarna har i tiderna
huvudsakligen varit ängar. Det har funnits sex gårdar: Backas, Lassa, Smeds,
Christer, Östers och Bergs. Östers finns på kartan även idag. Vägarna på den östra
sidan av Kasnäsvägen följer till vissa delar vägsträckningar från slutet av 1700-talet.
2.1.2
Jordmån och berggrund samt topografi
Utredningsområdets berggrund hör till den svekofenniska skifferzonen som bildats för
cirka 1900 miljoner år sedan. Berggrunden består huvudsakligen av kvarts-fältspatgnejs och granit. De delar av området som finns längst mot sydost ligger på ett
klippområde som huvudsakligen består av granodiorit, en bergart som hör till de
plutoniska bergarterna och påminner om granit (GTK 2014).
Jordmånen i utredningsområdet domineras av berg och på många ställen finns hällor.
De största hällorna finns i de östra delarna av området. De nordligaste delarna av
området på den västra sidan av Kasnäsvägen består av blandade moränarter.
Terrängen i utredningsområdet är ganska låglänt och svagt kuperat. De högsta
punkterna höjer sig cirka 20 meter över havet.
planbeskrivning
9 (26)
18.5.2015
Kala berg på planeringsområdet
2.1.3
Vegetation och skogar
En naturutredning har utarbetats för Kasnäsområdet. Utredningen finns som bilaga på
finska. Nedan följer en sammanfattning av de viktigaste delarna av utredningen som
berör vegetation och skogar.
Skogar
De mest enhetliga moskogsområdena på utredningsområdet koncentreras till
områdets norra och västra delar. Skogarna används främst för effektivt ekonomibruk.
I den norra delen förekommer färsk granmoskog av blåbärstyp (MT) och närmare
kusten finns ställvis även lundliknande granmoar av harsyre-blåbärstyp (OMT).
Trädbeståndet är växelvis ungt eller medelgammalt och skogsfigurerna är
huvudsakligen gallrade. På området finns även några kalhyggen. I anknytning till de
färska moskogarna finns karga bergsskogar där tallbeståndet ställvis är gammalt och
tvinvuxet.
I närheten av kusten, åkerkanterna och några muddrade dikesfåror på området
domineras trädbeståndet av lövträd. I dessa områden förekommer bl.a. asp,
vårtbjörk och glasbjörk, gråal och klibbal samt rönn. En del gamla åkerområden har
ställvis planterats med björk. Hasselbusken är ganska vanlig i de södra delarna av
naturutredningsområdet mellan Näset och kusten samt i omgivningen av Lövglos
gamla åkerområden.
På området förekommer ganska lite lundar. Det största färska lundområdet finns
längs dikesfåran som mynnar ut i den innersta delen av Bredviken. På lundområdet
domineras trädbeståndet av lövträd såsom björk, hägg och klibb- eller gråal. I
buskskiktet förekommer rönn och hasselbuske. Övrig vegetation representeras av
bl.a. lungört, skogssallat, humleblomster, liljekonvalj och blåsippa. Älggräsdominerad
och ställvis kulturpåverkad kirskåls- och brännässeldominerad högörtslund
förekommer i omgivningen av den dikesfåra som mynnar ut i den innersta delen av
viken intill Garpholmen.
planbeskrivning
10 (26)
18.5.2015
Myrvegetation
På utredningsområdet förekommer väldigt lite myrvegetation. Myrvegetationen består
främst av smala strandängar i strandzonen eller små karga myrar i klippsvackorna
där vegetationen domineras av vitmossor, främst av tät vitmossa och tallvitmossa.
Andra arter på myrarna i klippsvackorna representeras av bl.a. stor björnmossa, odon
och getpors. I skogsområdet på den norra sidan av Löknäs förekommer ormbunkskärr
på ett ganska litet område. Området är däremot huvudsakligen hugget och motsvarar
därför inte naturtillstånd eller ett tillstånd som ens påminner om sådant. I den norra
delen av utredningsområdet, på den södra sidan av Jättekastets bergsområde, finns
ett litet trädlöst myrområde som bildats i en morän- och bergssvacka.
Vatten- och strandvegetation
Stränderna på utredningsområdet består huvudsakligen av ganska karga steniga och
klippiga stränder samt moränstränder. På området finns inga stora strandängar.
Mindre vassdominerade strandängar finns i de södra delarna av området, bl.a. i de
innersta delarna av Bredviken och Bysviken.
Traditions- och kulturvegetation
Traditions- och kulturvegetationen koncentreras till de södra delarna av
utredningsområdet där den ställvis är ganska mångsidig. På de karga
bergsområdenas kanter har det bildats ängsvegetation som representeras av bl.a.
gulmåra (VU), stormåra, vårbrodd samt många vanliga gräs- och örtväxtsarter.
Ängsvegetationen är ställvis eutrofierad och dominerade arter är bl.a. hundfloka,
kirskål och brännässla. Längs Kasnäsvägen i de södra delarna av utredningsområdet
finns även övergivna markområden där växterna domineras av s.k. ruderatarter
såsom renfana och gråbo.
Strandområde på planeringsområdet
planbeskrivning
11 (26)
18.5.2015
2.1.4
Naturvärden
berör naturvärden.
Områden eller objekt som är värdefulla med tanke på naturskydd
På utredningsområdet finns inga mål som hör till Natura 2000-nätverket,
naturskyddsområden eller andra objekt som hör till skyddsprogram. Det närmaste
Natura-området är Skärgårdshavets Natura-område (FI0200164, SPA/SCI). De
närmaste objekten på Natura-området i fråga ligger cirka 700 meter väster om Kalax
västkust. Skärgårdshavets Natura-område har anslutits till Natura-nätverket genom
habitat- och fågeldirektivet. Skärgårdshavet är ett viktigt häcknings- och flyttområde
för fåglar. På området har man påträffat många arter som ingår i EU:s fågeldirektiv,
bilaga I samt nationellt sett utrotningshotade arter. Hela området hör till
samarbetsområdet för Skärgårdshavets nationalpark (Ympäristö 2013).
Lokalt värdefulla naturmål
På naturutredningens granskningsområde finns åtta lokalt värdefulla bergsområden:
Havsparksvägen, Gädduddsvägen, Långgärdavägen, Näset, Östers 1 och 2,
Jättekasten och Garpholmsvägen. Övriga lokalt värdefulla områden är Kasnäsvägens
torrängs-/ängsområde, en lund och ett lundartat grankärr vid Bredviken samt viktiga
födoområden för fladdermöss. Sommaren 2013 hittades tre stycken särskilt viktiga
födoområden där man påträffade flera fladdermöss av flera olika arter. Området har
en sammanlagd areal på 16,5 ha. De viktiga födoområdena ligger i de mittersta
delarna av utredningsområdet i Lövglos-Näsets omgivning samt i skogsområdet på
den södra sidan av Rävberget.
Alla lokalt värdefulla mål beskrivs noggrannare i naturutredningen.
2.1.5
Fåglar
berör fåglar.
De fåglar som observerats i samband med terrängkartläggningar representeras av
ganska mångsidiga skogs-, åker- och kustfågelarter samt arter som är typiska för
kulturmiljöer. Vid kartläggningarna observerades sammanlagt 42 olika fågelarter som
sannolikt häckar på området. På området finns inga tydliga områden som är särskilt
värdefulla med tanke på fåglar. Fågelvärdena koncentreras till havsområdena som
angränsar till utredningsområdet i söder, väst och öst. Där finns några små holmar
där sjö- och strandfåglar häckar. De miljöer där utrotningshotade arter häckar kan
anses vara de mest beaktansvärda fågelmålen i utredningsområdet.
Av de fågelarter som observerades under kartläggningarna var de enda
utrotningshotade arterna mindre hackspett och stenskvätta, som har klassificerats
som nationellt hotade arter (VU). Av de arter som bör hållas under uppsikt (NT)
observerades drillsnäppa, grönsångare och törnskata samt ejder och skrattmås som
häckar utanför det egentliga utredningsområdet. Av Finlands internationella
ansvarsarter förekommer rödstjärt på området. I omgivningen av Jättekastets
klippområde observerades ett duvhöksrevir sommaren 2013. Inga övriga rovfåglar
observerades. De platser där man observerat utrotningshotade arter och arter som
bör hållas under uppsikt har markerats i naturutredningens kartbilaga 1.
planbeskrivning
12 (26)
18.5.2015
2.1.6
Fladdermöss
berör fladdermöss.
Alla 13 fladdermusarter som påträffas i Finland finns listade i EU:s habitatdirektiv,
bilaga IV(a). Det är förbjudet att förstöra och försvaga dessa arters föröknings- och
rastplatser. Finland anslöt sig 1999 till det europeiska fladdermusavtalet EUROBATS,
som förpliktar de länder som ingått avtalet att värna om fladdermusskyddet genom
sin lagstiftning. Enligt avtalet ska parterna sträva efter att bevara och skydda viktiga
födoområden som lämpar sig för fladdermöss.
Under fladdermusutredningen observerades ganska rikligt med mustaschfladdermöss
och/eller Brandts fladdermöss samt en del nordiska fladdermöss. De mosaikliknande
områdena i den södra delen av området med såväl skog, klippor, åkrar, ängar som
bebyggelse bildar flera bra födoområden för fladdermössen.
Genom utredningen lyckades man inte hitta daggömmor, dvs. föröknings- och
rastplatser som skyddas genom lagen. Det är sannolikt att det finns föröknings- och
rastplatser (dvs. daggömmor) i byggnader på området samt eventuellt i trädens hålor
och andra naturliga konstruktioner. Föröknings- och rastplatserna ligger ganska ofta i
närheten av viktiga födoområden.
2.1.7
Övriga djur
Områdets övriga djurbestånd har inte kartlagts separat, utan uppgifterna baserar sig
på utgångsuppgifter samt allmänna observationer som gjorts i samband med
naturutredningen. I samband med kartläggningarna observerades följande
däggdjursarter som är typiska för skogar och kulturmiljöer: ekorre, mårdhund,
vitsvanshjort, rådjur, grävling, räv och älg. Enligt utgångsuppgifterna och
terrängkartläggningarna förekommer flygekorre inte på utredningsområdet.
Huvudsakligen är skogarna på utredningsområdet sådana att de inte lämpar sig som
livsmiljö för flygekorre.
Insektsarterna på området har inte kartlagts separat. I kartläggningarna
observerades inga utrotningshotade insektsarter eller insektsarter som ingår i
habitatdirektivets bilaga (IV).
2.1.8
Fornlämningar
En stor del av bosättningen på järnåldern var koncentrerad till inlandet i
Sydvästkustens område. Bosättningen i skärgården har traditionellt koncentrerats till
tätbebyggda byar som varit placerade i skyddande svackor. Regionen är ett område
som domineras av finlandssvensk kultur. (Miljöministeriet 1993)
I Museiverkets fornlämningsregister har en fast fornlämning markerats på
planområdet (Näset, 40010079, gravplatser). Dessutom finns två eventuella
fornlämningar (Rävberget, 40000009, stenkonstruktioner och Byholmen, 40000010,
stenkonstruktioner).
För området gjordes år 2013 en arkeologisk inventering som bakgrundsutredning till
detaljplaneringen.
Som
resultat
av
inventeringen
hittades
några
nya
stenkonstruktioner som utifrån placeringen kan anses vara främst åkerruiner. En
tidigare okänd stenkonstruktion, stenrösobjektet Östers, avviker vad gäller läget från
de övriga lämningarna och till karaktären påminner det om det tidigare kända
fornlämningsobjektet Näset. Det föreslås att objektet i fråga ska klassificeras som
eventuell fornlämning. I anknytning till Kasnäs historiska by kan det finnas
arkeologiskt sett intressanta konstruktioner och avlagringar som inte kan räknas som
fornlämningar eftersom byaområdet fortfarande är bebott. Det är däremot möjligt att
planbeskrivning
13 (26)
18.5.2015
det kommer fram gamla konstruktioner
markbearbetnings- och byggnadsarbeten.
2.1.9
från
fiskarbyn
i
samband
med
Byggd miljö, byggd kulturmiljö och byggnadsarvsobjekt
I planområdet ingår inga byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY). Det närmaste
RKY-objektet är byabebyggelsen på öarna Holman och Högsåra i Kimitoöns yttre
skärgård cirka 2–5 kilometer västerom Kasnäs.
Egentliga Finlands landskapsmuseum lät göra en byggnadsinventering för området
under åren 2011–2012 som en del av Kimitoöns kulturmiljöprojekt. På planområdet
har man anvisat två objekt som är lokalt värdefulla:
2.1.10
Boende och befolkning
I slutet av 2013 hade Kimitoön 7 005 fasta invånare av vilka cirka 1 400 bodde i
Kimito centrumtätort. I kommunen finns cirka 4 500 sommarstugor, vilket innebär att
det utöver fasta invånare även finns cirka 9 000–13 500 semesterinvånare. Enligt
Statistikcentralens befolkningsprognos kommer invånarantalet i Kimitoön att sjunka
till cirka 6 700 invånare fram till år 2040. På detaljplaneområdet finns i nuläget 4
bostadsbyggnader. Största delen av bostadsbyggnaderna i byn har koncentrerats till
delområde C. I byn finns sammanlagt cirka 20 bostadsbyggnader.
2.1.11
Service, rekreation och turism
Invånarna i området använder främst kommunal service i Dalsbruk och Kimito
centrum. I tätorten finns ett hotell och i anknytning till det en liten livsmedelsbutik
och restaurangservice. I Kasnäs finns en livlig gästbåthamn med service samt annan
turistservice såsom Skärgårdsbadet och Skärgårdshavets naturum. I Kasnäs finns
dessutom posttjänster och ett skärgårdstorg (bodar där man säljer fisk, grönsaker,
handarbeten och souvenirer) samt ett bränsleförsäljningsställe. Hitisområdets
taxibåtstjänster har även koncentrerats till Kasnäs.
I Kasnäs finns möjlighet att besöka Blåmusslans naturum i Skärgårdshavets
nationalpark. På hotellområdet finns en lekplats, en badplats, minigolfbana,
tennisbana och vattensportcenter. Från hotellet kan man också hyra cyklar och båtar.
För grupper ordnas utflykter från Kasnäs till Bengtskär eller Rosala vikingaby. I
fortsättningen kommer det även att ordnas utflykter till fortön Örö som övergått till
Forsstyrelsens ägo från försvarsmakten.
Kasnäs gästbåthamn ligger längs en livlig farled i ost-västlig riktning till
Skärgårdshavet och efter byggandet av Lövö bro finns det även en fast
vägförbindelse. Kasnäs fungerar som förbindelsefartygshamn och trafikmässig
knutpunkt för Hitis havsområde.
De besökare som kommer till Kasnäs via landsvägsförbindelsen kommer från alla håll
i Finland, men största delen är från Helsingforstrakten. Kasnäs erbjuder mångsidiga
tjänster och aktiviteter för olika besökargrupper, inklusive hotellgäster, båtfolk och
sommargäster. På så sätt sysselsätts från ett till flera tiotal personer inom turismen
beroende på årstid.
Flest turister uppnås under sommarsäsongen som sträcker sig från midsommar fram
till mitten av augusti. Utanför den egentliga säsongen under februari-mars och
augusti-september är Kasnäs ett populärt besöksmål för grupper. För sådana ordnas
bland annat kurser för upprätthållande och främjande av arbetsförmåga. Under apriljuni har man många konferensgäster. Med undantag av den lugna tiden i december
och januari har Kasnäs många privatkunder under helgerna på vinterna. Efter att
Kasnäs skärgårdsbad öppnades har det haft cirka 40 000 besökare varje år, vilket
planbeskrivning
14 (26)
18.5.2015
även spelat en stor roll för den ökade bruksgraden på hotellet. Det beräknade antalet
övernattande båtgäster i Kasnäs under juni-augusti är cirka 12 000 personer om man
räknar med att det finns en besättning på i genomsnitt 3 personer i varje båt.
Statistik saknas om antalet dagsbesökare, inklusive båtfolk och gäster som kommer
till Kasnäs med bil längs landsvägen.1
2.1.12
Arbetsplatser och näringsverksamhet
År 2012 hade 2 686 invånare i Kimitoön arbete. Av dem arbetade 2 034 i Kimitoön
och 652 utanför kommunen. I Kimitoöns kommun fanns sammanlagt 2 404
arbetsplatser. De branscher som sysselsätter flest personer i området är hälso- och
socialvårdstjänsterna (392 arbetsplatser), industrin (290 arbetsplatser), parti- och
detaljhandeln (280 arbetsplatser), utbildningen (204 arbetsplatser) samt jordoch
skogsbruket och fisket (203 arbetsplatser).
Kasnäs erbjuder mångsidig service och aktiviteter för olika besökarmålgrupper,
inklusive hotellgäster, båtfolk och sommargäster, och sysselsätter mellan några och
tiotals personer inom turismen beroende på årstid. I Kasnäs finns även en livskraftig
fiskfabrik som håller på att utvidga och utveckla sin verksamhet.
Fiskfabriken i Kasnäs hamn
2.1.13
Trafik
Förbindelseväg 1830 (Kasnäsvägen) förenar Kasnäs tätort med Kimitoön och är den
enda vägförbindelsen från Kasnäs till fastlandet. Byn förenas med fastlandet via Lövö
bro. Trafikmängden längs vägen är 351–1 500 fordon per dygn (Vägregistret). Från
Kasnäs går några dagliga bussturer till Dalsbruk som finns på cirka 20 kilometers
avstånd. Från Dalsbruk finns bytesturer mot Salo.
Kasnäs ligger längs Hangö–Utö farled. I Kasnäs hamn finns cirka 100 gästbåtplatser
och 200 säsongsplatser. Från hamnen går en färjeförbindelse till Hitis (Rosala). Från
den västra sidan av ön, från den norra sidan av detaljplanens delområde B finns en
färjeförbindelse till ön Högsåra.
1
Trafikutredning för Örö, utarbetad av Braheacentret vid Åbo universitet
planbeskrivning
15 (26)
18.5.2015
Kasnäs hamn
Samtidigt med utarbetandet av Kasnäs detaljplan utarbetas även en ändring av
stranddelgeneralplanen för Örö, Dragsfjärds östra skärgård. Örö håller på att ändras
från försvarsmaktens område till ett område för turistfunktioner. I resekedjan som
går till Örö ingår parkering, ifall man inte anländer till avgångshamnen med
kollektivtrafik. Brahea-centret vid Åbo universitet har år 2014 gjort en utredning av
behoven och lönsamheten av trafik i anknytning till de turistfunktioner som planerats
till Örö. Den kortaste sjövägen (9 sjömil) till Örö är från hamnen i Kasnäs som även i
nuläget fungerar som förbindelsefartygshamn. I utredningen konstateras att
förbindelsen mellan Kasnäs och Örö lämpar sig som huvudsaklig servicelinje och rutt
för tung trafik. Dessutom skulle rutten vara den enda möjliga och nödvändiga
vintertrafikrutten. Forststyrelsen har uppskattat att Örö kommer att ha cirka 60 000
besökare per år efter att verksamheten etablerats.
I Kasnäs hamn erbjuds numera måttligt med parkeringskapacitet, men under den
livliga säsongen behövs mer parkering. Då turismen ökar medför detta ett behov av
service och parkeringsplatser i Kasnäs.
2.1.14
Markägoförhållanden
På planens delområde A ägs endast fastighet 322-498-1-83 av Kimitoöns kommun. I
övrigt är marken i privat ägo.
På delområde B äger Salo stad fastighet 322-498-1-33 intill stranden. I övrigt är
marken i privat ägo även på delområde B.
2.2
Planläggningssituation
Planer, beslut och utredningar som berör planområdet
2.2.1
Landskapsplan
Egentliga
Finlands
landskapsplan
har
för
Åbolands
del
godkänts
av
landskapsfullmäktige 10.12.2010. Miljöministeriet fastställde landskapsplanen
20.3.2013 § 201. Efter fastställelsen ersatte landskapsplanen tidigare regionplaner.
planbeskrivning
16 (26)
18.5.2015
I landskapsplanen består största delen av planområdet av jordoch skogsbruks/utflykts- och rekreationsområde (MRV). I den västra delen av planområdet anvisas
ett rekreationsområde (V), ett mål för utflykts-/turistfunktioner (r901) och Kasnäs
byaområde (at820). På planområdet går förbindelseväg 1830 och i anknytning till den
anvisas en riktgivande friluftsled. I den södra delen av området anvisas en
förbindelsefartygshamn (ankarbild) och på den västra sidan en farled och ett behov
av vattentrafikförbindelse. I planen har även tre fornlämningsobjekt (sm) markerats
på området.
Utdrag ur landskapsplanen
2.2.2
Stranddelgeneralplan
På området gäller stranddelgeneralplanen för Dragsfjärds västra skärgård som
fastställdes år 2003.
I
stranddelgeneralplanen
anvisas
bl.a.
byaområde
(AT),
jordoch
skogsbruksdominerade områden (M, M-1), områden för turistfunktioner (RM),
semesterbostadsområden (RA) och en båtplats (LV) till området.
planbeskrivning
17 (26)
18.5.2015
Utdrag ur stranddelgeneralplanen
2.2.3
Detaljplan
Planområde A är ett detaljplanerat område. På området finns en detaljplan som
godkänts 1990 (bild nedan, ej i skala), som reviderats 1993, 1997 och 2006.
