tässä - POP Pankki

Transcription

tässä - POP Pankki
Keski-Suomen
POP Pankit tarjoavat
juuri oikeat palvelut
Hyvät Koivunlehden
lukijat,
K
äsissänne on keskisuomalaisten
POP Pankkien toimittama Koivunlehden liite, jonka toivomme
tuottavan teille hyviä lukuelämyksiä. Juttumme kertovat keskisuomalaisista ihmisistä ja tapahtumista ja
tietenkin POP Pankeista. Meille täällä pankeissa on tärkeää, että tunnette meidät ja
me tunnemme teidät. Siten voimme tarjota
teille juuri niitä palveluja ja tuotteita, joita
pankilta tarvitaan.
POP Pankeille tärkeä arvo on asiakasläheisyys. Paikallisina suomalaisina pankkeina olemme monella tapaa mukana oman
asuin- ja elinympäristömme kehittämisessä
painopisteenämme nimenomaan paikallinen toiminta. Näin toimintamme tulos hyödyttää kaikkia meitä.
Asiakkaillemme tuotamme pankkipalvelua, jonka laadun haluamme tarjota
parhaana Suomessa. Sidosryhmillemme
haluamme olla hyvä kumppani. Huolehdimme yhteiskuntavastuustamme myös
osallistumalla oman toiminta-alueemme
kehittämiseen ja tapahtumiin.
Tämä kaikki on kirjattu ryhmämme strategiaan. Tutun ja turvallisen POP Pankin
asiantuntevien toimihenkilöiden puoleen
voi aina kääntyä ja voi luottaa siihen, että saatavilla on aina juuri oikeat palvelut.
Tätä kirjoittaessa elokuussa 2012 lähes
jokapäiväisesti uutisten ykkösaiheena on
eurokriisi ja sen mukanaan tuoma talouden
epävarmuus. Uutisista kuulemme kuinka
Euroopan talous heikkenee ja vahvemman
talouden euromaat joutuvat tukemaan
heikompia euromaita. Kuulemme uuti-
sia luottoluokitusten heikkenemisistä
ja kasvavasta työttömyydestä. Eurooppa
tuntuu olevan aikalailla sekasortoisessa tilassa. Tämän
kaiken keskellä osana eurooppalaista
pankkitoimintaa toimii täällä Suomessa
oma 36 itsenäisen,
vakavaraisen ja turvallisen POP Pankin
ryhmä. POP Pankit tarjoavat vakaata ja asiakasläheistä
pankkitoimintaa.Juuremme ovat vahvat.
Vakavaraisuutemme
on kunnossa.
Oman talouden
turvaaminen on tärkeää ja siihen kaikki voivat omilla
toimenpiteillään vaikuttaa. Markkinakorot
ovat nyt historiallisen matalalla, mikä tuo
etua asuntolainaa maksaville, mutta tallettaja-asiakkaat puolestaan saavat heikkoa
joskin turvallista tuottoa talletuksilleen. Sijoittajat etsivät kotia varoilleen. POP Pankeissa on otettu tavaksi POP Taloushetki
–tapaamiset, jossa ilman kiirettä voimme
keskustella ajankohtaisista pankkipalveluista. Ja tarjota Teille, hyvät asiakkaamme,
juuri oikeat palvelut.
Hyvät lukijamme, viihtykää lehtemme
parissa. Huomatkaa myös maalaislääkäri Kiminkisen ohje: Pankkiasiat ovat henki-
Toimitusjohtaja Raili Turpeinen.
lökohtaisia, niistä voi käydä POP Pankissa
keskustelemassa tuttujen pankkihenkilöiden kanssa. On yksi huolenaihe vähemmän. Mitä vähemmän huolia, sitä parempi
elämisen laatu. Lisänä taloudellinen vakaus kun pankkipalvelut ovat kunnossa.
Raili Turpeinen, toimitusjohtaja
Lanneveden Osuuspankki
Keski-Suomen POP Pankkien
aluepuheenjohtaja 2012
Keski-Suomen POP Pankkien aluesivut - KOIVUNLEHTI 1
Vauhdilla ruutulipulle
P
ohjoisen Keski-Suomen rallicrossin osaamista on koottu yhteen
talliin. Karstulalais-viitasaarelaisen Pommikone Racingin hikinen
talvi ja kiireinen kevät huipentuu
kesän koitoksiin.
