Nyky-Tre 3_12_WEB.pdf - Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö

1
TÄSSÄ LEHDESSÄ MM:
• Tarkista edustajasi
numero ehdokaslistalta
sivut 6-7
• Musta Lammas auttaa
hädässä olevia
sivut 8-9
Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti • lokakuu • 3/2012
Timo P. Nieminen aikoo ensi
syksynä nähdä Lapin ruskan
s. 4-5
Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa!
OKT, YLÖJÄRVI-YLINEN
Oh+kirjastohuone+ 3mh+
rt+k+ khh+s+3wc+ lasitettu
terassi, 226 m2
Suojalantie
Ylöjärvellä, Näsijärven Kaiharinlahden rannalla sijaitseva,
arkkitehti Antti Katajamäen
suunnittelema vakituiseen
asumiseen tarkoitettu omakotitalo. Kiinteistöllä ’mummonmökki’, savusauna, sekä erillinen rantasauna. Oma
1,15ha tila, jolla rantaviivaa
n. 200m. Rakennusoikeutta
jäljellä. Hp. 1,25 M€. Soita
oma esittelyaikasi, Seppo Kovala 0400 630 188 tai Petri Siipola 050 557 4299.
9464363
etuovi.com, kohdenro
OKT, TAMPERE-VEHMAINEN
oh+rt+kirj+k+2x wc+3mh+
työh+th+ viherh+ sos.+khh+
apuk+ 2xparv+at+rantas.
rak.ala, 332 m2
Saunaranta 4,
OKT, TAMPERE-POHTOLA
3mh+2oh+th+k+khh+ 2wc
+2vh+saunaos+varasto/
harrastetila+ rantasauna+
ak, kok. ala 273m2
Ryydynkatu 55
Tampereen Vehmaisissa Kaukajärven rantatontilla oleva kaksikerroksinen omakotitalo. Iso 1799 m2 tontti, jossa puhtaan järven rantaviivaa 30 m. Rannassa oma rantasauna. Suojaisa hoidettu pihapiiri, jossa paljon istutuksia,
pensaita ja puita. Hyvin suunnitellut avarat ja toimivat tilaratkaisut moniin tarpeisiin tässä hyvin rakennetussa talossa. Tällaisia kohteita
harvoin tarjolla! Hp. 980.000 € Lisätiedot ja yhteydenotot Seppo Kovala 0400
630 188 ja Markku Jortikka 040 771 6882. etuovi.com, kohdenro 9819791
Tampereen Ryydynlahden
helmi! Yksi parhaista kohteista, jossa yhdistyvät omakoti- ja vapaa-ajan asumisen
parhaat puolet, lähellä Tampereen keskustaa. Lisämausteina laadukkaat materiaalit, maalämpö ja tasokas rantasauna. Vaihdossa huomioidaan iso keskustan tai lähialueen asunto. Hp. 895.000 €. Soita oma esittelyaikasi, Kovala 0400 630 188 ja Siipola 050 557 4299. etuovi.com, kohdenro
9965965
OKT, LEMPÄÄLÄ-KUOKKALA
/ HOLLONNOKKA
5mh+oh+ruokasali+ k+
saunatilat+ khh+ takkahuone+ 2wc+kph+2vth
ym., 245,5 m2
Nokkatie 26 A
OKT, TAMPERE-POHTOLA
Oh+3mh+k+rt+t akkah+
khh+ s+2wc+lämmin at+
var+terassi+laituri/venepaikka, 158m2/196m2
Pohtolankatu 101
Arvokas osakeyhtiömuotoinen Pyhäjärven rannalla oleva omarantainen kiinteistö.
Rantaviivaa n 100m. Talo käsittäen 5mh+oh+k+ ruokasali +saunaosasto+takkahuone
ym. Runsaasti varasto- ja vaatehuonetilaa sekä 2 auton
lämmin talli+ autokatos ja
varasto. Iso tontti pa n 2500m2 määritelty yhtiöjärjestyksessä. 2 laituria. Kovapohjainen niemi,osin hiekkarantaa. Soveltuu myös isommallekin veneelle( yli
2m laiturin päässä). 3 poijua. Esitellään vain sopimuksen mukaan yksittäisesittelynä. Hp. 990.000 €, VAIHDOSSA HUOMIOIDAAN asunto-osake tai vastaava
500.000 euroon saakka. Soita tai tiedustele kohteesta Seppo Kovala p. 0400
9706968
630 188.
Näsijärven ja Ryydynlahden
jokiuomaan rajoittuva rantatontti, jolla laituri ja venepaikka. Hyvä veneyhteys.
Tyylikäs yksitasoinen ja avara omakotitalo, jossa runsaasti huonekorkeutta. Puistoon rajoittuva 1001m2 tontti. Hp.629.000 €. Sovi oma
yksityinen esittelysi Seppo 0400 630 188 tai Petri 050 557 4299. etuovi.com,
9768670
kohdenro
MIETITKÖ ASUNTOSI MYYNTIÄ?
Seppo Kovala
TJ, LKV
0400 630 188
Huvila,
SASTAMALA-ELLIVUORI
5h+2xkeittiö+ 2xwc+ sauna,
161m2/200m2
Ellivuorentie 131
Markku Jortikka
040 771 6882
Huvilakiinteistö, jossa yli 50m
omaa rantaviivaa kalaisan
Rautaveden rannalla. Ellivuori tarjoaa erinomaiset puitteet lasketteluun ja moottorikelkkailuun, valaistut hiihtoladut kulkevat aivan vierestä. 36-reikäinen Golfkeskus Lakeside Golf vain 10 min
ajomatkan päässä. Huvila on
hieman keskeneräinen mutta sopimuksesta sen saa myös muuttovalmiiksi. Erittäin korkeatasoiset keittiöt sijaitsevat sekä ylä- että alakerroksessa joten talo
soveltuu vaikka kahden sukupolven vapaa-ajanasunnoksi. Vaihdossa huomioidaan asunto-osake ym. Hp. 460.000 €. ENSIESITTELY su 14.10 klo 13-13.45.
9740375
Lisätiedot Petri Siipola p. 050 557 4299.
Asiakkaamme etsivät arvokohteita: Kysyttyjä ovat erityisesti keskusta- ja lähialueen kerrostalot ja perheasunnot,
sekä Näsi- ja Pyhäjärven rantakiinteistöt. Hiljaisessa myynnissä useita arvokohteita, soita ja kysy lisää!
Marvik Siipola
KIAT
050 919 2949
Elina Koskela
050 382 2362
Niko Laamanen
KED
0400 718 672
Välityspalkkiomme 3,75 %/ sopimuksen mukaan, minimi 2500 €, sis alv.
LKV Kovala & Co Oy
Onkiniemenkatu 1-3, 33230 Tampere | www.kovala.com
Petri Siipola
050 557 4299
2
EI keppiä,
vaan porkkanaa
Viime viikkoina on käyty kiivasta keskustelua mahdollisen karenssipäivän käyttöönotosta
sairauspoissaolojen osalta. Asia on merkittävä ja siitä pitää voida keskustella, koska esimerkiksi Tampereen kaupungilla sairauspoissaoloista johtuva välitön taloudellinen menetys on
peräti 25 miljoonaa euroa vuodessa. Summa ei ole vähäpätöinen, koska kaupunginvaltuuston
talousarvioon tekemät säästöt olivat noin 20 miljoonaa euroa. Jos siis sairauspoissaoloja
voitaisiin vähentää merkittävästi, tasapainottuisi kaupungin talous jo sitä kautta. Keppiä
enemmän uskon kuitenkin porkkanaan. Nostetaan siis tavalliset arjen ratkaisut kunniaan
työyhteisöissä eli siellä missä palvelut tuotetaan. Kuunnellaan henkilöstöä ja uskalletaan
myös palkita hyvin tehdystä työstä ja arjen innovaatioista. Kehitetään johtamista työyhteisöissä ja uskalletaan antaa vastuuta lähiesimiehille.
Ennen vaaleja esiin tuleva pelottelun aihe on palvelujen yksityistäminen. Kokoomus
ei aja palvelujen yksityistämistä, vaan asiakaslähtöisyyttä ja valinnan vapautta. Jatketaan
siis rohkeasti palvelujen järjestämistä yhdessä eri toimijoiden, kuten järjestöjen ja yritysten kanssa. Tämä tuo vaihtoehtoja, tehokkuutta ja parempaa laatua. Asiakkaalle on aivan
varmasti tärkeämpää laadukkaiden palveluiden saatavuus kuin se, kuka ne hänelle tuottaa.
Valinnanmahdollisuudet hyvinvointipalveluissa eivät meidän mielestämme myöskään saa
olla vain rikkaita varten. Tehdään palveluseteleistä todellinen vaihtoehto kaikille. Palveluseteleiden käyttöä tulee laajentaa ikäihmisten ja vammaisten palveluista rohkeasti myös
lääkäripalveluihin sekä esimerkiksi leikkaushoitoihin.
Sujuva arki on meille kaikille kiireisessä elämänrytmissä ykkösasia ja meidän mielestämme se on jokaisen tamperelaisen etuoikeus. Siksi tamperelainen kokoomus sanoo kyllä
Tampere-lisälle ja joustaville päivähoitoajoille. Lähipalvelut eli päiväkoti, koulu ja terveysasemat ovat hyvinvointipalvelujen ydin. Huolehditaan siitä, että Tampere tarjoaa palveluita
ja asumisvaihtoehtoja eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville ihmisille sekä perheille.
Oma kummallinen episodinsa oli osana vanhuspalvelulain valmistelua esiin tullut hoitajamitoitusvaatimus. Onneksi järki voitti. Kun ikäihmisten toimintakyky
vaihtelee suuresti, olisi kategorinen mitoitus lainsäädäntötasolla ollut paha
virhe. Sopii kysyä, miksi olisi enää kehitetty työtapoja ja prosesseja tai
otettu käyttöön uusia teknologioita, jos hoitajamäärä olisi ollut lakiin
sidottu. Meidän mielestämme esimerkiksi sähköisellä asioinnilla ja
ikäihmisten itsenäisen elämän kotona mahdollistavilla teknologioilla
voidaan sekä parantaa elämänlaatua että hallita kustannuksia. Näin
käsiä riittää sinne missä niitä eniten tarvitaan. Joustavuus ajanvarauksessa paranee, itsehoitoa palvelevia sovelluksia saadaan käyttäjien ulottuville ja ikäihmisten itsenäisen asumisen edellytykset paranevat.
Tamperelainen kokoomus kannattaa yksilönvapautta ja haluaa
samalla tukea yhteisöllisyyttä. Siksi kaupungin on tuettava yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistyötä. Urheiluseurojen ja muiden
harrastusyhteisöjen toimintaedellytyksistä on huolehdittava.