18.5.2015
Revidering av byggnadsplanen 1991
planbeskrivning
18 (26)
18.5.2015
planbeskrivning
19 (26)
planbeskrivning
20 (26)
18.5.2015
2.2.4
Byggnadsordning
Byggnadsordningen för Kimitoöns kommun trädde i kraft 1.2.2009.
3
DETALJPLANENS SKEDEN
3.1
Behovet av detaljplanering, inledning av planeringen samt därtill anknutna
beslut
Planarbetet har inletts på kommunstyrelsens initiativ. Planläggningsbeslutet fattades
21.8.2012.
3.2
Deltagande och bedömning
För planen utarbetades ett program för deltagande och bedömning (PDB) som
framläggs i samband med planens beredningsskede. Programmet för deltagande och
bedömning finns som bilaga 1 till planbeskrivningen.
Intressenterna har möjlighet att framföra sina åsikter och anmärkningar under tiden
för framläggandet i planutkasts- och planförslagsskedet. Om inledandet av
planarbetet, framläggandet av programmet för deltagande och bedömning samt
beredningen av planen meddelas i lokaltidningarna samt på kommunens anslagstavla
och webbplats.
3.3
3.3.1
Mål för detaljplanen
Kimitoöns kommuns mål för detaljplanen
Syftet med detaljplanen beträffande den södra spetsen av Kasnäs (delområde A) är
att utarbeta en detaljplaneändring som beaktar den verkställda markanvändningen på
planbeskrivning
21 (26)
18.5.2015
området samt skyddsvärden som berör natur, landskap och kulturarv i enlighet med
de utredningar som utarbetats i samband med planen. Dessutom förbereder man sig
på att beakta den trafik och de ökade parkeringsbehov som orsakas av de interna
turistfunktionerna i Kansäs samt de turisttjänster som riktas till skärgården från
Kasnäs. Området för planändringen har en areal på cirka 45 ha. Genom planen
strävas det efter att göra det möjligt att utveckla turistfunktionerna och fiskindustrin.
Planeringsområde B omfattar markområden som ägs av Salo stad och privata
markägare. Det är meningen att områdena ska detaljplaneras för boende-,
rekreations- och turistfunktionsbehov.
Delområde C ska planeras i ett senare skede.
3.3.2
Forststyrelsens mål för utarbetandet av detaljplanen
Forststyrelsens mål är att göra det möjligt att utveckla de markområden som är i
dess ägo som område för turistfunktioner, där de naturvärden som framkommit i
utredningarna beaktas.
3.3.3
Salo stads mål för utarbetandet av detaljplanen
Salo stads mål är att anvisa de markområden som ingår i delområde B och som ägs
av staden för havsnära boende och turistfunktioner.
3.3.4
De privata markägarnas mål för utarbetandet av detaljplanen
Uppgifter om privata markägares mål insamlas i synnerhet i samband med
framläggandet av materialet i utkastsskedet. I samband med planläggningen har en
del av markägarna på planeringsområdet varit i kontakt med kommunen och framfört
sina mål beträffande planen. De har bl.a. framfört anmärkningar om områdets interna
fastighetsservitut. Det har förts förhandlingar med de största markägarna i synnerhet
beträffande delområde B. Förhandlingarna fortsätter efter att planutkastet varit
framlagt i beredningsskedet.
3.3.5
Mål som baserar sig på landskapsutredningen
I
samband
med
landskapsutredningen
framfördes
markanvändningsrekommendationer
ur
landskapets
perspektiv.
De
områden
som
enligt
rekommendationerna bör bevaras i sin nuvarande form finns på landskapsmässigt
värdefulla, vackra eller ekologiskt sett känsliga platser som är känsliga för
förändringar. I fråga om utredningsområdet innebär detta främst landskapsmässigt
betydande vidsträckta klippområden, viktiga randzoner samt de små men
landskapsmässigt viktiga åkerområdena intill åsryggarna.
De imponerande och vidsträckta klippområdena hör till områdets starka sidor. Sådana
här klippområden som är värdefulla med tanke på landskapsbilden borde enligt
utredningen lämnas utanför bebyggelse i så stor utsträckning som möjligt.
Klippområdena bildar en spännande friluftsterräng. Från krönområdena öppnas även
en fin och vidsträckt utsikt. Lavtäckta områden klarar däremot inte av kraftigt slitage
och ifall mer rekreationsanvändning styrs till området bör man även anlägga en eller
flera rekreationsleder.
Åkerområdena som finns intill åsryggszonerna, i regel på ganska låglänt mark som
delvis är känslig för översvämningar, är förhållandevis små och delvis ganska
osynliga. De bildar däremot en tämligen viktig del av områdets landskapsbild. Enligt
utredningen borde de i regel lämnas utanför bebyggelsen. Åkerområdena borde till så
stor del som möjligt bevaras öppna och helst användas som odlings- och betesmark.
Det rekommenderas inte heller att åkrarna ska beskogas.
planbeskrivning
22 (26)
18.5.2015
3.3.6
Mål som baserar sig på naturutredningen
Viktiga områden som bör beaktas i planeringen av markanvändningen är enligt
naturutredningen mål som är värdefulla med tanke på naturens mångfald, områden
där det förekommer utrotningshotade naturtyper eller som är betydande med tanke
på artrikedom (naturutredningen, bilaga 1). I planeringen av markanvändningen bör
man i den utsträckning som det är möjligt även beakta att egenskaper på
födoområden som är värdefulla för fladdermöss bevaras. Detta innebär att till
exempel trädbevuxna förbindelser bör bevaras.
3.3.7
Mål som baserar sig på byggnadsinventeringen och den arkeologiska inventeringen
Enligt
en
byggnadsinventering
som
utarbetats
av
Egentliga
Finlands
landskapsmuseum finns det två lokalt värdefulla byggnadsarvsobjekt på planområde
A.
Enligt den arkeologiska inventeringen finns det ett fornlämningsobjekt på planområde
A.
4
BESKRIVNING AV DETALJPLANEN
4.1
4.1.1
Beskrivning av planlösningen
Beskrivning av planlösningen på delområde A
En stor del av arealen för planområde A har anvisats som område för utveckling av
turistservice.
På
turistområdet
möjliggör
områdeseffektiviteten
e=0,2
tilläggsbyggande även på redan bebyggda turistområden. På planeringsområdet finns
även båtplatsområden, ett hamnområde, område för små bostadshus och områden
för industri som inte orsakar miljöstörningar. Ökande parkeringsbehov har beaktats
genom att anvisa allmänna parkeringsområden och byggrätt för placering av
parkering i två nivåer.
4.1.2
Beskrivning av planlösningen på delområde B
I planområdets del B anvisas sammanlagt 47 st. nya tomter för små bostadshus.
Strandområdena har anvisats som parkområde VP eller som jordoch
skogsbruksområde M. I närheten av tomterna på strandens parkområde anvisas
områden för bastukvarter som är avsedda för gemensamt bruk samt ett
båtplatsområde
där
det
dimensionerats
en
båtplats
per
bostadstomt.
Bostadsbyggnaderna har placerats i en stigande sluttning så att det finns utsikt mot
havet från var och en av tomterna. Riktningen för bostadsbyggnadernas takås har
fastställts vinkelrätt mot höjdkurvorna, vilket ger en havsutsikt från gavelfönstren.
Byggnadsrätten på varje tomt är 400 v-m2 i planutkastet.
I den norra delen anvisas även ett område för turistservice RM-1. För området
anvisas ett eget båtplatsområde vid stranden. Till båtplatsområdet är det möjligt att
anvisa konstruktioner och bastubyggnader som betjänar turistverksamheten.
Byggnadseffektiviteten på turistområdet är e=0,2.
Det nya gatunätet på området består av tomtgator som sluttar mot havet samt av
uppsamlingsgator som leder till Kasnäsvägen och Högsåravägen. Uppsamlingsgatorna
har anvisats främst ovanpå en förbindelse som i nuläget fungerar som skogsbilväg. I
dimensioneringen av den uppsamlingsgata som leder till Kasnäsvägen har man även
möjliggjort en gång- och cykelled som avskiljs från gatan med ett skyddsområde. Den
skogsbilväg som korsar stranden har anvisats som en gång- och cykelled i planen.
planbeskrivning
23 (26)
18.5.2015
4.2
4.2.1
4.2.2
Planens struktur
Dimensionering
Aluevaraus
Pinta-ala (ha)
kerrosala (km2)
Tehokkuus (e)
AO
15,1180
4000
0,03
AP/RM
4,5641
4360
0,10
ET
0,2734
0
0,00
EV
0,6835
0
0,00
Katu
5,9492
0
0,00
LP
2,1165
2000
0,09
LS
2,6049
0
0,00
LV
11,1017
830
0,001
LV-1
1,8582
0
0,00
LYT
1,4070
0
0,00
M
17,3753
0
0,00
MUUT
1,3117
0
0,00
MY
2,6037
0
0,00
RM-1
12,4722
25294
0,20
RM-2
1,3877
2775
0,20
RM-3
0,2222
120
0,05
TY
1,3537
6768
0,50
TY/A
1,7683
4933
0,28
VL
4,5632
0
0,00
VP
8,7590
900
0,01
W
7,7948
0
0,00
pp
0,0527
0
0,00
pp/h
0,1456
0
0,00
kaikki
105,4865
51981
0,05
Service
På området för planändringen anvisas områden där hotell-, bad- och andra
turisttjänster har verksställts och till dem anvisas utvidgningsområden med
beaktande av natur- och landskapsvärden. Med planen anvisas inga områden för
handel eller kommunal service.
planbeskrivning
24 (26)
18.5.2015
4.3
Planbetäckningar och -bestämmelser
Planbeteckningarna och -bestämmelserna finns i planbeskrivningens bilaga 2.
4.4
Planens konsekvensbedömning
Konsekvensbedömningen i planläggningen grundar sig på markanvändnings- och
bygglagen och -förordningen MarkByggL 9 §, MarkByggF 1 §. För att pla-nens
konsekvenser ska kunna bedömas bör planen grunda sig på tillräckliga
undersökningar och utredningar. Vid upprättandet av en plan bör det i till-räckligt stor
utsträckning utredas vilka konsekvenser planen och verkställan-det av de undersökta
alternativen har för miljön, inklusive samhällsekono-miska, sociala, kulturella och
övriga konsekvenser. Utredningarna bör göras för hela det område där planen kan
bedömas ha väsentliga konsekvenser. Utredningarna bör ge tillräcklig information för
att direkta och indirekta kon-sekvenser av verkställandet av planen ska kunna
bedömas:
1)
2)
3)
4)
5)
för
för
för
för
för
människors levnadsförhållanden och livsmiljö,
jordmån och berggrund, vatten, luft och klimat,
växt- och djurarter, naturens mångfald och naturtillgångar,
region- och samhällsstrukturen, samhälls- och energiekonomin samt trafiken,
stadsbilden, landskapet, kulturarvet och den byggda miljön.
Konsekvensbedömningen sker som sakkunnigarbete baserat på terrängbesök,
undersökningar och utredningar samt utifrån respons från intressenter och genom
myndighetsstyrning. Konsekvenserna bedöms i olika skeden under hela
planläggningsprocessen.
4.4.1 Konsekvenser för samhällsstrukturens funktionalitet och enhetlighet
Byggandet på området ökar, men områdena för byggandet blir tätare i synnerhet i
den södra delen av området och de placeras i anslutning till befintlig infrastruktur.
När det gäller delområde B ligger nybyggnationen på ett så gott som jungfruligt jordoch skogsbruksområde. Om områdets samhällsstruktur förverkligas på ett tillräckligt
effektivt sätt är det möjligt att skapa ett fungerande område med skäliga kostnader.
Det RM-område som anvisats till området splittrar delvis placeringen av
turistfunktionerna på Kasnäs udde, men å andra sidan blir det möjligt att koncentrera
turistfunktionerna i Kimitoöns kommuns skala just till ön Kasnäs.
4.4.2
Konsekvenser för trafiken
I takt med att turistservicen i Kasnäs utvecklas är det möjligt att besökarmängderna
på hotell- och badområdet ökar samt att trafiken ökar längs Kasnäsvägen. Trafiken
längs Kasnäsvägen och behovet av parkeringsområden ökar eventuellt också då
turistservicen på Örö utvecklas. Då detaljplanen genomförs minskar anslutningarna
till Kasnäsvägen.
De nya bostadstomter och det turistområde som anvisats till delområde B ökar även
för sin del trafiken längs Kasnäsvägen samt Älgvägen och Högsåravägen som leder till
Kasnäsvägen. Detta kompletteras i förslagsskedet då planeringslösningarna
preciserats samt ufirån den inlämnade responsen.
4.4.3 Konsekvenser för samhälls- och energiekonomin
I Kasnäs finns inget kommunalt vatten- eller avloppsnät. Byggandet av nya
gatuområden och kommunalteknik medför kostnader för kommunen. Kostnaderna
kan enligt markanvändningsavtalen fördelas mellan de privata markägare som gynnas
av att området detaljplaneras. Kostnaderna ökar på grund av öns avstånd till det
planbeskrivning
25 (26)
18.5.2015
befintliga vattenoch avloppsnätet. Nybyggnationen ligger i anslutning till befintligt
byggande och gör byggandet tätare. Alternativt anvisas nybyggnation tillräckligt
effektivt på delområde B, vilket gör att den kommunalteknik som byggs på området
ändå kan byggas mera kostnadseffektivt än i en splittrad struktur.
4.4.4
Konsekvenser för landskapet och tätortsbilden
Detaljplaneområdets landskapsmässiga värden har identifierats och nybyg-gande har
anvisats till platser som är lämpliga med tanke på landskapet.
4.4.5
Konsekvenser för den byggda miljön
Genom detaljplanen uppdateras den gällande situationen på området med beaktande
av områdets utvecklingsbehov. Genomförandet av detaljplanen skapar en tätare
struktur i Kasnäsområdet. Planen skapar mer byggplatser på området, speciellt för
boende, turistservicen och småindustrin, vilket livar upp och stöder områdets serviceoch arbetsplatsutbud.
4.4.6
Konsekvenser för kulturarv och byggnadsarv som ska skyddas
Egentliga Finlands landskapsmuseum har låtit göra en byggnadsinventering i
planområdet. Vid upprättandet av planen har det undersökts huruvida antalet
byggnader som ska skyddas är skäligt, och införandet av skyddsbestämmel-serna
grundar sig på 57.2 § i MarkByggL.
Då detaljplaneringen inleddes utreddes fornlämningarna på området och deras
placering har beaktats i planlösningen.
4.4.7
Konsekvenser för natur och naturtillgångar
I planlösningen beaktas naturvärdena i enligthet med de utredningar som utarbetats i
samband med planen. I anslutning till livsmiljöer för fladdermöss har det på flera
ställen emellertid anvisats ett annat användningsändamål utöver skyddet, vilket
innebär att bevarandet av fladdermössens livsmiljöer bör följas upp då planen
genomförs. Kompletteras i förslagsskedet efter att planeringslösningarna har
preciserats och utifrån inlämnad respons.
4.4.8
Konsekvenser för rekreation
Rekreationsmöjligheterna på planområdet ökar eftersom närrekreationsskog har
anvisats i detaljplanen. En del av strandområdet har anvisats som jordoch
skogsbruksområde med skyddsvärden. Även möjligheterna att utveckla turistservicen
ökar rekreationsmöjligheterna och de stora båtplatsområdena och allmänna
parkeringsområdena förbättrar båtlivsmöjligheterna.
På planområdets delområde B har strandområdena anvisats som parkområden VP
eller som jordoch skogsbruksområden M, vilket innebär att stränderna
huvudsakligen är i allmänt bruk. Strandområdet korsas även av en gång- och cykelled
och till området har det anvisats ett byggområde för en lekplats. De byggnadsytor för
bastubyggnader och båtplatsområden som anvisats till stränderna avgränsar däremot
stränderna delvis till privata och halvprivata områden och utgör på så sätt ett hinder
för att stränderna ska kunna utnyttjas för allmänt bruk.
4.4.9
Konsekvenser för människors levnadsförhållanden och en hälsosam och trivsam livsmiljö
Planlösningen beaktar naturvärden i enlighet med de utredningar som gjorts i
samband med planen, vilket möjliggör att naturens mångfald bevaras och att
livsmiljön är hälsosam. Kompletteras i förslagsskedet efter att planeringslösningarna
har preciserats och utifrån inlämnad respons.
planbeskrivning
26 (26)
18.5.2015
5
5.1
GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN
Planer som styr och åskådliggör genomförandet
Som bilaga till planbeskrivningen finns en illustration över delområde B där man
presenterar ett möjligt sätt att förverkliga byggandet på området.
5.2
Genomförande, tidsplanering och uppföljning
Genomförandet av detaljplanen kan inledas efter att planen vunnit laga kraft.
På det område som detaljplanerats tidigare har markanvändningen redan
förverkligats till största delen och genomförandet av planen innebär främst att
områdets
markanvändning
effektiveras
genom
kompletterande
byggande.
Nybyggnationens samhällstekniska försörjning, såsom tillgången till bruksvatten och
hantering av avloppsvatten bör däremot lösas innan detaljplanen genomförs.
kaavaselostus
Tulonen Lassi, Heinilä Maritta
1 (25)
18.5.2015
Kemiönsaaren kunta
KASNÄSIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Selostus (luonnosvaihe)
P20134P001
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY
kaavaselostus
2 (25)
18.5.2015
SISÄLLYSLUETTELO
1
2
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ............................................................................................ 4
1.1
Tunnistetiedot ........................................................................................................... 4
1.2
Kaava-alueen sijainti ................................................................................................. 4
1.3
Kaavan tarkoitus ....................................................................................................... 6
LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................ 6
2.1
Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................................................ 6
2.1.1 Maisema ............................................................................................................... 7
2.1.2 Maa- ja kallioperä sekä topografia ............................................................................ 8
2.1.3 Kasvillisuus ja metsät ............................................................................................. 9
2.1.4 Luontoarvot ......................................................................................................... 10
2.1.5 Linnusto .............................................................................................................. 11
2.1.6 Lepakot .............................................................................................................. 11
2.1.7 Muu eläimistö ...................................................................................................... 11
2.1.8 Muinaisjäännökset ................................................................................................ 12
2.1.9 Rakennettu ympäristö, rakennettu kulttuuriympäristö ja rakennusperintökohteet ......... 12
2.1.10
Asuminen ja väestö ........................................................................................... 12
2.1.11
Palvelut, virkistys ja matkailu ............................................................................. 12
2.1.12
Työpaikat ja elinkeinotoiminta ............................................................................ 13
2.1.13
Liikenne ........................................................................................................... 14
2.1.14
Maanomistus .................................................................................................... 14
2.2
Suunnittelutilanne ................................................................................................... 15
2.2.1 Maakuntakaava .................................................................................................... 15
2.2.2 Rantaosayleiskaava .............................................................................................. 15
2.2.3 Asemakaava ........................................................................................................ 16
2.2.4 Rakennusjärjestys ................................................................................................ 19
3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ......................................................................... 19
3.1
Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
19
3.2
Osallistuminen ja yhteistyö ....................................................................................... 19
3.3
Asemakaavan tavoitteet ........................................................................................... 19
3.3.1 Kunnan tavoitteet asemakaavan laadinnalle ............................................................ 19
3.3.2 Metsähallituksen tavoitteet asemakaavan laadinnalle ................................................ 20
3.3.3 Salon kaupungin tavoitteet asemakaavan laadinnalle ................................................ 20
3.3.4 Yksityisten maanomistajien tavoitteet asemakaavan laadinnalle ................................. 20
3.3.5 Maisemaselvityksen perusteella syntyneet tavoitteet ................................................ 20
3.3.6 Luontoselvityksen perusteella syntyneet tavoitteet ................................................... 21
3.3.7 Rakennusinventoinnin ja arkeologisen inventoinnin perusteella syntyneet tavoitteet ..... 21
4
ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................. 21
4.1
Kaavaratkaisun kuvaus ............................................................................................ 21
4.1.1 Osa-alueen A kaavaratkaisun kuvaus ...................................................................... 21
4.1.2 Osa-alueen B kaavaratkaisun kuvaus ...................................................................... 21
kaavaselostus
3 (25)
18.5.2015
4.2
Kaavan rakenne ...................................................................................................... 22
4.2.1 Mitoitus............................................................................................................... 22
4.2.2 Palvelut .............................................................................................................. 22
4.3
Kaavamerkinnät ja –määräykset ............................................................................... 23
4.4
Kaavan vaikutusten arviointi ..................................................................................... 23
4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja eheyteen ..................................... 23
4.4.2 Vaikutukset liikenteeseen ...................................................................................... 23
4.4.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ........................................................... 23
4.4.4 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan .............................................................. 24
4.4.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ................................................................... 24
4.4.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja suojeltavaan rakennusperintöön ............................. 24
4.4.7 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin ................................................................. 24
4.4.8 Vaikutukset virkistykseen ...................................................................................... 24
4.4.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristön terveyteen ja viihtyisyyteen ............ 24
5
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .............................................................................................. 25
5.1
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ................................................. 25
5.2
Toteuttaminen, ajoitus ja seuranta ............................................................................ 25
LIITTEET:
Liite 1 osallistumisja arviointisuunnitelma
Liite 2 pienennös kaavakartasta, kaavamerkinnöistä ja kaavamääräyksistä
Liite 3 havainnekuva
Liite
seurantalomake
Liite
tiivistelmä luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet
Liite
tiivistelmä ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet
LIITEAINEISTOT:
Maisemaselvitys
Luontoselvitys
Arkeologinen inventointi
Rakennusinventointi
kaavaselostus
4 (25)
18.5.2015
1
1.1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Tunnistetiedot
322 KEMIÖNSAAREN KUNTA
Luonnos
Ehdotus
18.5.2015
Asemakaava koskee: kiinteistöjä 322-498-1-33, 322-498-2-64, 322-498-2-64,
322-498-3-70, 322-498-5-42, 322-498-6-21, 322-498-876-1,322-498-876-6
Asemakaavan muutos koskee: kiinteistöjä 322-498-1-80, 322-498-1-50, 322-4981-79, 322-498-1-93, 322-498-1-81, 322-498-1-66, 322-498-1-92, 322-498-1-95,
322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72, 322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-117 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-20
Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit:
Suunnitteluorganisaatio:
Kasnäsin asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatii FCG Suunnittelu ja tekniikka
Oy:n Tampereen aluetoimisto projektipäällikkönään suunnittelupäällikkö Maritta
Heinilä. Kemiönsaaren kunnan taholta työtä ohjaavat kaavoitusarkkitehti Åke
Lindeberg ja tekninen johtaja Lars Nummelin.
