täyttä elämää - Helsingin Invalidien Yhdistys ry

Transcription

täyttä elämää - Helsingin Invalidien Yhdistys ry
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ
Suomi ratifioi vihdoin
YK:n vammaissopimuksen s. 8
Helsingin Invalidien Yhdistys ry:lle
uudet säännöt s. 12
Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti 3 / 2016
HELSINGIN
INVALIDIEN
YHDISTYS RY
Perustettu vuonna 1938
Toimisto: Voudintie 6, 00600 Helsinki
Yhteystiedot
Toimisto auki ma – pe klo 9 – 16
puh. 09 7206 240
s-posti [email protected]
Yhdistyksen puheenjohtaja
Riitta Jolanki
puh. 040 5147526
s-posti [email protected]
Toiminnanjohtaja Ilse Uoti
puh. 09 7206 2415 tai
045 6578943
Talouspäällikkö Helena Venäläinen
puh. 09 7206 2411
Vuokratalot
As. Oy Helsingin Juhana Herttuantie 17,
00600 Helsinki
Talonmies Seija Salenius
puh. 040 5849 204
Tuulimyllyntie 5, 00920 Helsinki
Huoltoyhtiö R. Asikainen Oy
puh. 09 3421 006
Voudintie 6, 00600 Helsinki
Huoltoyhtiö Piha- ja Talohuolto Oy
puh. 020 7433 400 tai
[email protected]
Helsingin Invalidien Yhdistys ry on perustettu vuonna
1938 edistämään fyysisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa.
Yhdistys tarjoaa jäsenilleen vertaistukea, liikuntaa ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia erilaisissa kerhoissa ja liikuntaryhmissä sekä järjestää neuvontaa ja koulutusta. Yhdistyksen neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Täyttä Elämäälehti ja kotisivut toimivat tiedotuskanavina jäsenistölle.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä fyysisesti vammainen tai toimintaesteinen henkilö, hänen perheenjäsenensä tai muu henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistyksen
15-vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä on yksi ääni
yhdistyksen kokouksessa. Alle 15-vuotiaalla jäsenellä on
läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.Varsinaisena jäsenenä henkilö voi kuulua ainoastaan yhteen Invalidiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen.
Kannattajajäseneksi, jolla ei kuitenkaan ole äänioikeutta
yhdistyksen kokouksissa, voidaan hyväksyä henkilö, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka
haluaa tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa.
Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Vuoden 2015 lopussa yhdistyksessä oli varsinaisia jäseniä
1805, kannatusjäseniä 56 ja 3 yhteisö-kannatusjäsentä.
Yhdistykseen liittyi uusia henkilöjäseniä vuoden 2015
aikana 69 henkilöä.
Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2016 on varsinaisilta
jäseniltä 23 €, kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöltä
50 € ja yhteisöltä 150 € vuosi. Lisätietoja jäseneksi liittymisestä saa yhdistyksen toimistosta ja internet-sivuilta
www.hiy.fi.
HIY
HENKILÖKOHTAISTA APUA
PALVELUSETELILLÄ
Välitys avoinna maanantaista perjantaihin
klo 8.00 – 17.00
puh. 045 8519000 tai [email protected]
3/2016
Sisällysluettelo
Lukijalle................................................................ 4
Asiantuntijalehti
vammaisille
sekä sosiaalija terveydenhuoltoalan
ammattilaisille
In Memoriam........................................................ 5
Hevossalmen kesäjuhla - Reija Lampisen juhlapuhe... 6
Suomi ratifioi vihdoin YK:n vammaissopimuksen.8
Kalle Könkkölä kunniatohtoriksi......................... 10
Helsingin Invalidien Yhdistys ry:lle
uudet säännöt..................................................... 12
Raaja-amputoitujen vertaistukihanke.................. 14
Vammaisille naisille oma yhdistys!...................... 16
Päivä Tallinnassa.................................................. 18
Kulttuurikeskus Sofia........................................... 20
Sitkeästi kohti unelmia........................................ 21
We were Wien..................................................... 22
Suomen Asiakastieto Oy lahjoitti 1500 euroa
koululaisten liikuntaryhmille!............................. 26
Hattutemppu-hankkeen luontoretki.................... 27
Nyrkkeily tempasi mukaansa............................... 29
Koululaisryhmät liittyivät mukaan
Easy Sport-toimintaan......................................... 30
Pieniä paloja........................................................ 32
HIY Istumalentopallo vahvasti mukana
Paralympiapäivässä.............................................. 34
Kansikuva: Laura Lundström
Kerhot syyskausi 2016........................................ 36
HIY:n liikuntaryhmät.......................................... 37
Jäsenhakemus...................................................... 39
Syksy 2016................................................ takakansi
TE - Täyttä Elämää -lehti
Julkaisija:
Helsingin Invalidien Yhdistys ry
Päätoimittaja: Ilse Uoti
Toimittaja:
Eija Mäntynen
Charlotta Marsh
Toimitus:
Voudintie 6
00600 Helsinki
puh. 09 720 6240
s-posti [email protected]
Lehti ilmestyy:
4 kertaa vuodessa
Ilmoitusmyynti:[email protected]
puh. (09) 720 6240
Paino:
Oriveden Kirjapaino
LUKIJALLE
TE 3/2016
4
HYVÄÄ ALKANUTTA SYYSKAUTTA KAIKILLE
V
iljapellot kellastuvat, ja työhön tullessa näkee muuttolintujen kokoontuvan sähkölangoille muuttoa
suunnittelemaan, aamukaste viipyy ruohonkorsilla pitkälle päivään.
Kulunutta kesää olemme saaneet viettää
lämpimien säiden helliminä, ja nyt uusin
voimin katseemme suuntautuu taas syksyn
rientoihin. Viimeisen Täyttä Elämää -lehden
ilmestymisen jälkeen on ehtinyt tapahtua
paljon merkittäviä asioita.
Suuren muutoksen yhdistyksen toimintaan tuo kevätkokouksessa hyväksytty yhdistyksen sääntöuudistus. Yksi keskeisistä muutoksista on yhdistyksen jäsenyyden
avautuminen myös ei-vammaisille ihmisille. Nyt yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä myös esimerkiksi vammaisen henkilön omaiset, mutta myös kaikki
muut, jotka jakavat yhdistyksen arvopohjan
ja toimintaideologian. Tervetuloa siis jäseniksi kaikki, jotka haluavat vaikuttaa vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja elämälaatua
edistävään toimintaan! Sääntöuudistuksesta
kerrotaan vielä tarkemmin tämän lehden
sivuilla 12-13.
Valtakunnallisesti merkittävä edistysaskel vammaisten ihmisten aseman vahvistamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa toteutui, kun 10.6.2016 astui Suomessa voimaan YK:n vammaisten oikeuksia koskeva
yleissopimus. Sopimuksessa taataan vammaisille täydet ihmisoikeudet, estetään
syrjintää sekä edistetään esteettömyyttä.
10.6. järjestettiin sopimuksen voimaan astumisen kunniaksi juhlatilaisuus Pikkuparlamentin puistossa ja Musiikkitalon lämpiössä. Juhlassa oli osallistujia yli 200, ja
mukana olivat myös Helsingin Invalidien
Yhdistyksen puheenjohtaja ja joukko muita jäseniä.
Ylpeitä voimme myös olla vammaisjärjestöjen osallistumisesta vuosittain järjestettävään, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia esiin nostavaan Helsin-
ki Pride -kulkueeseen. Viime vuonna vammaisjärjestöjen poissaolo kulkueesta herätti
keskustelua mediassa. 30 000 marssijaa keränneessä kulkueessa oli tänä vuonna mukana neljä vammaisjärjestöä, muiden muassa Invalidiliitto.
Syksy tuo vaikuttamistyöhön taas uusia
haasteita, joista yksi on liikennekaari-suunnitelma. Kuljetuspalveluja on jo nyt supistettu merkittävästi, joten liikkumisen esteettömyyteen, turvallisuuteen ja hintaan
tehtäviä muutoksia tulee seurata valppaana ja olla ajoissa vaikuttamassa päätöksiin.
Aloitamme syksyn toiminnan iloisin ja
valoisin mielin. Toiminnan tavoitteena on
taas tarjota mahdollisimman monelle erilaiselle harrastajalle mielenkiintoista tekemistä ja mahdollisuus löytää itselleen sopiva vertaisryhmä tai ystäväjoukko, jossa
voi olla osallisena juuri sellaisen kuin on.
Uutena hankkeena yhdistyksessä on alkanut raaja-amputoitujen vertaistukeen liittyvä selvitystyö, josta myös enemmän tässä lehdessä.
Toivotan kaikki uudet ja vanhat jäsenet
tervetulleiksi mukaan toimintaan ja nauttimaan yhdistyksen tarjoamista lomanvietto-, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksista.
Toiminnanjohtaja
Ilse Uoti
IN MEMORIAM
K
evään korvalla 8.4.2016 yhdistyksemme aktivisti Jari Jokinen
menehtyi äkillisesti. Jari oli yhdistyksen hallituksen jäsen vuosina 2011–2012 ja 2014–2015. Hevossalmitoimikunnan puheenjohtajana 2011–
2012 hän kehitti lomakylän toimintaa ja
osallistui aktiivisesti HIY:n toimintaan avarakatseisena uudistajana. Lisäksi hän toimi Aivovammaliitossa ja oli jäsenenä Maailman mittainen ry:ssä. Jari tunnettiin aivovammaisten ihmisten auttajana ja monet
vammaiset henkilöt saivat häneltä apua,
tukea ja neuvoja. Aivan erityisesti Jarin sydäntä lähellä oli hänen perustamansa Hippokampus-nettiyhteisö.
Luonteeltaan Jari oli reilu ja oikeudenmukainen, luotettava ja hänellä oli loistava huumorintaju. Äkillinen poismeno jätti
suuren aukon ja tyhjiön sekä vammaisjärjestökentälle että etenkin kaikkien meidän
sydämiin, jotka tunsimme hänet henkilökohtaisesti.
Jari Jokinen 1965–2016
H
elsingin Invalidien Yhdistyksen
jäsen, Suomen kuntoutustoiminnan grand old man Veikko
Niemi kuoli 93-vuotiaana 2.
maaliskuuta 2016 Mikkelissä. Hän oli syntynyt Helsingin maalaiskunnassa 15. maaliskuuta 1922.
Veikko Niemen suuria saavutuksia oli
mm. Vakuutusalan kuntouttamiskeskuksen
VKK:n perustaminen. Vammaisten ihmisten
auttaminen, kuntoutus ja erityisesti työhön
kuntouttaminen olivat Veikko Niemelle tär-
keitä, samoin kuin kansainväliset vammaispolitiikan kysymykset. Niemi kehitti Pohjoismaiden yhteistyötä kuntoutuksessa.
Niemi oli mukana perustamassa Vammaishistorian seuraa ja hän kirjoitti ahkerasti alan oppikirjoihin ja lehtiin. Yhteiskunta- ja sosiaalipoliittisesti Niemen esikuva ja
mentori oli Invalidiliiton perustaja, sosiaalineuvos Eino K. Kalervo.
Helsingin Invalidien Yhdistys ry
Hallitus
TE 3/2016
Helsingin Invalidien Yhdistys ry
Hallitus
5
Tervetulotoivotuksen pitivät Riitta Jolanki
ja Tuula Partanen
Yleisöä
Hevossalmen kesäjuhla
Reija Lampisen juhlapuhe
TE 3/2016
T
6
ervetuloa perinteiseen Hevossalmen kesäjuhlaan. Perinteisiin
kuuluu myös juhlapuhe, joka tänä
vuonna minut on pyydetty pitämään. Nöyrä kiitos luottamuksesta; tehtävästä ei kuulemma voi kieltäytyä. Mutta sitä saa, mitä tilaa. Toivottavasti ette pitkästy.
Elämme vammaiskentällä oleellisten
muutosten aikaa. Sen on pystyttävä ennakoimaan ja reagoimaan asioihin nopeasti ja oikeasuuntaisesti. Helsingin kaupunki
on tekemässä palvelutuotantoonsa ja johtamisjärjestelmään historiallisen suurta muutosta. Urakka on iso ja aikataulu tiukka. 31
virastoa tai itsenäistä liikelaitosta organisoidaan keskushallinnon lisäksi laajoiksi kokonaisuuksiksi neljään toimialaan: kasvatus ja
koulutus, kaupunkiympäristö, kulttuuri ja
vapaa-aika sekä sosiaali- ja terveys. Kullakin
toimialalla on omat 13-jäseniset lautakunnat ja myös jaostojen määrää vähennetään
nykyisestä. Samaan aikaan otetaan käyttöön pormestari-malli kaupunginjohtajiston sijaan. Pormestarit valitaan poliittisin
perustein määräajaksi. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää hallintosäännöstä ja
toimialarakenteesta vielä tämän kesäkuun
aikana. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön 1. kesäkuuta 2017.
