Ruotsi johtaa sahatavarakauppaa

Maaseudun Tulevaisuus
keskiviikkona 13. tammikuuta 2016
METSÄ
7
Yhteystiedot:
[email protected]
Ruotsi johtaa sahatavarakauppaa
Kotimaisen
kysynnän
romahdus
jarruttaa
suomalaisten
sahojen tuotantoa.
JARMO PALOKALLIO
Suomalaiset sahat käyvät tiuk-
kaa kilpailua ruotsalaisia vastaan. Viime vuosina Ruotsi on
ollut voitolla, Ruotsin sahaus
on kasvanut ja Suomen polkenut paikoillaan.
Vaikka kilpailu vientikaupoista on kovaa, eniten suomalaissahojen tuotantoa jarruttaa
kotimaisen kysynnän romahtaminen.
Sahojen lähtö uuteen vuoteen onkin epävarmalla pohjalla: rakentamisen nousu antaa edelleen odottaa itseään ja
viennin tielle on tullut esteitä.
”Tällä hetkellä sahoilla on iso
huoli männystä. Sen vienti Pohjois-Afrikkaan on vaikeutunut”,
kertoo toimitusjohtaja Kai Merivuori Suomen Sahoista.
Vientiä jarruttaa pohjoisafrik-
kalaisten yritysten rahoituksen
Sahatavaran tuotanto 2000-2015
Miljoonaa
20
18
m3
(12 kuukauden kumulatiivinen summa)
Suomen sahateollisuuden
kustannuskilpailukyky suhteessa Ruotsiin
Suhde
200
Ruotsi
180
16
12
140
10
120
Suomi
8
6
Kuusisahatavara
160
14
2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
tiukkeneminen. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä jatkuvat
yhteenotot ja öljyn hinnan ro-
100
80
2000 01
02
03
04 05
06
07
08
09
10 11
12
2014
Jukka Pasonen, lähde: Luke
Jukka Pasonen, lähde: Suomen Sahat
Viime vuosi oli
suomalaisille
sahoille tiukka.
Vienti veti
kohtuullisen
hyvin, mutta
vientihinnat
putosivat.
Mäntysahatavara
mahdus ovat vähentäneet sahatavaran kysyntää.
Esimerkiksi Egyptissä valuut-
tavarannot ovat huvenneet armeijan hankintoihin ja maan
massiivisiin infrahankkeisiin.
Algeriassa sama juttu.
”Kuusen tilanne on pikkuisen parempi. Silti sitäkin on
kertynyt liikaa varastoihin ja
kisa vientikaupoista on kovaa.”
Sahojen kilpailukyky selittyy
Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan etenkin tukin
hinnalla ja valuuttakursseilla.
Tällä vuosituhannella yksi ruotsalaissahojen suurimmista onnenpotkuista oli vuonna 2005
raivonnut Gudrun-myrsky, joka
kaatoi 80 miljoonaa kuutiometriä puuta.
Sen ja pari vuotta myöhemmin iskeneen Per-myrskyn
jäljiltä sahoille riitti edullista
raaka-ainetta useaksi vuodeksi.
Kuusen osalta ruotsalaissahojen kilpailukyky parani hetkessä kymmeniä prosentteja.
Myrskyjen tuoma kilpailuetu
näkyy oheisessa graafissa piikkeinä.
Myös valuuttakurssi vaikut-
taa. Se näkyy viime vuosien sahausmäärissä.
”Ruotsalaisilla on ollut selkeä kustannusetu, minkä turvin he ovat lisänneet sahausta”,
Merivuori toteaa.
Vaikka kruunun vahvistuminen tasasi tilannetta viime vuoden lopulla, Merivuori arvelee,
että ruotsalaissahat pystyivät
silti tekemään rahaa vielä vuoden lopun kaupoillakin. Suomalaissahoilla vuoden loppu
taittui pakkaselle.
Kustannukset ovat nousseet
myös Virossa ja Venäjällä, mikä
on parantanut suomalaissahojen asemaa. Venäjän ruplan
romahdus palautti sikäläisten
sahojen kilpailukyvyn viime
vuonna.