FCG
Kaavasuunnittelu:
Maritta Heinilä, arkkitehti SAFA YKS-506
Pekka Seppänen, insinööri AMK
Lassi Tulonen, arkkitehti yo
Kaavakäsittelyt:
Kaavoituspäätös
21.08.2012
Vireilletulosta on kuulutettu
6.9.2012.
Asemakaavaluonnos nähtävillä
Asemakaavaehdotus nähtävillä
Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan
1.2
Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa Kasnäsin alueella. Aluetta koskevan
kaavoituspäätöksen yhteydessä asemakaavoitettavan alueen suuruus on esitetty
käsittävän lähes koko Kasnäsin niemen alueen. Suunnittelualue on jaettu osa-alueisiin
A, B, C ja D, joista osa-alue D käsitti tuulivoimaloita varten varatun maa-alueen.
Tekninen
lautakunta
on
kuitenkin
28.4.2014
§73
päättänyt
lopettaa
tuulivoimasuunnittelun Kasnäsissa, jolloin osa-alueesta D päätettiin luopua.
Asemakaavoitusta varten laaditut selvitykset käsittävät koko suunnittelualueen.
Kaavoituksen osalta on päätetty edetä siten, että ensimmäisessä vaiheessa
asemakaava laaditaan osa-alueelle A ja osa-alueen B pohjoisosaan. A-alue käsittää
alueen aikaisemmin asemakaavoitetut alueet. Osa-alueen B pohjoisosaan
suunnitellaan
merenläheinen
asuinpientaloalue,
ranta-alueita
hyödyntävä
virkistysalue ja matkailutoimintoja.
Osa-alue C käsittää Kasnäsin kyläalueen
vanhimman asutuksen sekä maaja metsätalousalueita Kasnäsin niemen itäosissa.
Tämän sekä osa-alueen B eteläosan suhteen kaavoitusta jatketaan myöhemmin
päätettävänä ajankohtana.
kaavaselostus
5 (25)
18.5.2015
Kaavoituksen yhteydessä osa-alueiden
tarvittaessa muutoksia.
ja
suunnittelualueen
Kaavoituspäätöksen mukaiset kaavoitettavat alueet A-D.
rajauksiin
tehdään
kaavaselostus
6 (25)
18.5.2015
B
Vasemmalla kaava-alue A ja oikealla kaava-alue B.
1.3
Kaavan tarkoitus
Osa-alue A käsittää aikaisemmin asemakaavoitetut alueet saaren eteläosassa.
Asemakaavamuutoksen yhteydessä huomioidaan alueella toteutunut maankäyttö,
joka osittain poikkeaa voimassa olevista asemakaavoista. Lisäksi varaudutaan sekä
Kasnäsin sisäisten matkailutoimintojen että kalateollisuuden kehittämiseen ja
varaudutaan matkailun kehittymisestä aiheutuviin lisääntyviin pysäköintitarpeisiin.
Alueen pinta-ala on noin 45 ha.
Suunnittelualueen B pohjoisosa käsittää Salon kaupungin ja yksityisen omistamat
maa-alueet, jotka on tarkoitus asemakaavoittaa asumisen ja matkailupalveluiden
tarpeisiin.
Alueen
maankäyttöä
on
tutkittu
laatimalla
vaihtoehtoisia
maankäyttöluonnoksia ja käymällä keskusteluja alueen maanomistajien kanssa.
Alueen B pinta-ala on noin 95 ha.
Osa-alue C ja osa-alueen B eteläosa on tarkoitus asemakaavoittaa myöhemmässä
vaiheessa.
Kemiönsaaren
kunta
tekee
alueen
suurimpien
maanomistajien
kanssa
maankäyttösopimukset MRL 91 b § mukaisesti joko kaavaluonnoksen tai
kaavaehdotuksen
nähtävilläolon
jälkeen
ennen
kaavan
hyväksymistä.
Maankäyttösopimuksissa
sovitaan
mm.
siitä,
millä
tavalla
alueen
yhdyskuntarakentamisen kustannukset jaetaan kunnan ja maanomistajan kesken.
Maankäyttösopimuksissa ei voida sopia kaavojen sisällöstä.
2
2.1
LÄHTÖKOHDAT
Selvitys suunnittelualueen oloista
Suunnittelualueella A on Kasnäsin kylpylä- ja hotellialue palveluineen, kalatehdas ja
pienteollisuutta, Saaristomeren kansallispuiston luontokeskus Sinisimpukka, vanhaa
kaavaselostus
7 (25)
18.5.2015
kyläasutusta, maaja metsätalousalueita, virkistysalueita, venevalkamia ja satamaaluetta.
Suunnittelualueen B pohjoisosassa on pääasiassa metsätalouskäytössä olevaa länteen
laskevaa rinnettä, joka on rantojensa osalta toiminut vuosia epävirallisena Salon
kaupungin matkailuvaunualueena.
Kasnäsin venesatama- ja matkailualuetta
2.1.1
Maisema
Kasnäsin
maisemaa
on
tarkasteltu
tarkemmin
alueelta
laaditussa
maisemaselvityksessä, joka on kaavan liiteaineistona suomen kielellä. Alla on esitetty
tiivistelmä selvityksen pääpiirteistä.
Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Kemiönsaari kuuluu Lounaismaahan ja
tarkemmin määriteltynä Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Lounaisrannikkoa
ja Saaristomerta voidaan pitää luonnonoloiltaan maamme ehkä erikoislaatuisimpana
luonnonnähtävyytenä, johon kytkeytyy myös ainutlaatuisia kulttuuripiirteitä.
Maaperälle ja topografialle ovat ominaisia laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet
kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Ruhjelaaksojen
muodostamat lahdet jatkuvat kapeina syvälle sisämaahan. Silo- ja avokallioita on
enemmän kuin muualla Suomessa. Kumpuilevan ja monin paikoin paljaan
kalliomaaston maiseman tärkein peruselementti on kuitenkin meri, joka luo seudun
laajan ja rikkonaisen saariston. Seudulta löytyy myös runsaasti savikoita. Lehdot ja
muut rehevät kasvillisuustyypit ovat karujen saaristomänniköiden ja paljaiden
kallioalueiden ohella yleisiä johtuen suotuisasta ilmastosta ja maaja kallioperän
paikoittaisista kalkkiesiintymistä.
kaavaselostus
8 (25)
18.5.2015
Suunnittelualueen maasto on pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Kallio on alueella
pääsääntöisesti hyvin pinnassa. Suunnittelualue sijoittuu pieniä viljely- ja niittyalueita
sekä rantavyöhykettä lukuun ottamatta selänteelle. Ympäröivän meren ohella alueen
maisemakuvalle ovat ominaisia avokalliot, kallioiset metsäselänteet sekä niiden
lomaan sijoittuvat pienet, pitkänomaiset peltolaaksot ja niittyalat. Katajista ja kauniin
muotoisista männyistä muodostuvat reunavyöhykkeet ovat pienipiirteisiä ja
viehättäviä.
Historiallinen perspektiivi
Maakuntamuseosta
saadun
vuosien
1783-1786
karttaan
pohjautuvan
maisemahistoriallisen aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että avoimen ja suljetun
tilan suhde on kuluneiden noin 230 vuoden aikana aika paljon muuttunut
tarkasteltavalla alueella. Avoimen tilan osuus on pienentynyt lähes puolella 1700luvun lopun tilanteeseen verrattuna. Varsinainen peltoala näyttää kaiken kaikkiaan
olleen huomattavasti nykyistä pienempi mutta niittyä on ollut sitäkin runsaammin.
Nykyiset pellot ovat olleet pääasiassa niittyjä. Tiloja on ollut kuusi: Backas, Lassa,
Smeds, Christer, Östers ja Bergs. Östers löytyy kartalta tänäkin päivänä. Kasnäsintien
itäpuolen tiestö noudattelee joltain osin 1700-luvun lopun tielinjauksia.
2.1.2
Maa- ja kallioperä sekä topografia
Selvitysalueen kallioperä kuuluu svekofenniseen liuskejaksoon, joka on syntynyt noin
1900 miljoonaa vuotta sitten. Kallioperä on pääosin kvartsi-maasälpä-gneissiä ja
graniittia. Alueen kaakkoisimmat osat
sijoittuvat kallioalueelle, joka on
ominaisuuksiltaan pääosin plutonisiin kivilajeihin kuuluvaa, graniittia muistuttavaa
granodioriittia GTK 2014).
Selvitysalueen maaperä on hyvin kalliovoittoista ja kalliopaljastumia esiintyy monin
paikoin. Laajimmat kalliopaljastumat sijoittuvat alueen itäosiin. Pohjoisimmat osat
alueesta Kasnäsintien länsipuolella ovat sekalajitteista moreenia. Selvitysalue on
maastonmuodoiltaan melko alavaa ja loivan kumpareista. Korkeimmat kohdat
kohoavat noin 20 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Suunnittelualueen avokallioita
kaavaselostus
9 (25)
18.5.2015
2.1.3
Kasvillisuus ja metsät
Kasnäsin alueelle on laadittu luontoselvitys, joka on kaavan liiteaineistona suomen
kielellä. Alla on esitetty tiivistelmä selvityksen pääpiirteistä kasvillisuutta ja metsiä
koskien.
Metsät
Selvitysalueen yhtenäisimmät kangasmetsäalueet keskittyvät alueen pohjois- ja
länsiosiin. Metsät ovat pääosin tehokkaassa talouskäytössä. Pohjoisosassa esiintyy
tuoreita mustikkatyypin (MT) kuusikangasmetsiä ja lähempänä rannikkoa paikoin
myös lehtomaisia käenkaali-mustikkatyypin (OMT) kuusikankaita. Puusto on
vaihtelevasti nuorta tai keski-ikäistä ja metsäkuviot ovat pääosin harvennushakattuja.
Alueelle sijoittuu myös muutamia avohakkuualoja. Tuoreiden kangasmetsien
yhteyteen sijoittuu karuja kalliometsiä, joilla esiintyvä mäntypuusto on paikoin
iäkästä ja kitukasvuista.
Rannikon, pellonreunojen ja muutamien alueelle sijoittuvien, ruopattujen ojauomien
läheisyydessä puusto on lehtipuuvaltaisempaa. Näillä alueilla esiintyy mm. haapaa,
raudus- ja hieskoivua, harmaa- ja tervaleppää sekä pihlajaa. Vanhoja peltoalueita on
paikoin
istutettu
koivulle.
Pähkinäpensasta
esiintyy
melko
yleisenä
luontoselvitysalueen eteläosissa Näsetin ja rannikon välisellä alueella sekä Lövglon
vanhojen peltoalueiden ympäristössä.
Lehtoa alueella esiintyy melko vähän. Laajin tuoreen lehdon alue on Bredvikenin
lahden perukkaan laskevan ojauoman varressa. Lehtoalueella hallitsevat lehtipuut
kuten koivut, tuomi ja terva- sekä harmaaleppä. Pensaskerroksessa esiintyy pihlajaa
ja pähkinäpensasta. Muuta kasvillisuutta edustavat mm. imikkä, jänönsalaatti,
ojakellukka, kielo ja sinivuokko. Mesiagervovaltaista ja paikoin kulttuurivaikutteista,
vuohenputken ja nokkosen hallitsemaa suurruoholehtoa esiintyy Garpholmenin
perukkaan laskevan ojauoman ympäristössä.
Suokasvillisuus
Selvitysalueella esiintyy suokasvillisuutta hyvin vähän. Suokasvillisuus on lähinnä
rantavyöhykkeellä esiintyviä kapeita rantaluhtia tai pieniä, karuja, kalliopainanteiden
soita joiden kasvillisuus on rahkasammalvaltaista, ensisijassa paakku- ja
kangasrahkasammalta. Kalliopainanteiden soiden muuta lajistoa edustavat mm.
korpikarhunsammal, juolukka ja suopursu. Löknäsin pohjoispuolisella metsäalueella
esiintyy pienehköllä alueella saniaiskorpea, joka on kuitenkin pääosin hakattua eikä
siten luonnontilaista tai edes sen kaltaista. Selvitysalueen pohjoisosassa Jättekasten
kallioalueen eteläpuolella on pieni moreeni- ja kalliopainanteeseen muodostunut
neva-alue.
Vesi- ja rantakasvillisuus
Selvitysalueen rannat ovat pääpiirteissään melko karuja kivikko- ja kallio- sekä
moreenirantoja. Laajoja rantaluhtia ei esiinny. Pienehköjä järviruo’on hallitsemia
ruovikkoluhtia sijoittuu alueen eteläosiin mm. Bredvikenin ja Bysvikenin lahtien
poukamiin.
Perinne- ja kulttuurikasvillisuus
Perinne- ja kulttuurikasvillisuus keskittyy selvitysalueen eteläosiin, missä se on
paikoin melko monipuolista. Karujen kallioalueiden reunamille on kehittynyt
niittykasvillisuutta, jota edustavat mm. keltamatara (VU), paimenmatara,
tuoksusimake sekä monet tavanomaiset heinä- ja ruohokasvilajit. Paikoin
kaavaselostus
10 (25)
18.5.2015
niittykasvillisuus on rehevöitynyttä ja valtalajeja ovat mm. koiranputki, vuohenputki
ja nokkonen. Kasnäsintien varrella selvitysalueen eteläosissa esiintyy myös joutomaaalueita, joilla vallitsevat ns. ruderaattilajit kuten pietaryrtti ja pujo.
Suunnittelualueen ranta-aluetta
2.1.4
Luontoarvot
kielellä. Alla on esitetty tiivistelmä selvityksen pääpiirteistä luontoarvoja koskien.
Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet tai kohteet
Selvitysalueelle
ei
sijoitu
Natura
2000
-verkostoon
kuuluvia
kohteita,
luonnonsuojelualueita eikä suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Lähin Natura-alue on
Saaristomeren Natura-alue (FI0200164, SPA/SCI), jonka lähimmät kohteet sijoittuvat
noin 700 metriä Kalaxin länsirannikon länsipuolelle. Saaristomeren Natura-alue on
liitetty Natura-verkostoon luonto- ja lintudirektiivin perusteella. Saaristomeri on
merkittävä lintujen pesimä- ja muuttoalueena. Alueella on tavattu runsaasti EU:n
lintudirektiivin liitteen I lajeja sekä valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Alue kuuluu
kokonaisuudessaan
Saaristomeren
kansallispuiston
yhteistoiminta-alueeseen
(Ympäristö 2013).
Paikallisesti arvokkaat luontokohteet
Luontoselvityksen tarkastelualueella sijaitsee kahdeksan paikallisesti arvokasta
kallioaluetta: Meripuistontie, Haukiniementie, Långgärdantie, Näset, Östers 1 ja 2,
Jättekasten sekä Garpholmintie. Muita paikallisesti arvokkaita alueita ovat
Kasnäsintien keto/niittyalue, Bredvikenin purovarsilehto ja Lehtokorpi, sekä
lepakoiden tärkeät ruokailualueet. Erityisen tärkeitä ruokailualueita, joilla tavattiin
kaavaselostus
11 (25)
18.5.2015
useita lepakkoyksilöitä ja -lajeja todettiin kesällä 2013 kolme kappaletta. Alueiden
pinta-ala on yhteensä 16,5 ha. Tärkeät ruokailualueet sijoittuvat selvitysalueen
keskiosiin
Lövglon-Näsetin
ympäristöön
sekä
Rävbergetin
eteläpuoliselle
metsäalueelle.
Kaikki paikallisesti arvokkaat kohteet on kuvattu tarkemmin luontoselvityksessä.
2.1.5
Linnusto
kielellä. Alla on esitetty tiivistelmä selvityksen pääpiirteistä linnustoa koskien.
Maastokartoitusten yhteydessä havaittu linnusto edustaa melko monipuolista metsä-,
pelto-, rannikko- ja kulttuuriympäristöjen lajistoa. Kartoitusten aikana alueella
havaittiin todennäköisesti pesivänä yhteensä 42 eri lintulajia. Alueella ei sijaitse
selviä, linnustollisesti erityisen arvokkaita alueita. Linnustolliset arvot keskittyvät
selvitysaluetta etelässä, lännessä ja idässä rajaavalle merialueelle, jonne sijoittuu
joitain meri- ja rantalinnuston pesimäalueina olevia luotoja. Selvitysalueen
huomionarvoisiksi lintukohteiksi voidaan kuitenkin luokitella uhanalaisten lajien
pesimäympäristöt.
Kartoitusten aikana ainoita havaittuja uhanalaisia lintulajeja olivat alueella pesivät
pikkutikka ja kivitasku, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneiksi lajeiksi
(VU).
Silmälläpidettävistä (NT) lajeista havaittiin rantasipi, sirittäjä ja
pikkulepinkäinen sekä varsinaisen selvitysalueen ulkopuolella pesivät haahka sekä
naurulokki.
Suomen
kansainvälisistä
vastuulajeista
alueella
esiintyy
leppälintua.Jättekasten kallioalueen ympäristössä sijaitsi kesällä 2013 kanahaukan
reviiri. Muista petolinnuista ei tehty havaintoja. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien
lintulajien havaintopaikat on esitetty luontoselvityksen karttaliitteessä 1.
2.1.6
Lepakot
kielellä. Alla on esitetty tiivistelmä selvityksen pääpiirteistä lepakoita koskien.
Kaikki Suomessa tavattavat 13 lepakkolajia on lueteltu EU:n luontodirektiivin
liitteessä IV(a), ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja
heikentäminen
on
kiellettyä.
Suomi
liittyi
vuonna
1999
Euroopan
lepakoidensuojelusopimukseen
(EUROBATS),
joka
velvoittaa
sopimukseen
sitoutuneita maita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta.
Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään ja suojelemaan lepakoille
soveltuvia merkittäviä ruokailualueita.
Lepakkoselvityksen aikana selvitysalueella havaittiin melko runsaasti viiksi- ja /tai
isoviiksisiippaa sekä jonkin verran myös pohjanlepakkoa. Alueen eteläosan
mosaiikkimaiset metsien, kallioiden, peltojen, niittyjen ja asutuksen kirjavoimat
ympäristöt muodostavat lepakoille useita hyviä ruokailualueita.
Selvityksen puitteissa ei kyetty löytämään lepakoiden päivälepopaikkoja eli ns. lain
suojaamia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. On todennäköistä, että lisääntymis- ja
levähdyspaikkoja (ts. päiväpiiloja) sijoittuu alueen rakennuksiin sekä mahdollisesti
myös puiden koloihin ja muihin luonnollisiin rakenteisiin. Lisääntymis- ja
levähdyspaikat sijaitsevat usein melko lähellä tärkeitä ruokailualueita.
2.1.7
Muu eläimistö
Alueen muuta eläimistöä ei ole erikseen kartoitettu, vaan tiedot perustuvat
lähtötietoihin sekä luontoselvityksen yhteydessä tehtyihin yleisiin havaintoihin.
Kartoitusten yhteydessä havaintoja tehtiin metsien ja kulttuuriympäristöjen
kaavaselostus
12 (25)
18.5.2015
nisäkäslajeista kuten orava, supikoira, valkohäntäpeura, metsäkauris, mäyrä, kettu ja
hirvi. Lähtötietojen ja maastokartoitusten perusteella selvitysalueella ei esiinny liitooravaa. Pääosin selvitysalueen metsät ovat liito-oravan elinalueeksi sopimattomia.
Alueen hyönteislajistoa ei ole erikseen kartoitettu. Kartoituksissa
uhanalaista tai luontodirektiivin liitteen (IV) hyönteislajistoa.