Ydintoiminnoissa vammaistyö sulau-
tuu osaksi perhekeskusten, terveys- ja hyvinvointikeskusten sekä mahdollisesti vanhusten monipuolisten palvelukeskusten
toimintaa. Idea on, että vammaistyöntekijät jalkautuvat sinne, missä vammaiset asiakkaat muutoinkin käyvät ja asiakkaiden
vammaisten sosiaalityö toteutuu osana sosiaali- ja terveyspalveluja.
Helsingin toimintamallin muutoksella
on myös eurooppalaisia ja laajempia kansainvälisiä yhtymäkohtia. Kaikissa suurissa
kaupungeissa etsitään tulevaisuuden ratkaisuja.
Myös kuntien ja valtion suhde tulee
muuttumaan, kun aluehallinto rakennetaan
ja sote-ratkaisu on tulossa vuonna 2019.
Kyseinen palvelurakenneuudistus heijastuu myös vammaispalvelujen toteuttamiseen. Uudistus ei vaikuta vammaispalveluja koskevan erityislainsäädännön sisältöön
tai siihen, kenellä on oikeus kyseisiin palveluihin. Vuonna 2019 sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 18 itsehallinnolliselle maakunnalle, jotka saavat rahoituksen palveluille valtiolta.
Maakunnat voivat tuottaa palvelut itse, tehdä yhteistyötä keskenään tai ostaa palvelut
kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta.
Kun järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, niihin voidaan keskittää osaamista ja
Vammaisasiamies Reija Lampinen piti juhlapuheen
Hevossalmessa
la eri tavoin kuin vammatonta, ja jotta niin
ei kävisi, vammaisella on oikeus kohtuullisiin mukautuksiin. Mukautus ei ole ylimääräinen etu, vaan kädenojennus, joka saattaa
vammaisen samalle viivalle vammattoman
kanssa. Vammaissopimuksessa on keskeistä osallisuus ja esteettömyys. Velvollisuus
sopimuksen toteuttamiseen koskee myös
kuntia. Ja se pitää ottaa huomioon laadittaessa uusia lakeja. Yleissopimus korostaa
vammaisten oikeutta osallistua yhteiskuntaan täysimääräisesti. Vammaisia pitää kuulla aina, kun heidän asioistaan päätetään.
Syrjintä on kielletty vammaisuuden perusteella. Sopimus korostaa esteettömyyttä ja
saavutettavuutta kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Tuotteet, ympäristö, toiminta ja
palvelut pitää suunnitella niin, että kaikki
voivat käyttää niitä.
YK:n vammaissopimus on merkittävä
saavutus, mutta varsinainen työ asioiden
muuttamiseksi käytännössä alkaa todenteolla vasta nyt. Työ ei tule valmiiksi viikossa, vaan se on hidasta. Siinä meidän kaikkien pitää olla aktiivisesti mukana. Kyse on
asennemuokkauksesta ja yhdessä tekemisestä.
Hyvät mukanaolijat! Aurinkoista Hevossalmen kesäjuhlaa ja samalla hyvää Helsinki-päivää.
Reija Lampinen
TE 3/2016
palvelujen laatu saattaa tasoittua eri kuntien
välillä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuksen samanaikaistuminen tietyissä tapauksissa olisi myös suotavaa. Siinä kuka pitää
hanskassa yksittäisen asiakkaan palvelukokonaisuuden, on vielä haasteita. On myös
jatkuvasti havainnoitava kaikki muutokset
tarpeeksi ajoissa ja arvioitava niiden vaikuttavuutta vammaisen henkilön arkeen. Valtiovallan ja julkishallinnon sektoreilta sekä
vammaisjärjestökentältä tulee organisaatiomuutoksista, lainsäädännöstä tai taloudellisista säästövaatimuksista aiheutuvia paineita. Tulevaisuudessa vammaisjärjestöjen
tulisi kohdistaa vaikuttamistyötään enemmän maakuntiin. Järjestöjen yhteistyö on
nyt myös entistä tärkeämpää. Jäsenistön
oikeuksienvalvontaa tulisi oleellisesti lisätä
edunvalvonnan sijaan. Sote-uudistus ei kuitenkaan ole pelkkiä uhkakuvia tai kasvavia
haasteita, vaan myös selkeästi joukko uusia
mahdollisuuksia.
Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan
2015. Laki edistää yhdenvertaisuutta ja
ehkäisee syrjintää. Yhdenvertaisuus ei tarkoita tasapäistämistä, vaan erilaisten ongelmakohtien huomioon ottamista ja ratkaisujen tekoa yksilöllisesti vammaisen henkilön näkökulmasta. Kohtuulliset mukautukset ovat usein välttämättömiä vammaisten
yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta on
verrattava aina valtaväestön mahdollisuuksiin; ei ensisijassa muihin vammaryhmiin.
Yhdenvertaisuuslain soveltamisala laajeni
koskemaan koulutuksen, järjestöjen, työnantajien ja viranomaisten lisäksi tavaroiden
ja palvelujen tarjoajia. Se siis koskee myös
yksityisiä yrityksiä ja elinkeinon harjoittajia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuuslautakunta auttavat syrjinnän kohteeksi joutunutta maksuttomasti.
Suomi allekirjoitti YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ensimmäisten joukossa, mutta sen ratifioiminen vei melkein
10 vuotta. Nyt se on totta. Sopimus astui
Suomessa voimaan viime perjantaina. Vammaisia ei voi enää syrjäyttää heidän oman
elämänsä asioista. Vammaista ei saa kohdel-
7
Suomi ratifioi vihdoin
YK:n vammaissopimuksen
Merja Heikkonen puheenvuorossa
Kuva: Marja Pihnala
TE 3/2016
Mistä on kysymys?
8
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia
koskeva yleissopimus ja sen valinnainen
pöytäkirja tulivat Suomen osalta voimaan
10.6.2016. Yleissopimuksen johtavana periaatteena on syrjinnän kielto. Sopimus
vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia ja velvoittaa valtion toimimaan näiden
oikeuksien edistämiseksi. Vammaiset henkilöt eivät ole enää hyväntekeväisyyden,
hoidon tai sosiaaliturvan kohteita, vaan oikeuksien haltijoita, jotka voivat tehdä omaa
elämäänsä koskevia päätöksiä ja toimia yhteiskunnan aktiivisina jäseninä.
Kansainvälisesti sopimus tuli voimaan
jo toukokuussa 2008. Suomi allekirjoitti
sopimuksen ensimmäisten joukossa maaliskuussa 2007, mutta lopullista voimaansaattamista eli ratifiointia saatiin odottaa lä-
hes 10 vuotta. Suomessa YK:n sopimukset
ratifioidaan vasta, kun lainsäädäntö on sopimuksen mukaisella tasolla. Tässä tapauksessa muutettiin muun muassa kotikuntalakia, sosiaalihuoltolakia ja kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakia.
Jotta YK:n vammaissopimuksen sisältämät ihmisoikeudet toteutuisivat täysimääräisesti käytännössä Suomessa, tulee perustaa kansallinen valvontamekanismi.
Juhlinta alkoi Pikkuparlamentin
edustalla
Pitkä odotus huipentui Pikkuparlamentin
puistossa ja Musiikkitalon lämpiössä pidettyyn juhlaan. Innokkaita osallistujia oli
yli 200. Mukana oli Helsingin Invalidien
Yhdistyksen puheenjohtaja ja joukko muita yhdistyksen jäseniä. Juhlasta vastasivat
vuoden päähän. Tuolloin vammaiset ihmiset voivat aivan eri tavalla osallistua yhteiskuntaan kuin nyt. Liian monet vammaiset
ihmiset ovat jääneet syrjään. Hän ehdotti,
että kesäkuun 10. päivästä tulee vammaisten ihmisten itsenäisyyspäivä.
Pääsihteeri Merja Heikkonen kertoi Valtakunnallisen vammaisneuvoston Vanen
roolin muuttuvan. Siitä tulee koordinaatioelin. Hän tiukkasi, että YK-sopimus on
toimeenpantava kaikilla tasoilla. Vammaisia
ihmisiä ei voi enää sivuuttaa missään asioissa. Vammaisten on pidettävä kiinni tästä
osallisuuden näkökulmasta läpi yhteiskunnan, hän sanoi. Ensi vuonna Vammaisneuvostot ovat lakisääteisiä. Merja innosti kaikkia jatkamaan vuoropuhelua.
Toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen
haastatteli räppäri Koo Havumäkeä. Koo
sanoi, ettei ketään saa kiusata ja toivoi tavallisten ihmisten juttelevan vammaisille.
Vammaisia ihmisiä ei pidä pelätä. Hän vaati myös tietoa ja helppoa pääsyä nettiin.
Kirsi Pimiä piti YK-sopimusta upeana.
Sopimus auttaa myös tulkitsemaan vammaispalvelulakia. Hienoa on yksilöllinen valitusoikeus. Hän sanoi, että yhdessä
voimme edistää sopimuksen tunnettavuutta Suomessa.
Lakimies Henrik Gustafsson muistutti, että vammaiset ihmiset eivät ole enää
oman elämänsä sivustakatsojia. Hän kertoi
YK-vammaissopimus käyttöön! -käsikirjastaan. Se on oivallinen työkalupakki artikloiden käsittelyyn ja sopimuksen läpikäyntiin.
Hän muistutti artiklasta 33, jossa muistutetaan vammaisten ihmisten huomioon ottamisesta. Hän sanoi, että kilpailutuksessa ei
pidä kilpailuttaa niitä sosiaalipalveluja, jotka menevät ihmisen iholle.
Puheenjohtaja Sari Loijas sanoi, että sopimus on kartta: Aikoinaan vammaiset lähtivät vaeltamaan kohti oikeuksia. Nyt on
päästy maaliin ja ollaan taas tienristeyksessä. Sopimus on saatava näkymään arjessa.
Sopimus on tehtävä tunnetuksi. Huonolla
toteutuksella olemme kohta rähmällämme.
Ei kompastuta ensimmäiseen kiveen.
TE 3/2016
Ihmisoikeusliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuurojen liitto, Kynnys, Näkövammaisten liitto, Vammaisfoorumi sekä
Ihmisoikeuskeskus, valtakunnallinen vammaisneuvosto ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Juhlaohjelmassa oli musiikkia, performansseja ja tervehdyksiä.
Tervehdyksensä esittivät monet nimekkäät vaikuttajat: Henrik Gustafsson Invalidiliitosta, Merja Heikkonen valtakunnallisesta vammaisneuvostosta, Markku
Jokinen, Kuurojen liitosta, Kalle Könkkölä Vammaisfoorumista, Sari Loijas
Näkövammaisten liitosta, Marianna Ohtonen Kehitysvammaliitosta, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ja Sirpa Rautio Ihmisoikeuskeskuksesta.
Puhemies Marja Lohela toi eduskunnan
tervehdyksen juhlaan. Hän iloitsi tärkeästä päivästä. Koska Suomessa asiat tehdään
huolella, asioiden valmisteluun saattaa kulua liiankin kauan, kuten juuri tässä sopimusprosessissa. Hän muistutti, että nyt sopimuksen toimeenpano edellyttää tarkkailua ja seurantaa. Hän muistutti myös, että
ensi vuonna Suomi viettää itsenäisyytensä
100-vuotisjuhlaa, joka on koko kansan juhla. ”Juhlitaan kaikki ensi vuonna yhdessä.”
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli
myös saanut kutsun juhlaan, muttei aikataulusyistä päässyt paikalle. Lähettämässään
tervehdyksessä presidentti pahoitteli, että
ratifiointiprosessi oli kestänyt niin kauan,
ja toivoi, että nyt sopimuksen toimeenpanosta huolehditaan tehokkaammin.
Tervehdysten välissä tunnelmaa nostattivat Hammond-urkuri ja jazz-virtuoosi Kalle Salonen.
Yllätysohjelmanumero oli tekstiili- ja käsitetaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen performanssi. Jenni-Juulia istutti
Ritva Karlssonin kanssa Hammond-urkujen
tahtiin siemenistä kasvattamiaan pyörätuolintaimia, jotka todellakin näyttivät pyörätuolin taimilta.
Puheenjohtaja Kalle Könkkölä on ollut
vahvasti mukana YK-sopimuksen luomisessa. Hän suuntasi katseensa kymmenen
9
Kuva:Yodit Melaku
Ruotsinkielisten vammaisjärjestöjen
puolesta Hanna Grandell piti lyhyen puheen ruotsiksi. Hän muistutti ruotsin kielen tärkeydestä ja siitä, että sopimus on nyt
otettava haltuun.
Tilaisuuden lopuksi juhlan osanottajille jaettiin käteen sinisiä ja valkoisia
ilmapalloja, jotka lähetettiin yhdessä taivaalle tilaisuuden kunniaksi.
TE 3/2016
Juhla jatkui Musiikkitalon
lämpiössä
10
Pikkuparlamentista Musiikkitalolle mentiin
kävellen tai rullaten saattajina Toni Välitalo Pertti Kurikan Nimipäivät -orkesterista
rummuttajineen. Mannerheimintien ylitys
onnistui turvallisesti poliisien pysäytettyä
liikenteen. Musiikkitalossa juhla alkoi juhlavasti maljan kohotuksella ja jatkui puhein
ja musiikkiesityksin.
Kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi
puheenvuorossaan, että Suomessa lainsäädäntö vastaa kaikilta osin sopimuksen artikloita. Tuomioja kiitti vammaisjärjestöjä
siitä, että ne koko ajan painostivat Suomea
ratifioimaan sopimuksen. Tuomioja muistutti yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja
siitä, ettei ketään saa syrjiä. Hän piti tärkeänä myös sitä, että Suomi joutuu säännöllisesti raportoimaan vammaisten ihmisten
oikeuksien toteutumisesta Suomessa YK:n
sopimusta valvovalle komitealle. Tuomioja toivoi myös kunnon resursointia, jotta
sopimuksen toimeenpano on mahdollista.
Tihkusateesta huolimatta päivä tuntui
kovin aurinkoiselta ja juhlakansa lähti voimaantuneena ja sydän täynnä kiitollisuutta
kotimatkalleen! Juhlatunnelmaa pääsee vieläkin katsomalla Ismo Helenin YouTube-videot: YK:n sopimuksen ratifiointi JUHLISTUS 10.6.2016, osa 1 (Pikkuparlamentin
edessä) ja osa 2 (Musiikkitalolla).
Riitta Jolanki ja Charlotta Marsh
KALLE KÖNKKÖLÄ
KUNNIATOHTORIKSI
Vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä vihittiin kunniatohtoriksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisen
tiedekunnan promootiossa 27. toukokuuta 2016. Kunniatohtori on yliopiston tiedekunnan myöntämä arvonimi ja korkein
kunnianosoitus. Promootiossa vihittiin
kunniatohtoreiksi yhteensä kuusi tiedekunnan tieteenaloilla tai yhteiskunnallisesti ansioitunutta henkilöä.
Kalle Könkkölä on pitkäjänteinen vammaisten ihmisoikeuksien edistäjä. Könkkölä on toiminut Kynnys ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 2003 lähtien. Hän on
toiminut myös Vihreän liiton kansanedustajana sekä Helsingin kaupunginvaltuuston
jäsenenä. Hänellä on lisäksi ollut merkittävä rooli vammaistutkimuksen määräaikaisen professuurin perustamiseen tarvittavien
varojen keräämisessä sekä vammaisten kehitysyhteistyötä tukevan Abilis-säätiön perustamisessa.
Könkkölän pitkäjänteinen työ huomioitiin myös viime vuonna, kun hän sai elämäntyöstään Yhdysvaltojen kansainvälisen
vammaisneuvoston USICD:n International
advocate award -palkinnon. Palkinto luovutettiin Könkkölälle Washingtonissa kansainvälisen vammaisten päivän aattona, 2. joulukuuta 2015. Könkkölä on ensimmäinen
suomalainen tunnustuksen saaja.
LIIKUNTAKERHOT LIIKUNTA- JA/TAI
NÄKÖVAMMAISILLE KOULULAISILLE
Treeniksessä treenataan, pelataan, tutustutaan uusiin lajeihin urheiluseurojen
lajiesittelyiden kautta. Haasta itsesi oppimaan uusia liikuntataitoja ja innostumaan
urheilusta. Nyt saa tulla hiki! Treenis on ensisijaisesti yli 12-vuotiaille koululaisille.
Torstaisin 8.9.2016 alkaen klo 18-19.30 Metropolian AMK:n liikuntasalissa, Vanha
viertotie 23, 00380 Helsinki
Sporttiksessa leikitään, pelataan, liikutaan monipuolisesti, tehdään temppuratoja,
tutustutaan uusiin lajeihin. Sporttis on ensisijaisesti 7-11-vuotiaille.
Maanantaisin 29.8.2016 alkaen klo 18-19 Iiriksen liikuntasalissa, Marjaniementie 74,
00930 Helsinki
Marjo Vainikka [email protected] 0504623334
Järjestäjinä Helsingin Invalidien Yhdistys ry ja Helsingin ja Uudenmaan
Näkövammaiset ry yhteistyössä Metropolia AMK:n kanssa.
TE 3/2016
Ilmoittautumiset ja tiedustelut:
11
TE 3/2016
Helsingin Invalidien Yhdistys
ry:lle uudet säännöt
12
Sääntöuudistus oli pitkällinen prosessi: Invalidiliiton hallitus nimesi 8.3.2013 työryhmän valmistelemaan sääntöluonnoksia
sekä Invalidiliitolle että jäsenyhdistyksille. Luonnoksia käsiteltiin järjestöpäivillä
2015 ja sen jälkeen ne olivat lausunnolla
jäsenyhdistyksissä. Myös Invalidiliiton yhdistystoiminnan kehittämistyöryhmä kommentoi sääntöjä. Liittovaltuusto käsitteli sääntöluonnoksia sekä keväällä 2015 että
syksyllä 2015, jolloin saatiin valmiiksi molemmat mallisäännöt.
Yhdistyksen hallitus päätti 17.2.2016
kokouksessaan, että sääntöuudistus esitetään kevätkokouksen hyväksyttäväksi ja asiaa valmistelemaan valittiin hallituksen jäsenet: Risto Korhonen, Kirsti Pesoja ja Leena Simola-Nikkanen sekä varapuheenjohtaja
Arto Peltoniemi ja puheenjohtaja Riitta Jolanki. Hallituksen kokouksessa 13.4.2016
muotoutui esitys Helsingin Invalidien Yhdisty ry:n uusiksi säännöiksi: Säännöt muutetaan pääosin Invalidiliitto ry:n jäsenyhdistysten mallisääntöjen mukaisiksi, mutta pykäliin 6 § ja 7 § hallitus esitti mallisäännöistä poikkeavia muutoksia.
Yhdistyksemme kevätkokoukseen
23.4.2016 osallistuneet muistavat, että yhdistyksen uudet säännöt hyväksyttiin yhdistyksen hallituksen valmistelemassa ja esittämässä muodossa lopulta yksimielisesti.
Koska kevätkokouksessa hyväksytyt säännöt poikkeavat Invalidiliitossa työstetyistä mallisäännöistä, sääntömuutos piti alistaa Invalidiliiton hallituksen hyväksyttäväksi. Kyseinen kokous oli 19.5.2016. Tämän
jälkeen säänöt toimitettiin Patentti- ja Rekisterihallitukseen, joka merkistsi ne yhdistysrekisteriin. Yhdistysrekisteriin merkitseminen tapahtui 9.6.2016 ja samalla säännöt
astuivat voimaan.
Muutokset Invalidiliiton
valmistelemiin mallisääntöihin
Mallisääntöjen 6 §:n mukaan asia, joka halutaan saattaa yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi on esitettävä yhdistyksen hallitukselle kirjallisesti kuukautta
ennen kokousta. Vuosikokous hyväksyi yhdistyksen hallituksen esityksen, jonka mukaan asia on esitettävä yhdistyksen hallitukselle kirjallisesti kahta kuukautta ennen
kokousta.
Sääntöjen mukaan kutsu kevät- ja syyskokoukseen on saatettava jäsenten tiedoksi
vähintään kahta viikkoa ennen kokouspäivää, julkaisemalla kutsu syyskokouksen päättämällä tavalla. Peristeisesti se on julkaistu
Invalidiliiton IT-lehdessä. Edellä mainitulla
muutoksella yhdistys haluaa varmistaa, että yhdistyslain 23 §:ssä mainitut asiat ehtivät kokouskutsuun. Muutos oli aiheellinen,
koska IT-lehden ilmestymiskerrat ovat hiljattain vähentyneet.
Mallisääntöjen 7 §:ään muutettiin huomattavasti: Yhdistyksen kokoonpanon haluttiin säilyvän 10 jäsenenä eli siihen kuuluvat
edelleen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja
sekä 8 jäsentä. Mallisääntöjen mukaan yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtajien lisäksi 4-10 jäsentä ja näiden lukumäärä
päätetään vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa vuosittain.
Hallituksen jäsenten toimikausi säilyy
kahtena kalenterivuotena, kuitenkin siten,
että kunakin vuonna, ensin arvalla ja sitten vuorollaan hallituksesta eroaa puolet jäsenistä. Mallisääntöjen mukaan hallituksen
jäsenten toimikausi kestää yhden kalenterivuoden.
Uusien sääntöjen 2§:ää (Toiminnan tarkoitus) muutettiin seuraavasti: Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten
ja toimintaesteisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan yhdenvertaisina ja täysivaltaisina jäseninä ja valvoa heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa sekä kehittää heidän mahdollisuuksiaan yhdessäoloon.
Toimintamuodot -pykälään (3 §) tehtiin
lähinnä vain kielellisiä korjauksia.
Yhdistyksen jäsenyys on avattu 4 §:ssa
avattu myös muille kuin niille, joilla on pysyvä fyysinen vamma, joka aiheuttaa toimintarajoitteen. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä fyysisesti
vammaisen tai toimintaesteinen henkilön lisäksi myös tämän perheenjäsen tai
muu henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen
tarkoituksen ja säännöt. Uusien sääntöjen
mukaan yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi siis liittyä myös lapsi. Yhdistyksen 15
vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä on yksi ääni yhdistyksen kokouksessa.
Alle 15-vuotiaalla jäsenellä on läsnäolo- ja
puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Nämä
muutokset tullevat muuttamaan ehkä eniten yhdistyksen toimintaa.
Uusien sääntöjen 5 §:nmukaan yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua
hallituksen niin päättäessä myös reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun
teknisen apuvälineen avulla kokouksen
aikana. Etäosallistumismahdollisuudesta ja
etäosallistumisen tavasta on mainittava kokouskutsussa.
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia koskevan 6 §:n mukaan sekä kevät- että syyskokouksessa käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.
Aiemmin yhdistyksen vuosikokouksessa on
voitu ottaa käsiteltäviksi vain kokouskutsussa mainitut asiat.
Syyskokouksessa valitaan yksi tai kaksi
varsinaista tilin- tai toiminnantarkastajaa
sekä yksi tai kaksi varatilin- tai toiminnantarkastajaa seuraavalle kalenterivuodelle. Tilintarkastajana voi toimia myös tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastajaksi valitaan
tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei
tarvitse valita.
Hallituksen kokoonpanoa säätelevän 7
§:n mukaan yli puolet hallituksen jäsenistä on oltava fyysisesti vammaisia tai
toimintaesteisiä henkilöitä. Lisäksi tämän
pykälän mukaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat erovuorossa eri vuosina.
Varapuheenjohtajan toimikausi on sääntöjen
voimaantulon jälkeen ensin yksi kalenterivuosi, sen jälkeen kaksi kalenterivuotta.
Hallituksen tehtävät on lueteltu 8 §:ssä.
Luetteloon on lisätty: Hyväksyy jäsenet.
Tekstissä korostuu hallituksen vastuu hoitaa
huolellisesti yhdistyksen taloutta.
Yhdistyksestä eroamista ja erottamista koskevan 9 §:n mukaan jäsenen
erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus.
Uusien sääntöjen mukaan hallitus voi katsoa
jäsen eronneeksi yhdistyksestä, jos hän on
jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta muistutuksesta huolimatta kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä.
Aiemmin jäsen katsottiin eronneeksi, jos
hän oli jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta
yli kaksi vuotta. Ennen erottamista jäsenelle
tulee antaa tilaisuus selvityksen antamiseen.
Uusien sääntöjen 10 § (Yhdistyksen nimen kirjoittaminen) kuuluu seuraavasti: Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja
ja varapuheenjohtaja tai jompikumpi heistä yhdessä jonkun hallituksen määräämän
henkilön kanssa.
Kunniajäsenyyttä koskevaa 11 §:ää tarkennettiin muotoon: Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsumisesta päättää
yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.
Yhdistyksen uudet säännöt löytyvät yhdistyksen kotisivuilta ja ne ovat noudettavissa yhdistyksen toimistolta. Tarvittaessa ne
voidaan myös lähettää sähköpostitse tai kirjepostina.
Riitta Jolanki
Puheenjohtaja
TE 3/2016
Merkittävimmät mallisääntöjen
mukaiset muutokset
13
Projektityöntekijät Miira Peltomaa ja Charlotta Marsh
Raaja-amputoitujen
vertaistukihanke Helsingin
ja Oulun Invalidien
Yhdistysten yhteistyönä
TE 3/2016
A
14
lkuvuodesta 2016 käynnistyi
HIY:n ja Oulun Invalidien Yhdistyksen OIY:n yhteistyöhanke,
jossa selvitetään raaja-amputoitujen vertaistuen tilannetta ja tarvetta Suomessa. Vuoden mittaista selvitystyötä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
Vertaistukitoimintaa amputoiduille järjestää Suomessa useampi taho, mutta yhteistä tiedotuksen kanavaa ei ole. Tietoa
vertaistuesta on etsittävä useista lähteistä,
ja tämän vuoksi itselle lähimmän ja sopivimman tukimuodon löytäminen voi olla
vaikeaa; jotkut toivovat kahdenkeskistä vertaistukea tai keskustelua internetin välityksellä, toiset kokevat perinteisemmät vertaistukiryhmät tai yhteiset harrastusryhmät it-
selleen sopivammaksi. HIY:n ja OIY:n yhteishankkeen yhtenä tavoitteena on koota
yhteen tieto kaikesta amputoitujen vertaistukitoiminnasta Suomessa.
