docLasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
download 
Report Transcription
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2016 - 2018 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu Sisällys JOHDANTO .................................................................................................................................... 3 KESKEISET SUUNNITTELUA OHJAAVAT LAIT JA OHJEET ................................................................ 4 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ..................................................................................... 4 Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki ................................................................................................... 5 Uudistunut sosiaalihuoltolaki .................................................................................................... 5 Lastensuojelun laatusuositus .................................................................................................... 5 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILA LIPERISSÄ .................................................................. 6 Väestö ja asuinalueet ................................................................................................................ 6 Perheet ...................................................................................................................................... 6 Työttömyys ................................................................................................................................ 7 Lasten ja nuorten hyvinvointi.................................................................................................... 7 LASTEN JA NUORTEN PALVELUT ................................................................................................. 12 Lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys ydinprosessi ....................................................... 12 Äitiys- ja lastenneuvola ........................................................................................................... 14 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ......................................................................................... 14 Suun terveydenhuolto............................................................................................................. 15 Vapaa-aikatoimi ...................................................................................................................... 15 Varhaiskasvatus ja esiopetus .................................................................................................. 16 Peruskoulu............................................................................................................................... 18 Perhekeskuksen palvelut......................................................................................................... 21 Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan vastaaminen .......................................................................... 21 Mielenterveys- ja päihdetyö ................................................................................................... 22 Aikuissosiaalityö ...................................................................................................................... 23 Vammaispalvelut ..................................................................................................................... 23 Lastensuojelu .............................................................................................................................. 24 Lastensuojeluilmoitus ............................................................................................................. 25 Palvelutarpeen arvioiminen ja lastensuojelutarpeen selvitys ................................................ 25 Avohuollon tukitoimet ............................................................................................................ 26 Sijaishuolto .............................................................................................................................. 27 Lasten ja nuorten palvelujen resurssit ........................................................................................ 28 TULEVAISUUDEN SUUNTA .......................................................................................................... 29 1 Arvot ............................................................................................................................................ 29 Periaatteet................................................................................................................................... 29 Tavoitteet .................................................................................................................................... 30 Huolehditaan lapsen, nuoren ja vanhempien osallisuuden toteutumisesta .......................... 30 Toimitaan oikea-aikaisesti, asiakas- ja tarvelähtöisesti ja yksilöllisesti .................................. 30 Tuki viedään lasten ja nuorten kasvuympäristöön ................................................................. 31 Toimitaan monialaisesti ja yhdessä tehden ............................................................................ 31 Edistetään lasten ja nuorten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä ....................................... 32 Mittarit, arviointi ja seuranta ...................................................................................................... 33 LÄHTEET ...................................................................................................................................... 34 LIITTEET ....................................................................................................................................... 35 Liite 1. Toimenpiteet ............................................................................................................... 35 Liite 2. Tilastot ja indikaatorit.................................................................................................. 49 Liite 3. Liperin kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ohjelmat ja suunnitelmat ... 59 Liite 4. Lasten ja nuorten palveluihin liittyviä valtakunnallisia kehitysohjeita ja suosituksia . 60 Liite 5. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ohjaavat lait ............................................. 63 Liite 6. Teaviisari ...................................................................................................................... 66 Liite 7. Resurssitaulukko .......................................................................................................... 67 Liite 8. Liperin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman aineiston keruu sosiaalipsykologian maisterivaiheen opiskelijan työharjoitteluna.......................................... 68 2 JOHDANTO Lastensuojelulain 12 §:n mukaisesti kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista lastensuojelun tarpeesta kunnassa lastensuojeluun varattavista voimavaroista lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava: opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma palvelee Liperin kuntastrategian toteutumista ja on kiinteästi yhteydessä koko kunnan tasolla tehtävään hyvinvointityöhön. Liperin kunnan hyvinvointityötä ohjaa hyvinvointikertomus. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet toteutetaan vuosittaisen talous- ja toimintasuunnitelman kautta. Nämä kaikki asiakirjat toimivat hyvinvointipalveluja ohjaavina ja niiden on tarkoitus toimia toisiaan tukevina sekä linjaavina teoksina (Kuva 1.) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kaikkia kunnan hallintokuntia koskeva strateginen suunnitelma, joka osaltaan ohjaa kunnan toimintaa päätöksenteossa ja toimii konkreettisesti toimintaohjeena koko henkilöstölle käytännön työssä. 3 Kuntastrategia Hyvinvointikertomus Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Oppilas- ja opiskeluhuollon suunnitelma Toiminta- ja talousuuunnitelma Kuvio 1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kunnan hyvinvointityössä Suunnitelmassa ja sen valmistelussa on tarkasteltu lasten ja nuorten palveluja kokonaisvaltaisesti. Tätä suunnitelmaa laadittaessa kunnan henkilöstö, viranhaltijajohto, lapset, nuoret ja heidän vanhempansa ovat olleet mukana tiedon tuottamisessa. KESKEISET SUUNNITTELUA OHJAAVAT LAIT JA OHJEET Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta Asetuksessa säädetään terveystarkastusten sisällöstä ja määrästä, terveysneuvonnasta ja terveyden ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille. Terveysneuvonnan lähtökohta on tukea vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistää perheen sosiaalista tukiverkostoa. Terveysneuvonnan tulee tukea yksilön ja perheen terveyden, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähintään seuraavilla alueilla: Kasvu, psykososiaalinen ja fyysinen kehitys Ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painon hallinta, suun terveys, seksuaaliterveys ml ehkäisy Lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin, alkoholin, ja muiden päihteiden käytön ehkäisy Kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy Soveltuvin osin sosiaaliturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelut 4 Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Oppilas- ja opiskeluhuoltolain tarkoitus on: edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä; edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä; turvata varhainen tuki sitä tarvitseville; turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu; vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Uudistunut sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuoltolaissa määritellään jokaiselle erityisen tuen tarpeessa olevalle kuntalaiselle nimettäväksi omatyöntekijä asiakkuuden ajaksi. Lapsen ja nuoren tarvitessa paljon tukea ja apua hänelle nimetään omatyöntekijä. Omatyöntekijä suunnittelee yhdessä lapsen tai nuoren ja tarvittavan verkoston kanssa yksilöllisen palvelukokonaisuuden ja varmistaa verkostotyön avulla palveluiden toteutumista asiakkaan tukena. Omatyöntekijänä toimivan henkilön tehtävänä on asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti edistää lapsen ja nuoren hyvinvointia palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Erityistä tukea tarvitsevaa lasta koskevaa sosiaalihuoltoa toteutettaessa lapsen omatyöntekijän tai muun lapsen sosiaalipalveluista vastaavan työntekijän tulee tavata lapsi asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti. Lapsi tai nuori tarkentaa ja muokkaa suunnitelmaansa toiminnan kautta ja pysyy mahdollisista ongelmistaan huolimatta oman elämänsä aktiivisena toimijana, jolla on omatyöntekijän lisäksi tukenaan monialainen verkosto. Sosiaalihuoltolaissa määritellään monialaisen yhteistyön tarve palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi. Toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Lastensuojelun laatusuositus Lastensuojelusta on annettu 14.5.2014 ensimmäisen kerran oma valtakunnallinen laatusuositus. Suositus kohdistuu ensisijaisesti lastensuojelupalvelujen toteuttamisen, arvioinnin, kehittämisen ja johtamisen tueksi. Lastensuojelu työtä ohjaavat keskeiset periaatteet: asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet 5 lapsen etu vuorovaikutus ammattihenkilöstön työnlaatu sekä vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri Vaikuttavan lastensuojelun keinot ovat: osallisuus lastensuojeluasioissa ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä lapsilähtöinen yhteinen palvelujärjestelmä ja eri toimijoiden välinen yhteistyö osaavat ammattilaiset, tehtävänjako ja tuki moniulotteinen arviointi LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILA LIPERISSÄ Hyvinvointi voidaan yhdellä tavalla määritellä ihmisen kokemukseksi elämän eri osa-alueista kuten asumisesta, ympäristöstä, terveydestä, toimeentulosta, toimintakyvystä ja ihmissuhteista ja turvallisuudesta. Hyvinvointi näkyy ihmisissä onnellisuutena, tyytyväisyytenä elämään, toiveikkuutena sekä mahdollisuutena toteuttaa ja kehittää itseään. Huolikeskustelua suomalaisen hyvinvoinnin tilassa ovat herättäneet muun muassa lapsiperheiden köyhyys, lasten ja nuorten kasvavat mielenterveysongelmat, lastensuojelun asiakkaiden määrän kasvu sekä lasten eriarvoistuminen, jotka kaikki näkyvät myös Liperissä. Syitä lasten kasvaneelle pahoinvoinnille on etsitty vanhempien kiireestä ja työpaineista, perheiden hajoamisesta, maamme huonosta taloustilanteesta, elektroniikan kasvusta, sosiaalisesta mediasta sekä yliseksualisoituneesta kulttuurista. Esille on tuotu myös hukassa oleva vanhemmuus, lapsuuden lyhentyminen sekä lapsuuden ja aikuisuuden välisen rajan hämärtyminen. Väestö ja asuinalueet Liperin kunnan laaja pinta-ala sisältää useita kyliä ja taajamia. Liperin kuntalaisten väkiluku on kasvanut vuodesta 2004 lähtien edellisvuoden (2014) pientä laskua lukuun ottamatta (Liite 2, Kuvio 1). Väestöennusteessa odotetaan Liperin väkiluvun kasvavan edelleen. Väkiluvun kasvu on johtunut pääosin Ylämyllyllä sijaitsevan Jyrinkylän asuinalueen laajentumisesta. Jyrinkylä on lapsiperheiden suosima asuinalue. Liperiläisten lasten ja nuorten osuus on hieman kasvanut 2000-luvun aikana kuitenkin 45–70-vuotiaiden osuuden edelleen pysyessä korkeimpana (Liite 2, Kuvio 2). Liperin kunnan asuinalueista Ylämyllyllä asuu suurin osa lapsiperheistä. Perheet Väkiluvun nousu ei ole Liperissä vaikuttanut lapsiperheiden osuuden kasvuun, vaan lapsiperheiden osuus perheistä on hieman laskenut 1994 vuodesta lähtien (Liite 2, Kuvio 3). 