Luke muistuttaa, että rupla on heikentynyt tasaisesti jo
vuosia ennen nyt nähtyä romahdusta, eivätkä venäläissahat ole siitä juuri hyötyneet.
Niiden kilpailuetu on rapautunut nopeasti kotimaisten tuotantopanosten kallistumiseen.
Merivuoren mukaan tilanne
ruplan osalta on tällä hetkellä
absurdi.
Venäläisahoilla on kymmenien prosenttien kilpailuetu,
jota ne annostelevat vähitellen
sahatavarakaupassa.
Viime vuosi oli sahoille tiukka.
Vienti veti kohtuullisen hyvin,
mutta vientihinnat putosivat.
Tukin hinnat eivät joustaneet
vastaavasti, mikä söi katteita.
Erityisen vaikeata oli kotimaisen kysynnän varassa toimivilla sahoilla.
Rakentaminen pysyi vähäisenä, mikä pakotti rajoittamaan
tuotantoa.
Myös varastojen kasvu jatkui. Ne ovat täyttyneet vuoden
2014 puolivälistä.
Myymättä on etenkin heikko­
laatuista sahatavaraa.
PETTERI KIVIMÄKI
SUVI NIEMI
St1:n ja SOK:n omistama bioetanolilaitos hyödyntää entisen
paperitehtaan kuorimorakennusta sekä hake- ja purusiiloja.
Niiden eteen rakennetaan parhaillaan uusia säiliöitä.
Kajaanin etanolilaitos
käyttää sahanpurua
SUVI NIEMI
KAJAANI
Renforsin rannan tehdas­
alueella Kajaanissa rakennetaan maailman ensimmäistä
etanolitehdasta, joka käyttää
raaka-aineenaan sahanpurua.
SOK:n ja St1:n omistama
North European Biotech Oy
investoi 40 miljoonaa euroa
bioetanolilaitokseen, joka otetaan käyttöön loppuvuodesta.
Vuodessa Kajaanin laitos
käyttää sahanpurua 80 000
kuutiometriä ja tuottaa 10 miljoonaa litraa etanolia. Siitä valmistetaan flexifuel-autoihin
sopivaa E85-polttonestettä,
jossa on 15 prosenttia tavallista bensiiniä.
Elintarvikejätteistä valmistettua E85-polttonestettä myy
Suomessa jo 115 St1-, Shell- ja
ABC-asemaa.
Laitoksen toimittaa Kajaanin Renforsin rantaan St1 Biofuels Oy.
Yhtiön toimitusjohtaja
Mika Aho kertoo, että tarkoitus on Kajaanin laitoksen jälkeen rakentaa uusia, suurempia laitoksia.
100 vuotta
Sata ideaa
Sarjassa esitellään juhlavuoden
aikana sata biotalouden ideaa.
”Sijoituspaikkoja on kartoitettu Suomessa usealla paikkakunnalla, lisäksi Ruotsissa
ja Norjassa.”
Ahon mukaan puupohjainen etanolintuotanto nähdään
kansainvälisesti kiinnostavana
alueilla, missä kasvaa havupuuta. Pohjoismaisten kotimarkkinoiden ulkopuolella
yhtiö selvittää mahdollisuuksia teknologian lisensiointiin.
Kajaanin laitoksen käyttämästä sahanpurusta valtaosa
tulee viereiseltä Pölkyn sahalta.
Tarvittaessa sitä ostetaan
myös muilta paikallisilta sahoilta.
UPM:n Kymin tehtaan
laajennus vihittiin
JUHA KAIHLANEN
UPM:n Kymin sellutehtaan
laajennus vihittiin tiistaina
käyttöön Kouvolan Kuusankoskella.
Tehtaan kapasiteetti nousee 170 000 miljoonaa tonnia
700 000 tonniin valkaistua
havu- ja koivusellua.
Koivukuitupuun käyttö
kasvaa puoli miljoonaa kuutiometriä ja mäntykuitupuun
300 000 kuutiometriä.
Investointi maksoi 160 miljoonaa euroa.
