QWL = työelämän laatu - ELY
Transcription
QWL = työelämän laatu - ELY
Tuottavuus, mitä se on ja miten se liittyy työhyvinvointiin? © Marko Kesti Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/) 040 717 8006 [email protected] Henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelma •HRM-kypsyysmalli Henkilöstötuottavuuden •HR-käytännöt kehittämisen parhaat •HRD prosessi käytännöt •Pelillistäminen Työelämän laadun mittaaminen •Työhyvinvointimittaukset •Hiljaiset signaalit mittaus •QWL indeksin määrittäminen (uusi malli) Henkilöstötuottavuuden •Yritykset •Kuntaorganisaatiot analysointi (uusi teoria) © Marko Kesti •Skenaariolaskenta •Toimialatilastot Tehty työaika vuodessa (tuntia) Tehdyn työajan kehitys Suomessa Singapore Suomi Suomi +5% Aika © Marko Kesti Yritysten tuloskunto Suomessa Mikä on oikea tilannearvio? Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot yli 10 hengen yrityksistä (teollisuus, palvelut, rakentaminen, kauppa) Tilannearvio 1: Yritysten kyky tehdä tulosta on normaalijakauman mukainen. Yritysten osuus Yritysjakauma tuloskyvyn mukaan (oletuksena Normaalijakauma) Kohtuullisesti menestyvien osuus on 70 % eli reilusti valtaosa yrityksistä Heikosti menestyvien osuus on noin 15 % kaikista Huono tuloskunto VÄÄRIN TOP-yritykset noin 15 % kaikista. Hyvä tuloskunto OIKEIN © Marko Kesti Yritysten lukumäärä (yli 10 henkeä työllistävät yritykset) Yritysten tuloskunto Suomessa (alustava selvitys) Noin puolella yrityksistä on heikko tuloskunto. Noin 470 000 työntekijää. 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 4 494 Kolmannes yrityksistä on kohtuullisen tuloskykyisiä. Noin 270 000 työntekijää. TOP-yritykset noin 15 %. Erinomainen tuloskunto. 2 643 Noin 110 000 työntekijää. 1 784 1 388 991 500 Keskimäärin -5000 €/FTE 0 674 515 330 264 132 EBITDA/työntekijä 11 500 yritystä. EBITDA keskimäärin 9 600 €/FTE TOP-yritykset 1700 yritystä. EBITDA keskimäärin 47 000 €/FTE Johtopäätös • Tarvitaan yksikkötyökulujen vähentämistä ja paikallista sopimista, jotta ei menetetä työpaikkoja • Tarvitaan johtamisen ja esimiestyön kehittämistä, jotta voidaan parantaa työelämän laatua ja sitä kautta yritysten kannattavaa kasvau © Marko Kesti Tuloskyvyn kehitys vuosina 2012, 2013 ja 2014 Henkilöstön määrä vähenee, työttömyys pahenee Tuloksentekokyky (EBITDA/FTE) Heikon tuloskyvyn yritysten määrä kasvaa Tuloksentekokyky (EBITDA/FTE) © Marko Kesti Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot yli 10 hengen yrityksistä (teollisuus, palvelut, rakentaminen, kauppa) Jatkuvan kehittämisen käytännöt työsuhde ja henkilöstöasioissa Osuus vastanneista Ei käytössä 32 % 50% 40% 30% 20% 10% 0% Käytössä satunnaisesti 40% 32% Ei käytössä 40% 28% Satunnaisesti Säännöllisesti käytössä käytössä Käytössä systemaattisesti 28% Kypsyysarvio TOP yritykset Johtopäätös • Jatkuva kehittäminen on jo usean organisaation suunnitelmissa, mutta käytännön toteutus ontuu • Keskimääräinen kypsyystaso jatkuvan kehittämisen käytännöissä 3.4 © Marko Kesti Esimiesrooli on määritelty työhyvinvoinnissa (arvio) Ei määritelty 48 % 60% 48% 40% Osuus vastanneista 40% 12% 20% 0% Ei määritelty Satunnaisesti 40% Satunnaisesti Järjestelmällisesti Määritelty järjestelmällisesti 