Projektityöntekijät Miira Peltomaa Oulusta ja Charlotta Marsh Helsingistä ovat
kevään aikana kartoittaneet amputoitujen
vertaistukitoimintaa, ja tiedot tullaan koostamaan amputoidut.fi-sivustolle, joka avataan myöhemmin syksyllä. Sivuston tarkoitus on helpottaa vertaistuen löytämistä ja
tarjota yhteinen tiedotuskanava vertaistukea
järjestäville tahoille.
Yhteistyötä projektissa tehdään niin Invalidiliiton, Suomen Amputoidut ry:n kuin
Suomen Nuoret Amputoidut ry:n kanssa.
Yhteistyö on tärkeää, jotta jokaiselle ampu-
toitavalle voidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjota mahdollisuutta vertaistukitoimintaan osallistumiseen, ja tieto
toiminnasta tavoittaa amputoidut, heidän
läheisensä ja amputoituja työssään kohtaavan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön.
”Amputoitujen kohdennettu vertaistuki
on erityisen tärkeää, sillä amputoitu henkilö kohtaa elämänmuutoksen myötä asioita,
joiden läpi käymisessä toisen amputoidun
henkilön kanssa keskustelu ja kokemuksien
jakaminen voi olla tärkeä voimavarojen ja
jaksamisen lähde. Henkilön taustat ja elämäntilanne vaikuttavat vertaistuen toteutumiseen, siksi tavoitteenamme on tuoda samankaltaiset vertaiset yhteen oikeanlaisen
tuen tarjoamiseksi”, kertoo Miira Peltomaa
Oulun Invalidien Yhdistyksestä.
Oulun Invalidien Yhdistyksessä on vankka kokemus amputoitujen vertaistukitoiminnasta, sillä toimintaa on siellä järjestetty RAY:n tukemana jo 1990-luvulta asti.
”Toivottavasti Oulussa hyväksi havaittuja toimintamalleja pystytään hyödyntämään myös muualla Suomessa. Projektivuoden aikana ollaankin selvittämässä, soveltuisivatko Oulun käytännöt myös muissa
yhdistyksissä toteutettaviksi,” toteaa Oulun
Invalidien Yhdistyksen toiminnanjohtaja
Jussi Lotvonen.
Vertaistukitoiminnan tarvetta selvitetään
amputoiduille suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn voi vastata osoitteessa:
www.oiy.fi/projektit, ja se on auki vielä vuoden loppuun asti.
Kysely tulee myös löytymään Amputoidut.fi-sivustolta, osoitteessa www.amputoidut.fi
Projektin tiimoilta on myös perustettu
facebook-ryhmä Amputoidut, osoitteessa:
https://www.facebook.com/groups/
amputoidut
Teksti: Charlotta Marsh
Kuva: Marika Vanhatalo/Invalidiliitto
Syyskaudella 2016 tapaamiset 6.9.,
4.10., 1.11. ja 7.12. klo 18.30-20.30
Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimintakeskuksen kerhotilassa, osoitteessa
Voudintie 6, Helsinki.
Tapaamiset ovat avoimia kaikille amputoiduille.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
Charlotta Marsh
[email protected],
050 321 5150
TE 3/2016
AMPUTOITUJEN
VERTAISTAPAAMISET
HIY:SSÄ
15
Vammaisille naisille
oma yhdistys!
Pirkko Justander, Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, Pirjo Auer, Marja Pihnala, Marjo Vainikka
ja Riitta Jolanki
TE 3/2016
M
16
arja Pihnala ei totisesti jäänyt laakereilleen lepäämään,
vaan toteutti vammaisten
naisten ja - naisliikkeen pitkäaikaisen haaveen. Vammaiset naiset saivat
oman yhdistyksen. Helmikuussa pidettiin
kokous, jossa yhdistys päätettiin perustaa.
Seuraavassa kuussa saimme vahvistuksen,
että olemme ry.
Yhdistyksen nimi on Rusetti-Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry.
Tarkoituksena on edistää vammaisten tyttöjen, naisten ja naiseksi kokevien henkilöiden hyvinvointia, unelmien toteuttamista
ja voimaantumista. Yhdistys edistää naisten
osallisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti
sekä osallistuu julkiseen keskusteluun.
Kesäkuun alussa järjestimme Kampin
palvelukeskuksessa tutustujaiset, jonne saa-
pui noin 40 naista. Sitä ennen osa rusettilaisista oli mukana pyhiinvaellusmatkalla, joka suuntautui Espanjaan Santiago de
Compostelaan.
Yhdistyksen nuoresta iästä huolimatta,
olemme ehtineet jo osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluunkin. Ennen pyhiinvaellusmatkaa teimme yhteisen lausunnon
Suomen Polioliiton kanssa meneillään olevasta vammaislainsäädännön uudistamistyöstä. Hallitushan kaavailee vammaispalveluiden lakkauttamista henkilön täytettyä 75 vuotta. Yhteislausunnossa korostimme, ettei ainavammaisen henkilön vamma
iän myötä mihinkään katoa, vaan tulemme
tarvitsemaan omia vammaisille suunnattuja palveluja läpi elämämme. Lisäksi Rusetti lähetti tutustujaistensa lopuksi kaikille ministereille hienolle paperille painetun
henkilökohtaisen kirjeen postitse. Kirjeessä kannustimme ministereitä miettimään,
miten paljon vammaiset ihmiset tarvitsevat
esteettömyyttä ja usein myös toisen henkilön apua niinkin jokapäiväisessä asiassa
kuin WC:ssä asioinnissa. Rusetin hallituksen jäsenten keskuudessa kirje kulki työnimellä ”pissakirje”.
Kehittelemme koko ajan kaikkea kivaa.
Kesän alussa lähti eräs rahoitushakemus.
Jos lykästää, tehdään kurssi nuorille naisille sekä tapahtuma ladyille. Meillä on oma
facebookryhmä. Se löytyy, kun laittaa facebookin hakuun yhdistyksen koko nimen.
Facebook-ryhmän jäsenyys ei tarkoita täysjäsenyyttä. Siksi meillä on menossa myös
jäsenhankintakampanja. Rusetti on tarkoitettu sekä vammaisille, että vammattomille naisille ympäri Suomen ja vaikka koko
maailman.
Puheenjohtaja on Marja Pihnala, varapuheenjohtaja toimii Pirkko Justander.
Hallituksen jäseniä ovat Pirjo Auer, Kristiina Harju, Tuula Partanen, Jenni-Juulia Wal-
linheimo-Heimonen sekä Marjo Vainikka.
Hallituksen ulkopuolelta olemme pyytäneet sihteeriksi Riitta Jolangin sekä asiantuntijoiksi Sari Lehikoisen ja Liisa Leppäkorven.
Tervetuloa mukaan Rusetin toimintaan!
Tiedustelut
[email protected]
Marja Pihnala 0400 9877 48
Pirkko Justander 050 55 41 83
NAISTEN LINJAN MONINAISUUSPÄIVYSTYS
TIISTAISIN JA KESKIVIIKKOISIN
KLO 12-15 NUMEROSSA 0800 02400
Päivystys on tarkoitettu naisille ja tytöille, joiden on ehkä muita naisia
vaikeampaa saada keskusteluapua ja muuta tukea, kohdatessaan väkivaltaa
tai väkivallan uhkaa. Iltapäivisin ammattilainen vastaa puheluihin.
Samassa numerossa päivystävät Naisten Linjan koulutetut vapaaehtoiset
iltaisin ja viikonloppuisin.
Päivystys ma–pe klo 16–20 ja la–su klo 12–16.
Soittaminen on aina maksutonta, anonyymia ja luottamuksellista.
Naisten Linjan Uusien toimintojen ohjausryhmä ja Invalidiliiton naistyöryhmä
ovat yhdessä laatineet testin, jonka avulla voi miettiä kohtaako elämässään
väkivaltaa juuri nyt. Löydät testin nettisivuiltamme yllä kerrotun linkin kautta.
Lämpimin terveisin
Naisten Linja
Naisten puolella. Väkivaltaa vastaan. Nyt ja aina.
TE 3/2016
Tietoa väkivallasta tai sen uhasta naisille, joilla on vamma tai sairaus,
löydät nettisivuiltamme www.naistenlinja.fi tai
www.naistenlinja.fi/tietoa-vakivallasta/naisten-moninaisuus/vammaiset-naiset/
17
PÄIVÄ TALLINNASSA, PATAREIN
VANKILA JA MUUTA KIVAA
E
ckerö Linen tarjouksen innoittamana
Voimakaksikko päätti iskeä helluntaina ja kaatuneiden muistopäivänä
15.5 lähdöllä päiväretkelle Tallinnaan. Viinaa emme olleet hakemassa ja kanssaihmisten ”vain omaan käyttöön” autojen jouset
soiden -roudaus hiukan hymähdyttää. Sunnuntairisteily oli melko rauhallinen. Ajattelimme ostaa maissa päiväliput julkisiin ja
katsastaa pahamaineisen Patarein vankilan
ja sen naapurissa sijaitsevan Merimuseon.
Seuraavalla kertaa tiedän että laivassa saa
edullisen puuroaamiaisen, eikä tarvitsisi
herätä kotona niin aikaisin aamiaisen laittoon. Välttämätön katkarapuleipä teemalla
kolesteroli kiittää ja Eckerön tarjousta halveksien heidän kuoharinsa tilalle Fresita ja
matka sai alkaa.
Eckerö Linen infosta sai hyvän Tallinnan
kartan jossa näkyi myös julkisen liikenteen
kartta. Toki olisi kannattanut tutkia karttaa
paremmin, erotella raitiovaunu- (trammi)
ja bussilinjat. Päivälippu maksaisi terminaalin ärrällä 3 euroa mutta sitä varten pitää lunastaa kahden euron arvoinen matkakortti. Sen voi sitten seuraavalla kertaa
ladata uudestaan eikä kortista mene enää
maksua.
TE 3/2016
On sellin hämy seuranain
18
Virhe numero yksi oli että katsoin trammin kulkevan aivan terminaalin kupeesta.
Se olisi ollut bussi numero kaksi. Kävelimme terminaalista trammipysäkille, ajoimme
yhden pysäkin välin ja olimme jossakin hevonkuusessa. Sieltä sitten reippaasti klenkkasimme kohti Patarein vankilaa ja totesimme jalkojemme huutaessa hoosiannaa että
Merimuseo jäisi seuraavaan kertaan.
Patarein vankila rakennettiin vuosina
1828-1840 ja se toimi alkujaan tykkipatteristona, sitten kasarmina ja lopulta vankilana. Vankila toimi vuoteen 2006 saak-
ka ja 1990-luvun alussa siellä suoritettiin
viimeinen teloitus. Vangit koostuivat mielipidevangeista ja tavallisista rikollisista, sekä miehistä että naisista. Yhdessä sellissä oli
16 punkkaa ja 30 vankia. Naisilla oli hieman paremmat oltavat, yleensä jokaisella
oli oma sänky.
Saimme mennä sisälle maksamatta,
opaskierroksesta ainakin olisi veloitettu
parisen euroa. Sellaisella kierroksella olisi
päässyt näkemään teloitushuoneen. Hirttohuoneen näin. Lattiassa oli aukko ja sen
takana tuoli. Tuolia ei potkaistu hirtettävän
alta vaan lankkulattia vedettiin sivuun alta.
Mieheni Pekka jaksoi kiertää yhden käytävän, sitten hän siirtyi muurien ulkopuolelle istumaan. Lähituolit vaikuttivat hänestä
siltä että ne hajoaisivat koska tahansa alta.
Hän ehti jo huolestua kun minua ei alkanut
kuulua että olisinko jopa eksynyt rakennuksessa. Kun astuin porteista sisälle, tein
vaistomaisesti ristinmerkin kunnioituksesta vankilassa kärsineitä ja kuolleita kohtaan.
Kiersin käytäviä monessa kerroksessa.
Seinille oli ilmestynyt värikkäitä maalauksia
joissa oli englanninkielistä tekstiä: ”Eikö
sosialismi olekin ihanaa?” tai ”Neuvostoterrori ei ole koskaan joutunut vastuuseen
Levähtämistä
Aivan Patarein viereen tulee bussi joten
palasimme sillä keskustan suuntaan. Vierailimme vielä hetken pienessä katolisessa
kirkossa jonka yhteydessä on dominikaaniluostari. Pekka jäi lepuuttamaan jalkojaan
pieneen puutarhaan lintujen ja suihkulähteen seuraan ja itse jatkoin Pyhän Nikolain
ortodoksiseen kirkkoon. Molemmissa oli
vielä helluntain palvelusten jälkeen paksu
suitsukkeen tuoksu. Minulla on tapana ostaa kotiin tuohuksia ja jos mahdollista jonkin kortin tai esitteen kirkosta. Samoin sytytän tuohuksen ja hiljennyn, pää peitettynä. Kotona sytytän tuohuksia sunnuntaisin
ja läheisten kuolin- ja syntymäpäivänä.