Karstulalainen Ville Rautiainen aloittikin hienosti osakilpailuvoitolla. Myös
viitasaarelainen Kimmo Siipola on jo näyttänyt osaamistaan uudessa luokassa.
Siipola ja Rautiainen ovat ajautuneet radalle jokkiksen kautta. Viitasaarelainen yrittäjä Siipola siirtyi rallicrossiin viisi vuotta
sitten ja Rautiainen hetken päästä perässä.
Viime kauden autocross-sarjan nelonen Kimmo Siipola siirtyi SRC-sarjaan. Uusi sarja tuo aina uudet kuviot, mutta tähtäin
on kuitenkin korkealla. – Tietysti tavoitteena
on ajaa voitosta, hän tuumii.
Kimmolla on allaan Ford Puma. Katukäyttöön myyty Puma oli etuvetoinen, mutta
Kimmo kaasuttelee nyt takavetoiseksi rakennetulla Fordilla. Puma jahtaa kärkisijoja
noin 350 hevosvoiman turvin.
Ville Rautiainen jatkaa autocrossissa.
Auto on vanha kunnon Ford Escort. Ulkoapäin yhtäläisyyksiä löytyy paljon juuri niihin
tuttuihin ”eskoihin”, joilla moni on joskus
ajellut.
Mutta auton tutunoloisten kuorien alla onkin sitten jotain aivan muuta.
Rallicross-reittien penkkoja pöllyttävä Ford
Escort painaa menemään Villen käsissä
270 hevosvoiman siivittämänä. Auton painosta puolestaan on kaikki ylimääräinen
pyritty karistamaan.
Autourheilussa kilpailu on vain pieni häivähdys itse asiasta. Pommikone Racing ei tosiaankaan ole vain
Kimmon ja Villen harrastus, vaan kuvioissa pyörii noin 15 hengen porukka.
Pommikone Racing Team on saanut tärkeätä tukea koko pohjoisen Keski-Suomen alueelta. Karstulan ja Viitasaaren
välistä Kannonkoskelta on kotoisin myös
kansainvälisesti tunnettu rallimies Mikko Hirvonen, joka on ollut merkittävänä
apuna Kimmolle, Villelle ja tiimille autojen rakentamisessa. Mikon harvoista
kotimaanpäivistä on riittänyt aikaa esimerkiksi autojen säätämiseen harjoituspäivinä.
Tallipäällikkönä aloitti autourheilusta
pitkän kokemuksen hankkinut karstulalainen Olli Kemppainen. Mestaruuspokaaleja on esimerkiksi Saab-merkkiluokasta
1980-luvulta.
Pommikone Racing Teamin Ville Rautiainen ja Kimmo Siipola vievät kotiseutunsa osaamista pitkin Suomea.
2 KOIVUNLEHTI - Keski-Suomen POP Pankkien aluesivut
Ilkka Salonen
Puuhapalstan pito kannattaa
J
Näissä autoissa spoilerit eivät ole
koristeina.
Vahvaa paikallista osaamista
Rallicrosstiimin ympärillä on valtavasti
ammattitaitoa ja vahvaa osaamista. Autojen rakentaminen huippuiskuun vaatii
pientenkin yksityiskohtien huomioimista.
Tiimin vauhti todistaa sen, että pohjoisessa Keski-Suomessa on osaamista ja
taitoa moottoriurheilunkin saralla.
Tiimille tukea antanut Mikko Hirvonen on itsekin osoitus siitä, miten huipulle voi päästä, mutta se vaatii sitkeätä
puurtamista ja monien osaajien yhteistyötä.
Kyyjärven POP-pankin toimitusjohtaja Urpo Ojala ja Kannonkosken POPpankin toimitusjohtaja Jatta Heikkilä
näkevät vahvan, paikallisen osaamisen,
kuten Pommikone Racingin rallicrossitiimin, tukemisen sopivan POP Pankille.
os haluaa pitää itsensä hyvässä fyysisessä kunnossa, saa samalla talon
pidettyä lämpimänä, kun hankkii
pienen metsäpalstan ja tekee sieltä
rankoja polttopuiksi.
Tämän on oivaltanut esimerkiksi POP
Pankki Petäjäveden Osuuspankin pitkäaikainen hallintoneuvoston jäsen Heikki Palola Petäjävedeltä. Hän osti jokunen vuosi
sitten viiden hehtaarin ”puuhapalstan” Keuruuntien varrelta eikä ole katunut hankintaansa. – Metsän ostaminen on turvallista,
siinä sijoitettu raha vain kasvaa eikä hupene, Palola perustelee.
