Ammatillinen kuntoutus

Transcription

Ammatillinen kuntoutus
23.08.2016
KELA Ammatillinen kuntoutus 23.08.2016
Sisällysluettelo
1 Etuusohje ................................................................................................................................................... 1
1.1 Hyvä hallinto ....................................................................................................................................... 1
1.2 Tavoite ................................................................................................................................................ 2
1.2.1 Ammatillisen kuntoutuksen tavoite ........................................................................................... 2
1.2.1.1 Yksilöllisen tavoitteen asettaminen ........................................................................................ 3
1.3 Oikeus ja edellytykset ........................................................................................................................
1.3.1 Myöntämisedellytykset ..............................................................................................................
1.3.1.1 Työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen .................................................................
1.3.1.2 Kokonaistilanteen arviointi .....................................................................................................
1.3.1.3 Tarkoituksenmukaisuus ..........................................................................................................
4
4
4
5
6
1.4 Suhde muuhun kuntoutukseen .......................................................................................................... 7
1.4.1 Estävät kuntoutusetuudet ......................................................................................................... 7
1.4.2 Ensisijaiset kuntoutusetuudet ................................................................................................... 8
1.4.3 Asiakkaan ohjaaminen .............................................................................................................. 8
1.4.3.1 Kuntoutustarpeen selvittäminen ............................................................................................. 9
1.4.3.1.1 Selvitysvelvollisuus .............................................................................................................. 9
1.4.3.1.2 Kuntoutuksen varmistaminen .............................................................................................. 9
1.4.3.1.3 Selvityksen toteuttaminen ................................................................................................. 10
1.4.3.2 Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot ............................................................................ 10
1.4.3.2.1 Työeläkelaitosten kuntoutus .............................................................................................. 11
1.4.3.2.2 Työhallinnon palvelut ........................................................................................................ 12
1.4.3.2.3 Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus .............................................. 13
1.4.3.2.4 Päihdehuolto ..................................................................................................................... 14
1.4.4 Ulkomailta saatava kuntoutus ................................................................................................. 14
1.5 Toimenpiteet .....................................................................................................................................
1.5.1 Ammatillinen kuntoutusselvitys ...............................................................................................
1.5.1.1 Edellytykset ..........................................................................................................................
1.5.1.2 Sisältö ja toteutus ................................................................................................................
1.5.2 Tutkimuslausunto ....................................................................................................................
1.5.2.1 Edellytykset ..........................................................................................................................
1.5.3 Työkokeilu ...............................................................................................................................
1.5.3.1 Edellytykset ..........................................................................................................................
1.5.4 Koulutuskokeilu .......................................................................................................................
1.5.4.1 Edellytykset ..........................................................................................................................
1.5.5 Työhönvalmennus ...................................................................................................................
1.5.5.1 Edellytykset ..........................................................................................................................
1.5.6 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus ..........................................................................
1.5.6.1 Edellytykset ..........................................................................................................................
15
15
15
16
18
18
18
19
19
20
22
22
22
23
23
24
26
26
27
i
1.5.7 KIILA-kuntoutus .......................................................................................................................
1.5.7.1 Edellytykset ..........................................................................................................................
1.5.7.3 Hakeminen ...........................................................................................................................
1.5.8 TYK-kuntoutus ........................................................................................................................
1.5.8.2 Hakeminen ...........................................................................................................................
1.5.9 Koulutus ..................................................................................................................................
1.5.9.1 Edellytykset ..........................................................................................................................
1.5.9.2.1 Peruskoulutus ...................................................................................................................
1.5.9.2.2 Ammatillinen koulutus .......................................................................................................
1.5.9.2.3 Opiskelu ulkomailla ...........................................................................................................
1.5.9.2.4 Koulutusaika ......................................................................................................................
1.5.9.3 Hakeminen ...........................................................................................................................
1.5.9.4 Seuranta ...............................................................................................................................
1.5.10 Apuvälineet ...........................................................................................................................
1.5.10.1 Edellytykset ........................................................................................................................
1.5.10.1.1 Lääketieteellinen peruste ................................................................................................
1.5.10.1.2 Apuvälineiden kalleus ja vaativuus .................................................................................
1.5.10.1.3 Apuvälinetarve opiskelussa .............................................................................................
1.5.10.1.4 Apuvälinetarve työssä .....................................................................................................
1.5.10.2 Apuvälineiden järjestäminen ..............................................................................................
1.5.10.2.1 Apuvälinetarpeen selvittäminen ......................................................................................
1.5.10.2.2 Käytönopetus ..................................................................................................................
1.5.10.2.3 Huolto, korjaus ja apuvälineen käytön seuranta .............................................................
1.5.10.3 Apuvälineiden hankinta ......................................................................................................
1.5.10.3.1 Tarjousten pyytäminen ....................................................................................................
1.5.10.3.2 Tarjousten käsitteleminen ...............................................................................................
1.5.10.3.3 Tarjouksen valinnasta ilmoittaminen ...............................................................................
1.5.10.3.4 Tarjousasiakirjojen julkisuus ...........................................................................................
1.5.10.3.5 Muutoksenhaku ...............................................................................................................
1.5.10.4 Hakeminen .........................................................................................................................
1.5.11 Elinkeinotuki ..........................................................................................................................
1.5.11.1 Edellytykset ........................................................................................................................
1.5.11.2 Sisältö ................................................................................................................................
1.5.11.2.1 Elinkeinotuen määrä .......................................................................................................
1.5.11.2.2 Avustus yrityksen perustamiseen ja muuttamiseen ........................................................
1.5.11.2.3 Avustus toimivaan yritykseen .........................................................................................
1.5.11.3 Hakeminen .........................................................................................................................
1.5.11.3.1 Selvitys ammattitaidosta ja kyvystä toimia yrittäjänä ......................................................
1.5.11.3.2 Toiminta- ja taloussuunnitelma .......................................................................................
1.5.11.3.3 Arviot menestymisedellytyksistä .....................................................................................
1.5.11.3.4 Lupa elinkeinon harjoittamiseen .....................................................................................
1.5.11.3.5 Selvitys yritysmuodosta ..................................................................................................
1.5.11.3.6 Kustannusarvio ...............................................................................................................
1.5.11.4 Laitteiden omistussuhteet ..................................................................................................
1.5.11.4.1 Sitoumus .........................................................................................................................
29
29
30
32
33
34
35
35
35
35
35
37
40
41
42
43
43
44
44
44
46
48
49
49
50
50
50
51
52
52
53
53
54
55
55
56
56
56
56
57
57
58
58
58
58
59
59
59
ii
1.5.11.5 Seuranta .............................................................................................................................
1.5.12 Ammatilliset kuntoutuskurssit ................................................................................................
1.5.12.1 Edellytykset ........................................................................................................................
1.5.12.2 Sisältö ja toteutus ..............................................................................................................
1.5.12.3 Hakeminen .........................................................................................................................
59
59
60
60
62
1.6 Kv-säännökset .................................................................................................................................. 62
1.6.1 Asetus 883/2004 ..................................................................................................................... 62
1.6.1.1 Rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin .......................................................................... 63
1.6.1.1.1 Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin ............................................ 64
1.6.1.2 Eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan siirtyminen palkkatyöhön ............................................. 65
1.6.1.3 Eläkkeenhakijoiden ja eläkkeensaajien oikeus kuntoutusetuuksiin ...................................... 65
1.6.1.3.1 Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva
eläke, kun oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa (883/2004, art. 24) .............. 66
1.6.1.3.2 Eläkkeensaajan tai hänen perheenjäsentensä oleskelu muussa jäsenvaltiossa kuin
asuinjäsenvaltiossaan - oleskelu toimivaltaisessa jäsenvaltiossa - lupa välttämättömään hoitoon
asuinjäsenvaltion ulkopuolella (883/04 art. 25) ................................................................................ 67
1.6.1.4 Perheenjäsenen käsite ja ensisijaisuussääntö .................................................................... 67
1.6.1.4.1 Perheenjäsenten hoitoetuusoikeudet eri tilanteissa .......................................................... 68
1.6.1.5 Rekisteröitymismenettely luontoisetuuksien saamiseksi ...................................................... 68
1.6.1.6 Laitosten väliset korvaukset ................................................................................................. 69
1.6.1.7 Kustannuksista vastaaminen ............................................................................................... 70
1.6.2 Kuntoutus ulkomailla (KKRL 16 §) ......................................................................................... 71
1.6.2.1 Maa, jossa kuntoutusta annetaan ........................................................................................ 71
1.6.2.1.1 Toinen EU/EY-valtio .......................................................................................................... 71
1.6.2.1.2 Muu valtio ......................................................................................................................... 71
1.6.2.2 Kuntoutuksen hakeminen .................................................................................................... 71
1.6.2.3 Kustannusten korvaaminen ................................................................................................. 72
1.6.2.4 Matkakustannukset .............................................................................................................. 72
1.6.3 Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa ................................................................................... 73
1.7 Hakeminen .......................................................................................................................................
1.7.1 Vireilletulo ................................................................................................................................
1.7.1.1 Lähettäjän vastuu .................................................................................................................
1.7.1.2 Asiakirjan siirto .....................................................................................................................
1.7.2 Kuka voi hakea etuutta? .........................................................................................................
1.7.2.1 Henkilö itse ..........................................................................................................................
1.7.2.2 Edunvalvoja ..........................................................................................................................
1.7.2.3 Edunvalvontavaltuutettu .......................................................................................................
1.7.2.4 Asiamies eli valtuutettu ........................................................................................................
1.7.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö ...............................................................................................
1.7.2.6 Kunta ....................................................................................................................................
1.7.3 Hakuaika kuntoutusetuuksissa ...............................................................................................
1.7.4 Palveluntuottajan valinta .........................................................................................................
1.7.4.1 Asiakkaan valinta .................................................................................................................
1.7.5 Tiedonantovelvollisuus etuutta haettaessa .............................................................................
1.7.6 Kelan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ....................................................................
1.7.7 Ohjaus muuhun kuntoutukseen ..............................................................................................
1.7.7.1 Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö .....................................................................................
73
74
75
75
75
76
76
77
77
77
78
78
78
78
79
80
80
80
iii
1.7.8 Tulkkauspalvelut ..................................................................................................................... 82
1.7.9 Lisäselvitysten pyytäminen ..................................................................................................... 82
1.8 Ratkaiseminen ..................................................................................................................................
1.8.1 Käsittelypaikka ........................................................................................................................
1.8.1.1 Apuvälineitä koskevien ratkaisujen keskittäminen ...............................................................
1.8.1.2 Elinkeinotukea koskevien ratkaisujen keskittäminen ...........................................................
1.8.1.3 Kurssien esivalinta ja keskitetty valinta ...............................................................................
1.8.2 Esteellisyydestä ......................................................................................................................
1.8.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto ....................................................................................................
1.8.2.2 Esteellisyyden toteaminen ...................................................................................................
1.8.3 Haastattelu ..............................................................................................................................
1.8.4 Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen ...................................................................................
1.8.5 Kuuleminen .............................................................................................................................
1.8.5.1 Milloin asiakasta on kuultava? .............................................................................................
1.8.5.2 Miten kuullaan? ....................................................................................................................
1.8.6 Päätöksen antaminen .............................................................................................................
1.8.6.1 Kuntoutuspäätöksen antaminen ...........................................................................................
1.8.7 Päätöksensaajat ......................................................................................................................
1.8.7.1 Päätöksestä tiedottaminen ...................................................................................................
1.8.8 Asiakkaan ohjaaminen ............................................................................................................
84
84
87
87
89
90
90
91
91
92
92
93
93
94
95
95
95
96
1.9 Maksaminen ..................................................................................................................................... 96
1.9.1 Kuntoutuskustannusten korvaaminen ..................................................................................... 96
1.9.1.1 Korvattavat kustannukset ..................................................................................................... 97
1.9.1.1.1 Koulutuksen kustannukset ................................................................................................ 98
1.9.1.1.2 Apuvälinekustannukset ................................................................................................... 100
1.9.1.1.3 Matkakustannukset ja yöpymisraha ................................................................................ 100
1.9.1.1.4 Lausuntopalkkiot ............................................................................................................. 101
1.9.1.1.5 Äkillisen sairauspoissaolon korvaaminen avomuotoisessa kuntoutuspalvelussa ............ 101
1.9.1.2 Kuntoutuskustannusten laskuttaminen .............................................................................. 101
1.9.1.3 Laskutusaika ...................................................................................................................... 103
1.9.2 Maksunsaajat ........................................................................................................................ 103
1.9.2.1 Kunta .................................................................................................................................. 103
1.9.2.2 Ulosotto .............................................................................................................................. 104
1.9.3 Maksuosoite .......................................................................................................................... 104
1.9.4 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet ................................................................................. 104
1.9.4.1 Ennakonpidätyksen perusteet ............................................................................................ 105
1.9.4.2 Lähdevero .......................................................................................................................... 107
1.9.4.3 Työkorvausten saajien verotus .......................................................................................... 107
1.9.4.4 Tietojen saanti ja käyttöönotto ........................................................................................... 107
1.9.4.4.1 Suorasiirtotiedot .............................................................................................................. 108
1.9.4.4.2 Tiedot maksunsaajalta .................................................................................................... 108
1.9.4.4.3 Ennakonpidätyksen tallennus ......................................................................................... 109
1.9.4.4.4 Kelan selvitettävä ............................................................................................................ 109
1.9.4.5 Toimittaminen ..................................................................................................................... 110
1.9.4.5.1 Kuntoutusetuudet ............................................................................................................ 110
1.9.4.6 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus ............................................................................ 110
1.9.4.7 Takaisin maksetut etuudet ................................................................................................. 111
iv
1.9.4.8 Regressisuoritukset ............................................................................................................ 112
1.9.4.9 Vuosi-ilmoitukset ................................................................................................................ 112
1.9.4.10 Kuukausivalvonta ............................................................................................................. 112
1.10 Ilmoitusvelvollisuus ....................................................................................................................... 113
1.10.1 Olosuhteiden muutos .......................................................................................................... 113
1.10.2 Osallistumisen peruuttaminen ............................................................................................. 113
1.11 Päätöksen oikaisu ja poistaminen ................................................................................................ 113
1.12 Tarkistaminen ............................................................................................................................... 113
1.13 Keskeyttäminen ............................................................................................................................ 114
1.14 Lakkauttaminen ............................................................................................................................ 114
1.15 Liikamaksu .................................................................................................................................... 115
1.15.1 Takaisinperintä .................................................................................................................... 115
1.15.2 Regressi .............................................................................................................................. 115
1.16 Muutoksenhaku ............................................................................................................................ 115
1.17 Kuntoutuspalvelujen hankinta .......................................................................................................
1.17.1 Palveluntuottajien valinta ....................................................................................................
1.17.2 Luettelot palveluntuottajista ................................................................................................
1.17.3 Laadunvalvonta ...................................................................................................................
1.17.4 Avo- ja laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen hankinta ......................................................
116
116
116
116
116
v
1. Etuusohje
Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa.
Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu
automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta
johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan.
Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin.
Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet
• päätöksen oikaisu ja poistaminen
• takaisinperintä
• muutoksenhaku.
Näistä on tehty omat pdf-ohjeet.
1.1. Hyvä hallinto
Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa
myös Kelassa.
Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus
• saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman
aiheetonta viivytystä
• tulla kuulluksi
• saada perusteltu päätös ja
• hakea muutosta päätökseen.
Hyvään hallintoon kuuluu myös
• hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan
käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle
on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin
kysymyksiin ja tiedusteluihin.
• asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen
toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle
viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa
asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa
täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin.
• käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen
toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö
on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta.
Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla
esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja
objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta
ulkopuolisenkin silmin.
• selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta
selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja
muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.
Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin
• hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa
1
• etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen.
Lue lisää hallintolaista (434/2003).
1.2. Tavoite
Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää ja korvata ammatillista ja lääkinnällistä
kuntoutusta sekä kuntoutuspsykoterapiaa. Ammatillista kuntoutusta järjestetään vajaakuntoisille
henkilöille työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. Lääkinnällistä
kuntoutusta järjestetään työ-, opiskelu- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi
henkilöille, joille on myönnetty vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Kuntoutuspsykoterapiaa
järjestetään työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi henkilöille, joiden työ- tai opiskelukykyä uhkaa
mielenterveydenhäiriö.
Järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan kuntoutuksen lisäksi Kela voi järjestää ja korvata
harkinnanvaraista kuntoutusta eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa.
Myös harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoitteena on työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai
parantaminen.
Kuntoutuksen järjestämisen lisäksi Kela voi maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jonka
tavoitteena on toimeentulon turvaaminen kuntoutuksen ajalta.
Kelan kuntoutus perustuu lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja
kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Tässä ohjeessa laista käytetään nimitystä Kelan
kuntoutuslaki tai lyhennettä KKRL.
Kelalla on velvollisuus ohjata asiakasta muiden kuntoutuksen järjestäjien palveluihin ja tehdä
yhteistyötä muiden kuntoutusta järjestävien tahojen kanssa.
Katso myös vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen etuusohje, kuntoutuspsykoterapian etuusohje,
harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje sekä kuntoutusrahan etuusohje
1.2.1. Ammatillisen kuntoutuksen tavoite
Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työ- ja ansiokyvyn tukeminen tai
parantaminen taikka työkyvyttömyyden estäminen. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen
kuntoutuksen keinoin pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai
mahdollistamaan sinne pääseminen.
Ammatillinen kuntoutus tulee aloittaa riittävän varhain, jotta henkilön työssä pysymistä tai sinne
palaamista tai pääsemistä voitaisiin tukea mahdollisimman hyvin. Ammatillinen kuntoutus
voidaan aloittaa jo siinä vaiheessa, kun on arvioitavissa, että henkilön työ- tai opiskelukyky ja
ansiomahdollisuudet heikentyvät olennaisesti lähivuosina vaikka otettaisiin huomioon hoidon ja
lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet.
Kuntoutuksen avulla pyritään säilyttämään tai saamaan sellainen ammatti tai työ, joka turvaa
kuntoutujan toimeentulon tai josta hän saa toimeentulonsa kannalta olennaisia lisäansioita
esimerkiksi eläkkeen lisäksi. Olennaisena lisäansiona voidaan pitää tulojen lisääntymistä
noin neljäsosalla. Tavoitteena olevan työn tulee olla palkkatyötä työsuhteessa tai työtä
yrittäjänä. Työ voi olla myös esimerkiksi osa-aikaista tai tuettua työtä. Kotitaloudessa tehtävä
tai vain harrastusluonteinen työ ei täytä tavoiteltavalle työlle asetettuja vaatimuksia. Työn- ja
ansioidensaamistavoitteen tulee olla realistinen ottaen huomioon kuntoutujan todennäköinen
2
työkyky kuntoutuksen jälkeen. Tällaista arviota tehtäessä on riittävää, että kuntoutuja olisi
todennäköisesti kykenevä säännölliseen olennaisia lisäansioita tuottavaan työhön.
1.2.1.1. Yksilöllisen tavoitteen asettaminen
Kuntoutustoiminalle on aina asetettu sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tavoitteita. Tavoitteiden
asettaminen kuntoutukselle on tärkeää siksi, että se antaa välineitä toteuttaa vaikuttavaa
kuntoutusta ja tavan tarkastella tavoitteiden toteutumista.
GAS -menetelmän (GAS = Goal Attainment Scaling) avulla luodaan yhtenäinen välineistö
kuntoutuksen yksilöllisten tavoitteiden asettamiseen. Yksilötasolla kuntoutuksen suunnittelu
perustuu laaja-alaiseen ja objektiiviseen kuntoutujan kokonaistilanteen arviointiin, joka edellyttää
luotettavien arviointimittareiden käyttöä. Keskeistä vaikuttavassa kuntoutusprosessissa on
kuntoutujan motivoituminen ja sitoutuminen tarvittaviin toimenpiteisiin. Tavoitteilla on oleellinen
merkitys kuntoutujan motivaatioon ja sitoutumiseen.
GAS -prosessi kuntoutuksessa
Kuntoutujan elämän- ja työtilanne sekä terveystila vaikuttavat kuntoutuksen suunnitteluun.
Etuuskäsittelijän tulisi tunnistaa kuntoutustarpeita lääkärinlausunnosta/kuntoutussuunnitelmasta,
hakemuksesta ja haastattelussa. Haastattelussa etuuskäsittelijä keskustelee kuntoutujan kanssa
siitä, millaisiin tarpeisiin kyseisellä kuntoutuksella voidaan vastata ja millaisia tavoitteita sillä
voidaan saavuttaa. Tavoitealueesta keskustellaan yleisellä tasolla kuten ammatillisista tai
terveyteen liittyvistä tavoitteista. Kuntoutujalla voi olla useita erilaisia terveyteen liittyviä oireita ja
sekä työhön että elämän-tilanteeseen liittyviä kysymyksiä, joista vain osaan voidaan vaikuttaa
käytettävissä olevin kuntoutuksen keinoin. Tärkeintä olisi saada kuntoutuja etukäteen miettimään
kuntoutusprosessiin ja tavoite-alueeseen liittyviä omia tavoitteita, jotta hän pystyy helpommin
kuntoutuksen alkaessa nimeämään itselleen realistisia tavoitteita. Näin kuntoutuja myös tietää,
mihin kyseisellä kuntoutuksella pyritään. Kelan työntekijä ei täytä GAS -tavoitteenasettaminen lomaketta, vaan se tehdään kuntoutuksen alkaessa palveluntuottajan toimesta.
Palveluntuottaja asettaa kuntoutujan kanssa yhdessä tavoitteet kuntoutukselle, koska
kuntoutuksen tavoitteen tarkka tunnistaminen ja asteikon määrittäminen edellyttävät kuntoutuksen
toteuttajilta hyvää kokemusta kyseisen kuntoutusmuodon toteuttamisesta ja vaikuttavuudesta.
Jokaisen kuntoutujan valmiudet ja mahdollisuudet muutokseen vaihtelevat eri tilanteissa.
Vaikka kuntoutujilla olisi lähtötilanteessa sama sairaus, heidän kuntoutukselle asettamansa
tavoitteet voivat yhteistyössä muodostua erilaisiksi, kullekin yksilölle soveltuviksi. Tavoitteiden
saavuttamiseen asetetaan realistinen aikataulu ja ne arvioidaan kuntoutuksen kuluessa. Lopullinen
tavoitteiden saavuttamisen arviointi tehdään kuntoutuksen päättyessä.
GAS -lomakkeesta saatua tulosta (GAS- pistemäärä tai T lukuarvo) ei voi käyttää
kuntoutuspäätöksiä ratkaistaessa, koska palveluntuottajat opettelevat vasta menetelmän käyttöä.
Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa monet tekijät, kuten onko tavoitteet asetettu realistiseksi,
mitattaviksi tai miten kuntoutujan elämäntilanne mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen.
Aikaisemmilta kuntoutus-jaksoilta saadut GAS -menetelmän tulokset eivät kerro tulevasta
kuntoutustarpeesta tai suoranaisesti kuntoutuksen onnistumisesta. Kuntoutuspäätöksiä
tehtäessä asiakkaan tilanteen arviointi perustuu kuitenkin kokonaisvaltaiseen arviointiin, missä on
mukana sairaustiedot, kliininen arvio sekä muut arviointimenetelmät (esim. B-lausunnon tiedot,
kuntoutussuunnitelma, kuntoutusseloste, hakemus, työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät).
3
Valmis GAS -tavoitteenasettaminen -lomake tulee Kelaan kuntoutuspalautteen liitteenä.
Etuuskäsittelijä katsoo tulokset yhdessä kuntoutuspalautteen kanssa miten tavoitteet ovat
toteutuneet ja arvioi mahdolliset jatkotoimenpiteet.
1.3. Oikeus ja edellytykset
Kelan on järjestettävä tarkoituksenmukainen ammatillinen kuntoutus siten kuin Kelan kuntoutuslain
6, 7 ja 8 §:ssä säädetään. Asiakkaalla on oikeus järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaan
kuntoutukseen, kun laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Kela maksaa kuntoutuksesta aiheutuvat
tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset.
1.3.1. Myöntämisedellytykset
Kela järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka
työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti
todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina henkilön
työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen.
Henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa
otetaan huomioon henkilön kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon
vaikuttavat myös muut henkilön työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät.
Näitä ovat henkilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset
ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut
vastaavat tekijät. Arviossa otetaan huomioon myös henkilön jäljellä oleva kyky hankkia itselleen
ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä henkilöltä voidaan kohtuudella
edellyttää.
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon,
johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen
taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen.
1.3.1.1. Työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen
Ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää henkilön työkyvyn tai opiskelukyvyn olennaista
heikentymistä. Hakijan työ- ja opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä
arvioidaan suhteessa sekä nykyhetkeen että lähivuosiin. Arvioinnissa lähivuosille ei aseteta
aikarajaa vaan olennaista heikentymistä tarkastellaan henkilön yksilöllisen kokonaistilanteen
kannalta. Esimerkiksi etenevissä sairauksissa tulee huomioida sairauden ennuste ja sairauden
vaikutus työkykyyn riittävän varhaisessa vaiheessa. Tarkoituksena on tukea henkilön jäljellä
olevaa työkykyä ammatillisella kuntoutuksella.
Opiskelukyvyn heikentyminen
Asiakkaan opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos opintoihin
hakeutumisessa tai opinnoissa suoriutumisessa on ilmeisiä vaikeuksia. Vähäinen opinnoissa
viivästyminen tai jälkeen jääminen ei vielä tarkoita, että opiskelukyky olisi olennaisesti heikentynyt.
Henkilön opiskelukyky saattaa olla heikentynyt jo opintoihin hakeutumisvaiheessa. Tällöin
ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea henkilöä sopivan koulutusalan valinnassa.
Opiskelukyky voi myös heiketä opintojen aikana ja pahimmassa tapauksessa opinnot voivat
keskeytyä. Tällöin ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea opinnoista suoriutumista.
4
Opiskelukyvyn olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon sairauden,
vian tai vamman lisäksi henkilön kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitukset opiskelussa
suoriutumisessa. Keskeistä on sen arvioiminen, tarvitseeko henkilö kokonaistilanteensa vuoksi
ammatillisen kuntoutuksen tukea opintoihin pääsemiseksi, opintojen suorittamiseksi tai niiden
loppuunsaattamiseksi. Jos henkilö ei ole vielä ollut työelämässä, koulutusta harkittaessa
riittää, että henkilön kokonaisvaltainen tilanne aiheuttaa olennaisia rajoituksia ammatin tai työn
valinnassa.
Työkyvyn heikentyminen
Asiakkaan työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos ammatissa tai
työssä suoriutumisessa on ilmeisiä vaikeuksia.
Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon
sairauden, vian tai vamman lisäksi henkilön kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitteet ja vaikeudet
työssä suoriutumisessa ja työllistymisessä. Pelkän työttömyyden, ilman todettua sairautta, ei
katsota olennaisesti heikentävän henkilön työkykyä ja aiheuttavan ammatillisen kuntoutuksen
tarvetta.
Työelämässä olevien osalta arvioinnissa painotetaan työpaikan, työterveyshuollon ja
terveydenhuollon havaitsemia työssä suoriutumisen vaikeuksia.
1.3.1.2. Kokonaistilanteen arviointi
Henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa
otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon
vaikuttavat myös muut hakijan työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät.
Näitä tekijöitä ovat hakijan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne,
taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä
sekä muut vastaavat tekijät.
Ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että asiakkaalla on asianmukaisesti todettu
sairaus tai vamma. Todetulla sairaudella tulee olla yhteys työ- tai opiskelukyvyn olennaiseen
heikentymiseen.
Sairauden lisäksi yhtä tärkeässä asemassa on henkilön kokonaistilanne. Kuntoutuksen tarpeen
arvioinnissa sairaudella ei ole tiettyä osuutta tai painoarvoa. Asiakkaan tilannetta tulee tarkastella
kokonaisvaltaisesti, jolloin sairaus on osana kokonaisuutta.
Osalla henkilöistä pelkkä sairaus, vika tai vamma yksinään aiheuttaa työ- tai opiskelukyvyn
olennaisen heikentymisen. Osalla henkilöistä sen sijaan pelkkä sairaus yksinään ei aiheuta työ- tai
opiskelukyvyn olennaista heikentymistä, mutta heidän kokonaistilanteensa sairaus mukaan lukien
on sellainen, että työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet.
Kokonaistilanteen arviointi tulee tehdä aina, mutta erityisesti silloin jos pelkkä sairausperuste ei ole
riittävä ammatillisen kuntoutuksen myöntämiseen.
Ammatillisen kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa huomioidaan myös hoidon ja lääkinnällisen
kuntoutuksen mahdollisuudet.
Fyysinen toimintakyky
Henkilön fyysistä toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa miten henkilö
suoriutuu fyysisesti seuraavista:
5
• päivittäisistä perustoiminnoista, kuten nukkumisesta, pukeutumisesta, peseytymisestä ja
liikkumisesta
• arjen askareiden hoitamisesta, kuten kotiaskareista ja asioinnista kodin ulkopuolella
• mielekkäästä vapaa-ajanvietosta ja yhteydenpidosta sosiaaliseen verkostoon
• työelämästä ja opiskelusta.
Psyykkinen toimintakyky
Henkilön psyykkistä toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa henkilön
kyky tuntea, kokea, muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta, suunnitella
elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja.
Sosiaalinen toimintakyky
Henkilön sosiaalista toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa:
•
•
•
•
henkilön sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen eristyneisyys
henkilön sosiaalinen yhteisyys ja yksinäisyys
henkilön sosiaalinen aktiivisuus ja osallistuminen
henkilön sosiaaliset taidot: sosiaalinen joustavuus ja vuorovaikutusongelmat.
Sosiaalinen toimintakyky ilmenee muun muassa yksilön sosiaalista taidoista kuten
temperamentista, motiiveista, tavoitteista ja arvostuksista ja yksilön vuorovaikutuksesta
sosiaaliseen verkostoon, ympäristöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan.
Muita kokonaistilanteeseen vaikuttavia asioita
Sairauden tai vamman sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn lisäksi henkilön
kokonaistilanteeseen ja henkilön työ- tai opiskelukykyyn voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten
koulutuksen ulkopuolelle jääminen, velkakierre, avioero, pitkittynyt asunnottomuus, pitkittynyt
työttömyys, päihdetausta, syrjäytymisvaara, työpaikalla havaitut työkykyyn liittyvät ongelmat tai
muut vastaavat tekijät.
1.3.1.3. Tarkoituksenmukaisuus
Myönnettävän ammatillisen kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista sille asetettavien
tavoitteiden toteutumisen kannalta. Tällöin arvioidaan, voidaanko kuntoutuksen avulla tukea
tai parantaa kuntoutujan työkykyä siten, että hän voi jatkaa työssä, palata työhön tai siirtyä
työelämään.
Jotta ammatillinen kuntoutus olisi mahdollisimman tuloksellista, tulisi se käynnistää
mahdollisimman varhain. Ammatillista kuntoutusta voidaan tarvittaessa järjestää myös muiden
henkilön tilannetta tukevien palveluiden ohella.
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kuntoutujan yksilöllinen
kokonaistilanne, jossa huomioidaan esimerkiksi;
•
•
•
•
•
johtaako haettu kuntoutus henkilön terveydentilaan sopivaan ammattiin tai työhön
henkilön motivaatio ja sitoutuminen ammatillisen kuntoutuksen tavoitteisiin
kuntoutuksen oikea-aikaisuus (sairauden vaihe, hoidon vaihe ja elämäntilanne huomioiden)
sairauden hoito ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet
haetun kuntoutuksen sopivuus suhteessa ammatilliseen etenemiseen tai työkyvyn tukemiseen
ja työssä jatkamiseen
• henkilön ikä, aikaisempi koulutus ja työ.
6
Henkilölle voidaan myöntää ammatillista kuntoutusta, vaikka hänellä on oikeus
työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos kuntoutuksen tavoitteena on työhön paluun mahdollistaminen tai
olennaisten lisäansioiden hankkiminen.
1.4. Suhde muuhun kuntoutukseen
Kelan kuntoutuslaissa on määritelty sellaiset estävät kuntoutusetuudet, jotka rajoittavat Kelan
velvollisuutta järjestää ja korvata kuntoutusta. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus ohjata
asiakasta oikean palvelun piiriin silloin, kun kuntoutusvastuu kuuluu jollekin toiselle taholle.
1.4.1. Estävät kuntoutusetuudet
Kela ei järjestä kuntoutusta, jos asiakas voi saada kuntoutusta tai korvausta sen kustannuksista
jonkin seuraavan lain perusteella:
•
•
•
•
Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta
Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta
Sotilasvammalaki
Sotilastapaturmalaki.
Tällöin kuntoutuksen korvausvelvollisuus on kokonaan ao. vakuutusyhtiöllä tai Valtiokonttorilla.
Vakuutusyhtiön kuuluu korvata henkilön tarvitsema kuntoutus kokonaisuudessaan liikenneja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta säädettyjen lakien
mukaan, vaikka liikenne- tai tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus henkilövahingosta olisi
soviteltu oman myötävaikutuksen perusteella. Jos liikennevakuutuslain mukainen korvaus
henkilövahingosta on törkeän tuottamuksen perusteella evätty kokonaan, ei vakuutusyhtiö korvaa
myöskään kuntoutusta. Tässä tilanteessa ei edellytetä, että kuntoutuja hakee vakuutusyhtiöstä
kuntoutusta.
Aina kun on kysymys tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta etuuskäsittelijä
selvittää, onko kuntoutujalla oikeus yllä mainittujen lakien perusteella korvattavaan kuntoutukseen.
Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori ei ole antanut päätöstä kuntoutuksesta
Jos kuntoutusasian käsittely on kesken tai kuntoutusta ei ole vielä haettu vakuutusyhtiöstä, Kela
voi aloittaa kuntoutuksen järjestämisen viivästymistodistuksen perusteella. Viivästymistodistuksen
saaminen edellyttää, että asiakas hakee kuntoutusta vakuutusyhtiöstä. Viivästymistodistusta
pyydetään asiakkaalta puhelimitse tai kirjallisesti (asiakaskirje KUL21). Kelan järjestämän
kuntoutuksen aloittaminen edellyttää myöntämisedellytysten täyttymistä.
Jos Kela on järjestänyt tai korvannut kuntoutusta, joka kuuluu vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin
korvattavaksi, Kelalla on oikeus saada korvaus antamastaan kuntoutuksesta ao. yhtiöltä. Tämä
koskee myös TVL 57 §:ssä ja MATA 21 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella
korvattavaa kuntoutusta.
Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on antanut päätöksen kuntoutuksesta
Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on hylännyt asiakkaan oikeuden kuntoutukseen
kokonaisuudessaan ja hylkäävä päätös on toimitettu Kelaan, voidaan haettu kuntoutus
myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Asiakasta voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan
vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä. Etuuskäsittelijä lähettää
vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta siitä, onko asiakas valittanut
päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKBDD.
7
Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska sitä
ei ole katsottu tarpeelliseksi tapaturman, liikennevahingon tai sotilasvamman perusteella, Kela ei
voi järjestää hylättyä kuntoutusta. Kela ei voi myöskään järjestää kuntoutusta, jos vakuutusyhtiö
tai Valtiokonttori on hylännyt kuntoutuksen jatkon sillä perusteella, että se ei ole tarpeen. Kelassa
kuntoutustarpeen arvioimisessa noudatetaan vakuutusyhtiön linjaa. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori
korvaa tarvittavan kuntoutuksen asiakkaalle. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi
KKB45.
Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska
ei katso kuntoutustarpeen johtuvan tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta,
voidaan haettu kuntoutus myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Näin toimitaan myös silloin,
kun kuntoutuksen jatko on hylätty sillä perusteella, että tarve ei johdu tapaturmasta. Asiakasta
voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä.
Etuuskäsittelijä lähettää vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta
siitä, onko asiakas valittanut päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi
KKBDD.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 13 §)
Katso lisää Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien perusteella järjestettävä kuntoutus
1.4.2. Ensisijaiset kuntoutusetuudet
Kelalla ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on
järjestetty jonkin seuraavan säännöksen perusteella:
• työeläkelait
• erityisopetusta koskevat säännökset
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 6 § 2 mom.)
Ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus on Kelalla, jos ammatillista kuntoutusta
ei järjestetä työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säädösten mukaan. TE-toimisto ei
enää järjestä ammatillista kuntoutusta. Sen sijaan TE-toimisto tarjoaa julkisia työvoima- ja
yrityspalveluja, joita voidaan hyödyntää Kelan ammatillisen kuntoutuksen rinnalla tai jälkeen.
Esimerkiksi syrjäytymisuhan alla olevien nuorten löytämiseksi ja tukemiseksi on järjestetty erilaisia
ESR-rahoitteisia projekteja tai muiden tahojen ylläpitämiä hankkeita. Hankkeissa asiakkaita
ohjataan esim. TE-toimiston tai Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluihin. Pääsääntöisesti
hanke ei estä Kelaa järjestämästä ammatillista kuntoutusta, jos kriteerit täyttyvät, eikä ammatillista
kuntoutusta ole jo järjestetty toisen toimijan taholta.
Lue lisää Kelan järjestämisvastuusta
Työeläkelaitosten kuntoutus ja Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö.
1.4.3. Asiakkaan ohjaaminen
Kelalla on velvollisuus ohjata ja neuvoa asiakasta kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi ja
tarpeellisen kuntoutuksen järjestämiseksi.
Jos asiakas tarvitsee sellaista kuntoutusta, jota Kela ei järjestä, asiakasta ohjaavan toimihenkilön
on annettava tarvittaessa tietoa muista kuntoutusmahdollisuuksista tai palveluista ja niitä
toteuttavista tahoista.
8
Etuuskäsittelijän on tehtävä tarpeen mukaisesti yhteistyötä muita palveluita järjestävien tahojen
kanssa, jotta asiakas saisi sujuvasti tarvitsemansa palvelut.
Vakuutuspiirien työkykyneuvontatyö tukee asiakkaiden kuntoutuksen ohjaamista.
Sairauspäivärahakäsittelijät poimivat työkykyneuvontaan päivärahan hakijoista asiakkaita,
joiden työkyvyttömyys on pitkittynyt ja joiden työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt.
Neuvonnan ja ohjauksen lisäksi työkykyneuvoja selvittää asiakkaan työhön paluun tukemisen ja
kuntoutuksen mahdollisuuksia yhteistyössä kuntoutuksen etuuskäsittelijän ja asiantuntijalääkärin
kanssa. (Ks. Työkykyneuvonta)
Katso lisää Kuntoutustarpeen selvittäminen.
1.4.3.1. Kuntoutustarpeen selvittäminen
Kuntoutustarpeen varhaisen havaitsemisen ja kuntoutuksen toteuttamisen varmistamiseksi
lainsäädännössä on määritelty tiettyjä tarkistuspisteitä, joissa Kelan tulee tarvittaessa selvittää
asiakkaan kuntoutustarve tai varmistaa, että kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty.
1.4.3.1.1. Selvitysvelvollisuus
Sairausvakuutuslain mukaan (SVL 1224/2004 12 luku 6 §) Kelan on selvitettävä asiakkaan
kuntoutustarve viimeistään silloin, kun sairauspäivärahan suorituspäivien lukumäärä
ylittää 60. Tarvittaessa kuntoutustarve voidaan selvittää tätä aikaisemmin tai myöhemmin.
Selvittämisessä on olennaista asiakkaan sairauden ja kokonaistilanteen aiheuttaman työ- tai
opiskelukyvyn olennaisen heikkenemisen sekä näihin liittyvän kuntoutustarpeen havaitseminen
riittävän varhaisessa vaiheessa. Kuntoutustarpeen selvittäminen edellyttää toimistossa
sairauspäivärahakäsittelijän, kuntoutusetuuksien käsittelijän sekä asiantuntijalääkärin yhteistyötä.
Kuntoutustarvetta ei tarvitse selvittää, jos
• asiakkaan työ- tai opiskelukykyyn ei sairauden tai vamman laatu sekä henkilön
kokonaistilanne huomioon ottaen voida vaikuttaa kuntoutuksella tai
• ammatillisen kuntoutuksen tarve selvitetään muualla.
Kuntoutustarvetta voidaan terveydenhuollossa meneillään olevista tutkimuksista huolimatta
selvittää Kelan toimesta, jos se on tarpeen sen selvittämiseksi, onko asiakkaan työ- tai
opiskelukyky olennaisesti heikentynyt tai arvioidaanko sen heikentyvän lähivuosina.
Lue lisää Selvityksen toteuttaminen
Kuntoutustarpeen selvittämisen jälkeen asiakas ohjataan tarvittaessa Kelan tai muiden tahojen
kuntoutuspalvelujen piiriin.
1.4.3.1.2. Kuntoutuksen varmistaminen
Kansaneläkelain mukaan Kelan tulee ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen tekemistä tarvittaessa
selvittää, onko hakijalla oikeus Kelan järjestämään kuntoutukseen ja tarvittaessa ohjata hänet
muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen.
Jos työkyvyttömyyseläkekäsittelijä arvioi, että eläkkeenhakijalla saattaa olla oikeus
Kelan järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen, työkyvyttömyyseläkekäsittelijä ohjaa
eläkkeenhakijaa hakemaan kuntoutusta. Työkyvyttömyyseläkekäsittelijä luo Hakemuspyyntö9
työn kuntoutusetuuteen ja kirjoittaa työn kommenttiin lyhyen kuvauksen siitä, miksi työ on
luotu. Hakemuksen saavuttua, kuntoutuskäsittelijä ottaa sitten työn sovittujen menettelytapojen
mukaisesti käsittelyyn. Työkyvyttömyyseläkekäsittelijä ottaa työn käsittelyyn, jos asiakkaan
oikeutta Kelan järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen on tarpeen selvittää ammatillisen
kuntoutusselvityksen avulla.
Jos eläkkeenhakijalle suositellaan lääkinnällistä kuntoutusta, työkyvyttömyyseläkekäsittelijän
tulee luoda OIWAssa kuntoutusetuuteen Toimeksianto-työ ja valita työn tarkenteeksi Selvitettävä
asia. Työhön voi liittää sen asiakirjan, josta kuntoutustarve on käynyt esille ja/tai kirjoittaa työn
kommenttiin lyhyen kuvauksen siitä, miksi työ on luotu. Kuntoutuskäsittelijä ottaa sitten työn
sovittujen menettelytapojen mukaisesti käsittelyyn.
Sovellettava lainkohta (KEL 568/2007 3 luku 13 §)
1.4.3.1.3. Selvityksen toteuttaminen
Kuntoutustarve ja -mahdollisuudet selvitetään ensisijaisesti Kelassa olevien lausuntojen ja muiden
vastaavien tietojen ja asiakirjojen sekä asiakashaastattelun perusteella. Asiantuntijalääkärin,
kuntoutuksen ja sairauspäivärahakäsittelijän yhteistyö on kuntoutustarpeen selvittämisessä ja
kuntoutusmahdollisuuksien kartoittamisessa keskeinen.
Jos kuntoutuksen tarvetta ei voida selvittää toimistossa, on hankittava lisäselvityksiä. Näitä ovat
esimerkiksi
•
•
•
•
lääketieteelliset selvitykset
työnantajan selvitys työstä ja työolosuhteista
sosiaalitoimen selvitykset
muut mahdollisten asiantuntijoiden selvitykset
Kuntoutustarpeen selvittämiseksi voidaan käyttää myös ammatillista kuntoutusselvitystä
kuntoutuslaitoksessa. Ammatillisen kuntoutusselvityksen toteuttavalle palveluntuottajalle tai muulle
tutkimuksen suorittajalle lähetetään tällöin riittävät lääketieteelliset ja muut jo olemassa olevat
tiedot asiakkaasta. Asiakkaan kuntoutusasia ja siihen liittyvät kysymykset (esim. asiakkaan kanssa
yhdessä laaditut yksilöidyt kysymykset ja tavoitteet) kirjataan mahdollisimman tarkalla tasolla
tutkimuslähetteeseen.
Katso ammatillinen kuntoutusselvitys
1.4.3.2. Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot
Kelan lisäksi ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset. Ammattitaudin, työtapaturman
tai liikennevahingon perusteella järjestettävästä ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat
ensisijaisesti vakuutusyhtiöt.
Kelan kuntoutuspäätöksen saaneet kuntoutujat ovat ensisijaisia osallistumaan Kelan järjestämään
kuntoutukseen. Jos kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla on kuukautta ennen kurssin
alkamista vapaita paikkoja, palveluntuottaja voi tiedustella Kelasta, onko kurssille mahdollista
ottaa myös muiden tahojen lähettämiä ja maksamia tai itse maksavia kuntoutujia. Palveluntuottaja
lähettää tiedustelun ko. asiasta Kelan Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen
Kuntoutuspalvelujen ryhmään sähköpostitse [email protected].
Edellytyksenä muun tahon tai itse maksavien kuntoutujien osallistumiselle on, että kuntoutus
toteutuu Kelan kuntoutujien osalta standardin yleisen osan ja palvelulinja -kohtaisen standardin
mukaisesti eikä kurssin enimmäisosallistujamäärä ylity. Lisäksi edellytetään, että muu kuntoutuja
kuuluu palvelulinjakohtaisen standardin mukaiseen kohderyhmään.
10
Kela ei vastaa muiden tahojen eikä itse maksavien kuntoutujien kuntoutuksesta.
1.4.3.2.1. Työeläkelaitosten kuntoutus
Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden asiakkaiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat
edelleen työelämässä tai ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole
lopullisesti katkennut. Työeläkekuntoutusta koskeva sääntely on työ- ja virkaeläkelainsäädännössä
(TyEL, KuEL, MyEL, YEL, MEL, VaEL, KiEL).
Työeläkelakien mukaan asiakkaalla on oikeus työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen
kuntoutukseen, jos hänellä on todettu työkyvyttömyyseläkkeen uhka ja kuntoutuksen järjestämistä
pidetään tarkoituksenmukaisena. Asiakkaalla voi olla oikeus työeläkelaitoksen järjestämään
ammatilliseen kuntoutukseen silloin, kun haettu ammatillisen kuntoutuksen toimenpide on hylätty.