Parhaita lääkkeitä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ovat
kannustava harrastus- ja kaveriporukka, toimiva kouluterveydenhoito ja mukautuvat koulutusmahdollisuudet.
Esimerkiksi oppisopimus, ammatillisen koulutuksen vaihtoehdot ja ensimmäisen työpaikan saannissa avustaminen
auttavat uran alkuun.
Tamperelainen kokoomus katsoo rohkeasti eteenpäin
ja uskoo tulevaisuuteen. Emme katsele peruutuspeiliin
emmekä haikaile vanhoja hyviä aikoja, koska haasteista
huolimatta meidän hyvinvointimme on paremmalla
tasolla kuin koskaan aikaisemmin. Viimeiset vuodet
ovat olleet maailmalla suurta myrskyä, mutta kotikaupunkimme perusta on edelleen vahva. Se mahdollistaa
tulevaisuusinvestoinnit ja palvelujen turvaamisen. Meidän on uudistettava ja oltava rohkeita. Ääni kokoomukselle
on eteenpäin Tampereelle!
Harri Airaksinen
Kokoomuksen Tampereen
Aluejärjestön puheenjohtaja
Timo P. Nieminen ajoi
pormestarimallin sisään
Pormestari Timo P. Niemisen kaudella Tamperetta on kehitetty rohkeasti ja määrätietoisesti. Pormestariohjelman tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, mutta monien tavoitteiden osalta työ
jatkuu edelleen.. ”Tästä on hyvä jatkaa, hyvin alkanutta matkaa”, totesi pormestari Nieminen
neljä vuotta sitten ohjelmassaan. Saman voimme todeta tänäänkin: suunta on oikea.
Tampereen kaupunkiseudulle muuttaa 90 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Tarvitaan sekä täydennysrakentamista että uusia asuinalueita. Ranta-Tampellan rakentaminen pääsee
alkamaan ensi vuoden lopulla ja Vuoreksessa jo asutaan. Suunnitelmat Ojala-Lamminrahkan
alueelta ovat jo pitkällä ja Nurmi-Sorilankin suunnittelu on jo käynnissä. Paitsi asuntoja tarvitsemme myös toimistotiloja saadaksemme kaupunkiin lisää työpaikkoja. Tällä vaalikaudella
keskustan kehittäminen onkin mennyt ison harppauksen eteenpäin. Keskusareena ja Liebeskindin tornit vahvistavat keskustan elinvoimaa tulevaisuudessa.
Peruspalvelut on kiristyvästä taloustilanteesta huolimatta pystytty
pitämään kohtuullisella tasolla. Tampere on edelleen toiseksi
vähävelkaisin suurista kaupungeista. Kokoomuksen teettämän
kyselyn mukaan tamperelaiset haluavat, että vanhusten kotona
asumista tuetaan mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten palveluja onkin kehitetty voimakkaasti tähän suuntaan. Kyselyyn
vastanneet ovat sitä mieltä, että parhaiten lapsiperheiden arjen
sujuvuutta edistää mm. kotihoidontuen Tampere-lisä. Siitä
onkin onnistuttu pitämään kiinni säästöistä huolimatta. Kokoomus pitää Tampere-lisää myös tärkeänä vanhemmuuden
tukemisen keinona.
Kansainvälinen verkottuminen ja aktiivinen yhteistyö
ovat välttämättömiä, jotta Tampere pystyy houkuttelemaan alueelle yrityksiä ja työvoimaa. Pormestari Nieminen onkin aktiivisesti hakenut uusia yhteistyöverkostoja
esimerkiksi Pietarin ja Kiinan suunnalta. Tätä pitkäjänteistä työtä tulee jatkaa yhteistyössä koko kaupunkiseudun ja elinkeinoelämän kanssa. Kaupungilla on
tärkeä rooli mahdollistajana ja tukijana uusia suhteita
luotaessa. Esimerkiksi suora junayhteys TamperePietari on lähivuosien tavoitteena.
Tampereen kaupunki on monien kunta-alan asiantuntijoiden mukaan yksi Suomen aktiivisimmista ja
rohkeimmista uudistajista. Pormestari Timo P. Niemisen
kaudella on otettu käyttöön samanaikaisesti prosessiorganisaatio, tilaaja-tuottajamalli ja pormestarimalli. Uudistuksen avulla voidaan paremmin huomioida kuntalaisten
erilaiset palvelutarpeet. Taloudellinen tehokkuus lisääntyy
ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet kasvavat.
Pormestarimallin myötä Tampereen kaupunkiorganisaation toimintakulttuuri on muuttunut avoimeksi ja
keskustelevaksi. Meille niin tyypillinen tsaarin kaipuu
on hälvennyt. Ehkä Tampere on jo kypsä demokratiaan.
Siitähän pormestarimallissa on kysymys.
Pormestarin tehtävänä on toimia politiikkaa ja hallintoa yhdistävänä tekijänä. Pormestari on strateginen johtaja, joka ohjaa
valmistelua ja päätösten täytäntöönpanoa. Pormestarien tehtävä on
siis tuoda luottamushenkilöiden, ja sitä kautta kuntalaisten, näkemys
valmisteleville virkamiehille. Kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen johdolla
luotiin Tampereen edistyksellinen toimintamalli, pormestari Timo P. Niemisen johdolla se laitettiin käytäntöön. Tästä on seuraavan pormestarin
hyvä jatkaa, hyvin alkanutta matkaa.
Leena Kostiainen
Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen
valtuustoryhmän puheenjohtaja
NYKY-TAMPERE
• Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti •
Kustantaja
Kokoomuksen Tampereen
Aluejärjestö ry.
Kuninkaankatu 13 B
33210 TAMPERE
Puh. 050 564 5054
Ilmoitukset
Seppo Kovala
P. 0400 630188
Päätoimittaja
Harri Airaksinen
Painos
93.690 kpl
Toimitus ja ulkoasu
Plenty´s Oy
Painopaikka
Suomen Lehtiyhtymä, 2012
Jakelu
Tamperelaisiin koteihin ja
julkisiin tiloihin
3
Presidentti Sauli Niinistön asettama työryhmä pohti keinoja, joilla jokainen meistä voi auttaa nuoria pärjäämään
Ihan tavallisia asioita perheiden arjen tueksi
Presidentti Sauli
Niinistön asettama
työryhmä pohti asiantuntijoiden voimin
keinoja, joilla ehkäistä
etenkin nuorten syrjäytymistä.
Raportti sai käsittämättömän tyrmäyksen
niin sosiaalisessa
mediassa kuin ministeritasollakin.
Raportissa on listattu aivan tavallisia, arkisia asioita ihmisten
elämästä. Monissa kodeissa ne
varmasti ovat jo ainakin osittain käytössä, mutta valitettavan paljon on myös vanhempia,
joita on varta vasten muistutettava riittävän yöunen tai lasten
positiivisen kannustamisen
tärkeydestä.
Lapsiasiavaltuutettu Maria
Kaisa Aula julkaisi hiljattain
raportin, jossa kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret
pääsevät ääneen.
– He kaipaavat aikuisilta
lisää ymmärrettävää tietoa,
luottamusta rakentavaa kohtaamista sekä kannustusta ja
myönteisiä tulevaisuuden näkymiä, Aula tiivistää nuorten
pääviestin.
Mitä Niinistön työryhmän
raportti sitten tarjoaa? Ohjeita
nuorten ja vanhempien luonteviin kohtaamisiin, opastusta
ja kannustusta vanhemmuuden
vaativaan tehtävään. Juuri sitä,
mitä kodeistaan huostaanotetut
ja ulkopuolelle sijoitetut nuoret
olisivat jo aiemmin elämässään
kaivanneet.
Työryhmän esittämiä keinoja kritisoineet lähtevät ajatuksesta, että yhteiskunta hoitaa
ongelman, korjaa rakenteet ja
pelastaa tuhansia nuoria vuodessa. Valitettavan moni onkin
jo ulkoistanut vastuun lapsistaan.
Samat henkilöt, jotka ensin
kritisoivat rahan valtaa vastaan,
tyrmäävät työryhmän ehdotukset keskiluokan puuhasteluna
ja esittävät ongelmien ratkaisuksi – rahaa.
Haastatellut sijaiskotilapset
korostivat juuri arjen pienten
asioiden tärkeyttä. Kotiintuloaikojen asettaminen ja niistä
kiinni pitäminen, toisten huomioiminen ja hyvät käytöstavat, kodin pieniin askareisiin
osallistuminen, koulunkäynnin ja harrastusten tukeminen,
keskustelu ja nuorten kuuntele-
minen ovat niitä ihan tavallisia
asioita, jotka tulisi huomata
jokaisen perheen arjessa. Niiden toteuttamiseen ei tarvita
rahaa, vaan aitoa kiinnostusta
lähimmäisestä.
Valitettavasti sen merkitys
ei vain ole kaikille avautunut.
Otteita työryhmän esittämistä ihan tavallisista asioista
on koottu nettisivustolle, joka
löytyy osoitteesta www.tavallisia.fi.
Suomi-uudistus
Lokakuun kunnallisvaalit ovat tärkeimmät
vuosikymmeniin. Nyt on kyse Suomen suunnasta. Takerrummeko vanhaan, mikä johtaisi
hyvinvointiyhteiskuntamme leikkaamisen ja
supistamisen tielle vai uudistammeko Suomea.
Kokoomuksen mielestä ainoa oikea tie
on uudistamisen tie. Nyt jos koskaan
tarvitaan Suomen uudistajia. Vain uudistamalla takaamme hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaat peruspalvelut
niin hyvinvointi-Suomen rakentaneelle sukupolvelle kuin tämän päivän lapsille ja nuorillekin.
***
Ikääntyminen muovaa Suomea
tulevina vuosina rajulla kädellä ja
velvoittaa meitä uudistamaan hyvinvointiyhteiskuntaamme kestämään uuden tilanteen. Haasteet ovat kovia, mutta
ratkaisujakin on.
Suomessa on nyt noin 50 eläkeikäistä ja lasta sataa työikäistä kohti. Viidentoista vuoden päästä meillä on noin 75
eläkeläistä ja lasta työikäistä kohden.
On hieno asia, että elämme terveenä
entistä pidempään. On myös selvää,
että työuransa jo tehneet ansaitsevat
kunnon eläkkeen ja hyvät palvelut.
Samalla kuitenkin on tosiasia, että
kun parinkymmenen vuoden päästä
Suomessa on puoli miljoonaa ikäihmistä nykyistä enemmän kasvaa
palveluiden ja hoivan tarve valtavasti. Perusterveydenhuollon palveluiden tarve puolitoistakertaistuu
ja vanhuspalveluiden tarve jopa
kaksinkertaistuu. Samaan aikaan
verotulot vähenevät monissa
kunnissa. Kun eläke on tyypillisesti noin 60 prosenttia
palkasta, maksetaan siitä
myös
vähemmän veroja.