Palola keräsi palstaltaan puuta itsekin ja
kuljetti kotiin pikkuhiljaa. Mutta kun puuta
lopulta riitti myös myyntiin asti, hän päätti
samalla pyytää tuomaan osan harvennuspuusta kotipihalleen ja kuutiolajissa tulleen
väärinymmärryksen takia kotitoimituksen
määrä moninkertaistui. – Odotin näkeväni pihassa pienen rankapinon, josta naputtelisin polttoklapeja pikku hiljaa. Mutta kun
tulin yhtenä päivänä kotiin, yllätyksekseni koko alapihan autojen kääntöpaikka oli
yhtä puukasaa, hän kertoo.
Perheen halkotalkoot ovat kuitenkin
edenneet, nyt on lähinnä ongelmana saada koko klapirunsaus mahtumaan pihaan
pinoihin kuivumista ja käyttöä varten. – On
tässä puita meille aika moneksi vuodeksi,
vaikka talosta löytyykin monta tulisijaa.
POP Pankki Petäjäveden Osuuspankin
toimitusjohtaja Jaakko Ylitalo kannustaa
muitakin puuhapalstan hankintaan. Hän
laskeskelee asian taloudellista puolta ja toteaa pelkän lämmityskuluissa säästämisen
tuovan reilun pääoman ajan mittaan.
– Kiinteistön lämmittämiseen kannattaa
käyttää ainakin osittain puuta. Puulämmityksellä höystäen sähkönkulutuksessa säästää helposti viisikymppisen kuussa. Jos tuon
säästetyn 50 euroa sijoittaa rahastoon, jolla on kahdeksan prosentin tuotto, siitä kertyy kymmenessä vuodessa laskennallisesti
jopa 9064 euron varallisuus, Ylitalo laskee.
Kaupan päälle tulee metsätöistä ja ulkoilusta hyvää fyysistä kuntoa – ja metsämaahan sijoitettu raha on tallessa, jos
joskus tulevaisuudessa palstastaan haluaisi luopua.
Eläkeläinen ennättää kapistella rankoja kotinsa lämmönlähteeksi, toteaa Heikki Palola (vasemmalla). POP Pankki Petäjäveden Osuuspankin toimitusjohtaja Jaakko Ylitalo kannustaa,
sillä puutalkoista on oikeasti suuri taloudellinen hyöty kotitalouksille, jos sellaisia pääsee
vain toteuttamaan.
Rallicrossissa on luotettava toiseen, uskottava yhteistyöhön ja huolehdittava pienistäkin yksityiskohdista.
– Myös POP Pankki haluaa olla luotettava, tehdä eteenpäin katsovaa yhteistyötä
ja huolehtia pienistäkin yksityiskohdista,
jotta asiakas voi keskittyä omaan elämäänsä, omaan ”kisaansa”.
Molemmat pankit ovat monin tavoin mukana alueidensa harrastuksissa. Kyyjärvellä esimerkiksi syötetään ja
passataan Kyky-Betsetin lentopallojoukkueessa ja kaasutellaan Jyrki Mäntysen
kanssa traktor pullingin kuorma-autoluokassa. Kannonkoskella liikutaan ja
pidetään hauskaa lasten ja nuorten Poppi-olympialaisissa.
Keski-Suomen POP Pankkien aluesivut - KOIVUNLEHTI 3
Sopu antaa sijaa kotipihasta vaikka panssarivaunulle
K
onneveden POP Pankin toimitusjohtaja Ari Heikkilä antoi
ajoneuvojen kunnostus- ja tuunausharrastukselle pikkusormen
kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Nyt kulkuneuvot ovat mitä ilmeisemmin jo
vieneet koko käden – ja käytännössä myös
vallanneet kotipihan.
Miehen Green Power Heikkilä –kokoelma on vaikuttava. Kunnostettua ja ajokelpoista, armeijan käytössä ollutta raskasta
kalustoa on kymmenkunta keräilyhelmeä ja
lisää on ”pajalla” työn alla.
Harvinaisimmasta päästä on Valmet Terra 865 BM, joka on nähtävästi Suomen ainut 1970-luvulta liikennekilvissä oleva
runko-ohjattava miehistönkuljetus-tykinve-
to-ajoneuvo. Ajoneuvossa on Puolustusvoimilta ostettu 105 millin kenttähaupitsi
perässä.