6 Liperissä yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut hiljalleen vuodesta 1996 lähtien (Liite 2, Kuvio 4). Vuosittainen avioerojen määrä Liperissä on vaihdellut, mutta suuntana on ollut 90luvulta lähtien avioerojen määrän pieni nousu (Liite 2, Kuvio 5). Lasten pienituloisuus kunnassa on ollut koko maahan verrattuna korkeampaa, kuitenkin viime vuosina se on laskenut lähes samaan tasoon koko maan keskiarvon kanssa (Liite 2, Kuvio 6). Työttömyys Liperissä vuonna 2013 työttömien määrä oli 12,1 % työvoimasta, mikä on hieman koko maan keskiarvoa korkeampi (11,3 %), mutta kuitenkin Pohjois-Karjalan keskimääräistä 15,6 % alhaisempi (Liite 2, Kuvio 7). Nuorisotyöttömien määrä on vaihdellut vuosittain hyvinkin paljon pysyen kuitenkin koko ajan koko maan keskiarvoa suurempana (Liite 2, Kuvio 8). Nuorisotyöttömien määrä on vuonna 2013 ollut lähes samassa Pohjois-Karjalan keskimääräisen luvun kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointi Lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia mitataan kouluissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän valtakunnallisten kouluterveyskyselyn avulla joka toinen vuosi. Kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyyn osallistuvat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat. Vertailukelpoista tietoa on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2013 Kouluterveyskyselyn aineistonkeruuseen tehtiin joitakin muutoksia. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koko maassa ja muutamia kysymyksiä uudistettiin. Kyselylomakkeen uudistuksessa kuultiin useita terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita, oppilaitosten edustajia sekä myös nuoria itseään. Muutoksen jälkeen tietoa saadaan myös koulumatkoista, turvavälineiden käytöstä liikenteessä, vapaa-ajalla tapahtuneista tapaturmista sekä seksuaalisuuteen liittyvästä käyttäytymisestä internetissä. Lisäksi nuorten perheestä ja asumisesta kysytään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. (THL 2013, 7.) Vuonna 2013 kouluterveyskyselyyn vastasi yhteensä 261 koululaista Liperin kunnassa (THL 2013, 11). Kouluterveyskyselyn vuoden 2011 ja 2013 tuloksia on verrattu ja niistä on koottu ilon aiheita, joissa on tapahtunut myönteistä kehitystä ja huolenaiheita, joissa on tapahtunut kielteistä kehittymistä (Taulukko 1). Mukaan on valittu merkittävät kahden viimeisimmän kyselyvuoden välillä ja pidemmällä aikavälillä tapahtuneet muutokset. Muutoksia ei esitetä tärkeysjärjestyksessä taulukossa. (THL 2013, 24.) Sohvi-hanke teki kyselyn hyvinvoinnista 8.- 9. -luokkalaisille syksyllä 2014, jonka perusteella on koostettu 8. ja 9. -luokkalaisten ajatuksia hyvinvoinnista (Kuvio 2). Lisäksi kuvioon on liitetty sosiaalipsykologian harjoittelijan keväällä 2014 nuorisolle tekemien kyselyjen tuloksia (Liite 8). 7 Taulukko 1. Ilon- ja huolenaiheet THL:n kyselyjen mukaan (THL 2013) ILONAIHEET HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen kyselyvuoteen Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa liian suureksi vähentyivät Perheen yhteinen ateriointi iltaisin Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi lisääntyi Koulutyön määrä koettiin yleisemmin Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi ongelmat vähentyivät Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän Toistuva rikkeiden teko vähentyi Koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi Koulutapaturmat vähentyivät Koulun työilmapiiri parani Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Koulukiusatuksi joutuminen vähentyi Koettu terveydentila parani Koulu-uupumus vähentyi Hampaiden harjaamistottumukset paranivat Humalajuominen vähentyi 8 Sosiaaliset suhteet: Eläimet: Luonto: Hyvä sää Aurinko Kuusipuu Kukkanen Koirat Kissat Lemmikit Eläimet Vapaa-aika ja harrastukset: Hyvinvoinnin luojat Läheisyys: kehut halit suudelmat ihmisten läheisyys halit seksi Koulu: koulukuljetus välitunnit ilmainen ruokailu ruokavälkkä mukava ope liitutaulu luokka on hyvä ei kiusaamista opiskelumotivaatio koulu luokkahenki sopivan pieni luokka Kaverit, uusia kavereita ystävät perhe äiti simo kivoja oppilaita positiiviset ihmiset olemassaolo turvallisuus terveelliset elämäntavat henkinen ja fyysinen hyvinvointi turvallinen koti, koti terveys ei kiusaamista hyvä mieli, hyvä olo hauskuus ajatukset tarvittaessa yksinäisyys elämäntilanne harrastukset viikonloppu lomat shoppailu jalkapallo musiikki some Terveelliset elämäntavat: urheileminen liikunta lepo nukkuminen Ravinto ja herkut: ruokavälkkä ilmainen ruoka hauskuus kalapuikot Mäkkiruoka Mchauskuus Donalds Hesburger ruoka suklaa kaakao kahvi purukumi Muita asioita: K-Market raha sähkö Afrikan kulttuurit terveyskeskus (mutta ei Liperin) Kuvio 2. Liperiläisten 8.-9.-luokkalaisten ajatuksia hyvinvoinnista 9 Osallisuuden toteutuminen Lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden puutteen tunteet tulivat esille heidän kertomuksissaan (Liite 8). Nuoret kokivat, etteivät kykene vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin tai tienneet kuinka näihin voisi vaikuttaa. Nuoret kertoivat myös yläkoulujen yhdistymisen vuonna 2014 syksyllä vaikuttavan yhteisöllisyyden tunteen vähentymiseen koulussa. Myös nuorisovaltuusto NUVA nosti esille osallisuuden ja yhteisöllisyyden ongelmat kouluissa. Nuoret nostivat esille myös oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan vähäisen näkyvyyden. Myös TEA-viisari kertoo, että huoltajien vaikutusmahdollisuudet ja oppilaan vaikutusmahdollisuudet koettiin alhaisiksi (Kuvio 3). Kuvio 3. TEA-viisari, osallisuus Lasten ja nuorten mielenterveys ja päihteiden käyttö Liperissä nuorten humalahakuisuus oli vähentynyt Kouluterveyskyselyn (THL 2013) tulosten perusteella vuodesta 2010 (Liite 2, Kuvio 9). Päivittäinen tupakointi oli hieman lisääntynyt vuodesta 2010 (Liite 2, Kuvio 10), mutta nuuskan käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti (Liite 2, Kuvio 11). Nuoret itse arvioivat 2015 maaliskuussa nuuskan käytön edelleen lisääntyneen. Heidän mukaansa puolet tai vähintään joka kolmas käyttää yläasteikäisistä nuorista nuuskaa. Laittomien huumeiden käyttö kouluterveyskyselyn mukaan oli myös vähentynyt vuodesta 2010 (Liite 2, Kuvio 12). Lukujen valossa liperiläisten nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Tämä näkyi jo vuonna 2013 THL:n tuloksissa (Liite 2, Kuviot 13 ja 14), mutta myös 2014 syyslukukauden aikana mielenterveysongelmien lisääntyminen huomattiin nuorisopsykiatrian kasvaneiden asiakasmäärien tilastoissa. Kouluterveyskyselyn mukaan ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta oli etenkin yläasteikäisten tyttöjen keskuudessa. 10 Opinnäytetyöhön haastateltiin liperiläisiä nuoria aikuisia heidän kokemuksistaan varhaislapsuudessa saamistaan mielenterveyspalveluista. Lisäksi haastateltiin kouluterveydenhoitajia. (Tuukkanen R., 2015.) Selvityksen mukaan nuoret aikuiset ovat kokeneet Liperin kunnan tarjoamat ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut omalla kohdallaan pääsääntöisesti positiivisina. Negatiivisia teemoja, joita haastatteluissa ilmeni, olivat psykologien vaihtuvuus sekä hidas ja tehoton koulukiusaamiseen puuttuminen. Lisäksi oli toivottu lukioaikana terveydenhoitajan aloitetta puhua mielenterveysongelmista. Terveydenhoitajien kokemuksen mukaan palvelujärjestelmä kohtaa asiakkaiden tarpeet, mutta järjestelmäkään ei pysty vastaamaan kaikkiin vaatimuksiin, joita palvelujärjestelmältä odotetaan. Palvelujärjestelmän olisi joustettava ja lisättävä jatkuvasti resursseja, mikäli se pyrkisi vastaamaan kaikkiin vaatimuksiin. Keinoja varhaisempaan havaitsemiseen ja nopeampaan auttamiseen tulisi löytää. Kouluterveydenhoitajien asema nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa tunnistamisessa sekä puuttumisessa on muun koulun henkilökunnan ohella merkittävä. Haastateltavista nuorista suurin osa ei ollut pystynyt tunnistamaan ongelmiaan yläkouluikäisenä, vaikka he jälkikäteen tiedostavat ongelmia olleen. Terveydenhoitajien haastatteluissa kävi ilmi, että he toivoisivat lapsille, nuorille ja perheille kuntaan lisää ilmaisia harrastuspaikkoja ja -mahdollisuuksia. Tällä he haluaisivat lisätä mahdollisuutta yksilön vuorovaikutukseen, sosiaalisiin kontakteihin sekä yhteisölliseen toimintaan. Syrjäytymisen uhka Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 - 24-vuotiaiden määrä on pienentynyt vuodesta 2011 (Liite 2, Kuvio 15). Toimeentulotukea saaneet 17 - 24-vuotiaiden määrä on hieman kasvanut (Liite 2, Kuvio 16). Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 17 - 24-vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 2011 etenkin naisten kohdalla (Liite 2, Kuvio 17). 11 LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys ydinprosessi Liperin sosiaali- ja terveyspalvelujen yksi ydinprosesseista on lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeisiin vastataan kolmella tasolla: primaari-, sekundaari- ja tertiääriprevention tasolla Primaaripreventiolla tarkoitetaan ns. vihreää tasoa, jolla on kaikille kuntalaisille tarkoitettuja kuntalaisen perustarpeisiin hyvinvoinnin edistämiseksi ja itsenäisen selviytymisen tukemiseksi tarkoitettuja palveluita. Vihreällä tasolla toimivissa palveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää toimintakulttuuria ja palvelutarpeiden ennakointia. Sekundaariprevention eli ns. keltaisen tason palveluilla vahvistetaan elämänhallintaa ja toimintakykyä joko säännöllisesti tai lyhytaikaisesti jonkin ongelman tai vaivan hoitamiseksi. Varhaisen tuen merkitys korostuu lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Punainen taso eli tertiääripreventio sisältää jatkuvamman tuen tarvetta ja vaativampaa erityispalvelua tai ympärivuorokautista palvelua. Palveluilla turvataan pitkäaikaisen tuen tarpeisiin vastaaminen ja hyvä elämä. Taulukossa 2 on esitetty lasten ja nuorten turvallisen kasvun ja kehityksen ydinprosessin tavoitetila perustuen lapsen, nuoren ja perheen tuen tarpeisiin. 12 Taulukko 2. Lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys. LASTEN JA NUORTEN TURVALLINEN KASVU JA KEHITYS Tuen tarpeet EDISTÄMINEN TUKI, APU, HOITO JA KUNTOUTUS TURVAAMINEN Tuki jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen Tavoite: itsenäinen selviytyminen päivittäisistä toimista ja itsensä toteuttamisesta Asumiseen liittyvä tuen tarve; Tavoite: lapsiperheiden itsenäinen asuminen Lapsen ja nuoren ikätasoisen päivittäisen toiminnan edistäminen. Vanhemman työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja kuntoutumiseen saadaan jatkuvaa tukea, apua tai hoitoa. Nuoren asuminen turvataan asumispalveluilla. Taloudellisen tuen tarve Tavoite: lapsiperheiden taloudellinen itsenäisyys Yleinen työllisyyspolitiikka ja perhepolitiikka tukee perheiden taloudellista selviytymistä Tuki sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi Tavoite: turvallinen yhteisö ja yhteiskunta, mahdollisuus kouluttautua ja päästä työelämään sekä harrastaa ja osallistua Lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuva tuen tarve Tavoite: väkivallaton lapsuus ja nuoruus Äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve. Tavoite: pitkittyneiden reaktioiden ja traumatisoitumisen estäminen Tuki lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Tavoite: lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen, lapsen ja perheen tuen tarpeen tunnistaminen kaikissa palveluissa Päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta aiheutuva tuen tarve. Tavoite: Mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät haittaa lapsen ikätason mukaista elämää. Lasta autetaan kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa sosiaalistumaan yhteiskuntaan. Lapsi saa vapaa-aikanaan tehdä mielekkäitä asioita. Perhe saa riittävästi käytännön tukea/kotiapua, jotta itsenäinen jokapäiväisestä elämästä selviytyminen tulee mahdolliseksi. Asunnonmuutostyöt ja asunnon järjestämisessä auttaminen siten, että perheen itsenäinen elämä on mahdollista. Perhettä avustetaan ensisijaisten etuuksien saamisessa. Perheelle mahdollistetaan taloudellinen tuki kriisitilanteissa. Lapsi saa tehostettua tai erityistä tukea kasvulleen ja kehittymiselleen niin kotona kuin koulussa/päivähoidossa. Lapsen harrastuksia ja vapaa-ajanviettoa tuetaan. Väkivaltaisessa ympäristössä elävien perheenjäsenten elämä turvataan. Pitkäaikaisilla järjestelyillä turvataan väkivaltaisesta ympäristöstä tulevien henkilöiden turvallisuus. Pitkittyneeseen kriisin joutunut ihminen saa hoitoa, kuntoutusta ja tarvittaessa sairaalahoitoa. Lapsen kasvun ja kehitys turvataan sijaishuollon avulla. Sairaudesta johtuva tuen tarve Tavoite: Sairaus ei rajoita ikä- ja kehitystason mukaista elämää. Vammasta johtuva tuen tarve Tavoite: Vammasta huolimatta lapsi tai nuori pystyy elämään mielekästä ikä- ja kehitystason mukaista elämää Muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarve. Tavoite: Tuen tarve ei rajoita ikä- ja kehitystason mukaista elämää. Tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukeminen. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on riittävästi tietoa itsehoitomenetelmistä ja terveyden edistämisestä sekä mahdollisuus toteuttaa näitä. Esteetön ympäristö mahdollistaa elämän, jota vamma ei rajoita. Lapsen ja nuoren ja perheen turvallista kasvuympäristöä edistetään. Koulussa ja vapaa-ajalla on henkisen ja fyysisen väkivallan nollatoleranssi. Yleinen ilmapiiri on suvaitsevainen. Läheisverkostolla on aikaa ja keinoja auttaa lasta, nuorta/perhettä äkillisen kriisitilanteen yllättäessä. Lapsiperheille tarjottaviin palveluihin pääsee helposti ja ne ovat lähellä perheitä. Lapsen, nuoren ja perheen tuen tarve tunnistetaan ja tukea järjestetään tarpeen mukaan. Lasten nuorten ja perheiden mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistetään jokapäiväisessä elämässä. Tukea on saatavilla siten, että ikätason mukainen arkielämä on mahdollista. Läheisverkostot ja järjestöt tukevat omaisia. Elämänkriiseissä olevat saavat tukea, apua ja hoitoa tilanteeseensa. Äkillisiin traumaattisiin kriiseihin saadaan jälkihoitoa. Lapsi, nuori ja vanhemmat saavat tukea, apua ja hoitoa tasapainoisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tueksi. Perheen toimeentulo turvataan toimeentulotuella. Lapsen turvallinen kasvu ja kehitys turvataan sijaishuollon avulla. Lapsi ja nuori saa mielenterveysongelmiinsa tarvitsemaansa hoitoa. Nuori saa riippuvuusongelmiinsa tarvitsemaansa hoitoa. Perheen vanhemmat saavat tarvitsemaansa hoitoa mielenterveys- ja/tai päihdeongelmiinsa. Sairaudet hoidetaan ja kuntoutetaan. Psyykkisiin sairauksiin saa sairaalahoitoa. Päihdeongelmiin saa laitoskuntoutusta. Perhe saa perhekuntoutusta. Vammaisen lapsen ja nuoren erityistarpeet huomioidaan siten, että ikätason mukainen itsenäinen elämä on mahdollista. Toimintakyvyn rajoitukset hoidetaan ja kuntoutetaan. Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren hyvän elämä turvataan monialaisin järjestelyin. Omaiset ja omaishoitajat jaksavat jatkaa tukemistaan, kun saavat itse riittävästi tukea. Omaiset ja omaishoitajat jatkavat työtään sairaalahoidon tai intervallijaksojen tuella. Pitkäaikaissairaan lapsen ja nuoren hyvä elämä turvataan monialaisin järjestelyin. Lapsi ja nuori saa jatkuvaa tukea, apua tai hoitoa toimintakykyään rajoittaviin asioihin. 13 Äitiys- ja lastenneuvola Äitiysneuvolatoiminnan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneen lapsen ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia. Äitiysneuvolassa tuetaan koko perhettä, parisuhdetta ja vanhemmuutta. Liperissä syntyy vuosittain 140-150 lasta. Laajat terveystarkastukset toteutetaan raskausviikoilla 22 (terveydenhoitaja) ja 26 (lääkäri). Normaaliraskauden aikana on noin 11 neuvolakäyntiä sekä synnytyksen jälkeinen kotikäynti ja jälkitarkastus. Ensimmäistä lastaan odottavan/ lapsen saaneen perheen luokse perhetyöntekijä tekee vähintään yhden kotikäynnin raskauden aikana sekä yhden kotikäynnin vauvan ollessa noin 2 kuukauden ikäinen. Vain tarvittaessa tehdään kotikäynti uudelleen synnyttäjäperheeseen. Ensimmäistä lastaan odottaville perheille järjestetään moniammatillista perhevalmennusta. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Vanhempia tuetaan lapsen kasvatuksessa, huolenpidossa, vanhemmuudessa ja parisuhteen hoitamisessa. Lastenneuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja tukemaan perheitä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Moniammatillista yhteistyötä tehdään mm. perhekeskuksen, varhaiskasvatuksen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä lastensuojelun kanssa. Lastenneuvolan asiakkaina on noin 800 lasta. Alle kouluikäiselle tehdään 16 määräaikaistarkastusta, joista kolme on laajoja terveystarkastuksia (4kk, 18kk ja 4v). Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, huoltajien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. Tehtävänä on oppilaan ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun kehityksen arvioiminen ja edistäminen. Terveydenhoitaja osallistuu oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja arvioimiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa sekä koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvontaan ja edistämiseen. Laajoista terveystarkastuksista tehtyjä luokkakohtaisia yhteenvetoja käytetään yhteistyössä oppilashuollon kanssa arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön hyvinvointia ja mahdollisia lisätoimenpiteiden tarvetta. 14 Huoltajia pyydetään osallistumaan erityisesti oppilaan laajoihin terveystarkastuksiin. Heillä on mahdollisuus osallistua myös kaikkiin oppilasta koskeviin tarkastuksiin ja yksilöllisiin oppilashuollollisiin palavereihin. Lapsia ja nuoria ohjataan tarpeen mukaan jatkohoitoon, esim. silmälääkäriin, keskussairaalan erityispoliklinikoille, psykologille, koulukuraattorille jne. Kouluterveydenhuollossa oppilaita on noin 1 400. Oppilaan terveystarkastukset tehdään vuosittain. Laajat terveystarkastukset tehdään 1.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille. Huoltajan suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa sekä opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon tavoitteena on edistää lasten ja nuorten suun terveyttä, motivoida hyvään hammashoitoon ja opettaa huolehtimaan hammashoidostaan jatkossakin. Suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, purennan kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Esikouluikäisiä lapsia opastetaan hampaiden hoitoon yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle järjestetään maksuton terveysneuvontakäynti. Suun ensimmäinen tutkimus on terveydenhoitajan vastaanotolla vauvan ollessa 6-8 kk ikäinen. Alle kouluikäiset käyvät tarkastuksissa suuhygienistin vastaanotolla 1,5-, 3- ja 5-vuotiaina. Lisäksi riskiryhmät tarkastetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Kouluikäisten suun terveystarkastukset tekee hammaslääkäri 1.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille. Muilla luokka-asteilla tarkastuksia tekevät hammaslääkärit ja suuhygienistit yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Tarvittaessa lapset ohjataan hammaslääkärin vastaanotolle joko korjaavaan hammashoitoon tai oikomishoitoon. Oikomishoitoa tehdään erikoishammaslääkärin johdolla. Opiskelijat voivat hakeutua suun terveystarkastukseen vähintään yhden kerran opintojen aikana. Vapaa-aikatoimi Nuorisotilat sijaitsevat kaikissa kolmessa kunnan taajamassa. Nuorisotilat tarjoavat avointa nuorisotalotoimintaa, kerhotoimintoja, retkiä ja aktiviteetteja koulujen loma-aikoina. Jokainen nuorisotila on tällä hetkellä avoinna kolmena iltana viikossa. Tämän hetkiset työntekijäresurssit eivät mahdollista aukioloaikojen kasvattamista. 15 Vapaa-aikatoimen työntekijä toimii nuorisovaltuuston ohjaajana ja esittelijänä. Nuorisovaltuusto on kunnan nuorten äänenkantaja ja se toimii nuorten ideoiden ja aloitteiden esiintuomiskanavana. Liperin koululla toimii vapaa-aikatoimen nuorisotyötä koululla -hanke. Hankkeessa vapaa-aikaohjaaja on koululla läsnä kahtena päivänä viikossa. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten aktiivisuutta koululla ja ohjata nuoria muihin kunnan nuorisopalveluihin. Etsivänuorisotyö on eritysnuorisotyötä, jonka kohderyhmänä ovat 15–29-vuotiaat nuoret ja joustavan perusopetuksenluokka. Etsivänuorisotyöntekijä pyrkii ohjaamaan nuoria jotka ovat ilman koulu- tai työpaikkaa tarvitsemiensa palveluiden pariin. Tukea voi tarvita myös yleisiin elämänhallintaan liittyviin ongelmiin. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuun alla oleva koulutustakuu toteutuu Liperin kunnassa hyvin perusasteen päättävien osalta. Opintoohjaajat yhdessä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa huolehtivat nuorten jälkiohjauksesta ja tuesta lisähakujen tekemiseen. Viime vuosina kaikki Liperiläiset perusasteen päättäneet nuoret ovat saaneet toisen asteen tai valmentavan koulutuspaikan. Kunta järjestää nuorille työpajatoimintaa ostopalveluna Joensuun Nuorisoverstas ry:ltä sekä kunnan omalla työpajalla toimii nuorten ryhmä. Kuntaan on perustettu moniammatillinen työllisyysasioiden koordinaatioryhmä joka osaltaan pyrkii edistämään nuorten työllistymistä. Liperin kunta on mukana Joensuun seudun kuntakokeilussa, jossa on otettu käyttöön NT-typpi asiakasrekisteri, jossa seurataan nuoren palveluprosessin etenemistä. Asiakasrekisteriin tietojen kirjaaminen on vasta aloitettu ja sitä tullaan tarkastelemaan indikaattoreilla puolen vuoden välein. Liperin kunta on mukana seuraavissa työllisyyshankkeissa: Työtä! –hanke, Pokali, Polkua työelämään -hanke, Ohjaamo -hanke, Kajo –hanke. Varhaiskasvatus ja esiopetus Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on subjektiivinen oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ja vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua lapsen on osallistuttava kunnan järjestämään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Varhaiskasvatuksessa on noin 60 % alle kouluikäisistä lapsista ja esiopetuksessa 100 %. Varhaiskasvatusta järjestetään perhepäivähoidossa tai päiväkodeissa, sekä kerhossa. Lapsen varhaiskasvatuspolun rakentaminen alkaa perheen hakiessa päivähoito- tai esiopetuspaikkaa. Palvelusuunnittelija keskustelee kaikkien vanhempien kanssa aina ennen hoito- tai esiopetuspaikan myöntämistä. Palveluohjauksen tavoitteena on löytää jokaiselle lapselle hänen kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva paras mahdollinen palvelumuoto ja 16 hoitopaikka. Samalla palveluohjauksessa luodaan turvallinen ja luottamuksellinen alku ja jatkumo lapsen varhaiskasvatukselle ja kasvatusyhteistyölle vanhempien kanssa. Ennen hoidon alkamista lapsen omahoitaja päiväkodista, esiopettaja tai perhepäivähoitaja tekee aloituskäynnin lapsen kotiin, vasta sen jälkeen alkaa lapsen ja perheen tutustuminen hoitopaikkaan. Päiväkodeissa kaikki ryhmät ovat sisarusryhmiä, tällä turvataan lapselle mahdollisuus olla samassa lapsiryhmässä esiopetukseen saakka. Sisarusryhmillä tuetaan hyvien sisarussuhteiden syntymistä sekä vertaisoppimista eri-ikäisten lasten kesken. Varhaiskasvatus on lasten kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksessa yhdistyvät hoito, kasvatus ja opetus suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi, jossa leikillä on keskeinen asema. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten tiiviillä yhteistyöllä pyritään luomaan lapsen kannalta mielekäs kasvuympäristö. Varhaiskasvatuksen perustana on hyvä hoito. Lapsi pystyy keskittämään kiinnostuksensa kasvua, kehittymistä ja oppimista edistäviin asioihin ja toimintoihin, kun hänen perustarpeensa on tyydytetty. Lapsen myönteistä minäkäsitystä, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä voidaan edistää erilaissa arjen tilanteissa, kun toiminta suunnitellaan oppimisen näkökulmasta. Kasvattajan tehtävänä on rakentaa lapsen päivä siten, että hoito- ja vuorovaikutustilanteet, leikki, pienet työtehtävät sekä muut lapselle tärkeät toiminnot muodostavat hänelle mielekkään kasvu- ja oppimistapahtuman. Esiopetuksen tarkoitus on antaa lapsille mahdollisuus osallistua säännöllisesti ryhmämuotoiseen toimintaan sekä turvata lasten oikeus oppimiseen ja oppimisvalmiuksien kehittymiseen ennen perusopetukseen siirtymistä. Esioppilaat toimivat omissa ryhmissä tai joustavissa esi- ja alkuopetuksen ryhmissä. Maksutonta esiopetusta on 700 h vuodessa. Kerhoissa toimintaa järjestetään 3-5 -vuotiaille lapsille tarpeen mukaan eri taajamissa. Avointa kerhotoimintaa järjestetään 3-5 -vuotiaille lapsille kolmena päiväni viikossa kolme tuntia kerrallaan. Kerhotoiminta on tavoitteellista varhaiskasvatusta, jossa pääpaino on ohjatulla ja monipuolisella leikillä sekä lasten yhdessä ololla. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukipalvelut ovat osa varhaiskasvatusta. Niiden tehtävänä on auttaa lasta ja perhettä. Varhaiskasvatuksen tukitoimet ovat varhaiskasvatuksen tietoista tehostamista, suunnitelmallista päivittäisen ympäristön sekä toiminnan arviointia ja muokkaamista lapsen tarpeiden mukaisesti. Lapsen tuen tarpeen arvioiminen edellyttää kokonaiskuvan luomista lapsesta, hänen mielenkiinnon kohteistaan, vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan yhteistyössä vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa. Lasten ja perheiden käytettävissä on erityisopettajia, perheohjaajia sekä muita eri alojen ammattilaisia. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa perheen merkitys ja vanhempien osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin, sekä jatkuvaan yhteistyöhön henkilökunnan kanssa on 17 tärkeää. Yhteistyön lähtökohtana on lapsen ja hänen vanhempiensa arvostaminen sekä avoin, tasavertainen, luottamuksellista ja toisia kunnioittava suhde. Yhteistyössä yhdistyy vanhempien syvällinen tuntemus omasta lapsesta ja henkilöstön ammatillinen tieto ja osaaminen. Lapsen kasvatusoikeus ja -vastuu on ensisijaisesti vanhemmilla, mutta tiiviillä yhteistyöllä vanhempien kanssa lisätään tuntemusta lapsesta ja syvennetään työskentelyä lapsen kanssa. Peruskoulu Peruskoulun antamat tukimuodot: oppilashuolto, erityisopetus ja muu tuki Peruskouluissa oppilaalla on oma luokanopettaja tai luokanvalvoja, joka huolehtii oppilaan hyvinvointiin liittyvistä asioita. Lisäksi luokka-asteittain tai luokittain on osoitettu laaja-alainen erityisopettaja, joka huolehtii tarvittavien tuen muotojen toteutuksesta ja kirjaamisesta yhteistyössä koulun muun henkilökunnan kanssa. Jokaisessa koulussa toimii säännöllisesti pedagoginen tukiryhmä, laaja-alainen monialainen oppilashuoltoryhmä sekä tarvittaessa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä. Kunnan oppilashuoltoa ohjaa neljä kertaa vuodessa kokoontuva ohjausryhmä. Opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet Oppilas- ja opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan ja opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Sen avulla turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville, edistetään oppilaan ja opiskelijan osallisuutta sekä ehkäistään ongelmien syntymistä ja pyritään ratkaisemaan jo syntyneet ongelmat. Oppilas- ja opiskeluhuollon tulee edistää koko yhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä, turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Kuviossa 4 on kuvattu oppilashuollon toimintamalli huolen herätessä joko kouluyhteisöä tai yksilöä koskien. 18 Kuvio 4. Kun huoli herää Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta Liperin kunnassa on lähes kahdella tuhannella lapsella ja nuorella oikeus opiskeluhuollon palveluiden saamiseen. Jokainen yksikkö järjestää omat moniammatilliset ja yksilökohtaiset palvelut sekä tekee oman oppilashuollon suunnitelman, jossa kertoo toiminnoistaan tarkemmin. Avustajapalveluiden sekä tuki- ja erityisopetuksen resurssit saadaan vuosittain sivistyslautakunnalta, ja tarpeen vaatiessa haetaan lisäresurssia myös kesken vuoden. Lukuvuonna 2015–16 oppilashuollon kokonaistilanne on tyydyttävä ja ryhmien toimivuus uuden lain mukaan on vakiintunut. 19 Liperin kunnassa on koottu lasten ja nuorten tukipalvelut perhekeskukseen. Perhekeskuksen kautta järjestetään oppilaille mm. psykologi- ja terapiapalvelut. Koulukuraattoreita perhekeskuksessa on kaksi. Kuraattoripalveluiden riittävyyttä on syytä tarkastella, koska kunta on nyt velvollinen tarjoamaan palvelut myös Luovin ammattioppilaitokselle sekä yksityisille koulutuksen järjestäjille. Tukiopetuksen saaminen on oppilaan subjektiivinen perusopetuslain turvaama oikeus ja sitä tulee olla koulussa tarjolla riittävä määrä. Erityisopetuksen tarve lisääntyy ja myös Liperissä etsitään aktiivisesti uusia keinoja ja malleja erityisopetuksen järjestämiseksi integraatio ja inkluusio huomioiden. Ensisijaisesti lapsella tulee olla mahdollisuus käydä koulua omassa lähikoulussaan, jonne pyritään järjestämään mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. Erityisen tuen oppilaiden integroituessa yleisopetuksen ryhmiin, tulee turvata oppilaalle hänen tarvitsemansa tukipalvelut. Osalle oppilaista oma pienryhmä (ainakin osalla tunneista) on paras vaihtoehto toiminnanohjauksen, tasaisen kasvun ja hyvän oppimisen turvaamiseksi. Erityisesti sosio-emotionaalista tukea tarvitsevien lasten ja nuorten asema nykyisessä palvelujärjestelmässä on heikko. Kunnassa tulisi pohtia, kuinka huomioidaan paremmin ne lapset ja nuoret, jotka odottavat osastojaksoa tai paikkaa sairaalakoulussa samoin kuin ne, jotka ovat palautumassa osastolta omaan lähikouluun. Tiiviimpi yhteistyö sivistys- ja sosiaali- ja terveyspuolen välillä on tulevaisuudessa välttämätöntä. Yhteistyössä voisi tarkastella mm. mahdollisuuksia lähihoitajien rekrytoimiseen oppilaan tueksi sekä klinikka-opetusmallin kehittämiseksi osaksi erityisopetusta. Opetuksen tukitoimien järjestäminen ei uuden lain mukaan ole oppilashuoltoa. Perusopetuslain edellyttämän kolmiportaisen tuen järjestämiseen liittyvät asiat esi- ja perusopetuksessa käsitellään yksikkökohtaisessa monialaisessa pedagogisessa tukiryhmässä (PTR). Tämä ryhmä käsittelee myös keinoja, joilla tuetaan oppilaan oppimista, tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään oppimisen esteitä sekä pyritään ratkaisemaan oppimisvaikeuksia ja oppimiseen liittyviä muita ongelmia. Ryhmässä käydään läpi myös yksittäisistä oppilaista heränneitä oppimiseen ja kasvamiseen liittyviä huolia ja pyritään tukemaan oppilaita mahdollisimman hyvin. Toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden varhaista tukea Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko koulu- ja oppilaitosyhteisöä tukevana monialaisena yhteisöllisenä oppilas- ja opiskeluhuoltona. Lisäksi oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon siten kuin laissa säädetään. Vanhempainillat, vanhempainvartit, vanhempainneuvoston toiminta, huoltajatapaamiset ja aktiivinen yhteistyö kotien kanssa (mm. puhelut ja WILMA) sekä verkostoyhteistyö edesauttavat varhaista puuttumista niin yhteisön kuin myös yksilön tasolla. Tuen muotojen, oppilashuollon toteuttaminen sekä oppilaan hyvinvoinnin seuranta Oppilashuollon toiminnan seurantaa ja jatkuvaa laadun arviointia tehdään vuosittain oppilashuollon ohjausryhmässä, joka kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa. Kouluittain seuranta on 20 aktiivista koko ajan käytännön työn ohessa ja muutoksia toimintamalleihin tehdään tarpeen mukaan. Perhekeskuksen palvelut Perhekeskus tuottaa ennaltaehkäisevät palvelut, lukuun ottamatta neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluita, kaikille liperiläisille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän perheillensä. Lasta, nuorta ja perhettä kohdataan heidän omissa ympäristöissään. Vanhemmat osallistetaan vahvasti lapsen asiaan ja tarvittava verkosto otetaan mukaan työskentelyyn. Tarvittaessa työpari haetaan muista palveluista. Perhekeskuksen toiminta perustuu yksilölliseen asiakkaan määrittelemästä tarpeesta tehtyyn palvelutarpeen arviointiin ja asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa yhdessä laaditun palvelusuunnitelman toteuttamiseen. Jokaiselle asiakkaalle nimetään omatyöntekijä. Asiakas arvioi palvelun vaikuttavuutta omaan tilanteeseensa. Perhekeskuksen työmuotoina ovat kotiin annettava kotipalvelu, keskusteluapu, ryhmätoiminta, ohjaus ja neuvonta, arviointi, kuntoutus ja terapia sekä lastenpsykiatrin palvelut. Työntekijöinä ovat perhekeskuksen johtaja, kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti, toimintaterapeutti, perheohjaaja, kaksi perhetyöntekijää, vastaava kuraattori ja kuraattori. Työskentely tapahtuu perheen kotona, muussa lapsen kasvuympäristössä tai työntekijän työpisteessä. Perhekeskus tarjoaa säännöllisesti konsultaatiota muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiville tahoille. Konsultaation tavoitteena on tukea lapsen ja nuoren luonnollisessa kasvuympäristössä tapahtuvaa arkielämän tukemista. Perhekeskus on mukana valtiovarainministeriön hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilussa, mikä mahdollistaa asiakkaalle monialaisen ja useita muita lakisääteisiä palvelusuunnitelmia yhdistävän yhteisen palvelusuunnittelun huolimatta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon erillisistä asiakas- ja potilasrekistereistä. Kokeilu kestää vuoden 2016 loppuun saakka ja sen vaikutuksia seurataan erilaisin indikaattorein. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan vastaaminen Perheväkivalta on perheen sisäistä väkivaltaa, mikä tapahtuu usein suljettujen ovien takana. Se voi kohdistua joko yhteen tai useampaan perheenjäseneen. Perheväkivalta on toistuvaa, eikä se yleensä lopu itsestään. Ikä, perhetausta, varallisuus tai koulutus eivät suojaa väkivallalta. Perheessä kenenkään ei kuulu pelätä. Mikäli pelko on läsnä, täytyy tilannetta pysähtyä miettimään ja hakemaan apua. Väkivalta alkaa usein vähitellen, mutta ajan kanssa se yleensä toistuu ja pahenee. Pitkään jatkuessa väkivallasta voi tulla tavallinen osa elämää. Sitä se ei ole: jokaisella on oikeus elää ilman pelon ja uhan tunnetta. Perheväkivalta ei ole yksityisasia, vaan rangaistava teko. Lapsen turvallisuus ja hyvinvointi on aina vanhemman tai perheen muun aikuisen vastuulla. Lapselle perheväkivallan näkeminen on yhtä tuhoisaa kuin sen kohteeksi joutuminen. 21 Perheväkivalta vahingoittaa vakavasti lapsen kehitystä, minkä vuoksi perheen aikuisten välistä väkivaltaa nähnyt lapsi tarvitsee ulkopuolista apua. Liperi on mukana Joensuun seudun Marak-työryhmässä. Marak - eli moniammatillinen riskinarviointikokous - on työskentelymalli, jonka avulla asiakkaan on mahdollista päästä irti parisuhdeväkivallan kierteestä. Marak on tarkoitettu parisuhdeväkivallan uhreille. Marakin tavoitteena on helpottaa avun saantia. Kuka tahansa sosiaali- tai terveydenhuollon viranomainen voi ohjata asiakkaan palvelun piiriin täyttämällä asiakkaan kanssa riskinarvioinnin lomakkeen. Riskinarvioinnin tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan kokemus väkivallasta, sekä väkivallan uusiutumisen riski. Varsinainen työskentely käynnistyy vain asiakkaan suostumuksella. Marak-työskentelyssä ammattilaiset laativat asiakkaalle yhteistyökokouksessa turvasuunnitelman ja asiakas saa halutessaan rinnalleen Rikosuhripäivystyksen tukihenkilön. Turvasuunnitelmassa huomioidaan yksilöllisesti asiakkaan (ja lasten) tarvitsema apu, toiveet ja tämänhetkiset voimavarat. Mielenterveys- ja päihdetyö Liperin kunnassa väliinputoajia avohuollollisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä ovat 16 - 18-vuotiaat nuoret. Tämän ryhmän palvelut ovat koordinoimattomat ja epäselkeät. Vuoden 2015 alusta myös 16 - 18-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdepalvelut kuuluvat perhekeskuksen tehtäviin yhdessä aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. Osaamisen kulttuuri ei muodostu hetkessä, koska työ tehdään samoilla henkilöstö- ja osaamisresursseilla kuin ennekin. Vuoden 2016 painopisteenä on nuoren päihdekuntoutumispolun kuvaaminen ja eri tahojen vastuiden ja roolien selventäminen. Tavoitteena on saada vanhemmat yhä enemmän työskentelyyn mukaan. Nuoria aikuisia on ohjautunut pitkäkestoisiin päihdelaitoskuntoutuksiin ja edelleen tukiasumisen tukeen. Intensiivinen, oikea-aikainen ja yksilöllinen tuki on mahdollistanut monen nuoren kuntoutumisen itsenäiseen elämään. Asumisen ongelmiin vastataan asumisen ohjauksella ja asumispalvelujen järjestämisellä. Aiemmin alle 18-vuotiaiden ennaltaehkäisevät asumispalvelut järjestettiin lastensuojelun kautta. Nyt perhekeskus järjestää nämä palvelut ilman lastensuojeluasiakkuutta oleville asiakkaille. Asumispalveluihin ohjautuu vuosittain useita alle 18-vuotiaita nuoria. Tavoitteena on, että tukea ja ohjausta pystytään antamaan varhaisemmassa vaiheessa kotiin eikä asumispalvelujen määrä kasvaisi. Asumispalveluina järjestetään tuettua asumista, palveluasumista ja tehostettua ympärivuorokautista asumispalvelua. Nuoria ja nuoria alle 29-vuotiaita aikuisia on vuosittain mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen piirissä yli 10 asiakasta. Useat nuoret pääsevät itsenäiseen asumiseen kiinni joskus muutamankin kuukauden tuella ja joskus usean vuoden kestävällä tuella. Osa nuorista jää pysyvämmin asumispalvelujen piiriin tai siirtyy tarpeen mukaisiin raskaampiin palveluihin. 22 Lapsiperheiden vanhemmat saavat mielenterveys- ja päihdeongelmiinsa apua mielenterveysja päihdepalveluista. Palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnittelua tehdään tarvittaessa monialaisesti. Kuntouttavaan päihdelaitoshoitoon pääsee tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Lastensuojelun kautta järjestetään perheille enenevässä määrin perhekuntoutusta, jonka kesto on useimmiten useita kuukausia. Aikuissosiaalityö Vaikeat elämäntilanteet voivat olla joskus osa lasten ja heidän perheittensä elämää. Perhettä saattaa kohdata työttömyys, sairaus, ylivelkaantuminen, parisuhteen päättyminen tai liiallinen päihteiden käyttö, jotka aiheuttavat taloudellisten huolien lisäksi myös muita erilaisia ongelmia. Aikuissosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea asiakkaita elämän eri tilanteissa sekä ehkäistä asiakkaiden syrjäytymistä. Aikuissosiaalityö on monialaista yhteistyötä asiakkaan ja eri toimijoiden kesken. Perheillä on mahdollisuus saada tukea ja neuvontaa sekä palveluohjausta aikuissosiaalityön ammattilaisilta. Toimeentulotuki on osa toimeentuloturvaa, jonka avulla perheen ja yksilön toimeentulo turvataan silloin, kun henkilön tai perheen tulot eivät riitä. Toimeentulotuki on viimesijainen tuki ja ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään perheen muut mahdolliset ensisijaiset tulonlähteet. Liperin kunnan aikuissosiaalityötä tehdään johtavan sosiaalityöntekijän, sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan sekä kolmen palvelusihteerin panoksella. Sosiaaliohjaajan vastuulla ovat työllisyyteen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät asiat. Sosiaalityöntekijä huolehtii asiakkaiden kokonaistilanteiden kartoittamisesta, palvelutarpeen arviosta, palvelusuunnittelusta sekä asiakasprosessien eteenpäin viemisestä. Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tehtäviä ovat myös asiakkaan ongelmien tunnistaminen, itsenäisen selviytymisen arviointi ja tukitoimien järjestäminen. Palvelusihteerien tehtävät liittyvät toimeentulotukihakemusten käsittelyyn ja päätöksentekoon. Aikuissosiaalityössä tehdään tiivistä yhteistyötä myös lasten- ja perheiden palvelujen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. Monialaisen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa perheen toimintakykyä ja ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntyä. Lasten perheen voimavaroja pyritään vahvistamaan ja löytämään yhdessä vaihtoehtoja perheen elämäntilanteen parantamiseksi. Vammaispalvelut Vammaispalveluilla pyritään järjestämään vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen tasavertaiset mahdollisuudet elämiseen taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Vammaisten asiakkaiden palvelut pyritään järjestämään ensisijaisti kunnan normaalipalvelujen avulla. Normaalipalvelujen ollessa riittämättömiä tai soveltumattomia voidaan käyttää myös vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisia erityispalveluita. 23 Liperin kunnan vammaissosiaalityötä ja -ohjausta tehdään johtavan sosiaalityöntekijän, vammaispalvelun palveluohjaajan ja sosiaaliohjaajan panoksella. Palveluiden ja tukitoimien kartoittamiseksi tehdään henkilökohtainen palveluntarvearvio ja palvelusuunnitelma. Ne laaditaan yhdessä vammaisen lapsen, nuoren ja hänen perheensä kanssa. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita ovat: kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, päivätoiminta ja asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Vammainen lapsi tai nuori ja hänen perheensä voivat saada myös vammaispalveluna ohjausta kommunikointiin (AAC-ohjaus). Kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat mm: tutkimukset, terveydenhuolto, tarpeellinen ohjaus, kuntoutus, työ- ja päivätoiminnan ja asumisen järjestäminen, henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen, yksilöllinen hoito ja muu huolenpito, henkilön huoltajan tai muiden perheenjäsenten tai muuten läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta, tiedotustoiminta erityishuoltopalveluista, kehityshäiriöiden ehkäisy sekä muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta. Vammaispalvelujen tehtävänä on tukea vammaisten lasten ja nuorten perheiden arjen elämää. Kehitysvammaisten lasten perheisiin pyritään järjestämään tilapäishoitoa, jonka avulla tuetaan perheen jaksamista vaativassa hoito- ja kasvatustehtävässä. Vammaispalvelut järjestää kehitysvammaisille lapsille aamu- ja iltapäivähoitoa sekä tilapäishoitoa yhdessä sivistystoimen kanssa. Aamu- ja iltapäivähoidon avulla tuetaan vanhempien työssäkäyntiä, myös sosiaalihuoltolain mukaisen omaishoidon tuen avulla pyritään mahdollistamaan omaisten pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen, nuoren kotona hoitaminen. Järjestöt ja yhdistykset Järjestöt ja yhdistykset ovat perinteisesti tarjonneet erilaisia osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksia lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Liperin perhekeskuksella on yhteistyö- ja ostopalvelusopimukset MLL:n ja Pelastakaa Lapset järjestön kanssa. Sopimukset koskevat lastenhoitopalvelua ja perhekummitoimintaa sekä adoptioneuvontaa ja tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa. Lastensuojelu Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelu määritellään laissa laajasti: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta ja ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. Ennaltaehkäisevän työn toteuttamisessa on kunnan muilla peruspalveluilla kuten esimerkiksi neuvolalla, varhaiskasvatuksella ja koululla suurempi rooli. 24 Lastensuojeluilmoitus Kun herää huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista, on viipymättä otettava yhteyttä lastensuojeluviranomaiseen, jotta lastensuojelun tarve voidaan selvittää. Lastensuojelulain 25 §:n mukaan ilmoitusvelvollisuus koskee sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, rikosseuraamuslaitoksen, palo- ja pelastustoimen, sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan, kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 3 §:ssä tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen, hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön- koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön, tullin, rajavartiolaitoksen taikka ulosottoviranomaisen palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Palvelutarpeen arvioiminen ja lastensuojelutarpeen selvitys Sosiaalihuoltolain muuttuessa 1.4.2015 tuli myös lastensuojelulakiin muutoksia. Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on saanut muutoin tietää lapsesta, joka on mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa. Vireille tulon kannalta ei ole merkitystä sillä, miten asia on tullut työntekijän tietoon. Tieto voi tulla esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen kautta tai siten, että joku taho ottaa yhdessä asiakkaan kanssa yhteyttä sosiaalitoimeen asiakkaan tuen tarpeen arvioimiseksi. Ne viranomaiset, joilla on lastensuojelulain mukaan velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen joko tekevät ilmoituksen tai ottavat yhdessä asiakkaan kanssa yhteyttä. Kummassakin tapauksessa viranomainen toimii avoimesti omalla nimellään. Käytännössä lastensuojeluilmoitus on tehtävä silloin, kun asiakas ei anna suostumustaan yhteydenottoon tai suostumusta ei voida pyytää asian luonteen vuoksi tai sitä ei ehditä pyytää. Ilmoitusvelvollisuuden täyttämisessä oleellista on, että tieto siirtyy riittävän nopeasti ja että lastensuojelu saa riittävät tiedot. Vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijä arvioi välittömästi lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarpeen. Lisäksi tehdään palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita. Lastensuojelun tarpeen selvittämisellä palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa kuin aiemmin puhuttaessa lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisestä. Erona aiempaan on se, ettei lastensuojeluasiakkuus ala vielä siinä vaiheessa, kun lastensuojelun tarvetta vasta selvitetään. 25 Palvelutarpeen arvio on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Arvio on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Lastensuojelulain 27 §:n mukaan lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Lisäksi edellytetään, että lapsi tarvitsee nimenomaan lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Palveluja ja tukitoimia, joista on säädetty ainoastaan lastensuojelulaissa ovat seuraavat: lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki, tehostettu perhetyö, perhekuntoutus sekä lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Näiden lisäksi lastensuojelussa ovat käytössä samat tukitoimet kuin aiemminkin. Lastensuojelun asiakkuus alkaa myös, jos lapselle tai hänen perheelleen annetaan lastensuojelun tukitoimia jo ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista. Palvelutarpeen arviointi tehdään yhteistyössä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä tarvittaessa heidän läheistensä taikka muiden toimijoiden kanssa. Jos tuen tarve edellyttää muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen. Lapsen ja hänen perheensä tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti sekä turvataan riittävät palvelut ja muut tukitoimet. Arviointi sisältää sekä asiakkaan että työntekijän näkemykset tilanteesta. Liperissä on vuosina 2008 – 2013 tehty vuosittain lastensuojeluilmoituksia 5-6 prosentille 0-17vuotiaista lapsista (Liite 2, Kuvio 18). Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2014 edellisestä vuodesta n. 20 %. Liperissä kertyi 357 lastensuojeluilmoitusta, joista suurin osa tuli viranomaisilta, esimerkiksi poliisilta, hätäkeskukselta, terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, opetustoimesta, neuvolasta ja sosiaalipäivystyksestä. Jonkun verran ilmoituksia tulee myös yksityisiltä henkilöiltä. Suurin osa ilmoituksista tuli yli 13 vuotta täyttyneistä nuorista. Seuraavaksi eniten ilmoituksia kertyi alle kouluikäisistä ja hieman tästä vähemmän kouluikäisistä lapsista. Ilmoituksista 40 % johti lastensuojelutarpeen selvitykseen ja lastensuojelun asiakkuuden alkamiseen. Vuonna 2014 lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 144. Asiakkuus päättyi selvitykseen 79 selvityksen kohdalta, joka on noin 55 % selvitysasiakkaista. Lopuille syntyi selvitystä pidempikestoinen lastensuojeluasiakkuus. Avohuollon tukitoimet Valtaosa lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta toteutuu lapsen ja perheen elämäntilanteen paranemiseen ja kuntoutumiseen tähtäävillä avohuollon tukitoimilla. Tukitoimia suunnitellaan ja niistä sovitaan mahdollisimman pitkälle lapsen ja perheen kanssa yhdessä ja ne perustuvat kirjalliseen asiakassuunnitelmaan. Avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia ja vapaaehtoisia. Avohuollon tukitoimilla edistetään ja tuetaan lapsen myönteistä kehitystä ja vahvistetaan vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. 26 Sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai -perheen sekä toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen ja lasten päivähoidon lisäksi lastensuojelun asiakkuudessa olevalle perheelle järjestetään tarvittaessa seuraavia lastensuojelun avohuollon tukitoimia tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen lapsen taloudellista ja muuta tukemista koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä; lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja tehostettua perhetyötä perhekuntoutusta muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia tuen tarvetta arvioivaa tai kuntouttavaa perhehoitoa taikka laitoshuoltoa yhdessä lapsen vanhemman, huoltajan tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa sijoitus kodin ulkopuolelle yksin Liperissä on ollut vuosittain lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä 6-8 % kunnan 0-17vuotiaista lapsista ja nuorista. Avohuollon tukitoimien piirissä on suhteellisesti enemmän lapsia ja nuoria kuin keskimäärin Pohjois-Karjalassa tai Joensuun seutukunnassa (Liite 2, Kuvio 19). Liperissä avohuollon tukitoimien piirissä vuonna 2014 oli 237 lasta tai nuorta. Perhetyön perheitä oli yhteensä 38, joista ennaltaehkäisevän perhetyön käyntejä oli viidessä perheessä. Sijaishuolto Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan. Joissakin tilanteissa perheen tilanne ei muutu avohuollon tukitoimista huolimatta, ja huoli lapsesta jatkuu, tai jos avohuollon tuki ei ole tarkoituksenmukaista tai riittävää, lapsi voidaan sijoittaa sijaishuoltoon joko suostumuksella tai hakemalla hallinto-oikeudelta päätöstä. Sijoituksen täytyy olla lapsen edun mukaista. Kysymyksessä on tällöin huostaanotto, mikä on viimesijaisin keino puuttua tilanteeseen. Mikäli lapsi tai nuori on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle joko huostaanotettuna tai avohuollon tukitoimena, hänellä on oikeus jälkihuoltoon 21-vuotiaaksi tai viisi vuotta huostaanoton lakattua. Jälkihuolto tukee nuoren itsenäistymistä ja koulutuksen tai asunnon hankkimista. Käytännössä nuoren opiskelua ammattiin tuetaan esimerkiksi toimeentulotuella tai asumista asumispalveluin ja sosiaalityön keinoin. Kodin ulkopuolelle on Liperissä ollut sijoitettuna 0-17–vuotiaista 1,2 – 1,6 %, mikä on pienempi määrä kuin keskimäärin Pohjois-Karjalassa tai Joensuun seudulla (Liite 2, Kuvio 20). Kiireellisesti sijoitettiin Liperissä vuonna 2014 yhteensä 9 lasta. Sijaishuollossa vuonna 2014 oli yhteensä 36 lasta, joista huostaan otettuna 29 lasta. Huostaanotto päättyi vuonna 2014 27 seitsemän lapsen kohdalta. Huostaanoton päättymisen jälkeen jälkihuollossa oli 34 lasta tai nuorta. Lasten ja nuorten palvelujen resurssit Lasten ja nuorten palvelujen resursseja on tarkasteltu palvelutehtävittäin resurssitaulukossa (Liite 7). Resursseja on verrattu valtakunnallisiin suosituksiin niiltä osin kuin suosituksia on. Alhaiset resurssit suosituksiin nähden ovat kouluterveyslääkärin ja koulupsykologin työpanoksessa ja lastensuojelussa. Lastensuojelussa tulee ottaa huomioon, onko kunnassa lastensuojelun perhetyötä. Liperissä on työpari perheohjaaja ja perhetyöntekijä lastensuojelun perhetyössä. Lastensuojelussa ei ole päästy lakisääteisten määräaikojen toteutumiseen vielä yhtenäkään vuonna. Liperin perhekeskus on aloittanut uudenlaisella toimintamallilla vuoden 2015 alusta. Monialainen ja lapsen ja perheen kasvuympäristöihin vietävässä työssä on yhdistetty ennen lapsiperhetyössä hajallaan olleet resurssit ja lisätty yksi lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä. Myös oppilashuollon kuraattori- ja koulupsykologipalvelut tulevat perhekeskuksesta. Oppilashuollon psykologiresurssi on vähäinen. Perhekeskus on lisännyt sosiaalihuoltolain mukaista laaja-alaisen palvelutarpeen arvioinnin tekemistä ja yhteistä palvelusuunnittelua, mikä sitoo aikaisempaa enemmän myös sosiaalityöntekijän työpanosta. Tavoitteen on, että perhekeskus pystyy tarjoamaan varhaisempaa tukea lapsille, nuorille ja heidän perheilleen ja raskaampien lastensuojelupalvelujen tarve vähenee, jolloin myös pidemmällä aikavälillä pitäisi tapahtua henkilöstöresurssien siirtymää lastensuojelusta perhekeskukseen. On selvää, että voimassa olevat pitkäkestoiset korjaavat toimenpiteet ja varhaisen tuen lisääminen yhtäaikaisesti kasvattavat muutosvaiheessa kokonaiskustannuksia. Tarvetta on sille, että Ylämyllyn nuorisotalo voisi olla auki kaikkina arki-iltoina, mikä vaatii resursointia ja järjestöyhteistyötä. Tärkeää on resursoida aikaa ja osaamisen kehittämistä palveluohjauksen, yksilökohtaisen palvelutarpeen arvioinnin, palveluohjauksen ja yhteisen monialaisen perhekeskeisen palvelusuunnittelun kehittämiseen kaikissa lasten ja perheiden palveluissa. 