Oli vielä pienen aterian aika. Toki tämä keskiaikainen Räävelin Hansakaupunki ihastuttaa monella tapaa ja samalla Neuvostoajan aiheuttama rappio vihastuttaa.
Näkee paljon kaunista rakennuskantaa joka on saanut ränsistyä tyylikkäästi. Edellisellä käynnillämme pääsimme sukulaispojan kanssa tutustumaan Glehnin linnan
ympäristöön jossa 2000-luvulla restauroitu Palmimaja, tähtitorni ja laaja ulkoilualue.
Näimme valtavan kokoisen Kalev-patsaan.
Kalevin tarina on kuin meidän Kalevalasta.
Hänen tuomionsa oli joutua helvetin vartijaksi, vartioimaan ettei sieltä pääse kukaan
pois. Kalev on myös monen eestiläisen urheiluseuran nimi.
Kotiin
Ennen kotimatkaa ajelimme vielä ratikalla
ja piipahdimme terminaalin lähistöllä sijaitsevassa myymälässä. On mukava viedä
jotakin paikallista tuliaiseksi. Kun on Mustosen kanssa päässyt enemmän näkemään
tätä muoilmaa ja samaa, vanhaa Lotto-mainosta mukaellen saanut paljon ”kaikenlaista
tekemistä”, on nähnyt että terminaaleissa ja
laivoilla on ne samat iänikuiset Tobleronet
ja Mentokset. Itse tykkään eestiläisistä keksintapaisista kahvihyvistä joissa on sisällä
luumua tai kirsikkaa. Linnupiim on osoittautunut mieleiseksi tuliaiseksi monelle läheiselle, laatikko on kaunis ja vaalea, kuvassa herkin värein piirretty riikinkukko. Kuten alussa totesin, sunnuntai oli hyvä päivä
risteilylle sillä meno oli rauhallista eikä pa-
TE 3/2016
sillä EU ja USA ovat myöskin kommunisteja” tai miten ”Normaalius on suhteellista”.
Nyt taitaa olla vielä aikaa vierailla kohteessa sillä vanha rakennus ränsistyy ja rapistuu, vettä sataa osassa rakennusta sisään.
Siellä on kylmä myös kesällä. Talvella rakennukseen ei pääse omin päin, vain opastetuille kierroksille. Paikka ei missään tapauksessa ole esteetön. Allekirjoittanut rappusi sydän kylmänä alaspäin sivuttain ja jännitti kynnänkö naamallani alas. Patareissa
voisi koska tahansa aloittaa jonkun kauhupätkän kuvaamisen. Tiloissa oli ruosteisia
ja rikkinäisiä sairaalasänkyjä gynekologisine telineineen, hammaslääkärin tuoli, irvisteleviä kirjoituskoneita, karseita sellejä ja
muuta vastaavaa. Välillä tunsin jopa paniikkia kiertäessäni.
Käytävän seinien monet väripiirrokset ja
graffitit olivat taidokkaita. Sukulaispojalla
on pesti Eestissä ja kerran saapuessaan satamaan hän oli jutellut jonkun miehen kanssa kannella. Mies oli osoittanut vankilaa ja
kertonut istuneensa Patareissa 1980-luvulla kolme vuotta. Ne olivat olleet hänen elämänsä pisimmät kolme vuotta, merinäköalasta huolimatta.
19
hemmin näkynyt ördääviä suomalaisia joiden käytös lähtee lapasesta kun pääsee pois
jonkun valvovan silmän alta. Kaiken lisäksi Suomi voitti MM-jääkiekossa Slovakian.
Kirsi Maria Mustonen
KULTTUURIKESKUS SOFIA
TE 3/2016
Minna M. Jussilan ikoneita 28.8. saakka
20
Vuosaaren metroasemalta, laiturilta 16 lähtee pikkubussi 816 kaksi kertaa tunnissa arkisin kulttuurikeskus Sofiaan. Viikonloppuisin on muutama bussivuoro. Ajat kannattaa tarkistaa HSL:n sivuilta. Sofia sijaitsee
Kallvikinniemessä. Siellä on tarjolla monenlaista kokous- ja kurssitarjontaa, majoitusta, hiljentymisviikonloppuja, näyttelyitä ja nyt myös yhteisöllisiä senioriasuntoja.
Kävin nyt toista kertaa Sofiassa, tälläkin
kertaa näyttelyn innoittamana. Minut otti
vastaan ensin Rosa Liksomin postmoderni
ikonostaasi jota katsellessa en oikein osannut asennoitua näkemääni. Graffiteja, lapsen piirtämiä, erilaisia tekniikoita vai mitä?
Pöydällä oli vanhoja kirjoja ja teksti siitä
miten voi ottaa haluamansa ja halutessaan
jättää koriin pari lanttia tukemaan Sofian
kirjaprojektia. Koska minulla oli jo ennestään koululaisena saamiani Saara Lehtosen
kirjoja, otin hänen kirjoittamansa kirjan
”Kukin omalla tavallaan”. Kirjassa oli, joskin hieman repeytyneet, nätit paperikannet.
Siirryin sitten varsinaiseen ikoninäyttelyyn joka oli kyllä mukavasti koottu. Minna M. Jussila oli saanut opetusta Heinävedellä Valamossa jolloin opetukseen liittyy
vahvasti ortodoksinen teologinen opetus.
Eräs ystävättäreni kertoi aikoinaan että ennen ikonin maalausta perehdytään aihee-
seen, paastotaan ja todella perehdytään siihen mitä ollaan tekemässä.
Ikoni ei ole taulu eikä kuva. Se on ikkuna ikuisuuteen, rukouksen välikappale
ja auttaa hiljentymisessä. Ikonin esikuvana
voitaneen Minnan mukaan pitää jonkinlaista muumiomuotokuvaa jonka tarkkaa nimeä en nyt tähän hätään muista. Kreikka
-huone kätki seinilleen hienoja kreikkalaistyyliin maalattuja ikoneita joiden värimaailma on hyvin vaalea ja vastoin yleistä tapaa, kreikkalaisissa ikoneissa taiteilija myös
signeeraa ikoninsa.
Kun tämä juttu ilmestyy, Minnan ikoninäyttely on jo ohi, mutta Sofia on siitä
huolimatta käymisen arvoinen. Pikkubusseihin pääsee rollaattoreilla ja yksi pyörätuolipaikka löytyy. Jos jaksaa kävellä tai kelata, matka Sofiaan metroasemalta on kuin
pieni pyhiinvaellus. Kevyen liikenteen väylät hieman risteilevät matkalla, mutta se käy
mainiosti myös pienestä luontopolusta sillä
kauniita maisemia on molemmin puolen
tietä kun käännytään Sofian tielle. Päätiellä
kulkee monia busseja, esimerkiksi 560, joka menee mm. Malmille.
Sofiassa on pieni kappeli jossa järjestetään palveluksia. Isä Ambrosius vaikuttaa
Sofiassa.
Kirsi Maria Mustonen
Sitkeästi kohti unelmia
N
Rodan haaveena on perustaa oma ompelimo
usompelutöitä, ja niitä onkin jo häneltä tilattu.
Lukuisat harrastukset pitävät liikunnallisen Rodan kiireisenä. Hän pelaa sähköpyörätuolisalibandya, sulkapalloa ja käy avustajan kanssa uimassa ja kuntosalilla. Roda
on myös kiinnostunut joogasta ja toivoisi
saavansa enemmän tietoa pyörätuolin käyttäjän terveellisestä ruokavaliosta. Hän kertoo kuuntelevansa myös musiikkia ja viime
aikoina varsinkin somalialaista musiikkia,
josta tulee mieleen selkeitä kuvia lapsuudesta.
Unelmana on tulevaisuudessa oma ompelimo. Sitä varten tarvittaisiin sopiva työtila ja työvälineitä. Saumuri on kyllä jo valmiina. ”Ompelutyössä parasta on, kun näkee kankaan omissa käsissä muodostuvan
valmiiksi työksi. Se on palkitsevaa”, Roda
kertoo.
Teksti: Eija Mäntynen
Kuva: Charlotta Marsh
TE 3/2016
uori nainen avaa oven ja johdattaa
tulijat peremmälle hyvällä maulla sisustettuun asuntoon. Roda Ali
Mire on 27-vuotias, juuri valmistunut vaatetusompelija.
Nuorempana Roda haaveili vaatesuunnittelijan urasta. Omien sanojensa mukaan
hänen oli pienikokoisena vaikea saada valmisvaatteita, joten hän suunnitteli ja teki itse itselleen vaatteita. Ennen vaatesuunnittelijan koulutukseen hakeutumista olisi opittava ompelemaan hyvin. Roda aloittikin
vaatetusompelijan opinnot vuonna 2006.
Roda huomasi keskittyvänsä mieluummin
itse ompelutyön oppimiseen, kuin teoreettisiin opintoihin. Haaveet ammattivaatesuunnittelijan urasta vaihtuivat unelmaksi vaatetusompelijan työstä. Sairastelun takia hän joutui kuitenkin tuolloin keskeyttämään opinnot. Sisukkaana naisena Roda
kaikesta huolimatta vuonna 2015 jatkoi
opintojaan, ja tänä kesänä valmistui vaatetusompelijaksi. Se oli juhlan arvoinen asia.
Roda tuli Suomeen Somaliasta lapsena sukulaisten mukana. Rodan sukulaisista vain kaksi enoa perheineen asuvat Suomessa. Matkalla Etiopian sotaa pakoon Roda sairastui polioon, ja siksi hän liikkuu nyt
pyörätuolin avulla. Roda on asunut yksin
17-vuotiaasta asti. Sukulaisten tilanne Etiopiassa huolettaa Rodaa. Muun muassa lääkärikuluihin tarvitaan rahaa, ja erään sukulaislapsen terveydellinen tilanne aiheuttaa
Rodalle paljon huolta.
Roda epäilee, että ompelijan työt eivät
tässä vaiheessa vielä elättäisi häntä vaan hän
etsii jotain muutakin työtä. ”Työn saanti
tuntuu olevan kovin vaikeaa, kun on pyörätuolissa ja tummaihoinen” hän toteaa. Aiemmin Roda on työskennellyt muun muassa puhelinvaihteessa ja puhelinhaastattelijana. Mahdollisen muun työn ohessa hän
tekisi mielellään esimerkiksi pieniä korja-
21
WE WERE WIEN
TE 3/2016
L
22
auantaina 27.5.2006 klo 12.14.37
sanoimme Puotilan kappelissa Kirsi
Kankaan kanssa toisillemme ”TAHDON” ja vaihdoimme sormuksia. Suvivirren soidessa astelimme keskikäytävää pitkin
kohti kappelin ovea, jossa meitä oli vastassa
aurinkoinen ja lämmin sää.
Häälahjaksi saamillamme rahoilla ostimme itsellemme Wienin matkan, jonne lähdimme heinäkuun alussa. Nyt tuosta hetkestä on kulunut kymmenen vuotta ja päätimme sen vuoksi lähteä Wieniin
juhlistamaan avioliittomme täysiä vuosia.
25.5 klo 8.30 lähti Finnairin kone kohti
Itävallan pääkaupunkia, jonne laskeuduimme 9.55 (paikallista aikaa). Tätini Laura ja
hänen miehensä Hossein olivat saapuneet
meitä lentokentälle vastaan ja veivät meidät Das Capri hotelliin. Das Capri sijaitsee aivan Wienin keskustan läheisyydessä
ja ihan hotellin edessä sijaitseva U1 -linjan metro- aseman hissillisen sisäänkäyn-
nin kautta pääsemme liikkumaan kohti keskustaa. Meidän hotellihuoneemme ei ollut
tullessamme vielä vapaa, joten kysyimme
respakaverilta hyvää pitseriaa. Semmoinen
sijaitsikin noin parin sadan metrin päässä.
Tultuamme kylläisiksi runsaista pitsoista
saimmekin jo huoneemme. Itävallasta pitää todeta, ettei siellä ole vielä samanlainen
tupakkakielto kuin meillä täällä Suomessa,
ravintoloissakin sai poltella melko vapaasti,
tosin omissa tiloissaan.
Saatuamme tavarat purettua ulos matkalaukuistamme, olimmekin valmiita baanalle. Ei muuta kuin lähimmälle metropysäkille ja kohti uusia seikkailuja. Harva sen
muistaa, että Wienkin oli toisen maailmansodan jälkeen jaettu neljään osaan voittajavaltojen kesken kuten Berliini. Tästä ajasta kertoo esim. klassikkoelokuva Kolmas
Mies, jonka loppuratkaisu tapahtuu Riesenrad -maailmanpyörässä.
Torstai oli jo etukäteenkin toivoa täynnä,
Perjantai 27.5 oli sitten se meidän kymmenvuotis-hääpäivämme. Me olimme laatineet hyvän suunnitelman, johon kuului
taidetta, syömistä ja hevosajelua. Ensimmäisenä menimme Albertinan taidemuseoon, joka oli esteetön ja sieltä sai panttia vastaan lainaksi pyörätuolin. Pyörätuolin saaminen ei ollut ongelma, mutta hissit olivat epäkunnossa. No hätä, pystynhän
minä sen verran rappusia liikkuman ylös
ja alas. Ongelma olikin lähinnä se kuinka
saisimme pyörätuolin kulkemaan rappusissa. Auttavia ihmisiä olikin helppo löytää,
he tulivat pyytämättä ja kyselemättä kantamaan pyörätuolia rappusissa. Kerrosten välissä oli paljon välikerroksia, joiden välissä
oli rappusia. En tiedä miten näistä esteistä selviää, jos on täysin riippuvainen menopelistään (hissejä ei näkynyt tai ne oli
piilotettu hyvin).