– Näitä tehtiin aikoinaan 105 kappaletta, Heikkilä kertoo. - Useimpien kohtalona
oli muuntua uuden omistajan käsissä metsäkärryiksi, esimerkiksi puunkuljetukseen
soveltuvaksi. Tämä on kunnostettu alkuperäiseen asuunsa ja näyttää siltä samalta,
mitä se armeijan käytössä on ollut.
Heikkilä keräilee ajoneuvoista sarjoja. Hänellä on esimerkiksi venäläisistä Zilajoneuvoista koossa jo malli 157 ja neljä
131-mallia 1970-1980-luvuilta. Mukana
on muun muassa mainioita ”maastopajoja” eli panssarivaunukorjaamoja jyhkeiden
pyörien päällä minne vain ajettavaksi.
Sisu-sarjassa on jyreää kuorma-autoa ja
muun muassa vuosimallin 1983 ”pommiSisu”, jossa on varusteena Vaano-täysperävaunu. Kraz 255B -silta-auto on taatusti
kunnostuksen ja esittelyn arvoinen, etenkin
nyt, kun harrastaja sai vielä hankittua ajoneuvoon soveltuvat siltajaksot eli siitä tuli
täydellinen TMM-3M-siltakalusto. - Tällä
voisi tehdä seitsemän tonnin siltarakenteen
avulla varsin nopeasti 9,5 metrin ja 60 tonnia kantavan siltarakenteen. Näitä autoja
peräkkäin laittamalla saa aina vain pidemmän sillan, selventää Heikkilä.
Koneharrastajan kokoelmaan on karttunut myös tykkejä, kranaatinheittimiä, kone- ja pikakivääreitä, konepistooleja…
jopa toimiva kenttäkeittiö! Viimeksimainittu on ollut paitsi esillä, myös käytös-
Mikä ettei - silta-Kraz sopii hienosti jyhkeäksi tai ainakin hyvin kiinnostavaksi pihakoristeeksi puutarhatontun tai muun krääsän sijaan. Heikkilän perhe on mukana isä-Arin koneharrastuksessa aina nelivuotiasta Elliä ja kaksivuotiasta Emiliaa myöten. Vaimo Jatta Heikkilä on ollut
mukana kunnostustöissäkin, kun armeijan ruostuneesta romusta on synnytetty jotain maastonvihreää ja toimivaa keräilyhelmeä.
4 KOIVUNLEHTI - Keski-Suomen POP Pankkien aluesivut
sä eri tilaisuuksissa, muun muassa miehen
omilla 50-vuotispäivillä, jotka järjestettiin
ainutkertaisen tunnelmallisiksi sotilasajoneuvojen keskelle ja maanpuolustushenkeen.
Armeijan kaluston lisäksi kokoelmaan
kuuluu viisi paloautoa, vanhoja itäautoja
sekä muuten vain upeita keräilyautoja ja
moottoripyöriä.
Ari Heikkilän perhe on varmankin ainoita, jossa jokainen lapsi saa täysi-ikäiseksi
tultuaan isältä ikioman paloauton. Heikkilä tosin arvelee, ettei jälkipolvi ehkä kuitenkaan vie punaisia piipaa-autojaan pois
kokoelmasta koteihinsa, vaan niiden paikka on jatkossakin Kerkonkosken suunnalla.
Vaimon ja tyttöjen lempilapsi kokoelmassa on Pyhimys-Volvo eli Volvo 1800S.
Keräyshaaviin on osunut myös Venezuelan
entinen diplomaattiauto Mercedes Benz
420 SEL. Pihan laidassa vinoparkkirivissä
seisovat Zilit, Sisut ja Krazit maastoutuvat
kesämaisemaan yllättävän hyvin. Silti perheen hyväksyntä on ehdoton edellytys tällaiselle harrastukselle.
Kalustoa on kotipihan lisäksi kunnostuksen alla Rautalammilla, jossa pankinjohtajalla vierähtää viikottain iltatunti jos
toinenkin. – Perhe antaa minulle täyden tuen tähän, pikkutytöt ovat itsekin harvinaisen
innostuneita. Yksi päivä siirsin kalustoa ja
vaimo oli ikkunasta katsoessaan ihmetellyt,
minnehän nyt tuota Sisua siirtelen. Nelivuotias Elli korjasi heti, ettei se mikään Sisu ole,
vaan Zili, niin kuin oikein olikin, kertoilee
Ari Heikkilä kokoelmaansa esitellessään.