28% Kypsyysarvio TOP yritykset Johtopäätös • Suurimmassa osassa esimiestoimintaa ei ole määritelty työhyvinvoinnin kannalta © Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden kehittämisen ’punainen lanka’ HRkehittäminen Tuottavuuden nousu Organisaatio Pitävätkö uskomukset paikkansa? • Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä • HR-best practice käyttöönotto parantaa tuottavuutta © Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden analysointi, periaate Keskimääräinen pk-yritys Henkilöstön aineeton pääoma Henkilöstöresurssit Liiketoiminta 32 HTV * 1900 h Lomat 11.0% Poissaolot 5.5% Työn opastus 1.5% Perhevapaat ym. 2.0% KoulutusjajaHRD HRD2.0% 1.5% Koulutus 22.0% 21.5% Liikevaihto +0.42M€ Liikevaihto Rakenteellinen ajankäyttö Muuttuvat kulut Muuttuvat kulut 60.0% työelämän laatu QWL Aika työhön 78.5% 78.0% Liikevaihto 63.0% 49.1% (+4.3%) 47.1% Tehollinen työaika (laskutettu aika) Henkilöstökulut Muut kikut EBITDA © Marko Kesti Liikevaihto PAFF Henkilöstökulut Muut kikut Liiketoiminta Liikevaihto 9.64 M€ Muuttuvat 6.29 M€ Henkilöstö 1.60 M€ Muut kikut 1.36 M€ EBITDA 0.43 M€ HRD jälkeen: Liikevaihto 10.06 M€ Muuttuvat 6.56 M€ Henkilöstö 1.60 M€ Muut kikut 1.36 M€ EBITDA 0.54 M€ +109 000 € EBITDA + 3 400 €/hlö PAFF: Preventive actions Appraisal, Internal Failure, External Failure), (BS 6143-2, 1990). Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio työelämän laatu LV = K * HR * TVA * (1 – RA) * QWL LV = liikevaihto (kokonaistuotannon määrä), € HR = henkilöstövahvuus, FTE TVA = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika, h (noin 1900 h/v) K = liiketoimintakerroin, €/h QWL = työelämän laatu, % (Quality of Working Life) RA = rakenteellinen työajan käyttö, % Liikevaihdosta lasketaan normaalin kustannuslaskennan avulla käyttökate (EBITDA) EBITDA = LV – Muuttuvat – Henkilöstö- – Muut kiinteät kulut kulut kulut Kesti M. (2013). Human Capital Production Function, GSTF Journal on Business Review, Volume 3, Number 1, pages 22-32. Kesti M. & Syväjärvi A. (2013). Human Resource Intangible Assets connected to the Organizational Performance and Productivity. In Ravindran, A. & Shirazi, F. (eds.). Business Review: Advanced Applications. Cambridge Scholars Publishing, UK. 136-173. © Marko Kesti Useat työhyvinvointikyselyt eivät ole yhteydessä organisaation suorituskykyyn Miksi? Koska kysytyt asiat eivät ole samanarvoisia henkilöstön suorituskyvyn kannalta. Työpahoinvointi vaikuttaa eri tavalla suorituskykyyn kuin työn imun kokemus. Näitä asioita ei siis voi tarkastella samalla skaalalla. Yksinkertaistettu ongelman kuvaus 1 ft 2 ” 3 cm 1 ft = 31 cm © Marko Kesti VÄÄRIN 1 +2 + 3 = 6, keskiarvo = 6/3 = 2 2” = 5 cm 3 cm 31 + 5 + 3 = 39, keskiarvo = 39/3 = 13 OIKEIN Työhyvinvoinnin yhteys suorituskykyyn Työelämän laatu itsearvostuksen tekijöillä Kesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA Itsearvostustekijät, PL • Päämäärät • Luovuus Itsearvostustekijät, YI • Yhteenkuuluvuus • Identiteetti Työhyvinvointipääoma PL YI Ei toteudu Itsearvostustekijät, FE FE • Fyysinen turvallisuus • Emotionaalinen turvallisuus © Marko Kesti Työn imu Toteutuu Yhteistyö ja osaaminen Työpahoinvointi YI + PL QWL =FE * 2 Työhyvinvoinnin QWL-indeksin analyysi QWL = Quality of Working Life (työelämän laatu) YI + PL = 60.0% QWL = FE * 2 © Marko Kesti Työpahoinvointitekijät Työhyvinvointitekijät Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittäminen HR-käytännöt, koulutus ja HRD HR-kehittäminen HRD - Jatkuva kehittäminen HR-käytännöt -Ylläpitävät -Ad-hoc HRM © Marko Kesti Koulutus -Yksilö -Ryhmä Työelämän laadun mittaamisessa käytettävä asteikko - Likert vs. käänteinen U-käyrä? Likert asteikko eli tasavälinen lineaarinen asteikko Likert-asteikko Yerkes-Dodson laki eli käänteisen U-käyrän laki Suorituskyky Käänteinen U-käyrä 100% 92% 100% 92% 92% 71% 71% 71% 38% 38% Lisää määrää Kehitä laatua 0% 0% Luova jännite © Marko Kesti 38% Stressi Paineet Kesti, M., Syväjärvi, A., & Stenvall J. (2008). E-HRM in Competence Recognition and Management – The Tacit Signal HRIS. In TorresCoronas, T. and Arias-Olivia, M. (eds.) Encyclopedia of Human Resource Information Systems: Challenges in E-HRM. Idea Group Publishing Inc, USA. Uuden sukupolven henkilöstökysely Toimintaan ohjaava kehittämiskysely, jossa 15 kysymystä Hieman kehitettävää Kyselyrobotti päivittää automaattisesti kyselykantaa, jolloin tulokset ovat aina ajantasalla. Mielestäni tuki on hyvää ja tasapuolista Mielestäni tuki on hyvää ja tasapuolista © Marko Kesti Suosituksia aktivoitaviksi kehittämistoimenpiteiksi © Marko Kesti Suosituksia aktivoitaviksi kehittämistoimenpiteiksi Älykäs datan analysointi ohjaa kehittämisessä © Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden kehittämispotentiaali Kertoo kehittämismahdollisuuden talouden luvuin Jos QWL-indeksi olisi ollut 73.24% niin liikevaihtoa olisi voinut tehdä 2.81% enemmän (0.28M€) jolloin tulos olisi ollut 0.1M€ parempi. Liikevoitto per työntekijä kasvaisi 3245.97€ © Marko Kesti Tehokas henkilöstökehittämisen prosessi työelämäinnovaatioiden toteuttamiseen Vaihe 4: Kehittämispalaverit Toimenpiteiden ideoinnit ja valinta työyhteisöryhmissä Vaihe 3: Johdon palaveri Käydään tulokset johdon kanssa Vaihe 2: Kehittämiskysely Vaihe 6: Seuranta ja tuki Seurataan tuloksia ja tuetaan työyhteisöjä ja esimiehiä työelämäinnovaatioiden toteuttamisessa käytännössä Vaihe 5: Esimiespajat Esimiehet jakavat hyviä käytäntöjä ja ratkaisevat haasteita yhdessä Vaihe 1: Valmistelu HRD prosessin valmistelu johdon ja HR-edustajien kanssa Aikataulu lähtöhetkestä © Marko Kesti The tacit signal method at human competence based organization performance development. University of Lapland. Kesti M. (2012). Esimiestoiminnan kehittäminen simulaatiopelillä © Marko Kesti Esimiehen kohtaami haasteita YT-neuvottelut Irtisanominen Työsopimuksen heikennys Johtamisongelma Työpaikkakiusaaminen Tapaturma Alkoholiongelma Työkyvyn alenema Lievä työkyvyn alenema Työolojen heikentyminen Tietotekniset vakavat ongelmat Sairauspoissaolojärjestely Kokeneen työntekijän työsuhde päättyy Uudet tehtävänkuvat IT-järjestelmän käyttöönotto Uusi työntekijä ryhmässä Osaamisvaje Yhteishengen heikentyminen Tyytymättömyys urakehitykseen Tietotekniset puutteet Reklamaatio Johtamisongelma Uusi tuote tai palvelu Tarjouskilpailussa häviäminen Uuden strategian lanseeraus © Marko Kesti Työprosessien ongelmat