28 TULEVAISUUDEN SUUNTA Arvot Yhteiset arvot ohjaavat ajatteluamme ja toimintaamme, ja näin myös tavoitteitamme. Yhteisiksi kaikkia lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen toimintaa ohjaaviksi arvoiksi nostetaan eri keskustelujen ja kyselyjen tuloksena. Jokainen lapsi ja nuori on ainutlaatuinen ja arvokas omana itsenään. Jokaisella meistä on vastuu itsestämme, toisistamme ja ympäristöstä. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus vanhemmuuteen, turvaan, tukeen ja oikea-aikaiseen apuun. Jokaisella lapsella ja nuorella ja hänen vanhemmallaan on oikeus osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa asiassaan. Periaatteet Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja hyvinvointipalveluita ohjaaviksi ohjenuoriksi eli periaatteiksi valittiin: Lapsen, nuoren ja vanhempien osallisuus Tuen vieminen lapsen ja nuoren kasvuympäristöihin Tarvelähtöisyys, oikea-aikaisuus ja yksilöllisyys Monialaisuus ja yhdessä tekeminen Vaikuttavuuden arviointi 29 Tavoitteet Huolehditaan lapsen, nuoren ja vanhempien osallisuuden toteutumisesta Osallisuutta on olla osana yhteisöä, tuntea kykenevänsä vaikuttamaan niin itseään kuin yhteisöäkin tai yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Osallisuutta on tulla kuulluksi ja kunnioitetuksi. Osallisuus on vuorovaikutusta, sosiaalisia suhteita ja toisten kunnioittavaa kohtaamista. Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä osallisuuden tuottaessa merkitystä elämään. Osallisuuden toteutumisesta huolehditaan kolmesta näkökulmasta: 1. yksilön mahdollisuus osallistua asiakkaana oman asiansa käsittelyyn 2. yksilön mahdollisuus osallistua yhteisiä asioita koskevaan kehittämiseen palveluiden käyttäjänä ja 3. yksilön mahdollisuus osallistua yhteisön ja yhteiskunnan asioiden käsittelyyn yhteisön jäsenenä ja yhteiskunnan kansalaisena. Osallisuus osaltaan lisää yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, henkilökohtaisesti merkittävistä suhteista, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta. Tasapainoisen kasvun kannalta on tärkeää, että kasvuympäristö on yhteisöllinen ja lapset ja nuoret kokevat olevansa aktiivisia osallisia yhteisössään. Kasvatusyhteistyö syntyy vuorovaikutuksesta, jota ohjaa molemminpuolinen kuuleminen, kunnioitus ja luottamus. Yksittäisistä tapaamisista luodaan jatkumo merkityksellisiin kohtaamisiin. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään yhdistämällä vanhempien oman lapsen tuntemus sekä ammattilaisten osaaminen ja asiantuntijuus lapsen ja nuoren hyvinvointia tukevalla tavalla. Vanhempien mielipiteillä ja näkemyksillä on suuri merkitys lasta koskevassa vuoropuhelussa. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori sekä hänen vanhempansa tulee aidosti ja yksilöllisesti kuulluksi tarpeessaan ja omassa asiassaan ja heillä itsellään on vaikutusmahdollisuuksia oman asiansa käsittelyyn. Myös kokemusasiantuntijuuden käyttäminen palvelujen kehittämisessä otetaan käyttöön. Toimitaan oikea-aikaisesti, asiakas- ja tarvelähtöisesti ja yksilöllisesti Vaikuttavilla, laadukkailla ja oikea-aikaisilla peruspalveluilla voidaan ennaltaehkäistä ongelmien syntyä ja vähentää erityispalvelujen käyttöä. Hyvin toimivat peruspalvelut muodostavat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ytimen. Erityispalveluilla tuetaan yksilöiden selviytymistä silloin kun peruspalvelut eivät riitä. Tämä edellyttää eri palveluiden, resurssien sekä osaamisen yhteistarkastelua. Ensisijaisesti lähtökohtana on aina asiakkaan ja hänen perheensä tai muun lähipiirinsä tuen ja palvelun tarpeet. Toiminnalla vahvistetaan asiakkaan omia voimavaroja ja kunnioitetaan 30 itsemääräämisoikeutta. Asiakkaan omat voimavarat, kyvyt ja halut ottaa osaa ja vaikuttaa omaan tilanteeseensa ovat ajatuksen keskiössä. Palvelut kootaan lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta yksilöllisesti räätälöiden. Jokaiselle erityisen tuen tarpeessa olevalle asiakkaalle määritetään omatyöntekijä, joka koordinoi palveluiden sujuvuutta. Asiakkaalle turvataan tarpeisiin nähden oikea-aikainen ja riittävä tuki. Asiakaslähtöisen auttamisen perusajatuksena on, ettei asiakas ole vaan kunnan tarjoamien palvelujen käyttäjä, vaan hän osallistuu itse häntä koskevien palvelujen tarpeiden kartoittamiseen, suunnitteluun ja arvioimiseen. Tuki viedään lasten ja nuorten kasvuympäristöön Lapsi ja nuori kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapsen ja nuoren keskeisiä kasvuympäristöjä ovat koti, päivähoito, varhaiskasvatus, koulu ja lasten ja nuorten vapaa-ajan ympäristöt. Eri palvelut sovitetaan yhteen lapsen, nuoren ja heidän perheidensä arjen kasvuympäristöihin. Palveluiden helppo ja nopea saavutettavuus on yksi lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kulmakivi. Palvelut tarjotaan siellä missä niiden käyttäjät ovat. Arjen sujuvuuden tukeminen on keskeistä lasten ja nuorten hyvinvointia edistettäessä. Toiminnassa kokeillaan ja toteutetaan uudenlaisia tapoja tukea onnistunutta arkea lasten ja nuorten omassa kasvuympäristössä. Toimitaan monialaisesti ja yhdessä tehden Monialaisen yhdessä tekemisen tarkoituksena on taata lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys. Kuntalaisille on tarjottavana ammattitaitoista ja monipuolista osaamista eri palveluissa. Monialaisella yhdessä tekemisellä tarkoitetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimijoiden keskinäisen asiakaslähtöisen yhteistyön lisäämistä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Monialaisen yhdessä tekemisen päätarkoituksena on luoda hyvää palvelua asiakkaan ja hänen läheistensä näkökulmasta. Kasvuolojen kehittäminen ja riskiolosuhteiden suunnitelmallinen vähentäminen sekä riittävä vanhemmuuden tuki ehkäisevät ongelmien syntyä ja syvenemistä. Kaikilla, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden kanssa, on vastuu heidän hyvinvoinnistaan ja ongelmien mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta. Lasten ja nuorten turvallisen kasvun ja kehityksen takaaminen on kaikkien toimijoiden yhteinen prosessi. Lasten, nuorten ja perheiden palvelun tarvetta osataan kuulla yksilöllisesti ja laaja-alaisesti sekä tunnistaa kaikissa palveluissa siellä, missä lapsi, perhe ja hänen vanhempansa kohdataan. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella etsitään tarvetta vastaavat toimijat ja palvelut ja tarjotaan oikea-aikaista yksilöllistä apua ongelmien suurenemisen ehkäisemiseksi, oikean hoidon ja palvelun tarjoamiseksi ja hyvän elämän turvaamiseksi. 31 Monialaista yhteistyötä ja asiakkaan kanssa tehtävää yhteistä palvelusuunnittelua tehdään asiakkaan parhaaksi. Toimivassa monialaisessa yhteistyössä asiakas ja hänen läheisensä on tärkeässä roolissa oman hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Monialaisen yhdessä tekemisen onnistumiseksi on tärkeää tuntea toisten ammattilaisten työ ja osaaminen. Lasten ja nuorten turvallisen kasvun ja kehityksen yhteisen prosessin rakenne mahdollistaa ammattilaisten väliset nopeat konsultoinnit, jolloin voidaan ratkaista joustavasti ja varhain monia asioita. Edistetään lasten ja nuorten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä Mielenterveys- ja päihdetyötä on tehtävä kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja sen on tavoitettava myös yksilöt. Onnistumiseen vaikuttavat palvelujen saumattomuus, vaihtelevuus, joustavuus ja asiakaslähtöisyys. Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen tulee huomioida kaikessa suunnittelussa, päätöksenteossa ja julkisten palveluiden toteuttamisessa. Kaikkien mielenterveys- ja päihdepalvelujen perustana tulee olla kaikilla palvelusektoreilla yksilön kohtaaminen kokonaisuutena. Yksilöä tulee tarkastella fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena, sillä mielenterveys- ja päihdeongelmat ja haasteet vaikuttavat kehoon ja fyysiset ongelmat heijastuvat psyykkiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin. Kouluja ja päiväkoteja voidaan pitää huomattavan tärkeinä tekijöinä niin mielenterveys- ja päihdeongelmien havaitsemisessa kuin tuen tarjoajina ja hoitoon ohjaajina. Positiivisen psykososiaalisen kouluympäristön käsitteestä puhuttaessa tärkeimmiksi mielenterveyttä edistäviksi teemoiksi nousevat tukea antava ilmapiiri, yhteistyö ja aktiivinen oppiminen, väkivallan ja fyysisen rangaistuksen käyttökielto, luovien aktiviteettien arvostus, koulun ja kodin sujuva yhteistyö ja vanhempien osallistaminen, yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteet ja osallisuus päätöksenteossa. Lisäksi kiusaamiselle, syrjinnälle ja häirinnälle on asetettava nollatoleranssi. Lasten- ja äitiysneuvolassa tavoitetaan valtaosa alle kouluikäisistä lapsista. Äitiysneuvolassa ehkäistään sikiön kehitysvaurioita sekä tuetaan vanhempia olemaan mahdollisimman sitoutuneita ja valmistautuneita tulevan lapsen hoitoon. Äitiysneuvoloissa perheen elämäntilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja selvitetään, onko perheellä lisätuen tarvetta. Lisätuen tarve ilmenee usein perheillä, joilla on vaikea elämäntilanne, päihderiippuvuus tai mielenterveysongelmia. Lastenneuvoloissa järjestettävät ikäkausitarkastukset tavoittavat valtaosan alle kouluikäisten lapsiperheistä. Ne toimivat sekä ennaltaehkäisevinä palveluina, että psyykkisten häiriöiden ja päihdeongelmien tunnistajina. Varhainen puuttuminen on prosessi, jonka avulla lapsen ja nuoren on mahdollista saada tarvitsemaansa tukea. Tuen muodot voivat olla monipuolisia ja niihin voidaan tarvita monialaista yhteistyötä. Varhainen puuttuminen koulussa on erilaisia keinoja ja tapoja puuttua oppilaan käytökseen, toimintatapoihin, oppimisen haasteisiin tai oppilaan hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin. Varhaisen puuttumisen lähtökohtina toimivat huoli lapsesta, nuoresta tai ryhmästä. Puuttumisella voidaan ehkäistä ongelmien kasaantumista ja pahenemista sekä ehkäistä syrjäytymistä. Varhainen puuttuminen on ennaltaehkäisevää toimintaa, mutta sille 32 tunnusomaista on että toimintaan ryhdytään kun oppilaassa havaitaan huolta herättäviä tunnusmerkkejä. Varhaisen puuttumisen ja nimenomaan ennaltaehkäisevän työn toteuttajana ovat tehokkaasti toimineet kouluterveydenhoitajat. Koulun varhainen puuttuminen ei ole vain lapsesta lähtöisin oleviin ongelmiin puuttumista, vaan kokonaisvaltaista puuttumista ja tukemista niin perheelle kuin lapsen lähiympäristölle. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien havaitseminen riittävän varhain ja oikeanlaisen ja riittävän tuen ja hoidon antaminen on palvelujärjestelmän kehittämisen haaste. Mittarit, arviointi ja seuranta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain hyvinvointikertomuksessa ja toimialakohtaisissa tilinpäätöksissä. Toimialoilla on toimenpiteiden toteutumiselle omat mittarinsa. Valtuustotason mittarit ovat samat kuin hyvinvointikertomuksessa. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v, % Huostassa olleet 0-17 v, % Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat 0-17 v, % Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 v, % Nuorisotyöttömät 18-24 v, % Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman arviointia tekee vuosittain myös nuorten palveluverkosto PAVE ja verkoston kehittämistyöryhmä VEKE sekä alle kouluikäisten lasten ja perheiden tukiryhmä LATU. Arviointia on syytä tehdä myös lastensuojelun kehittämisryhmässä LASUssa. Oppilashuollon toteutumista arvioidaan oppilashuoltosuunnitelman mukaisesti. Liperin kunnan hyvinvointityöryhmä nimesi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seurantaan ja monialaisen työn kehittämiseen seurantaryhmän, johon kuuluvat sivistystoimen johtaja, varhaiskasvatuksen johtaja, lastensuojelun ja aikuissosiaalityön johtavat sosiaalityöntekijät, perhekeskuksen johtaja, vapaa-aikatoimen johtaja, terveysneuvonnan johtaja sekä koolle kutsujana psykososiaalisten palvelujen johtaja. 33 LÄHTEET Lastensuojelulaki, Finlex 2007. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417. Viitattu 6.5.2015. Sosiaalihuoltolaki, Finlex 2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710. Viitattu 30.4.2015. Sotkanet.fi www.sotkanet.fi Paasivaara, L., Nikkilä, J. 2010. Yhteisöllisyydestä työhyvinvointia. Nord Print Oy, Helsinki. THL 2013. Kouluterveyskysely (kirjoittajat Miialiila Virtanen, Hanne Kivimäki, Pauliina Luopa, Suvi Nipuli, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen, Reija Paananen), Liperin kuntaraportti. Tuukkanen, Riitta 2015. Selvitys nuorten aikuisten kokemuksista varhaisnuoruudessaan saamista ehkäisevistä mielenterveyspalveluista Liperin kunnassa. Humanistinen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoretjaperheet/johdon_tueksi/mika_ohjaa_toimintaa/lasten_ja_nuorten_hyvinvointisuunnitelma www.liperi.fi 34 LIITTEET Liite 1. Toimenpiteet TAVOITE: LASTEN, NUORTEN JA VANHEMPIEN YHTEISÖLLISYYS JA OSALLISUUS LISÄÄNTYY Vastuutaho Toimenpide Mittari Seuranta /Aikataulu Lasten ja nuorten Lapsia, nuoria ja vanhempia, eri hyvinvointisuunnitelman palvelujen asiakkaita ja seurantaryhmä kokemusasiantuntijoita otetaan enenevässä määrin mukaan palvelujen Kaikki tahot suunnitteluun. Toteutetuneet asiakasfoorumit, asiakasraadit, kokemusasiantuntijioden kuulemiset 2016 - 2018 Peruskoulu Tapaamiset toteutuvat säännöllisesti ja /tai tarpeen mukaan Lukuvuosittaiset suunnitelmat ja toteumat Oppilaskuntatoiminta Vanhempainneuvostot ja vanhempainillat Toteutumisen arviointi Oppilashuollon ja pedagogisten tukiryhmien (PTR) toiminta Vanhempainvartit 35 Huoltajapalaverit Yhteiset tapahtumat, teemapäivät, luokkaretket, leirikoulut Varhaiskasvatus Lapset ja vanhemmat suunnittelevat toimintaa yhdessä henkilökunnan kanssa. Osallistavat menetelmät, mitä käytössä ja kuinka usein. Esimiehet arvioivat kaksi kertaa vuodessa. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Laajat terveystarkastukset toteutuu 100% jatkuva Vahvuutta vanhemmuuteen – vanhempi-lapsiryhmät I ja II 2x/v toteutuu 100% jatkuva Vapaa-aikatoimi Laajat terveystarkastukset ja niihin liittyvät THL:n kyselyt jatkuva Nuorisovaltuuston toiminnan arvostuksen lisääminen vuosi 2015- Nuorille asiakaskysely vapaaaikapalveluista 9/2015 Kyselyn tulokset Uusien nuorien rohkaiseminen talotoimintaan Kyselyt 9/2105 36 Perhekeskus Lastensuojelu Ryhmätoiminnot ryhmäkerrat/osallistujat mediatri/vuosittain Perhekeskuksen tuottaa järjestöjen kanssa yhdessä ja järjestöjä tukien palveluita lapsiperheille Kumppanuussopimusten määrä jatkuva Vanhemmat osallistuvat perhekeskuksen työskentelyyn oman lapsensa ja nuorensa asioissa Lastensuojelussa käytetään työmenetelmänä perhearviointimenetelmää. Perhekäyntien määrä Vuosittain Laaditut arvioinnit, kpl 2016-2018 37 TAVOITE: PALVELUJEN OIKEA-AIKAISUUS, ASIAKAS- JA TARVELÄHTÖISYYS JA YKSILÖLLISYYS TOTEUTUU Vastuutaho Toimenpide Lasten ja nuorten Lapsen nuoren ja lapsiperheen hyvinvointisuunnitelman palveluohjaus ja palvelutarpeen seurantaryhmä arviointi toteutuu asiakaslähtöisesti ja viiveettä palvelutarpeen ilmetessä tai Kaikki tahot huolen herätessä missä tahansa palvelussa. Peruskoulu Mittari Seuranta /Aikataulu Palveluohjauskoulutus , toteutuneet päivät 2016 -2018 Toteutumisen arviointi Yhteiset työpajat, määrä Omatyöntekijä ottaa vastuun asiakkaan palvelujen koordinoinnista ja yhteisen palvelusuunnittelun toteutumisesta Omatyöntekijän ja yhteisen palvelusuunnittelun toteutumisen arviointi Oppilashuollon ja pedagogisten tukiryhmien toiminta Kartoitukset palaverit tapaamiset Huolen kartoitukset luokittain säännöllisesti Huolen kartoitus oppilaskohtaisesti tapauskohtaisesti Joustava esi- ja alkuopetus 38 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Vapaa-aikatoimi Perhekeskus Lastensuojelu Yksilölliset/säännölliset terveystarkastukset Toteutuu 100% jatkuva Neuvolan perhetyöntekijän kotikäynnit ennen 1. lapsen syntymää ja noin 2 kk syntymän jälkeen Toteutuu 50% jatkuva Yksilölliset oppilashuoltoryhmät Kyllä / ei jatkuva Etsivän nuorisotyön avulla löydetään välinputoajanuoria ja saatetaan heitä eteenpäin. Etsivän tilastot Nuorten työpaikkojen lisääminen Työpaikkojen määrä Asiakas pääsee palveluun oikeaaikaisesti Palvelu pystytään tarjoamaan nopeammin kuin hoitotakuu edellyttää Jonotusaika Jatkuva Työskentely on asiakasperheen tavoitteiden mukaista siten, että perheen kokema hyvinvointi lisääntyy Kyselylomake, avoimet kysymykset, Likert asteikko vuosittain Lapsen/perheen palvelutarpeen arviointi työyhteisötasolla Viikkotiimit, toteutuneet /ei 2016-2018 39 Sosiaalityö Aikuissosiaalityössä tuetaan perheen vanhempien työelämäosallisuutta ja kuntoutumista. Mielenterveys- ja päihdetyö Nuorten mielenterveys- ja päihdekuntoutujien avohoidon prosessi ja roolit selkeytetään. Palveluihin päästään viivettä 1-14 päivän sisällä yhteydenotosta kiireellisyysarvioon perustuen. 40 TAVOITE: TUKI VIEDÄÄN LASTEN JA NUORTEN KASVUYMPÄRISTÖÖN Vastuutaho Toimenpide Mittari Seuranta /Aikataulu Varhaiskasvatus: vastaavat ja erityisopettajat Toiminnallinen osallistuminen -hanke Erityisopettajien lapsiryhmässä työskentely kerrat/kk Koonti 2 krt/v Toteutumisen arviointi Havainnointilomakkeet Peruskoulu Nivelvaiheyhteistyö varhaiskasvatus-> esiopetus->1lk-> 3lk-> 7lk-> toinen aste Lähikoulu -periaate Yhteistyö vapaa-aikaohjaajan kanssa Etsivä nuorisotyö Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Vapaa-aikatoimi Kotikäynnit ensimmäistä lasta odottavien perheisiin 80-90% jatkuva Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tehtävät tarkastukset Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tiivistäminen toteutuu 95-100% jatkuva Nuorisotyötä koululla - Tennari -hanke Kysely 4/2016 41 Perhekeskus Lastensuojelu Työskentely tapahtuu kodeissa, kouluissa ja päiväkodeissa Kotikäyntien määrä vuositasolla Lapsiperheiden kotipalvelu tukee perheiden jaksamista ja hyvinvointia Kotipalvelu saaneiden lapsiperheiden lukumäärä Jatkuva Lapsen tapaaminen kasvuympäristössä esim. päiväkotiympäristössä. Toteutunut/ei 2016-2018 Nuorten asumispalvelupäivät 2016 - 2018 Vuosittain Sijaishuolto: lapsen tapaaminen lapsen asuinpaikassa Mielenterveys- ja päihdepalvelut Nuorten asumista kotona vanhempien kanssa tai itsenäisesti edistetään kotiin annettavalla tuella, neuvonalla ja ohjauksella. Asumispalvelujen määrä vähenee. Kotiin annettavan tuen piirissä olevat nuoret 42 TAVOITE: MONIALAINEN YHDESSÄ TEKEMINEN LISÄÄNTYY Vastuutaho Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaryhmä Kaikki tahot Varhaiskasvatus: Toimenpide Monialaisten työryhmien tavoitteiden ja roolin kirkastaminen ja toteutumisen arviointi Lasten ja nuorten tukiverkosto LATU Nuorten palvelusverkosto PAVE Verkoston kehittämisryhmä VEKE Mittari Seuranta /Aikataulu Toiminnallinen osallistuminen -hanke Yhteiset työpajat, vanhemmat, yhteistyötahot ja henkilökunta Koonti 2krt/v Erityisopettajat Peruskoulu Toteutumisen arviointi Vapaa-aikaohjaaja koululla Isoveli-toiminta Perhekeskus ja perhetyö Honkalampisäätiö, yms. Toiminnalliset vanhempainillat Yhteiset tapahtumat, teemapäivät, luokkaretket, leirikoulut 43 Järjestöyhteistyö Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Vapaa-aikatoimi Perhekeskus Kerhotoiminta Terveydenhoitajien, psykologin ja perhetyöntekijän yhteistyönä tekemät perhevalmennukset kyllä / ei Terveydenhoitajien, esiopetuksen opettajien ja opettajien yhteistyökokoukset lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun 2x/v oppilashuoltoryhmien toiminta 6 x /v ns. iso latu 2x/v ns. pikkulatu Nuorisotakuun TYPPI –järjestelmän käyttöönotto 10 x / v Kyselyt ja raportit 2 kertaa vuodessa Työparityöskentely perhekeskuksen sisällä ja muiden lasten ja perheiden kanssa toimivien tahojen kanssa on jatkuvaa 44 Yhteiset palvelusuunnitelmat tukevat perheiden riittävän tuen ja avun saantia Lastensuojelu Avoimet ovet ja vierailukierros eri palveluissa (tutustuminen, palveluista kertominen, tiedon jakaminen) Sosiaalityö Nuorisotakuun TYP-järjestelmän hyödyntäminen nuoren sosiaalisessa kuntoutuksessa ja verkostotyössä. Tehtyjen palvelusuunnitelmien lukumäärä Monessako paikassa on käyty, kpl 2 kertaa vuodessa 2016 - 2018 Työntekijät osaavat selvittää ja huomioida asiakkaidensa lasten tuen tarpeen ja tarvittavan yhteistyön perhekeskuksen ja lastensuojelun kanssa. Mielenterveys- ja päihdetyö Työntekijät osaavat selvittää ja huomioida asiakkaidensa lasten tuen tarpeen ja tarvittavan yhteistyön perhekeskuksen ja lastensuojelun kanssa. Yhteiset palvelusuunnitelmat 45 TAVOITE: LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ EDISTETÄÄN Vastuutaho Lasten ja nuorten hvyinvointisuunnitelman seurantaryhmä Toimenpide Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistäviä toimintaympäristöjä ja toimintamalleja suunnitellaan ja otetaan käyttöön Mittari Uudet toimintamallit Seuranta /Aikataulu 2016 - 2018 KiVa-koulu toiminta Yhteistyö huoltajien kanssa Oppitunnit ja valistus, vierailijat, teemapäivät, tapahtumat Kasvatus- ja ojentamispolut; keskustelut ja huoltajapalaverit Kiusaamis-kyselyt oppilailta Lukuvuosittain 2 kertaa Toteutumisen arviointi Kaikki tahot Peruskoulu Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto: Koulu- ja 5.-, 6.-, 7.-, 8.-, 9.-luokilla opiskeluterveydenhuolto terveystarkastuksissa kysely Kaikille 8.-lk:lla ADSUME-päihdekysely. Kannustetaan päihteettömyyteen. Nikotiinikorvaushoitoa tarjotaan oppilaille. Äitiys- ja lastenneuvola Vanhempien päihteidenkäyttöä kysytään neuvoloissa AUDIT-kyselyllä, tupakoivia ja nuuskaajia kannustetaan 46 lopettamiseen ja tarvittaessa tarjotaan nikotiinikorvaushoitoa. Vapaa-aikatoimi Perhekeskus Lastensuojelu Nuokkaritoiminnan teemaillat 0-promille discot Lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia tuetaan jokaisella perhekeskuskäynnillä Päihteiden käytön tunnistamiseen ja hoitamiseen luodaan selkeät menetelmät Menetelmä on kirjattuna ja käytössä Kesäkuu 2016 Kuraattorien pitämät oppitunnit koulukiusaamisesta Lukumäärä Vuosittain Lasten ja nuorten ohjaaminen oikeaaikaiseen päihdehoitoon (mahdollisen sijaishuollon sijasta) yhtenä ls:n avohuollon tukitoimena. Sijoitettu päihteiden käytön vuoksi, hlöä 2016-2018 Nuoren päihdepolun toimivuuden tarkistaminen Mielenterveys- ja päihdetyö Jatkuvaa toimintaa Nuorten alaikäisten päihdehoito- ja päihdekuntoutusosaamista lisätään. Arviointikeskustelu vuosittain monialaisesti Koulutuspäivät Alaikäisten asiakkaiden määrä 47 TAVOITE: PALVELUJEN VAIKUTTAVUUTTA ARVIOIDAAN Vastuutaho Varhaiskasvatus Toimenpide Mittari Seuranta /Aikataulu Peruskoulu Kyselyt vanhemmille ja oppilaille Hyvinvointikysely kaikissa kunnan kouluissa Joka kevät Toteutumisen arviointi Oppilashuoltotyön ja koulun toiminnan arviointi Eri yhteistyötahojen palveluiden käytön määrä Tilastot Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Kouluterveydenhuollon kysely joka toinen vuosi Kysely Vapaa-aikatoimi Nuorille asiakaskysely vapaaaikapalveluista Vaikuttavuuskysely; kokeeko asiakas saavansa toivomaansa hyötyä tilanteeseensa Asiakaskysely toteutetaan kaikille lastensuojelutarpeen selvityksen asiakkaina olleille Perhekeskus Lastensuojelu 2015 ja 2017 9/2015 Alkuarvion ja loppuarvion erotuksen keskiarvojen erotus on 1,5 Alkuarvion ja loppuarvion erotuksen keskiarvo Vuosittain 2016 - 2018 48 Liite 2. Tilastot ja indikaatorit Liperin väkiluku 12600 12400 12200 12000 11800 11600 11400 11200 11000 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 10800 Liperin väkiluku Kuvio 1. Liperin väkiluku (sotkanet.fi) Liperin väestön ikäjakauma 31.12.2013 1200 1000 800 600 400 200 0 Sarja 1 Kuvio 2. Liperin väestön ikäjakauma vuonna 2013 (sotkanet.fi) 49 Kuvio 3. Lapsiperheiden osuus Liperissä, % perheistä (sotkanet.fi) Kuvio 4. Yksinhuoltajaperheiden määrä Liperissä (sotkanet.fi) 50 Kuvio 5. Avioerojen määrä Liperissä. Avioeroja 25 - 64-vuotiailla /1000 vastaavan ikäistä naimissa olevaa (sotkanet.fi) Kuvio 6. Lasten pienituloisuus (sotkanet.fi) 51 Kuvio 7. Työttömien määrä. Työttömät % työvoimasta (sotkanet.fi) Kuvio 8. Nuorisotyöttömien määrä. Nuorisotyöttömät % työvoimasta (sotkanet.fi) 52 Kuvio 9. Humalahakuisuus. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (sotkanet.fi) Kuvio 10. Päivittäinen tupakointi. Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (sotkanet.fi) 53 Kuvio 11. Nuuskan käyttö. Nuuskaa päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (sotkanet.fi) Kuvio 12. Laittomien huumeiden käyttö. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista (sotkanet.fi) 54 Kuvio 13. Nuorisopsykiatria / 1 000 13 - 17-vuotiasta (sotkanet.fi) Kuvio 14. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista www.sotkanet.fi 55 Kuvio 15. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 – 24-vuotiaat, % vastaavasta väestöstä Kuvio 16. Toimeentulotukea saaneet 18 – 24-vuotiaat, % vastaavasta väestöstä 56 Kuvio 17. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 17 – 24-vuotiaat, % vastaavasta väestöstä Kuvio 18. 0 – 17-vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, % vastaavasta väestöstä 57 Kuvio 19. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevat 0 – 17-vuotiaat, % vastaavasta väestöstä Kuvio 20: Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 -17-vuotiaat, % vastaavasta väestöstä 58 Liite 3. Liperin kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ohjelmat ja suunnitelmat LIPERIN KUNTASTRATEGIA http://liperi.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=5011 LIPERIN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 - 2016 http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/liperi/kokous/2013434-3-1.PDF LIPERIN KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013 http://www.liperi.fi/kuvat/file/Liperi%20kunnan%20vasu2013UUSIN1.pdf LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSKOULUN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA 2014 http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/liperi/kokous/2014493-8-1.PDF LIPERIN KUNNAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA 2012 - 2016 http://www.liperi.