Ihan rajoituksetta pankinjohtaja ei sentään saa kaiket illat kädet konerasvassa
puuhailla. – Tähän harrastukseen uppoutuu niin, että aika ja paikka unohtuvat totaalisesti, selittää Heikkilä. – Perhe on siksi
asettanut vähän aikarajoituksia. Esimerkiksi
kesäilta aloitetaan yhdessä kotona viimeistään seitsemältä, silloin on tultava Rautalammin pajalta pois.
Pohjois-Konneveden rannalle Heikkilöiden kotipihaan on nousemassa 300-neliöinen museohalli, johon kokoelma voidaan
jatkossa sijoittaa säiltä suojaan. Hallin perustustyöt on jo aloitettu.
Pihan sydämeen on rakennettu live-kokemuksia varten täydellisin audiovisuaalisin
tehostein varustettu konekiväärikorsu. Ja
rantalaiturissa keinuu merivoimat eli BMK
130M –puskuhinaaja.
- Laitoin kerran vaimolle aamukahvipöytään eteen kirjallisen anomuksen, josko saisin hankkia perheeseen ensimmäisen panssarivaunun. Anomus hyväksyttiin, mutta jostain syystä
sana ”ensimmäinen” oli vedetty yli, muistelee Ari Heikkilä ”Älli-Tällin” eli vesistökelpoisen
miehistönkuljetuspanssarivaunun hankinta-aikoja.
– Tämä on harrastus, en pidä mitään
julkista näyttelyä, mutta olen pyydettäessä järjestänyt veteraaneille mahdollisuuden
tutustua kalustoon. Sodan käyneiden miesten suosikki on juuri tuo konekiväärikorsu, jossa jokainen pääsee itse tarttumaan
kahvoihin ja televisioruudussa pyörii Tuntematon sotilas. Äänitehosteet korsussa on
rakennettu myös autenttisiksi.
Mutta mikä saa miehen silmät kiiltämään omistushalusta juuri Puolustusvoimien romukaluston kohdalla? – Kunnioitan
Suomen itsenäisyyttä ja mietin usein, miten
tällaista tai tuollaista käytettäisiin tai käytettiin tositilanteessa. Kun romun saa aikansa lioteltuaan ja rassailtuaan sitten lopulta
kulkemaan, onnistumisen ilo on valtava,
Heikkilä analysoi.
Keski-Suomen POP Pankkien aluesivut - KOIVUNLEHTI 5
Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen:
Paikallispankit ovat eettisesti oikeassa
T
erveyskeskuslääkäri, ahkera luennoitsija ja hyvän olon matkasaarnaaja, mediapersoona ja
”maalaislääkäri” Tapani Kiminkinen Saarijärveltä tunnetaan räväkästä kritiikistään, joka ei kuvia turhaan
kumartele. Hän on aina ollut myös osuuspankkimies henkeen ja vereen. - Tosin perinteikkään osuustoiminta-ajatuksen henki
oli lähellä salpautua ja veri seisahtaa, kun
citypankit halusivat maksattaa maalaispankeilla tappionsa, Kiminkinen jyrähtää.
- Pienen ihmisen luottamuksella ne
maalaispankit on rakennettu ja pidetty
elossa. Hirvitti ihan katsoa, miten yhteenliittymän isot pankit kaappasivat ja hävittivät
perinteiset osuuspankit, sillä ei ole mitään
tekemistä osuustoiminta-aatteen kanssa,
maalaislääkäri puhisee vihaisena osuuspankkileirin repeämisen aikoja muistellessaan.
- Oli todella härskiä aikanaan kaupunkipankeilta maksattaa bisnesvirheitään
muilla. Meidän mummot ja papat, isät ja
äidit olivat sata vuotta pitäneet pikkupitäjien pankkeja luottopaikkoinaan, joista apu
löytyi niin raha-asioihin kuin perheriitoihinkin. Nykyään ne hankalatkin rahaan tai
omaisuuteen liittyvät asiat on yritettävä selvittää itse ja pyydettävä lääkäriltä unilääkeresepti, jos asiat vielä alkaa valvottamaan.