Esimiehen hyviä HR-käytäntöjä Kehityskeskustelu työntekijän kanssa Varhaisen välittämisen malli Työntekijöiden tarpeiden kuunteleminen ja tuen antaminen Rekrytointiprosessi Uusien työntekijöiden perehdytys Lähtöhaastattelu Työroolien ja prosessien kehittäminen Tehtäväkuvien ja palkkauksen sopiminen Psykososiaalisen riskin hallintaohjelma Työhyvinvointi- ja kehittämiskartoitus Ryhmäkohtainen kehityspalaveri Työyhteisöryhmälle kohdistettu HRD tuki Esimiespajatoiminta Työelämäinnovaatiot (työtavat, prosessit, työvälineet ym.) Työyhteisöryhmän tavoitteiden sopiminen Laatuauditointi Koulutussuunnitelman tekeminen ja viestintä Yksilökoulutus Työn opastustoiminto Ryhmäkoulutus Esimieskoulutus Tietotekninen tuki ja huoltotoimenpiteet Yhteisöllinen palkitseminen ja tunnustus Yksilön palkitseminen ja tunnustus Sisäinen viestintä ajankohtaisista asioista Työsuojelutoiminta Työpaikkaselvitys ja riskien arviointi Työyhteisön epäkohtien puheeksiotto rakentavasti Työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntäminen Virkistyspäivät Kehittämistoimenpiteet asiakaspalautteen mukaan Yhteishengen kohottaminen (pikapalaveri tms.) © Marko Kesti Esimiestaidoista todistus Kirjallisuutta © Marko Kesti Kirjallisuutta Kesti, M. and Syväjärvi, A. (2015) Human Capital Production Function in Strategic Management.Technology and Investment, 6, 12-21. doi: 10.4236/ti.2015.61002. Kesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA, Helsinki. Kesti M. (2013). Human Capital Production Function, GSTF Journal on Business Review, Volume 3, Number 1, pages 2232. Kesti M. & Syväjärvi A. (2013). Human Resource Intangible Assets connected to the Organizational Performance and Productivity. In Ravindran, A. & Shirazi, F. (eds.). Business Review: Advanced Applications. Cambridge Scholars Publishing, UK. 136-173. Kesti M. (2013). Hiljaiset signaalit esimiestyössä, FINVA Kustannus, Helsinki. Kesti M. (2013). Human Capital Production Function. Conference paper at Qualitative and Quantitative Economics. Bangkok May 20-21. Kesti M. (2012). The tacit signal method at human competence based organization performance development. University of Lapland. Kesti M. & Syväjärvi A. (2012). Human Resource Development Function to both Organizational Performance and Quality of Working Life, Journal of Global Business Review GBR Vol 2 No 1, Global Science and Technology Forum. Kesti M. (2012). Organization Human Resources Development Connection to Business Performance, Procedia Economics and Finance Vol 2 2012, pp. 257–264. Pietiläinen V. & Kesti M. (2012). ’Johtamisen tilanneherkistyminen ja asiantuntijuus’, kirjassa Johtamisen psykologia, ed. Perttula J & Syväjärvi A. Kesti M. (2012). Qualitative and Quantitative Economics Conference, Singapore 21-22.05.2012. Human resource development connection to business performance. Syväjärvi A. & Kesti M. (2012). Positive Human Tacit Signal Approach and Competence System Intelligence in Organization. In Di Fabio Annamaria (ed.), Emotional Intelligence – New Perspectives and Applications, Research Laboratory of Psychology for Vocational Guidance and Career Counseling, Department of Psychology, University of Florence, Italy. © Marko Kesti