Kierreltyämme museon jälkeen vielä
hieman kaupungilla lähdimme kohti ravintolaa. Hans Pokora oli antanut meille vinkin hyvästä wieninleikepaikasta (Schnitzelwirt). Löydettyämme paikan ovella oli-
TE 3/2016
koska olin sopinut treffit hotellimme aulaan yhden maailman johtavista levykeräilijöistä, Hans Pokoran kanssa. Sovittu aika
oli klo kymmenen ja olimme Kirsin kanssa
jo hyvissä ajoin aulassa odottamassa vierastamme. Vähän yli klo kymmenen hotellimme edestä ajoi pitkätukkainen ja -partainen
”hippi” Indian-merkkisellä moottoripyörällä. Se oli levymoguli Hans, joka tuli kahden vinyylejä sisältävän kassin kanssa meitä
tapaamaan. Kirsi otti meistä ”levymiehistä”
pakolliset fotot ja jätti meidät kahdestaan
juttelemaan (englanniksi). Noin tunnin rupattelun jälkeen olimme saaneet levykaupat
ja levyasiat sovittua, joten kättelimme toisemme ja meistä oli tullut ystäviä. Tämän
jälkeen Laura ja Hossein tulivat hakemaan
meitä syömään, kotinsa lähellä sijaitsevaan
persialaiseen ravintolaan. Ruoka oli hyvää
ja maukasta, mutta persialaiseen tapaan annokset turhan suuria. Hieman liioiteltuna
riisiä tuli kebab annoksen mukana pesuvadillinen. Jälkiruoaksi maistui makeat baklavat (nam). Aterian jälkeen kävimme vielä
Lauran ja Hosseinin luona kahvilla.
23
TE 3/2016
24
kin vastassa kansallispukuun (erittäin avara kaula-aukko) pukeutunut nainen, joka
ohjasi meidät pöytään. Saatuamme menut
huomasimme Wienerschnitzelin maksavan
vain seitsemän euroa, semmoisethan me tilasimme. Eteemme tuotiin lautaset, joissa
oli isot Wieninleikkeet tuplana, eikä muuta (lisukkeet piti tilata erikseen). Tarjoilija
suositteli minulle Kartoffelsaladin (perunasalaatti), Kirsi otti paistinperunat (jättikulhollinen). Jos olisimme tienneet annosten
koot etukäteen, niin meille olisi riittänyt
aivan hyvin yksi annos.
Kylläisinä suunnistimme Stephansplatzille, missä sijaitsee hevosajelukärryjä. Kymmenen vuotta sitten jätimme tämän etapin nuukuuttamme väliin, nyt emme jättäneet. Tarjolla oli 20 minuutin ja 40 minuutin kiertoajelu, valitsimme pitemmän.
Kahden hevosen vetämä kärry antoi meille
tunnelman vanhasta Wienistä. Hevosten ka-
viot kopisivat sen verran kovaa katukiveykseen, ettemme saaneet oikein mitään selvää
ajurin opastuksesta.
Kaksi viimeistä päivää kiertelimme pitkin Wieniä ja kävimme myös Lauran suosittelemassa jäätelöbaarissa, joka sijaitsee
Schwedenplatzilla (ruotsalaisten aukio).
Nimi tulee siitä, että ruotsalaiset ottivat
Ruotsiin huostaansa ensimmäisen maailmansodan jälkeen nälkiintyneitä itävaltalaisia lapsia ja aukion nimi on kunnianosoitus heille. Kotiinpaluu sujui vaivattomasti
ja väsyneinä mutta onnellisina oli kiva palata taas kotiin ja omaan sänkyyn.
PS. Kirjoituksen otsikko on tietenkin vähän väkisin väännetty, sillä Wien on englanniksi Vienna.
Pumu
25
TE 3/2016
Suomen
Asiakastieto Oy
lahjoitti
1500 euroa
koululaisten
liikuntaryhmille!
TE 3/2016
Kuvassa vasemmalta Anniina Latikka,
Katja Saarinen, Marjo Vainikka,
Heikki Ruponen ja Katri Tuominen
26
Suomen Asiakastieto Oy otti yhteyttä
huhtikuussa Hattutemppu-hankkeen liikuntakoordinaattoriin tarjotakseen koululaisten liikuntaryhmille 1500 euron lahjoitusta toimintaan.
Lahjoitussumma kerättiin Suomen Asiakastieto Oy:n työntekijöiden tartuttua yrityksen liikuntahaasteeseen. Tavoitteena oli
kerätä vähintään 5000 pistettä. Yhden pisteen sai kun liikkui puoli tuntia niin että syke nousi. Työntekijöitä yrityksessä on
150 ja heistä noin 70 henkilöä osallistui
haasteeseen keräten lähes 7000 pistettä!
Lahjoituskohteeksi Suomen Asiakastieto valitsi näkö- ja liikuntavammaisten lasten liikunnan tukemisen Sporttis- ja Treenis -ryhmissä. 1500 euron lahjoitus luovutettiin
8.6.2016 Hevossalmen lomakylässä.
Lahjoituksen luovuttivat Suomen Asiakastieto Oy:n pelinrakentajat Heikki Ruponen, Katri Tuominen sekä Jani Heiskanen. Pelinrakentajien tehtävä on aktivoida
työntekijöitä liikkumaan ja tuoda hyvää ilmapiiriä työyhteisöön erilaisilla tempauksilla. Hevossalmen lomakylässä lahjoitusshekin vastaanottivat Sporttiksen ohjaajat
Marjo Vainikka ja Anniina Latikka, Treeniksen ohjaaja Katja Saarinen ja fysioterapeuttien opettaja Anita Ahlstrand Metropo-
lia AMK:sta. Anita kouluttaa fysioterapeuttiopiskelijoita, jotka ovat yhteistyön kautta
päässeet tutustumaan käytännön ohjaustyöhön koululaisten liikuntaryhmissä.
Jäätelön ja kahvin nauttimisen ohessa
Sporttiksen ja Treeniksen ohjaajat kertoivat toiminnasta ja lahjoituksen mahdollisista käyttökohteista. Esimerkkeinä nousivat lasketteluun käytettävien apuvälineiden
vuokraus tai ohjattu uimahallikäynti. Lahjoitus on koululaisten liikuntaryhmille tärkeä ja antaa mahdollisuuden testata jotain
hyödyllistä ja hauskaa.
Pelinrakentajat kutsuttiin tutustumaan
Sporttiksen ja Treeniksen toimintaan paikan päälle ja he olivatkin kiinnostuneet
näkemään mihin raha oikeasti käytetään.
Heikki Ruponen totesi lopuksi: ”Onnistunut liikuntahaaste on takana ja lahjoituksen perille tuominen oli erittäin mieluisa
tehtävä. Itselle tuli varma olo siitä, että apu
menee perille ja käytetään oikeisiin asioihin.”
Kiitos Suomen Asiakastieto Oy!
Marjo Vainikka
Hattutemppu-hankkeen liikuntakoordinaattori
ja Sporttis-ryhmän ohjaaja
Hattutemppu-hankkeen
luontoretki Villa Elfvikiin 19.5.2016
nautimme makkaraa, tikkupullia ja kahvia
ja mehua. Villa Elfvikin päärakennuksen läheisyydessä on punainen tupa nimeltä Uikunpesä. Uikunpesän pihalla nautimme
eväät, kaasugrillillä oli kyllä hyvä paistaa
makkarat, mutta tikkupullien paistoon se
ei ollut paras mahdollinen. Noh, tulihan
kokeiltua ja monille retkeläisille tikkupulla
oli ihan uusi makuelämys. Mia ja Inge-Maj
toimivat upeasti yhteistyössä ja mahdollistivat kaikille hiukopalaa ja juotavaa.
Luontoretkelle osallistuneet kiittivät kovasti järjestelyitä ja opastusta. Mieleenpainuvin toteamus oli ”Tämän retken avulla jaksan talven”. Kovasti toivottiin myös
uutta retkeä ja tuli ehdotuksia mahdollisista retkikohteista. Tätä kirjoittaessani on
Hevossalmen liikuntapäivän 27.8. valmistelu menossa. Uudesta luontoretkestä ei olla
vielä päätetty, ajankohta voisi olla mahdollisesti syyskuun lopulla tai lokakuun alussa.
Kiitos seurasta kaikille mukana olleille!
Minulle voi laittaa viestiä tai soittaa toiveistaan syksyn toiminnan suhteen marjo.
[email protected] tai 050 462 3334
Marjo Vainikka
Hattutemppu-hankkeen liikuntakoordinaattori
TE 3/2016
S
ää suosi Hattutemppu-hankkeen keväistä luontoretkeä Villa Elfvikiin, Espooseen. Osallistujia retkellä oli 26
henkilöä. Asiantuntijaksi oli palkattu biologi Virpi Karén. Yleisavustajina olivat Mia
Tarvainen ja vapaaehtoistyöntekijä IngeMaj Gustafsson. Luontoretkeen osallistujia
oli mukavasti kaikista kolmesta Hattutemppu-hankkeen yhdistyksestä eli HIY:n lisäksi Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:stä ja Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys ry:stä (HUMS).
Retki alkoi lainakiikareiden jakamisella
halukkaille ja sitten kuunneltiinkin jo mustapääkertun laulua. Virpillä oli puhelimessaan sovellus, jonka avulla ”härnättiin” paikalla ollutta mustapääkerttua vastaamaan.
Härnäys oli saman lajin linnun laulua puhelimen kautta. Hienosti lintu reagoi laulamalla takaisin. Seuraavaksi halukkaat saivat
maistella kuusenkerkkää. Meitä ensikertalaisia maistelijoita oli muutamia ja kuusenkerkän maku oli aika miellyttävä, hieman
suolaheinän makua muistuttava kuulemma.
Vaikka kevät oli edennyt jo toukokuun
puoliväliin, saimme kuulla - ja osa myös
onnistui näkemään - jos jonkinlaisia lintuja. Paikalla oli ainakin Räyskä, Euroopan
isoin tiiralaji, jonka ääntely on ”räyh”. Lisäksi oli naurulokkeja, kalalokkeja, kurki,
kirjosieppo ja peippo, jota kuunneltiin huvimajan vieressä. Punavarpunen tervehtii laulamalla ”nice to meet you”. Pitkospuilla kulkiessamme kokeilimme järviruokoa ja saimme kuulla että kasvin pehmeää
osaa on käytetty saaristossa tyynyjen sisällä
pehmikkeenä, vartta puolestaan on käytetty
karjan kuivikkeena. Metsänlaidassa oli metsäorvokkeja, puna-ailakkia ja kumariinilta
tuoksuvaa maarianheinää. Kokemuksia tuli kaikille aisteille. Lintutorniin oli esteetön
pääse luiskaa pitkin, joskin pyörätuolilla
liikkuvalle avustajan apu on silti paikallaan.
Ulkoillessa tulee nälkä, joten seuraavaksi
27
28
TE 3/2016
Nyrkkeily tempasi mukaansa
H
”Tää on se juttu, mitä voin vetää täysillä”, kommentoi yksi kurssilaisista.
Jo toista kertaa kurssille tullut treenaaja
kiteytti tunnelmat: ”Hauskaa oli joka kerta.
Ja aika meni niin, että tuntui ettei yksi tunti olisi riittänyt. Käsivoimien hiipuessa kuitenkin tietää, että tuli treenattua tarpeeksi.
Kun on kivaa, niin treeni hujahtaa ohi ihan
huomaamatta.”
Kaisa Heiskanen ja Charlotta Marsh
KUNTONYRKKEILYÄ
HIY:SSÄ
Maanantaisin 5.9.-28.11.2016 klo 18-19
Helsingin Invalidien Yhdistys ry
Voudintie 6
Kuntonyrkkeily sopii kaikenikäisille
ja -kuntoisille, naisille ja miehille.
Erityistaitoja ei tarvita. Harjoitella voi
joko seisten tai istuen.
Hinta: Hattutemppulaisille
(HIY, HUN, HUMS) 50 €. Muut: 60 €
Ohjaajana: Jenni Blomqvist
Ilmoittautumiset ja tiedustelut: p. 050
462 3334, s-posti: [email protected]
Tervetuloa harjoittelemaan nyrkkeilytekniikoita iloisin mielin!
TE 3/2016
IY:ssä järjestettiin Hattutemppuhankkeen puitteissa kuntonyrkkeilykurssi kevätkaudella 2016.
Kurssi oli sarjassaan jo toinen, ja suosio
ylitti odotukset. Ryhmä päätettiinkin jakaa
kahteen osaan osallistujien suuren määrän
vuoksi.