Vaikkei perheriitojen sovittelu nyt aivan
olekaan paikallispankkien ydinliiketoimintaa, heitolle on pohjaa. Kiminkisen appi oli
Jo 27 vuoden ajan Kiminkisten koti on ollut
rauhallisella asuinalueella, Pieni-Lumperoisen rannalla, aivan Saarijärven keskustan
tuntumassa. Lapsiperheen kodiksi laajentunut talo ei tunnu kaksin elellessäkään
yhtään liian isolta. Saarijärven mittava kulttuuri- ja musiikkiponnistus Kirmot ja muut
harrastukset täyttävät lasten lähdettyä jäänyttä tilaa tehokkaasti.
Pihamaa sekä etenkin rannan savusauna
ovat Tapanille ja vaimo-Ullalle rakkaita lepopaikkoja. Savusaunan miljöö on ollut
kulissina myös esimerkiksi televisio-ohjelmissa. Rannan tunnelmassa rentoutuu mielellään myös perheen Jere-koira.
6 KOIVUNLEHTI - Keski-Suomen POP Pankkien aluesivut
nimittäin pitkäaikainen Lanneveden Osuuspankin johtaja Mauri Lehtonen, jonka poismeno viime juhannuksen tienoilla nosti
taas ”riijuu-ajan muistot” maalaislääkärin mieleen. – Totta se on, jos tuli Lannevedellä ukolle ja akalle riitaa, ei kun Maurin
puheille ja siellä ne yleensä tasaantui sopuisiksi taas asiat.
Kiminkinen uskoo, ettei Lannevedelläkään enää monen naapurikylän tapaan
olisi osuuspankkia, ellei se olisi siirtynyt ”prosenttimerkin” alta Koivunlehti-ryhmään. – Mauri sanoi aina, että pankille
se pieni paikallinen ihminen on kaikkein
tärkein asiakas. Eettisesti paikallispankkiryhmä on siis enemmän kuin oikeassa, sillä yhteiskunta on koko ajan menossa yhä
suurempiin yksiköihin, mutta POP-pankeissa palvelulla on vielä kasvot ja asiointi on
tutun turvallista. Tämä on hieno asia kaikille, niin nuorille kuin vanhoille, isoille kuin
pienille paikallispankin asiakkaille.
Maalaislääkäri on nähnyt läheltä terveystoimen keskittämisen palvelurakenteen
uudistuksen nimissä. Samoin on johdettu
hänen mielestään bisnesmaailmaa, rahan
ja itsekkyyden nimissä on keskitetty monet
palvelut pienen ja köyhän tavoittamattomiin.
– Ennemmin pitäisi tehdä palveluasenneuudistus. Minulle ainakin raha-asiat ovat
niin henkilökohtaisia, että nettiä mieluummin käyn pankin konttorissa niistä keskustelemassa tai soitan ja tuttu
virkailija siellä hoitaa asiat parhain päin. Kaupunkipankkiin minua ei saa
jonottamaan numero kourassa ei sitten millään.
Kaiken keskittäminen ja
suuruuden ihannointi on Kiminkisen mielestä pelkkä
välivaihe. – Miksi maankuulusta maitopitäjästä Saarijärvestä esimerkiksi piti
aikoinaan tehdä väen väkisin kaupunki? Olisi keskitytty
kehittämään näitä omia vahvuuksia eikä leikitty väärillä
mielikuvilla.
ALUESIVUT
TOIMITUS JA TAITTO:
Petäjävesi-lehti / Lea Lerkkanen
JULKAISIJA:
KESKI-SUOMEN POP PANKIT
- internet-sivut: www.poppankki.fi
- sähköpostit muotoa:
[email protected]
POP Pankki
Hannulan Osuuspankki
Saksalansaarentie 9, 41550 Hannula
Puh. 040 750 0580
Aukioloajat: ma 10.00-12.00
ja ke 10.00-12.00
Äijälän konttori
Äijäläntie 1077, 41390 Äijälä
Puh. 040 750 0196
Faksi: 020 757 1575
Aukioloajat: ma 13.00-15.00
ja ke 13.00-16.30
Hankasalmi,
kirkonkylän konttori
Valkolantie 1, 41520 Hankasalmi
Puh. 040 7500 580
Faksi: 020 757 1570
Aukioloajat: ma-pe 9.30-16.30
Hankasalmi,
aseman konttori
Salontie 2, 41500 Hankasalmi
Puh. 044 296 6852
faksi 020 757 1573
Aukioloajat: ti, to ja pe 10.00-16.00
- Usko pois, sadan vuoden päästä täällä on joka
maatilkku tarkkaan asuttuna
ja käytettynä, kun tällä kaupunkiajattelulla on saatu aikaan nälänhätä!