2.1.8
ei
havaittu
Muinaisjäännökset
Suuri osa maamme rautakautisesta asutuksesta on keskittynyt sisämaahan
Lounaisrannikon alueella. Saariston asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti
rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Seutu on
suomenruotsalaisen kulttuurin valta-aluetta. (Ympäristöministeriö 1993)
Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä suunnittelualueelle on
merkitty kiinteä muinaisjäännös (Näset, 40010079, hautapaikat), sekä kaksi
mahdollista muinaisjäännöstä (Rävberget, 40000009, kivirakenteet ja Byholmen,
40000010, kivirakenteet).
Alueelle laadittiin arkeologinen inventointi asemakaavoituksen taustaselvityksenä
vuonna 2013. Kokonaisuutena inventoinnin tuloksena havaittiin muutamia uusia
kivirakenteita, joita voidaan pitää sijaintinsa puolesta lähinnä peltoraunioina. Yksi
aiemmin tuntematon kivirakenne, röykkiökohde Östers, poikkeaa sijaintinsa puolesta
muista
jäännöksistä
ja
luonteeltaan
se
muistuttaa
aiemmin
tunnettua
muinaisjäännöskohdetta Näset. Tätä kohdetta ehdotetaan luokiteltavaksi luokkaan
mahdollinen muinaisjäännös. Kasnäsin historialliseen kylään saattaa liittyä
arkeologisesti mielenkiintoisia rakenteita ja kerrostumia, joita tosin ei voida lukea
muinaisjäännöksiksi, koska kyläalue on yhä asuttua aluetta. On kuitenkin mahdollista,
että vanhan kalastajakylän rakenteita paljastuu maanmuokkaus- ja rakennustöiden
yhteydessä.
2.1.9
Rakennettu ympäristö, rakennettu kulttuuriympäristö ja rakennusperintökohteet
Suunnittelualueeseen
ei
sisälly
valtakunnallisesti
merkittäviä
rakennettuja
kulttuuriympäristöjä (RKY). Lähin RKY-kohde on Kasnäsin länsipuolella noin 2-5
kilometrin päässä Holman ja Högsåran saarilla sijaitseva Kemiönsaaren ulkosaariston
kyläasutus.
Suunnittelualueelle on laadittu Varsinais-Suomen maakuntamuseon toimesta
rakennusinventointi
vuosien 2011 ja 2012
aikana osana Kemiönsaaren
kulttuuriympäristöprojektia. Suunnittelualueelta on esitetty paikallisesti arvokkaina
kaksi kohdetta.
2.1.10
Asuminen ja väestö
Vuoden 2013 lopussa Kemiönsaaren kunnassa oli 7 005 pysyvää asukasta, joista noin
1400 asui Kemiön keskustaajamassa. Kunnassa on noin 4 500 kesämökkiä, mistä
johtuen loma-asukkaita on pysyvän asutuksen lisäksi noin 9 000–13 500.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kemiönsaaren asukasluku tulee vuoteen
2040 mennessä laskemaan noin 6700 asukkaaseen. Asemakaava-alueella on
nykyisellään 4 asuinrakennusta. Pääosa kylän asuinrakennuksista on keskittynyt osaalueelle C. Kylässä on yhteensä noin 20 asuinrakennusta.
2.1.11
Palvelut, virkistys ja matkailu
Alueen asukkaat hyödyntävät lähinnä Taalintehtaalla tai Kemiön keskustassa
sijaitsevia kunnallisia palveluja. Taajamassa on hotelli ja hotellin yhteydessä pieni
elintarvikekauppa ja ravintolapalveluja. Kasnäsissä sijaitsee vilkas vierasvenesatama
palveluineen, sekä muita matkailupalveluja kuten Saaristokylpylä ja Saaristomeren
luontokeskus. Lisäksi Kasnäsista löytyvät postipalvelut ja saaristolaistori (kalaa ja
kaavaselostus
13 (25)
18.5.2015
vihanneksia sekä käsitöitä ja matkamuistoja myyviä puoteja) sekä polttoaineiden
myyntipiste. Hiittisten alueen taksivenepalvelut ovat myös keskittyneet Kasnäsiin.
Kasnäsissä on mahdollisuus vierailla Saaristomeren kansallispuiston luontokeskus
Sinisimpukassa, hotellialueella on lasten leikkipuisto, uimaranta, minigolf, tennis sekä
vesiurheilukeskus. Hotellilta on myös mahdollisuus vuokrata polkupyöriä ja veneitä.
Ryhmille järjestetään retkiä Kasnäsistä Bengtskäriin tai Rosalan viikinkikeskukseen,
jatkossa myös Metsähallitukselle siirtyneelle entiselle puolustusvoimien Örön
linnakesaarelle.
Kasnäsin vierasvenesatama sijaitsee vilkkaan itä-länsisuuntaisen Saaristomerelle
johtavan venereitin varrella ja Lövön sillan rakentamisen jälkeen sinne on myös
kiinteä tieyhteys. Kasnäs toimii Hiittisten merialueen yhteysalussatamana ja
liikenteellisenä solmukohtana. Maanteitse Kasnäsiin saapuvat vierailijat tulevat
kaikkialta Suomesta, joskin valtaosa Helsingin alueelta.
Matkailun kävijämäärähuippu saavutetaan kesäsesonkina, joka ulottuu juhannuksesta
elokuun puoliväliin. Varsinaisen sesongin ulkopuolella helmi–maaliskuussa ja elo–
syyskuussa Kasnäs on suosittu kohde ryhmäasiakkaiden keskuudessa, joille
järjestetään muun muassa työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä kursseja. Huhti–kesäkuu
on kokous- ja konferenssivieraiden suosimaa aikaa. Pois lukien joulu- ja tammikuun
hiljainen aika, talviviikonloppuina Kasnäsissa vierailee paljon yksittäisasiakkaita.
Kasnäsin kylpylän valmistumisen jälkeen kohteessa on vieraillut noin 40 000
vuosittaista kävijää, joka on myös vaikuttanut ratkaisevasti hotellin keskimääräisen
täyttöasteen kasvuun. Yöpyviä veneilijöitä Kasnäsissa käy kesä–elokuussa arviolta
noin 12 000 jos jokaiseen venekuntaan lasketaan kuuluvaksi keskimäärin 3-henkinen
miehistö. Päiväkävijöiden määrää, mukaan lukien veneilijät ja maanteitse paikalle
saapuvat, ei ole kyetty erikseen tilastoimaan.1
2.1.12
Työpaikat ja elinkeinotoiminta
Vuonna 2012 Kemiönsaaren asukkaista 2686 oli työllisiä. Heistä 2034 työskenteli
Kemiönsaarella ja 652 kunnan ulkopuolella. Kemiönsaaren kunnassa oli yhteensä
2404 työpaikkaa. Alueen työllistävimmät toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut
(392 työpaikkaa), teollisuus (290 työpaikkaa) tukku- ja vähittäiskauppa (280
työpaikkaa), koulutus (204 työpaikkaa) sekä maa-, metsä- ja kalatalous (203
työpaikkaa).
Kasnäs tarjoaa eri kävijäkohderyhmille mukaan lukien hotelliasiakkaat, veneilijät ja
kesäasukkaat monipuoliset palvelut ja aktiviteetit työllistäen matkailuelinkeinon
puolella muutamasta useampaan kymmeneen henkilöä vuodenajasta riippuen.
Kasnäsissä toimii myös vireä kalatehdas, joka on laajentamassa ja kehittämässä
toimintaansa.
Kalatehdas Kasnäsin satamassa
1
Turun yliopiston Brahea-keskuksen laatima liikenneselvitys Örön saarta koskien
kaavaselostus
14 (25)
18.5.2015
2.1.13
Liikenne
Yhdystie 1830 (Kasnäsintie) yhdistää Kasnäsin taajaman Kemiönsaarelle, ja on ainoa
tieyhteys Kasnäsistä mantereelle. Kylä yhdistyy Lövön sillan kautta mantereelle. Tien
liikennemäärä on kategoriassa 351-1500 ajoneuvoa vuorokaudessa (Tierekisteri).
Kasnäsistä on muutamia päivittäisiä linja-autovuoroja noin 20 kilometrin päässä
sijaitsevalle Taalintehtaalle, josta on vaihtoyhteyksiä Salon suuntaan.
Kasnäs sijaitsee Hanko-Utö venereitin varrella. Kasnäsin satamassa on noin 100
vierasvenepaikkaa ja 200 kausipaikkaa. Satamasta on lauttayhteys Hiittisiin
(Rosalaan). Saaren länsipuolelta asemakaavan suunnittelualue B:n pohjoispuolelta on
lauttayhteys Högsåran saarelle.
Kasnäsin satamaa
Samaan aikaan Kasnäsin asemakaavan laadinnan kanssa laaditaan Dragsfjärdin
itäisen saariston, Örön, rantaosayleiskaavan muutosta. Örön saarta ollaan
muuttamassa puolustusvoimien alueesta matkailutoimintojen alueeksi. Örön saarelle
tulevan
matkaketjuun
kuuluu
pysäköinti,
mikäli
ei
tule
lähtösatamaan
joukkoliikenteellä. Turun yliopiston Brahea-keskus on laatinut selvityksen Örön
saarelle suunniteltujen matkailutoimintojen liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta
vuonna 2014. Lyhin meritie (9 merimailia) Öröhön on Kasnäsin satamasta, joka
nykyiselläänkin toimii yhteysalusliikennesatamana. Kasnäs–Örön yhteysvälin todetaan
selvityksessä soveltuvan pääasialliseksi Örön huoltolinjaksi ja raskaan liikenteen
reitiksi. Lisäksi reitti olisi ainoa mahdollinen ja tarvittava talviliikennereitti.
Metsähallitus on arvioinut, että Örön saarella tulee toiminnan vakiinnuttua käyvän
noin 60 000 vierailijaa vuosittain. Kasnäsin satamassa on nykyisin tarjolla
kohtalaisesti pysäköintikapasiteettia, mutta vilkkaana aikana sitä tarvitaan lisää.
Tämä aiheuttaa Kasnäsiin palveluiden ja pysäköintialueiden tarpeita matkailun
kasvusta johtuen.
2.1.14
Maanomistus
Kaavan osa-alueelta A ainoastaan kiinteistö 322-498-1-83 on Kemiönsaaren kunnan
omistuksessa. Muilta osin maanomistus on jakautunut yksityishenkilöille.
Osa-alueella B Salon kaupunki omistaa rantaa myötäilevän kiinteistön 322-498-1-33.
Muilta osin maanomistus on jakautunut yksityishenkilöille myös osa-alueella B.
kaavaselostus
15 (25)
18.5.2015
2.2
2.2.1
Suunnittelutilanne
Maakuntakaava
Varsinais-Suomen maakuntakaava Turunmaan osalta on maakuntavaltuuston
10.12.2010 hyväksymä. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 20.3.2013 §
201. Vahvistuttuaan maakuntakaava korvasi aiemmat seutukaavat.
Maakuntakaavassa suunnittelualue on suurelta osin maaja metsätalous/retkeily/virkistysaluetta (MRV). Suunnittelualueen länsiosaan on merkitty virkistysalue (V),
eteläosaan retkeily-/matkailutoimintojen kohde (r901) ja Kasnäsin kyläalue (at820).
Suunnittelualueella kulkee yhdystie 1830, jonka yhteyteen on merkitty ohjeellinen
ulkoilureitti. Alueen eteläosaan on merkitty yhteysalussatama (ankkurin kuva) ja
länsipuolelle veneväylä ja vesiliikenteen yhteystarve. Kaavaan on merkitty myös
kolme alueella sijaitsevaa muinaisjäännöskohdetta (sm).
Ote maakuntakaavasta
2.2.2
Rantaosayleiskaava
Alueella on voimassa vuonna 2003 vahvistettu Dragsfjärdin läntisen saariston
rantaosayleiskaava.
Rantaosayleiskaavassa
alueella
on
mm.
kyläaluetta
(AT),
maaja
metsätalousvaltaista alueita (M, M-1), matkailupalveluiden alueita (RM), lomaasuntoalueita (RA) ja venevalkama (LV).
kaavaselostus
16 (25)
18.5.2015
Ote rantaosayleiskaavasta
2.2.3
Asemakaava
Suunnittelualue A on asemakaavoitettu alue. Alueelle sijoittuu vuonna 1990
hyväksytty asemakaava (kuva alla, ei mittakaavassa), johon on tehty muutoksia
vuosina 1993, 1997 ja 2006.
18.5.2015
Rakennuskaavan muutos 1991
kaavaselostus
17 (25)
18.5.2015
kaavaselostus
18 (25)
kaavaselostus
19 (25)
18.5.2015
2.2.4
Rakennusjärjestys
Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2009.
3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1
Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä
koskevat päätökset
Kaavatyöhön on ryhdytty kunnanhallituksen aloitteesta. Kaavoituspäätös on tehty
21.8.2012.
3.2
Osallistuminen ja yhteistyö
Kaavaa koskevasta osallistumisja arviointisuunnitelma OAS on laadittu ja asetetaan
nähtäville kaavan valmisteluvaiheen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
on kaavaselostuksen liitteenä 1.
Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan
nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja
kaavaehdotusvaiheessa.
Kaavatyön
käynnistymisestä, osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja kaavan
valmistelusta ilmoitetaan paikallislehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja wwwsivuilla.
3.3
3.3.1
Asemakaavan tavoitteet
Kunnan tavoitteet asemakaavan laadinnalle
Tavoitteena on Kasnäsin eteläkärjen osalta (osa-alue A) laatia asemakaavamuutos,
joka huomioi alueella toteutuneen maankäytön, sekä kaavan yhteydessä laadittujen
kaavaselostus
20 (25)
18.5.2015
selvitysten mukaiset luontoa, maisemaa ja kulttuuriperintöä koskevat suojeluarvot.
Lisäksi varaudutaan huomioimaan sekä Kasnäsin sisäisten matkailutoimintojen että
Kasnäsistä saaristoon suuntautuvien matkailupalveluiden aiheuttama liikenne ja
lisääntyvät
pysäköintitarpeet.
Kaavalla
pyritään
mahdollistamaan
myös
matkailutoimintojen ja kalateollisuuden kehittyminen.
Suunnittelualue B käsittää Salon kaupungin ja yksityisen omistamat maa-alueet, jotka
on tarkoitus asemakaavoittaa asumisen, virkistyksen ja matkailupalveluiden
tarpeisiin.
Osa-alue C on tarkoitus asemakaavoittaa myöhemmässä vaiheessa.
3.3.2
Metsähallituksen tavoitteet asemakaavan laadinnalle
Metsähallituksen
tavoitteena
on
mahdollistaa
omistamiensa
maa-alueiden
kehittäminen matkailupalveluiden alueena, jossa selvitysten mukaiset luontoarvot
huomioidaan.
3.3.3
Salon kaupungin tavoitteet asemakaavan laadinnalle
Salon kaupungin tavoitteena on osoittaa omistamansa osa-alueelle B sijoittuvat maaalueet merenläheiseen asumiseen ja matkailupalveluille.
3.3.4
Yksityisten maanomistajien tavoitteet asemakaavan laadinnalle
Yksityisten maanomistajien tavoitteita kerätään erityisesti luonnosvaiheen aineiston
nähtävilläolon yhteydessä. Kaavasuunnittelun yhteydessä osa suunnittelualueen
maanomistajista on ollut yhteydessä kuntaan esittäen tavoitteitaan kaavaa koskien,
huomauttaen mm. alueen sisäisistä kiinteistörasitteista. Suurimpien maanomistajien
kanssa on käyty neuvotteluja erityisesti osa-aluetta B koskien. Neuvotteluja jatketaan
kaavaluonnoksen valmisteluvaiheen nähtävilläolon jälkeen.
3.3.5
Maisemaselvityksen perusteella syntyneet tavoitteet
Maisemaselvityksen yhteydessä on esitetty maankäyttösuositukset maiseman
näkökulmasta. Nykyisessä muodossaan säilytettäväksi suositeltavat alueet sijaitsevat
maisemallisesti arvokkailla, kauniilla tai ekologisesti herkillä, muutoksia heikosti
sietävillä,
paikoilla.
Selvitysalueen
tapauksessa
tämä
tarkoittaa
lähinnä
maisemakuvallisesti merkittäviä laaja-alaisia kallioalueita, tärkeitä reunavyöhykkeitä
sekä selännealueiden lomaan sijoittuvia pieniä mutta maisemakuvallisesti tärkeitä
peltoalueita.
Vaikuttavat, laaja-alaiset kallioalueet kuuluvat alueen vahvuuksiin. Tällaiset
maisemakuvallisesti arvokkaat kallioalueet tulisi selvityksen mukaan jättää
rakentamisen ulkopuolelle niin suurelta osin kuin mahdollista. Kallioalueet ovat
elämyksellistä ulkoilumaastoa. Lakialueilta avautuu myös hienoja, pitkiä näkymiä.
Jäkäläpintaiset alueet eivät kuitenkaan kestä kovaa kulutusta, joten mikäli alueelle
ohjataan
suuremmassa
määrin
virkistyskäyttöä,
tulee
rakentaa
myös
virkistysreitti/reittejä.
Selännevyöhykkeiden lomaan, pääsääntöisesti varsin alavalle maalle, joka on osin
tulvaherkkää, sijoittuvat peltoalueet ovat suhteellisen vaatimattoman kokoisia ja osin
melko huomaamattomiakin. Ne muodostavat kuitenkin varsin tärkeän osatekijän
alueen maisemakuvassa. Ne tulisi myös selvityksen mukaan pääsääntöisesti jättää
rakentamisen ulkopuolelle. Peltoalueet tulisi säilyttää mahdollisimman suurelta osin
avoimena, mieluiten viljely- tai laidunkäytössä. Niiden metsittämistä ei myöskään
suositella.
kaavaselostus
21 (25)
18.5.2015
3.3.6
Luontoselvityksen perusteella syntyneet tavoitteet
Luontoselvityksen perusteella maankäytön suunnittelussa keskeisiä huomioitavia
alueita ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet, joilla esiintyy
uhanalaisia luontotyyppejä tai jotka ovat lajistollisesti merkittäviä (luontoselvityksen
liite 1). Maankäytön suunnittelussa on huomioitava mahdollisuuksien mukaan myös
lepakoille arvokkaiden ruokailualueiden ominaisuuksien säilyminen, kuten puustoisten
kulkuyhteyksien säilyminen.
3.3.7
Rakennusinventoinnin ja arkeologisen inventoinnin perusteella syntyneet tavoitteet
Varsinais-Suomen maakuntamuseon laatiman rakennusinventoinnin perusteella
suunnittelualueella A on kaksi paikallisesti arvokasta rakennusperintökohdetta.
Arkeologisen
inventoinnin
muinaismuistokohde.
4
perusteella
suunnittelualueella
A
on
yksi
ASEMAKAAVAN KUVAUS
4.1
4.1.1
Kaavaratkaisun kuvaus
Osa-alueen A kaavaratkaisun kuvaus
Suuri osa kaava-alueen A pinta-alasta on osoitettu matkailupalvelujen kehittämiseen
alueella. Matkailualueella aluetehokkuus e=0,2 mahdollistaa jo rakennettujenkin
matkailualueiden lisärakentamisen. Suunnittelualueella on myös venevalkama-alueita,
satama-alue, asuinpientalojen aluetta ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman
teollisuuden alueita. Pysäköintitarpeiden lisääntyminen on huomioitu osoittamalla
yleisiä
pysäköintiin
tarkoitettuja
alueita
ja
rakennusoikeutta
pysäköinnin
sijoittamiseksi kahteen tasoon.
4.1.2
Osa-alueen B kaavaratkaisun kuvaus
Kaava-alueen osassa B osoitetaan uusia asuinpientalotontteja yhteensä 47 kpl.
Ranta-alueet on osoitettu puistoalueena VP tai maaja metsätalousalueena M.
Tonttien läheisyyteen rannan puistoalueelle on osoitettu yhteiskäyttöön tarkoitettuja
saunakorttelien alueita ja venevalkama-alue, jolle on mitoitettu yksi venepaikka
jokaista asuntotonttia kohti. Asuinrakennukset on sijoitettu nousevaan rinteeseen
rytmiteltynä siten, että kultakin tontilta aukeaisi näkymiä meren suuntaan.
Asuinrakennusten harjansuunta on määrätty kohtisuoraan korkeuskäyriä vasten,
jolloin rakennusten päätyikkunoista aukeaa merimaisema. Rakennusoikeutta kullakin
tontilla on kaavaluonnoksessa 400 k-m2.
Pohjoisosaan osoitetaan myös matkailupalveluiden alue RM-1, jonka käyttöön
rannalta osoitetaan oma venevalkama-alue, jolle voidaan osoittaa matkailutoimintaa
palvelevia rakennelmia ja saunarakennuksia. Matkailualueen rakennustehokkuus on
e=0,2.
Alueen uusi katuverkosto koostuu rinnettä alas kohti merta laskevista tonttikaduista
ja Kasnäsintielle sekä Högsårantielle johtavista kokoojakaduista. Kokoojakadut on
osoitettu pääasiassa nykyisin metsäautotienä toimivan kulkuväylän päälle.