Työeläkekuntoutuksen tavoitteena voi olla myös se, että asiakasta pyritään auttamaan palaamaan
takaisin työelämään kuntoutustuelta.
Harkitessaan henkilön oikeutta työeläkekuntoutukseen työeläkelaitos selvittää,
• onko hänellä odotettavissa ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä sairauteen
perustuva työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen uhka noin viiden vuoden kuluessa
• voidaanko odotettavissa olevaa työkyvyttömyyttä siirtää tai ehkäistä ammatillisen
kuntoutuksen keinoin
• onko kuntoutuksella eläkemenoa säästävä vaikutus.
Työeläkekuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että henkilöllä on yhteys työelämään, mikä
käytännössä tarkoittaa sitä, että hänellä on vakiintunut työhistoria ja ansioita kuntoutusta
edeltävältä viideltä viimeiseltä kalenterivuodelta vähintään 34 508,16 euroa (vuoden 2016 ind.).
Asiakas ei voi pääsääntöisesti valita kuntoutuksen järjestämistahoa, vaan ohjausmenettelyn kautta
toteutetaan lainsäädännön työnjakoa eri kuntoutuksen järjestäjätahojen välillä. Poikkeuksena
ovat ne tapaukset, joissa asiakkaan kuntoutuksen aikaisen kuntoutusrahan määrä jäisi
työeläkekuntoutuksen yhteydessä alle Kelan kuntoutusrahan minimimäärän. Tällöin asiakas voi
valita hänelle edullisemman vaihtoehdon.
Työeläkelaitosten järjestämä kuntoutus on
•
•
•
•
•
neuvontaa ja ohjausta
työkokeilua omalla työpaikalla tai muussa työssä
työhönvalmennusta
ammattitaidon täydentämistä tai ammattiin johtavaa koulutusta
yrittäjätoiminnan tukemista
Työnjaosta poiketen Kela voi järjestää ja korvata työeläkekuntoutukseen oikeutetuille asiakkaille
tarpeen mukaan
• KIILA-kuntoutusta
• ryhmämuotoista ammatillista kuntoutusta kuten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja
• opiskelun ja työn apuvälineitä sekä apuvälineiden tarpeen kartoittamiseksi tarvittavia
tutkimuksia
• näkövammaisten asiakkaiden ammatillisia kuntoutusselvityksiä
• MT-työhönvalmennusta
Katso myös Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö.
11
1.4.3.2.2. Työhallinnon palvelut
Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) palvelut on suunnattu lähinnä työttömille ja
työttömyysuhan alaisille työnhakijoille. TE-palveluissa keskitytään tukemaan työnhakijoiden
nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten
toimintaedellytyksiä.
TE-toimisto ei enää järjestä ammatillista kuntoutusta. Sen sijaan TE-toimisto tarjoaa julkisia
työvoima- ja yrityspalveluja, joita voidaan hyödyntää Kelan ammatillisen kuntoutuksen rinnalla tai
jälkeen.
TE-palveluiden palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan:
• työnvälitys- ja yrityspalvelut
• osaamisen kehittämispalvelut
• tuetun työllistymisen palvelut
Työnhakijan palvelutarve määrittää sen, minkä palvelulinjan asiakkaaksi hänet ohjataan.
Palvelulinja määritellään kaikille TE-toimiston työnhakija-asiakkaille.
TE-toimiston palveluja ovat:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
työnvälitys
tietoja neuvontapalvelut
asiantuntija-arvioinnit
ammatinvalinta- ja uraohjaus
valmennus (työnhakuvalmennus, uravalmennus ja työhönvalmennus)
kokeilu (koulutuskokeilu ja työkokeilu)
työvoimakoulutus
työttömyystuella tuettu työttömän omaehtoinen opiskelu
palkkatuki
yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut (starttiraha)
TE-toimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai
työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla
tehtäviä muutoksia, ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on
pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä.
Katso Ohje Kelan kuntoutuspalveluiden ja TE-palveluiden osatyökykyisten työttömien
asiakasohjaukseen
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) tuli voimaan 1.1.2015. Vuosi
2015 on ollut lain toimeenpanon valmisteluaikaa, ja laki tulee täysimääräisesti voimaan 1.1.2016.
Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ
- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet ja suunnittelevat
työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet. Edellä mainittujen
toimijoiden tehtävänä on myös vastata lain mukaisesti työttömän työllistymisprosessin
etenemisestä ja seurannasta TYP-asiakkuusprosessin aikana. Monialaisen yhteispalvelun
tavoitteena on tarjota työttömälle hänen palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluita
sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita.
12
Kelan tehtävänä monialaisessa yhteispalvelussa on täydentää omalla asiantuntemuksellaan
yhdessä tehtävää asiakastyötä sekä tarjota työttömälle työ- ja toimintakykyä parantavia kuntoutuspalveluja. Kelan vakuutuspiirit ovat nimenneet monialaiseen yhteispalveluun jo ennen lain
voimaantuloa osa- tai kokoaikaista TYP-työtä tekevän työntekijän, jolla on kuntoutusetuuden ja
muiden työkykyetuuksien osaamista. Kelan työntekijät ovat TYP-työkykyneuvojia, ja he tarjoavat
lakisääteistä palvelua suhteessa verkoston asiakasmäärään ja asiakkaiden tarpeisiin vähintään
33 TYP-verkostossa. Kelan Etuuspalvelut informoi vakuutuspiirejä valtakunnallisista linjauksista.
Lisäksi Etuuspalvelut ohjeistaa ja tekee yhteistyötä vakuutuspiirien TYP-toiminnasta vastaavien ja
TYP-työntekijöiden sekä Kelan muiden tulosyksiköiden kanssa.
Katso lisätietoja työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta.
1.4.3.2.3. Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen
kuntoutus
Kuntoutus järjestetään ensisijaisesti tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta
kuntoutuksesta annetun lain tai liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta
annetun lain perusteella, kun kuntoutustarve aiheutuu korvattavasta:
• ammattitaudista
• työtapaturmasta
• liikennevahingosta.
Maatalousyrittäjien tapaturmiin, sotilastapaturmiin, valtion virkamiesten tapaturmiin sekä muihin
tapaturmavakuutuslain mukaan korvattaviin tapaturmiin, vammoihin ja sairauksiin sovelletaan
myös tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettua lakia. Kelan
mahdollisuudesta järjestää viivästymistodistuksen perusteella kuntoutusta, joka saattaa kuulua
em. lakien perusteella korvattavaksi.
Katso myös Estävät kuntoutusetuudet
Lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteinä voidaan korvata:
•
•
•
•
•
kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset
kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa
asunnon muutostyöt tai palveluasumisesta aiheutuneet lisäkustannukset sekä tulkkipalvelut
tarpeellisista apuvälineistä ja kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneet kustannukset
sopeutumisvalmennuksesta kuntoutujalle ja hänen omaiselleen aiheutuneet asumis- ja
matkakustannukset.
Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteinä voidaan korvata:
•
•
•
•
•
•
•
kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset
työ- ja koulutuskokeilut
työhönvalmennus
tarvittava ja riittävä koulutus
avustus tai laina esim. työkoneiden ja -välineiden tai kulkuneuvon hankintaa varten
tarpeelliset apuvälineet ja laitteet
muita em. rinnastettavia kuntoutuskustannuksia.
Kuntoutujalle maksetaan kuntoutusajalta päivärahaa, tapaturmaeläkettä tai liikennevakuutuksen
ansionmenetyskorvausta. Lisäksi kuntoutuksena korvataan kaikki välttämättömät
kuntoutuskustannukset (esim. hoito- ja matkakustannukset).
Vapaamuotoinen kuntoutushakemus osoitetaan vakuutuslaitokselle tai Vakuutuskuntoutus
VKK:lle. Kuntoutuksen voi laittaa vireille vahingoittunut itse, työnantaja, sairaanhoitolaitos,
13
työvoimaviranomainen tai muu kuntoutusta selvittävä taho. Ammatillisessa kuntoutuksessa
vakuutuslaitoksella on lakisääteinen velvoite laittaa kuntoutusasia vireille, jos korvattavasta
vammasta aiheutuu pitkäaikaisia rajoituksia työ- ja toimintakyvylle ja ansiomahdollisuuksille, sekä
selvittää kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet.
Tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta huolehtii keskitetysti
Vakuutuskuntoutus VKK. Lisätietoja tapaturmavakuutus- ja liikennevakuutuslain mukaisesta
kuntoutuksesta saa Vakuutuskuntoutus VKK:n internetsivuilta www.vkk.fi.
1.4.3.2.4. Päihdehuolto
Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan
sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnassa järjestämisvastuu kuuluu
yhteisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Päihdehuollon järjestämistä koskevia säännöksiä on
päihdehuoltolaissa ja -asetuksessa sekä sosiaalihuoltolaissa ja -asetuksessa.
Kela ei järjestä varsinaisia päihdehuollon kuntoutuspalveluja. Päihdehuollon kuntoutuspalvelujen
saamiseksi asiakas tulee ohjata ottamaan yhteyttä kunnan sosiaali- tai terveyspalvelujen puoleen.
Kela maksaa kuntoutusrahaa päihdehuoltolain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuville ja
tiettyjen edellytysten täyttyessä myös yksilökuntoutukseen osallistuville.
Päihdehuollon palveluista saa tietoa A-klinikkasäätiön internetsivuilta www.a-klinikka.fi. Sivuilta
löytyy mm. luettelo A-klinikoista. Valtaosa Suomen A-klinikoista on kuntien tai kuntayhtymien
ylläpitämiä.
Katso Kuntoutusrahan maksaminen päihdekuntoutukseen osallistuville
1.4.4. Ulkomailta saatava kuntoutus
Jos Suomesta kuntoutusetuutta hakeva tai saava saa ulkomailta etuutta, joka Suomesta saatuna
vaikuttaisi kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuteen tai kustannuksista maksettavien korvausten
määrään, tämä ulkomainen etuus rinnastetaan vastaavaan suomalaiseen etuuteen.
Jos vakuutettu on saanut ulkomailta siellä sovellettavien lakien tai muiden velvoittavien
määräysten nojalla korvausta esimerkiksi tapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta
ja korvaukseen sisältyy kuntoutus, tällainen ulkomainen etuus syrjäyttää Kelan
järjestämisvelvollisuuden samalla tavalla kuin vastaava kotimainen etuus Kelan kuntoutuslain 13
§:n mukaan.
Korvausta ei makseta Kelan kuntoutuslain mukaan, jos kuntoutuja on saanut korvauksen, joka
vastaa oleskelumaan vakuutettujen korvausta kuntoutuksesta. Tämä koskee esimerkiksi EUmaissa annettua kuntoutusta silloin, kun vakuutetulla on oikeus kuntoutustoimenpiteisiin ja
etuuksiin samasta kuntoutuksesta sosiaaliturva-asetuksen (883/2004) perusteella.
14
1.5. Toimenpiteet
Kelan kuntoutuslaissa on määritelty Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen sisältö.
Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena
•
•
•
•
•
kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia
työ- ja koulutuskokeiluja
työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta
työhönvalmennusta ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta
perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä
yleissivistävää koulutusta ja valmennusta
• muita edellä mainittuihin toimenpiteisiin rinnastettavia opiskelun tai työn kannalta
välttämättömiä toimenpiteitä.
Lisäksi Kela
• maksaa elinkeinotukea
• järjestää ja korvaa opiskelun ja työn apuvälineitä.
Sovellettavat lainkohdat (KKRL 566/2005 7 §) ja (KKRL 566/2005 8 §)
1.5.1. Ammatillinen kuntoutusselvitys
Ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida kuntoutujan työ- ja/tai
opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä ja selvittää erityisesti ammatillisen mutta myös lääkinnällisen
kuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet. Päämääränä on tukea kuntoutujan työelämässä
jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa
yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman kuntoutusvaihtoehtoineen.
Ammatillinen kuntoutusselvitys ei ole lääketieteellistä työkyvyn arviointia tai muuta terveydentilan
selvitystä. Sitä voidaan käyttää poikkeuksellisesti tilanteessa, jossa asiakkaan oikeutta
kuntoutusetuuteen/ kuntoutukseen on selvitettävä ennen kuin Kela tekee päätöksen
työkyvyttömyyseläkkeestä.
1.5.1.1. Edellytykset
Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä ei ole esivalintaa. Kela voi järjestää ammatillisen
kuntoutusselvityksen asiakkaalle, jonka sairaus, vika tai vamma ja muu kokonaistilanne aiheuttaa
työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Ammatillinen
kuntoutusselvitys aloitetaan mahdollisimman varhaisessa ja kuntoutuksen tavoitteiden kannalta
sopivassa vaiheessa, vaikka lääketieteellinen hoito, esimerkiksi terapia, olisi vielä kesken.
Ammatillinen kuntoutusselvitys myönnetään Kelan kuntoutuslain 6 §:n mukaisena ammatillisena
kuntoutuksena.
Ammatillinen kuntoutusselvitys voi tulla myönnettäväksi myös työeläkelaitoksen asiakkaille, kuten
näkövammaisille.
Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan järjestää esimerkiksi silloin, kun
15
• henkilön terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä on jo terveydenhuollossa voitu arvioida,
mutta hänen kokonaistilanteensa monimuotoisuus vaatii laaja-alaista selvittelyä ja arviointia
ammatillisen suunnitelman selventämiseksi
• henkilön kokonaistilanne saattaa rajoittaa sopivan koulutus- tai ammattialan löytymistä ja
tarvitaan selvittelyä opiskelusuunnitelman laatimiseksi (esim. koulutusasteiden välisessä
siirtymävaiheessa olevat nuoret, näkö- ja kuulovammaiset asiakkaat)
• henkilö on palaamassa työhön työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta tai pitkältä
työttömyysjaksolta
• henkilön työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki on hylätty.
Ammatillinen kuntoutusselvitys voi tulla kysymykseen myös silloin, kun
• sairauspäivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60 päivää ja tarvitaan varhaista
ammatillista kuntoutusselvitystä.
• Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden kuntoutustarpeiden arvioinnissa, kun tarvitaan
ammatillista kuntoutusselvitystä.
Nuoren henkilön työ- ja opiskelumahdollisuuksia voivat rajoittaa esimerkiksi
• oppimiskyvyn häiriö tai psyykkiset sairaudet tai neurologiset kehityksen erityisvaikeudet tai
muut somaattiset sairaudet
• henkilön opinnot eivät etene ja/tai uhkaavat keskeytyä sairauden aiheuttamien vaikeuksien
vuoksi (esim. opinnot keskeytyneet toistuvasti sairauden takia)
• henkilö tarvitsee ohjausta työllistymistä parantaviin toimenpiteisiin tai uudelleenkoulutukseen
pitkittyneen sairauden ja/tai sairaudesta aiheutuvien rajoitteiden takia (esim.
työkykyneuvonnan asiakkaat, vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät, näkö- ja kuulovammaiset
asiakkaat).
Ammatillista kuntoutusselvitystä ei voida järjestää, jos
• henkilöllä on akuutti päihdeongelma
• henkilöllä on akuutti psyykkinen tai somaattinen sairaus, jonka hoitoa ei ole vielä aloitettu tai
hoito on sellaisessa vaiheessa, että henkilön on vaikea sitoutua kuntoutukseen
• taustalla viimeisen vuoden aikana tehty laajamittainen työkyvyn arviointi ja/tai ammatillinen
suunnitelma, jonka jokin muu taho on tehnyt
• henkilön on vaikea sitoutua kuntoutukseen
• henkilöllä on vanhuuseläke.
Etuuskäsittelijä haastattelee tarpeen mukaan asiakkaan, kertoo ammatillisen kuntoutusselvityksen
sisällön ja asettaa yhdessä asiakkaan kanssa kuntoutusselvityksen tavoitteet.
1.5.1.2. Sisältö ja toteutus
Ammatillisen kuntoutusselvityksen kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti. Sen kesto on enintään
12 kuntoutuspäivää ja 1–3 seurantapäivää ja/tai 1–6 palveluntuottajan yhteydenottoa kuntoutujaan
puhelimitse. Kuntoutuspäätös tehdään aina 12 kuntoutuspäivälle ja 1 seurantapäivälle. Päätöstä
tehtäessä asiakasta kuullaan palveluntuottajan valinnasta annetun ohjeen mukaisesti.
Ammatillinen kuntoutusselvitys muodostuu alkuvaiheesta, jatkovaiheesta ja seurantavaiheesta.
Alkuvaihe
Alkuvaihe kestää 2–3 kuntoutuspäivää ja se toteutetaan yhtenä kokonaisuutena peräkkäisinä
päivinä.
16
Alkuvaihe voidaan järjestää, kun tarvitaan nopeaa asiakkaan kokonaistilanteen selvittelyä ja
ammatillisen tai lääkinnällisen kuntoutuksen arviointia.
Alkuvaihe voidaan myöntää, jos asiakkaan oikeutta kuntoutukseen on selvitettävä ennen kuin Kela
tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä.
Alkuvaihe voidaan myöntää, jos asiakkaan ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaa
työeläkelaitos, eikä työeläkelaitos ole vielä suunnitellut tai aloittanut asiakkaan ammatillista
kuntoutusta. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi 60 päivää sairauspäivärahaa saaneiden
asiakkaiden kohdalla. Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa, viimeistään kuitenkin silloin, kun asiakkaan sairauspäivärahan ja
osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien lukumäärä yhteensä ylittää 60 (SVL
1224/2004 12 luku 6 §).
Alkuvaiheessa selvitetään kuntoutujan kokonaistilannetta, ja sen perusteella arvioidaan
mahdollisen ammatillisen tai lääkinnällisen kuntoutuksen tarve. Kokonaistilanteen selvittämisellä
tarkoitetaan kuntoutujan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen arviointia, ammatillisen
koulutus- ja työhistorian kartoitusta sekä ammatillisen kuntoutussuunnitelman tekemisen
mahdollisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointia.
Jos alkuvaiheen arvioinnin perusteella todetaan, että kuntoutujalle on ensisijaista ohjaus
lääkinnälliseen kuntoutukseen tai terveydentilan tutkimuksiin ja hoitoon tai muulle taholle,
kuten TE-toimistoon, eikä ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen ole ajankohtaista,
tällöin ammatillinen kuntoutusselvitys päätetään alkuvaiheen selvitykseen eikä jatkovaihetta ja
seurantavaihetta järjestetä.
Päätös voidaan lakkauttaa asiakkaan kuulemisen perusteella. Palveluntuottaja kirjaa lopettamisen
syyn sekä mahdollisen jatko-ohjauksen kuntoutuspalautteeseen, jonka lähettää Kelaan. Kun
kuntoutuspalaute on tullut Kelaan, Kelan virkailija ottaa yhteyttä kuntoutujaan tai järjestää hänelle
seurantakäynnin Kelaan, jolloin varmistetaan, että alkuvaiheen ohjaus on edennyt.
Jos ammatillinen kuntoutusselvitys jatkuu alkuvaiheesta jatkovaiheeseen, palveluntuottaja
tekee siitä kuntoutujan kanssa suunnitelman ja aikataulun. Tällöin palveluntuottajan ei tarvitse
lähettää suunnitelmaa ja kuntoutuspalautetta Kelaan. Ennen alkuvaiheen päättämistä on tärkeää
huomioida esimerkiksi jatkovaiheessa järjestettävä verkostopalaveri ja siihen liittyvät valmistelut.
Palveluntuottaja vastaa verkostopalaverin järjestämisestä ja toteuttamisesta.
Jatkovaihe
Jatkovaihe kestää enintään 9 kuntoutuspäivää ja sen pituus määräytyy kuntoutujan tarpeen
mukaan. Jatkovaihe toteutetaan 1-3 jaksossa viimeistään 4 kuukauden kuluessa ammatillisen
kuntoutusselvityksen aloittamisesta.
Jatkovaihe on tarpeen toteuttaa niissä tilanteissa, kun tarvitaan tarkemmat ja laajemmat selvittelyt
asiakkaan tilanteesta ja kun on tarpeen laatia asiakkaalle ammatillinen kuntoutussuunnitelma.
Jatkovaiheessa toteutetaan alkuvaiheessa suunnitellut haastattelut, tutkimukset ja mittaukset.
Tällöin selvitetään kuntoutujan tilanteessa epäselviksi jääneet kysymykset perusteellisesti
huomioiden kuntoutujan terveydellinen, sosiaalinen ja ammatillinen tilanne sekä psyykkiset
voimavarat suhteessa ammatillisiin tavoitteisiin ja toiveisiin. Keskeistä on kuntoutujan osaamisen
ja työssä tai opiskelussa selviytymisen arviointi suhteessa terveydentilaan ja psykososiaaliseen
työ- ja toimintakykyyn. Myös kuntoutujan mahdolliset oppimisen vaikeudet ja niiden vaikutus
työkykyyn voidaan kartoittaa.
Palveluntuottaja toimittaa ammatillisen kuntoutussuunnitelman sisältävän kuntoutuspalautteen,
GAS -lomakkeen ja Kelan kuntoutuksen tuloksellisuuden seurantalomakkeen Kelaan. Ammatillisen
17
kuntoutussuunnitelman etenemisestä keskustellaan kuntoutujan kanssa seurantapäivän tai
puhelinyhteydenottojen aikana.
Seurantavaihe
Seurantavaiheessa voidaan käyttää sekä seurantapäiviä (1-3) palveluntuottajan avoyksikössä
että palveluntuottajan (1-6) tekemiä puhelinyhteydenottoja kuntoutujalle rinnakkain tai erikseen.
Seuranta toteutetaan jatkovaiheen jälkeen 8 kuukauden kuluessa.
Seurantavaiheessa varmistetaan, että ammatillinen kuntoutussuunnitelma on edennyt ja
kuntoutuja saa tukea ammatilliseen etenemiseensä.
Palveluntuottajan ei tarvitse järjestää ammatillisen kuntoutusselvityksen seurantaa, jos kuntoutuja
jatkaa ammatillista kuntoutusta samalla palveluntuottajalla.
Palveluntuottaja laatii seurantavaiheesta lyhyen kuntoutuspalautteen, jossa on arvio kuntoutujan
ammatillisen kuntoutussuunnitelman toteutumisesta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Palveluntuottaja toimittaa seurantavaiheen kuntoutuspalautteen Kelaan 2 viikon kuluessa
kuntoutusjakson päättymisestä kuntoutujalle, Kelaan ja kuntoutujan kanssa sovituille muille tahoille
taholle.
1.5.2. Tutkimuslausunto
Tutkimuslausunnon avulla saadaan tarvittaessa tietoa asiakkaan tilanteesta kuntoutusratkaisua
varten.
Tutkimuslausunto voidaan pyytää asiakkaan tilanteen selvittämiseksi, jos asiakkaan työ- tai
opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai niiden arvioidaan
lähivuosina olennaisesti heikentyvän.
Asiakkaan kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyvaiheessa tai kuntoutusprosessin kestäessä
voidaan konsultoida asiantuntijaa, kun käytettävissä olevista lausunnoista ei saada riittävästi tietoa
ratkaisua varten.
Lääketieteellisiä ja muita asiantuntijalausuntoja voidaan pyytää yksityisiltä sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, kuten erikoislääkäreiltä, psykologeilta, fysioterapeuteilta,
toimintaterapeuteilta, sosiaalityöntekijöiltä tai muilta vastaavilta erityisasiantuntijoilta.
Ammatillisia lisäselvityksiä pyydetään tarvittaessa esimerkiksi kouluilta tai työnantajilta.
Ammatillisia selvityksiä ovat myös apuvälinetarvekartoitukset, joita voidaan järjestää esimerkiksi
Näkövammaisten palveluja toimintakeskus Iiriksessä. Elinkeinotukipäätöksen tueksi saattaa olla
tarpeen pyytää lisäselvityksiä elinkeinoelämän asiantuntijoilta.
Koulutuksen suunnittelua varten kuntoutuja voidaan ohjata hakeutumaan itse
ammatinvalinnanohjaukseen, jonka hän saa tällöin henkilöasiakkaana maksutta
työvoimapalvelulain perusteella. Kela ei maksa työvoimahallinnolle korvauksia
ammatinvalinnanohjauksen lausunnoista.
18
1.5.3. Työkokeilu
Työkokeilun tavoitteena on vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa löytää tai varmistaa asiakkaalle
soveltuva työ- tai koulutusala, jota asiakas kokeilee pääsääntöisesti 1-3 ulkopuolisessa
työpaikassa. Työkokeilussa arvioidaan asiakkaan kanssa ammatillisen suunnitelman pohjalta
ammatillisia vaihtoehtoja ja etsitään suunnitelmaa vastaava työkokeilupaikka. Lisäksi asiakas saa
tarpeitaan vastaavaa tukea, jonka avulla hänen työnhaku- ja työelämätaitonsa vahvistuvat.
Asiakkaan kanssa varmistetaan suunnitellun ammatti- tai koulutusalan soveltuvuus ja
tarkistetaan ammatillinen suunnitelma. Työkokeilu tukee kuntoutujan työelämässä jatkamista,
työelämään palaamista tai siirtymistä sekä tuottaa ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman.
Työelämätavoite täyttyy esimerkiksi, jos ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren työkokeilun
tavoitteena on lähteä opiskelemaan työkokeilun jälkeen työkokeilussa varmistuneella uravalinnalla.
Työkokeilussa ei ole esivalintaa. Kela voi järjestää työkokeilun asiakkaalle, jonka työ- tai
opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joiden arvioidaan
lähivuosina olennaisesti heikentyvän.
Ennen työkokeilun aloittamista kuntoutujan työ- ja opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä
sekä lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia tulee olla riittävästi selvitetty
lääketieteellisten tutkimusten tai työkykyarviointien avulla.
Työkokeilua voi edeltää Kelan tai muun tahon järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys, jossa on
selvitetty kuntoutujan kokonaistilannetta ja mietitty ammatillisia vaihtoehtoja. Kuntoutujan hoidon
tulee olla sellaisessa vaiheessa, että kuntoutuja voi sitoutua työkokeiluun.
Työkokeilu soveltuu esimerkiksi nuorelle asiakkaalle, joka tarvitsee kuntoutuksellista tukea
soveltuvan alan valintaan tai aikuiselle asiakkaalle, joka kokonaistilanteensa vuoksi vaihtaa
ammattialaa (ei TEL piirissä) eikä tiedä, mikä ala hänelle soveltuisi.
Etuuskäsittelijä haastattelee tarpeen mukaan asiakkaan, kertoo työkokeilun sisällön ja miettii
asiakkaan kanssa työkokeilussa selvitettäviä asioita.
Työkokeilu voidaan vaihtaa esimerkiksi ammatilliseksi kuntoutusselvitykseksi tai
työhönvalmennukseksi, jos asiakkaan tilanne niin vaatii. Palvelun vaihto voidaan tehdä
palveluntuottajan suosituksen ja asiakkaan kuulemisen perusteella.
Työkokeilun aikana voidaan todeta, ettei työkokeilua ole tarkoituksenmukaista jatkaa. Päätös
voidaan lakkauttaa asiakkaan kuulemisen perusteella. Jos asiakkaan kokonaistilanne
vaatii kuitenkin vielä laaja-alaista selvittelyä, voidaan kuntoutuja ohjata ammatilliseen
kuntoutusselvitykseen.
Vastuu työsuhteessa olevan asiakkaan työkokeilun järjestämisestä omalla työpaikalla on
useimmiten työeläkelaitoksella. Työkokeilun voi järjestää myös työterveyshuolto. Työeläkelaitokset
järjestävät työkokeilun niiden kuntoutujien osalta, joilla on vakiintunut työsuhde ja työkokeilu
järjestetään omalla työpaikalla.
Työsuhteessa olevan työkokeilu omalla työpaikalla muissa kuin omissa työtehtävissä voidaan
järjestää myös työterveyshuoltolain mukaisena kuntoutuksena. Kuntoutuja voi tällöin tietyin
edellytyksin saada Kelan maksamaa kuntoutusrahaa.
Työkokeilu kuntoutujan omalla työpaikalla voidaan myöntää Kelan kuntoutuksena
poikkeuksellisesti silloin, kun työkokeilua ei järjestetä työeläkekuntoutuksena tai
työterveyshuoltolain mukaisena kuntoutuksena. Tällöin kuntoutuja ohjataan työkokeiluun aina
19
palveluntuottajan kautta. Työsuhteen voimassaolo toiseen työnantajaan ei estä työkokeilun
järjestämistä Kelan kuntoutuksena.
Katso myös Kuntoutusrahan etuusohje
Työkokeilu toteutetaan avomuotoisesti palveluntuottajan avoyksikön kuntoutustiloissa,
ulkopuolisessa työpaikassa ja/tai mahdollisesti palveluntuottajan käytettävissä olevissa
työkokeilutiloissa.
Työkokeilusta vastaa moniammatillinen työryhmä. Työkokeilu toteutetaan yksilöllisesti, mutta
siihen voi sisältyä ryhmämuotoista toimintaa, jos se on tarpeen ja tukee vahvasti kuntoutujan
yksilöllisiä tavoitteita ja kuntoutumista.
Kuntoutuspäätös tehdään 42 kuntoutuspäivälle. Päätöstä tehtäessä asiakasta kuullaan
palveluntuottajan valinnasta annetun ohjeen mukaisesti. Kuntoutus toteutetaan 8 kuukauden
kuluessa työkokeilun alkamisesta.
Majoitus ja täysihoito järjestetään tarvittaessa niille kuntoutujille, joille päivittäinen kulkeminen
kotoa ei ole tarkoituksenmukaista. Majoitusmahdollisuus ei koske kuntoutujia silloin, kun työn
kokeilu tapahtuu ulkopuolisissa työpaikoissa.
Alkuvaihe
Alkuvaihe kestää 1-5 kuntoutuspäivää ja se toteutetaan pääsääntöisesti yhtäjaksoisesti.
Alkuvaiheessa jaksotus voi tulla kyseeseen esimerkiksi tarpeellisen verkostoneuvottelun tai työn
kokeilupaikan etsinnän vuoksi.
Alkuvaiheen aikana varmistetaan kuntoutujan kanssa ammatillisia vaihtoehtoja, vahvistetaan
työnhaku- ja työelämätaitoja, tehdään tarpeellista verkostotyötä sekä etsitään työn kokeilupaikka.
Kuntoutuja etsii työn kokeilupaikkaa myös itsenäisesti ja saa siihen tarvitsemansa tuen.
Työn kokeiluvaihe
Työn kokeiluvaihe kestää 34–38 kuntoutuspäivää. Työn kokeiluvaihe pyritään aloittamaan
alkuvaiheen päätyttyä ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia katkoksia. Työn kokeilu tulee
kuitenkin aloittaa viimeistään 1 kuukauden kuluessa alkuvaiheen päättymisestä.
Työn kokeiluvaiheessa kuntoutuja kokeilee ohjatusti suunniteltua työtä aidossa työympäristössä,
jolloin kuntoutuja saa varmistuksen työ- tai koulutusalan soveltuvuudesta. Tarvittaessa kuntoutuja
ja omaohjaaja tarkistavat ammatillista suunnitelmaa, jotta kuntoutujalle löytyy sellainen työ- tai
koulutusala, jossa terveydelliset rajoitteet eivät näyttäydy estävänä tekijänä.
Työn kokeiluvaihe toteutetaan ensisijassa 1–3 ulkopuolisessa työpaikassa. Ulkopuoliseksi
työpaikaksi ei katsota työklinikoita, työpajoja, työsaleja, työkeskuksia, työhönvalmennussäätiöitä,
palveluntuottajan työkokeilutiloja ja vastaavia.
Työkokeilua ei tarvitse lopettaa kesken, jos kuntoutuja työllistyy työkokeilun aikana ja tarvitsee
edelleen palveluntuottajan tukea. Työllistyminen voi tapahtua esimerkiksi ulkopuoliseen
työpaikkaan osa- tai kokoaikaiseen työsuhteeseen tai työsuhteiseen oppisopimuskoulutukseen.
Jos kuntoutuja ei löydä ulkopuolista työn kokeilupaikkaa, voidaan työn kokeilu toteuttaa
perustellusta syystä osittain tai kokonaan palveluntuottajan työkokeilutiloissa. Se voidaan
toteuttaa palveluntuottajan tiloissa myös esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja tarvitsee runsaasti
tukea, ohjausta sekä aikaa ammatillisen suunnitelman selvittelyyn. Edellytyksenä kuitenkin on,
20
että työkokeilun tavoitteet ovat siten saavutettavissa. Palveluntuottaja kirjaa aina kuntoutujan
kuntoutuspalautteeseen syyn siihen, miksi kuntoutujan työn kokeilua toteutetaan palveluntuottajan
tiloissa.
Jos palveluntuottajalla ei ole käytettävissä työkokeilutiloja, eikä ulkopuolista työpaikkaa löydy
1 kuukauden kuluessa alkuvaiheen päättymisestä, palveluntuottaja toteuttaa päätösvaiheen ja
kuntoutus päättyy.
Työn kokeiluvaiheessa on pääsääntöisesti 5 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutujan yksilölliset
voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet (esimerkiksi osa-aikatyö) huomioiden kuntoutuspäivien
määrä viikossa voi joustaa yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuntoutuspäiviä tulee tällöin olla
vähintään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Tarvittaessa koko työn kokeiluvaihe voidaan toteuttaa siten,
että kuntoutuspäiviä on 3 viikossa. Jos ulkopuolisella työpaikalla toteutuva työn kokeilu edellyttää,
lauantai voi olla poikkeuksellisesti kuntoutuspäivä.
Kuntoutujan terveydentila huomioiden työn kokeilu voi toteutua ulkopuolisessa työn
kokeilupaikassa ilta- tai yötyönä. Jos kuntoutujan tavoitteena on työllistyä kokopäivätyöhön, tulee
kokeilla myös työpaikan normaalia 7–8 tunnin työaikaa.
Työn kokeilu voidaan joutua keskeyttämään, jos esimerkiksi osoittautuu, ettei ala sovellu
kuntoutujalle. Tällöin omaohjaaja tarkistaa kuntoutujan kanssa tämän ammatillisen suunnitelman,
selvittää tilannetta ja auttaa etsimään kuntoutujalle tarvittaessa uuden työn kokeilupaikan. Työn
kokeiluvaihetta voidaan tarpeen mukaan jaksottaa.
Päätösvaihe
Päätösvaihe kestää 1 kuntoutuspäivän. Päätösvaihe toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä
viimeistään 2 viikon kuluessa työn kokeiluvaiheen päättymisestä.
Päätösvaiheen tavoitteena on laatia vuorovaikutuksessa kuntoutujan ja muiden tarpeellisten
moniammatillisen työryhmän jäsenten kanssa kuntoutujalle ammatillisen kuntoutuksen
jatkosuunnitelma.
Palveluntuottaja toimittaa kuntoutuspalautteen Kelaan, kuntoutujalle sekä muille
kuntoutujan kanssa sovituille tahoille kahden viikon kuluessa päätösvaiheen päättymisestä.
Kuntoutuspalautteessa on kuvaus kuntoutujan työkokeilun sujumisesta, ammatillisen kuntoutuksen
jatkosuunnitelma ja sen toteutumisen kannalta tarpeellisten yhteyshenkilöiden tiedot sekä
seurantavaiheen aikataulu. Kuntoutuspalautteen liitteenä ovat mittausten ja arviointien tulokset, jos
kuntoutuja jatkaa ammatillista kuntoutusta toisella palveluntuottajalla.
Seurantavaihe
Seurantavaiheeseen kuuluu 2 seurantaa. Ensimmäinen seuranta toteutetaan 3 kuukauden
kuluttua päätösvaiheen loppumisesta ja toinen 6 kuukauden kuluttua päätösvaiheen loppumisesta.
Kumpaankin seurantaan valitaan kuntoutujan ajankohtaiseen tilanteeseen sopiva toteutustapa
seuraa-vista vaihtoehdoista: seurantapäivä, seurantakäynti, videotai puhelinyhteydenotto.
Seurantavaiheen tavoitteena on varmistaa kuntoutujan ammatillisen kuntoutuksen
jatkosuunnitelman toteutuminen ja tukea kuntoutujaa sen toteuttamisessa sekä selvittää
mahdollisia jatkosuunnitelman toteutumiseen liittyviä haasteita. Seurantavaiheessa arvioidaan
lisäksi päätösvaiheessa asetettuja tavoitteita.
Yksi seuranta vähentää toteutustavasta riippumatta kuntoutuspäätöksessä myönnetyn
kuntoutuspäivän.
Palveluntuottaja laatii ensimmäisestä ja toisesta seurannasta omat lyhyet kuntoutuspalautteet ja
toimittaa ne kahden viikon kuluessa seurannan päättymisestä Kelaan ja kuntoutujalle.
21
Jos asiakkaan tilanne niin vaatii, voidaan työkokeilun jatkoksi myöntää työhönvalmennus. Tällöin
palveluntuottajan suositus tai kuntoutuspalaute voi saattaa kuntoutusasian vireille.
1.5.4. Koulutuskokeilu
Koulutuskokeilun tavoitteena on selvittää asiakkaan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet
hänen valitsemallaan ammatti- tai koulutusalalla.
Kokeilun tarkoituksena on saada kuva koulutuksen kuntoutujalle asettamista vaatimuksista sekä
suoriutumisen edellytyksistä kyseisellä ammattialalla.
Kokeilussa kuntoutujalla on mahdollisuus tutustua kouluelämään ja arvioida kiinnostustaan tiettyyn
koulutusalaan.
Koulutuskokeilu järjestetään sellaiselle vajaakuntoiselle asiakkaalle, jonka työ- tai opiskelukyky
ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joiden arvioidaan lähivuosina
olennaisesti heikentyvän. Koulutuskokeilu on tarkoitettu vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin
lukeutuville nuorille tai muille koulutusalan valinnassa erityisiä vaikeuksia kokeville asiakkaille
koulutusmahdollisuuksien arvioimiseksi.
Koulutuskokeilua järjestetään pääsääntöisesti ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa
ammatillisissa oppilaitoksissa. Kokeilun kesto on kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan yleensä
muutamasta päivästä kahteen viikkoon.
Kela ei järjestä koulutuskokeilua yleissivistävään koulutukseen esimerkiksi lukiossa tai
kansanopistossa. Koulutuskokeilua ei myöskään järjestetä valmentavaan koulutukseen.
Jos asiakkaan tilanne edellyttää, voidaan koulutuskokeilupäätös tehdä yhtä useammalle linjalle,
alalle tai oppilaitokseen. Tällöinkään päätöstä ei kohdisteta valmentavaan tai yleissivistävään
koulutukseen. Useammalle linjalle, alalle tai oppilaitokseen tehtävän koulutuskokeilupäätöksen
syynä voi olla esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman varmentaminen tai muu
yksilöllinen, kuntoutujan tilanteesta nouseva syy.
Kokeilupaikka antaa koulutuskokeilusta kirjallisen lausunnon, jonka laativat kokeilusta vastaavat
henkilöt. Koulutuskokeilun tuloksia käytetään hyväksi koulutukseen hakeutumisessa tai
ammatillisten suunnitelmien laatimisessa ja edelleen kehittämisessä.
Vakuutukset
Kela on vakuuttanut ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa ammatillisissa oppilaitoksissa
koulutuskokeilussa olevat kuntoutujat tapaturman varalta Pohjola Vakuutus Oy:ssä.
Etuuskäsittelijä tekee tapaturman satuttua välittömästi ilmoituksen Pohjola Vakuutus Oy:hyn.
Vakuutuksen perusteella Pohjola maksaa kuntoutujalle tapaturman sattuessa
• korvausta sairaanhoitokustannuksista
• korvausta täydestä pysyvästä tai osittaisesta pysyvästä haitasta
Kuntoutujan omaisille voidaan maksaa korvausta mahdollisesta kuolemantapauksesta.
22
1.5.5. Työhönvalmennus
Työhönvalmennuksen tavoitteena on, että kuntoutuja löytää itselleen toiveitaan, osaamistaan
ja taitojaan vastaavan sekä terveydentilaansa soveltuvan palkkatyön. Työhönvalmennuksessa
keskeistä on työn etsintä sekä kuntoutujan saama yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen
ja työelämään siirtymiseen. Työhönvalmennus tapahtuu vähintään 1 työpaikassa. Lisäksi
työhönvalmennuksessa huomioidaan työpaikan tarpeet ja tarjotaan työnantajalle tukea kuntoutujan
työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa.
Työhönvalmennuksella tuetaan kuntoutujaa yksilöllisesti pysymään, palaamaan tai
sijoittumaan työelämään. Työhönvalmennus vahvistaa kuntoutujan työllistymisedellytyksiä ja
työelämäosallisuutta. Työelämätavoite täyttyy esimerkiksi, jos ammatillista koulutusta vailla olevan
nuoren työhönvalmennuksen tavoitteena on lähteä opiskelemaan työhönvalmennuksen jälkeen.
Työhönvalmennuksessa ei ole esivalintaa. Kela voi järjestää työhönvalmennuksen asiakkaalle,
jonka työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joiden
arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän.
Ennen työhönvalmennuksen aloittamista kuntoutujan työ- tai opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä
sekä lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia tulee olla riittävästi selvitetty
lääketieteellisten tutkimusten tai työkykyarviointien avulla.
Työhönvalmennusta voi edeltää Kelan tai muun tahon järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys,
jossa on selvitetty kuntoutujan kokonaistilannetta ja mietitty ammatillisia vaihtoehtoja.
Työhönvalmennusta voi edeltää Kelan järjestämä työkokeilu, jossa kuntoutuja on varmistanut
suunnitellun työ- tai koulutusalan soveltuvuuden. Kuntoutujan hoidon tulee olla sellaisessa
vaiheessa, että kuntoutuja voi sitoutua työhönvalmennukseen.
Työhönvalmennus soveltuu esimerkiksi nuorelle tai aikuiselle asiakkaalle, joka tietää itselleen
soveltuvan alan, mutta tarvitsee yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään
siirtymiseen.
Etuuskäsittelijä haastattelee tarpeen mukaan asiakkaan, kertoo työhönvalmennuksen sisällön ja
miettii asiakkaan kanssa työhönvalmennuksessa selvitettäviä asioita.
Työhönvalmennus voidaan vaihtaa esimerkiksi ammatilliseksi kuntoutusselvitykseksi tai
työkokeiluksi, jos asiakkaan tilanne niin vaatii. Palvelun vaihto voidaan tehdä palveluntuottajan
suosituksen ja asiakkaan kuulemisen perusteella.
Työhönvalmennuksen aikana voidaan todeta, ettei työhönvalmennusta ole tarkoituksenmukaista
jatkaa. Päätös voidaan lakkauttaa asiakkaan kuulemisen perusteella. Jos kuntoutujan
kokonaistilanne vaatii kuitenkin vielä laaja-alaista selvittelyä, voidaan kuntoutuja ohjata
ammatilliseen kuntoutusselvitykseen.
Työhönvalmennuksessa olevat kuntoutujat eivät voi pääsääntöisesti olla työhönvalmennusta
hakiessaan työsuhteessa valmennuspaikan työnantajaan. Työsuhteen voimassaolo toiseen
työnantajaan ei estä työhönvalmennuksen järjestämistä.
23
Työhönvalmennus toteutetaan avomuotoisesti palveluntuottajan avoyksikön kuntoutustiloissa,
ulkopuolisessa työpaikassa ja/tai mahdollisesti palveluntuottajan käytettävissä olevissa
työkokeilutiloissa.
Työhönvalmennuksesta vastaa työpari ja vähintään 1 erityistyöntekijä. Työhönvalmennus
toteutetaan yksilöllisesti, mutta siihen voi sisältyä ryhmämuotoista toimintaa, jos se on tarpeen ja
tukee vahvasti kuntoutujan yksilöllisiä tavoitteita ja kuntoutumista.
Kela voi järjestää työhönvalmennuksen tarvittaessa kuntoutujan kotona. Tällöin
työhönvalmennuksen toteuttaa palveluntuottaja. Työhönvalmennus voidaan järjestää kuntoutujan
kotona muun muassa silloin, kun vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakas tarvitsee yksilöllistä
tukea ja ohjausta työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen ja kotona työskentely on kuntoutujan
sairauden tai vamman kannalta tarkoituksenmukainen vaihtoehto.
Kuntoutuspäätös tehdään 120 kuntoutuspäivälle. Päätöstä tehtäessä asiakasta
kuullaan palveluntuottajan valinnasta annetun ohjeen mukaisesti. Alkuvaiheen, työhön
valmennuksen vaiheen ja päätösvaiheen kuntoutuspäivät toteutetaan 12 kuukauden kuluessa
työhönvalmennuksen aloittamisesta. Seurantavaihe toteutetaan kokonaisuudessaan 6 kuukauden
kuluessa päätösvaiheen päättymisestä.
Majoitus ja täysihoito järjestetään tarvittaessa niille kuntoutujille, joille päivittäinen kulkeminen
kotoa ei ole tarkoituksenmukaista. Majoitusmahdollisuus ei koske kuntoutujia silloin, kun
työhönvalmennus tapahtuu ulkopuolisissa työpaikoissa.
Alkuvaihe
Alkuvaiheessa jaksotus voi tulla kyseeseen esimerkiksi tarpeellisen verkostoneuvottelun tai
työpaikan etsinnän vuoksi.
Alkuvaiheen aikana tehdään tarpeellista verkostotyötä, etsitään työpaikka ja tarpeen mukaan
vahvistetaan kuntoutujan työnhaku- ja työelämätaitoja. Kuntoutuja etsii työpaikkaa myös
itsenäisesti ja saa siihen tarvitsemansa tuen.
Työhön valmennuksen vaihe
Työhön valmennuksen vaihe kestää 104–108 kuntoutuspäivää. Työhön valmennuksen vaihe
pyritään aloittamaan alkuvaiheen päätyttyä ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia katkoksia. Se
tulee kuitenkin aloittaa viimeistään 1 kuukauden kuluessa alkuvaiheen päättymisestä.
Työhön valmennuksen vaiheessa kuntoutuja saa yksilöllistä tukea ja ohjausta työskennellessään
aidossa työympäristössä toiveitaan, osaamistaan ja taitojaan sekä terveydentilaansa vastaavissa
työtehtävissä. Lisäksi työhönvalmennuksessa huomioidaan työpaikan tarpeet ja tarjotaan
työnantajalle tukea kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa.