Kasvavan palvelutarpeen ja hupenevien tulojen
myötä monessa kunnassa palvelut eivät ole kestävällä
pohjalla. Jos jatkamme entiseen tapaan, edessä on
hyvinvointiyhteiskunnan vääjäämätön rapautuminen.
Jos kunnan kassa tyhjentyy ja lainamäärä sekä veroäyri ovat maksimissa, jäljelle jäävät vain leikkaukset
ja säästöt.
Näin ei kuitenkaan tarvitse käydä. Meillä on vielä
aikaa uudistaa rakenteita ja toimintatapoja. Haaste
on suuri, mutta sen edessä ei pidä lamaantua vaan
sisuuntua.
***
Tarvitsemme Suomi-uudistuksen, joka vahvistaa
hyvinvointiyhteiskuntaamme kestämään tulevien
vuosikymmenien koitokset.
Uudistetaan kuntia niin, että ne ovat vahvempia,
turvallisempia ja elinvoimaisempia. Kehitetään tapoja
tuottaa palveluja niin, että saamme samalla rahalla
nykyistä parempaa. Kannustetaan yrittäjyyttä, jota
kautta saadaan luotua uusia työpaikkoja. Parannetaan
työelämää niin, että jaksamme ja saamme tehdä töitä
hiukan nykyistä pidempään.
Suomi-uudistuksen aika on nyt. Meillä on oltava
rohkeutta tehdä uudistukset nyt, kun päätökset ovat
vielä omissa käsissämme.
Tarvitsemme kunnanvaltuustoihin eteenpäin katsovia, tavallisia suomalaisia, jotka uskaltavat uudistaa
Suomea. Tarvitsemme sairaanhoitajia, jotka osaavat
uudistaa terveyspalveluita. Tarvitsemme yrittäjiä,
jotka osaavat parantaa paikallisten yrittäjien toimintaympäristöä ja kilpailukykyä. Tarvitsemme ikäihmisiä, jotka tietävät, minkälaisia palveluita senioriväestö
tarvitsee. Tarvitsemme opiskelijoita, jotka voivat
kertoa, miten osaamiseen voidaan parhaiten panostaa.
Olennaisinta on positiivinen, ennakkoluuloton ja
eteenpäin katsova asenne. Peruuttamalla ei pääse
eteenpäin.
Jyrki Katainen
Kokoomuksen puheenjohtaja
pääministeri
Tutustu kokoomuslaisten ehdokkaiden ajatuksiin
www.tamperelainenkokoomus.fi
4
Kuva: Kimmo Torkkeli
Timo P. Niemisen kuusivuotinen pesti pormestarina lähestyy päätöstään
Investoinneilla turvataan
kaupungin kasvu
Kaksi kautta Tampereen ensimmäisenä
pormestarina toiminut
Timo P. Nieminen ei
asetu enää ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa ja jättää siten
paikkansa seuraajalleen muutamaan
kuukauden kuluttua.
Nieminen voi katsoa
toimikautensa saavutuksia suhteellisen
tyytyväisenä. Pormestariohjelmat ovat toteutuneet hyvin, isoja
uudistuksia on saatu
aikaiseksi ja kaupunki
on kehittynyt parempaan suuntaan.
E
nnen pormestarikautensa
alkamista
T i m o P.
Nieminen
oli mukana työryhmässä, joka
noin kolmen vuoden ajan valmisteli sekä pormestari- että
tilaaja-tuottajamallia Tampereelle. Silti vastaan tuli monta
asiaa, joita ei oltu osattu ennalta
miettiä.
Pormestarimalli on maailmalla yleisin kaupunkien ja
kuntien johtamisjärjestelmä.
Tampereella on otettu monilta osin mallia ulkomailta ja
sovitettu asiat suomalaiseen
lainsäädäntöön ja Tampereelle
sopiviksi. Myös tilaaja-tuottajamallissa on osin otettua mallia ulkomailta, etenkin hollantilaisen Tilburgin kaupungin
1980-luvulla käyttöönottamasta hallintomallista.
Kun nämä molemmat mallit
otettiin Tampereella käyttöön
vuonna 2007, oli uudistus suurin yksittäinen kuntaorganisaation muutos Suomessa sitten
toisen maailmansodan.
– Suunnittelu osoittautui
helpommaksi kuin toteutukset. Etenkin käynnistysvaihe oli
hankalampi kuin mitä odotin.
Oli paljon asioista, jotka vasta
käytäntö toi eteen, pormestari
Timo P. Nieminen toteaa.
– Tilaaja-tuottajamallissa on
toki vielä kehittämistä, mutta
sen avulla olemme saaneet
aikaiseksi parempia taloudellisia tuloksia sekä parannusta
ja laajennusta palveluihimme.
Tietysti on toimialoja, joille se
sopii huonommin, mutta isossa
osassa kaupungin toimintoja se
on varsin toimiva malli.
Uudistuksilla on ollut vaikutusta.
– Samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveystoimeen on avattu
350 uutta työpaikkaa olemme
kuitenkin pystyneet supistamaan kaupungin kokonaishenkilöstömäärää yli tuhannella
henkilöllä ilman ristiriitoja,
lähinnä eläköitymistä käyttäen. Hyvä yhteistyö ay-liikkeen
kanssa on tärkeää, Timo P. Nieminen toteaa.
Talous vaikuttaa
kaikkeen
Kaupungin kehittäminen lähtee tietysti siitä, että talous olisi
kunnossa. Se vaikuttaa kaikkeen. Vaikeassakin tilanteessa
Tampereen talous on kyetty
pitämään hyvällä tasolla. Valtuusto on antanut kaupungin
johdolle valtuudet 60 miljoonan euron lisävelanottoon vuodessa. Vuonna 2011 velkapottia
kasvatettiin vain 12 miljoonalla
ja tänä vuonna ilmeisesti vain
13 miljoonalla.
– Tampere on toiseksi vähävelkaisin isoista kaupungeista
ja näyttäisi nousevan ensimmäistä kertaa jopa tämän vertailun ykköseksi. Se on ollut
kaupungin ja sen asukkaiden
kannalta hyvin ratkaisevaa ja
myönteistä.
Valtion toimenpiteiden ja
eurokriisin seurauksena toki
Tampereenkin taloustilanne
on kiristynyt. Valtio vähentää
avustuksiaan Tampereelle ensi
vuonna noin 25 miljoonalla
eurolla.
– Vaikutus näkyy konkreettisesti nyt yhteisöveron tuoton
noin 24 miljoonan euron pudotuksena. Esimerkiksi Nokia-yhtiö maksoi vuonna 2008
yhteisöveroa Tampereelle 26
miljoonaa euroa, mutta vuonna
2010 vain 200 000 euroa ja nyt
ilmeisesti ei mitään, Nieminen
kertoo.
Kun samaan aikaan lakisääteiset menot ja henkilöstöme-
not ovat kasvaneet, on tämän
vuoden budjetti painumassa
ilman korjausliikettä hyvin
selvästi alijäämäiseksi.
– Aloitimme sopeutustoimet
jo keväällä, ja tavoitteena oli
säästää 20 miljoonaa tämän
vuoden aikana. Säästöt osittain
jatkuvat ja koskevat sekä käyttömenoja että investointeja.
Sote-hankkeet
lämmittävät mieltä
Timo P. Niemisen kaudella
Tampereella on vaikeistakin vuosista huolimatta viety
eteenpäin merkittävä joukko isoja kunnallispoliittisia
hankkeita. Niiden joukosta on
vaikea nostaa esiin yksittäisiä
asioita, sillä kaikki ovat olleet
omalla tavallaan tärkeitä.
– Suurhankkeiden lisäksi
olemme toteuttaneet paljon
myös pienempiä hankkeita.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta olemme tehneet paljon parannuksia,
joilla on vaikutusta kaikkien
tamperelaisten elämään. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka
ikäihmisten Kotitori, kotihoidon lisääminen ja kehittäminen
tai Koukkuniemen parantaminen. Koukkuniemeen investoidaan 100 miljoonaa vuoteen
2020 mennessä. Ikäihmisten
asiat ovat olleet minulle tärkeitä
ja tuttuja oltuani mm. pitkään
mukana Kotilinnasäätiön hallinnossa.
– Olemme myös onnistuneet
puolittamaan asunnottomuuden
Tampereella, ja monet koulumaailman asiat ovat edenneet.
Niemisen sydäntä lähellä
ovat myös elinkeinoelämän
toimintaedellytysten parantamiseen liittyneet hankkeet.
Vuonna 2006 olimme Suomen
20 suurimman kaupungin joukossa yritysystävällisyydessä
sijalla 12 ja viime vuosina sijoilla 4-5.
– Hämpin Parkin toteuttaminen ja Kunkun Parkin suunnittelu parantavat keskustan
elinvoimaisuutta. Meidän on
huolehdittava siitä, että market-alueiden rooli ei kasva liian
vahvaksi. Myös pienemmät asiat, kuten joulutori tai Hämeenpuiston ruokatori -tapahtumat,
tuovat elämää kaupungin kes-
kustaan, Nieminen sanoo.
Kaupungin vetovoimaa on
lisätty kansainvälisesti mm.
solmimalla ystävyyskaupunkisopimus Kiinan kolmanneksi suurimman kaupungin,
Guangzhoun (Kanton) kanssa
ja avaamalla Pietariin yhteinen toimisto Helsingin kanssa.
Guangzhou on yksi maailman
suurimmista messukaupungeista ja Nieminenkin pääsi
elokuussa ensimmäisenä suomalaisena ja ainoana ulkomaalaisena avaamaan kaupungin
suurta messutapahtumaa.
Palvelut toimivat
vain investoiden
Tampereella on vireillä useita isoja investointihankkeita
– kuten Rantaväylän tunneli,
Keskusareena ja kansi, kaupunkiraitiotie, keskustan kehittäminen, keskuspuhdistamo
ja hyötyvoimalaitos. Usein
julkisessa keskustelussa laitetaankin vastakkain investoinnit
ja palvelut.
– Todellisuudessa ne eivät
ole vastakkaisia vaihtoehtoja.
Investointeja tarvitaan, jotta
palvelut toimisivat. Esimerkiksi Tampereen kaupungin tämän
vuoden kaksi suurinta investointia turvaavat nimenomaan
hyvinvointipalveluja. Ne ovat
Vuoreksen koulu ja Tipotien
sosiaali- ja terveysasema, joiden yhteinen arvo on 77 miljoonaa euroa. Se on enemmän
kuin Rantaväylän tunnelin kaupungille tuleva rahoitusosuus,
Timo P. Nieminen muistuttaa.