Kasnäsintielle johtavan kokoojakadun mitoituksessa on mahdollistettu myös suojaalueella kadusta erotettu kevyen liikenteen väylä. Rannassa kulkeva metsäautotie on
osoitettu kaavassa kevyen liikenteen väylänä.
kaavaselostus
22 (25)
18.5.2015
4.2
4.2.1
4.2.2
Kaavan rakenne
Mitoitus
Aluevaraus
Pinta-ala (ha)
kerrosala (km2)
Tehokkuus (e)
AO
15,1180
4000
0,03
AP/RM
4,5641
4360
0,10
ET
0,2734
0
0,00
EV
0,6835
0
0,00
Katu
5,9492
0
0,00
LP
2,1165
2000
0,09
LS
2,6049
0
0,00
LV
7,0617
830
0,001
LV-1
5,8981
0
0,00
LYT
1,4070
0
0,00
M
17,3753
0
0,00
MUUT
1,3117
0
0,00
MY
2,6037
0
0,00
RM-1
12,4722
25294
0,20
RM-2
1,3877
2775
0,20
RM-3
0,2222
120
0,05
TY
1,3537
6768
0,50
TY/A
1,7683
4933
0,28
VL
4,5632
0
0,00
VP
8,7590
900
0,01
W
7,7948
0
0,00
pp
0,0527
0
0,00
pp/h
0,1456
0
0,00
kaikki
105,4865
51981
0,05
Palvelut
Kaavamuutosalueella osoitetaan toteutuneiden hotelli-, kylpylä- ja muiden
matkailupalveluiden alueita ja niille laajenemisalueita luonto- ja maisema-arvot
huomioiden. Kaavalla ei osoiteta kaupan tai kunnallisten palveluiden alueita.
kaavaselostus
23 (25)
18.5.2015
4.3
Kaavamerkinnät ja –määräykset
Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat selostuksen liitteenä 2.
4.4
Kaavan vaikutusten arviointi
Vaikutusten arviointi kaavoituksessa perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä
asetukseen MRL 9 §, MRA 1 §. Jotta kaavan vaikutuksia voitaisiin arvioida, tulee
kaavan perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on
tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen
toteuttamisen
ympäristövaikutukset,
mukaan
lukien
yhdyskuntataloudelliset,
sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä
alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Selvitysten on
annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen
merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön,
2) maaja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon,
3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin,
4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä
liikenteeseen,
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.
Vaikutusten arviointi tapahtuu asiantuntijatyönä maastokäyntien, tutkimusten ja
selvitysten pohjalta, osallisten palautteen ja viranomaisohjauksen perusteella.
Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen eri vaiheissa.
4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja eheyteen
Rakentaminen alueella lisääntyy, mutta rakentamisen alueet etenkin alueen
eteläosassa samalla tiivistyvät ja sijoittuvat olemassa olevan infrastruktuurin
yhteyteen. Osa-alueen B-osalta uudisrakentaminen sijoittuu lähes neitseelliseen maaja
metsätalousalueeseen.
Riittävän
tehokkaasti
toteutettuna
alueen
yhdyskuntarakenne voidaan saada toimivaksi ja kustannuksiltaan kohtuulliseksi.
Alueelle osoitettu RM-alue osittain hajottaa Kasnäsin niemen matkailupalveluiden
sijoittumista, mutta toisaalta mahdollistaa matkailupalveluiden keskittämistä
Kemiönsaaren kunnan mittakaavassa nimenomaan Kasnäsin saarelle.
4.4.2 Vaikutukset liikenteeseen
Kasnäsin matkailupalveluiden kehittyessä kävijämäärät hotelli- ja kylpyläalueella
saattavat kasvaa ja liikenne lisääntyä Kasnäsintiellä. Liikennemäärää Kasnäsintiellä ja
pysäköintialueiden tarvetta lisää mahdollisesti myös Örön saaren matkailupalveluiden
kehittyminen. Osa-alueelle B osoitetut uudet asuintontit ja matkailualue lisäävät myös
osaltaan Kasnäsintien ja sille johtavien Hirvitien ja Högsårantien liikennettä.
Täydennetään ehdotusvaiheessa suunnitteluratkaisujen tarkennuttua ja saadun
palautteen perusteella.
Asemakaavan toteutuessa liittymät Kasnäsintielle vähenevät.
4.4.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen
Kasnäsissä ei ole kunnallista vesi- ja viemäriverkostoa. Uusien katualueiden ja
kunnallistekniikan rakentamisen myötä kunnalle aiheutuu kustannuksia, joita voidaan
maankäyttösopimusten perusteella jakaa alueen asemakaavoituksesta hyötyvien
yksityisten maanomistajien kanssa. Kustannuksia lisää saaren etäisyys olemassa
olevasta vesi- ja viemäriverkosta. Uudisrakentaminen sijoittuu olemassa olevan
rakentamisen yhteyteen sitä tiivistäen tai osa-alueella B uudisrakentamista osoitetaan
kaavaselostus
24 (25)
18.5.2015
riittävän tehokkaasti, jolloin alueelle toteutettava kunnallistekniikka voidaan kuitenkin
rakentaa kustannustehokkaammin kuin hajallaan olevaan rakenteeseen.
4.4.4 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan
Asemakaava-alueen maisemalliset arvot on tunnistettu ja uudisrakentaminen on
osoitettu maisemallisesti sopiviin paikkoihin.
4.4.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Asemakaavalla päivitetään alueella voimassa oleva tilanne sen kehittämistarpeet
huomioiden. Asemakaavan toteutuminen tiivistää Kasnäsin alueen rakennetta. Kaava
tuo alueelle lisää rakennuspaikkoja erityisesti asumiseen, matkailupalveluille ja
pienteollisuudelle, mikä elävöittää ja tukee alueen palveluja työpaikkatarjontaa.
4.4.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja suojeltavaan rakennusperintöön
Kaava-alueelle on laadittu Varsinais-Suomen maakuntamuseon toimesta rakennusinventointi. Kaavaa laadittaessa suojeltavaksi osoitettujen rakennusten
kohtuullisuus on tutkittu ja suojelumääräysten antaminen perustuu MRL:n 57.2
§:ään.
Asemakaavoitukseen ryhdyttäessä alueella sijaitsevat muinaismuistot on selvitetty ja
niiden sijainti on huomioitu kaavaratkaisussa.
4.4.7 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin
Kaavaratkaisu huomioi luontoarvot kaavan yhteydessä laadittujen selvitysten
mukaisesti. Lepakkojen elinympäristöjen yhteyteen on kuitenkin osoitettu useassa
kohtaa muu suojelun kanssa päällekkäinen käyttötarkoitus, joten lepakkojen
elinympäristöjen säilymistä tulee kaavan toteutuessa seurata. Täydennetään
ehdotusvaiheessa suunnitteluratkaisujen tarkennuttua ja saadun palautteen
perusteella.
4.4.8 Vaikutukset virkistykseen
Kaava-alueen virkistysmahdollisuudet lisääntyvät, sillä asemakaavassa on osoitettu
lähivirkistysmetsää ja osa ranta-alueesta on osoitettu maaja metsätalousalueena,
jolla on suojeluarvoja. Myös matkailupalveluiden kehittämismahdollisuudet lisäävät
virkistysmahdollisuuksia ja runsaat venevalkama-alueet ja yleiset pysäköintialueet
parantavat veneilymahdollisuuksia. Kaava-alueen B-osa-alueella ranta-alueet on
osoitettu puistoalueina VP tai maaja metsätalousalueina M, jolloin rannat ovat
pääasiassa yleisessä käytössä. Ranta-alueella kulkee myös kevyen liikenteen väylä ja
sinne on osoitettu rakennusalue leikkipuistolle. Rannoille osoitetut saunojen
rakennusalat ja venevalkama-alueet rajaavat rannat kuitenkin osittain yksityisiksi tai
puoliyksityisiksi ja estävät näiltä osin rantojen julkisen käytön.
4.4.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristön terveyteen ja viihtyisyyteen
Kaavaratkaisu huomioi luontoarvot kaavan yhteydessä laadittujen selvitysten
mukaisesti,
mikä
mahdollistaa
luonnon
monimuotoisuuden
säilymisen
ja
elinympäristön
terveellisyyden.
Täydennetään
ehdotusvaiheessa
suunnitteluratkaisujen tarkennuttua ja saadun palautteen perusteella.
kaavaselostus
25 (25)
18.5.2015
5
5.1
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Kaavaselostuksen liitteenä 3 on osa-aluetta B koskeva havainnekuva, missä on
esitetty yksi mahdollinen toteuttamistapa alueen rakentamiselle.
5.2
Toteuttaminen, ajoitus ja seuranta
Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.
Aikaisemmin asemakaavoitetulla alueella maankäyttö on suurelta osin jo toteutunut
ja
kaavan
toteuttaminen
on
lähinnä
alueen
maankäytön
tehostamista
täydennysrakentamisella. Uudisrakentamisen yhdyskuntatekninen huolto, kuten
käyttöveden saanti ja jäteveden käsittely tulee kuitenkin ratkaista ennen
asemakaavan toteuttamista.
KIMITOÖNS KOMMUN
KIMITOÖNS KOMMUN
KASNÄS DETALJPLAN OCH
DETALJPLANEÄNDRING
Program för deltagande och bedömning (PDB)
18.5.2015
P20134P001
Program för
deltagande och
bedömning PDB
Heinilä Maritta
18.5.2015
Innehåll
1
VAD PLANERAS OCH VAR? ................................................................................................ 1
2
VILKA BESLUT, AVTAL, PLANER OCH UTREDNINGAR FINNS I BAKGRUNDEN? ......................... 3
2.1
Landskapsplan ........................................................................................................ 3
2.2
Stranddelgeneralplan ............................................................................................... 4
2.3
Detaljplan ............................................................................................................... 5
2.4
Kulturmiljö och landskap .......................................................................................... 8
2.4.1
Byggd kulturmiljö.......................................................................................... 8
2.4.2
Fornlämningar .............................................................................................. 8
2.4.3
Landskapsutredning ...................................................................................... 8
2.5
Naturinventeringar................................................................................................... 8
2.6
Trafik ..................................................................................................................... 9
2.6.1
Utredning av trafikbehov och lönsamhet på Örö ................................................ 9
3
KONSEKVENSER SOM SKA BEDÖMAS ................................................................................. 9
4
INTRESSENTER .............................................................................................................. 10
5
PLANARBETETS SKEDEN, UPPSKATTAT TIDSSCHEMA SAMT DELTAGANDE ............................ 11
6
5.1
Anhängiggörande................................................................................................... 11
5.2
Utkastsskede ........................................................................................................ 11
5.3
Förslagsskede ....................................................................................................... 11
5.4
Godkännande ........................................................................................................ 11
5.5
Information........................................................................................................... 12
KONTAKTUPPGIFTER ...................................................................................................... 12
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Program för deltagande
och bedömning
1 (12)
KIMITOÖNS KOMMUN
KASNÄS DETALJPLAN OCH DETALJPLANEÄNDRING
I enlighet med 63 § i markanvändnings- och bygglagen ska
planläggningsarbetet omfatta ett med avseende på planens omfattning och
innehåll nödvändigt program för deltagande och växelverkan samt för
bedömning av planens konsekvenser. Programmet för deltagande och
bedömning framläggs i samband med kungörelsen om att frågan om
planläggning har väckts. Intressenterna bereds möjlighet att uttala sin åsikt
om programmet för deltagande och bedömning.
I ett program för deltagande och bedömning berättas vad som planeras och
var, vilka som är planarbetets intressenter, var och hur det är möjligt att
påverka planeringen, det uppskattade tidsschemat, utgångspunkter för
planarbetet, mål samt de utredningar som görs under arbetets gång samt
konsekvensbedömningar.
Programmet för deltagande och bedömning uppdateras vid behov då arbetet
framskrider.
1
VAD PLANERAS OCH VAR?
Planområdet ligger i Kasnäsområdet i Kimitoöns kommun. I samband med
planläggningsbeslutet beträffande området föreslogs att storleken av det
område som ska detaljplaneras ska omfatta nästan hela Kasnäs uddes
område. Planområdet har indelats i delområdena A, B, C och D av vilka
delområde D omfattade ett landområde som reserverats för vindkraft.
Tekniska nämnden fattade 28.4.2014 § 73 beslut om att lägga ner
vindkraftsplaneringen i Kasnäs, vilket ledde till att man strök delområde D. De
utredningar som gjorts för detaljplaneringen omfattar hela planområdet.
Områdena A - D som ska planläggas enligt planläggningsbeslutet.
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
När det gäller planläggningen har man beslutat att framskrida så att
delområde A och i den norra delen av delområde B detaljplaneras i det första
skedet. A-området omfattar de delar av området som planlagts tidigare. I den
norra delen av delområde B planeras ett havsnära bostadsområde med
småhus, ett rekreationsområde som utnyttjar strandområdena samt
turistfunktioner. Delområde C omfattar den äldsta bebyggelsen i Kasnäs
byområde samt jordoch skogsbruksområden i de östra delarna av Kasnäs
udde. I fråga om detta samt den södra delen av delområde B fortsätter
planläggningen vid senare överenskommen tidpunkt.
I samband med planläggningen görs vid behov ändringar i delområdenas och
planområdets gränser.
Till vänster planområde A och till höger planområde B.
Delområde A omfattar tidigare detaljplanerade områden i den södra delen av
ön. I samband med detaljplaneändringen beaktas den markanvändning som
verkställts på området, som delvis avviker från de gällande detaljplanerna.
Dessutom förbereder man sig på att utveckla både de interna
turistfunktionerna i Kasnäs och fiskindustrin, och förbereder sig på att
parkeringsbehoven ökar till följd av turismens utveckling. Området omfattar
cirka 45 ha.
Den norra delen av planeringsområde B omfattar markområden som ägs av
Salo stad och av en privatperson. Syftet är att dessa områden ska
detaljplaneras för boendeoch turistfunktionsbehov. Markanvändningen på
området
har
undersökts
genom
att
utarbeta
alternativa
markanvändningsutkast och genom att föra diskussioner tillsammans med
markägarna på området. Planområde B har en yta på cirka 95 hektar.
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
och bedömning
3 (12)
2 VILKA BESLUT, AVTAL, PLANER OCH UTREDNINGAR FINNS I
BAKGRUNDEN?
Planarbetet har inletts på initiativ av kommunstyrelsen. Beslutet om att inleda
planarbetet fattades av kommunstyrelsen 21.8.2012.
Kimitoöns kommun ingår markanvändningsavtal med de största markägarna
på området i enlighet med § 91 b i MBL efter framläggandet av ettdera
planutkastet eller planförslaget, innan planen godkänns. Markanvändningsavtalen innehåller överenskommelser om bl.a. på vilket sätt kostnaderna
för samhällsbyggande på området ska delas mellan kommunen och
markägarna. I markanvändningsavtalet är det inte möjligt att avtala om
planernas innehåll.
Utöver de plannivåer som presenteras nedan styrs planeringen av
markanvändningen på området av de riksomfattande målen för
områdesanvändningen som utgör en del av markanvändnings- och
bygglagens (MBL) system för planering av områdesanvändningen.
2.1
Landskapsplan
Egentliga Finlands landskapsplan har för regionen Åbolands del godkänts av
landskapsfullmäktige 10.12.2010. Miljöministeriet fastställde landskapsplanen
20.3.2013 § 201. Vid fastställandet ersatte landskapsplanen de tidigare
regionplanerna.
I landskapsplanen anvisas planområdet till en stor del som jordoch
skogsbruks-/utflykts-/rekreationsområde (MRV). I den västra delen av
planområdet har det anvisats ett rekreationsområde (V), i den södra delen ett
mål för utflykts-/turistfunktioner (r901) och Kasnäs byområde (at820). På
planområdet går förbindelseväg 1830 och i anknytning till den anvisas en
riktgivande friluftsled. I den södra delen av området anvisas en hamn för ett
förbindelsefartyg (bild på ett ankare) och på den västra sidan anvisas en
båtfarled och ett behov av vattentrafikförbindelse. I planen ingår även tre
fornlämningsobjekt som finns på området (sm).
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Utdrag ur Egentliga Finlands landskapsplan.
2.2
Stranddelgeneralplan
På området gäller också stranddelgeneralplanen för Dragsfjärds västra
skärgård som fastställts år 2003.
I stranddelgeneralplanen ingår bl.a. följande områden:





Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
byområde (AT)
jordoch skogsbruksdominerade områden (M, M-1)
områden för turisttjänster (RM)
semesterbostadsområden (RA)
båtplatser (LV)
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
och bedömning
5 (12)
Utdrag ur stranddelgeneralplanen
2.3
Detaljplan
Planområde A är ett detaljplanerat område. På området finns en detaljplan
som godkändes år 1990 (bild nedan, ej i skala) där ändringar gjorts åren
1993, 1997 och 2006 (bilder på följande sidor).
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Ändring av byggnadsplan 1991
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
och bedömning
7 (12)
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
2.4
Kulturmiljö och landskap
2.4.1
Byggd kulturmiljö
Egentliga Finlands landskapsmuseum har gjort en uppdatering av en
byggnadsinventering under år 2011. Resultaten från inventeringen beaktas då
detaljplanen upprättas.
På planområdet finns inga bebyggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY).
2.4.2
Fornlämningar
I det fornlämningsregister som upprätthålls av Museiverket har en fast
fornlämning
(Näset,
40010079,
gravplatser)
samt
två
eventuella
fornlämningar (Rävberget, 40000009, stenkonstruktioner och Byholmen,
40000010, stenkonstruktioner) markerats på planområdet.
En arkeologisk inventering har gjorts för området som bakgrundsutredning till
detaljplaneringen år 2013. Inventeringen gjordes av FM Kalle Luoto
(Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy).
2.4.3
Landskapsutredning
En landskapsutredning har gjorts för området år 2014 som bakgrundsutredning
till detaljplanen (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Riikka Ger).
2.5
Naturinventeringar
En naturutredning har gjorts för området år 2014 som bakgrundsutredning till
detaljplanen (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Tiina Mäkelä). Utredningen
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
och bedömning
9 (12)
preciserar en naturutredning som gjordes år 1992 (Bondestam, Kristoffer:
Naturinventering i Dragsfjärds västra skärgård. Dragsfjärds kommun 1992).
2.6
Trafik
2.6.1 Utredning av trafikbehov och lönsamhet på Örö
Brahea-centret vid Åbo universitets utbildnings- och forskningscenter för
sjöfart har gjort en utredning av de turistfunktioner som planeras till Örö och
deras lönsamhet. Utredningen gjordes år 2014. Utifrån utredningen lämpar
sig Kasnäs som huvudsaklig servicelinje för Örö och som rutt för tung trafik.
På grund av ökad turism medför detta behov av service och
parkeringsområden till Kasnäs.
3
KONSEKVENSER SOM SKA BEDÖMAS
Konsekvenser bedöms i olika skeden under
bedömningen rapporteras i planbeskrivningen.
Vid
bedömningen
av
detaljplanens
uppmärksamhet vid bl.a. följande:
hela
planprocessen.
konsekvenser
Om
fästs
- områdes- och samhällsstruktur
- trafik
- samhälls- och energiekonomi
- natur och naturresurser
- landskap och tätortsbild
- kulturarv och byggd miljö
- människornas levnadsförhållanden och livsmiljö
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
I konsekvensbedömningen i detta detaljplanearbete har bl.a.
följande områden prioriterats:
-
4
samhällsstrukturens funktion, sammanhållenhet och ekonomi
natur, rekreation och turism
kommunens attraktionskraft
sundhet och trivsel i miljön
trafik och parkering
INTRESSENTER
Intressenter har möjlighet att framföra sina åsikter och anmärkningar under
framläggandet i planutkasts- och planförslagsskedet. Om inledandet av
planarbetet, framläggandet av programmet för deltagande och bedömning
samt om beredningen av planen meddelas i lokaltidningen samt på
kommunens anslagstavla och webbplats.
Intressenter är bland annat följande:
- markägare, invånare och semesterinvånare i det område som ska planläggas
- angränsande grannar och övriga invånare i närområdet
- företagare
- föreningar som är verksamma på området
- Följande förvaltningsorgan inom Kimitoöns kommun:
- bygg- och miljötillsynsnämnden
- tekniska nämnden
- skärgårdsnämnden
- styrelsen för Kimitoöns vattenaffärsverk
- brand- och räddningsväsendet
- kommunstyrelsen
- kommunfullmäktige
- NTM-centralen i Egentliga Finland:
- Trafik och infrastruktur
- Miljö och naturtillgångar
- Egentliga Finlands förbund
- Trafikverket
- Åbo landskapsmuseet
- Fornlämningar
- Bebyggd miljö
- Forststyrelsen
- Försvarsmakten
- Räddningsverket i Egentliga Finland
Förteckningen över intressenterna kan kompletteras vid behov.
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
och bedömning
11 (12)
5
PLANARBETETS SKEDEN, UPPSKATTAT TIDSSCHEMA SAMT
DELTAGANDE
5.1
Anhängiggörande
Beslutet om att inleda planläggningen fattades 21.8.2014. Upprättandet av
detaljplanen inleddes i februari 2012. I inledningsskedet ordnades ett
myndighetsmöte om planen 25.10.2013 vid NTM-centralen i Egentliga
Finland.