Laajennuksen vihkineen
pääministeri Juha Sipilän
(kesk.) mukaan investointi
on elävä esimerkki siitä, että
puunjalostus ja muu biotalous
kasvaa nyt Suomessa vahvasti.
UPM:n toimitusjohtaja
Jussi Pesonen korosti maan
hallituksen roolia teollisuuden kustannuskehityksessä.
”Työmarkkinoilla on päästävä sopimaan asioista paikallisesti, jotta voidaan varmistaa
tehokas toiminta ja toimitusvarmuus asiakkaille erilaisissa
kysyntätilanteissa”, Pesonen
sanoi tiedotteen mukaan.
Hän nosti esiin myös puuhuollon tärkeyden, ja sen
edellyttämät riittävät toimet
yksityismetsien markkinatarjonnan varmistamiseksi.
Martti Asunta jatkaa
Metsäliiton johdossa
JUHA KAIHLANEN
Kouhian Saha vastaa vaisuun kotimaan kysyntään erikoistumalla. ”Me toimitamme, mitä asiakas haluaa. Muun muassa tuppeensahattua koivulankkua puusepänteollisuuteen”,
yrittäjä Kari Kouhia kertoi tiistaina Jyväskylän Korpilahdella.
Sahateollisuutta ajetaan uusiin asemiin
Uutistausta
JUHA KAIHLANEN
[email protected]
Äänekoskelle nouseva biojätti
sekä jo valmistuneet sellu- ja
kartonki-investoinnit lisäävät
kuitupuun käyttöä reipasta
vauhtia. Se tietää myös ny­kyistä
suurempaa tukin hakkuumäärää ja uudenlaista kilpailutilannetta tukkien ostajille.
Vuonna 2017 kuitupuuta
tarvitaan 6–7 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin pari
vuotta sitten. Tukkien hakkuisiin odotetaan 2–3 miljoonan
kuutiometrin lisäystä.
Sahurit laskevat, että
nykyisellä kapasiteetilla lisätukit pystytään sahaamaan.
Pullonkaulainvestointeja
tosin tarvitaan muun muassa
kuivaukseen.
Arvio nykyisen kapasiteetin
riittävyydestä perustuu siihen,
että viime vuosina sahatavaran
tuotanto on Suomessa yltänyt
hieman yli 10 miljoonaan kuutiometriin. 2000-luvun alun
ennätysvuosina sahatavaraa
syntyi yli 13 miljoonaa kuutiometriä. Sahatavara­kuutioon
tarvitaan tukkia 2,2–2,3 miljoonaa kuutiometriä.
Puuvirtojen suunnat ja määrät
muuttuvat. Tukkia kertyy
har­vennushakkuilta nykyistä
enemmän.
Puunostajat varmistelevat kiireellä asemiaan uutta
kilpailutilannetta varten. Siitä
kertovat esitykset tukin laatuja mittavaatimuksista.
Metsäteollisuus ry haluaa
korottaa tukin latvaläpimitan
vähimmäisrajaa. Itsenäiset
sahurit harmittelevat pieniläpimittaisen tukin tappiollista
sahausta ja toivovat joustoa
hinnoitteluun.
Kiivasta keskustelua käytiin
jo aiemmin, kun hakesähkön
tuesta valmisteltiin lakia.
Tämän vuoden ensimmäisen ison sahauutisen julkisti
itävaltalainen Binderholz-konserni, joka ilmoitti ostavansa
Vapon Lieksan ja Nurmeksen
sahat.
Vapo kaupitteli Pohjois-­
Karjalan sahojaan pitkään.
Binderholz
tähynnee
myös Venäjälle,
minne Lieksasta
tai Nurmeksesta
on lyhyt matka.
Suomalaisille kilpailijoille
tappiolliset yksiköt eivät kelvanneet.
Itävaltalaisen perheyrityksen
suunnitelmat lienevät erilaiset
kuin valtaosan suomalaisista
sahureista.
Binderholzin tuotteet
muistuttavat Stora Enson
valikoimaa. Itävaltalaisyritys
tekee muun muassa rakennuselementeissä käytettäviä
clt-levyjä kuten Stora Enso ja
kuhmolainen Crosslam.