Rantaväylän tunneli mahdollistaa Ranta-Tampellan, Santalahden ja vähäiseltä osalta
Onkiniemen rakentamisen sekä
Mustalahden kehittämisen,
koska muun muassa tieväylistä
poistetaan kaksi järvenpuoleista kaistaa.
Investointeja tarvitaan, koska kaupunkimme kasvaa. Tampereelle muuttaa noin 2 000
uutta asukasta vuodessa. He
tarvitsevat asuntoja, päiväkoti- ja koulupaikkoja, puhdasta
vettä, lämpöä ja sähköä, katuja
ja puistoja.
– Tampereen työpaikkaomavaraisuus nousi viime vuoden
123 prosentista 124 prosenttiin.
Seudun kasvumahdollisuudet
Pormestari Timo P. Nieminen on tyytyväinen Tampereen
viime vuosien kehitykseen.
tarkoittavat sitä, että meidän on
järjestettävä esimerkiksi hyvät
liikenneyhteydet ja tehokas
joukkoliikenne. Koko kaupunkiseudun energia- ja jätehuolto,
toisen asteen koulutus ja erikoissairaanhoito ovat suuresti
Tampereen kaupungin vastuulla, Timo P. Nieminen toteaa.
– Ellemme toteuta sovittuja
suuria kaupunkikehityshankkeita, Tampere näivettyy, väestön ja talouden kasvu hiipuu ja
kaupunkimme, ja varsinkin sen
keskustan, vetovoima karisee.
Hankkeet ovat meille myös tärkeitä työllisyyskohteita.
Toteutus
kestävällä tavalla
Kullekin suurelle hankkeelle
on rakennettava oma rahoitusmalli.
– Jos isot investoinnit toteutettaisiin perinteisellä mallilla
kaupungin taseeseen, velkaantuisimme kohtuuttomasti. Näin
emme voi tehdä, vaan hank-
keille on rakennettava omat
rahoitusmallit.
Tampereen on myös hankittava lisää tuloja esimerkiksi
jalostamalla kaupungin maaomaisuutta, nostamalla omaisuuden tuottoastetta ja myymällä sellaista omaisuutta, joka
on tarpeetonta.
– Tampereen kaupunki
omistaa 1,3 miljoonaa neliötä
erilaisia kiinteistöjä. Niissä on
paljon potentiaalisia realisointikohteita tai mahdollisuuksia
tehostaa niiden käyttöä, Timo
P. Nieminen toteaa.
– Vuokrataloyhtiöitämme
emme kuitenkaan myy, toisin
kuin esimerkiksi Pirkkala on
tehnyt. Eco2-ohjelmalla kehitämme energiansäästöä ja päästöjen vähentämistä.
Valitukset
harmittavat
Yksi asia, joka pormestari Timo
P. Niemistä on jäänyt kismittämään, on kehityshankkeiden
5
viivästyminen valitusten takia.
– Esimerkiksi Lahdesjärvelle
olemme investoineet 35 miljoonaa euroa kunnallistekniikkaan. Muutaman ihmisen valitusten vuoksi emme ole voineet
myydä tontteja, joista odotamme saavamme huomattavasti
isomman summan rahaa kaupungin kassaan. Jos ne olisivat
nyt käytössämme, taloustilanteemme olisi huomattavasti
helpompi. Lahdesjärvellä olisi
lisäksi elinkeinotoimintaa, joka
toisi Tampereelle työpaikkoja
ja verotuloja.
Toinen vastaava hanke on
Tullin alueelle suunniteltu tornihotelli, jota kahdeksan vuoden valituskäsittelyjen jälkeen
vihdoin päästään toteuttamaan.
– Noiden vuosien aikana
olisi ehditty työllistää monta
ihmistä ja saada vireää liiketoimintaa, joka olisi tuonut tuloja
niin kaupungille kuin elinkeinoelämälle. Kaikki vain sen
vuoksi, että muutama ihminen
piti suunniteltua rakennusta
liian korkeana, Nieminen harmittelee.
Pormestari toivoisikin muutosta suomalaiseen valituskäytäntöön.
– Valitusoikeuden tärkeydestä kaikki ovat samaa mieltä. Minusta meillä voisi olla
kuitenkin Ruotsin kaltainen
malli, jossa yhdestä asiasta voi
valittaa vain kerran. Tai sitten
valitusten käsittelyajat on saatava lyhyemmiksi.
Riitelemällä ei
rakenneta
Seuraajaansa Timo P. Nieminen
ei halua lähteä liiemmälti neuvomaan. Jokainen hoitaa tehtävää omalla tavallaan ja vastaa
toiminnastaan valtuustolle ja
kaupunkilaisille.
– Sen kuitenkin sanon, että
tässä tehtävässä vaaditaan laajaa yhteistyötä. Pormestarijärjestelmä perustuu enemmistön
käyttöön. Sen luominen ja
ylläpitäminen on tärkeää. XLryhmittymä on pysynyt koko
ajan yhtenäisenä ja tällä valtuustokaudella solmimme vielä
laajennetun valtuustosopimuksen. Riitelemällä ei kaupunkia
positiiviseen suuntaan rakenneta ja siksi myös vähemmistöt on
saatava mukaan yhteistyöhön.
Tehtävässä tarvitaan käytännön kokemusta ja neuvottelutaitoa. Hyvä Tampere-konsernin ja ihmisten tunteminen
auttaa varmasti. Henkilökohtaiset ominaisuudet, pitkäjänteisyys, talouden ymmärtäminen
ja toisten huomioiminen ovat
hyvin tärkeitä, samoin kansainvälisyyden ymmärtäminen kielitaitoineen.
– Vain kokemuksen kautta
ymmärtää kokonaisuuksia –
sitä miten moni muu asia vaikuttaa neuvoteltavana olevaan
aiheeseen.
Nieminen korostaakin joh-
toryhmän valinnan merkitystä.
Kehitysohjelmia on oltava laatimassa asiantuntevat ihmiset.
Vaikka pormestari johtaa työtä,
lähellä olevien rooli on iso.
Kaupungin organisaatio on
edelleen iso ja siihen mahtuu
monenlaisia persoonia.
– Vanhanaikaiset komentojärjestelmät eivät enää toimi.
Johtamisen on oltava selkeää,
mutta paljon hienovaraisempaa kuin ”kersantti Ärjylä” tai
”etäinen pomo” -malleissa.
Työntekijöille on annettavaa
liikkumatilaa omassa roolissaan, sillä he ovat lähialueensa
parhaita asiantuntijoita, Nieminen sanoo.
Myös yhteistyö muiden isojen kaupunkien kanssa on tärkeää. Niemisen aikakaudella
maan kuusi suurinta kaupunkia
ovat käynnistäneet aktiivisen
yhteistyön ja ovat esiintyneet
ajatuksineen valtion suuntaan
yhdessä rintamassa. Siitä on
ollut etua kaikille osapuolille.
Niemisen pitkäaikaisesta ystävyydestä ylipormestari Jussi
Pajusen kanssa on ollut suuri
apu, samoin hänen valtakunnallisesta kuntamaailman tuntemuksestaan.
Virtaa riittää
tulevaisuuteenkin
Timo P. Nieminen ehti toimia
kaupunginvaltuutettuna 40
vuoden ajan. Kaupunginhallituksessa hän oli 30 vuotta,
joista 18 puheenjohtajana.
– Olen kokenut tämän ajan
mielekkääksi ja mielenkiintoiseksi vaiheeksi elämässäni.
Olen tavannut valtavan määrän
erilaisia ihmisiä ja olen voinut
auttaa kotikaupunkiani ja -seutuani. Voin siirtyä syrjään hymyssä suin.
Tulevaisuuttaan Nieminen
ei ole vielä pohtinut sen tarkemmin.
– Kun ilmoitin, etten lähde
enää ehdokkaaksi, sain ensimmäisen viikon aikana kahdeksan merkittävää pyyntöä osallistua erilaisiin toimiin. Loppuvuodesta on kuitenkin niin isoja
asioita budjetista alkaen vielä
hoidettavana, että olen kaikille
ilmoittanut palaavani asiaan
vasta ensi vuonna. Olen koko
elämäni ollut aktiivinen ihminen, joten en varmaan osaisi
olla tekemättä yhtään mitään.
Katsotaan myöhemmin, mitä
elämä tuo eteen. Ainakin aion
veneillä, lasketella, hiihtää,
pelata tennistä ja voimistella
entistä ahkerammin sekä tavata
ystäviä ja lapsenlastani.
Yksi selkeä suunnitelma
Niemisellä kuitenkin on.
– Pyhätunturilla olevalle mökille en ole vielä koskaan ehtinyt ruska-aikaan. Ensi syksynä
aion kokea lappilaisen luonnon
kauneimmillaan. En myöskään
pidä mahdottomana vierailua
”Kingston marketilla” – Harry
Belafontea mukaellen.
Tiny Ngo haluaa vaikuttaa siihen, ettei tamperelaisten ikäihmisten tarvitsisi kärsiä yksinäisyydestä
”On kunnia-asia pitää
vanhuksista hyvää huolta”
Yli 20 vuotta sitten
Vietnamin venepakolaisena Tampereelle
saapunut Tiny Ngo on
ensimmäistä kertaa
ehdolla kunnallisvaaleissa. Häntä kiinnostavat erityisesti
vanhusten, lasten ja
nuorten sekä maahanmuuttajien asiat.
iny Ngo
saapui
Ta m p e r e e l l e
vuonna
1989 suoraan pakolaisleiriltä. Hän meni
yhdeksännelle luokalle, opiskeli merkonomiksi ja kävi armeijan. Kotipaikkana on koko
ajan pysynyt Hervanta.
– Työskentelin 12 vuotta
yrittäjänä hampurilaisravintolassa. Tein 12 tunnin työpäiviä viikon jokaisena päivänä
ja parhaimmillaan minulla oli
kymmenen työntekijää. Suomen taloustilanne kuitenkin
huononi ja emoyhtiö meni
konkurssiin, joten minunkin
yritykseni toiminta päättyi,
Tiny Ngo kertoo.
Ahkeraan työntekoon tottunut mies ei lannistunut, vaan
etsi töitä eri aloilta. Hän on
muun muassa tehnyt sijaisuuksia sairaaloiden ja vanhainkotien laitoshuoltajana. Uudessa
ammatissa jää yrittäjävuosia
enemmän aikaa kolmelapsiselle perheelle – sekä myös
kunnallispolitiikalle.
– Sehän on kuntalaisten
palvelemista ja olen siksi olen
kunnallispolitiikasta hyvin
kiinnostunut. Asetuin ehdokkaaksi, koska haluan ennaltaehkäistä maahanmuuttajien
ongelmia, parantaa lasten ja
nuorten palveluita sekä kehittää vanhustenhoitoa.