Om anhängiggörandet av detaljplanen och detaljplaneändringen och om
framläggandet av programmet för deltagande och bedömning informeras i
lokaltidningen, på Kimitoöns kommuns anslagstavla och på kommunens
webbplats.
Programmet för deltagande och bedömning (PDB) framläggs och under tiden
för framläggandet har intressenter och kommunens invånare möjlighet att
framföra sina åsikter om de metoder för deltagande och bedömning som ingår
i programmet samt om planens konsekvensbedömning. Programmet för
deltagande
och
bedömning
kompletteras
vid
behov
under
planläggningsprocessen.
5.2
Utkastsskede
Utifrån utgångsmaterialet, upprättade utredningar och planeringsmål
upprättas ett planutkast. Utkastsmaterialet för detaljplanen framläggs för
inlämnande av åsikter. Om framläggandet informeras offentligt.
Intressenter har möjlighet att framföra sin åsikt om planutkastet under tiden
för framläggandet. Åsikten bör skickas skriftligt till Kimitoöns kommun innan
tiden för framläggandet har gått ut. Planutkastet framläggs i juni 2015. Om
utkastet begärs preliminära utlåtanden från delaktiga myndigheter. Den
inlämnade responsen behandlas och till dem upprättas planläggarens
bemötanden.
5.3
Förslagsskede
Planförslaget upprättas utifrån respons och preciserade uppgifter som
inlämnats om utkastet. Förslaget till detaljplan är enligt den preliminära
tidtabellen framlagt i hösten-vinter 2015.
Om framläggandet av delgeneralplanen informeras offentligt. Intressenter har
rätt att framföra en skriftlig anmärkning om planförslaget. Anmärkningen bör
skickas skriftligt till Kimitoöns kommun innan tiden för framläggandet har gått
ut. Om förslaget till detaljplan begärs utlåtanden från myndigheter. Vid behov
ordnas ett myndighetsmöte beträffande detaljplanen i planens förslagsskede.
Till de anmärkningar och utlåtanden som inlämnats om planförslaget ges
bemötanden med motiveringar.
5.4
Godkännande
Kimitoöns
kommunfullmäktige
godkänner
detaljplanen
och
detaljplaneändringen. Målet är att planändringen godkänns våren 2016.
Protokollet om beslutet om planens godkännande hålls offentligt framlagt.
Från och med framläggandet inleds en 30 dagars besvärstid då det är möjligt
att söka ändring i beslutet att godkänna planen genom att överklaga till
förvaltningsdomstolen och vidare till högsta förvaltningsdomstolen. I övrigt
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
blir planen lagkraftig efter besvärstiden, det datum då godkännandet av
planen har kungjorts offentligt.
5.5 Information
Kimitoöns kommun kungör sina meddelanden i lokaltidningen och
kommunens webbplats. Det material som framläggs hålls framlagt
kommunens anslagstavla och på stadens webbplats.
6
på
på
KONTAKTUPPGIFTER
Frågor som berör planläggningen riktas till
Åke Lindeberg
planläggningsarkitekt
arkitekt SAFA
Vretavägen 19
25700 KIMITO
tfn (02) 426 0880
fax. (02) 426 0185
e-post. [email protected]
Maritta Heinilä
planeringschef
arkitekt SAFA YKS-506
Pyhäjärvenkatu 1
33200 TAMMERFORS
tfn 0447046267
e-post: [email protected]
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
18.5.2015
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma OAS
1 (1)
Liite 2
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
KEMIÖNSAAREN KUNTA
KASNÄSIN ASEMAKAAVA JA
ASEMAKAAVAN MUUTOS
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS
18.5.2015
P20134P001
Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma
OAS
Heinilä Maritta
18.5.2015
Sisällysluettelo
1
Mitä ja missä on suunnitteilla? ........................................................................................... 1
2
Mitä päätöksiä, sopimuksia, suunnitelmia ja selvityksiä on taustalla? ...................................... 2
2.1
Maakuntakaava ....................................................................................................... 3
2.2
Rantaosayleiskaava ................................................................................................. 4
2.3
Asemakaava ........................................................................................................... 5
2.4
Kulttuuriympäristö ja maisema .................................................................................. 7
2.4.1
Rakennettu kulttuuriympäristö ........................................................................ 7
2.4.2
Muinaisjäännökset......................................................................................... 7
2.4.3
Maisemaselvitys ............................................................................................ 7
2.5
Luontoinventoinnit ................................................................................................... 8
2.6
Liikenne ................................................................................................................. 8
2.6.1
Selvitys Örön saaren liikennetarpeista ja kannattavuudesta ................................ 8
3
Arvioitavat vaikutukset ..................................................................................................... 8
4
Osalliset ......................................................................................................................... 9
5
Kaavatyön vaiheet, arvioitu aikataulu ja osallistuminen ...................................................... 10
6
5.1
Kaavoituksen vireilletulo ......................................................................................... 10
5.2
Luonnosvaihe ........................................................................................................ 10
5.3
Ehdotusvaihe ........................................................................................................ 10
5.4
Hyväksymisvaihe ................................................................................................... 10
5.5
Tiedottaminen ....................................................................................................... 11
Yhteystiedot .................................................................................................................. 11
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Osallistumis- ja
1 (11)
KEMIÖNSAAREN KUNTA
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumisja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
Osallistumisja
arviointisuunnitelma
asetetaan
nähtäville
kaavan
vireilletulosta ilmoittamisen yhteydessä. Osalliset voivat lausua mielipiteensä
osallistumisja arviointisuunnitelmasta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan mitä on suunnitteilla ja
missä, ketkä ovat kaavatyön osalliset, milloin ja miten alueen suunnitteluun
voi vaikuttaa, arvioitu aikataulu, suunnittelutyön lähtökohdat, tavoitteet ja
työn aikana tehtävät selvitykset sekä vaikutusten arvioinnit.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa työn edetessä.
1
MITÄ JA MISSÄ ON SUUNNITTEILLA?
Kaava-alue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa Kasnäsin alueella.
Aluetta
koskevan kaavoituspäätöksen yhteydessä asemakaavoitettavan alueen
suuruus on esitetty käsittävän lähes koko Kasnäsin niemen alueen.
Suunnittelualue on jaettu osa-alueisiin A, B, C ja D, joista osa-alue D käsitti
tuulivoimaloita varten varatun maa-alueen. Tekninen lautakunta on kuitenkin
28.4.2014 §73 päättänyt lopettaa tuulivoimasuunnittelun Kasnäsissa, jolloin
osa-alueesta D päätettiin luopua. Asemakaavoitusta varten laaditut
selvitykset käsittävät koko suunnittelualueen.
Kaavoituspäätöksen mukaiset kaavoitettavat alueet A-D.
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kaavoituksen osalta on päätetty edetä siten, että ensimmäisessä vaiheessa
asemakaava laaditaan osa-alueelle A ja osa-alueen B pohjoisosaan. A-alue
käsittää alueen aikaisemmin asemakaavoitetut alueet. Osa-alueen B
pohjoisosaan suunnitellaan merenläheinen asuinpientaloalue, ranta-alueita
hyödyntävä virkistysalue ja matkailutoimintoja. Osa-alue C käsittää Kasnäsin
kyläalueen vanhimman asutuksen sekä maaja metsätalousalueita Kasnäsin
niemen itäosissa. Tämän sekä osa-alueen B eteläosan suhteen kaavoitusta
jatketaan myöhemmin päätettävänä ajankohtana.
Kaavoituksen yhteydessä osa-alueiden
tehdään tarvittaessa muutoksia.
ja
suunnittelualueen
rajauksiin
Vasemmalla kaava-alue A ja oikealla kaava-alue B.
Osa-alue A käsittää aikaisemmin asemakaavoitetut alueet saaren eteläosassa.
Asemakaavamuutoksen
yhteydessä
huomioidaan
alueella
toteutunut
maankäyttö, joka osittain poikkeaa voimassa olevista asemakaavoista. Lisäksi
varaudutaan
sekä
Kasnäsin
sisäisten
matkailutoimintojen
että
kalateollisuuden kehittämiseen ja varaudutaan matkailun kehittymisestä
aiheutuviin lisääntyviin pysäköintitarpeisiin. Alueen pinta-ala on noin 45 ha.
Suunnittelualueen B pohjoisosa käsittää Salon kaupungin ja yksityisen
omistamat maa-alueet, jotka on tarkoitus asemakaavoittaa asumisen ja
matkailupalveluiden tarpeisiin. Alueen maankäyttöä on tutkittu laatimalla
vaihtoehtoisia maankäyttöluonnoksia ja käymällä keskusteluja alueen
maanomistajien kanssa. Alueen B pinta-ala on noin 95 ha.
2
MITÄ PÄÄTÖKSIÄ, SOPIMUKSIA, SUUNNITELMIA JA
SELVITYKSIÄ ON TAUSTALLA?
Kaavatyöhön on ryhdytty kunnanhallituksen aloitteesta. Kaavoituspäätös on
tehty 21.8.2012.
Kemiönsaaren kunta tekee alueen suurimpien maanomistajien kanssa
maankäyttösopimukset MRL 91 b § mukaisesti joko kaavaluonnoksen tai
kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen ennen kaavan hyväksymistä.
Maankäyttösopimuksissa
sovitaan
mm.
siitä,
millä
tavalla
alueen
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Osallistumis- ja
3 (11)
yhdyskuntarakentamisen kustannukset jaetaan kunnan ja maanomistajan
kesken. Maankäyttösopimuksissa ei voida sopia kaavojen sisällöstä.
Seuraavana esitettyjen kaavatasojen lisäksi alueen maankäytönsuunnittelua
ohjaavat
valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet,
jotka
ovat
osa
maankäyttöja
rakennuslain
mukaista
alueidenkäytön
suunnittelujärjestelmää.
2.1
Maakuntakaava
Varsinais-Suomen maakuntakaava Turunmaan osalta on maakuntavaltuuston
10.12.2010 hyväksymä. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan
20.3.2013 § 201. Vahvistuttuaan maakuntakaava korvasi aiemmat
seutukaavat.
Maakuntakaavassa suunnittelualue on suurelta osin maaja metsätalous/retkeily-/virkistysaluetta (MRV). Suunnittelualueen länsiosaan on
merkitty virkistysalue (V), eteläosaan retkeily-/matkailutoimintojen kohde
(r901) ja Kasnäsin kyläalue (at820). Suunnittelualueella kulkee yhdystie
1830, jonka yhteyteen on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Alueen eteläosaan
on merkitty yhteysalussatama (ankkurin kuva) ja länsipuolelle veneväylä ja
vesiliikenteen yhteystarve. Kaavaan on merkitty myös kolme alueella
sijaitsevaa muinaisjäännöskohdetta (sm).
Ote varsinais-Suomen maakuntakaavasta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
2.2
Rantaosayleiskaava
Alueella on voimassa vuonna 2003 vahvistettu Dragsfjärdin läntisen saariston
rantaosayleiskaava.
Rantaosayleiskaavassa alueella on mm.





kyläaluetta (AT)
maaja metsätalousvaltaista alueita(M, M-1)
matkailupalveluiden alueita (RM)
loma-asuntoalueita (RA)
venevalkama (LV)
Alla on ote rantaosayleiskaavasta.
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
2.3
Osallistumis- ja
5 (11)
Asemakaava
Suunnittelualue A on asemakaavoitettu alue. Alueelle sijoittuu vuonna 1990
hyväksytty asemakaava (kuva alla, ei mittakaavassa), johon on tehty
muutoksia vuosina 1993, 1997 ja 2006 (kuvat seuraavilla sivuilla).
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Osallistumis- ja
7 (11)
2.4
Kulttuuriympäristö ja maisema
2.4.1
Rakennettu kulttuuriympäristö
Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut vuoden 2011 aikana
rakennusinventoinnin päivityksen, jonka tulokset huomioidaan asemakaavaa
laadittaessa.
Suunnittelualueeseen ei sisälly valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja
kulttuuriympäristöjä RKY.
2.4.2
Muinaisjäännökset
Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä suunnittelualueelle
on merkitty kiinteä muinaisjäännös (Näset, 40010079, hautapaikat), sekä
kaksi mahdollista muinaisjäännöstä (Rävberget, 40000009, kivirakenteet ja
Byholmen, 40000010, kivirakenteet).
Alueelle
on
laadittu
arkeologinen
inventointi
asemakaavoituksen
taustaselvityksenä vuonna 2013. Inventoinnin on laatinut FM kalle Luoto
(Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy)
2.4.3
Maisemaselvitys
Alueelle
on
laadittu
maisemaselvitys
vuonna
2014
asemakaavan
taustaselvityksenä (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Riikka Ger).
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
2.5
Luontoinventoinnit
Alueelle
on
laadittu
luontoselvitys
vuonna
2014
asemakaavan
taustaselvityksenä (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Tiina Mäkelä), joka
tarkentaa vuonna 1992 laadittua luontoselvitystä (Bondestam, Kristoffer:
Naturinventering i Dragsfjärds västra skärgård. Dragsfjärds kommun 1992).
2.6
Liikenne
2.6.1 Selvitys Örön saaren liikennetarpeista ja kannattavuudesta
Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Turun yliopiston Braheakeskus
on
laatinut
selvityksen
Örön
saarelle
suunniteltujen
matkailutoimintojen liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta. Selvitys on
laadittu vuonna 2014. Sen perusteella Kasnäs soveltuu pääasialliseksi Örön
huoltolinjaksi ja raskaan liikenteen reitiksi. Tämä aiheuttaa Kasnäsiin
palveluiden ja pysäköintialueiden tarpeita matkailun kasvusta johtuen.
3
ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET
Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen eri vaiheissa. Arviointi
raportoidaan kaavaselostuksessa.
Asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm.:
- alue- ja yhdyskuntarakenteeseen
- liikenteeseen
- yhdyskunta- ja energiatalouteen
- luontoon ja luonnonvaroihin
- maisemaan ja taajamakuvaan
- kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
- ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Osallistumis- ja
9 (11)
Tässä asemakaavatyössä vaikutuksia arvioitaessa
painopistealueita ovat mm.:
-
4
yhdyskuntarakenteen toimivuus, eheys ja taloudellisuus
luonto, virkistys ja matkailu
kunnan vetovoimaisuus
terveellisyys ja ympäristön viihtyisyys
liikenne ja pysäköinti
OSALLISET
Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan
nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Kaavatyön
käynnistymisestä, osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja
kaavan
valmistelusta
ilmoitetaan
paikallislehdessä
sekä
kunnan
ilmoitustaululla ja www-sivuilla.
Osallisia ovat mm. seuraavat tahot:
- kaavoitettavan alueen maanomistajat, asukkaat ja loma-asukkaat
- rajanaapurit ja lähialueen muut asukkaat
- yrittäjät
- paikkakunnalla vaikuttavat yhdistykset
- Kemiönsaaren kunnan ao. hallintoelimet:
- rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta
- tekninen lautakunta
- saaristolautakunta
- Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen johtokunta
- kunnanhallitus
- kunnanvaltuusto
- Varsinais-Suomen ELY-keskus:
- Liikenne ja infrastruktuuri
- Ympäristö ja luonnonvarat
- Varsinais-Suomen liitto
- Liikennevirasto
- Turun maakuntamuseo
- Muinaisjäännökset
- Rakennettu ympäristö
- Metsähallitus
- Puolustusvoimat
- Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa.
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
5
KAAVATYÖN VAIHEET, ARVIOITU AIKATAULU JA
OSALLISTUMINEN
5.1
Kaavoituksen vireilletulo
Kaavoituspäätös on tehty 21.8.2014. Asemakaavan laadintatyö käynnistyi
helmikuussa 2012. Kaavaa koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on
järjestetty 25.10.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa.
Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vireille tulosta ja osallistumisja
arviointisuunnitelman
nähtävillä
olosta
ilmoitetaan
paikallislehdessä,
Kemiönsaaren kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin
osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä
esitetyistä osallistumisja vuorovaikutusmenetelmistä sekä
kaavan
vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään
tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana.
5.2
Luonnosvaihe
Lähtöaineistojen, laadittujen selvitysten ja suunnittelutavoitteiden pohjalta
laaditaan kaavaluonnos. Asemakaavan luonnosaineisto asetetaan nähtäville
mielipiteiden esittämistä varten. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan
julkisesti.
Osallisilla
on
mahdollisuus
esittää
mielipiteensä
kaavaluonnoksesta
nähtävilläoloaikana. Mielipide on lähetettävä Kemiönsaaren kunnalle
kirjallisena ennen nähtävilläolon päättymistä. Kaavaluonnos on nähtävillä
kesäkuussa 2015. Luonnoksesta pyydetään alustavat lausunnot asianosaisilta
viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan kaavanlaatijan
vastineet.
5.3
Ehdotusvaihe
Kaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden
tietojen perusteella. Asemakaavaehdotus on alustavan aikataulun mukaan
nähtävillä syksyllä-talvella 2015.
Asemakaavan nähtävilläolosta ilmoitetaan julkisesti. Osallisilla on oikeus
tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava
kirjallisena Kemiönsaaren kunnalle ennen nähtävilläolon päättymistä.
Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Tarvittaessa
asemakaavasta
järjestetään
ehdotusvaiheessa
viranomaisneuvottelu.
Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan
perustellut vastineet.
5.4
Hyväksymisvaihe
Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan ja asemakaavan
muutoksen. Tavoitteena on, että kaavamuutos hyväksytään keväällä 2016.
Kaavan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä.
Nähtäville asettamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jolloin kaavan
hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla
hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin kaava
saa lainvoiman valitusajan jälkeen, sinä päivänä kun sen hyväksymisestä on
virallisesti kuulutettu.
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
5.5
Osallistumis- ja
11 (11)
Tiedottaminen
Kemiönsaaren kunta kuuluttaa ilmoituksistaan paikallislehdessä ja kunnan
internetsivuilla. Nähtäville asetettavat aineistot ovat esillä kunnan
ilmoitustaululla sekä Internetissä kunnan kotisivuilla.
6
YHTEYSTIEDOT
Kaavoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaavat
Åke Lindeberg
kaavoitusarkkitehti
arkkitehti SAFA
Vretantie 19
25700 KEMIÖ
Puh. (02) 426 0880
fax. (02) 426 0185
e-mail. [email protected]
Maritta Heinilä
suunnittelupäällikkö
arkkitehti SAFA YKS-506
Pyhäjärvenkatu 1
33200 TAMPERE
puh. 0447046267
e-mail. [email protected]
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
18.5.2015
Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi
Osallistumis- ja
1 (1)
Liite 2
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
12.9
59
20.0
KIMITÖÖN
DETALJPLAN FÖR KASNÄS OCH DETALJPLANEÄNDRING
5
35
8
4.3
Sektion B
Osa-alue B
2
13.3
18.5
9.9
65
18
1:102
71
20.4
1:2048
77
20.1
15.3
101
KEMIÖNSAARI
6:21
89
1:31
12
100
45
9
21.3
25
19
17.5
22.5
81
21.7
22.1
22
16
4.6
93
24
5
27.7
20.4
93
98
25.9
41
10.5
1:2000
86
1:96
16
29
M
25.3
26.7
3:70
18
14.3
23.1
1:97
26.2
luo
21
11
1:98
29.3
31
25
8
27
23
20.6
37
6:21
-1
22.5
9.1
22
NUMMER PÅ RIKTGIVANDE TOMT/BYGGNADSPLATS.
OHJEELLISEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN NUMERO.
RM-2
GATAN KATU
KATU
GATAN
400
MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE.
Korttelialueelle saa rakentaa kylpylän, loma-asuntoja, ravintola-, hotelli-, ja kerhotiloja,
huoltorakennuksia, urheilu- ja leikkikenttiä, pysäköintitiloja sekä asuntoja kiinteistön hoidon
kannalta välttämätön määrä. Alueelle saa lisäksi rakentaa grillikatoksia ja kioskeja. Yksittäisen
loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 80 m.²
3
Asemakaava koskee: kiinteistöjä 322-498-1-33, 322-498-2-64, 322-498-2-64, 322-498-3-70, 322-498-5-42,
322-498-6-21, 322-498-876-1,322-498-876-6
22.4
5:42
19
70
41
BYGGNADSRÄTT I KVADRATMETER VÅNINGSYTA.
RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ.
II
ROMERSK SIFFRA ANGER STÖRSTA TILLÅTNA ANTALET VÅNINGAR I BYGGNADERNA,
I BYGGNADEN ELLER I EN DEL DÄRAV.
ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN
OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN.
KVARTERSOMRÅDE FÖR BYGGNADER SOM BETJÄNAR TURISM.
RM-3
På kvartersområdet är det tillåtet att bygga bastu- och konferensutrymmen.
½ k II
ETT BRÅKTAL FRAMFÖR EN ROMERSK SIFFRA ANGER HUR STOR DEL AV AREALEN I
BYGGNADENS STÖRSTA VÅNING MAN FÅR ANVÄNDA I KÄLLARVÅNINGEN FÖR
UTRYMME SOM INRÄKNAS I VÅNINGSYTAN.
MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON EDESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN
OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KELLARIKERROKSESSA
KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKSI TILAKSI.
e=0.15
EXPLOATERINGSTAL, DVS. FÖRHÅLLANDET MELLAN VÅNINGSYTAN OCH TOMTENS/
BYGGNADSPLATSENS YTA.
TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN/RAKENNUSPAIKAN PINTA-ALAAN.
33.8
27.3
7
25.8
8.3
26.6
19.4
32
31.2
23.4
1:33
20
Asemakaavan muutos koskee: kiinteistöjä 322-498-1-80, 322-498-1-50, 322-498-1-79, 322-498-1-93, 322-498-1-81,
322-498-1-66, 322-498-1-92, 322-498-1-95,
322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322-498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72,
322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-1-17 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-20.
Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelit XX - XX, sekä puisto-, virkistys-, erityis-, maaja
metsätalous-, katu- ja liikennealueita ja vesialuetta.
26
33
1:99
luo-1
33.9
Korttelialueelle saa rakentaa sauna- ja kokoustiloja.
LYT
OMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG.
YLEISEN TIEN ALUE.
LS-1
HAMNOMRÅDE.
SATAMA-ALUE.
LV-1
SMÅBÅTSHAMN/SMÅBÅTSPLATS.
VENESATAMA/VENEVALKAMA.
35.2
34
29
29.3
18
DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH -BESTÄMMELSER:
5.0
25.8
32
TU
10
pp
GATAN KA
29.7
25.9
24.5
28
25
1
15
24.7
23.5
KVARTERSOMRÅDE FÖR SMÅHUS.
Området är avsett för byggande av småhus. På området är det även tillåtet att placera byggnader
som betjänar semester och fritid samt sådana små arbetsutrymmen som inte orsakar buller,
förorening av luften, tung trafik eller motsvarande miljöstörningar.
AP/RM
26.5
24.6
ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SJOITTAA MYÖS LOMAN- JA VAPAAAJAN VIETTOA PALVELEVAA TOIMINTAA.
Alue on tarkoitettu pientalojen rakentamiseen. alueelle saa sjoittaa myös lpoman- ja
vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia, sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu
melua, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai näihin verrattavaa ympäristöhäiriötä.
25
6
21
AO
23.4
25.6
KVARTERSOMRÅDE FÖR INDUSTRIBYGGNADER DÄR MILJÖN STÄLLER SÄRSKILDA
KRAV PÅ VERKSAMHETENS ART.
På området är det inte tillåtet att placera en anläggning som orsakar störningar för miljön i form
av buller, vibrationer, förorening av yt- och grundvatten, jordmån eller luft eller annan
motsvarande störning.
TY/A
23.3
25
12
EV
SKYDDSGRÖNOMRÅDE.
SUOJAVIHERALUE.
DEL AV OMRÅDE SOM SKALL PLANTERAS.
ISTUTETTAVA ALUEEN OSA.
GATA.
KATU.
JORD- OCH SKOGSBRUKSOMRÅDE.
MAA- JA METSÄTALOUSALUE.
M
TEOLLISUUSRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN
22
Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, pinta- ja
JORD- OCH SKOGSBRUKSOMRÅDE MED SÄRSKILDA MILJÖVÄRDEN.
MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA.
MY
pohjavesien, maaperän tai ilman pilaantumista tai muuta näihin verrattavaa häiriötä.
20.4
14.1
pp
GATA/VÄG RESERVERAD FÖR GÅNG- OCH CYKELTRAFIK.
JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU/TIE.
pp
DEL AV OMRÅDE SOM RESERVERATS FÖR FOTGÄNGARE OCH CYKLISTER.
JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA.
pp
RIKTGIVANDE DEL AV OMRÅDE SOM RESERVERATS FÖR FOTGÄNGARE OCH
CYKLISTER.
OHJEELLINEN JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA.
21.8
pp
e=0.20
GATA/VÄG RESERVERAD FÖR GÅNG- OCH CYKELTRAFIK DÄR SERVICETRAFIK ÄR
TILLÅTEN.
JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU/TIE, JOLLA HUOLTOAJO ON
SALLITTU.
pp/h
16
13
VP
PARK.
PUISTO.
VL
OMRÅDE FÖR NÄRREKREATION.
LÄHIVIRKISTYSALUE.
VATTENOMRÅDE.
VESIALUE.
W
18
12.4
5.3
3
876:2
ET
OMRÅDE FÖR BYGGNADER OCH ANLÄGGNINGAR FÖR SAMHÄLLSTEKNISK
FÖRSÖRJNING.
YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUE.
LINJE SOM ANGER TAKÅSENS RIKTNING.
RAKENNUKSEN HARJANSUUNTAA OSOITTAVA VIIVA.
LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA.
240
LV-1
KVARTERSOMRÅDE FÖR SMÅBÅTSHAMN/SMÅBÅTSPLATS.
Båtplatsområdet för privata tomter. I området är det tillåtet att bygga bryggor som
passar in i omgivningen.
19
2
21.2
s
LP
LV
RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA SAUNARAKENNUKSEN.
Numero osoittaa korttelialueen, jonka käyttöön rakennusala on tarkoitettu.
VENESATAMAN/VENEVALKAMAN KORTTELIALUE.
Yksityisten tonttien venevalkama-alue. Alueelle voi rakentaa ympäristöön sopivia laitureita.
KVARTERSOMRÅDE FÖR FRISTÅENDE SMÅHUS.
ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE.
8.0
XX
RM-1
BYGGNADSYTA DÄR EKONOMIBYGGNAD FÅR PLACERAS.
Siffran hänvisar till det kvartersområde till vilket byggnadsytan har anvisats.
s-XX
OMRÅDE FÖR ALLMÄN PARKERING.
YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE.
27.5
24.5
10.6
RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA TALOUSRAKENNUKSEN.
t
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:
4
M
8.5
NAMN PÅ GATA.
KADUN NIMI.
25.8
32
53
4.5
KVARTERSNUMMER.
KORTTELIN NUMERO.
2
På kvartersområdet är det tillåtet att bygga ett spa, semesterbostäder, restaurang-, hotell- och
klubbutrymmen, servicebyggnader, idrotts- och lekplatser, parkeringsutrymmen samt ett sådant
antal bostäder som är nödvändigt med tanke på fastighetsvården. På området är det dessutom
tillåtet att bygga grillplatser och kiosker. Våningsytan för en enskild semesterbostad får vara
högst 80 m².
Med detaljplanen och detaljplaneändringen bildas: Fastighet 322-498-1-80, 322-498-1-50, 322-498-1-79, 322-498-1-93,
322-498-1-81, 322-498-1-66, 322-498-1-92, 322-498-1-95,
322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322-498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72,
322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-1-17 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-2
322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322-498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72,
322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-1-17 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-20.
Genom detaljplanen och detaljplaneändringen bildas: Kvarteren XX-XX samt rekreations-, special-, jordoch
skogsbruks-, hamn- och båtplatsområde samt gatu- och trafikområden.
22.6
XX
18.5.2015
Detaljplaneändringen berör: Fastighet 322-498-1-33, 322-498-2-64, 322-498-2-64, 322-498-3-70, 322-498-5-42,
322-498-6-21, 322-498-876-1,322-498-876-6
5:26
RIKTGIVANDE TOMT-/BYGGNADSPLATSGRÄNS.
OHJEELLINEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN RAJA.
Korttelialueelle saa rakentaa loma-asuntoja, ravintola-, hotelli-, ja kerhotiloja, huoltorakennuksia,
saunoja, urheilu- ja leikkikenttiä, pysäköintitiloja sekä asuntoja kiinteistön hoidon kannalta
välttämätön määrä. Alueelle saa lisäksi rakentaa grillikatoksia ja kioskeja. Yksittäisen lomaasunnon kerrosala saa olla enintään 80 m².
25
1:101
RIKTGIVANDE GRÄNS FÖR OMRÅDE ELLER DEL AV OMRÅDE.
OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA.
På kvartersområdet är det tillåtet att bygga semesterbostäder, restaurang-, hotell- och
klubbutrymmen, servicebyggnader, bastur, idrotts- och lekplatser, parkeringsutrymmen samt
ett sådant antal bostäder som är nödvändigt med tanke på fastighetsvården. På området är det
dessutom tillåtet
tillåtet att
att bygga
bygga grillplatser
grillplatser och
och kiosker.
kiosker. Våningsytan
Våningsytan för
för en
en enskild
enskild semesterbostad
semesterbostad får
får
dessutom
vara högst 80 m².
RM-1
19.5
LINJE 3 M UTANFÖR PLANOMRÅDETS GRÄNS.
3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA.
ajo
KÖRFÖRBINDELSE.
AJOYHTEYS.
p
PARKERINGSPLATS.
PYSÄKÖIMISPAIKKA.
15.2
3:70
20.5
18.7
6
KVARTERS-, KVARTERSDELS- OCH OMRÅDESGRÄNS.
KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA.
5:42
GRÄNS FÖR DELOMRÅDE.
OSA-ALUEEN RAJA.
6:21
20.8
8
13
4.7
2:08 79
6
9
22
12
16
1
pp
½ k II
400
ajo
70
4.4
27
876:6
LV-1
7
15
1
2
TIE
ÄSIN
KASN
j
1
GEN
j
ÄSVÄ
3
j
1
4
1
j
8
8
j
j
3
4
6
6:21
11
ajo
3.9
3
11
3002.5
t
j
LYT
su
2.6
0:1830
4
1
P1
55
2.3
8
2.5
2.5
VL
6:19
LS
876:1
P4
4.1
11
2.7
4.3
6:20
3.6
11.0
6:21
10.2
5.0
5.7
19
8
1
9
TAMMERFORS / TAMPERE 18.5.2015
2
4.7
31
4.0
LV
120
5
3
8.7
170
2.1
Chefplanerare
Pääsuunnittelija
Inspektör
Tarkastaja
Acceptor
Hyväksyjä
Maritta Heinilä
Helena Ylinen
Tuomas Miettinen
DI, aluepäällikkö
2.2
15
3
4
17
5.3
3:67
2.2
0:1830
KIMITÖÖN / KEMIÖNSAARI
4
16.1
18
2.4
u
3.8
7.9
6:21
41
17.2
Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero
20
6:21
15
Pyhäjärvenkatu 1,
33200 Tampere
Puh. 0104090
www.fcg.fi
18.3
2
3
21
88
47
1.7
3.4
12
4.7
9
51
Valtuusto
4.7
kV
4
Nähtävillä
P5
42
20
7
2.1
1.3
49
II
3.4
13
5.0
29
1
3.2
1:17
P2
14 3.3
6.6
VP
YLEISET MÄÄRÄYKSET
Kaavakartalla määritellyn rakennusalan ulkopuolelle voidaan tarvittaessa sijoittaa teknistä huoltoa palvelevia
rakennelmia kuten muuntamoita, pumppaamoja sekä vesi- ja viemärijohdot. Rakennelmat tulee kuitenkin aina sijoittaa
niin, että hulevesien johtamiselle ei aiheudu haittaa.
2.0
II
e=0.50
13.6
11
71
2
12
2
TY
P3
10
6
s-XX
150
6:11
XX
AO
-2
su
2.3
5
7
3
3
W
30
6
5
12.6
luo
4.5
1
3.5
2.9
1:24
12
11.3
4
2
53
ALLMÄNNA BESTÄMMELSER
Konstruktioner för teknisk service, såsom transformatorstationer, pumpstationer samt vattenoch avloppsledningar kan
vid behov placeras utanför det på plankartan angivna byggnadsområdet. Konstruktionerna bör dock alltid placeras så
att de inte stör avledningen av dagvatten.
14
57
13
12.8
7.5
VP
1:69
53
lu
AO
5
W
3
5
9.5
14
2
o-
½ k II
400
2.5
17
1
su
2
14
TU 3
8
5.1
4
400
400
EV
1
t
122.0
4
1:47
5/1
4.3
3.2
5.8
LEIKKIALUE
1:78
13
16
14
110
LEKPLATS
le
9.6
4
p
6.7
II
e=0.20
5:42
5
N KA
GATA18.7
2 XX
3
6
1.6
5.6
½ k23.7II
400
18
6
98
5.2
74
4.8
1:33
78
ÄG
SV
AN
SL
US
ÅM
1
RM-1
6.4
s
9
10
2
½ k II
400
1:14
7
6.1
II
e=0.20
6.9
6
12
1:86
2.0
ET
6.4
8
7
13
11.0
1:62
23
23
2.7
12
1:70
BL
15
luo-1
22
24
1
21
31
VL
20.4
XX
AO
½ k II
400
nä
13
14
21
XX
AO
LP
1:77
5
6
pp
3
15
ANTIE
4.1
10
10
27
1
2
KASN
3
j
j
j
j
KU
OL
AP
/h
UN
pp
j
ST
BA
luo-2
8
luo-1
1:72
j
5.2
13.5
15
7
85
1.4
22
9
11
2
XX
AO
2
69
2
VL
1:87
2
10.0
24
2
3.2
200
7
25
1
8
1
13
27
1:78
8.3
3.0
10
6:21
24.8
4
150
VL
1
SINISIMPUK
j
9
j
9.5
SUOJELTAVA RAKENNUS
Paikallisesti arvokas rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä
säilyttää.
LV-1
3
1:25
5:25
4
250
sr-2
5.4
su
2.6
99
RM-2
1
BYGGNAD SOM SKA SKYDDAS
Lokalt värdefull byggnad. Byggnadens särdrag bör bevaras i samband med renovering eller
ombyggnad.
sr-2
876:2
50
j
4.6
6.3
9.1
9
3
½ k II
400
s-XX
876:1
24
9
26.3
pp
AO
40
5
W
s 60
6.2
5.1
98
14.5
20
1:71
9.8
16.4
2.2
US
20 kV
23
17
18.5
3
TIG
j
23
sm
19
4.7
EN
16
M
21.2
21.2
MY
21
42
2
GATAN KATU
18
13
22
TU
4
8
15
VL
25
II
ajo
400
j
KA
1
7.8
12
26
22
17.6
12.4
24.4
N
ajo
2.5
12
TA
6
AP/RM
9
1
GA
5
17.3
18.7
2
s 1:72
120
1:84
ajo
su
3.5
SUOJELU-/MUINAISMUISTOKOHDE TAI -ALUE.
Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen,
peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on
kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
28
4.6
su
pp
I
5
6
XX
AO
½ k II
400
2.2
LV-1
14
1400
1.7
2.1
2.5
p
1:62
71
70
3.6
1.3
20
II
e=0.20
3:14
93 26
j
16
20
3
3
1.0
1.6
37
82 1:90
su 3
4.5
13
su
LP
XX
RM-1
15.9
42
5.4
3.3
87
4.6
luo-2
6
7
le
1
XX
RM-3
5:29
15.2
25.5
35
10
17.6
15.4
3
1:33
100
15.4
16.7
2:64
18.3
2.2
s-XX
17.7
15.8
5.5
9
5
22.9
14.8
4
3.2
luo-1
80
11
II
e=0.20
2.3
2
SKYDDS- / FORNMINNESOBJEKT ELLER -OMRÅDE.
Fast fornlämning som är fridlyst enligt lagen om fornminnen (295/1963). En fast fornlämning
får inte utgrävas, överhöljas, ändras, skadas, tas bort eller rubbas på annat sätt. Utlåtande
bör begäras från museimyndigheten om planer som berör objektet.
sm
1
5 73
3.1
3
s25
5
13
9.0
3
2
1
LV-1
20
RM-1
sr-2
5.0
p
j
66
-2
6.6
3.0
175
EV
86
67
luo
4
pp
s-XX
6:21
14
-1
7
18.3
14.1
6
11
12
GATAN KATU
luo
8
9.8
j
3
5:04
72
2.1
21
58
j
1:81
8
7
5
15.4
3:70
3.4
pp
2.7
sm
VL
3.4
18.8
5:42
Rd
12
LP
1:95
63 3.8
2.1
s25
3
1:12
5
14.7
11.9
su
e=0.25
3.5
j
2.7
18
12.7
10
2
2.6
1:92
700
1:66
OMRÅDE SOM ÄR SÄRSKILT VIKTIGT MED TANKE PÅ NATURENS MÅNGFALD.
Med beteckningen anvisas en livsmiljö för fladdermöss.
LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE.
Merkinnällä on osoitettu lepakoiden elinympäristö.
2.9 5:42
5.3
69
3
TY/A
3.8
7.7
j
11
1
-1
4.3
22
1:106
200
3
14
4.5
9
j
EN 85
1
2
50
3.1
35
j
150
2.8
luo-2
1.511
74
5.4
6
1
4.3
2
12
IN
HOLM
GARP 50
3:13
4.9
0:1830
TIE
11
62
1.3
luo
SA
9
4
4
1:80
12 7
11
14
1
j
13
2
8
37
2.5
2
LP
1.9
14.1
2
VP
e=0.30
11
11.9
7
1:93
ET
j
7
6
2 GARPHO
4.6
41
LMSVÄG
1:50
78
63
16
11.5
90
91
65
64
3.4
20
nä
98
25
40
j
5
-1
luo
4
7
6
10.8
XX
AO
j
1:79
5 TY/A
II
1
12.1
II
2000
1:83
II
e=0.30 1
5
40
92
2.9
8.5
10
5
16.0
½ k II
400
1
4.2
3.0
5
3.0
4
TY/A
2.7
1:27
4
150
21
16
8.1
12
6
LP
2.6
3
KATU
3
2
15
800
52
su
13
1.8
luo-1
94
6
su
1.8
5
7.4
1
1:26
1:21
14.4
13
4.0
s-XX
6
3
1
GATAN
18 17
10.8
76
342.2 10075
33
32
60
4.7
4.7
5.2
15
7
2.6
5.2
17.6
16.0
2
½ k II
400
96
6:04
6.4
4
6.8
3.5
8
3
3.7
3
XX
AO
pp
4
2
2.6
17.4
3
6
175
-2
2
1
s-XX
128
3
68
9.2
DEL AV GATUOMRÅDES GRÄNS DÄR IN- OCH UTFART ÄR FÖRBJUDEN.
KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLIITTYMÄÄ.
127
4.5
3:73
2
3
UNGEFÄRLIGT LÄGE FÖR IN- OCH UTFART.
AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI.
7
6.6
62
7.1
6
3:14
67
4
17
4
8:1
4
5.6
6.9
1:10
12
2
5
9
18.3
7.7
luo
14.6
3
½ k II
400
FÖR LEDNING RESERVERAD DEL AV OMRÅDE.
JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA.
92103
2.6
6.4
11
4.2
4.4
8
2
10
XX
AO
7.4
4.5
pp
FÖR FRISIKTSOMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG RESERVERAD DEL AV OMRÅDE.
YLEISEN TIEN NÄKEMÄALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA.
90
77
125
4.1
8
4
876:1
nä
j
91
65
66
8
4.6
1
78
64
18
8
1
12
3:71
6:21
5.3
5:36
FÖR SKYDDSOMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG RESERVERAD DEL AV OMRÅDE.
YLEISEN TIEN SUOJA-ALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA.
11.0
11
4.4
11.1
2
16.6
18
0.6
10
2:19
14
13
Sektion A
Osa-alue A
18.4
14
1
16.3
13.4
su
89
24
4
16
2:08
2
15
2:64
16.6
10
1:33
YKS
ASIAKAS-TYÖNRO
1:2000
901L
Tiedosto
Kasnas_901L.dwg
5:42
Päiväys
75
47
Pohjakartta on ETRS GK23-tasokoordinaatistossa.
18.5.2015
Pääsuunn. Maritta Heinilä, arkkitehti SAFA YKS-506
Hyv.
Tuomas Miettinen, DI, aluepäällikkö
Suunn./Piirt. Pekka Seppänen / Lassi Tulonen
Tarkastaja
Helena Ylinen, arkkitehti SAFA YKS-305
Yhteyshenkilö Maritta Heinilä
A
S
KIMITÖÖN
RIKTGIVANDE GRÄNS FÖR OMRÅDE ELLER DEL AV OMRÅDE.
OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA.
På kvartersområdet är det tillåtet att bygga semesterbostäder, restaurang-, hotell- och
klubbutrymmen, servicebyggnader, bastur, idrotts- och lekplatser, parkeringsutrymmen samt
ett sådant antal bostäder som är nödvändigt med tanke på fastighetsvården. På området är det
dessutom tillåtet
tillåtet att
att bygga
bygga grillplatser
grillplatser och
och kiosker.
kiosker. Våningsytan
Våningsytan för
för en
en enskild
enskild semesterbostad
semesterbostad får
får
dessutom
vara högst 80 m².
RM-1
KEMIÖNSAARI
RIKTGIVANDE TOMT-/BYGGNADSPLATSGRÄNS.
OHJEELLINEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN RAJA.
XX
Korttelialueelle saa rakentaa loma-asuntoja, ravintola-, hotelli-, ja kerhotiloja, huoltorakennuksia,
saunoja, urheilu- ja leikkikenttiä, pysäköintitiloja sekä asuntoja kiinteistön hoidon kannalta
välttämätön määrä. Alueelle saa lisäksi rakentaa grillikatoksia ja kioskeja. Yksittäisen lomaasunnon kerrosala saa olla enintään 80 m².