Työhön valmennus toteutetaan ensisijassa ulkopuolisessa työpaikassa. Ulkopuoliseksi
Työhönvalmennusta ei tarvitse lopettaa kesken, jos kuntoutuja työllistyy työhönvalmennuksen
aikana ja tarvitsee edelleen palveluntuottajan tukea. Työllistyminen voi tapahtua esimerkiksi
ulkopuoliseen työpaikkaan osa- tai kokoaikaiseen työsuhteeseen tai työsuhteiseen
oppisopimuskoulutukseen.
24
Jos palveluntuottajalla on käytettävissä työkokeilutilat, voidaan työhön valmennuksesta toteuttaa
enintään 55 kuntoutuspäivää palveluntuottajan tiloissa esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja
tarvitsee runsaasti tukea ja ohjausta työtehtävien tekemisessä. Edellytyksenä kuitenkin on, että
työhönvalmennuksen tavoitteet ovat siten saavutettavissa. Palveluntuottaja kirjaa aina kuntoutujan
kuntoutuspalautteeseen syyn siihen, miksi kuntoutujan työhönvalmennusta toteutetaan
palveluntuottajan tiloissa.
Jos palveluntuottajalla ei ole käytettävissä työkokeilutiloja, eikä ulkopuolista työpaikkaa ei löydy
palveluntuottajan tiloissa toteutuneen työhön valmennuksen aikana, palveluntuottaja toteuttaa
päätösvaiheen ja kuntoutus päättyy.
Työhön valmennuksessa on pääsääntöisesti 5 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutujan yksilölliset
voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet (esimerkiksi osa-aikatyö) huomioiden kuntoutuspäivien
määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuntoutuspäiviä tulee tällöin
olla vähintään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Tarvittaessa koko työhön valmennuksen vaihe voidaan
toteuttaa siten, että kuntoutuspäiviä on 3 viikossa. Jos ulkopuolisella työpaikalla toteutuva työhön
valmennus edellyttää, lauantai voi olla poikkeuksellisesti kuntoutuspäivä.
Kuntoutujan terveydentila huomioiden työhön valmennus voi tapahtua ulkopuolisessa työpaikassa
ilta- tai yötyönä. Jos kuntoutujan tavoitteena on työllistyä kokopäivätyöhön, tulee kokeilla myös
työpaikan normaalia 7–8 tunnin työaikaa.
Työpaikkaa voidaan perustellusta syystä vaihtaa, jos esimerkiksi työhön valmennuksessa ilmenee,
ettei ala sovellu kuntoutujalle. Tällöin omaohjaaja tarkistaa kuntoutujan kanssa tämän ammatillisen
suunnitelman, selvittää tilannetta ja auttaa etsimään kuntoutujalle tarvittaessa mahdollisimman
pian uuden sopivamman työpaikan. Työhön valmennuksen vaihetta voidaan tarpeen mukaan
jaksottaa.
Päätösvaihe
Päätösvaihe kestää 1 kuntoutuspäivän. Päätösvaihe toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä
viimeistään 2 viikon kuluessa työhön valmennuksen vaiheen päättymisestä.
Päätösvaiheen tavoitteena on laatia vuorovaikutuksessa kuntoutujan, omaohjaajan, työparin toisen
jäsenen ja erityistyöntekijän/-työntekijöiden kanssa kuntoutujalle ammatillinen jatkosuunnitelma.
Kuntoutuspalautteessa on kuvaus työhönvalmennuksen sujumisesta, ammatillinen
seurantavaiheen aikataulu.
Seurantavaihe
Seurantavaiheeseen kuuluu 1–10 seurantaa, jotka toteutetaan kuntoutujan tarpeiden mukaisesti 6
kuukauden kuluessa päätösvaiheesta. Pakollinen ensimmäinen seuranta toteutetaan viimeistään
3 kuukauden kuluttua päätösvaiheesta. Kaikkiin seurantoihin valitaan kuntoutujan ajankohtaiseen
tilanteeseen sopiva toteutustapa seuraavista vaihtoehdoista: seurantapäivä, seurantakäynti, videotai puhelinyhteydenotto.
Seurantavaiheen tavoitteena on tukea kuntoutujaa pysymään ja selviytymään mahdollisessa
opiskelu- tai työpaikassa. Seurantavaiheessa tukea tarjotaan tarpeen mukaan myös työnantajalle.
Jos työhönvalmennus ei pääty kuntoutujan työllistymiseen tai opiskelupaikan saamiseen, tuetaan
kuntoutujaa tarpeen mukaan työn etsimisessä ja tarpeellisessa yhteistyössä muiden toimijoiden
kanssa. Seurantavaiheeseen kuuluu mahdollisten ammatillisen jatkosuunnitelman toteutumiseen
25
liittyvien haasteiden selvittely sekä pakollisten ja muiden tarpeellisten arviointien ja mittausten
teko.
kuntoutuspäivän.
Palveluntuottaja laatii ensimmäisen ja viimeisen seurannan jälkeen lyhyen kuntoutuspalautteen ja
1.5.6. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus
Mielenterveyskuntoutujien (MT) työhönvalmennuksen tavoitteena on, että kuntoutuja löytää
toiveitaan, osaamistaan ja taitojaan vastaavan sekä terveydentilaansa soveltuvan palkkatyön.
Keskeistä on työn etsintä sekä kuntoutujan saama pitkäkestoinen yksilöllinen tuki ja ohjaus työn
tekemiseen ja työelämään siirtymiseen. MT-työhönvalmennus tapahtuu vähintään 1 työpaikassa.
Lisäksi MT-työhönvalmennuksessa huomioidaan mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet,
työpaikan tarpeet ja tarjotaan työnantajalle tukea kuntoutujan työllistämisessä sekä työssä
selviytymisen turvaamisessa.
MT-työhönvalmennuksella tuetaan kuntoutujaa yksilöllisesti pysymään, palaamaan tai sijoittumaan
työelämään. Työelämätavoite täyttyy esimerkiksi, jos ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren
MT-työhönvalmennuksen tavoitteena on lähteä opiskelemaan MT-työhönvalmennuksen jälkeen.
MT-työhönvalmennuksessa on palveluntuottajan tekemä ennakkohaastattelu ja hakijan
tutustuminen kuntoutuspaikkaan ennen kuntoutuspäätöksen tekoa. MT-työhönvalmennus
toteutetaan aina kuntoutujan kodin lähialueella siten, että päivittäinen matkustaminen
valmennukseen on mahdollista.
Kela voi järjestää MT-työhönvalmennuksen sellaiselle asiakkaalle, jonka asiakkaalle, jonka työtai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joiden arvioidaan
lähivuosina olennaisesti heikentyvän. MT-työhönvalmennukseen valittavilla kuntoutujilla
psyykkinen sairaus heikentää työkykyä ja vaikeuttaa työllistymistä. Psyykkisen sairauden lisäksi
kuntoutujalla voi olla muitakin sairauksia.
Ennen MT-työhönvalmennuksen aloittamista kuntoutujan työ- tai opiskelukykyyn vaikuttavia
tekijöitä sekä lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia tulee olla riittävästi selvitetty
lääketieteellisten tutkimusten tai työkykyarviointien avulla. Kuntoutujalla tulee olla hoitosuhde
terveydenhuoltoon ja kuntoutujan hoidon tulee olla sellaisessa vaiheessa, että kuntoutuja voi
sitoutua MT-työhönvalmennukseen.
MT-työhönvalmennusta voi edeltää Kelan tai muun tahon järjestämä ammatillinen
kuntoutusselvitys, jossa on selvitetty kuntoutujan kokonaistilannetta ja mietitty ammatillisia
vaihtoehtoja. MT-työhönvalmennusta voi edeltää myös esimerkiksi Kelan järjestämä työkokeilu,
jossa kuntoutuja on varmistanut suunnitellun työ- tai koulutusalan soveltuvuuden.
MT-työhönvalmennus soveltuu esimerkiksi nuorelle tai aikuiselle asiakkaalle, joka tietää
itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet huomioivaa
pitkäkestoista yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen.
26
Etuuskäsittelijä haastattelee tarpeen mukaan asiakkaan, kertoo MT-työhönvalmennuksen sisällön
ja miettii asiakkaan kanssa työkokeilussa selvitettäviä asioita.
MT-työhönvalmennus voidaan vaihtaa esimerkiksi ammatilliseksi kuntoutusselvitykseksi tai
työkokeiluksi, jos asiakkaan tilanne niin vaatii. Palvelun vaihto voidaan tehdä palveluntuottajan
suosituk-sen ja asiakkaan kuulemisen perusteella.
MT-työhönvalmennuksen aikana voidaan todeta, ettei MT-työhönvalmennusta ole
tarkoituksenmukaista jatkaa. Päätös voidaan lakkauttaa asiakkaan kuulemisen perusteella. Jos
kuntoutujan kokonaistilanne kuitenkin vaatii vielä laaja-alaista selvittelyä, voidaan kuntoutuja
ohjata ammatilliseen kuntoutusselvitykseen.
MT-työhönvalmennuksessa olevat kuntoutujat eivät voi pääsääntöisesti olla työhönvalmennusta
hakiessaan työsuhteessa valmennuspaikan työnantajaan. Työsuhteen voimassaolo toiseen
työnantajaan ei estä MT-työhönvalmennuksen järjestämistä.
Palveluntuottaja kokoaa kuntoutustyöryhmän, jossa on palveluntuottajan edustajan lisäksi
yhteistyötahojen eli terveydenhuollon, TE-palvelun sekä Kelan edustaja ja tarvittaessa muiden
yhteistyötahojen, kuten sosiaalitoimen ja opetustoimen, edustaja. Kuntoutustyöryhmä kokoontuu
riittävän usein. Kuntoutustyöryhmään nimetty Kelan edustaja toimii yhteyshenkilönä, johon
kuntoutuja ja palveluntuottaja voivat ottaa yhteyttä tarvitessaan lisätietoa tai lisäselvityksiä ennen
MT-työhönvalmennusta tai sen aikana.
MT-työhönvalmennus toteutetaan avomuotoisesti palveluntuottajan avoyksikön kuntoutustiloissa,
ulkopuolisessa työpaikassa ja/tai palveluntuottajan käytettävissä olevissa työkokeilutiloissa.
MT-työhönvalmennuksesta vastaa työpari ja 1 erityistyöntekijä. MT-työhönvalmennus toteutetaan
yksilöllisesti, mutta siihen voi sisältyä ryhmämuotoista toimintaa, jos se on tarpeen ja tukee
vahvasti kuntoutujan yksilöllisiä tavoitteita ja kuntoutumista.
Kuntoutuspäätös tehdään 240 kuntoutuspäivälle. Päätöstä tehtäessä asiakasta kuullaan
palveluntuottajan valinnasta annetun ohjeen mukaisesti. Alkuvaiheen, työhön valmennuksen
vaiheen ja päätösvaiheen kuntoutuspäivät toteutetaan 24 kuukauden kuluessa MTtyöhönvalmennuksen aloittamisesta. Seurantavaihe toteutetaan kokonaisuudessaan 6 kuukauden
kuluessa päätösvaiheen päättymisestä.
Alkuvaihe
Alkuvaiheessa jaksotus voi tulla kyseeseen esimerkiksi tarpeellisen verkostoneuvottelun tai
työpaikan etsinnän vuoksi.
Alkuvaiheen aikana tehdään tarpeellista verkostotyötä, etsitään työpaikka ja tarpeen mukaan
vahvistetaan kuntoutujan työnhaku- ja työelämätaitoja. Kuntoutuja etsii työpaikkaa myös
itsenäisesti ja saa siihen tarvitsemansa tuen.
Työhön valmennuksen vaihe
Työhön valmennuksen vaihe kestää 205–214 kuntoutuspäivää. Työhön valmennuksen vaihe
pyritään aloittamaan alkuvaiheen päätyttyä ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia katkoksia. Se
tulee kuitenkin aloittaa viimeistään 1 viikon kuluessa alkuvaiheen päättymisestä.
27
Työhön valmennuksen vaiheessa kuntoutuja saa yksilöllistä tukea ja ohjausta työskennellessään
aidossa työympäristössä toiveitaan, osaamistaan ja taitojaan sekä terveydentilaansa vastaavissa
työtehtävissä. Lisäksi työhönvalmennuksessa huomioidaan työpaikan tarpeet ja tarjotaan
työnantajalle tukea kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa.
Työhön valmennus toteutetaan ensi sijassa ulkopuolisessa työpaikassa. Ulkopuoliseksi
MT-työhönvalmennusta ei tarvitse lopettaa kesken, jos kuntoutuja työllistyy sen aikana ja
tarvitsee edelleen palveluntuottajan tukea. Työllistyminen voi tapahtua esimerkiksi ulkopuoliseen
työpaikkaan osa- tai kokoaikaiseen työsuhteeseen tai työsuhteiseen oppisopimuskoulutukseen.
Työhön valmennusta voidaan toteuttaa enintään 120 kuntoutuspäivää palveluntuottajan tiloissa
esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja tarvitsee runsaasti tukea ja ohjausta työtehtävien tekemisessä.
Edellytyksenä kuitenkin on, että MT-työhönvalmennuksen tavoitteet ovat siten saavutettavissa.
Palveluntuottaja kirjaa aina kuntoutujan kuntoutuspalautteeseen syyn siihen, miksi kuntoutujan
MT-työhönvalmennusta toteutetaan palveluntuottajan tiloissa.
Työhön valmennuksessa on pääsääntöisesti 5 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutujan voimavarat
ja kuntoutuksen tavoitteet (esimerkiksi osa-aikatyö) huomioiden kuntoutuspäivien määrä viikossa
voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuntoutuspäiviä tulee tällöin olla vähintään 3
kuntoutuspäivää viikossa. Tarvittaessa koko työhön valmennuksen vaihe voidaan toteuttaa siten,
että kuntoutuspäiviä on 3 viikossa. Jos ulkopuolisella työpaikalla toteutuva työhön valmennus
edellyttää, lauantai voi olla poikkeuksellisesti kuntoutuspäivä.
Kuntoutujan terveydentila huomioiden työhön valmennus voi toteutua ulkopuolisessa työpaikassa
ilta- tai yötyönä. Jos kuntoutujan tavoitteena on työllistyä kokopäivätyöhön, tulee kokeilla myös
työpaikan normaalia 7–8 tunnin työaikaa.
Työpaikkaa voidaan perustellusta syystä vaihtaa, jos esimerkiksi työhön valmennuksessa ilmenee,
ettei ala sovellu kuntoutujalle. Tällöin omaohjaaja tarkistaa kuntoutujan kanssa tämän ammatillisen
suunnitelman, selvittää tilannetta ja auttaa etsimään kuntoutujalle tarvittaessa mahdollisimman
pian uuden sopivamman työpaikan. Työhön valmennuksen vaihetta voidaan tarpeen mukaan
jaksottaa.
Päätösvaihe
Päätösvaihe kestää 1-5 kuntoutuspäivää. Päätösvaihe toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä
viimeistään 2 viikon kuluessa työhön valmennuksen vaiheen päättymisestä.
Päätösvaiheen tavoitteena on laatia vuorovaikutuksessa kuntoutujan, omaohjaajan, työparin toisen
jäsenen ja erityistyöntekijän/-työntekijöiden kanssa kuntoutujalle ammatillinen jatkosuunnitelma.
Kuntoutuspalautteessa on kuvaus työhönvalmennuksen sujumisesta, ammatillinen
seurantavaiheen aikataulu.
Seurantavaihe
Seurantavaiheeseen kuuluu 3–20 seurantaa, jotka toteutetaan kuntoutujan tarpeiden mukaisesti
6 kuukauden kuluessa päätösvaiheesta. Ensimmäinen seuranta toteutetaan viimeistään 3
kuukauden kuluttua päätösvaiheesta. Kaikkiin seurantoihin valitaan kuntoutujan ajankohtaiseen
28
tilanteeseen sopiva toteutustapa seuraavista vaihtoehdoista: seurantapäivä, seurantakäynti, videotai puhelinyhteydenotto.
Seurantavaiheen tavoitteena on tukea kuntoutujaa pysymään ja selviytymään mahdollisessa
opiskelu- tai työpaikassa. Seurantavaiheessa tukea tarjotaan tarpeen mukaan myös työnantajalle.
Jos työhönvalmennus ei pääty kuntoutujan työllistymiseen tai opiskelupaikan saamiseen, tuetaan
kuntoutujaa tarpeen mukaan työn etsimisessä ja tarpeellisessa yhteistyössä muiden toimijoiden
kanssa. Seurantavaiheeseen kuuluu mahdollisten ammatillisen jatkosuunnitelman toteutumiseen
liittyvien haasteiden selvittely sekä pakollisten ja muiden tarpeellisten arviointien ja mittausten
teko.
kuntoutuspäivän.
Palveluntuottaja laatii ensimmäisen ja viimeisen seurannan jälkeen lyhyen kuntoutuspalautteen ja
1.5.7. KIILA-kuntoutus
KIILA-kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kuntoutuksen alkaessa työssä tai joiden
työsuhde on voimassa. KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on tukea ja parantaa kuntoutujan
työkykyä sekä työelämässä pysymistä. Kuntoutuksessa arvioidaan monipuolisesti kuntoutujan
kuntoutustarvetta, siihen johtaneita syitä ja kuntoutujan nykyistä työnhallintaa. Tavoitteena on
vastata laaja-alaisin menetelmin yksilön kuntoutustarpeeseen.
Kuntoutusyhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon kanssa on olennainen osa
kuntoutusprosessia. Päävastuu tilanteen kartoituksesta ja niiden ratkaisemisesta on ensisijaisesti
työpaikalla.
KIILA-kuntoutus on Kelan ja työeläkelaitoksen välisestä yleisestä työnjaosta poiketen Kelan
järjestämää työsuhteessa olevien kuntoutusta.
KIILA-kuntoutus on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa
tai työskentelevät määräaikaisissa tai toistuvissa työsuhteissa tai toimivat yrittäjinä.
KIILA-kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon ammatillisen kuntoutuksen
myöntämisedellytykset.
Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jolloin sairaus on osa
kokonaisuutta. Kuntoutusperusteen määrittää henkilön ajankohtainen kuntoutustarve.
KIILA-kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon myös hakijan
•
•
•
•
•
•
•
fyysisen ja psyykkisen kuormittuneisuuden aiheuttamat muutokset terveydentilassa
ammatissa ja työssä suoriutumisen vaikeudet
terveydentilaan liittyvät työssä pahenevat oireet
runsas terveyspalvelujen käyttö ja työstä poissaolot
työtehtäviä tai -järjestelyjä koskevat muutokset työssä
vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä
muut kokonaistilanteeseen vaikuttavat tekijät.
29
Työterveyshuollon ja työpaikan toimenpiteet
Lisäksi KIILA-kuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että
• työntekijän kuntoutustarvetta ja – mahdollisuuksia on riittävästi selvitetty työpaikan ja/tai
työterveyshuollon toimesta ja selvityksessä esiin tulleisiin seikkoihin on tehty työntekijän
terveyden kannalta tarpeellisia ratkaisuja
• työpaikan ja/tai työterveyshuollon toimenpiteillä ei ole voitu riittävästi parantaa työssä
selviytymistä
• tehtyjen selvitysten perusteella KIILA-kuntoutuksella voidaan parantaa työntekijän
selviytymistä omassa työssään
• työpaikalla ja/tai työterveyshuollolla on riittävät valmiudet omalta osaltaan osallistua
kuntoutuksen toteutukseen ja sen tulosten varmentamiseen (valinta, seuranta,
työpaikkaselvitykset)
• työpaikka ja työterveyshuolto aktiivisesti sitoutuvat kuntoutusprosessiin.
Yrittäjien ja pienten työpaikkojen työntekijöiden erityiset olosuhteet ja työjärjestelyt otetaan tarpeen
mukaan huomioon harkittaessa KIILA-kuntoutuksen sopivuutta. Esimerkiksi yrittäjän oma sopimus
työterveyshuollon järjestämisestä ei ole ehdoton edellytys sille, että kuntoutus voidaan myöntää.
KIILA-kuntoutus järjestetään ryhmämuotoisena, mutta se räätälöidään aina yksilöllisesti.
Ryhmämuotoinen kuntoutus voidaan toteuttaa ammattialakohtaisena tai saman työpaikan
työntekijöiden tai samaa työtä tekevien kuntoutuksena tai eri ammattialojen muodostamana
ryhmänä. Ryhmäkoko on vähintään 6 ja enintään 8 henkilöä (katso tarkemmin muistio: Kelan
KIILA-kurssien esivalintaprosessi ja keskitetty päätöksenteko).
Kurssi muodostuu
•
•
•
•
kuntoutujan tilanteen arvioinnista
ryhmäjaksoista (sisältää 1 yhteistyökokouksen)
yksilöllisistä osista
päätösosasta.
Kurssi sisältää 10–13 ryhmämuotoista avovuorokautta (majoitusmahdollisuus), 1 yksilöllisen
avopäivän (majoitusmahdollisuus) ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa (ei majoitusmahdollisuutta).
Kurssi toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana.
Palveluntuottaja toimittaa kuntoutuspalautteen Kelaan, kuntoutujalle ja työterveyshuoltoon 2 viikon
kuluessa kuntoutuksen päättymisestä.
Kursseja järjestetään valtakunnallisesti ja alueellisesti. Valtakunnallisissa kursseissa kuntoutujat
ovat vähintään kahdelta eri erva-alueelta. Alueellisissa kursseissa kuntoutujat ovat samalta ervaalueelta tai työnantajan toimipisteet sijaitsevat samalla erva-alueella. Ruotsin- ja saamenkielisten
kuntoutujien kurssit ovat valtakunnallisia.
Kurssin hakijatahona voi olla yksi tai useampi työnantaja, työterveyshuolto, ammattiliitto tai
yhdistys. Hakijataholla on oltava Katso -tunniste kurssin hakemiseen. Hakijataho voi hakea kurssia
KIILA-hakemussovelluksen kautta jatkuvasti. Hakijataho voi valita kuntoutuksen palveluntuottajan
tarjolla olevista vapaista palveluntuottajista.
Lue lisää
• KIILA-kuntoutuksen standardista
www.kela.fi>Yhteistyökumppanit>Kuntoutuspalvelut>Standardit>Hyväksytyt standardit>2016.
30
• KIILA- kuntoutuksesta www.kela.fi>Työnantajat>Kuntoutus>KIILA-kuntoutus
Suunnittelukokous
Palveluntuottaja sopii kuntoutuksen suunnittelukokouksen viimeistään 1 kuukauden
kuluessa tiedon saamisesta. Suunnittelukokous voidaan toteuttaa tapaamisena tai
puhelin- tai videoneuvotteluna. Työnantaja ja työterveyshuollon edustaja osallistuvat aina
suunnittelukokoukseen. Kelan edustaja osallistuu siihen tarvittaessa.
Muutokset kurssin aikataulussa
Kurssin alkaminen voi siirtyä, jos kurssille ei ole ollut riittävästi hakijoita. Kurssijaksojen
toteuttamisaikojen on kuitenkin oltava standardin mukaisia. Siirrettävä kurssi on aloitettava sen
vuoden aikana, jolloin sen on alun perin pitänyt alkaa.
Jos kurssin ryhmäjaksoihin tulee muutoksia, vakuutuspiiri ei tee tarkistuspäätöstä. Näissä
tilanteissa palveluntuottaja ilmoittaa kuntoutujille aikataulumuutoksesta ja varmistaa, että muutos
sopii heille. Palveluntuottaja vie uuden ajan suoraan kuntoutuskurssijärjestelmään.
Palveluntuottajat
• tekevät sähköisesti kurssien aikataulumuutokset kuntoutuskurssijärjestelmään
• ilmoittavat kurssien peruuntumisesta
– kuntoutuspalvelujen ryhmään [email protected]
– kuntoutuspäätöksen saaneille kuntoutujille
– keskitettyyn vakuutuspiiriin.
Aloitetun kurssin vaihtaminen
Kuntoutuja osallistuu päätöksessä ilmoitetun kurssin kaikille ryhmäjaksoille. Jos kuntoutuja ei voi
perustellusta syystä (esim. sairaus) osallistua jollekin kurssin ryhmäjaksolle, alkanutta kurssia ei
keskeytetä. Tällöin palveluntuottaja ja kuntoutuja sopivat kurssin loppuun saattamisesta erikseen
hyödyntämällä yksilöllisiä käyntikertoja standardin puitteissa. Ryhmäjaksoa ei voi korvata eikä
vaihtaa toisen kurssin vastaavalle jaksolle.
Sairastumisesta ei tarvitse esittää lääkärintodistusta. Tarvittaessa kuntoutuja tai palveluntuottaja
ottaa yhteyttä Kelan toimistoon, jossa tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Toimisto ottaa
tarvittaessa yhteyttä kuntoutuspalvelujen ryhmään [email protected].
Olosuhteiden muutos kuntoutuksen aikana
Jos kuntoutujan olosuhteet (esim. työpaikka vaihtuu, työttömyys) muuttuvat kuntoutuksen
aikana, alkanutta kuntoutusta ei pääsääntöisesti keskeytetä. Muuttuneet olosuhteet pyritään
ottamaan huomioon kuntoutuksessa ja sopeuttamaan ohjelma kuntoutujan tilanteeseen (esim.
hyödyntämällä yksilöllisiä käyntikertoja standardin puitteissa). Tällöin kuntoutujan motivaatiota,
uuden/ vanhan työnantajan näkemyksiä kuntoutuksen jatkamiseksi tms. selvitetään yhdessä
kuntoutujan, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Tarvittaessa vakuutuspiiri ottaa yhteyttä
kuntoutuspalvelujen ryhmään [email protected].
Kuntoutuksen keskeytys ja toistuvan kuntoutuksen perusteet
Jos tilannearvioinnissa todetaan, että kurssia ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa, palveluntuottaja
suosittelee kuntoutujalle yksilöllisen tilanteen mukaisesti jatkotoimenpiteitä ja ohjaa hänet Kelaan.
31
Jos aiemmin TYK- tai KIILA-kuntoutuksessa ollut henkilö hakee uudelleen KIILA-kuntoutukseen,
tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Lääkärinlausunnosta on löydyttävä perustelut toistuvalle
kuntoutustarpeelle. Perustelu uudelleen myönnettäväksi tulevalle KIILA-kuntoutukselle voi olla
esim. uusiutunut työkyvyttömyyden riski.
1.5.7.3. Hakeminen
Asiakas hakee kurssille täyttämällä ammatillisen kuntoutuksen hakemuksen (KU 101) ja yhdessä
esimiehensä kanssa KIILA-kuntoutuksen ammatillisen selvityslomakkeen (KU 200). Hakemuksen
liitteenä on oltava ajantasainen, kuitenkin enintään vuoden vanha B-lääkärinlausunto, jossa on
arvioitu kuntoutustarve.
Kaikissa kursseissa on keskitetty päätöksenteko ja nimetyt Kelan yhteyshenkilöt.
Katso
• Muistio: KIILA-kurssien esivalintaprosessi ja keskitetty päätöksenteko
• Liite 1: KIILAN esivalintakurssien ja kaikkien KIILA-kurssin keskitetyn päätöksenteon Kelan
keskitetyt vakuutuspiirit ja yhteyshenkilöt
• Liite 5: Vuokaavio, KIILA-kurssien esivalinta ja keskitetty päätöksenteko (Kela:n versio)
• Liite 6: Vuokaavio, KIILA-kurssien keskitetty päätöksenteko Kelassa (ei esivalintaa)
• Liite 7: Vuokaavio, asiakkaan toimittaman KIILA-kurssin hakemuksen käsittely
vakuutuspiirissä
• Liite 8: Päätösmalli KIILA-kurssista, myönteinen, ei toimeenpanoa -päätös.
Kurssit, joissa ei ole esivalintaa
Esivalintaa ei käytetä kursseissa, joiden esivalintaa hakijataho (työterveyshuolto, terveydenhuolto,
ammattiliitto, yhdistys tai Kela) ei ole hakenut KIILA-kuntoutuskurssin sovelluksella (esim.
ammattialakohtaiset ja osa työpaikkakohtaisista kursseista). Tällöin terveydenhuolto tai
työterveyshuolto tekee asiakkaalle B-lääkärinlausunnon ja lähettää sen asiakkaalle tai suoraan
Kelaan.
Asiakas lähettää hakemukset (KU 101 ja KU 200) ja B-lääkärinlausunnon Kelan vakuutuspiiriin,
joka skannaa ja indeksoi (tunnisteella KIILA, kurssinumero ja alkamisaika, jos se on tiedossa)
hakemukset ja siirtää ne Kelan keskitettyyn vakuutuspiiriin.
Jos asiakkaalle ei ole sopivaa kurssia hakemuksen käsittelyhetkellä tai kurssi on täynnä, Kelan
keskitetyn vakuutuspiirin yhteyshenkilö ilmoittaa kurssitarpeesta kuntoutuspalvelujen ryhmään
([email protected]) esim. Siivoojien KIILA-kuntoutus/ KYS tai Siivoojien KIILA-kuntoutus/
valtakunnallinen. Kuntoutuspalvelujen ryhmä selvittää, voidaanko uutta kurssia järjestää ja
ilmoittaa tästä keskitetyn vakuutuspiirin ryhmäsähköpostilaatikkoon noin 2 viikon kuluessa.
• Jos ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset täyttyvät ja uusi kurssi järjestyy,
keskitetty vakuutuspiiri kysyy asiakkaalta halukkuuden osallistua uudelle kurssille ja tekee
asiakkaalle myönteisen kuntoutuspäätöksen.
• Jos uutta kurssia ei voida järjestää, Kelan keskitetty vakuutuspiiri tekee asiakkaalle
myönteisen, ei toimeenpanoa -päätöksen.
Jos kuntoutuspalvelujen ryhmä tekee myöhemmin uuden kurssin, ryhmä ilmoittaa tästä keskitetyn
vakuutuspiirin ryhmäsähköpostilaatikkoon.
• Jos kuntoutuspalvelujen ryhmän tekemä uusi kurssi on valtakunnallinen, ryhmä ilmoittaa
uuden kurssin tiedoksi sille keskitetylle vakuutuspiirille, jonka erva-alueen palveluntuottajalle
32
kurssi myönnetään ja sille, josta pyyntö on alun perin tullut. Alkuperäisen pyynnön tehneen
vakuutuspiirin yhteyshenkilö siirtää hakemuksen käsittelyn asiaa hoitavalle keskitetylle
vakuutuspiirille. (ks. muistio)
• Jos kuntoutuspalvelujen ryhmän tekemä uusi kurssi on alueellinen eikä erva-alue muutu,
ryhmä ilmoittaa tiedon alkuperäisen pyynnön tehneelle keskitetylle vakuutuspiirille. Ennen
kuntoutuspäätöksen tekoa keskitetty vakuutuspiiri ilmoittaa asiakkaalle uudesta kurssista ja
selvittää asiakkaalta halukkuuden osallistua kurssille.
Kuntoutuspalvelujen ryhmä saa etuusjärjestelmäyksiköstä tiedoksi noin 3 viikon välein listauksen
(sis. ratkaisupaikka, henkilötunnus, ammattiala ja sairauskoodi) myönteisistä, ei toimeenpanoa päätöksistä. Kuntoutuspalvelujen ryhmä ilmoittaa keskitetyn vakuutuspiirin ryhmäpostilaatikkoon
tiedoksi uuden kurssin ja henkilötunnuksella hakijan tiedot.
Jos uuden KIILA-kurssin valmistelun aikana kuntoutujalle haetaan myös harkinnanvaraista
kuntoutusta, vakuutuspiiri harkitsee, onko tarkoituksenmukaista myöntää KKRL 12 §:n mukaista
kuntoutusta.
Kurssit, joissa on esivalinta
Esivalintaa käytetään kursseissa, joiden esivalintaa työterveyshuolto on hakenut sähköisesti
KIILA-kurssin hakemussovelluksella (esim. osa työpaikkakohtaisista kursseista). Tällöin
työterveyshuollon yhteyshenkilö tekee kurssille esivalintasuosituksen hakemusasiakirjojen
perusteella ja lähettää hakemukset liitteineen sekä esivalintasuosituksen (KU 129) Kelan
nimettyyn vakuutuspiiriin. Hakemus skannataan tunnisteella KIILA/ esiv., kurssinumero ja
alkamisaika, jos se on tiedossa.
Esivalinta ei sido Kelaa päätöksenteossa.
Jos asiakas on toimittanut hakemuksen esivalinnan tekevän työterveyshuollon sijaan Kelan
vakuutuspiiriin, hakemus siirretään Kelan keskitetyn vakuutuspiirin työjonoon. Keskitetty
vakuutuspiiri arvioi ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset.
• Jos ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset eivät täyty, hakemusasiakirjoja ei
lähetetä esivalintataholle. Tällöin keskitetty vakuutuspiiri tekee kuntoutuspäätöksen.
• Jos asiakas on antanut suostumuksensa esivalintaan, ammatillisen kuntoutuksen
myöntämisedellytykset täyttyvät ja haettava kurssi on tiedossa, kopio hakemuksesta ja
lääkärinlausunnosta lähetetään esivalintaa varten työterveyshuoltoon. Jos asiakas ei ole
antanut ammatillisen kuntoutuksen hakemuslomakkeella (KU 101) suostumusta esivalintaan,
hakemus siirretään keskitettyyn vakuutuspiiriin päätöksentekoa varten.
• Jos haettava kurssi ei ole tiedossa, keskitetty vakuutuspiiri ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja
selvittää asiaa.
Keskitetty vakuutuspiiri tekee päätökset sekä myönteiset, ei toimeenpanoa päätökset.
Katso kuntoutuksen standardin yleisestä osasta 3.1.2 Kuntoutusta edeltävät toimenpiteet.
1.5.8. TYK-kuntoutus
Tyk-kuntoutus eli työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus, on Kelan ja työeläkelaitoksen
välisestä yleisestä työnjaosta poiketen, Kelan järjestämää työsuhteessa olevien henkilöiden
kuntoutusta.
Tyk-kuntoutuksen tavoitteena on mahdollistaa, että kuntoutuja voi jatkaa omaa tai sitä vastaavaa
työtä. Tavoitteena on tukea kuntoutujan työ- ja toimintakykyä, edistää hänen terveyttään ja
auttaa kuntoutujaa kehittämään työtään ja työmenetelmiään. Kysymys on eri tavoin ammatillisen
33
kuntoutuksen tarpeessa olevien työntekijöiden kuntoutuksesta siten, että päävastuu ongelmien
kartoituksesta ja niiden ratkaisemisesta on työpaikalla. Tyk-kuntoutuksen lähtökohtana on
työntekijän terveydentilan, koulutustaustojen sekä työskentely- ja sosiaalisten olosuhteiden
yksityiskohtainen selvittäminen ja sen perusteella laadittava kuntoutussuunnitelma.
KIILA-kuntoutus korvasi 1.5.2016 alkaen Tyk-kuntoutuksen. Tähän mennessä aloitetut Tykkuntoutukset saatetaan loppuun.
Tyk-kuntoutuksen kuntoutusprosessi kestää yhteensä 30–33 vuorokautta ja siihen kuuluvat
selvitysjakso(-t), valmennusjaksot ja 1–2 yhteistyöpäivää. Tämän lisäksi on mahdollisuus järjestää
1–2 työpaikkakäyntiä. Kuntoutus tulee toteuttaa kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta.
Ennen ryhmämuotoisen valmennuksen alkamista pidetään suunnittelukokous, johon osallistuvat
Kelan, palveluntuottajan, työterveyshuollon, työpaikan ja työsuojeluorganisaation edustajat
sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Palveluntuottajalla on vastuu suunnittelukokouksen
järjestämisestä. Suunnittelukokouksissa vahvistetaan mm. toiminnan alustava sisältö, kesto ja
jaksotus, toimintatavat, kohderyhmä, kuntoutujien valintamenettely, kuntoutusjaksojen aikataulut
sekä kuntoutuksen toteutus- ja seurantaperiaatteet. Samalla sovitaan yhteistyöpäivien ajankohta.
Suunnittelukokous voidaan pitää tarvittaessa myös puhelinneuvotteluna tai videoneuvotteluna. Jos
kuntoutuksen hakijataho on uusi, suunnittelukokous on järjestettävä yhteisenä tapaamisena.
Selvitysjakso(t)
Selvitysjakson pituus on 11–12 vuorokautta, ja se voidaan toteuttaa enintään kahdessa osassa.
Jos selvitysjakso jaetaan kahteen osaan, jaksot tulee toteuttaa ajallisesti lähellä toisiaan, enintään
3 kuukauden kuluessa.
Selvitysjakson aikana kuntoutujalle laaditaan yksilöllinen valmennussuunnitelma. Seloste
toimitetaan kuntoutujalle, Kelaan ja työterveyshuoltoon kahden viikon kuluessa kuntoutuksen
päättymisestä. Jos kuntoutuja ei palveluntuottajan arvion perusteella tarvitse varsinaista
valmennusta, kuntoutus päättyy selvitysvaiheeseen. Palveluntuottaja suosittelee tällöin
kuntoutujalle yksilöllisen tilanteen mukaisesti mahdollisia muita jatkotoimenpiteitä.
Valmennusjaksot
Valmennusjakson pituus on 18–19 vuorokautta. Valmennusjaksoja on 3–4 jaksoa.
Jos näkövammaisella Tyk-kuntoutukseen osallistujalla on ongelmia liikkumisessa työpaikalla
tai työmatkoilla, hänelle voidaan myöntää liikkumistaidon ohjausta muuna koulutuksena. Tarve
arvioidaan valmennuksen yhteydessä esimerkiksi Näkövammaisten keskusliitossa ja päätös
tehdään sen suosituksen perusteella.
Yhteistyöpäivä
Kuntoutuksen aikana järjestetään 1–2 yhteistyöpäivää työpaikan ja työterveyshuollon kanssa.
Työnantaja vastaa työpaikan tai työterveyshuollon edustajien matka- ym. kustannuksista.
Kuntoutujille yhteistyöpäivä (-t) on kuntoutuspäivä.
Muutokset ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen aikatauluissa
Ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen alkaminen voi siirtyä, jos kurssille ei ole ollut riittävästi
hakijoita. Ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen jaksoihin voi tulla myös muutoksia. Näissä
34
tilanteissa vakuutuspiiri ei tee tarkistuspäätöstä. Palveluntuottajan on ilmoitettava kuntoutujalle
aikataulumuutoksesta ja varmistettava, että muutos sopii heille.
1.5.8.2. Hakeminen
Ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen palveluntarjoajat ja jaksot ovat nähtävissä
Kuntoutuskurssihausta.
1.5.9. Koulutus
Ammatillisena kuntoutuksena voidaan myöntää sellainen asiakkaalle sopiva koulutus, joka
mahdollistaa osallistumisen työelämään sairaudesta tai vammasta huolimatta ja/tai joka vähentää
työkyvyttömyyden riskiä. Tavoitteena on, että asiakas voi sijoittua työhön, jossa sairaus tai vamma
ei aiheuta rajoituksia tai jossa rajoitukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Tietoja ammatillisen
koulutuksen rakenteesta, tutkinnoista ja oppilaitoksista sekä niihin hakeutumisesta on vuosittain
ilmestyvissä opetushallituksen julkaisuissa. Tarkempaa tietoa Kansanopistojen linjoista saa
Suomen kansanopistoyhdistyksen vuosittain julkaisemasta esitteestä.
Koulutuksen järjestäminen ammatillisena kuntoutuksena edellyttää, että asiakkaan työ- tai
opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai niiden arvioidaan
lähivuosina olennaisesti heikentyvän. Suunnitellun koulutus- ja ammattialan tulee olla asiakkaalle
sairauden tai vamman kannalta sopiva. Lisäksi sen tulee mahdollistaa toimeentulon hankkiminen
uuden koulutuksen mukaisessa työssä.
Peruskoulutus on ammatillisen koulutuksen edellyttämää yleissivistävää koulutusta.
Ammatillinen koulutus voi olla
• perusammattikoulutusta (= ensimmäinen ammatillinen koulutus),
• uudelleenkoulutusta (= koulutus uuteen ammattiin) tai
• jatkokoulutusta (= yleensä samalla alalla tapahtuvaa ylemmänasteista, laajentavaa ja
täydentävää koulutusta).
1.5.9.2.1. Peruskoulutus
Kela voi myöntää peruskoulutuksen, jos sellainen yleissivistävä koulutus on edellytyksenä
suunnitellulle ammatilliselle koulutukselle tai lisää olennaisesti vajaakuntoisen asiakkaan
mahdollisuuksia sairauden kannalta sopivaan koulutukseen. Peruskoulutus on aina osa
ammatillisen koulutuksen kokonaissuunnitelmaa.
Peruskoulutuksena tuetaan opiskelua lukiossa, kansanopistossa sekä tarvittaessa peruskouluiän
ylittäneen peruskouluopintoja.
35
Peruskoulu
Peruskoulun voi suorittaa eräissä lukioissa, kansalais- ja työväenopistoissa, joissakin
kansanopistoissa ja etäopistoissa sekä opiskelemalla yksityisesti. Hakemukseen tulee liittää
peruskoulun suorittamisen suunnitelma, kustannusarvio ja tiedot opettajan/opettajien pätevyydestä
sekä peruskoulun jälkeinen ammatillisen koulutuksen suunnitelma.
Kansanopistot
Kansanopistoissa annetaan yleissivistävää(vapaatavoitteinen koulutus) ja eri ammattien perusteita
käsittelevää eli ns. ammattisivistävää opetusta. Yleissivistäviä linjoja ovat myös peruskoulu- ja
lukiolinjat.
Kansanopisto-opintoja tuetaan yleissivistävillä, ammattisivistävillä sekä peruskoulu- ja lukiolinjoilla,
kun tavoitteena on pohjakoulutuksen parantaminen tai täydentäminen tai muu kokonaistilanteen
takia tarpeellinen esivalmennus sopivaan ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi tai
valmentaminen työhön yleisille työmarkkinoille tai työhön, josta kuntoutuja saa olennaista
lisäansiota eläkkeeseensä.
Esimerkiksi kehitysvammaisille henkilöille voi kansanopiston erityislinjan tai muun sopivan linjan
suorittaminen olla tarpeen ammatilliseen koulutukseen tai työhön valmentamiseksi. Monissa
kansanopistoissa on kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettuja erityislinjoja.
Kansanopistoja, jotka ovat erikoistuneet tiettyjen vammaisryhmien opetukseen:
• Kuurojen kansanopisto kuulovammaisille opiskelijoille
• Luovin kansanopisto hengityselinsairaille opiskelijoille
• Lehtimäen opisto kehitysvammaisille sekä CP- ja liikuntavammaisille opiskelijoille.
Useimpien yleis- ja ammatillissivistävien opintolinjojen kesto on yksi lukuvuosi, mutta
perusoppijakso voi olla lyhyempikin. Eräillä linjoilla saattaa olla toinen ja joskus perustellusta
syystä useampikin jatkovuosi. Jatkovuosia voidaan myöntää esimerkiksi silloin, jos niitä pidetään
kuntoutujan tilanteen ja jatkosuunnitelmien kannalta tarpeellisina.
Lukio
Lukio-opiskelua voidaan tukea kuntoutussuunnitelman osana silloin, kun suunnitellun ammatillisen
koulutuksen pääsyvaatimukset edellyttävät lukion suorittamista tai olennaisesti lisäävät
vajaakuntoisen asiakkaan mahdollisuuksia terveydentilan kannalta sopiviin ammatillisiin jatkoopintoihin.
Apuna arviointityössä toimii laadittu kuntoutussuunnitelma ja B-lausunto.
Kuntoutussuunnitelmassa on hyvä olla hoitavan lääkärin arvio tavoiteammatin sopivuudesta
terveydentilalle. Kuntoutussuunnitelman perusteella arvioidaan mm. seuraavia asioita:
• ovatko lukio-opinnot edellytyksenä asiakkaan jatkosuunnitelmille,
• onko lukion myöntäminen oikea-aikaista ottaen huomioon asiakkaan terveydentila,
• onko asiakkaan suunnitelma realistinen toteuttaa, esim. onko opinnoista suoriutuminen
mahdollista ottaen huomioon asiakkaan kognitiivinen kapasiteetti ja työelämätavoitteen
realistisuus.
Kuntoutuspäätös tehdään lukio-opintojen ajalle.
36
1.5.9.2.2. Ammatillinen koulutus
Koulutuksen järjestäminen
Valmentava koulutus
Ammatilliset erityisoppilaitokset
Kansanopistojen
ammatilliset linjat
Yksityiset oppilaitokset
Aikuiskoulutuskeskukset
Yliopistot ja korkeakoulut
Muu koulutus
Koulutuksen toteuttamistapoja
Ammatillinen koulutus on tutkintotavoitteista, ammatillisen osaamisen kannalta tarpeellista
lisäkoulutusta tai ammatilliseen koulutukseen tai itsenäiseen elämään ja työhön valmentavaa
koulutusta. Henkilökohtaisen suunnitelman mukaan kuntoutuja voi suorittaa vain osan tutkinnosta,
jos sen perusteella on mahdollista työllistyä.
Kelan tukema ammatillinen koulutus voi olla perus- (ensimmäistä), uudelleen-, jatko- ja
täydennyskoulutusta. Pääsääntöisesti tuettavan koulutuksen tulee olla maksutonta. Koulutusta
voidaan tietyin edellytyksen tukea myös maksullisissa oppilaitoksissa, katso tämän luvun kohdat
Yksityiset oppilaitokset ja Aikuiskoulutuskeskukset.
Koulutuksen järjestäminen
Ammatillista koulutusta järjestetään:
•
•
•
•
•
•
yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa
ammatillisissa erityisoppilaitoksissa
kansanopistojen ammatillisilla linjoilla
ammattikorkeakouluissa
yliopistoissa ja korkeakouluissa.
Ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta (toisen asteen koulutus) voidaan järjestää myös
aikuiskoulutuksena, ammatillisena lisäkoulutuksena, korkea-asteen koulutuksena tai valmentavana
koulutuksena.