– Tiedän että monet lupaavat vaalien alla paljon, mutta
tekevät lopulta kuitenkin aika
vähän. Itse lupaan vain nämä
kolme asiaa, joiden eteen olen
valmis tekemään paljon töitä.
Yrittäjänä työskennellyt Tiny Ngo on nyt
laitoshuoltaja ja kunnallisvaaliehdokas.
T
Maahanmuuttajaperheille apua
Tiny Ngo sanoo olevansa hyvin kiitollinen Suomelle siitä,
että venepakolaiset saivat täältä turvallisen kodin.
– Tampereella ei ole kovin
paljon maahanmuuttajia, ei-
koilumahdollisuuden joka päivä ja erilaista viriketoimintaa.
– Vastustan kuitenkin sitovia henkilömitoituksia, ajatusta 0,5 hoitajasta per vanhus.
Olen ollut töissä monella eri
osastolla ja huomannut niiden olevan hyvin erilaisia. Ei
joka paikassa tarvita juuri 0,5
hoitajaa. Jokaiselle osastolle
voitaisiin luoda juuri sinne
parhaiten sopiva joustava käytäntö osaavan henkilökunnan
kanssa keskustelemalla. Sitä
paitsi 0,5-mitoitus aiheuttaa
valtavia lisäkustannuksia.
Tiny Ngo uskoo vielä joskus
työskentelevänsä hoitoalalla.
– Harkitsin jo ammatinvaihtoa lähihoitajaksi. Hakijoita
oli kuitenkin paljon ja minun
olisi pitänyt olla pidempään
työttömänä, jotta olisin saanut
opiskelupaikan.
Valtuusto ei ole
paikka riitelylle
vätkä he uhkaa yhteiskuntaa,
vaikka sellaistakin vaalikeskusteluissa väitetään. Vain osa
nauttii sosiaalietuuksia, muut
käyvät töissä.
Tiny Ngo haluaa, että Tampere ottaa jatkossakin vastaan
kiintiöpakolaisia siinä määrin, kuin se on taloudellisesti
mahdollista ja järkevää. Hän
painottaa, että kaupungin on
myös huolehdittava siitä, etteivät tulijat jää oman onnensa
nojaan, vaan heitä autetaan
integroitumaan yhteiskuntaan.
– Vanhempien ja lasten väliset ristiriidat ovat yleistyneet
maahanmuuttajaperheissä.
Näistä ongelmista pitää puhua
avoimesti, tai muuten ongelma
vain syvenee, Tiny Ngo vaatii.
– Perheen lapset käyvät
koulua, oppivat kielen ja saavat ystäviä eli integroituvat
paljon nopeammin kuin vanhempansa. Vanhemmat eivät
välttämättä edes halua tutustua uuteen ympäristöön, vaan
pitävät kotona edelleen kiinni
synnyinmaansa kulttuurisista
tavoista ja säännöistä.
Tiny Ngo haluaa, että Tampereella tehtäisiin nykyistä
tehokkaampaa maahanmuuttajatyötä, joka tavoittaisi myös
kotona olevat kielitaidottomat
ihmiset.
– Heille tulee kertoa Suomen tavoista, kulttuurista ja
esimerkiksi siitä minkälainen
lapsen asema on suomalaisessa yhteiskunnassa. Moni ei
sitä ymmärrä ja suuttuu, kun
omat lapset käyttäytyvät samalla tavalla kuin kaverinsa.
Näistä asioista tarvitaan myös
yleisiä keskustelutilaisuuksia.
On tärkeää pitää huolta siitä,
että perheen ydin ei hajoa.
0,5 hoitajaa
ei ole ratkaisu
Vanhusten aseman parantaminen kiinnostaa Tiny Ngoa.
Hän kertoo huomanneensa
laitoksissa kuinka yksinäisiä
vanhuksia Tampereella on.
– Juttelen heidän kanssaan
sen verran mitä omilta töiltäni ehdin, vaikka sairaaloissa
kaikki ovatkin hyvin kiireisiä.
Omaisten kanssa olen keskustellut paljon henkilöstövajeesta ja vanhusten kohtelusta. On
selvää, että vanhustenhoitoa
on kehitettävä. Mielestäni
on kaupungille suorastaan
kunnia-asia pitää vanhuksista
hyvää huolta. He tarvitsevat
hyvän hoidon lisäksi myös ul-
9-, 11- ja 13-vuotiaiden lasten
isä on kiinnostunut myös lasten ja nuorten asioista.
– Nuoret tarvitsevat kerhotiloja, kokoontumispaikkoja,
jotta he eivät ajaudu kadulle ja
opi jengiläisiltä huonoja tapoja. Olen Hervannassa nähnyt
kuinka lapset käyttäytyvät
huonosti julkisilla paikoilla.
Perheitä tulee tukea lasten kasvattamisessa, kehittää heille
palveluita tarpeen mukaan ja
näin ehkäistä syrjäytymistä.
Tiny Ngo seuraa netistä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksia. Häntä ihmetyttää, miksi valtuutetut käyttävät
toisinaan aikaa riitelyyn sen
sijaan, että kävisivät avointa
keskustelua siitä miten asiat
voitaisiin tehdä paremmin.
Tosin riitelijöitäkin enemmän häntä ärsyttävät valtuutetut, jotka eivät osallistu oikein
mihinkään keskusteluun.
– He vain istuvat siellä hiljaa, näyttävät nukahtavan kesken kaiken. Häpeällistä! Kyllä
jokaisella ehdokkaalla pitää
olla sellainen henki, että hän
todella haluaa lähteä valtuustoon hoitamaan kuntalaisten
palvelut kuntoon.
– Itse olen hyvin innoissani
kunnallispolitiikasta. Mielestäni on suuri kunnia, että moni
tamperelainen on toivonut minun asettuvan ehdolle. En ole
vain maahanmuuttajien ehdokas, vaan haluan olla rakentamassa hyvinvointikaupunkia
kaikille tamperelaisille.
6
7
8
Musta Lammas on jo 30 vuotta auttanut heitä, jotka eivät saa apua muualta
Hätä ja apu eivät
kohtaa Tampereella
Seurakuntien ylläpitämä
päiväkeskus Musta Lammas
on ruoka- ja pesupaikka
sekä olohuone heille, joilla
ei omaa ole. Asunnottomien
lisäksi asiakkaisiin kuuluu
muita päihde- ja mielenterveysongelmaisia, jotka ovat
syystä tai toisesta pudonneet yhteiskunnan rattailta.
usta Lammas syntyi
30 vuotta
sitten, kun
diakonissa
Kaija Hakala katseli aamuisin töihin
tullessaan puistossa värjötteleviä miehiä. He pääsivät Pelastusarmeijan yömajaan eli
Rälläkkään vasta iltakahdeksalta ja ulos piti lähteä aamukahdeksalta.
– Kaija ajatteli, että miehille
pitäisi olla päiväkeskus ja aloitti toiminnan pienimuotoisesti
Teetuvan nimellä. Vielä parikymmentä vuotta sitten täällä
kävi vain 3–5 ruokailijaa päivässä, kun nyt heitä käy 40–60,
diakoni Salme Asunen kertoo.
Mustasta Lampaasta on
kehittynyt tärkeä tukipiste
Tampereen syrjäytyneille,
asunnottomille, päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa
kamppaileville ihmisille. Siis
heille, joita ei oikein muualle
huolita. Kirjoilla on kaikkiaan
yli 500 asiakasta. Heistä huolehtii seitsemän työntekijää ja
noin 50 vapaaehtoista.
Mustassa Lampaassa on
huomattu, että Tampereella
ei hätä ja apu ollenkaan aina
kohtaa. Salme Asunen toivoisi
uusien kaupunginvaltuutettujen näkevän sen, että kaikilla
tamperelaisilla ei mene hyvin
– Suurin kompastuskivi on
siinä, että päihdeongelmainen
syrjäytynyt ei tahdo saada
M
mistään apua. Homma pelaa
silloin, jos ihminen osaa itse pitää puolensa ja hakea etuuksia.
Mutta esimerkiksi arka mielenterveyskuntoutuja tai huonokuntoinen alkoholidementikko
jää helposti ilman minkäänlaista apua. Me puhumme voimakkaasti heidän puolestaan, sillä
yhtälailla he tarvitsevat apua
kuin kaikki muutkin.
”Ei pidä
katsoa ikää,
vaan kuntoa”
Asunen on erityisen huolissaan
Mustan Lampaan ”vanhoista”
asiakkaista eli 50–70-vuotiaista miehistä.
– He ovat todella huonokuntoisia, mutta kuitenkin liian
nuoria kaupungin kotihoidon
asiakkaiksi. Palvelutaloon he
eivät pääse, jos eivät raitistu.
Tosiasia kuitenkin on, että jos
ihminen on ryypännyt 40 vuotta, niin ei hän sitä hetkessä lopeta eikä todennäköisesti edes
kykene täysraittiuteen.
– Uusi vanhuslaki koskettaa
yli 75-vuotiaita. Iän ei kuitenkaan pitäisi olla se ratkaiseva
tekijä siinä saako hoitoa vai ei.
Ikä ei kerro välttämättä mitään,
vaan pitäisi nähdä se fyysinen
kunto. Jos ihminen on pyörätuolissa tai vaikeasti rollaattorilla liikkuva, niin on ihan sama
onko hän 50- vai 90-vuotias,
absolutisti tai alkoholisti. Hän
tarvitsee joka tapauksessa ihan
sen saman avun.
Salme Asunen toteaa, että
kaksoisdiagnoosipotilaat eli
sekä mielenterveys- että päihdeongelmasta kärsivät pullahtavat pois kaikista palveluista.
Asuntoa on hyvin vaikea saada,
vaikka tiedetään, ettei kukaan
ainakaan kadulla asuessaan
raitistu. Sen sijaan katto pään
päällä saattaisi auttaa saamaan
elämän vähitellen hallintaan.
– Tampereelta puuttuvat
päihdeongelmaisille suunnatut asunnot. Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksella
on palveluasumisyksikköjä,
joissa asukkaat saavat omassa
huoneessaan juoda viinaa, jos
niin haluavat.
Tampereellakin tarvittaisiin
erilaisia asuntoja, sillä ihmisten
tarpeet ovat erilaisia.
– Kyllähän jokainen saa
asunnon puolessa vuodessa,
jos on raitis ja asumiskykyinen.
Mutta kun me tiedämme, että
nämä meidän asiakkaamme
eivät kykene täysraittiuteen.
Itsekin olen saattanut olla tässä raittiusasiassa joskus vähän
tiukkapipo, mutta siitä ei ole
mitään hyötyä.
”Asiakkaat ovat
ihania ihmisiä”
Salme Asunen ja päihdetyöntekijä Mirja Vasara ovat työskennelleet Mustassa Lampaas-
sa lähes kaksi vuosikymmentä.