1:2000
KVARTERSNUMMER.
KORTTELIN NUMERO.
2
NUMMER PÅ RIKTGIVANDE TOMT/BYGGNADSPLATS.
OHJEELLISEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN NUMERO.
18.5.2015
På kvartersområdet är det tillåtet att bygga ett spa, semesterbostäder, restaurang-, hotell- och
klubbutrymmen, servicebyggnader, idrotts- och lekplatser, parkeringsutrymmen samt ett sådant
antal bostäder som är nödvändigt med tanke på fastighetsvården. På området är det dessutom
tillåtet att bygga grillplatser och kiosker. Våningsytan för en enskild semesterbostad får vara
högst 80 m².
RM-2
Detaljplaneändringen berör: Fastighet 322-498-1-33, 322-498-2-64, 322-498-2-64, 322-498-3-70, 322-498-5-42,
322-498-6-21, 322-498-876-1,322-498-876-6
Med detaljplanen och detaljplaneändringen bildas: Fastighet 322-498-1-80, 322-498-1-50, 322-498-1-79, 322-498-1-93,
322-498-1-81, 322-498-1-66, 322-498-1-92, 322-498-1-95,
322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322-498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72,
322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-1-17 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-2
322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322-498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72,
322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-1-17 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-20.
Genom detaljplanen och detaljplaneändringen bildas: Kvarteren XX-XX samt rekreations-, special-, jordoch
skogsbruks-, hamn- och båtplatsområde samt gatu- och trafikområden.
GATAN KATU
KATU
GATAN
400
Korttelialueelle saa rakentaa kylpylän, loma-asuntoja, ravintola-, hotelli-, ja kerhotiloja,
huoltorakennuksia, urheilu- ja leikkikenttiä, pysäköintitiloja sekä asuntoja kiinteistön hoidon
kannalta välttämätön määrä. Alueelle saa lisäksi rakentaa grillikatoksia ja kioskeja. Yksittäisen
loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 80 m.²
Asemakaava koskee: kiinteistöjä 322-498-1-33, 322-498-2-64, 322-498-2-64, 322-498-3-70, 322-498-5-42,
322-498-6-21, 322-498-876-1,322-498-876-6
RM-3
Asemakaavan muutos koskee: kiinteistöjä 322-498-1-80, 322-498-1-50, 322-498-1-79, 322-498-1-93, 322-498-1-81,
322-498-1-66, 322-498-1-92, 322-498-1-95,
322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322-498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72,
322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-1-17 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-20.
Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelit XX - XX, sekä puisto-, virkistys-, erityis-, maaja
metsätalous-, katu- ja liikennealueita ja vesialuetta.
På kvartersområdet är det tillåtet att bygga bastu- och konferensutrymmen.
II
ROMERSK SIFFRA ANGER STÖRSTA TILLÅTNA ANTALET VÅNINGAR I BYGGNADERNA,
I BYGGNADEN ELLER I EN DEL DÄRAV.
ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN
OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN.
½ k II
ETT BRÅKTAL FRAMFÖR EN ROMERSK SIFFRA ANGER HUR STOR DEL AV AREALEN I
BYGGNADENS STÖRSTA VÅNING MAN FÅR ANVÄNDA I KÄLLARVÅNINGEN FÖR
UTRYMME SOM INRÄKNAS I VÅNINGSYTAN.
MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON EDESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN
OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KELLARIKERROKSESSA
KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKSI TILAKSI.
e=0.15
EXPLOATERINGSTAL, DVS. FÖRHÅLLANDET MELLAN VÅNINGSYTAN OCH TOMTENS/
BYGGNADSPLATSENS YTA.
TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN/RAKENNUSPAIKAN PINTA-ALAAN.
Korttelialueelle saa rakentaa sauna- ja kokoustiloja.
OMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG.
YLEISEN TIEN ALUE.
HAMNOMRÅDE.
SATAMA-ALUE.
LS
DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH -BESTÄMMELSER:
ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SJOITTAA MYÖS LOMAN- JA VAPAAAJAN VIETTOA PALVELEVAA TOIMINTAA.
Alue on tarkoitettu pientalojen rakentamiseen. Alueelle saa sjoittaa myös loman- ja
vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia, sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu
melua, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai näihin verrattavaa ympäristöhäiriötä.
KVARTERSOMRÅDE FÖR INDUSTRIBYGGNADER DÄR MILJÖN STÄLLER SÄRSKILDA
KRAV PÅ VERKSAMHETENS ART.
På området är det inte tillåtet att placera en anläggning som orsakar störningar för miljön i form
av buller, vibrationer, förorening av yt- och grundvatten, jordmån eller luft eller annan
motsvarande störning.
TY/A
Siffran hänvisar till det kvartersområde till vilket byggnadsytan har anvisats.
s-XX
LP
OMRÅDE FÖR ALLMÄN PARKERING.
YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE.
LV
KVARTERSOMRÅDE FÖR SMÅBÅTSHAMN/SMÅBÅTSPLATS.
Båtplatsområdet för privata tomter. I området är det tillåtet att bygga bryggor som
passar in i omgivningen.
RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA SAUNARAKENNUKSEN.
Numero osoittaa korttelialueen, jonka käyttöön rakennusala on tarkoitettu.
LINJE SOM ANGER TAKÅSENS RIKTNING.
RAKENNUKSEN HARJANSUUNTAA OSOITTAVA VIIVA.
DEL AV OMRÅDE SOM SKALL PLANTERAS.
ISTUTETTAVA ALUEEN OSA.
VENESATAMAN/VENEVALKAMAN KORTTELIALUE.
Yksityisten tonttien venevalkama-alue. Alueelle voi rakentaa ympäristöön sopivia laitureita.
KVARTERSOMRÅDE FÖR FRISTÅENDE SMÅHUS.
ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE.
AO
SMÅBÅTSHAMN/SMÅBÅTSPLATS.
VENESATAMA/VENEVALKAMA.
LV-1
KVARTERSOMRÅDE FÖR SMÅHUS.
Området är avsett för byggande av småhus. På området är det även tillåtet att placera byggnader
som betjänar semester och fritid samt sådana små arbetsutrymmen som inte orsakar buller,
förorening av luften, tung trafik eller motsvarande miljöstörningar.
RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA TALOUSRAKENNUKSEN.
t
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:
AP/RM
BYGGNADSRÄTT I KVADRATMETER VÅNINGSYTA.
RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ.
LYT
ET
OMRÅDE FÖR BYGGNADER OCH ANLÄGGNINGAR FÖR SAMHÄLLSTEKNISK
FÖRSÖRJNING.
YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUE.
EV
SKYDDSGRÖNOMRÅDE.
SUOJAVIHERALUE.
GATA.
KATU.
JORD- OCH SKOGSBRUKSOMRÅDE.
MAA- JA METSÄTALOUSALUE.
M
TEOLLISUUSRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN
LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA.
Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, pinta- ja
JORD- OCH SKOGSBRUKSOMRÅDE MED SÄRSKILDA MILJÖVÄRDEN.
MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA.
MY
pohjavesien, maaperän tai ilman pilaantumista tai muuta näihin verrattavaa häiriötä.
pp
GATA/VÄG RESERVERAD FÖR GÅNG- OCH CYKELTRAFIK.
JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU/TIE.
pp
DEL AV OMRÅDE SOM RESERVERATS FÖR FOTGÄNGARE OCH CYKLISTER.
JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA.
pp
RIKTGIVANDE DEL AV OMRÅDE SOM RESERVERATS FÖR FOTGÄNGARE OCH
CYKLISTER.
OHJEELLINEN JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA.
GATA/VÄG RESERVERAD FÖR GÅNG- OCH CYKELTRAFIK DÄR SERVICETRAFIK ÄR
TILLÅTEN.
JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU/TIE, JOLLA HUOLTOAJO ON
SALLITTU.
pp/h
VP
PARK.
PUISTO.
VL
OMRÅDE FÖR NÄRREKREATION.
LÄHIVIRKISTYSALUE.
VATTENOMRÅDE.
VESIALUE.
W
LINJE 3 M UTANFÖR PLANOMRÅDETS GRÄNS.
3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA.
ajo
KÖRFÖRBINDELSE.
AJOYHTEYS.
p
PARKERINGSPLATS.
PYSÄKÖIMISPAIKKA.
KVARTERS-, KVARTERSDELS- OCH OMRÅDESGRÄNS.
KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA.
GRÄNS FÖR DELOMRÅDE.
OSA-ALUEEN RAJA.
2:08
4.7
14
13
10
2
6
9
64
18
5:36
4.2
7
-2
8
6
3:14
4
3
96
6:04
68
76
342.2 10075
33
32
60
j
700
Rd
12
LP
3.5
j
1:66
8
II
e=0.20
ST
99
ÄG
SINISIMPU
KANTIE
AN
SV
j
US
4
ÅM
BL
15
6.1
15
II
e=0.20
13
2
luo-1
5/1
1
2
6.7
3.5
2.9
su
4.1
14
8
11.0
1
RM-1
1:62
9
110
3.9
3
3002.5
1
6:21
t
j
3.4
LYT
su
2.6
0:1830
4
1
P1
55
2.3
8
2.5
2.5
3.2
5.8
II
11
II
e=0.20
3
s
3.2
1:17
6.9
6.4
10
4.3
YLEISET MÄÄRÄYKSET
Kaavakartalla määritellyn rakennusalan ulkopuolelle voidaan tarvittaessa sijoittaa teknistä huoltoa palvelevia
rakennelmia kuten muuntamoita, pumppaamoja sekä vesi- ja viemärijohdot. Rakennelmat tulee kuitenkin aina sijoittaa
niin, että hulevesien johtamiselle ei aiheudu haittaa.
2.0
II
e=0.50
t
pp
10
1:24
ajo
8
1:72
j
2
TY
10.0
1
luo-
27
ALLMÄNNA BESTÄMMELSER
Konstruktioner för teknisk service, såsom transformatorstationer, pumpstationer samt vattenoch avloppsledningar kan
vid behov placeras utanför det på plankartan angivna byggnadsområdet. Konstruktionerna bör dock alltid placeras så
att de inte stör avledningen av dagvatten.
14
57
10
6:21
EV
1
p
1:25
W
9.6
4
su
9
j
400
3
nä
1:14
7
RM-2
1
LP
1:77
ET
6.4
11
luo-2
40
2
5
6
12
20
1:71
8.3
3.0
j
MY
21
42
14.5
1:78
4
400
9
21.2
1:78
3
4.6
SL
18
5
1
sr-2
j
BA
120
LEIKKIALUE
250
j
98
1:72
LEKPLATS
j
s
2
74
le
5.4
su
2.6
pp
I
15.9
42
10
XX
RM-3
SUOJELTAVA RAKENNUS
Paikallisesti arvokas rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä
säilyttää.
LV-1
50
400
p
3.5
4
200
5.1
ajo
2.5
su
1:62
ajo
5
BYGGNAD SOM SKA SKYDDAS
Lokalt värdefull byggnad. Byggnadens särdrag bör bevaras i samband med renovering eller
ombyggnad.
sr-2
876:2
6.2
1.3
su
20
II
e=0.20
luo-2
US
1
13
LP
XX
RM-1
EN
35
TIG
j
1
2.1
su
3
4.6
11
12
luo-
66
j
j
/h
UN
pp
j
SA
RM-1
5.4
2
3.3
87
-2
-1
LV-1
67
80
luo
luo
AP
OL
KU
5
EV
86
5
j
3
j
W
s 60
4.6
p
21
58
j
1:81
II
3
3.4
1:84
1.7
28
6
AP/RM
2.1
2.3
1:95
63 3.8
sm
VL
5
3.6
1400
1
9
2.7
1:12
2
TIE
su
5
j
7.7
j
-1
SUOJELU-/MUINAISMUISTOKOHDE TAI -ALUE.
Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen,
peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on
kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
70
3
1
j
4
4
luo
71
s25
su 3
4.5
3
1.3
12 7
j
2
2
e=0.25
1:92
3:14
82 1:90
5.3
2.6
TY/A
3.8
11
62
1.6
37
93 26
2.8
69
j
1:80
11
4
2.5
2
LP
1.9
s25
3
1.0
1
11
2
200
sr-2
5.0
j
1:50
e=0.30
50
3
j
j
7
6
MINTIE
2 GARP
PHOL
4.6
HOLMSVÄG
41
EN 85 GAR 50
37
1
1
3
j
3.4
78
4.3
1
5 73
3.1
22
1:106
SKYDDS- / FORNMINNESOBJEKT ELLER -OMRÅDE.
Fast fornlämning som är fridlyst enligt lagen om fornminnen (295/1963). En fast fornlämning
får inte utgrävas, överhöljas, ändras, skadas, tas bort eller rubbas på annat sätt. Utlåtande
bör begäras från museimyndigheten om planer som berör objektet.
sm
72
150
0:1830
2
12
Med beteckningen anvisas en livsmiljö för fladdermöss.
Merkinnällä on osoitettu lepakoiden elinympäristö.
5:04
4
5 TY/A
II
20
63
13
II
e=0.30 1
1:93
ET
2.1
j
4
3
10
12.1
90
91
65
64
4.3
2.9 5:42
6
j
1:79
1
4.9
5
3.0
nä
3.1
35
8
92
2.9
8.5
40
3
1
4.2
1:27
8.1
II
2000
1:83
luo-2
1.5
74
5.4
6
1
KASN
4
TY/A
GEN
21
2.7
13
LP
2.6
16
-1
luo
ÄSVÄ
15
ÄSIN
1.8
2
18 17
26
1:21
3:13
25
40
j
5
j
4.7
5.2
52
su
13
KASN
3
1.8
800
6
su
4.7
94
6.4
2.6
5.2
luo-1
98
1
6
3.7
DEL AV GATUOMRÅDES GRÄNS DÄR IN- OCH UTFART ÄR FÖRBJUDEN.
KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLIITTYMÄÄ.
128
3
6.6
4
2
2.6
UNGEFÄRLIGT LÄGE FÖR IN- OCH UTFART.
AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI.
127
3:73
2
3
92103
2.6
7
4.5
67
5.6
62
7.1
77
luo
7.7
8:1
4
1:10
FÖR LEDNING RESERVERAD DEL AV OMRÅDE.
JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA.
6.4
11
5
6.9
FÖR FRISIKTSOMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG RESERVERAD DEL AV OMRÅDE.
YLEISEN TIEN NÄKEMÄALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA.
90
125
8
4.1
4.4
1
nä
j
91
65
66
8
9
78
6:21
5.3
4.6
12
3:71
11.0
11
4.4
11.1
FÖR SKYDDSOMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG RESERVERAD DEL AV OMRÅDE.
YLEISEN TIEN SUOJA-ALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA.
2
2:19
2:08 79
10
8
su
89
24
4
16
Sektion A
Osa-alue A
NAMN PÅ GATA.
KADUN NIMI.
3
122.0
W
170
6:19
LS
2.3
P3
P2
876:1
2.1
P4
2.7
6:20
LV
120
TAMMERFORS / TAMPERE 18.5.2015
2
Chefplanerare
Pääsuunnittelija
Inspektör
Tarkastaja
Acceptor
Hyväksyjä
Maritta Heinilä
Helena Ylinen
Tuomas Miettinen
DI, aluepäällikkö
2.2
KIMITÖÖN / KEMIÖNSAARI
u
6:21
Nähtävillä
Valtuusto
P5
Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero
Pyhäjärvenkatu 1,
33200 Tampere
Puh. 0104090
www.fcg.fi
YKS
ASIAKAS-TYÖNRO
1:2000
901L
Tiedosto
Kasnas_901L.dwg
Päiväys
Pohjakartta on ETRS GK23-tasokoordinaatistossa.
18.5.2015
Pääsuunn. Maritta Heinilä, arkkitehti SAFA YKS-506
Hyv.
Tuomas Miettinen, DI, aluepäällikkö
Suunn./Piirt. Pekka Seppänen / Lassi Tulonen
Tarkastaja
Helena Ylinen, arkkitehti SAFA YKS-305
Yhteyshenkilö Maritta Heinilä
A
S
12.9
59
20.0
5
35
8
4.3
Sektion B
Osa-alue B
2
13.3
18.5
9.9
65
19.5
18
1:102
71
20.4
101
1:2048
77
20.1
15.3
6:21
89
1:31
12
100
45
25
1:101
9
21.3
86
1:96
17.5
22.5
81
21.7
22.1
22
16
41
5
10.5
27.7
20.4
93
93
98
25.9
24
4.6
25
19
16
5:26
29
M
25.3
26.7
3:70
22.6
18
14.3
23.1
1:97
26.2
29.3
luo
11
21
31
25
8
1:98
23
20.6
27
37
6:21
-1
22.5
9.1
22
25.8
3
32
53
22.4
4.5
5:42
19
70
41
33
26
33.8
1:99
27.3
7
25.8
8.3
26.6
19.4
32
31.2
23.4
1:33
20
luo-1
33.9
35.2
34
29
29.3
18
5.0
25.8
32
4
ATU
10
pp
29.7
25.9
24.5
28
25
1
8.5
15
24.7
23.5
GATAN K
M
26.5
24.6
27.5
25
6
21
24.5
8.0
23.4
25.6
23.3
25
12
19
10.6
2
21.2
XX
RM-1
21.8
16
13
240
LV-1
20.4
14.1
e=0.20
pp
s
22
18
12.4
5.3
3
876:2
15.2
3:70
20.5
18.7
6
5:42
1:33
6:21
20.8
15
2:64
16.6
1
16.3
13.4
18.4
ajo
14
13
16.6
8
1
4
XX
AO
7.4
4.5
2
14.6
10
876:1
18.3
pp
17
3
½ k II
400
4
12
2
2
1
6
3
XX
AO
½ k II
400
8
1
7.4
1
KATU
3
2
14.4
10.8
6
5
4
4.0
5
7
s-XX
16.0
15
7
9
GATAN
17.6
4
6.8
3.5
pp
17.4
9.2
s-XX
175
18
0.6
16.0
150
16
6
10.8
XX
AO
11.5
½ k II
400
14.1
11
14
3.0
11.9
7
18
2
8
VP
4.5
12.7
10
9
14.7
11.9
18.8
7
13
9.8
2.7
18.3
14.1
6
15.4
16.7
5:29
2:64
23
17.6
16
6
20
17.3
GA
TA
18.7
17.6
N
VL
7.8
12
26
KA
TU
25
22
½ k II
400
12.4
24.4
21
1
le
5
6
XX
AO
23
7
1:33
20 kV
18.3
2.2
M
21.2
sm
4
17
GATAN KATU
24
4.7
ajo
7
13
22
22
13.5
2.0
6
16
1
5
2.5
5
11.3
7
2
4.5
1
3
3
6
s-XX
½ k II
400
150
6:11
71
ajo
70
4.4
27
876:6
4.3
3.6
11.0
5
3
6:21
14 3.3
10.2
19
8
1
9
15
3
5.3
2.2
0:1830
4
16.1
18
2.4
3.8
7.9
42
20
7
2.1
41
17.2
4.7
kV
1.3
4
6:21
15
20
49
4
17
3:67
5.0
29
1
5.0
5.7
4.7
31
4.0
8.7
6.6
VP
LV-1
XX
AO
2
12
11
53
lu
2
o-
10
53
VL
12.6
4
13
4.1
11
5
VP
1:69
13.6
12
12.8
7.5
17
30
-2
½ k II
400
8
5.1
luo
4
1:47
5
13
13
16
14
5
9.5
14
AO
pp
1.6
5.6
5:42
TU 3
N KA
GATA18.7
2 XX
3
78
98
4.8
½ k23.7II
400
1:33
12
½ k II
400
6
1:70
2
6
1:86
23
12
XX
AO
½ k II
400
14
XX
AO
6
5.2
18
15
2.7
23
12
85
1
2
VL
20.4
10
7
1
15
15
27
9
11
2
XX
AO
1:87
21
31
18.3
2
51
3
21
88
47
1.7
12
4.7
3.4
9
69
5.2
24
4
VL
2
1.4
7
25
1
8
2
3.2
1
13
9.5
24.8
½ k II
400
150
9
3
VL
1
pp
AO
s-XX
876:1
5:25
18.5
2.5
6.3
9.1
26.3
3
2.2
24
9
19
22
2.2
8
9.8
2
16.4
LV-1
14
15.2
25.5
15.4
5.5
3
100
17.7
15.8
4
3.2
s-XX
22.9
14.8
3
2
1
13
9.0
5
22
6.6
3.0
175
6:21
14
20
16
4
pp
s-XX
11
12
GATAN KATU
8
7
8
pp
5:42
15.4
3:70
3.4
5:42
75
47
Bilaga/Liite 3,
illustration/havainnekuva

Selostus - Kimitoön kommun

Transcription

Similar documents

Sähköinen dokumentointi erityistyöntekijöiden palveluissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksia

TERVETULOA!

SohviTellu_2015 200.9 KB

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n tarjous 14.1.2015

RAFAELA®-päivät 21.

RAFAELA®-päivät 21.

aittovuoren asemakaava ar al lp ap ao vl vl-1 lt et

Kuntastrategia ja strategiatyöskentely kunnassa

Liikenne ja maankäyttö