Aikuiskoulutuksena järjestetään ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Ammatillinen lisäkoulutus
suunnitellaan työelämän tarpeiden mukaan yleensä jo työkokemusta omaaville henkilöille. Se voi
olla esimerkiksi ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavaa koulutusta. Nämä tutkinnot
edellyttävät perustutkintoa syvällisempää ammatinhallintaa, joten niiden suorittaminen antaa
vajaakuntoiselle asiakkaalle paremmat mahdollisuudet työllistyä. Aikuiskoulutuksessa tutkinnot
suoritetaan yleensä näyttökokeella, joita järjestetään koulutuksen aikana tai erikseen.
Koulutus em. oppilaitoksissa on julkisen valvonnan alaista ja maksutonta koulutusta.
Aikuiskoulutuksena järjestettävät lyhytkurssit saattavat olla maksullisia. Ammatillisen
lisäkoulutuksen ostavat lääninhallitukset, kun koulutus tapahtuu kansanopistoissa,
ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa sekä yksityisissä oppilaitoksissa. Muutoin lisäkoulutus
kuuluu koulujen normaalin valtionavun piiriin. Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen
perus- ja lisäkoulutuksen linjoilla voidaan periä lukukausi tai oppilasmaksuja.Nuorten
koulutuksessa lukukausimaksuja voidaan periä yksityisopiskelijalta tai erityisestä syystä
ministeriön luvalla.
Lisäksi koulutusta järjestetään rajoitetusti yksityisissä oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa.
37
Valmentava koulutus
Ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi erillisenä koulutuksena voidaan järjestää opiskelijoille
ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään
valmentavaa koulutusta ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 3 §:n perusteella.
Valmentavan koulutuksen aloittaneella on mahdollisuus joustavasti siirtyä valmentavasta
koulutuksesta toiseen, jos valittu koulutus osoittautuu hänelle epätarkoituksenmukaiseksi.
Esimerkiksi jos opiskelija on aloittanut työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen,
mutta hänen tavoitteenaan kuitenkin olisi tutkintotavoitteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen
siirtyminen, opiskelijan tulisi voida mahdollisimman joustavasti siirtyä ammatilliseen
peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen. Siirtyminen voi tapahtua myös toisinpäin.
Kela voi tukea valmentavaa koulutusta ammatillisena kuntoutuksena, jos se on
työelämätavoitteista. Työelämätavoitteen arvioidaan täyttyvän esimerkiksi silloin, kun opiskelijalla
on tavoitteena siirtyä osa-aikaiseen palkkatyöhön ja saada olennaisia lisäansioita eläkkeensä
lisäksi.
Opetushallituksen ohjeiden mukaan se voi olla:
1. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA)
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle
valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan
edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksella on tiivis yhteys työelämään
ja koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon
osia. Lisäksi koulutusta järjestettäessä toimitaan yhteistyössä sidosryhmien kuten
työpajatoimijoiden, sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä myös perusopetuksen järjestäjien
kanssa. Oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen sisältyy ko. valmentavaan koulutukseen.
Kohderyhmään kuuluvat:
• ensisijaisesti perusopetuksen päättäneet nuoret, jotka ovat vailla toisen asteen tutkintoa
• eri syistä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole löytäneet itselleen sopivaa
koulutuspaikkaa
• myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi
• maahanmuuttajat sekä ammattialaa vaihtavat tai uudelleen kouluttautuvat, joiden
opiskeluvalmiuksissa on puutteita. Koulutukseen tulevien maahanmuuttajien tai
maahanmuuttajataustaisten kielitaidon tulisi olla suomen tai ruotsin kielessä kielitaidon tasojen
kuvausasteikolla A2.2 (kts. linkki)
Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja suoritusaika on vähintään yksi vuosi ja enintään
kolme vuotta. Ko. valmentavan koulutuksen sisällöstä enemmän Opetushallituksen koulutuksen
perusteissa (Määräys 5/011/2015).
2. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)
Tämä koulutus on tarkoitettu erityistä ja laajaa tukea tarvitseville opiskelijoille. Koulutuksen
tavoitteena ei pääsääntöisesti ole ammatilliseen koulutukseen siirtyminen. Opiskelijan
jatkosuunnitelmaan voi kuitenkin sisältyä esimerkiksi ammatillisten perustutkintojen yksittäisten
tutkinnon osien tai ammattitaitovaatimusten suorittaminen. Sen tavoitteena on antaa sairauden
tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden
ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutus toteutetaan kokonaisuudessaan
eritysopetuksena. Sen avulla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen,
itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita
tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä opiskelijan lähiverkoston ja kuntoutuspalveluiden tuottajien
38
kanssa. Koulutus on osa kokonaiskuntoutusta, jota toteutetaan moniammatillisesti ja monialaisesti
eri tahojen kanssa.
Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja suoritusaika on vähintään yksi vuosi ja enintään
kolme vuotta. Ko. valmentavan koulutuksen sisällöstä enemmän Opetushallituksen koulutuksen
perusteissa (Määräys 6/011/2015).
Ammatilliset erityisoppilaitokset
Ammatilliset erityisoppilaitokset on ensisijaisesti tarkoitettu vajaakuntoisille opiskelijoille.
Niiden tehtävänä on myös kuntoutuksen edistäminen ja ne toimivat usein oman erikoisalansa
resurssikeskuksina antaen palveluja muillekin kouluille. Kuntoutusta varten niissä on erityistä
oppilashuoltohenkilökuntaa.
Ammatillisia erityisoppilaitoksia ovat
• Aitoon koulutuskeskus (Pälkäne, Tampere, Nokia)
• Ammattiopisto Luovi (Alavus, Helsinki, Imatra, Kajaani, Kemi, Kempele, Kokkola, Kuopio,
Liminka, Liperi, Muhos, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere)
• Bovallius-ammattiopisto (Jyväskylä, Jämsä, Laitila, Mikkeli, Pieksämäki, Salo, Savonlinna,
Turku, Äänekoski)
• Validia ammattiopisto (Järvenpää)
• Keskuspuiston ammattiopisto (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Porvoo, Lohja, Hyvinkää)
• Kiipulan ammattiopisto (Janakkala, Hämeenlinna, Riihimäki, Hyvinkää, Tampere, Lahti,
Vantaa, Espoo, Kouvola, Forssa)
• Yrkesträningsskolan Optima (Uusikaarlepyy, Pietarsaari, Parainen, Vaasa, Raasepori,
Porvoo, Helsinki).
Ruotsinkielisille kuuroille voidaan koulutusta järjestää myös Ruotsissa: Gymnasieskolan i Örebro.
Opetuksen ostaa opetushallinto.
Kansanopistojen ammatilliset linjat
Eräissä kansanopistoissa annetaan ammatillista koulutusta, joka vastaa koulutusta ammatillisissa
oppilaitoksissa.
Kansanopistossa on mahdollista suorittaa ammatillisia perustutkintoja,
ammattikorkeakoulututkintoja ja ammattitutkintoja.
Yksityiset oppilaitokset
Yksityisissä oppilaitoksissa, joissa tapahtuva koulutus on kokonaan maksullista, voidaan
koulutusta tukea poikkeuksellisesti, jos
• kyseistä koulutusta ei ole muualla tarjolla
• se on kuntoutujan kokonaistilanteen kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto, esim.
koulutuksen kesto ja opetusmuoto huomioon ottaen
• se on pätevää
• se antaa realistiset työllistymismahdollisuudet.
Koulutuksen pätevyyttä ja työllistymismahdollisuuksia selvitetään koulujen toimintakertomusten,
opetussuunnitelmien, opettajien pätevyyden ja valmistuneiden työhönsijoittumistietojen perusteella
sekä alan työnantajilta.
39
Aikuiskoulutuskeskukset
Aikuiskoulutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta voidaan tehdä kuntoutuspäätös, kun
kyseessä on
• omaehtoinen aikuiskoulutus, johon oppilaitos saa valtionapua (opiskelijalta peritään
oppilasmaksuna osa opetuksen kustannuksista).
• Kiipulan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa annettava koulutus (ainoa vajaakuntoisille
tarkoitettu aikuiskoulutuskeskus).
• maksullinen koulutus, jos koulutukseen on erityiset perusteet.
Yliopistot ja korkeakoulut
Opiskelua yliopistossa, korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa tuetaan, kun opiskelun
tavoitteena on korkeakoulututkinnon tai ammattitutkinnon suorittaminen. Yksittäisen arvosanan
suorittamista yliopistossa tuetaan poikkeuksellisesti muuna koulutuksena vain, jos sen
suorittaminen on selkeä ja välttämätön osa ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa.
Kesäyliopistossa tuetaan sellaisia opintoja, jotka liittyvät Kelan kuntoutuslain perusteella tehtyyn
koulutuspäätökseen yliopistokoulutuksesta tms. Tällöin edellytetään, että opiskelija suorittaa
kesäyliopistossa sellaisen opintoihinsa kuuluvat arvosanan, kurssin tms., joka hänen muutoin
pitäisi suorittaa varsinaisen lukuvuoden aikana. Lisäksi voidaan tukea kesällä tapahtuvaa
opetussuunnitelmaan liittyvää opiskelua, jonka suorittamisaika voidaan määritellä esimerkiksi
opintoviikkoina ja jonka suorittamisesta saadaan selvitys. Vastaavasti voidaan tukea opinnäytetyön
tekemistä, mikä edellyttää myös selvitystä esimerkiksi opinnäytetyön ohjaajalta.
Muu koulutus
Koulutussuunnitelmaan liittyen voidaan tukea muutakin kuin em. oppilaitoksissa toteutettavaa
koulutusta kuten koulutusta etäopistoissa tai yksityisen henkilön tai laitoksen antamaa koulutusta/
ohjausta.
Kuntoutushakemuksessa tulee olla selvitys koulutuksen sisällöstä, aikatauluista, kustannuksista
ja opetuksen antajasta, kun on esimerkiksi kyse yksityisopetuksesta. Opiskelua seurataan mm.
maksamalla kustannukset osasuorituksina opintojen etenemisen perusteella.
Koulutuksen toteuttamistapoja
Opiskelu voi tapahtua normaalin päiväopiskelun lisäksi iltalinjoilla, yksityisoppilaana tai
monimuoto-opiskeluna.
Monimuoto-opiskelu on yhdistelmä koulun ohjaamaa etäopiskelua ja koulussa tapahtuvia
lähiopetusjaksoja.
1.5.9.2.3. Opiskelu ulkomailla
Kuntoutuksesta ulkomailla säädetään Kelan kuntoutuslain 16 §:ssä. Opiskelijan oikeus saada
korvausta koulutuksesta ulkomailla edellyttää, että ammatillisena kuntoutuksena annettu koulutus
vastaa Kelan kuntoutuslaissa määriteltyjä kuntoutuksen sisällölle ja laajuudelle asetettuja
vaatimuksia ja että se Suomessa annettuna olisi kuulunut Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin.
Sisällöllisenä vaatimuksena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että koulutusta annetaan sellaisella
kielellä, jonka opiskelija hallitsee, jolloin koulutusta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja
opiskelijalle soveltuvana. Lisäksi jos opiskelu tapahtuu muualla kuin EU:n jäsenvaltiossa tai EY-
40
lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa, sitä voidaan tukea vain, jos vastaavaa koulutusta ei ole ollut
saatavilla Suomessa tai sen korvaamiseen on olemassa muu erityinen syy. EY:n lainsäädäntöä
soveltavia valtioita ovat ETA-maat Islanti, Liechtenstein, Norja sekä lisäksi Sveitsi.
Opiskelijalla tulee olla Kelan antama kuntoutuspäätös, jotta hän voi saada korvausta opiskelustaan
ulkomailla. Ulkomailla saadun koulutuksen kustannuksista maksetaan korvausta enintään se
määrä, joka olisi korvattu, jos kuntoutusta olisi annettu Suomessa. Jos opiskelija on jo saanut
ulkomailta korvausta opiskelusta aiheutuneista kustannuksista, hänelle voidaan maksaa korvausta
Kelan kuntoutuslain perusteella vain siltä osin kuin kustannukset ylittävät jo saadun korvauksen.
Opiskelijan ulkomailla ja ulkomaille tekemistä matkoista aiheutuneita kustannuksia ei korvata.
Jos kotimaassa tapahtuvaan opiskeluun liittyy opintoja korvaava opiskelujakso/työharjoittelujakso
ulkomailla, esimerkiksi kieliharjoittelu, voidaan opiskelua tukea myös tältä ajalta ilman eri päätöstä.
Katso KV-säännökset
1.5.9.2.4. Koulutusaika
Koulutusta tuetaan sen ajan, minkä opetussuunnitelman mukaiseen tutkintoon tähtäävät
opinnot kestävät. Mikäli opiskelijalla on henkilökohtainen opetussuunnitelma, merkitsee se usein
opiskeluajan pitenemistä.
Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen kesto on yleensä 1-3 lukuvuotta. Ammatilliseen
koulutukseen valmentavien opintojen laajuus on 20–80 opintoviikkoa ja työhön ja itsenäiseen
elämään valmentavien opintojen laajuus on 40–120 opintoviikkoa. Yhden lukuvuoden opiskelu
vastaa yleensä 40 opintoviikon suorituksia.
Toisen asteen ammatilliset opinnot (= ammatilliset perustutkinnot) kestävät 2–3 lukuvuotta ja
niiden laajuus on 80–120 opintoviikkoa. Toisen asteen 3 vuotta kestäviin opintoihin sisältyy aina
vähintään puolen vuoden työssäoppimisen jakso. Se toteutuu alan työpaikoilla joko yhtäjaksoisena
tai lyhempinä jaksoina.
Korkea-asteen ammattikorkeakoulututkinnot kestävät alasta riippuen 3,5–4,5 lukuvuotta ja
ovat laajuudeltaan 180, 210 tai 240 opintopistettä. Yhden lukuvuoden opinnot vastaavat 60
opintopistettä.
Yliopisto- ja korkeakouluopinnot ovat korkea-asteen koulutusta ja niiden kesto on keskimäärin 5–6
lukuvuotta. Opinnot ovat laajuudeltaan 180, 210 tai 240 opintopistettä.
Yliopistotutkinnot ovat syksystä 2005 alkaen kaksiportaisia, jolloin ensin suoritetaan alempi
korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto) ja sen jälkeen vasta ylempi korkeakoulututkinto
(maisterin tutkinto). Poikkeuksena ovat lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinnot, joissa
välitutkintoa ei ole. Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan yleensä 180 opintopistettä (3
vuotta). Ylempi korkeakoulututkinto on yleensä 120 opintopisteen laajuinen (2,5 vuotta).
Hyväksilukeminen
Aikaisemmat perusopinnot tai ammatilliset opinnot voidaan lukea hyväksi seuraavan asteen
koulutuksessa. Esimerkiksi kaikkien tutkintojen kesken voidaan hyväksilukea yhteiset opinnot,
vapaasti valittavat opinnot ja vastaavan sisältöiset ammatilliset opinnot. Hyväksilukemisesta
päättävät tarkemmin kouluviranomaiset. Hyväksilukeminen lyhentää opiskeluaikaa, joten tämä
on huomioitava kuntoutuspäätöksen ajassa. Opiskelijaa onkin pyydettävä ilmoittamaan Kelan
toimistoon mahdollisesta hyväksilukemisesta.
41
Päätös
Jokaisesta tutkinnosta tehdään päätös erikseen. Jos tutkinto on osa hyväksytyn ammatillisen
koulutussuunnitelman tarkoittamasta koulutuskokonaisuudesta, mainitaan päätöksessä myös
tavoitteena oleva tutkinto. Nykyisessä koulutusrakenteessa esimerkiksi ammatillisen korkeaasteen koulutukseen pääsyn edellytys on, että ensin on suoritettu ammatillinen perustutkinto tai
lukio. Ammatillisen koulutuksen suunnitelma on siis välttämätön erityisesti silloin, kun tavoitteena
oleva ammatillinen koulutus koostuu monista tutkinnoista. Yksilökohtaisen harkinnan perusteella
ratkaistaan, mikä suunnitelma on tarkoituksenmukainen ja riittävä sairauden kannalta sopivan
ammatin saamiseksi.
Opintojen viivästyminen
Jos opintojen viivästyminen johtuu opiskelijan sairaudesta tai vammasta tai muusta erittäin
pätevästä syystä, voidaan koulutuspäätöksen aikaa jatkaa niin, että tavoite voidaan saavuttaa.
Soveltuvin osin voidaan noudattaa opintotukilain mukaisesta opintotuesta annettuja ohjeita
opintojen viivästymisestä.
Lue lisää opintotuesta
Jos Kelan ammatillisena kuntoutuksena myönnetyt opinnot eivät opiskelijan sairaudesta tai
vammasta johtuvasta syystä etene lainkaan eikä koulutuspäätöksen jatkamista voida pitää
tarkoituksenmukaisena, voidaan koulutuspäätös joutua lakkauttamaan. Jos kuntoutusrahan
maksaminen on perustunut kuntoutuspäätökseen, niin kuntoutusraha lakkautetaan samasta
ajankohdasta lukien. Kun koulutuspäätös joudutaan lakkauttamaan, on selvitettävä voiko opiskelija
saada sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahan saaminen edellyttää, että opiskelija on kykenemätön
opiskelemaan. Päätoiminen opiskelija voi kuitenkin toipumisvaiheessa opiskella vähäisessä
määrin sairauspäivärahakaudellaan. Vähäinen määrä tarkoittaa 40 % lukukauden tai lukuvuoden
ohjeellisesta tavoitteesta.
Keskustele sairauspäivärahalle siirtymisestä sairauspäivärahakäsittelijän kanssa ja ohjaa
asiakasta tarvittaessa hakemaan sairauspäivärahaa. Jos oikeutta sairauspäivärahaan on tarpeen
selvittää tarkemmin ennen asiakkaan ohjaamista, luo OIWA:ssa sairauspäivärahaetuuteen
Toimeksianto -työ ja valitse työn tarkenteeksi Selvitettävä asia. Työhön voi liittää sen asiakirjan,
josta tarve sairauspäivärahakaudelle siirtymiselle käy ilmi ja/tai työn kommenttiin voi kirjoittaa
lyhyen kuvauksen siitä, miksi työ on luotu. Sairauspäivärahakäsittelijä ottaa työn käsittelyyn
sovitusti.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005) §, SVL 1224/2004 8 luku 4 a §)
Lue lisää sairauspäivärahasta
1.5.9.3. Hakeminen
Opiskelija vastaa itse opiskelupaikan hankkimisesta. Ammatillisena kuntoutuksena tuettavaa
koulutusta voidaan myöntää sen jälkeen, kun opiskelija on hyväksytty koulutukseen ja hänellä on
lääkärintodistus koulutustarpeesta ja koulutuksen soveltuvuudesta.
Ammatillista koulutusta koskevaan hakemukseen tulee liittää oppilaitoksen antama tieto
koulutukseen hyväksymisestä sekä koulu- ja työtodistukset.
42
1.5.9.4. Seuranta
Koulutuksen tukeminen edellyttää opintojen etenemistä opintosuunnitelman mukaisesti.
Opintosuunnitelma on joko koulussa laadittu tai opiskelijan laatima henkilökohtainen suunnitelma
opintojen suorittamisesta. Toisen asteen opiskelijat toimittavat opintosuunnitelman opintojen
alkaessa Kelaan. Yliopisto-, korkeakoulu- ja AMK-opiskelijat toimittavat Kelaan kunkin lukuvuoden
alkaessa opintosuunnitelman, jossa on eritelty kyseiseen tutkintoon liittyvät opinnot ja muut
opinnot. Erittelyn avulla voidaan seurata niiden opintojen edistymistä, johon ammatillinen
kuntoutus on myönnetty.
Opintojen edistymisen lisäksi seurataan terveydentilaa ja opiskelussa mahdollisesti eteen tulevia
ongelmia. Tarvittaessa opiskelijaan otetaan yhteys ja selvitetään, miksi opinnot eivät etene.
Kokonaistilannetta arvioidaan yhdessä opiskelijan ja mahdollisesti oppilaitoksen edustajan ja/tai
hoitavan tahon kanssa. Kokonaisarvion perusteella voidaan esim. tiivistää opintojen seurantaa tai
harkita muiden tukimuotojen tai palvelujen käyttöä.
Läsnäolotodistukset
Kunkin lukukauden alkaessa on opiskelijan esitettävä oppilaitoksen antama läsnäolotodistus
opiskelun aloittamisesta tai jatkumisesta. Yliopisto-, korkeakoulu- ja AMK-opiskelijat toimittavat
läsnäolotodistuksen kunkin lukuvuoden alussa.
Opintojen edistyminen
Opintojen edistymistä seurataan todistusten, opintokorttien tai muiden selvitysten avulla.
Toisen asteen opiskelijat toimittavat kopion opintokortista- tai kirjasta tai opintorekisteriotteesta
kunkin lukukauden päätyttyä, viimeistään seuraavan lukukauden alkuun mennessä.
Yliopisto-, korkeakoulu- ja AMK-opiskelijat toimittavat kopion opintokortista- tai kirjasta tai
opintorekisteriotteesta kunkin lukuvuoden päätyttyä tai viimeistään seuraavan lukuvuoden alkuun
mennessä. Jos katsotaan perustelluksi, pyydetään selvitystä useamminkin. Koulujen kanssa
voidaan sopia selvityksen muodosta tms.
Todistuksia ei uudessa ammatillisen koulutuksen järjestelmässä kirjoiteta opiskelun kestäessä.
Arvioinnin kohteena ovat opintokokonaisuudet eli modulit, joita on sekä pakollisia, valinnaisia että
vapaaehtoisia ja jotka ovat laajuudeltaan vaihtelevia. Arvosanat (1–5) opintokokonaisuuksista
kirjataan opintokortteihin. Tutkintotodistuksen saamiseksi vaaditaan, että opiskelija on saanut
koulutukseen kuuluvista opintokokonaisuuksista vähintään arvosanan tyydyttävä. Jollei
opiskelija ole saavuttanut vähintään tyydyttävää arvosanaa esimerkiksi vapaaehtoisesta
opintokokonaisuudesta, tehdään tutkintotodistukseen vain merkintä osallistumisesta.
Tuloksellisuuden seuranta
Koulutuksen päätyttyä asiakkaalta pyydetään kopio päättötodistuksesta tai tutkintotodistuksesta,
mikäli hän ei ole sitä toimittanut (KUL15). Koulutuksen tuloksellisuutta seurataan keskitetysti
lähetettävällä kyselylomakkeella (KUJ02) kuuden kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä.
Katso myös Ammatillisen kuntoutuksen toteutumisen seuranta.
1.5.10. Apuvälineet
Kela voi ammatillisena kuntoutuksena järjestää ja korvata asiakkaalle sairauden, vian tai vamman
vuoksi tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet työelämään tähtäävästä opiskelusta tai työstä
43
selviytymiseksi. Edellytyksenä on, että asiakas saa työstä toimeentulonsa tai olennaista lisäansiota
eläkkeeseensä.
Apuvälineitä järjestävät Kelan lisäksi myös muut tahot. Katso lisätietoja THL:n sivuilta
Apuvälineen myöntäminen edellyttää, että
• asiakas ei sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan takia suoriudu opiskelusta tai
työstä ilman haettavaa apuvälinettä tai suoriutuminen ilman apuvälinettä on kohtuuttoman
vaikeaa tai rasittavaa
• apuväline on yksilöllisesti suunniteltu ja tekniseltä tasoltaan vaativa ja siten kallis
• tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien säilyttäminen ja parantaminen eli työelämä.
1.5.10.1.1. Lääketieteellinen peruste
Apuvälineen myöntämisen edellytyksenä on, että asiakkaalla on vaativa sairaus tai vamma, jonka
takia opiskelun tai työn tekeminen ilman apuvälinettä ei ole mahdollista tai se on kohtuuttoman
vaikeaa tai rasittavaa. Arviossa selvitetään, aiheuttaako sairaus tai vamma sellaista huomattavaa
haittaa opiskelulle tai työn tekemiselle, jota apuvälineellä voidaan poistaa. Arviossa otetaan
huomioon lääketieteellisten seikkojen lisäksi opiskelun tai työn laatu, vaatimukset ja olosuhteet.
Esimerkkinä sairauksista, jotka aiheuttavat yleensä työ- ja opiskelukyvylle huomattavia rajoituksia,
ovat sokeus sekä vaikea näkövammaisuus, aivohalvauksen jälkitila, CP-oireyhtymä, lihassairaus,
reuma ja kuulovamma.
Apuvälinetarpeen tulee ilmetä niissä toiminnoissa, jotka ovat opiskelussa tai työssä
suoriutumisessa olennaisia. Esimerkiksi tietokone voidaan myöntää apuvälineeksi silloin, kun
kirjoittaminen on olennainen osa opiskelua tai työtä ja siinä on merkittäviä ongelmia käsien
fyysisten tai aivotoiminnan aiheuttamien rajoitusten vuoksi.
Apuväline voidaan myöntää myös silloin, kun sairaus tai vamma välillisesti vaikeuttaa opiskelua
tai työtä. Esimerkiksi tietokone voidaan myöntää apuvälineeksi opintoihin, joissa sen käyttö on
keskeistä, kun liikuntavammaisuus estää tai oleellisesti vaikeuttaa koulun tietokoneen käyttöä.
Tai esimerkiksi tilanteessa, jossa sairaus tai vamma rajoittaa työssä käyntiä kodin ulkopuolella
ja työnantaja antaa mahdollisuuden tehdä työtä kotona, voidaan työn edellyttämät apuvälineet
myöntää, jos työnantaja ei voi niitä hankkia.
1.5.10.1.2. Apuvälineiden kalleus ja vaativuus
Kalliita ja vaativia apuvälineitä ovat yksilölliset, sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan
vuoksi hankittavat, erityistä teknistä tasoa edellyttävät apuvälineet. Apuvälineet tai apuvälineiksi
soveltuvat tekniset laitteet ovat yleensä kalliita. Apuvälineen/laitteen hinta ei kuitenkaan ratkaise
sitä, voidaanko laite myöntää apuvälineenä.
Apuväline voi olla
• standardivalmisteinen laite (esim. kannettava tietokone) kun sen tarve perustuu sairauteen tai
vammaan ja se on yksilöllisesti perusteltu
44
• tietylle vammaryhmälle suunniteltu laite (esim. lukutelevisio)
• standardivalmisteen ja tietylle vammaryhmälle suunnitellun laitteen kokonaisuus (esim.
pistenäytöllä varustettu tietokone).
Työnantaja on velvollinen hankkimaan työntekijöilleen normaalit työvälineet. Laitetta ei voi
hankkia apuvälineeksi, jos kyseinen laite on muilla työntekijöillä työvälineenä. Jos työnantaja
on hankkinut perustyövälineen, voidaan sairauden tai vamman vuoksi tarvittavat vaativat ja
kalliit lisälaitteet myöntää apuvälineenä. Silloin kun vain yksittäisten osien myöntäminen ei
ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi apuvälineisiin liittyvistä teknisistä syistä, myönnetään
laitekokonaisuus.
Lähtökohtana on, että matkapuhelinta ei myönnetä Kelan ammatillisen kuntoutuksen
apuvälineenä, kun sen tarkoituksena on toimia kommunikoinnin apuvälineenä. Voi kuitenkin
olla tilanteita, missä työnantaja on kokonaan siirtynyt älypuhelimien käyttöön tai työntekijä
muutoin tarvitsee työnantajan hankkiman älypuhelimen. Jos näkövammainen ei pysty käyttämään
työnantajan hankkimaa älypuhelinta eikä työnantajalla ole tarjolla vaihtoehtona näkövammaiselle
työntekijälle soveltuvaa puhelinta, jossa on hänen tarvitsemansa apuohjelmat valmiina, voidaan
älypuhelin asiakkaalle myöntää. Älypuhelimet voivat sisältää apuohjelmia, joita näkövammainen
tarvitsee työssään, jolloin näitä apuohjelmia ei tarvitse hankkia erikseen. Tilanne arvioidaan
aina tapauskohtaisesti. Merkitystä ei ole sillä, onko henkilö työntekijä, itsenäinen yrittäjä vai
ammatinharjoittaja.
Apuvälineen tulee olla hakijan käyttötarkoitukseen mahdollisimman sopiva. Jos esimerkiksi
tietokonelaitteistoa tarvitaan sekä koulussa että kotona, kannettava malli on yleensä
tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Lisäksi on otettava huomioon, että tietotekniikan kehitys on
nopeaa. Apuvälineeksi on yleensä perusteltua hankkia mahdollisimman uutta tekniikkaa, jolloin
turvataan laitteiden toimivuus ja kapasiteetti mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Laitteiden
uusimiselle ei kuitenkaan ole perusteena se, että on kehitetty parempia laitteita. Vaihtotarpeen
tulee perustua siihen, että entiset laitteet eivät enää toimi siinä työssä tai opiskelussa, jonka
mahdollistamiseksi ne on myönnetty tai uusimisella on muu erityinen syy.
Tablettitietokone voidaan myöntää poikkeuksellisesti, jos se on asiakkaan terveydentilan,
toimintakyvyn ja oppimistilanteiden vuoksi tarpeen. Ensisijaisesti arvioidaan kuitenkin tavallisen
tietokoneen tarkoituksenmukaisuus opiskelussa.
Näkövammaisen asiakkaan tilanteessa tablettitietokonetta ei yleensä myönnetä ammatillisen
kuntoutuksen apuvälineenä, koska se on ominaisuuksiltaan suppeampi suhteessa kannettavaan
tietokoneeseen. Tablettiin ei ole juuri saatavilla varsinaisia apuohjelmia tai tableteissa on rajallinen
lisälaitteiden laajennettavuus ja siten alhaisempi kapasiteetti.
Tabletin myöntäminen apuvälineenä edellyttää sekä lääketieteellisiä että oppimistilanteisiin liittyviä
perusteita. Tabletin myöntäminen perustuu aina yksittäistapausta koskevaan arvioon. Arviossa on
otettava huomioon se, että tabletin täytyy ns. yhden koneen periaatteen mukaisesti riittää ainoana
tietokoneena myös lähitulevaisuudessa.
Koska tabletin myöntäminen on poikkeuksellista, tabletin myöntäminen edellyttää
yksittäistapauksessa harkintaa. Tabletin sopivuuden arvioimiseksi voidaan pyytää asiantuntijan
apuvälinelausunto asiasta. Apuvälinelausunnossa tulisi käydä ilmi se, miksi tabletti vastaa
asiakkaan apuvälinetarvetta paremmin kuin kannettava tietokone. Tämä edellyttää sitä, että
testataan sekä tabletin että kannettavan tietokoneen käyttämistä, jotta löydetään asiakkaan
tarpeeseen sopivin apuväline. Lausunnosta tulee ilmetä, miksi tabletti on sopivampi asiakkaan
tilanteessa. Lausunnon voisi antaa esimerkiksi oppilaitoksen opinto-ohjaaja tai erityisopettaja,
jolla on tietoteknistä osaamista ja edellytyksiä arvioida apuvälinetarvetta. Jos oppilaitoksella ei ole
tarvittavaa asiantuntijaa, voidaan asiakas ohjata apuvälinekartoitukseen palveluntuottajalle.
45
Tietokoneeseen myönnetään vammaisuuteen liittyvät ohjelmat (esim. suurennusohjelmat, tekstintunnistusohjelmat ja ruudunlukuohjelmat). Lisäksi myönnetään opiskelun tai työn kannalta
tarpeelliset perusohjelmat (esim. tekstinkäsittelyohjelma). Myös virustorjuntaohjelma myönnetään
perusohjelmana.
Kommunikaation, liikkumisen ja ympäristönhallintalaitteiden hankinnasta vastaa terveydenhuolto
tai sosiaalitoimi. Näitä ovat esimerkiksi kommunikaatio- ja liikkumisapuvälineet, jotka ovat tarpeen
jokapäiväisistä toiminnoista selviytymiseksi.
Lue lisää
Terveydenhuoltolaki 1326/2010
Kansanterveyslaki 66/1972
Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987
1.5.10.1.3. Apuvälinetarve opiskelussa
Apuvälineitä myönnetään opiskelusta selviytymiseksi, kun on kyse työelämään tähtäävästä
• ammatillisesta koulutuksesta.
• lukiosta tai peruskoulusta 7. luokka-asteelta alkaen.
Apuvälineiden myöntäminen ei edellytä Kelan koulutuspäätöstä. Apuvälineitä voidaan
myös myöntää mm. työvoimaviranomaisten järjestämässä tai muussa ammatillisessa
aikuiskoulutuksessa olevalle.
Apuväline voidaan myöntää jo siinä vaiheessa, kun asiakas on hakenut terveydentilansa kannalta
sopivaan koulutukseen ja hänellä on realistiset mahdollisuudet pyrkiä työelämään. Oppilaitoksen
hyväksymisilmoitusta ei edellytetä.
Pääsääntöisesti apuvälinettä ei voida myöntää koulutukseen, joka ei ole hakijan terveydentilan
kannalta sopiva. Pääsäännöstä poiketen apuväline voidaan kuitenkin myöntää, jos kysymyksessä
on laajat työllistymismahdollisuudet antava koulutus, joka mahdollistaa työn teon myös sellaisissa
töissä, joissa sairauden, vian tai vamman aiheuttamat rajoitukset ovat vähäisiä.
Peruskoulun 7.–10. luokalla tai lukiossa opiskelevalta edellytetään suunnitelmaa ammatillisen
koulutuksen toteuttamisesta. Sen tavoitteena on selvittää nuoren realistiset mahdollisuudet pyrkiä
työelämään.
Toteuttamissuunnitelmasta tulee ilmetä:
• alustava suunnitelma ammatillisesta koulutuksesta ja ammatista sekä
työllistymismahdollisuuksista sekä
• arvio työelämävaihtoehdoista terveydentila huomioon ottaen.
Toteuttamissuunnitelma voi olla esimerkiksi asiakkaan tai asiakkaan yhdessä perheensä kanssa
laatima suunnitelma. Suunnitelman tekijänä voi olla myös koulu, terveydenhuolto tms. Jos asiakas
on jo toimittanut Kelaan nuoren kuntoutusrahaa varten KHOPS:in ja siitä ilmenevät riittävät tiedot,
ei erillistä toteuttamissuunnitelmaa edellytetä.
Jos työelämätavoite on realistinen ja perusteena on sairaus tai vamma (esim. näkövamma), jonka
haitat voidaan apuvälineellä selkeästi kompensoida, ei perusteellista suunnitelmaa tarvita.
Kela myöntää opiskelun apuvälineitä samoin edellytyksin peruskoulun 7.-10. luokalla opiskelevalle
sekä kunnan että valtion koulussa opiskelevalle. Opetuksen järjestäjä arvioi erityistä tukea
46
tarvitsevan oppilaan apuvälineiden tarpeellisuuden ja päättää oppilaalle myönnettävät erityiset
henkilökohtaiset apuvälineet opiskelun tueksi osana erityisen tuen päätöstä. Jos oppilaitos
on järjestänyt haetun apuvälineen muille oppilaille/opiskelijoille, Kela ei järjestä haettua
apuvälinettä. Jos oppilaitos on hankkinut oppilaalle perusopiskeluvälineen esimerkiksi kannettavan
tietokoneen, voi Kela myöntää sairauden tai vamman vuoksi tarvittavat vaativat ja kalliit lisälaitteet
ja ohjelmat.
Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen perusteella
apuvälineen hankinnasta peruskoulun 1.–6. luokka-asteella oleville sekä muille opiskelijoille silloin,
kun niitä ei voida myöntää Kelan kuntoutuslain perusteella.
Opetushallinto vastaa koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä.
Kuulovammaisen ensisijainen kuulon apuväline on kuulokoje. Jos kuulokojeesta ei ole
kuulovammaiselle oppilaalle riittävää apua, hänelle voidaan myöntää ammatillisena
kuntoutuksena FM-laite, joka mahdollistaa hänen osallistumisensa luokkahuonetyöskentelyyn
kuulovammasta huolimatta. Laite vahvistaa äänet ja poistaa hälyäänet. FM-laitteen hankinta
perustuu terveydenhuollon tekemään kokeiluun, joka tehdään koulussa tai opiskelupaikassa.
Kokeiluvaiheessa selvitetään, millaiset ovat FM-laitteen käyttötarpeet, soveltuvuus ja asiakkaan
motivaatio laitteen käyttöön. Kokeilu ratkaisee, mikä FM-laite toimii paremmin joidenkin
sisäkorvaistutteiden tai kuulokojeiden kanssa ja päinvastoin. Sama on oppilasmikrofoneissa,
kaiuttimissa ja ryhmämikrofoneissa. Mitään ylivoimaista merkkiä tai ominaisuutta ei ole. FMlaitteella on yleensä muutaman viikon kokeilujakso, jolloin varmistetaan laitteen toimivuus,
sopivuus ja käyttö. Vasta tämän jälkeen laitetta suositellaan kuulovammaiselle.
Lähtökohtana on, että normaalissa luokkahuoneympäristössä tapahtuvaan työskentelyyn riittää
kuulon apuvälineeksi perus FM-laite; laitteistoon kuuluu lähetin (opettajalla) ja vastaanotin
(oppilaalla). Oppilas kuuntelee kojeeseen liitetyn FM-vastaanottimen tai kaulasilmukan avulla.
Lähetin lähettää opettajan puheäänen suoraan oppilaan korviin ja poistaa melun, etäisyyden ja
kaikumisen aiheuttamat häiriöt, jotka voivat haitata kuulemista.
Jos oppilas ei pärjää perus FM-laite -kokonaisuudella, hän voi tarvita vaativamman kokonaisuuden
(esim. FM-laite erillisillä oppilasmikrofoneilla). Myös vaativamman apuvälinekokonaisuuden
sopivuus tulee aina perustua kokeiluun ja siitä saatuihin kokemuksiin. Kokeilusta laaditussa
lausunnossa tulee olla perustelut siitä, miksi oppilas tarvitsee vaativamman kokonaisuuden ja
määrätyt lisälaitteet. Vaativampaa kokonaisuutta ei yleensä myönnetä ensisijaisena ratkaisuna,
vaan ensin täytyy olla kokemusta perustason laitteista. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, jos
suositellaan samoja toimintoja sisältäviä laitteita.
Silloin kun kokonaisuutta täydennetään useilla lisälaitteilla (esim. oppilasmikrofoneilla tai
konferenssi –tason laitteilla), laitteiden pitää olla kokeiltu ja testattu koulussa tai opiskelupaikassa.
Kokeilussa kuntoutusohjaajan näkemys on tärkeä, mutta yhtä tärkeä on myös oppilaan oma
kokemus apuvälineestä sekä opettajan näkemys.
Kokeilussa ja laitteen testauksessa suositellaan huomioitavaksi seuraavia asioita:
• oppilaan istumapaikka , esim. eturivi
• luokan melutaso, oppilasmäärä ja akustiikka
• pedagogisen tuen mahdollisuudet oppitunnilla; esim. ohjeiden toistaminen, tekstin lukeminen,
koetehtävien lukeminen, koejärjestelyt, toisten oppilaiden vastausten toistaminen, selkeä
puhuminen jolloin oppilas näkee huulion seudun, tärkeiden asioiden kirjoittaminen taululle.
Kokeilusta laaditussa lausunnossa kuntoutusohjaajan näkemys on keskeinen. Lausunnosta tulee
myös ilmetä se, miksi oppilas ei pärjää enää perustason laitteella. Kun määrättyä laitteistoa on
47
terveydenhuollon toimesta kokeiltu/testattu oppilaalla ja siitä on tarpeelliset ja riittävät suositukset,
voidaan se selvitysten perusteella arvioida tarkoituksenmukaiseksi asiakkaalle.
Käytännöt kuulon apuvälineiden arvioinneissa vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin, joten yhteneväisiä
käytäntöjä ei Kelan taholta voi myöskään edellyttää.
Ammatillisen kuntoutuksen osalta puhutaan kalliista ja vaativista henkilökohtaisesta apuvälineestä.
Kalusteita, kuten säädettävää pöytää ja työtuolia ei pidetä kalliina ja vaativina henkilökohtaisena
apuvälineenä, vaan lähinnä ergonomiaa parantavina välineinä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos
haetaan ainoastaan pöytää ja/tai tuolia, niin Kela ei niitä kustanna. Sen sijaan, jos haetaan
muiden apuvälineiden (esim. näkövammaisen tietokone lisälaitteineen) lisäksi pöytää ja/tai tuolia
ja jos sairaus tai vamma niitä edellyttävät opiskeluista selviämiseksi, niin ne voidaan myöntää
ammatillisena kuntoutuksena kokonaisuuteen kuuluvina. Edellytyksenä on, että oppilaitos tai
terveydenhuolto ei niitä asiakkaalle kustanna. Tilanne arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Tällainen
tilanne voi olla esim. silloin, kun asiakas opiskelee sairautensa vuoksi pääasiassa kotoa käsin ja
istuminen on sairauden vuoksi vaikeaa.
Opiskeluun haetut työtuolit ja pöydät käsitellään aina ammatillisen kuntoutuksen hakemuksena.
1.5.10.1.4. Apuvälinetarve työssä
Apuväline voidaan myöntää työstä suoriutumiseksi, jos asiakas saa siitä pääasiallisen
toimeentulonsa tai olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläketuloihinsa. Olennaisina lisäansioina
voidaan pitää tulojen lisääntymistä n. ¼:lla. Tämä lisäansioiden edellytys koskee myös KEL 12.4
§:n mukaista eläkettä saavia.
Arviossa lisäansioita verrataan muihin mahdollisiin tuloihin ja eläkkeisiin. Lähtökohtaisesti
asiakkaan oma selvitys lisäansioiden määrästä riittää. Tarvittaessa asiakkaalta pyydetään
tarkempi erittely lisäansioista.
Toiminnan, johon apuväline myönnetään, tulee olla luonteeltaan varsinaista työtä.
Harrastusluonteiseen toimintaan apuvälineitä ei myönnetä.
Myös vanhuuseläkkeellä olevalla voidaan myöntää apuväline myöntöedellytysten täyttyessä.
Normaaliin tapaan arvioidaan esimerkiksi sitä, saako henkilö työstään olennaisia lisäansioita
eläkkeen lisäksi.
Apuvälinetarpeen tulee ilmetä niissä toiminnoissa, jotka ovat työssä suoriutumisessa olennaisia.
Esimerkiksi tietokone voidaan myöntää näkövammaiselle hierojalle/kuntohoitajalle apuvälineeksi,
jos työtehtäviin kuuluvat hieronnan lisäksi olennaisena osana välttämättömät kirjalliset työt.
Apuvälinettä myönnettäessä edellytetään, että asiakas tarvitsee tietokoneeseen vamman
vuoksi tarpeellisia sekä yksilöllisesti suunniteltuja lisälaitteita. Ilman tietokonetta kyseinen työ
olisi kohtuuttoman vaikeaa ja rasittavaa. Merkitystä ei ole sillä, onko näkövammainen hieroja/
kuntohoitaja itsenäinen yrittäjä tai ammatinharjoittaja.
Apuväline voidaan myöntää jo ennen työn alkamista, jos asiakkaan suunnitelma on
tarkoituksenmukainen ja todennäköisesti toteutumassa lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi
työelämään opiskelun jälkeen pyrkivälle vaikeasti näkövammaiselle asiakkaalle voidaan myöntää
apuväline, jos se on selkeästi työllistymisen edellytys. Pelkästään opintoihin liittyvän lopputyön
laatimiseksi ei apuvälinettä voida myöntää, ellei sen tarve jatkossa ole ilmeinen. Työelämään
pääsemiseksi tarpeellinen apuväline voidaan myöntää myös työkokeiluun, työhönvalmennukseen,
työharjoitteluun, lyhytaikaiseen työsuhteeseen tai työn kokeilemiseen eläkkeen lepäämään
jättämisen aikana.
Säädettävät työtuolit ja pöydät työhön
48
Apuvälineiden järjestäminen ammatillisena kuntoutuksena työhön edellyttää, että
• asiakas ei sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan takia suoriudu työstä ilman
haettavaa apuvälinettä tai suoriutuminen ilman apuvälinettä on kohtuuttoman vaikeaa tai
rasittavaa
• apuväline on yksilöllisesti suunniteltu ja tekniseltä tasoltaan vaativa ja siten kallis
• tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien säilyttäminen ja parantaminen eli työelämä.
Säädettävää työtuolia ja työpöytää ei pidetä kalliina ja vaativina henkilökohtaisina apuvälineinä,
vaan lähinnä ergonomiaa parantavina välineinä, joten niitä ei kustanneta työhön Kelan
ammatillisena kuntoutuksena.
1.5.10.2. Apuvälineiden järjestäminen
Kelan tehtävänä on:
•
•
•
•
selvittää tarvittaessa onko asiakkaalla apuvälineen tarvetta
selvittää millainen apuväline on asiakkaalle työ- tai opiskelutilanteessa tarkoituksenmukainen
varmistaa, että asiakkaalla on tarvittavat taidot myönnetyn laitekokonaisuuden käyttämiseen
huolehtia myönnetyn apuvälineen tarpeellisesta huollosta, korjauksesta ja käytön
seurannasta.
1.5.10.2.1. Apuvälinetarpeen selvittäminen
Apuvälinetarvetta selvitettäessä käytetään tapauskohtaisesti harkittuja asiantuntijatahoja tai
asiantuntijoita. Päätös apuvälinetarvekartoituksesta tehdään Tutkimuslausunto-toimenpiteenä.
Katso myös Tutkimuslausunto.
Näkövammaisten apuvälinetarpeen kartoituksia tehdään mm:
•
•
•
•
Näkövammaisten liitto ry:n palveluja toimintakeskus Iiriksessä Helsingissä
Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikassa sen omille opiskelijoille
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, Jyväskylän toimipisteessä Onervassa
terveydenhuollossa mm. keskussairaaloiden näkökeskuksissa.
Kuulonäkövammaisten apuvälinetarpeen kartoituksia tehdään mm:
• Kuurosokeiden toimintakeskuksessa Tampereella
• Kuulonäkövammaisten kuntoutumiskeskuksessa Jyväskylässä.
Muiden asiakasryhmien apuvälinetarvetta selvitettäessä käytetään mm.
kuntoutustutkimuslaitoksia, työklinikoita, oppilaitoksia, vammaisjärjestöjä tai muita yksittäisiä
asiantuntijoita.
