docKemi imisi pienpuuta laajalta alueelta
download 
Report Transcription
Kemi imisi pienpuuta laajalta alueelta
perjantaina 12. helmikuuta 2016 8 METSÄ Maaseudun Tulevaisuus Yhteystiedot: [email protected] Kemi imisi pienpuuta laajalta alueelta Kaidi haluaa rakentaa maailman parhaan korjuuketjun ja nousta Suomen suurimmaksi energiapuun hankkijaksi. JUHA KAIHLANEN Kiinalaisen Kaidin Kemiin suun- nittelema biodieseljalostamo käyttäisi raaka-aineena vuosittain kaksi miljoonaa kuutiometriä ensiharvennuspuuta, sahoilta kertyvää purua sekä kuorta, metsähaketta ja selluteollisuuden sivuvirtoja. Hankinta-alue olisi laaja: säteeltään parisataa kilometriä. Yksityismetsien puun hankintaan ja markkinointiin erikoistuneen, Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aula pitää Kemiä logistisesti hyvänä paikkana biojalostamolle. Kemistä on toimivat rautatie- ja maantieyhteydet moneen suuntaan, ja tehdas nousisi meren ääreen satama-alueelle. ”Uutinen oli tosi miellyttävä”, Aula myhäilee. ”Pohjois- Suomeen kaivataan juuri tämäntyyppistä pienpuuta käyttävää laitosta, koska harvaan asutulla alueella ei ole energiapuuta käyttäviä kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia kuten etelässä.” Kemin jalostamon lisäksi pohjoiseen suunnitellaan kahta muuta suurta puuta käyttävää investointia. Kemijärvi-konsortion vuosittainen puun tarve olisi 2,2 miljoonaa kuutiometriä ja KaiCell Fibersin 2,5 miljoonaa kuutiometriä. ”Jos kaikki kolme toteutuvat, kotimaisen puun riittävyys alkaa olla kysymysmerkki”, Aula arvioi. ”Kemin kannalta Torniojokivarren puuvarat Ruotsin puolella ovat järkevän kuljetusmatkan päässä, mikä tuo lisämahdollisuuksia investoijan näkökulmasta.” Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen sanoo, että yhtiön tavoitteena on kasvaa Suomen suurimmaksi energiapuun hankkijaksi. ”Haluamme rakentaa myös maailman parhaan energiapuun korjuuketjun yhteistyössä Suomen parhaiden osaajien kanssa.” Paljon kehitettävää hän näkee niin hakkuussa, kuljetuksessa kuin kuivatuksessakin. ”Lähtien harvesteripäistä ja metsäkoneiden lisälaitteista aina softan ja digilisaation hyödyntämiseen puuvarojen arvioinnissa ja korjuujärjestelmissä.” Kaidin biojalostamo nousisi samalle tontille, minne Vapon piti rakentaa biodiesellaitos. Vapo luopui hankkeesta 2014. Koposen mukaan Kaidilla on Vapo-hankkeeseen verrattuna kolme etua. ”Hyvin tärkeä muutos on Suomen biotalousstrategiaan kirjattu 40 prosentin biopolttoaineen osuus liikenteen polttoaineissa. Sen uskomme toimivan niin, että Suomi kulkee edelläkävijä- nä Ruotsiin ja muihin metsäisiin maihin nähden.” Merkittävä etu on Koposen mukaan myös puun kaasutusteknologia, jossa kiinalaiset ovat edenneet ratkaisevan harppauksen. ”Kolmas on rahoitus. Kiinalaiset lähtevät tämän tyyppisiin hankkeisiin kärsivällisellä asenteella ja samalla heillä on kyky ottaa suurempaa riskiä.” JUHA KAIHLANEN Biodieseljalostamohanke antaa Kemin kaupunginjohtajan Suurimpana uhkana hankkeelle Koponen pitää EU:n mahdollisia puun energiakäytölle kielteisiä linjauksia. ”Jos EU:ssa tullaan siihen tulokseen, että puun energiakäyttö ei täytä kestävyyskriteerejä, silloin tältä hankkeelta katoaa pohja.” Samalla kuolisi hänen mukaansa myös merkittävä osa Suomen koko biotalousstrategiasta. Suomen ja Ruotsin voimien yhdistämistä kestävyyskriteereihin liittyvissä kysymyksissä Koponen pitää erittäin tervetulleena. Kemijärvi-konsortio sellutehdas, biotuotelaitos suunnitteilla 2,2 miljoonaa kuutiometriä Kemijärvi Kaidi biodieseljalostamo suunnitteilla 2,0 miljoonaa kuutiometriä ”Metsänomistajille Kemiin nouseva