Asiakkailla on vaikeita ongelmia ja heitä auttavilla on raskas
työ, mutta siitä huolimatta iloinen nauru raikaa. Työntekijät
näyttävät hymyillen seinällä
olevaa Tampereen Kirkkosanomien heistä kirjoittamaa juttua, jonka otsikko on ”Nynne
seurakunnan ämmät tulee”.
– Sen olemme kuulleet monta kertaa ikkunasta, kun menemme asiakkaan luokse kotikäynnille. Osa asiakkaistamme
ei avaa ovea kenellekään muulle, mutta kun me huutelemme,
että ”Salme ja Mirkku täällä”,
niin aina ovi aukeaa ja olemme
tervetulleita.
Syy siihen on selvä. Diakoniatyötä tekevät haluavat
vain auttaa hädässä olevaa lähimmäistä, eivät saarnata eivätkä raitistaa.
– Tämä on täyttä työtä, joka
vaatii rakkautta, rohkeutta ja
rajoja. Päihdetyötä ei voi tehdä, jos siitä ei aidosti tykkää.
Meidän asiakkaamme ovat ihania, sydämellisiä ihmisiä, Mirja
Vasara sanoo.
– Kyllä tämä porukka on selvin päin ollessaan todella ystävällistä, sympaattista ja hyvin
avuliasta, Salme Asunen jatkaa.
– Meillä oli keittiöllä tänä
syksynä sijainen, jolle olimme
kertoneet, että tämä on syrjäytyneiden päihdeongelmaisten
ja asunnottomien paikka. Hän
tuli sitten aamulla töihin ja
myöhemmin päivällä varovasti
kysyi, että ovatko nämä nyt niitä asiakkaita. Kun hänen mielestään kaikki ruokailemaan
tulleet olivat niin siististi pukeutuneita, kohteliaita eivätkä
ollenkaan pelottavia.
”Päivässä
menee kaksi
säkkiä leipää”
Mustan Lampaan ovet aukeavat
arkena puoli kahdeksalta. Tee,
mehu ja leipä ovat ilmaisia,
kahvi maksaa 30 senttiä.
– Olemme tyytyväisiä, että
saamme muun muassa ruokakaupoilta, tukuilta ja einestehtailta lahjoituksena viimeisen
päivämäärän tuotteita. Onhan
se paljon eettisempää, että
ruuat menevät käyttöön kuin
roskiin. Aika usein teemme
puuroa, kun emme ole saaneet
tarpeeksi lahjoituksia, Salme
Asunen sanoo.
Vapaaehtoiset työntekijät
hakevat lahjoitusruokia eri
puolilta kaupunkia ja keittiöllä laitetaan ruokalistaa uusiksi
tai täytetään pakastinta sitä
mukaa, kun nähdään mitä lahjoittajilta milloinkin saadaan.
Makkara, kala ja liha on erityisen tervetullutta, sillä niistä
voidaan tehdä soppa tai soosi
isommallekin porukalle.
– Viidestä makkarakilosta ei
olisi jakaa kuin kymmenelle ihmiselle, mutta kun siitä tehdään
soppa, niin ruokaa riittää 50:lle.
Ja jos saamme leikkeleitä, niin
ne laitetaan aamiaispöytään.
Silloin kun leikkeleitä ei ole,
niin ihmiset laittavat leivän
päälle yhtä paljon margariinia
kuin on leipääkin ja päälle aromisuolaa.
– Jotakin nälästä kertoo se,
että meillä menee joka päivä
kaksi isoa 200 litran jätesäkillistä leipää. Tietysti se kertoo
myös siitä, että ihmiset eivät
osaa käsitellä rahojaan. Ne
menevät viinavelkoihin ja kellä mihinkin, mutta ei se sitä
tosiasiaa poista, että ihmisillä
on nälkä. Siksi meillä on leipä ilmaista, vaikka margariini
onkin kahvin ja maidon ohella
suurin menoerämme 10 000
euron ruokabudjetissamme.
Salme Asunen miettii, että
päättäjät eivät taida oikein tiedostaa minkälaista vähäosaisten arki on. Päättäjiä on kyllä
kutsuttu Mustaan Lampaaseen,
mutta heitä ei tunnu asia kiinnostavan kuin korkeintaan vaalien alla.
– Muina vuosina ei käy kuin
Axénin Erkki, Mirja Vasara
puuskahtaa.
– Sosiaalilautakunnassa on
todennäköisesti paljon sellaista väkeä, joka ei oikeasti tiedä
millä rahalla tämä porukka
elää. He eivät osaa asennoitua siihen miten ihminen voisi
pärjätä kuukauden 460 eurolla,
jos hänellä ei ole jääkaapissa
edes valoa ja ruokakomerossa-
9
Haastattelupäivänä Mustassa
Lampaassa herkutellaan, sillä
Pyynikin Näkötorni on lahjoittanut eilisiä munkkeja. Syömisen ja kahvittelun lomassa osa
asiakkaista käy suihkussa, hakee vaatevarastolta vaatteita ja
hoitaa omia henkilökohtaisia
asioitaan puhelimessa tai netissä. EU:n ruoka-apuun oikeutetut hakevat ruokakassejaan ja
saavat usein ”kaupan päälle”
lahjoitettuja elintarvikkeita.
Toimistossa Salme ja Mirja
auttavat asiakkaita erilaisten
avustusten ja hakemusten laatimisessa, toimivat heidän edunvalvojinaan ja soittelevat muun
muassa sosiaalityöntekijöille ja
sairaaloihin. He myös mittaavat
verenpaineet ja verensokerit,
hoitavat haavat ja kuuntelevat
murheet.
Toisinaan Mustassa Lampaassa hiljennytään yhteisen
Kaikki Mustan Lampaan ystävät ja yhteistyökumppanit
kutsutaan mukaan iloiseen
30-vuotisjuhlagaalaan keskiviikkona 17. lokakuuta kello
12 alkaen. Tarjolla on musiikkia, ruokaa sekä huumoria pulppuileva Roska-gaala,
jossa Punaisen maton komeimmat miehet ja häikäisevimmät daamit kilpailevat kello 16 Keskustorin pahimman
häirikön Rosca-palkinnosta.
Juhlan lopuksi on asunnottomien ehtoolliskirkko kello
17.30.
Asiat tykkää että ne hoidetaan.
7
www.harriairaksinen.fi
’’
Tampereella
saa vastinetta
verorahoilleen
- kehittyvä ja
elinvoimainen
kaupunki turvaa
palvelut tulevaisuudessakin.
Ilmoituksen maksaa Leena Kostiaisen tukiryhmä.
”Muutama asiakas
on palannut
työelämään”
pöydän ääreen muistelemaan
edesmennyttä kaveria. Seinällä
on lukuisia itse tehtyjä kuolinilmoituksia muistuttamassa
joukosta poistuneista.
– Jos asiakkaalla ei ole omaisia tai omaiset eivät halua olla
hänen kanssaan tekemisissä,
niin me järjestämme siunausja muistotilaisuuden. Ajattelemme niin, että kuolemassa
kaikki ovat tasa-arvoisia ja
jokaisella ihmisellä on oikeus
siihen, että häntä hetki muistellaan. Vaikka me joskus Mirkun
kanssa puhummekin meidän
”pahoista pojistamme”, niin
ihan jokaisesta ihmisestä löytyy myös jotain hyvää.
Mutta ei Mustan Lampaan
asiakkaan tarinalla aina ole
surullinen loppu. Joukossa on
myös heitä, jotka ovat onnistuneet raitistumaan ja muuttamaan omaan kotiin.
– Käymme syksyisin asiakkaiden kanssa leirillä pohjoisessa ja siellä joka vuosi yksi
tai kaksi tekee päätöksen olla
raittiina. Muutama asiakas on
jopa saanut suoritettua lähihoitajatutkinnon ja palannut
työelämään.
Ilmoituksen maksaa Harri Airaksisen tukiryhmä.
kin korkeintaan kauraryynejä,
Salme Asunen sanoo.
Yksi hyvä parannusehdotus
Mustalla Lampaalla olisi, mutta sitä ei ole kuultu yrityksistä
huolimatta.
– Olemme yrittäneet saada Kelaa suostumaan siihen,
että se maksaisi eläkeläisen
asumistuen suoraan hänen
vuokranantajalleen. On hirveä epäkohta, että raha menee
asiakkaalle itselleen, sillä jos
hänellä on ryyppy päällä, niin
rahat menevät silloin ihan muuhun kuin vuokraan. 500 euron
vuokrarästin maksaminen ei
takuueläkkeellä onnistu, joten
ihminen menettää asuntonsa.
Kostiainen
Leena
’’
Apulaispormestari,
kasvatustieteen maisteri
www.leenakostiainen.net
Matti
Höyssä
Matti jatkamaan
valtuustossa!
Työtä taidolla
ja kokemuksella.
44
myyntipäällikkö, ekonomi
Hyvinvointi syntyy vain
yrittämisestä
”Jarno ymmärtää yrittäjyyttä ja on
osaaja elinkeinopolitiikan alueella.
Sellaisia päättäjiä tarvitaan.”
Arto Satonen,, kansanedustaja
23
Lahjoita Lampaalle
Musta Lammas vastaanottaa elintarvike- ja vaatelahjoituksia sekä
erilaista kodin tavaraa kuten verhoja, mattoja, täkkejä, tyynyjä,
astioita, kattiloita, kahvinkeittimiä, valaisimia ym. Isoja huonekaluja
ei tilanpuutteen vuoksi voida ottaa vastaan.
– Aina kun joku asiakkaistamme saa asunnon, niin keräämme
hänelle täältä perustarvikkeet. Omaan asuntoon muuttava asunnoton
saa 300 euroa, jolla hänen pitäisi hankkia itselleen kaikki tarvittava.
Sehän ei millään riitä, joten lahjoituksia tarvitaan. Varsinkin astiat
kiertävät nopeasti, mutta olemme kierrättäneet myös satoja vanhoja,
mutta toimivia televisioita, Salme Asunen kertoo.
Vaatepuolella tarvitaan tällä hetkellä erityisesti pitkiä kalsareita,
sukkia, käsineitä ja miesten talvivaatteita. Käytetyt alusvaatteet
kelpaavat vallan mainiosti, mutta valitettavan usein ne on viety
kuolinpesästä roskiin ennen kuin muut vaatteet tuodaan Mustan
Lampaan vaatevarastolle.
– Meillä käy päivittäin 30–50 ihmistä hakemassa täältä vaatteita.
Monelta asunnottomalta menevät päällä olevat vaatteet suoraan
roskiin, ja hän saa meiltä suihkun jälkeen puhtaan vaatekerran,
Salme Asunen perustelee.