Asiantuntijataho laatii Kelalle apuvälinetarvekartoituksesta suosituksen. Suosituksen laadinnassa
on mahdollista hyödyntää apuvälinekartoituslomaketta.
49
1.5.10.2.2. Käytönopetus
Kela harkitsee apuvälineen myöntämisen yhteydessä käytönopetuksen tarpeen. Käytönopetus
voidaan myöntää aina, kun asiakas tarvitsee opetusta laitteen, asetusten ja sovellusten käyttöön.
Käytönopetusta voivat antaa sopivaksi katsotut yksityiset palveluntuottajat, laitetoimittajat tai itohjaajat. Käytönopetuksesta annetaan aina erillinen päätös kirjepohjalla KUP06. Päätöskirjeestä
lähetetään kopio käytönopetuksen antajalle.
Käytönopettaja laatii Kelalle lausunnon käytönopetuksesta. Jos laitteen hankinnan yhteydessä
saadun käytönopetuksen lisäksi tarvitaan lisäopetusta, harkitaan tarve käytönopettajan lausunnon
perusteella.
1.5.10.2.3. Huolto, korjaus ja apuvälineen käytön seuranta
Apuväline annetaan päätöksen yhteydessä asiakkaan omistukseen. Kela vastaa apuvälineen
huollosta ja korjaamisesta apuvälinepäätöksen perusteella niin kauan kuin apuväline on
edellytysten mukaisessa työ- tai opiskelukäytössä.
Kun tulee esille apuvälineen huolto- tai korjaustarve, etuuskäsittelijä lähettää asiakkaalle
seurantakirjeen KUL08, jolla selvitetään apuvälineen käyttöä, tarvetta ja toimivuutta. Tiedot
voidaan kysyä myös puhelimitse. Etuuskäsittelijä arvioi asiakkaalta saatujen tietojen perusteella
onko apuväline vielä edellytysten mukaisessa työ- tai opiskelukäytössä.
Tilanteessa, jossa Kela vastaa apuvälineen huollosta ja korjauksesta, etuuskäsittelijä sopii huollon
ja korjauksen järjestämisestä ja apuvälineen vakuuttamisesta kuljetuksen ajalle asiakkaan ja/
tai apuvälineen korjaajan kanssa. Takuuaikana laitteiden toimittaja huoltaa ja korjaa laitteet.
Takuuajan jälkeen voidaan harkinnan mukaan käyttää hyväksi paikallisia palveluja. Huoltoon
ja korjaukseen sisältyvät myös tarpeellisten ohjelmien päivitykset ja myöhemmin mahdollisesti
tarvittava virustorjuntaohjelma.
Jos apuväline ei ole enää edellytysten mukaisessa työ- tai opiskelukäytössä, lakkautetaan
voimassaoleva apuvälinepäätös. Apuvälinepäätös lakkautetaan siitä päivästä lukien, josta alkaen
edellytykset eivät enää täyty. Koska valmistelussa lakkautuspäivän on osuttava kuntoutusajalle,
päätös on lakkautettava kuntoutusajan alusta lukien. Alkufraasiin kirjoittuva päivämäärä on
muistettava korjata päätösesityksen muokkausvaiheessa.
1.5.10.3. Apuvälineiden hankinta
Ammatillisena kuntoutuksena myönnettyjen työn ja opiskelun apuvälineiden hankinnat
ovat pienhankintoja. Pienhankinnoilla tarkoitetaan hankintalain kansallisen kynnysarvon
(arvonlisäveroton kokonaisarvo 30.000 euroa) alle jääviä hankintoja. Pienhankintoihin ei sovelleta
hankintalakia eikä sen mukaisia kilpailuttamismenettelyjä.
Apuvälinehankinnoissa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti syrjimättömyyttä,
tasapuolisuutta ja avoimuutta. Apuvälinehankinnoissa hyödynnetään markkinoilla oleva tarjonta
aidon kilpailun aikaansaamiseksi. Apuvälinemarkkinoiden avaaminen myös uusille toimittajille lisää
tarjoajien kiinnostusta apuvälinemarkkinoihin ja kehittää apuvälineiden tarjontaa.
50
Hankintapalveluryhmä ohjeistaa apuvälineiden hankintamenettelyn ja vastaa materiaalista, jota
vakuutuspiirit voivat käyttää apuvälinehankinnoissaan. Materiaalit löytyvät Y-levyltä kansiosta
Apuvalinehankinnat. Y-levylle pyydetään oikeus [email protected].
Vakuutuspiirit vastaavat apuvälineiden hankinnasta. Apuvälineet hankitaan aina kirjallisen
tarjouksen perusteella siitä riippumatta, onko tarjous saatu kilpailuttamalla vai pyytämällä tarjous
yhdeltä toimittajalta.
Vakuutuspiirin etuuskäsittelijä (jäljempänä etuuskäsittelijä) voi hankkia apuvälineen ilman
tarjouskilpailua, jos apuvälineen kilpailuttaminen ei ole hankinnan arvon, luonteen tai markkinoilla
olevan tarjonnan kannalta tarkoituksenmukaista.
Kun yhdelle kuntoutujalle hankittavan apuvälinekokonaisuuden (esim. laitteisto + käytönopetus
+ lukutelevisio) arvonlisäveroton kokonaisarvo on alle 5.000 euroa, etuuskäsittelijä voi hankkia
apuvälineen kilpailuttamatta. Muita syitä hankkia apuväline kilpailuttamatta ovat esimerkiksi
erityinen kiire tai tilanne, jossa mahdollisia toimittajia on vain yksi tai jossa vastaava apuväline on
hankittu lähiaikoina (esim. kaksi kuukautta sitten) ja hintataso on siten selvillä. Etuuskäsittelijä voi
halutessaan kilpailuttaa myös alle 5.000 euron arvoisen hankinnan.
Päätös hankkia apuväline kilpailuttamatta perustuu etuuskäsittelijän tietoon markkinoiden
tarjonnasta ja hintatasosta. Etuuskäsittelijä voi käyttää apuvälinetarvekartoitusta (Y:
\Apuvalinehankinnat) asiakkaan apuvälinetarpeen ja saatavilla olevien apuvälineiden
kartoittamiseksi.
Katso myös Kelan hankintaohjeet.
1.5.10.3.1. Tarjousten pyytäminen
Lähtökohtaisesti etuuskäsittelijä pyytää tarjoukset. Jos asiakas on jo pyytänyt tarjoukset ja
tarjoukset ovat kuntoutushakemuksen liitteenä, apuvälineet voi poikkeuksellisesti hankkia
asiakkaan saamien tarjousten perusteella.
Etuuskäsittelijä lähettää kirjallisen tarjouspyynnön (Y:\Apuvalinehankinnat) sähköpostitse tai
postitse riittävän monelle tarjoajalle. Kelan hankintaohjeiden suosituksen mukaan tarjouspyyntö
tulisi lähettää vähintään kolmelle tarjoajalle. Tarjouspyynnöstä ei saa käydä ilmi asiakkaan
nimeä tai muita henkilötietoja, vaan etuuskäsittelijän tulee yksilöidä tarjouspyyntö muulla tavoin.
Tarjouspyynnössä pitää pyytää tarjoajia selkeästi ilmoittamaan, mitkä tarjoajan antamista tiedoista
ovat tarjoajan liikeja ammattisalaisuuksia koskevia tietoja.
Tarjouksen voi pyytää koko apuvälinekokonaisuudesta (esim. laitteisto + käytönopetus), jolloin
kokonaisuus hankitaan yhdeltä tarjoajalta. Apuvälinekokonaisuudesta voi pyytää myös tarjoukset
siten, että tarjouspyynnöllä pyydetään erikseen tarjous laitteistosta ja käytönopetuksesta.
Tarjouspyynnöstä on Y-levyllä kansiossa Apuvalinehankinnat kaksi mallipohjaa: Toisessa
tarjouspyynnössä apuvälineestä ja käytönopetuksesta pyydetään yhteinen tarjous, eli tarjoajan
on pystyttävä tarjoamaan molemmat. Toinen tarjouspyyntö on laadittu niitä tilanteita varten, joissa
apuväline ja käytönopetus kilpailutetaan erikseen. Tällöin tarjoaja voi antaa tarjouksen sekä
apuvälineestä ja käytönopetuksesta tai vaihtoehtoisesti vain apuvälineestä tai käytönopetuksesta.
Laitteiston hintaan pitää aina sisältyä myös laitteiston kuljetus asiakkaalle, kuljetuksen aikaisista
vahingoista vastaaminen sekä laitteiston kokoaminen.
Tarjouksen valintaperusteena on joko halvin hinta tai kokonaistaloudellinen edullisuus.
Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina voidaan käyttää hinnan lisäksi esimerkiksi
teknisiä ansioita, toiminnallisia ominaisuuksia sekä toimitusaikaa. Kokonaistaloudellisen
edullisuuden vertailuperusteita on hyvä käyttää harkiten, sillä mitä vähemmän vertailuperusteita
51
tarjouspyynnössä käytetään, sitä yksinkertaisempaa on tarjousten vertailu. Jos valintaperustetta ei
ole ilmoitettu, tarjouksista on valittava hinnaltaan halvin.
Mikäli etuuskäsittelijä on perehtynyt markkinoilla olevaan tarjontaan ja tietää hankittavien
apuvälineiden vaatimukset, on valintaperusteena yksinkertaisinta käyttää halvinta hintaa.
Apuvälineiden vähimmäisvaatimukset pitää ilmoittaa tarjouspyynnössä.
Etuuskäsittelijä ei voi hyväksyä sellaista tarjousta, joka ei täytä tarjouspyynnössä
apuvälinekokonaisuudelle ilmoitettuja vähimmäisvaatimuksia. Esimerkki Tarjoaja ilmoittaa
tarjouksessaan tarjouspyynnön vastaisesti, että se ei vastaa apuvälineelle kuljetuksen aikana
sattuneista vahingoista.
Tarjousten jättöajan tulee olla kohtuullinen (esimerkiksi kaksi viikkoa) ja kaikille tarjoajille sama.
Tarjoukset pyydetään toimittamaan joko sähköpostitse tai postitse. Sähköpostilla tai postitse
saapuneet tarjoukset on liitettävä asiakkaan asiakirjoihin hankintaprosessin dokumentoimista
varten.
1.5.10.3.2. Tarjousten käsitteleminen
Etuuskäsittelijä voi selvittää tarjousten puutteita ja pyytää niitä korjattavaksi, kunhan tarjoajia
kohdellaan tältä osin tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Jos tarjoaja on esimerkiksi ilmoittanut
tarjouksessaan tarjouspyynnöstä poikkeavan toimitusehdon tai maksuehdon, etuuskäsittelijä
voi pyytää tarjoajaa muuttamaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouspyynnön
mukaiseksi.
Etuuskäsittelijä vertailee tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset täyttävät tarjoukset
tarjouspyynnössä ilmoitettua valintaperustetta käyttäen. Etuuskäsittelijä ei voi vertailla muita kuin
tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitettuja ominaisuuksia.
Jos etuuskäsittelijä on pyytänyt osatarjouksia, tarjousten vertailu ja pisteytys sekä toimittajan
valinta tehdään osakokonaisuuksittain. Tällöin toimittaja voi olla eri esimerkiksi laitteistolle ja
käytönopetukselle.
Tarjousten vertailun vaiheet ja apuvälinetoimittajan valinnan perusteet pitää dokumentoida OIWAn
työn kommenttiin.
1.5.10.3.3. Tarjouksen valinnasta ilmoittaminen
Toimittajaksi valitulle tarjoajalle lähetetään myönteinen apuvälinepäätös tiedoksi ja
maksusitoumukseksi. Muille tarjouskilpailuun osallistuneille lähetetään ilmoitus esimerkiksi
sähköpostitse. Esimerkki ”Kiitos tarjouksestanne. Valitettavasti emme tällä kertaa valinneet
tarjoamaanne tuotetta.”
Apuvälineen hankinnasta ei tarvitse tehdä erillistä sopimusta, jos hankinnan ehdot (esim.
toimitusaika) ilmenevät apuvälineen hankintaa koskevista asiakirjoista.
Myyjä toimittaa laitteet suoraan asiakkaalle tilauksen perusteella. Etuuskäsittelijä varmistaa, että
laite on käyttökunnossa ja että asiakas pystyy käyttämään sitä. Mikäli apuvälineen toimittaja ei
ole sovitusti toimittanut apuvälineitä asiakkaalle tai ne eivät toimi, etuuskäsittelijä ottaa yhteyttä
apuvälineen toimittajaan ja selvittää asian.
52
Sen lisäksi, että etuuskäsittelijä tekee apuvälineen hankinnasta myönteisen apuvälinepäätöksen ja
ilmoittaa ratkaisusta muille tarjouskilpailuun osallistuneille, voi etuuskäsittelijä tehdä näiden lisäksi
myös erillisen hankintapäätöksen (Y:\Apuvalinehankinnat). Lähtökohtaisesti hankintapäätöstä ei
tule tehdä, sillä jos etuuskäsittelijä päättää tehdä hankintapäätöksen, päätökseen pitää liittää ohje
hankintaoikaisun tekemiseksi (oikaisuohje, Y:\Apuvalinehankinnat). Oikaisuohjeessa tulee olla
valituskielto markkinaoikeuteen.
1.5.10.3.4. Tarjousasiakirjojen julkisuus
Kelan omat asiakirjat (esim. tarjouksen täydennyspyyntö) ja kaikki tarjoajien tarjousasiakirjat,
tarjoajan liikeja ammattisalaisuutta koskevia tietoja lukuun ottamatta, tulevat julkisiksi
apuvälinetilauksen jälkeen. Sen sijaan asiakkaan henkilötiedot eivät tule koskaan julkisiksi. Liikeja ammattisalaisuutta koskevat tiedot sekä asiakkaan henkilötiedot on tarvittaessa peitettävä
asiakirjoista.
Tarjoajalla ei ole oikeutta toisen tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin.
Tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta on kuitenkin aina annettava. Esimerkiksi
tarjousvertailussa käytetty tarjoushinta ei voi koskaan olla tarjoajan liikeja ammattisalaisuus. Sen
sijaan hinnan määräytymisperuste tai muu tarkempi määrittelytapa, jota ei ole suoraan käytetty
vertailuperusteena, voi olla tarjoajan liikeja ammattisalaisuus.
Tarjousasiakirjoja koskeva pyyntö on käsiteltävä viivytyksettä.
Pääsäännön mukaan tieto julkisesta tarjousasiakirjasta on annettava viimeistään kahden viikon
kuluessa siitä, kun vakuutuspiiri on saanut asiakirjapyynnön.
Tarjousasiakirjoja koskeva pyyntö on ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta on annettava
kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutuspiiri on saanut asiakirjan saamista
koskevan pyynnön, jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai niihin sisältyy salassa pidettäviä osia.
Tämän määräajan soveltaminen edellyttää, että asiakirjapyynnön käsittely ja ratkaisu vaativat
erityistoimenpiteitä tai muutoin tavanomaista suuremman työmäärän, joten se ei lähtökohtaisesti
sovellu apuvälinehankintoihin.
1.5.10.3.5. Muutoksenhaku
Apuvälinehankinnoista ei voi valittaa markkinaoikeuteen, mutta niihin voidaan soveltaa
hankintaoikaisua.
Hankintaoikaisun käyttö edellyttää, että hankintamenettelyssä tehty hankintapäätös tai muu
ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen, kuten esimerkiksi virheelliseen
tarjousvertailuun tai siihen, että päätöksen tekemiseen on osallistunut esteellisenä pidettävä
henkilö. Vakuutuspiiri ei voi siten hankintaoikaisun kautta vertailla ja pisteyttää tarjouksia
esimerkiksi sillä perusteella, että se itse haluaa arvioida tarjoukset uudelleen.
Hankintaoikaisu ei ole mahdollinen enää sen jälkeen, kun hankintasopimus on tehty. Käytännössä
tämä tarkoittaa sitä, että hankintaoikaisu ei ole enää mahdollinen sen jälkeen, kun vakuutuspiiri on
pannut hankinnan täytäntöön tilaamalla tuotteet sitovasti valitulta toimittajalta.
Vakuutuspiiri voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen joko omasta aloitteestaan tai
asianosaisen vaatimuksesta. Hankintaoikaisun tekeminen ei edellytä asianosaisen suostumusta.
53
Asianosaisella tarkoitetaan ensisijaisesti tarjouskilpailuun osallistunutta tarjoajaa. Jos vakuutuspiiri
ei ole kilpailuttanut apuvälinehankintaa, hankintaoikaisupyynnön voi tehdä kuka tahansa
kysymyksessä olevalla toimialalla toimiva tarjoaja, jolla olisi ollut mahdollisuus osallistua
tarjouskilpailuun, jos sellainen olisi järjestetty. Hankintaoikaisu voi siten tulla sovellettavaksi myös
silloin, kun apuväline on hankittu kilpailuttamatta.
Asianosaisen on esitettävä hankintaoikaisua koskeva vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun
tämä on saanut tiedon (esim. ilmoituskirjeellä) apuvälineen hankintaa koskevasta ratkaisusta.
Hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun
päätös on tehty.
Hankintaoikaisun vireilletulosta on ilmoitettava esimerkiksi sähköpostitse niille, joita
asia koskee. Samalla asianosaiselle voidaan varata tilaisuus antaa kirjallinen lausunto
hankintaoikaisuvaatimuksesta. Asianosaisia on hyvä kuulla etenkin, jos vakuutuspiiri
hankintaoikaisun perusteella poistaa aiemman virheellisen päätöksen ja tekee uuden
hankintapäätöksen.
Hankintaoikaisu on käsiteltävä kohtuullisessa ajassa (esimerkiksi kahdessa viikossa).
Jos vakuutuspiiri ei hankintaoikaisun perusteella muuta tekemäänsä hankintapäätöstä, koska
siihen ei ole perusteita tai koska oikaisua on vaadittu vasta sitovan tilauksen tekemisen
jälkeen, vakuutuspiiri tekee päätöksen hankintaoikaisuvaatimuksen hylkäämisestä (Y:
\Apuvalinehankinnat). Päätös annetaan tiedoksi oikaisuvaatimuksen tekijälle, mutta siihen ei liitetä
oikaisuohjetta.
Jos vakuutuspiiri tekee hankintaoikaisuna uuden hankintapäätöksen, jolla se poistaa virheellisen
päätöksen ja ratkaisee asian uudelleen tai jolla se keskeyttää hankintamenettelyn, uusi hankintapäätös tai päätös hankintamenettelyn keskeyttämisestä (Y:\Apuvalinehankinnat) annetaan tiedoksi
asianosaisille ja siihen liitetään oikaisuohje. Tällöin muutoksenhakuaika alkaa uudestaan.
1.5.10.4. Hakeminen
Apuvälinettä haetaan lomakkeella KU103. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan
•
•
•
•
lääkärinlausunto
selvitys opiskelun tai työn vaatimuksista ja tarvittaessa selvitys oppilaitokselta tai työnantajalta
selvitys apuvälineen tarpeesta, joka yleensä on asiantuntijatahon apuvälinesuositus
selvitys apuvälineeltä vaadittavista ominaisuuksista ja apuvälinekokonaisuudesta, joka
yleensä asiantuntijatahon apuvälinesuositus
• peruskoulun 7.–10. luokalla opiskelevalta ammatillisen koulutuksen toteuttamissuunnitelma.
Apuvälineen tarpeen määrittelyssä lähtökohtana on asiakkaan tilannetta kuvaava lääkärintodistus
tai muu vastaava lääketieteellinen selvitys. Lausunto voi olla vanhakin, jos sairaus tai vamma on
muuttumaton, esimerkiksi sokeus.
Olennaista on saada selvitys opiskelun tai työn vaatimuksista tai laadusta ja siitä, miten ja mitä
tehtäviä suunniteltu apuväline helpottaa tai kompensoi. Asiakkaan oman selvityksen lisäksi
voidaan tarvita työnantajan tai oppilaitoksen antama selvitys.
Apuvälineen tarpeesta, hyödystä ja käyttömahdollisuuksista tarvitaan pääsääntöisesti
asiantuntijalausunto. Lausunnosta tulee selvitä apuvälineeltä vaadittavat ominaisuudet sekä,
mitä osioita apuvälinekokonaisuus sisältää mahdollisimman tarkalla tasolla. Siihen pyydetään
tarvittaessa täydennystä. Useimmat lausunnonantajat ilmoittavat myös hintatietoja. Apuvälineestä
54
ei yleensä tarvita uutta asiantuntijaselvitystä sitä uusittaessa, jos asiakkaan tilanne ei ole
muuttunut alkuperäisestä tilanteesta.
1.5.11. Elinkeinotuki
Elinkeinotuki on elinkeinon tai ammatin harjoittamiseksi myönnettävä tarpeellinen ja kohtuullinen
avustus
• työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä
• oman yrityksen perustamista tai muuttamista varten.
Elinkeinotuen tarkoituksena on työllistää vajaakuntoisia henkilöitä yrittäjiksi tai ammatinharjoittajiksi
taikka tukea selviytymistä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana.
Jos asiakkaan kuntoutus kuuluu työeläkelaitoksen vastuulle, asiakasta ohjataan ottamaan
yhteyttä työeläkelaitokseen elinkeinotuen hakemiseksi. Työeläkelaitoksella on myös kuntoutuksen
toimenpiteenä tuki elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Työeläkelaitoksen
elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta oman
yrityksen perustamista, yrittäjätoiminnan muuttamista tai ammatin harjoittamista varten.
Kela voi myöntää ammatillisena kuntoutuksena elinkeinotukea asiakkaalle, jonka työkyky ja
ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joiden arvioidaan lähivuosina olennaisesti
heikentyvän.
Elinkeinotukena myönnetään avustusta yritystoimintaan tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle, ei
sen sijaan toisen työssä olevalle.
Elinkeinotukea voidaan myöntää sellaisen yhteisön/yhtymän osakkaalle, joka vastaa yrityksen
toiminnasta, työskentelee sen hyväksi ja saa osuuden sen tuottamasta taloudellisesta hyödystä.
Tällaisia osakkaita ovat
• avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalainen, äänivaltainen
yhtiömies
• osakeyhtiön enemmistöosakas, joka omistaa yli puolet yhtiön osakkeista.
Elinkeinotukea ei voi käyttää osakepääoman tai osakkaan yritykseen sijoittaman pääoman
maksamiseen.
Suunnitellun yritystoiminnan tulee olla kuntoutujalle soveltuvaa ottaen huomioon hänen työkykynsä
ja ammattitaitonsa. Lisäksi yrityksen toiminta- ja menestymismahdollisuuksista tulee olla riittävät
selvitykset.
Yritystoimintaa tuettaessa tavoitteena on ensisijaisesti kuntoutujan kohtuullisen
kokonaistoimeentulon turvaaminen. Tavoitteena voi olla myös se, että kuntoutuja saa ansiotuloja
eläketulojen lisäksi, jolloin tuloilla on oltava olennainen merkitys kuntoutujan toimeentulolle.
Pelkästään harrastusluonteiseen toimintaan elinkeinotukea ei myönnetä.
Toiminnassa olevalle yritykselle myönnetään avustusta työvälineiden ja -koneiden
hankintaan vain, jos laitteet tulevat kuntoutujan henkilökohtaiseen käyttöön ja niistä on hänen
vajaakuntoisuutensa huomioon ottaen olennaista hyötyä hänen työstä suoriutumisessaan.
Tavoitteena on tällöin, että henkilökohtaiseen käyttöön hankittavilla työvälineillä parannetaan
kuntoutujan selviytymistä työstä sairaudesta tai vammasta huolimatta ja siten mahdollistetaan
yritystoiminnan jatkaminen.
55
1.5.11.2. Sisältö
Elinkeinotuki on yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle maksettava taloudellinen avustus.
1.5.11.2.1. Elinkeinotuen määrä
Elinkeinotukena myönnetään määrä, joka arvioidaan kuntoutujan tilanteessa kohtuulliseksi ja
tarpeelliseksi. Elinkeinotuen enimmäismäärä on 80 % avustuksella rahoitettavan hankinnan
hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista eli kuntoutujalle jää aina vähintään 20 %:n
omavastuuosuus. Elinkeinotuen ehdoton enimmäismäärä on 17 000 euroa.
Tarpeellisuus ja kohtuullisuus harkitaan kussakin tapauksessa yksilöllisesti kuntoutujan
kokonaistilanne huomioon ottaen. Tuettavan hankkeen kustannukset, hakijan taloudellinen tilanne
ja muut rahoitusmahdollisuudet ovat olennaisia huomioon otettavia seikkoja, kun määritellään
avustuksen kohtuullisuutta ja tarpeellisuutta.
1.5.11.2.2. Avustus yrityksen perustamiseen ja
muuttamiseen
Elinkeinotukeen oikeuttavia yrityksen perustamis- tai muuttamiskustannuksia ovat mm.
• tarpeellisten työvälineiden, koneiden, laitteiden, kalusteiden, tarvikkeiden ja perusraakaaineiden (= pienehkö alkuvarasto) hankkimisesta
• toimitilojen kohtuullisesta kunnostuksesta (materiaalit) ja
• muista mahdollisista tarkoituksenmukaisiksi katsottavista hankinnoista aiheutuvat
kustannukset.
Avustusta ei myönnetä
• yrityksen toistuviin käyttömenoihin, kuten vuokrista, markkinoinnista, vakuutuksista, sähköstä
ja puhelimesta aiheutuviin kustannuksiin
• toimitilojen tai puhelinosakkeen hankintaan.
1.5.11.2.3. Avustus toimivaan yritykseen
Toimivaan yritykseen elinkeinotukea myönnetään sellaisten työvälineiden tai -koneiden
hankintaan, jotka katsotaan sairauden tai vamman takia tarpeellisiksi päivittäisessä tai
säännöllisesti ja usein toistuvassa työssä. Ehtona on lisäksi se, että elinkeinotuella hankittavat
työvälineet perustuvat yksilölliseen tarpeeseen ja tulevat kuntoutujan henkilökohtaiseen
käyttöön. Elinkeinotuella hankittavien työvälineiden ja laitteiden tulee olla suhteessa kuntoutujan
työpanokseen yrityksessä.
Maatalousyritykset
Toimivalle maatalousyritykselle ei pääsääntöisesti myönnetä avustusta maatalouden
perushankintoihin. Tällaisia ovat maataloudessa normaalistikin tarvittavat maatalouskoneet ja laitteet kuten putkilypsylaitteet, koneellinen lannanpoisto jne. Poikkeuksellisesti perushankintoihin
voidaan avustusta myöntää, jos tarkoituksenmukainen työn jatkaminen tilalla on mahdollista vain
sen avulla.
56
Maatalousyrityksen elinkeinotuen tarvetta harkittaessa huomioon otetaan myös
työjärjestelymahdollisuudet tilalla työskentelevien kesken. Samoin selvitetään mm. se, onko
kuntoutujan lähivuosien suunnitelmissa jääminen luopumistuelle. Mikäli työssäoloaikaa on vähän,
ei elinkeinotuen tavoitteena voida pitää työelämässä pysymistä.
Maatalousyrityksessä tarvittavista muutoksista, työkoneista ja laitteista sekä muista
työolosuhdejärjestelyistä voidaan pyytää selvitystä esimerkiksi maaseutukeskukselta tai
työterveyshuollosta. Selvitys perustuu yleensä tilakäyntiin.
Elinkeinotukena maksettavaan avustukseen sisältyvät myös työvälineiden ja laitteiden asennus- ja
kuljetuskustannukset.
1.5.11.3. Hakeminen
Elinkeinotukea haetaan ammatillisen kuntoutuksen hakemuslomakkeella (KU 101). Lisäksi
asiakkaan tulee täyttää elinkeinotukea koskeva liite (KU 105) ja antaa selvitys tarvittavista
työvälineistä ja yritystoiminnan kannattavuudesta. Näiden lisäksi Kela voi pyytää asiakasta
toimittamaan muita selvityksiä, joita pidetään kussakin tapauksessa tarpeellisina mm. sen
ratkaisemiseksi, onko yritystoiminta asiakkaalle soveltuvaa ja elinkeinotuen myöntäminen siten
tarkoituksenmukaista.
Elinkeinotukihakemukseen liitettäviä selvityksiä ovat mm.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
elinkeinoasiamiehen lausunto
maataloussihteerin lausunto
työterveyshuollon työolosuhdeselvitys tilalla
elinkeinoilmoitus
yhtiöjärjestys/yhtiösopimus
markkinointisuunnitelma
kokonaiskustannusarvio
rahoitussuunnitelma
verotustiedot
toimivan yrityksen tilinpäätös.
Mikäli asiakkaan esittämiä selvityksiä ei pidetä riittävinä, Kela voi käyttää arvioinnissa ulkopuolisia
asiantuntijoita. Tästä on sovittava ennalta asiakkaan kanssa. Tällöin asiantuntijoiden käytöstä
aiheutuvat kustannukset maksetaan tutkimuslausuntona.
1.5.11.3.1. Selvitys ammattitaidosta ja kyvystä toimia
yrittäjänä
Kuntoutujalla tulee olla riittävä ammattitaito ja pätevyys suunniteltuun työhön yrityksessä, jotta
toimintaa voidaan pitää soveltuvana. Tätä varten selvitetään opintoja työtodistusten avulla
kuntoutujan koulutus- ja työhistoria. Ammattitaitoa ja pätevyyttä voidaan testata myös esimerkiksi
työkokeilun avulla.
Soveltuvuuteen vaikuttaa ammattipätevyyden lisäksi myös kuntoutujan henkilökohtainen kyky
toimia yrittäjänä ja sietää siihen liittyviä riskejä. Jos katsotaan, että kuntoutujalla ei ole esimerkiksi
yrittäjäkoulutuksen tai aikaisemman kokemuksen perusteella saatua taitoa toimia yrittäjänä,
voidaan ennen elinkeinotuen myöntämistä edellyttää yrittäjäkoulutuksen hankkimista.
57
1.5.11.3.2. Toiminta- ja taloussuunnitelma
Elinkeinotoimintaa aloittavalta kuntoutujalta pyydetään yrityksen tai ammatinharjoittamisen
toiminta- ja taloussuunnitelma. Se sisältää
• lyhyen kuvauksen toiminnan sisällöstä ja tavoitteista sekä
• selvitykset toiminnan rahoittamisesta (arvioidut menot ja siitä saatavat tuotot).
Suunnitellun toiminnan taloudellisten riskien tulee olla kohtuulliset kuntoutujan
kokonaistilanteeseen nähden.
Elinkeinotoimintaa jo harjoittavan kuntoutujan osalta saadaan tietoja toiminnan taloudellisesta
tilasta esimerkiksi tuloslaskelmasta ja taseesta.
Oikeusrekisterikeskus ylläpitää liiketoimintarekisteriä, jossa on tietoja mm. yksityishenkilön
velkasaneeraustuomioista, yrityssaneeraustuomioista ja yrittäjille tuomituista liiketoimintakielloista.
Elinkeinotukiratkaisua varten Kela voi tarvittaessa pyytää rekisteristä tietoja asiakkaista ja heidän
yrityksistään. Tietoja pyydettäessä on ilmoitettava elinkeinotuenhakijan sosiaaliturvatunnus tai
yrityksen kaupparekisteriotteen tiedot. Kirjalliset tiedot ovat maksullisia.
1.5.11.3.3. Arviot menestymisedellytyksistä
Elinkeinotukihakemuksen ratkaisemiseksi tarvitaan lausunto yrityksen menestymisedellytyksistä
ottaen huomioon mm. sen sijaintipaikkakunta ja tuotteiden tai palveluiden
markkinointimahdollisuudet. Lausunnon voi antaa esimerkiksi kunnan elinkeinoasiamies tai muu
kunnan elinkeinoelämää tunteva viranomainen, vammaisjärjestön elinkeinoneuvoja, teollisuuspiiri
tai kyseisen toimialan järjestö.
Menestymisedellytyksiä arvioitaessa on olennaista, miten tuotteiden tai palveluiden markkinointi on
suunniteltu järjestettäväksi.
1.5.11.3.4. Lupa elinkeinon harjoittamiseen
Tietyntyyppisten yritysten osalta elinkeinon harjoittamiseen on hankittava viranomaisen lupa.
Tällainen on esimerkiksi kuljetusliike, joka tarvitsee liikenneluvan. Myös esimerkiksi paikallisen
terveysviranomaisen tai rakennuslautakunnan lupa saattaa olla tarpeen toiminnan aloittamiseksi
tai muutosten suorittamiseksi. Useimmiten riittää kuitenkin, että elinkeinotoiminnan aloittamisesta
ilmoitetaan kaupparekisterin perusilmoituksella paikalliselle rekisteriviranomaiselle. Tarkempia
tietoja lupa-asioista saa esimerkiksi elinkeinoasiamieheltä tai elinkeinoneuvojalta taikka
poliisiviranomaiselta.
Jäljennökset luvista sekä kaupparekisteri-ilmoituksesta tulee liittää hakemukseen.
1.5.11.3.5. Selvitys yritysmuodosta
Elinkeinotukihakemukseen tulee liittää selvitys yritysmuodosta, jossa toimintaa harjoitetaan.
Selvitys voi olla ote tai jäljennös kaupparekisteristä tai elinkeinoilmoituksesta tms. Jos kyseessä
on yhtiömuotoinen yritys, tarvitaan jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai -sopimuksesta. Osakkaiden
omistussuhteet ja tehtävät yhtiössä tulee selvittää erikseen.
58
1.5.11.3.6. Kustannusarvio
Kustannukset, joiden perusteella elinkeinotukea haetaan, on eriteltävä. Tätä varten tulee esittää
kustannusarvio, jossa on lueteltu koneet, laitteet, kalusteet, tarvikkeet yms. sekä niiden malli-,
merkki- ja hintatiedot. Jos elinkeinotukea haetaan yksittäisen koneen tai laitteen hankintaan,
riittävä selvitys voi olla laitteen esite ja liikkeen tarjous. Tarvittaessa on myös perusteltava koneen,
laitteen tms. tarve yritystoiminnan kannalta.
1.5.11.4. Laitteiden omistussuhteet
Elinkeinotukena myönnetyllä avustuksella hankitut ja kokonaan rahoitetut kalliit työvälineet,
koneet ja laitteet jätetään aluksi Kelan omistukseen ja annetaan vakuutetulle vain käyttöön.
Enintään 500 euroa maksavat laitteet voidaan luovuttaa suoraan kuntoutujan omistukseen.
Kelan omistukseen jääneet laitteet luovutetaan yleensä kuntoutujan omistukseen ensimmäisen
seurannan yhteydessä, ellei ole erityistä syytä jatkaa omistusoikeuden säilyttämistä Kelalla.
Omistusoikeutta ei voida jättää Kelalle, jos avustus kattaa vain osan työvälineen kustannuksista tai
jos kysymys on kiinteistä rakenteista.
Laitteiden siirtämisestä kuntoutujan omistukseen tai mahdollisesta palauttamisesta Kelalle päättää
Kelan toimisto. Omistusoikeudesta tehdään myöntämisvaiheessa merkintäkuntoutusjärjestelmän
Elinkeinotuki-näytölle ja omistussuhteen muuttuessa Toimenpiteen toteutustiedot -näytölle.
1.5.11.4.1. Sitoumus
Kelan omistukseen jäävistä välineistä laaditaan sitoumus lomakkeelle KU 503, josta ilmenevät
käyttöoikeuteen liittyvät ehdot (kirjepohja KUL10). Lomake täytetään laitteiden käyttöönoton
yhteydessä ja siihen tai sen liitteeseen luetteloidaan Kelan omistukseen jäävät välineet. Kuntoutuja
allekirjoittaa lomakkeet, josta yksi kappale kuvataan kuntoutujan asiakirjoihin ja toinen annetaan
kuntoutujalle.
1.5.11.5. Seuranta
Kelan omistukseen jäävistä työvälineistä tehdään seuranta vuosittain keskitetysti lähetettävällä
seurantakirjeellä (KUJ01). Se voidaan tarvittaessa lähettää myös toimistosta (KUL12).
Aluekeskukset pitävät Kelanetissä yllä valtakunnallista luetteloa Kelalle palautuneista työvälineistä
(Etuustuki > Etuudet > Ammatillinen kuntoutus > Kuntoutuspalvelut > Kuntoutuksen apuvälineet >
Palautuneet apuvälineet). Kelan toimisto ilmoittaa tiedot palautuneista laitteista aluekeskukseen
ja sopii laitteiden säilytyspaikasta aluekeskuksen kanssa. Laitteet säilytetään aluekeskuksen tai
Kelan toimiston tai niiden sopimissa muissa tiloissa.
Palautuneiden laitteiden poistot tai myynnit ilmoitetaan aluekeskukselle, joka ilmoituksen
perusteella tekee tarpeelliset muutokset Kelanetin luetteloon.
1.5.12. Ammatilliset kuntoutuskurssit
Aikuisten ammatillinen kuntoutuskurssi on vajaakuntoisille henkilöille suunnattu kurssimuotoinen
ryhmässä toteutettava kuntoutuspalvelu. Kuntoutuskurssit kohdennetaan nuorille aikuisille (18-25vuotiaat), aikuisille (26-60-vuotiaat) ja aikuisten sekaryhmälle (18-60-vuotiaat). Kuntoutuskurssilla
59
painotetaan henkilön ammatillista etenemistä ja täten tuetaan henkilön työelämässä jatkamista,
työllistymistä ja työelämään pääsyä.
Kurssilla on 1.1.2016 alkaen ainoastaan ammatillisia kuntoutuspaikkoja 10.
Kelan vakuutuspiirien tulee informoida kursseista oman alueensa yhteistyötahoja, kuten
terveydenhuoltoa, sosiaali- ja nuorisotointa, TE-toimistoa, työvoiman palvelukeskusta ja
oppilaitoksia.
Aikuisten ammatilliset kuntoutuskurssit on tarkoitettu henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky ja
ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joiden arvioidaan lähivuosina olennaisesti
heikentyvän. Ammatillisesta kurssista hyötyvät henkilöt, joilla on tarve moniammatillisesti ja
ryhmämuotoisesti toteutettuun ammatilliseen kuntoutukseen.
Kurssille voi hakeutua eri sairauksia sairastavia 18-60-vuotiaita kuntoutujia. Kuntoutujina voivat
olla esimerkiksi henkilöt;
• joilla ei ole ammatillista koulutusta
• jotka ovat keskeyttäneet opintonsa sairauden tai sosiaalisen tuen puutteen tai
elämänhallinnan heikentymisen takia
• jotka ovat valmistuneet ammattiin mutta joiden on vaikea työllistyä (TE-toimiston ja
työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaat)
• jotka ovat sairauspäivärahalla, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä ja jotka ovat
motivoituneita palaamaan työelämään moniammatillisen tuen turvin.
Ammatillisia kuntoutuskursseja voidaan myöntää myös työeläkekuntoutuksen piiriin kuuluville
asiakkaille, jos kurssin myöntöedellytykset täyttyvät. Ennen päätöksentekoa työeläkelaitokselta
tulee tarkistaa, ettei kuntoutujalla ole vireillä muita kuntoutustoimenpiteitä.
Aikuisten ammatillinen kuntoutuskurssi on avomuotoinen ja sen kokonaiskesto on 110 vuorokautta
(sisältäen käyntikerrat). Kurssi toteutetaan 12 kuukauden aikana. Kurssi sisältää ryhmämuotoista
kuntoutusta yhteensä 35 vuorokautta sekä 70 vuorokautta kestävän työharjoittelun, joka voidaan
toteuttaa 1-3 osassa. Lisäksi kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan yksilökäyntejä palveluntuottajan
luokse (3kpl) ja ryhmän tapaamisia (2kpl).
Työharjoittelujakso on ammatillisen kuntoutuskurssin keskeisin osio. Työharjoittelupaikkoja voi
olla yksi tai enintään kolme. Kuntoutuja hakee itse aktiivisesti ja palveluntuottajan ohjausta sekä
tukea hyödyntäen työharjoittelupaikkaa kurssin aloitusjaksolta alkaen. Työharjoittelu toteutetaan
enintään kolmessa osassa kurssin keskimmäisellä jaksolla. Työharjoittelupäivän kesto on viisi
tuntia.
Työharjoittelu toteutetaan ensisijaisesti palveluntuottajan tilojen ulkopuolisissa
työharjoittelupaikoissa kuntoutujan kodin lähialueella. Työharjoittelu voidaan toteuttaa myös
sosiaalisissa yrityksissä ja/tai kuntien, säätiöiden, järjestöjen, yhdistysten tai yhteisöjen
ylläpitämissä työpajoissa. Poikkeuksellisesti kuntoutuja voi suorittaa osan työharjoittelusta
terveydellisistä syistä johtuen tai ulkopuolisen työharjoittelupaikan puuttuessa palveluntuottajan
60
järjestämissä työkokeilutiloissa. Tällöin työharjoittelu kestää vain 25 vuorokautta. Tänä aikana
kuntoutuja voi vielä hakea ulkopuolista työharjoittelupaikkaa. Jos kuntoutuja ei vielä 25
vuorokauden kuluessakaan löydä ulkopuolista työharjoittelupaikkaa, kuntoutuskurssia ei ole
perusteltua enää jatkaa. Palveluntuottajan työkokeilutila voi sijaita palveluntuottajan avoyksikössä
tai muualla palveluntuottajan järjestämässä toimipisteessä. Palveluntuottaja tukee kuntoutujaa
työharjoittelun aikana käymällä työharjoittelupaikalla/-paikoilla vähintään kuusi kertaa tapaamassa
kuntoutujaa sekä tarvittaessa työnantajaa.
Ryhmämuotoisen kuntoutuksen aikana palveluntuottaja järjestää majoituksen ja täysihoidon
niille kuntoutujille, joilla päivittäinen kulkeminen kotoa ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi
pitkien matkojen ja/tai hankalien liikenneyhteyksin takia. Majoitus on mahdollista myös silloin,
kun työharjoittelu (enintään 25 vrk) toteutetaan palveluntuottajan järjestämissä työkokeilutiloissa.
Majoittuminen voi olla perusteltua myös viikonloppuisin edellä mainituista syistä tai myös muusta
erityisestä syystä, kuten vaikean taloudellisen tilanteen takia. Majoitusta ei järjestetä ulkopuolisen
työharjoittelun aikana.
Lisätietoa kursseista on standardissa aikuisten ammatillisten kuntoutuskurssien palvelulinja. Tarkat
kurssikohtaiset kuvaukset sisällöstä ja toteutuksesta ovat kurssijärjestelmässä.
Muutokset kurssien aikatauluissa
Kurssien alkaminen voi siirtyä, jos kurssille ei ole ollut riittävästi hakijoita. Kurssin muihin jaksoihin
voi tulla muutoksia. Näissä tilanteissa vakuutuspiiri ei tee tarkistuspäätöstä. Palveluntuottaja
ilmoittaa kuntoutujille aikataulumuutoksesta ja varmistaa, että muutos sopii heille. Palveluntuottaja
vie uuden ajan suoraan kuntoutuskurssijärjestelmään. Jos uusi aika ei sovi kuntoutujalle tai hän
ei ole halukas siirtymään myöhemmin alkavalle kurssille, palveluntuottaja ohjaa häntä ottamaan
yhteyttä Kelaan.
Jos kuntoutuja ei ole halukas osallistumaan myöhemmin alkavalle kurssille, vakuutuspiirin toimisto
selvittää, haluaako kuntoutuja osallistua aikaisemmin alkavalle saman palveluntuottajan tai
toisen palveluntuottajan vastaavalle kurssille, jossa on vielä vapaita paikkoja. Palveluntuottajan
ja/tai kurssin muuttuessa vakuutuspiiri lakkauttaa voimassa olevan päätöksen ja tekee
tarkistuspäätöksen uudelle kurssille.
Palveluntuottajat
• tekevät sähköisesti kurssien aikataulumuutokset kuntoutuskurssijärjestelmään
• ilmoittavat kurssien peruuntumisesta
– kuntoutuspalvelujen ryhmään teosku_kurssimuutokset(at)kela.fi
– kuntoutuspäätöksen saaneille kuntoutujille
– kuntoutuspäätöksen tehneille vakuutuspiirien toimistoille.
Aloitetun kurssin vaihtaminen
Kuntoutuja osallistuu päätöksessä ilmoitetun kurssin kaikille jaksoille. Jos kuntoutuja ei
pysty osallistumaan perustellusta syystä jollekin kurssin jaksoista, hän voi osallistua saman
palveluntuottajan saman palvelulinjan toisen kurssin vastaavalle jaksolle. Kuntoutujan on
ilmoitettava perustelut muutokselle. Sairastumisesta ei tarvitse esittää lääkärintodistusta.
Kuntoutuja ei enää palaa alkuperäisen kurssin loppujaksoille vaan jatkaa pääsääntöisesti uuden
kurssin loppuun asti.
Jos toisen vastaavan kurssin samalla jaksolla ei ole vapaata paikkaa, Kelan vakuutuspiirin toimisto
ottaa yhteyttä Kelan Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen Kuntoutuspalvelujen
ryhmään sähköpostilla teosku_kurssit(at)kela.fi lisäpaikan saamiseksi. Viestissä ilmoitetaan
kuntoutujan henkilötunnus, muutoksen perustelu ja alkuperäisen kurssin numero ja nimi sekä
uuden vaihdettavan kurssin numero. Kuntoutuspalvelujen ryhmä lisää kurssille päätöksen
tekemiseksi tarvittavan paikan.
61
Kuntoutujalle tehdään tarkistuspäätös. Katso Tekniset ohjeet
1.5.12.3. Hakeminen
Kuntoutujat valitaan ammatillisille kursseille esivalinnan kautta. Asiakas täyttää ammatillisen
kuntoutuksen hakemuksen (KU 101) ja toimittaa sen joko suoraan palveluntuottajalle tai
Kelan vakuutuspiirin toimistoon, joka välittää sen edelleen palveluntuottajalle, jos hakija antaa
suostumuksensa siihen. Hakemuksen liitteenä tulee olla ajantasainen, kuitenkin enintään
vuoden vanha, B-lääkärinlausunto tai vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen selvitys tai
kuntoutussuunnitelma. Palveluntuottaja tekee esivalinnan kuntoutushakemuksen, mahdollisen
asiakkaan haastattelun sekä lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman ja muiden mahdollisten
asiakirjojen perusteella. Palveluntuottaja merkitsee esivalintaa koskevan kannanottonsa
perusteluineen lomakkeelle KU 107.