POP Pankki
Kannonkosken Osuuspankki
Toritie 3 A, 43300 Kannonkoski
Puh. 0207 661 880
Aukioloajat: ma - pe 9.00-15.30
Kalmarin palvelupiste
Kalmarintie 171 B, 43270 Kalmari
Puh. 040-510 4725
Aukioloajat: ma 10.30-15.30
Mies on paikallisuusaatteensa takana sataprosenttisesti. Hän on ohjannut
perheenjäsentensäkin pankkitilit Lanneveden Osuuspankkiin, vaikka pesue on jo
hajallaan ympäri Suomen.
POP Pankki
Keiteleen Osuuspankki
POP Viitasaari
Keskitie 6, 44500 Viitasaari
Puh. (014) 577 4200
Faksi (014) 577 4223
Aukioloajat: ma-pe 9.30-16.00
– Nettipankin ja puhelimen kautta voi asioida nykyään fyysisesti mistä minne
vain. Paikallisia palveluja on
kuitenkin syytä käyttää, vain
niin täällä pärjätään jatkossakin, hän alleviivaa.
POP Pankki
Keuruun Osuuspankki
Multiantie 1, 42700 Keuruu
Puh. (014) 75 1111
Aukioloajat: ma–ke ja pe
10.00-16.30, to 9.30-16.30
POP Pankki
Konneveden Osuuspankki
Kauppatie 29, 44300 Konnevesi
Puh. (014) 518 1230
Aukioloajat: ma, ti, ke, pe 9.00-15.30
ja to 9.00-16.30
Sumiaisten palvelupiste
Sumiaisraitti 16, 44280 Sumiainen
Puh. 0400 518 638
Aukioloaika torstaisin 9.00-15.00
POP Pankki
Kyyjärven Osuuspankki
PL 5, 43701 Kyyjärvi
Puh. (014) 525 3200
Aukioloajat: ma-ke, pe 9.00-15.30,
to 9.00-16.30
POP Pankki
Lanneveden Osuuspankki
Uuraistentie 1132, 41270 Lannevesi
Puh. 020 755 1580
Aukioloajat: ma 9.00-17.00,
ti-pe 9.00-15.30
Uuraisten toimipiste
Virastotie 2, 41230 Uurainen
Puh. 020 755 1585
Aukioloajat: ma 10.00-16.00,
ti ja pe 10.00-15.00, to 9.00-16.00,
ke ajanvarauksella
POP Pankki
Multian Osuuspankki
Keskustie 29, 42600 Multia
Puh. (014) 415 0111
Aukioloajat: ma-ke, pe 9.00-15.30,
to 9.00-16.30
POP Pankki
Osuuspankki POPPIA
Jyväskylä
Väinönkatu 34, 40100 Jyväskylä
Puh. 020 791 1240
Aukioloajat: ma-pe 10.00-16.30
POP Pankki
Petäjäveden Osuuspankki
Kirkkotie 6, 41900 Petäjävesi
Puh. (014) 415 1500
Aukioloajat: ma-to 9.00-15.30,
pe 9.00-16.30
POP Pankki
Reisjärven Osuuspankki
POP Kinnula
Keskustie 41, 43900 Kinnula
Puh. (014) 417 8800
Aukioloajat: ma-ke, pe 9.00-16.00,
to 9.00-16.30
Keski-Suomen POP Pankkien aluesivut - KOIVUNLEHTI 7
Notariaattitehtävät ovat tärkeä osa asiakaspalvelua
M
ultian Osuuspankki on panostanut
palvelemaan
asiakkaitaan myös notariaattitehtävissä.
Toimitusjohtaja ja julkinen
kaupanvahvistaja Arto Laitinen sekä palveluneuvoja Ari Korhonen ovat kouluttautuneita ja kokeneita asiakastalouksien
notariaattitehtävien hoitajia. Laitisen erityisen osaamisen alue on maa- ja metsätalouden sukupolvenvaihdokset, joissa viisaasti
toimimalla voi saavuttaa huomattavat taloudelliset edut.
Palveluneuvoja
Ari
Korhonen
rohkaisee
kysymään lisää talouden laki-, perintö- ja
verotusasioista omasta pankista. Multian
Osuuspankissa notariaattitoimeksiantojen
hoito on sekä Korhoselle että toimitusjohtaja
Arto Laitiselle mieluista
ja palkitsevaa asiakaspalvelutyötä.