>> Lisätiedot: www.tampereenseurakunnat.fi/mustalammas
Tehdään,
T
ehd
eikä meinata!
JARNOLAHTINEN
JA
ARNOLAH
HTINEN
N.FI
WWW.
10
Kokoomuksen pormestariehdokkaiksi ilmoittautuneet Harri Airaksinen,
Anna-Kaisa Ikonen, Harri Jaskari ja Leena Kostiainen tiivistävät ohessa
hyvin lyhyesti tärkeimpiä teemojaan Tampereen tulevaisuudesta.
Pormestari tuo potkua Tampereelle
prosessi. Monituottajamallia on
harkitusti laajennettava. Samalla oman tuotannon innovatiivisuutta tulee kehittää. Henkilöstöä on kannustettava luovuuteen
ja innovatiivisuuteen ja johtamisen on tuettava tätä. Pormestarin
keskeinen tehtävä on varmistaa,
että vaikuttavuus, tehokkuus ja
tuottavuus toteutuvat. Tilaajien
ja tuottajien rooleja on edelleen
selkeytettävä erityisesti luottamushenkilöiden keskuudessa.
Haasteellisessa taloustilanteessa kustannusten hallinta
erityisesti palvelujen tuotannossa on asia, jossa Tampereen
on ehdottomasti onnistuttava.
Tuottajaorganisaation johtamista on edelleen terävöitettävä.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä sopimusohjausprosessiin. Koko tuottajaorganisaation
johtoon voidaan valita vetäjä,
jonka vastuulla on johtamisen
ja palkitsemisen kehittäminen,
tuottavuuden parantaminen
sekä tiiviin vuoropuhelun varmistaminen tilaajan, kaikkien
luottamushenkilöiden ja palve-
lujen käyttäjien kanssa.
Kaupungin talousarvio on
yksi pormestarin tärkeimmistä
työvälineistä. Sen valmistelussa on osattava painottaa tarkka
taloudenpito, tulevaisuusinvestoinnit ja palvelut tasapainoisesti ja tasapuolisesti. Tampere
on pidettävä kilpailukykyisenä
verojen ja maksujen suhteen.
Pormestarin on huolehdittava
siitä, että jaettavaa syntyy. Yritysten tarpeita on kuunneltava
ja kaupungin päätösten vaikutuksia elinkeinoelämälle on
punnittava jo ennakkoon.
Pormestari on koko kaupunkiorganisaation johtaja.
Lähiesimiesten rohkaiseminen
työyhteisöissä ja tekijöiden
kuuleminen ovat asioita, joissa
pormestarin on näytettävä esimerkkiä koko organisaatiolle.
Sähköistä asiointia ja hyvinvointia parantavaa teknologiaa
on lisättävä kaupungin toiminnassa. Vain siten tekeviä käsiä ja
henkilökohtaista palvelua riittää
todella tarvitseville.
Harri Airaksinen
LÄHITUOTE
LÄHITUOTE
Tampereen pormestari on poliittinen luottamushenkilö. Hän
ei saa samaistua viranhaltijaorganisaatioon kautensa aikana.
Tampereen malli on ainutlaatuinen, sillä pormestarin on kyettävä johtamaan sekä poliittista
prosessia että viranhaltijaorganisaatiota. Tämä edellyttää vahvaa poliittista osaamista, hyviä
johtamistaitoja ja hallinnollista kokemusta. Ennen kaikkea
tarvitaan kykyä arvostaa asiantuntijaorganisaation ja muiden
poliittisten ryhmien mielipiteitä
sekä taitoa sovittaa näkemykset
linjakkaasti yhteen.
Pormestarin on hallittava
iso kuva ja hänellä on oltava
ennakkoluulottomia visioita
kaupungin kehittämisestä. Nykyisessä avoimessa maailmassa
pormestari ei ole enää pelkkä
kaupunkiorganisaation johtaja, vaan hänen on kyettävä innostamaan kansalaisjärjestöjä,
yrityksiä ja tutkimusmaailmaa
yhteisten tavoitteiden taakse.
Tamperelaisen toimintamallin kehittäminen on jatkuva
LÄHITUOTE
$,722
ÄNELÄISTÄ
PÄLK
PENTTILÄ
PE
NTT
ILÄ N K EITTIÖ S
TÄ
RATKAISEVAN
EDULLINEN
prisma.fi
4318 7001 2345 6789
4318
M E I KÄL ÄI N E N M AI J A
P IRK ANM AAN OK 1 1 3 0 1 2 3 4 5 6
www.pirkanmaanosuuskauppa.fi
Prismojemme
P
Prism
Pri
ismojemme lähituotevalikoima on laajentunut useiden lähialueen toimijoiden herkuilla. Näihin
Näihi
ihin
n lullu
ukeutuvat Armas-perhe Kangasalta, Luomulaatikko Tampereelta ja Penttilän tila Pälkäneeltä. Pyrimme
tarjoamaan sinulle laajan valikoimamme lisäksi paikallisia, aitoja luonnon makuja, jotka sopivat
erinomaisesti pirkanmaalaisen kotiruuan raaka-aineiksi sekä herkutteluun arjessa ja juhlassa.
6789
01 2345
4318 70
4318
N MAIJA
MEIKÄ LÄINE OK 1130 12345 6
NMAA N
PIRKA
Tarvitsemme innostavan vision
Suunnataan katse tulevaisuuteen. Menneisyydestä voi oppia
ja nykyhetkessä on toimittava,
mutta katseen pitää ulottua
kauas.
Suunnataan katse lasten ja
nuorten kasvuun ja kehitykseen. Elämän perusta luodaan jo
lapsena ja siksi lapsiperheiden
hyvinvoinnin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Parannetaan
viime aikoina paljon puhuttaneen lastensuojelun toimintakykyä vastata nopeasti lasten ja
perheiden vaikeisiin tilanteisiin.
Ja ehkä vielä tärkeämpää: vahvistetaan tavallista arkea, niitä
kasvu- ja oppimisympäristöjä,
joissa lapsemme laajasti elävät – päivähoidosta kouluihin,
hyvinvointineuvoloista kerhotoimintaan ja harrastusmahdollisuuksiin.
Parannetaan myös lasten ja
nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin ja muistetaan,
että kaikki asiat ovat lasten ja
nuorten asioita, sillä niillä on
vaikutusta heidän tulevaisuuteensa tässä kaupungissa.
Huolehditaan, että tässä kaupungissa on hyvä ikääntyä ja
tuetaan ihmisten aktiivisuuden
säilymistä, itsemääräämisoikeutta ja toimintakyvyn ylläpitoa,
sillä se lisää sekä ihmisen omaa
elämänlaatua että merkitsee paljon kuntataloudelle raskaiden
palvelujen tarpeen siirtyessä
myöhemmäksi.
Erityinen kehittämisen painopiste on kotihoidon kehittämisessä ja omaishoitajien
jaksamisen tukemisessa. Tarvitsemme myös lisää ympärivuorokautisen hoidon paikkoja.
Vahvistetaan Tamperetta
Suomen kakkoskasvukeskuksena ja rakennetaan elinvoiman
eväitä. Hyvinvointi monipuolisesta elinkeinoelämästä, joka
tuo kasvua ja työpaikkoja.
Kaupungin tulee tukea niin
yritysten kuin työpaikkojenkin
syntymistä ja pysymistä täällä
osaavalla elinkeino- ja koulu-
tuspolitiikalla, tonttitarjonnalla, hankinnoilla ja kuulemalla
yritysten tarpeita. Yksityisen ja
julkisen sektorin luova kumppanuus avaa uusia mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle
ja ihmisten valinnanvapauden
lisäämiselle.
Osana elinvoiman vahvistamista on pidettävä huolta kaupungin taloudesta. Seuraavalla
valtuustokaudella on kyettävä
tekemään myös vaikeita päätöksiä.
Näköalaa ei pidä menettää
edes vaikeassa tilanteessa. Tulevaisuuteen tarvitaan investointeja ja kokonaisvaltaista kaupunkiympäristön kehittämistä.
Kaupunkiseudun tulevaisuutta
on rakennettava yhdessä naapurikuntien kanssa rajat ylittäen
sekä tiiviissä yhteydessä muihin
tahoihin koulutus- ja tutkimusorganisaatioista kolmannen
sektorin ja elinkeinoelämän
toimijoihin.
Anna-Kaisa Ikonen
Tulevaisuuteen positiivisilla teoilla
Nykyisin kuulee usein kaupungilla, että jonkun pitäisi siivota
roskat keskustorilta ja jonkun
toisen pitäisi jyrähtää koulujen
häiriökäyttäytymiselle. Mutta
kuka on tämä joku? Olemme
tehokkaasti osanneet ulkoistaa
oman ja läheistemme vastuun
jollekin harmaalle viranomaiselle, koska olemme maksaneet
verorahamme.
Positiivinen Tampere syntyy yksittäisistä hyvistä teoista – ihmisten halusta kehittää
Tamperetta. Se syntyy myös
uuden ideoinnista ja ideoiden
toteuttamisista. Haluan, että
Tampereella siirrytään ideoimisen ja tekemisen kulttuuriin
– ensimmäisenä Suomessa.
Jatkossa Tampereella onnitellaan onnistumisesta ja hyväksytään epäonnistuminen merkittävänä osana tekemistä ja elämää.
Mikäli et ole epäonnistunut tarpeeksi, et ole yrittänyt tarpeeksi.
Usko uusien asioiden ideoin-
tiin ja tekemiseen siirtää vuoria ja rakentaa keskusareenat,
uudentyyppiset koulut ja innostavat seniorien hoitopaikat.
Yrittäjiä pidetään kuin kukkaa
kämmenellä ja iloitaan jokaisesta uudesta työpaikasta.
Kaupungin työntekijät muuttuvat byrokratian rattaiden puristamasta hallintobyrokraatista kuntalaisten palvelijoiksi.
Lääkärit ja hoitajat eivät enää
käytä 50 prosenttia työajastaan
paperien kirjoittamiseen, vaan
pystyvät keskittymään potilaisiinsa. Kaavoitus sujua ripeästi
kuntalaisten ja kunnassa toimivien kasvavien yritysten tarpeita
kuunnellen. Aktiivinen asuntopolitiikka takaa kohtuuhintaiset
omistus- ja vuokra-asunnot.
Ennakoiva terveydenhuolto
siirtyy juhlapuheista tekoihin.
Kaikki yli 65-vuotiaat tamperelaiset käyvät remppatarkastuksessa vuoden välein. Pikkurempan reipas ja ohjattu kuntoutus
on paljon parempi ja halvempi
vaihtoehto kuin pysyvä remppa
koko loppuelämän.
Hoivapalvelut pyritään ohjaamaan kotiin niin pitkään kuin
mahdollista. Sotaveteraanit haetaan vuosittain kuntoutukseen.