Katso kurssien esivalinta.
1.6. Kv-säännökset
Kuntoutusetuuksiin sovelletaan EY-asetusta (EY) N:o 883/2004, joka on yhdessä
täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 kanssa tullut sovellettavaksi 1.5.2010 lukien EUjäsenvaltioiden kansalaisten liikkuessa EU-jäsenvaltioiden välillä. Kuntoutusetuudet rinnastetaan
asetuksessa 883/2004 tarkoitettuihin sairausetuuksiin.
EY-asetusten 883/2004 ja 1408/71 soveltamisalaan kuuluvat sekä työskentelyyn perustuvat
etuudet (työeläke- ja tapaturmavakuutus) että Kansaneläkelaitoksen hoitamat asumiseen
perustuvat etuudet, jotka on lueteltu soveltamisalalaissa (pl. äitiysavustus, yleinen asumistuki,
rintamasotilaseläke ja elatustuki sovellettaessa asetusta 883/2004).
Lisäksi asetuksen piiriin kuuluvat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa
tarkoitettu lasten kotihoidon tuki, sekä seuraavien lakien mukaiset etuudet: sairausvakuutuslaki,
työttömyysturvalaki, vammaisetuuslaki ja laki Kansaneläkelaitoksen järjestämistä
kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista.
Asetuksen 883/2004 lisäksi Kelan kuntoutuslain (566/2005) 16 §:ssä on säädetty Suomessa
vakuutetun henkilön oikeudesta saada kuntoutusta ulkomailla.
KKRL 16 §:ää ei sovelleta kuntoutuspsykoterapiaan. Vakuutetulle ei korvata ulkomailla annettua
kuntoutuspsykoterapiaa.
1.6.1. Asetus 883/2004
Yhteiset säännöt sosiaaliturvan yhteensovittamisesta on annettu EY-asetuksella (EY) N:o
883/2004, joka on yhdessä täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 kanssa tullut sovellettavaksi
1.5.2010 lukien EU-jäsenvaltioiden kansalaisten liikkuessa EU-jäsenvaltioiden välillä.
EY:n sosiaaliturva-asetusta 1408/71 sovelletaan 1.5.2010 jälkeenkin toistaiseksi tilanteissa, joissa
asetus 883/2004 ei sovellu EU/ETA-alueella (ml. Sveitsi) liikkuvaan henkilöön.
Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen perusteella asetusta 1408/71 sovelletaan
myös EFTA-maihin (ETA-maihin) lukuun ottamatta Sveitsiä.
62
Sveitsin ja EU:n välisen vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen perusteella asetusta 1408/71
sovelletaan kuitenkin myös Sveitsin ja EU:n välillä liikkuviin EU-maiden ja Sveitsin kansalaisiin.
Asetus 883/2004 jakaantuu seitsemään osastoon. Lisäksi siinä on yksitoista liitettä sisältävä
liiteosa. Asetuksen ensimmäinen osasto (artiklat 1 - 10) sisältää yleisiä määräyksiä. Osastossa on
mm.
•
•
•
•
käsitteiden määrittelyt,
henkilöllistä ja asiallista soveltamisalaa koskevat määräykset,
jäsenvaltioiden kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun turvaava määräys,
asetuksen ja muiden kansainvälisten sosiaaliturvaa koskevien järjestelyiden välistä suhdetta
koskevat määräykset,
• asuinmaata koskevien edellytysten syrjäytymistä koskeva määräys sekä
• etuuksien päällekkäisyyden estämistä koskeva määräys (tarkemmat eläkkeitä koskevat
määräykset ovat kolmannen osaston luvussa kolme).
Toisen osaston (artiklat 11–16) määräykset koskevat sovellettavan lainsäädännön määrittelyä.
Sovellettavan lainsäädännön määrittelystä on annettu tarkempia ohjeita Vakuuttaminen EUmaissa työskenneltäessä -ohjeisto.
Kolmas osasto sisältää eri etuuksien ryhmiä koskevia erityissäännöksiä.
1 luku: sairaus ja äitiys
2 luku: työkyvyttömyys
3 luku: vanhuus ja kuolema
4 luku: työtapaturmat ja ammattitaudit
5 luku: kuolemantapauksen johdosta annettavat avustukset
6 luku: työttömyysetuudet
7 luku: perhe-etuudet ja perheavustukset
8 luku: etuudet eläkeläisten huollettaville lapsille ja orvoille
1.6.1.1. Rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin
18 artikla
Oleskelu toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, kun asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa –
rajatyöntekijöiden perheenjäseniä koskevat erityissäännöt
1. Ellei 2 kohdassa toisin säädetä, 17 artiklassa tarkoitettu vakuutettu ja hänen perheenjäsenensä
ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin myös oleskellessaan toimivaltaisessa jäsenvaltiossa.
Toimivaltainen laitos myöntää luontoisetuudet omalla kustannuksellaan ja soveltamansa
lainsäädännön mukaisesti, ikään kuin asianomaiset henkilöt asuisivat tässä jäsenvaltiossa.
2. Rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin oleskellessaan
toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, ellei kyseinen jäsenvaltio sisälly liitteen III luetteloon. Siinä
tapauksessa rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin toimivaltaisessa
jäsenvaltiossa 19 artiklan 1 kohdassa säädetyin ehdoin.
Rajatyöntekijä on työntekijä, joka toimii palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana yhdessä jäsenvaltiossa, mutta asuu toisessa jäsenvaltiossa, johon hän palaa
pääsääntöisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa (883/04 art.1 f).
Rajatyöntekijällä on oikeus kuntoutusetuuksiin sekä asuinvaltiossaan että työskentelyvaltiossa
samoin ehdoin kuin siellä asuvilla (883/04 art.18.1).
63
Muualla kuin Suomessa asuvalla rajatyöntekijällä on oikeus sairaanhoitoon Suomessa
asuinjäsenvaltiossa toimivaltaisen jäsenvaltion eli työskentelyvaltion kustannuksella
Oikeus sairaudenhoitoon ja kuntoutukseen Suomessa, jos Suomi on työskentelyvaltio (883/04 art.
18).
1.6.1.1.1. Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus
kuntoutusetuuksiin
28 artikla
Eläkkeellä olevia rajatyöntekijöitä koskevat erityissäännöt
1. Eläkkeelle jäävällä rajatyöntekijällä on sairastuessaan oikeus edelleen saada luontoisetuuksia
siinä jäsenvaltiossa, jossa hän on viimeksi toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana, jos kyseessä on mainitussa jäsenvaltiossa aloitetun hoidon jatkaminen.
"Hoidon jatkamisella" tarkoitetaan sairauden tutkimisen, diagnosoimisen ja hoidon jatkamista.
2. Eläkkeensaajalla, joka on vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen tosiasiallista alkamisajankohtaa
edeltävinä viitenä vuotena toiminut vähintään kaksi vuotta palkkatyössä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana rajatyöntekijänä, on oikeus saada luontoisetuuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa
hän toimi rajatyöntekijänä, jos sekä tämä jäsenvaltio että se jäsenvaltio, jossa eläkkeensaajalle
hänen asuinjäsenvaltiossaan myönnettyjen luontoisetuuksien kustannuksista vastuussa oleva
toimivaltainen laitos sijaitsee, ovat valinneet tämän vaihtoehdon ja ovat molemmat liitteen V
luettelossa.
3. Edellä 2 kohtaa sovelletaan mutatis mutandis entisen rajatyöntekijän perheenjäseniin tai
hänen jälkeensä eläviin, jos heillä oli oikeus luontoisetuuksiin 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti
tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen aikana, vaikka rajatyöntekijä olisi kuollut
ennen eläkkeelle jäämistään, edellyttäen että hän oli toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana rajatyöntekijänä vähintään kaksi vuotta kuolemaansa edeltävien viiden
vuoden aikana.
4. Edellä 2 ja 3 kohtaa sovelletaan siihen asti, kunnes asianomaisesta tulee jonkin jäsenvaltion
lainsäädännön alainen palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen perusteella.
5. Edellä 1–3 kohdassa tarkoitettujen luontoisetuuksien kustannuksista vastaa
toimivaltainen laitos, joka on vastuussa eläkkeensaajalle tai hänen jälkeensä eläville heidän
asuinjäsenvaltioissaan myönnettyjen luontoisetuuksien kustannuksista.
Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus saada kuntoutusetuuksia riippuu siitä, onko kyseessä
hoidon jatkamiseen rinnastettava tilanne vai kokonaan uusi kuntoutushakemus.
Hoidon jatkaminen
Eläkkeelle jäävällä rajatyöntekijällä on oikeus edelleen kuntoutusetuuksiin valtiossa, jossa hän on
viimeksi toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos kyseessä on mainitussa
jäsenvaltiossa aloitetun hoidon jatkaminen.
Hoidon jatkamisella tarkoitetaan sairauden tutkimisen, diagnosoimisen ja hoidon jatkamista
(883/04 art. 28.1). Kuntoutusetuuksissa hoidon jatkamisena voidaan pitää lähinnä sairauden
diagnosoimisen perusteella myönnettyä kuntoutusta ja sen jatkamista.
64
Eläkkeensaajalla on velvollisuus todistaa, että kyseessä on entisessä työskentelyvaltiossa
aloitetun hoidon jatkaminen. Asiakkaan tulee siten esittää tarpeellinen selvitys, jonka perusteella
Kelassa voidaan todeta kyseessä olevan hoidon jatkaminen.
Uusi kuntoutushakemus
Eläkkeensaajalla, joka on vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen tosiasiallista alkamisajankohtaa
edeltävinä viitenä vuotena toiminut vähintään kaksi vuotta palkkatyössä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana rajatyöntekijänä, on oikeus edelleen saada luontoisetuuksia siinä
jäsenvaltiossa, jossa hän toimi rajatyöntekijänä. (883/04 art. 28.2)
Oikeus syntyy silloin, kun valtio jossa henkilö toimi rajatyöntekijänä ja valtio, jossa hoitoetuuksista
kustannuksista vastuussa oleva toimivaltainen laitos sijaitsee, on molemmat mainittu asetuksen
883/04 liitteessä V. Suomea ei ole mainittu liitteessä V, joten artikla ei koske tilanteita, joissa
Suomi on eläkkeensaajan entinen työskentelyvaltio.
Vastaava oikeus hoitoetuuksiin entisessä työskentelyvaltiossa on myös entisen rajatyöntekijän
perheenjäsenillä tai hänen jälkeensä elävillä. (art. 28.3)
1.6.1.2. Eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan siirtyminen
palkkatyöhön
Jos eläkkeensaaja ottaa vastaan palkkatyön tai toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana (art. 31),
häneen ei sovelleta asetuksen 883/04 eläkkeensaajia ja heidän perheenjäseniänsä koskevia
säännöksiä, vaan artiklojen 17–21 mukaista perheenjäsenen käsitystä. Palkkatyöhön siirtyminen
laajentaa perheenjäsenen oikeutta saada luontaisetuuksia.
1.6.1.3. Eläkkeenhakijoiden ja eläkkeensaajien oikeus
kuntoutusetuuksiin
22 artikla
Eläkkeenhakijat
1. Vakuutettu, joka eläkehakemuksen esittäessään tai hakemuksen käsittelyn aikana menettää
oikeuden luontoisetuuksiin sen jäsenvaltion lainsäädännön perusteella, joka oli viimeksi
toimivaltainen, on edelleen oikeutettu luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltionsa lainsäädännön
perusteella, jos eläkkeenhakija täyttää 2 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion lainsäädännön
edellytykset vakuutuksen saamiseksi. Myös eläkkeenhakijan perheenjäsenillä on oikeus
luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltiossa.
2. Luontoisetuuksien kustannuksista vastaa sen jäsenvaltion laitos, josta 23–25 artiklan
mukaisesti tulisi toimivaltainen eläkettä myönnettäessä.
Kustannusvastuu eläkkeenhakijoiden kuntoutusetuuksista kuuluu sille valtiolle, josta tulee
toimivaltainen valtio eläkettä myönnettäessä (883/2004 art. 22).
23 artikla
Oikeus luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltion lainsäädännön perusteella.
65
Henkilö, joka saa eläkettä tai eläkkeitä kahden tai useamman jäsenvaltion, joista yksi on
hänen asuinjäsenvaltionsa, lainsäädännön nojalla ja jolla on oikeus luontoisetuuksiin kyseisen
jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, saa, samoin kuin hänen perheenjäsenensä, luontoisetuudet
asuinpaikanlaitokselta ja kyseisen laitoksen kustannuksella ikään kuin hän olisi eläkkeensaaja,
jolle eläkettä maksettaisiin yksinomaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla.
Eläkkeensaajilla on oikeus kuntoutusetuuksiin asuinvaltiossa sen lainsäädännön mukaisesti
(883/04 art. 23).
Jos eläkkeensaaja saa eläkettä kahdesta tai useammasta valtiosta, joista yksi on eläkkeensaajan
asuinvaltio ja jos eläkkeensaajalla on oikeus kuntoutusetuuksiin asuinvaltiossa, saa hän
hoitoetuudet asuinvaltion kustannuksella.
1.6.1.3.1. Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin
asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke, kun
oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa
(883/2004, art. 24)
24 artikla
Oikeutta luontoisetuuksiin ei ole asuinjäsenvaltion lainsäädännön perusteella
1. Henkilö, joka saa eläkettä tai eläkkeitä yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön nojalla
ja jolla ei ole oikeutta luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltionsa lainsäädännön nojalla, saa kuitenkin
omalta osaltaan ja perheenjäseniensä osalta tällaiset etuudet siltä osin kuin hänellä olisi ollut
niihin oikeus sen jäsenvaltion tai vähintään yhden sellaisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla,
joka olisi toimivaltainen hänen eläkkeidensä osalta, jos hän asuisi kyseisessä jäsenvaltiossa.
Luontoisetuudet myöntää 2 kohdassa tarkoitetun laitoksen kustannuksella asuinpaikan laitos,
ikään kuin asianomainen olisi oikeutettu eläkkeeseen ja luontoisetuuksiin kyseisen jäsenvaltion
lainsäädännön nojalla.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa määritetään luontoisetuuksien kustannuksista
vastaava laitos seuraavien sääntöjen mukaisesti:
a) jos eläkkeensaajalla on oikeus luontoisetuuksiin vain yhden jäsenvaltion lainsäädännön nojalla,
kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen laitos vastaa kustannuksista;
b) jos eläkkeensaajalla on oikeus luontoisetuuksiin kahden tai useamman jäsenvaltion
lainsäädännön nojalla, kustannuksista vastaa sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jonka
lainsäädännön alaisuuteen asianomainen on kuulunut pisimpään; jos tämän säännön
soveltamisesta seuraisi, että etuuksien kustannuksista vastaisi useampi laitos, kustannuksista
vastaa sitä lainsäädäntöä soveltava laitos, jonka alaisuuteen eläkkeensaaja viimeksi kuului.
Useasta valtiosta eläkettä saavan eläkkeensaajan asuinvaltiostaan saamien luontoisetuuksien
kustannuksista vastaava valtio määräytyy 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti:
Jos eläkkeensaajalla on oikeus luontaisetuuksiin vain yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan,
tämän valtion toimivaltainen laitos vastaa niiden kustannuksista.
Jos eläkkeensaaja saa eläkettä useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, vastaa
kustannuksista sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jossa eläkeläinen on ollut pisimmän ajan
vakuutettuna.
66
Jos eläkeläinen on ollut vakuutettuna yhtä pitkän ajan useassa jäsenvaltiossa, vastaa
kustannuksista sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jonka lainsäädännön alainen eläkkeensaaja
viimeksi oli.
Eläkkeenhakijan ja -saajan oikeudet asumisen ja tilapäisen oleskelun aikaisiin kuntoutusetuuksiin
(883/04 art. 22–26) vastaavat asetuksessa 1408/71 säädettyjä oikeuksia.
1.6.1.3.2. Eläkkeensaajan tai hänen perheenjäsentensä
oleskelu muussa jäsenvaltiossa kuin
asuinjäsenvaltiossaan - oleskelu toimivaltaisessa
jäsenvaltiossa - lupa välttämättömään hoitoon
asuinjäsenvaltion ulkopuolella (883/04 art. 25)
25 artikla
Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke,
kun oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa
Jos henkilö, joka saa eläkettä tai eläkkeitä yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön
nojalla, asuu sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännön mukaan oikeus saada
luontoisetuuksia ei edellytä vakuutusta tai toimimista palkkatyössä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana, ja jos asianomainen ei saa eläkettä kyseiseltä jäsenvaltiolta, asianomaiselle
ja tämän perheenjäsenille myönnettävien luontoisetuuksien kustannuksista vastaa 24 artiklan
2 kohdan mukaisesti määritetty laitos jossakin hänen eläkkeidensä osalta toimivaltaisista
jäsenvaltioista siltä osin kuin mainitulla eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenillään olisi oikeus
tällaisiin etuuksiin, jos he asuisivat kyseisessä jäsenvaltiossa.
Oikeus lääketieteellisesti välttämättömiin hoitoetuuksiin muussa kuin asuinvaltiossa oleskeltaessa
on eläkkeensaajan osalta toimivaltaisen valtion kustannusvastuulla Suomen kustannusvastuulle
kuuluvat eläkkeensaajat ovat oikeutettuja etuuksiin Suomen EHICillä (European Health Insurance
Card) 1.5.2010 lukien.
Eläkkeensaajan ja perheenjäsenten oikeus kaikkiin hoitoetuuksiin toimivaltaisessa valtiossa
tilapäisen oleskelun aikana edellyttää, että toimivaltainen valtio sisältyy perusasetuksen
liitteeseen IV. Suomi ei kuulu liitteessä mainittuihin maihin, joten oikeus hoitoetuuksiin tilapäisen
oleskelun aikana ei koske niitä eläkkeensaajia joiden toimivaltainen valtio on Suomi. Siten näillä
eläkkeensaajilla on oikeus Suomessa oleskellessaan vain lääketieteellisesti välttämättömiin
hoitoetuuksiin EHICillä.
1.6.1.4. Perheenjäsenen käsite ja ensisijaisuussääntö
Perusasetuksessa perheenjäsenellä tarkoitetaan henkilöä, joka määritellään tai tunnustetaan
perheenjäseneksi tai katsotaan talouteen kuuluvaksi jäseneksi sen jäsenvaltion lainsäädännössä,
jossa asianomainen (perheenjäsen) asuu. (883/04 art. 1 i)
32 artikla
Luontoisetuuksia koskevien oikeuksien ensisijaisuus – erityissääntö
perheenjäsenten oikeudesta etuuksiin asuinjäsenvaltiossa
1. Jäsenvaltion lainsäädäntöön tai tähän lukuun perustuva itsenäinen oikeus luontoisetuuksiin
on ensisijainen perheenjäsenille maksettavia etuuksia koskeviin johdettuihin oikeuksiin nähden.
Johdettu oikeus luontoisetuuksiin on kuitenkin ensisijainen itsenäisiin oikeuksiin nähden, kun
67
itsenäinen oikeus asuinjäsenvaltiossa perustuu suoraan ja yksinomaan siihen, että asianomainen
henkilö asuu kyseisessä jäsenvaltiossa.
2. Kun vakuutetun perheenjäsenet asuvat sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännön
mukaisesti oikeus luontoisetuuksiin ei edellytä vakuutusta tai toimimista palkkatyössä tai
itsenäisenä ammatinharjoittajana, luontoisetuudet myönnetään heidän asuinjäsenvaltionsa
toimivaltaisen laitoksen kustannuksella, jos vakuutetun aviopuoliso tai hänen lapsistaan huolehtiva
henkilö toimii palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana tässä jäsenvaltiossa tai saa
palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen perustuvaa eläkettä tästä jäsenvaltiosta.
Jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva itsenäinen oikeus luontoisetuuksiin on ensisijainen
perheenjäsenille maksettavia etuuksia koskeviin johdettuihin oikeuksiin nähden.
Johdettu oikeus luontoisetuuksiin on kuitenkin ensisijainen itsenäisiin oikeuksiin nähden, kun
itsenäinen oikeus asuinjäsenvaltiossa perustuu suoraan ja yksinomaan siihen, että asianomainen
henkilö asuu kyseisessä jäsenvaltiossa (883/04 art. 32.1)
1.6.1.4.1. Perheenjäsenten hoitoetuusoikeudet eri
tilanteissa
Perusasetuksen III osaston 1 luvun luontoisetuuksia koskevien artiklojen osalta perheenjäsenten
oikeuksia hoitoetuuksiin on säännelty mm. seuraavissa tilanteissa:
• Asuminen 883/04 art. 17 ja 987/09 art. 24 (vakuutetut ja perheenjäsenet)
• Tilapäinen oleskelu toimivaltaisessa valtiossa (rajatyöntekijöiden ja perheenjäsenten
erityissäännöt) 883/04 art. 18 vakuutetuilla ja heidän perheenjäsenillään on oikeus
kuntoutusetuuksiin myös heidän oleskellessaan toimivaltaisessa valtiossa, joka ei ole heidän
asuinvaltionsa.
1.6.1.5. Rekisteröitymismenettely luontoisetuuksien
saamiseksi
24 artikla
Asuminen muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa
1. Sovellettaessa perusasetuksen 17 artiklaa vakuutetun ja/tai hänen perheenjäsentensä on
rekisteröidyttävä asuinpaikan laitokseen. Heidän oikeutensa luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltiossa
on todistettava toimivaltaisen laitoksen vakuutetun tai asuinpaikan laitoksen pyynnöstä antamalla
todistuksella.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja on voimassa, kunnes toimivaltainen laitos ilmoittaa
asuinpaikan laitokselle sen peruuttamisesta. Asuinpaikan laitoksen on ilmoitettava toimivaltaiselle
laitokselle kaikista 1 kohdan mukaisista rekisteröitymisistä, sekä kaikista muutoksista niihin tai
rekisteröinnin peruuttamisesta.
3. Tätä artiklaa sovelletaan perusasetuksen 22, 24, 25 ja 26 artiklassa tarkoitettuihin henkilöihin
tarvittavin muutoksin.
Sovellettaessa perusasetuksen 17 artiklaa vakuutetun ja/tai hänen perheenjäsentensä on
rekisteröidyttävä asuinpaikan laitokseen. Heidän oikeutensa luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltiossa
68
on todistettava toimivaltaisen laitoksen vakuutetun tai asuinpaikan laitoksen pyynnöstä antamalla
todistuksella (987/2009 art. 24.).
Rekisteröitymiseen käytettävä asiakirja on voimassa, kunnes toimivaltainen laitos ilmoittaa
asuinpaikan laitokselle sen peruuttamisesta.
Asuinpaikan laitoksen on ilmoitettava toimivaltaiselle laitokselle kaikista rekisteröitymisistä, sekä
kaikista muutoksista niihin tai rekisteröinnin peruuttamisesta.
Perheenjäseniä koskeva poikkeus (883/04 art. 18.2), perusasetuksen liite III rajoittaa
perheenjäsenten oikeuksia jos toimivaltainen valtio on mainittu liitteessä. Suomi on mainittu
liitteessä III, joten Suomessa työskentelevän rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja
Suomessa oleskellessaan vain lääketieteellisesti välttämättömäksi tuleviin hoitoetuuksiin.
1.6.1.6. Laitosten väliset korvaukset
62 artikla
Periaatteet
1. Sovellettaessa perusasetuksen 35 artiklaa ja 41 artiklaa toimivaltainen laitos korvaa etuudet
antaneelle laitokselle luontoisetuuksista aiheutuneiden kustannusten todellisen määrän, jonka
etuudet antaneen laitoksen tilit osoittavat, paitsi sovellettaessa täytäntöönpanoasetuksen 63
artiklaa.
2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu etuuksista aiheutuneiden todellisten kustannusten määrä ei
kokonaan tai osittain käy ilmi etuudet antaneen laitoksen tileistä, palautettava määrä määritetään
kiinteämääräisen summan perusteella laskemalla se kaikesta asianmukaisesta tiedosta, joka
on saatu käytettävissä olevista lähteistä. Hallintotoimikunta arvioi perusteet, joita käytetään
kertasuorituksen laskemisessa, ja vahvistaa sen määrän.
3. Korvauksessa ei voida ottaa huomioon korkeampia tasoja kuin ne, joita sovelletaan sellaisille
vakuutetuille annettuihin luontoisetuuksiin, jotka ovat 1 kohdassa tarkoitetut etuudet antaneen
laitoksen soveltaman lainsäädännön alaisia.
Jäsenvaltion laitoksen toisen jäsenvaltion laitoksen puolesta suorittamat kuntoutusetuudet
korvataan pääsääntöisesti todellisten kustannusten mukaisesti.
Jos todelliset kustannukset eivät käy ilmi, korvataan kiinteämääräisten kustannusten perusteella
(987/09 art. 62.2). Koska kuntoutuksessa ei ole määritelty kiinteitä korvauksia, tulee korvaukset
määritellä kohtuulliseksi katsottavan hintatason mukaan.
66 artikla
Laitosten välisiä korvauksia koskeva menettely
1. Asianomaisten jäsenvaltioiden väliset korvaukset suoritetaan mahdollisimman nopeasti.
Jokaisen asianomaisen laitoksen on korvattava saatavat ennen tässä jaksossa mainittuja
määräaikoja heti kun se on sille mahdollista. Tiettyä saatavaa koskeva riita ei saa estää muiden
saatavien korvaamista.
2. Perusasetuksen 35 ja 41 artiklassa säädetyt korvaukset jäsenvaltioiden laitosten välillä
suoritetaan yhteyselimen välityksellä. Perusasetuksen 35 artiklan mukaisista korvauksista voi
huolehtia eri yhteyselin kuin 41 artiklan mukaisista korvauksista.
Jäsenvaltioiden välillä korvaukset suoritetaan mahdollisimman nopeasti.
Saatavaa koskeva riita ei saa estää muiden saatavien suorittamista toiselle jäsenvaltiolle.
69
67 artikla
Saatavien esittämistä ja maksamista koskevat määräajat
1. Todellisiin kustannuksiin perustuvat saatavat on esitettävä velallisjäsenvaltion yhteyselimelle 12
kuukauden kuluessa sen kalenterivuosipuoliskon päättymisestä, jona nämä saatavat on merkitty
velkojalaitoksen kirjanpitoon.
2. Kiinteisiin määriin perustuvat saatavat kalenterivuoden osalta on esitettävä velallisjäsenvaltion
yhteyselimelle 12 kuukauden kuluessa sen kuukauden jälkeen, jona kyseistä vuotta
koskevat keskimääräiset kustannukset on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Täytäntöönpanoasetuksen 64 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut luettelot on esitettävä viitevuotta
seuraavan vuoden loppuun mennessä.
3. Täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa
tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetty määräaika alkaa kulua vasta, kun toimivaltainen laitos on
määritetty.
4. Edellä 1 ja 2 kohdassa mainittujen määräaikojen jälkeen esitettyjä saatavia ei oteta huomioon.
5. Velallislaitoksen on maksettava saatavat täytäntöönpanoasetuksen 66 artiklassa tarkoitetulle
velkojajäsenvaltion yhteyselimelle 18 kuukauden kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jona
saatavat esitettiin velallisjäsenvaltion yhteyselimelle. Tätä ei sovelleta saataviin, jotka velallislaitos
on tuon ajan kuluessa hylännyt pätevästä syystä.
6. Saatavaa koskeva riita on ratkaistava viimeistään 36 kuukauden kuluessa sen kuukauden
jälkeen, jona saatava on esitetty.
7. Tilintarkastuslautakunta helpottaa tilien lopullista selvittämistä tapauksissa, joissa sopuun
ei päästä 6 kohdassa säädetyssä ajassa, ja se antaa jommankumman osapuolen esittämästä
perustellusta pyynnöstä lausuntonsa riita-asiassa kuuden kuukauden kuluessa sen kuukauden
jälkeen, jona asia osoitettiin sille.
Lähtökohtaisesti korvaukset tulee maksaa heti kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään ennen
art. 67 säädettyjen määräaikojen umpeutumista.
1.6.1.7. Kustannuksista vastaaminen
Perheenjäsenen/jälkeen elävän oikeus syntyy, jos rajatyöntekijän entinen työskentelyvaltio ei ole
mainittu 883/04 liitteessä III. Suomi on mainittu liitteessä III, joten ei koske tilanteita jossa Suomi
on rajatyöntekijän entinen työskentelyvaltio.
Kustannuksista vastaaminen
Kuntoutusetuuksien myöntämisestä syntyvistä kustannuksista vastaa kaikissa tapauksissa
laitos, joka vastaa eläkkeensaajalle tai tämän jälkeen eläville asuinvaltiossa myönnettyjen
kuntoutusetuuksien kustannuksista.
Entisellä rajatyöntekijällä ja perheenjäsenellä on velvollisuus toimittaa oleskelupaikan laitokselle
toimivaltaisen laitoksen antama asiakirja, jos entinen työskentelyvaltio ei ole enää toimivaltainen
valtio ja rajatyöntekijä tai hänen perheenjäsenensä matkustaa tähän valtioon saadakseen
hoitoetuuksia perusasetuksen art. 28 nojalla (987/09 art. 29).
70
1.6.2. Kuntoutus ulkomailla (KKRL 16 §)
Kela korvaa tietyissä tapauksissa ulkomailla annettavaa kuntoutusta. Siitä säädetään Kelan
kuntoutuslain 16 §:ssä. (KKRL 566/2005 16 §)
1.6.2.1. Maa, jossa kuntoutusta annetaan
Kuntoutusta korvataan eri tavalla sen perusteella, onko kuntoutusta annettu
• toisessa EU:n jäsenvaltiossa tai EY-lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa (EU/EY-valtio) tai
• valtiossa, jonka kanssa Suomella ei ole asiaa koskevaa sosiaaliturvasopimusta.
Kelan kuntoutuslain mukaan korvausta voi saada ammatillisesta kuntoutuksesta ja vaativasta
lääkinnällisestä kuntoutuksesta, mutta ei kuntoutuspsykoterapiasta eikä harkinnanvaraisesta
kuntoutuksesta. Yleisten kuntoutuksen järjestämisedellytysten tulee täyttyä myös ulkomailla
oleskelun ajan.
1.6.2.1.1. Toinen EU/EY-valtio
Kuntoutujalla on oikeus saada korvaus toisessa EU/EY-valtiossa annetusta kuntoutuksesta, jos
• ulkomailla annettu kuntoutus vastaa Kelan kuntoutuslaissa määriteltyjä kuntoutuksen sisällölle
ja laajuudelle asetettuja edellytyksiä
• kuntoutus olisi Suomessa annettuna kuulunut Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin,
• kuntoutusta annetaan sellaisella kielellä, jolla saadut ohjeet kuntoutuja hallitsee, jolloin
kuntoutusta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja soveltuvana, ja
• kuntoutus perustuu Kelan kuntoutuslain 45 §:ssä tarkoitettuun kuntoutuspäätökseen.
• vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus perustuu Suomessa julkisen terveydenhuollon
yksikössä tai vastaavassa ulkomaisessa hoitoyksikössä laadittuun kuntoutussuunnitelmaan.
EY-lainsäädäntöä soveltavia valtioita ovat ETA-maat Islanti, Liechtenstein, Norja sekä lisäksi
Sveitsi.
1.6.2.1.2. Muu valtio
Kuntoutujalle voidaan korvata myös muualla kuin toisessa jäsenvaltiossa annettu ammatillinen
kuntoutus tai vaikeavammaisten avohoidossa toteutettu lääkinnällinen kuntoutus. Tämä edellyttää
edellä lueteltujen kriteerien lisäksi, että vastaavaa kuntoutusta ei ole ollut saatavilla Suomessa
tai sen korvaamiseen on muu erityinen syy. Korvausta ei makseta Kelan kuntoutuslain nojalla
esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja on oikeutettu ammatilliseen kuntoutukseen ja hän hakeutuu
ulkomaille opiskelemaan, jos tarpeenmukaista ammatillista kuntoutusta on tarjolla Suomessa.
1.6.2.2. Kuntoutuksen hakeminen
Kuntoutuja voi hakea ulkomailla annettavaa kuntoutusta lähtökohtaisesti samalla tavoin kuin
hän hakisi kuntoutusta Suomessa. Poikkeuksena menettelyssä on se, että kuntoutujan on
71
esitettävä selvitys ulkomailla annettavasta kuntoutuksesta (sisältö, kuntoutuksen toteuttaja),
jos kysymyksessä ei ole Kelan palveluntuottaja (toistaiseksi Kelalla ei ole ulkomaisia
palveluntuottajia). Jos kuntoutujalla on jo voimassa oleva kuntoutuspäätös Suomessa
sijaitsevalle palveluntuottajalle, hän voi hakeutua myös sen perusteella toiseen EU/EY-valtioon
järjestämisvelvollisuuteen kuuluvaan ammatilliseen kuntoutukseen.
Kelan kuntoutuspäätöksen voi hakea myös jälkikäteen. Tällöin vaaditaan samat selvitykset
kuntoutuksen sisällöstä kuin etukäteen haettaessakin. Ulkomaille hakeutumiseen ei siis tarvita
erillistä ennakkolupaa. Halutessaan kuntoutuja voi pyytää Kelalta etukäteen tiedon siitä, onko
ulkomailla annettava kuntoutus Kelan kuntoutuslain perusteella korvattavaa. Tällainen tieto on
kuitenkin vasta Kelan epävirallinen kannanotto kuntoutuksen korvattavuudesta. Varsinainen
valituskelpoinen päätös annetaan vain kuntoutujan hakemuksesta.
Pääsääntöisesti kuntoutusta korvataan aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakemus jätettiin
Kelalle, jollei sen korvaamiseen edeltävältä ajalta ole erityistä syytä. Ulkomailla oleskelu voi olla
tällainen erityinen syy. Kuntoutusta ei kuitenkaan korvata pitemmältä ajalta kuin 6 kuukauden
ajalta ennen sen hakemista, joten ulkomailla annettavasta kuntoutuksesta on haettava korvausta 6
kuukauden kuluessa palvelun antamisesta tai maksun suorittamisesta.
Kelan kuntoutuslain mukaisesta kuntoutusetuudesta päätettäessä otetaan huomioon samaa
etuutta tai Kelan kuntoutuslain mukaan huomioon otettavaa muuta etuutta vastaava ulkomailta
järjestettävä kuntoutus tai muu etuus.
Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 16 § ja 41 §)
1.6.2.3. Kustannusten korvaaminen
Ulkomailla annetusta kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan enintään siihen
määrään asti, joka olisi korvattu, jos kuntoutusta olisi annettu Kelan kuntoutuslain mukaisesti
Suomessa. Jos henkilö on saanut ulkomailta korvausta samoista kuntoutuksen kustannuksista,
joista hän hakee Kelan kuntoutuslain mukaista korvausta, hänelle maksetaan korvausta vain siltä
osin kuin sen määrä ylittää ulkomailta maksetun korvauksen.
Kelalta voi pyytää ennakkoon tiedon siitä, mihin määrään asti ulkomailla annettavaa kuntoutusta
korvataan eli sen määrän, jonka kuntoutuksen järjestäminen Suomessa olisi maksanut. Jos
kuntoutujalla on kuntoutuspäätös tietylle palveluntuottajalle, niin Kelan tälle palveluntuottajalle
sopima palvelun hinta on se enimmäismäärä, joka lain mukaan korvataan. Jos kuntoutujalla ei
ole kuntoutuspäätöstä tietylle palveluntuottajalle, niin korvattavat kustannukset arvioidaan sen
perusteella, kuinka paljon ulkomailla annettua kuntoutusta vastaavasta kuntoutuspalvelusta on
Kelan viimeisimpien tilastotietojen perusteella keskimäärin maksettu korvauksia.
Sovellettavat lainkohdat (KKRL 566/2005 14 § ja 16 §)
1.6.2.4. Matkakustannukset
Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan sairausvakuutuslain 4 luvun säännöksiä.
Ulkomailla ja ulkomaille tehdyn matkan aiheuttamia kustannuksia ei korvata.
Sovellettavat lainkohdat (KKRL 566/2005 15 §) ja (SVL 1224/2004 4 luku 1 § 3 mom.)
72
1.6.3. Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus velvoittaa Pohjoismaita tekemään yhteistyötä rajat
ylittävässä ammatillisessa kuntoutuksessa. Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä hallinnollisia
sopimuksia kuntoutuksen järjestämisestä ja käytännön toimintatavoista tilanteissa, joissa henkilö
työskentelee toisessa Pohjoismaassa ja asuu toisessa. Sopimusten tarkoituksena on helpottaa
kuntoutusasioiden hoitamista, kun henkilöt ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen.
Kuntoutuksen hakijan voi olla vaikeaa täyttää kuntoutuksen aikaisen rahaetuuden (esim.
kuntoutusrahan) ja kuntoutustoimenpiteiden saamisedellytyksiä, jos sekä työskentelymaa
että asuinmaa soveltavat tiukasti kansallista lainsäädäntöään. Näin ollen Pohjoismaat ovat
tehneet kahdenvälisiä sopimuksia, jotta oikeus kuntoutuksen aikaiseen rahaetuuteen ja
kuntoutustoimenpiteisiin toteutuisivat tarkoituksenmukaisella tavalla.
Kahdenvälisiä kuntoutussopimuksia sovelletaan tilanteissa, joissa:
•
•
•
•
henkilö työskentelee yhdessä Pohjoismaassa
henkilö asuu jossakin muussa Pohjoismaassa kuin työskentelymaassa
kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat asuinmaassa
rahaetuus maksetaan työskentelymaasta.
Pohjoismaiset kuntoutussopimukset perustuvat EU-asetuksiin 883/2004 ja 987/2009 ja
pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen rajat ylittäviä kuntoutusasioita koskeviin kohtiin.
Lue lisää:
Pohjoismainen yhteistyömenettely ammatillisessa kuntoutuksessa
Kahdenväliset hallinnolliset sopimukset (linkki tulossa)
1.7. Hakeminen
Ammatillista kuntoutusta haetaan kirjallisesti kuntoutushakemuslomakkeella KU101. Ammatillisena
kuntoutuksena myönnettäviä apuvälineitä haetaan lomakkeella KU 103. Elinkeinotukea haetaan
kuntoutushakemuslomakkeella KU101, johon liitetään liitelomake KU105.
Kun työkyvyttömyyseläkeasian yhteydessä selvitetään oikeutta Kelan järjestämään
kuntoutukseen, voi ammatillista kuntoutusselvitystä hakea poikkeuksellisesti suullisesti.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisija täyttää asiakkaan suostumuksella kuntoutushakemuslomakkeen
siltä osin, kun tietoja ei ole saatu työkyvyttömyyseläkehakemuksesta, ja kirjaa suostumuksen
hakemukseen. Tarvittaessa kuntoutushakemus voidaan pyytää kirjallisena. Esimerkiksi, jos
asiakas ei anna suostumusta siihen, että työkyvyttömyyseläkehakemus lähetään tiedoksi
palveluntuottajalle, voi olla tarpeen pyytää kirjallinen kuntoutushakemus.
Hakemukseen liitetään ajantasainen, kuitenkin enintään vuoden vanha B-lääkärinlausunto
tai vastaavat tiedot sisältävä muu lääketieteellinen selvitys. Lausunnossa tulee olla suositus
kuntoutuksesta perusteluineen, selvitys sairauden tai vamman nykytilasta ja kuntoutustarpeesta
sekä kuntoutuksen tavoitteista.
Alkuperäisen lääkärinlausunnon lisäksi voidaan hyväksyä lääkärinlausuntokopio, ellei ole aihetta
epäillä sen alkuperäisyyttä. Myös sähköisenä liitteenä toimitettu lääkärinlausunto voidaan
hyväksyä.
73
Hakijoina voivat olla kuntoutuja, holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettu
edunvalvoja, lähiomainen tai muu kuntoutujasta pääasiallisesti huolehtiva henkilö. Hakemista
koskevat kirjepohjat ovat KUH04–KUH22.
Sähköinen hakeminen ei ole toistaiseksi mahdollista kuntoutuksessa.
Katso lisätietoja KIILA-kuntoutuksen hakeminen, Koulutuksen hakeminen, Apuvälineen
hakeminen, Elinkeinotuen hakeminen ja Ammatillisten kuntoutuskurssien hakeminen.
1.7.1. Vireilletulo
Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim.
lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai
muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun
hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta
tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta.
Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla
postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi).
Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna
Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava.
Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa
pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi
postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen
alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen.
Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta
asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä.
Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta.
Sähköisen asiointipalvelun kautta
Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista
käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien
verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä
hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle.
Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa).
Sähköpostitse tai faksilla
Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia
koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot.
Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan
tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin
saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake
myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä
sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus
viestin saapumisesta.
74
Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa
oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan
alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse
toimittaa myöhemmin.
Suullisesti
Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko.
etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu
asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo
tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen.
Lue lisää
• Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet >
Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo)
• Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi)
1.7.1.1. Lähettäjän vastuu
Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on
ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas
vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan
päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta.
Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen
vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai
hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on
kuitenkin oltava luotettava selvitys.
1.7.1.2. Asiakirjan siirto
Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja
• tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä
• siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan
viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä
päätöstä asian tutkimatta jättämisestä
• tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä
• ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä.
Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on
saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen
kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen.
Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön.
1.7.2. Kuka voi hakea etuutta?
Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa.
Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä
ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen.
75
1.7.2.1. Henkilö itse
Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet
henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut
heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen
hakemaan etuutta puolestaan.
Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin,
ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin,
mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa).
Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?)
Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi.
Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan
hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista
asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva
asia.
Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?)
Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia
hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea
etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt.
Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt
etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan.
1.7.2.2. Edunvalvoja
Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan
hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka
puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole
rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen
oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on
julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja.
Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon:
•
•
•
•
onko henkilölle määrätty edunvalvoja
edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista
henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta
onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi
Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen
osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää,
vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää.
Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit
tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään
Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee
76
kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin
Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä.
Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun
hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että
henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta.
Lue lisää
• edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta >
Mikä on edunvalvoja?)
• Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta)
1.7.2.3. Edunvalvontavaltuutettu
Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on
asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon.
Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta
edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot
tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös
edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole
toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta
tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan.
Lue lisää
• Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen
toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?)
• Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta)
1.7.2.4. Asiamies eli valtuutettu
Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai
muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen
oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei
ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen
Asianajajaliiton jäsen.
Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi.
Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa
koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa.
Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen
puolesta > Valtuutus).
1.7.2.5. Lähiomainen tai muu henkilö
Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut
hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun
77
sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista
eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 § 2 mom.). Tällaisen
henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään.
Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan
harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan.
Vastaava säännös sisältyy
• vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 § 2 mom.)
• lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku
42 §)
• lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.)
• sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.)
• vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 § 2 mom.)
1.7.2.6. Kunta
Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle
kuuluvaa etuutta.
1.7.3. Hakuaika kuntoutusetuuksissa
Kuntoutusta järjestetään ja korvataan aikaisintaan sen kalenterikuukauden alusta lukien, jona
kuntoutushakemus jätettiin Kelalle. Kuntoutus voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti,
kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajalta, ennen sen hakemista. Erityisenä syynä voidaan pitää
esimerkiksi kuntoutujan vaativaa sairautta, joka on estänyt kuntoutuksen hakemisen ajoissa.
1.7.4. Palveluntuottajan valinta
Asiakkaalle tehdään kuntoutuspäätös kuntoutuslaitoksessa tai muussa kuntoutusyksikössä
toteutettavaan ammatilliseen kuntoutukseen Kelan tekemän hankinnan perusteella hyväksytylle
palveluntuottajalle. Palveluntuottajan valinnassa tulee ottaa huomioon, että palvelu voidaan
toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lähtökohtana on, että palveluntuottaja ei asiakkaan
näkökulmasta katsottuna voi sijaita kohtuuttoman kaukana tai hankalien liikenneyhteyksien
päässä.
1.7.4.1. Asiakkaan valinta
Osassa ammatillisen kuntoutuksen palvelulinjoja noudatetaan palvelujen hankinnan
puitejärjestelyssä käytäntöä, jossa asiakas valitsee itse palveluntuottajan. Ne palvelut, joissa
asiakas valitsee itse palveluntuottajan, ovat
•
•
•
•
ammatillinen kuntoutusselvitys
työkokeilu
työhönvalmennus sekä
mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus.
78
Asiakkaalla on oikeus valita Palveluntuottaja Kelan hyväksymistä palveluntuottajista. Alueellisesti
tehdyissä hankinnoissa asiakas voi valita palveluntuottajan kyseisen alueen palveluntuottajista ja
valtakunnallisesti hankituissa palveluissa koko Suomen alueelta. Asiakkaan valintaa koskevista
palveluista hankitaan valtakunnallisesti vain ruotsinkieliset palvelulinjat sekä kuulovammaisten ja
näkövammaisten palvelulinja.
Asiakas valitsee palveluntuottajan ennen kuntoutuspäätöksen tekemistä. Jos mahdollisia
palveluntuottajia on kuitenkin vain yksi, voidaan päätös tehdä ilman palveluntuottajan
valintamenettelyä. Päätöksen tekeminen ja sen toimeenpano tapahtuu tämän jälkeen Kelan
normaalin käytännön mukaisesti. Jos asiakas tarvitsee majoituksen kuntoutusjakson ajalle, tulee
ratkaisua tehtäessä tarkistaa, että asiakkaan valitsemalla palveluntuottajalla on mahdollisuus
tarjota majoituspalvelu.
Asiakas tai hänen edustajansa tekee valinnan käytettävissä olevien tietojen perusteella. Valintaan
liittyvää tietoa asiakas saa Kelan internet-sivuilta Kuntoutuksen palveluntuottajien haku-palvelusta
sekä tarvittaessa lisätietoa palveluntuottajien omilta internetsivuilta.
Asiakas tarvitsee Kelan etuuskäsittelijän apua, kun hän hakee ammatillista kuntoutusta eikä
hänellä ole tietoa tarvitsemansa kuntoutuspalvelun palveluntuottajista omassa asuinpiirissään.