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=5021 59 Liite 4. Lasten ja nuorten palveluihin liittyviä valtakunnallisia kehitysohjeita ja suosituksia Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, Lanuke 2012 - 2015 Sisältää hallituskauden valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopoliittiset tavoitteet sekä suuntaviivat alueelliselle ja paikalliselle ohjelmatyölle. Toteuttaa omalta osaltaan hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Ohjelmassa painotetaan lasten ja nuorten osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja arjenhallinnan vahvistamista. Kunnalliset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat kattavat parhaimmillaan nuorisolain ja lastensuojelulain tarpeet paikallisesta sovelluksesta. Monialaisena yhteistyönä ja laajasti valmisteltuina niissä arvioidaan ja rakennetaan hyvinvointia yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa, mukaan lukien paikalliset yhdistykset. Tällöin ohjelmat kattavat myös ennaltaehkäiseviä toimia, jotka kohdistuvat laajasti koko ikäryhmiin tai riskiryhmiin. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/OKM06.pdf Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushanke (LaskeTut) 2013 - 2015 Kaltoinkohtelun riskissä olevat ja kaltoin kohdellut lapset tunnistetaan mahdollisimman varhain ja he saavat tehokkaammin tarpeenmukaista suojelua ja apua. • Lapsia ja perheitä kohtaavien ammattilaisten vastuuta ja yhteistyötä selkiytetään. • Lastensuojelun vaikutuksia ja vaikuttavuutta sekä seurantaa koskevaa tietopohjaa vahvistetaan. • Lastensuojelututkimusta ja sen koordinaatiota vahvistetaan. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/lastensuojelun-kehittamis-ja-tutkimushanke Toimiva lastensuojelu, TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014-2019 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9882185&name=DLFE -30057.pdf Lastensuojelun laatusuositus STM. Laadittu 4/2014 60 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9882186&name=DL FE-30055.pdf Kansallisen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma 2010 - 2015 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1087414&name=DL FE-12720.pdf Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 - 2015 - Monipuolista sisällöllistä ja rakenteellista kehittämistä 2012 http://www.julkari.fi/handle/10024/114817 Valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, Kesu 2011 - 2016 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm01.pdf?lang=fi Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta, Kansallinen lihavuusohjelma 2012 – 015 https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/kansallinen-lihavuusohjelma-20122015 http://www.julkari.fi/handle/10024/110503 Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen koulutusohjelma 2010 - 2015 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1087414&name=DL FE-12304.pdf Terveys 2015 –kansanterveysohjelma Tavoitteena lasten ja nuorten osalta on hyvinvoinnin lisääntyminen, terveydentilan parantuminen ja psykososiaalisten oireiden ja sairauksien sekä 61 päihteiden käytön väheneminen. Lisäksi tavoitteena on tyytyväisyyden terveyspalveluihin ja koetun terveydentilan säilyminen ennallaan. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42733&name=DLFE6215.pdf Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toiminta-ohjelma, FGM 2012 - 2016 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5197397&name=DL FE-21903.pdf 62 Liite 5. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ohjaavat lait Perhevapaista säädetään työsopimuslaissa. Siinä on säädökset vanhempien oikeuksista vapaaseen perhesyiden perusteella. Työsopimuslaki 55/2001 (Finlex) Oikeuksista vanhemmuuden vuoksi maksettavista päivärahoista säädetään sairausvakuutuslaissa. Laissa on säädökset äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta. Laissa on myös säädökset sairasta lasta hoitavalle vanhemmalle maksettavasta ansion menetystä korvaavasta hoitorahasta. Sairausvakuutuslaki 1224/2004 (Finlex) Päivähoito Lasten oikeudesta päivähoitoon ja kunnan velvollisuudesta järjestää päivähoitoa säädetään laissa lasten päivähoidosta. Päivähoidon käytännön järjestelyistä säädetään asetuksessa lasten päivähoidosta. Laki lasten päivähoidosta 36/1973 (Finlex) Päiväkotien henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa lasten päivähoidosta ja laissa ja asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 (Finlex) Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 608/2005 (Finlex) Laissa lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä edellytetään, että lasten kanssa työskentelevät näyttävät työnantajalle tätä tarkoitusta varten pyydetyn rikosrekisteriotteensa. Oikeusministeriö vastaa tästä laista. Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 (Finlex) Päivähoidon maksujen enimmäismäärät määräytyvät sosiaali- ja asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen mukaisesti. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 (Finlex) Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992 (Finlex) terveydenhuollon Esiopetuksesta ja koululaisten aamu- ja iltapäivähoidosta säädetään perusopetuslaissa ja asetuksessa. Näistä vastaa opetusministeriö. Perusopetuslaki 628/1998 (Finlex) Perusopetusasetus 852/1998 (Finlex) Kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta säädetään laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Yksityisen päivähoidon valvonnasta säädetään laissa yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996 (Finlex) Perheneuvonta ja -sovittelu Kasvatus ja perheneuvonnan järjestäminen on kunnan sosiaalihuoltolaissa. Kunta on avioliittolain mukaan tehtävä. Siitä säädetään velvollinen järjestämään 63 perheasiainsovittelua. Kunta voi myös ostaa palvelun. Sovittelua ohjaa ja valvoo lääninhallitus. Avioliittolaki on oikeusministeriön vastuulla. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex) Avioliittolaki 234/1929 (Finlex) Lastensuojelu Vuoden 2008 alusta voimaan tullut lastensuojelulaki velvoittaa kunnat järjestämään ehkäisevää lastensuojelua ja kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Laissa on säädökset ilmoitusvelvollisuudesta, lastensuojelutarpeen selvityksestä, menettelytavoista lapsen huostaanotossa ja sijoituksessa sekä jälkihuollosta. Sijaishuoltoa toteuttavasta perhehoidosta säädetään perhehoitajalaissa. Lastensuojelulaki 417/2007 (Finlex) Perhehoitajalaki 312/1992 (Finlex) Adoptio Adoptiosta säädetään adoptiolaissa ja siihen liittyvässä asetuksessa. Kansainvälisestä lastensuojelu- ja adoptioyhteistyöstä on myös yleissopimus, Haagin sopimus, joka on saatettu Suomessa voimaan asetuksella. Adoptiolaki 22/2012 (Finlex) Asetus adoptiosta 202/2012 (Finlex) Lasten oikeudellinen asema Lapsen oikeudesta isään, isyyden selvittämisestä ja vahvistamisesta säädetään isyyslaissa ja siihen liittyvässä asetuksessa. Nämä ovat oikeusministeriön vastuulla. Isyyslaki 700/1975 (Finlex) Asetus isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta 673/1976 (Finlex) Laissa ja asetuksessa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säädetään, miten lapsen huolto järjestetään, jos vanhemmat eivät asu yhdessä ja myös miten erimielisyydet ratkaistaan. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen toimeenpanosta on oma lakinsa ja asetuksensa. Näistä vastaa oikeusministeriö. Lisää aiheesta Lapset ja nuoret -osiossa Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 (Finlex) Lasten elatus Laki lapsen elatuksesta velvoittaa molemmat vanhemmat huolehtimaan lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Laissa ja siihen liittyvässä asetuksessa säädetään menettelytavoista, jos jompikumpi laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai siitä ei päästä yksimielisyyteen. Laki lapsen elatuksesta 704/1975 (Finlex) Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapua, lapselle maksetaan elatustukilain mukaan elatustukea. Elatustukilaki 580/2008 (Finlex) Päihdehuoltolaki 41/1986 http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1986/19860041 Mielenterveyslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116 64 Terveydenhuoltolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1977/19770519 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1987/19870380 65 Liite 6. Teaviisari https://sampo.thl.fi/sampo_prod/cgibin/cognos.cgi?b_action=cognosViewer&ui.action=run&ui.object=%2fcontent%2ffolder[%40n ame%3d%27THL%27]%2ffolder[%40name%3d%27Terveyden%20edist%C3%A4misen%20benc hmarking%27]%2freport[%40name%3d%27thl_tedbm_v3_04%3a%20TedBM%20v3%2c%20tul osn%C3%A4kym%C3%A4%20%28tuotanto%29%27]&ui.name=thl_tedbm_v3_04%3a%20TedB M%20v3%2c%20tulosn%C3%A4kym%C3%A4%20%28tuotanto%29&run.outputFormat=&run.p rompt=true&ui.backURL=%2fsampo_prod%2fcgibin%2fcognos.cgi%3fb_action%3dxts.run%26m%3dportal%2fcc.xts%26m_folder%3diFD29ED3 5A9654A35A1F901EE34C3AC3B 66 Liite 7. Resurssitaulukko Yksikkö Henkilöstö Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola 2,2 terveydenhoitaja Lastenneuvola lääkäri 2,5 pv / vko 116,5 h / vuosi 3.3 terveydenhoitaja Lasta tai nuorta/ työntekijä n 75 odottavaa äitä / th 2 perheohjaajaa 1 perhetyöntekijä Perheneuvonta 1 perheneuvolan johtaja (psykologi) 1 sosiaalityöntekijä 0,7 psykologia 3kouluth Kouluterveydenhuolto n. 320 lasta / th Opiskeluterveydenhuolto Koulupsykologi terv.h 2 – 3 pv / vko, lääkäri, 10 pv / lukuvuosi 0,6 koulupsykologi Kuraattori 1 vastaava kuraattori 1 kuraattori Nuorisotyö 3 nuorisotyöntekijä 1 etsivä nuoriso-työntekijä Lastensuojelun sosiaalityö Lastensuojelun perhetyö Koulu 1 johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää 1 sosiaaliohjaaja 1 perhetyöntekijä 97 opettaja 29 koulunkäynnin-ohjaaja 3 koulusihteeri 1 palveluohjaaja 1 sosiaaliohjaaja Vammaispalvelut 340 lasta / th 918 h / vuosi = 2400 lasta 1 toimintaterapeutti 1 puheterapeutti 0,2 psykologi 0,4 koululääkäri Lisätietoja Vuosittain Liperissä syntyy n. 140 lasta. 225 h / vuosi lääkäri 287 h /vuosi Perheohjaus ja lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten kuntoutuspalvelut Valtakunnallinen suositus 76 odottavaa äitä / th Lastenneuvolalääkärin tuntimäärällä (287) suositus 750 lasta/v, Liperissä n. 1000 lasta / vuosi Perhetyöntekijä tekee lapsiperheiden kotipalvelua Tämän lisäksi Liperin kunta ostaa noin 150 lapselle vuodessa kuntoutuspalveluja. Kahdella perheterapiakoulutus 450 – 500 oppilasta / kouluth 600 1324 oppilasta, Suositus: 0,6 lääkäriä 200 oppilasta 2100 0,6 psykologia / 1324 opp. Suositus: 1,3 psykologia 762 oppilasta / kuraattori 1000 n. 50 - 60 lasta / sosiaalitnt 45 - 50 Kouluuntulotarkastukset ja 7 luokan terveystarkastukset tehdään kesällä Ammattiopisto Luovi 780 Lisäksi Ammattiopisto Luovin 200 opiskelijaa ja Siikasalmen lähes 60 oppilasta Lisäksi Ammattiopisto Luovin 200 opiskelijaa ja Siikasalmen lähes 60 oppilasta. 2 kokoaikaista, 1 osaaikainen Talentian suositus Kohdentuu lastensuojeluasiakkaisiin 1324 oppilasta 67 Liite 8. Liperin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman aineiston keruu sosiaalipsykologian maisterivaiheen opiskelijan työharjoitteluna Salla-Mari Viitaniemi suoritti keväällä 10.3 - 15.5.2015 sosiaalipsykologian opiskelijan maisterivaiheen työharjoittelun psykososiaalisille palveluille. Hänen yhtenä tehtävänään oli työstää lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Harjoittelija kävi kevään aikana tutustumassa Liperin kunnan eri palveluyksiköihin ja keräsi materiaalia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjaksi. 23.3 - 27.3.2015 harjoittelija työskenteli vastaavan koulukuraattorin työparina 1 päivän ammattiopisto Luovilla ja loppuviikon Liperin yhteiskoululla. Tämä aikana harjoittelija ja kuraattori haastattelivat opettajia, rehtoria, apulaisrehtoreita, opinto-ohjaajia ja oppilaita Liperin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta. Harjoittelija kävi myös esittäytymässä oppilaskunnan hallitukselle. 30.3 - 2.4.2015 harjoittelija työskenteli perhekeskuksella perhekeskuksen johtajan ja sosiaalityöntekijän työparina. Harjoittelija haastatteli muutamaa asiakkaan vanhempaa/läheistä Liperin lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden toimivuudesta ja riittävyydestä. 14.4.2015 harjoittelija vieraili nuorisotalolla ja Liperin nuorisovaltuuston NUVA:n palaverissa. Palaverissa harjoittelija tiedusteli nuorisovaltuuston ajatuksia ja näkemyksiä Liperin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta ja tarpeista. Hän keskusteli myös nuorisotyöntekijän kanssa hänen näkemyksistään asiaan. 14.-24.4.2015 harjoittelija oli nuorisotalolla, missä tehtiin kysely nuorten hyvinvoinnista Liperissä. Kyselyyn nuorisotalon käyttäjät pystyivät vastaamaan anonyymisti. 15.4.2015 harjoittelija tutustui Liperin kunnan järjestötoimintaan ja järjestöjen merkitykseen kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitäjinä Viinijärvellä järjestetyissä Hyvinvointihytinöissä. 20.4.2015 harjoittelija kävi keskustelemassa Liperin kunnan etsivänuorisotyöntekijän kanssa. Viikoilla 18 - 19 / 2015 harjoittelija vieraili lastensuojelussa, missä työskenteli mm. sosiaalityöntekijän työparina. 68