Kurssin ohjaaja Jenni Blomqvist on pitkään toiminut HIY:n liikuntatoiminnan parissa, ja hän olikin monelle kurssilaiselle jo
entuudestaan tuttu. Jennillä on pitkä kokemus kuntonyrkkeilystä: hän innostui nyrkkeilystä jo 1990-luvun alkupuolella ja on
ohjannut kuntonyrkkeilyryhmiä jo useamman vuoden. Fysioterapeutin koulutus
puolestaan tuo hyvää tuntumaa erityisryhmien ohjaamiseen. ”Kuntonyrkkeily sopii
lähes kaikille, myös ikäihmisille ja erityisryhmille”, Jenni toteaakin.
Jenni ohjasi ryhmää iloisella mielellä ja
lempeästi komensi ryhmäläiset liikkeelle.
Tunnit alkoivat huolellisella lämmittelyllä, jotta vältyttäisiin revähdyksiltä ja venähdyksiltä. Harjoitukset sopivat sekä istuen
että seisten tehtäväksi, ja jokainen löysikin
itselleen sopivan tavan harjoitella. Lämmittelyn jälkeen keskityttiin tekniikkaharjoituksiin. Oikean lyöntitekniikan oppiminen
on tärkeää, sillä jos mätkii säkkiä miten sattuu, voi helposti satuttaa itsensä. Jenni valvoi harjoittelua ja opasti kutakin kurssilaista tekniikan hiomisessa.
”Kuntonyrkkeily on eräs mukaansatempaavimmista lajeista. Jokainen voi löytää
itsestään pienen tai suuremman Rockyn.
Kunto nousee kuin huomaamatta ja tekniikkataitoja voi hioa läpi elämän”, kertoo
Jenni.
Kuntonyrkkeilyssä treenataan pareittain.
Kaveria ei lyödä, paitsi pistehanskoihin,
jotka on nostettu ylös lyöntiluvan merkiksi. Kurssilla harjoiteltiin niin suoria lyöntejä kuin koho- ja sivukoukkujakin. Myös
nyrkkeilijälle tärkeitä ketteriä väistöjä päästiin kurssin lopulla harjoittelemaan.
29
Koululaisryhmät liittyivät
mukaan Easy Sporttoimintaan
K
TE 3/2016
oululaisryhmät liittyvät mukaan Easy
Sport-toimintaan
Helsingin Invalidien Yhdistyksen ja Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n
yhteistyöryhmät Sporttis ja Treenis liittyvät
syksystä 2016 mukaan Helsingin kaupungin liikuntaviraston EasySport-toimintaan.
EasySport tarjoaa edullisia tai täysin maksuttomia liikuntaryhmiä alakoululaisille
yhteistyössä helsinkiläisten urheiluseurojen kanssa. Perheiltä tulleen palautteen perusteella soveltavan liikunnan ryhmiä on
haasteellista löytää, joten nyt toivotaan, että perheet löytävät helpommin ensisijaisesti liikunta- ja näkövammaisille koululaisille tarkoitetut liikuntaryhmämme. Syyskauden tarjonta päivittyy EasySportin sivuille
www.easysport.fi viikkojen 37-38 aikana,
ja tarjonnasta julkaistaan esite, joka jaetaan
jokaiselle oppilaalle koulussa.
Yhteistyön tiimoilta Sporttiksen ohjaajat Anniina Latikka ja Marjo Vainikka olivat
mukana EasySportin Liikuntamyllyn tapahtumassa 4.8.2016. Lajeina olivat jättikuutiolentopallo ja maalipallo. Lapset innostuivat erityisen paljon jättikuution kanssa pelaamisesta.
Marjo Vainikka
30
Aiheena vammaisen ihmisen esteetön elämä; luovia ratkaisuja, hyviä oivalluksia. Valokuvanäyttelyssä katsotaan esteetöntä elämää ja arjen hetkiä uudesta näkökulmasta.
Osallistumisaika on vuoden 2016 loppuun saakka. Näyttelyn kuvat valitaan osallistuneiden kuvien joukosta, ja valokuvista kootaan näyttely kevättalveksi 2017.
Lähettämällä kuvan luovutat kuvan käyttöoikeudet HIY:lle. Kuvia voidaan siis käyttää esimerkiksi yhdistyksen tiedotteissa.
Lähetä ottamasi kuva digikuva jpg-muodossa osoitteeseen [email protected]. Merkitse
viestin aihekenttään tunnus ”Valokuvanäyttely”. Kuvaajalla on oltava kuvaan täydet oikeudet ja lupa kuvassa esiintyviltä kuvan julkaisuun. Liitä mukaan kuvaajan nimi, sekä kuvan
nimi tai kuvateksti. Voimme ottaa kuvia vastaan vain digitaalisessa muodossa.
Yksi kuvaaja voi osallistua kilpailuun korkeintaan viidellä kuvalla.
TE 3/2016
Lähetä kuvasi HIY:n valokuvanäyttelyyn
31
PIENIÄ PALOJA
PÄÄTTIÄN
SADONKORJUUJUHLA
J
o perinteeksi muodostunutta Päättiän
sadonkorjuujuhlaa vietettiin lauantaina
13.8. sateisissa merkeissä mutta
iloisin mielin. Lopen Martat jakoivat sienitietoutta ja myynnissä oli Mikkolan tilan ja
Marttojen tuotteita, Päättiän väen koritöitä,
kortteja ja huovutustöitä.
TARINOITA
TUULIMYLLYNTIELTÄ
1
960-luvulla alkanut muuttoliike pääkaupunkiseudulle käynnisti esikaupunkialueiden rakentamisen myös
Myllypurossa. Nimensä alue sai Viikin peltojen laskuojan äärellä sijainneesta pienestä myllystä. Vuonna 1965 valmistui HIY:n
rakennuttamana Tuulimyllyntie 5 ja sen 60
uutta, esteetöntä asuntoa palvelemaan liikuntarajoitteisia asukkaita. Vuonna 1986
Myllypuro sai oman metroaseman.
Tuulimyllyntie 5 on 50 vuotensa aikana
ehtinyt nähdä lukuisia asukkaita ja HIY:n
moninaisia vaiheita. Nyt keräämme tarinoita Tuulimyllyntieltä! Lähetä meille
muisto, valokuva tai vaikka runo Tuulimyllyntie 5:stä [email protected] tai pos-
Marraskuussa 2016 juhlistetaan HIY:n asuintalo
Tuulimyllyntie 5:n 50-vuotispäivää.
tissa Helsingin Invalidien Yhdistys ry,
Voudintie 6, 00600 Helsinki. Jos lähetät
kuvan, liitä mukaan vuosiluku, kuvaaja ja
kuvateksti. Kuvaajalla on oltava kuvaan täydet oikeudet ja lupa kuvassa esiintyviltä kuvan julkaisuun. Liitä mukaan kuvaajan nimi, sekä kuvan nimi tai kuvateksti. Muistoja tullaan julkaisemaan yhdistyksen TElehdessä ja tulevassa 80-vuotishistoriikissa.
TE 3/2016
Uusi henkilö toimistolla
32
H
IY:n avustajavälityksessä aloitti 31.3.2016 uusi työntekijä Miu
Mannila. Miu työskentelee avustajavälityksen koordinaattorin sijaisena lomakausina ja kiireaikoina, ja muina aikoina
hän tekee avustajan töitä.
PIENIÄ PALOJA
BOCCIAA LOHJALLA
O
dotettu päivä koitti 13.7.2016,
jolloin HIY:n Boccia-pelaajat lähtivät jälleen jo traditioksi
muodostuneeseen ystävyysotteluun Lohjan
Invalidien kesäkotiin Leporantaan.
Tällä kertaa saimme kokoon kaksi joukkuetta. Ennakkopaineita oli ilmassa, kun
puolustimme viimekesäisiä voittojamme.
Sää oli mainio ja tunnelma leppoisa.
Pelit olivat tiukkoja, mutta lieneekö ollut
kotikenttäetu kysymyksessä, kun voitot menivät nyt Lohjan pelaajille. Se ei kuitenkaan
tunnelmaa haitannut vaan totesimme, että
vuoroin vieraissa.
Pelien päätteeksi nautimme mukavasta
yhdessäolosta, maittavasta lounaasta ja iha-
nista Lohjanjärven maisemista.
Seuraava ystävyysottelumme Lohjalaisten ystäviemme kanssa pelataan ensi kesänä Hepparissa.
Paula Talpia
MINILEIRI, ISO KIITOS!
K
Teksti: Heidi Viheriälä
Kuva: Voitto Laurila
Tiedoksi
Syystalkoot lomakylissä
HUMS, Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistys ry:n uusi nimi Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys ry.
Hevossalmessa su 26.9.2016 klo 9.00 alkaen ja Päättiällä la 24.9.2016 klo 9.00
alkaen.
MYYDÄÄN rauhallinen esteetön
KAKSIO 46 m2 kauppakeskuksen
vieressä Konalassa.
Soita Kristiina Karhos 050-555 707.
TE 3/2016
aksipäiväiset, perinteeksi muodostuneet Hevossalmen joogapäivät
vietettiin tänä vuonna suuremmalla
porukalla kuin koskaan aikaisemmin. Valtavan suuret kiitokset kaikille osallistujille!
Lempeän asanaharjoituksen lisäksi keskustelu kävi vilkkaana muun muassa sen
asian tiimoilta, että naapurimaassamme
Ruotsissa jooga kuuluu jo ns. Kelakorvauksen piiriin. Koska meillä?
Pääasia kuitenkin lienee se, että meillä
on näin ihana mahdollisuus harrastaa joogaa niin Voudintien tiloissa kuin myös Hevossalmen kesäkylän huimassa salissa, meren äärellä!
Kiittäen, Heidi
33
Ististurnauksen osallistujat: Alarivissä vasemmalta Ande Kavander, Petra Pakarinen, keskirivissä Kai Liukkonen, Kati Harju, Riikka Lehtonen,Taru Lahti, Mika Tiitto, takarivissä tuomari Sari Mannersuo,Tarmo
Valkonen, tuomari Helena Tenhola ja Sampsa Söderholm.
HIY ISTUMALENTOPALLO
VAHVASTI MUKANA
PARALYMPIAPÄIVÄSSÄ
TE 3/2016
S
34
uomen Paralympiakomitea oli
11.8.2016 Paralympiapäivän tapahtumassa järjestänyt kerrassaan mainiot
puitteet Beach-istikselle Hernesaaren rannassa uiskentelevaan proomuun. Beach-istiksen haasteturnaukseen osallistui 9 joukkuetta, joista voittajaksi selviytyi Sulkapalloliitto.
Yllätysnumerossa haasteturnauksen voittajan haastoi joukkue, jonka muodostivat
Riikka Lehtonen ja Taru Lahti valmentajansa Kai Liukkosen kanssa. Todella urheilulliset ja valovoimaiset Beach-tähdet eivät
antaneet mahdollisuuksia haasteturnauksen voittajalle ja päättivät vieläpä osallistua
myös VAU:n istumalentopalloilijoiden kolmen joukkueen näytösturnaukseen.
Luokitelluista HIY:n pelaajista (Arnold
”Ande” Kavander, Sampsa Söderholm ja
Petra Pakarinen) muodostettu Team Para oli
kuitenkin pystybeachin erinomaisille taitajille vielä liian kova pala yhtäkkiseltään pureskeltavaksi. Samaten Team HIY (Mika Tiitto, Tarmo Valkonen ja Kati Harju) onnistui
omassa pelissään kaatamaan haastajat.
Leikkimielisen turnauksen loppuottelussa kohtasivat siis Team Para ja Team HIY,
joista Team Para onnistui ensimmäisen erän
tiukkojen vaiheiden jälkeen kampeamaan
turnausvoiton itselleen.
Paralympiapäivän VAU:n ististurnauksen tulokset:
Lehtonen/Lahti/Liukkonen - Team Para
0-1 (6-15)
Team HIY - Lehtonen/Lahti/Liukkonen
1-0 (15-12)
Team Para - Team HIY 2-0 (21-19,
21-13)
Teksti: Sampsa Söderholm
Kuvat: Mika Tiitto
TE 3/2016
Team HIY:n Mika Tiitto, Kati Harju ja Tarmo Valkonen seuraavat, onnistuuko Lehtonen/Lahti/Liukkonen
kaivamaan pallon vielä peliin.
Lahti passaa, Lehtonen seuraa ja Liukkonen valmistautuu hyökkäykseen.Vastapuolella Team Paran Ande
Kavander, Petra Pakarinen ja Sampsa Söderholm asettautuvat puolustamaan hyökkäystä.
35
KERHOT SYYSKAUSI 2016
KERHOT
HIY:n toimintakeskuksessa,
Voudintie 6.
‡Canasta
‡
Keskiviikkona klo 15.00–21.00.
Yhteyshenkilö Seija Suominen
puh. 040 744 3209.
‡DELETE‡
Atk-neuvontapiste
Ajanvarauksella henkilökohtaista
neuvontaa.
Varaa aika: Eino Meriläinen,
[email protected]
tai puh. 045-1314576
‡Eläkeläisten
‡
kerho
Torstaina klo 13.00–15.00.