biojalostamo on erittäin myönteinen uutinen. Pohjois-Suomessa nuoret metsät puskevat puuta, mutta puun käyttökohteista on huutava pula”, linjaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Pohjois-Suomessa metsänomistajien uskoa on koetellut kuitupuun ylitarjonta. Etenkin harvennuspuuta on ollut hyvin vaikea saada kaupaksi. Tiirolan mukaan Pohjois-Suomen metsien rakenteeseen sopiva investointi on merkittävä. Se nostaa mielialaa Kemin biojalostamo Raaka-aineena ensiharvennuspuu, sahojen puru ja kuori, metsähake sekä metsäteollisuuden sivuvirrat. ja lisää uskoa siihen, että metsien hoitoon kannattaa panostaa. MTK ei ole lähdössä investointia tukemaan. ”Siellä on isommat rahamiehet takana”, Tiirola toteaa. Hän pitää erinomaisena, että metsäteollisuuden kenttään saadaan uutta verta. 200 000 tonnia biopolttoaineita vuosittain. 75 prosenttia biodieseliä 25 prosenttia biobensiiniä Koonnut Juha Kaihlanen Grafiikka: Jukka Pasonen Lähde: Kaidi Kemin Ajokseen biodieseljalostamoa suunnittelee Kaidi Finland. Pekka Koponen on Kaidi Finlandin toimitusjohtaja. Kaidi Finlandin omistaa kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Group, joka kuuluu Kiinan suurimpiin biotalouden toimijoihin. Sunshine Kaidi New Energy Groupin toimitusjohtaja on Chen Yilong, joka omistaa 0k 20 Kainuu ”Kiinalaisrahalla toteutettava investointi osoittaa, että luottoa puukaupan ja logistiikan toimimiseen löytyy.” ”Investoinnissa on myönteistä myös se, että nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto avaa uusia uria puunkäyttöön ja jalostukseen”, Tiirola iloitsee. Kuopio kolmanneksen yrityksestä. Muita omistajia ovat singa porelainen pääomasijoittaja Asia Green Energy (22 prosenttia), Kiinan valtion sijoitusyhtiö Huarong (10) ja brittiläinen pääomasijoittaja Prime Achieve (9). Biomassajalostamoita yrityksellä on Kiinassa ja Vietnamissa. Yhtiön arvo on yli 7 miljardia euroa, ja sillä on yli 8 000 työntekijää. KaiCell Fibers selluun pohjautuva biojalostamo suunnitteilla 2,5 miljoonaa kuutiometriä Äänekoski Metsä Group sellutehdas, biotuotelaitos valmis 2017 4,0 miljoonaa kuutiometriä KAIDI FINLAND Puusta kaasuttamalla häkää (CO) ja vetyä (H), minkä jälkeen nesteytys polttoaineeksi. Prosessi on yhdistelmä Fischer-Tropschin -menetelmää ja plasmakaasutusta, lämpötila jopa 4 000 astetta. Kemi m ”Huutava pula käyttökohteista” JARMO PALOKALLIO Vauhtia uudelle teollisuudelle Puun käytön vuosittainen lisäys Finnpulp sellutehdas suunnitteilla 6,7 miljoonaa kuutiometriä Koonnut: Juha Kaihlanen Grafiikka: Jukka Pasonen Tero Nissisen mukaan toivoa paremmasta huomisesta. Toteutuessaan sillä olisi alueella merkittäviä suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Nissinen uskoo, että jalostamo synnyttäisi kehittämisaihioita laajaan biotalouden ekosysteemiin. ”Kyllähän se olisi koko Pohjois-Suomelle erittäin merkittävä ja antaisi uudelle teollisuuden sukupolvelle aivan uuden vauhdin.” ”Suomalainen terve mentaliteetti on kuitenkin, ettei tässä vaiheessa ihan vielä poksautella samppanjapulloja”, Nissinen kuvaa odottavia tunnelmia ennen varsinaista investointipäätöstä. Päätöksen Kaidi on luvannut tehdä tämän vuoden aikana. Kemissä ja sen ympäristössä työttömyysprosentti heiluu 15:n ja 20:n välillä. ”Työvoimaa meillä on hyvin tarjolla biojalostamon tarpeisiin”, Nissinen vakuuttaa. Biojalostamon työllistävä vaikutus olisi rakennusaikana 4 000 henkilötyövuotta. Pysyviä työpaikkoja syntyisi jalostamoon 150. ”Logistiikkaketju mukaan laskien uusia työpaikkoja tulisi satamäärin”, Nissinen laskeskelee. Kehittämisaihioita biojalostamon ympärille on Nissisen mukaan jo pohdittu Kaidi Finlandin ja Spinversen kanssa. Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen on myös Spinversen toimitusjohtaja. Mukana pohdinnoissa on Kemin kaupungin kehittämisyhtiö Digipolis. Lapin ammattikorkeakoululla on Kemissä jatkokehityksen kannalta vahvaa toimintaa. ”Me olemme tottuneet teollisuuden kanssa yhdessä toimimaan kehitystyössä tällä seudulla. Toivomme tämän jatkuvan tämän hankkeen ympärillä.” PEKKA FALI ”Yllätyin uutisesta. Hyvä jos se toteutuisi”, Olavi Nikupeteri sanoo. ”Mahtava homma”, ajokoneenkuljettaja Jukka Rovanperä toteaa biodieselhankkeesta. Lisääntyvä puun kysyntä toisi koneyrittäjille töitä nykyistä tasaisemmin. Tehdas tulisi Ajokseen tontille, joka oli varattu Vapolle. Pohjoisessa odotetaan vauhtia nuupahtaneeseen energiapuukauppaan SUVI NIEMI SIMO, KEMI Energiapuulle on nyt heikot markkinat, mutta Kemin biodieseltehdas herättäisi ne henkiin. ”Tehtaalla olisi iso positiivinen vaikutus niin metsänomistajille, urakoitsijoille kuin aluetaloudelle”, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan korjuutyöjohtaja Tapani Peurasaari sanoo. Peurasaari kertoo, että Vapon hankkeen kariuduttua konsultit ovat soitelleet hänelle ja muulle metsänhoitoyhdistyksen kenttäväelle ja tiedustelleet hakkuumahdollisuuksista. ”Uskon, että tehdas toteutuu. Niin paljon on tehty selvityksiä”, hän toteaa. Harvennustyömaalla Simossa vuorokauden vanhasta uutisesta ollaan innostuneita. ”Kyllä yllätyin uutisesta. Hyvä jos se toteutuisi”, viereisen met- säpalstan omistaja Olavi Nikupeteri kommentoi. Nikupeteri myy säännöllisesti puuta. Lisääntyvä kilpailu olisi hyvästä. Se voisi nostaa puun hintaakin. Hakkuukoneenkuljettaja Antti Siitonen toivottaa niin ikää uu- den biojalostamon tervetulleeksi. ”Mahdollisimman äkkiä pystyyn”, hän hoputtaa. Puun käytön lisääntyessä koneketjuja tarvitaan lisää ja niihin työtä pelkäämättömiä kuljettajia. ”Ei saa tulla äitiä ikävä pimeällä työmaalla.” Yli kymmenen vuoden työuran metsäkoneen puikoissa tehnyt Siitonen on aiemmin urakoinut energiapuun korjuuseen erikoistuneessa firmassa. ”Energiapuuhakkuu on hyvää hommaa, jos on hyvät vehkeet. Hakkuupään sijasta hakkuukoneessa on energiapuukoura.” Siitosen kanssa samalla työmaalla operoiva hakkuukoneenkuljettaja Jukka Mänty ei ollut vielä kuullut Kemin investointiuutista. Mänty on skeptinen: ”En usko, että toteutuu.” Mhy Länsi-Pohjan korjuupalvelu operoi seitsemällä koneketjulla. Hakattavaa kertyy vuodessa 75 000 kuutiometriä. ”Määrää olisi valmius nostaa”, Peurasaari vakuuttaa. Yhdistyksen kilpailuttamilta hakkuilta havukuitupuu menee Ruotsiin Billerudin tehtaalle. Koivukuitupuu ja mäntytukki jäävät Stora Ensolle Veitsiluotoon, ja kuusitukki menee Tervolan sahalle. Peurasaaren mukaan energiapuuhakkuita tehdään vain vähän ja silloinkin tavallisella hakkuukalustolla. Haketukseen menee karsittua rankaa. Kun kysyntä on huonoa, heikomman lämpöarvon sisältävät jakeet, kuten kannot ja hakkuutähteet, ovat jääneet pois. ”Jos biojalostamo tulee, nekin voivat mennä kaupaksi”, hän arvioi. MTK:n Lapin-kenttäpäällikön Samuli Kokkoniemen mukaan lähivuosina Lapissa vuotuisia ainespuuhakkuita voisi kestävästi lisätä 2,57 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi reservissä olisi vuosittain 0,69 kuutiometriä ainespuukokoista energiapuuta. Kokkoniemen mukaan metsätalouden investointiuutiset antavat tukea käsitykselle, että Suomi on maailmanlaajuisesti houkutteleva investointimaa. ”Nyt jäämme odottamaan, mikä Pohjois-Suomen investointisuunnitelmista saa rakentamispäätöksen ensimmäisenä.”
