Menneisyyksien tulevaisuudet?
Transcription
Menneisyyksien tulevaisuudet?
Matkailun gradut ja opparit estradilla III Turun matkailuakatemia Maija Mäki, maija.j.maki(at)utu.fi / etunojassa.blogspot.fi Tulevaisuuksista Tulevaisuus ei ole ennustettavissa Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty Tulevaisuuteen voi vaikuttaa teoilla ja valinnoilla Tulevaisuudentutkimuksen havainnointikohteena on sekä menneisyys että nykyisyys, joita tarkastellaan tulevaisuuden tarpeiden ja vaihtoehtojen näkökulmasta Mahdollinen / todennäköinen / toivottava tulevaisuus? Tulevaisuudentutkimuksesta (engl. futures studies, futures research, foresight) Tutu on monitieteistä, poikkitieteistä ja tieteiden välistä Tutu voidaan jakaa esim. neljään osa-alueeseen ennakoiva tutu kulttuurinen tutu kriittinen tutu analyyttinen tutu Tutu-menetelmiä ovat mm. tulevaisuustaulukkomenetelmä, skenaariomenetelmät, Delfoi-menetelmä, luovat menetelmät Tieteellisen tutun kehittyminen 1940-l. lähtien Tulevaisuudentutkimuksen toimijoita Tulevaisuusvaliokunta Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuudentutkimuksen seura World Future Society World Futures Studies Federation Rooman klubi Millennium projekti Opiskelemaan tulevaisuudentutkimusta? Popperin timantti (2008) Mikä delfoi? Vaiheittainen, strukturoitu tai puolistrukturoitu kysely-/haastattelumenetelmä Selvitetään ja prosessoidaan asiantuntijoiden mielipiteitä jonkin erityisalueen, asian tai ilmiön mahdollisista tulevaisuuksista Saatu tieto perustuu subjektiivisiin mielipiteisiin ja sisältää myös hiljaista tietoa, esille ei siis tule ko. ilmiön varma tulevaisuuden kehitys Muodostaa pohjaa tulevaisuustiedolle Delfoi-menetelmän taustaa • Menetelmällä takanaan jo pitkä historia (engl. Delphi Method): tuo luotettavuutta ja käytettävyyttä • Kehitetty 1950-luvulla, RAND, USA, erityisesti teknologian kehityksen ennakointi ja arviointi • Sackmanin kritiikki 1975, Mannermaan kritiikki 1991 • Policy Delphi, Argument Delphi, Real Time Delphi jne. • Suomalainen, kansainvälisesti arvostettu, eDelfoi-tutkimus: http://www.edelphi.fi, lisäksi avoin kehittäjäyhteisö http://edelfoi.ning.com • http://www.millennium-project.org/ Delfoin periaatteita • Delfoi prosessina: tuotetaan erilaisia näkökulmia, hypoteeseja ja väitteitä, jotka saatetaan avoimen asiantuntijatestin ja argumentoinnin kohteeksi; prosessissa pyritään seulomaan näkemykset jaetuiksi ja erimielisiksi yhteisönäkemyksiksi • Anonyymisyys ja sen eri tasot • Iteraatio ja palaute • Delfoin yhdistäminen muihin menetelmiin Ks. Esim. Technological forecasting & social change (2011) Mitä on asiantuntijuus? Osmo Kuusen (1999) mukaan asiantuntijan tulee 1) olla oman tiedonalansa kärjessä 2) olla kiinnostunut eri tiedonaloista 3) pystyä näkemään yhteyksiä kansallisen ja kansainvälisen, nykyisen ja tulevan kehityksen välillä 4) kyetä tarkastelemaan ongelmia myös epätavanomaisesta näkökulmasta 5) olla kiinnostunut tekemään jotain uutta Asiantuntijuus – Asianosaisuus, Delfoi yhteisöprosessina Yhteys asiantuntijatiedon ja päätöksenteon välillä Hyvä tulevaisuusväite Tutkimuksen kannalta merkityksellinen Riittävän yksiselitteinen Näkemyksiä jakava Synnyttää jännitteen todennäköisen ja toivottavan välillä On kahden aikamittauspaikan suhteen epälineaarinen Herättää argumentaatiota: omaperäisyys Herättää tunnereaktion Hyvä tulevaisuusteesi näyttäytyy kiistakysymyksenä! Konkreettisuus, toiminnallisuus, todennäköisyys, selkeys, kiinnostavuus, yleistettävyys Väitteen ei heti tarvitse olla täydellinen! TESTAUS! Delfoi ja etnologia Asiantuntijapaneeli: etnologiasta laaja ymmärrys asiantuntijuuteen (miten huomioida delfoissa marginaaliryhmät, yhteiskunnan ulkopuolelle päätyneet) Managerin rooli: etnologiasta tarve suhtautua objektiivisesti tutkimuskohteeseen, managerin tulisi kuitenkin pystyä katalysoimaan delfoi-prosessia Anonyymi argumentointi: anonymiteetin suojaaminen, mutta myös prosessin dokumentoinnin eri tasot: delfoin ymmärtäminen etnologisena kenttänä Prosessin suuntautuminen: etnologian kautta ylhäältä alaspäin kulkevan asiantuntijatiedon muutos molempisuuntaiseksi prosessiksi Esihistoriamatkailun tulevaisuus Suomessa – skenaarioita vuoteen 2050 Kehityksen päälinjoja: Ensimmäiset kohteet 1980-luvulla Alan monipuolistuminen: esihistoriakeskukset 2000-luvun alussa Alan hiipuminen, huolen ilmapiiri Tutkimuskysymyksiä: Millaista voisi olla tulevaisuuden esihistoriamatkailu? Mikä on esihistoriamatkailun merkitys tulevaisuuden (suomalaisessa) yhteiskunnassa? Työkaluja tulevaisuuksien hahmottamiseen PESTEC-analyysi = toimintaympäristön hahmottaminen (Mega)trendit, heikot signaalit, Driving Force –ilmiöt ja mustat joutsenet: havainnointi ja analysointi = tulevaisuuden muutostekijöitä Delfoi-prosessi & J. Datorin vaihtoehtoisten tulevaisuuksien mallintaminen = tulevaisuuskuvien hahmottelua PESTEC Poliittiset tekijät ARVOT esim. lainsäädännön eri tasot Ekonomiset tekijät esim. matkailuala elinkeinona Sosiaaliset tekijät esim. osaamisen muutos, vaikutukset koulutukseen Teknologiset tekijät esim. virtuaalitoimintojen vaikutukset Ekologiset tekijät esim. ympäristön muutosten vaikutukset konkreettisesti eri muinaisjäännöstyyppeihin Kulttuuriset tekijät esim. paikallisen tason osallisuus ja vaikutukset Toimintaympäristön analyysi Muutostekijöiden analyysi Skenaarioiden aukikirjoittaminen ja strategian laatiminen Skenaariotyön viimeistely: tulevaisuusverstas Skenaariot 3D-mallinnoksiksi, tulevaisuuskuvien evaluaatio Teemahaastattelut Iteratiivinen prosessi sekä tutkijalle että informanteille Delfoi, 1. kierros: Kaksi erillistä paneelia Delfoi, 2. kierros: Paneelien yhdistäminen Tutkimusprosessi meneillään Haastattelut: taustatietoa muinaisjäännöskohteista, niiden hoitohistoriasta ja matkailukäytöstä Haastattelujen avulla kahden asiantuntijapaneelin luominen ja tulevaisuusväitteiden rakentaminen Haastattelut väylä osallistaa ja aktivoida varsinaiseen delfoi-prosessiin Asiantuntija? tiede ja tutkimus hallinto: suojelu ja hoito toiminnanvetäminen / tuottaminen rahoitus päätöksenteko / vaikuttavuus koulutus taide ja muotoilu teknologia matkailuyrittäjyys media harrastajat / asiakkaat Teoreettisen viitekehyksen hahmottaminen: kestävän kehityksen, kulttuuriperinnön merkityksellistämisen ja tulevaisuustietoisuuden teemat vahvoina linjoina mukana Museovirasto: asenne & toiminta Metsähallitus: asenne & toiminta Museo toimialana: tiedon välitys Ammattitaito & innostus Yhdistykset & harrastajat Koulutus, pedagogia & tiedon tuotanto ”Vihreä matkailu” & luontoarvot Maanomistajien rooli (Kunta)talous: resurssit & taustatuki Markkinointiyhteistyö & verkostoituminen Tuotteistaminen & pienyrittäjyys Palvelumuotoilu Teknologinen kehitys, erit. tiedottamisen uudet välineet Paikallisuus voimavarana Yleinen arvostus & kiinnostus Median merkitys Saavutettavuus Tiedon popularisointi Signaaleja? Lähimatkailu? Kansainvälinen vakaus? Muinaismuistolain uudistaminen? Perussivistyksen paluu? Törmäyttäminen? Arkeologian asema tieteenä? Arkeologin ammattikuvan muutos? Matkailun kohderyhmien muutos? Villiruoka? Taitajuus? Kallistuva liikenne? Heimoutuminen? Arkeologian suhde ympäristönsuojeluun? Ympäristönmuutoksen hallinta? Monikulttuurinen menneisyys? Vaihtoehtoiset tulevaisuudet (J. Dator 2009) ”Jatkuva (taloudellinen) kasvu” ”Kriisin aika / romahdus” Kaupallistaminen, tuotteistaminen, viihteellisyys Virtuaaliset ympäristöt Kaupallisesti kannattamattomien kohteiden hoitamatta jättäminen? Resurssien romahdus -> kohteiden hoitamattomuus, tutkimuksen heikentyminen, välinpitämättömyys Kohteiden arvon ja merkitysten katoaminen Kohteiden virtuaalinen harrastaminen Kokemus panelisteille: Kokemus panelisteille: Esim. tunnetun mj muuttaminen visuaalisesti turistiseksi tilaksi (uhat ja mahdollisuudet konkretisoituvat) Esim. tunnetun mj muuttaminen unohdetuksi, hoitamattomaksi tilaksi (mahdollisuus pohtia menestystekijöitä epätoivottavassa tilanteessa) ”Järjestys / kestävyys” ”Muodonmuutos” Kestävä kehitys, pedagogiset lähtökohdat Virtuaaliset sovellukset Kokemus panelisteille: Teknologian nopea kehitys Hyperelämyksellisyys, konkreettisen mj merkityksen muuttuminen Esim. tunnetun mj muutos kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (maltillinen matkailualan kehitys esille) Esim. tulevaisuuden mj määrittely, teknologian mahdollisuuksia Kokemus panelisteille: Rajanvetoa, ratkaisuja ja ristiriitoja Paitsi tulevaisuus, myös menneisyys ja nykyisyys näyttäytyy erilaisena eri informanteille: eri metodien avulla kiinni eri aikaikkunoihin Yleisestä yksityiseen ja takaisin yleiseen: metodien suuntaaminen? Tulevaisuustiedon karttuminen ja dokumentointi prosessin aikana Metodien soveltaminen ja kehittäminen etnologian näkökulmasta