Palveluasumisesta tehdään
myös mahdollisimman kodinomaista, yhdessä kolmannen
sektorin järjestöjen ja vastuullisten hoivapalveluyritysten
kanssa.
Yksilöllinen opetus tekee
tamperelaiselle lapselle ja nuorelle valoisan tulevaisuuden.
Kaikilla lapsilla on omaa lahjakkuutta, joten onnistumista
pitää tukea kunkin omista lähtökohdista. Koulutuksen pitää olla
dynaamista ja innostavaa aina
tohtoritutkintoon asti. Yrittäjyys
tulee luonnolliseksi osaksi tamperelaista kasvatusta.
Postiivisista teoista – niistä
on tulevaisuuden Tampere tehty.
Harri Jaskari
Ihmislähtöistä politiikkaa
Yhteiskunta on muuttunut.
Voimakkaat ulkopuoliset auktoriteetit ovat murentuneet.
Nykyihminen on itsenäinen ja
haluaa päättää omista asioistaan. Tämä muutos on otettava
huomioon myös hallintotavassa. Hallintolähtöinen ylhäältä
alaspäin-ajattelu tekee kuntaorganisaatiosta byrokraattisen
ja tehottoman.
Ihminen on oman elämänsä
paras asiantuntija. Kuntalaiset
pitää ottaa mukaan palvelujen
kehittämiseen. Kuka tietää
paremmin, millaisia sähköisiä
palveluja lapsiperheille pitäisi
kehittää, kuin lapsiperheet itse?
Joustavat päivähoitoratkaisut
edistävät perheiden arjen sujuvuutta. Palvelusetelillä saa-
daan vaihtoehtoja esimerkiksi
ikäihmisten palveluihin. Tukea
tarvitsevien ihmisten palvelut
pitää räätälöidä yksilöllisesti.
Syrjäytymisvaarassa olevaa
nuorta tai perhettä pitää kädestä
pitäen opettaa ottamaan vastuuta omasta elämästään.
Elinkeinoelämä tietää mitä
elinkeinoelämä tarvitsee. Vuoropuhelua yrittäjien ja virkamiesten välillä on lisättävä.
Yrittäjää on palveltava ripeästi
ja joustavasti. Kaupunki luo
edellytyksiä yritystoiminnalle
mm. sujuvalla tonttipolitiikalla, liikenneratkaisuilla ja laadukkailla koulutuspalveluilla.
Elinkeinopolitiikan kärjet on
etsittävä yhdessä yritysten ja
oppilaitosten kanssa.
Työntekijä on oman työnsä
paras asiantuntija. Paras tapa
kehittä kuntaorganisaation tuottavuutta on kannustaa työntekijöitä oman työnsä kehittämiseen. Kuka tietää paremmin,
tehdäänkö nyt oikeita asioita
tai miten yhteistyötä muiden
toimijoiden kanssa voisi parantaa, kuin työntekijä itse?
Työhyvinvoinnin kannalta tärkein asia on, että työntekijä kokee voivansa vaikuttaa omaan
työhönsä. Henkilöstölähtöinen
kehittämistoiminta pitää nostaa tulevan valtuustokauden
tärkeimmäksi henkilöstöpoliittiseksi linjaukseksi.
Pormestari luotsaa kaupunkia
yhdessä valittuun suuntaan.
Leena Kostiainen
11
Myös ikäihmisten
syrjäytymistä on
aktiivisesti
ehkäistävä
Palveluista tiedottamisessa
on paljon parannettavaa
Mm. Erkka Vuorinen (ed.vas.), Tuija-Leena Juutilainen, Irja Tulonen, Piippa Jumppanen, Antti Punkari, Juha Salonen (takarivi vas.), Lauri Ruippo, Yrjö Schafeitel, Maunu Kuismanen ja
Ilkka Hietaniemi sekä kuvasta puuttuvat Antti Hervonen, Matti Heinivaho Arja Parikka ja Eero Valento edustavat kokoomuksen senioriasiantuntemusta.
K
okoomuksen ehdokaslistalla
on kattava
joukko
ikänsä puolesta senioreiksi luettavia tai ainakin seniori-ikää
lähestyviä, mutta edelleen hyvin aktiivisia tamperelaisia. He
ovat parhaita asiantuntijoita siinä, minkälaista on elää ja asua
ikäihmisenä Tampereella.
Tamperelaisten keskuudessa
tehty tutkimus osoitti selvästi,
että ihmiset haluavat elää omissa kodeissaan niin pitkään kuin
se vain voimien ja toimintakyvyn puolesta on mahdollista.
Kokoomuslaiseen ajatteluun
kuuluu, että yksilöllä on vapaus päättää oman elämänsä
suunnasta.
Puolueen näkemyksen mukaan vanhuksille on tarjottava
mahdollisuus toteuttaa toiveensa kotona asumisesta. Kotipalveluiden ja palvelukeskusten
yhteistyötä tulee kehittää niin,
että ikääntyvän omaa tahtoa
voidaan kunnioittaa. Loppujen
lopuksi kotona asuminen on
aika usein paitsi vanhukselle se
mieluisin, myös yhteiskunnalle
se kaikkein edullisin vaihtoehto.
Ennaltaehkäisy
vähentää laitoshoidon tarvetta
Tampereen kansallisten senioreiden ja kaupungin vanhusneuvoston puheenjohtaja Juha
Salonen muistuttaa, että ikääntyvien ihmisten terveydestä
huolehtiminen ja sairauksien
ennaltaehkäiseminen on pitkäjänteistä työtä, josta hyötyvät
kaikki.
– Panostaminen terveyden
ylläpitämiseen ehkäisee pitkällä tähtäyksellä laitoshoidon
tarvetta ja tuo laatua seniorien
elämään. Kaupungin tulisi entistä enemmän satsata kaikkien
seniorien hyvinvointiin.
Kotona asumista on tuettava
Kokoomuslaisessa kuntapolitiikassa terveys- ja lääkäripalvelut löytyvät sieltä, missä
ihmiset asuvat ja liikkuvat luonnostaan.
Ikäihmisille on tarjottava mahdollisuus
asua omassa kodissaan niin pitkään kuin
halua ja voimia riittää, mutta vanhusta ei
pidä jättää kotiinsa yksin syrjäytymään.
kotiin tuotavilla palveluilla. Ne
tarjoavat paitsi hoivaa ja turvaa,
myös tuiki tarpeellista sosiaalista kanssakäymistä muiden
ihmisten kanssa. Monet vanhukset asuvat yksin, eikä sukulaisia välttämättä asu samalla
paikkakunnalla tai edes lähistöllä. On tärkeää, että ikäihminen ei jää kotiinsa yksin, vaan
löytää toimintatapoja ja -ympäristöjä, joista hän saa virikkeitä
elämäänsä.
– Yleisesti ottaen Tampereella asiat ovat ikäihmisten
kannalta aika hyvin. Yksityiskohdissa on toki paljon paran-
nettavaa. Varsinkin neuvontapalveluissa ja tiedottamisessa
on toivomisen varaa. Nettikeskeinen tiedottaminen ei tavoita suurta osaa ikääntyvästä
väestöstä. Käytännössä avun
saannin esteeksi on usein muodostunut se, ettei osata ottaa
yhteyksiä oikeisiin tahoihin,
Juha Salonen toteaa.
Omaishoitajien
jaksamisesta
huolehdittava
Yhtä tärkeää kuin vanhusten
itsensä, on heidän omaishoitajiensa hyvinvoinnista huolehtiminen. Kaupungin tulisi tarjota
omaishoitajille mahdollisuus
myös omaan aikaan. Vain siten
voidaan ehkäistä heidän väsymistään.
– Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava. Lakisääteisten vapaapäivien lisäksi
heillä tulee olla mahdollisuus
saada sijainen kotiin lyhyeksi
ajaksi, vaikka vain muutamaksi
tunniksi, asioiden hoitamista,
virkistäytymistä ja harrastuksiin osallistumista varten. Uupunut omaishoitaja – ja hänen
hoidettavansa – joutuvat itse
laitoshoitoon, Juha Salonen
huomauttaa.
Kokoomuksen senioriehdokkaiden mielestä kaupungin tarjoamiin kotipalveluihin pitää
panostaa nykyistä enemmän.
– On tärkeää luoda sellainen
työyhteisö, jossa työntekijät
ovat motivoituneita ja pysyvät
työssään. Vanhusasiamiesten
raporteista selviää, että työnte-
kijöiden vaihtuvuus on selvästi
havaittu ongelma. Myös suhtautumisessa asiakkaisiin on
ollut havaittavissa vääränlaisia
asenteita.
Vanhusasiamies on puolueeton henkilö, johon voi ottaa
yhteyttä kaikissa ikäihmisten
palveluja koskevissa kysymyksissä. Vanhusasiamiehet ottavat
vastaan palautteita, kuuntelevat
kuntalaisten huolia ja tarvittaessa mahdollisissa ongelmatilanteissa järjestävät neuvotteluja ratkaisun löytämiseksi.
Yhdessä valvontakoordinaattorin kanssa vanhusasiamies valvoo ikäihmisille suunnattujen
palvelujen laatua.
– Vanhusasiamiesten tehtävä
on olla vanhusten käytettävissä
neuvojana ja opastajana. Lisäksi heidän vastuullaan on ilmoittaa havaituista epäkohdista ja
asiattomasta kohtelusta. Vanhusasiamiesten työn ei tarvitse
näkyä ihmisten arjessa silloin,
kun asiat ovat kunnossa, Juha
Salonen sanoo.
12
Asumisen polku
Pohjolassa
>>>
s/MISTUSASUNNOT
s%LOISAKODIT
s6UOKRAASUNNOT
s4OIMITILAT
Ihanaa olla kotona
Haluaisitko viettää enemmän aikaa omassa
kodissa? Meistä se on maailman paras paikka
sekä arkena että juhlana. Uusia NCC Tähtikoteja
on jo muuttovalmiina rantamaisemissa Pyynikillä ja Vehmaisissa, jonne tulee myös lisää uutta.
Tutustu myös Kalevan pian valmistuviin
Aktiivikoteihin ja sovi esittely.
Katso myös:
ncc.fi/
asuntoturva
NCC Rakennus Oy
ASUNTOMYYNTI
puh. 050 593 6172 ja 050 593 6166
Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 C, Tampere
Itsenäisyydenkatu 17 A, PL 825
33101 Tampere
Puh. 020 775 9600
[email protected]
www.pohjolarak.fi
ncc.fi/asunnot
0
1
2
ET
PPK var.
laukk
uhyll
y
metri
ä
PH
S
HK
SIIV.
peili
JK
ALKOVI
tehosteseinä
MU
AP
OH
valokuvataulu
tehosteseinä
KT