– Kannattaa todellakin nukkua yön yli
ja miettiä, ennen kuin sukupolvenvaihdos
tai tilan myynti tehdään. Neuvomme täällä
Multian POP Pankissa mielellään ja autamme asiakasta esimerkiksi verosuunnittelussa, Arto Laitinen sanoo.
Yksi esimerkki Laitisen uran varrelta oli
maatilan sukupolvenvaihdos, jossa hän näki ajateltua edullisemman menettelytavan
ja säästi asiakkaalta 82 000 euroa veronmaksua. – Silloin kyllä tuntui upealta, kun
huomasin tuon mahdollisuuden. Kannatti
todella etsiä vaihtoehtoinen tapa.
Multian Osuuspankin notariaattipalvelut on huomattu muuallakin. Myös muiden
pankkien asiakkaat ja toispaikkakuntalaiset ovat kasvavassa määrin ottaneet avuksi
Multian pankin. Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin löytyy harvasta pankista enää osaamista, minkä vuoksi tämän
neuvontapalvelun kysyntää on paljon myös
naapurikunnista.
Laitisen mukaan pankin panostus notariaattitehtävien hoitoon tuo lisäarvoa pankkipalveluun ja sillä voi myös hankkia uutta
asiakaskuntaa. Jos notariaattitehtävien hoito ei Multian Osuuspankissa onnistuisi, asiakkaan pitäisi hakea palvelut kaukaa ja
usein myös paljon kalliimmalla.
– Olemme tässäkin asiassa asiakkaidemme puolenpitäjiä ja huolehdimme
mielellämme talouden kokonaisvaltaisesta ja järkevästä hoidosta. Ymmärrän kyllä senkin, ettei notariaattitehtäviä kaikissa
pankeissa mielellään tehdä, vaan alue halutaan ulkoistaa lakiasiaintoimistoille tai
muille tahoille. Näissä asioissa voi myös
tehdä todella isoja virheitä.
Tyypillisin notariaattitehtävä on perukirjan ja yleensä samalla myös perinnönjaon
tekeminen. – Perukirjan teko kokoaa lapset paikan päälle eri puolilta maata. Kun
olemme hoitaneet perintöasiat mallikkaasti
kuntoon, monta kertaa myös nämä muualla asuvat lapset ovat kiinnostuneet pankkimme asiakkuudesta.
Palveluneuvoja Ari Korhosen kohdalla
notariaattipuolen ammattitaito alkoi omasta kiinnostuksesta aihealueeseen. – Koko
reilun 25 vuoden pankkiurani ajan olen
kouluttautunut notariaattiasioihin, käynyt
läpi erilaisia finanssialan koulutuksia ja
päivittänyt osaamistani.
Notariaattitoimeksiannot ovat haasteellisia hoidettavia. - Siksi se onkin hyvin
kiinnostavaa. Mikäli jutut ovat riitaisia, ohjaamme ne mieluummin asianajajalle, Korhonen kertoo.
Notariaattitoimeksiantoja ovat esimerkiksi perukirjojen ja perinnönjakojen toimittaminen, kauppa- ja lahjakirjojen laadinta
8 KOIVUNLEHTI - Keski-Suomen POP Pankkien aluesivut
kaupanvahvistuksineen, testamenttien laadinta ja hyväksyntä sekä tilojen sukupolvenvaihdokset. – Testamentin teko on
jostain syystä monen mielestä hankalasti lähestyttävä aihe ja sen tekemistä mielellään lykätään vanhuuden päiviin. Miksi ei
tekisi testamenttia jo nuorena?
– Ainahan sitä voi muuttaa, jos mieli
muuttuu tai elämäntilanteet vaihtuvat. Harmillisinta on se, jos testamentin laadinta
jää vain ”pitäisi tehdä” -puheeksi ja kuolema ennättää ensin, jatkaa aiheesta Ari Korhonen, jolla itselläänkin testamentti on ollut
jo pitkään laadittuna ja tallessa.
Multian Osuuspankissa notariaattitoimeksiantojen määrä kasvaa jatkuvasti.
Palvelu työllistää Ari Korhosen lähes kokonaan ja paljon tehtävää tällä alueella on
myös toimitusjohtajalle. Korhosen ja Laitisen lisäksi muut Multian Osuuspankin
palveluneuvojat tekevät muun muassa lainhuuto- ja kiinnitysasioita.