Yhteyshenkilöt:
Tarja Raassina puh. 045 2700 969 ja
Liisa Leinonen puh. 040 744 6274
Syyskausi alkaa 15.9.
‡Maalauskerho
‡
Maanantaina klo 12.30- 15.30. Opettaja
Sari Koski-Vähälä puh. 050 567 4505.
Kausimaksu 30 €. Syyskausi alkaa 5.9.
‡Naisten
‡
illat
Syyskaudella torstaisin 8.9.,
29.9.,20.10.,10.11. ja 1.12.2016 klo
17.30- 20.00.
Yhteyshenkilö Riitta Jolanki
puh. 040 514 7526 tai
[email protected]
‡Amputoitujen
‡
vertaistapaamiset
Syyskaudella: 6.9., 4.10., 1.11. ja 7.12.
Klo 18.30-20:30 HIY:n toimintakeskuksen kerhotila, Voudintie 6.
Tapaamiset ovat avoimia kaikille
amputoiduille.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: charlotta.
[email protected], puh: 050 321 5150.
‡Keskusteluryhmä
‡
henkilökohtaisten
avustajien työnantajille.
Tule vaihtamaan ajatuksia
henkilökohtaisen avustajan työnantajan
roolista ja työnantajuuteen liittyvistä
kysymyksistä.
Ilmoittautumiset yhdistyksen toimistoon
puh. 09-7206 240 tai [email protected]
Kokoontumiset kuukauden 1. perjantai
klo 16.30- 18.30.
‡Omat
‡
Käsityöt - ryhmä
Tiistaina klo 15.30-17.30. Yhteyshenkilö
Anneli Koskinen puh. 040 5959106.
Ryhmä aloittaa 6.9.
TE 3/2016
YHDISTYKSEN TOIMINNAN
KEHITTÄMISPÄIVÄ JÄSENISTÖLLE
3.11.2016 klo 12.00–16.00
Ohjelmassa:
• Uusien sääntöjen tuomia mahdollisuuksia
• Ideoidaan ja suunnitellaan toimintaa vuodelle 2017
• Vastauksia kysymyksiin yhdistyksen toiminnasta
ja vammaispalveluista
Tuo ideasi ja ajatuksesi toiminnan kehittämiseen!
Ilmoittautumiset 28.10.2016 mennessä
[email protected] tai puh. 09 720 6240.
Tule mukaan vaikuttamaan!
36
Syyskausi alkaa 5.9.
Maanantaina klo 10.00 - 11.00.
Ilmoittautuminen puh.09-7206 240,
s-posti: [email protected].
Kausimaksu HIY:n jäsenille 34 €.
‡Boccia
‡
Tiistaina ja perjantaina klo 13.00- 16.00.
Yhteyshenkilö: Paula Talpia,
puh. 040 514 3395.
Syyskausi alkaa 6.9.
‡Flamencoa
‡
istuen Hecho A Mano!
RYHMÄSSÄ ON TILAA
Tiistaina klo 17.00–19.00.
Ohjaaja: Hannele Tuomipuu,
puh.040 736 5800
Ilmoittautumiset Hannele Tuomipuulle tai
[email protected].
Kausimaksu 49 €.
Syyskausi alkaa 6.9.2016.
‡Jooga
‡
Keskiviikkona klo 11.00–12.00.
Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä,
puh. 040 584 3188,
[email protected].
Kausimaksu 34 €.
Syyskausi alkaa 7.9. – 14.12.
‡Tuolijooga
‡
Keskiviikkona klo 12.30–13.30.
Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä,
puh. 040 584 3188,,
[email protected].
Kausimaksu 34 €.
Syyskausi alkaa 7.9.-14.12.
‡Tuolijumppa
‡
Perjantaina klo 10.00- 11.00, (20.5.16
saakka) ohjaajana Marjo Vainikka,
puh. 050 4623334,
[email protected].
Ei ennakkoilmoittautumista.
Ryhmä on maksuton.
Torstaina klo 12.00-12.45, ohjaajana
fysioterapeutti Pukinmäen fysiopalvelusta.
Syyskausi alkaa 15.9. Maksuton.
‡Äijäjooga
‡
Torstaina klo 13.00- 14.00, Voudintie 6
Yhteyshenkilö: Eino Meriläinen,
puh. 045 1314 576
[email protected] Kausimaksu 30 €.
Syyskausi alkaa 8.9.
Jooga, Futuuri (Sporttis ja Treenis),
Flamencoa Istuen - Hecho A Mano –
kurssit järjestetään yhteistyössä Helsingin
kaupungin liikuntaviraston kanssa.
Muualla kokoontuvat liikuntaryhmät:
Liikunta- ja näkövammaisten
koululaisten liikuntaryhmät:
‡Sporttis
‡
alle 12-vuotiaat koululaiset. Maanantaina
klo 18.00- 19.00
Iiriksen liikuntasali, Marjaniementie 74.
Ohjaaja ja yhteyshenkilö: Marjo Vainikka,
[email protected] 050-4623334.
‡Treenis
‡
Yli 12-vuotiaat nuoret.
Torstaina klo 18.00-19.30
Metropolia ammattikorkeakoulu, Vanha
viertotie 23. Ohjaaja Katja Saarinen.
Yhteyshenkilö: Marjo Vainikka,
[email protected] 050-4623334.
‡Golf
‡
Talviharjoittelun tiedot julkaistaan
Suomen HCPgolf ry:n sivulla www.
suomenhcpgolf.fi/talviharjoittelu.
Ilmoittautumiset: Jukka Syrjänen
puh. 0400-446592.
TE 3/2016
‡Asahi
‡
HIY:N LIIKUNTARYHMÄT 2016
VOUDINTIE 6 TOIMINTAKESKUKSESSA KOKOONTUVAT RYHMÄT:
37
‡Istumalentopallo
‡
‡Pöytätennis
‡
Siltamäen ala-asteen koulu, Siltakyläntie
7-9, 00740 Helsinki
Maanantaina klo 19.30- 21.00 ja torstaina
klo 19.00- 21.00
Ilmoittautuminen
hiyhelsinki.nimenhuuto.com
järjestelmän kautta.
Yhteyshenkilö:
Aulis Vistbacka
s-posti [email protected]
ja Petra Pakarinen
s-posti [email protected].
Kausimaksu 30 € €
Kisahallissa. Yhteyshenkilö: Erkki Puranen
puh. 0500 449 792,
[email protected].
‡Jousiammunta
‡
M-Team Electric Gladiators
Latokartanon liikuntahalli, Agronominkatu
26.Tiistaisin klo 17.00-19.00
Yhteyshenkilö: Anna Niemelä 041-504
3443, [email protected]
Helsinki Outsiders
Treenit Myllypuron Liikuntamyllyssä
(Myllypurontie 1) keskiviikkona klo
16.30-18.00 ja perjantaina klo 17.0018.30.Perjantaisin valmennusta myös
junioreille. Yhteyshenkilö Saila Luumi:
[email protected],
puh. 044 343 5661
Lajin www-sivut: http://www.
sptsalibandy.net. Yhteystiedot:
[email protected].
Yhteyshenkilö: Keijo Kallunki, puh. 0400
456 109 tai [email protected].
‡Kuntosali
‡
Torstaina klo 18.00- 20.00 Validia
Kuntoutus Helsinki (Synapsia).
Nordenskiöldinkatu 18 B.
Ilmoittautumiset suoraan ohjaajalle.
Kausimaksu 34 €. Syyskausi 8.9.-15.12.
‡Pyörätuolikoripallo
‡
Torstaina klo18.00-20.00 Validia
Kuntoutus Helsinki
(Nordenskiöldinkatu 18 B).
Yhteyshenkilö: Jarmo Leppänen
puh. 040 838 9479.
Kausimaksu 30 €.
‡Sisäkurling
‡
ja sulkapallo
Tiistaina klo 19.00- 21.00. Validia
Kuntoutus Helsinki (Synapsia),
Nordenskiöldinkatu 18 B.
Sulkapallo yhteyshenkilö: Risto Korhonen
puh. 045 171 6492 tai
[email protected].
Kausimaksu 30 €. Syyskausi alkaa 6.9.
‡Sähköpyörätuolisalibandy
‡
‡Pyörätuolirugby
‡
TE 3/2016
Keskiviikkona klo18.00-20.00
Validia Kuntoutus Synapsiassa
(Nordenskiöldinkatu 18 B).
Yhteyshenkilö: Petteri Liski puh.0400
436 413, [email protected].
Kausimaksu 30 €.
38
‡Pyörätuolisalibandy
‡
Maanantaina klo19.00-20.00
Validia Kuntoutus Synapsiassa
(Nordenskiöldinkatu 18 B) Yhteyshenkilö:
Antero Karjalainen, puh. 0400 453 318.
Kausimaksu 30 €.
Lisätietoja erityisliikunnasta saa
Helsingin kaupungin liikuntaviraston
erityisryhmien liikunnan suunnittelijalta
puh. 09 3108 7509 ja Facebook.com
Spurtti-liikunta sivuilta.
JÄSENHAKEMUS
UUSI JÄSEN TÄYTTÄÄ:
Sukunimi
Etunimet
Syntymäaika
Lähiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Puhelin
Sähköposti
Koulutus
Ammatti tai muu vastaava
Asiointikieli  Suomi  Ruotsi  Englanti  Muu
 Liityn varsinaiseksi jäseneksi  Liityn kannatusjäseneksi
 Haluan vaihtaa yhdistystä (vaihtaessaan paikallista jäsenyhdistystä jäsenen tulee erota edellisestä paikallisyhdistyksestä
Jäsenmaksusi määräytyy jäsenyhdistyksen mukaan.
Ensisijainen liittymissyy (valitse yksi)
 Olen fyysisesti vammainen tai toimintaesteinen henkilö  Olen fyysisesti vammaisen tai toimintaesteisen henkilön omainen
 Haluan edistää Invalidiliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta-ajatuksen toteutumista ja hyväksyn yhdistyksen
tarkoituksen ja säännöt
 Haluan It-lehden jäsenetuna  En halua It-lehteä jäsenetuna  Tilaan kannatusjäsenenä It-lehden hintaa 53 €/vuosi
Vapaaehtoiset tiedot: Seuraavien tietojen täyttäminen on vapaaehtoista. Tietojen avulla voimme huomioida paremmin tarpeesi palvelujen ja
toiminnan suunnittelussa. Tietojasi käsitellään luottamuksellisesti.
Toimintakyky- ja osallistumisrajoitteeni on
 Tapaturman aiheuttama  Sairauden aiheuttama  Synnynnäinen
Ensisijainen diagnoosi, joka aiheuttaa toimintakyky- ja osallistumisrajoitteita
Ensisijaiset apuvälineet
Lisätietoja / Terveiset Invalidiliitolle tai jäsenyhdistykselle
SUOSTUMUS JA ALLEKIRJOITUS
Suostun ylläesitettyjen tietojen tallentamisen Invalidiliitto ry:n ja jäsenyhdistyksen rekisteriin ja tietojen käyttämiseen keskinäisessä yhteydenpidossa. Käsittelemme tietoja luottamuksellisesti ja Henkilötietolain 22.4.1999/534 mukaisesti.
Paikka ja päiväys
Allekirjoitus
JÄSENYHDISTYS TÄYTTÄÄ
Yhdistyksen nimi
Jäseneksi hyväksymisaika
Invalidiliitto
Jäsennumero
www.invalidiliitto.fi
YHDISTYS
SYKSY 2016
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: [email protected] tai 09-720 6240
‡‡ Miesten saunaillat torstaisin 22.9., 20.10. ja 17.11.2016. klo16.00–19.30 s. 25
‡‡ Koulutusta henkilökohtaisesta avusta s. 11
7. 9. 2016 klo 10-15 Työlainsäädäntö
12.10.2016 klo 10-15 Työsuojelu
9 .11.2016 klo 10-12 Vuorovaikutus työpaikalla ja työnjohtajuus
14.12.2016 klo 10-13. Ostajan opas
‡‡ Ti 13.12.2016 HIY:n Pikkujouluristeily MS. Finlandialla s. 28
‡‡ Naisten illat torstaisin 8.9., 29.9., 20.10.,10.11., ja 1.12. klo17.30-20.00, s. 36
‡‡ Raaja-amputoitujen vertaistapaamiset 6.9., 4.10., 1.11. ja 7.12. s. 36
‡‡ Henkilökohtaisten avustajien työnantajat, kokoontumiset
kuukauden 1. pe klo 16.30- 18.30
‡‡ Syystalkoot Hevossalmessa su 25.9. klo 9.00 alkaen ja Päättiällä la 24.9.klo 9.00 alkaen.
‡‡ 26.11.2016 klo 12.00 HIY:n syyskokous. Paikka: Myllypuron
monipuolinen palvelukeskus, Myllymatkantie 4, 00920 Helsinki
Liity yhdistyksen sähköpostilistalle: [email protected]
Jos haluat saada tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja yhdistyksen kuulumisista, liity sähköpostilistalle
lähettämällä viesti osoitteeseen [email protected]. Viestin otsikoksi ”Sähköpostilistalle”.