Etuuskäsittelijä ohjaa ja neuvoo asiakasta valintaan liittyvissä kysymyksissä, mutta ei koskaan
valitse palveluntuottajaa asiakkaan puolesta ilman tämän valtuutusta. Kuntoutujan ohjauksessa
ja kuntoutuspäätöstä tehtäessä on tarkistettava, että suunnitellulla palveluntuottajalla on sopimus
kuntoutujan tarvitsemasta ruotsinkielisestä tai suomenkielisestä palvelusta.
Asiakas merkitsee valitsemansa kuntoutuspalvelun tuottajan kuntoutushakemukseen, jos se on
tiedossa hakemusta jätettäessä. Jos asiakas valitsee palveluntuottajan kuntoutushakemuksen
jättämisen jälkeen tai valtuuttaa Kelan toimihenkilön tekemään valinnan, kirjataan tieto OIWA:ssa
ko. työn kommenttiin.
Kuntoutuksen palveluntuottajien haku-palvelu on myös terveydenhuollon käytettävissä. Asiakas
voi tarvittaessa keskustella hoitavan tahon kanssa hänelle suositellun ammatillisen kuntoutuksen
palveluntuottajan valintaan liittyvistä kysymyksistä.
1.7.5. Tiedonantovelvollisuus etuutta haettaessa
Asiakkaan on haettava kuntoutusetuutta kirjallisesti Kelalta. Hänen on esitettävä Kelalle selvitys
kuntoutuslain mukaista etuutta koskevan hakemuksen ratkaisuun, kuntoutuksen sisältöön ja
etuuden määrään vaikuttavista seikoista sekä annettava muut etuuksien maksamista varten
tarpeelliset tiedot.
Mikäli asiakas ei omatoimisesti esitä vaadittuja tietoja ja selvityksiä, etuuskäsittelijän on pyydettävä
niitä häneltä. Asiakkaalle tulee varata kohtuullinen määräaika tietojen ja selvitysten esittämiselle.
Kohtuullisena aikana pidetään yleensä kahta viikkoa, mutta vaaditun selvityksen laadusta riippuen
aika voi olla pitempikin. Tarpeellisia tietoja ja selvityksiä pyydettäessä asiakkaalle tulee kertoa,
että tietojen toimittamatta jättäminen johtaa asian ratkaisemiseen käytettävissä olevien tietojen
perusteella.
Jos asiakas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi
tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista selvitystä, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia,
kuntoutushakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevien tietojen perusteella. Käytännössä tämä
tarkoittaa yleensä hakemuksen hylkäämistä.
79
1.7.6. Kelan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta
Kelalla on oikeus saada käsiteltävänä olevan etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot:
• valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä
• Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai muun
korvauksen myöntäjältä tai maksajalta
• Potilasvakuutuskeskukselta ja Liikennevakuutuskeskukselta
• työnantajalta, työttömyyskassalta ja työpaikkakassalta
• oppilaitokselta, oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä ja Koulutusrahastolta.
Lisäksi Kelalla on oikeus saada pyynnöstä kuntoutusetuuden ratkaisemista varten lääkäriltä
ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetulta
ammattihenkilöltä sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4
kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä, sosiaalipalvelun tuottajalta ja muulta
hoitolaitokselta sekä muulta kuntoutuksen toteuttajalta lausunto ja välttämättömät tiedot etuuden
hakijan potilasasiakirjoista, terveydentilasta, sairaudesta, vammaisuudesta, työ- ja toimintakyvystä
sekä hänen hoidostaan ja kuntoutuksestaan ja niihin liittyvistä etuuksista ja korvauksista.
1.7.7. Ohjaus muuhun kuntoutukseen
Kelalla on velvollisuus ohjata ja neuvoa asiakasta kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi
ja tarpeellisen kuntoutuksen järjestämiseksi. Jos asiakas tarvitsee sellaista kuntoutusta, jota
Kela ei järjestä, on asiakasta ohjaavan etuuskäsittelijän annettava tarvittaessa tietoa muista
kuntoutusmahdollisuuksista tai palveluista ja niitä toteuttavista tahoista.
Kelan etuuskäsittelijä tekee tarpeen mukaisesti yhteistyötä muita palveluita järjestävien tahojen
kanssa, jotta asiakas saisi sujuvasti tarvitsemansa palvelut. Epäselvissä tai laajempaa yhteistyötä
vaativissa tapauksissa asia on vietävä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään käsiteltäväksi.
Asiakasta voidaan ohjata hakemaan harkinnanvaraista kuntoutusta, jos hän ei täytä
järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan kuntoutuksen edellytyksiä, mutta soveltuisi
harkinnanvaraisen kuntoutuksen toimenpiteisiin. Hakemus voidaan näissä tilanteissa asiakkaan
luvalla käsitellä harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakemuksena. Asiakkaalta saatu lupa
hakemuksen muuttamiseen tulee kirjata OIWAn yhteydenoton lisätietoon, jos tieto on saatu
puhelimitse tai asiakaspalvelussa. Yhteydenotto tulee liittää ko. työhön. Jos lupa on tullut
kirjallisesti paperilla, joka on skannattu OIWAaan, liitetään ko. asiakirja ko. työhön.
Katso lisää Asiakkaan ohjaaminen
1.7.7.1. Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö
Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta
kuntoutuksesta sekä ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta. Työeläkelaitoksilla on päävastuu
niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet
työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut.
Kela vastaa lisäksi seuraavien kuntoutustoimenpiteiden järjestämisestä myös työeläkelaitosten
vastuulle kuuluville asiakkaille:
80
•
•
•
•
•
Tyk-kuntoutus
ammatilliset kuntoutuskurssit
opiskelun ja työn apuvälineet
näkövammaisten asiakkaiden kuntoutustutkimukset
MT-työhönvalmennus.
Kela ja työeläkelaitokset ovat sopineet yhteistyömenettelystä ammatillisen kuntoutuksen hakemisessa. Yhteistyömenettely koskee niitä tilanteita, joissa asiakkaan kuntoutustarvetta selvitetään
Kelassa esimerkiksi sairauspäivärahan hakemisen yhteydessä, työkykyprosessissa (KYKY), muun
etuuden käsittelyn yhteydessä tai kun Kelaan tulee postitse lääkärinlausunto, jossa suositellaan
ammatillista kuntoutusta.
Etuuskäsittelijä selvittää, kuuluuko ammatillinen kuntoutus työeläkelaitokselle. Käsittelijä ottaa
tarvittaessa yhteyttä työeläkelaitokseen asian selvittämiseksi. Lisäksi etuuskäsittelijä soittaa
asiakkaalle ja neuvoo häntä ottamaan yhteyttä työeläkelaitokseen. Asiakkaan ohjaamisessa
on huomioitava, että työeläkelaitos arvioi omien asiakkaidensa osalta millaista ammatillista
kuntoutusta he mahdollisesti järjestävät. Tarvittaessa asiakkaalle lähetetään työeläkelaitoksen
yhteystiedot kirjeitse (KU 108). Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä asiakas vastaa
yhteydenottopyyntöön, lähetetään hänelle kirjeitse tieto lääkärilausunnon saapumisesta Kelaan ja
kehotus ottaa yhteyttä työeläkelaitokseen (KUI10).
Jos asiakkaan kuntoutustarvetta ja kuntoutuksen edellytyksiä ei pystytä selvittämään Kelassa
olevien lausuntojen, työterveyshuollon tai terveydenhuollon tekemien lääketieteellisten
lisätutkimusten tai selvitysten perusteella, Kela järjestää ammatillisia kuntoutusselvityksiä myös
työeläkelaitosten vastuulla olevalle asiakkaalle, mutta se toteutetaan heidän osaltaan vain
ammatillisen kuntoutusselvityksen alkuvaiheen osalta.
Poikkeuksena ovat työeläkelaitoksen vastuulla olevat näkövammaiset asiakkaat, joille
ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan toteuttaa. Työeläkelaitokset ohjaavat ja neuvovat omia
asiakkaitaan ammatillisen kuntoutussuunnitelman (työhönpaluusuunnitelma) hankkimisessa. Jos
suunnitelmaa ei ole laadittu työpaikalla tai työterveyshuollossa, työeläkelaitokset voivat antaa
toimeksiannon suunnitelman laatimiseksi TE-toimistoon tai kuntoutuksen palveluntuottajalle.
Jos työterveyshuolto tai asiakas on toimittanut työeläkelaitoksen vastuulle kuuluvan asiakkaan
lääkärinlausunnon ja/tai kuntoutushakemuksen työeläkelaitoksen sijasta Kelaan, Kela toimittaa
asiakirjat viiveettä työeläkelaitokselle. Tätä menettelyä kutsutaan ns. postitoimistomenettelyksi.
Yhteistyömenettely ja postitoimistomenettely on kuvattu Kelanetissa Ratkaisutyön ammatillisen
kuntoutuksen Prosessit-kohdassa Kelan ja työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen yhteistyö
(prosessikuvaukset).
Hakemuksen toimittaminen työeläkelaitokseen
Kela siirtää yhteistyömenettelyn ja postitoimistomenettelyn mukaiset hakemukset ja
lääkärinlausunnot sähköisesti asiakkaan työeläkelaitokseen OIWA/Santran kautta. Menettely
on kuvattu Kelanetissa Ratkaisutyön ammatillisen kuntoutuksen Prosessit-kohdassa Kelan ja
työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen yhteistyö (prosessikuvaukset).
Hakemuksen käsittely työeläkelaitoksen hylkäävän ratkaisun jälkeen
Jos työeläkelaitos hylkää hakemuksen asian käsittelyä voidaan jatkaa Kelassa ammatillisen
kuntoutuksen hakemuslomakkeen (KU 101) perusteella.
81
1.7.8. Tulkkauspalvelut
Katso tulkkauksesta ja tulkkauspalvelujen käyttämisestä (Hallinto ja kehittäminen > Oikeudelliset ja
menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Tulkitseminen ja kääntäminen).
1.7.9. Lisäselvitysten pyytäminen
Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä
täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen
liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja
voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen
yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa
käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi
tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla.
Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä
suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö >
Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1).
Suullisesti, viestillä tai kirjallisesti
• Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa, ja puhelimitse tai
viestillä etuuskäsittelyssä.
• Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys etuuskäsittelyssä on
1. Puhelin
2. Viestipalvelu
3. Asiakaskirje (jos puhelin tai viestipalvelu eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan
tilanteeseen)
• Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys.
• Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun
kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä
OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > Toimiston valinta > Toimiston osoite >
Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela.
• Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi
pyydettyä lisäselvitystä.
• Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä
olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne.
• Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa
uusi odottamisaika.
Jos asiakas ei vastaa puheluun,
• Lähetä asiakkaalle viesti viestipalvelun kautta, jos se on mahdollista (asiakas on hyväksynyt
viestipalvelun käytön verkossa)
– Kelassa on käytössä yhteinen viestimalli (Ratkaisutyö > Viestimallit)
• Jos viestiä ei voi lähettää, lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta 0100100-palvelusta
(Kelanetti > Työkalut)
– Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten
(Ratkaisutyö > Tekstiviestimallit)
82
– Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta.
– Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon
Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä viestiä voi lähettää, lähetä asiakkaalle asiakaskirje.
Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen
asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi
puhelinnumeroaan. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim.
puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä.
Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile
lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee
toimittaa.
Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa
lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä
lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä
selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä
lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla.
Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko suullisesti, liitteet ja viestit -palvelulla tai kirjallisesti.
Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja.
Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus
tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on
määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti.
Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa
lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään.
Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien
ratkaisutyö > Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostitse ja faksilla) ja liitetiedostojen
vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä (Asiakaspalvelu > Asiakaspalvelun ohjeet >
Muut > Liitetiedostot muistitikulla, CD:llä ja kännykällä).
Hakemuslomakkeen täydentäminen
Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä
hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään
hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja ensisijaisesti suullisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan
liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto Oiwan yhteydenottoon (ei-skannattavissa etuuksissa
hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia
tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi).
Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Etuusohje > Vireilletulo.
Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle
Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt
lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan ratkaista, vaikka
asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle
on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen
sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo
pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista
on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan
kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta.
83
Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan
lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa selvitysten
toimittamiseen, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä
odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain
kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen
johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä.
Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas ei toimita lisäselvitystä
määräajassa tai pyydä määräajan pidentämistä, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä
käytettävissä olevien tietojen perusteella.
Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Kelanetti > Oikeudelliset ja menettelyohjeet
> Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen)
1.8. Ratkaiseminen
Kuntoutushakemus käsitellään ja ratkaistaan siinä vakuutuspiirissä, johon hakijan kotipaikkakunta
kuuluu, ellei jäljempänä toisin sanota. Työn tasaamisen toimenpiteenä hakemuksia voidaan siirtää
ratkaistaviksi muualla kuin kotitoimistossa tai vastuuyksikössä siten kuin siitä erikseen sovitaan.
Kuntoutushakemusta ratkaistaessa on tarpeen tunnistaa asiakkaan Kela-neuvonnan tarve.
Neuvontaa voidaan tarvita tilanteissa, joissa asiakkaalla on useita Kelan etuuksia vireillä
samanaikaisesti.
1.8.1. Käsittelypaikka
Turvakieltoasiakkaiden
etuusasiat
Eteläisessä vakutuuspiirissä
ratkaistavat asiat
Itäisessä vakuutuspiirissä
ratkaistavat asiat
Erityisyksiköissä
ratkaistavat asiat
Kansainvälisten asioiden
osaamiskeskuksessa
ratkaistavat asiat
Muutoksenhaku-,
takaisinperintä- ja
väärinkäytösasiat
Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa.
Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu
• pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä
• siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki)
• oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki),
yliopistojen opintotukilautakunnissa (opintotuki) tai Itäisessä vakuutuspiirissä erikseen
määriteltyjen tehtävien osalta. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö
> Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka >
Ratkaisupaikka opintotukiasioissa).
• työpaikkakassassa
• siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen
Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä
henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos
henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua.
Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilön tietojen
kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot).
84
Hakemus voidaan työn tasaamisen vuoksi valmistella ja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan
mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta
sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä
sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista.
Vakuutuspiirin vaihtuminen
Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin
yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojen muutoksista (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet >
Henkilön tietomuutokset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset).
Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin
käsiteltäviksi.
Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin.
Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus.
Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää,
että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä
kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin
vaihtamisesta (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Yhteiset ohjeet > Henkilön tietomuutoset HEMU >
Henkilön yleistietojen muutokset > Kunta- ja toimistotiedot).
Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat
Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää
turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto >
Turvakielto).
Eteläisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat
• Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 4:een on valtakunnallisesti keskitetty
– kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen tarkistaminen sekä
regressiperintä silloin, kun työeläkelaitos on myöntänyt perhe-eläkkeen tai huoltoeläkkeen
(KEL 72 § ja TKL 21 §:n tarkoittamat tilanteet)
– toimiston antaman väliaikaisen päätöksen vahvistaminen silloin, kun kansaneläke-,
leskeneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 1
momentin / EAL 30 § 1 momentin / VTL 30 §:n mukaista regressimenettelyä
– kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevan
päätöksen oikaiseminen silloin, kun ratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 2 momentin / EAL
30 §:n 2 momentin mukaista regressimenettelyä
– perhe-eläkkeen leskeneläkehakemukset silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen
1.7.1990 ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään
• Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemukset käsitellään keskitetysti
Eteläisen vakuutuspiirin työterveyshuollon korvausryhmässä. Lue lisää työterveyshuollon
hakemusten ratkaisupaikasta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Työterveyshuolto >
Työterveyshuolto > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka
työterveyshuollossa).
• Ulkomailla asuvan veteraanin ulkomailla tehdystä kuntoutusmatkasta aiheutuneiden
matkakustannusten korvauskäsittely tehdään Eteläisen vakuutuspiirin
terveydenhoitoetuuksien ratkaisukeskuskessa.
• Vankilailmoitukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 7:ssa. Lue lisää
vankilailmoitusten käsittelyn prosessikuvauksesta.
85
Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat
• Ulkomailla annetun hedelmöityshoidon kustannusten korvauskäsittely tehdään Itäisessä
vakutuuspiirissä.
• Erikseen määriteltyjen opintotukitehtävien käsittely tapahtuu Itäisen vakuutuspiirin
opintotukiryhmässä. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet
> Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka
opintotukiasioissa).
Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat
Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa erityisyksiköihin. Tällöin asiakkaan
etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan erityisyksikkö. Erityisyksiköitä
ovat mm.
• Kansainvälisten asioiden keskus. Lue lisää
työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > KV-asiat > Työnjako
kansainvälisissä asioissa > Vakuutuspiirien ja Kansainvälisten asioiden keskuksen välinen
työnjako).
– Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutustyö tehdään
Kansainvälisten asioiden keskuksessa
• Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (Vatu-keskus)
• Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus (TK-ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan
kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat
asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan
asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole
tapahtunut muutoksia. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisemisesta ja päätöksen
antamisesta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Eläkeläiset >Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje
> Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen > Työkyvyttämyyseläkkeen ratkaiseminen ja
päätöksenanto).
Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat
• Suomen ja muiden EU– tai Eta–valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien
maksuunpano, tilastointi, rahoitus ja laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden
osaamiskeskuksessa.
Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat
Muutoksenhakuasia
Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen.
Takaisinperintä
Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee
liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen
lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Ratkaisutyö >
Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka).
Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen
vastuulle siirtymiseen saakka.
86
Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava
katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi
eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet
sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä.
Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä.
Perintäkeskus
Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän ja takausvastuusaatavien
perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten
velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon
lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä
Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet.
Lue lisää saatavien perinnästä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden
saatavien perintä).
Väärinkäytösepäily
Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Kelan
maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaan Kelan
vakuutuspiirissä. Myös opintotukilautakunta tai työpaikkakassa selvittää myöntämässään
etuudessa esiin tulleen väärinkäytösepäilyn ja Perintäkeskus myöntämässään
maksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillyn väärinkäytöksen
selvittämisestä neuvotellaan ao. vakuutuspiirien kesken. Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän
asiantuntija päättää tutkintapyynnön tekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei ko.
tapauksessa tehdä.
Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien
väärinkäytösepäilyn tunnistaminen > Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen).
Lue myös väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet >
Väärinkäytökset > Etuusväärinkäytökset).
1.8.1.1. Apuvälineitä koskevien ratkaisujen keskittäminen
Apuvälinehakemusten käsittely on keskitetty alueilla vakuutuspiireittäin seuraavasti:
•
•
•
•
•
Etelä-Suomen alueella Päijät-Hämeen vakuutuspiirille
Länsi-Suomen alueella Keski-Pohjanmaan vakuutuspiirille
Länsi-Suomen alueella Tampereen vakuutuspiirille
Itä-Suomen alueella Pohjois-Savon vakuutuspiirille
Pohjois-Suomen alueella Jokilaaksojen vakuutuspiirille.
1.8.1.2. Elinkeinotukea koskevien ratkaisujen
keskittäminen
Elinkeinotukiratkaisut on keskitetty valtakunnallisesti Pohjoiseen vakuutuspiiriin (516). Toimistoon
tuodut ja postitse toimitetut hakemukset ja/tai muut asiakirjat siirretään viivytyksettä Pohjoisen
vakuutuspiirin Kuntoutus -työjonoon. Siirron jälkeen se vastaa käsiteltävinä olevista tapauksista.
87
Asiakkaan kotivakuutuspiiri huolehtii asiakaspalvelusta silloin, kun asiakas tai yhteistyötaho
ottaa yhteyttä tai se katsotaan muutoin asiakaspalvelutilanteessa tarkoituksenmukaiseksi.
Asiakaspalvelija selittää hakemusten keskittämisen menettelytavat ja ohjaa asiakasta ottamaan
puhelimitse tai postitse yhteyttä Pohjoisen vakuutuspiirin Kokkolan toimistoon (puh. 020 635
5776). Kun tapaus on ratkaistu, asia siirtyy takaisin kotivakuutuspiirin vastuulle mm. seurantaa
varten.
Keskitettävät KKRL 6 §:n mukaiset kuntoutustoimenpiteet ovat
• elinkeinotuki, joka on avustus yrityksen perustamiseksi tai avustus toimivan yrityksen
toiminnan jatkumisen turvaamiseksi
• elinkeinotukien päätöksiä koskevien valitusten muutoksenhakulausunnot ja muutoksenhaun
edellyttämät toimenpiteet.
Työtä luovuttavan vakuutuspiirin tehtävät
• asiakkaiden ja yhteistyötahojen ohjaus ja neuvonta
• kotitoimisto selvittää, kuuluuko asiakas Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Keskitettyyn
vakuutuspiiriin ohjataan vain Kelan ammatillisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat asiakkaat.
Jos asiakas kuuluu työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen piiriin, hänet ohjataan
toimittamaan hakemus työeläkelaitokseen. (Kts. Kelan ja työeläkelaitoksen yhteistyöprosessi)
• hakemusten ja liitteiden vastaanotto ja tarkastus
• asiakkaan haastattelu, kun se katsotaan tarpeelliseksi ja haastattelun tuloksen kirjaaminen
OIWA:n yhteydenoton lisätietoon
• asiakaspalvelussa tai postitse tulleen aloitteen ja/tai hakemuksen rekisteröinti kkjärjestelmään ja mahdollisten tietojen merkintä työn kommenttiin
• hakemuksen ja muun asiaan liittyvän postin skannaus, indeksointi ja työn siirto Pohjoisen
vakuutuspiirin jonoon. Työn tarkenteeksi valitaan ammatillinen kuntoutus ja tarkenteen
lisätiedoksi kirjoitetaan ELI
• asiakkaan yhteydenottojen, lisäselvityspyyntöjen, asiakkaan kanssa sovittujen asioiden
ja muiden asian käsittelyyn vaikuttavien tietojen merkintä yhteydenoton lisätietoon/työn
kommenttiin
• paikalliseen yhteistyötahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön osallistuminen
• yhteistyö Pohjoisen vakuutuspiirin kanssa elinkeinotukeen liittyvissä asioissa
• toky/torelistojen seuranta; jos listoissa ilmenee seikkoja, jotka vaikuttavat elinkeinotukeen,
toimitetaan tieto Pohjoisen vakuutuspiirin Kuntoutus -työjonoon luomalla Toimeksianto-työ.
Pohjoisen vakuutuspiirin tehtävät ja vastuut
• neuvonta ja ohjaus asiakas- ja sidosryhmätilanteissa yhteistyössä kotivakuutuspiirin kanssa
• mahdolliset lisäselvityspyynnöt kotivakuutuspiirin kautta saapuneiden hakemusten ja liitteiden
osalta
• hakemuksen rekisteröinti kk-järjestelmään, mikäli kotitoimisto ei ole sitä tehnyt
• postitse suoraan Pohjoisen vakuutuspiiriin tulleiden hakemusten ja muun postin rekisteröinti ja
skannaus sekä mahdolliset lisäselvityspyynnöt ja muut tarvittavat yhteydenotot asiakkaaseen
kirjeitse tai puhelimitse
• tarvittaessa puhelinhaastattelut lähinnä valmistelussa ja ratkaisussa tarvittavien tietojen
hankkimiseksi tai tarkentamiseksi ja niiden kirjaaminen yhteydenoton lisätietoon
• lausuntopyynnöt ja yhteisneuvottelut asiantuntijalääkäreiden kanssa
• mahdolliset osaamiskeskuksen kuntoutusryhmältä pyydettävät kannanotot
• ratkaisut ja päätökset sekä niihin liittyvien valitusten käsittely
• päätöksistä tiedottaminen ohjeen mukaisesti
88
• mahdollisen sitoumusasiakirjan laatiminen ja siihen liittyvät toimenpiteet
• laskujen maksaminen. Laskut ohjataan Kokkolan toimistoon katuosoitteella Torikatu 16,
67100 Kokkola. Laskuja ei saa skannata.
• omistusoikeuden luovuttamisen/säilyttämisen seuranta
• yhteistyö ja kehitystyö yhdessä osaamiskeskuksen kuntoutusryhmän kanssa.
1.8.1.3. Kurssien esivalinta ja keskitetty valinta
Ammatillisissa kursseissa sovelletaan esivalintaa, jossa palveluntuottaja tai muu esivalintataho
antaa suosituksen kurssille osallistuvista asiakkaista. Päätökset hakemuksiin annetaan aina joko
keskitetyssä vakuutuspiirissä. Jos asiakas ei halua toimittaa hakemusta esivalintataholle, se
toimitetaan suoraan vakuutuspiiriin, joka käsittelee hakemukset keskitetysti.
Katso tarkemmat ohjeet Sinetistä Esivalintamenettely.
Esivalintaan kuuluvat kurssit ovat nähtävissä internetissä Kelan kurssitarjonnassa.
Kelan vakuutuspiirin tehtävät ennen esivalintaa
Jos asiakas toimittaa Kelaan esivalintataholle tarkoitetun kurssihakemuksen, tarkistaa
etuuskäsittelijä ennen sen lähettämistä esivalintataholle, että hakemuksessa on:
• tarvittavat tiedot ja liitteet, esimerkiksi kuntoutussuunnitelma tai lääkärinlausunto ja pyytää
tarvittaessa lisäselvitykset
• tiedot Kelan aikaisemmin myöntämistä kursseista
Esivalinnan suorittavan tahon toimenpiteet
Esivalinnan suorittava taho tarkistaa hakemusten tiedot ja pyytää tarvittaessa hakijoilta
täydennykset puutteellisiin hakemuksiin, mikäli hakemus on tullut suoraan esivalintataholle.
Käytössään olevien tietojen avulla esivalintataho puoltaa asiakkaan hakemusta kurssille tai esittää
hakemuksen hylkäämistä. Kaikkia kurssille hakeneita asiakkaita koskevat kannanotot (KU107)
sekä esivalintatahon yhteenvetolomake (KU128) toimitetaan Kelaan noin 1 kuukausi ennen
kurssin alkua. Esivalintataho ei lähetä asiakkaille ennakkoon tietoa kannanotostaan.
Vakuutuspiirissä keskitetysti tehtävät valinnat
Kurssin yhteyshenkilö käsittelee hakemukset ja esivalinnan kannanotot siinä vakuutuspiirissä,
johon hakemusten ratkaiseminen on keskitetty. Sekä myönteiset sekä hylkäävät ratkaisut tehdään
keskitetyssä vakuutuspiirissä.
Jos asiakas ei ole suostunut esivalintaan, ratkaistaan hakemus käytettävissä olevien tietojen
perusteella ilman esivalintaa koskevaa lausuntoa.
Kurssihakemuksia ratkaiseva yhteyshenkilö
• pyytää tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvion ennen ratkaisun tekemistä
• arvioi kaikki hakemukset (esivalintatahon puoltavat ja kielteiset kannanotot) sekä muista
toimistoista tulleet hakemukset
• selvittää kuntoutujan oikeuden haettuun etuuteen (ammatillinen kuntoutus), jos hakemus on
tullut suoraan esivalintataholta
• pyytää tarvittaessa lisäselvitykset, jos hakemus tai lausunnot ovat puutteellisia
89
• ottaa yhteyttä kuntoutuspalvelujen ryhmään ja esivalintatahoon kurssin siirtämiseksi tai
peruuttamiseksi jos kurssin osallistujamäärä on jäämässä liian pieneksi
Ammatillisen kuntoutuksen hakijoille, jotka täyttävät kriteerit, mutta eivät ole mahtuneet kurssille
eikä heille ole löytynyt vastaavaa muuta kurssia tai esim. moniammatillista yksilökuntoutusta,
työkokeilua tai työhönvalmennusta, ei tehdä hylkäävää kuntoutuspäätöstä CICS-järjestelmässä.
Heille annetaan myönteinen YHTE-asiakaskirjepäätös (KUP08). Asiakaskirjepäätös liitetään
OIWAn hakemustyöhön. Hakemustyön ja CICS:llä vireillä olevan etuustyön asialiitos poistetaan
OIWAn Työn asialiitoksen muuttaminen -näytöllä. Menettely on kerrottu tarkemmin Kelan kurssien
esivalintaprosessin kuvaus -muistiossa.
Esivalintaan kuuluvista kursseista annettava kuntoutuspäätös ja sen liitteenä oleva ohjekirje
lähetetään kuntoutujalle. Päätös lähetetään tiedoksi myös palveluntuottajalle. Päätökseen liitetään
tarvittavat tausta- ja hakemustiedot siltä osin kuin palveluntuottajalla ei ole ennestään näitä tietoja.
Katso myös Kurssien esivalinta, jossa esivalintaprosessin muistio ja vuokaavio.
1.8.2. Esteellisyydestä
Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin.
Olet esteellinen, jos
• asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta
• asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi
• sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on
odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai
• on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema
yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai
• luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä
Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn
puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse
havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan.
Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa
elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi
asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä
uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian.
Katso hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta
•
•
•
•
Toimihenkilön esteellisyys
Lääkärin esteellisyys
Tarkastajan esteellisyys
Tulkin esteellisyys
1.8.2.1. Käsittely- ja ratkaisukielto
Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei
läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn.
Tästä voidaan kuitenkin poiketa
90
• asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun
kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi
ja postitus tai
• jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa).
1.8.2.2. Esteellisyyden toteaminen
Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan.
Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön
käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa.
Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on
viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava
(yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan
esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman
asiakkaan väitettäkin.
• Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen
tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä
nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä,
vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi.
Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa
asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä
siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen
etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä.
1.8.3. Haastattelu
Asiakashaastattelussa etuuskäsittelijä ja asiakas kartoittavat yhdessä asiakkaan
kuntoutuksen tarvetta ja tavoitteita sekä asiakkaan kuntoutukselle asettamia odotuksia.
Asiakkaan haastattelemisella pyritään tukemaan kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen
toteuttamissuunnitelman tekemistä sekä kuntoutuksen tavoitteen määrittämistä ja vähentämään
tarvetta lisäselvitysten pyytämiseen.
Etuuskäsittelijä arvioi alustavasti asiakkaan kuntoutustarpeen käytettävissä olevien asiakirjojen
perusteella. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon mm. asiakkaan sairauden tai vamman laatu ja
ennuste sekä hänen ammattinsa ja työtehtävänsä. Tarvittaessa etuuskäsittelijä konsultoi tässä
yhteydessä myös asiantuntijalääkäriä. Mikäli asiakkaalla katsotaan olevan kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia, haastattelu voidaan toteuttaa joko puhelimitse tai toimistossa.
Ammatillista kuntoutusta hakeva asiakas haastatellaan aina silloin, kun
• arvioidaan asiakkaan ammatillisen kuntoutuksen tarvetta ja suunnitellaan ammatillista
kuntoutusta
• asiakkaan terveydentilaan ja elämäntilanteeseen liittyvä kuntoutuspalveluiden tarve tai
kuntoutuksen tavoitteet ovat selkiytymättömät.
Asiakasta ei tarvitse haastatella silloin, kun
• ratkaisun tekemiseksi on olemassa riittävät tiedot eikä haastattelulla ole odotettavissa
lisähyötyä asiakkaan informoinnin, ratkaisun tai kuntoutuksen etenemisen kannalta
91
• kysymyksessä on jatkopäätöksen tekeminen eikä haastattelun avulla ole tarvetta saada
lisätietoja ratkaisun tueksi.
Asiakkaan haastattelussa
• jos työkyvyttömyyseläkeasian yhteydessä selvitetään oikeutta kuntoutukseen,
pyydetään asiakkaalta suostumus siihen, että työkyvyttömyyseläkekäsittelijä saa täyttää
kuntoutushakemuksen siltä osin, kun tietoja ei ole saatu työkyvyttömyyseläkehakemuksesta.
Asiakkaalta pyydetään suostumus työkyvyttömyyseläkehakemuksen lähettämiseen
palveluntuottajalle, kun työkyvyttömyyseläkeasian yhteydessä selvitetään oikeutta
kuntoutukseen
• selvitetään mahdollisimman perusteelliset tiedot asiakkaan terveyden- ja elämäntilanteesta
sekä koulutus- ja työhistoriasta
• selvitetään aiemmin tehdyt ja mahdollisesti suunnitellut lääketieteelliset tutkimukset ja annetut
hoidot sekä toteutuneet kuntoutustoimenpiteet ja ammatinvalinnanohjaus
• keskustellaan asiakkaan ammatillisista suunnitelmista ja kuntoutustoiveista sekä motivaatiosta
ammatilliseen kuntoutukseen
• annetaan tietoa ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksesta, sisällöstä ja toteutuksesta
• keskustellaan eri kuntoutusmahdollisuuksista sekä harkitaan käytettävissä olevien
kuntoutusmuotojen soveltuvuus ja tarkoituksenmukaisuus
• tehdään yhdessä asiakkaan kanssa alustava suunnitelma siitä, miten kuntoutuksessa
edetään. Määritellään kuntoutuksen aikana selvitettäviä asioita ja muodostetaan mahdollinen
kysymyksenasettelu. Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä sekä työ- ja koulutuskokeilussa
kysymyksenasettelun tarkoituksena on ohjata palveluntuottajaa selvittämään kuntoutujan
tilannetta ja kuntoutustarpeita
• keskustellaan asioista, joilla on merkitystä ammatillisen kuntoutussuunnitelman jatkovaiheen
kannalta
• pyydetään tarvittavat lisäselvitykset
• tarvittaessa informoidaan asiakasta palveluntuottajan valinnasta ja annetaan tietoa
käytettävissä olevista palveluntuottajista (ks. 7.4.1 Asiakkaan valinta)
• tarvittaessa tiedotetaan Kelan ja työeläkelaitoksen yhteistyöstä.
Samalla asiakkaalle kerrotaan
• hänen oman aktiivisuutensa merkityksestä kuntoutuksen onnistumiselle sekä hänen
velvollisuuksistaan kuntoutuksen aikana
• kuntoutuksen aikaisesta toimeentulosta ja matkakorvauksista sekä niiden hakemisesta.
1.8.4. Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen
Lue lisää asiantuntijalääkärin arvion pyytämisestä (Menettelyohjeet > Asiantuntijalääkärin arvio).
1.8.5. Kuuleminen
Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman
selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat
tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian
ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne.
Lue lisää asian selvittämisestä.
92
1.8.5.1. Milloin asiakasta on kuultava?
Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään.
Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
• Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä
ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai
osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan.
Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät
vaatimukset.
• Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot
poikkeavat toisistaan.
Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi
työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa
asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen
sisällöstä.
Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos
• hakemus hyväksytään kaikilta osin
• ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa
ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä)
• asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta
Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi
silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain
(1412/1997 23 §) tai asiakasmaksulain (734/1992 14 §) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa
etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle
vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää.
Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian
käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Päätöksen oikaisu ja
poistaminen).
1.8.5.2. Miten kuullaan?
Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa
vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn
yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty.
Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle
• kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan
etuusasiaan)
• määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että
vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua.
• yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään.
Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin
asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin
esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/1999 11 §).
Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia
voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa.
93
Lue lisää
• Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen
• Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse
• Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
1.8.6. Päätöksen antaminen
Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen
hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen
antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa
annetussa ohjeessa.
Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/
hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä.
Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta
pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perheeläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista
lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty
ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös.
Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa.
Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys,
laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös.
Päätös annetaan vain pyynnöstä
• myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä
• indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta.
Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta
etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei
tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä.
Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin
etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena.
Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhakuohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa.
Etuuspäätökset annetaan maksutta.
Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella.
Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa:
•
•
•
•
•
Kansaneläkelaki 568/2007 63 §
Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007 24 §
Laki vammaisetuuksista 570/2007 22 §
Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 45 §
Työttömyysturvalaki 1290/2002 11:3
Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa.
94
1.8.6.1. Kuntoutuspäätöksen antaminen
Kuntoutushakemukseen annetaan aina kirjallinen päätös, josta käy ilmi asian ratkaisu (myöntö,
hylkäys, tarkistaminen, lakkauttaminen, tutkimatta jättäminen, takaisinperintä) perusteluineen.
Lisäksi päätökseen liitetään valitusosoitus.
Päätöksestä tulee käydä ilmi kuntoutuksen tavoite ja kuntoutuksen toteuttamiseksi tarvittavat
tiedot. Erityisesti hylkäävä päätös tulee perustella selkeästi, yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. Jos
päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, perustelujen tulee sisältää arviointiin
pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset. Päätöksessä
tulee tuoda esiin kaikki ratkaisuun vaikuttavat seikat.
Myönteisen päätöksen liitteenä lähetetään ohjekirje, jossa kerrotaan kuntoutuksen toteuttamisesta.
Sovellettava lainkohta
(KKRL 566/2005 45 § KEL 22 a §, HL 45 §)
1.8.7. Päätöksensaajat
Ammatillisessa kuntoutuksessa päätöksensaajia voivat olla
• kuntoutuja
• kuntoutujan huoltaja
• kuntoutujan edunvalvoja.
1.8.7.1. Päätöksestä tiedottaminen
Kelan tulee ilmoittaa kuntoutuspäätöksestä eri yhteistyötahoille. Kuntoutuspäätös lähetetään
tiedoksi kuntoutuksen toteuttajalle sekä kuntoutujan hoidosta ja kuntoutuksesta sekä
kuntoutussuunnitelman laatimisesta vastaavalle taholle. Kuntoutuspäätöksen sisällöstä saa
luovuttaa tietoa vain siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä kuntoutuksen toteuttamiseksi.
Palveluntuottajalle lähetetään
• myönteinen päätös paikanvarauksena ja maksusitoumuksena
• kopiot kuntoutujan hakemuksesta ja muista kuntoutuksen toteuttamisen kannalta tarpeellisista
asiakirjoista, kuten kuntoutussuunnitelmasta ja lääkärinlausunnosta.
Päätöksestä ja sen liitteistä käyvät ilmi kuntoutuksen toteuttamiseksi välttämättömät tiedot, kuten
kuntoutujan taustatiedot, perustelut kuntoutuksen tarpeesta ja tiedot kuntoutujan tavoitteista.
Kuntoutujan hoidosta vastaavalle taholle lähetetään
• myönteinen päätös
• hylkäävä päätös
Päätöksen lähettäminen on tarpeellista, jotta hoidosta vastaava taho saa tiedon kuntoutujan
kuntoutussuunnitelman toteutumisesta ja kuntoutuksen maksajasta tai siitä, että vastuu
kuntoutusasian hoidosta palaa sille.
Kuntoutuksessa turvakieltoasiakkaiden osoite- ja sähköpostiosoitetiedot tulee poistaa
yhteistyö-tahoille lähetettävistä päätöksistä ja muista asiakirjoista. Asiakkaan suostumuksella
sähköpostiosoite voidaan jättää näkyviin yhteistyötahoille lähetettäviin päätöksiin ja asiakirjoihin.
Suostumus on kirjattava asiakkaan asiakirjoihin, jotta se voidaan jälkikäteen todentaa. Asiakkaan
95
ilmoittamaa puhelinnumeroa ei tarvitse poistaa asiakirjoista. Tarvittaessa yhteydenpito
palveluntuottajan ja turvakieltoasiakkaan välillä voi tapahtua Kelan välityksellä. Asiakasta voidaan
myös ohjata olemaan itse yhteydessä palveluntuottajaan.
Huomioitavaa ammatillisessa kuntoutuksessa
Ammatillisessa kuntoutuksessa tieto siitä, että asiakkaalla on resistentti bakteeri-infektio (ESBL,
MRSA, VRE), on kuntoutuksen toteuttamisen kannalta välttämätön tieto. Etuuskäsittelijän tulee
huolehtia sen välittämisestä palveluntuottajalle.
Etuuskäsittelijä lähettää tiedot seuraavasti:
Palveluntuottajalle tai kuntoutuslaitokselle
• jos työkyvyttömyyseläkeasian yhteydessä selvitetään oikeutta kuntoutukseen, lähetetään
päätöksen liitteenä kopio työkyvyttömyyseläkehakemuksesta, jos asiakas on kuntoutusta
hakiessaan antanut suostumuksensa työkyvyttömyyseläkehakemuksen lähettämiseen
palveluntuottajalle.
Apuvälineen toimittajalle
• tieto myönteisestä kuntoutuspäätöksestä maksusitoumukseksi.
Oppilaitokselle
• ammatilliselle erityisoppilaitokselle tieto myönteisestä tai kielteisestä päätöksestä
• muulle oppilaitokselle myönteinen päätös vain kuntoutujan pyynnöstä.
1.8.8. Asiakkaan ohjaaminen
Asiakasta on tarpeenmukaisesti ohjattava muiden kuntoutusmahdollisuuksien tai palvelujen piiriin,
jos hänen kuntoutushakemuksensa hylätään Kelassa.
Katso myös Asiakkaan ohjaaminen
1.9. Maksaminen
Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset kuntoutujalle tai
kuntoutuspalvelun tuottajalle.
Lisäksi Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset.
1.9.1. Kuntoutuskustannusten korvaaminen
Kuntoutujalle tai palveluntuottajalle korvataan kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset
kustannukset. Kuntoutustoimenpiteestä aiheutuvien kustannusten ja saavutettavan hyödyn tulee
olla järkevässä suhteessa siten, ettei vähäisestä lisähyödystä tule suuria kustannuksia.
96
Kuntoutustoimenpiteitä myönnettäessä arvioidaan, että ne ovat tarpeellisia vaikuttavan
kuntoutuksen toteuttamiseksi, kun tavoitteena on kuntoutujan työ- tai toimintakykyyn turvaaminen
tai parantaminen.
Kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten tulee olla myös kohtuullisia. Kustannuksia
pidetään kohtuullisina silloin, kun kuntoutuspalvelut on hankittu tarjouskilpailun perusteella.
Kilpailuttamattomien kustannusten kohtuullisuutta arvioidaan vertaamalla niitä kyseisen
palvelun hankinnassa yleisesti muodostuneeseen kustannustasoon tai muihin vastaavissa
kuntoutuspalveluissa noudatettavaan hintatasoon. Tavoitteena on, että kustannukset ovat sovitun
mukaisia tai muutoin kohtuullisia.
Kuntoutuksena järjestettävien apuvälineiden tarpeellisuus ja kohtuullisuus arvioidaan suhteessa
siihen, miten kuntoutuja pystyy suoriutumaan tai selviytymään kyseisillä tai niitä vastaavilla
apuvälineillä.
1.9.1.1. Korvattavat kustannukset
Kuntoutuspalvelun tuottaja on sitoutunut noudattamaan sopimuksenmukaisia laskutusperusteita.
Sovittu hinta sisältää kaikki kyseisestä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset. Silloin, kun
palvelulle ei ole vahvistettu hintaa, yksityiselle palveluntuottajalle maksetaan kohtuulliset
kustannukset laskun mukaan. Koulutuskokeilun järjestävälle oppilaitokselle korvataan kohtuulliset
kustannukset laskun mukaan. Koulutuskokeilun osalta korvataan kohtuulliset majoitus- ja
ravintokustannukset, mutta ei erillisiä tutkimuskustannuksia.
Ammatillisen kuntoutusselvityksen, työkokeilun, työhönvalmennuksen, Tyk-toiminnan tai
ammatillisen kuntoutuskurssin toteuttavalle laitokselle maksetaan vuorokausihinta, ravinto sekä
mahdolliset majoituskustannukset. Kustannukset maksetaan vain läsnäolopäiviltä.
Laskutusohjeet vuosille 2015–2016
- työkokeilu
- työhönvalmennus
- mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus
Ammatillisen kuntoutuskurssin, työkokeilun, työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen
aikana ulkopuolisessa työpaikassa tai palveluntuottajan työkokeilutiloissa olevalle kuntoutujalle
työnantajan on hankittava ja annettava kuntoutujan käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset
täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet. Henkilönsuojaimilla tarkoitetaan välineitä,
varusteita ja vaatteita, jotka suojaavat tapaturmalta tai sairastumiselta työssä. Näitä ovat
esimerkiksi suojalasit, turvakengät, suojakäsineet, kypärät, kuulon- ja hengityksensuojaimet,
valjaat ja suojavaatetukset kuten suojahaalarit, joita käytetään tapaturman tai sairauden vaaran
estämiseksi. Tietyille toimialoille suojainten käytöstä on säädetty erillismääräyksiä. Suojaimiin
liittyvistä määräyksistä voidaan sopia myös työehtosopimuksissa. Kela voi korvata aiheutuneen
kustannuksen, jos kyseessä on muu kuin tapaturman tai sairastumisen suojaamiseksi hankittava
henkilönsuojain, ja se on tarpeellinen työn tekemisen kannalta. Lisäksi edellytetään, että
korvattava määrä on kohtuullinen. Kustannukset maksetaan muuna kustannuksena.
Ammatillisilla kuntoutuskursseilla palveluntuottajan työharjoittelun aikana kuntoutujan työpaikalle
tekemät ohjauskäynnit sisältyvät työharjoittelun hintaan. Jos työharjoittelun ohjauskäynnistä
aiheutuu yli 100 kilometrin matka, korvataan matkakustannukset yli 100 kilometrin menevältä
osuudelta palveluntuottajalle laskutuksen perusteella noudattaen verohallinnon voimassa olevia
kilometrikorvauksia. Päivärahaa tai majoittumiskorvauksia ei makseta.
97
KIILA-kuntoutuksessa Kela ei korvaa yhteistyökokoukseen osallistuvan työpaikan ja
työterveyshuollon edustajien matkakustannuksia eikä suunnittelukokouksesta aiheutuneita
kustannuksia kuntoutuksen palveluntuottajalle.
Elinkeinotukena myönnetyllä avustuksella hankittavista välineistä ja laitteista aiheutuvat
kustannukset maksetaan laskun mukaan suoraan myyjälle. Maksu voidaan suorittaa tositetta
vastaan kuntoutujalle itselleen, jos tositteesta ilmenevät riittävät tiedot maksajasta ja laitteesta.
Katso myös Elinkeinotuen määrä
1.9.1.1.1. Koulutuksen kustannukset
Koulutarvimääräraha
Kansanopistojen viikkomaksut
Täysihoitokustannukset
Muita korvattavia koulukustannuksia
Koulutuspäätöksen perusteella kuntoutujalle korvataan tarpeelliset ja kohtuulliset
• varsinaiset opiskelukustannukset sekä
• koti- ja koulupaikkakunnan väliset matkakustannukset, ei kuitenkaan päivittäisiä
koulumatkakustannuksia (Matkakustannukset).