Sahabisneksessä pelataan kapeilla marginaaleilla.
Kannattavuuteen vaikuttaa,
millaisen tuotekonseptin
sahatavaran tuottaja onnistuu
rakentamaan asiakkaansa
kanssa. Binderholzilla kannattaviin konsepteihin on
eittämättä paremmat mahdollisuudet kuin Vapolla, jonka
ydintoimintoihin sahaus ei
kuulunut enää vuosiin.
Binderholz tähynnee myös
Venäjälle, minne Lieksasta tai
Nurmeksesta on lyhyt matka.
Aikoinaan Venäjän tukilla oli
suuri osuus Lieksan Kevät­
niemen sahan sumasta.
Metsä Group on kapasiteetil-
taan Suomen suurin sahaaja.
Suomen suurin saha on Pirkanmaan ja Keski-Suomen rajalla
sijaitseva Metsä Groupin Vilp-
pulan saha, joka uudistettiin
pari vuotta sitten. Matkaa
Vilppulasta Äänekoskelle on
runsas sata kilometriä.
Kun Äänekosken sellujätti
pääsee vauhtiin, kertyy Metsä
Groupille tukkia selvästi nykyistä enemmän. Metsä Group
voi myydä tukit kilpailijoille,
rakentaa uutta sahakapasiteettia tai ostaa valmista kapasiteettia kilpailijoilta.
Hankasalmen saha siirtyi
Vapolta vuoden 2014 alussa
Versowoodin omistukseen.
Vuonna 2011 uusitulta Hankasalmen sahalta ei ole kuin 70
kilometriä Äänekoskelle.
Saapa nähdä, haluaako Metsä Group ostaa Hankasalmen
sahan, ja kiinnostaako Verso­
woodin omistajia, Kopran
veljeksiä myydä erinomaisella
paikalla sijaitseva sillanpääasema.
Metsä Groupin emoyrityksen
Metsäliitto Osuuskunnan
hallituksen puheenjohtajana
jatkaa metsänhoitaja, metsä­
neuvos Martti Asunta.
Metsäliiton hallitus valitsi
Asunnan tehtävään järjestäytymiskokouksessaan tiistaina.
Asunta on ollut hallituksen
jäsen vuodesta 2005 ja halli-
tuksen puheenjohtaja vuodesta 2008 lähtien. Hallituksen
varapuheenjohtajana toimii
Metsä Groupin pääjohtaja
Kari Jordan.
Metsäliiton hallituksen tarkastusvaliokuntaan kuuluvat
Mikael Silvennoinen, Arto
Hiltunen ja Asunta.
Palkitsemis­valiokunnan
muodostavat Hiltunen, Asunta ja Antti Tukeva.
Kesla ja Valtra
aloittavat yhteistyön
JUHA KAIHLANEN
Metsäkonekonserni Kesla on
solminut sopimuksen traktoreiden metsävarusteiden jakelusta Agco-yhtiöiden kautta.
Agco Internationalin tytäryhtiö Agco Suomi toimii
jatkossa traktoreihin liitettävien Keslan metsävarusteiden
myyntikanavana.
Agco Suomi vastaa Valtra ja
Fendt -traktoreiden myynnistä
Suomessa.
”Nyt laadittu sopimus mahdollistaa yhteistyön laajentamisen Suomen ohessa myös
muille markkina-alueille”,
sanoo Valtran markkinointi-
johtaja Mikko Lehikoinen
tiedotteessa.
Valtra kehuu olevansa ainoa
valmistaja, joka pystyy toimittamaan metsävarustellun traktorin suoraan tehtaalta. Siihen
sisältyy silloin metsäohjaamo,
-renkaat sekä suojaukset.
Keslalla on lähes neljänkymmenen vuoden kokemus
traktoreiden metsävarusteista.
Niihin kuuluvat puutavarakuormaimet, metsäperävaunut, hakkurit ja prosessorit.
Valtra ja Kesla uskovat, että
traktoriin kytkettävät työ­
koneet keskittyvät tulevaisuudessa vahvojen traktorimerkkien ympärille.