Varsinaisia opiskelukustannuksia ovat
• lukukausi-, opinto-, kurssi-, kirjaamis- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden
rekisteröintimaksut sekä muut vastaavat koulumaksut
• koulutarvikekustannukset (koulutarvikemääräraha)
• kansanopistojen viikkomaksut
• täysihoitokustannukset lyhyiden koulutusjaksojen ajalta
• pistekirjoituksen opetus ja liikkumistaidon ohjaus
• muut mahdolliset välttämättömät kustannukset.
Suuret kustannukset, kuten yksityisten oppilaitosten perimät lukukausi- tms. maksut, voidaan
maksaa myös suoraan koulutuksen järjestäjälle sen laskutuksen perusteella.
Koulutarvikemääräraha
Ammatilliseen koulutukseen osallistuville maksetaan tarpeellisten koulutarvikkeiden hankkimisesta
aiheutuvien kustannusten korvauksena koulutarvikemäärärahaa. Se on liitännäinen etuus, joka
maksetaan koulutuspäätöksen perusteella. Asiakasta informoidaan koulutarvikemäärärahasta
päätöksen liitteenä menevässä ohjekirjeessä.
Koulutarvikekustannuksista annetun asetuksen mukaan tarpeellisina koulutarvikekustannuksina
pidetään kysymyksessä olevan koulutuksen tai opiskelun kannalta tarpeellisten koulutarvikkeiden
hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi oppikirjoista, tietokoneen
hankkimisesta, opintomateriaalin kopioinnista ja sähköisestä hakemisesta, muistiinpanovälineistä,
laskimista ja muista vastaavista tarvikkeista aiheutuvat kustannukset. Käytännössä koulutuksesta
katsotaan aina aiheutuvan joitakin tällaisia kustannuksia.
Koulutarvikemäärärahassa on kaksi maksuluokkaa:
1. Yliopistoissa, korkeakouluissa, ammattikorkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja
lukioissa opiskelevien koulutarvikemääräraha on suuruudeltaan 350 euroa lukuvuodessa.
Tämän suuruinen koulutarvikemääräraha maksetaan myös ammatillisessa perustutkintoon
johtavassa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa, joka
järjestetään esimerkiksi aikuiskoulutuskeskuksessa tai kansanopistossa. Jos koulutusaika
98
poikkeaa normaalista lukuvuodesta tai lukukaudesta, koulutarvikemäärärahaa maksetaan 35
euroa kuukaudessa.
2. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, kansanopistoissa (yleis- ja ammatillissivistävät linjat),
valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa (valmentava I ja valmentava II) sekä muussa
ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien koulutarvikemääräraha on suuruudeltaan 250
euroa lukuvuodessa. Jos koulutusaika poikkeaa normaalista lukuvuodesta tai lukukaudesta,
koulutarvikemäärärahaa maksetaan 25 euroa kuukaudessa.
Koulutarvikemääräraha maksetaan kahdessa osassa lukukausittain etukäteen. Yliopisto-,
korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille koulutarvikemääräraha maksetaan kuitenkin
kertasuorituksena lukuvuoden alussa. Määrärahan maksamisen edellytyksenä on, että opiskelija
esittää selvityksen opiskelun alkamisesta tai jatkumisesta.
Kansanopistojen viikkomaksut
Viikkomaksu kansanopiston yleis- ja ammattisivistävillä linjoilla kattaa asumis-, ravinto- ja
opetuskustannukset. Viikkomaksu maksetaan varsinaisina opiskelukustannuksina kokonaan.
Mikäli opiskelija saa kuntoutusrahaa tai työeläkelakien ja/tai KEL 12 §:n 4 momentin mukaista
työkyvyttömyyseläkettä, viikkomaksusta maksetaan vain kansanopistojen määrittelemä
opetuskustannusten osuus.
Kansanopiston viikkomaksu maksetaan kuukausittain etukäteen tai selvissä tapauksissa
lukukausittain.
Täysihoitokustannukset
Lyhyiden, lähinnä muutaman päivän kestävien koulutus- ja valmennusjaksojen ajalta voidaan
maksaa oppilaitoksen tai muun laitoksen perimät täysihoitokustannukset. Tällaisia ovat esimerkiksi
lyhyet lähiopetusjaksot, tenttitilaisuudet tai muut tilapäistä oleskelua toisella paikkakunnalla
edellyttävät jaksot.
Muita korvattavia koulutuskustannuksia
Pistekirjoituksen opetus ja liikkumistaidon ohjaus kuuluvat ensisijaisesti vammaispalvelulain
mukaan sosiaalitoimen vastuulle. Tietyissä tilanteissa myös Kela voi korvata tällaista opetusta.
Pistekirjoituksen opetusta voidaan myöntää näkövammaiselle, jolla on jo perustaidot
pistekirjoituksessa. Tarve lisäopetukseen saattaa syntyä esimerkiksi näkökyvyn heikentymisen
takia tai silloin, kun näkövammainen saa käyttöönsä pistekirjoitustaitoa vaativan opiskelun
apuvälineen.
Liikkumistaidon ohjausta voidaan myöntää näkövammaiselle opiskelijalle esimerkiksi silloin, kun
koulussa tai koulumatkoissa tapahtuneet muutokset edellyttävät lisäohjausta.
Kun kuntoutujalle on myönnetty ammatillisena kuntoutuksena koulutus, hänelle voidaan korvata
koulutukseen liittyvän työharjoittelun ajalta työharjoittelussa tarvittavia välineitä, varusteita
ja vaatteita, jos ne eivät kuulu työnantajan järjestettäväksi. Työnantajan on hankittava ja
annettava kuntoutujan käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset
henkilönsuojaimet. Henkilönsuojaimilla tarkoitetaan välineitä, varusteita ja vaatteita, jotka
suojaavat tapaturmalta tai sairastumiselta työssä. Näitä ovat esimerkiksi suojalasit, turvakengät,
suojakäsineet, kypärät, kuulon- ja hengityksensuojaimet, valjaat ja suojavaatetukset kuten
suojahaalarit, joita käytetään tapaturman tai sairauden vaaran estämiseksi. Tietyille toimialoille
suojainten käytöstä on säädetty erillismääräyksiä. Suojaimiin liittyvistä määräyksistä voidaan
sopia myös työehtosopimuksissa. Kela voi korvata aiheutuneen kustannuksen, jos kyseessä
99
on muu kuin tapaturman tai sairastumisen suojaamiseksi hankittava henkilönsuojain ja se on
tarpeellinen työn tekemisen kannalta. Lisäksi edellytetään, että korvattava määrä on kohtuullinen.
Kustannukset maksetaan muuna kustannuksena.
1.9.1.1.2. Apuvälinekustannukset
Tutkimuslausunto
Tutkimuslausuntopäätöksen perusteella maksetaan apuvälinetarveselvityksen kustannukset. Ne
maksetaan laskutuksen mukaan, ellei selvitykselle ole vahvistettu esimerkiksi vuorokausihintaa.
Apuväline
Apuvälinepäätöksen perusteella maksetaan laitekustannukset sen toimittajalle, kuntoutujalle,
liikkeelle tai oppilaitokselle.
Apuvälinepäätöksen tai käytönopetuksesta annetun päätöksen perusteella korvataan:
• laitekustannukset hyväksytyn tarjouksen ja tarkistetun laskutuksen mukaisesti
• tietokoneeseen liittyvät sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset ohjelmat sekä opiskelun tai
työn kannalta tarpeelliset perusohjelmat
• laitteiden suunnittelusta, kehittämisestä ja kokoamisesta aiheutuvat kustannukset
• laitteiden asennuskulut
• laitteiden kuljetuskulut (sisältäen kuljetuksen vakuuttamisesta aiheutuvat kustannukset)
• huolto- ja korjauskustannukset mukaan lukien tarpeellisten lisä- ja virustorjuntaohjelmien
päivitykset apuvälineen ollessa työ- tai opiskelukäytössä
• laitetoimittajan/käytönopetuksen antajan tarpeelliset ja kohtuulliset matka- ja
yöpymiskustannukset valtion matkustussäännön mukaan. Korvaukset maksetaan
kuntoutuksen maksujärjestelmällä.
• käytönopetuksesta ja sen mahdollisesta lisäopetuksesta syntyneet kustannukset annetun ja
hyväksytyn tarjouksen mukaisesti laskutuksen perusteella
• käytönopetuksen ajalta kuntoutujalle ateriakustannukset, jos opetus tapahtuu palveluntuottajan tiloissa
Apuvälineiden käytönopetuksesta sen antajalle ja/tai laitetoimittajalle ei korvata:
• muita valtion matkustussäännössä mainittuja kustannuksia kuten päivärahaa tai
matkustustuntia
1.9.1.1.3. Matkakustannukset ja yöpymisraha
Kuntoutujalle korvataan Kelan järjestämään tai korvaamaan kuntoutukseen osallistumisesta
aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset siten kuin sairausvakuutuslaissa
säädetään. Korvaukset maksetaan sairaanhoitokorvausjärjestelmällä.
Ammatilliseen koulutukseen liittyvinä matkakustannuksina korvataan yksi yhdensuuntainen
matka lukukauden alkaessa ja yksi yhdensuuntainen matka lukukauden päättyessä koti- ja
opiskelupaikkakunnan välillä. Lisäksi korvataan yksi edestakainen koti- ja opiskelupaikkakunnan
välinen matka kuukaudessa. Matkakustannuksia voidaan korvata useamminkin kuin kerran
kuukaudessa, jos se on perusteltua lapsen tapaamisen turvaamiseksi tai opiskelusta johtuvasta
syystä. Ammatilliseen koulutukseen liittyvinä matkakustannuksina ei korvata opiskelijan
päivittäisistä koulumatkoista tai koulutukseen liittyvän harjoittelun päivittäisistä matkoista
aiheutuvia kustannuksia.
100
Kuntoutujalla ja hänen saattajallaan on oikeus yöpymisrahaan, jos hän on kuntoutuksen
aloitusajan tai liikenneolosuhteiden vuoksi joutunut yöpymään matkalla kuntoutukseen ja hänelle
on todistettavasti aiheutunut yöpymisestä kustannuksia.
Sovellettavat lainkohdat (KKRL 566/2005 15 §) ja (SVL1224/2004 4 luku)
Katso myös
Sairaanhoitokorvausten etuusohjeesta matkakorvaukset
1.9.1.1.4. Lausuntopalkkiot
Mikäli Kela tarvitsee kuntoutushakemuksen liitteenä olevan lääkärinlausunnon lisäksi muita
lääketieteellisiä lausuntoja tai selvityksiä, ne voidaan korvata erillisen tutkimuslausuntopäätöksen
perusteella.
1.9.1.1.5. Äkillisen sairauspoissaolon korvaaminen
avomuotoisessa kuntoutuspalvelussa
Palveluntuottaja voi laskuttaa pelkästään avomuotoisessa kuntoutuspalvelussa kuntoutujan
äkillisestä sairastumisesta aiheutuneen poissaolon. Poissaoloksi hyväksytään vain äkillisen
sairastumisen ensimmäinen päivä, josta kuntoutuja on ilmoittanut palveluntuottajalle
kuntoutuspäivää edeltävänä päivänä tai viimeistään kyseisen kuntoutuspäivän aamuna. Kela ei
hyväksy äkillisen poissaolon syyksi esimerkiksi kuntoutujan lapsen sairastumista, äkillistä loman
tarvetta tai suunniteltua lomamatkaa.Muussa kuin kurssimuotoisessa kuntoutuspalvelussa voidaan
ensimmäisen päivän jälkeiset poissaolopäivät toteuttaa myöhemmin, jos kuntoutuja on sairauden
vuoksi poissa useampia päiviä. Edellytyksenä on, että se on tarkoituksenmukaista kuntoutuksen
kokonaisuuden kannalta.
Kela korvaa sairastumisen aiheuttaman poissaolon ensimmäisestä päivästä palveluntuottajan
sopimuksen mukaisen kuntoutujan avomuotoisen kuntoutuspalvelun hinnan, joka kerryttää
kuntoutuspäiviä. Jos ravinnosta ja majoituksesta aiheutuneet kustannukset eivät sisälly
sopimuksen mukaiseen hintaan, voidaan niistä palveluntuottajalle aiheutuneet kustannukset
korvata. Edellytyksenä on, että palveluntuottaja on valmistautunut ko. palvelujen järjestämiseen
kuntoutujan sairastumispäivänä.
1.9.1.2. Kuntoutuskustannusten laskuttaminen
Ammatillisen kuntoutuksen kustannukset maksetaan yleensä jälkikäteen laskutuksen
perusteella. Pitkäkestoisen kuntoutuksen, kuten esimerkiksi työhönvalmennuksen, ajalta
kuntoutuskustannukset voidaan maksaa kuukausittain jälkikäteen.
Korvaukset maksetaan pääsääntöisesti niistä vakuutuspiirien toimistoista, joihin maksaminen
on keskitetty. Kuitenkin esimerkiksi kehittämishankkeissa kuntoutuksen kustannuksia voidaan
maksaa myös keskushallinnon kautta. Korvauksen saajan on esitettävä yksilöity lasku syntyneistä
kustannuksista.
Kuntoutuja laskuttaa kustannukset käyttämällä laskulomakkeena
• lomaketta KU 201 Kuntoutuslasku
Lomakkeisiin on liitettävä alkuperäiset tositteet.
101
Palveluntuottaja laskuttaa kustannukset käyttämällä tilityslomaketta, joka toimii yksittäisten
henkilöiden laskujen viitenumerollisena yhteenvetolomakkeena. Tilityslomakkeeseen liitetään
henkilöiden yksilöidyt laskut. Laskuissa käytetään Kelan hyväksymiä hintalajeja ja hintoja.
Käytettävät lomakkeet ovat
• lomake KU 206 Tilitys kuntoutuskustannuksista
• henkilöiden yksilöidyt laskulomakkeet, jotka ovat KU 203 Terapialasku, vaativa lääkinnällinen
kuntoutus, KU 205 Terapialasku, harkinnanvarainen kuntoutus tai KU 201 Kuntoutuslasku
• palveluntuottaja voi käyttää sekä tilityslomakkeena että laskulomakkeina omia lomakkeitaan,
joissa ovat Kelan lomakkeita vastaavat tiedot. Lomakkeesta tulee käydä ilmi, että se koskee
kuntoutuskustannuksia.
Palveluntuottajan esittämä tilitys maksetaan sen jälkeen, kun palveluntuottaja on toimittanut
maksamiseen vaadittavan selvityksen, kuten kuntoutuspalautteen, vakuutuspiirin toimistoon.
Jaksoissa toteutettavissa kursseissa, joissa on lyhyt esijakso tai väliseurantajakso, voidaan
kustannukset maksaa myös kuntoutuspalautetta suppeamman selvityksen perusteella.
Kelan tulee noudattaa kuntoutuskustannusten maksamisessa maksuehtolain (Laki kaupallisten
sopimusten maksuehdoista, 30/2013) mukaista maksuaikaa, joka on enintään 30 päivää laskun
vastaanottamisesta. Edellytyksenä on, että palveluntuottaja on toimittanut maksamiseen tarvittavat
tiedot ja selvitykset.
Jos Kela maksaa laskun myöhässä, viivästyskorko maksetaan vain palveluntuottajan
vaatimuksesta. Vaatimus voi olla valmiina laskussa, mutta myös puhelimitse esitetty
vaatimusesitys hyväksytään. Viivästyskorkoon oikeuttavien korkopäivien laskeminen alkaa
välittömästi 31. päivästä laskun vastaanottamisesta. Laskun maksamiseen annettua 30 päivää
ja korkopäivien määrää laskettaessa otetaan huomioon arki- ja pyhäpäivät. Viivästyskorko
kaupallisissa sopimuksissa on 8 % + viitekorko. Kulloinkin voimassa oleva viivästyskorko
kaupallisissa sopimuksissa tulee tarkistaa Suomen pankin sivuilta.
Laskun maksamisen viivästymisestä aiheutunut korko maksetaan kuntoutuslaskuun liittyvänä
muuna kustannuksena. Viivästyskorko lasketaan seuraavan kaavan mukaan:
Kaupallisten sopimusten viivästyskorko x korkopäivät x laskun summa
100 x 360
Viivästyskoron laskemisessa voidaan käyttää apuna viivästyskorkolaskuria.
Palveluntuottaja voi lisäksi esittää vaatimuksen perintäkuluista, jos Kela maksaa laskun myöhässä.
Kelalla on velvollisuus maksaa palveluntuottajan vaatimuksesta 40 euron vakiokorvaus, jos Kela
viivästyy maksun suorittamisesta. Kelalla on myös velvollisuus maksaa vakiokorvauksen lisäksi
palveluntuottajan vaatimat tosiasialliset perintäkulut siltä osin, kun ne ylittävät 40 euroa ja ovat
kohtuulliset.
Jos laskun maksaminen on viivästynyt palveluntuottajasta johtuvasta syystä, ei viivästyskorkoa
eikä muita maksun viivästymisestä johtuneita kuluja makseta.
Sovellettavat lainkohdat
Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista
Korkolaki luku 4a
Laki saatavien perinnästä 10 ja 10e §
102
1.9.1.3. Laskutusaika
Kuntoutujan on haettava korvausta kuntoutuksesta aiheutuneista kustannuksista 6 kuukauden
kuluessa palvelun antamisesta tai maksun suorittamisesta.
Palveluntuottajan on laskutettava kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset 2 kuukauden kuluessa
palvelun antamisesta. Kurssien osalta tämä tarkoittaa sitä, että palveluntuottajan on laskutettava
kustannukset kahden kuukauden kuluessa kunkin toteutuneen jakson päättymisestä lukien. Jos
kuntoutuskurssiin tai yksilölliseen kuntoutusjaksoon kuuluu käyntikertoja tai seurantapäiviä, voi
palveluntuottaja laskuttaa näiden kustannukset yhdessä tai useammassa erässä. Kustannukset
tulee kuitenkin laskuttaa viimeistään 2 kuukauden kuluessa viimeisestä käyntikerrasta tai
seurantapäivästä.
Korvaus tai osa siitä voidaan maksaa edellä mainittujen määräaikojen ylittymisestä huolimatta,
jos maksun epääminen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta. Palveluntuottajien kohdalla
kohtuusharkinnassa tulee ottaa huomioon lyhyt määräaika. Käytännössä palveluntuottaja voi
menettää oikeuden korvaukseen lähinnä silloin, kun laskujen lähettäminen on myöhästynyt
toistuvasti määräaikaa koskevasta huomautuksesta huolimatta ja myöhästynyt lasku on lähetetty
huomattavasti määräajan jälkeen.
1.9.2. Maksunsaajat
Oikeus saada korvausta kuntoutuksesta aiheutuvista kustannuksista kuuluu lähtökohtaisesti
kuntoutujalle. Kuntoutujan lisäksi kuntoutusetuus voidaan tilanteesta riippuen maksaa myös muulle
maksunsaajalle.
Muut maksunsaajat ovat
• edunvalvoja tai laillisesti valtuutettu asiamies
• kunnan sosiaalihuollon toimielin toimeentulotukilain (TOTUL 1412/1997 23 §) perusteella
ennakkona myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi
• kunta/kuntayhtymä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (AML
734/1992 7 §) ja (AML 734/1992 14 §) mukaisten kustannusten korvaukseksi
• kuntoutuspalveluntuottaja ostopalvelu- tai valtakirjasopimuksen tai Kelan hyväksynnän
perusteella (Valtakirjasopimus koskee harkinnanvaraista psykoterapiaa, jossa terapeuttina on
lääkäri tai psykiatri. Kustannuksista maksetaan tällöin myös sairausvakuutuslain mukainen
korvaus.)
• palvelunantaja, esimerkiksi apuvälineen käytön opetuskustannusten laskuttaja tai tuki- tai
lukiopettaja
• muu laskuttaja, esimerkiksi apuvälinekustannusten laskuttaja tai suoraan Kelaa laskuttava
oppilaitos
• ulosottoviranomainen palveluntuottajan työkorvausten osalta.
Kuntoutuskorvauksen laskuttajana voi toimia myös kuntoutuspalvelun tuottajan ilmoittama
muu laskuttaja, esimerkiksi lääkäriasema. Maksunsaaja on näissä tapauksissa kuitenkin aina
kuntoutuspalvelun tuottaja.
1.9.2.1. Kunta
Kunta voi periä ja nostaa henkilölle maksettavan kuntoutusetuuden samalta ajalta, jolta se on
maksanut hänelle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan (TOTUL
103
1412/1997 23 §). Kunnalla on oikeus saada kuntoutusetuus siitä päivästä alkaen, josta etuus
olisi voitu maksaa hakijalle itselleen edellyttäen, että kunta on maksanut toimeentulotukea
samalta ajalta. Oikeus ulottuu siihen päivään asti, johon kunta on maksanut toimeentulotukea
kuntoutuspäätöksen antamishetkellä.
Kuntoutuspäätöksen antamisen jälkeen myönnetty tai maksuunpantu toimeentulotuki ei ole
odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, eikä tällainen toimeentulotuki
oikeuta kuntaa kuntoutusetuutena maksettavan korvauksen saamiseen. Koska Kela ei saamansa
maksuvaatimuksen perusteella kuitenkaan tiedä, kuinka pitkältä ajalta toimeentulotukea
on kuntoutuspäätöksen antamishetkellä ehditty maksaa, Kela maksaa kuntoutusetuuden
maksuvaatimuksen loppuun asti, ellei vaatimusta sitä ennen poisteta. Kunnan tehtävänä
on huolehtia, että maksuvaatimus poistetaan siitä päivästä alkaen, josta kuntoutusetuuden
maksamiselle ei ole enää edellytyksiä.
Jos kunnan järjestämässä perhe- tai laitoshoidossa, esimerkiksi päihdekuntoutuksessa, oleva
kuntoutuja saa kuntoutusetuutta, kunta voi periä ja nostaa samalta ajalta maksettavan etuuden
suoraan Kelalta käytettäväksi hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen
(AML 734/1992 14 §).
Myös lastensuojelulain nojalla järjestämänsä perhehoidon, laitoshuollon (lastenkoti tms.
lastensuojelulaitos) tai asumispalvelun aiheuttamista kustannuksista kunta voi periä kohtuullisen
korvauksen samalta ajalta maksettavasta kuntoutusetuudesta (AML 734/1992 7 §).
Kunnan tulee ilmoittaa maksuvaatimuksesta Kelalle kirjallisesti vähintään 2 viikkoa ennen etuuden
maksupäivää. Ilmoituksessa on mainittava ajat, joilta toimeentulotukea on maksettu.
Kuntoutujalle annetaan kirjallinen ilmoitus kuntoutusetuutena maksettavan korvauksen
suorittamisesta kunnalle.
1.9.2.2. Ulosotto
Palveluntuottajalle maksettava työkorvaus on ulosmittauskelpoinen, joten se voidaan maksaa
suoraan ulosottoviranomaiselle.
Kuntoutujalle suoritettavia korvauksia kuntoutuskustannuksista tai myönnettyä elinkeinotukea ei
saa ulosmitata.
1.9.3. Maksuosoite
Korvaus kuntoutuksesta aiheutuneista kustannuksista maksetaan etuuden saajan osoittamalle
tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen. Korvaus voidaan tarvittaessa maksaa myös ulkomaille.
Maksuosoitteen muutokset tehdään maksunsaajan kirjallisen tai suullisen ilmoituksen
perusteella. Suullisesti etuusasian hoitamisen yhteydessä ilmoitettu tilinumerotieto voidaan ottaa
vastaan, kun asiakas on tunnistettu. Tilinumeromuutoksen voi tehdä niihin etuusjärjestelmiin, joihin
osaa. Jos asiakkaalla on etuuksia muissa järjestelmissä (esim. Onni, RAKE), tehdään Oiwaan
Perustietojen muutos -työ, tarkenteella tilinumeromuutos.
1.9.4. Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet
Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti
verovelvollinen.
104
Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen
suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa
ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei
ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/1992 92 §). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta,
jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen
maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön
verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua
lakia.
Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero
Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä
toimitetaan ennakonpidätys.
1.9.4.1. Ennakonpidätyksen perusteet
Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista
ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista
ja veronalaisista työkorvauksista.
Perus- ja lisäprosentti
Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun
maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan
ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan.
Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa
etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun
sisältyvien päivien lukumäärällä.
Muu henkilökohtainen prosentti
Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi
henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti
sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläke-eriä varten.
Sivutuloprosentti
Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten
määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön
lisäprosentti.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin.
Portaikkoverokortti
Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen
täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään
25 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen
105
laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään
opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti.
Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot,
myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka
portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan
tullessa.
Määräprosentti
Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa
ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti
määräprosentin perusteella.
Prosenttitaulukko
Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys voidaan toimittaa
Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen
toimittamistavasta ja määrästä 6 § 3 mom.)
Muutosverokortti
Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa
maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin,
se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos
Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin
tiedot HEMU-tapahtumalla.
Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää.
Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua
muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten
annettua muutosverokorttia.
Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen
tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia.
Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset.
Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta.
Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää.
Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin.
Maksunsaajan pyyntö
Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan
omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai
työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.
106
1.9.4.2. Lähdevero
Verohallinnon antamaa lähdeverokorttia käytetään maksettaessa päivärahaetuuksia,
kuntoutusrahaa, lastenhoidon tukea ja opintorahaa. Lähdeverokorttia käytetään myös
maksettaessa kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksia, ellei saaja kuulu
ennakkoperintärekisteriin.
Sosiaalietuuksien lähdevero on pääsääntöisesti 35 prosenttia. Jos Kela maksaa etuutta
vajaalta kuukaudelta, etuudesta vähennetään maksun yhteydessä ohjelmallisesti 17 euroa/
päivä (kalenteripäivä). Jos Kela maksaa etuutta kokonaiselta kuukaudelta, etuudesta
vähennetään ohjelmallisesti 510 euroa/kuukausi. Erotuksesta peritään lähdevero. (Laki rajoitetusti
verovelvollisen tulon verottamisesta 672/1978 6 §)
Kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksista peritään vero lähdeverokorttiin merkityn
prosentin mukaisesti. Lähdeverovähennystä ei tehdä ohjelmallisesti. Pidätyksestä saat tehdä
lähdeverovähennyksen, mikäli siitä on merkintä verokortissa. Maksa korvauksen saajalle
ennakonpidätyksen korjaus tai ohjaa korvauksen saaja tarvittaessa kääntymään Verohallinnon
puoleen verotuksen oikaisemiseksi.
Lähdeveron alaisista etuuksista ei peritä sairaanhoitomaksua (1,5 %), vaikka kortissa olisi
merkintä sen perimisestä.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti
verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin
mukaisesti.
1.9.4.3. Työkorvausten saajien verotus
Työkorvausten maksamisen yhteydessä tutkitaan ohjelmallisesti, onko työkorvauksensaaja
merkitty ennakkoperintärekisteriin, toimitetaan tarvittaessa ennakonpidätys tai peritään lähdevero.
Työkorvauksista toimitetaan ennakonpidätys tai peritään lähdevero vain, jos saajaa ei ole merkitty
ennakkoperintärekisteriin. (EPL 1118/1996 25 §)
Työkorvauksen maksajana Kela on velvollinen tarkistamaan aina ennen suorituksen
maksamista, onko työkorvauksen saaja ennakkoperintärekisterissä vai ei. Voit luottaa
APKY/ Työkorvauksen saajan verotusperusteet -toiminnolla näkyvään suorasiirtona saatuun
ennakkoperintärekisterissäolotietoon. Tiedon voit tarkistaa myös www.ytj.fi.
Jos Verohallinto tai työkorvauksen saaja on kirjallisesti ilmoittanut Kelalle
ennakkoperintärekisteristä poistamisesta, rekisteröi tieto ennakkoperintärekisterissäolotiedon
päättymisestä APRE/Työkorvausten saajien verotusperusteet -toiminnolla.
1.9.4.4. Tietojen saanti ja käyttöönotto
Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja
ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun
pidätysperusteen.
Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö)
107
Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen jälkeen Vero- ja kirjanpitoryhmä
lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto
antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin.
1.9.4.4.1. Suorasiirtotiedot
Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien
ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka
arkipäivä.
Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/
kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus
tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti.
Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä
yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa
tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja
siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet
ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti.
Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen
ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita
ennakonpidätysperusteita.
1.9.4.4.2. Tiedot maksunsaajalta
Verokortti
Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta
varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua
ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien.
Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin
voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus
Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien eikä eläkkeiden
ennakonpidätyksessä.
Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto
toimittaa verokortin postitse Kelaan.
Oma pyyntö
Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan
omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai
työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.
108
Lähdevero
Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin
pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai
sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia,
verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin.
Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään
ennakonpidätys.
1.9.4.4.3. Ennakonpidätyksen tallennus
Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon
toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta
Ennakonpidätystiedot.
Rajoitetusti verovelvollisten ennakonpidätysperusteet tallennetaan Kansainvälisten
asioiden ratkaisukeskuksessa, Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa tai Vero- ja
kirjanpitoryhmässä.
Paperiset verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa.
Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti
maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Mikäli kertymätietojen korjaamisessa
ilmenee ongelmia, ota yhteyttä Vero- ja kirjanpitoryhmään.
1.9.4.4.4. Kelan selvitettävä
Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin
kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä
osoitteestaa www.ytj.fi tai palvelunumerosta 020 466 032.
Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit
näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria
-toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä.
Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan
Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus.
Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/
Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan
perustiedot on tallennettu.
Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin
voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi.
109
1.9.4.5. Toimittaminen
Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen
ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti.
Ensisijaisia pidätysperusteita ovat
• muutosverokortti
• lähdeverokortti tai
• oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista.
Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä.
1.9.4.5.1. Kuntoutusetuudet
Kuntoutuspalveluntuottajat ovat pääsääntöisesti ennakkoperintärekisterissä, jolloin heille
maksetusta työkorvauksesta ei tehdä ennakonpidätystä. Sen sijaan jokaisen työkorvauksen
maksun yhteydessä tutkitaan ohjelmallisesti, kuuluuko maksunsaaja ennakkoperintärekisteriin.
Lue lisää: Työkorvausten saajien verotus
Korvauksesta vähennetään mahdollisen arvonlisäveron osuus ennen ennakonpidätyksen
toimittamista.
Jos palveluntuottaja vaatii muun kuluosuuden huomioon ottamista, ohjataan hänet ao.
verotoimistoon hakemaan ennakonpidätysprosentin alennusta.
Kuntoutusetuuksissa ei käytetä suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita, vaan
työkorvausten saajan on toimitettava Kelaan verokortti tai sen kopio. Ennakonpidätys
työkorvauksesta toimitetaan
• perus- ja lisäprosentin mukaan tai
• sivutuloverokorttiin merkityn henkilökohtaista pidätysprosenttia koskevan määräyksen mukaan
tai
• muuhun ko. tarkoitusta varten myönnettyyn verokorttiin merkityn henkilökohtaisen
ennakonpidätysprosentin mukaan.
Jos verokorttia ei ole toimitettu Kelaan, pidätys tehdään 60 %:n suuruisena.
Yhteisölle ja yhtymälle maksettavasta korvauksesta toimitetaan ennakonpidätys 13 % suuruisena,
ellei yhteisöä tai yhtymää ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
1.9.4.6. Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus
Muutosverokortti
Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa
takautuvasti.
Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata
ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös
oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa.
Esimerkki
110
Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään
31.12. saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata 1.11. alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan
vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään
maksussa.
Lähdevero
Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden
aikana.
Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin
Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon
ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta.
Kelan virhe
Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen
ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama
ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena.
Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan
määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta
vero määrätään.
Ennakonpidätyksen korjaaminen
Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen
korjaus -toiminnolla. Vero- ja kirjanpitoryhmä tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen
korjaukset ja palautukset.
1.9.4.7. Takaisin maksetut etuudet
Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa
Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosiilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden
maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus
tehdään bruttomääräisenä.
Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen
korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän
Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain
eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden
määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä.
(TVL 1535/1992 112 a § 1 ja 2 mom.)
Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle.
Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon
tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan
Verohallinnon kanssa.
Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista
ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle.
111
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle.
1.9.4.8. Regressisuoritukset
Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset
regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä
perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim.
kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/1992 112 a § 3 mom.)
Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta.
Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta
verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja.
1.9.4.9. Vuosi-ilmoitukset
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista
ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista
ja maksetuista lähdeveroista.
Vero- ja kirjanpitoryhmä toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan
tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä
työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja
pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite.
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa Verohallinnolle osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille
yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä.
Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan
antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan.
Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen
kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot.
Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä
APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'.
Tietojen korjaaminen
Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai
ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden
nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Vero- ja kirjanpitoryhmä voi korjata
virheellisiä tietoja syyskuun loppuun saakka. Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää korjatuista tiedoista
aina ilmoituksen myös etuudensaajalle.
1.9.4.10. Kuukausivalvonta
Kirjanpito- ja maksuliikenneryhmä tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Verohallinnolle
valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta
edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään
maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä.
112
1.10. Ilmoitusvelvollisuus
Kuntoutujan tulee ilmoittaa Kelaan kaikista muutoksista, joilla on tai voi olla vaikutusta hänelle
myönnettyyn kuntoutusetuuteen.
1.10.1. Olosuhteiden muutos
Kuntoutujan on viipymättä ilmoitettava Kelalle, jos kuntoutus keskeytyy, kuntoutuksen aloittaminen
siirtyy tai kuntoutuksen ajankohta muuttuu siten, että se vaikuttaa oikeuteen saada etuutta
tai pienentää etuuden määrää. Etuuskäsittelijä tutkii ilmoituksen vaikutuksen myönnettyyn
kuntoutukseen, tekee ratkaisuun tarvittavat muutokset ja ilmoittaa niistä palveluntuottajille.
Kuntoutuja ja palveluntuottaja eivät voi yleensä keskenään sopia kuntoutuksen ajankohtaan
tehtävistä muutoksista. Jos esimerkiksi kuntoutuja ei voi aloittaa kurssia tai jatkaa jo
aloittamaansa kurssia, hänen tulee ilmoittaa esteestä Kelaan. Etuuskäsittelijä tutkii, onko kurssin
vaihtamiseen olemassa ennalta arvaamaton pätevä syy, kuten sairastuminen tai työhön tai
lastenhoitoon liittyvä syy. Jos pätevä syy on olemassa, aikaisempi päätös lakkautetaan ja
kuntoutujalle tehdään uusi ratkaisu kuntoutujalle sopivasta kurssista.
Jos Kela saa tietoonsa sellaisen kuntoutujan olosuhteissa tapahtuneen muutoksen, joka voi
vaikuttaa tälle myönnettyyn tai maksettavaan etuuteen, etuuskäsittelijä pyytää kuntoutujalta
selvityksen olosuhteiden muutoksesta. Etuuskäsittelijä tekee selvityksen perusteella tarvittavat
toimenpiteet, esimerkiksi lakkauttaa kuntoutuspäätöksen.
Sovellettava lainkohta
(KKRL 566/2005 43 §)
1.10.2. Osallistumisen peruuttaminen
Kuntoutujan on peruutettava osallistumisensa myönnettyyn kuntoutukseen, jos hän ei voi
aloittaa sitä. Peruutuksesta on ilmoitettava seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun
kuntoutuja on saanut tiedon kuntoutuksen ajankohdasta. Jos este ilmenee tämän määräajan
jälkeen, siitä on ilmoitettava välittömästi. Määräajan jälkeen kuntoutuja voi peruuttaa
osallistumisensa kuntoutukseen vain, jos sairaus, työ tai muu hyväksyttävä syy estää
kuntoutuksen aloittamisen.Ilmoitus esteestä on tehtävä Kelaan. Etuuskäsittelijä välittää tiedon
välittömästi kuntoutuslaitokseen ja tekee kuntoutusratkaisuun tarvittavat muutokset.
1.11. Päätöksen oikaisu ja poistaminen
Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen.
1.12. Tarkistaminen
Kuntoutuspäätöstä tarkistetaan, jos kuntoutuksen myöntämisperusteissa tapahtuu sellainen
muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada kuntoutusetuutta tai joka aiheuttaa tarvetta arvioida
113
uudelleen kuntoutustoimenpiteen laatua ja/tai laajuutta. Tarkistuspäätöksen antaminen perustuu
asiakkaan hakemukseen tai muuhun tarkistuksen aiheuttaneeseen selvitykseen.
Tarkistuspäätöksellä voidaan muuttaa esimerkiksi myönnettyä aikaa tai käyntikertojen tai
vuorokausien määrää. Sillä voidaan myös myöntää uusi toimenpide tai toimenpiteen jatkojakso.
Tarkistuspäätöksellä voidaan myös aikaistaa haettua aikaa. Sillä ei voida kuitenkaan lyhentää
kuntoutusaikaa, vaan tällaisessa tapauksessa käsittelijän on lakkautettava toimenpide.
Tarkistusratkaisulla ei voida muuttaa ratkaisun laatua hylkäävästä myönteiseksi tai myönteisestä
hylkääväksi. Tällaisessa tilanteessa asiasta tehdään uusi ratkaisu.
1.13. Keskeyttäminen
Jos muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on perusteltu syy olettaa, että kuntoutusetuus olisi
lakkautettava, se voidaan osittain tai kokonaan keskeyttää, kunnes asia on lainvoimaisella
päätöksellä ratkaistu. Keskeyttämisestä on välittömästi ilmoitettava kuntoutujalle ja etuutta
koskeva päätös on annettava viivytyksettä. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 49 §)
Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun Kela saa tietää kuntoutujaa kohdanneesta jälkiseikasta,
jonka vaikutuksesta etuuden myöntämisen edellytys poistuu.
1.14. Lakkauttaminen
Kuntoutuspäätös lakkautetaan, jos kuntoutus keskeytyy tai kuntoutuksen myöntämisen
edellytykset eivät enää täyty. Kuntoutuspäätös lakkautetaan myös silloin, jos kuntoutusaikaa on
tarvetta lyhentää ratkaisun jälkeen.
Lakkautuspäätös tehdään tosiasiallista keskeytymispäivää tai myöntämisedellytysten
päättymispäivää seuraavasta päivästä alkaen, riippumatta kuntoutuspäätöksen lakkauttamiseen
johtavan tiedon saapumispäivästä. Näin palveluntuottajalle voidaan maksaa korvaus myös
päivästä, jona kuntoutus on keskeytynyt.
Kuntoutuksen keskeytyminen
Ennen lakkautuspäätöksen tekemistä tarkistetaan, ettei kuntoutuksesta ole maksettu korvausta
ilmoitetun keskeytymisajankohdan jälkeen. Kuntoutuspäätöksen voi lakkauttaa vasta viimeisen
toteutuneen kuntoutuspäivän tai käyntikerran jälkeen.
Kuntoutuja voi pyytää kuntoutuspäätöksen lakkauttamista suullisesti tai kirjallisesti. Jos tieto
kuntoutuksen keskeytymisestä tulee muualta kuin kuntoutujalta itseltään, on kuntoutujaa kuultava.
Kuntoutuksen myöntämisedellytysten päättyminen
Kuntoutuksen myöntämisen edellytykset voivat päättyä esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas ei
enää ole vakuutettuna Suomessa.
Kuntoutusoikeuden päättymisen jälkeen on kuntoutuksesta voinut syntyä kustannuksia. Näissä
tilanteissa etuuskäsittelijä selvittää maksamisen edellytykset ja mahdollisten liikamaksujen
käsittelyn. Tieto maksamisen edellytyksistä kirjataan kustannusten maksamista varten OIWA:an.
Ennen päätöksen lakkauttamista kuntoutujaa on kuultava.
Lue lisää kuntoutusrahan lakkauttamisesta.
Lue lisää kuulemisesta.
114
1.15. Liikamaksu
Ammatillisessa kuntoutuksessa on harvoin tilanteita, jolloin syntyy takaisinperittävää liikamaksua.
Käytännössä takaisinperintätilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun ammatillisessa
koulutuksessa oleva kuntoutuja ilman pätevää syytä keskeyttää opiskelun, jonka ajalle hänelle on
maksettu koulutarvikemääräraha. Takaisinperittävää liikamaksua syntyy myös siinä tapauksessa,
jos palveluntuottaja laskuttaa toteutumatta jääneitä kuntoutuspäiviä.
Regressioikeuden perusteella Kela voi periä takaisin korvaamansa kuntoutuksen silloin, kun
kuntoutusvastuu on ensisijaisesti toisella järjestäjätaholla.
1.15.1. Takaisinperintä
Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje.
1.15.2. Regressi
Kelalla on oikeus periä takaisin korvaamansa kuntoutus silloin, kun kuntoutusvastuu on
ensisijaisesti toisella järjestäjätaholla.
Jos Kela on viivästymistodistuksen perusteella järjestänyt tai korvannut kuntoutusta, vaikka
kuntoutujalla on oikeus tarvitsemaansa kuntoutukseen tai korvaukseen kuntoutuksen
aiheuttamista kustannuksista
•
•
•
•
tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain,
liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain,
sotilasvammalain tai
sotilastapaturmalain
nojalla, siirtyy kuntoutujan oikeus mainittujen lakien mukaiseen korvaukseen Kelalle sen
järjestämää kuntoutusta vastaavalta osalta.
Työtapaturmien ja ammattitautien sekä liikennevahinkojen perusteella annettavasta
kuntoutuksesta huolehtivat asianomaiset vakuutusyhtiöt. Sotilasvammoihin ja sotilastapaturmiin
perustuvat kuntoutukset kuuluvat puolestaan Valtiokonttorin vastuulle.
Perimisen toteuttaminen
Kun kuntoutusetuus on myönnetty viivästymistodistuksen perusteella, vakuutuslaitos pyytää
ennen korvauspäätöksensä antamista Kelasta perimisilmoituksen joko puhelimitse tai kirjeitse.
Perimisilmoitus kuntoutusetuudesta tehdään asiakaskirjeellä KQG72 ja KQG73.
Kuntoutusetuuden takautumissuoritusten käsittelyyn ja seurantaan käytetään YHTEperintäjärjestelmää.
1.16. Muutoksenhaku
Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje.
115
1.17. Kuntoutuspalvelujen hankinta
Kela voi järjestää kuntoutuksen joko tuottamalla palvelut itse tai hankkimalla niitä muilta palvelujen
tuottajilta.
Yleiset palvelujen hankinnan periaatteet vahvistetaan Yhteisten palvelujen tulosyksikössä.
Kuntoutuspalvelujen tuottajina käytetään pääsääntöisesti yksityisiä palvelujentuottajia. Julkiselta
tai julkiseen tahoon rinnastettavalta taholta voidaan hankkia kuntoutuspalveluja vain silloin, kun
Kelan kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta ei voida täyttää hankkimalla kuntoutuspalveluja
yksityisiltä palveluntuottajilta.
Sovellettava lainkohta (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista
KKRL 566/2005 53§)
1.17.1. Palveluntuottajien valinta
Avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluntuottajat hankitaan Yhteisten palvelujen
tulosyksikössä.
1.17.2. Luettelot palveluntuottajista
Kuntoutuksen palveluntuottajien perustietoja sekä sopimus- ja hintatietoja ylläpidetään Palveluntuottajarekisterissä. Rekisteröinti- ja kyselytapahtumat toimivat CICS:n APRE-, APKY- ja OSKYaloitusvalikkojen alaisina. Kela ylläpitää avo- ja laitosmuotoisia kuntoutuspalveluja tuottavien
palveluntuottajien perustietoja ja vahvistamiaan sopimus- ja hintatietoja.
Tarjouskilpailussa hyväksytyt valitut palveluntuottajat löytyvät Kelan internetsivuilta www.kela.fi/
kuntoutuspalvelut kohdasta Hankinnat > Valitut palveluntuottajat.
Kelan internetsivuilla on linkki palveluntuottajahakuun, josta löytyvät kaikki Kelan palveluntuottajat.
Palveluntuottajahausta on linkit palveluntuottajien kotisivuille, joilla on tietoja muun muassa
palveluntuottajan tiloista ja henkilöstöstä.
1.17.3. Laadunvalvonta
Kelassa seurataan sovitun työnjaon mukaisesti palveluntuottajien toteuttaman kuntoutuksen
laatutasoa muun muassa auditointi- ja vuosiraporttien sekä asiakaspalautteiden avulla. Kela
seuraa asiakaskohtaisista kuntoutuspalautteista kuntoutuksen toteuttamista ja tuloksellisuutta.
1.17.4. Avo- ja laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen
hankinta
Hankintapalveluryhmä hankkii palveluntuottajat yleensä julkisella tarjouskilpailulla.
Valintaperusteena käytetään yleensä halvinta hintaa. Avo- ja laitosmuotoisille kuntoutuspalveluille
on vahvistettu Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleinen osa ja
palvelulinjakohtainen standardi. Standardit asettavat laatuvaatimuksia kuntoutusprosessin
116
toteuttamiselle, sisällölle, kuntoutujan osallistumiselle sekä palveluntuottajan kuntoutusprosessiin
liittyvälle yhteistyölle Kelan ja muiden eri tahojen kanssa. Kuntoutuspalvelun tulee olla Kelan
standardien mukaista. Tarjouskilpailussa käytössä oleva tarjouspyyntömateriaali on Kelan
internetsivuilla www.kela.fi/kuntoutuspalvelut kohdassa Hankinnat > Kuntoutusryhmän hankinnat.
Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen voimassa olevat standardit ovat Kelan internetsivuilla
www.kela.fi/kuntoutuspalvelut kohdassa Standardit > Hyväksytyt standardit.
117

Ammatillinen kuntoutus

Transcription

Similar documents

TYÖTOIMINTAYKSIKKÖ JOPI Lähete saapunut Lähettävä taho Pvm

työhönvalmennukseen - Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen

Jyrki Vartio

Tervetuloa oppimaan - Kuntoutusosasto

TERAPIASOPIMUS - Miian ratsastusterapia

Usein kysyttyä.pdf

Työkokeilu Kelan ammatillisena kuntoutuksena

Kuntoutuksen palvelujärjestelmän arviointia, Heidi Paatero